Juha Kaila Jukka Paavilainen Riitta Kojo Mika Penttilä Hannu Karhu. 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juha Kaila Jukka Paavilainen Riitta Kojo Mika Penttilä Hannu Karhu. 1. painos ISBN 952-213-125-3 Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006"

Transkriptio

1 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta Omistajaohjauksessa huomioon otettavia asioita Helsinki 2006 ISBN (pdf) ISBN (painettu)

2 Juha Kaila Jukka Paavilainen Riitta Kojo Mika Penttilä Hannu Karhu 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Esipuhe Yhdyskuntien jätehuollossa pari vuosikymmentä sitten alkaneet muutokset ovat vaikuttaneet voimakkaasti kuntien rooliin jätehuollon hoitajina. Käytännön jätehuoltotehtävät on suurimmassa osassa maata siirretty alueellisten yhteistyöorganisaatioiden lähinnä kuntien omistamien yhtiöiden vastuulle. Kunnille on uudessa tilanteessa jäänyt lähinnä omistajan rooli. Kuntien roolin muutos oli lähtökohtana Suomen Kuntaliiton käynnistämässä hankkeessa, jonka tavoitteena oli tuottaa jätehuollon järjestämisestä ja omistajaohjauksesta vastuullisille kunnille heidän päätöstensä pohjaksi työkalu eli käsikirja, johon kootaan kokemuksia, tutkimustietoja ja muistilistoja jätehuoltoa järjestettäessä ja omistajapolitiikkaa linjattaessa huomioon otettavista asioista. Hankkeen rahoittamiseen on osallistunut Kuntaliiton lisäksi ympäristöministeriö ja Jätelaitosyhdistys ry. Hanketta on ohjannut ja valvonut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Johtaja Leena Karessuo, Kuntaliitto (pj) Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg, ympäristöministeriö Toimitusjohtaja Markku Salo, Jätelaitosyhdistys ry Toimialajohtaja Jouko Kettunen, Hämeenlinna Jätehuoltojohtaja Petri Kouvo, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Jätehuoltopäällikkö Alpo Leinonen, Mikkeli Jätehuoltopäällikkö Leena Rautiainen, Kouvolan seudun kuntayhtymä Toimialajohtaja Osmo Rosti, Jyväskylä Ympäristöinsinööri Seija Paajanen, Kuntaliitto Käsikirjan laadinnasta on vastannut TkT Juha Kaila, Kasui Oy, yhdessä Suunnittelukeskus Oy:n asiantuntijoiden Jukka Paavilainen, Riitta Kojo, Hannu Penttilä ja Hannu Karhu kanssa. Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 3

4 Sisältö 1 Johdanto 8 2 Kunnan jätehuoltoroolit Kunnan jätehuollon tehtävien kohdistuminen Kunnan jätehuollon tehtävien luonne Viranomaistehtävät Palvelutehtävät Kunnalle kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät Järjestetty jätteenkuljetus Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtävät 12 3 Keinoja vastata jätehuollon vaatimustason nousuun Jätehuollossa tapahtuneet muutokset haaste kunnalle Kunnan tehtävien hoitaminen yhteistyössä Yleistä Sopimuksenvarainen yhteistyö Yhteislautakunta Kuntayhtymä Kuntien jätehuoltoyhtiö Yhteistyömuotojen vertailu Yhteistyö muiden tahojen kanssa Tehtävien ulkoistaminen Ulkoistettaviksi soveltuvat tehtävät Ulkoistamisessa noudatettavat periaatteet Miksi ja miten ulkoistaa? 21 4 Jätehuollon toimintaympäristön muutosten hallinta Yhteistyön vaikutukset kunnan rooliin jätehuollossa Jätepoliittinen ohjelma Jätepoliittisen ohjelman sisältö Jätteen synnyn ehkäisyn toteuttaminen Yhteistyöstrategia Tilaaja-tuottajamalli Muutoksiin varautuminen 30 5 Palvelujen ulkoistamisen tavat Järjestetty jätteen kuljetus Muut jätehuollon palvelu-urakat Yksityisrahoittamiseen perustuva ulkoistaminen (PPP-malli) Yleistä Miksi PPP-toimintamalli? Jätehuollon PPP-malleissa huomioon otettavia kysymyksiä 34 4 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

5 6 Jätehuollon talouden järjestäminen Jätemaksulla katettavat kustannukset Yksi maksu vai useita maksuja Tarve maksujen eriyttämiseen Käsittelymaksu Keräyksen ja kuljetuksen maksut Muita maksuja Esimerkki jätelaskusta Jätemaksu ja taksa Jätemaksu ja jätehuollon organisointitapa Palvelut kunnan lukuun Palvelut kunnan puolesta Sopimusperusteinen kuljetus Useiden toimijoiden jätemaksujen yhteensovittaminen 41 7 Jätehuollon hankkeiden arviointi Vaihtoehtojen asettaminen, vertailu ja päätöksenteko Vaihtoehtojen asettaminen Vaihtoehtojen vertailu ja päätöksenteko Toteutettavuuden vertailu Ympäristövaikutusten vertailu Vertailu jätepoliittisten tavoitteiden suhteen Riskit ja niiden arviointi ja hallinta Riskien hallinnan tavoitteet Esimerkkejä kunnan jätehuoltotoimintaan liittyvistä riskeistä Riskien arvioinnin ja hallinnan toteutus Herkkyystarkastelut 50 8 Jätehuollon järjestelmäkokonaisuus Jätteiden syntypaikkalajittelu Tarkoitus Syntypaikkalajittelun liittyminen jätehuollon järjestelmäkokonaisuuteen Toimintatapa Syntypaikkalajittelun talous jätehuollon järjestelmäkokonaisuudessa Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa syntypaikkalajitteluun Jätteen keräys ja kuljetus Tarkoitus Toimintatapa Talous Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa jätteiden keräys- ja kuljetusjärjestelmään Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelylaitokset Tarkoitus ja toimintatapa Talous Hyvä jätteenkäsittelylaitos Loppusijoitus Tarkoitus ja toimintatapa Talous Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa jätteiden hyödyntämis- ja käsittelyratkaisuihin 59 9 Jätteen käsittelyn tekniikka Mekaaninen käsittely Tarkoitus 61 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 5

6 9.1.2 Toimintatapa Kokemuksia Suomessa Biologinen käsittely Tarkoitus Kompostointi Mädätys Menetelmien vertailua Kokemuksia Suomessa Polttokäsittely/ energiasisällön hyödyntäminen Tarkoitus Kierrätyspolttoaine Arinapoltto Leijukerrospoltto Leijukerroskaasutus Tuotteet Menetelmien vertailua Kaatopaikkakäsittely Tarkoitus Toimintatapa Suotovesien ja kaatopaikkakaasun käsittely Ympäristöhaitat ja tarkkailu Kaatopaikkojen ja kaatopaikkajätteen määrä YVA, ympäristölupa ja vakuudet Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Jätehuollon YVA-hankkeet YVA-menettely jätehuollossa YVA-menettelyn sitovuus Ympäristöluvat Ympäristöluvan hakeminen Valitusprosessit Ympäristöluvan aikataulu Jätehuollon vakuusasiat Velvoite vakuuden asettamisesta Vakuuden muodot Vakuuden suuruus 95 6 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

7 Jätehuollon omistajaohjaus pähkinänkuoressa Päätöksenteko Omistajaohjauksesta vastaavat kunnanvaltuusto ja -hallitus sekä kunnan johtavat toimihenkilöt tai omistajaohjausta varten erikseen perustetut elimet Kunnassa on tehtävä selkeät päätökset siitä, mitä asioita päätetään milläkin tasolla Omistajaohjauksessa on olennaista päättää jätehuollon organisointiin ja rahoitukseen liittyvät asiat Valvonta ja jätehuollon käytännön toteutus Jätehuollon valvonta- ja järjestämistehtävät on pidettävä erillään toisistaan Ohjelma ja strategiat Kunnan jätepoliittinen ohjelma kertoo omistajien tahtotilan Yhteistyöstrategia tukee kuntien välisen yhteistyön kehittämistä Kuntalaisilla ja muilla asianosaisilla tulee olla riittävät osallistumismahdollisuudet ohjelman ja strategian valmisteluun Yhteistyö Kunnat voivat toteuttaa keskinäistä yhteistyötä mm. sopimusyhteistyönä tai perustamalla yhteislautakunnan, kuntayhtymän tai/ja yhteisen osakeyhtiön Yhteisiä viranomaistehtäviä varten on suositeltavaa perustaa yhteislautakunta Sopimukset Osakassopimuksiin ja yhteistyön puitesopimuksiin sisällytetään vain perusasiat ja sopimusten muutosmekanismit Hankkeet Suurten hankkeiden tärkeimpiä päätösnäkökulmia ovat jätepolitiikka, ympäristö, kustannukset, toteutet-tavuus, riskit ja niiden hallinta Palveluiden hankinta Tilaaja-tuottajamalli sopii hyvin jätehuoltoon Mallin käyttö edellyttää hankinta-, kilpailutus- ja sopimusosaamista Laadun hallinta on oleellinen osa tilaajan ja tuottajan välistä sopimusta Toimivien markkinoiden luonti ja ylläpito on perusedellytys palvelujen kilpailuttamiselle Lopuksi Viime kädessä kunta vastaa jätehuollosta riippumatta siitä, kenelle tehtävät on siirretty Yhteistyöhön osallistuvien yhteinen näkemys tavoitteista ja päämääristä on onnistuneen omistajaohjauksen edellytys kaikissa yhteistyömalleissa. Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 7

8 1 Johdanto Työn tavoitteena on tuottaa jätehuollon järjestämisestä ja omistajaohjauksesta vastuullisille kunnille heidän päätöstensä pohjaksi työkalu eli käsikirja, johon kootaan kokemuksia, tutkimustietoja ja muistilistoja jätehuoltoa järjestettäessä huomioon otettavista asioista. Lähtökohta työlle on, että kuntien johtavat virkamiehet ja jäteasioista päättävät luottamushenkilöt tarvitsevat nykyisessä tilanteessa uuden tyyppistä tietoa jäteasioista päätöstensä pohjaksi. Tämä johtuu siitä, että yli 90 prosenttia kuntien vastuulla olevan jätehuollon operatiivisesta toiminnasta on annettu kuntien omistamien jäteyhtiöiden ja laitosten hoitoon. Kunnat ovat jo eriasteisesti sitoutuneet yhtiöihin ja yhteistyöhön. Lisäksi jätehuoltotoiminta on muuttunut yksinkertaisesta keräys-, kuljetus- ja kaatopaikkatoiminnasta monimutkaiseksi monen toimijan verkostoissa tapahtuvaksi korkeatasoista osaamista ja -tekniikkaa vaativaksi prosessiksi. Aikaisemmin, kun kunnat hoitivat jätehuoltonsa itsenäisesti ja yleensä, kuljetuksia ja koneurakointia lukuun ottamatta, omin voimin, olivat poliittinen päätöksenteko ja toteutus paljon lähempänä toisiaan. Toimintatapoja ja muotoja ei tarvinnut määritellä kovin selkeästi, koska tarvittaessa oli helppo suunnata toimintaa uudestaan. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kunnat eivät myöskään olleet tehneet suuria, pitkäjänteistä sitoutumista vaativia investointeja jätteiden käsittelyyn. Kunnan päätöksenteon kannalta jätehuolto oli yksinkertaista ja helppoa hallita. Nykyisessä tilanteessa kuntien päätöksenteon kannalta tulee tärkeimmäksi muutostilanteiden ja saumakohtien hallinta. Tällöin nousevat merkittäviksi kysymyksiksi mm. miten sovittaa yhteen mahdollisesti muuttuneet kunnan jätepoliittiset tavoitteet ja tehdyt sopimukset/sitoumukset, miten arvioidaan omien jätepoliittisten tavoitteiden toteutumista suhteessa jätehuollon operatiiviseen toteutukseen, miten toteutetaan omistajaohjausta strategisten hankkeiden, suurten investointien ja yhteistyöhankkeiden suhteen ja miten hyvin ymmärretään näihin liittyvät riskit kunnan kannalta ja miten ratkaistaan osakassopimusten muuttamista ja muutoksia koskevia ongelmia. Nykyinen tilanne, jossa kunnat ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen yhteistyöhön aset-taa sekä jäteasioiden käytännön hoitamiselle että päätöksenteolle uusia haasteita. Tekniset ja jätehuollon käytännön järjestämistä koskevat tiedot ja osaaminen eivät enää ole keskeisiä kunnan kannalta omistajan ja tilaajan roolissa. Sen sijaan korostuvat mm. hankinta-, kilpailutus- ja sopimusosaaminen, toimivien markkinoiden luonti ja ylläpito, strateginen suunnittelu, laadun hallinta sekä kehittyneet seuranta- ja laskentajärjestelmät. 8 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

9 2 Kunnan jätehuoltoroolit Kunnan tehtävänä on huolehtia jätehuollon julkisesta palvelujärjestelmästä sekä jätehuollon viranomaispäätöksenteosta. Kunnan tehtävät jätehuollon järjestämisessä kohdistuvat yhdyskuntajätteeseen. Kunnan jätehuoltomääräykset ja jäteneuvonta voivat kuitenkin koskea kaikkea jätehuoltotoimintaa kunnassa. Kunta voi antaa osan tehtävistään yksityisoikeudellisen organisaation hoidettavaksi. Tällaisia tehtäviä ovat nk. palvelutehtävät. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo jätelain noudattamista kunnassa eikä sille tule antaa jätehuollon järjestämiseen liittyviä tehtäviä. 2.1 Kunnan jätehuollon tehtävien kohdistuminen Kunnan palvelu- ja viranomaistehtävät jätehuollon järjestämisessä kohdistuvat asumisessa syntyneeseen jätteeseen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään asumisjätteeseen rinnastettava teollisuus-, palvelu- tms. toiminnassa syntyneeseen jätteeseen. Näitä jätteitä nimitetään usein myös yhdyskuntajätteeksi. Muu kuin asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettava teollisuus- tai muun toiminnan jäte on jätteen tuottajan vastuulla eikä kunnan ole pakko ottaa sitä jätehuoltoonsa, jos muitakin vaihtoehtoja on tarjolla. Julkinen palvelujärjestelmä jätteiden kuljetuksessa, hyödyntämisessä ja käsittelyssä takaa, että kotitaloudet ja muut jätteenhaltijat voivat toimittaa tavanomaiset jätteensä asianmukaisesti hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi ja samalla vapautua niiden hallintaan liittyvästä jätehuoltovastuusta. Kunnan vastuulle kuuluvissa jätteissä on tapahtunut viime vuosina muutoksia. Tuotteiden valmistajiin kohdistuva tuottajavastuu on laajenemassa ja se on siirtänyt tuotteista muodostuneita jätteitä pois kunnan vastuulla olevasta jätehuollosta. Asumisessa syntyvään jätteeseen ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään rinnastettava jäte ei ole käsitteenä yksiselitteinen, vaan jokainen kunta on tulkinnut sen omista lähtökohdistaan. Jätehuoltoon on tullut myös uusia toimijoita, joiden palvelut kohdistuvat yrityksiin. Käytännössä kunnat ja niiden omistamat jäteyhtiöt ja muut yhteistyöelimet ottavat vastaan ja käsittelevät suuren määrän myös sellaisia jätteitä, jotka eivät kuulu kunnan vastuulle. Lisäksi arvioidaan, että jopa lähes puolet kunnan järjestelmään tulevasta yhdyskuntajätteestä on asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavaa jätettä teollisuudesta tai palveluelinkeinoista. Tällaisella määrällä on olennaista merkitystä paitsi yksityisen yritysten toimintaedellytysten kannalta myös kuntien ja kuntien jätehuoltoyhtiöiden vastuulle kuuluvien jätteiden käsittely- ja hyödyntämislaitosten mitoituksen arvioinnissa. Yhdyskuntajätehuollossa tapahtuneen kehityksen vaikutuksia eri toimijoihin on selvittänyt ns. Pelisääntötyöryhmä. Ympäristöministeriö asetti työryhmän vuonna 2003 ja sen tehtävänä oli yhdyskuntajätehuollon vastuu- ja kilpailukysymysten selvittäminen sekä Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 9

10 ehdotusten tekeminen havaittujen epäkohtien korjaamiseksi (PESÄ, 2005) PESÄ-työryhmän ehdotusten pohjalta Jätelakiin ollaan tekemässä osittaisuudistusta, jolla siirretään ns. elinkeinojäte pois kunnan vastuulta. Samalla kunnan määräysvalta kotitalousjätteisiin kasvaa, koska jatkossa kunta voi määrätä myös kotitalousjätteiden hyödyntämisestä. 2.2 Kunnan jätehuollon tehtävien luonne Jätehuollon tehtävät voidaan jakaa viranomaistehtäviin, palvelutehtäviin ja ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtäviin. Viranomaistehtäviä ja palvelutehtäviä ei ole yksilöity jätelaissa, vaan määrittely riippuu tehtävän luonteesta. Osa tehtävistä on luonteeltaan tulkinnanvaraisia. Tehtäviä, jotka tuntuvat viranomaistehtäviltä, mutta jotka ovat perustellusti myös palvelutehtäviksi sopivia, ovat tarjouspyynnöstä päättäminen ja urakoitsijan valinta kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa sekä neuvonta, tiedotus ja valistus. Kunkin tehtävän laatu on tärkeä tuntea, sillä selkeä työnjako jätehuoltoa valvovan ja toteuttavan viranomaisen välillä on välttämätön. On selvää, etteivät jätehuollon järjestämistehtävät sovellu valvontaviranomaisen tehtäviksi. Ympäristönsuojeluviranomaiselle on esimerkiksi joissain tapauksissa johtosäännöllä osoitettu tehtäviä, jotka saattavat vaarantaa viranomaisen puolueettomuuden ja uskottavuuden sekä itsenäisyyden. Tällaisia ovat esimerkiksi jätehuollon järjestämiseen liittyvät tehtävät, joiden osalta toimielin toimii myös lupa- ja valvontaviranomaisena. Viranomaistehtävän ja palvelutehtävän ero on tärkeä tuntea myös silloin, kun tehtäviä halutaan siirtää yksityisoikeudelliselle yhteisölle. Yksityisoikeudellisia yhteisöjä ovat esimerkiksi jätehuoltoyhtiöt sekä samaan kuntakonserniin kuuluvat kunnan kokonaan tai osittain muiden kuntien kanssa omistamat yhtiöt. Ainoastaan palvelutehtäviä voidaan siirtää yksityisoikeudelliselle yhteisölle. Seuraavassa on tarkasteltu tarkemmin viranomaistehtäviä ja palvelutehtäviä. Käytetty jako perustuu Suomen Kuntaliiton julkaisussa Jätehuollon suuntaviivat esitettyyn tulkintaan (Suomen Kuntaliitto Jätehuollon suuntaviivat, ). 2.3 Viranomaistehtävät Viranomaistehtävissä kunta käyttää julkista valtaa, esimerkiksi päättää siitä, miten jätteenkuljetus- ja käsittely järjestetään sekä minkälaisia maksuja siitä peritään. Kunta voi antaa jätehuoltoa koskevia yleisiä ja erityisiä määräyksiä sekä tehdä muita jätehuoltoa koskevia päätöksiä, jotka kohdistuvat kuntalaisiin tai kunnan alueella tapahtuvaan toimintaan. Viranomaistehtävät on säädetty kunnalle määrittelemättä, mikä toimielin ne hoitaa. Tällöin tehtävien hoito järjestetään kunnassa määräämällä siitä johtosäännöllä. Käytännössä kyseiset tehtävät on yleensä määrätty johtosäännöllä tekniselle lautakunnalle. Johtosäännössä voidaan antaa ja yleensä on annettukin lautakunnalle lupa siirtää päätöksellään toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Näin onkin syytä menetellä mm. jätemaksujen maksuunpanoon ja niitä koskevien muistutusten käsittelyyn liittyvien päätösten osalta. Jätehuoltomääräyksissä yleensä on määrätty, mikä toimielin tai viranhaltija voi sallia määräyksistä poikkeamisen. Jätehuollon järjestämiseen liittyvät jätelaissa määritellyt kunnan viranomaistehtävät ovat seuraavat: 10 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

11 2.4 Palvelutehtävät Kunnan viranomaistehtävät jätehuollon järjestämisessä jätteen keräyspaikasta määrääminen (7 ) järjestetyn jätteenkuljetuksen järjestelmistä, alueesta yms. päättäminen (10 ) jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen järjestämiseen liittyvät päätökset (13 ) jätehuoltomääräysten hyväksyminen (17 ) jätetaksan hyväksyminen ja maksuunpanosta päättäminen (30 ) jätemaksuihin liittyvät päätökset (28, 32, 33 :t). Aikaisemmin viranomaistehtäviä olivat myös jätelain yksittäiset järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jättämispäätökset ja ns. vanhojen vapautusten peruuttaminen. Vuonna 2004 tehdyn jätelain muutoksen jälkeen liittymisvelvollisuudesta ei ole ei ole enää mahdollista myöntää vapautusta. Vanhat vapautukset kumoutuivat Kunnalle kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät Jätehuollon palvelutehtävät ovat lähinnä jätehuollon käytännön toteuttamista. Palvelutehtävät on säädetty kunnalle määrittelemättä, mikä toimielin ne hoitaa. Kunnalle säädetyt tehtävät voidaan järjestää kuntalain nojalla ja noudattaen kunnallisoikeudellisia periaatteita. Tehtäviä voidaan jakaa ja osa voidaan antaa kunnan ulkopuolisille yhteisöille tai yksityisille yrittäjille. Tehtävien ulkoistamista on tarkasteltu luvussa 5. Kunnan lakisääteisiä jätehuollon palvelutehtäviä ovat kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen käytännön hoitaminen (10 1 mom) ns. yhdyskuntajätteen yms. sekä sopimuksella otetun muunkin eli ns. teollisuusjätteen hyödyntämisen ja käsittelyn käytännön hoitaminen (13.1 ) jätteen hyödyntäminen ja käsittely silloin, kun se on annettu muun yhteisön tai yrittäjän hoidettavaksi (13.2 ) roskaantuneen alueen puhdistaminen alueellisen ympäristökeskuksen määräyksestä (21.2 ja 21.3 ) Järjestetty jätteenkuljetus Kunnan tehtävistä jätteen kuljetusten järjestäminen on erityistapaus. Jätelaissa on erikseen todettu, että kunta voi järjestää jätteen kuljetuksen ns. kunnan järjestämänä jätteen kuljetuksena eli omana toimintanaan tai muuta yhteisöä tai yksityistä yrittäjää käyttäen. kunta voi myös päättää, että kuljetus järjestetään ns. sopimusperusteisesti. Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa asumisjätteen kuljetukset sovitaan asukkaiden ja kuljetusyrittäjien kesken. Mikäli kunta järjestää jätteen kuljetuksen kunnan järjestämänä käyttäen muuta yhteisöä tai yrittäjää, kunnan tehtävänä on jätteenkuljetuksen urakoitsijan valinta. Urakoitsijan valinta on tulkittu palvelutehtäväksi. Sopimusperusteiseen kuljetukseen liittyy useita viranomaistehtäviä. Kunta voi mm. antaa kuljetusta koskevia ehtoja esimerkiksi siitä, millä alueella yrittäjien on tarjottava kuljetuspalvelua, mitä jätelajeja on kuljetettava ja kuinka korkeaa hintaa palveluista voidaan periä. Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 11

12 Kunnan jätehuoltotehtävistä vastaava viranomainen, esim. tekninen lautakunta seuraa järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymistä alueellaan. Myös sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa lautakunnalla ja sen alaisella henkilöstöllä on oikeus saada kuljetusurakoitsijoilta järjestetyn jätteenkuljetuksen seurannan kannalta tarpeelliset tiedot kuten tiedot siitä, mitkä yhdyskuntajätettä tuottavat taloudet ja kiinteistöt ovat kuljetusurakoitsijan asiakkaina. Tällaisten tietojen antamisesta tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisestä määräämiseen kunnan jätehuoltotehtävistä vastaavalla viranomaisella ei kuitenkaan ole omaa toimivaltaa. Jätelain noudattamiseksi tarpeellisten määräysten antamiseen ja hallintopakkoon on toimivalta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ja alueellisella ympäristökeskuksella jätelain valvontaviranomaisina. 2.5 Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtävät Jätelaissa on suoraan säädetty kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtäväksi jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta. Myös alueelliset ympäristökeskukset valvovat jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Valvontatehtäviin liittyvää toimivaltaa ei ole jaettu vaan se on päällekkäinen, joten valvontatoimiin voi ryhtyä tilanteen mukaan jompi kumpi viranomaisista. Käytännössä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle soveltuvat mm. paikallisiin ongelmiin, kuten roskaamiseen, jätteen haltijoitten laiminlyönteihin sekä jätehuoltomääräysten valvontaan liittyvät asiat, kun sen sijaan alueellisilla ympäristökeskuksilla on paremmat edellytykset puuttua laajempiin epäkohtiin, kuten jätehuoltojärjestelmien puutteellisuuksiin sekä valvoa kunnan tai elinkeinoelämän jätehuollon järjestämisestä vastuussa olevia ja jätehuollon eri tehtäviä toteuttavia tahoja. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai alueellinen ympäristökeskus voivat antaa jätelain vastaisesti toimivaa tahoa koskevia kieltoja, rajoituksia tai muita määräyksiä sekä liittää näihin määräyksiin uhkasakon taikka teettämis- tai keskeyttämisuhan. Tällainen laillisuusvalvonnan määräysmenettely on varsin raskas ja hidas eikä sen avulla useinkaan ratkaista varsinaisia ongelmia. Hyvällä jätehuollon palvelujärjestelmällä päästään käytännössä huomattavasti parempiin tuloksiin. Esimerkkejä ympäristöviranomaisen päivittäisessä työssään hoitamista jätehuollon valvontatehtävistä ovat mm. seuraavat: Jätehuollon valvontaviranomaisen tehtäviä laissa erikseen määriteltyjen kieltojen ja rajoitusten yms. valvonta jätehuoltomääräysten valvonta erilaisten jätelain mukaisten lupien tai vastaavien viranomaispäätösten valvonta koko jätehuollon toiminnan valvonta kunnan jätehuollon järjestämisestä vastuussa olevien ja jätehuollon eri tehtäviä toteuttavien toiminnan valvonta. 12 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

13 3 Keinoja vastata jätehuollon vaatimustason nousuun Jätehuollon vaatimukset ovat kasvaneet, mikä on lisännyt jätehuollon järjestämiskustannuksia ja edellyttänyt yhä suurempaa asiantuntemusta jätehuoltotehtävien hoidossa. Asiantuntemusta ja kustannustehokkuutta haetaan keskittämällä jätehuollon järjestämistehtäviä suurempiin alueellisiin yksiköihin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvia jätelain valvontatehtäviä ei pidä antaa samalle toimielimelle kuin jätehuollon järjestämistehtäviä. Viranomaistehtäviä varten voidaan perustaa yhteislautakunta tai kuntayhtymä. Palvelutehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle tai kuntien yhteiselle jäteyhtiölle kuntien keskinäisellä sopimuksella. Palvelutehtävät voidaan antaa yksityisen yrityksen tai muun ulkopuolisen organisaation hoidettavaksi vain kilpailuttamalla. Kunta vastaa, että yhdyskuntajätehuolto toimii riippumatta siitä, kenelle kyseisten tehtävien hoito on siirretty. Kunnan tehtävänä on seurata alueensa yhdyskuntajätehuollon palvelutasoa riippumatta siitä, miten jätehuolto on järjestetty. 3.1 Jätehuollossa tapahtuneet muutokset haaste kunnalle Jätehuollon kehityksessä merkittävänä tekijänä on ollut yhdyskuntajätehuoltoa keskeisesti ohjaava EU:n kaatopaikkadirektiivi, joka on ollut voimassa heinäkuusta Direktiivillä oli kuitenkin kaatopaikkojen suunnittelua ja rakentamista ohjaavaa vaikutusta jo huomattavasti ennen voimaantuloaan. Valtakunnallisen jätehuoltopolitiikan yhtenä tavoitteena on ollut 1980-luvulta alkaen jätteiden käsittelyn tason parantaminen, käsittelypaikkojen lukumäärän vähentäminen ja jätteiden hyödyntämisen tehostaminen. Jätelainsäädännön keskeinen tavoite on ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä ja vähentää jätehuollosta aiheutuvia haittoja. Jätelain mukaan jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jätteestä aiheutuvat vaarat ja haitat ympäristölle ja terveydelle on ehkäistävä, ja aiheutuneet haitat korjattava. Hyödyntämistavoitteet ja kaatopaikkakäsittelylle asetetut laatuvaatimukset ovat johtaneet jätteen käsittelyn monipuolistumiseen. Jätehuollon muuttuminen kaatopaikkakäsittelyyn perustuvasta järjestelmästä monipuolisten käsittely- ja kuljetuspalvelujen yhteensovittamiseen on lisännyt kuntien tarvetta panostaa jätehuollon asiantuntemukseen ja lisännyt investointitarvetta. Muutoksiin on pyritty vastaamaan keskittämällä jätehuollon palvelutehtäviä suurempiin yksiköihin. Myös viranomaistehtävien hoidossa on etsitty uusia ratkaisuja yhteistyössä. Käytännössä jätehuollon toteutuksesta huolehtii nykyään lähes 350 kunnan puolesta alueellinen jätehuoltoyhtiö tai muu yhteistyöelin. Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 13

14 3.2 Kunnan tehtävien hoitaminen yhteistyössä Yleistä Kunnan viranomaistehtäviä voidaan hoitaa myös kuntien välisenä julkisoikeudellisena yhteistyönä yhteisessä lautakunnassa tai kuntayhtymässä. Kuntien yhteinen lautakunta tarkoittaa sitä, että yhden kunnan lautakunnassa hoidetaan myös muiden yhteistyössä mukana olevien kuntien tehtävät. Tällöin sovitaan kuntien kesken tehtävien hoidosta, muiden kuntien mahdollisesti valitsemista jäsenistä toimielimeen, kustannusten jaosta yms. Kuntayhtymä on erillinen oikeushenkilö, jonka kunnat perustavat kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Kuntayhtymällä on omat toimielimensä. Kunnan palvelutehtäviä voidaan hoitaa myös yhdessä sopimuksenvaraisesti tai antaa ne kuntien tätä varten perustamalle osakeyhtiölle. Osakeyhtiölle ei voida antaa viranomaistehtäviä. Yhteislautakunnan tai kuntayhtymän ja kunnan viranomaisten välinen tehtäväjako riippuu siitä, mitä tehtäviä kunnat ovat päättäneet hoitaa yhteistyössä asianomaisen julkisoikeudellisen sopimuksen nojalla. Kuntien omistaman osakeyhtiön palvelutehtävät riippuvat vastaavasti siitä, mitä yhtiöjärjestyksessä, osakassopimuksessa ja mahdollisessa yhteistyösopimuksessa on määrätty. On tärkeää määritellä tehtävät ja työnjako tarkoin päätöksissä ja sopimuksissa. Vuotta 2005 koskevan kyselyn tulosten perusteella yli kolmannes kunnista (158 kpl) hoitaa ympäristönsuojelutehtävät yhteistyönä. Yhteislautakuntia on 11 alueella käsittäen 42 kuntaa. Sopimusperusteista viranhaltijayhteistyötä tehdään 25 alueella 65 kunnan kesken. Kuntayhtymiä, joissa hoidetaan ympäristönsuojelutehtävät, on 16 kpl käsittäen 51 kuntaa Sopimuksenvarainen yhteistyö Kuntien välillä on tehty jo kauan yhteistyötä kuntien välisiin sopimuksiin perustuen. Sopimuksenvaraista yhteistyötä on järjestetty yleensä tapauksissa, joissa kysymyksessä on joku jätehuollon osa-alue, esimerkiksi kaatopaikkayhteistyö. Kaatopaikan hoidosta vastaa omistajakunta ja kustannukset katetaan käsittelymaksuilla. Mahdollisen yli- tai alijäämän jako tapahtuu kuntien asukasmäärien tai kaatopaikalle kunnista tuotujen jätemäärien suhteessa. Muista kunnista tulevalle jätteelle on usein sovellettu korotettua käsittelymaksua. Sopimuksenvaraisessa yhteistyössä on kyse julkisoikeudellisesta sopimuksesta, jolla sovitaan kuntien välisen yhteistyön muodoista ja ehdoista. Kaikkia sopimusosapuolia on kuultava ennen tärkeiden ratkaisujen tekemistä. Sopimuksenvaraisen yhteistyön huono puoli on se, että päätöksenteko voi olla hidasta, johtuen mm. kuntalain mahdollistamista otto- ja valitusoikeuksista sekä siitä, että määrätyt asiat on vietävä lautakuntaa ylempien tahojen (kunnanhallitus ja -valtuusto) käsiteltäviksi. Päätösten hitaus vaikeuttaa eniten investointihankkeita, jotka olisi toteutettava nopeassa aikataulussa, kuten esimerkiksi kesäolosuhteissa. Jätteiden kaatopaikkakäsittely on järjestetty sopimuksenvaraisena yhteistyönä esimerkiksi Porin seudulla. Porin jätehuolto hoitaa jätehuollon palvelutehtäviä Porissa ja huolehtii sopimuksen mukaan myös yhteistyökuntiensa (Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila) jätteiden kaatopaikkakäsittelystä sekä jäteneuvonnasta. Yhteislautakunnan ja kuntien omien lautakuntien välinen tehtävänjako samoin kuin kuntayhtymän/kunnan vastuualueet riippuvat siitä, mitä tehtäviä kunnat ovat päättäneet antaa yhteiselle lautakunnalle tai kuntayhtymälle. Vastuualuejaot yhteisesti hoidettavien ja kuntien omalle vastuulle jäävien tehtävien osalta on esitettävä selkeästi kuntien päätöksissä. 14 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

15 3.2.3 Yhteislautakunta Yhteistyöhön osallistuvien kuntien ohjauksen vahvistamiseksi voidaan kuntalain 77 : n mukaisesti sopia, että nämä kunnat valitsevat osan jäsenistä sen kunnan toimielimeen, joka vastaa tehtävistä. Yhteinen toimielin voi olla käytännössä lautakunta, johtokunta tai toimikunta. Yhteinen toimielin on nimestään huolimatta yhden sopimuskunnan valtuuston ja hallituksen alainen toimielin. Samoin yhteisen toimielimen hallinnonalaan kuuluva palveluja tuottava yksikkö on yhden sopimuskunnan tulosyksikkö tai liikelaitos. Yksikön kiinteistön ja irtaimiston omistusoikeus voi kuulua yhteisesti tai määräosuuksin sopimuskunnille. Yksikkö on hallinnollisesti osa sitä kuntaa, jonka toimielin yhteislautakunta on. Isäntäkuntana toimiva kunta vastaa viime kädessä yhteisen toimielimen päätöksistä ja niiden täytäntöönpanosta. Kuntalain 92 :n 2 momentin mukaan yhteisen toimielimen päätökseen voi hakea muutosta sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Yhteislautakuntaan valittavien jäsenten on oltava vaalikelpoisia asianomaisessa kunnassa ja valinnassa tulee ottaa huomioon tasa-arvolain säännökset, mutta ei ole tarpeen ottaa huomioon kuntien valtuustoissa edustettuna olevia eri ryhmiä vastaavasti kuin kuntayhtymän hallituksen valinnassa. Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitamaan on käytännössä perustettu joitain yhteislautakuntia. Yhteislautakunta on mm. Pietarsaaren seudun jätelautakunta. Jätelautakunta hoitaa Ekorosk Oy:n 14 jäsenkunnan puolesta asutuksen jätehuoltoon liittyvät tehtävät. Jätelautakunta hoitaa jätelaissa ja lautakunnan ohjesäännössä määritellyt jätehuollon viranomaistehtävät. Kunnille kuuluu kuitenkin eräitä roskaantuneiden alueiden puhdistamiseen liittyviä tehtäviä Kuntayhtymä Kuntayhtymän päätöksenteosta ja toimielimistä määrätään kuntien valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Päätösvallan siirtyessä kuntayhtymälle yksittäinen kunta luopuu kuntayhtymän toimialaan kuuluvissa asioissa päätösvallastaan ja voi vaikuttaa asiaan kuntayhtymään valittujen yhtymäkokousedustajien tai muiden luottamushenkilöiden kautta. Kuntayhtymällä tulee olla joko yhtymäkokous tai muu ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin. Kuntayhtymän hallituksen tms. toimielinten kokoonpano tulee sovittaa sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kuntayhtymissä jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaa yhtymäkokouksessa tai yhtymän valtuustossa. Viime aikoina on ollut yleistymässä käytäntö, että kuntayhtymän perussopimuksessa sovitaan yhtymän päätöksenteosta siten, että merkittävimmät kuntayhtymän asiat päätetään jäsenkuntien valtuustojen samansisältöisillä päätöksillä. Kuntayhtymän omistajaohjaukseen tai toiminnan tavoitteisiin liittyviä päätöksiä ei voida tehdä minkään yksittäisen jäsenkunnan elimissä vaan kunnat päättävät niistä yhdessä. Tavoitteista päätetään yhtymää perustettaessa ja ne kirjataan perussopimukseen. Tavoitteita voidaan myöhemmin käsitellä ja täsmentää yhtymän toimielimissä. Omistajaohjaus on tavallaan kaksivaiheista. Ensin on kuntien välisissä neuvotteluissa löydettävä yhteinen näkemys kuntayhtymän toiminnan suuntaamisesta ja kehittämisestä ja sitten tehtävä yhtymän toimielimissä tarvittavat päätökset. Ellei kuntien kesken ole yhteistä tahtotilaa, ei voi olla toimivaa omistajaohjaustakaan. Kuntayhtymän päätöksen tekoa hidastavat samat kuntalain määräykset kuin sopimusperusteista yhteistyötä. Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 15

16 Kuntayhtymiä on perustettu sekä alueellisten jätehuoltoyhtiöiden rinnalle hoitamaan viranomaistehtäviä että hoitamaan sekä jätehuollon palvelu- että viranomaistehtävät. Suomessa on tällä hetkellä kaksi jätehuollosta vastaavaa kuntayhtymää. Kouvolan seudun kuntayhtymässä kunnat ovat antaneet kuntayhtymän tehtäväksi seudullisen edunvalvonnan, elinkeinopolitiikan, seudullisen yleisluonteisen maankäytön suunnittelun, ammatillisen- ja oppisopimuskoulutuksen sekä seudun jätehuollon. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä (Eko-Kymppi) on jätehuollon viranomaisorganisaatio, joka huolehtii jäsenkuntiensa puolesta jätelaissa kunnan tehtäväksi säädetyn jätehuollon järjestämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. asumisessa syntyvän jätteen keräilyn, kuljetuksen ja hyödyntämisen/käsittelyn järjestämisvastuuta. Sisäasiainministeriön asettama kuntakonserni- ja liikelaitostyöryhmä on esittänyt jättämässään mietinnössä, että kuntalakiin otettaisiin säädökset liikelaitoskuntayhtymästä, joka olisi uusi kuntien yhteistyömuoto, yhteinen liikelaitos. Oikeudelliselta asemaltaan yhteinen liikelaitos olisi kuntayhtymä. tavoitteena on saada lainmuutos voimaan vuonna Kuntien jätehuoltoyhtiö Jätehuoltoyhtiö yhteistyömuotona poikkeaa julkisoikeudellisesta sopimuspohjaisesta ja kuntayhtymä-muotoisesta yhteistyöstä siinä, että yhtiö on yksityisoikeudellinen organisaatio. Koska vastuu jätehuollon järjestämisestä säilyy kunnilla, kunnissa tulee edelleen olla vastaavat viranomaiset. Viranomaistoimintaa voidaan järjestää myös yhteisen lautakunnan tai kuntayhtymän muodossa. Jätehuoltoyhtiö voi toimia toimeksiantoluonteisena eli kunnan lukuun tai kunnan puolesta. Kun yhtiö toimii kunnan lukuun, kunnat eivät anna yhtiölle jätehuollon järjestämistä, vaan käyttävät yhtiötä jätteenkäsittelyn teknisenä suorittajana samoin kuin kuljetusten järjestämisessä voidaan tehdä. Kunta määrää edelleen jätteenkäsittelyn taksat ja maksaa yhtiölle sen suorittamista palveluista. Kunnan puolesta toimittaessa yhtiö määrää kulloinkin noudatettavat jätemaksut. Jätemaksuja jätehuollon eri järjestämistavoissa on tarkasteltu luvussa 6. Kuntien jätehuoltoyhtiöillä ei voida antaa viranomaistehtäviä, kuten julkisoikeudellista päätöksentekoa. Siksi yhtiö ei voi hyväksyä jätetaksaa eikä panna maksuun julkisoikeudellisia jätemaksuja. Osakeyhtiö yhteistyön organisaatiomuotona on selvimmin itsenäinen talousyksikkö, joka kattaa sekä pääoma- että käyttökustannuksensa omalla tulorahoituksellaan. Toiminnallinen ja taloudellinen itsenäisyys sekä liiketalousperiaatteet korostuvat osakeyhtiössä selvemmin kuin kuntayhtymässä. Osakaskuntien rahoitusosuus muodostuu sijoitettavasta osakepääomasta ja kuntien mahdollisesta sitoutumisesta takaamaan tarvittaessa yhtiön lainoja. Jätehuollosta vastaavan kuntien omistaman osakeyhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen ja osinkojen jakaminen. Maksut tulee määritellä sellaisiksi, että yhtiö selviää taloudellisista velvoitteistaan mukaan lukien kohtuullisen tuoton maksaminen sijoitetulle pääomalle, mutta ei tuota ylimääräistä voittoa. Osakeyhtiö mahdollistaa nopean ja vähän byrokratiaa vaativan tavan toteuttaa kuntien jätehuoltoa niiden puolesta. Erityisesti osakeyhtiömalli on hyvä, jos kyse on monipuolista, suuria investointeja vaativasta jätehuoltoyhteistyöstä. Kuntien mahdollisuudet vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon ovat yhtiömallissa suhteellisen hyvät. 16 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

17 Jos kunnat ovat perustaneet yhteisen jäteyhtiön lisäksi yhteislautakunnan jätehuollon viranomaistehtäviä varten, on muistettava, että yhteislautakunta ei johda jäteyhtiötä eikä tee yhtiötä tai sen toimintaa koskevia päätöksiä. Osakeyhtiössä ylin päätösvalta kuuluu yhtiökokoukselle. Siinä osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiön asioissa. Yhtiön toiminnan ohjauksen kannalta olennaisin yhtiökokouksen toimivalta liittyy osakeyhtiölain mukaisesti oikeuteen valita ja tarvittaessa myös erottaa yhtiön hallitus. Yhtiökokous voi tehdä myös yhtiön toimintatapoja tai toiminnan linjauksia koskevia päätöksiä, joita hallituksen on toiminnassaan noudatettava. Tällaiset linjaukset voivat koskea esimerkiksi menettelyä yhtiön päättäessä asioista, joissa kunnan konsernijohto edellyttää yhteistoimintaa tai etukäteisinformaatiota ennen päätöksentekoa. Yhtiökokouksen toimintatapapäätökset voivat koskea myös menettelytapoja siitä, miten yhtiö raportoi kunnalle toiminnastaan. Yhtiön toimintatapoja linjaavien päätösten lisäksi yhtiökokous voi määrätä, että tietyt asiat tuodaan sen käsiteltäväksi. Tarvittaessa yhtiön hallitus voi täsmentää yhtiökokouksen päätöksiä ja näin määritellä tarkemmin yhtiön toimintatapoja. Ainoastaan yhtiön toimielimet eli käytännössä hallitus ja toimitusjohtaja voivat tehdä yhtiötä sitovia päätöksiä. Kunnan päätöksentekoelimissä ei tällaisia päätöksiä voida tehdä. Yhtiön hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä päättää yhtiön toiminnan laajuuteen ja laatuun nähden epätavallisista ja laajakantoisista asioista. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevasta hallinnosta. Yhtiön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on osakeyhtiölain mukainen taloudellinen vastuu hallituksen tekemistä päätöksistä. Omistajaohjauksen kannalta tärkeitä välineitä ovat yhtiön yhtiöjärjestys, omistajan tai omistajien ja yhtiön välinen yhteistoimintasopimus ja useamman kunnan yhteisen yhtiön omistajien välinen osakassopimus. Yhtiöjärjestys, osakas- ja yhteistyösopimukset ovat asiakirjoja, joilla yhtiön omistajat määrittelevät yhtiön toimialan, toimintaperiaatteet ja yhtiön toiminnan tavoitteet. Yhtiöjärjestyksessä määritellään yhtiön toimiala sekä mahdollisesti yhtiön toiminnan keskeiset tavoitteet. Sopimuksilla omistajat täsmentävät yhtiöjärjestyk-sessä määriteltyä yhtiön tehtävää. Osakassopimuksessa yhtiön osakkaat sopivat keskinäisistä suhteistaan ja yhteisistä linjauksista suhteessa yhtiöön. Osakassopimuksessa voidaan sopia mm. yhtiön perustamiseen liittyvistä yksityiskohdista, kuntien edustuksesta yhtiön hallintoelimissä, yhtiön toiminnan tavoitteista ja päämääristä sekä niistä linjauksista, joita kunnat omistajina tulevat noudattamaan yhtiön hallinnossa. Jos kuntien omistamassa jäteyhtiössä on osakkaana yksityisiä yrityksiä, eivät kunnat voi antaa jätehuollon palvelutehtäviä yhtiölle ilman kilpailutusta. Tehtävät on tällöin kilpailutettava hankintalain mukaisesti samalla tavoin kuin ostettaessa palveluja yksityisiltä yrityksiltä (kohta 3.4). Hankintalainsäädäntö rajoittaa kuntien mahdollisuutta antaa tehtäviään suoraan osakeyhtiölle vaikka se olisikin kokonaan kunnallisessa omistuksessa. Esimerkiksi palvelujen tarjoaminen markkinoilla saattaa aiheuttaa ns. inhouse-statuksen menetyksen. Tästä saattaa seurata velvollisuus kilpailuttaa asianomainen palvelutehtävä sen sijaan, että se voitaisiin hoitaa kuntien yhtiössä. Suomessa on nykyisin yli 30 kuntien jätehuoltoyhtiötä. Niissä on mukana yhteensä lähes 300 kuntaa. Asukkaita on yhteisten jätehuoltoyhtiöiden piirissä yli kolme miljoonaa. Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 17

18 3.2.6 Yhteistyömuotojen vertailu Sopimus- Yhteislauta- Yhteinen yhteistyö kunta Kuntayhtymä osakeyhtiö Palvelun tuottajan Kuntalaki Kuntalaki Kuntalaki Osakeyhtiölaki toimintaa ohjaavat Erityislait Erityislait Erityislait Erityislait lait ja sopimukset Kuntien välinen Kuntien välinen Kuntayhtymän Yhtiöjärjestys sopimus sopimus perussopimus Omistajakuntien ja Sopimukset kuntien yhtiön väliset kanssa sopimukset Hankintalain- Toiminnasta ja Pääsääntäisesti Pääsääntöisesti Pääsääntöisesti säädännön kuntien välisestä In-house -yksikkö In-house -yksikkö In-house -yksikkö soveltaminen sopimuksesta riippuen joko Myynti muille Ulkopuolisen hankintalain tar- kuin omistaja- omistuksen vaikukoittamaa palvelu- kunnille huo- tus In-house-asejen ostoa tai yhteis- mioitava maan huomioitava toimintaa, johon Myynti muille kuin hankintalakia ei omistajakunnille sovelleta huomioitava Palvelun tuotan- Tuottajakunnan Tuottajakunnan Yhtymäkokous Yhtiökokous nosta päättävät toimielimet valtuusto ja KY:n hallitus Yhtiön hallitus hallintoelimet hallitus Toimitusjohtaja Yhteislautakunta Tavoitteet palvelu- Tuottajakunnan Tuottajakunnan Perussopimus Yhtiöjärjestys tuotannolle asettaa toimielimet valtuusto ja hallitus KY:n talousarvio Yhtiön hallitus Kuntien välinen Yhteislautakunta ja -suunnitelma Osakaskuntien sopimus Kuntien välinen Jäsenkuntien omistajaohjaus Isäntäkunnan sopimus omistajaohjaus omistajaohjaus Yhteinen omistajaohjaus Henkilöstön asema Henkilöstö tuottaja- Henkilöstö tuottaja- Henkilöstö kunta- Henkilöstö yhtiön kunnan palveluksessa, kunnan palveluksessa,yhtymän palveluksessa virka- tai työehto- virka- tai työehto- Voi olla KuEL:n sopimus, keskitetty sopimus, keskitetty palveluksessa piirissä, työehtosopiminen sopiminen sopimus Verotus Ei tulo- ja varallisuus- Ei verovelvollisuutta Ei verovelvollisuutta Verovelvollinen verovelvollisuutta ALV ALV ALV ALV-velvollinen Riskit ja vastuut Tuottajakunta Tuottajakunta Kuntayhtymä Yhtiö Riskit voidaan so- Riskit voidaan so- Kunnilla perus- Omistajat: Osakepimuksella jakaa pimuksella jakaa sopimuksen pääoma ja takaustuottaja- ja käyttäjä- tuottaja- ja käyttäjä- mukaisesti vastuut kunnan välillä kunnan välillä Yksityinen omistus Ei mahdollinen Ei mahdollinen Ei mahdollinen Mahdollinen Voitonjako/ Kuntien välinen Kuntien välinen Kuntayhtymän Osingonjako ylijäämän tuloutus sopimus sopimus perussopimus Yhtiön voiton Ei vero- Ei vero- Kuntien välinen verotus seuraamuksia seuraamuksia sopimus Ei veroseuraamuksia Julkisen vallan Voi käyttää Voi käyttää Voi käyttää Ei voi käyttää käyttö julkista valtaa julkista valtaa julkista valtaa julkista valtaa Lähde: Jaakko Paloposki Suomen Kuntaliitto 18 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

19 3.2.7 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Tuottajavastuu Tuottajavastuujärjestelmällä tarkoitetaan tuottajan tai maahantuojan velvollisuutta huolehtia markkinoille myymiensä tuotteiden ja niistä syntyvän jätteen uudelleenkäytöstä, hyödyntämisestä ja muusta jätehuollosta sekä vastata näistä aiheutuvista kustannuksista. Tuottajavastuun tarkoituksena on sisällyttää uuden tuotteen hintaan sen koko elinkaaren aiheuttamat kustannukset. Ne tuotteet, joiden hyödyntäminen ja jätehuolto ovat kalliimpia vaihtoehtoihin verrattuna, tulevat myös hankintahinnaltaan kalliimmiksi. Tuottajavastuun tavoitteena on ohjata taloudellisin keinoin kulutusta ympäristöys-tävällisempään suuntaan. Käytännössä tämä ohjaava vaikutus on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi, kosta tuottajavastuun aiheuttaman hinnan lisäys tuotteen kokonaishinnassa on hyvin pieni. Toisaalta kuluttajalla ei myöskään useimmissa tapauksissa ole todellisia vaihtoehtoja valita vaihtoehtoista tuotetta, jolla ei ole tuottajavastuumaksua. Tuottajavastuun käytännön toteuttamiseksi ovat saman tuoteryhmän tuottajat ja maahantuojat yleensä järjestäytyneet tuottajayhteisöksi, joka järjestää käytöstä poistettujen tuotteiden hyödyntämisen ja jätehuollon kuvan 3-1 periaatteen mukaisesti. Tuottaja tai maahantuoja Tuottajayhteisö Palvelun tarjoaja (käytetyn tuotteen kierrätys ja jätehuolto) Tuottajavastuujätehuoltoon käytettävä raha (tuotteen hinnassa) Vähittäiskauppa Kuluttaja Käytöstä poistettu tuote Uusi tuote Kuva 3-1. Tuottajavastuuseen perustuvan jätehuollon periaate. Lainsäädännön mukaisen tuottajavastuun piirissä ovat vuonna 2006: Sanomalehti- yms. paino- ja toimistopaperit Pakkaukset, kukin pakkausmateriaali omana tuottajayhteisönään Sähkö- ja elektroniikkalaitteet (ser-laitteet) Ajoneuvojen renkaat Henkilö- ja pakettiautot Lisäksi vapaaehtoisella tuottajavasottujärjestelmällä kerätään käytöstä poistettua kyllästettyä puutavaraa asianmukaiseen käsittelyyn. Pakkausjätteen tuottajavastuu on osittainen. Tämä merkitsee sitä, että tuottajan on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että pakkausjätteestä hyödynnetään yhteensä 61 prosenttia. Eri pakkausmateriaaleilla on erilaiset hyötykäyttötavoitteet. Minimi hyödyntämisasteen ylittävältä osalta pakkausjätteen jätehuollosta vastaa tällöin jätteen haltija ja kunta. Osittaisen tuottajavastuun tapauksessa on kunnalla harkintamahdollisuus järjestää pak- Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 19

20 kausjätteiden erilliskeräystä kustannuksellaan. On kuitenkin tarkoituksenmukaista arvioida tämän toiminnan perusteita jätehuollon ympäristö- ja palvelutasotavoitteiden pohjalta. Muiden yllä mainittujen tuoteryhmien tapauksessa on kysymys ns. täydestä tuottajavastuusta. Kunnan yhteistoiminnassa tuottajavastuuorganisaatioiden kanssa tulee varmistua siitä, että ettei muusta jätehuollosta kerättävillä maksuilla lähdetä kustantamaan täyden tuottajavastuun jätteiden talteenottoa ja hyödyntämistä. Tuottajavastuuperiaatteen mukaisesti nämä kustannukset on katettava tuotteen myyntihinnassa kerättävillä maksuilla. Järjestöt, sosiaaliset yritykset ja muut tahot Vapaaehtoisjärjestöt ja sosiaaliset yritykset toimivat usein kunnan tai kuntien omistaman jätelaitoksen kumppanina ja palvelun tarjoajana esimerkiksi jäteneuvonnassa ja kierrätyskeskustoiminnassa. On suositeltavaa, että myös tällaisesta yhteistoiminnasta laaditaan riittävän yksityiskohtainen sopimus. Lisäksi tulee varmistua, että palveluntarjoajan valinnassa noudatetaan hankintalakia eikä muutoinkaan aseteta saman toimialan vapailla markkinoilla toimivia yrityksiä kilpailullisesti huonompaan asemaan. Myös mm. kaupat, apteekit, huoltoasemat ja Tielaitos ovat usein kuntien yhteistyökumppaneita jätehuoltoa järjestettäessä. 3.3 Tehtävien ulkoistaminen Ulkoistettaviksi soveltuvat tehtävät Kunnalla on suhteellisen suuri käytännön vapaus määritellä, mitkä jätehuollon palvelutehtävät se tekee omana työnään ja mitkä tehtävät ulkoistetaan eli annetaan ulkopuolisen tahon suoritettavaksi. Esimerkkejä kunnan jätehuoltotehtävien ulkoistamisesta Jätteen keräys- ja kuljetustyöt Jätteenkäsittelytehtävät (esim. kaatopaikan hoito, kompostointi tai yksittäiset koneurakat) Jätteiden hyödyntäminen palvelu-urakkana (esim. energiahyödyntäminen) Eri järjestelmien (esim. kaatopaikkakaasu ja suotovesi) käyttö- ja ylläpitotehtävät Toimintaan liittyvä huolto ja kunnostustyöt Roskaantumistapausten käytännön hoitaminen Jäteneuvonta, asiakaspalvelu Laskutuksen hoitaminen Jätehuoltotoiminnan ympäristövaikutusten tarkkailu Jätehuollon suunnittelu- ja kehittämistehtävät Ulkoistamisessa noudatettavat periaatteet Kunta voi antaa jätehuollon järjestämistehtäviä ilman kilpailutusta mm. yhteislautakunnalle ja kuntayhtymälle, joissa kunta on mukana sekä kuntien kokonaan omistamalle jätehuoltoyhtiölle. Palvelujen ostamisessa tulee noudattaa julkisiin hankintoihin liittyvää lainsäädäntöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksityisiltä tehtävien palveluhankintojen tulee perustua avoimeen tarjouskilpailuun. Kunnan palvelutehtäviä jätehuollossa on tarkasteltu edellä kohdassa 2.4. Vaikka kunta ulkoistaa sille kuuluvia tehtäviä, se kantaa jätelain mukaan viime kädessä vastuun palvelujen tarjonnasta ja toimivuudesta. 20 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö HARKO jätehuoltoprojekti Kuntamarkkinat 10.9.2015 Heli Haapea HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö aktiiviaika 9/2014-6/2015

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Luonnos 11.11.2011 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Tämä sopimus pohjautuu Hangon, Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien sekä Pohjan, Inkoon, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Vihdin kuntien sopimukseen

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja.

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja. 11.5.2016 OSAKASSOPIMUS Mustankorkea Oy 1. Osapuolet Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jäljempänä kaikki yhdessä ovat osapuolet tai osakkaat. Mustankorkea Oy:n osakkaaksi myöhemmin tuleva

Lisätiedot

SOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA

SOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA SOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA Tällä sopimuksella sovitaan siitä, että Jätekukko Oy:n (jäljempänä jäteyhtiö) osakaskuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena toimii Savo-Pielisen jätelautakunta

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

Omistajaohjaus kuntakonsernissa

Omistajaohjaus kuntakonsernissa Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Valtuusto 10.6.2009 1 SISÄLLYSLUETTELO Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunta... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta...

Lisätiedot

Jätteenkuljettajan on annettava em. tiedot vuosittain tai jätehuoltoviranomaisen pyynnöstä neljännesvuosittain (jätelaki 39 2 mom).

Jätteenkuljettajan on annettava em. tiedot vuosittain tai jätehuoltoviranomaisen pyynnöstä neljännesvuosittain (jätelaki 39 2 mom). Alueellinen jätelautakunta 11 14.04.2015 Alueellinen jätelautakunta 21 08.09.2015 Jätehuollon kuljetusrekisteri 190/58/583/2015 JLTK 11 Selostus: Jätelain 143 edellyttää kunnan jätehuoltoviranomaisen ylläpitävän

Lisätiedot

UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKASSOPIMUS

UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKASSOPIMUS UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKASSOPIMUS 0 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen tarkoitus 3. Osakekirjat 4. Osakkeiden panttauskielto 5. Osakkeiden myynti 6. Päätöksenteko yhtiökokouksissa

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö Oulun kaupunki Rakennusvalvontatoimen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 115 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 12 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo MÄNTYHARJUN KUNTA Kh 10.12.2012 Kv 30.1.2013 liite 3 Palkkiosääntö Kvalt hyväksynyt 30.1.2013 25 Voimaantulo 1.2.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 16 Asianro 7006/02.05.00/2014 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 8. Kotkan kaupungin. TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa ) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 8. Kotkan kaupungin. TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa ) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2016 Nro 8 TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 29.2.2016) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä 2 Lautakunnan ja jaoston kokoonpano Teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 107/2010 vp. Jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait. LA 107/2010 vp Lauri Oinonen /kesk

Eduskunnalle. LAKIALOITE 107/2010 vp. Jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait. LA 107/2010 vp Lauri Oinonen /kesk LAKIALOITE 107/2010 vp Jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle Tämä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 199/2010 vp. Yksityisillä jätehuoltoyrityksillä on ollut merkittävä rooli

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö , VM057:00/2016

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö , VM057:00/2016 1 VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE ASIA Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö 8.6.2016, VM057:00/2016 LAUSUNNON ANTAJA Tampereen kaupunginhallitus PL 487 33101 Tampere

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 1.2.2010 Valtuusto 17.2.2010 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala.. 1 Palkkiot 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 1 4

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.6.2017 Viitasaaren kaupunginvaltuusto 30.1.2017 5 Sisällys 1... 3 SOVELTAMISALA... 3 2... 3 KOKOUSPALKKIOT... 3 3... 4 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET... 4

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Jätelain tarkoittaman jätehuollon järjestämisvelvollisuuden rikkominen, Risulahdentie 66 B / kuuleminen ennen uhkasakon tuomitsemista

Jätelain tarkoittaman jätehuollon järjestämisvelvollisuuden rikkominen, Risulahdentie 66 B / kuuleminen ennen uhkasakon tuomitsemista Rakennus- ja ympäristölautakunta 141 02.09.2015 Jätelain tarkoittaman jätehuollon järjestämisvelvollisuuden rikkominen, Risulahdentie 66 B / kuuleminen ennen uhkasakon tuomitsemista RAKYL 141 Jätelain

Lisätiedot

1 Ympäristöterveyslautakunnan johtosäännön soveltaminen ja kunnan muut säännöt ja toimintaohjeet

1 Ympäristöterveyslautakunnan johtosäännön soveltaminen ja kunnan muut säännöt ja toimintaohjeet Ympäristöterveyslautakunnan johtosääntö 1 (5) Siilinjärven ympäristöterveyslautakunnan johtosääntö 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Ympäristöterveyslautakunnan johtosäännön soveltaminen ja kunnan muut säännöt

Lisätiedot

Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa. Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007

Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa. Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007 Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007 Kuntatoimijoita Jätelaissa KUNTA Viranomaistehtävissä esim. Valtuusto (taksa, jh-määräykset) tekninen lautakunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu. 2 Ympäristölautakunta

Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu. 2 Ympäristölautakunta KRISTIINANKAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto / 2009 1 Sisältö Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu.

Lisätiedot

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 20.10.2014 250 Kunnanvaltuusto 17.11.2014 44 Kunnanhallitus 9.12.2014 307 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 60 Voimaantulo 1.1.2015 2 PALKKIOSÄÄNTÖ

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Kuntamarkkinat 9.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutokset Lakimuutokset tulivat

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Lausuntopyyntö STM Vastausaika 10.3.2014 11:55:06 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kuuloliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Anniina Lavikainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS Sivu 1 / 4 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS 1. Osapuolet Tämän osakassopimuksen osapuolia ovat: 1) Lapin yliopisto, osoite PL 122, 96101 ROVANIEMI 2) Rovaniemen kaupunki, osoite PL 8216, 96101

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kokouspalkkiosääntö 1.1.2016 Yhtymähallitus 16.12.2015 151 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu Kuntaliiton ajankohtaiset Kirsi Rontu Kuntalain kokonaisuudistus Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4.

LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. JULKINEN 28.4.2014 seminaarin jälkeen 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS Tämän sopimuksen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö. valtuustokaudelle

Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö. valtuustokaudelle Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö valtuustokaudelle 2013 2016 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.12.2012 1 1 Soveltamisala 1. Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PYHÄRANNAN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 9.12.1996, muutos 15.12.1997, muutos 31.1.2005, muutos 15.11.2010, muutos 14.11.2011, muutos 23.6.2014 Voimaantulopäivämäärä 1.1.1997,

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Tuottajavastuuiltapäivä

Tuottajavastuuiltapäivä Tuottajavastuuiltapäivä 3.11.2016 Tuottajayhteisön näkökulma Kyösti Pöyry / Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy Tuottajavastuu ja tuottajayhteisöt Tuottajavastuu on jätelaissa (6. luku) kohdistettu

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET

Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET SISÄLLYSLUETTELO 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 2. Konserniohjeen soveltamisala 3. Konserniohjaus ja -johtaminen 4. Taloudenhoitoon ja konsernitilinpäätöksen laadintaan

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Maa-aineslain mukaisen lupapäätöksen antamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut sekä maa-aineslain ja ympäristösuojelulain

Maa-aineslain mukaisen lupapäätöksen antamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut sekä maa-aineslain ja ympäristösuojelulain Maa-aineslain mukaisen lupapäätöksen antamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut sekä maa-aineslain ja ympäristösuojelulain mukaisten lupien yhteiskäsittelyn ja valvonnan taksa 1 YLEISTÄ

Lisätiedot

Kurikan kaupunginhallituksen johtosääntö

Kurikan kaupunginhallituksen johtosääntö 1 (5) Kurikan kaupunginhallituksen johtosääntö Yhteisvaltuuston hyväksymä 29.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 Tämä sääntö korvaa nyt voimassa olevan säännön. 1 Toimiala Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaminen ja organisointi

Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaminen ja organisointi Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaminen ja organisointi 1 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN TEHTÄVÄT... 2 2 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN ORGANISOINTI... 2 3 JOHTAMINEN... 4 4 VASTUUHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT...

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus Voimaan 1.1.2017 alkaen Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Perussopimus Sisällysluettelo 1 luku...1 Jäsenkunnat ja tehtävät...1 1...1...1

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

1/ /2013, 3/ /2013, 9/ /2013, 10/ /2013, 110/ /2015

1/ /2013, 3/ /2013, 9/ /2013, 10/ /2013, 110/ /2015 Kaupunginhallitus 144 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 54 15.06.2015 Markku Ahjoniemen eronpyyntö Karkkilan kaupungin luottamustehtävistä 1/00.00.01/2013, 3/00.00.01/2013, 9/00.00.01/2013, 10/00.00.01/2013,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 3 11 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 1 Toimiala Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja sen

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö Järvi-Pohjanmaan maaseututoimi Johtosääntö 1 Voimaantulo 1.1.2017 Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus 2 2 Toimivallan siirtäminen 2 3 Suhde muihin säädöksiin

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti:

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti: Valtuusto 10.12.2012 50 1 (6) LAUKAAN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuuston kokouksessa Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille maksetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 16 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 Toimiala Kymenlaakson pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Kunnanhallitus lausuu valitusperusteista seuraavasti:

Kunnanhallitus lausuu valitusperusteista seuraavasti: Kunnanhallitus 140 15.08.2016 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Jukka Häkkisen, Aimo Lemisen, Jorma Jolangin, Jouni Ryynäsen ja Kauko Sinijärven tekemästä kunnallisvalituksesta, joka koskee Laukaan

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Hallintosääntö Esitys Nykyinen 6 3 mom Kaupunginhallitus kohta 22: päättää maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista,

Lisätiedot