Juha Kaila Jukka Paavilainen Riitta Kojo Mika Penttilä Hannu Karhu. 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juha Kaila Jukka Paavilainen Riitta Kojo Mika Penttilä Hannu Karhu. 1. painos ISBN 952-213-125-3 Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006"

Transkriptio

1 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta Omistajaohjauksessa huomioon otettavia asioita Helsinki 2006 ISBN (pdf) ISBN (painettu)

2 Juha Kaila Jukka Paavilainen Riitta Kojo Mika Penttilä Hannu Karhu 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Esipuhe Yhdyskuntien jätehuollossa pari vuosikymmentä sitten alkaneet muutokset ovat vaikuttaneet voimakkaasti kuntien rooliin jätehuollon hoitajina. Käytännön jätehuoltotehtävät on suurimmassa osassa maata siirretty alueellisten yhteistyöorganisaatioiden lähinnä kuntien omistamien yhtiöiden vastuulle. Kunnille on uudessa tilanteessa jäänyt lähinnä omistajan rooli. Kuntien roolin muutos oli lähtökohtana Suomen Kuntaliiton käynnistämässä hankkeessa, jonka tavoitteena oli tuottaa jätehuollon järjestämisestä ja omistajaohjauksesta vastuullisille kunnille heidän päätöstensä pohjaksi työkalu eli käsikirja, johon kootaan kokemuksia, tutkimustietoja ja muistilistoja jätehuoltoa järjestettäessä ja omistajapolitiikkaa linjattaessa huomioon otettavista asioista. Hankkeen rahoittamiseen on osallistunut Kuntaliiton lisäksi ympäristöministeriö ja Jätelaitosyhdistys ry. Hanketta on ohjannut ja valvonut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Johtaja Leena Karessuo, Kuntaliitto (pj) Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg, ympäristöministeriö Toimitusjohtaja Markku Salo, Jätelaitosyhdistys ry Toimialajohtaja Jouko Kettunen, Hämeenlinna Jätehuoltojohtaja Petri Kouvo, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Jätehuoltopäällikkö Alpo Leinonen, Mikkeli Jätehuoltopäällikkö Leena Rautiainen, Kouvolan seudun kuntayhtymä Toimialajohtaja Osmo Rosti, Jyväskylä Ympäristöinsinööri Seija Paajanen, Kuntaliitto Käsikirjan laadinnasta on vastannut TkT Juha Kaila, Kasui Oy, yhdessä Suunnittelukeskus Oy:n asiantuntijoiden Jukka Paavilainen, Riitta Kojo, Hannu Penttilä ja Hannu Karhu kanssa. Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 3

4 Sisältö 1 Johdanto 8 2 Kunnan jätehuoltoroolit Kunnan jätehuollon tehtävien kohdistuminen Kunnan jätehuollon tehtävien luonne Viranomaistehtävät Palvelutehtävät Kunnalle kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät Järjestetty jätteenkuljetus Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtävät 12 3 Keinoja vastata jätehuollon vaatimustason nousuun Jätehuollossa tapahtuneet muutokset haaste kunnalle Kunnan tehtävien hoitaminen yhteistyössä Yleistä Sopimuksenvarainen yhteistyö Yhteislautakunta Kuntayhtymä Kuntien jätehuoltoyhtiö Yhteistyömuotojen vertailu Yhteistyö muiden tahojen kanssa Tehtävien ulkoistaminen Ulkoistettaviksi soveltuvat tehtävät Ulkoistamisessa noudatettavat periaatteet Miksi ja miten ulkoistaa? 21 4 Jätehuollon toimintaympäristön muutosten hallinta Yhteistyön vaikutukset kunnan rooliin jätehuollossa Jätepoliittinen ohjelma Jätepoliittisen ohjelman sisältö Jätteen synnyn ehkäisyn toteuttaminen Yhteistyöstrategia Tilaaja-tuottajamalli Muutoksiin varautuminen 30 5 Palvelujen ulkoistamisen tavat Järjestetty jätteen kuljetus Muut jätehuollon palvelu-urakat Yksityisrahoittamiseen perustuva ulkoistaminen (PPP-malli) Yleistä Miksi PPP-toimintamalli? Jätehuollon PPP-malleissa huomioon otettavia kysymyksiä 34 4 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

5 6 Jätehuollon talouden järjestäminen Jätemaksulla katettavat kustannukset Yksi maksu vai useita maksuja Tarve maksujen eriyttämiseen Käsittelymaksu Keräyksen ja kuljetuksen maksut Muita maksuja Esimerkki jätelaskusta Jätemaksu ja taksa Jätemaksu ja jätehuollon organisointitapa Palvelut kunnan lukuun Palvelut kunnan puolesta Sopimusperusteinen kuljetus Useiden toimijoiden jätemaksujen yhteensovittaminen 41 7 Jätehuollon hankkeiden arviointi Vaihtoehtojen asettaminen, vertailu ja päätöksenteko Vaihtoehtojen asettaminen Vaihtoehtojen vertailu ja päätöksenteko Toteutettavuuden vertailu Ympäristövaikutusten vertailu Vertailu jätepoliittisten tavoitteiden suhteen Riskit ja niiden arviointi ja hallinta Riskien hallinnan tavoitteet Esimerkkejä kunnan jätehuoltotoimintaan liittyvistä riskeistä Riskien arvioinnin ja hallinnan toteutus Herkkyystarkastelut 50 8 Jätehuollon järjestelmäkokonaisuus Jätteiden syntypaikkalajittelu Tarkoitus Syntypaikkalajittelun liittyminen jätehuollon järjestelmäkokonaisuuteen Toimintatapa Syntypaikkalajittelun talous jätehuollon järjestelmäkokonaisuudessa Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa syntypaikkalajitteluun Jätteen keräys ja kuljetus Tarkoitus Toimintatapa Talous Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa jätteiden keräys- ja kuljetusjärjestelmään Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelylaitokset Tarkoitus ja toimintatapa Talous Hyvä jätteenkäsittelylaitos Loppusijoitus Tarkoitus ja toimintatapa Talous Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa jätteiden hyödyntämis- ja käsittelyratkaisuihin 59 9 Jätteen käsittelyn tekniikka Mekaaninen käsittely Tarkoitus 61 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 5

6 9.1.2 Toimintatapa Kokemuksia Suomessa Biologinen käsittely Tarkoitus Kompostointi Mädätys Menetelmien vertailua Kokemuksia Suomessa Polttokäsittely/ energiasisällön hyödyntäminen Tarkoitus Kierrätyspolttoaine Arinapoltto Leijukerrospoltto Leijukerroskaasutus Tuotteet Menetelmien vertailua Kaatopaikkakäsittely Tarkoitus Toimintatapa Suotovesien ja kaatopaikkakaasun käsittely Ympäristöhaitat ja tarkkailu Kaatopaikkojen ja kaatopaikkajätteen määrä YVA, ympäristölupa ja vakuudet Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Jätehuollon YVA-hankkeet YVA-menettely jätehuollossa YVA-menettelyn sitovuus Ympäristöluvat Ympäristöluvan hakeminen Valitusprosessit Ympäristöluvan aikataulu Jätehuollon vakuusasiat Velvoite vakuuden asettamisesta Vakuuden muodot Vakuuden suuruus 95 6 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

7 Jätehuollon omistajaohjaus pähkinänkuoressa Päätöksenteko Omistajaohjauksesta vastaavat kunnanvaltuusto ja -hallitus sekä kunnan johtavat toimihenkilöt tai omistajaohjausta varten erikseen perustetut elimet Kunnassa on tehtävä selkeät päätökset siitä, mitä asioita päätetään milläkin tasolla Omistajaohjauksessa on olennaista päättää jätehuollon organisointiin ja rahoitukseen liittyvät asiat Valvonta ja jätehuollon käytännön toteutus Jätehuollon valvonta- ja järjestämistehtävät on pidettävä erillään toisistaan Ohjelma ja strategiat Kunnan jätepoliittinen ohjelma kertoo omistajien tahtotilan Yhteistyöstrategia tukee kuntien välisen yhteistyön kehittämistä Kuntalaisilla ja muilla asianosaisilla tulee olla riittävät osallistumismahdollisuudet ohjelman ja strategian valmisteluun Yhteistyö Kunnat voivat toteuttaa keskinäistä yhteistyötä mm. sopimusyhteistyönä tai perustamalla yhteislautakunnan, kuntayhtymän tai/ja yhteisen osakeyhtiön Yhteisiä viranomaistehtäviä varten on suositeltavaa perustaa yhteislautakunta Sopimukset Osakassopimuksiin ja yhteistyön puitesopimuksiin sisällytetään vain perusasiat ja sopimusten muutosmekanismit Hankkeet Suurten hankkeiden tärkeimpiä päätösnäkökulmia ovat jätepolitiikka, ympäristö, kustannukset, toteutet-tavuus, riskit ja niiden hallinta Palveluiden hankinta Tilaaja-tuottajamalli sopii hyvin jätehuoltoon Mallin käyttö edellyttää hankinta-, kilpailutus- ja sopimusosaamista Laadun hallinta on oleellinen osa tilaajan ja tuottajan välistä sopimusta Toimivien markkinoiden luonti ja ylläpito on perusedellytys palvelujen kilpailuttamiselle Lopuksi Viime kädessä kunta vastaa jätehuollosta riippumatta siitä, kenelle tehtävät on siirretty Yhteistyöhön osallistuvien yhteinen näkemys tavoitteista ja päämääristä on onnistuneen omistajaohjauksen edellytys kaikissa yhteistyömalleissa. Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 7

8 1 Johdanto Työn tavoitteena on tuottaa jätehuollon järjestämisestä ja omistajaohjauksesta vastuullisille kunnille heidän päätöstensä pohjaksi työkalu eli käsikirja, johon kootaan kokemuksia, tutkimustietoja ja muistilistoja jätehuoltoa järjestettäessä huomioon otettavista asioista. Lähtökohta työlle on, että kuntien johtavat virkamiehet ja jäteasioista päättävät luottamushenkilöt tarvitsevat nykyisessä tilanteessa uuden tyyppistä tietoa jäteasioista päätöstensä pohjaksi. Tämä johtuu siitä, että yli 90 prosenttia kuntien vastuulla olevan jätehuollon operatiivisesta toiminnasta on annettu kuntien omistamien jäteyhtiöiden ja laitosten hoitoon. Kunnat ovat jo eriasteisesti sitoutuneet yhtiöihin ja yhteistyöhön. Lisäksi jätehuoltotoiminta on muuttunut yksinkertaisesta keräys-, kuljetus- ja kaatopaikkatoiminnasta monimutkaiseksi monen toimijan verkostoissa tapahtuvaksi korkeatasoista osaamista ja -tekniikkaa vaativaksi prosessiksi. Aikaisemmin, kun kunnat hoitivat jätehuoltonsa itsenäisesti ja yleensä, kuljetuksia ja koneurakointia lukuun ottamatta, omin voimin, olivat poliittinen päätöksenteko ja toteutus paljon lähempänä toisiaan. Toimintatapoja ja muotoja ei tarvinnut määritellä kovin selkeästi, koska tarvittaessa oli helppo suunnata toimintaa uudestaan. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kunnat eivät myöskään olleet tehneet suuria, pitkäjänteistä sitoutumista vaativia investointeja jätteiden käsittelyyn. Kunnan päätöksenteon kannalta jätehuolto oli yksinkertaista ja helppoa hallita. Nykyisessä tilanteessa kuntien päätöksenteon kannalta tulee tärkeimmäksi muutostilanteiden ja saumakohtien hallinta. Tällöin nousevat merkittäviksi kysymyksiksi mm. miten sovittaa yhteen mahdollisesti muuttuneet kunnan jätepoliittiset tavoitteet ja tehdyt sopimukset/sitoumukset, miten arvioidaan omien jätepoliittisten tavoitteiden toteutumista suhteessa jätehuollon operatiiviseen toteutukseen, miten toteutetaan omistajaohjausta strategisten hankkeiden, suurten investointien ja yhteistyöhankkeiden suhteen ja miten hyvin ymmärretään näihin liittyvät riskit kunnan kannalta ja miten ratkaistaan osakassopimusten muuttamista ja muutoksia koskevia ongelmia. Nykyinen tilanne, jossa kunnat ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen yhteistyöhön aset-taa sekä jäteasioiden käytännön hoitamiselle että päätöksenteolle uusia haasteita. Tekniset ja jätehuollon käytännön järjestämistä koskevat tiedot ja osaaminen eivät enää ole keskeisiä kunnan kannalta omistajan ja tilaajan roolissa. Sen sijaan korostuvat mm. hankinta-, kilpailutus- ja sopimusosaaminen, toimivien markkinoiden luonti ja ylläpito, strateginen suunnittelu, laadun hallinta sekä kehittyneet seuranta- ja laskentajärjestelmät. 8 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

9 2 Kunnan jätehuoltoroolit Kunnan tehtävänä on huolehtia jätehuollon julkisesta palvelujärjestelmästä sekä jätehuollon viranomaispäätöksenteosta. Kunnan tehtävät jätehuollon järjestämisessä kohdistuvat yhdyskuntajätteeseen. Kunnan jätehuoltomääräykset ja jäteneuvonta voivat kuitenkin koskea kaikkea jätehuoltotoimintaa kunnassa. Kunta voi antaa osan tehtävistään yksityisoikeudellisen organisaation hoidettavaksi. Tällaisia tehtäviä ovat nk. palvelutehtävät. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo jätelain noudattamista kunnassa eikä sille tule antaa jätehuollon järjestämiseen liittyviä tehtäviä. 2.1 Kunnan jätehuollon tehtävien kohdistuminen Kunnan palvelu- ja viranomaistehtävät jätehuollon järjestämisessä kohdistuvat asumisessa syntyneeseen jätteeseen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään asumisjätteeseen rinnastettava teollisuus-, palvelu- tms. toiminnassa syntyneeseen jätteeseen. Näitä jätteitä nimitetään usein myös yhdyskuntajätteeksi. Muu kuin asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettava teollisuus- tai muun toiminnan jäte on jätteen tuottajan vastuulla eikä kunnan ole pakko ottaa sitä jätehuoltoonsa, jos muitakin vaihtoehtoja on tarjolla. Julkinen palvelujärjestelmä jätteiden kuljetuksessa, hyödyntämisessä ja käsittelyssä takaa, että kotitaloudet ja muut jätteenhaltijat voivat toimittaa tavanomaiset jätteensä asianmukaisesti hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi ja samalla vapautua niiden hallintaan liittyvästä jätehuoltovastuusta. Kunnan vastuulle kuuluvissa jätteissä on tapahtunut viime vuosina muutoksia. Tuotteiden valmistajiin kohdistuva tuottajavastuu on laajenemassa ja se on siirtänyt tuotteista muodostuneita jätteitä pois kunnan vastuulla olevasta jätehuollosta. Asumisessa syntyvään jätteeseen ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään rinnastettava jäte ei ole käsitteenä yksiselitteinen, vaan jokainen kunta on tulkinnut sen omista lähtökohdistaan. Jätehuoltoon on tullut myös uusia toimijoita, joiden palvelut kohdistuvat yrityksiin. Käytännössä kunnat ja niiden omistamat jäteyhtiöt ja muut yhteistyöelimet ottavat vastaan ja käsittelevät suuren määrän myös sellaisia jätteitä, jotka eivät kuulu kunnan vastuulle. Lisäksi arvioidaan, että jopa lähes puolet kunnan järjestelmään tulevasta yhdyskuntajätteestä on asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavaa jätettä teollisuudesta tai palveluelinkeinoista. Tällaisella määrällä on olennaista merkitystä paitsi yksityisen yritysten toimintaedellytysten kannalta myös kuntien ja kuntien jätehuoltoyhtiöiden vastuulle kuuluvien jätteiden käsittely- ja hyödyntämislaitosten mitoituksen arvioinnissa. Yhdyskuntajätehuollossa tapahtuneen kehityksen vaikutuksia eri toimijoihin on selvittänyt ns. Pelisääntötyöryhmä. Ympäristöministeriö asetti työryhmän vuonna 2003 ja sen tehtävänä oli yhdyskuntajätehuollon vastuu- ja kilpailukysymysten selvittäminen sekä Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 9

10 ehdotusten tekeminen havaittujen epäkohtien korjaamiseksi (PESÄ, 2005) PESÄ-työryhmän ehdotusten pohjalta Jätelakiin ollaan tekemässä osittaisuudistusta, jolla siirretään ns. elinkeinojäte pois kunnan vastuulta. Samalla kunnan määräysvalta kotitalousjätteisiin kasvaa, koska jatkossa kunta voi määrätä myös kotitalousjätteiden hyödyntämisestä. 2.2 Kunnan jätehuollon tehtävien luonne Jätehuollon tehtävät voidaan jakaa viranomaistehtäviin, palvelutehtäviin ja ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtäviin. Viranomaistehtäviä ja palvelutehtäviä ei ole yksilöity jätelaissa, vaan määrittely riippuu tehtävän luonteesta. Osa tehtävistä on luonteeltaan tulkinnanvaraisia. Tehtäviä, jotka tuntuvat viranomaistehtäviltä, mutta jotka ovat perustellusti myös palvelutehtäviksi sopivia, ovat tarjouspyynnöstä päättäminen ja urakoitsijan valinta kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa sekä neuvonta, tiedotus ja valistus. Kunkin tehtävän laatu on tärkeä tuntea, sillä selkeä työnjako jätehuoltoa valvovan ja toteuttavan viranomaisen välillä on välttämätön. On selvää, etteivät jätehuollon järjestämistehtävät sovellu valvontaviranomaisen tehtäviksi. Ympäristönsuojeluviranomaiselle on esimerkiksi joissain tapauksissa johtosäännöllä osoitettu tehtäviä, jotka saattavat vaarantaa viranomaisen puolueettomuuden ja uskottavuuden sekä itsenäisyyden. Tällaisia ovat esimerkiksi jätehuollon järjestämiseen liittyvät tehtävät, joiden osalta toimielin toimii myös lupa- ja valvontaviranomaisena. Viranomaistehtävän ja palvelutehtävän ero on tärkeä tuntea myös silloin, kun tehtäviä halutaan siirtää yksityisoikeudelliselle yhteisölle. Yksityisoikeudellisia yhteisöjä ovat esimerkiksi jätehuoltoyhtiöt sekä samaan kuntakonserniin kuuluvat kunnan kokonaan tai osittain muiden kuntien kanssa omistamat yhtiöt. Ainoastaan palvelutehtäviä voidaan siirtää yksityisoikeudelliselle yhteisölle. Seuraavassa on tarkasteltu tarkemmin viranomaistehtäviä ja palvelutehtäviä. Käytetty jako perustuu Suomen Kuntaliiton julkaisussa Jätehuollon suuntaviivat esitettyyn tulkintaan (Suomen Kuntaliitto Jätehuollon suuntaviivat, ). 2.3 Viranomaistehtävät Viranomaistehtävissä kunta käyttää julkista valtaa, esimerkiksi päättää siitä, miten jätteenkuljetus- ja käsittely järjestetään sekä minkälaisia maksuja siitä peritään. Kunta voi antaa jätehuoltoa koskevia yleisiä ja erityisiä määräyksiä sekä tehdä muita jätehuoltoa koskevia päätöksiä, jotka kohdistuvat kuntalaisiin tai kunnan alueella tapahtuvaan toimintaan. Viranomaistehtävät on säädetty kunnalle määrittelemättä, mikä toimielin ne hoitaa. Tällöin tehtävien hoito järjestetään kunnassa määräämällä siitä johtosäännöllä. Käytännössä kyseiset tehtävät on yleensä määrätty johtosäännöllä tekniselle lautakunnalle. Johtosäännössä voidaan antaa ja yleensä on annettukin lautakunnalle lupa siirtää päätöksellään toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Näin onkin syytä menetellä mm. jätemaksujen maksuunpanoon ja niitä koskevien muistutusten käsittelyyn liittyvien päätösten osalta. Jätehuoltomääräyksissä yleensä on määrätty, mikä toimielin tai viranhaltija voi sallia määräyksistä poikkeamisen. Jätehuollon järjestämiseen liittyvät jätelaissa määritellyt kunnan viranomaistehtävät ovat seuraavat: 10 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

11 2.4 Palvelutehtävät Kunnan viranomaistehtävät jätehuollon järjestämisessä jätteen keräyspaikasta määrääminen (7 ) järjestetyn jätteenkuljetuksen järjestelmistä, alueesta yms. päättäminen (10 ) jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen järjestämiseen liittyvät päätökset (13 ) jätehuoltomääräysten hyväksyminen (17 ) jätetaksan hyväksyminen ja maksuunpanosta päättäminen (30 ) jätemaksuihin liittyvät päätökset (28, 32, 33 :t). Aikaisemmin viranomaistehtäviä olivat myös jätelain yksittäiset järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jättämispäätökset ja ns. vanhojen vapautusten peruuttaminen. Vuonna 2004 tehdyn jätelain muutoksen jälkeen liittymisvelvollisuudesta ei ole ei ole enää mahdollista myöntää vapautusta. Vanhat vapautukset kumoutuivat Kunnalle kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät Jätehuollon palvelutehtävät ovat lähinnä jätehuollon käytännön toteuttamista. Palvelutehtävät on säädetty kunnalle määrittelemättä, mikä toimielin ne hoitaa. Kunnalle säädetyt tehtävät voidaan järjestää kuntalain nojalla ja noudattaen kunnallisoikeudellisia periaatteita. Tehtäviä voidaan jakaa ja osa voidaan antaa kunnan ulkopuolisille yhteisöille tai yksityisille yrittäjille. Tehtävien ulkoistamista on tarkasteltu luvussa 5. Kunnan lakisääteisiä jätehuollon palvelutehtäviä ovat kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen käytännön hoitaminen (10 1 mom) ns. yhdyskuntajätteen yms. sekä sopimuksella otetun muunkin eli ns. teollisuusjätteen hyödyntämisen ja käsittelyn käytännön hoitaminen (13.1 ) jätteen hyödyntäminen ja käsittely silloin, kun se on annettu muun yhteisön tai yrittäjän hoidettavaksi (13.2 ) roskaantuneen alueen puhdistaminen alueellisen ympäristökeskuksen määräyksestä (21.2 ja 21.3 ) Järjestetty jätteenkuljetus Kunnan tehtävistä jätteen kuljetusten järjestäminen on erityistapaus. Jätelaissa on erikseen todettu, että kunta voi järjestää jätteen kuljetuksen ns. kunnan järjestämänä jätteen kuljetuksena eli omana toimintanaan tai muuta yhteisöä tai yksityistä yrittäjää käyttäen. kunta voi myös päättää, että kuljetus järjestetään ns. sopimusperusteisesti. Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa asumisjätteen kuljetukset sovitaan asukkaiden ja kuljetusyrittäjien kesken. Mikäli kunta järjestää jätteen kuljetuksen kunnan järjestämänä käyttäen muuta yhteisöä tai yrittäjää, kunnan tehtävänä on jätteenkuljetuksen urakoitsijan valinta. Urakoitsijan valinta on tulkittu palvelutehtäväksi. Sopimusperusteiseen kuljetukseen liittyy useita viranomaistehtäviä. Kunta voi mm. antaa kuljetusta koskevia ehtoja esimerkiksi siitä, millä alueella yrittäjien on tarjottava kuljetuspalvelua, mitä jätelajeja on kuljetettava ja kuinka korkeaa hintaa palveluista voidaan periä. Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 11

12 Kunnan jätehuoltotehtävistä vastaava viranomainen, esim. tekninen lautakunta seuraa järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymistä alueellaan. Myös sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa lautakunnalla ja sen alaisella henkilöstöllä on oikeus saada kuljetusurakoitsijoilta järjestetyn jätteenkuljetuksen seurannan kannalta tarpeelliset tiedot kuten tiedot siitä, mitkä yhdyskuntajätettä tuottavat taloudet ja kiinteistöt ovat kuljetusurakoitsijan asiakkaina. Tällaisten tietojen antamisesta tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisestä määräämiseen kunnan jätehuoltotehtävistä vastaavalla viranomaisella ei kuitenkaan ole omaa toimivaltaa. Jätelain noudattamiseksi tarpeellisten määräysten antamiseen ja hallintopakkoon on toimivalta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ja alueellisella ympäristökeskuksella jätelain valvontaviranomaisina. 2.5 Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtävät Jätelaissa on suoraan säädetty kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtäväksi jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta. Myös alueelliset ympäristökeskukset valvovat jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Valvontatehtäviin liittyvää toimivaltaa ei ole jaettu vaan se on päällekkäinen, joten valvontatoimiin voi ryhtyä tilanteen mukaan jompi kumpi viranomaisista. Käytännössä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle soveltuvat mm. paikallisiin ongelmiin, kuten roskaamiseen, jätteen haltijoitten laiminlyönteihin sekä jätehuoltomääräysten valvontaan liittyvät asiat, kun sen sijaan alueellisilla ympäristökeskuksilla on paremmat edellytykset puuttua laajempiin epäkohtiin, kuten jätehuoltojärjestelmien puutteellisuuksiin sekä valvoa kunnan tai elinkeinoelämän jätehuollon järjestämisestä vastuussa olevia ja jätehuollon eri tehtäviä toteuttavia tahoja. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai alueellinen ympäristökeskus voivat antaa jätelain vastaisesti toimivaa tahoa koskevia kieltoja, rajoituksia tai muita määräyksiä sekä liittää näihin määräyksiin uhkasakon taikka teettämis- tai keskeyttämisuhan. Tällainen laillisuusvalvonnan määräysmenettely on varsin raskas ja hidas eikä sen avulla useinkaan ratkaista varsinaisia ongelmia. Hyvällä jätehuollon palvelujärjestelmällä päästään käytännössä huomattavasti parempiin tuloksiin. Esimerkkejä ympäristöviranomaisen päivittäisessä työssään hoitamista jätehuollon valvontatehtävistä ovat mm. seuraavat: Jätehuollon valvontaviranomaisen tehtäviä laissa erikseen määriteltyjen kieltojen ja rajoitusten yms. valvonta jätehuoltomääräysten valvonta erilaisten jätelain mukaisten lupien tai vastaavien viranomaispäätösten valvonta koko jätehuollon toiminnan valvonta kunnan jätehuollon järjestämisestä vastuussa olevien ja jätehuollon eri tehtäviä toteuttavien toiminnan valvonta. 12 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

13 3 Keinoja vastata jätehuollon vaatimustason nousuun Jätehuollon vaatimukset ovat kasvaneet, mikä on lisännyt jätehuollon järjestämiskustannuksia ja edellyttänyt yhä suurempaa asiantuntemusta jätehuoltotehtävien hoidossa. Asiantuntemusta ja kustannustehokkuutta haetaan keskittämällä jätehuollon järjestämistehtäviä suurempiin alueellisiin yksiköihin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvia jätelain valvontatehtäviä ei pidä antaa samalle toimielimelle kuin jätehuollon järjestämistehtäviä. Viranomaistehtäviä varten voidaan perustaa yhteislautakunta tai kuntayhtymä. Palvelutehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle tai kuntien yhteiselle jäteyhtiölle kuntien keskinäisellä sopimuksella. Palvelutehtävät voidaan antaa yksityisen yrityksen tai muun ulkopuolisen organisaation hoidettavaksi vain kilpailuttamalla. Kunta vastaa, että yhdyskuntajätehuolto toimii riippumatta siitä, kenelle kyseisten tehtävien hoito on siirretty. Kunnan tehtävänä on seurata alueensa yhdyskuntajätehuollon palvelutasoa riippumatta siitä, miten jätehuolto on järjestetty. 3.1 Jätehuollossa tapahtuneet muutokset haaste kunnalle Jätehuollon kehityksessä merkittävänä tekijänä on ollut yhdyskuntajätehuoltoa keskeisesti ohjaava EU:n kaatopaikkadirektiivi, joka on ollut voimassa heinäkuusta Direktiivillä oli kuitenkin kaatopaikkojen suunnittelua ja rakentamista ohjaavaa vaikutusta jo huomattavasti ennen voimaantuloaan. Valtakunnallisen jätehuoltopolitiikan yhtenä tavoitteena on ollut 1980-luvulta alkaen jätteiden käsittelyn tason parantaminen, käsittelypaikkojen lukumäärän vähentäminen ja jätteiden hyödyntämisen tehostaminen. Jätelainsäädännön keskeinen tavoite on ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä ja vähentää jätehuollosta aiheutuvia haittoja. Jätelain mukaan jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jätteestä aiheutuvat vaarat ja haitat ympäristölle ja terveydelle on ehkäistävä, ja aiheutuneet haitat korjattava. Hyödyntämistavoitteet ja kaatopaikkakäsittelylle asetetut laatuvaatimukset ovat johtaneet jätteen käsittelyn monipuolistumiseen. Jätehuollon muuttuminen kaatopaikkakäsittelyyn perustuvasta järjestelmästä monipuolisten käsittely- ja kuljetuspalvelujen yhteensovittamiseen on lisännyt kuntien tarvetta panostaa jätehuollon asiantuntemukseen ja lisännyt investointitarvetta. Muutoksiin on pyritty vastaamaan keskittämällä jätehuollon palvelutehtäviä suurempiin yksiköihin. Myös viranomaistehtävien hoidossa on etsitty uusia ratkaisuja yhteistyössä. Käytännössä jätehuollon toteutuksesta huolehtii nykyään lähes 350 kunnan puolesta alueellinen jätehuoltoyhtiö tai muu yhteistyöelin. Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 13

14 3.2 Kunnan tehtävien hoitaminen yhteistyössä Yleistä Kunnan viranomaistehtäviä voidaan hoitaa myös kuntien välisenä julkisoikeudellisena yhteistyönä yhteisessä lautakunnassa tai kuntayhtymässä. Kuntien yhteinen lautakunta tarkoittaa sitä, että yhden kunnan lautakunnassa hoidetaan myös muiden yhteistyössä mukana olevien kuntien tehtävät. Tällöin sovitaan kuntien kesken tehtävien hoidosta, muiden kuntien mahdollisesti valitsemista jäsenistä toimielimeen, kustannusten jaosta yms. Kuntayhtymä on erillinen oikeushenkilö, jonka kunnat perustavat kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Kuntayhtymällä on omat toimielimensä. Kunnan palvelutehtäviä voidaan hoitaa myös yhdessä sopimuksenvaraisesti tai antaa ne kuntien tätä varten perustamalle osakeyhtiölle. Osakeyhtiölle ei voida antaa viranomaistehtäviä. Yhteislautakunnan tai kuntayhtymän ja kunnan viranomaisten välinen tehtäväjako riippuu siitä, mitä tehtäviä kunnat ovat päättäneet hoitaa yhteistyössä asianomaisen julkisoikeudellisen sopimuksen nojalla. Kuntien omistaman osakeyhtiön palvelutehtävät riippuvat vastaavasti siitä, mitä yhtiöjärjestyksessä, osakassopimuksessa ja mahdollisessa yhteistyösopimuksessa on määrätty. On tärkeää määritellä tehtävät ja työnjako tarkoin päätöksissä ja sopimuksissa. Vuotta 2005 koskevan kyselyn tulosten perusteella yli kolmannes kunnista (158 kpl) hoitaa ympäristönsuojelutehtävät yhteistyönä. Yhteislautakuntia on 11 alueella käsittäen 42 kuntaa. Sopimusperusteista viranhaltijayhteistyötä tehdään 25 alueella 65 kunnan kesken. Kuntayhtymiä, joissa hoidetaan ympäristönsuojelutehtävät, on 16 kpl käsittäen 51 kuntaa Sopimuksenvarainen yhteistyö Kuntien välillä on tehty jo kauan yhteistyötä kuntien välisiin sopimuksiin perustuen. Sopimuksenvaraista yhteistyötä on järjestetty yleensä tapauksissa, joissa kysymyksessä on joku jätehuollon osa-alue, esimerkiksi kaatopaikkayhteistyö. Kaatopaikan hoidosta vastaa omistajakunta ja kustannukset katetaan käsittelymaksuilla. Mahdollisen yli- tai alijäämän jako tapahtuu kuntien asukasmäärien tai kaatopaikalle kunnista tuotujen jätemäärien suhteessa. Muista kunnista tulevalle jätteelle on usein sovellettu korotettua käsittelymaksua. Sopimuksenvaraisessa yhteistyössä on kyse julkisoikeudellisesta sopimuksesta, jolla sovitaan kuntien välisen yhteistyön muodoista ja ehdoista. Kaikkia sopimusosapuolia on kuultava ennen tärkeiden ratkaisujen tekemistä. Sopimuksenvaraisen yhteistyön huono puoli on se, että päätöksenteko voi olla hidasta, johtuen mm. kuntalain mahdollistamista otto- ja valitusoikeuksista sekä siitä, että määrätyt asiat on vietävä lautakuntaa ylempien tahojen (kunnanhallitus ja -valtuusto) käsiteltäviksi. Päätösten hitaus vaikeuttaa eniten investointihankkeita, jotka olisi toteutettava nopeassa aikataulussa, kuten esimerkiksi kesäolosuhteissa. Jätteiden kaatopaikkakäsittely on järjestetty sopimuksenvaraisena yhteistyönä esimerkiksi Porin seudulla. Porin jätehuolto hoitaa jätehuollon palvelutehtäviä Porissa ja huolehtii sopimuksen mukaan myös yhteistyökuntiensa (Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila) jätteiden kaatopaikkakäsittelystä sekä jäteneuvonnasta. Yhteislautakunnan ja kuntien omien lautakuntien välinen tehtävänjako samoin kuin kuntayhtymän/kunnan vastuualueet riippuvat siitä, mitä tehtäviä kunnat ovat päättäneet antaa yhteiselle lautakunnalle tai kuntayhtymälle. Vastuualuejaot yhteisesti hoidettavien ja kuntien omalle vastuulle jäävien tehtävien osalta on esitettävä selkeästi kuntien päätöksissä. 14 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

15 3.2.3 Yhteislautakunta Yhteistyöhön osallistuvien kuntien ohjauksen vahvistamiseksi voidaan kuntalain 77 : n mukaisesti sopia, että nämä kunnat valitsevat osan jäsenistä sen kunnan toimielimeen, joka vastaa tehtävistä. Yhteinen toimielin voi olla käytännössä lautakunta, johtokunta tai toimikunta. Yhteinen toimielin on nimestään huolimatta yhden sopimuskunnan valtuuston ja hallituksen alainen toimielin. Samoin yhteisen toimielimen hallinnonalaan kuuluva palveluja tuottava yksikkö on yhden sopimuskunnan tulosyksikkö tai liikelaitos. Yksikön kiinteistön ja irtaimiston omistusoikeus voi kuulua yhteisesti tai määräosuuksin sopimuskunnille. Yksikkö on hallinnollisesti osa sitä kuntaa, jonka toimielin yhteislautakunta on. Isäntäkuntana toimiva kunta vastaa viime kädessä yhteisen toimielimen päätöksistä ja niiden täytäntöönpanosta. Kuntalain 92 :n 2 momentin mukaan yhteisen toimielimen päätökseen voi hakea muutosta sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Yhteislautakuntaan valittavien jäsenten on oltava vaalikelpoisia asianomaisessa kunnassa ja valinnassa tulee ottaa huomioon tasa-arvolain säännökset, mutta ei ole tarpeen ottaa huomioon kuntien valtuustoissa edustettuna olevia eri ryhmiä vastaavasti kuin kuntayhtymän hallituksen valinnassa. Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitamaan on käytännössä perustettu joitain yhteislautakuntia. Yhteislautakunta on mm. Pietarsaaren seudun jätelautakunta. Jätelautakunta hoitaa Ekorosk Oy:n 14 jäsenkunnan puolesta asutuksen jätehuoltoon liittyvät tehtävät. Jätelautakunta hoitaa jätelaissa ja lautakunnan ohjesäännössä määritellyt jätehuollon viranomaistehtävät. Kunnille kuuluu kuitenkin eräitä roskaantuneiden alueiden puhdistamiseen liittyviä tehtäviä Kuntayhtymä Kuntayhtymän päätöksenteosta ja toimielimistä määrätään kuntien valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Päätösvallan siirtyessä kuntayhtymälle yksittäinen kunta luopuu kuntayhtymän toimialaan kuuluvissa asioissa päätösvallastaan ja voi vaikuttaa asiaan kuntayhtymään valittujen yhtymäkokousedustajien tai muiden luottamushenkilöiden kautta. Kuntayhtymällä tulee olla joko yhtymäkokous tai muu ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin. Kuntayhtymän hallituksen tms. toimielinten kokoonpano tulee sovittaa sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kuntayhtymissä jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaa yhtymäkokouksessa tai yhtymän valtuustossa. Viime aikoina on ollut yleistymässä käytäntö, että kuntayhtymän perussopimuksessa sovitaan yhtymän päätöksenteosta siten, että merkittävimmät kuntayhtymän asiat päätetään jäsenkuntien valtuustojen samansisältöisillä päätöksillä. Kuntayhtymän omistajaohjaukseen tai toiminnan tavoitteisiin liittyviä päätöksiä ei voida tehdä minkään yksittäisen jäsenkunnan elimissä vaan kunnat päättävät niistä yhdessä. Tavoitteista päätetään yhtymää perustettaessa ja ne kirjataan perussopimukseen. Tavoitteita voidaan myöhemmin käsitellä ja täsmentää yhtymän toimielimissä. Omistajaohjaus on tavallaan kaksivaiheista. Ensin on kuntien välisissä neuvotteluissa löydettävä yhteinen näkemys kuntayhtymän toiminnan suuntaamisesta ja kehittämisestä ja sitten tehtävä yhtymän toimielimissä tarvittavat päätökset. Ellei kuntien kesken ole yhteistä tahtotilaa, ei voi olla toimivaa omistajaohjaustakaan. Kuntayhtymän päätöksen tekoa hidastavat samat kuntalain määräykset kuin sopimusperusteista yhteistyötä. Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 15

16 Kuntayhtymiä on perustettu sekä alueellisten jätehuoltoyhtiöiden rinnalle hoitamaan viranomaistehtäviä että hoitamaan sekä jätehuollon palvelu- että viranomaistehtävät. Suomessa on tällä hetkellä kaksi jätehuollosta vastaavaa kuntayhtymää. Kouvolan seudun kuntayhtymässä kunnat ovat antaneet kuntayhtymän tehtäväksi seudullisen edunvalvonnan, elinkeinopolitiikan, seudullisen yleisluonteisen maankäytön suunnittelun, ammatillisen- ja oppisopimuskoulutuksen sekä seudun jätehuollon. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä (Eko-Kymppi) on jätehuollon viranomaisorganisaatio, joka huolehtii jäsenkuntiensa puolesta jätelaissa kunnan tehtäväksi säädetyn jätehuollon järjestämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. asumisessa syntyvän jätteen keräilyn, kuljetuksen ja hyödyntämisen/käsittelyn järjestämisvastuuta. Sisäasiainministeriön asettama kuntakonserni- ja liikelaitostyöryhmä on esittänyt jättämässään mietinnössä, että kuntalakiin otettaisiin säädökset liikelaitoskuntayhtymästä, joka olisi uusi kuntien yhteistyömuoto, yhteinen liikelaitos. Oikeudelliselta asemaltaan yhteinen liikelaitos olisi kuntayhtymä. tavoitteena on saada lainmuutos voimaan vuonna Kuntien jätehuoltoyhtiö Jätehuoltoyhtiö yhteistyömuotona poikkeaa julkisoikeudellisesta sopimuspohjaisesta ja kuntayhtymä-muotoisesta yhteistyöstä siinä, että yhtiö on yksityisoikeudellinen organisaatio. Koska vastuu jätehuollon järjestämisestä säilyy kunnilla, kunnissa tulee edelleen olla vastaavat viranomaiset. Viranomaistoimintaa voidaan järjestää myös yhteisen lautakunnan tai kuntayhtymän muodossa. Jätehuoltoyhtiö voi toimia toimeksiantoluonteisena eli kunnan lukuun tai kunnan puolesta. Kun yhtiö toimii kunnan lukuun, kunnat eivät anna yhtiölle jätehuollon järjestämistä, vaan käyttävät yhtiötä jätteenkäsittelyn teknisenä suorittajana samoin kuin kuljetusten järjestämisessä voidaan tehdä. Kunta määrää edelleen jätteenkäsittelyn taksat ja maksaa yhtiölle sen suorittamista palveluista. Kunnan puolesta toimittaessa yhtiö määrää kulloinkin noudatettavat jätemaksut. Jätemaksuja jätehuollon eri järjestämistavoissa on tarkasteltu luvussa 6. Kuntien jätehuoltoyhtiöillä ei voida antaa viranomaistehtäviä, kuten julkisoikeudellista päätöksentekoa. Siksi yhtiö ei voi hyväksyä jätetaksaa eikä panna maksuun julkisoikeudellisia jätemaksuja. Osakeyhtiö yhteistyön organisaatiomuotona on selvimmin itsenäinen talousyksikkö, joka kattaa sekä pääoma- että käyttökustannuksensa omalla tulorahoituksellaan. Toiminnallinen ja taloudellinen itsenäisyys sekä liiketalousperiaatteet korostuvat osakeyhtiössä selvemmin kuin kuntayhtymässä. Osakaskuntien rahoitusosuus muodostuu sijoitettavasta osakepääomasta ja kuntien mahdollisesta sitoutumisesta takaamaan tarvittaessa yhtiön lainoja. Jätehuollosta vastaavan kuntien omistaman osakeyhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen ja osinkojen jakaminen. Maksut tulee määritellä sellaisiksi, että yhtiö selviää taloudellisista velvoitteistaan mukaan lukien kohtuullisen tuoton maksaminen sijoitetulle pääomalle, mutta ei tuota ylimääräistä voittoa. Osakeyhtiö mahdollistaa nopean ja vähän byrokratiaa vaativan tavan toteuttaa kuntien jätehuoltoa niiden puolesta. Erityisesti osakeyhtiömalli on hyvä, jos kyse on monipuolista, suuria investointeja vaativasta jätehuoltoyhteistyöstä. Kuntien mahdollisuudet vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon ovat yhtiömallissa suhteellisen hyvät. 16 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

17 Jos kunnat ovat perustaneet yhteisen jäteyhtiön lisäksi yhteislautakunnan jätehuollon viranomaistehtäviä varten, on muistettava, että yhteislautakunta ei johda jäteyhtiötä eikä tee yhtiötä tai sen toimintaa koskevia päätöksiä. Osakeyhtiössä ylin päätösvalta kuuluu yhtiökokoukselle. Siinä osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiön asioissa. Yhtiön toiminnan ohjauksen kannalta olennaisin yhtiökokouksen toimivalta liittyy osakeyhtiölain mukaisesti oikeuteen valita ja tarvittaessa myös erottaa yhtiön hallitus. Yhtiökokous voi tehdä myös yhtiön toimintatapoja tai toiminnan linjauksia koskevia päätöksiä, joita hallituksen on toiminnassaan noudatettava. Tällaiset linjaukset voivat koskea esimerkiksi menettelyä yhtiön päättäessä asioista, joissa kunnan konsernijohto edellyttää yhteistoimintaa tai etukäteisinformaatiota ennen päätöksentekoa. Yhtiökokouksen toimintatapapäätökset voivat koskea myös menettelytapoja siitä, miten yhtiö raportoi kunnalle toiminnastaan. Yhtiön toimintatapoja linjaavien päätösten lisäksi yhtiökokous voi määrätä, että tietyt asiat tuodaan sen käsiteltäväksi. Tarvittaessa yhtiön hallitus voi täsmentää yhtiökokouksen päätöksiä ja näin määritellä tarkemmin yhtiön toimintatapoja. Ainoastaan yhtiön toimielimet eli käytännössä hallitus ja toimitusjohtaja voivat tehdä yhtiötä sitovia päätöksiä. Kunnan päätöksentekoelimissä ei tällaisia päätöksiä voida tehdä. Yhtiön hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä päättää yhtiön toiminnan laajuuteen ja laatuun nähden epätavallisista ja laajakantoisista asioista. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevasta hallinnosta. Yhtiön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on osakeyhtiölain mukainen taloudellinen vastuu hallituksen tekemistä päätöksistä. Omistajaohjauksen kannalta tärkeitä välineitä ovat yhtiön yhtiöjärjestys, omistajan tai omistajien ja yhtiön välinen yhteistoimintasopimus ja useamman kunnan yhteisen yhtiön omistajien välinen osakassopimus. Yhtiöjärjestys, osakas- ja yhteistyösopimukset ovat asiakirjoja, joilla yhtiön omistajat määrittelevät yhtiön toimialan, toimintaperiaatteet ja yhtiön toiminnan tavoitteet. Yhtiöjärjestyksessä määritellään yhtiön toimiala sekä mahdollisesti yhtiön toiminnan keskeiset tavoitteet. Sopimuksilla omistajat täsmentävät yhtiöjärjestyk-sessä määriteltyä yhtiön tehtävää. Osakassopimuksessa yhtiön osakkaat sopivat keskinäisistä suhteistaan ja yhteisistä linjauksista suhteessa yhtiöön. Osakassopimuksessa voidaan sopia mm. yhtiön perustamiseen liittyvistä yksityiskohdista, kuntien edustuksesta yhtiön hallintoelimissä, yhtiön toiminnan tavoitteista ja päämääristä sekä niistä linjauksista, joita kunnat omistajina tulevat noudattamaan yhtiön hallinnossa. Jos kuntien omistamassa jäteyhtiössä on osakkaana yksityisiä yrityksiä, eivät kunnat voi antaa jätehuollon palvelutehtäviä yhtiölle ilman kilpailutusta. Tehtävät on tällöin kilpailutettava hankintalain mukaisesti samalla tavoin kuin ostettaessa palveluja yksityisiltä yrityksiltä (kohta 3.4). Hankintalainsäädäntö rajoittaa kuntien mahdollisuutta antaa tehtäviään suoraan osakeyhtiölle vaikka se olisikin kokonaan kunnallisessa omistuksessa. Esimerkiksi palvelujen tarjoaminen markkinoilla saattaa aiheuttaa ns. inhouse-statuksen menetyksen. Tästä saattaa seurata velvollisuus kilpailuttaa asianomainen palvelutehtävä sen sijaan, että se voitaisiin hoitaa kuntien yhtiössä. Suomessa on nykyisin yli 30 kuntien jätehuoltoyhtiötä. Niissä on mukana yhteensä lähes 300 kuntaa. Asukkaita on yhteisten jätehuoltoyhtiöiden piirissä yli kolme miljoonaa. Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 17

18 3.2.6 Yhteistyömuotojen vertailu Sopimus- Yhteislauta- Yhteinen yhteistyö kunta Kuntayhtymä osakeyhtiö Palvelun tuottajan Kuntalaki Kuntalaki Kuntalaki Osakeyhtiölaki toimintaa ohjaavat Erityislait Erityislait Erityislait Erityislait lait ja sopimukset Kuntien välinen Kuntien välinen Kuntayhtymän Yhtiöjärjestys sopimus sopimus perussopimus Omistajakuntien ja Sopimukset kuntien yhtiön väliset kanssa sopimukset Hankintalain- Toiminnasta ja Pääsääntäisesti Pääsääntöisesti Pääsääntöisesti säädännön kuntien välisestä In-house -yksikkö In-house -yksikkö In-house -yksikkö soveltaminen sopimuksesta riippuen joko Myynti muille Ulkopuolisen hankintalain tar- kuin omistaja- omistuksen vaikukoittamaa palvelu- kunnille huo- tus In-house-asejen ostoa tai yhteis- mioitava maan huomioitava toimintaa, johon Myynti muille kuin hankintalakia ei omistajakunnille sovelleta huomioitava Palvelun tuotan- Tuottajakunnan Tuottajakunnan Yhtymäkokous Yhtiökokous nosta päättävät toimielimet valtuusto ja KY:n hallitus Yhtiön hallitus hallintoelimet hallitus Toimitusjohtaja Yhteislautakunta Tavoitteet palvelu- Tuottajakunnan Tuottajakunnan Perussopimus Yhtiöjärjestys tuotannolle asettaa toimielimet valtuusto ja hallitus KY:n talousarvio Yhtiön hallitus Kuntien välinen Yhteislautakunta ja -suunnitelma Osakaskuntien sopimus Kuntien välinen Jäsenkuntien omistajaohjaus Isäntäkunnan sopimus omistajaohjaus omistajaohjaus Yhteinen omistajaohjaus Henkilöstön asema Henkilöstö tuottaja- Henkilöstö tuottaja- Henkilöstö kunta- Henkilöstö yhtiön kunnan palveluksessa, kunnan palveluksessa,yhtymän palveluksessa virka- tai työehto- virka- tai työehto- Voi olla KuEL:n sopimus, keskitetty sopimus, keskitetty palveluksessa piirissä, työehtosopiminen sopiminen sopimus Verotus Ei tulo- ja varallisuus- Ei verovelvollisuutta Ei verovelvollisuutta Verovelvollinen verovelvollisuutta ALV ALV ALV ALV-velvollinen Riskit ja vastuut Tuottajakunta Tuottajakunta Kuntayhtymä Yhtiö Riskit voidaan so- Riskit voidaan so- Kunnilla perus- Omistajat: Osakepimuksella jakaa pimuksella jakaa sopimuksen pääoma ja takaustuottaja- ja käyttäjä- tuottaja- ja käyttäjä- mukaisesti vastuut kunnan välillä kunnan välillä Yksityinen omistus Ei mahdollinen Ei mahdollinen Ei mahdollinen Mahdollinen Voitonjako/ Kuntien välinen Kuntien välinen Kuntayhtymän Osingonjako ylijäämän tuloutus sopimus sopimus perussopimus Yhtiön voiton Ei vero- Ei vero- Kuntien välinen verotus seuraamuksia seuraamuksia sopimus Ei veroseuraamuksia Julkisen vallan Voi käyttää Voi käyttää Voi käyttää Ei voi käyttää käyttö julkista valtaa julkista valtaa julkista valtaa julkista valtaa Lähde: Jaakko Paloposki Suomen Kuntaliitto 18 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

19 3.2.7 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Tuottajavastuu Tuottajavastuujärjestelmällä tarkoitetaan tuottajan tai maahantuojan velvollisuutta huolehtia markkinoille myymiensä tuotteiden ja niistä syntyvän jätteen uudelleenkäytöstä, hyödyntämisestä ja muusta jätehuollosta sekä vastata näistä aiheutuvista kustannuksista. Tuottajavastuun tarkoituksena on sisällyttää uuden tuotteen hintaan sen koko elinkaaren aiheuttamat kustannukset. Ne tuotteet, joiden hyödyntäminen ja jätehuolto ovat kalliimpia vaihtoehtoihin verrattuna, tulevat myös hankintahinnaltaan kalliimmiksi. Tuottajavastuun tavoitteena on ohjata taloudellisin keinoin kulutusta ympäristöys-tävällisempään suuntaan. Käytännössä tämä ohjaava vaikutus on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi, kosta tuottajavastuun aiheuttaman hinnan lisäys tuotteen kokonaishinnassa on hyvin pieni. Toisaalta kuluttajalla ei myöskään useimmissa tapauksissa ole todellisia vaihtoehtoja valita vaihtoehtoista tuotetta, jolla ei ole tuottajavastuumaksua. Tuottajavastuun käytännön toteuttamiseksi ovat saman tuoteryhmän tuottajat ja maahantuojat yleensä järjestäytyneet tuottajayhteisöksi, joka järjestää käytöstä poistettujen tuotteiden hyödyntämisen ja jätehuollon kuvan 3-1 periaatteen mukaisesti. Tuottaja tai maahantuoja Tuottajayhteisö Palvelun tarjoaja (käytetyn tuotteen kierrätys ja jätehuolto) Tuottajavastuujätehuoltoon käytettävä raha (tuotteen hinnassa) Vähittäiskauppa Kuluttaja Käytöstä poistettu tuote Uusi tuote Kuva 3-1. Tuottajavastuuseen perustuvan jätehuollon periaate. Lainsäädännön mukaisen tuottajavastuun piirissä ovat vuonna 2006: Sanomalehti- yms. paino- ja toimistopaperit Pakkaukset, kukin pakkausmateriaali omana tuottajayhteisönään Sähkö- ja elektroniikkalaitteet (ser-laitteet) Ajoneuvojen renkaat Henkilö- ja pakettiautot Lisäksi vapaaehtoisella tuottajavasottujärjestelmällä kerätään käytöstä poistettua kyllästettyä puutavaraa asianmukaiseen käsittelyyn. Pakkausjätteen tuottajavastuu on osittainen. Tämä merkitsee sitä, että tuottajan on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että pakkausjätteestä hyödynnetään yhteensä 61 prosenttia. Eri pakkausmateriaaleilla on erilaiset hyötykäyttötavoitteet. Minimi hyödyntämisasteen ylittävältä osalta pakkausjätteen jätehuollosta vastaa tällöin jätteen haltija ja kunta. Osittaisen tuottajavastuun tapauksessa on kunnalla harkintamahdollisuus järjestää pak- Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta 19

20 kausjätteiden erilliskeräystä kustannuksellaan. On kuitenkin tarkoituksenmukaista arvioida tämän toiminnan perusteita jätehuollon ympäristö- ja palvelutasotavoitteiden pohjalta. Muiden yllä mainittujen tuoteryhmien tapauksessa on kysymys ns. täydestä tuottajavastuusta. Kunnan yhteistoiminnassa tuottajavastuuorganisaatioiden kanssa tulee varmistua siitä, että ettei muusta jätehuollosta kerättävillä maksuilla lähdetä kustantamaan täyden tuottajavastuun jätteiden talteenottoa ja hyödyntämistä. Tuottajavastuuperiaatteen mukaisesti nämä kustannukset on katettava tuotteen myyntihinnassa kerättävillä maksuilla. Järjestöt, sosiaaliset yritykset ja muut tahot Vapaaehtoisjärjestöt ja sosiaaliset yritykset toimivat usein kunnan tai kuntien omistaman jätelaitoksen kumppanina ja palvelun tarjoajana esimerkiksi jäteneuvonnassa ja kierrätyskeskustoiminnassa. On suositeltavaa, että myös tällaisesta yhteistoiminnasta laaditaan riittävän yksityiskohtainen sopimus. Lisäksi tulee varmistua, että palveluntarjoajan valinnassa noudatetaan hankintalakia eikä muutoinkaan aseteta saman toimialan vapailla markkinoilla toimivia yrityksiä kilpailullisesti huonompaan asemaan. Myös mm. kaupat, apteekit, huoltoasemat ja Tielaitos ovat usein kuntien yhteistyökumppaneita jätehuoltoa järjestettäessä. 3.3 Tehtävien ulkoistaminen Ulkoistettaviksi soveltuvat tehtävät Kunnalla on suhteellisen suuri käytännön vapaus määritellä, mitkä jätehuollon palvelutehtävät se tekee omana työnään ja mitkä tehtävät ulkoistetaan eli annetaan ulkopuolisen tahon suoritettavaksi. Esimerkkejä kunnan jätehuoltotehtävien ulkoistamisesta Jätteen keräys- ja kuljetustyöt Jätteenkäsittelytehtävät (esim. kaatopaikan hoito, kompostointi tai yksittäiset koneurakat) Jätteiden hyödyntäminen palvelu-urakkana (esim. energiahyödyntäminen) Eri järjestelmien (esim. kaatopaikkakaasu ja suotovesi) käyttö- ja ylläpitotehtävät Toimintaan liittyvä huolto ja kunnostustyöt Roskaantumistapausten käytännön hoitaminen Jäteneuvonta, asiakaspalvelu Laskutuksen hoitaminen Jätehuoltotoiminnan ympäristövaikutusten tarkkailu Jätehuollon suunnittelu- ja kehittämistehtävät Ulkoistamisessa noudatettavat periaatteet Kunta voi antaa jätehuollon järjestämistehtäviä ilman kilpailutusta mm. yhteislautakunnalle ja kuntayhtymälle, joissa kunta on mukana sekä kuntien kokonaan omistamalle jätehuoltoyhtiölle. Palvelujen ostamisessa tulee noudattaa julkisiin hankintoihin liittyvää lainsäädäntöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksityisiltä tehtävien palveluhankintojen tulee perustua avoimeen tarjouskilpailuun. Kunnan palvelutehtäviä jätehuollossa on tarkasteltu edellä kohdassa 2.4. Vaikka kunta ulkoistaa sille kuuluvia tehtäviä, se kantaa jätelain mukaan viime kädessä vastuun palvelujen tarjonnasta ja toimivuudesta. 20 Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Kuntien rooli uudessa jätelaissa. Leena Eränkö Syyskuu 2011

Kuntien rooli uudessa jätelaissa. Leena Eränkö Syyskuu 2011 Kuntien rooli uudessa jätelaissa Leena Eränkö Syyskuu 2011 Uusi jätelaki tulee voimaan 2012 Tulee voimaan 1.5.2012 Siirtymäkausia joissain asioissa Mm. pakkausjätteen aluekeräys 2014 Kuljetusjärjestelmäpäätökset

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Luonnos 11.11.2011 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Tämä sopimus pohjautuu Hangon, Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien sekä Pohjan, Inkoon, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Vihdin kuntien sopimukseen

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö HARKO jätehuoltoprojekti Kuntamarkkinat 10.9.2015 Heli Haapea HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö aktiiviaika 9/2014-6/2015

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Omistajapolitiikka jätehuollossa

Omistajapolitiikka jätehuollossa Omistajapolitiikka jätehuollossa Johdanto Jätehuollon omistajapolitiikka- asiakirja on laadittu Kuntaliiton Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö- yksikössä. Asiakirjan laadinnassa ovat lähtökohtana olleet

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.10.2013 118 Voimaan 1.1.2014 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimiala... 2 II LUKU... 2 2 Johtokunta... 2 III LUKU...

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut?

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Kehittämisinsinööri Tuulia Innala & Projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kunnan tehtävät jätehuollossa Kunta (omistajana,

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Yhteinen jätehuoltomme - vastuut ja yhteistyö

Yhteinen jätehuoltomme - vastuut ja yhteistyö Yhteinen jätehuoltomme - vastuut ja yhteistyö LHJ:n IV omistajapäivä 21.11.2014 Projekti-insinööri Heli Virtanen Yhdyskuntajätehuollon periaatteet EU:sta YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO on julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ KUNNAN EDUSTAJANA YHTYMÄSSÄ JA YHTIÖSSÄ kaupunginlakimies Pekka Virkkunen 13.2.2013

LUOTTAMUSHENKILÖ KUNNAN EDUSTAJANA YHTYMÄSSÄ JA YHTIÖSSÄ kaupunginlakimies Pekka Virkkunen 13.2.2013 LUOTTAMUSHENKILÖ KUNNAN EDUSTAJANA YHTYMÄSSÄ JA YHTIÖSSÄ kaupunginlakimies Pekka Virkkunen 13.2.2013 KUNTIEN VÄLISIÄ YHTEISTOIMINTAMUOTOJA Kunnat voivat tehdä yhteistyötä julkis- tai yksityisoikeudellisessa

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

Laki. jätelain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008. Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Laki. jätelain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008. Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008 Laki jätelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun jätelain (1072/1993) 18 b :n 1 momentin 5 kohta ja

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Miten TSV Jätelain 33 toissijainen vastuu on ratkaistu? 29. Jätehuoltopäivät 6-7.10.2015, Tampere Markku Salo

Miten TSV Jätelain 33 toissijainen vastuu on ratkaistu? 29. Jätehuoltopäivät 6-7.10.2015, Tampere Markku Salo Miten TSV Jätelain 33 toissijainen vastuu on ratkaistu? 29. Jätehuoltopäivät 6-7.10.2015, Tampere Markku Salo PESÄ -kunnan vastuu rajattiin asumisen ja julkisen palvelun jätehuoltoon 2006 6.10.2015 Markku

Lisätiedot

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä.

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä. SODANKYLÄN KUNTA Kunnanhallitus (Kh 10.12.1997) KONSERNIOHJEET KONSERNIOHJEEN TAVOITE Näillä ohjeilla kunnanhallitus antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän (sopimusperusteisen) jätteenkuljetuksen erot Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (sopimusperusteinen)

Lisätiedot

Kuntien tehtävät muuttuvat vain vähän jätelain uudistuksessa

Kuntien tehtävät muuttuvat vain vähän jätelain uudistuksessa Muistio 1 (6) Ympäristölakimies Leena Eränkö 20.6.2011 Kuntien tehtävät muuttuvat vain vähän jätelain uudistuksessa 1 Johdanto Uusi jätelaki (646/2011) tulee voimaan 1.5.2012. Lakiin liittyy useissa asioissa

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö Kuopion alueellinen rakennuslautakunta Johtosääntö Kuopion kaupunginvaltuusto 25.10.2010 112 Suonenjoen kaupunginvaltuusto 25.10.2010 59 Voimaantulo 1.1.2011 Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

Kuntaan palvelussuhteessa olevaan sovelletaan palkkioiden osalta tätä palkkiosääntöä sekä kulloinkin voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia.

Kuntaan palvelussuhteessa olevaan sovelletaan palkkioiden osalta tätä palkkiosääntöä sekä kulloinkin voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia. KIRKKONUMMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaantulopäivämäärä 1.2.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkioita luottamustoimen hoitamisesta ja korvausta ansionmenetyksestä

Lisätiedot

KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ

KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ 1. KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N TAUSTA JA TAVOITTEET Kuntien palvelukeskus KPK ICT Oy (jäljempänä Yhtiö) on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi.

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi. SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA LUONNOS 19.5.2015 1. Sopimuksen tarkoitus Allekirjoittaneet kunnat sopivat tällä sopimuksella siitä, että Raaseporin kaupungin lautakunta, jota nimitetään Uudenmaan

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Pirkanmaan ELY-keskus Jätehuollon vastuunjako Kunnat vastaavat asumisessa syntyneen jätteen sekä koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan jätteen jätehuollosta

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 19.11.2010 nro 7/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 19.11.2010 nro 7/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) KOKOUSAIKA Perjantai 19.11.2010 kello 13.00 13.50 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012 Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa Vuokralaiset VKL ry toiminnanjohtaja 1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90)=vuokralaisdemokratia 2 Tavoite: Antaa vuokralaisille päätäntävaltaa Antaa

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat Quide Lehtikuja Uusi SER -direktiivi (WEEE -direktiivi) julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 24.7.2012 (2012/19/EU) Direktiivi tulee panna täytäntöön

Lisätiedot

Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa. Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007

Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa. Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007 Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007 Kuntatoimijoita Jätelaissa KUNTA Viranomaistehtävissä esim. Valtuusto (taksa, jh-määräykset) tekninen lautakunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA 1 2 KOKOUSPALKKIOT.1 3 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET.2 4 VUOSIPALKKIOT..2 5 MUUN PALKKION MAKSAMINEN.3

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Uudistusten merkitys alueellisesti

Uudistusten merkitys alueellisesti Uudistusten merkitys alueellisesti KOKOEKO-seminaari Jätelaki ja jätevesiasetus muuttuu ylittyvätkö valvonnan edellytykset? Ylitarkastaja Lea Koponen, Pohjois-Savon ELY-keskus Yleistä Lakiehdotuksen perustelut

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN Keuruun kaupunkia johdetaan seuraavien asiakirjojen pohjalta: 1. Keuruun kaupungin johtamisen periaatteet 2. johtosääntö (osittain nykyisessä toimintasäännössä) 3. hallintosääntö

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN PERUSMAKSUTAKSA, luonnos Sivu 1/2 Nähtävillä 10.9. 23.9.2012 ja 1.10.-8.10.2012 (maksuliite lisätty) JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN 1 LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OY

OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OY OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OY OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS Tällä sopimuksella (jäljempänä Sopimus ) Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajat yksimielisesti muuttavat [].[].2013

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu Kuntaliiton ajankohtaiset Kirsi Rontu Kuntalain kokonaisuudistus Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot