KOULUTUSORGANISAATIOKOHTAINEN TYÖHÖNVALMENTAJA - alaprojektin loppuraportti. Länsirannikon Koulutus Oy/Winnova Marko Pullinen

Transkriptio

1 KOULUTUSORGANISAATIOKOHTAINEN TYÖHÖNVALMENTAJA - alaprojektin loppuraportti Länsirannikon Koulutus Oy/Winnova Marko Pullinen

2 1.Taustaa Työhönvalmennus on yleiskäsite lähinnä erityistyöllistämisen yksiköissä ja työllistymistä tukevissa projekteissa toteutuvalle toiminnalle, jolla tuetaan ja edesautetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä tavallisiin työyhteisöihin. Työhönvalmentaja on lähinnä erityistyöllistämisen yksiköissä ja työllistymistä tukevissa projekteissa työskentelevä henkilö, joka tukee ja edesauttaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaidensa työllistymistä tavallisiin työyhteisöihin. (Ylipaavalniemi ym., 2005). Koulutusorganisaatiokohtainen työhönvalmentaja -projekti toteutettiin Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoiman Välkky-projektin alaprojektina välisenä aikana. Ideana oli luoda toimintamalli koulutusorganisaatiossa työskentelevälle työhönvalmentajalle. Pilottiympäristönä toimi silloisen Innovan Varikko, jonka oppilaat ovat vaikeasta työmarkkinatilanteestaan johtuen Varikon valmentavassa koulutuksessa. Lyhyen tähtäimen tavoitteena oli luoda suhteita yritysmaailman ja koulutusorganisaation välille ja löytää kummiyrityksiä, jotka ovat valmiita työllistämään opiskelijoita ns. helppoihin töihin tai työharjoitteluun. Näin toiminta kytkeytyi Välkkyprojektin välityömarkkinoiden kehittämiseen liittyviin tavoitteisiin. Jatkossa tavoitteena oli laajentaa toimintamalli koskemaan koko Innovaa ja auttaa tutkintotavoitteisesta koulutuksesta valmistuvia opiskelijoita työnhaussa sekä osaltaan toteuttaa myös koulutuksen päätyttyä ns. seurantaa ja jälkihoitoa, jotta saadaan tietoa opiskelijoiden vaiheista koulutuksen jälkeen.

3 2. Alkutoimet Toiminnan alkuvaiheessa oli tärkeää tutustua muihin toimijoihin ja yhteistyötahoihin sekä Varikon oppilaisiin. Osallistuminen Varikon kouluttajien kanssa kuukausittaisiin palavereihin Rauman Työvoiman Palvelukeskuksen (TYP) henkilökunnan kanssa selkeytti kuvaa Varikon oppilaista ja heidän taustoistaan. Jokaisella Varikon opiskelijalla teetettiin HOPS-lomake, jolla kartoitettiin sekä menneisyyttä että tämänhetkistä elämäntilannetta ja pyydettiin pohtimaan, missä oppilas näkee itsensä kuukauden, puolen vuoden ja muutaman vuoden tähtäimellä. Näin saatiin kuva jokaisen omista haluista koskien jatkokoulutusta tai työllistymistä ja samalla työkalu työhönvalmentajalle toimenpiteisiin, jotka edesauttavat oppilaan etenemistä. Koska Varikolla koulutuksessa keskitytään metalli- ja puupuolen koulutukseen, Rauman alueelta koottiin sadan (100) yrityksen listauksen nimenomaan em. aloilta. Nämä yritykset kartoitettiin henkilökohtaisilla käynneillä ja selvitettiin, onko niillä mahdollisuutta työllistää Varikon oppilaita joko suoraan tai työharjoittelun kautta. 3. Yritysyhteistyö Vastaanotto yrityksissä kyseiselle toiminnalle oli lähes poikkeuksetta positiivinen. Erityisen iloisia työnantajat olivat siitä, että työllisyystilanteen tulevaisuudessa parantuessa on mahdollista saada osaavaa ja koulutettua työvoimaa suoraan koulutusorganisaatiosta. Positiivisena koettiin se, että opiskelijan osaaminen, vahvuudet ja kehittämisalueet käydään oppilaitoksessa huolellisesti läpi ja niitä seurataan koko opiskelujakson ajan. Lähes kaikissa yrityksissä painotettiin omien ohjausresurssien riittämättömyyttä eli toivottiin mahdollisimman osaavia työntekijöitä, joisen opastamiseen ja neuvomiseen ei uppoaisi liikaa aikaa. Sillä sinänsä ei vaikuttanut olevan suurempaa merkitystä, kuka työntekijöitä/työharjoittelijoita lähettää, kunhan on hyvä, osaava tai ainakin oppimiskykyinen/-haluinen. Monissa yrityksissä oltiin myös tietämättömiä työntekijän palkkauksen eri vaihtoehdoista, esim. palkkatukisetelin hyväksikäytöstä, työkokeilu- ja harjoittelumahdollisuuksista. Työhönvalmentaja voi siis opastaa myös yrittäjiä ja näin edesauttaa opiskelijan työllistymistä.

4 Yhdeksi selkeäksi tehtäväksi nimenomaan Varikko-opiskelijoiden keskuudessa työskennellessä tuli tutkintotavoitteiseen koulutukseen ohjaus ja muiden jatko-opiskelupaikkojen kartoitus. Näissä tapauksissa voitaneen käyttää määritelmää pitkäkestoinen työhönvalmennus, jossa opiskelijan edistymistä voidaan seurata useamman vuoden ajan aina työmarkkinoille pääsemiseen saakka. 4. Oppilaan ohjaus Varikolla opiskeli välisenä aikana 47 opiskelijaa. Näistä 12 jatkaa edelleen Varikolla opiskelua. 7 oppilasta työllistyi avoimille työmarkkinoille ja 8 oppilasta jatko tutkintotavoitteiseen koulutukseen. 1 opiskelija lähti armeijaan, yhden opiskelun katkaisi sairastuminen. Lisäksi joukossa oli kaksi maahanmuuttajaa, joista toinen jatkoi maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja toinen jatkaa edelleen Varikolla. Osa opiskelijoista teki myös kesätöitä ja palasi vielä Varikolle suorittamaan puolivuotisjaksonsa loppuun. Opiskelijoiden seuraamisesta päivittäin oli selkeästi hyötyä työhönvalmentajan näkökulmasta ja säännölliset henkilökohtaiset ohjauskeskustelut auttoivat useita opiskelijoita löytämään jatkopolkuja. Tietoisuus omasta osaamisesta vahvistui ja tulevaisuus selkiytyi. Moni opiskelija projektin pilottina toimivalla Varikolla oli iloinen saadessaan apua viranomaisyhteistyössä eli esim. KELAn ja Tetoimiston lomakkeiden täytössä, päiväraha-asioissa ja muissa henkilökohtaisissa asioissa. He kokivat tärkeänä, että oppilaitoksessa sai apua sellaisten asioiden hoitamiseen, jotka tuntuivat monesta vaikealta ja jopa ylitsepääsemättömältä. 5. Sidosryhmäyhteistyö Erittäin tärkeä osa työhönvalmentajan työtä on joustava yhteistyö paitsi elinkeinoelämän edustajien niin myös muiden sidosryhmien, kuten eri viranomaistahojen kanssa. Jo aikaisemmin mainittu yhteistyö Rauman Työvoiman Palvelukeskuksen kanssa osoittautui muutaman heidän asiakkaansa kanssa hedelmälliseksi näiden tultua ensin Varikkoopiskelijaksi ja edelleen jatkettua tutkintotavoitteisiin koulutuksiin.

5 Yhteistyö eri TE-toimistojen kanssa toimi myös hyvin ja varsinkin projektin loppuvaiheessa, jossa työhönvalmentaja toimi enemmän Laitilassa ohjaavan koulutuksen parissa, Laitilan ja Uudenkaupungin TE-toimistoilla oli suuri merkitys työn onnistumisessa. 6. Työympäristön muutos Haastetta ja työmäärää lisäsi Innovan yhdistyminen kolmen muun oppilaitoksen kanssa ja laajentuminen Länsirannikon Koulutus Oy:ksi/Winnovaksi. Opiskelijoiden määrä moninkertaistui ja samalla koulutusaloja tuli runsaasti lisää. Tämä vaikeutti mallin juurruttamista olennaisesti, koska oli mahdotonta tutustua kaikkiin koulutusvastaaviin ja koulutusaloihin. Sen takia päätettiin keskittyä edelleen vahvasti vanhan Innovan toimintaympäristössä tapahtuviin koulutuksiin. Koska Varikolla on nimenomaan puu- ja metallitöiden koulutusta, oli luonnollista etsiä myös työpaikkoja opiskelijoille pääsääntöisesti näiltä aloilta. Taloudellisen taantuman vuoksi juuri näillä aloilla ei kuitenkaan ollut liiemmälti töitä, joten koska suurimmalta osalta puuttui ammattitutkinto, ohjattiin opiskelijoita hakemaan WinNovan rakennus- ja metallipuolen koulutuksiin. Useat opiskelijat aloittivatkin näissä koulutuksissa ja ovat niissä myös menestyksellisesti jatkaneet. Kouluttajien kanssa käytiin läpi opiskelijoita, jotka tarvitsevat apua työmarkkinoille siirtymiseen ja tarkoituksena on edelleen kehittää jälkiseurantaa palautteen saamiseksi niiden osalta, jotka ovat siirtyneet jatko-opiskeluihin Winnovan sisällä tai menneet töihin. 7. Toimintamallin juurruttaminen, sisäinen yhteistyö ja hyöty organisaatiolle Työhönvalmentajan toiminnan vieminen Varikolta muihin WinNovan osastoille aloitettiin osallistumalla ohjaavan koulutukseen kuuluvan muutosturvaryhmän koulutukseen Raumalla. Kohderyhmänä olivat pääsääntöisesti pitkän työuran tehneet, lomautetuksi tai irtisanotuksi joutuneet henkilöt, jotka tarvitsivat apua työnhaussa tai uudelleenkoulutukseen hakeutumisessa. Ryhmässä oli 15 henkilöä, joista 7 työllistyi avoimille työmarkkinoille, 1 ryhtyi yrittäjäksi, 4 lähti

6 opiskelemaan, 1 ohjautui työkunnon arviointeihin ja ainoastaan 2 siirtyi työhallinnon muihin toimenpiteisiin. Työhönvalmentaja toimi yhteistyössä ryhmän vastuullisen kouluttajan kanssa koko koulutuksen ajan ja palaute oli hyvin positiivista. Työhönvalmentaja osallistui myös muihin ohjaaviin koulutuksiin opettamalla työnhakuasiakirjojen tekemistä, simuloimalla työhaastattelutilanteita ja kertomalla yleisesti työmarkkinatilanteesta. Juurruttamista jatkettiin Laitilassa Duunibaari-ohjaavaa koulutusta yksilöllisesti nimisessä koulutuksessa vastuukouluttajan työparina. Kohderyhmänä olivat työttömät työnhakijat, jotka halusivat lisäpotkua työpaikan hankintaan, tukea ammatinvalinta- ja opiskeluratkaisuihin tai selkeyttä yleiseen elämäntilanteeseen, työ- ja toimintakykyyn. Ryhmällä oli vain lyhyt lähiopetusjakso, jonka aikana kehitettiin työnhakutaitoja, päivitettiin työnhaussa tarvittavat paperit, hiottiin haastattelutaitoja ja etsittiin työharjoittelupaikat. Koulutuksen aloittaneista 10 henkilöstä 9 sai heti harjoittelupaikan ja yksi ohjautui terveydentilan ja työkunnon selvitykseen. Työhönvalmentaja projektin päättyessä näistä 9 henkilöistä yksi työllistyi harjoitteluyritykseen, yksi työllistyy keväällä harjoittelupaikkaansa, viisi jatkaa työharjoittelussa ja 2 sijoittuu työhallinnon muihin toimenpiteisiin. Mallin levittäminen muihin oppilaitoksiin saatiin myös alkuun esimerkiksi Sataedussa vierailemalla ja kertomalla toiminnasta sekä Rauman Seudun Katulähetyksen Valo-projektin kanssa aloitetulla yhteistyöllä. Koulutusorganisaation sisäisen työhönvalmentajan aktiivinen yrityskontaktointi ja elinkeinoelämän hyvä alueellinen tuntemus hyödyntää organisaatiota vähentämällä kouluttajien työtaakkaa. Ainakin joillakin koulutusaloilla kouluttajat/opettajat ovat oman opetustyönsä ohella hoitaneet kontakteja yritysmaailmaan ja mahdollisiin työpaikkoihin. Nyt sen työn tekee työhönvalmentaja, joka tuntee oppilaan vahvuudet ja kehittämisalueet ja jolla on tai joka osaa luoda suorat kontaktit juuri oikeanlaisiin yrityksiin. Tässä tulee myös esiin yksi ero perinteiseen työhönvalmentajamalliin, sillä kuten aikaisemmin todettiin, työhönvalmennus kohdistuu yleensä ns. heikossa työmarkkina-asemassa oleviin. Koulutusorganisaatiossa työhönvalmennusta voidaan laajentaa koskemaan myös valmiisiin ammattilaisiin, joilta itseltään puuttuvat vain oikeanlaiset kontaktit työelämään.

7 Kuten todettua, työhönvalmentaja opastaa opiskelijoita yksilöllisesti työnhakuasiakirjojen laadinnassa, työhaastatteluun valmistautumisessa ja kaikissa työnhakuun liittyvissä käytännön asioissa. Jos opiskelijalla on halua tehdä myös mahdollista aikaisempaa koulutusta vastaava työtä, on opiskelijan historian tuntevalla työhönvalmentajalla laajojen kontaktien ansiosta enemmän tilaisuuksia löytää työtä oppilaalle koulutuksen päätyttyä. 8. Toimintamallin ja työnkuvan tiivistelmä Koulutusorganisaatiokohtaisen työhönvalmentajan toimintamalli ja työnkuva jakautuu neljään pääkohtaan: 1. Kaiken perusta on luottamuksellinen asiakkuussuhde oppilaaseen. Kun valmentajan ja oppilaan välillä on täydellinen luottamus, voidaan oppilaan jatkopolkua lähteä rakentamaan. Työhönvalmentajan työhön tulee koulutusorganisaatiossa kuulua myös opiskelijan yleisestä elämätilanteesta välittäminen ja opastaminen kaikissa elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä. 2. Työhönvalmentajan tulee tietää oppilaan taustat mahdollisimman tarkasti ja tässä hänen on hyödynnettävä eri viranomaistahoja luomalla niihin hyvät, luottamukselliset suhteet. 3. Jotta työhönvalmentaja voi toimia oppilaan parhaan edun mukaisesti työpaikan hankinnassa, hänen tulee tuntea maantieteellisen toimialueensa elinkeinoelämä tarkasti ja luoda mahdollisimman paljon toimivia kontakteja. On luotava kattava asiakasrekisteri ja ylläpidettävä sitä aktiivisesti. Sen pitää olla koko organisaation käytettävissä ja hyödynnettävissä. 4. Koulutusorganisaatiossa toimivan työhönvalmentajan tulee tuntea oman organisaationsa avainhenkilöt ja vastuulliset kouluttajat ja toimia heidän kanssaan saumattomassa yhteistyössä, jotta kunkin oppilaan kohdalla saavutetaan maksimaalinen hyöty ja työmarkkinoille saadaan koulutuksen ja työelämävalmennuksen yhteistyöllä osaavia ihmisiä. Tässä tulee esille suuri konkreettinen hyöty koulutusorganisaation sisällä toimivasta työhönvalmentajasta, joka pystyy päivittäin seuraamaan henkilökohtaisesti sekä kouluttajien kanssa keskustellen oppilaan kehittymistä opiskelu- /työyhteisössä.

8 9. Toimintamalli kaaviona OPISKELIJA OMA ORGANISAATIO KOULUTUSORGANISAATIO- KOHTAINEN TYÖHÖNVALMENTAJA ELINKEINOELÄMÄ VIRANOMAISET JA MUUT SIDOSRYHMÄT

9 10. Loppusanat ja kehitystarpeet Tämän projektin tarkoituksena oli luoda toimiva malli koulutusorganisaatiossa työskenteleville työhönvalmentajille ja mielestäni siinä onnistuttiin kohtalaisesti. Aloitin projektin kontaktoimalla ensin yritykset, mutta se oli tietyllä tavalla väärä ratkaisu, koska minulla ei ollut vielä valmista mallia esitettäväksi eli ensin olisi kannattanut tehdä toimintamallista hahmotelma ja vasta sen jälkeen käydä esittelemässä asiaa yrityksille. Työhönvalmentajan toiminta on perinteisesti mielletty työvoimapoliittiseksi toimenpiteeksi, minkä vuoksi on ollut luontevaa yhdistää palvelu joko valmentavaan tai ammatilliseen koulutukseen. Winnovan yhdistymisen myötä esille on noussut tarve vastaavalle palvelutoiminnalle nuorten opetussuunnitelmaperusteisen perustutkintokoulutuksen yhteydessä. Ammattiin valmistuvilta nuorilta puuttuu usein tietoa työmarkkinoista, ja perinteisen opinto-ohjauksen resurssit eivät riitä nk. toisen nivelvaiheen ohjaukseen. Työhönvalmentaja voisi toimia kaivattuna tukena nuoren siirtyessä ensimmäistä kertaa työmarkkinoille. Winnova on mukana kehittämässä ensimmäisen ja toisen nivelvaiheen ohjausta yhdessä Turun ammatti-instituutin kanssa. Koulutusorganisaatiokohtaisen työhönvalmentajan mallin asemoiminen ohjausprosessien kehitystyöhön levittää hienosti jo koottuja kokemuksia. Yhteistyötä Työvoiman palvelukeskuksen kanssa ja muiden viranomaistahojen kanssa on edelleen syvennettävä ja mahdollisuuksien mukaan ylläpidettävä työhönvalmentaja-suhdetta niihinkin asiakkaisiin, jotka eivät syystä tai toisesta ole Varikolla lopetettuaan päässeet töihin tai koulutukseen. Myös opiskelijoiden työelämään sijoittumiseen on kehitettävä toimiva jälkiseurantajärjestelmä. Elinkeinoelämän asiakasrekisterin tekeminen ja ylläpito ei toteutunut vielä tämän projektin puitteissa, mutta kunhan oma, laajentunut organisaatio saa kaikki toimintajärjestelmänsä kuntoon, niin tällekin kehitystarpeelle varmasti löytyy malli.

10