Keskustelua Innovaatioyliopistosta

Transkriptio

1 Keskustelua Innovaatioyliopistosta Innovaatioyliopisto on nimenä herättänyt TKK:lla epäilyksiä siitä, että tavoitteena on korvata kallis ja aikaa vievä tieteellinen tutkimus ohituskaistalla, joka luo innovaatioita ja uutta taloudellista kasvua ilman tieteen viivettä ja kustannuksia. Innovaatioyliopistoa on kuitenkin vastustettu lähinnä mielikuvaan perustuen. Opetusministeriön aloite Innovaatioyliopistosta (työnimi) on hyvin varteenotettava kansallinen mahdollisuus. Seuraavassa esitetään näkemyksiä mitä se voisi parhaimmillaan olla, kun haetaan vertailupohjaa ja malleja kansainvälisistä menestystarinoista. Esitys on tarkoituksellisesti skemaattinen, mutta siinä esitettyjen puolesta ja vastaan näkökulmien toivotaan käynnistävän substanssipohjaisen keskustelun Innovaatioyliopistosta. Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja vastakkaisiakin mielipiteitä. Jukka Tulkki Kimmo Kaski Sammon taonta, Gallen-Kallela 1 Innovaatioyliopisto mahdollisuutena 1. Innovaatioyliopisto tavoitteena 2. Mitä ovat huippuyliopistot katsaus kolmeen huippuyliopistoon MIT, Caltech ja ETH 3. Innovaatioyliopisto vs huippuyliopistot shoot-out. 4. Muutamia tilastoja 5. Innovaatioyliopiston mahdollisuudet, uhkakuvat, vahvuudet ja heikkoudet 6. Innovaatioyliopiston rakenne 7. Innovaatioyliopiston ja ammattikorkeakoulujen verkottuminen; yliopistojen kansallinen työnjako. 2 1

2 Innovaatioyliopisto tavoitteena Innovaatioyliopistohankkeella ymmärretään tässä Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistämistä. Tavoitteena olisi kehittyä kansainväliseksi huippuyliopistoksi, jossa tehdään korkeimmalle kansainväliselle tasolle yltävää perustutkimusta, monitieteistä soveltavaa tutkimusta sekä talouden, taiteen ja muotoilun tutkimusta, ja annetaan näiden alojen korkeinta opetusta (Humboltilainen malli) pääsääntöisesti yhdellä kampuksella. Tieteellisen tutkimuksen tavoitteena olisi edistää ihmiskunnan tärkeimpien tieteellisten haasteiden ratkaisemista ja luoda näin puitteet uusien teknologioiden ja uuden yritystoiminnan muodostumiselle. Kansainväliselle huipulle tähtäävän yliopiston tarvitsema lisäresursointi olisi löydettävissä purkamalla päällekkäinen hallinto, määrittelemällä tutkimuksen ja opetuksen painopistealueet, sopimalla työnjaosta muiden yliopistojen kanssa ja kehittämällä uudentyyppinen yhteistoimintamalli pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kanssa. Lisäresursoinnin keskeisenä osana voisi olla nykyisistä kansallisista soveltavan tutkimuksen ja T&K toiminnan tutkimus- ja rahoitusorganisaatioista (TEKES, VTT ) muodostettavilla tutkimuskeskuksilla ja ohjelmilla (osaamiskeskittymät), ollen kiinteänä osana uuden yliopiston rakennetta. Innovaatioyliopiston tavoitteena olisi muodostua merkittäväksi kansainväliseksi tiede- ja teknologiakeskittymäksi, ja kilpaillun kansainvälisen tiede- ja teknologiarahoituksen hakijaksi. 3 MIT, Caltech, ETH pähkinänkuoressa Seuraavassa on lyhyt esittely näistä kolmesta huippuyliopistosta niiden verkkosivuihin perustuen. Verkkosivuilta löytyy runsaasti lisämateriaalia! MIT Caltech ETH Seuraavilla sivuilla esitetään kunkin yliopiston missiot ja joitakin perustietoja tiedekunnista sekä yliopistojen vaikuttavuudesta. 4 2

3 MIT 5 MIT: Missio The mission of MIT is to advance knowledge and educate students in science, technology, and other areas of scholarship that will best serve the nation and the world in the 21st century. The Institute is committed to generating, disseminating, and preserving knowledge, and to working with others to bring this knowledge to bear on the world's great challenges. MIT is dedicated to providing its students with an education that combines rigorous academic study and the excitement of discovery with the support and intellectual stimulation of a diverse campus community. We seek to develop in each member of the MIT community the ability and passion to work wisely, creatively, and effectively for the betterment of humankind. 6 3

4 MIT: Perusfaktat Dedicated to advancing knowledge and educating students in science, technology, and other areas of scholarship that will best serve the nation and the world in the 21st century. More than 900 faculty and 10,000 undergraduate and graduate students. Five Schools School of Architecture and Planning, School of Engineering, School of Humanities, Arts, and Social Sciences, School of Management, and School of Science -- and the Whitaker College of Health Sciences and Technology. Within these are thirty-three degree-granting departments, programs, and divisions. In addition interdisciplinary programs, laboratories, and centers whose work extends beyond traditional departmental boundaries. The board of trustees, known as the Corporation, consists of about 75 national and international leaders in higher education, business and industry, science, engineering and other professions. Forty-seven alumni, faculty, researchers and staff have won Nobel Prizes. 7 MIT:n organisaatio 8 4

5 MIT: Impakti MIT:läisten perustamien yritysten taloudellinen impakti v ETH 10 5

6 ETH: Missio In education, research, and services the ETH Zurich measures itself against the highest recognised international standards. It promotes science and scientific activity for their own sakes, as well as for their importance to the near and distant context: the city and canton of Zurich, Switzerland, Europe, the world. The ETH Zurich consciously directs its activities to the needs of human beings, nature and society. It is aware that knowledge and skills must be grounded in a fundamentally open and dynamic attitude if they are to be truly useful in practical life and capable of growth. With its focus on the conservation of the Earthís ecosystem for future generations, the ETH Zurich endeavours to apply its knowledge and skills to its utmost, aware that voluntary economies can also be creative. Solutions to mankindís most urgent problems -- poverty, hunger, disease, the threat to our very existence due to the spread of human civilisation -- demand that we find new approaches to knowledge and skills. It believes that a network of knowledge and skills acquired in an interdisciplinary environment best respond to the natural and cultural interdependencies of life. By integrating the natural sciences, technology, the humanities and social sciences, we can devise innovative concepts of education and research which will allow us to tackle the enormous challenges facing mankind, and help lay a path for a meaningful and sustainable development of present and future civilisations. 11 ETH: Organisaatio 12 6

7 ETH: Vaikuttavuus Education The basis of education at the ETH Zurich is formed by the core areas of engineering, natural sciences, architecture and mathematics. In addition, courses in physical education and military sciences are offered. The goal of instruction is to enable the students to acquire solid technical knowledge, practical skills, and the ability to take part in interdisciplinary activities. Relying on an atmosphere of a mutual trust among teachers and students, and a reciprocal awareness of social and ethical concerns, the ETH Zurich encourages in its students both individual creativity and the ability to reflect on and evaluate their own actions, with the aim of achieving a comprehensive outlook and a responsible mode of behaviour. Considering the need for a new approach to knowledge and technology and a better understanding of the nature of man, the ETH Zurich treats the humanities and social sciences as integral parts of its educational profile. Further education The ETH Zurich takes into account the fact that learning is being seen more and more as a life-long process. Correspondingly, the basic curriculum is kept relatively short and is later supplemented by postgraduate and further education courses. This is to promote a more rapid transfer of knowledge and technology between the university and the world outside. Research At the ETH Zurich teaching and research are closely linked. Equal standing is assigned to knowledgeoriented basic research and to problem-solving research. Both areas are dedicated to fulfilling the highest standards, and are long-term oriented. The ETH Zurich is specially committed to the continuous development of that innovative potential within society and industry. International links As an institute of higher learning and research, the ETH Zurich cultivates an international standing. It is aware that its scientific contribution has to be confirmed by the international research community. Thus the ETH Zurich strongly supports international co-operation in all fields of research and education. As a longterm strategy, it also devotes special attention to structurally and economically underdeveloped countries. 13 ETH: Vaikuttavuus 14 7

8 Caltech Honors & Awards(as of April 2006) Nobel Prize: 31 recipients, 32 prizes Degrees awarded in 2006 BS 247 (of whom 143 graduated with honor) MS 120 PhD Caltech: Missio The mission of the California Institute of Technology is to expand human knowledge and benefit society through research integrated with education. We investigate the most challenging, fundamental problems in science and technology in a singularly collegial, interdisciplinary atmosphere, while educating outstanding students to become creative members of society. 16 8

9 Caltech: Perusfaktat Faculty & Staff Statistics Faculty Professorial faculty 286 Emeriti 102 Research faculty 64 Other faculty 48 Visiting faculty 86 Postdoctoral scholars 549 Senior postdoctoral scholars 27 Visitors 103 Employees Campus (excludes faculty and students) 2,643 JPL (excluding contractors) 5, CALTECH: Vaikuttavuus 1/3 Caltech is a small school with a big reputation and offers a truly unique academic environment, one that gives rise to the big ideas that change the world. Its focus on basic science and its size make it a special place to be. Caltech's support of fundamental science - science for science's sake - is one of its philosophical cornerstones. Caltech researchers have traditionally concentrated on the most important questions that humankind is able to ask about nature questions about the universe, about matter, about the essence of life, and about the behavior of living things. Beyond campus borders, Caltech is committed to being an intellectual and cultural resource to the general public. Building public awareness of science and technology as well as of the inherent societal issues raised by progress in these areas is an important component of our teaching commitment. 18 9

10 CALTECH: Vaikuttavuus 2/3 The Office of Government and Community Relations is responsible for building awareness of Caltech and its mission among government officials at the federal, state, and local levels. As a world-class leader in science and engineering research, Caltech is an important intellectual asset for the nation, for California, and for the communities immediately surrounding its campus in Pasadena. Our goal is to promote the Caltech research enterprise through consistent contact with the government entities whose policies affect Caltech's ability to conduct basic science research and to educate the next generation of world leaders in science and engineering. This is accomplished by Representing the interests of Caltech to government officials through individual and smallgroup meetings, Informing Caltech trustees, administration, faculty, students, and staff on legislative and regulatory issues of potential interest to Caltech, Providing access to Caltech's scientific expertise for government entities seeking input during the policy-making process, and Collaborating with research institutions and associations on science policy advocacy activities. 19 CALTECH: Vaikuttavuus 3/3 Departments of Government and Community Relations strives to maintain and enhance Caltech's reputation as an able steward of public trust in its conduct of world-class science and engineering research and education, as well as an active institutional citizen committed to the Pasadena area. The Office is also directly responsible for: Establishing and improving relationships with external audiences, Monitoring governmental activity that affects university research and training, Acting responsibly and responsively in its advocacy on federal, state, and local governmental matters, Monitoring campus outreach connections with the surrounding community, and Interfacing with local organizations and campus neighbors

11 Caltech: taloudellinen impakti 21 Innovaatiot ja huippuyliopistot 1/3 Kaikilla kolmella huippuyliopistolla on huolellisesti laadittu strategia, toteuttamisohjelma ja organisaatio mm. seuraavien tavoitteiden edistämiseen: Perus- ja soveltavan tutkimuksen ja niihin pohjautuvien innovaatioiden merkitys oman maan ja globaalin talouden kehitykselle nähdään yliopiston keskeisenä tavoitteena ja velvoitteena. Taloudellisten arvojen lisäksi korostetaan sosiaalista vastuuta ja vaikutusta sekä kestävän kehityksen merkitystä. Korostetusti oman alkuperäistutkimuksen tulosten hyödyntämistä varten on perustettu yliopiston sis äisiä patentointia ja tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä ja yritystoimintaa edistäviä organisaatioita ja rahoitusmuotoja. Huippuyliopistot ovat verkottuneet alueellisesti ja kansallisesti erilaisten valtion ja yksityisten organisaatioiden kanssa uuden, osaamiseen pohjautuvan, talouden kehittämiseksi. Huippuyliopistot ovat alueellisesti ja kansallisesti mukana my ös yhteiskuntaelämän eri alueiden kehittämisessä. Tutkimus on monitieteistä: talous- yhteiskunta-, bio- ja terveystieteet sekä taide ja muotoilu vahvasti mukana. Kokonaisuutena huippuyliopistojen taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tehokkaasti järjestetty ja paljon laajempaa kuin esimerkiksi TKK:lla

12 Innovaatiot eivät ole uhka tieteelle 2/3 Vaikka tarkasteltujen huippuyliopistojen soveltava tutkimus, innovaatiotoiminta, kaupallistaminen ja yritystoiminta ovat monta kertaa laajempia kuin TKK:lla; nämä yliopistot ovat samanaikaisesti huikeasti TKK:n edellä tieteellisen tutkimuksen m äärässä ja laadussa. MIT arvioi jo vuonna 1994 yliopistossa syntyneiden yritysten vuosittaiseksi liikevaihdoksi 231 miljardia $ samanaikaisesti Nobel palkinnon s aaneiden tiedekunta- ja alumniprofessoreiden lukum äärä oli noin 40. Miksi Suomessa soveltavan tutkimuksen rahoituksen lis äämisen koetaan johtavan tieteellisen tutkimuksen kaventumiseen? Syyt tunnetaan joiltain osin hyvin; esimerkiksi TEKES-rahoitus sitoo usein tutkijat hankkeisiin, jotka eivät perustu oman alkuperäistutkimuksen soveltamiseen, vaan kapeisiin ulkoa tuotuihin tuotekehityshankkeisiin, joiden yhteys yliopiston omaan tutkimukseen on vähäinen. Tutkimusrahoituksen saatavuus ja lahjakkuusresurssit vaikuttavat tieteen ja taloudellisen vaikuttavuuden suhteeseen TKK:lla ja huippuyliopis toissa. Ei ole realistista tavoittaa huippuyliopistoja lyhyellä aikavälillä. Toisaalta niiden tavoittaminen on hyvä päämäärä - pyritään siihen mm. tutkimus - ja opetusaloja karsimalla, priorisoimalla ja työnjaolla muiden toimijoiden kanssa. 23 Alistettu tiede ei tuota innovaatioita 3/3 Eräs esimerkki: Laserit ovat yksi 21:n vuosisadan merkittävimmistä teknologisista ja taloudellisista innovaatiosta. Lasertekniikalla on kymmenien miljardien eurojen vuosittainen liikevaihto tietoliikenteessä, viihde-elektroniikassa, lääketieteessä ja mittaustekniikassa. Laserien kehittäminen ei ollut tieteellisen tutkimuksen alkuperäisenä tavoitteena. Laserit tulivat mahdolliseksi fysiikan ja materiaalitutkimuksessa saavutettujen läpimurtojen kautta vuoden kuluessa. Laserit ja niihin verrattavat uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvat keksinnöt eivät olisi syntyneet tuotekehitystutkimuksen tuloksena. Uuden teknologian kehittyminen edellyttää perustutkimusta, jonka rahoitus ei voi perustua laskettavissa olevaan taloudelliseen hyötyyn. Toinen esimerkki: Transistori kaikkiedelläsanottu pätee paljon laajempana How the Laser Happened, C. H. Townes, Oxford,

13 Faktoja: Suomen suurimmat tutkijat (T&T) 1/4 Muutama tilastotieto tutkimuspanoksista yrityksissä meillä ja muualla Tekniikka ja Talous 2006; Suomen suurimmat tutkijat Parantamisen varaa on myös yrityksillä!! Euroopasta on tullut menettäjä. Teknologiakyvyn kasvu painottuu Yhdysvaltoihin ja nyttemmin myös Aasiaan, jossa teknologian kilpailukykyyn on panostettu määrätietoisesti Antti Herlin HESA Tutkimuspanos % liikevaihdosta Kone 41 1, metalli Fortum 14 0, energia Mistähän löytyy uusien energiateknologioiden kehittäjälle yrityspartneri?! 26 13

14 Faktoja: Maailman suurimmat tutkijat, 2/4 Tekniikka&Talous Toukokuu Faktoja: Euroopan suurimmat tutkijat, 3/4 Tekniikka&Talous Toukokuu

15 Faktoja: Liikevaihdon kehitys teollisuudessa ja osaamisintensiivisillä palvelualoilla Suomessa, 4/4 Liikevaihto, miljardia euroa Muu tehdas - teollisuus Korkea ja korkea keskitaso Osaamisintensiiviset palvelut Osaamisintensiiviset palvelut ilman koulutus- terveys- ja sosiaalipalveluja Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialoilla tutkimus- ja kehityspanostus on v ähintään 2 prosenttia, muussa tehdasteollisuudessa alle 2 prosenttia liikevaihdosta. Osaamisintensiivisiin palveluihin kuuluvat rahoitus- ja vakuutustoiminta, posti- ja teleliikenne, laitteiden vuokraus, tutkimusja kehitys-, tietojenkäsittely - ja muut liike-elämän palvelut sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Lähde: Tilastokeskus DM ja Copyright Tekes 29 Vertailua: Innovaatiot huippuyliopistoissa ja Suomessa Huomattava osa huippuyliopistojen soveltavista T&K-hankkeista tähtää läpimurtoihin uusien teknologian ja palvelujen kehittämisessä. On todennäköistä, että kaupallistamisessa otetaan suurempia riskejä ja sen rahoitus on pitkäjännitteisempää kuin Suomessa perinteisesti. TEKES ei rahoita vastaavia hankkeita, ellei niihin löydy yritysosapuolta. Suomessa on vain kourallinen yrityksiä, joilla on nykyisen T&K-panoksensa puitteissa varaa tällaisiin hankkeisiin. Myös riskipääoman saamisessa spin-off yrityksiin lienee suuri ero. Suomessa on yrityksiä, kuten FORTUM, joiden toimialalla tulevaisuuden liiketoiminta edellyttää tärkeitä teknologialäpimurtoja. Silti FORTUM:in tutkimuspanos on 0,7% liikevaihdosta ja sekin käytettänee kartellinomaisten sähkömarkkinoiden hyödyntämiskeinojen kehittämiseen. Puunjalostusteollisuus investoi T&K-toimintaan noin 1 % liikevaihdosta. Tällä tutkimuspanoksella ilmoitetaan kehitettävän uusia kuitumateriaaleja ja s ähköistä paperia samaan aikaan puolijohde- ja polymeeriteknologioiden alueella tuotekehitykseen käytetään maailmalla keskimäärin selvästi yli 10% liikevaihdosta. Perus - ja soveltavan tutkimuksen alueella teknologialäpimurtoihin pyrkivä tutkimusryhm ä ei löydä Suomesta yrityspartneria eikä yritysrahoitusta

16 Innovaatioyliopiston mahdollisuudet Kolmen pienen yliopiston yhdistäminen toisi kriittistä massaa ja uusia monitieteisiä ja moniteknologisia tutkimus - ja opetusaloja. Tieteen, taiteen, muotoilun, liiketoimintaosaamisen ja teknologiatutkimuksen kokoaminen loisi mahdollisuuden uudentyyppisten teknologialäpimurtojen ja palveluiden kehittämiselle. Kansalliset osaamiskeskittymien, VTT:n ja TEKES:in resurssit yhdessä Suomen Akatemian kanssa voisi luoda innovaatio-yliopiston yhteyteen tutkimusyksiköitä ja tutkimusohjelmia, jotka jakavat henkilö- ja tutkimusinfrastruktuuriresursseja Innovaatioyliopiston kanssa. Kansallisen ja alueellisen työnjaon puitteissa Innovaatioyliopisto voisi keskittää tutkimusta ja opetusta valituille vahvuusaloille. Muiden alojen koulutusta voitaisiin parantaa yhdistämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen resursseja. Yliopistojen työnjakoon ja yhteistyöhön voidaan kehittää uusia toimintamalleja. Innovaatioyliopistolla voisi olla uudentyyppinen hallinto, jonka ytimenä olisi ammattimaisesti johdettu tiedestrateginen ja tutkimusrahoitusosaaminen. Innovaatioyliopisto voisi muodostua yhdessä siinä toimivien innovaatiokeskusten kanssa globaaliksi toimijaksi, joka hankkisi rahoitusta ja kaupallista osaamista maailmanlaajuisesti. 31 Innovaatioyliopiston vahvuudet Kolmen yliopiston yhdistyminen pääsääntöisesti yhdelle kampukselle loisi kansainvälisesti kilpailukykyisen monitieteisen ja moniteknologisen yliopiston, jolla olisi hyvät mahdollisuudet yhdistää tieteellistä ja teknologiatutkimusta, liiketoimintaosaamista sekä taiteellista osaamista. Näin se voisi edistää uusien teknologioiden ja palvelujen tutkimusta ja spin-off toimintaa sekä toimia koordinaattorina kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuskeskuksissa ja ohjelmissa, jotka samalla muodostaisivat merkittävän osan Innovaatioyliopistosta. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja taloudessa on 90-luvun nopean rakenneuudistuksen jäljiltä dynamiikkaa, jonka vahvistaminen ja leviäminen yliopistoon edistäisi uuden kansallisen osaamisen kehittymistä olemassa olevan vahvan tieto- ja kommunikaatioteknologiaan liittyvän osaamisen jatkumona. Yliopistojen yhdistäminen uudistaisi nykyiset, osin 1900 luvun alkupuolelta periytyvät rakenteet, vastaamaan tieteen ja teknologian nykyisiä kehitysnäkymiä. Uudistuva hallinto, jossa yliopiston ulkopuolisilla asiantuntijoilla on keskeinen asema, mahdollistaisi opetuksen ja tutkimuksen jatkuvan uudistum isen

17 Innovaatioyliopiston uhkakuvat Innovaatioyliopisto liitettäisiin osaksi hajanaista kansallista innovaatiojärjestelm ää. Kansalliset osaamiskeskukset, VTT, Tekes ja Suomen Akatemia muodostavat ilman keskinäistä työnjakoa korvikkeen yritysten omalle riskejä ottavalle tutkimus - ja tuotekehitystoiminnalle. Innovaatioyliopiston tavoitteeksi asetettaisiin parantaa olemassa olevien yritysten ja tuotteiden kilpailukykyä 2-3 vuoden hankkeissa. Perus - ja tutkijakoulutus keskittyisi tunnettujen teknologioiden hyvään hallintaan ja kehittämiseen kuluttajien nykyisten tarpeiden mukaisesti. Tieteellinen tutkimus katsottaisiin tarpeettomaksi, koska uusimpien tuloksien katsottaisiin olevan hyödynnettävissä kopioimalla ne johtavista kansainvälisistä julkaisusarjoista. Tieteellisen tutkimuksen siirtäminen Innovaatioyliopiston ulkopuolelle kaventaisi kansallista osaamista uusien teknologioiden kehittämisessä ja samalla Suomen mahdollisuudet kehittää uutta taloutta supistuisivat. Innovaatioyliopiston toimiminen kolmella eri kampuksella nykytilannetta vastaten ei toisi merkittäviä synergiamahdollisuuksia eikä hallinnon supistamisesta johtuvia säästöjä. Yhteistyön toteuttaminen erilaisin instituutein lisäisi hallintomenoja. 33 Innovaatioyliopiston heikkoudet Kansalliset taloudelliset ja lahjakkuusreservit ovat pienemmät kuin kilpailijoilla menestyminen edellyttäisi vahvuusalojen tunnistamista sekä työnjakoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Suomalaisten yritysten tutkimus - ja tuotekehitystoiminta ei luo kuin rajoitetusti luonnollista rajapintaa haasteelliseen tieteelliseen tutkimukseen. Sovellettuun tutkimukseen ja spin-off yrityksiin käytettävissä oleva riskirahoitus on jatkossakin tiukassa. Suomi on nuori tiedemaa, jossa sekä kansainvälisen tason akateemisen, että soveltavan tutkimuksen ja tuotekehitysyhteistyön perinteet ovat hyvin nuoret muutamia kymmeniä vuosia. Suomi tulee olemaan jatkossakin haastajan asemassa. Kansainväliseksi huippuyliopistoksi kehittyminen vaatii aikansa MIT:n, Caltech:n ja ETH:n yhteensä noin sataa nobelia ei hankita hetkessä. Jos tieteellinen tutkimus siirretään Innovaatioyliopiston ulkopuolelle sen osaaminen jäisi kapea-alaiseksi. Tämä ei edistäisi läpimurtoteknologioiden tai palveluiden kehittämistä ja kaupallistamista

18 Visio innovaatioyliopistosta Eräs visio siitä miten MIT:n, Caltech:n ja ETH:n missio voisi toteutua Innovaatioyliopistossa. Visio perustuu nykyisille taloudellisille ja lahjakkuusresursseille. Visio ei koskisi koulutusjärjestelm än rakennetta paitsi Innovaatioyliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön ja yliopistojen välisen työnjaon järjestelyjä. Kansallisen Innovaatio- ja T&K rahoituksen ja organisaatioiden alueella (TEKES, VTT, Osaamiskeskukset) suunnitelma edellyttäisi kokonaistarkastelua. Suomen Akatemian rooli ei muuttuisi. Innovaatioyliopiston perustamisen yhteydessä tehtävien rakenneuudistusten tulisi perustua kansalliseen tiede-, teknologia- ja talousstrategiaan. Tätä varten tarvittaisiin lis äselvityksiä. Valtioneuvoston Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi 2004 on hyvä lähtökohta näille selvityksille. Rakenteellista kehittämistä tulisi jatkaa Innovaatioyliopistossa. Elinikäisen koulutuksen tarvitsemat järjestelyt puuttuvat seuraavasta tarkastelusta. 35 Innovaatioyliopiston rakenne Teknillinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistetäisiin yhdeksi monitieteiseksi ja monialaiseksi yliopistoksi, joka toimisi pääsääntöisesti yhdellä kampuksella. Yliopisto koostuisi alustavasti viidestä suuresta kokonaisuudesta. Yliopiston ytimen muodostaisivat neljä osastoa, joilla olisi huomattava itsenäisyys toimintansa järjestämisessä. Näitä olisivat Tiedeosasto (School of Science), Taloustieteen osasto (Helsinki Business School), Teknologioiden osasto (School of Engineering) ja Arkkitehti- ja taideteollinen osasto (School of Art and Design). Kukin näistä jakautuisi useampaan tiedekuntaan, joihin kandi-, maisteri- ja tohtoriopiskelijat sekä professuurit sijoittuisivat. Osastot vastaisivat maisteri ja kandiohjelmista. Tieteen ja teknologian ja taiteen tutkimuskeskukset ja tohtorikoulut (Advanced Study Institute and Graduate Schools ) olisi kansallisen tiede- ja innovaatiojärjestelm än osa ja koostuisi tutkimus - ja osaamiskeskuksista, tutkimusohjelmista ja tohtorikouluista. Näiden rakennetta selvitetään jäljempänä. Ylläesitetyn lisäksi tulisi selvittää mahdollisuuksia yhteistyöhön ammattikorkeakoulujen kanssa kanditason koulutuksessa. Ammattikorkeakoulututkinto, jonka opetus suunnitellaan ja toteutetaan pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ja Innovaatioyliopiston yhteistyönä vastaisi tekniikan kandin tutkintoa valituissa Innovaatioyliopiston maisteriohjelmissa

19 Helsinki University of Science and Technology (Yksi englanninkielinen nimiehdotus) Administrative Board Advanced Study Institute and Graduate Schools School of Science School of Engineering Helsinki Business School School of Art and Design Helsinki Polytechnic Institute 37 Tieteen, taiteen ja teknologian tutkimuskeskukset ja tohtorikoulut (ASI) ASI koostuisi kansallisista tutkimuskeskuksista, tutkimusohjelmista ja tutkijakouluista. Sen puitteissa voisi toteuttaa kansallisia osaamiskeskuksia sekä TEKES:in tutkimusohjelmia ja Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmia. ASI pyrkisi luomaan laajan kansainvälisen tutkimusyhteistyö- ja rahoitusportfolion. ASI:ssä toimivat kansalliset tutkimuskeskukset olisivat määräaikaisia (5-10v). Ne voisivat sijaita myös fyysisesti samassa rakennuksessa. Keskuksiin voisi kuulua Innovaatioyliopiston, VTT:n ja yritysten tutkimusyksiköitä mahdollisesti osin yhteisen hallinnon alaisina. Innovaatioyliopistossa tapahtuva tutkimus ja tutkijakoulutus toteutettaisiin suurelta osin ASI:ssä. Yksittäiset laboratoriot voisivat olla ASI:n täysjäseniä, jolloin ne sijaitsisivat jossakin ASI:hin kuuluvassa tutkimuskeskuksessa, tai ne voisivat saada rahoitusta ASI:n tutkimusohjelmista (3-5v). Tutkijakouluja tulisi ainakin osin koordinoida siten, että ne tukisivat ASI:n tutkimusta. Tutkijakouluille voisi myöhemmin kehittyä kiinteämpi opetusohjelma. ASI:n ja tutkijakoulujen toiminnan rahoitus ja hallinnointi edellyttäisi kansallisen innovaatio- ja T&K rahoitusjärjestelm än kokonaistarkastelua

20 Pohdintoja yhteistyöstä pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kanssa Tarvitaanko Suomessa kahta erillistä insinöörien koulutusorganisaatiota kun niihin ei riitä rahaa eikä lahjakkaita oppilaita. Tkk:lla ja pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluilla ei ole selkeää yhteistoimintamallia. Ammattikorkeakoulututkinto voitaisiin harkita otettavaksi tekniikan kandin rinnalle pääsyvaatimukseksi eräisiin Innovaatioyliopiston maisteriohjelmiin. Innovaatioyliopisto voisi muodostaa valittujen Evtekin ja Stadian koulutussuuntien kanssa verkottuneen organisaation, joka tarjoaisi ammattikorkeakoulu-tutkinnon puitteissa tekniikan kandin tutkinnon. Yhteistyöorganisaatio voisi järjestää opetusohjelmat ja valvoa niiden laatua. Yksikkö toimisi formaalisti ammattikorkeakouluna (Helsinki Polytechnic Institute), jonka tutkinto tarjoaisi suoran väylän maisteritasoisiin opintoihin. Järjestelyn tavoitteena voisi olla kehittää ammattikorkeakouluopetuksen laatua, luoda avoin jatkomahdollisuus yliopisto-opintoihin ja samalla pienentää Innovaatioyliopiston omien kandiohjelmien sisäänottoa. 39 Pohdintoja yliopistojen työnjako Suomen taloudelliset ja lahjakkuusresurssit eivät riitä kansainvälisen tason tutkimukseen ja opetukseen kaikilla niillä aloilla, jotka ovat tällä hetkellä edustettuina yhdistettävissä yliopistoissa. Opetus- ja tutkimusaloja voitaisiin karsia yhteistyössä muiden teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien kanssa. Erityisesti niillä aloilla, joilla jatkuvasta työvoimatarpeesta huolimatta ei ole globaaleja tutkimusintensiiviseen kasvuun perustuvia kehitysnäkymiä, tarvittaisiin Suomessa vain yksi tutkimus - ja koulutusyksikkö. Uutena hallinnollisena menetelm änä koulutusalojen karsimiseen voisi olla kampusalueiden rajat ylittävää yliopistojen opetus - ja tutkimusyksikköjen ristiinhallinnointia. Näin voitaisiin madaltaa yliopistojen kynnystä työnjakoon ja erikoistumiseen. Tutkimus - ja opetusalojen karsiminen ja uudelleenjärjestely olisi välttämätön toimenpide resurssien vapauttamiseksi huippuyliopiston kehittämiseen ja kriittisen massan saavuttamiseen strategisesti tärkeillä aloilla