Keskustelua Innovaatioyliopistosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskustelua Innovaatioyliopistosta"

Transkriptio

1 Keskustelua Innovaatioyliopistosta Innovaatioyliopisto on nimenä herättänyt TKK:lla epäilyksiä siitä, että tavoitteena on korvata kallis ja aikaa vievä tieteellinen tutkimus ohituskaistalla, joka luo innovaatioita ja uutta taloudellista kasvua ilman tieteen viivettä ja kustannuksia. Innovaatioyliopistoa on kuitenkin vastustettu lähinnä mielikuvaan perustuen. Opetusministeriön aloite Innovaatioyliopistosta (työnimi) on hyvin varteenotettava kansallinen mahdollisuus. Seuraavassa esitetään näkemyksiä mitä se voisi parhaimmillaan olla, kun haetaan vertailupohjaa ja malleja kansainvälisistä menestystarinoista. Esitys on tarkoituksellisesti skemaattinen, mutta siinä esitettyjen puolesta ja vastaan näkökulmien toivotaan käynnistävän substanssipohjaisen keskustelun Innovaatioyliopistosta. Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja vastakkaisiakin mielipiteitä. Jukka Tulkki Kimmo Kaski Sammon taonta, Gallen-Kallela 1 Innovaatioyliopisto mahdollisuutena 1. Innovaatioyliopisto tavoitteena 2. Mitä ovat huippuyliopistot katsaus kolmeen huippuyliopistoon MIT, Caltech ja ETH 3. Innovaatioyliopisto vs huippuyliopistot shoot-out. 4. Muutamia tilastoja 5. Innovaatioyliopiston mahdollisuudet, uhkakuvat, vahvuudet ja heikkoudet 6. Innovaatioyliopiston rakenne 7. Innovaatioyliopiston ja ammattikorkeakoulujen verkottuminen; yliopistojen kansallinen työnjako. 2 1

2 Innovaatioyliopisto tavoitteena Innovaatioyliopistohankkeella ymmärretään tässä Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistämistä. Tavoitteena olisi kehittyä kansainväliseksi huippuyliopistoksi, jossa tehdään korkeimmalle kansainväliselle tasolle yltävää perustutkimusta, monitieteistä soveltavaa tutkimusta sekä talouden, taiteen ja muotoilun tutkimusta, ja annetaan näiden alojen korkeinta opetusta (Humboltilainen malli) pääsääntöisesti yhdellä kampuksella. Tieteellisen tutkimuksen tavoitteena olisi edistää ihmiskunnan tärkeimpien tieteellisten haasteiden ratkaisemista ja luoda näin puitteet uusien teknologioiden ja uuden yritystoiminnan muodostumiselle. Kansainväliselle huipulle tähtäävän yliopiston tarvitsema lisäresursointi olisi löydettävissä purkamalla päällekkäinen hallinto, määrittelemällä tutkimuksen ja opetuksen painopistealueet, sopimalla työnjaosta muiden yliopistojen kanssa ja kehittämällä uudentyyppinen yhteistoimintamalli pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kanssa. Lisäresursoinnin keskeisenä osana voisi olla nykyisistä kansallisista soveltavan tutkimuksen ja T&K toiminnan tutkimus- ja rahoitusorganisaatioista (TEKES, VTT ) muodostettavilla tutkimuskeskuksilla ja ohjelmilla (osaamiskeskittymät), ollen kiinteänä osana uuden yliopiston rakennetta. Innovaatioyliopiston tavoitteena olisi muodostua merkittäväksi kansainväliseksi tiede- ja teknologiakeskittymäksi, ja kilpaillun kansainvälisen tiede- ja teknologiarahoituksen hakijaksi. 3 MIT, Caltech, ETH pähkinänkuoressa Seuraavassa on lyhyt esittely näistä kolmesta huippuyliopistosta niiden verkkosivuihin perustuen. Verkkosivuilta löytyy runsaasti lisämateriaalia! MIT Caltech ETH Seuraavilla sivuilla esitetään kunkin yliopiston missiot ja joitakin perustietoja tiedekunnista sekä yliopistojen vaikuttavuudesta. 4 2

3 MIT 5 MIT: Missio The mission of MIT is to advance knowledge and educate students in science, technology, and other areas of scholarship that will best serve the nation and the world in the 21st century. The Institute is committed to generating, disseminating, and preserving knowledge, and to working with others to bring this knowledge to bear on the world's great challenges. MIT is dedicated to providing its students with an education that combines rigorous academic study and the excitement of discovery with the support and intellectual stimulation of a diverse campus community. We seek to develop in each member of the MIT community the ability and passion to work wisely, creatively, and effectively for the betterment of humankind. 6 3

4 MIT: Perusfaktat Dedicated to advancing knowledge and educating students in science, technology, and other areas of scholarship that will best serve the nation and the world in the 21st century. More than 900 faculty and 10,000 undergraduate and graduate students. Five Schools School of Architecture and Planning, School of Engineering, School of Humanities, Arts, and Social Sciences, School of Management, and School of Science -- and the Whitaker College of Health Sciences and Technology. Within these are thirty-three degree-granting departments, programs, and divisions. In addition interdisciplinary programs, laboratories, and centers whose work extends beyond traditional departmental boundaries. The board of trustees, known as the Corporation, consists of about 75 national and international leaders in higher education, business and industry, science, engineering and other professions. Forty-seven alumni, faculty, researchers and staff have won Nobel Prizes. 7 MIT:n organisaatio 8 4

5 MIT: Impakti MIT:läisten perustamien yritysten taloudellinen impakti v ETH 10 5

6 ETH: Missio In education, research, and services the ETH Zurich measures itself against the highest recognised international standards. It promotes science and scientific activity for their own sakes, as well as for their importance to the near and distant context: the city and canton of Zurich, Switzerland, Europe, the world. The ETH Zurich consciously directs its activities to the needs of human beings, nature and society. It is aware that knowledge and skills must be grounded in a fundamentally open and dynamic attitude if they are to be truly useful in practical life and capable of growth. With its focus on the conservation of the Earthís ecosystem for future generations, the ETH Zurich endeavours to apply its knowledge and skills to its utmost, aware that voluntary economies can also be creative. Solutions to mankindís most urgent problems -- poverty, hunger, disease, the threat to our very existence due to the spread of human civilisation -- demand that we find new approaches to knowledge and skills. It believes that a network of knowledge and skills acquired in an interdisciplinary environment best respond to the natural and cultural interdependencies of life. By integrating the natural sciences, technology, the humanities and social sciences, we can devise innovative concepts of education and research which will allow us to tackle the enormous challenges facing mankind, and help lay a path for a meaningful and sustainable development of present and future civilisations. 11 ETH: Organisaatio 12 6

7 ETH: Vaikuttavuus Education The basis of education at the ETH Zurich is formed by the core areas of engineering, natural sciences, architecture and mathematics. In addition, courses in physical education and military sciences are offered. The goal of instruction is to enable the students to acquire solid technical knowledge, practical skills, and the ability to take part in interdisciplinary activities. Relying on an atmosphere of a mutual trust among teachers and students, and a reciprocal awareness of social and ethical concerns, the ETH Zurich encourages in its students both individual creativity and the ability to reflect on and evaluate their own actions, with the aim of achieving a comprehensive outlook and a responsible mode of behaviour. Considering the need for a new approach to knowledge and technology and a better understanding of the nature of man, the ETH Zurich treats the humanities and social sciences as integral parts of its educational profile. Further education The ETH Zurich takes into account the fact that learning is being seen more and more as a life-long process. Correspondingly, the basic curriculum is kept relatively short and is later supplemented by postgraduate and further education courses. This is to promote a more rapid transfer of knowledge and technology between the university and the world outside. Research At the ETH Zurich teaching and research are closely linked. Equal standing is assigned to knowledgeoriented basic research and to problem-solving research. Both areas are dedicated to fulfilling the highest standards, and are long-term oriented. The ETH Zurich is specially committed to the continuous development of that innovative potential within society and industry. International links As an institute of higher learning and research, the ETH Zurich cultivates an international standing. It is aware that its scientific contribution has to be confirmed by the international research community. Thus the ETH Zurich strongly supports international co-operation in all fields of research and education. As a longterm strategy, it also devotes special attention to structurally and economically underdeveloped countries. 13 ETH: Vaikuttavuus 14 7

8 Caltech Honors & Awards(as of April 2006) Nobel Prize: 31 recipients, 32 prizes Degrees awarded in 2006 BS 247 (of whom 143 graduated with honor) MS 120 PhD Caltech: Missio The mission of the California Institute of Technology is to expand human knowledge and benefit society through research integrated with education. We investigate the most challenging, fundamental problems in science and technology in a singularly collegial, interdisciplinary atmosphere, while educating outstanding students to become creative members of society. 16 8

9 Caltech: Perusfaktat Faculty & Staff Statistics Faculty Professorial faculty 286 Emeriti 102 Research faculty 64 Other faculty 48 Visiting faculty 86 Postdoctoral scholars 549 Senior postdoctoral scholars 27 Visitors 103 Employees Campus (excludes faculty and students) 2,643 JPL (excluding contractors) 5, CALTECH: Vaikuttavuus 1/3 Caltech is a small school with a big reputation and offers a truly unique academic environment, one that gives rise to the big ideas that change the world. Its focus on basic science and its size make it a special place to be. Caltech's support of fundamental science - science for science's sake - is one of its philosophical cornerstones. Caltech researchers have traditionally concentrated on the most important questions that humankind is able to ask about nature questions about the universe, about matter, about the essence of life, and about the behavior of living things. Beyond campus borders, Caltech is committed to being an intellectual and cultural resource to the general public. Building public awareness of science and technology as well as of the inherent societal issues raised by progress in these areas is an important component of our teaching commitment. 18 9

10 CALTECH: Vaikuttavuus 2/3 The Office of Government and Community Relations is responsible for building awareness of Caltech and its mission among government officials at the federal, state, and local levels. As a world-class leader in science and engineering research, Caltech is an important intellectual asset for the nation, for California, and for the communities immediately surrounding its campus in Pasadena. Our goal is to promote the Caltech research enterprise through consistent contact with the government entities whose policies affect Caltech's ability to conduct basic science research and to educate the next generation of world leaders in science and engineering. This is accomplished by Representing the interests of Caltech to government officials through individual and smallgroup meetings, Informing Caltech trustees, administration, faculty, students, and staff on legislative and regulatory issues of potential interest to Caltech, Providing access to Caltech's scientific expertise for government entities seeking input during the policy-making process, and Collaborating with research institutions and associations on science policy advocacy activities. 19 CALTECH: Vaikuttavuus 3/3 Departments of Government and Community Relations strives to maintain and enhance Caltech's reputation as an able steward of public trust in its conduct of world-class science and engineering research and education, as well as an active institutional citizen committed to the Pasadena area. The Office is also directly responsible for: Establishing and improving relationships with external audiences, Monitoring governmental activity that affects university research and training, Acting responsibly and responsively in its advocacy on federal, state, and local governmental matters, Monitoring campus outreach connections with the surrounding community, and Interfacing with local organizations and campus neighbors

11 Caltech: taloudellinen impakti 21 Innovaatiot ja huippuyliopistot 1/3 Kaikilla kolmella huippuyliopistolla on huolellisesti laadittu strategia, toteuttamisohjelma ja organisaatio mm. seuraavien tavoitteiden edistämiseen: Perus- ja soveltavan tutkimuksen ja niihin pohjautuvien innovaatioiden merkitys oman maan ja globaalin talouden kehitykselle nähdään yliopiston keskeisenä tavoitteena ja velvoitteena. Taloudellisten arvojen lisäksi korostetaan sosiaalista vastuuta ja vaikutusta sekä kestävän kehityksen merkitystä. Korostetusti oman alkuperäistutkimuksen tulosten hyödyntämistä varten on perustettu yliopiston sis äisiä patentointia ja tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä ja yritystoimintaa edistäviä organisaatioita ja rahoitusmuotoja. Huippuyliopistot ovat verkottuneet alueellisesti ja kansallisesti erilaisten valtion ja yksityisten organisaatioiden kanssa uuden, osaamiseen pohjautuvan, talouden kehittämiseksi. Huippuyliopistot ovat alueellisesti ja kansallisesti mukana my ös yhteiskuntaelämän eri alueiden kehittämisessä. Tutkimus on monitieteistä: talous- yhteiskunta-, bio- ja terveystieteet sekä taide ja muotoilu vahvasti mukana. Kokonaisuutena huippuyliopistojen taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tehokkaasti järjestetty ja paljon laajempaa kuin esimerkiksi TKK:lla

12 Innovaatiot eivät ole uhka tieteelle 2/3 Vaikka tarkasteltujen huippuyliopistojen soveltava tutkimus, innovaatiotoiminta, kaupallistaminen ja yritystoiminta ovat monta kertaa laajempia kuin TKK:lla; nämä yliopistot ovat samanaikaisesti huikeasti TKK:n edellä tieteellisen tutkimuksen m äärässä ja laadussa. MIT arvioi jo vuonna 1994 yliopistossa syntyneiden yritysten vuosittaiseksi liikevaihdoksi 231 miljardia $ samanaikaisesti Nobel palkinnon s aaneiden tiedekunta- ja alumniprofessoreiden lukum äärä oli noin 40. Miksi Suomessa soveltavan tutkimuksen rahoituksen lis äämisen koetaan johtavan tieteellisen tutkimuksen kaventumiseen? Syyt tunnetaan joiltain osin hyvin; esimerkiksi TEKES-rahoitus sitoo usein tutkijat hankkeisiin, jotka eivät perustu oman alkuperäistutkimuksen soveltamiseen, vaan kapeisiin ulkoa tuotuihin tuotekehityshankkeisiin, joiden yhteys yliopiston omaan tutkimukseen on vähäinen. Tutkimusrahoituksen saatavuus ja lahjakkuusresurssit vaikuttavat tieteen ja taloudellisen vaikuttavuuden suhteeseen TKK:lla ja huippuyliopis toissa. Ei ole realistista tavoittaa huippuyliopistoja lyhyellä aikavälillä. Toisaalta niiden tavoittaminen on hyvä päämäärä - pyritään siihen mm. tutkimus - ja opetusaloja karsimalla, priorisoimalla ja työnjaolla muiden toimijoiden kanssa. 23 Alistettu tiede ei tuota innovaatioita 3/3 Eräs esimerkki: Laserit ovat yksi 21:n vuosisadan merkittävimmistä teknologisista ja taloudellisista innovaatiosta. Lasertekniikalla on kymmenien miljardien eurojen vuosittainen liikevaihto tietoliikenteessä, viihde-elektroniikassa, lääketieteessä ja mittaustekniikassa. Laserien kehittäminen ei ollut tieteellisen tutkimuksen alkuperäisenä tavoitteena. Laserit tulivat mahdolliseksi fysiikan ja materiaalitutkimuksessa saavutettujen läpimurtojen kautta vuoden kuluessa. Laserit ja niihin verrattavat uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvat keksinnöt eivät olisi syntyneet tuotekehitystutkimuksen tuloksena. Uuden teknologian kehittyminen edellyttää perustutkimusta, jonka rahoitus ei voi perustua laskettavissa olevaan taloudelliseen hyötyyn. Toinen esimerkki: Transistori kaikkiedelläsanottu pätee paljon laajempana How the Laser Happened, C. H. Townes, Oxford,

13 Faktoja: Suomen suurimmat tutkijat (T&T) 1/4 Muutama tilastotieto tutkimuspanoksista yrityksissä meillä ja muualla Tekniikka ja Talous 2006; Suomen suurimmat tutkijat Parantamisen varaa on myös yrityksillä!! Euroopasta on tullut menettäjä. Teknologiakyvyn kasvu painottuu Yhdysvaltoihin ja nyttemmin myös Aasiaan, jossa teknologian kilpailukykyyn on panostettu määrätietoisesti Antti Herlin HESA Tutkimuspanos % liikevaihdosta Kone 41 1, metalli Fortum 14 0, energia Mistähän löytyy uusien energiateknologioiden kehittäjälle yrityspartneri?! 26 13

14 Faktoja: Maailman suurimmat tutkijat, 2/4 Tekniikka&Talous Toukokuu Faktoja: Euroopan suurimmat tutkijat, 3/4 Tekniikka&Talous Toukokuu

15 Faktoja: Liikevaihdon kehitys teollisuudessa ja osaamisintensiivisillä palvelualoilla Suomessa, 4/4 Liikevaihto, miljardia euroa Muu tehdas - teollisuus Korkea ja korkea keskitaso Osaamisintensiiviset palvelut Osaamisintensiiviset palvelut ilman koulutus- terveys- ja sosiaalipalveluja Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialoilla tutkimus- ja kehityspanostus on v ähintään 2 prosenttia, muussa tehdasteollisuudessa alle 2 prosenttia liikevaihdosta. Osaamisintensiivisiin palveluihin kuuluvat rahoitus- ja vakuutustoiminta, posti- ja teleliikenne, laitteiden vuokraus, tutkimusja kehitys-, tietojenkäsittely - ja muut liike-elämän palvelut sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Lähde: Tilastokeskus DM ja Copyright Tekes 29 Vertailua: Innovaatiot huippuyliopistoissa ja Suomessa Huomattava osa huippuyliopistojen soveltavista T&K-hankkeista tähtää läpimurtoihin uusien teknologian ja palvelujen kehittämisessä. On todennäköistä, että kaupallistamisessa otetaan suurempia riskejä ja sen rahoitus on pitkäjännitteisempää kuin Suomessa perinteisesti. TEKES ei rahoita vastaavia hankkeita, ellei niihin löydy yritysosapuolta. Suomessa on vain kourallinen yrityksiä, joilla on nykyisen T&K-panoksensa puitteissa varaa tällaisiin hankkeisiin. Myös riskipääoman saamisessa spin-off yrityksiin lienee suuri ero. Suomessa on yrityksiä, kuten FORTUM, joiden toimialalla tulevaisuuden liiketoiminta edellyttää tärkeitä teknologialäpimurtoja. Silti FORTUM:in tutkimuspanos on 0,7% liikevaihdosta ja sekin käytettänee kartellinomaisten sähkömarkkinoiden hyödyntämiskeinojen kehittämiseen. Puunjalostusteollisuus investoi T&K-toimintaan noin 1 % liikevaihdosta. Tällä tutkimuspanoksella ilmoitetaan kehitettävän uusia kuitumateriaaleja ja s ähköistä paperia samaan aikaan puolijohde- ja polymeeriteknologioiden alueella tuotekehitykseen käytetään maailmalla keskimäärin selvästi yli 10% liikevaihdosta. Perus - ja soveltavan tutkimuksen alueella teknologialäpimurtoihin pyrkivä tutkimusryhm ä ei löydä Suomesta yrityspartneria eikä yritysrahoitusta

16 Innovaatioyliopiston mahdollisuudet Kolmen pienen yliopiston yhdistäminen toisi kriittistä massaa ja uusia monitieteisiä ja moniteknologisia tutkimus - ja opetusaloja. Tieteen, taiteen, muotoilun, liiketoimintaosaamisen ja teknologiatutkimuksen kokoaminen loisi mahdollisuuden uudentyyppisten teknologialäpimurtojen ja palveluiden kehittämiselle. Kansalliset osaamiskeskittymien, VTT:n ja TEKES:in resurssit yhdessä Suomen Akatemian kanssa voisi luoda innovaatio-yliopiston yhteyteen tutkimusyksiköitä ja tutkimusohjelmia, jotka jakavat henkilö- ja tutkimusinfrastruktuuriresursseja Innovaatioyliopiston kanssa. Kansallisen ja alueellisen työnjaon puitteissa Innovaatioyliopisto voisi keskittää tutkimusta ja opetusta valituille vahvuusaloille. Muiden alojen koulutusta voitaisiin parantaa yhdistämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen resursseja. Yliopistojen työnjakoon ja yhteistyöhön voidaan kehittää uusia toimintamalleja. Innovaatioyliopistolla voisi olla uudentyyppinen hallinto, jonka ytimenä olisi ammattimaisesti johdettu tiedestrateginen ja tutkimusrahoitusosaaminen. Innovaatioyliopisto voisi muodostua yhdessä siinä toimivien innovaatiokeskusten kanssa globaaliksi toimijaksi, joka hankkisi rahoitusta ja kaupallista osaamista maailmanlaajuisesti. 31 Innovaatioyliopiston vahvuudet Kolmen yliopiston yhdistyminen pääsääntöisesti yhdelle kampukselle loisi kansainvälisesti kilpailukykyisen monitieteisen ja moniteknologisen yliopiston, jolla olisi hyvät mahdollisuudet yhdistää tieteellistä ja teknologiatutkimusta, liiketoimintaosaamista sekä taiteellista osaamista. Näin se voisi edistää uusien teknologioiden ja palvelujen tutkimusta ja spin-off toimintaa sekä toimia koordinaattorina kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuskeskuksissa ja ohjelmissa, jotka samalla muodostaisivat merkittävän osan Innovaatioyliopistosta. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja taloudessa on 90-luvun nopean rakenneuudistuksen jäljiltä dynamiikkaa, jonka vahvistaminen ja leviäminen yliopistoon edistäisi uuden kansallisen osaamisen kehittymistä olemassa olevan vahvan tieto- ja kommunikaatioteknologiaan liittyvän osaamisen jatkumona. Yliopistojen yhdistäminen uudistaisi nykyiset, osin 1900 luvun alkupuolelta periytyvät rakenteet, vastaamaan tieteen ja teknologian nykyisiä kehitysnäkymiä. Uudistuva hallinto, jossa yliopiston ulkopuolisilla asiantuntijoilla on keskeinen asema, mahdollistaisi opetuksen ja tutkimuksen jatkuvan uudistum isen

17 Innovaatioyliopiston uhkakuvat Innovaatioyliopisto liitettäisiin osaksi hajanaista kansallista innovaatiojärjestelm ää. Kansalliset osaamiskeskukset, VTT, Tekes ja Suomen Akatemia muodostavat ilman keskinäistä työnjakoa korvikkeen yritysten omalle riskejä ottavalle tutkimus - ja tuotekehitystoiminnalle. Innovaatioyliopiston tavoitteeksi asetettaisiin parantaa olemassa olevien yritysten ja tuotteiden kilpailukykyä 2-3 vuoden hankkeissa. Perus - ja tutkijakoulutus keskittyisi tunnettujen teknologioiden hyvään hallintaan ja kehittämiseen kuluttajien nykyisten tarpeiden mukaisesti. Tieteellinen tutkimus katsottaisiin tarpeettomaksi, koska uusimpien tuloksien katsottaisiin olevan hyödynnettävissä kopioimalla ne johtavista kansainvälisistä julkaisusarjoista. Tieteellisen tutkimuksen siirtäminen Innovaatioyliopiston ulkopuolelle kaventaisi kansallista osaamista uusien teknologioiden kehittämisessä ja samalla Suomen mahdollisuudet kehittää uutta taloutta supistuisivat. Innovaatioyliopiston toimiminen kolmella eri kampuksella nykytilannetta vastaten ei toisi merkittäviä synergiamahdollisuuksia eikä hallinnon supistamisesta johtuvia säästöjä. Yhteistyön toteuttaminen erilaisin instituutein lisäisi hallintomenoja. 33 Innovaatioyliopiston heikkoudet Kansalliset taloudelliset ja lahjakkuusreservit ovat pienemmät kuin kilpailijoilla menestyminen edellyttäisi vahvuusalojen tunnistamista sekä työnjakoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Suomalaisten yritysten tutkimus - ja tuotekehitystoiminta ei luo kuin rajoitetusti luonnollista rajapintaa haasteelliseen tieteelliseen tutkimukseen. Sovellettuun tutkimukseen ja spin-off yrityksiin käytettävissä oleva riskirahoitus on jatkossakin tiukassa. Suomi on nuori tiedemaa, jossa sekä kansainvälisen tason akateemisen, että soveltavan tutkimuksen ja tuotekehitysyhteistyön perinteet ovat hyvin nuoret muutamia kymmeniä vuosia. Suomi tulee olemaan jatkossakin haastajan asemassa. Kansainväliseksi huippuyliopistoksi kehittyminen vaatii aikansa MIT:n, Caltech:n ja ETH:n yhteensä noin sataa nobelia ei hankita hetkessä. Jos tieteellinen tutkimus siirretään Innovaatioyliopiston ulkopuolelle sen osaaminen jäisi kapea-alaiseksi. Tämä ei edistäisi läpimurtoteknologioiden tai palveluiden kehittämistä ja kaupallistamista

18 Visio innovaatioyliopistosta Eräs visio siitä miten MIT:n, Caltech:n ja ETH:n missio voisi toteutua Innovaatioyliopistossa. Visio perustuu nykyisille taloudellisille ja lahjakkuusresursseille. Visio ei koskisi koulutusjärjestelm än rakennetta paitsi Innovaatioyliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön ja yliopistojen välisen työnjaon järjestelyjä. Kansallisen Innovaatio- ja T&K rahoituksen ja organisaatioiden alueella (TEKES, VTT, Osaamiskeskukset) suunnitelma edellyttäisi kokonaistarkastelua. Suomen Akatemian rooli ei muuttuisi. Innovaatioyliopiston perustamisen yhteydessä tehtävien rakenneuudistusten tulisi perustua kansalliseen tiede-, teknologia- ja talousstrategiaan. Tätä varten tarvittaisiin lis äselvityksiä. Valtioneuvoston Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi 2004 on hyvä lähtökohta näille selvityksille. Rakenteellista kehittämistä tulisi jatkaa Innovaatioyliopistossa. Elinikäisen koulutuksen tarvitsemat järjestelyt puuttuvat seuraavasta tarkastelusta. 35 Innovaatioyliopiston rakenne Teknillinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistetäisiin yhdeksi monitieteiseksi ja monialaiseksi yliopistoksi, joka toimisi pääsääntöisesti yhdellä kampuksella. Yliopisto koostuisi alustavasti viidestä suuresta kokonaisuudesta. Yliopiston ytimen muodostaisivat neljä osastoa, joilla olisi huomattava itsenäisyys toimintansa järjestämisessä. Näitä olisivat Tiedeosasto (School of Science), Taloustieteen osasto (Helsinki Business School), Teknologioiden osasto (School of Engineering) ja Arkkitehti- ja taideteollinen osasto (School of Art and Design). Kukin näistä jakautuisi useampaan tiedekuntaan, joihin kandi-, maisteri- ja tohtoriopiskelijat sekä professuurit sijoittuisivat. Osastot vastaisivat maisteri ja kandiohjelmista. Tieteen ja teknologian ja taiteen tutkimuskeskukset ja tohtorikoulut (Advanced Study Institute and Graduate Schools ) olisi kansallisen tiede- ja innovaatiojärjestelm än osa ja koostuisi tutkimus - ja osaamiskeskuksista, tutkimusohjelmista ja tohtorikouluista. Näiden rakennetta selvitetään jäljempänä. Ylläesitetyn lisäksi tulisi selvittää mahdollisuuksia yhteistyöhön ammattikorkeakoulujen kanssa kanditason koulutuksessa. Ammattikorkeakoulututkinto, jonka opetus suunnitellaan ja toteutetaan pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ja Innovaatioyliopiston yhteistyönä vastaisi tekniikan kandin tutkintoa valituissa Innovaatioyliopiston maisteriohjelmissa

19 Helsinki University of Science and Technology (Yksi englanninkielinen nimiehdotus) Administrative Board Advanced Study Institute and Graduate Schools School of Science School of Engineering Helsinki Business School School of Art and Design Helsinki Polytechnic Institute 37 Tieteen, taiteen ja teknologian tutkimuskeskukset ja tohtorikoulut (ASI) ASI koostuisi kansallisista tutkimuskeskuksista, tutkimusohjelmista ja tutkijakouluista. Sen puitteissa voisi toteuttaa kansallisia osaamiskeskuksia sekä TEKES:in tutkimusohjelmia ja Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmia. ASI pyrkisi luomaan laajan kansainvälisen tutkimusyhteistyö- ja rahoitusportfolion. ASI:ssä toimivat kansalliset tutkimuskeskukset olisivat määräaikaisia (5-10v). Ne voisivat sijaita myös fyysisesti samassa rakennuksessa. Keskuksiin voisi kuulua Innovaatioyliopiston, VTT:n ja yritysten tutkimusyksiköitä mahdollisesti osin yhteisen hallinnon alaisina. Innovaatioyliopistossa tapahtuva tutkimus ja tutkijakoulutus toteutettaisiin suurelta osin ASI:ssä. Yksittäiset laboratoriot voisivat olla ASI:n täysjäseniä, jolloin ne sijaitsisivat jossakin ASI:hin kuuluvassa tutkimuskeskuksessa, tai ne voisivat saada rahoitusta ASI:n tutkimusohjelmista (3-5v). Tutkijakouluja tulisi ainakin osin koordinoida siten, että ne tukisivat ASI:n tutkimusta. Tutkijakouluille voisi myöhemmin kehittyä kiinteämpi opetusohjelma. ASI:n ja tutkijakoulujen toiminnan rahoitus ja hallinnointi edellyttäisi kansallisen innovaatio- ja T&K rahoitusjärjestelm än kokonaistarkastelua

20 Pohdintoja yhteistyöstä pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kanssa Tarvitaanko Suomessa kahta erillistä insinöörien koulutusorganisaatiota kun niihin ei riitä rahaa eikä lahjakkaita oppilaita. Tkk:lla ja pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluilla ei ole selkeää yhteistoimintamallia. Ammattikorkeakoulututkinto voitaisiin harkita otettavaksi tekniikan kandin rinnalle pääsyvaatimukseksi eräisiin Innovaatioyliopiston maisteriohjelmiin. Innovaatioyliopisto voisi muodostaa valittujen Evtekin ja Stadian koulutussuuntien kanssa verkottuneen organisaation, joka tarjoaisi ammattikorkeakoulu-tutkinnon puitteissa tekniikan kandin tutkinnon. Yhteistyöorganisaatio voisi järjestää opetusohjelmat ja valvoa niiden laatua. Yksikkö toimisi formaalisti ammattikorkeakouluna (Helsinki Polytechnic Institute), jonka tutkinto tarjoaisi suoran väylän maisteritasoisiin opintoihin. Järjestelyn tavoitteena voisi olla kehittää ammattikorkeakouluopetuksen laatua, luoda avoin jatkomahdollisuus yliopisto-opintoihin ja samalla pienentää Innovaatioyliopiston omien kandiohjelmien sisäänottoa. 39 Pohdintoja yliopistojen työnjako Suomen taloudelliset ja lahjakkuusresurssit eivät riitä kansainvälisen tason tutkimukseen ja opetukseen kaikilla niillä aloilla, jotka ovat tällä hetkellä edustettuina yhdistettävissä yliopistoissa. Opetus- ja tutkimusaloja voitaisiin karsia yhteistyössä muiden teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien kanssa. Erityisesti niillä aloilla, joilla jatkuvasta työvoimatarpeesta huolimatta ei ole globaaleja tutkimusintensiiviseen kasvuun perustuvia kehitysnäkymiä, tarvittaisiin Suomessa vain yksi tutkimus - ja koulutusyksikkö. Uutena hallinnollisena menetelm änä koulutusalojen karsimiseen voisi olla kampusalueiden rajat ylittävää yliopistojen opetus - ja tutkimusyksikköjen ristiinhallinnointia. Näin voitaisiin madaltaa yliopistojen kynnystä työnjakoon ja erikoistumiseen. Tutkimus - ja opetusalojen karsiminen ja uudelleenjärjestely olisi välttämätön toimenpide resurssien vapauttamiseksi huippuyliopiston kehittämiseen ja kriittisen massan saavuttamiseen strategisesti tärkeillä aloilla

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista -

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Helli Kitinoja Seinäjoen ammattikorkeakoulu KV-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 4.6.2012 KESU 2011-2016

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Tiede yhteiskunnassa ohjelman 2013 haku

Tiede yhteiskunnassa ohjelman 2013 haku Tiede yhteiskunnassa ohjelman 2013 haku 7. Puiteohjelman infopäivä, Messukeskus 4.9.2012 Risto Alatarvas 2 Tiede yhteiskunnassa -hankkeiden suomalaiset osallistumiset, koordinointi ja rahoitus sekä hakemusten

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION CREATING A MOTIVATION AND SUCCESSFUL LEARNING ENVIRONMENT FOR ALL International seminar initiated by the Finnish Ministry of Education

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Opinto-ohjaajat Metropoliassa 14.11.2014 KTL, kehityspäällikkö Finnish Educational System Source: www.hamk.fi 14.11.2014 Ylemmät amk-tutkinnot pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen kaupallistuminen Suomessa. Jarmo Kallunki Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari 25.9.

Korkeakoulutuksen kaupallistuminen Suomessa. Jarmo Kallunki Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari 25.9. Korkeakoulutuksen kaupallistuminen Suomessa Jarmo Kallunki Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari 25.9.2012 Osaamistavoitteet ja sisällys Puheenvuoron jälkeen kuulija: Tietää:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu 21.5.2013 Levi Anne Kanto Sisältö

Lisätiedot

PricewaterhouseCoopers alan johtavia asiantuntijoita

PricewaterhouseCoopers alan johtavia asiantuntijoita alan johtavia asiantuntijoita Kolme klusteria läntinen, keskinen, itäinen Keskinen klusteri: 3 550 partneria 77 000 henkilöä 13,6 mrd. dollarin liikevaihto 97 maata Slide 2 PwC globaalisti PwC:n liikevaihdon

Lisätiedot

Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen tmk

Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen tmk Konsensuskokous 2012 "Kohti parempaa vanhuutta" Vanhuusikää koskevan tutkimuksen tulevaisuus Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia,

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015. Rahoitushauissa huomioitavaa

ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015. Rahoitushauissa huomioitavaa ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015 Rahoitushauissa huomioitavaa Tutkimuksen eettisten kysymysten luonteen yhteensopivuus rahoittajien edellyttämän tarkkuuden ja muodon kanssa? Tutkimuksen eettisiä kysymyksiä

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Dream College - Henkilöstön kansainvälisyyspolku

Dream College - Henkilöstön kansainvälisyyspolku Dream College - Henkilöstön kansainvälisyyspolku Henkilöstön osaamisen kehittäminen kansainvälistymisen avulla -seminaari Anne Tornberg, Ammattiopisto Luovi 17.11.2015 Ammattiopisto Luovi Suomen suurin

Lisätiedot

Ajankohtaista jatkokoulutuksesta. ENG 15.5.2012 Ilkka Niemelä Vararehtori

Ajankohtaista jatkokoulutuksesta. ENG 15.5.2012 Ilkka Niemelä Vararehtori Ajankohtaista jatkokoulutuksesta ENG 15.5.2012 Ilkka Niemelä Vararehtori Ajankohtaista jatkokoulutuksesta Strategia Kehittämiskohteet OKM:n tulossopimus Rahoitusmalli Kansallisten tutkijakoulujen rahoitus

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

KOULUTUSVIENNIN MYÖTÄ MAAILMALLE

KOULUTUSVIENNIN MYÖTÄ MAAILMALLE KOULUTUSVIENNIN MYÖTÄ MAAILMALLE - Koulutusviennistä imua korkeakoulujen kansainvälistymiseen? Mirka Gustafsson, Mari Perlinen ja Jukka Pulkkinen ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 Mistä koulutusviennissä oikein on kyse?

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma - Tuomo Suortti/Tekes 22.11.2012 DM 1036318 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 Eemeli Workshop 2.2.2015 Otaniemi Leena Sarvaranta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VTT Technical Research Centre of Finland Ltd CONTENTS 1. Why?

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Kestävyyden tavoittelun ydin ja tulevaisuus. Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi

Kestävyyden tavoittelun ydin ja tulevaisuus. Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi Kestävyyden tavoittelun ydin ja tulevaisuus Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi Ratkaistavana on ilkeä ongelma (wicked problem) Liikuntaan, ruokaan, terveyteen

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

indexhan wen Club Ambulant -play together

indexhan wen Club Ambulant -play together Club Ambulant -play together Tänä vuonna näyttelyn teema on Tulevaisuuden oppimisympäristö. Kurssin tavoite oli löytää persoonallisia, joustavia ja inspiroivia ratkaisuja koulumaailmaan. indexhan wen Suunnitellessamme

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta?

Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta? Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta? Maailma on meille liian suuri. Tapahtuu liian paljon Yrität kaikkesi jäät kilpailussa jälkeen! Tarvitset lakkaamatonta ponnistelua pysyäksesi edes paikallasi

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Campus and the City. XL Interactive University -Interactive learning -Crossfield teaching -Learning three fields

Campus and the City. XL Interactive University -Interactive learning -Crossfield teaching -Learning three fields Campus and the City CASPER WREDE Kunkin yhdistyvän korkeakoulun tarpeita tyydytetään parhaiten säilyttämällä niiden toimintakapasiteetti ja lisäämällä kuhunkin kampukseen sitä puuttuvia ja kaivattuja osia.

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Osa 1: Tarina yhdestä pitkästä kirjallisuuskatsausprojektista + Miten tämä artikkeli syntyi? Artikkeli

Lisätiedot

LAMK tekniikan ala Mekatroniikka (Konetekniikka) Teijo Lahtinen, Senior Lecturer, Mechatronics teijo.lahtinen@lamk.fi

LAMK tekniikan ala Mekatroniikka (Konetekniikka) Teijo Lahtinen, Senior Lecturer, Mechatronics teijo.lahtinen@lamk.fi LAMK tekniikan ala Mekatroniikka (Konetekniikka) Teijo Lahtinen, Senior Lecturer, Mechatronics teijo.lahtinen@lamk.fi Teijo Lahtinen / Mechatronics Mekatroniikkainsinöörin toimenkuva Mekatroniikasta valmistuu

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Yliopistokeskusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yliopistokeskusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yliopistokeskusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kajaanin ylipistokeskus 10 vuotta, Juhlaseminaari 27.5.2014 Hannele Seppälä, KT Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Puheenvuoron sisältö 1. Korkeakoulujen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Taru Penttilä 25.5.2015 Turun AMK Vetovoimainen opiskelupaikka noin 2000 aloituspaikkaa

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT

Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT HELSINKI METROPOLIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT Degree

Lisätiedot