Kuluttajaliiton näkemyksiä metsien käytöstä Suomessa

Transkriptio

1 Kuluttajaliiton näkemyksiä metsien käytöstä Suomessa

2 1. MIHIN SUOMEN METSIÄ KÄYTETÄÄN TULEVAISUUDESSA 1. METSIEN MERKITYS ENERGIANTUOTANNOSSA KASVAA Energiantuotannossa puuta käytetään enenevässä määrin, koska öljyn käytön täytyy vähentyä. Energiantuotanto on tärkein puunkäyttömuoto. Puupohjaisen energian skaala on laaja: klapista biodieseliin. Ei käytetä viljaa ja muuta ruuaksi kelpaavaa energiantuotannossa vaan hyödynnetään metsiä. Lähdetään lähiajattelusta eli korjataan ensin lähellä olevat risukot ja tehdään niistä energiaa. Metsiä käytetään kokonaisuudessaan enemmän. 2. PERINTEINEN PAPERITEOLLISUUS VÄHENEE Uudet innovaatiot ja käyttötarkoitukset korvaavat paperin tuotantoa. Perinteinen paperiteollisuus vähenee ja paperia tuotetaan vain kotimaan markkinoille ja vienti loppuu. Paperin käyttö vähenee, erityisesti aikakaus- ja sanomalehdissä. Kemian teollisuuden muut mahdollisuudet nousevat eli puuta jalostamalla saadaan uusia tuotteita. Pakkausteollisuuden merkitys kasvaa, erityisesti biohajoavat pakkaukset yleistyvät. Pehmopaperin käyttö säilyy kuitenkin nykyisellään.

3 3. METSIEN VIRKISTYSKÄYTTÖ/MONIKÄYTTÖ LISÄÄNTYY Virkistyskäyttö lisääntyy, ihmiset lomailevat myös Suomessa ja välttävät lentämistä. Tutustutaan Suomeen ensin ja sitten vasta ulkomaihin. Ulkomaisten turistien määrä lisääntyy. Etelä-Eurooppa kuivuu ja elinolosuhteet siellä vaikeutuvat, Suomen raikkaat metsät ovat rentoutumis- ja virkistäytymispaikka myös eteläeurooppalaisille. Suomessa puhdas luonto, vesi ja ilma houkuttelevat. Jokamiehenoikeudet ovat tärkeässä asemassa. Metsät opetuskäytössä: lapsia pitää viedä metsään, koska heillä ei ole luontaista yhteyttä metsään, asutaan enemmän kaupungeissa. Yleisen luontosuhteen ylläpito on tärkeää, jotta metsiä arvostetaan eikä metsiä koeta pelottavana. Lapsille ja nuorille opetetaan mitä oikeasti pitää pelätä tai varoa metsässä ja mikä on hyödynnettävissä ruuaksi tai tuotteiksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta suojelumetsiä on oltava enenevässä määrin. Metsät hiilinieluina ja Suomi kantaa vastuuta globaalista ilmasto-ongelmasta.

4 4. METSIEN MERKITYS RUUAN TUOTANNOSSA KASVAA Elintarviketeollisuudessa hyödynnetään enemmän metsän antimia. Super Food -brändäys kasvattaa asemaansa. Metsän arvo ruuan lähteenä kasvattaa asemaansa ja marja, sienet ja riista päätyvät elintarviketuotantoon nykyistä laajemmin. Lähiruuan merkitys kasvaa ja yksityishenkilöt osaavat hyödyntää sieniä, marjoja ja metsästää. 5. SAHATEOLLISUDEN MERKITYS KASVAA MM. PUURAKENTAMISEN LISÄÄNTYMI- SEN MYÖTÄ Rakennusmateriaalina käytetään enemmän puuta ja puuta arvostetaan enemmän arvokkaana materiaalina kalliissa kohteissa. Sahatavaran osalla kysyntä kasvaa, uusi tuleminen, esim. maanjäristysalueita varten kehitetyt kestävät rakenteet kasvavat Suomen vientivaltiksi.

5 2. MITEN VALITTU SUUNTA NÄKYY ERI TOIMINNOISSA 1. UUSIA MATKAILUALAN YRITYKSIÄ SYNTYY Myös ulkomailla esim. Etelä-Euroopassa on yrityksiä, jotka markkinoivat Suomen metsiä matkailukohteena. 2. INNOVAATIOT Uusia innovaatioita tarvitaan, esimerkkinä prototyyppi maanjäristyksen kestävästä talosta jota myydään maailmalle IKEA-tyyliin. Pitää olla helposti myytäviä, helppokäyttöisiä ja hinnaltaan kilpailukykyisiä tuotteita. Toisena esimerkkinä voisi olla puuteltat kaminalämmityksellä, jotka kootaan nopeasti katastrofialueille. Tällä hetkellä on olemassa innovaatioita ja ratkaisuja asioihin, mutta ne ovat liian kalliita. Kehitys ei saa olla vain eliitille ja rikkaille vaan se on saatava kaiken kansan käyttöön. Pienpoltto ja pienhiukkaset on saatava kuriin pienpolttolaitoksessa, kotitalouksien takoissa sekä saunoissa. Valistus ei riitä vaan tarvitaan sääntelyä. Kannattavuus ratkaisee optimaalisen energialaitoksen koon. Syöttötariffeja ei käytetä vaan toiminta

6 on itsessään kannattavaa eikä bioenergia saa olla rasite yhteiskunnalle, kulutusveroja maksetaan muutenkin. Polttolaitos ei ole välttämättä polttolaitos vaan, esim. biodieseljalostamo. Toimialarajat ylittävä toiminta lisääntyy. MHY:t ovat yhteistyössä kuntien kanssa edistämässä metsiin perustuvaa toimintaa. Maakaasua kuljetetaan putkia pitkin miksi ei vettä Etelä-Eurooppaan? Luonnonvarojen tasoittaminen. Suomessa luonnonresursseja on valtavasti ja ne eivät katoa kuten ne katoavat Afrikasta ja Etelä-Euroopasta. Luonnonvarojen uudelleenjakoa tulee tapahtumaan, ei olla enää kiinnostuttu vain öljystä ja maakaasusta vaan myös vedestä ym. metsien antimista. 3. KOULUTUS UUDISTETTAVA Opettajankoulutukseen uusi osa, jotta he osaavat viedä lapset metsään. Vanhainkodin mummot opettavat lapsia marjastamaan ja koulujen lomat ohjataan marjastusaikaan.

7 4. VIRANOMAISTOIMINNAN UUDELLEENORGANISOINTI Kaikki viranomaiset ovat nykyisin liian kaukana toisistaan eikä yhteistyö toimi valtion laitosten välillä. Optimaalisen alueyhteisön (kuten työssäkäyntialueen) koko määritellään logistisesti, energian tuotannon kannalta jne. ei kä asukasmäärän perusteella. Myöskään kunnissa ei toimi yhteistyö viranomaisten välillä. Kuntatasolla ohjaus metsien hyödyntämiseen on kerätty yhteen, mukana koulut, päiväkodit, energia-asiat, kaukolämpölaitokset jne. Metsäpolitiikassa toimitaan ylhäältä edelleen. 5. KULJETUSTEN OPTIMOINTI Raideliikenne on tulevaisuuden puun kuljetusmuoto. Kuljetukset on optimoitu erityisesti energian tuotannossa mutta myös sahatavaran osalta. Logistiikka, sijoittuvuus ja taloudellinen kannattavuus sekä ympäristövaikutukset on huomioitava.

8 3. MILLAINEN ON SUOMALAISEN METSÄSUHDE TULEVAI- SUUDENKUVASSA 1. POLARISAATIO Kaupunkilaisen ja maaseudulla asuvien suhde on erilainen. Maalla asujien suhde ei muutu nykyisestä kovinkaan paljon, maaseudulla metsä on itsestäänselvyys. Kaupunkilaisen metsäsuhde on useammin etäinen, romantisoiva tai metsä on pelottava. Metsäsuhde on polarisoitunut, kuten koko muukin yhteyskunta. Osa väestöstä ei hyödynnä ollenkaan metsää. Valtaosa on kahden asunnon Suomalaisia: kaupunkiasunto ja maaseudun kakkosasunto, mikä ylläpitää yllä kiinnostusta metsiin. 2. METSÄ TOIMEENTULON LÄHTEENÄ Metsä takaa toimeentulon nykyistä useammalle. Uudet maaseutuelinkeinot kehittyvät, mutta niiden ylläpito tapahtuu taajamista käsin. Jos metsien muuttuva hyödyntäminen luo työpaikkoja maaseudulle, pysyvät nämä alueet myös asuttuina. Jos osataan brändätä metsä oikein, voidaan siirtyä metsän romantisoinnista todelliseen hyödyntämiseen.

9 4. MITEN KESTÄVÄ KEHITYS TOTEUTUU EM. TULEVAISUU- DENKUVASSA. 1. TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Taloudellinen nousu, meillä on raaka-aineet vesi ja puu, tulevaisuuden öljy ja kulta, tästä on tultava rahaa Suomelle. Metsäala säilyy Suomessa jossakin muodossa. 2. SOSIAALINEN KESTÄVYYS Metsä ja metsämiljöö ovat terapeuttisia (sosiaalinen kestävyys) olet metsässä ja ympäristö parantaa. Ei terapeutin tuoliin vaan metsäpolulle, metsät sairaalana. Metsän edistävät terveyttä: liikunta, ravinto sielunhoito. Geokätköilyt ym. vievät ihmisiä metsään. 3. EKOLOGINEN KESTÄVYYS Hiilinielukysymys ja metsänkäyttö oltava kestävää, jotta metsät ovat ekologisesti kestäviä. Alkuperäinen luonto käy niukemmaksi. Metsän kasvu nopeutuu eli metsä kasvaa nopeammin ja puuta riittää enemmän myös hyödynnettäväksi. Soita palau-

10 tuu soiksi, koska ojia ei enää kaiveta. Lähimetsiä ja kansallispuistoja syntyy myös taajamien läheisyyteen, esim. Nuuksio ja Sipoonkorpi. Ympäristön laadun merkitys korostuu, uudet menetelmät ja mittausmahdollisuudet ottavat ympäristön huomioon tarkemmin, tietoisuus lisääntyy. 4. KESTÄVÄN KEHITYKSEN VIESTINNÄN UUDET KEINOT NUORILLE SUKUPOLVILLE Kestävän kehityksen toteutuminen liittyy kaikkeen ja kaikkien koulutukseen ja tiedonvälitykseen. Nykyisin kestävän kehityksen opetuksessa käytetään liian vaikeaa kieltä. Nuorille tuotava oikeat muodot esim. rap-musiikki, graffitit jne. joissa on mukana viestit metsistä. Metsille sama brändäys kuin angry birds. Sanoman muoto, mennään siihen maailmaan, jossa me eletään eli välitetään viestit nuorille sopivassa muodossa kuten musiikin kautta. Globaali kestävä kehitys hyötyy esim. maatuvat pakkaukset, työllisyys. Hyödynnetään metsän antimia ilmaiseksi eikä osteta kalliilla. Isot massat saatava toimimaan, jotta sillä on todella hyötyä. Kestävä kehitys tulee olemaan tutumpaa kuin nyt, koska sitä opetetaan jo koulussa. 5. STANDARDIT. Sekä PEFC että FSC standardeja tulee kehittää. Vaatimustasoa tulee nostaa, mikäli kestävä kehitys sitä toteutuakseen edellyttää.