Palveluinnovaatiot ja sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palveluinnovaatiot ja sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa"

Transkriptio

1 Harri Kostilainen & Pekka Pättiniemi (Toim.): Avauksia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimukseen, Riitta-Maija Hämäläinen Palveluinnovaatiot ja sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Abstrakti Uusia palvelujen muotoja ja tapoja kehitetään vastaamaan ikääntyvän väestön, vammaisten ja perheiden tarpeisiin. Hoivapalveluja ja kotiin tarjottavia palveluja voidaan tarjota nykytilannetta monipuolisemmin. Monissa kuntien, kuntayhtymien ja yritysten palveluissa koetaan työvoimavajetta ja henkilöstön väsymistä. Yksi ratkaisu on sosiaalisten yritysten tarjoamien työntekijöiden palkkaaminen avustaviin tehtäviin ja tukipalveluihin. Tämä edistää työllisyyttä ja parantaa työvoiman saatavuutta mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. Pitkäaikaistyöttömät, vammaiset ja osatyökykyiset eri-ikäiset henkilöt muodostavat merkittävän työvoimareservin, joka olisi hyödynnettävissä uusin tavoin järjestetyissä hyvinvointipalveluissa. Kuntien hankinnoissa voidaan huomioida sosiaaliset näkökulmat ja käyttää sosiaa lisia kriteerejä tarjouspyynnön eri vaiheissa. Sosiaalisten näkökulmien käytöllä julkisissa hankinnoissa voidaan tukea heikossa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden työllistymistä ja paikallistaloutta. Avainsanat: sosiaaliset näkökulmat, julkiset hankinnat, hoivapalvelut, sosiaaliset yritykset. Johdanto Kunnan yhtenä perustehtävänä on tuottaa hyvinvointipalveluita ja sitä kautta hyvinvointia kuntalaisille. Kunnan verovaroja voidaan kohdentaa hyvinvointiin mm. edistämällä työllistymistä hankintojen kautta. Kunnissa on jo huomioitu ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä hankintakriteerejä. Samalla lailla voidaan huomioi da sosiaalisia näkökulmia hankinnoissa ja tehdä kokonaistaloudellisesti edullisia hankintoja. Tavoitteena sosiaalisten näkökulmien soveltamisessa julkisissa hankinnoissa on, että julkinen hallinto osaltaan kehittää ja luo Euroopan Unionin sisämarkkinoita, 149

2 toimii esimerkillisenä kuluttajana ja markkinoiden luojana, käyttää tehokkaasti julkisia varoja, huomioi sekä ympäristö, sosiaaliset että eettiset näkökohdat sekä edistää innovaatioita. Julkisten hankkijoiden ostovolyymit ovat niin suuria, että ne pystyvät vaikuttamaan merkittävästi tarjonnan kehittymiseen. Sosiaalisia näkökulmia otetaan harvemmin huomioon ja niiden käyttämisessä on vielä kehitettävää. Syynä on useimmiten se, että sosiaalisten kriteerien huomioon ottamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia ei tunneta. Lisäksi lainsäädännön tulkinta ja viranomaisohjeistus ovat vielä muotoutumassa. Useista muista maista löytyy esimerkkitapauksia ja erilaisia aloitteita sekä selvityksiä, joissa tarkastellaan sosiaalisten kriteerien käyttömahdollisuuksia. Sosiaalisten näkökulmien huomioon ottaminen julkisissa hankinnoissa on selkeästi kehittyvä suuntaus Suomessa ja Euroopassa (Moschitz 2005; Moschitz ym. 2007; Defranceschi ym. 2007; Pöyhönen ym. 2010; COM (2011) 681). Julkinen sektori on merkittävä kuluttajaryhmä Suomessa. Julkiset hankinnat ovat Suomessa n. 22 miljardia euroa vuodessa eli n. 15 % BKT:stä. Kuntasektorin hankintojen arvo oli n miljardia euroa vuonna Kuntasektori järjestää noin n tarjouskilpailua ja hankintoja tekee noin hankintayksikköä (viranhaltijat, organisaatiot). Hankinnoissa painopiste on siirtymässä tukkutavarasta laajoihin palveluhankintoihin (Virkkunen 2011). Vuonna 2011 kansallisia hankintoja koskevia ilmoituksia julkaistiin kaikkiaan noin Niiden ennakoitu arvo oli noin 5,8 miljardia euroa. EU-hankintailmoituksia julkaistiin noin Niiden ennakoitu arvo oli noin 4,1 miljardia euroa (Julkisten hankintojen tilastot 2011). Julkisissa hankinnoissa toimijoina ovat hankintayksiköt, jotka ovat velvollisia noudattamaan hankinnoissaan hankintalakia. Hankintayksiköitä ovat valtio ja kunnat toimielimineen, kuntayhtymät ja muut ylikunnalliset toimielimet, evankelisluterilainen kirkko seurakuntineen, sekä ortodoksinen kirkkokunta. Lisäksi hankintayksiköitä ovat muut julkisoikeudelliset laitokset (www.hankinnat.fi). Sitä vastoin julkinen hankinta on hankinnan kohteen ostaminen tai vastaava toimenpide. Julkista hankintaa ovat tavaroiden ja palveluiden ostaminen, vuokraaminen, osamaksulla ostaminen, leasing ja optiosopimukset sekä rakennus- ja käyttöoikeusurakan toteuttaminen (www.hankinnat.fi). Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Yritysten yhteiskunnallinen vastuu, sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa sekä sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset linkittyvät toisiinsa erityisesti kuntataloudessa ja työllisyyspolitiikassa. Yritysten yhteiskuntavastuu on EU:n toimissa tiiviisti mukana ja toteutuu kansallisessa politiikassa erilaisina toimien kohdentumisena mm. sosiaalisesti vastuullisissa toimitusketjuissa, ilmastonmuutoksen sekä pienten ja keskisuurten yritysten huomioimisessa, sosiaalisesti vastuullisissa 150

3 investoinneissa sekä julkisissa hankinnoissa. Myös OECD, YK ja sen jäsenjärjestöt, kuten ILO ovat laatineet toimintalinjauksia yritysten yhteiskuntavastuusta (OECD 2011, UN Global Compact 2011, UN Guiding principles on Business and Human Rights 2011, ILO 2006). EU:n komissio antoi vuonna 2001 tiedonannon, jossa se linjasi yhteisölainsäädännön antamia mahdollisuuksia ottaa huomioon sosiaalisia näkökulmia julkisissa hankinnoissa (COM 566 (2001)). Vuonna 2007 voimaan tullut laki julkisista hankinnoista (2007/348) velvoittaa valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaisia ja liikelaitoksia sekä julkisoikeudellisia laitoksia kilpailuttamaan hankintansa, mikäli hankinnan euromääräiset kynnysarvot ylittyvät. Julkisten hankintojen lain sisältö määräytyy pitkälti EU lainsäädännön pohjalta (Euroopan parlamentin ja neuvoston hankintadirektiivi 2004/18/EY ja valvontadirektiiviä 89/665/ETY), jota toteutetaan hankintalain avulla. Tiedonannossa (566 (2001)) julkisista hankinnoista ja sosiaalisista näkökulmista linjattiin, että mitkä tahansa perusteet, joilla ei syrjitä tai suosita mitään tarjoajaa, ovat sallittuja. Sosiaaliset näkökulmat voidaan siis ottaa huomioon hankinnan kohdetta määriteltäessä tai tarjoajan valintaperusteissa. Sosiaalisilla perusteilla tarjoaja voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta, jos tarjoaja on syyllistynyt jäsenvaltion lainsäädännön mukaan rangaistaviin laiminlyönteihin, kuten työturvallisuuden laiminlyöntiin. Tarjouksen valintaperusteena voidaan käyttää kokonaistaloudellisuutta, joskin tarjouksen valintaperusteen tulee liittyä hankinnan kohteeseen. Sosiaalinen valintaperuste voi olla esimerkiksi vammaisille tarjottavan palvelun riittävä laatu. Hankintasopimuksen sopimusehdoissa on sallittua käyttää sosiaalisia lisäehtoja, joissa velvoitetaan työttömien palkkaamiseen, toteuttamaan työttömille tai nuorille suunnattuja koulutusohjelmia, edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa tai etnistä monimuotoisuutta, tai velvoitetaan palkkaamaan enemmän vammaisia kuin hankintayksikön kotimaan lainsäädännössä edellytetään. Hankintadirektiivien toimivallan ulkopuolelle jäävät kynnysrajat alittavat hankinnat, jotka ovat jäsenvaltioiden säädeltävissä. Näissäkin hankinnoissa on syytä huomioida EU:n perustamissopimusten periaatteet, kuten tasa-arvoinen kohtelu, läpinäkyvyys, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus, liiketoiminnan perustamisen vapaus ja vapaus tarjota palveluita (Pohjonen & Pekkala 2010; Luostarinen ym. 2011). Julkaisu sosiaalisesta ostamisesta (2010) lähtee siitä, että ottamalla sosiaaliset näkökulmat huomioon julkisissa hankinnoissa voidaan antaa yleisölle hyviä esimerkkejä ja vaikuttaa markkinoihin. Edistämällä sosiaalisia näkökulmia julkinen sektori antaa yrityksille kannustimen kehittää yhteiskuntavastuuta ja samalla on mahdollisuus luoda innovatiivisia palveluita ja tuotteita. Hankintojen kohdistaminen voi tarjota työllistämismahdollisuuksia, parantaa työolosuhteita, edistää sosiaalista osallisuutta, pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla, esteettömyyttä sekä reilua ja eettistä kauppaa. 151

4 Taulukko 1. Konkreettisia asioita, joita voidaan edistää julkisilla hankinnoilla ovat mm. seuraavat (Sosiaalinen ostaminen 2010).: Työllisyys Ihmisarvoisen työn edistäminen Sosiaalinen osallisuus mukaan lukien yhteisötalouden edistäminen PK-yritysten toiminnan edistäminen Esteettömyys Reilun ja eettisen kaupan periaatteiden huomioon ottaminen Edistää vapaaehtoista yhteiskuntavastuuohjelmien käyttöönottoa yrityksissä edistää nuorisotyöllisyyttä edistää sukupuolten välistä tasapainoa työelämässä edistää epäedullisessa asemassa olevien ihmisten työllisyyttä (etniset ja uskonnolliset vähemmistöt ja seksuaalivähemmistöt) edistää pitkäaikaistyöttömien työllisyyttä edistää ikäihmisten työllisyyttä edistää työssä oppimisen ohjelmia mukaan lukien vammaisten ohjelmat edistää osallistavia ja esteettömiä työympäristöjä perustyöoikeuksien kunnioittaminen (kansainvälisen työjärjestön sopimukset säällisestä työstä) kunnollinen palkka työturvallisuudesta ja -terveydestä huolehtiminen työmarkkinaosapuolten välinen vuorovaikutus mahdollisuus päästä työharjoitteluun oikeus sosiaaliturvaan sukupuolten välinen tasa-arvo tasapuolinen mahdollisuus työntekijäomisteisille ja etnisten ryhmien omistamille yrityksille (esim. osuuskunnat, sosiaaliset yritykset ja voittoa tavoittelemattomat organisaatiot) osallistua julkisiin kilpailutuksiin erityisasemassa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuksien parantaminen edistää vammaisten tukityöllistämistä ehdot, jotka pienentävät kilpailutuksiin osallistumisen kustannuksia ehdot, jotka mahdollistavat pienten ja keskisuurten yritysten kilpailutuksiin osallistumisen sitä kautta, että sopimusten koko itsessään ei ole este pienille ja keskisuurille yritysten osallistumiselle; annetaan tarpeeksi aikaa valmistautua kilpailutuksiin, hoidetaan maksatukset ajallaan, ei aseteta suhteettomia edellytyksiä tarjoajan pätevyydelle tai taloudelliselle asemalle ehdot, joilla mahdollistetaan selkeämmin alihankkijoiden käyttäminen ja tasapuoliset ehdot alihankkijoille pakollisia teknisiä edellytyksiä, jotka takaavat hankittavan tuotteen tai palvelun esteettömän käytön yhteistyötä hankintasopimuksen puitteissa, jotta sopimuskumppanit edistäisivät ympäristö- ja sosiaalisia tavoitteita liiketoiminnassaan 152

5 Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa ja sosiaaliset yritykset Julkiset hankinnat voidaan kilpailuttaa kahdella periaatteella, joko kokonaistaloudellisen edullisuuden mukaan tai vaihtoehtoisesti pelkästään halvimman hinnan perusteella. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina sosiaaliset kriteerit ovat hyödyllisiä, varsinkin kun tarkastellaan asiaa tilaaja- tai toimittajayksiköitä laajemmin. Sosiaalisia kriteereitä voidaan soveltaa kahdella eri tavalla. Niille voidaan antaa jokin paino- tai pistearvo, aivan kuten muillekin tekijöille: esimerkiksi hinnalle, laadulle, toimitusvarmuudelle, referensseille tai ympäristöasioiden huomioimiselle. Sosiaaliset kriteerit voidaan asettaa myös siten, että kilpailun voittanut toimittaja sitoutuu sopimuksessa johonkin kilpailutuksessa määriteltyyn seikkaan, kuten esimerkiksi työllistämään tietyn määrän pitkäaikaistyöttömiä kyseisen hankinnan toteuttamisessa (Luostarinen ym. 2011). Laki julkisista hankinnoista mahdollistaa kilpailutuksen kohdistamisen työkeskuksille ja vastaaville yksiköille. Hankintayksiköt eivät vapaudu kilpailutusvelvollisuudesta, vaan kilpailutus tulee toteuttaa työkeskusten välillä. Yritystoiminnalla ja työkeskustoiminnalla on kuitenkin eroa, sillä työkeskukset joutuvat usein sopeuttamaan työtehtäviä ja tuotantoaan annetun henkilöstöresurssin kykyjen ja osaamisen mukaan, kun taas yrityksissä tilanne on toisenlainen. Vain osa työkeskuksista toimii koko Suomen markkinoilla ja siten työkeskusten toimintaan on hyvä tutustua etukäteen. Tällöin toimittajaehdokkaiden kanssa käytävän markkinavuoropuhelun kautta voidaan kartoittaa osaamista kilpailutuksen kohteena olevasta palvelusta tai tuotannosta ja molemmin puolin varmistua hankinnasta (Kujanpää 2010; laki julkisista hankinnoista 2007). Joidenkin EU-maiden lainsäädäntö mahdollistaa sosiaalisten yritysten suosimisen tietyissä tapauksissa, joskin oikeuskäytäntö on vielä vähäistä ja sosiaalisten kriteerien käyttömahdollisuudet epäselviä. Hankintadirektiivien määrittelemien kynnysarvojen alle jäävissä ostoissa julkiset hankkijat (yleensä paikallistasolla) voivat asettaa yhteiskunnalliset yritykset etusijalle. Jos hankinnat ylittävät kynnyssumman, tiettyjä sääntöjä täytyy noudattaa, mutta nämä säännöt eivät sulje pois sosiaalisten näkökulmien huomioimista hankintaprosessissa (Defourny & Nyssens 2008). Sopimuksellisuus (Koski ym. 2009), sosiaaliset sopimukset ja muut julkiset strategiat (esimerkiksi kuntien palvelustrategiat tai hankintastrategiat) tuotteiden tai palveluiden ostossa ovat julkisille viranomaisille pääasiallisia kanavia vaikuttaa sosiaa listen näkökulmien soveltamiseen julkisissa hankinnoissa ja sosiaalisten yritysten asemaan. Julkisen sektorin hankintojen käyttämät sosiaaliset kriteerit avaavat markkinoita sosiaalisille yrityksille ja luovat myös muille yrityksille painetta toimia yhteiskuntavastuullisesti. Julkisten hankintojen ja niissä sovellettavilla sosiaalisilla näkökulmilla sosiaalisten yritysten määrää markkinoilla voidaan lisätä, 153

6 jolloin työllistäminen ja muiden hankkijoiden mahdollisuus ostaa yhteiskunta- tai ympäristövastuullisia palveluita ja tuotteita lisääntyy. Tällaisia esimerkkejä on mm. Lappeen rannan, Espoon, Tampereen ja Oulun kaupungeista (Luostarinen ym. 2011). Sosiaalisten yritysten on vaikea kilpailla markkinoilla pelkästään taloudellisilla kriteereillä, koska sosiaaliset yritykset yleensä kantavat sellaisia kustannuksia, joita on perinteisesti yrityksissä ulkoistettu. Toisaalta yhteiskunnalliset yritykset tuottavat yhteiskunnallista arvoa, jota ei kilpailutuksen kokonaistaloudellisuusarviossa osata ottaa huomioon. Näiden arvottamattomien yhteiskunnallisten vaikutusten vuoksi tietyn tuotteen tai palvelun tilaaminen yhteiskunnalliselta yritykseltä voi tulla laajemmin tarkasteltaessa yhteiskunnalle halvemmaksi kuin hinnaltaan halvemman tarjouksen hyväksyminen. Siksi julkisissa hankinnoissa kokonaistaloudellisuus olisi huomioitava paremmin. Kuntien kokonaistaloudelliset hankinnat ja työmarkkinat Työllä on keskeinen merkitys toimeentuloon, mutta myös terveyteen (Heponiemi ym. 2008, Kerätär & Karjalainen 2010), elinaikaan (Vuokko, Juvonen-Posti & Kaukinen 2011) ja tarpeellisuuden tunteeseen (Manka 2008, 2007) ja sitä kautta yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Rikkaiden ja köyhien suomalaisten elinajan erot ovat kasvaneet selvästi enemmän kuin koulutusryhmien tai ammattiin perustuvien sosiaaliryhmien väliset erot. Työttömyyden vähentäminen olisi kaikkein tehokkain keino terveyserojenkin kaventamiseen. Erityisesti pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja vammaiset törmäävät usein työmahdollisuuksien puutteeseen (Ylipaavalniemi ym. 2005, Vuokko ym. 2011, Lilja 2011). Vuonna 2010 laaja rakennetyöttömyys käsitti noin työtöntä työnhakijaa, kuten pitkäaikaistyöttömät (39 %), toistuvaistyöttömät (12 kk työttömyyttä 16 kk aikana 29 %), työvoimapoliittisten toimenpiteiden jälkeen työttömäksi palaavat (25 %) ja toistuvasti toimenpiteisiin osallistuvat (7 %). Vammaisista hieman alle puolet eli noin on halukkaita ja kykeneviä tekemään työtä ainakin jonkin verran. Heistä noin puolet haluaisi säännöllisen kokoaikaisen työn (Lehto 2011). Vuonna 2010 syrjäytyneitä vuotiaita nuoria oli yhteensä noin , joka on noin 5 % kaikista tämänikäisistä nuorista. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaisten työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta (Myrskylä 2012). Työllisyysasteen nostaminen edellyttää toimenpiteitä rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Rakenteellinen työttömyys on sosiaalinen ongelma ja merkitsee suurta rasitusta julkiselle taloudelle (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2011). 154

7 Taulukko 2: Määritelmiä työn hakijasta ja työkyvystä Työtön Vajaakuntoinen Työrajoitteinen Osatyökykyinen Heikko työmarkkinaasema Vammainen Syrjäytynyt Rakenteellinen työttömyys Pitkäaikaistyötön Työkyvyttömyyden uhka Työkyvyttömyys Työ- ja elinkeinohallinto määrittelee työnhakijaksi, joka on ilman työtä ja on käytettävissä työhön, jonka työaika on vähintään puolet alan normaalista työajasta tai joka odottaa sovitun työn alkamista. Luetaan työnhakijaksi ilmoittautuneet lomautetut. Vuoden 1988 työllisyysasetuksen termi. Laki julkisista työvoimapalveluista määrittelee vajaakuntoisen henkilöksi, jolla on vähentynyt mahdollisuus tehdä työtä, säilyttää työ tai edetä työssä vamman, sairauden tai vajavuuden takia (Laki julkisista työvoimapalveluista (1295/2002), Työterveyshuoltolaki (1383/2001)). Vajaakuntoisuuteen voidaan liittää myös mielenterveysongelmat, pitkäaikaistyöttömyys, päihdeongelmat ja sosiaalinen syy, mutta syrjäytymiskehityksen pitää olla riittävää (Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen kokonaiskartoitus 2001, Ylipaavalniemi ym. 2005). Korvattiin vuoden 1987 työllisyysasetuksessa vajaakuntoisuus-termillä. Osatyökykyisyys ja osatyökyvyttömyys tarkoittavat suunnilleen samaa. Ensin mainittu korostaa jäljellä olevaa työkykyä ja on sen takia haluttu ottaa käyttöön. Osatyökykyisyys ja vajaakuntoisuus asettuvat myös lähelle toisiaan (Lehto 2011). Ei ole yksiselitteinen käsite tai tila; tarkoittaa vajaakuntoista, alentunutta toimintakykyä tai työkykyä tai osatyökykyistä; voi tarkoittaa ihmistä, joka on heikossa työmarkkina-asemassa olematta mitenkään vajaakuntoinen (esim. nuoret, maahanmuuttajat), melkein sama kuin vaikeasti työllistyvä henkilö (Arnkil ym. 2012). Yleistynyt termi 1970-luvulla; invalidista tuli vammainen ja vajaamielisestä kehitysvammainen. Vammaisuus kuvaa rajoitteita, jonka vuoksi henkilö syystä tai toisesta ei pysty toimimaan täysipainoisesti yhteiskunnan rakennetussa tai sosiaalisessa ympäristössä. YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista vammaisuus määritellään seuraavalla tavalla: Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Aiemmin vammaisuudesta käytettiin yleiskielessä ja lainsäädännössä nimitystä invaliditeetti ja vammaisesta henkilöstä nimitystä invalidi. Liittyy työttömyyteen, köyhyyteen, yksinäisyyteen ja yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle joutumiseen; vastentahtoisesti ulosajautumista taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti arvostetun elämäntavan valtavirrasta (Wilska 2006). Työhallinnon määritelmässä pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta. Työttömyys ei vähene, vaikka joillakin aloilla vallitsee työvoimapula. Työelämän kasvaneiden vaatimusten vuoksi tai työttömien työnhakijoiden osaaminen tai kyvyt eivät riitä avoimiin työtehtäviin (Ylipaavalniemi ym. 2005). Sairaudesta johtuvat todennäköisyys tai riski lähivuosina ilman kuntoutusta joutua työkyvyttömyyseläkkeelle (Laki Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005), Kuntoutuslaki 2005). Sairasvakuutuslaissa tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. Eläkelainsäädännön määritelmä on laaja-alaisempi. 155

8 Julkisella sektorilla on monet tavat kuntouttaa ja työllistää avoimille työmarkkinoille. Osana työllisyyden ja sosiaalipolitiikan eurooppalaisia linjausten (Social Agenda; Eurooppa 2020) tavoitteiden saavuttamista on aktiivinen työvoimapolitiikka. Kuntien ja julkisen sektorin kokonaistaloudellinen ajattelu hankinnoissa on yksi väline työllisyyden edistämiseksi. Monet kunnat maksavat työmarkkinamaksuja yli 500 päivää työttöminä olleista työttömistä työntekijöistä (Taulukko 3). Toisaalta kunnilla on monia keinoja ja tapoja työllisyyden parantamiseksi. Joissakin kunnissa tehdyt toimenpiteet ovat olleet menestyksellisiä ja sakkomaksut pitkäaikaistyöttömistä on saatu pienemmiksi. Kuntien aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytetty raha on nähtävä investointina kunnan hyvinvointiin ja toisaalta kunnan talouden tasapainottajana, koska työttömyys lisää usein mm. sosiaali- ja terveysmenoja. Kuntien aktiivinen työvoimapolitiikka sisältää mm. erilaisia kursseja, tuettua työtä, kuntouttavaa työtoimintaa, työhön valmennusta, työharjoittelua, tuettua työtoimintaa (työ- ja päivätoiminta), erialojen ja ikäisten työpajoja, velvoitetyöllistämistä, työllistämissetelejä, nuorisosetelejä, tukityöllistämistä, osatyökykytukea, kuntakohtaista lisää, palkkatukea ja klubitaloja. Myös sosiaaliset yritykset, osuustoiminta, yritysten yhteiskunnallinen vastuu, säätiöt ja rahastot ja muut toimenpiteet, jotka tähtäävät työttömän työmarkkinakelpoisuuden parantamiseen ovat osa keinovalikoimaa. Nämä toimenpiteet maksavat, mutta julkinen talous saa omansa takaisin, jos niiden seurauksena tarve tulonsiirtoihin vähenee ja verotulot kasvavat. Investoinnit kannattaa suunnata niin, että niiden tuotto on mahdollisimman suuri (Soininvaara 2010). Taulukossa 4 on eri työmarkkinatoimenpiteiden kustannuksia kunnalle pitkäaikaistyöttömistä. Siten sekä kuntouttava työtoiminta että palkkatuettu työ ovat edullisempia ratkaisuja kunnalle kuin työmarkkinatuen maksaminen pitkäaikaistyöttömistä. Yksilön kannalta on huomattavasti parempi päästä työhön aikaisemmin. Haasteena on aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden moninaisuus ja sekavuus asiakkaan näkökulmasta esimerkiksi toimenpiteiden vaikuttaminen työllistymiseen, toimeentuloon ja toimenpiteiden jatkuvuus ja seuranta. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille vaatii alkukartoitusta seuraavan työllistymisen kehittämistä tavoitteellisesti, ohjatusti ja määrätietoisesti, jossa seuranta, ohjaus, neuvonta ja tuki ovat olennaisia yksilön työllistymisen kannalta. Myös työnantajien ja eri työmarkkinatoimenpiteiden välistä yhteistyötä ja ohjauksen tarjontaa työantajille olisi lisättävä. Pitkäaikaistyöttömille suunnatuista toimenpiteiden hyödystä ja heidän työllistymisestään on ristiriitaisia tuloksia. Toisaalta toimenpiteillä on hyvinvointia edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia. Kovin myöhään aloitettu kuntouttava työtoiminta näyttää seurantatutkimusten valossa olevan investointina kannattamatonta (Karjalainen & Karjalainen 2011). Kuntien toimenpiteiden painopiste tulisi suunnata työkyvyn hyödyntämiseen ongelmien sijaan. Kansantaloudelle työttömyys tuottaa 156

9 Taulukko 3: Kuntien rahoittama työmarkkinatuki 2010 (www.kelasto.fi ja Työmarkkinatukiseuranta) Kaupunki Kuntien rahoittama työmarkkinatuki ( ) Yli 500 päivää työttömänä olleet henkilöt Espoo Helsinki Kouvola Lappeenranta Oulu Tampere Vantaa Taulukko 4. Esimerkinomainen vertailu eri työmarkkinatoimenpiteiden kustannuksista kunnalle työnhakijoista, joilla on yli 500 päivän työttömyys ja heille maksetaan työmarkkinatukea. Laskenta on esimerkki, miten laskentaa voi lähestyä eikä siinä ole huomioitu valtionosuuksia (Kesä 2011). Työmarkkinatuen kuntaosuus -272 Toimeentulotuki (arvio) -180 Välilliset sosiaali ja terveysmenot (arvio) -50 Poisto yhteiskunnallisista investoinneista (kunta) ( / 25 työvuotta) -363 Yhteensä -865 Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen (10 euroa / päivä / asiakas) -200 Asiakasohjaus -10 Toimeentulotukimenot -180 Välilliset sosiaali ja terveysmenot -100 Poisto yhteiskunnallisista investoinneista (kunta) -363 Työpanokset arvo 300 Yhteensä -553 Palkkatuettu työ -936 Työnjohto -320 Muut välilliset kustannuspaikan menot -100 Poisto yhteiskunnallisista investoinneista (kunta) -363 Työpanoksen arvo (75 % palkasta) Kunnallisverotulot 50 sitä suuremmat menetyksen, mitä tuottavammasta työvoimasta on potentiaalisesti kyse. Työkykyä, taitoa ja vahvuuksia on jäljellä jokaisella. Työllistämisen tulee kuitenkin olla kansantaloudellisesti perusteltua, vaikka työ ja osallisuus sinänsä voivat tukea henkilön tarpeellisuuden tunnetta ja päivittäistä 157

10 selviytymistä. Siksi syrjäytymiskehitykseen pitäisi puuttua varhaisemmassa vaiheessa. Työnteolla on paljon positiivisia vaikutuksia, ihmissuhteisiin, elämän tarkoitukseen, päihteiden käyttöön ja kaikenlaiseen elämänhallintaan. Tämä saattaa säästää terveydenhuollon menoja sen lisäksi, että se parantaa asianomaisen elämänlaatua. Työllistymistavoite on monille pitkään työttömänä olleille liian vaativa. Liian suoraviivainen eteneminen työllistämistoimenpiteisiin voi myös estää pitkäaikaistyöttömien kuntouttamisen työmarkkinoille ja kestävämmän pohjan luomisen työllistymiselle (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2011). Osatyökykyisten työllistämiseksi työnantajilta puuttuu tietoa ja osaamista esimerkiksi apuvälineiden käytöstä työpaikalla sekä työn sopeuttamisesta (Nevala ym. 2011). Kohtuullinen mukauttaminen tarkoittaa fyysiseen työympäristöön tehtäviä muutoksia, kuten työn uudelleen organisointia, osa-aikatyötä, joustavia työaikoja tai yleisiin käytäntöihin tehtäviä muutoksia (Kreisman & Palmer 2001, Lee 1996). Työterveyslaitoksen työn ja työolosuhteiden mukauttamisesta osatyökykyisille tehdyssä tutkimuksessa mukauttamisratkaisujen kohteina olivat työaikajärjestelyt (45 %), vaikutusmahdollisuudet työhön (41 %), työpisteen ominaisuudet (40 %), työtehtävät (40 %), avun saaminen työpaikalla (38 %), työterveyshuollon palvelujen esteettömyys (35 %), työvälineet, koneet, laitteet (34 %), työasennon ylläpitäminen (29 %), työmäärä ja työtahti (28 %) ja auton pysäköinti (25 %) (Nevala ym. 2011). Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmä esitti (2011) heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuuden lisäämiseksi poliittista sitoutumista kaikkien työikäisten työelämäosallisuuden mahdollistamiseen, jotta voidaan taata heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden hyvinvoinnin lisääntyminen ja yhteiskunnallisen osallisuuden kasvu, sekä samalla turvata työvoiman saatavuus väestön ikääntyessä. Ryhmä esitti mm. työvalmentajapalvelujen laajempaa käyttöä, avustavien työtehtävien lisäämistä kuntasektorilla sekä sosiaalisten, työllistämiseen liittyvien kriteereiden käytön vahvistamista julkishankintojen kilpailuttamisessa. Asiantuntijaryhmä katsoi myös, että sosiaalisen työllistämisen lainsäädäntö tulee koota yhdeksi laiksi ja kuntouttavan työtoiminnan lainsäädäntö uudistaa. Työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuuden parantaminen edellyttäisi entistä yksilöllisempiä ja sisällöltään laadukkaita toimenpiteitä, jotka ovat myös riittävän pitkäaikaisia. Tällaiset toimenpiteet tulevat kalliiksi ja niiden panos-tuotos-suhde saattaa jäädä alhaiseksi. Tämä on kuitenkin ainoa keino monien pitkään työttömänä olleiden saamiseksi takaisin avoimille työmarkkinoille. Vaikuttavuutta lisää, kun toimenpiteitä aikaistetaan. Työttömyyteen tulisi puuttua silloin, kun työllistymismahdollisuudet ovat vielä hyvät. Mitä pitempään henkilö ehtii olla työttömänä, sitä pienemmät ovat mahdollisuudet uudelleen työllistymiseen. Työpaikkojen löytämiseksi tarvittaisiin enemmän yritysten ja työnantajien kanssa tehtävää konkreettista yhteistyötä (Valtiotalouden tarkastusvirasto 2011). 158

11 Hankinnat, vanhuspalvelut ja hoivan tukitehtävät Hoivapalvelujen ja kotiin annettavien palvelujen kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä ja toisaalta lapsiperheiden ja vammaisten henkilöiden palvelutarpeisiin voidaan vastata nykytilannetta monipuolisemmin. Lisäksi kuntien henkilökunta ikääntyy ja sijaisista on pulaa. Seurauksena on työntekijöiden lisääntyvä väsyminen ja jaksamattomuus. Töiden uudelleen organisoinnilla voidaan tukea hoitotyössä jaksamista ja tuoda lisätyövoimaa tehtäviin, joissa ei tarvita hoitoalan koulutusta (Kattainen & Kinnunen 2012). Sosiaalisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet tarjota työntekijöitä tukitehtäviin ja tukipalveluihin. Hoivan tukitehtävien ja -palveluiden laajamittainen käyttöönotto olisi palveluinnovaatio, joka edistäisi työllisyyttä ja parantaisi työvoiman saatavuutta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Pitkäaikaistyöttömät, vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt muodostavat merkittävän työvoimareservin, joka olisi hyödynnettävissä uusin tavoin järjestetyissä hyvinvointipalveluissa. Etelä-Suomen alueella sosiaalisten yritysten määrää voitaisiin lisätä ja hyödyntää sosiaalisten yritysten mahdollisuutta vaikeasti työllistyvien työllistäjinä ja monipuolistaa palveluita ja elinkeinon tuottamisen tapoja. Vahvistamalla sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia sekä lisäämällä sosiaalisten yritysten toiminnan tuntemusta saadaan sosiaalisten yritysten määrä kasvuun ja sitä kautta lisää työvoimaa ja hyvinvointipalveluita hoivan tukitehtäviin ja hoiva-assistentin tehtäviin (Kattainen & Kinnunen 2012). Päätelmät Periaatteessa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja kaikilla pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet elää ja toimia yhteiskunnassa. Kuitenkin yhteiskunnan rakenteelliset esteet ja vallitsevat asenteet rajoittavat ihmisten itsenäistä suoriutumista, itsemääräämisoikeutta ja yhteiskunnallista osallisuutta. Palkallinen työnteko on osallisuuden ja taloudellisen itsenäisyyden kivijalka. Työ tarjoaa kaikille mahdollisuuden rakentaa omaa hyvinvointia, torjua köyhyyttä ja syrjäytymistä. Käytännössä sosiaalisten näkökulmien hyödyntämiselle julkisissa hankinnoissa on hyvät edellytykset kuntien palvelu- ja hankintastrategioiden kautta. Sosiaalisten näkökulmien soveltamista on jo kokeiltu useissa kaupungeissa menestyksellisesti (Luostarinen ym. 2010). Lisäksi hoivan tukitehtäviä ja hoiva-assistentin tehtäviä voidaan identifioida sosiaali- ja terveyspalveluissa (Kattainen & Kinnunen 2012) ja samanlaista metodia käyttää monien muidenkin tehtävien löytämiseen. Lisäksi sosiaali set ja yhteiskunnalliset yritykset voivat toimia välittäjinä työvoiman tarpeen ja tarjonnan välillä ja helpottaa ruuhkahuippuja eri aloilla joustavasti yhdistettynä esimerkiksi työpankkitoimintaan. 159

12 Lähteet: Arnkil, R., Spangar, T. & Jokinen E. (2012) Selvitys heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluista Pohjoismaissa sekä Alankomaissa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Työ- ja elinkeinoministeriö COM (2001) 566 final. Interpretative communication of the Commission on the Community law applicable to public procurement and the possibilities for integrating social considerations into public procurement of October 15th COM (2011) 681. EU policy on corporate social responsibility COM (2011) 681. A renewed EU strategy for Corporate Social Responsibility. Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. Defourny, J. & Nyssens, M. (eds.) (2008) Social enterprise in Europe: Recent trends and developments. EMES European Research Network. WP no. 08/01. Defranceschi, P., Vidal, A.-O. & Moschitz, S. (2007) Respiro guide on socially responsible procurement of building construction works. Local Government of Sustainability. Eurocities. Belgia Euroopan komissio: tulkitseva tiedoksianto ( ) sekä opas: Sosiaalinen ostaminen: Opas sosiaalisten näkökulmien huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissa Heponiemi, T., Wahlströn, M., Elovainio, M., Sinervo, T., Aalto, A.-M. & Keskimäki, I. (2008) Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. TEM. Työ ja yrittäjyys. Vol ILO Tri-partite Declaration of Principles on Multinational Enterprises and Social Policy, Julkisten hankintojen tilastot vuodelta Karjalainen, V. & Karjalainen, J. (2011) Kuntouttava työtoiminta kunnissa: Arvioita toiminnan järjestämistavasta ja kehityssuunnasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki Kerätär, R. & Karjalainen, V. (2010) Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyden häiriöitä. Suomen lääkärilehti. Vol Kesä, M. (2011) Esitys Teemasessio III:ssa: Talous vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen taloudellisia ulottuvuuksia. Vates-päivät Koski, E., Lindqvist, P. & Mäntylä, M. (2009) Vastuuta, vuorovaikutusta ja välittämistä. Sopimuksellisuuskäsikirja. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 11/ Kreisman, R. & Palmer, R. (2001) Reasonable Accommodation under the ADA: What s an Employer to Do? Cornell University, an invited paper. Cornell Hotel and Restaurant Administration Quarterly, Oct Nov Kujanpää, J. (2010) Sosiaaliset kriteerit ja niiden käyttömahdollisuudet julkisissa hankinnoissa. Vates Laki julkisista hankinnoista 348/2007. Laki julkisista työvoimapalveluista 1295/2002. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutus- ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005. Laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä 698/2011. Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista 349/2007 (ns. erityisalojen hankintalaki). Lee, B. (1996) Legal requirements and employer responses to accommodating employees with disabilities. Human Resource Management Review. Vol 6. No

13 Lehto, M. (2011) Kaikki mukaan! Osatyökykyiset työmarkkinoilla. Sosiaali- ja terveysministeriö Lilja, T. (2011) Vajaakuntoisten työmarkkinamahdollisuudet sosiaalisen yrityksen tapauksessa. Työpoliittinen Aikakauskirja 3/2011. Luostarinen, S., Kinnunen, K. & Eskola, S. (2011) Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia. Juvenes Print Manka, M.-L. (2008) Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Talentum Media. Helsinki Manka, M.-L. (2007) Työrauhan julistus, miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja. Helsinki Moschitz, S., Grippa, F., Defranceschi, P. & Vidal, A.-O. (2007) Respiro guide on socially responsible procurement of textiles and clothing. Local Government of Sustainability. Eurocities. Belgia Moschitz, S. (2005) The CARPE guide to responsible procurement. Eurocities. Belgia Myrskylä, P. (2012) Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Elinkeinoelämän valtuuskunta. Helsinki Neuvoston direktiivi 89/665/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1989, julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (ns. Valvontadirektiivi 89/665/ETY). Nevala, N, Kalliomäki-Levanto, T., Jääskeläinen, K., Hirvonen, M., Pekkarinen, A. & Elo, J. (2011) Työn sisältö ja työolosuhteiden mukauttaminen avoimilla työmarkkinoilla toimivilla vammaisilla ja pitkäaikaissairailla.työterveyslaitos OECD Guidelines for Multinational Enterprises Pohjonen, M. & Pekkala, E. (2010) Hankintojen kilpailuttaminen ja sopimusehdot. Tietosanoma Pöyhönen, E., Hänninen, E., Merenmies, J., Lilja, I., Kostilainen, H. & Mankki, J. (2010) Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset: Uuden talouden edelläkävijöitä? Yhteinen yritys hanke. THL. Helsinki Sairasvakuutuslaki 1224/2004. Soininvaara, O. (2010) SATA-komitea. Teos Sosiaali- ja terveysministeriö. Työelämäosallisuuden lisääminen on yhteinen asia. STM. TEM ja Kuntaliitto. STM raportteja 2011: Sosiaalinen ostaminen: opas sosiaalisten näkökohtien huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissa. Luxembourg TEM. Pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisesta työvoimavarojen turvaamiseen. Rakennetyöttömyyttä koskevat kehittämislinjaukset. TEM. Helsinki Työllisyysasetus 737/1987. Työterveyshuoltolaki 1383/2001. UN 10 principles of the UN Global Compact UN Guiding Principles on Business and Human Rights Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista 614/2007. Valtiontalouden tarkastusvirasto. Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Tuloksellisuustarkastuskertomus 229/2011.Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 7/2011. Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen kokonaiskartoitus. STM:n raportteja 6/2001. Helsinki. 161

14 2001. Virkkunen, H. (2011) Julkisista hankinnoista virtaa paikallistalouteen. Seminaari Jyväskylässä. Avauspuheenvuoro Vuokko, A., Juvonen-Posti, P. & Kaukinen, A. (2011) Miten lääkäri arvioi työttömän toimintakykyä? Suomen lääkärilehti. Vol 66. No Wilska, T.-A. (toim.) (2006) Uskon asia. Nuorisobarometri OPM, Nuorisotutkimusverkosto, Nuoriso asiain Neuvottelukunta. Nykypaino YK. Convention on the Rights of Persons with Disabilities (Yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista) Ylipaavalniemi, P., Sariola, L., Marniemi, J. & Pekkala, T. (2005) Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet. VATES-säätiön julkaisuja. Vates. 162

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Etelä-Suomen palveluinnovaatiot ja sosiaaliset näkökulmat Yhteiskunnallisten yritysten tutkimuskonferenssi Helsinki 16-17.11.2011

Etelä-Suomen palveluinnovaatiot ja sosiaaliset näkökulmat Yhteiskunnallisten yritysten tutkimuskonferenssi Helsinki 16-17.11.2011 16.11.2011 Riitta-Maija Hämäläinen Etelä-Suomen palveluinnovaatiot ja sosiaaliset näkökulmat Yhteiskunnallisten yritysten tutkimuskonferenssi Helsinki 16-17.11.2011 TYÖLLISYYS, SOSIAALIPOLITIIKKA JA JULKINEN

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Työllisyyttä edistävät vastuulliset hankintakriteerit Oulun kaupungin hankinnoissa. Saila Lehto Ohjelmakoordinaattori/Projektipäällikkö

Työllisyyttä edistävät vastuulliset hankintakriteerit Oulun kaupungin hankinnoissa. Saila Lehto Ohjelmakoordinaattori/Projektipäällikkö Työllisyyttä edistävät vastuulliset hankintakriteerit Oulun kaupungin hankinnoissa Saila Lehto Ohjelmakoordinaattori/Projektipäällikkö Vastuullisten hankintakriteerien lainsäädännöllinen tausta Hankintalaki

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari

Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari Hansel Oy 1 Sosiaalisesti vastuullinen hankinta Sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan hankintatoimia,

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Julkiset hankinnat yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollistajana ja keinoina työllisyydenhoidossa

Julkiset hankinnat yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollistajana ja keinoina työllisyydenhoidossa Julkiset hankinnat yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollistajana ja keinoina työllisyydenhoidossa johtaja, hankintapalvelut Timo Martelius 13.05.2011 Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat - miksi? Kunnan

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15 1 Julkiset hankinnat RATE,Timo Aho 28.10.15 Julkiset hankinnat Valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teetättävät urakalla rakennushankkeita vuosittain

Lisätiedot

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala . HANKINTALAKI UUDISTUU Elise Pekkala 1 Hankintalain uudistustarve Suomen lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Nykyiset hankintalait ovat vuodelta 2007, perusperiaatteet

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Taustaa EU:n julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat direktiivit uudistettiin

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5. Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.2012 Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Työllisyysaste: 67,6 %, vuosimuutos +1,3 % - yks. Tavoite 2015:

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Yksikön päällikkö Marjatta Rummukainen / Honkalampisäätiö / Kaski Joensuu Juhta Oy Taustaa

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Markus Ukkola TEM Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö Suomessa julkisyhteisöjen ja muiden ns. hankintayksiköiksi laskettavien tahojen on kilpailutettava

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011

Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Hyvinvoinnille vahva perusta terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa pidempiä uria

Lisätiedot

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.fi Tiimi Robert Arnkil, Tmi Arnkil Dialogues Esa Jokinen, Tmi Benefit

Lisätiedot

Hankintojen kilpailutuksella töitä

Hankintojen kilpailutuksella töitä Hankintojen kilpailutuksella töitä 23.10.2014 Työllisyyden kuntakokeilu Espoossa hankintojen kautta tapahtuva työllistäminen on osa valtakunnallista työllisyydenhoidon Kuntakokeiluhanketta. Espoon kuntakokeilu

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke

Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Työllistymisen i polut työpaja: Sosiaalinen yritys Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä-Suomen palveluinnovaatiot

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla. Eveliina Pöyhönen

Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla. Eveliina Pöyhönen Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Ikääntyvä maailma, yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä (%) OECD EU27 Japan Korea USA World Brazil China Finland 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2%

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Sirpaleista kokonaisuuksia

Sirpaleista kokonaisuuksia ... Sirpaleista kokonaisuuksia Toimitusjohtaja Marjatta Varanka VATES päivät 10.4.2014 Taustatuulta yhteiskunnallisista ajureista Kansantalous sosiaaliturvan varasta ansiotyöläiseksi, ainakin osittain

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Uudistuva hankintalaki

Uudistuva hankintalaki Uudistuva hankintalaki Kuntamarkkinat 2015 Johtava lakimies Katariina Huikko Valmisteluryhmän mietintö Kahden TEM:n työryhmän työn tulosta Julkaistiin 13.5.2015 Sisältää ehdotukset:» Laki julkisista hankinnoista

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu kestävät elintarvikehankinnat helpommin?

Hankintalaki uudistuu kestävät elintarvikehankinnat helpommin? Hankintalaki uudistuu kestävät elintarvikehankinnat helpommin? Jonna Törnroos Lakimies, varatuomari Kemi Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliitto ry:n ylläpitämä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen

Lisätiedot

Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina

Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina Kestävyysvaje 2 %, jäämä/bkt Lähde: Tilastokeskus ja VM 1 Väestön ikärakenne 3 6 500 000 henkilöä 6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Miten näytteenottovälineet päätyvät näytteenottajan kärryyn? Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Hankintalainsäädäntö Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Hankintalain uudistaminen Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Aikataulu Uudet hankintadirektiivit tulivat voimaan 17.4.2014» yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU» Erityisalojen hankintadirektiivi

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kuva: Nathalie Bertrams

Kuva: Nathalie Bertrams Kuva: Nathalie Bertrams Sisällysluettelo 3 4 5 Kuva: Georg Schnellnberger 1 2 1 Euroopan komissio, http://ec.europa.eu/trade/policy/accessing-markets/public-procurement/, haettu 17.7.2014 2 https://www.vm.fi/vm/fi/09_valtiontalous/06_valtionhallinnon_hankintatoimi/index.jsp,

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

SOTE-alan kehittäminen -seminaari. Kansallisen hankintalain uudistaminen

SOTE-alan kehittäminen -seminaari. Kansallisen hankintalain uudistaminen Julkiset hankinnat laatu ja tuottavuus SOTE-alan kehittäminen -seminaari Joensuu 5.2.2015 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Kansallisen hankintalain uudistaminen» Uudistamisen tavoitteet» Vaikutukset pk-yritysten

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Professor Niklas Bruun

Professor Niklas Bruun Globaalin vastuun toteuttaminen hankintalainsäädännön näkökulmasta Professor Niklas Bruun Tampere 25.10.2012 Globaalia vastuuta reilun kaupan keinoin seminaari Juridiska fakulteten Hankintalainsäädäntö

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot