MATERIAALITEHOKKUUDEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATERIAALITEHOKKUUDEN"

Transkriptio

1

2 mips LUKIJALLE Mitä eko- ja materiaalitehokkuus, ekologinen selkäreppu ja MIPS tarkoittavat? Miten yritykset selviävät erilaisten ympäristöasioiden hoitoon liittyvien käsitteiden ja järjestelmien viidakossa? Yrityksen ei aina ole välttämätöntä aloittaa ympäristöasioiden hoitoa kaikenkattavan ympäristöhallintajärjestelmän rakentamisella vaan tuotteiden ja toimintojen ekologisuutta voidaan parantaa yksinkertaisemmillakin keinoilla. Tämän oppaan tarkoituksena on selventää keskeisiä materiaalitehokkuuteen liittyviä käsitteitä ja antaa käytännön esimerkkejä siitä, miten yrityksissä voidaan vähentää materiaalien kulutusta ja jätteiden määrää. Materiaalitehokkuutta lisäämällä yritys vähentää tuotteen haitallisia ympäristövaikutuksia ja tuotantokustannuksia sekä vastaa asiakkaidensa odotuksiin ympäristöasioissa. Yleisesti termeillä ekotehokkuus ja materiaalitehokkuus tarkoitetaan pyrkimystä saada enemmän hyötyä vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella ja ympäristön kuormituksella. Materiaalitehokkuusajattelussa painotetaan tuotteen elinkaaren aikaisen materiaalinkäytön vähentämistä. Ekotehokkuus taas tähtää ympäristövaikutusten laajempaan tarkasteluun. Teollisuudessa puhutaan tuotelähtöisestä ympäristöajattelusta, jolla myös tarkoitetaan tuotteen ympäristövaikutusten vähentämistä koko elinkaaren aikana. Luonnonvarojen vähenemisen ja pilaantumisen estämiseksi on ryhdytty toimiin eri tahoilla. Esimerkiksi Euroopan Unioni on vuonna 1997 esittänyt YK:ssa (Rion seurantakokous, UNGASS) ekotehokkuusaloitteen, jossa todettiin tutkimusten osoittavan, että luonnonvarojen tuottavuutta on teollisuusmaissa välttämätöntä nostaa ensi vuosisadan puoliväliin mennessä noin kymmenkertaiseksi. Tätä tavoitetta kutsutaan Factor 10 -tavoitteeksi. Ekotehokkuuden toteutusmahdollisuuksia kehittävät myös OECD ja Suomen kauppa- ja teollisuusministeriö. Tarpeidemme tyydyttämiseen tarvitsemme erilaisia tuotteita ja palveluja - kenkiä ja suutaria. Kaikilla tuotteilla on elinkaarensa, joka alkaa raaka-aineiden hankinnasta, jatkuu kuljetuksien, valmistuksen, jatkojalostuksen sekä jakelun kautta käyttöön ja päättyy jätteen käsittelyyn. Mitä vähemmän ainetta tässä kiertokulussa virtaa, sitä vähemmän ympäristö kuormittuu. 2

3 MATERIAALITEHOKKUUDEN HYÖTYJÄ... 4 Lisää laatua ja tuottavuutta... 4 Mittareita ja työkaluja... 4 Uusia innovaatioita... 5 Markkinointietua... 5 KÄSITTEITÄ... 6 MIPS - Material Input Per Service unit... 6 Ekologinen selkäreppu... 8 KEINOJA... 9 Materiaalipanoksen minimointi - MIPS:in MI alas... 9 Materiaalihukan minimointi... 9 Muiden jätteiden minimointi ja hyötykäytön lisääminen Energian- ja vedenkulutuksen vähentäminen Logististen ratkaisujen kehittäminen Hyödyn maksimointi - MIPS:in S ylös ONNISTUNEITA TOIMIA Lopen Rakennuspuu Oy, Loppi SOL Palvelut Oy, Oulu pp-fasadi oy, Kello Prafit Oy, Turku LÄHTEET INTERNET-OSOITTEITA KIRJALLISUUTTA TEKSTISSÄ MAINITUT INTERNET-OSOITTEET LIITTEET: KYSYMYSLISTOJA

4 mips LISÄÄ LAATUA JA TUOTTAVUUTTA Yritystoiminnassa laatu on ensiarvoisen tärkeä asia. Huono laatu maksaa aina paljon, kun sekä sisäisiä että ulkoisia laatuvirheitä joudutaan etsimään ja korjaamaan. Laatu käsitetäänkin nykyisin yrityksen laaja-alaiseksi kehittämiseksi, jonka tavoitteena on asiakastyytyväisyys, liiketoiminnan kannattavuus ja kilpailukyvyn parantuminen. Pelkkä laadukas tuote ei riitä, vaan tavoitteena on koko toiminnan erinomaisuus kokonaislaatu. Materiaalitehokkuutta lisäävät toimet voidaan ottaa osaksi yrityksen laatu- tai ympäristöjärjestelmää, jolloin tuotannon tehostuessa saadaan myös taloudellisia säästöjä. Kun ekotehokkuus ja laatu otetaan tavoitteeksi jo tuotekehityksessä ja suunnittelussa, kulkevat ne luontevasti mukana koko elinkaaren ajan. Tuottavuus ja ekotehokkuus ilman laatua on yhtä merkityksetön kuin laatu ilman tuottavuutta ja ekotehokkuutta. (Rissa 2001.) MITTAREITA JA TYÖKALUJA Tuotantoprosessissa virtaa erilaisia materiaaleja, jotka kaikki ovat tavalla tai toisella peräisin luonnosta ja palautuvat sinne joko samassa muodossa tai muuttuneina. Prosessin kuluessa ja elinkaaren eri vaiheissa otetaan sisään (input) panoksia ja toisaalta taas työnnetään ulos (output) tuotoksia. Materiaalitehokkuutta lisäämällä voidaan samalla panosten määrällä saada aikaan enemmän tuotoksia tai jopa lisätä tuotoksia panosten vähentämisestä huolimatta. Panosten ja tuotosten arviointiin tarvitaan kuitenkin mittareita, joiden avulla tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi. Tietoja seuraamalla ja vertaamalla voidaan muun muassa helpommin löytää ne kohteet, joihin kohdistetut säästötoimet tuottavat suurimman hyödyn. Esimerkiksi jätteiden määrää ja jätehuoltokustannuksia voidaan vähentää tehokkaasti, kun materiaalinkäyttöä tehostetaan jo valmistusprosessin aikana. Ennaltaehkäisevä työ vaikuttaakin usein enemmän kuin jo syntyneistä jätteistä ja päästöistä huolehtiminen. Myöhempänä esitelty MIPS-laskenta voi toimia suuntaa-antavana työkaluna tuotteen vaatimien materiaalipanosten selvittämisessä. MIPS-laskennan jälkeen yksityiskohtaisemman elinkaariarvioinnin selvitykset on helpompi priorisoida ja kohdentaa. 4

5 UUSIA INNOVAATIOITA Tuotteiden ja tuotantoprosessien suunnitteluvaiheessa vaikutetaan tuotteen tai palvelun koko elinkaarenaikaisiin ympäristövaikutuksiin. Tuotekehityksessä tulisikin huomioida materiaalimäärien ohella tuotteiden laadulliset ominaisuudet; kuten kestävyys ja korjattavuus sekä valitut materiaalit ja niiden uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet. Haitalliset materiaalit tulisi myös korvata haitattomammilla sekä pyrkiä veden ja muiden materiaalien suljettuihin kiertoihin. Materiaalikiertojen sulkeminen siten, että yhden tuotantovaiheen jätteet ja hukkalämpö voidaan hyödyntää muiden tuotteiden valmistukseen, on ekotehokasta toimintaa. Se nojaa vanhaan saituuden periaatteeseen: mitään ei heitetä pois. (Rissa 2001.) Innovaatiot eli uudet, aikaisempaan verrattuna ominaisuuksiltaan parannetut tuotteet, prosessit tai järjestelmät syntyvät usein tuotekehittelyn yhteydessä ja monesti reaktiona ulkoisiin vaatimuksiin. Materiaalitehokkuutta lisäävistä teknisistä tai muunlaisista ratkaisuista saattaa muodostua yrityksille jopa uusia tuotteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Työllistämismahdollisuudet voivat samalla parantua merkittävästi. Yritys voi tarjota asiakkaille varaosia sekä huolto- ja korjauspalveluita tai jopa korvata tuotteen kokonaan palvelulla. MARKKINOINTIETUA Markkinoinnissa käytettävien ympäristölauseiden ja muiden väittämien todenperäisyys tulee aina pystyä osoittamaan. Selvittämällä materiaalivirtansa ja todentamalla tehdyt parannukset yritys voi havainnollistaa ympäristövaikutuksiaan asiakkaille ja muille sidosryhmille. Materiaalin säästämistä ei aina suoraan mielletä ympäristöteoksi. Kuitenkin esimerkiksi pakkausmateriaalin valinnalla ja pakkauksen muotoilulla voidaan säästää luonnonvaroja ja vähentää kuljetusten aikaisia päästöjä. Yrityksissä materiaalia on säästetty kautta aikojen lähinnä taloudellisista syistä. Materiaalin säästön positiiviset ympäristövaikutukset kannattaa nostaa esiin ja hyödyntää markkinoinnissa. Ympäristöimagon kohentuessa yritys voi saavuttaa hyötyä sekä markkinaosuuksina että lisääntyneenä arvostuksena ja vaikutusmahdollisuuksina. 5

6 mips MIPS - Material Input Per Service unit Materiaalitehokkuutta voidaan lisätä kahdella tavalla: vähentämällä materiaalin kulutusta tai lisäämällä hyödyn määrää. MIPS eli materiaalivirtaan perustuva ekotehokkuusmittari on kehitetty työkaluksi tuotteen tai palvelun kuluttaman materiaalin määrän ja siitä saatavan hyödyn suhteuttamiseen. MIPS:in avulla voidaan myös selvittää, missä ovat tuotteen tai palvelun suurimmat ainevirrat sekä parhaat mahdollisuudet pienentää niitä. MIPS:in on kehittänyt professori Friedrich Schmidt-Bleek, ja se on esitelty vuonna 1992 Wuppertal-instituutissa* Saksassa. Suomen ympäristökeskus on hankkeessaan Materiaalitehokkuuden neuvontaprojekti soveltanut Schmidt- Bleekin oppeja Suomen oloihin. Tuotteen materiaalipanos (Material Input, MI) on tuotteen tai palvelun koko elinkaarenaikainen materiaalinkulutus mitattuna grammoissa, kiloissa tai tonneissa. Tuotetta varten tarvittavat panokset muodostuvat erilaisista materiaalivirroista, jotka syntyvät, kun ihminen ottaa luonnosta aineita, jotka hän aikanaan käytön jälkeen työntää sinne takaisin. Materiaalipanokseen lasketaan mukaan sekä itse tuotteeseen että siinä sivussa käytetyt materiaalit. Itse tuotteen valmistuksen lisäksi otetaan siis huomioon kaikki välilliset materiaalimäärät, jotka syntyvät pakkauksista, kuljetuksista ja energian tuottamisesta. Materiaalipanoksen laskennassa käytetään apuna MI-kertoimia, joita on määritetty eri materiaaleille, energiamuodoille ja kuljetustavoille. 6 *www.wupperinst.org

7 MI-kerroin on yhden raaka-ainekilon tuottamiseksi tarvittu luonnonvarojen kokonaismäärä kiloina (kg/kg). Kertoimia määritetään muun muassa Wuppertal-instituutissa ja Oulun yliopiston Thule-instituutissa. Palvelusuorite (Service, S) tarkoittaa tuotteen koko käyttöikänsä aikana tarjoamien palvelusuoritteiden kokonaismäärää. Palvelusuorite voi olla tuotteen tai palvelun käyttökerta, liikkumisvälineellä matkustettu henkilökilometri, pesty pyykkikilo, syöty ravinto tai muu aikaansaatu hyöty. Kertakäyttöpakkauksilla tai ruoalla on vain yksi käyttökerta eli palvelusuorite, jolloin MIPS on sama kuin tuotteen vaatima materiaalipanos. Yrityksissä MIPS:in avulla voidaan muun muassa vertailla tuotteen erilaisia valmistusmateriaaleja tai -tapoja. Esimerkiksi jos valmistusmateriaali vaihdetaan pienemmän MI-kertoimen materiaaliksi, eikä tuotteen kestävyys heikkene tai paino kasva, pienenee MIPS- arvo. jos materiaaleja vaihtamalla tuotteen kestävyys tai muunneltavuus lisääntyy, voi MIPS- arvo pienentyä, vaikka materiaalipanos kasvaisikin. On tärkeää huomata, että MIPS:in avulla ei ratkaista kaikkia tuotteen ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi materiaalien myrkyllisyys ja haitta-aine -tarkastelut on tehtävä erikseen. Apua MIPS:in laskemiseen saa Materiaalitehokkuuden neuvontaprojektin Internet-sivuilta*. Materiaalikäytön laskemiseksi on tehty tarkistuslista, jossa eritellään tuotteen valmistuksessa käytetyt materiaalit, syntyvät jätteet, pakkausmateriaalit, sähkön ja muun energian kulutus sekä kuljetukset. Luonnonvarojen kulutus arvioidaan MI-kertoimen avulla yhtä tuotetta kohti. Tuotteen materiaalikäytön vähentämisen ja palveluuden lisäämisen arviointiin voi käyttää apuna myös tämän oppaan liitteenä olevia kysymyslistoja. Ne löytyvät myös neuvontaprojektin Internet-sivuilta. Esimerkkejä MI-kertoimista** MI-kerroin Kulta Kupari, neitseellinen 500 Kupari, uusioraaka-aine 10 Alumiini, neitseellinen 85 Alumiini, uusioraaka-aine 3,5 Teräs 7 Pyökki, huonekaluissa 7,1 Kuusi, ovissa, ikk.yms. 3,5 Vanerilevy 2 Pakkauslasi, ei uusio 3 Pakkauslasi, uusio (88 %) 0,9 Kevyt polttoöljy (Hu 42,8) 2,5 Maakaasu 1,3 Kaukolämpö 0,4 Tuulisähkö 0,07 * ** Lisää esimerkkejä on Internet-osoitteessa HUOM! Osoite muuttuu. Kts. sivu 19. 7

8 mips EKOLOGINEN SELKÄREPPU Tuotteiden ja palvelujen välillisiä materiaalivirtoja kuvataan termilla ekologinen selkäreppu. Ekologinen selkäreppu on se luonnonvarojen määrä, minkä tuote vaatii oman painonsa lisäksi elinkaarensa aikana. Selkäreppuun lasketaan mukaan tuotetta varten tarvitut näkymättömät materiaalipanokset eli kaikki alkuperäiseltä paikaltaan luonnon ekosysteemeistä siirretyt luonnonvarat. Yksittäisen tuotteen ekologinen selkäreppu sisältää sekä elolliset (viljellyt kasvit ja eläinten biomassa) että elottomat (hiekka, malmi, öljy ja maamassat) materiaalit. Huomioon otetaan myös käytetty vesi ja ilma sekä maaperän kuluminen. Tuotteen paino ei yleensä vastaa sen ekologista taakkaa, jota muun muassa jokainen valmistus- ja kuljetusvaihe lisää. Sanomalehti esimerkiksi painaisi noin 50 kiloa ja rannekello noin 20 kiloa. Esimerkki: Kullan MI-kerroin on Tällöin 4 grammaa painavan kultasormuksen ekologinen selkäreppu painaa noin kiloa (0,004kg x = 2 160kg). Hopean MI-kerroin on 7 500, joten saman verran painavan hopeasormuksen ekologinen selkäreppu painaa vain 30 kiloa. Hopeasormuksen MIPS-arvo on näin ollen huomattavasti pienempi kuin kultaisen sisarensa, jos oletetaan, että molempien sormusten palvelusuoritteiden eli käyttökertojen määrä on sama. 8

9 MATERIAALIPANOKSEN MINIMOINTI - MIPS:N MI ALAS MATERIAALIHUKAN MINIMOINTI Tekniset keinot Raaka-aineiden hukan pienentäminen eli materiaalien käytön tehostaminen on mahdollista erilaisin teknisin keinoin. Vaikka hukkaprosentit eri toimialoilla ovat erisuuruiset, uskotaan teknologian kehittymisen lisäävän materiaalitehokkuutta alalla kuin alalla. Yritykset joutuvat aika ajoin uusimaan koneitaan ja laitteitaan, jolloin onkin luonnollista kiinnittää huomiota uuden laitteen ja mahdollisesti koko valmistusprosessin tehokkuuteen. Pirkanmaan ympäristökeskuksen julkaisemaan tutkimukseen Materiaalitehostamisen ja jätteen synnyn ehkäisyn mahdollisuudet pkt-yrityksissä (1999) haastatellut yritykset mainitsivat teknisinä keinoina mm. CNC-koneet, CAD-laitteistot, laserin käytön mittauksissa sekä manuaalisen asettelun korvaamisen tietokoneohjelmilla. Joillakin toimialoilla, kuten esimerkiksi muovi- ja kemianteollisuudessa, on mahdollista käyttää omassa tuotannossa syntyviä sivutuotteita uudelleen tuotannossa. Muoviosien selkeät materiaalimerkinnät taas helpottavat niiden hyötykäyttöä, kun tuotteet aikanaan päätyvät jätteeksi. Useilla toimialoilla voidaan hukkamateriaalit toimittaa hyötykäyttöön ilmaiseksi. On kuitenkin huomattava, että materiaalien hankkiminen maksaa aina. Materiaalitehokkuuden lisääminen säästää rahaa yhtä lailla kuin ympäristöäkin. Pirkanmaan ympäristökeskuksen julkaisussa siteerattiinkin erästä hankintapäällikköä, jonka mottona oli: Ei kannata ajaa roskiin, vaan pitää ajaa asiakkaalle. Jauhemaali hyötykäyttöön Suurin osa yrityksen tuotteiden peltiosista pinnoitetaan jauhemaalilla. Valkoinen jauhe on pääväri, ja se on heti kierrätetty uudelleenkäyttöön. Värillisistä jauheista syntyvä jäte kerättiin aikaisemmin talteen ja toimitettiin kaatopaikalle. Ympäristöluvan haun yhteydessä selvisi, että värillinen jätemaalijauhe on hyödynnettävissä yrityksen omassa tuotannossa. Sillä maalataan niitä tuotteen osia, jotka eivät ole näkyvissä. Säästöä tästä syntyy noin euroa vuodessa. (Forsell 2000.) 9

10 mips Hydrauliöljy hyötykäyttöön Suomen Sandvik Oy:n työstökoneiden huollossa syntyvä rypsiöljypohjainen hydrauliöljy käytetään vannesahanterien suojaukseen. Suojaöljyä säästyy 200 litraa vuodessa. (Forsell 2000.) Asenteelliset keinot Yritysten työntekijät ja materiaalihankinnoista vastaavat voivat työtavoillaan vaikuttaa materiaalihukan pienentämiseen. Huomiota kannattaa kiinnittää tuotantoprosessien käynnistämiseen ja alasajoon, raaka-aineiden vaihtoon sekä hankittavien materiaalien määrään ja laatuun. Esimerkiksi rakennusalalla määrämittatilaukset ja purkujätteiden lajittelu sekä toimittaminen uusiokäyttöön ovat työntekijöiden huolellisen työskentelyn ohella hyviä keinoja tehostaa materiaalien käyttöä. (Ilomäki 1999.) Työn suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja järjestelmällisyys on tärkeää - nuukemmalla materiaalinkäytöllä saatu hyöty on suhteutettava siitä aiheutuvaan vaivaan. Myös materiaalihukan mittaaminen ja seuranta on tärkeää, jotta säästötoimenpiteet voitaisiin kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti. Yrityksissä on kehitetty erilaisia tiimityöskentelyyn ja palkkausjärjestelmään liittyviä malleja, jotka ovat lisänneet työntekijöiden vastuuta omasta työstään ja kannustaneet materiaalien säästeliääseen käyttöön. Joissain yrityksissä säästyneet rahat on käytetty työntekijöiden viihtyvyyden lisäämiseen. Myös uusien, materiaalitehokkuutta edistävien innovaatioiden ja keksintöjen kehittämisestä annetut palkinnot ovat hyviä kannustimia henkilökunnalle. Koulutus ja asioiden tiheä kertaaminen ovat tärkeitä asenteisiin vaikuttamisen keinoja. Henkilökunnan koulutuksessa voi käyttää apuna muun muassa Materiaalitehokkuuden neuvontaprojektissa laadittua havainnollista kalvosarjaa, jonka voi tulostaa Internetistä.* Tuotekehitys Tuotesuunnittelu määrää tuotteiden ekologisesti olennaiset ominaisuudet elinkaaren kaikissa vaiheissa. Paraskaan haittoja jälkikäteen poistava tekniikka ei voi korvata sitä hyötyä, jonka ympäristö saa alusta saakka ekologisesti järkevästi suunnitellusta tuotteesta (Schmidt-Bleek 2000). Tuote kannattaa suunnitella kestäväksi, purettavaksi ja korjattavaksi. Sitä voidaan myös rationalisoida, jolloin se esimerkiksi valmistetaan ohuemmasta tai kokonaan toisesta materiaalista laadun tai käytettävyyden kärsimättä. Haitalliset materiaalit ovat usein vaihdettavissa vähemmän haitallisiin. Voidaan myös kehittää tuotteita, jotka ovat sellaisinaan tai helposti muunneltuina käytettävissä uudelleen joko samaan tai eri tarkoitukseen. Käyttämällä uudelleen ja kierrättämällä laitteita tai niiden osia vähennetään neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja säästetään luonnonvaroja. 10 * Suomi: Ruotsi: Osoitteet muuttuvat. Kts. sivu 19.

11 Eroon ongelmajätteistä Kun ABB Industry Oy:n suunnittelijat kävivät läpi erään tuotteen materiaaleja, havaittiin erään pienen releen kosketinpinnassa ohut kadmiumkerros. Kadmiumia ilman oleva, ympäristöystävällisempi ja muuten samanlainen osa löytyi helposti, ilman lisäkustannuksia. (Forsell 2000.) Kopiokoneen osia materiaalin kierrätyksestä Rank Xerox kopiokoneen osista 80 % on peräisin materiaalin kierrätyksestä. Koneen laatutaso ja käyttöaika vastaavat täysin uudelle koneelle asetettuja vaatimuksia. (Forsell 2000.) Vaihtoehto moottoripyörän turvaketjulle RID Jouvin -niminen ranskalaisyritys on kehittänyt vaihtoehdon raskaalle, yli kymmenen kiloa painavalle ja lähes kaksimetriselle moottoripyörän turvaketjulle. Tuote on U- mallinen pieni lukko, joka mahtuu pyörän levyjarrun aukkoon. Lukko tuottaa saman palvelun kuin ketju, mutta painaa alle kilon ja on mukavampi käyttää. Hintaa sillä on saman verran kuin ketjun lyhyimmällä versiolla. Valmistaja saa lukosta hyvän tuoton ja on tehnyt ympäristölle palveluksen mitä lukon keksijät tuskin ovat edes ajatelleet. (Schmidt- Bleek 2000.) MUIDEN JÄTTEIDEN MINIMOINTI JA HYÖTYKÄYTÖN LISÄÄMINEN Pakkausjätteet muodostavat suuren osan yrityksistä kaatopaikalle päätyvästä jätteestä. Niiden määrää voidaan vähentää muun muassa siirtymällä käyttämään kierrätettäviä pakkauslaatikoita ja kontteja, jotka palautetaan paluukuormassa ja käytetään siten uudelleen. Pakkausmateriaalien ekologisesti järkevällä valinnalla vaikutetaan sekä jäljelle jäävän pakkausjätteen määrään että laatuun. Usein on mahdollista karsia osa pakkauksista ja joidenkin tuotteiden kohdalla jopa jättää pakkaamatta kokonaan. Kevyemmät pakkausmateriaalit vähentävät kuormien painoa ja sitä kautta kuljetuksien päästöjä ja energian tarvetta. Kuljetuspakkausten uudelleenkäyttöjärjestelmä Kaupan kuljetuspakkausjärjestelmä (Transbox) vähentää kertakäyttöisistä pahvilaatikoista syntyvän aaltopahvijätteen määrää vuositasolla tonnilla. Kestokäyttöisistä muovilaatikoista syntyy vain noin 400 tonnia jätettä vuodessa. (Materiaalitehokkuuden neuvontaprojekti ) Pakkausmateriaalikustannukset pienemmiksi Ennen ABB Industry Oy:n taajuusmuuttajan rakenneosan kuljetuspakkaukseen käytettiin useita materiaaleja, kuten puuta, pahvia, styroksia, vaneria, niittejä, nauloja sekä muovia, joista valtaosa joutui yhden käyttökerran jälkeen kaatopaikalle. Nyt taajuusmuuttajan rakenneosa kiertää yhteiskuljetuksena päällekkäin ladottavalla imukuljetuslavalla, jossa tilan käyttö on optimoitu. Lavaa voidaan käyttää noin 100 kertaa ja rakenneosan vuotuiset pakkausmateriaalikustannukset pienenivät noin eurosta noin 500 euroon. Kuljetuskustannusten ja ympäristöhaittojen osuus putosi viidennekseen entisestä. Kaiken kaikkiaan säästöä syntyi vuodessa noin euroa. (Forsell 2000.) 11

12 mips Palautuspakkauksia ja suurempia tilauseriä Ovitor Oy on tehnyt päätöksen hankkia raaka-aineensa mahdollisimman vähän pakattuina ja suurissa erissä. Sähkömoottoritoimituksissa Kolmeks Oy:ltä käytetään pahvilaatikoiden sijaan lavoja, lavakehyksiä sekä välivaneria, jotka palautetaan Kolmeks Oy:lle uutta käyttöä varten. Pahvilaatikoiden määrä on vähentynyt kpl/vuosi. Ovissa käytettävät laakerit ostetaan teollisuuspakkauksina, jolloin yksittäispakkausten määrä väheni kpl/vuosi. Lisäksi saapuneet pahvilaatikot käytetään varaosatoimituksiin ja pakkaustäytteet imuroidaan täytesäiliöön ja käytetään uudelleen. (Forsell 2000.) Useille jätejakeille on olemassa keräysjärjestelmä, jonka kautta ne päätyvät hyötykäyttöön. Jätteiden lajittelu vähentää kaatopaikalle tai polttolaitokselle päätyvän sekajätteen määrää ja alentaa samalla jätehuoltokustannuksia. Suomen jätelain ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä jätteen syntyä. Tuotteet tulee valmistaa mahdollisimman haitattomiksi ja vähän jätettä aiheuttaviksi säästäväistä tekniikkaa käyttäen. Syntynyt jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön: ensisijaisesti raaka-aineeksi, toissijaisesti energiantuotantoon ja vasta viimeiseksi kaatopaikalle. Oman paikkakunnan ympäristöviranomaiset auttavat yrityksiä ja yksityishenkilöitä jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Esimerkiksi Turun seudulla hyötyjätteiden vastaanotto- ja kuljetuspalveluja tarjoavat yritykset on koottu ympäristönsuojelutoimiston Internet-sivuille.* Ohjeita jätemäärien selvittämiseen annetaan muun muassa Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa Kone- ja metalliteollisuuden ympäristöoppaassa. Aikuiskoulutuskeskuksen jätteiden lajittelu Koulussa toteutetaan laajaa jätteiden syntypistelajittelua. Metallien jäännöspalat käytetään opetuksessa uudelleen useaan kertaan ja metallit lajitellaan seitsemään lajiin. Lisäksi kerätään ruskeaa pahvia, energiajätettä, keräyspaperia, bio-, lasi-, ongelma- ja kaatopaikkajätettä. Ennen lajittelua kaatopaikalle vietiin noin 36 m 3 sekajätettä kuukaudessa, mutta nyt viedään ainoastaan 1,5 m 3 kuukaudessa. (Forsell 2000.) * (Jätteet & kierrätys - oppaat) 12

13 ENERGIAN- JA VEDENKULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN Energiaa kuluu joko suoraan, kun poltamme esimerkiksi öljyä, hiiltä tai maakaasua, tai välillisesti, kun ostamme tuotteita tai palveluita, joiden valmistukseen on käytetty energiaa. Myös vettä kuluu sekä suoraan että välillisesti. Yrityksissä energian ja veden kulutusta voidaan vähentää sekä teknisin että asenteellisin keinoin. Koneita ja laitteita hankittaessa voidaan valita mahdollisimman energiatehokas vaihtoehto ja huolehtia laitteiden asianmukaisesta sijoittamisesta ja huollosta. Yrityksen kaikkien toimintojen yhteenlaskettu energiankulutus jakautuu valmistettujen tuotteiden kesken, jolloin onkin tärkeää huomioida energiansäästömahdollisuudet kaikessa toiminnassa. Valaistussuunnittelulla, ilmastointi-, lämmitys- ja muiden laitteiden säädöillä, teknisillä energiansäästöratkaisuilla (esim. pienloistelamput, hanat ja wc-istuimet) ja henkilöstön asianmukaisilla toimintatavoilla voidaan energiaa ja vettä säästää huomattavasti. LOGISTISTEN RATKAISUJEN KEHITTÄMINEN Kuljetettaessa tuotteita paikasta toiseen kuluu aina energiaa ja luonnonvaroja. Erilaisin logistisin ratkaisuin voidaan vähentää energian ja polttoaineen kulutusta. Mitä lyhyempiä kuljetusmatkat ovat, sitä vähemmän kuluu energiaa. Ajamalla täysiä kuormia molempiin suuntiin vältytään kuljettamasta ilmaa kalliilla hinnalla. Saman alueen yritykset voivat tehdä yhteistyötä kuljetuksissa, jos niiden asiakkaat sijaitsevat samalla suunnalla ja tuotteet sopivat yhteisesti kuljetettaviksi. Varastojen sijainnin, reittien ja paluukuljetusten huolellisella suunnittelulla voidaan saada aikaan huomattavia säästöjä. HYÖDYN MAKSIMOINTI - MIPS:IN S YLÖS Palvelusuoritteiden (S) määrä kasvaa tuotteiden tai palvelujen käyttöä tehostamalla. Käyttöä taas voidaan tehostaa lisäämällä käyttäjämäärää tai tehollista käyttöaikaa. Tehokkaampi käyttö vähentää tarvittavien tuotteiden kokonaismäärää ja siten myös luonnonvarojen käyttöä. Käyttäjämäärän lisääminen Tehokkuutta voidaan lisätä esimerkiksi vuokraamalla tai liisaamalla tuotteita tai palveluita. Tarvittavat hyödykkeet voidaan myös hankkia yhteiskäyttöön. Kun yritys liisaa ja ylläpitää tuotetta myymisen sijaan, on sillä luonnollisesti taloudellisia ja imagollisia intressejä valmistaa pitkäikäisiä ja toimintavarmoja tuotteita. Tuotteen käyttöiän pidentäminen Jo suunnittelu- ja tuotantovaiheessa voidaan pidentää tuotteiden tai niiden osien käyttöikää ja mahdollistaa tuotteen monivaiheinen käyttö. Mitä kestävämpi ja ajattomampi tuote on, sitä enemmän asiakkaat sitä arvostavat. Myös helppokäyttöisyys ja käyttövarmuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Tieto hyväksi havaitusta tuotteesta tai palvelusta leviää nopeasti - samoin kuin tuotteesta, johon ei olla tyytyväisiä. 13

14 mips Kestävämpi pyöröterä Itävaltalainen yritys Leitz on kehittänyt puukuitulevyjen leikkaamiseen tarkoitetun pyöröterän, jonka kestoikä on jopa satakertainen perinteiseen vastaavaan terään verrattuna. Käyttöikää nostavan synteettisen timanttipinnoitteen lisäksi terän hampaat on suunnattu siten, että melu vähenee. Myös terän aikaansaama ulostulojälki leikattavassa levyssä on entistä siistimpi, mikä vähentää hukan määrä. Käyttöiän pidentäminen nostaa terän luonnonvaratuottavuutta kertoimella 64. (Materiaalitehokkuuden neuvontaprojekti ) Huollettavuus ja korjattavuus ovat myös ominaisuuksia, joita arvostetaan - varsinkin, jos nämä palvelut voi saada ostopaikasta tai muuten helposti. Käyttöikää voidaan nostaa myös suunnittelemalla tuotteet uudelleenkäytettäviksi, joko samaan tai eri tarkoitukseen. Materiaalikoostumuksen tai rakenteen yksinkertaisuus mahdollistaa tuotteen helpon purettavuuden ja kierrätettävyyden, jolloin nopeasti kuluvat osat on tarvittaessa mahdollista vaihtaa tai korvata kokonaan uudenlaisilla, kehittyneemmillä osilla. Samalla saadaan hyödynnettävät materiaalit talteen ja mahdolliset ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn. Yritys voi lupautua ottamaan käytetyt tuotteet takaisin asiakkaalta, ja käyttää osia sekä materiaaleja uudelleen joko sellaisinaan tai muiden tuotteiden valmistukseen. Tuotteen monikäyttöisyys Palvelusuoritteiden määrää voidaan nostaa myös suunnittelemalla tuote tai palvelu mahdollisimman monikäyttöiseksi. Mallitarjontaa voidaan helposti laajentaa esimerkiksi standardisoimalla tuotteen tietyt perusosat ja tarjoamalla muista osista useita vaihtoehtoja, jotka ovat yhteensopivia toistensa kanssa. Tuotteet ja palvelut kannattaa suunnitella muunneltaviksi, parannettaviksi ja täydennettäviksi, jolloin yritykselle saattaa syntyä jopa uusia myyntiartikkeleita. Esimerkiksi Lundia on jo vuosikymmenien ajan tarjonnut standardisoituja hyllyjen ja muiden kalusteiden osia, joita yhdistelemällä asiakkaat ovat voineet koota mieleisensä yhdistelmän. Liisattavat kopiokoneet Kopiokonevalmistaja Rank Xerox on siirtynyt koneiden myymisestä niiden liisaamiseen. Asiakas maksaa saamastaan hyödystä, kopiokoneen käyttämisestä, ei koneen omistamisesta. Yritys ottaa liisaamansa kopiokoneet takaisin käytön jälkeen ja kunnostaa niitä omissa käsittelykeskuksissaan. Koneiden kestävät osat käytetään uudelleen uusiin laitteisiin, kuluvat osat vaihdetaan. Läpivirtatalousmallin muuttaminen varainhallinnaksi on ollut yritykselle varsin kannattavaa. Se on vaikuttanut myös tuotesuunnitteluun, jonka yhdeksi lähtökohdaksi on otettu osien standardointi siten, että ne sopivat erilaisiin ja eri-ikäisiin malleihin. (Materiaalitehokkuuden neuvontaprojekti ) 14

15 Seuraavassa esiteltävät yritykset olivat mukana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Materiaalitehokkuuden neuvontaprojektissa, joka toteutettiin vuosina Projektin tavoitteena oli kehittää ja kokeilla materiaalien käytön tehokkuutta ja jätteiden synnyn ehkäisyä edistäviä neuvontakeinoja. Projektin aikana kuuden alueellisen jätehuoltoyhtiön jäteneuvojat etsivät yhdessä pilottiyritysten kanssa keinoja parantaa materiaalitehokkuutta. Tuloksena syntyi hyvinkin erilaisia oivalluksia, joita voidaan soveltaa monenlaisiin tuotteisiin ja niiden valmistusprosesseihin. Projektissa mukana olleita yrityksiä motivoivat materiaalitehokkuuden lisäämiseen muun muassa toiminnan muutoksilla saavutettavat säästöt, lisääntynyt tieto esimerkiksi eri materiaalien ympäristövaikutuksista sekä yrityskuvan parantuminen. Yrityskäynneillä jäteneuvojat tutustuivat yritysten toimintaan ja esittelivät materiaalitehokkuuden periaatteita, joita projektin kuluessa sovellettiin yritysten käytännön toimintaan. Yhdessä yritysten edustajien kanssa valittiin tarkastelukohde, joka saattoi olla jokin yksittäinen tuote tai vaikka koko yrityksen toiminta. Tarkastelukohteen materiaalivirtoja ja ympäristövaikutuksia selvitettiin MIPS-laskennan sekä projektin aikana kehitettyjen kysymyslistojen avulla. Listoissa materiaalinkäyttöä ja palvelevuutta käydään läpi käytännönläheisten kysymysten kautta, mikä helpottaa kehityskohteiden löytämistä. MIPS:in laskentalistat ja kysymyslistat ovat Internet-osoitteessa*: neuvo.htm (Opas materiaalitehokkuuden neuvontaan yrityksissä) Kysymyslistat ovat myös tämän oppaan liitteinä 1 ja 2. Lisätietoja projektista ja sen tuloksista saa Internet-osoitteesta tutkimus/eu/matnep/matnep.htm Suomen ympäristökeskuksen julkaisusta Neuvonta materiaalitehokkuuden edistäjänä yrityksissä tapaustutkimuksena materiaalitehokkuuden neuvontaohjelman arviointi. Edellä mainittu julkaisu on ollut lähteenä seuraavissa yritysesittelyissä. * Osoite muuttuu. Kts. sivu

16 mips LOPEN RAKENNUSPUU OY, LOPPI Materiaalitehokkuuden neuvonta liitettiin puutavaraa valmistavassa Lopen rakennuspuussa osaksi meneillään ollutta tuotekehitysprojektia. Uutta puupaneelia suunniteltaessa oli jo kiinnitetty huomiota mahdollisimman ympäristöystävällisiin materiaalivalintoihin sekä tuotteen korjattavuuteen, purettavuuteen ja hyötykäyttöön. Neuvonta toi esiin uusia näkökohtia muun muassa tuotteen pitkäikäisyyden lisäämiseen sekä energiankäytön, pakkaamisen ja logistiikan tehostamiseen. Yrityksessä selvitettiin myös erilaisia pintakäsittely- ja pakkausmateriaalivaihtoehtoja sekä vertailtiin näiden kestävyyttä ja tuotannossa syntyviä jätemääriä. Tuotantolinjan suunnittelussa huomioitiin energiankäyttö sekä mietittiin huoltopalvelun oheistamista tuotteeseen. Materiaalipanosta ei kokonaisuudessaan laskettu, mutta eri materiaalivaihtoehtoja vertailtiin niiden MI-kertoimien pohjalta. Yrityksessä käytiin myös läpi kysymyslistoja (liitteet 1 ja 2), joiden avulla voitiin kehittää toimintaa materiaalitehokkaammaksi. SOL PALVELUT OY, OULU SOL on lähinnä siivouksen alalla kiinteistöpalveluita tuottava yritys, jossa ympäristöasioihin oli perehdytty aiemmin muun muassa ympäristöasioiden hallintajärjestelmää laadittaessa. Materiaalitehokkuuden neuvontaprojektissa lähdettiin tarkastelemaan koko yrityksen toimintoja, jolloin erityisiksi ongelmakohdiksi nousivat liian vanhat koneet. Energiasäästäväisyyden ja monikäyttöisyyden todettiin olevan tärkeitä kriteereitä myös materiaalitehokkuuden kannalta uusia koneita hankittaessa. Projektin aikana energiankäyttöä ja materiaalien hankintoja tarkasteltiin laajemminkin, yrityksen koko toiminnan kannalta. Keskustelua syntyi kemikaaleista, jätehuollosta sekä henkilökunnan kouluttamisesta. Tärkeänä pidettiin myös henkilökunnan sitouttamista materiaalitehokkuusajatteluun. Myös tämä yritys kävi läpi kysymyslistoja, mutta ei tehnyt materiaalipanoslaskelmia. 16

17 PP-FASADI OY, KELLO Metallituotteita valmistava pp-fasadi tekee tilaustöitä asiakkaidensa toiveiden mukaisesti, joten materiaalitehokkuutta ei yrityksessä lähdetty tarkastelemaan yksittäisen tuotteen kautta vaan lähtökohtana oli koko yrityksen toiminta. Projektin aikana maaliohennetta alettiin puhdistaa uudelleenkäyttöön ja kehitettiin varastointi- ja kuljetustoimintoja. Yrityksessä selvitettiin tavarantoimittajien vaihtoehtoja jättää tuotteet kokonaan pakkaamatta tai käyttää uudelleenkäytettäviä kuljetuslaatikoita. Yritys myös otti käyttöön kestäviä säilytyslaatikoita sekä pestäviä siivousliinoja ja järkeisti jätehuoltoaan lisäämällä jätteiden keräilyä ja hyödyntämistä. Jätemaalien puhdistamisen ja pakkauspahvien vähentämisen todettiin ehkäisevän jätteiden syntyä sekä poistavan niiden käsittelyyn liittyviä ongelmia. Projektin aikana yrityksessä täytettiin liitteenä olevia kysymyslistoja ja käytiin niiden pohjalta keskusteluja muun muassa pitkäikäisyyden ja monikäyttöisyyden lisäämisestä, mutta ei tehty MIPS-laskentaa. PRAFIT OY, TURKU Myymäläkalusteita valmistavassa Prafit Oy:ssä kehitettiin tuotteiden suunnittelua kiinnittämällä huomiota materiaalien valintaan ja niiden käytön vähentämiseen. Tarkasteltavaksi tuotteeksi valittiin lasivitriini, jonka materiaalipanosta (MI) voitiin pienentää valitsemalla runkomateriaaliksi ohuempi kuitulevy ja pinnaksi kevyempi alumiiniprofiili. Myös pakkausmateriaalin määrää saatiin vähennettyä. Taustatietojen puutteellisuuden vuoksi MIPS-laskentaa ei voitu tehdä täysimittaisesti. Laskelmien avulla kuitenkin tultiin siihen tulokseen, että lasivitriinin materiaalipanoksen pääpaino on alumiiniprofiilin raaka-aineessa. Keskustelu kohdentui siten materiaalien valintaan ja niiden käytön vähentämiseen. Kysymyslistojen tarkastelun yhteydessä yrityksessä heräsi keskustelua ja ideoita myös lasivitriinin palvelevuuden (S) lisäämiseksi. Korjattavuutta, täydennettävyyttä sekä uudelleenkäyttöä haluttiin lisätä sekä kehittää huoltopalveluita. Lasivitriinin materiaalitehokkaita ominaisuuksia; kestävyyttä, muunneltavuutta ja täydennettävyyttä, aiottiinkin käyttää hyväksi markkinoinnissa. Projektin aikana kehitettiin myös yrityksen jätehuoltoa tehostamalla hyötyjätteiden lajittelua. Työntekijöiden motivointi ja rohkaiseminen ideoiden kehittelyyn nähtiin Prafit Oy:ssä tärkeäksi materiaalitehokkuutta edistäväksi tekijäksi. 17

18 mips LÄHTEET Forsell, P Kone- ja metalliteollisuuden ympäristöopas tietoa yrityksen materiaali- ja jäteasioista. Ympäristöopas 66. Suomen ympäristökeskus. Helsinki: Edita. Ilomäki, M Materiaalitehostamisen ja jätteen synnyn ehkäisyn mahdollisuudet pkt-yrityksissä. Suomen ympäristö 369. Pirkanmaan ympäristökeskus. Helsinki: Hakapaino Oy. Materiaalitehokkuuden neuvontaprojekti Opas materiaalitehokkuuden neuvontaan yrityksissä. Kirjoittajat: Heino, E., Koski, E., Lettenmeier, M., Mäki, K. & Salmenperä H., SYKE, : tutkimus/eu/matnep/matopas.htm * Mäkivuokko, K Neuvonta materiaalitehokkuuden edistäjänä yrityksissä tapaustutkimuksena materiaalitehokkuuden neuvontaohjelman arviointi. Suomen ympäristö 526. Suomen ympäristökeskus. Helsinki: Edita Oyj. Julkaisu saatavilla myös Internetistä osoitteesta: * Rissa, K Ekotehokkuus enemmän vähemmästä. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita. Schmidt-Bleek, F Luonnon uusi laskuoppi. Ekotehokkuuden mittari MIPS. Toimittanut ja suomentanut Michael Lettenmeier. Gaudeamus. Tampere: Tammer-Paino. Suomen Jätelaki (1072/1993) Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Tuotteet ja ympäristö. Teollisuuden linjaukset tuotelähtöiseen ympäristöajatteluun. Törnblom, K Elektroniikka-alan ympäristöopas tietoa yrityksen materiaali- ja jäteasioista. Ympäristöopas 49. Suomen ympäristökeskus. Helsinki: Edita. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Jalanjälki, Selkäreppu ja MIPS. Turku: Hansaprint. INTERNET-OSOITTEITA Ekoteho messut: Factor X -hanke: Kansantalouden materiaalivirtalaskenta: Wuppertal-instituutti: * Osoite muuttuu. Kts. sivu 19.

19 KIRJALLISUUTTA Ilomäki, M., Dahlbo, H., Sannamo, A., Heino, P. & Alhonsalo, A Jätteiden synnyn ennalta ehkäisy kotitalouksissa ja PK-yrityksissä Välttämätön jäte projektin loppuraportti. Alueelliset ympäristöjulkaisut 72. Pirkanmaan ympäristökeskus. Tampere: Cityoffset Oy. Kauppa- ja teollisuusministeriö Ekotehokkuus ja factor-ajattelu. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 1/1998. Helsinki: Edita. Penttinen, K Pkt-yritysten ympäristönsuojelu. Suomen ympäristö 365. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto: PKT-yritysten ympäristöhaasteet Vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista. Teollisuuden toimintaohjelma kestävän kehityksen edistämiseksi Ympäristöasiat. Kysymyksiä ympäristöasioiden hoidosta PKT-yrityksille Ympäristöasiat osa PKT-yritystoimintaa. Kehittämismalleja yrityksille TEKSTISSÄ MAINITUT INTERNET-OSOITTEET HUOM! Ympäristöhallinnon Internet-osoite muuttuu. Osoite poistuu käytöstä syksyyn 2002 mennessä. Uusi osoite otetaan käyttöön Materiaalitehokkuuden neuvontaprojekti : Yritysten sisäistä koulutusta varten laadittu materiaalitehokkuuden kalvosarja: suomeksi ruotsiksi Apua MIPS:in laskemiseen, MIPS:in laskentalistat ja kysymyslistat: Esimerkkejä MI-kertoimista: Turun seudulla hyötyjätteiden vastaanotto- ja kuljetuspalveluja tarjoavat yritykset: (Jätteet & kierrätys -oppaat) Wuppertal-instituutti: 19

20 mips LIITTEET Liite 1: Kysymyslista tuotteen materiaalinkäytön vähentämiseksi. Mahdollista Kannattavaa Ei relevanttia Ei Selvitä Kyllä Ei Selvitä pitkällä aikavälillä Lyhyellä aikavälillä Kehityskohteet a) Materiaali-intensiteetin minimointi Onko tuotteen koko / tilavuus niin alhainen kuin mahdollista? Onko tuotteen käytönaikainen tilanvaatimus niin alhainen kuin mahdollista? Onko tuotteen rakenne riittävän yksinkertainen ja tuote riittävän lujatekoinen? Voidaanko tuotteeseen liittää automaattisia toimintoja, jotka vähentävät materiaalin kulutusta käytön aikana? Voiko tuotteessa ottaa käyttöön tehokkuutta lisääviä tietojärjestelmiä (käyttömäärien laskureita, tuotteiden tunnistamisen mahdollistavia mikrosiruja tms.)? Onko itse tuotantolaitoksen ja konekannan materiaalinkulutus minimoitu? Onko tuotteen varastointi optimoitu? Tarvitseeko loppukäyttäjä kaikkia tuotteeseen sisältyviä ominaisuuksia? Voidaanko tuotteen käyttö-, säilytys- ja huoltoohjeiden painamista paperille välttää? Rakennusalalla: Onko rakennustyömaan materiaalinkulutus minimoitu? b) Vaarallisten aineiden välttäminen Vältetäänkö lainsäädännöllä säädeltyjen haitallisten aineiden käyttöä? Onko huolehdittu, ettei käytetä materiaaleja, joista syntyy myrkyllisiä yhdisteitä tulipaloissa (esim. kloori ja bromi) tai niiden päästessä kontaktiin veden kanssa? Rakennusalalla: Onko selvitetty, ettei eri materiaaliyhdistelmistä synny rakentamisen tai rakennuksen käytön aikana haitallisia päästöjä huoneilmaan? c) Pakkausten optimointi Voidaanko pakkausjätteen syntymistä ehkäistä (esim. tilaukset ja toimitukset ilman pakkauksia tai mahdollisimman suurissa pakkauksissa, uudelleenkäyttöön perustuvat pakkausjärjestelmät)? Voidaanko pakkausten kierrätystä kehittää (esim. onko pakkauksen rakenne mahdollisimman yksinkertainen, kierrätyskelpoinen, laminoimattomat pakkaukset, materiaalien merkitseminen)? Käytetäänkö kertakäyttöisissä pakkauksissa matala-mi-materiaaleja ja ovatko ne mahdollisimman pieniä ja kevyitä? 20

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa

HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa Versio 1.0 Julkaistu 2/2016 Millainen on kestävän kehityksen mukainen kalustehankinta? Joulukuussa 2015

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha 17.1.2017 Kajaani 1 Suomen Pakkausyhdistys ry Pakkausalan yhteistoimintajärjestö perustettu 1954 Toiminta-ajatus: pakkausalan toimintaedellytysten edistäminen

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

SähkölaiteMIPS. Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen. D-mat oy

SähkölaiteMIPS. Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen. D-mat oy SähkölaiteMIPS Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen D-mat oy Laskutoimitukset VILLE SALO ville.salo@saunalahti.fi +358 4 888 999 Menetelmä ja ohjaus

Lisätiedot

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 1 2 Ruukki life -paneeli Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 3 Mikä Ruukki life paneeli on? Esivalmistettu sandwich-paneeli, jossa kahden teräslevyn välissä on eristekerros. Yli 70% mineraalivillan

Lisätiedot

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä,

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä, Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Ekopiste on kuluttajan arvostama palvelu Tutkimuksen

Lisätiedot

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy Kuntien materiaalitehokkuus seminaari 7.5.2013 Sibeliustalo Mistä kaupungin materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT'

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' Kuvat ovat oppaasta, jota myyvät Edita-kirjakaupat: Nissinen, Ari 2004. Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Betonipäivät Puukivi - puuta ja betonia yhdessä Kimmo Rinne

Betonipäivät Puukivi - puuta ja betonia yhdessä Kimmo Rinne Betonipäivät 2015 Puukivi - puuta ja betonia yhdessä 29.10.2015 Kimmo Rinne 1 Destamatic Oy lyhyesti Vuonna 1998 perustettu, yksityisomisteinen materiaalien kierrätysalan yritys. Liikevaihto 2015 n. 9

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TULEVAISUUDEN TUOTTEITA Kun on kyse tekniikan valinnasta, tiedämme, että yritykset korostavat luotettavuutta ja ympäristövaikutuksia. Siksi keskitymme tuotteiden

Lisätiedot

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Hanna Salmenperä, SYKE, Tekstiilien kierrätyksellä toteuttamaan kiertotaloutta - TEXJÄTE-hankkeen loppuseminaari, 23.4.2015 Päämäärät käytettyjen

Lisätiedot

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Lea Kauppi Luonnonvarojen käytön strategiset lähtökohdat ja avainkysymykset -seminaari 9.12.2008 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

KALUSTEHANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön kalustehankinnoissa

KALUSTEHANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön kalustehankinnoissa KALUSTEHANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön kalustehankinnoissa Versio 1.1 Julkaistu 3/2016 Päivitetty 8.3.2016 Millainen on kestävän kehityksen mukainen kalustehankinta? Joulukuussa

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Johanna Krabbe Ympäristöosaamispalvelut 1.2.2013 Luonnonvarat tyydyttävät välttämättömiä tarpeita Luonnonvarat tyydyttävät hyvinvoinnin

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg

EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi Seminaari 5.4.2016, Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi - Elinkaariarviointi

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Shape Media

Tapaustutkimus: Shape Media 28.3.214 Tapaustutkimus: Shape Media Maija Federley, Minna Nors, Hanna Pihkola & Katri Behm Kestäviä palveluita käyttäjäymmärrykseen perustuen Mistä aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Eero Myller Projektipäällikkö Lassila & Tikanoja KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Puujätteet kiertoon seminaari 27.5.2015

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina hanke Jukka Jokiranta FocusIt Consulting Oy 2010 Tuotekortti

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001 ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, 90240 OULU Puh. 08-348 789 www.nhservice.com YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 SFS-EN ISO 14001 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Energiankulutus 3 Vedenkulutus 5 Tilastoidut häiriöt

Lisätiedot

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Henrik Rainio, Kuntatalous Tuulia Innala, Alueet ja yhdyskunnat Kuntamarkkinat 15.9.2016 Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa resurssit säilytetään

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO JÄTESUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010 Hyväksytty hallintokeskuksessa 13.12.2007. 2 1. Johdanto Tampereen yliopiston jätesuunnitelma on osa

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO ISO sarjan uudet standardit tutuiksi Paula Eskola, Motiva Oy

Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO ISO sarjan uudet standardit tutuiksi Paula Eskola, Motiva Oy Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO 14051 ISO 14000 -sarjan uudet standardit tutuiksi 30.1. Paula Eskola, Motiva Oy Mikä standardi? Materiaalivirtojen kustannusanalyysi = Material

Lisätiedot

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus SYKE Hanna Eskelinen, Suomen ympäristökeskus SYKE Tavoitteet ja toteutus Tarkastelun

Lisätiedot

AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM

AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM NYT TIEDÄT. Nyt tiedät, mitä koneellesi kuuluu. Tarkka, ajantasainen tieto koneesi sijainnista, käytöstä ja kunnosta tehostaa toimintaasi ja pienentää

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Luonnos Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois.Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Outotec kasvava teknologiayritys

Outotec kasvava teknologiayritys Asmo Vartiainen, Johtaja Outotec kasvava teknologiayritys Metallienjalostuspäivät 2012 Teknologiaa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Outotec kehittää ja toimittaa ympäristön kannalta kestäviä teknologiaratkaisuja

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Käyttöohje. Parade 60 Rollaattori

Käyttöohje. Parade 60 Rollaattori Parade 60 Rollaattori 1 2 Sisältö TUOTTEISTAMME...4 KÄYTTÖTARKOITUS...6 TEKNINEN ERITTELY...7 LISÄVARUSTEET...7 KÄYTTÄJÄN OPAS...8 3 Tuotteistamme Tuotetta vastaan otettaessa Tarkista seuraavat asiat ennen

Lisätiedot

16.02.2016 JÄTEHUOLLON POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN LISÄSELVITYS

16.02.2016 JÄTEHUOLLON POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN LISÄSELVITYS 16.02.2016 JÄTEHUOLLON POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN LISÄSELVITYS Liite: _1_ MEHILÄINEN OY SEKÄ MEDIVERKKO-YHTIÖT TOIMIPISTEET SUOMESSA Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko-yhtiöt Suomessa toimipisteet ovat määritetty

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

HUKKA HALLINTAAN! Materiaalitehokkuuden avulla toimiviin symbiooseihin Teolliset Symbioosit, Resurssit hyötykäyttöön

HUKKA HALLINTAAN! Materiaalitehokkuuden avulla toimiviin symbiooseihin Teolliset Symbioosit, Resurssit hyötykäyttöön HUKKA HALLINTAAN! Materiaalitehokkuuden avulla toimiviin symbiooseihin Teolliset Symbioosit, Resurssit hyötykäyttöön Pirjo Rinnepelto www.apilagroup.fi pirjo.rinnepelto@apilagroup.fi 040 1494251 Apila

Lisätiedot

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I2.5.2016 info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö Valtakunnallinen PIMA-strategia Hyväksyttiin joulukuussa 2015 PIMA-alueiden

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Aika Toimenpide Ympäristövaikutus Tila Dokumentti 2013 Nestelannoituksen osuuden lisääminen 30 %:iin Lannoitteiden huuhtoutuminen vähenee

Aika Toimenpide Ympäristövaikutus Tila Dokumentti 2013 Nestelannoituksen osuuden lisääminen 30 %:iin Lannoitteiden huuhtoutuminen vähenee Joroisten Kartano-Golf Oy Päivitetty 14.12.2016 Ympäristötoimenpiteet Aika Toimenpide Ympäristövaikutus Tila Dokumentti Nestelannoituksen osuuden lisääminen 30 %:iin Lannoitteiden huuhtoutuminen vähenee

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 MOVALUBE OY, JUVANTASKU 7, ESPOO, FINLAND VAT

AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 MOVALUBE OY, JUVANTASKU 7, ESPOO, FINLAND VAT AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 Ongelma Käytäntö on osoittanut, että huollon puute vaurioittaa vakavasti yhtä kolmesta takalaitanostimesta niiden kolmen ensimmäisen

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot