INNOVAATIOLINJAUKSET 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INNOVAATIOLINJAUKSET 2010"

Transkriptio

1 INNOVAATIOLINJAUKSET 2010

2

3 Tiivistelmä Viestintätoimiala elää murroksessa, jossa asiakas- ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset asettavat yhä kovenevia haasteita tulevaisuuden ennakoinnille, yritysten ketteryydelle ja uusien innovaatioiden nopealle kehittämiselle. Toimialan ja sen yritysten tulee panostaa selvästi enemmän uusien, asiakaslähtöisten tuote-, palvelu- ja liiketoimintainnovaatioiden kehittämiseen. Tämä edellyttää tavoitteellista, monialaista tutkimus- ja kehitystoimintaa, sen tuloksellisuuden arviointia ja saavutusten esilletuomista sekä monipuolista osaamisen kehittämistä. Aktiivinen verkottuminen ja uudet yhteistyömallit asiakkaiden, niin oman kuin muiden toimialojen yrityksien sekä tutkimus- ja kehitystyötä toteuttavien ja sitä rahoittavien tahojen kanssa on välttämätöntä. Vain näin saavutetaan innovaatiotoimintaan tarvittava kriittinen massa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yrityksen strategisista valinnoista lähtevän innovaatioprosessin johtamiseen (avoimuus ja viestintä) ja kehitysmyönteisen kulttuurin luomiseen ja ylläpitoon.

4 Johdanto Tämän linjauksen alkuunpanijana on toiminut Viestinnän Keskusliiton Strategia- ja tulevaisuusryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: Toimitusjohtaja Jukka Ottela, Esa-konserni, puheenjohtaja Toimitusjohtaja Mikko Ilomäki, Erweko Painotuote Oy Toimitusjohtaja Petri Manninen, Suomen Uutisradio Oy Toimitusjohtaja Jouko Jokinen, Satakunnan Kansa Toimitusjohtaja Ilkka Seppälä, Yhtyneet Kuvalehdet Oy Varatoimitusjohtaja Timo Ketonen, Hansaprint Oy Tuotantopäällikkö Tarja Kyllönen, Helprint-Quebecor Oy Toimitusjohtaja Antti Reenpää, Kustannusosakeyhtiö Otava Toimitusjohtaja Ilkka Kylmälä, Gummerus Kustannus Oy Varatoimitusjohtaja Mikko Räisänen, MTV Oy Toimitusjohtaja Harri Mannila, Talotekniikka-Julkaisut Oy Kehitysjohtaja Pekka Jaakola/Marja-Leena Tuomola, SWelcom Oy Kirjapainoneuvos Pekka Salmén, Sanoma Osakeyhtiö Kehitysjohtaja Helene Juhola, VKL Toimitusjohtaja Håkan Gabrielsson, VKL Ryhmä päätti vuoden 2006 alussa ottaa toimialan innovaatiojohtamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämisen erityisen tarkastelun kohteeksi. Linjausten taustaksi teetettiin selvitys Innovaatiojohtaminen osana viestintäalan strategisia linjauksia, jossa on käyty läpi toimialan innovaatiotoiminnan nykytilaa sekä tehty vertailua muihin toimialoihin Suomessa ja mediatoimialaan Ruotsissa. Selvityksen tekijöinä toimivat SWOT Consulting Finland Ltd:n seniorikonsultit Markku Antikainen ja Jouni Juuti. Selvitystyön ohjausryhmän muodostivat seuraavat Strategia- ja tulevaisuusryhmän jäsenet: Toimitusjohtaja Jukka Ottela, Esa-konserni, puheenjohtaja Varatoimitusjohtaja Timo Ketonen, Hansaprint Oy Varatoimitusjohtaja Mikko Räisänen, MTV Oy Työryhmien panos innovaatiolinjausten synnyttämisessä on ollut korvaamaton.

5 1. Tausta Viestintäala elää murrosta, jonka väitetään olevan sen historian suurimpia. Sisältöjen ja toimintoketjujen digitalisoituminen, uudet jakelukanavat ja päätelaitteet sekä mediamaiseman pirstaloituminen ovat tuoneet mukanaan aivan uusia haasteita. Kuluttajille, asiakkaille ja mainostajille on koko ajan tarjolla lisää vaihtoehtoja ja uusia toimijoita tulee markkinoille kilpailemaan samoista asiakkaista. Painetun viestinnän osuus koko viestintämarkkinasta laskee hitaasti mutta varmasti. Internetin käyttö kasvaa suorassa suhteessa laajakaistayhteyksien lisääntymisen kanssa. Kansainvälistyminen ja globalisaatio muuttavat kilpailutilannetta. Enää ei kilpailla vain koti- tai lähimarkkinoilla, vaan kilpailija saattaa löytyä myös Kauko-Idästä. Jotta viestintäala menestyy yhä kiristyvässä kilpailussa, sen täytyy tuntea asiakkaitten ja kuluttajien tarpeet ja pystyä reagoimaan niissä tapahtuviin muutoksiin yhä nopeammin. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Painettu joukkoviestintä Sähköinen viestintä Tallenneviestintä Kuva 1. Suomen joukkoviestintämarkkinoiden kehitys viimeisen 25 vuoden aikana. Painetun viestinnän osuus on ollut hitaassa laskussa. Lähde: Tilastokeskus 3

6 Newspapers Free papers Magazines Television Others 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kuva 2. Eri medioiden osuudet mediamainonnan kakusta kuluneen 25 vuoden aikana. Muu mainonta sisältää muun muassa verkkomediamainonnan, jonka osuus vuonna 2006 oli yhtä suuri kuin radiomainonnan. Lähde: Tilastokeskus. Ilmais- ja noutolehdet Video/DVD Aikakauslehdet Kirjallisuus Äänitallenteet Sanoma-, talous- ja iltapäivälehdet Internet Radio Televisio

7 Digisovitin Tietokone Internet-yhteys Laajakaista Matkapuhelin WAP/GPRS/3G Kuva 4. Eräiden tietoteknisten laitteiden ja tietoliikenneyhteyksien yleistyminen kotitalouksissa vuodesta 2000 lähtien. Noin 60 %:lla kotitalouksista on laajakaistayhteys. Lähde: Tilastokeskus Suomessa ja toimialalla tarvitaan liiketoimintalähtöistä innovaatiotoimintaa. Toimialan haasteena on luoda uutta asiakaslähtöistä liiketoimintaa, uudistaa olemassa olevaa ja nopeuttaa tutkimus- ja kehitystyön tulosten hyödyntämistä. Samalla joudutaan miettimään kehitystoiminnan panostuksia, ovatko ne riittäviä ja seurataanko niitä riittävällä tarkkuudella. Tulosten mittarina täytyy olla kansainvälinen taso, ei riitä, että ollaan hyviä kansallisella tasolla. Viestintäalalla on mahdollisuudet, yhdessä muiden toimijoiden kanssa, kehittää myös kansainvälisille markkinoille yltäviä innovaatioita. Kuva 3. (viereinen sivu) Kuluttajien eri medioiden parissa käyttämä aika vuosina Internetin käyttöön kuluva aika on kasvanut. On kuitenkin otettava huomioon, että siinä on mukana kaikki Internetin käyttö. Internetin käyttöä mediatarkoituksiin ei siis ole eritelty. Lähde: TNS Atlas Intermedia / TNS Gallup Oy 5

8 2. Innovointi viestintäalalla 2.1 Mikä on innovaatio? Yleinen määrittely Tekes määrittelee innovaation kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetyksi tiedoksi ja osaamiseksi. Oleellisia asioita, joista innovaation tunnistaa, ovat - uutuusarvo, ainakin asiayhteyteen liittyen sekä - hyödyntämisen toteutuminen; hyödyntäminen voi olla kaupallista tai yhteiskunnallista. Idea, keksintö tai tutkimustulos ei ole innovaatio, eikä pelkkä tutkimus- ja kehityspanosten vertailu suoraan kerro toimialojen tai yritysten innovointikyvystä tärkeää on kyky kaupallistaa tai implementoida kehitystyön tulokset. Innovaatioita tehdään näin kaikilla toiminnan alueilla mukaan lukien strategiatyö, liiketoiminta, organisaatio, tuotteet ja palvelut, markkinointi, teknologiat ja prosessit. Kolmen tasoisia innovaatioita Innovaatiot voidaan jakaa merkityksensä suhteen kahteen ryhmään - radikaalit, käänteentekevät hyödyntämisen aikajänne on tyypillisesti pitkä (esim. Internet 30 vuotta) - vähittäiset, lisäävät uuden kehittämistä olemassa olevan päälle, aikajänne lyhyempi (esim. erilaiset painamisen lisäarvopalvelut KTS-jakso)

9 Toisaalta niiden merkitys liiketoiminnan kannalta voi olla - säilyttävä eli innovaatio vahvistaa nykyistä liiketoimintaa - hajottava (disruptiivinen) eli uusi innovaatio syö aluksi olemassa olevan liiketoimintaa, mutta voi jollakin aikavälillä osoittautua rahasammoksi tai jopa elinehdoksi (esim. keskuskone minitietokone PC) Innovaatiot viestintäalalla Seuraavassa on esimerkkien kautta pyritty hahmottamaan, mitä innovaatiolla viestintäalan eri sektoreilla tarkoitetaan - TV -toiminta: mobiilitv ja siihen kehitettävät formaatit, interaktiiviset TV-ohjelmat, uudet ohjelmaformaatit ohjelmaformaattien lokalisointi, sikäli kun formaattia ei edelleen kehitetä, ei ole innovaatio - Kirjapainotoiminta: tuotteistettu yksilöllisten painotuotteiden valmistusprosessi (web-to-print), hybridimediapohjaiset lisäarvopalvelut, uusi tuote uusille markkinoille olemassa olevilla laitteilla, uusi toimintamalli tai tekniikka tuotantotehokkuuden parantamiseen - Kustantaminen: uusi tapa tuottaa tai julkaista sisältö, tehostaa kustannusprosessia tai logistiikkaa, liittää tuotteeseen uusia, aikaisemmasta poikkeavia ominaisuuksia tai lisäarvopalveluita jokaisen uuden kirjan tai lehden tuottaminen ei ole innovaatio 2.2 Millainen on innovaatioprosessi? Innovaatioiden tuottaminen voidaan kuvata innovaatioprosessina, joka etenee seuraavasti: - tiedon keruu ja sen analysointi - ideoiden (aloitteiden, aihioiden ja keksintöjen) tuottaminen ja etsiminen - ideoiden arviointi ja valinta jatkokäsittelyyn - konseptointi, alustavan ratkaisun muodostaminen ja edelleen kehittäminen - kaupallistaminen, toteuttaminen. 7

10 Tutkimus- ja kehitysorganisaatio on mukana läpi prosessin, mutta merkittävässä roolissa on myös yrityksen muu organisaatio. Prosessin vapausasteet vähenevät kaupallistamiseen siirryttäessä, jolloin markkinointi tyypillisesti ottaa vastuun. Asiakas Markkinat Yhteistyöverkosto Kriteerit Tutkimus ja kehitys Kilpailijat Jakelutie T & k Tuotteet ja ja palvelut Tavarantoimittajat Tutkimuslaitokset Oppilaitokset Tiedon Tiedon keruu keruu Ideat, Ideat, aihiot, aihiot, keksinnöt - Arviointi Arviointi Konsep- Konseptointtointi Kaupallistaminentaminen, toteutus toteutus Innovaatio Keksijät Oma organisaatio Strategiset Strategiset valinnat valinnat Heikot signaalit Kuva 5. Esimerkki innovaatioprosessista Asiakasnäkökulman huomioon ottaminen tietoa kerättäessä ja jalostettaessa on erityisen tärkeää. Parhaat kehittäjät pyrkivät integroitumaan osaksi asiakkaidensa tuotekehitysprosessia. Voidaankin väittää, että menestyvät yritykset tuntevat asiakkaansa prosessit ja asiakkaat itselleen tärkeiltä osin asiakastaan paremmin. Mielenkiintoinen tapa tarkastella innovoinnin tulevaisuutta ovat avoimet innovaatiot (Open Innovation vrt. avoin lähdekoodi). Käsitteellä kuvataan ideaalisimmillaan tilannetta, jossa laaja joukko toimijoita (yritykset, asiakkaat, tutkimuslaitokset, yliopistot jne.) innovoivat yhdessä ja jokainen organisaatio saa vapaasti hyödyntää prosessin tuloksia.

11 2.3 Miten innovaatioita johdetaan? Innovaatioiden tuottaminen on viestintäalallakin yritysten ylimmän johdon strateginen tehtävä. Kehittämistyön tärkeys heijastuu johdon strategisissa valinnoissa eli esimerkiksi siinä, miten yritys määrittelee asemansa kehittäjänä (pioneeri, soveltaja, seuraaja), millainen on yrityksen kehittämispanos ja miten organisaatioon luodaan kehittämismyönteinen ympäristö. Yritysjohdon vastuulla ovat innovaatiotyön eri osa-alueet, prosessien määrittely, vastuuhenkilöiden valinta, osaamisen kehittäminen sekä tuloksellisuuden seuranta. Ennen näitä valintoja ja määrittelyjä ei viestintäalan yrityksissä todella johdeta innovaatiotyötä. Innovaatiojohtamisen kannalta on tärkeää ymmärtää, että - innovaatiotyötä ohjataan strategisilla valinnoilla - innovaatioiden syntyminen edellyttää yritykseltä jatkuvaa ympäristön seurantaa ja tiedon keräämistä - innovaatiotyöllä on riittävästi raja- ja kontaktipintoja uuden tiedon hankintaan - ideoita syntyy koko organisaatiossa - innovaatiotyö voi edetä myös pienin askelin - innovaatioiden syntyminen vaatii suotuisat olosuhteet ja - organisaation toisinajattelijat voivat aukoa uusia uria. 9

12 3. Päämäärät vuonna 2010 Innovaatiotyön osalta viestintätoimialalle asetetaan kolmen vuoden aikajänteellä seuraavat päämäärät: - Yrityksen strategiasta lähtevä innovaatiotyö on tärkeässä roolissa kilpailukykyä kehitettäessä. Yrityksen johto osallistuu innovaatiotyöhön asettamalla tavoitteita, luomalla innostusta ja auttamalla esteiden ylittämisessä. - Jatkuvan uudistumisen edellyttämät panostukset innovaatiotoimintaan ovat toimialalla 50 prosenttia korkeammalla tasolla. T&K&I -toiminta on tavoitteellista ja monialaista ja tähtää kaupalliseen hyödyntämiseen. - Innovaatiotoimintaan tarvittava kriittinen massa varmistetaan aktiivisella verkottumisella ja yhteistyöllä. Hyvät käytännöt leviävät alalla systemaattisen benchmarkkauksen ja alakohtaisen tutkimuksen keinoin. Innovaatiotoimintaa tuetaan erityiskoulutuksella ja sitä tukevia opintoja on sisällytetty alan peruskoulutukseen. Innovaatiotoiminnan tuloksellisuutta arvioidaan. - Toimialan mielikuvaa luonnehtivat laatusanat kehityshakuinen, luova ja uudistuva. Alan kehittämiä tuotteita ja palveluita käytetään esimerkkeinä innovaatioista puhuttaessa. Toimiala on varteenotettava vaikuttaja Suomen innovaatiopolitiikassa.

13 4. Tavoitteet 4.1 Kilpailukyvyn parantaminen strategiasta lähtevällä innovaatiotyöllä Toimintaympäristön ja erityisesti asiakas- ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksia seurataan aktiivisesti. Asiakkaat ja kuluttajat sidotaan entistä tiiviimmin mukaan uusien palveluiden kehitystyöhön. Jatkuvalla strategia- ja ennakointityöllä luodaan pohjaa innovaatiotoiminnan ja siihen liittyvän tutkimus- ja kehitystyön suuntaamiselle. Johdon tehtävänä on määritellä yrityksen strateginen positio innovaatiotoiminnassa, rakentaa tarvittavat toimintatavat ja -prosessit sekä luoda kehitysmyönteinen kulttuuri. Toimenpiteet: - Alan innovaatiotoiminnan tukeminen otetaan huomioon Viestinnän Keskusliiton strategiassa. - Tuleva Viestintäalan strategiset linjaukset uudistetaan vuosikymmenen vaihteeseen mennessä. - Toimialaa koskevaa ennakointia tehdään yhteistyössä tutkimustahojen kanssa sekä osallistutaan laajempiin kansallisiin ennakointihankkeisiin. - Huolehditaan, että alalla on ajan tasalla olevaa tilasto- yms. tietoa media-alasta ja tärkeistä yhä monimutkaistuvaa toimintaympäristöä koskevista muutostrendeistä. Kiinnitetään erityistä huomiota tilastojen tulkintaan. - Toimialan strategioita laadittaessa jäsenyritysten aktiivinen panos ja näkemykset ovat avainasemassa. - Strategioista viestitään innovaatiotoiminnan kannalta tärkeille tahoille (jäsenyrityksille, asiakkaille, rahoittajille, muille sidosryhmille sekä naapuritoimialoille). 11

14 4.2 Jatkuva uudistuminen ja tutkimus- ja kehityspanoksen kasvattaminen Vaikutetaan aktiivisesti tutkimus- ja tuotekehitykseen liittyvien ohjelmien ja hankkeiden muodostamiseen ja niiden strategisiin tavoitteisiin. Pyritään haasteellisiin ja riittävän isoihin hankekokonaisuuksiin. Liiketoimintalähtöisen innovaatiotyön lisäksi tarvitaan myös pidemmän tähtäimen ohjelmia, jotka luovat eväitä tulevaisuuden menestystarinoille. T&K&I -toiminnan tulee olla tavoitteellista ja panostusten riittäviä merkittävien tulosten varmistamiseksi. Uskalletaan ottaa riskejä ja joskus myös epäonnistua. Pidetään aktiivisesti yhteyttä kansallisen innovaatiojärjestelmän osapuoliin ja tiivistetään kansainvälistä yhteistyötä. Osallistutaan tieteen- ja teknologian toimialalle tärkeiden huippuosaamisen keskittymien rakentamiseen, niiden tutkimuksen painopisteiden määrittelemiseen sekä ollaan mukana toimialalle tärkeissä tutkimushankkeissa. Tehtävät: - Huolehditaan Innoprint -projektin onnistuneesta toteutuksesta. Tavoitteena on hyödyntää Tekesin varaama 5 miljoonan euron rahoitustuki vähintään 60 % :sesti. - Edesautetaan sähköisten palveluiden alueelle valmisteltavan Innoprintin sisarprojektin käynnistämistä Tekesissä syksyllä Sitoudutaan olemaan mukana huippuosaamisen keskittymien (Metsäklusteri Oy, ICT-keskittymä) viestintäalalle suuntautuvien T&K&I -ohjelmien valmistelussa ja toteutuksessa. - Vaikutetaan viestintäalan statukseen EU7. puiteohjelman tulevissa hauissa. - Toimitaan aktiivisessa yhteistyössä T&K&I -toimintaa rahoittavien ja sitä toteuttavien tahojen kanssa Aktiivinen verkottuminen ja hyvien käytäntöjen etsiminen Asiakkaan rooli innovaatiotyössä on ensiarvoisen tärkeä. Verkostoja tarvitaan sekä pieniin että isoihin toimijoihin niin toimialan sisällä kuin muihin toimialoihin päin. Erityisesti pienten yritysten on verkotuttava, jotta ne pystyvät saavuttamaan innovaatiotoiminnan

15 edellyttämän liiketoiminnan volyymin. Vaikutetaan viestintäalan innovaatiotoimintaa tukevien kansainvälisten verkostojen muodostamiseen. Tuetaan toimialaan keskittyvää innovaatiotutkimusta. Jatketaan kansainvälisten vertailujen tekemistä innovaatiotoimintaan liittyvillä alueilla. Tehtävät: - Kehitetään uusia muotoja yritysten ja oppilaitosten väliseen verkottumiseen esimerkiksi TAIK:in Mediakonseptilaboratorion malliin. - Tuetaan uuden yritystoiminnan synnyttämistä käyttäen esimerkkinä muun muassa Diges ry:n ja Forum Viriumin toimintamalleja. - Ollaan myötävaikuttamassa T&K&I -toimintaan keskittyvien kansainvälisten yhteistyöfoorumien syntymiseen. Esimerkkinä on EU-komissiolle ehdotettava Euroopan painoteollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseen tähtäävä liittojen, yliopistojen ja yritysten foorumi. - Edistetään alan tutkimuksesta kiinnostuneiden tahojen kansainvälistä verkottumista paino- ja mediateollisuuden tutkimusjärjestön IARIGAIn avulla. - Tuetaan tutkimushankkeita ja opinnäytteitä, jotka paneutuvat innovaatiotoiminnan haasteisiin ja ratkaisuihin viestintäalalla. - Tarvittaessa tehdään tiettyyn aihealueeseen tai kiinnostavaan kohteeseen suunnattua benchmarkkausta. 4.4 Kehitetään innovaatiotoiminnan edellyttämää osaamista Tuloksellinen innovaatioiden synnyttäminen vaatii sekä näkijöitä, soveltajia että tekijöitä. Määritellään millaisia osaamisvaatimuksia erityyppisille henkilöille asetetaan. Järjestetään erillistä innovaatiotoimintaan liittyvää koulutusta mielellään yhdessä muiden toimialojen kanssa. Huolehditaan innovaatiotoimintaa tukevien opintojen (projektitoiminta, innovaatiotyön menetelmät jne.) sisällyttämisestä alan koulutukseen eri tasoilla, mutta erityisesti ammatti- ja tiedekorkeakouluissa. 13

16 Tehtävät: - Toimialan koulutuslinjauksissa määritellään tulevaisuuden osaamistarpeet. - Innovaatiotoimintaa tukevien opintojen sisällyttäminen alan koulutukseen tapahtuu koulutuksen alueella toimivien yhteistyöelinten kautta. - Hyödynnetään olemassa olevia koulutusohjelmia ja tarpeen vaatiessa järjestetään räätälöityä koulutusta. - Edistetään aloitetoiminnan aktivointia ja työsuhdekeksintöjen tukemista alalla. - Selvitetään toimialan oman innovaatiopäivän tarpeellisuus. 4.5 Saavutusten esilletuominen luo positiivista mielikuvaa Innovaatiotoiminnan tuloksellisuuden arviointi ja kehittämistyön tulosten mittaus ja seuranta sekä toimiala- että yritystasolla on välttämätöntä jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Se tarjoaa myös mahdollisuuden viestiä saavutuksista alan ulkopuolelle. Konkreettiset esimerkit ja tulokset sekä mahdolliset innovaatio-kilpailut toimivat eväinä koko toimialan mielikuvan rakentamisessa. Positiivinen imago antaa painoarvoa, kun halutaan vaikuttaa Suomen innovaatiopolitiikkaan ja varmistaa innovaatiotoiminnan riittävä rahoitus. Tehtävät: - Yhdenmukaistetaan toimialan T&K -kulujen raportointia. Kehitetään menettely alan innovaatio-aktiivisuuden ja innovaatioiden määrän mittaamiseen sekä tuloksellisuuden arviointiin (toimialan yritysten panostus innovaatiotoimintaan kontra tuottavuus/kannattavuus). - Seurataan alalle suunnattujen T&K&I -hankkeiden (muun muassa Innoprint) ja ohjelmien tuloksellisuutta esimerkiksi seuraavilla tavoilla: alalle suunnattujen ohjelmien määrä ja rakenne, projektien ja niistä syntyneiden konseptien, tuotteiden ja palvelujen määrä, julkisen sektorin / yritysten panokset suhteessa tuloksiin. - Selvitetään toimialaa koskevan innovaatiokilpailun tarpeellisuus. - Alan innovaatioista tiedotetaan aktiivisesti sekä liittojen että yritysten toimesta hyödyntämällä muun muassa EK:n Prima -lehteä, muita julkaisuja ja tiedotusvälineitä. Kiinnitetään huomiota myös kuluttajille suunnattuun viestintään.

17 5. Resurssit 5.1. Tutkimussäätiöt Viestinnän Keskusliiton välittömässä vaikutuspiirissä toimii kaksi tutkimusta rahoittavaa säätiötä Viestinnän Taloudellinen Tutkimussäätiö (VTTS) ja Graafisen Teollisuuden Tutkimussäätiö (GTTS). Erityisesti GTTS:n varallisuus on kasvanut viime vuosina huomattavaksi (vajaa 30 milj. euroa vuonna 2007) ja mahdollistaa noin miljoonan euron vuosittaisen panostuksen tutkimus- ja kehitystoimintaan, opinnäytteisiin ja osaamisen kehittämiseen yrityksissä ja oppilaitoksissa. Toimialan innovaatiolinjaukset otetaan huomioon säätiöiden toimintaa kehitettäessä. Muiden säätiöiden (kuten Helsingin Sanomain Säätiö) kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti alueilla, joissa intressi on yhteinen. Tämä mahdollistaa suuremmat ja haasteellisemmat hankekokonaisuudet. 5.2 Toimialan yritysten panostus Innovaatiolinjausten taustalla vaikuttaneen raportin (Innovaatiojohtaminen osana viestintäalan strategisia linjauksia, VKL ja SWOT Consulting) mukaan toimialan yritysten panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on varsin vaatimaton. Viestintäalan yritysten suhteellinen panostus T&K -toimintaan on noin 0,5 % liikevaihdosta. Suurimmat T&K -panostukset muodostavat 1,1 % yrityksen liikevaihdosta. T&K -kulut muodostavat kuitenkin vain osan koko innovaatiotoiminnan kuluista, joiden mittaamiseen ei toimialalla tällä hetkellä ole hyvää menetelmää. Tavoitteena on, että vuoteen 2010 mennessä alan panostus innovaatiotoimintaan kasvaa 50 % nykytasoon verrattuna. 5.3 Julkiset rahoittajat Toimialan kannalta ylivoimaisesti tärkein T&K&I -työn rahoittaja on Tekes. Tekesin vuosibudjetista yli puolet kohdistuu PK-yrityksille ja yli kaksi kolmasosaa alle 500 henkeä työllistäville yrityksille. Tässä mielessä viestintäalalla pitäisi olla hyvät mahdollisuudet rahoituksen saamiseen. Viestintätoimialan status Tekesin toiminnassa onkin ollut nousussa ja sitä pyritään edelleen vahvistamaan. 15

18 Muita lähteitä ovat muun muassa alueelliset TE -keskukset, joita kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää jo hankesuunnitelmien ja rahoitushakemusten tekemisessä. Myös paikalliset osaamiskeskukset, sikäli kuin niiden aihe-alueet ovat alan yrityksille sopivia, tarjoavat mahdollisuuksia paikallisten kehittämishankkeiden pystyttämiseen. 5.4 EU:n ohjelmat Viestintäala ei ole erityisen aktiivisesti osallistunut EU:n ohjelmiin. Tilanne on sama muualla Euroopassa. EU:n tutkimuksen puiteohjelmissa toteutettavat hankkeet ovat tyypiltään esikilpailullisia, pitkän aikajänteen hankkeita, joissa on melko laajat tutkimuskonsortiot. Tällaisen konsortion osapuolena toimiminen on viestintäalankin toimijalle mahdollisuus. Muita ohjelmia ovat muun muassa Eureka, jossa rahoitetaan yrityshankkeita sekä Craft, joka on puolestaan PKT -sektorin yrityksille suunnattu ohjelma. Nämä tarjoavat mahdollisuuden lyhyemmän aikavälin tuotekehitystyyppisille hankkeille. EU7 puiteohjelma on käynnistynyt. Sen suunnitelmissa ei media-ala juurikaan näy. Ensimmäinen hakukierros on umpeutumassa. Seuraavien hakujen sisältöihin voidaan yrittää saada täsmennyksiä hyödyntäen muun muassa Forest Based Sector Technology Platformin ja muiden foorumien tarjoamia yhteyksiä EU-komission virkamiehiin. EU-ohjelmiin on varattu merkittävät summat rahaa, joten niiden tehokkaampi hyödyntäminen myös viestintätoimialalla viimeistään EU7 puiteohjelman jälkeen tuntuu välttämättömältä. VIITTEET VKL ja SWOT Consulting Finland Ltd, Innovaatiojohtaminen osana viestintäalan strategisia linjauksia. 51 s. TULEVA Suomen viestintäalan strategiset linjaukset. 32 s. Vauhtia viestinnästä. Suomen viestintäalan strategiset linjaukset. 221 s.

19

20 Mikään maailmassa ei ole niin arvokas kuin oikea idea oikeaan aikaan. -Viktor Hugo Viestinnän Keskusliitto Lönnrotinkatu 11 A, PL 291, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09)

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Viestintäalan ympäristölinjaus

Viestintäalan ympäristölinjaus Viestintäalan ympäristölinjaus Matkalla kestävämpään 24.8.2010 1 Ympäristölinjaus-projekti Projektin ohjausryhmä VKL:n strategia- ja tulevaisuusryhmä Projektin johtoryhmä Jukka Ottela, ESA Tarja Kyllönen,

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Toimintasuunnitelma 2015 Edunvalvonta Strateginen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

WWW-osoite www.tekes.fi Virallinen sähköpostiosoite kirjaamo@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016

WWW-osoite www.tekes.fi Virallinen sähköpostiosoite kirjaamo@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Elinkeinoelämän kanssa verkottuneeseen tutkimukseen Organisaation

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2011. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011

Alma Median tulos Q1 2011. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011 Alma Median tulos Q1 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011 1 Agenda Avainkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys Q1 ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi

Lisätiedot