INNOVAATIOLINJAUKSET 2010

Transkriptio

1 INNOVAATIOLINJAUKSET 2010

2

3 Tiivistelmä Viestintätoimiala elää murroksessa, jossa asiakas- ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset asettavat yhä kovenevia haasteita tulevaisuuden ennakoinnille, yritysten ketteryydelle ja uusien innovaatioiden nopealle kehittämiselle. Toimialan ja sen yritysten tulee panostaa selvästi enemmän uusien, asiakaslähtöisten tuote-, palvelu- ja liiketoimintainnovaatioiden kehittämiseen. Tämä edellyttää tavoitteellista, monialaista tutkimus- ja kehitystoimintaa, sen tuloksellisuuden arviointia ja saavutusten esilletuomista sekä monipuolista osaamisen kehittämistä. Aktiivinen verkottuminen ja uudet yhteistyömallit asiakkaiden, niin oman kuin muiden toimialojen yrityksien sekä tutkimus- ja kehitystyötä toteuttavien ja sitä rahoittavien tahojen kanssa on välttämätöntä. Vain näin saavutetaan innovaatiotoimintaan tarvittava kriittinen massa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yrityksen strategisista valinnoista lähtevän innovaatioprosessin johtamiseen (avoimuus ja viestintä) ja kehitysmyönteisen kulttuurin luomiseen ja ylläpitoon.

4 Johdanto Tämän linjauksen alkuunpanijana on toiminut Viestinnän Keskusliiton Strategia- ja tulevaisuusryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: Toimitusjohtaja Jukka Ottela, Esa-konserni, puheenjohtaja Toimitusjohtaja Mikko Ilomäki, Erweko Painotuote Oy Toimitusjohtaja Petri Manninen, Suomen Uutisradio Oy Toimitusjohtaja Jouko Jokinen, Satakunnan Kansa Toimitusjohtaja Ilkka Seppälä, Yhtyneet Kuvalehdet Oy Varatoimitusjohtaja Timo Ketonen, Hansaprint Oy Tuotantopäällikkö Tarja Kyllönen, Helprint-Quebecor Oy Toimitusjohtaja Antti Reenpää, Kustannusosakeyhtiö Otava Toimitusjohtaja Ilkka Kylmälä, Gummerus Kustannus Oy Varatoimitusjohtaja Mikko Räisänen, MTV Oy Toimitusjohtaja Harri Mannila, Talotekniikka-Julkaisut Oy Kehitysjohtaja Pekka Jaakola/Marja-Leena Tuomola, SWelcom Oy Kirjapainoneuvos Pekka Salmén, Sanoma Osakeyhtiö Kehitysjohtaja Helene Juhola, VKL Toimitusjohtaja Håkan Gabrielsson, VKL Ryhmä päätti vuoden 2006 alussa ottaa toimialan innovaatiojohtamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämisen erityisen tarkastelun kohteeksi. Linjausten taustaksi teetettiin selvitys Innovaatiojohtaminen osana viestintäalan strategisia linjauksia, jossa on käyty läpi toimialan innovaatiotoiminnan nykytilaa sekä tehty vertailua muihin toimialoihin Suomessa ja mediatoimialaan Ruotsissa. Selvityksen tekijöinä toimivat SWOT Consulting Finland Ltd:n seniorikonsultit Markku Antikainen ja Jouni Juuti. Selvitystyön ohjausryhmän muodostivat seuraavat Strategia- ja tulevaisuusryhmän jäsenet: Toimitusjohtaja Jukka Ottela, Esa-konserni, puheenjohtaja Varatoimitusjohtaja Timo Ketonen, Hansaprint Oy Varatoimitusjohtaja Mikko Räisänen, MTV Oy Työryhmien panos innovaatiolinjausten synnyttämisessä on ollut korvaamaton.

5 1. Tausta Viestintäala elää murrosta, jonka väitetään olevan sen historian suurimpia. Sisältöjen ja toimintoketjujen digitalisoituminen, uudet jakelukanavat ja päätelaitteet sekä mediamaiseman pirstaloituminen ovat tuoneet mukanaan aivan uusia haasteita. Kuluttajille, asiakkaille ja mainostajille on koko ajan tarjolla lisää vaihtoehtoja ja uusia toimijoita tulee markkinoille kilpailemaan samoista asiakkaista. Painetun viestinnän osuus koko viestintämarkkinasta laskee hitaasti mutta varmasti. Internetin käyttö kasvaa suorassa suhteessa laajakaistayhteyksien lisääntymisen kanssa. Kansainvälistyminen ja globalisaatio muuttavat kilpailutilannetta. Enää ei kilpailla vain koti- tai lähimarkkinoilla, vaan kilpailija saattaa löytyä myös Kauko-Idästä. Jotta viestintäala menestyy yhä kiristyvässä kilpailussa, sen täytyy tuntea asiakkaitten ja kuluttajien tarpeet ja pystyä reagoimaan niissä tapahtuviin muutoksiin yhä nopeammin. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Painettu joukkoviestintä Sähköinen viestintä Tallenneviestintä Kuva 1. Suomen joukkoviestintämarkkinoiden kehitys viimeisen 25 vuoden aikana. Painetun viestinnän osuus on ollut hitaassa laskussa. Lähde: Tilastokeskus 3

6 Newspapers Free papers Magazines Television Others 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kuva 2. Eri medioiden osuudet mediamainonnan kakusta kuluneen 25 vuoden aikana. Muu mainonta sisältää muun muassa verkkomediamainonnan, jonka osuus vuonna 2006 oli yhtä suuri kuin radiomainonnan. Lähde: Tilastokeskus. Ilmais- ja noutolehdet Video/DVD Aikakauslehdet Kirjallisuus Äänitallenteet Sanoma-, talous- ja iltapäivälehdet Internet Radio Televisio

7 Digisovitin Tietokone Internet-yhteys Laajakaista Matkapuhelin WAP/GPRS/3G Kuva 4. Eräiden tietoteknisten laitteiden ja tietoliikenneyhteyksien yleistyminen kotitalouksissa vuodesta 2000 lähtien. Noin 60 %:lla kotitalouksista on laajakaistayhteys. Lähde: Tilastokeskus Suomessa ja toimialalla tarvitaan liiketoimintalähtöistä innovaatiotoimintaa. Toimialan haasteena on luoda uutta asiakaslähtöistä liiketoimintaa, uudistaa olemassa olevaa ja nopeuttaa tutkimus- ja kehitystyön tulosten hyödyntämistä. Samalla joudutaan miettimään kehitystoiminnan panostuksia, ovatko ne riittäviä ja seurataanko niitä riittävällä tarkkuudella. Tulosten mittarina täytyy olla kansainvälinen taso, ei riitä, että ollaan hyviä kansallisella tasolla. Viestintäalalla on mahdollisuudet, yhdessä muiden toimijoiden kanssa, kehittää myös kansainvälisille markkinoille yltäviä innovaatioita. Kuva 3. (viereinen sivu) Kuluttajien eri medioiden parissa käyttämä aika vuosina Internetin käyttöön kuluva aika on kasvanut. On kuitenkin otettava huomioon, että siinä on mukana kaikki Internetin käyttö. Internetin käyttöä mediatarkoituksiin ei siis ole eritelty. Lähde: TNS Atlas Intermedia / TNS Gallup Oy 5

8 2. Innovointi viestintäalalla 2.1 Mikä on innovaatio? Yleinen määrittely Tekes määrittelee innovaation kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetyksi tiedoksi ja osaamiseksi. Oleellisia asioita, joista innovaation tunnistaa, ovat - uutuusarvo, ainakin asiayhteyteen liittyen sekä - hyödyntämisen toteutuminen; hyödyntäminen voi olla kaupallista tai yhteiskunnallista. Idea, keksintö tai tutkimustulos ei ole innovaatio, eikä pelkkä tutkimus- ja kehityspanosten vertailu suoraan kerro toimialojen tai yritysten innovointikyvystä tärkeää on kyky kaupallistaa tai implementoida kehitystyön tulokset. Innovaatioita tehdään näin kaikilla toiminnan alueilla mukaan lukien strategiatyö, liiketoiminta, organisaatio, tuotteet ja palvelut, markkinointi, teknologiat ja prosessit. Kolmen tasoisia innovaatioita Innovaatiot voidaan jakaa merkityksensä suhteen kahteen ryhmään - radikaalit, käänteentekevät hyödyntämisen aikajänne on tyypillisesti pitkä (esim. Internet 30 vuotta) - vähittäiset, lisäävät uuden kehittämistä olemassa olevan päälle, aikajänne lyhyempi (esim. erilaiset painamisen lisäarvopalvelut KTS-jakso)

9 Toisaalta niiden merkitys liiketoiminnan kannalta voi olla - säilyttävä eli innovaatio vahvistaa nykyistä liiketoimintaa - hajottava (disruptiivinen) eli uusi innovaatio syö aluksi olemassa olevan liiketoimintaa, mutta voi jollakin aikavälillä osoittautua rahasammoksi tai jopa elinehdoksi (esim. keskuskone minitietokone PC) Innovaatiot viestintäalalla Seuraavassa on esimerkkien kautta pyritty hahmottamaan, mitä innovaatiolla viestintäalan eri sektoreilla tarkoitetaan - TV -toiminta: mobiilitv ja siihen kehitettävät formaatit, interaktiiviset TV-ohjelmat, uudet ohjelmaformaatit ohjelmaformaattien lokalisointi, sikäli kun formaattia ei edelleen kehitetä, ei ole innovaatio - Kirjapainotoiminta: tuotteistettu yksilöllisten painotuotteiden valmistusprosessi (web-to-print), hybridimediapohjaiset lisäarvopalvelut, uusi tuote uusille markkinoille olemassa olevilla laitteilla, uusi toimintamalli tai tekniikka tuotantotehokkuuden parantamiseen - Kustantaminen: uusi tapa tuottaa tai julkaista sisältö, tehostaa kustannusprosessia tai logistiikkaa, liittää tuotteeseen uusia, aikaisemmasta poikkeavia ominaisuuksia tai lisäarvopalveluita jokaisen uuden kirjan tai lehden tuottaminen ei ole innovaatio 2.2 Millainen on innovaatioprosessi? Innovaatioiden tuottaminen voidaan kuvata innovaatioprosessina, joka etenee seuraavasti: - tiedon keruu ja sen analysointi - ideoiden (aloitteiden, aihioiden ja keksintöjen) tuottaminen ja etsiminen - ideoiden arviointi ja valinta jatkokäsittelyyn - konseptointi, alustavan ratkaisun muodostaminen ja edelleen kehittäminen - kaupallistaminen, toteuttaminen. 7

10 Tutkimus- ja kehitysorganisaatio on mukana läpi prosessin, mutta merkittävässä roolissa on myös yrityksen muu organisaatio. Prosessin vapausasteet vähenevät kaupallistamiseen siirryttäessä, jolloin markkinointi tyypillisesti ottaa vastuun. Asiakas Markkinat Yhteistyöverkosto Kriteerit Tutkimus ja kehitys Kilpailijat Jakelutie T & k Tuotteet ja ja palvelut Tavarantoimittajat Tutkimuslaitokset Oppilaitokset Tiedon Tiedon keruu keruu Ideat, Ideat, aihiot, aihiot, keksinnöt - Arviointi Arviointi Konsep- Konseptointtointi Kaupallistaminentaminen, toteutus toteutus Innovaatio Keksijät Oma organisaatio Strategiset Strategiset valinnat valinnat Heikot signaalit Kuva 5. Esimerkki innovaatioprosessista Asiakasnäkökulman huomioon ottaminen tietoa kerättäessä ja jalostettaessa on erityisen tärkeää. Parhaat kehittäjät pyrkivät integroitumaan osaksi asiakkaidensa tuotekehitysprosessia. Voidaankin väittää, että menestyvät yritykset tuntevat asiakkaansa prosessit ja asiakkaat itselleen tärkeiltä osin asiakastaan paremmin. Mielenkiintoinen tapa tarkastella innovoinnin tulevaisuutta ovat avoimet innovaatiot (Open Innovation vrt. avoin lähdekoodi). Käsitteellä kuvataan ideaalisimmillaan tilannetta, jossa laaja joukko toimijoita (yritykset, asiakkaat, tutkimuslaitokset, yliopistot jne.) innovoivat yhdessä ja jokainen organisaatio saa vapaasti hyödyntää prosessin tuloksia.

11 2.3 Miten innovaatioita johdetaan? Innovaatioiden tuottaminen on viestintäalallakin yritysten ylimmän johdon strateginen tehtävä. Kehittämistyön tärkeys heijastuu johdon strategisissa valinnoissa eli esimerkiksi siinä, miten yritys määrittelee asemansa kehittäjänä (pioneeri, soveltaja, seuraaja), millainen on yrityksen kehittämispanos ja miten organisaatioon luodaan kehittämismyönteinen ympäristö. Yritysjohdon vastuulla ovat innovaatiotyön eri osa-alueet, prosessien määrittely, vastuuhenkilöiden valinta, osaamisen kehittäminen sekä tuloksellisuuden seuranta. Ennen näitä valintoja ja määrittelyjä ei viestintäalan yrityksissä todella johdeta innovaatiotyötä. Innovaatiojohtamisen kannalta on tärkeää ymmärtää, että - innovaatiotyötä ohjataan strategisilla valinnoilla - innovaatioiden syntyminen edellyttää yritykseltä jatkuvaa ympäristön seurantaa ja tiedon keräämistä - innovaatiotyöllä on riittävästi raja- ja kontaktipintoja uuden tiedon hankintaan - ideoita syntyy koko organisaatiossa - innovaatiotyö voi edetä myös pienin askelin - innovaatioiden syntyminen vaatii suotuisat olosuhteet ja - organisaation toisinajattelijat voivat aukoa uusia uria. 9

12 3. Päämäärät vuonna 2010 Innovaatiotyön osalta viestintätoimialalle asetetaan kolmen vuoden aikajänteellä seuraavat päämäärät: - Yrityksen strategiasta lähtevä innovaatiotyö on tärkeässä roolissa kilpailukykyä kehitettäessä. Yrityksen johto osallistuu innovaatiotyöhön asettamalla tavoitteita, luomalla innostusta ja auttamalla esteiden ylittämisessä. - Jatkuvan uudistumisen edellyttämät panostukset innovaatiotoimintaan ovat toimialalla 50 prosenttia korkeammalla tasolla. T&K&I -toiminta on tavoitteellista ja monialaista ja tähtää kaupalliseen hyödyntämiseen. - Innovaatiotoimintaan tarvittava kriittinen massa varmistetaan aktiivisella verkottumisella ja yhteistyöllä. Hyvät käytännöt leviävät alalla systemaattisen benchmarkkauksen ja alakohtaisen tutkimuksen keinoin. Innovaatiotoimintaa tuetaan erityiskoulutuksella ja sitä tukevia opintoja on sisällytetty alan peruskoulutukseen. Innovaatiotoiminnan tuloksellisuutta arvioidaan. - Toimialan mielikuvaa luonnehtivat laatusanat kehityshakuinen, luova ja uudistuva. Alan kehittämiä tuotteita ja palveluita käytetään esimerkkeinä innovaatioista puhuttaessa. Toimiala on varteenotettava vaikuttaja Suomen innovaatiopolitiikassa.

13 4. Tavoitteet 4.1 Kilpailukyvyn parantaminen strategiasta lähtevällä innovaatiotyöllä Toimintaympäristön ja erityisesti asiakas- ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksia seurataan aktiivisesti. Asiakkaat ja kuluttajat sidotaan entistä tiiviimmin mukaan uusien palveluiden kehitystyöhön. Jatkuvalla strategia- ja ennakointityöllä luodaan pohjaa innovaatiotoiminnan ja siihen liittyvän tutkimus- ja kehitystyön suuntaamiselle. Johdon tehtävänä on määritellä yrityksen strateginen positio innovaatiotoiminnassa, rakentaa tarvittavat toimintatavat ja -prosessit sekä luoda kehitysmyönteinen kulttuuri. Toimenpiteet: - Alan innovaatiotoiminnan tukeminen otetaan huomioon Viestinnän Keskusliiton strategiassa. - Tuleva Viestintäalan strategiset linjaukset uudistetaan vuosikymmenen vaihteeseen mennessä. - Toimialaa koskevaa ennakointia tehdään yhteistyössä tutkimustahojen kanssa sekä osallistutaan laajempiin kansallisiin ennakointihankkeisiin. - Huolehditaan, että alalla on ajan tasalla olevaa tilasto- yms. tietoa media-alasta ja tärkeistä yhä monimutkaistuvaa toimintaympäristöä koskevista muutostrendeistä. Kiinnitetään erityistä huomiota tilastojen tulkintaan. - Toimialan strategioita laadittaessa jäsenyritysten aktiivinen panos ja näkemykset ovat avainasemassa. - Strategioista viestitään innovaatiotoiminnan kannalta tärkeille tahoille (jäsenyrityksille, asiakkaille, rahoittajille, muille sidosryhmille sekä naapuritoimialoille). 11

14 4.2 Jatkuva uudistuminen ja tutkimus- ja kehityspanoksen kasvattaminen Vaikutetaan aktiivisesti tutkimus- ja tuotekehitykseen liittyvien ohjelmien ja hankkeiden muodostamiseen ja niiden strategisiin tavoitteisiin. Pyritään haasteellisiin ja riittävän isoihin hankekokonaisuuksiin. Liiketoimintalähtöisen innovaatiotyön lisäksi tarvitaan myös pidemmän tähtäimen ohjelmia, jotka luovat eväitä tulevaisuuden menestystarinoille. T&K&I -toiminnan tulee olla tavoitteellista ja panostusten riittäviä merkittävien tulosten varmistamiseksi. Uskalletaan ottaa riskejä ja joskus myös epäonnistua. Pidetään aktiivisesti yhteyttä kansallisen innovaatiojärjestelmän osapuoliin ja tiivistetään kansainvälistä yhteistyötä. Osallistutaan tieteen- ja teknologian toimialalle tärkeiden huippuosaamisen keskittymien rakentamiseen, niiden tutkimuksen painopisteiden määrittelemiseen sekä ollaan mukana toimialalle tärkeissä tutkimushankkeissa. Tehtävät: - Huolehditaan Innoprint -projektin onnistuneesta toteutuksesta. Tavoitteena on hyödyntää Tekesin varaama 5 miljoonan euron rahoitustuki vähintään 60 % :sesti. - Edesautetaan sähköisten palveluiden alueelle valmisteltavan Innoprintin sisarprojektin käynnistämistä Tekesissä syksyllä Sitoudutaan olemaan mukana huippuosaamisen keskittymien (Metsäklusteri Oy, ICT-keskittymä) viestintäalalle suuntautuvien T&K&I -ohjelmien valmistelussa ja toteutuksessa. - Vaikutetaan viestintäalan statukseen EU7. puiteohjelman tulevissa hauissa. - Toimitaan aktiivisessa yhteistyössä T&K&I -toimintaa rahoittavien ja sitä toteuttavien tahojen kanssa Aktiivinen verkottuminen ja hyvien käytäntöjen etsiminen Asiakkaan rooli innovaatiotyössä on ensiarvoisen tärkeä. Verkostoja tarvitaan sekä pieniin että isoihin toimijoihin niin toimialan sisällä kuin muihin toimialoihin päin. Erityisesti pienten yritysten on verkotuttava, jotta ne pystyvät saavuttamaan innovaatiotoiminnan

15 edellyttämän liiketoiminnan volyymin. Vaikutetaan viestintäalan innovaatiotoimintaa tukevien kansainvälisten verkostojen muodostamiseen. Tuetaan toimialaan keskittyvää innovaatiotutkimusta. Jatketaan kansainvälisten vertailujen tekemistä innovaatiotoimintaan liittyvillä alueilla. Tehtävät: - Kehitetään uusia muotoja yritysten ja oppilaitosten väliseen verkottumiseen esimerkiksi TAIK:in Mediakonseptilaboratorion malliin. - Tuetaan uuden yritystoiminnan synnyttämistä käyttäen esimerkkinä muun muassa Diges ry:n ja Forum Viriumin toimintamalleja. - Ollaan myötävaikuttamassa T&K&I -toimintaan keskittyvien kansainvälisten yhteistyöfoorumien syntymiseen. Esimerkkinä on EU-komissiolle ehdotettava Euroopan painoteollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseen tähtäävä liittojen, yliopistojen ja yritysten foorumi. - Edistetään alan tutkimuksesta kiinnostuneiden tahojen kansainvälistä verkottumista paino- ja mediateollisuuden tutkimusjärjestön IARIGAIn avulla. - Tuetaan tutkimushankkeita ja opinnäytteitä, jotka paneutuvat innovaatiotoiminnan haasteisiin ja ratkaisuihin viestintäalalla. - Tarvittaessa tehdään tiettyyn aihealueeseen tai kiinnostavaan kohteeseen suunnattua benchmarkkausta. 4.4 Kehitetään innovaatiotoiminnan edellyttämää osaamista Tuloksellinen innovaatioiden synnyttäminen vaatii sekä näkijöitä, soveltajia että tekijöitä. Määritellään millaisia osaamisvaatimuksia erityyppisille henkilöille asetetaan. Järjestetään erillistä innovaatiotoimintaan liittyvää koulutusta mielellään yhdessä muiden toimialojen kanssa. Huolehditaan innovaatiotoimintaa tukevien opintojen (projektitoiminta, innovaatiotyön menetelmät jne.) sisällyttämisestä alan koulutukseen eri tasoilla, mutta erityisesti ammatti- ja tiedekorkeakouluissa. 13

16 Tehtävät: - Toimialan koulutuslinjauksissa määritellään tulevaisuuden osaamistarpeet. - Innovaatiotoimintaa tukevien opintojen sisällyttäminen alan koulutukseen tapahtuu koulutuksen alueella toimivien yhteistyöelinten kautta. - Hyödynnetään olemassa olevia koulutusohjelmia ja tarpeen vaatiessa järjestetään räätälöityä koulutusta. - Edistetään aloitetoiminnan aktivointia ja työsuhdekeksintöjen tukemista alalla. - Selvitetään toimialan oman innovaatiopäivän tarpeellisuus. 4.5 Saavutusten esilletuominen luo positiivista mielikuvaa Innovaatiotoiminnan tuloksellisuuden arviointi ja kehittämistyön tulosten mittaus ja seuranta sekä toimiala- että yritystasolla on välttämätöntä jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Se tarjoaa myös mahdollisuuden viestiä saavutuksista alan ulkopuolelle. Konkreettiset esimerkit ja tulokset sekä mahdolliset innovaatio-kilpailut toimivat eväinä koko toimialan mielikuvan rakentamisessa. Positiivinen imago antaa painoarvoa, kun halutaan vaikuttaa Suomen innovaatiopolitiikkaan ja varmistaa innovaatiotoiminnan riittävä rahoitus. Tehtävät: - Yhdenmukaistetaan toimialan T&K -kulujen raportointia. Kehitetään menettely alan innovaatio-aktiivisuuden ja innovaatioiden määrän mittaamiseen sekä tuloksellisuuden arviointiin (toimialan yritysten panostus innovaatiotoimintaan kontra tuottavuus/kannattavuus). - Seurataan alalle suunnattujen T&K&I -hankkeiden (muun muassa Innoprint) ja ohjelmien tuloksellisuutta esimerkiksi seuraavilla tavoilla: alalle suunnattujen ohjelmien määrä ja rakenne, projektien ja niistä syntyneiden konseptien, tuotteiden ja palvelujen määrä, julkisen sektorin / yritysten panokset suhteessa tuloksiin. - Selvitetään toimialaa koskevan innovaatiokilpailun tarpeellisuus. - Alan innovaatioista tiedotetaan aktiivisesti sekä liittojen että yritysten toimesta hyödyntämällä muun muassa EK:n Prima -lehteä, muita julkaisuja ja tiedotusvälineitä. Kiinnitetään huomiota myös kuluttajille suunnattuun viestintään.

17 5. Resurssit 5.1. Tutkimussäätiöt Viestinnän Keskusliiton välittömässä vaikutuspiirissä toimii kaksi tutkimusta rahoittavaa säätiötä Viestinnän Taloudellinen Tutkimussäätiö (VTTS) ja Graafisen Teollisuuden Tutkimussäätiö (GTTS). Erityisesti GTTS:n varallisuus on kasvanut viime vuosina huomattavaksi (vajaa 30 milj. euroa vuonna 2007) ja mahdollistaa noin miljoonan euron vuosittaisen panostuksen tutkimus- ja kehitystoimintaan, opinnäytteisiin ja osaamisen kehittämiseen yrityksissä ja oppilaitoksissa. Toimialan innovaatiolinjaukset otetaan huomioon säätiöiden toimintaa kehitettäessä. Muiden säätiöiden (kuten Helsingin Sanomain Säätiö) kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti alueilla, joissa intressi on yhteinen. Tämä mahdollistaa suuremmat ja haasteellisemmat hankekokonaisuudet. 5.2 Toimialan yritysten panostus Innovaatiolinjausten taustalla vaikuttaneen raportin (Innovaatiojohtaminen osana viestintäalan strategisia linjauksia, VKL ja SWOT Consulting) mukaan toimialan yritysten panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on varsin vaatimaton. Viestintäalan yritysten suhteellinen panostus T&K -toimintaan on noin 0,5 % liikevaihdosta. Suurimmat T&K -panostukset muodostavat 1,1 % yrityksen liikevaihdosta. T&K -kulut muodostavat kuitenkin vain osan koko innovaatiotoiminnan kuluista, joiden mittaamiseen ei toimialalla tällä hetkellä ole hyvää menetelmää. Tavoitteena on, että vuoteen 2010 mennessä alan panostus innovaatiotoimintaan kasvaa 50 % nykytasoon verrattuna. 5.3 Julkiset rahoittajat Toimialan kannalta ylivoimaisesti tärkein T&K&I -työn rahoittaja on Tekes. Tekesin vuosibudjetista yli puolet kohdistuu PK-yrityksille ja yli kaksi kolmasosaa alle 500 henkeä työllistäville yrityksille. Tässä mielessä viestintäalalla pitäisi olla hyvät mahdollisuudet rahoituksen saamiseen. Viestintätoimialan status Tekesin toiminnassa onkin ollut nousussa ja sitä pyritään edelleen vahvistamaan. 15

18 Muita lähteitä ovat muun muassa alueelliset TE -keskukset, joita kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää jo hankesuunnitelmien ja rahoitushakemusten tekemisessä. Myös paikalliset osaamiskeskukset, sikäli kuin niiden aihe-alueet ovat alan yrityksille sopivia, tarjoavat mahdollisuuksia paikallisten kehittämishankkeiden pystyttämiseen. 5.4 EU:n ohjelmat Viestintäala ei ole erityisen aktiivisesti osallistunut EU:n ohjelmiin. Tilanne on sama muualla Euroopassa. EU:n tutkimuksen puiteohjelmissa toteutettavat hankkeet ovat tyypiltään esikilpailullisia, pitkän aikajänteen hankkeita, joissa on melko laajat tutkimuskonsortiot. Tällaisen konsortion osapuolena toimiminen on viestintäalankin toimijalle mahdollisuus. Muita ohjelmia ovat muun muassa Eureka, jossa rahoitetaan yrityshankkeita sekä Craft, joka on puolestaan PKT -sektorin yrityksille suunnattu ohjelma. Nämä tarjoavat mahdollisuuden lyhyemmän aikavälin tuotekehitystyyppisille hankkeille. EU7 puiteohjelma on käynnistynyt. Sen suunnitelmissa ei media-ala juurikaan näy. Ensimmäinen hakukierros on umpeutumassa. Seuraavien hakujen sisältöihin voidaan yrittää saada täsmennyksiä hyödyntäen muun muassa Forest Based Sector Technology Platformin ja muiden foorumien tarjoamia yhteyksiä EU-komission virkamiehiin. EU-ohjelmiin on varattu merkittävät summat rahaa, joten niiden tehokkaampi hyödyntäminen myös viestintätoimialalla viimeistään EU7 puiteohjelman jälkeen tuntuu välttämättömältä. VIITTEET VKL ja SWOT Consulting Finland Ltd, Innovaatiojohtaminen osana viestintäalan strategisia linjauksia. 51 s. TULEVA Suomen viestintäalan strategiset linjaukset. 32 s. Vauhtia viestinnästä. Suomen viestintäalan strategiset linjaukset. 221 s.

19

20 Mikään maailmassa ei ole niin arvokas kuin oikea idea oikeaan aikaan. -Viktor Hugo Viestinnän Keskusliitto Lönnrotinkatu 11 A, PL 291, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09)