Innovaatioiden omaksumista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovaatioiden omaksumista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä"

Transkriptio

1 Innovaatioiden omaksumista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä Pertti Laitinen Pro gradu -tutkielma Kuopion yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Terveyshallinnon ja -talouden laitos Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto Toukokuu 2008

2 KUOPION YLIOPISTO, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Terveyshallinnon ja -talouden laitos, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto LAITINEN, PERTTI: Innovaatioiden omaksumista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä Pro gradu -tutkielma, 55 sivua, 4 Liitettä (11 sivua) Ohjaajat: TtT Anneli Ensio YTT, TtL Sari Rissanen Toukokuu 2008 Avainsanat: innovaatiot, innovaatioiden diffuusio, teknologia, tietotekniikka, työtavat Tietoyhteiskunnan tuloksekkaan toiminnan yhtenä edellytyksenä on nähty uusien toimintatapojen ja uuden teknologian hyödyntäminen niin työelämässä kuin siihen valmentavassa opetuksessa. Tässä tutkimuksessa kuvataan innovaatioiden omaksumista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion yksikössä. Näitä tekijöitä tarkastellaan kolmen näkökulman avulla: yksilön ominaisuudet, yhteisön ominaisuudet sekä uuden teknologian käyttö. Tutkimuksessa selvitettiin oppilaitoksen opiskelijoilta ja opettajiltaan heidän käsityksiään kyseisistä tekijöistä viisiportaisilla Likert-asteikollisilla väittämillä. Tutkimuksen otoksen muodostivat ammattikorkeakoulun opiskelijat (n 210) ja opettajat (n 91). Opiskelijoiden vastausprosentti oli 85 % ja opettajien 43 %. Tutkimus on osa Savonia-ammattikorkeakoulun Arvo-projektia, jonka avulla ammattikorkeakoulu pyrkii kehittämään toimintaansa. Tutkimuksessa on kerätty määrällinen aineisto. Kyselyt toteutettiin Joulukuussa Mittarin avulla saatua suurta informaation määrää supistettiin eksploratiivisen faktorianalyysin avulla. Näin saatujen faktoreiden keskiarvoja verrattiin keskenään ryhmien Opiskelija / Opettaja sekä ryhmien Sosiaali- ja terveysala / Muut alat välillä. Faktoreiden keskiarvojen tilastollisten erojen merkitsevyyttä testattiin riippumattomien ryhmien T-testillä. Yksilön kannalta innovaatioita edistäväksi tekijäksi muodostui oppilaitoksen ilmapiiri, joka koettiin välittömänä, sallivana, turvallisena sekä luonteeltaan oppimista ja kehittymistä kannustavana. Ehkäisevinä tekijöinä opiskelijat kokivat, ettei heidän toimintansa ole riittävän tavoitteellista. Opettajat aistivat oppilaitoksensa ilmapiirin ristiriitaisena ja kokivat epätietoisuuden laskevan heidän aloitteellisuuttaan, nämä katsottiin heidän osaltaan innovaatioita ehkäiseviksi tekijöiksi. Tarkasteltaessa organisaation ominaisuuksia innovaatioita edisti oppilaitoksen välitön, salliva ja turvallinen ilmapiiri. Puolestaan esteeksi koettiin kaikin tavoin konservatiivinen ilmapiiri, jolle leimaa antavina piirteinä olivat jäykkyys, epätietoisuus toisten tehtävistä sekä suunnittelemattomuus. Oppilaitoksen opiskelijat ja opettajat näyttäisivät hallitsevan hyvin uuden teknologian käytön. Ainostaan erilaiset uudemmat ryhmätyökalut eivät olleet vielä yleisessä käytössä. Yllättävää oli, että opettajat arvioivat tietotekniset perusvalmiutensa paremmiksi kuin heitä huomattavasti nuoremmat opiskelijat. Tämän tutkimuksen mukaan innovaatioiden käyttöönottoa edistävänä tai ehkäisevänä tekijänä korostuu se toimintaympäristö, jossa omaksuminen tapahtuu. Organisaation luovuutta edistävät tekijät lisäävät sen innovatiivisuutta.

3 UNIVERSITY OF KUOPIO, Faculty of Social Sciences Department of Health Policy and Management, Health and Human Services Informatics LAITINEN, PERTTI: Facilitations and Impediments in the Implementation of Innovations Master's thesis, 55 pages, 4 appedices (11 pages) Advisors: Anneli Ensio, PhD Sari Rissanen, PhD May 2008 Keywords: innovations, diffusion of innovations, technology, information technology, work practices Implementation of new work practices and technology both in work and education are requirements for the successful information society. This study describes factors which are facilitating and impeding the use of innovations in the Kuopio unit of the Savonia University of Applied Sciences. These factors are reviewed from tree different point of views: individual level, organizational level and the use of modern technology. This survey, with quantitative analysis, was conducted in December 2004, and is a part of the University s development project Arvo. The students (n=210) and the teachers (n=91) constituted the study sample. Their opinions were asked with 5-point Likert scale statements. Of the students 85% and 43% of the teachers answered to the questionnaire. Huge amount of information was condensed with explorative factor analysis. The means of the factors were compared between the groups of Student / Teacher and Social- and Health Professions / Other Professions. The statistical significance of the differences in the means of the factors was tested with independent samples t-test. On the individual level, a facilitating factor was unreserved, permissive, secure atmosphere which was also felt supportive to learning and progression. Impeding factor of students was when their actions were not focused enough. Equally as an impeding factor, teachers felt the functions in the university inconsistent and decreased initiative because of uncertainty. When organisation s characteristics were in focus, also there, spontaneous, permissive and safe atmosphere facilitated innovations. On the other hand, conservative atmosphere characterised by rigidity, uncertainty of others tasks and unstructuredness impeded them. Students and teachers of the university seem to be ready to use modern technology. Only some new group tools were not in common use. It was surprising that the teachers estimated their basic abilities in information technology better than the students. In this study, the environment where the innovation is absorbed has a great significance as an impeding or facilitating factor. In an organisation, factors that increase creativity increase also its innovativeness.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS INNOVAATIOIDEN DIFFUUSIO Innovaatiot ja niiden luokittelu Innovaatioiden diffuusion peruselementit Luovuus innovatiivisuuden edellytyksenä Aikaisemmat tutkimukset TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aineisto ja sen hankinta Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Yksilön ominaisuudet innovaatioiden omaksumisessa Organisaation ominaisuudet innovaatioiden omaksumisessa Uuden teknologian käyttö ja osaaminen POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus Tutkimustulosten tarkastelu ja johtopäätökset Jatkotutkimusaiheet...49 LÄHTEET...51 LIITTEET...56

5 KUVIOT KUVIO 1. Päätöksenteko innovaation omaksumisprosessissa...13 KUVIO 2. Aineiston käsittelyn eri vaiheet...21 TAULUKOT TAULUKKO 1. Suomessa tehtyjä innovaatioiden diffuusiotutkimuksia...18 TAULUKKO 2. Vastaajien jakautuminen koulutusalan ja ryhmän mukaan...24 TAULUKKO 3. Yksilön ominaisuuksia kuvaavat faktorit...26 TAULUKKO 4. Yksilön ominaisuuksia kuvaavien faktoreiden väliset erot opiskelijoiden ja opettajien välillä...27 TAULUKKO 5. Yksilön ominaisuuksia kuvaavien faktoreiden väliset erot eri koulutusalojen välillä...28 TAULUKKO 6. Yksilön pelkoja kuvaavat faktorit...30 TAULUKKO 7. Organisaation ominaisuuksia kuvaat faktorit...32 TAULUKKO 8. Ryhmän ominaisuuksia kuvaavien faktoreiden väliset erot opiskelijoiden ja opettajien välillä...34 TAULUKKO 9. Ryhmän ominaisuuksia kuvaavien faktoreiden väliset erot koulutusalojen välillä...35 TAULUKKO 10. Uuden teknologian käyttöä ja osaamista kuvaavat faktorit...37 TAULUKKO 11. Sähköpostin käyttö neljän eri tutkimuksen mukaan...38 TAULUKKO 12. Uuden teknologian osaamisen erot opiskelijoiden ja opettajien välillä.39 TAULUKKO 13. Uuden teknologian osaamisen erot eri koulutusalojen välillä...40 TAULUKKO 14. Käytän verkkosalkku opiskelussa vastausten prosentuaaliset osuudet koulutusaloittain ja ryhmittäin...41 TAULUKKO 15. Käytän yhteistä sähköistä asiakirja-arkistoa vastausten prosentuaaliset osuudet koulutusaloittain ja ryhmittäin...41

6 3 1 JOHDANTO Suomen 90-luvulla alkanut nopea talouskasvu on pääosin johtunut tietotekniikan hyödyntämisestä meille ennalta vahvoilla aloilla. Tästä ovat hyötyneet niin metsä-, metallikuin viestintäteollisuus Nokian johdolla. Tuotannon kasvun ja vaurastumisen pääasiallisena mahdollistajana on nähty kasvava tiedon määrä ja sen käsittely tietotekniikan avulla (Miettinen 2006, 5). Lähes päivittäin törmäämme huomaamattomaan, älykkääseen ja helposti käytettävään tietotekniikkaan. Uuden teknologian hyväksikäyttö on nostanut eteemme uusia ongelmia. Huomattavin näistä on se, että emme ole tietotekniikan hyödyntämisessä samalla tasolla kuin sen tuottamisessa. Toinen selkeä uhka talouskasvulle on uutta teknologiaa vaativien laitteiden valmistuksen siirtyminen perinteisistä teollisuusmaista halvemman työvoiman alueille. (Tietoyhteiskuntaneuvoston raportti 2005, 6-7.) Suomen hallitus on sitoutunut aktiiviseen ja pitkäjänteiseen tietoyhteiskunnan kehittämiseen. Tätä varten se on käynnistänyt tietoyhteiskuntaohjelman, jonka haasteellisena tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä, edistää sosiaalista ja alueellista yhdenvertaisuutta sekä kansalaisten hyvinvointia. Näihin tavoitteisiin pyritään hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa laajasti koko yhteiskunnassa. (Tietoyhteiskuntaneuvoston raportti 2005, 4-7.) Valtion tiede- ja teknologianeuvoston asettama kansallinen strategia tukee tätä tavoitetta. Vaakaan ja tasapainoisen sosiaalisen sekä taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää sen mukaan tehokasta ja hyvin ohjattua koulutus-, tiede-, teknologia- sekä innovaatiopolitiikkaa. Uusien innovaatioiden tuottaminen nähdään ainoaksi keinoksi selviytyä tulevaisuuden haasteista. (Valtion tiedeja teknologianeuvosto 2006, 4-7.) Innovatiivisen systeemin katsotaan toimivan hyvin, kun sillä on riittävästi henkilöresursseja ja jatkuvasti uudistuva laaja-alainen tietopohja. Sen tulee myös parantaa kykyä tuottaa ja hyödyntää kerääntynyttä uutta teknologista ja tieteellistä tietoa sekä tietämystä. Tärkeää on muualla kehitetyn tiedon ja tietämyksen aktiivinen hyödyntäminen. Kolmas huomion arvoinen seikka on uusien innovaatioiden kaupallistaminen, levittäminen, tuotannon edistäminen ja kyky tuottaa tietoa ja tietämystä innovaatioiden aikaansaamiseksi. (Valtion tiede- ja teknologianeuvosto 2006, 29.) Sosiaali- ja tervey-

7 4 denhuollon osalta näihin tavoitteisiin pyritään Tietoyhteiskuntaneuvoston raportin mukaan rakentamalla yhteinen perusta verkottamalla toimijat, määrittelemällä teknologinen infrastruktuuri sekä kehittämällä lainsäädäntöä. Näin uskotaan päästävän laajoihin toiminnallisten innovaatioiden käyttöönottoihin sosiaali- ja terveydenhuollossa. (Tietoyhteiskuntaneuvoston raportti 2005, 7.) Ohjelma luo puitteet, jonka avulla toimiala voi kehittyä haluttuun suuntaan. Uudet toiminnalliset ja teknologiset innovaatiot sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat vaatineet lainsäädännöllisiä muutoksia. Tätä varten säädettiin laki vuonna 2000 (Makropilottilaki). Lakia ja sen voimassaoloa on muutettu niin että nykyinen Laki sosiaalija terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta (L160/2007) on voimassa vuoden 2011 loppuun. Lain keskeiset keinot saumattomien palveluketjujen saavuttamiseksi ovat: omaneuvoja, palveluketjusuunnitelma, sähköinen tunnistaminen ja allekirjoittaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viitetietokantajärjestelmä. Kyseessä on määräaikainen laki, joka mahdollistaa edellä mainittujen asioiden kokeilun. (L160/2007.) Saumattoman palveluketjun ja sitä tukevien tietohallintoratkaisujen ohjausryhmän muistiossa (STM työryhmämuistioita 2003:18) annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämistyölle suosituksia sekä alueellisille että valtakunnallisille toimijoille. Teknisten ja yhteistoiminnallisten suositusten ohessa ohjausryhmä painottaa alueellisten toimijoiden merkitystä saumattomien palveluketjujen kehittämisessä ja toiminnallisten muutosten läpiviennissä. Uusien toimintamallien kehittäminen perusorganisaatiossa nähdään avainkysymykseksi tavoitteisiin pyrittäessä. Tämä vaatii henkilöstön laaja-alaista koulutusta niin teknisten, sisällöllisten kuin toiminnallisten uudistusten läpiviemiseksi. (STM työryhmämuistioita 2003:18.) Sosiaali- ja terveysalalla on menossa useita hankkeita palvelujärjestelmän ja - rakenteiden uudistamiseksi. Tekes on käynnistämässä vuoden 2008 alussa uutta ohjelmaa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä, yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, sisäasiainministeriön, Kuntaliiton, Stakesin, Raha-automaattiyhdistyksen ja Sitran kanssa. Ohjelman päämääränä on edistää innovaatiotoimintaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ohjelmalla haetaan kehitystyötä, jossa tuotetaan asiakaslähtöisiä yhteistyö- ja toimintamalleja, prosesseja sekä näitä tukevia sähköisiä palveluja. (Tekes 2007.)

8 5 Edellä kuvatut eri kehitystoimet vaativat sekä toiminnallisia että teknologisia uudistuksia ja niiden laajamittaisia käyttöönottoja. Uudistusten läpivieminen ei aina onnistu hetkessä, joskus hyväksi arvioidut uudet teknologiat tai työtavat eivät leviä käytäntöön toivotussa ajassa tai laajuudessa. Tämän korjaamiseksi yhtenä keinona Sirkku Kivisaari ja Raimo Lovio (2004) ovat esittäneet juurruttamista. Sen avulla pyritään vuoropuheluun, jonka seurauksena uutta ratkaisua pyritään muovaamaan kaikkia osapuolia tyydyttävään muotoon. Uudelleen toistuvan dialogin avulla pyritään tunnistamaan innovaation käytön esteitä sekä vahvistamaan innovaatiota edistäviä tekijöitä. (Kivisaari & Lovio 2004, ) Juurruttamisessa on kyse edellytysten luomisesta valmiin keksinnön/innovaation käyttöönotolle (Kivisaari, Kortelainen, & Saranummi 1999, 1). Tässä opinnäytetyössä kiinnostus kohdistuu sen sijaan niihin yleisiin yksilön ja organisaation piirteisiin, jotka edistävät tai ehkäisevät uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöä.

9 6 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Tämä työ on osa Savonia-ammattikorkeakoulun Arvo-projektia, jonka yhteydessä Kuopion yliopiston Shiftec-tutkimusyksikkö toteutti arviointihankkeen. Projektin alussa selvitettiin innovaatioiden omaksumista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä Savoniaammattikorkeakoulussa. Näitä tekijöitä selvitettiin sekä yksilön että organisaation tasolla ammattikorkeakoulun opettajilta ja opiskelijoilta. Arvo-projektin avulla ammattikorkeakoulu pyrki vastaamaan tietoyhteiskunnan ja työelämän muutosten aikaan saamaan haasteeseen, jossa tuloksekkaan toiminnan edellytyksenä on nähty monialainen yhteistyö ja avoimuus, uusien toimintatapojen sekä uuden teknologian hyödyntäminen niin työelämässä kuin siihen valmentavassa opetuksessa (Valtion tiede- ja teknologianeuvosto 2006, 4-7). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata innovaatioiden omaksumista ehkäiseviä ja edistäviä tekijöitä. Suurin osa innovaatioihin liittyvästä tutkimuksesta on kohdistunut innovaatioihin itseensä. Huomattavasti vähemmälle huomiolle ovat jääneet innovaatioiden omaksumiseen vaikuttavat muut tekijät: yksilö, sosiaalinen järjestelmä ja aikaisemmat kokemukset uudesta teknologiasta. Näitä tekijöitä tarkastellaan tässä tutkimuksessa kolmesta eri näkökulmasta: yksilön ja ryhmän ominaisuutena sekä uuden teknologian osaamisen kautta. Uuden teknologian käytön osaaminen nähdään tässä tutkimuksessa innovaatioiden leviämistä edistävänä tekijänä, kun taas uuden teknologian hyödyntämisen vaikeus on puolestaan innovaatioiden omaksumista ehkäisevä seikka. Tätä ajatusta tukee siirtyminen tietojen opettamisesta taitojen oppimiseen (Hietanen 2005, 88-89). Tästä johdetut tarkennetut tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitkä ovat uusien toimintatapojen ja teknologioiden omaksumista ehkäiseviä ja edistäviä tekijöitä Savonia-ammattikorkeakoulussa? 2. Minkälaisia eroja näissä tekijöissä voidaan nähdä verrattaessa keskenään opiskelijoiden ja opettajien ryhmiä? sosiaali- ja terveysalan ja muiden koulutusalojen ryhmiä?

10 7 Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen tässä työssä haetaan vastausta aikaisempien tutkimusten pohjalta laaditun mittarin avulla. Mittarin sisältämää yksityiskohtaista informaation määrää tiivistetään eksploratiivisen faktorianalyysin avulla. Näin saadaan helpommin hahmotettavia kokonaisuuksia niistä tekijöistä, jotka ehkäisevät tai edistävät uusien toimintatapojen ja teknologioiden omaksumista Savoniaammattikorkeakoulussa. Toisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään, minkälaisia eroja on havaittavissa vertaamalla keskenään vastaajien taustatietojen avulla muodostettujen ryhmien antamia vastauksia. Tämä tarkentaa ammattikorkeakoulusta saatavaa kuvaa. Näin voidaan eritellä niitä vahvuuksia ja kehittämistä vaativia seikkoja, joihin Savonia-ammattikorkeakoulun tulee kiinnittää huomiota pyrkiessään parantamaan oppimista ja opettajuutta oppilaitoksessaan. Mikko Korpela ja Kaijan Saranto (1999a) kuvaavat sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoa kolmen ulottuvuuden kautta. Nämä ovat sisällön ulottuvuus, tekniikan ulottuvuus ja näkökulman (toimintatavan) ulottuvuus. (Korpela & Saranto 1999a, ) Tässä tutkimuksessa näistä ulottuvuuksista ovat edustettuina kaksi jälkimmäistä. Tekniikan ulottuvuutta hyödynnetään kuvaamalla kuinka jotkin uudemmat teknologiat ovat käytössä Savonia-ammattikorkeakoulussa. Toiminnan ulottuvuutta tässä tutkimuksessa lähestytään selvittämällä uusien toimintatapojen omaksumista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä.

11 8 3 INNOVAATIOIDEN DIFFUUSIO Teoreettisena viitekehyksenä tässä tutkimuksessa käytetään innovaatioiden omaksumista ja leviämistä tutkittaessa käytettyä innovaatioiden diffuusio käsitettä. Se voidaan tulkita innovaatioiden leviämistä sekä niiden omaksumista tutkivaksi monitieteiseksi alaksi. Innovaatioiden diffuusiota voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta. Yleisin tapa on tarkastella itse innovaatiota: sen käyttökelpoisuutta tai paremmuutta aikaisempiin vastaaviin käytäntöihin ja tuotteisiin. Yksinkertaisimmillaan innovaatioiden diffuusiotutkimus selvittää kuinka laajalle jokin innovaatio on levinnyt. Innovaatioiden diffuusiossa on kuitenkin aina mukana omaksuja: yksilö tai jokin organisaatio, jotka hakevat itselleen hyötyä ottamalla käyttöön uutta teknologiaa tai uusia toimintatapoja. Seuraavissa kappaleissa määritellään innovaatioiden diffuusio ja siihen läheisesti liittyvät tässä opinnäytetyössä hyödynnetyt käsitteet sekä luodaan lyhyt katsaus aikaisempiin tutkimuksiin, joissa näitä käsitteitä on käytetty. 3.1 Innovaatiot ja niiden luokittelu Innovaatiotutkimuksen uranuurtajan Everett M. Rogersin mukaan innovaatio on idea (engl. idea), käytäntö (engl. practice) tai väline (engl. object), joka on omaksujalleen, yksilölle tai ryhmälle uusi. Oleellista on se seikka, että omaksuja ei ole vielä kyennyt muodostamaan joko hyväksyvää tai hylkäävää kantaa innovaatioon. (Rogers 2003, 12.) Samansuuntaisen määritelmän antaa Risto Harisalo, joka määrittelee innovaation lyhyesti: se on asia tai esine, joka on omaksujalle uusi (Harisalo 1984, 37). Kari Inkinen (2000, 96) puolestaan ehdottaa sanan innovaatio kääntämistä uudisteeksi, jota samaa termiä käyttää jo Risto Hölttä (1985, 4) vuonna 1985, lisäten mahdollisuuden käyttää sanaa uutuus (ks. Uusi sivistyssanakirja 1977). Latinankielinen sana innovatus tarkoittaa uudistamista, uusimista tai uudelleen tekemistä. Uusi sivistyssanakirja (1997) taas puolestaan antaa innovaatiolle merkitykset uudistus ja uutuus. Se ei ota kantaa onko uutuuden luonne aineellinen tai materiaalinen. Suomenkielen perussanakirja antaa innovaatiolle samat merkitykset kuin sivistyssanakirja, mutta tarkentaa sitä vielä käsitteellä uutuustuote, joka ymmärretään teollisena tai teknisenä keksintönä.

12 9 Merja Miettinen (1996) esittää työssään yhteenvetona innovaation laajempana käsitteenä, johon kuuluu sekä perinteinen ajatus konkreettisesta tuotteesta että käsitys innovaatiosta henkisenä luovana prosessina. Näistä ensimmäistä edustaa jokin aineellinen tuotos, kuten kone tai väline ja jälkimmäistä luovaa henkistä prosessia ongelmanratkaisu tai uusi toimintatapa. (Miettinen 1996, 30.) Risto Harisalon (1984) mukaan innovaatio voidaan käsittää kahdella eri tavalla: joko innovatiivisena toimintana tai tuon toiminnan lopputuotoksena (Harisalo 1984, 27). Tarmo Lemolan ja Raimo Lovion (1984) mukaan käsitteen innovaatio ensimmäinen määrittelijä oli Joseph Schumpeter jo luvuilla. Hän erotti keksinnön ja innovaation käsitteet toisistaan. Hän katsoi yrittäjän innovatiivisuuden näkyvän siinä, kun hän kehittää uusia käyttötarkoituksia keksinnölle, uudistaa tuotantotapoja, eikä vain hyödynnä yksittäistä keksintöä tavanomaisella tavalla. Ottamalla mukaan yrittäjyyden innovaation määrittelyyn Joseph Schumpeter toi mukaan markkinalähtöisen hyötyajattelun. (Rosenberg 2000, 2-6.) Väitöskirjassaan Jukka Yliherva (2004) esittää myös innovaatiolle laajemman käsityksen. Hän lisää käsitteeseen ajatuksen innovaation aikaansaamasta hyödystä jollekin organisaatiolle samoin kuin Schumpeter. Innovaatio parantaa jollakin tapaa organisaation tuotetta, toimintatapaa, palvelua tai teknologiaa. Se voi olla myös parannus organisaation suhteissa. Määritelmän mukaan innovaatiolla on myönteisiä vaikutuksia organisaation tuottavuuteen, taloudellisuuteen tai sen on tuotettava sille jonkinlaista lisäarvoa. (Yliherva 2004, 15.) Tässä määritelmässä näkyy selkeästi se tieteenala, kauppatieteet (tuotantotalous), jota tutkija edustaa. Innovaatioita voidaan luokitella usealla eri tavalla. Yleisimmin innovaatio jaetaan sen luonteen, tyypin sekä sitä koskevan päätöksenteon mukaan (Harisalo 1984, 37; Kolehmainen 1997, 48; Mäki 2000, 42-43). Innovaatiot jaetaan niiden luonteen mukaan joko teknisiin tai sosiaalisiin innovaatioihin. Näistä ensimmäiset ovat luonteeltaan aineellisia ja ne syntyvät kehitettäessä erilaisia materiaaleja ja yhdistettäessä niitä toisiinsa. Sosiaaliset innovaatiot määritellään usein teknisten innovaatioiden negaationa; niiden sanotaan olevan aineettomia. (Rogers 2003, 12-15; Harisalo 1984, 30, 37.) Sosiaalisten innovaatioiden voidaan ajatella sisältävän Merja Miettisen (1996, 30 ks. yllä) esittämän ajatuksen uudesta toimintatavasta luovana henkisenä ratkaisuna, jolle ei ole osoitettavissa selkeää konkreettista tuotetta. Toinen tapa jakaa innovaatiot on puhua

13 10 prosessi-innovaatioista ja tuotantoinnovaatioista. Tässä jaossa prosessi-innovaatioihin kuuluvat teknologiset ja organisatoriset innovaatiot kun taas tuote- ja palveluinnovaatiot kuuluvat tuotantoinnovaatioihin. (Pikka 2007, 38.) Innovaatioiden diffuusio käsitteen osittaisena "käännöksenä" voidaan käyttää innovaatioiden leviämistä (ks. Lintilä 2003, 44; Inkinen 2000, 96). Tässä tutkimuksessa puhutaan vakiintuneesta käsitteestä innovaatioiden diffuusio, kun sitä käytetään ilmaisemaan koko sitä prosessia ilmiötä ja tutkimusalaa, jossa käsitettä on hyödynnetty. Osa tätä prosessia on yksilön tai organisaation kannalta katsottuna innovaation omaksuminen. Innovaation synonyyminä tässä työssä käytetään jatkossa sanaa uudiste. Innovaatio nähdään tässä tutkimuksessa laajasti. Se voi olla luonteeltaan joko tekninen tai sosiaalinen, henkinen luova prosessi, uusi toimintatapa tai uusi käyttötarkoitus. 3.2 Innovaatioiden diffuusion peruselementit Everett M. Rogers näkee innovaatiolla olevan viisi perusominaisuutta, jotka vaikuttavat sen omaksumiseen. Nämä ovat: suhteellinen etu (engl. relative advantage), yhteensopivuus (engl. compatibility), monimutkaisuus (engl. complexity), kokeiltavuus (engl. trialability) ja näkyvyys (engl. observability). Suhteellinen etu on helpoiten mitattavissa taloudellisin keinoin, mutta se ei ole sen ainoa kriteeri. Olennaista on, että omaksuja - yksilö kokee uuden tuotteen jollakin tapaa paremmaksi kuin aikaisemmat. Suhteellista etua pidetään yhtenä tärkeimpänä mittarina sille, kuinka moni viimekädessä omaksuu uudisteen. Omaksuja haluaa löytää innovaatiosta ne piirteet, jotka hän kokee välttämättömäksi ajatellen sen hyödyllisyyttä. (Rogers 2003, ; Kortelainen 1999, 47; ks. Greenhalgh, Glenn, Macfarlane, Bate & Kyriakidou 2004, ) Yhteensopivuus on ominaisuus, joka helpottaa omaksujaa hyväksymään innovaation. Uudiste joka sopii omaksujan arvoihin sekä hänen aikaisempiin kokemuksiin ja tarpeisiin tuottaa vähemmän epävarmuutta ja on näin helpommin hyväksyttävissä. Innovaation on sovittava myös omaksujan sosiaalisen ympäristön/järjestelmän arvoihin ja normeihin. (Rogers 2003, ; Kortelainen 1999, 47.) Monimutkaisuudella innovaation ominaisuutena tarkoitetaan sitä, kuinka helppoa uudiste on ottaa käyttöön. Ominaisuutena se ei ole

14 11 niin merkittävä kuin suhteellinen etu tai yhteensopivuus, mutta joidenkin uudisteiden kohdalla se voi muodostua ylitsepääsemättömäksi esteeksi innovaatioiden omaksumiselle. Uudisteet, joita voidaan harjoitella ja kokeilla niiden luonnollisessa ympäristössään, omaksutaan helpommin. Näkyvyys tarkoittaa sitä kuinka helposti ja selkeästi innovaation tuomat hyödyt ja tulokset ovat muiden havaittavissa. (Rogers 2003, ; ks. Greenhalgh ym. 2004, ; ks. Kortelainen 1999, ) Trisha Greenhalgh ym. (2004, ) lisää Everett M. Rogersin viiteen ominaisuuteen vielä mahdollisuuden muokata ja kehittää (engl. reinvention) innovaatiota. Ominaisuuden, jota ei ole niin usein dokumentoitu kuin aikaisemmin esitetyt perusominaisuudet. Rogersin jaottelu on hieman toisenlainen. Hän käyttää kirjassaan englantilaista termiä re-invent puhuessaan päätöksentekoprosessiin vaikuttavista tekijöistä innovaatioiden omaksumisessa (Rogers 2003, ). Sisällöltään molempien käsitteet vastaavat toisiaan. Muokkaamisen ja kehittämisen avulla omaksuja saa innovaation sopimaan paremmin itselleen. Trisha Greenhalgh ym. (2004) ovat tutkimuksessaan löytäneet vielä viisi muuta ominaisuutta, joita he pitävät tärkeinä, kun innovaatiota koetetaan levittää terveydenhuollon toimintaympäristössä. Nämä ominaisuudet ovat: häilyvät rajat (engl. fuzzy boundaries), riski (engl. risk), sopivuus työtehtäviin (engl. task issues), käyttöön tarvittava tieto (engl. knowledge required to use it) sekä käytön tuki (engl. augmentation/support). (Greenhalgh ym. 2004, ) Häilyvillä rajoilla innovaation ominaisuutena tutkijat tarkoittavat sitä, että omaksumisessa on aina kyse sekä itse uudisteesta (kova ydin), että sen käytön vaatimista toimintatapojen muutoksesta organisaatiossa (pehmeä ympäristö). Lisäksi he muistuttavat, että monimuotoisten uudisteiden omaksumien vaatii aina enemmän toimintatapojen muutosta. (Greenhalgh ym. 2004, 597). Pehmeä ympäristö muodostuu kaikista niistä tekijöistä, jotka liittyvät jollakin tapaa innovaation omaksumiseen. Tärkein näistä on omaksujan sosiaalinen ympäristö: arvot, asenteet ja tavat toimia uudessa tilanteessa. Näin samassa organisaatiossa innovaation omaksuminen voi saada lukuisia eri muotoja. Käydään rajanvetoa siitä kumpi (kova ydin vai pehmeä ympäristö) vaikuttaa enemmän innovaation omaksumiseen, joko sitä edistäen tai ehkäisten. Tätä monimuotoista tapahtumaketjua he kuvaavat häilyvillä rajoilla. (Denis, Hébert, Langley, Lozeau & Trottier 2002, 69-70). Riski liittyy yksilön kokemaan epätietoisuuteen innovaation lopputuloksesta. Uudisteen aiheuttama epävarmuus (riski) ja innovaatiosta saatava hyöty ovat epätasaisesti jakaantuneet eri yksilöiden kokemuksissa. Jos innovaation käyttöön tarvittava

15 12 tieto on helposti siirrettävissä toimintaympäristöstä toiseen, uudiste omaksutaan huomattavasti helpommin. Teknologiat joissa on mukana käytön tuki: esim. mahdollisuus yksilöidä tuote tai niissä itsessään on saatavilla opetus- ja opastustoiminto; omaksutaan herkemmin. (Greenhalgh ym. 2004, ) Everett M. Rogers (2003, 5-6, 11) määrittelee diffuusion ajassa tapahtuvaksi prosessiksi, missä innovaation leviäminen siirtyy tiettyjä kanavia pitkin sosiaalisessa järjestelmässä. Määritelmästä nousee esille innovaatioiden diffuusion neljä peruselementtiä, jotka ovat: 1) innovaatio, 2) kanavat, 3) aika ja 4) sosiaalinen järjestelmä (ks. Mäki 2000, 42). Seuraavissa kappaleissa luodaan katsaus siihen, mitä Everett M. Rogers tarkoittaa kanavilla ja ajalla innovaatioiden diffuusion peruselementtinä. Tämä luku päättyy hänen ajatuksiin sosiaalisen järjestelmän merkityksestä innovaatioiden diffuusion peruselementtinä. Yksilön ominaisuuksien lisäksi tämä on toinen tärkeä näkökulma, josta tässä tutkimuksessa tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka edistävät tai ehkäisevät uudisteiden leviämistä. Everett M. Rogersin mukaan (2003) perustavaa laatua oleva seikka innovaatioiden diffuusiolle on yksilöiden välinen kommunikaatio - informaation vaihto, joka voi tapahtua useiden kanavien kautta. Kommunikaatiossa mukana ovat innovaatio, sen omaksunut yksilö tai ryhmä ja henkilö(t), jolla(illa) ei ole tietoa tai kokemusta kyseisestä innovaatiosta sekä näitä ryhmiä yhdistävä kommunikaatiokanava. Hän jakaa diffuusiossa käytettävät kanavat kahteen pääryhmään: yksilöiden väliseen ja tiedotusvälineiden kautta tapahtuvaan kommunikaatioon. Näistä jälkimmäinen sisältää lehdistön, radion, television ja nykyisin yhä enenevässä määrin internetin. Nimensä mukaisesti nämä - kerralla suurille massoille leviävät - palvelut ovat käytännöllisiä tietoisuuden levittämisessä potentiaalisille innovaatioiden omaksujille. Everett M. Rogers korostaa kuitenkin yksilöiden välisen kommunikaation tärkeyttä ja tehokkuutta suostuteltaessa yksilöä hyväksymään uusi toimintatapa tai teknologia. Kommunikaation onnistumiseen vaikuttaa myös sitä käyvien yksilöiden samankaltaisuus niin uskomusten, sosioekonomisen aseman kuin koulutuksenkin suhteen. (Rogers 2003, ) Innovaatioiden diffuusion tutkimuksessa aikaulottuvuus on oleellinen osa omaksumisprosessia, toisin kuin muissa käyttäytymistieteissä, joissa usein keskitytään senhetkisiin tapahtumiin. Ajan huomioimista yhtenä innovaatioiden diffuusioon vaikuttavana

16 13 tekijänä voidaan pitää kyseisen tutkimusalan vahvuutena, joskin sen mittaamisen monimuotoisuutta on kritisoitu. Aikaa diffuusion leviämisen mittaamisessa voidaan hyödyntää kolmella tavalla. 1. aika siitä, kun yksilö tai ryhmä sai tietää innovaatiosta sen omaksumiseen 2. omaksuvatko yksilö tai ryhmä innovaation jo varhaisessa vai vasta myöhemmässä vaiheessa - verrattuna muihin jäseniin tai ryhmiin 3. sosiaalisen järjestelmän kannalta aikaa voidaan mitata ryhmän (organisaation) innovaation omaksumisen asteena tiettynä ajankohtana - siis moniko jäsen on hyväksynyt innovaation tuolloin. (Rogers 2003, 20-23; vrt. Mäki 2000, 44.) Päätöksentekoa innovaatioiden omaksumisessa Everett M. Rogers (2003, 20) kuvaa viisi askelmaisena prosessina (Kuvio 1.). Päätöksentekoprosessi innovaatioiden omaksumisessa on informaation etsimistä, hakemista ja saadun tiedon aktiivista prosessoimista, jolla yksilö pyrkii vähentämään innovaatiota kohtaan tuntemaansa epävarmuutta. Oleellista on, että päätöksentekoprosessissa yksilölle selviää hyväksyykö (engl. adopt) vai hylkääkö (engl. reject) hän innovaation omalta osaltaan. Tämän prosessin viimeistä vaihetta Rogers kutsuu päätöksen vakiinnuttamiseksi. (Rogers 2003, ) knowledge tieto persuasion suostuttelu tieto innovaatiosta, ymmärrys sen toiminasta decision päätös implement käyttöönotto innovaatiota suosiva tai sitä hylkäävä asenne confirmation vakiinnuttaminen innovaation käyttöönotto, kokeilu päätöksen vakiinnuttaminen hankkimalla lisää tietoa käytännön toimet innovaation hyväksymisen tai hylkäämisen puolesta KUVIO 1. Päätöksenteko innovaation omaksumisprosessissa (Rogers 2003, 20)

17 14 Toisena ajan huomioimisen muotona Everett M. Rogers liittää yksilön tai ryhmän innovatiivisuuden siihen, kuuluvatko he henkilöihin, jotka omaksuvat innovaation aikaisemmin, kuin ryhmän muut jäsenet. Tutkimustensa pohjalta hän esittää omaksujien lähes normaalijakaumaa noudattelevan ajallisesti etenevän luokituksen innovaattorit (2,5 %), varhaisomaksujat (13,5 %), varhaisenemmistö (34 %), myöhäisenemmistö (34 %) ja vitkastelijat (16 %). Innovaattoreita hän kuvaa aktiivisiksi tiedon hakijoiksi, jotka seuraavat aktiivisesti tiedotusvälineitä; heidän henkilökohtaiset verkostonsa ovat laajoja ulottuen oman organisaation ulkopuolelle. He myös kestävät hyvin epävarmuutta, joka on luonteenomaista omaksuttaessa täysin uutta innovaatiota. (Rogers 2003, 22, ) Kolmantena ajan ulottuvuutena Everett M. Rogers tarkastelee omaksumisen astetta, joka useimmissa tapauksissa noudattelee S-muotoista käyrää innovaattoreiden ollessa ensimmäisiä omaksujia. Jonkin ajan päästä omaksumisen aste nousee jyrkästi molempien enemmistöryhmien omaksuessa innovaation ja omaksumisen aste tasaantuu taas vitkastelijoiden eli viimeisten omaksujien liittyessä mukaan. Mitatessa omaksumisen astetta määritellään se prosenttiosuus (esimerkiksi 16 % tai 50 %) organisaation jäsenistä, joka on ottanut innovaation käyttöön tai katsotaan, kuinka kauan joltakin organisaatiolta menee aikaa saavuttaa jokin ennalta määrätty omaksumisen aste. (Rogers 2003, 22-23, ) Sosiaalisen järjestelmän Everett M. Rogers määrittelee joukoksi yksiköitä, joilla on sama ongelma, jonka ratkaisemalla he saavuttavat yhteisen päämäärän. Nämä yksiköt voivat muodostua yksilöistä, epävirallisista ryhmistä, organisaatioista ja/tai niiden osista. Yksiköt voivat olla hyvin laajoja, koko kylää tai koko maata käsittäviä, mutta niitä kuitenkin yhdistää yhteinen päämäärä jonkin havaitun ongelman ratkaisemiseksi. (Rogers 2003, ) Sosiaalisen järjestelmän rakenne vaikuttaa siinä ilmenevään kommunikaatioon. Everett M. Rogers kuvaa virallisen rakenteen tyypillisenä esimerkkinä byrokraattisen organisaation (valtion viraston), jossa ylemmässä asemassa olevat johtajat voivat antaa määräyksiä alaisilleen asemaansa perustuen olettaen, että niitä noudatetaan. Tämän muodollisen rakenteen, tehtävien jako käskemällä, ohella organisaatioissa on olemassa epämuodollinen rakenne, jonka kommunikaatiota hän kuvaa epävirallisena. Epämuodolliseen rakenteeseen kuuluvat omaksujien lisäksi, mielipidejohtajat ja

18 15 muutosagentit. Sekä järjestelmän virallinen että epämuodollinen rakenne voivat joko edistää tai ehkäistä innovaatioiden diffuusiota. Samoin kyseisen järjestelmän normeilla, arvoilla ja asenteilla on merkitystä innovaatioiden diffuusioon ja pahimmillaan ne voivat estää jonkin innovaation omaksumisen kokonaan. (Rogers 2003, ) Organisaation innovatiivisuuteen vaikuttavat tekijät Everett M. Rogers puolestaan jakaa kolmeen luokkaan. Näistä ensimmäinen on yksilöiden asenne muutosta kohtaan. Mitä myönteisimmin muutoksiin suhtaudutaan, sen innovatiivisempi kyseinen organisaatio on. Toisena tekijänä hän kuvaa organisaation sisäisen rakenteen, jossa hän erottaa kuusi eri tekijää. Nämä tekijät ovat keskittyminen (engl. centralization), monimuotoisuus (engl. complexity), muodollisuus (engl. formalization), verkottuminen (engl. interconnectedness), vapaat resurssit (engl. organizational slack) ja koko (engl. size). Näistä tekijöistä organisaation muodollisuus ja keskittyminen ovat hänen mielestään innovatiivisuutta ehkäiseviä tekijöitä, loppujen ollessa sitä edistäviä seikkoja. Keskittymisellä hän tarkoittaa tilannetta, jossa organisaation voimavarat ja niiden kontrollointi on keskittynyt muutaman yksilön tehtäväksi (vrt. byrokraattinen organisaatio yllä). Muodollisuudella hän tarkoittaa organisaatiota jonka toiminnassa korostuvat sitä ohjaavat säännöt ja ennalta sovitut menettelytavat. (Rogers 2003, ) 3.3 Luovuus innovatiivisuuden edellytyksenä Innovatiivisuus rakentuu luovuuden avulla. Yksiselitteistä ja kaiken kattavaa luovuuden käsitettä on mahdoton määritellä. Innovatiivisuuden voidaan nähdä sisältävän hyvin paljon samoja elementtejä kuin mitä luovuuteen on liitetty eri tutkimusaloilla. Ehkä selkein ero innovatiivisuuden ja luovuuden välillä on innovatiivisuuden hyötynäkökohta. Nykysuomen sanakirja määrittää luovuuden seuraavasti: "luoda: tuottaa, saada aikaan, keksiä jotakin uutta tieteen, taiteen toiminnan avulla". Suomen kielen perussanakirja katsoo luovuuden olevan luomiskykyä (ks. Yliherva 2004, 15: innovaatiokyky). Luoda sanan se puolestaan määrittelee seuraavasti: "luova: joka käyttää henkisiä kykyjään tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, luomiskykyinen em. alueilla jotain uutta tuottava".

19 16 Kari Uusikylä rakentaa luovuuden käsitettä todeten artikkelissaan jo Maslovin ja Rogersin ajatelleen luovuuden jokaisen yksilön mahdollisuutena toteuttaa itseään. Tämä voi ilmetä kaikilla elämän aloilla niin työssä kuin harrastuksissa. Luovuus antaa elämälle sisältöä, tarjoten onnistumisen elämyksiä ja nautinnon hetkiä, edellyttäen että yksilön taidot ja suoritettavan tehtävän haasteellisuus ovat sopusoinnussa keskenään. (Uusikylä 2002a, 43.) Luovaan persoonallisuuteen on nähty kuuluvan omaperäisyyttä, riippumattomuutta, riskin ottoa, energisyyttä ja intuitiivisuutta sekä epävarmuuden sietokykyä. Nämä kaikki ovat ominaisuuksia, jotka vaativat yksilöltä joustavuutta, jotta hän pystyy toteuttamaan luovuuttaan. (Uusikylä 2002a, ) Luovuus liittyy läheisesti lahjakkuuden käsitteeseen. Voidaan ajatella ihmisillä olevan sekä synnynnäistä lahjakkuutta että erityislahjakkuutta. Luovuus on nähty synnynnäisen lahjakkuuden yhtenä kykyalueena. Sen sijaan erityislahjakkuus syntyy harjoittelun ja oppimisen avulla sisäisten ja ympäristötekijöiden myötävaikutuksella. Erityislahjakkuudet voivat ilmetä eri taiteenlajeissa, urheilussa, liike-elämässä, terveydenhuollossa, tieteessä ja tekniikassa jne. (Uusikylä 2002b, ) Näin luovuuden käsitteeseen liittyy ajatus ihmisen lahjakkuudesta ja kyvykkyydestä. Luovuutta voidaan tarkastella, erityislahjakkuuksien lisäksi, myös sen mukaan millaisia ovat niiden ajatteluprosessien luonteet, joiden avulla se ilmenee. Uusikylä on koonnut kirjallisuudesta luovuutta kuvaavat piirteet luetteloksi. Hänen mukaan luovan ihmisen tunnusmerkit ovat: huumorintajuinen, voimakkaasti tunteva, utelias, ideoilla leikittelevä, intuitiivinen, keskittymiskykyinen, kurinalaisesti työskentelevä, kilpailunhaluinen, riskejä ottava, vastaanväittäjä, epäselviä tilanteita sietävä ja epäsovinnainen. (Uusikylä 2002b, 131.) Hieman erisanoilla, sisällöltään hyvin samanlaisen luettelon, luovan yksilön piirteistä esittää Juha Hakala. Hänen mukaansa luova yksilö on useimmiten avoin, epäsovinnainen, hyvällä itsetunnolla varustettu, motivoitunut, kunnianhimoinen, itsensä hallitseva mutta samalla impulsiivinen. Kyseiset piirteet eivät kuitenkaan takaa sitä, että ne omaava henkilö olisi välttämättä erityisen luova yksilö. (Hakala 2002, ) Samoin kuin Uusikylä Hakala yhdistää luovuuden lahjakkuuteen ja kykyihin (vrt. Uusikylä 2002b 66: kykyalueet). Merkillepantavaa on että molemmissa luetteloissa on piirteitä, jotka ovat arkiajattelussa toisiaan poissulkevia kuten esimerkiksi riskejä ottava ja kurinalaisesti työskentelevä tai itsensä hallitseva ja impulsiivinen. Tämä on hyvä esimerkki luovalta persoonalta vaadittavasta joustavuu-

20 17 desta. Tässä tutkimuksessa luovuus nähdään laajasti niin että se on välttämätön edellytys yksilön tai organisaation innovatiivisuudelle. Innovatiivisen toiminnan lopputuloksena on kuitenkin uudiste, jonka voidaan katsoa olevan jollakin tapaa parempi kuin aikaisemmat tuotteet. Toisin sanoen pelkkä uuden luominen ei ole innovatiivista toimintaa. Selkeästi tämän käsityksen ilmaisee Jukka Yliherva (2006) tiivistäessään luovuuden olevan yksilön kykyä tuottaa uutta ilman hyötynäkökohtaa. Hänen mielestään tästä seuraa, etteivät innovatiivisuus ja luovuus ole synonyymejä. Pelkkä luovuus ei saa aikaan innovatiivista organisaatiota. Se syntyy, kun tuotetaan organisaatiolle taloudellisesti kannattavia muutoksia. (Yliherva 2006, ) 3.4 Aikaisemmat tutkimukset Innovaatioiden diffuusiotutkimus on saanut alkunsa luvulla Amerikassa, leviten 1960-luvulla Eurooppaan. Alussa tutkimus keskittyi yksittäiseen päätöksentekijään, mutta 1960-luvulle tultaessa mukaan tuli organisaatioiden tutkimus. Tutkimus on levittäytynyt lukuisille elämän aloille, käsittäen yhdeksän pääsuuntausta, jotka ovat antropologiaan, maanviljelyyn, kasvatukseen, terveydenhoitoon, tiedonvälitykseen, kauppatieteeseen (markkinointi), maantieteeseen, sosiologiaan ja ryhmään muut (sisältää talouden, hallinnon, politiikan jne.) suuntautuneet tutkimukset. (Rogers 2003, ) Taulukkoon 1. on koottu Suomessa tehtyjä tutkimuksia, joissa innovaatioiden diffuusio käsitettä on hyödynnetty. Taulukkoon on valittu tutkijan mielestä keskeisimmät eri aloilla tehdyt työt. Taulukossa on tiivistettynä tutkimuskohde ja se mihin kyseinen tutkimus on ensisijaisesti keskittynyt. Ensimmäisinä innovaatioiden diffuusio käsitettä ovat käyttäneet Risto Hölttä (1979) ja Risto Harisalo (1984, 1995) tutkimuksissaan selvittäessään kunnallishallinnon innovatiivisuutta. Seppo Kolehmainen (1997) on tutkinut väitöskirjassaan innovaatioiden diffuusiota Hämeen ammattikorkeakoulussa. Kari Inkinen (2000) on tarkastellut tutkimuksessaan osuuskauppainnovaation levinneisyyttä ja dynamiikkaa 1900 luvun alusta vuoteen Tiina Mäki (2000) puolestaan on tutkinut laadunhallinta innovaation diffuusiota Suomen terveydenhuollossa. Merja Miettinen (1996) on väitöskirjassaan vertaillut yliopistosairaalan, terveyskeskuksen ja yksityisen lääkäriaseman innovatiivisuuden edellytyksiä. Terttu Kortelainen

Eri toimijoiden valmiudet ja mahdollisuudet uusien toimintakäytäntöjen omaksumisessa

Eri toimijoiden valmiudet ja mahdollisuudet uusien toimintakäytäntöjen omaksumisessa Eri toimijoiden valmiudet ja mahdollisuudet uusien toimintakäytäntöjen omaksumisessa ARVO projektin tutkimushankkeen loppuraportti Klemola Liisa, Ensio Anneli Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja talouden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma

Lisätiedot

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA AMKE:n luovat verkostot Helsinki 5.-6.4.2011 FT REIJO SILTALA 2011 SISÄLTÖ 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Luovuutta yrityksen kehittämiseen Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan. Ville Tuomi Vaasan yliopisto 24.9.2007

Luovuutta yrityksen kehittämiseen Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan. Ville Tuomi Vaasan yliopisto 24.9.2007 Luovuutta yrityksen kehittämiseen Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan Ville Tuomi Vaasan yliopisto 24.9.2007 Mitä luovuus on? (1) Luova yksilö ja luova yritys Luovuus tarkoittaa ihmisen kykyä tuottaa

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 28.10.2013 1 Mitä on lahjakkuus? (gifted) Selvästi keskitason yläpuolella olevaa kyvykkyyttä yhdellä tai useammalla

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Näyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa. Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto

Näyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa. Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto Näyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto Missio HUS:n hoitotyössä Potilas tulee autetuksi (HUS 2006. Hoitotyön tavoite- ja toimenpideohjelma

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3 OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot