0LWHQWHNQLLNDVWDWHKGllQWLHGHWWl

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "0LWHQWHNQLLNDVWDWHKGllQWLHGHWWl"

Transkriptio

1 0LWHQWHNQLLNDVWDWHKGllQWLHGHWWl Kari Leppälä Tieteelliseltä tutkielmalta edellytetään hyvää metodista otetta ja tieteellistä kontribuutiota - eli sitä että se tuottaa lisäyksen olemassaolevaan tietoon. Näiden kahden asian kautta tutkielma tulee täsmällisesti ja lahjomattomasti arvioiduksi. Mutta mitä metodi ja kontribuutio täsmälleen tarkoittavat, kun kyseessä on esimerkiksi suunnittelutehtävään liittyvä opinnäytetyö? Tässä kirjoituksessa tarkastellaan tarkastellaan tekniikan erityisluonnetta ja suhdetta tieteeseen. Sen kautta esitellään tieteentraditiot ja totuusteoriat, sekä lopuksi tarkastellaan tekniikan alan tutkielmien eri lajeja. 7HNQLLNNDWXWNLPXNVHQNRKWHHQDMDVLVlOW Ql Tekniikan ala tutkimusta pidetään joskus ongelmattomana: jo vakiintuneen luonnontieteellisen tutkimuksen sovelluksena, ja ongelmanasettelultaan yksinkertaistettuna. Tämä käsitys on kuitenkin virheellinen. Tosiasiassa tekninen tutkimus on metodisessa ja tietoteoreettisessa mielessä haastavaa. Tässä kirjoituksessa käsitellään useita ongelmakohtia. Ensimmäinen on tiettyjen käytännöllisen tekniikan alojen murrosvaihe, joka vaatii uusien menetelmien ja teorioiden kehittämistä. Esimerkkejä ovat informaatiotekniikka, tietoliikenne ja biotekniikka. Toinen ongelma on, että tekniikka samaistetaan virheellisesti luonnontieteisiin, jolloin huomattava osa teknistä tutkimusta joutuu väärään viitekehykseen. Vain osa tekniikan tutkimusta kuuluu luonnontieteiden ja niistä johdettujen insinööritieteiden kontekstiin. Kolmas ongelma aiheutuu tekniikan monialaisesta luonteesta johtuvasta tyydyttämättömästä teoriantarpeesta. Teknologia tarvitsisi kipeästi vakiintuneita tieteenrajoja ylittävää teoreettista ja metodologista arsenaalia, jota ei riittäväässä määrin ole kypsytetty luonnontieteitten ja yhteiskuntatieteitten piirissä. Myös vakiintuneilla tekniikan alueilla tekninen tutkimus joutuu operoimaan puutteellisten tai murrosvaiheetta elävien perusteorioiden kanssa. Amerikkalainen taloustieteen Nobel- palkinnon saaja Herbet A. Simon kirjoitti pienen, mutta hyvin vaikutusvaltaisen kirjasen "Sciences of the artificial"(1969). Siinä Simon väitti törmänneensä siihen tosiseikkaan, että tekniikalla ei ole omaa tiedettä, ja ehdotti sellaista perustettavaksi. Tämä kirjoitus yrittää vastata myös Simonin kysymykseen. Näyttää siltä, että tällaista tekniikan omaa tiedettä ei ole - eikä voikaan olla olemassa yhtenäisenä tieteenä. Mutta se on olemassa osittain, monitieteellisenä tekniikkaa sivuavien tieteiden kokonaisuutena. Simon viittaa myös edellä mainittuun tekniikan teoriavajeeseen: tekniikan piirissä on todella myös tarvetta radikaalisti uudenlaiselle tutkimukselle. 1

2 ,QQRYDDWLRQNlVLWH Tekniikan ymmärtämisen kannalta eräs tärkeimpiä peruskäsitteitä on LQQRYDDWLR. Käsitteen esitteli nykyaikaisessa muodossa Joseph Schumpeter (1934). Schumpeteriläisessä mielessä innovaatiolla tarkoitetaan uuden teknisen tai sosiaalisen keksinnön laajamittaista käyttöönottoa. Innovaatio ei siis ole sama asia kuin keksintö (inventio), vaikka niitä usein arkikielessä käytetään synonyymeinä. Innovaatio voi toki olla myös uusi keksintö - silloin kun se alkaa menestyä välittömästi. Maanviljelys tai kirjapaino ovat esimerkkejä historiallisista innovaatioista, ja matkapuhelin on uusi, nopeasti leviävä innovaatio. Devendra Sahalin (1982) mukaan useimmat innovaatiot ovat hyvin hitaita, pitkäikäisiä ja konservatiivisia. Siten tuotekehitys merkitsee toisinaan vain uusien, vähittäisten tuotemodifikaatioiden tekemistä. On kuitenkin havaittu, että kun innovaatioon liittyvät tekniikan peruskäytännöt ovat epäkypsiä, (kuten elektroniikan peruskomponenttien tuotanto), innovaatiot ovat varsin dynaamisia. Myös tekniikan uuteen käyttötapaan liittyvät innovaatiot voivat levitä nopeasti: www löi itsensä läpi muutamassa vuodessa, mutta se vaati taustalleen hitaasti kehittyneen tietoverkon - internetin. www ei myöskään ollut uusi keksintö, koska hyperteksti oli esitelty jo varsin yksityiskohtaisesti 30 vuotta aikaisemmin. Innovaatio ei ole sama kuin läpimurto teknisen tieteen teoriassa (vaikka voi joskus ollakin). On jopa niin, että läpimurto käytännöllisessä tekniikan soveltamisessa johtaa myöhemmin tieteelliseen läpimurtoon. Vanhastaan tuttu esimerkki on termodynamiikan kehittyminen lämpövoimakoneiden käyttöönoton VHXUDXNVHQD. Vastaavia uudempia esimerkkejä siitä, kuinka tekniikan kehitys sekä edellyttää että tuottaa tieteellisiä teorioita, ovat puolijohdeteoriat, suprajohdeteoriat, säätöteoria, sekä hajaspektri- ja modulaatioteoriat. 7HNQLLNDQRPLQDLVOXRQQH Tekniikka (engl. technology) on vaikeasti määriteltävissä oleva asia- ehkä siksi että se on teollisessa yhteiskunnassa läpikäyvä ilmiö: lähes kaikki inhimillisen toiminnan alueet ovat tekniikan kyllästämiä. Ilmiönä se on sekä liian läheinen että liian monitahoinen, jotta sille voitaisiin antaa täysin tyhjentävä ja yleisesti käypä määritelmä. Nykyisin vallitsee varsinaisten tekniikan tutkijoiden kesken kuitenkin kohtalaisen hyvä konsensus siitä, että tekniikka on itsenäinen ja omaleimainen inhimillisen toiminnan alue. Tosin toistaiseksi tämä konsensus ei kuitenkaan näytä koskevan mediaa eikä teknologiapolitiikkaa tekeviä poliitikkoja ja virkamiehiä. Koska tekniikka on erittäin laaja-alainen inhimillisen toiminnan alue, se on sekä monitahoinen että syvällinen tutkimuskohde. Luonnehdimme tekniikkaa seuraavilla tavoilla (Leppälä 1998). (Luonnehdinta ei ole tarkoitettu universaaliksi tai tyhjentäväksi- lukija voi yrittää etsiä tekniikan määritelmiä alan klassikoiden teoksista - siinä käy ilmi, että lähes jokainen tutkija esittää omat määritelmänsä): 2

3 Tekniikka on uutta tietoa ja uusia muotoja 1 luova inhimillisen toiminnan muoto se on erillinen, mutta ei riippumaton muista toiminnan muodoista. Tekniikka liittyy saumattomasti ihmisten jokapäiväiseen elämään, ja tähtää luonnon resurssien hyväksikäyttöön inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Tekniikka on kokoelma: a. keinotekoisia esineitä (artefakteja); b. menettelytapoja (proseduureja); c. tietämystä a:n ja b:n soveltamiseksi. Tietämys voi olla dokumentoitua, henkilökohtaista, tai esineisiin ja organisaatioihin sisällytettyä. Tekniikka ei ole soveltavaa tiedettä, mutta tekniikassa sovelletaan tieteellisiä, ja erityisesti luonnontieteissä käytettyjä metodeja. Luonnollisesti yllämainittu kuvaus koskee tekniikkaa sellaisena kun me sen nykyään tunnemme: vahvasti kytkeytyneenä kahden viime vuosisadan teolliseen ja taloudelliseen vallankumoukseen ja niiden käytäntöihin. Tekniikkaan sisältyy siis sekä valtava määrä inhimillistä, dokumentoitua tietoa, että itse teknisiin esineisiin sulautunutta tietoa. Hyvän esimerkin teknisen tiedon mutkikkuudesta tarjoaa Vincenti (1993), ja insinöörien työprosesseista Allen (1997). Edellä kuvatun luonnehdinnan perusteella voidaan tekniselle tieteelle nähdä useita ongelmanasetteluja: 1. Se selittää ja ennustaa keinotekoisten esineiden ominaisuuksia 2. Se analysoi, selittää ja mallittaa suunnittelu- ja valmistusprosesseja 3. Se tutkii teknisten esineiden valmistukseen ja käyttöön liittyviä vuorovaikutuksia, mm. yksilön, organisaation, yhteiskunnan, talouselämän ja luonnon kannalta. Luonnontieteillä ja tekniikalla on kolmella viime vuosisadalla ollut erityisen läheinen suhde. Voidaan ajatella, että luonnontiede tutkiessaan ja selittäessään luonnon ilmiöitä ei tee sitä "puhtaasta" uteliaisuudesta, vaan luonnontieteessä, ja erityisesti sen suuntaamisessa on ollut poliittinen sivujuoni: luonnon alistaminen ihmisen käyttöön. Sen lisäksi luonnontieteiden mallin mukaan on kehittynyt niin sanottuja insinööritieteitä, joiden tavoitteena on analysoida ja selittää keinotekoisten kohteiden ominaisuuksia. Luonnontieteet, insinööritieteet, ja niille yhtenäisen esitys- ja analyysimekanismin tarjoava matematiikka muodostavatkin tekniikan tieteitten kovan ytimen. Kun ajattelemme yllä kuvattua teknisten tieteitten ongelmakenttää, havaitsemme kuitenkin, että tämä kova ydin on tekniikan soveltamisen ja inhimillisten toimintatapojen ymmärtämisen kannalta riittämätön. Niinpä onkin syytä luoda silmäys tieteen laajempiin traditioihin. 7LHWHHVWlMDWLHWHHQWHRULDVWD Aluksi korostamme, että myös tiede on eräs omintakeinen, erillinen inhimillisen toiminnan osa-alue. Silloin, kun tekniikkaa lähestytään tieteen näkökulmasta, työskennellään siis tieteellisen yhteisön vakiintuneiden menettelytapojen mukaan. Jos halu- 1 Muodolla tarkoitetaan tässä ajatusten ja abstraktien mallien konkreettista fyysistä ilmentymää: laitteita, työvälineitä, rakennuksia, ohjelmia jne. Suunnittelu (design) on muodon tuottamista. 3

4 taan määritellä tiedettä, se voidaan nähdä kahdesta näkökulmasta: sisältönä ja prosessina. 6LVlOW QlN NXOPDQD tiede voidaan tiivistää seuraavasti: se on kokoelma maailmaa koskevia perusteltuja väittämiä. Väittämät on dokumentoitava, joko luonnollisella kielellä, tai käyttämällä yhteisön hyväksymää tai erikseen perusteltua keinotekoista symbolijärjestelmää. Tieteelliset väittämät realisoituvat tieteellisten julkaisujen muodossa. Tieteeseen liittyy läheisesti tieteen opettaminen, siksi tiede realisoituu myös muun muassa oppikirjoina ja katsauksina. 3URVHVVLQlN NXOPDVVD tieteen ydinprosessiksi voidaan helposti nimetä se prosessi, jonka kautta tieteellisten väittämien perustelu tapahtuu. Tämä prosessi perustuu tiedeyhteisön käymään kriittiseen keskusteluun. Mitään muuta, formaalia tai institutionaalista "totuuskonetta" ei ole. Joskus puhutaan diskurssista - jolloin katsotaan, että myös keskustelun ja todentamisen yleiset säännöt ja käytännöt ovat osa todentamista. Tieteessä on eräitä olennaisia piirteitä Eräs piirre on, että sen toiminta perustuu yleisesti omaksuttuihin, kirjoittamattomiin sääntöihin, ja näitä sääntöjä myös noudatetaan. (Toki näitä sääntöjä on myös ajan mittaan kirjoitettu paperille, mutta tällainen sääntö on silloin taas kerran eräs uusi väittämä, ja yhtä lailla kriittisen keskustelun kohteena). Toinen piirre on keskustelun julkisuus ja avoimuus. Jotta tiedeyhteisö voisi globaalisti tehdä työtään, julkaisujen on oltava kaikkien saatavilla. Myös yhteisö on avoin. Kuka tahansa voi osallistua keskusteluun tai julkaista uusia väittämiä. Tohtori- ja professoriinstituutio on toki käytännön sanelema konventio, mutta tutkijan oppiarvo tai asema ei saisi vaikuttaa arviointiin - lisäksi monien julkaisufoorumeiden valintaprosessi on anonyymi. Koska tiedeyhteisö on ihmisten yhteisö, siellä vaikuttavat tietysti myös ihmismielen pimeämmät puolet. Siksi ylläkuvattu tiedeprosessin ideaali ei toimi sellaisenaan- mutta ihmeen hyvin kuitenkin. Tieteellisten väittämien todentamisen pohjalla on tietoteoria, ja se puolestaan palautuu filosofiaan. On syytä palauttaa mieliin filosofisen ongelmanasettelun peruskysymys: miten saada luotettavaa tietoa maailmasta. Tekniikan kannalta on mielekästä rajoittua rationaalisiin suuntauksiin: niiden mukaan maailmassa on pysyviä ja todellisia ominaisuuksia REMHNWLLYLVHVWLROHPDVVDROHYLQD, vaikka niistä saattaakin olla vaikeaa saada perusteltua tietoa. (Vaikka tämä lähtökohta tuntuu ilmeiseltä, emme voi julistaa sitä lopulliseksi totuudeksi. Juuri kaikkein ilmeisimmät väittämät kätkevät usein alleen ristiriitaisia ja jopa kestämättömiä lähtökohtia - tämä on tullut selvästi esille luvun fysiikassa). Jos maailmassa siis näitä todellisia kvaliteetteja on, filosofinen ajattelu on lähtökohtana niiden niiden selville saamiseksi. Voimme siis tulkita, että hyvin suuri osa filosofista ajattelua onkin samalla tietoteoreettista. Tutkijan pitäisi siis olla hyvin kiinnostunut näistä asioista. Näin ei tosiasiassa tarvitse olla. Tutkija toimii yleensä tietyn vallitsevan paradigman puitteissa niin tiiviisti, että hän ei usein edes tiedosta tehneensä joskus valintaa. Tämä ei välttämättä tee hänestä huonoa tutkijaa. Tunnettu esimerkki metodisokeasta ja tässä suhteessa dogmaattisesta tutkijasta on fyysikko Stephen Hawking. Kosmologisten teorioiden todentaminen onkin vaikeaa, usein siihen tarvitaan sukupolvien työ. Insinöörityön puolella todennus on jo konkreettista: virheellisen teorian mukaan rakennettu laite ei toimi, tai se toimii vain rajoitetussa kontekstissa. 4

5 Tunnettu amerikkalainen mediakriitikko Neil Postman esittelee kirjassaan "Technopolis" tekniikkaan liittyviä yleisiä asennepatologioita. Postmanin mukaan terve järki korvataan näennäistieteellisellä argumentoinnilla. Postmanin esimerkit koskevat tekniikan soveltamista ja ymmärtämistä yhteiskunnassa ylipäätään. Postman lienee oikeassa tekniikkaan liittyvien vulgaaritulkintojen yleisyydestä ja yleistymisestä. Painava argumentti - jota Postman tosin ei taida esittää - on siinä, että mikäli tekniikan tekijät ja tutkijat eivät itse pidä huolta metodologisesta ja tietoteoreettisesta perustastaan, he alkavat yhä enemmän rakentaa työtään näiden vulgaaritulkintojen pohjalle. Tässä onkin aivan riittävä peruste tälle kirjoitukselle. Terveen järjen rinnalle tarvitaan myös perusteltua tieteellistä argumentointia..dnvlwlhwhhqydowdyluwdddulvwrwholqhqmdjdolohrodlqhq Aatehistoriallisessa mielessä tieteenhistorian voidaan ajatella jakautuvan rationalistiseen ja empiristiseen traditioon (Alanen 1989). Seuraava tarkastelu perustuu lähinnä Alasen esitykseen - tekniikan tieteisiin liittyvät tarkennukset ovat kirjoittajan. Perusteellisempaa tietoa tarjoaa esimerkiksi Niiniluoto (1997). Rationalistinen traditio korostaa päättelyä tiedon hankkimisen metodina. Suuntaus palautuu Aristoteleen filosofiaan, n 2500 vuotta ajassa taaksepäin. Tyypillistä on perimmäisten ja lopullisten syiden etsiminen, kysymys "miksi". Yleiseen metodiikkaan kuuluu pluralismi, useiden rinnakkaisten selitystapojen ja tieteiden hyväksyminen, ja pyrkimys ymmärtää tutkimuskohdetta - hermeneutiikka. Galileolainen suuntaus on nimetty Galieo Galilein mukaan, mutta sen filosofiset juuret ovat mm Platonin filosofiassa ja pytagoralaisten numeromystiikassa. Se korostaa kausaalisyiden etsimistä: lähinnä kiinnostaa selittää "miten", eikä ilmiöiden lopullisen syyn ymmärtämistä edes nähdä tieteen tehtäväksi. Tieteessä on tärkeää yhdistää havainnot ja kokeet teoriaan. Pyritään myös selitystapojen yhtenäistämiseen, ja uskotaan kaikkien tieteiden redusoituvan perusteisiin- lähinnä fysiikkaan. Anglosaksisessa maailmassa galileolaisesta traditiosta käytetään usein pelkästään nimitystä "sciences", kun taas ihmis- ja yhteiskuntatieteistä käytetään nimeä "humanities" - jako ei ole yhtä selkeä kuin saksan (ja suomenkielisen) puhetavan jako luonnontieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin/humanistisiin tieteisiin. Yllämainitusta kuvauksesta on selvää, että luonnontieteet on rakennettu galileolaisen metodin mukaan. Luokittelun kannalta hankalia tapauksia ovat muun muassa taloustiede ja lääketiede, ja kuten jäljempänä selviää, tekniikan tieteet ovat erityisen ongelmallisia. Tekniikassa galileolaiset tieteet tuntuvat luonnollisesti läheiseltä. Tämä tulee erityisen selvästi ilmi, kun tarkastellaan galileolaisten tieteiden pohjalla olevaa ns Hempel- Oppenheimin selitysmallia. Mallin ideana on, että kun tietty ilmiö on tapahtunut, pyritään havaintojen ja tiedossa olevien luonnonlakien mukaan laatimaan tarkkojen sääntöjen mukainen selitys kyseiselle ilmiölle. Luonnontieteet sisältävät siis näitä lakeja ja niiden pohjalta laadittuja ilmiöiden selitysmalleja. Tekniikan kannalta on mielenkiintoista, että selitysmallin ajatellaan toimivan myös symmetrisesti: kun tunnetaan selitysmalli ja olosuhteet, voidaan ennustaa tulevia havaintoja. Tekniikassa tämä tar- 5

6 koittaa sitä, että kun tunnemme teknisen artefaktin teorian, voimme suunnitella keinotekoisia esineitä, joilla on haluamiamme ominaisuuksia. Tähän asti kaikki tuntuu selvältä. Mutta tarkemmin asiaa pohtimalla havaitaan, että asia on paljon monimutkaisempi. Havaintojen tekemisen perusteena olevat teoreettiset ehdot, ja ylipäätään tutkimushypoteesien esittäminen ja toteennäyttäminen eivät ole lainkaan itsestäänselviä. Tähän liittyvää ns Goodmanin paradoksia voidaan havainnollistaa esimerkillä: vallitsevan paradigman mukaan kaikki smaragdit ovat vihreitä, mutta entäpä jos: - smaragdit muuttuvat keltaisiksi vuonna smaragdit muuttuvat vihreiksi viisi minuuttia ennen löytämistä, tai - ihminen löytää vain vihreät smaragdit. Vaihtoehtoiset hypoteesit ovat tietysti mielettömiä, mutta onko mikään niistä WRVL DVLRLGHQYDORVVD vähemmän uskottava kuin perusparadigma? Tämänkaltaisten paradoksien analysointi on johtanut sellaiseen yleiseen käsitykseen, että minkäänlainen empiirinen evidenssi ei voi näyttää hypoteesia toteen, mutta sen sijaan hypoteesin voidaan kumota, mikäli se on selvästi havaintojen vastainen (esimerkiksi miljoona vihreää smaragdia ei tyhjentävästi todista hypoteesia, mutta yksikin keltainen smaragdi kumoaa sen). Niin sanottu falsifiointiperiaate, jota on puolustanut vahvasti Karl Popper, esittää, että tieteen tehtävänä onkin pyrkiä kumoamaan hypoteesit. Tämä on tietenkin paradoksaalista, koska se on tieteen perusluonteen vastaista. Falsifiointiperiaate ei itse asiassa olekaan kiistaton. Mutta kannattaa muistaa, että kun tutkimuksen pohdintaosassa todetaan havaintojen olevan perushypoteesin mukaisia, se ei oikeastaan oikeuta sanomaan mitään sen vahvempaa. Lause: "havainnot vahvistavat hypoteesin" on jo selvästi kiistanalainen. Edellä esitetty tieteellisen toiminnan yleinen malli ei ota kantaa siihen, millä tavalla hypoteeseihin ja niiden todentamismenettelyihin käytännössä päädytään. Siihen sisältyy aivan ilmeisesti sekä teorioiden että havaintojen sumeaa pohtimista. Havainnosta johdetaan esihypoteeseja kehitellään niitä olemassaolevien teorioiden puitteissa - tai kehittämällä teorioita pohditaan minkälaisia ilmiöitä niistä saattaisi seurata. Yleensä hapuiluvaihetta seuraa metodologinen kiinteytyminen, hypoteesien tarkentaminen ja hypoteesien todistaminen. Saksalainen filosofi Hans Reichenbach kuvasi näitä vaiheita nimillä "context of discovery" ja "context of justification". Palatkaamme vielä tieteen galileolaiseen ja arsitoteliseen traditioon. Nykyinen käsitys on, että huolimatta luonnontieteen ja tekniikan voittokulusta galileolaisen tradition alueella, kumpikin alue on elinvoimainen. Traditioiden välinen kilpailu ja jännite liittyy lähinnä kulttuurieroihin ja rajankäyntiin. Molemmat traditiot ovat olennainen osa tieteen kokonaisuutta. Näyttäisi myös siltä, että luonnontieteiden ja tekniikan soveltamiseen liittyvät epäkohdat johtuvat aristotelisen tradition laiminlyönnistä. Kun tekniikan tiede joutuu käsittelemään tekniikan soveltamiseen liittyviä psykologisia, sosiaalisia tai taloudellis-yhteiskunnallisia ongelmia, galileolainen traditio käy selvästikin riittämättömäksi (ks esimerkiksi Latour 1996). Totuutta on haettava myös muilla keinoin. 6

7 0LNlVLWWHQRLNHLQRQWRWWD Pääsimme siis tietoteoriaan ja sen erityisalueeseen, totuusteoriaan: millä kriteerillä voidaan sanoa että jokin maailmaa koskeva väittämä on totta? Implisiittisesti maailma jaetaan tässä metateoreettisella tasolla kahteen osaan (tämän jaon ruotiminen jätetään tässä tekemättä): maailmassa on "oikeasti ja objektiivisesti" olemassaolevia olioita ja ilmiöitä, ja sitten niitä koskevia ihmisen konstruoimia teorioita ja väittämiä. Näille väittämille voidaan sitten harkita totuuskriteerejä. Alasen mukaan mahdollisia kriteerejä ovat:.rqvhqvxvwhruld jonka mukaan totta on se, mistä useimmat tiedeyhteisön jäsenet ovat yhtä mieltä. Teoria tuntuu vulgaarilta, mutta näyttää toimivan ainakin hankalimpien väittämien kohdalla. Teoriaa voidaan kuitenkin pitää alkeellisena. 3UDJPDDWWLQHQ WRWXXVWHRULDlausuu, että totta on se mikä toimii ja mitä voidaan soveltaa johonkin hyödylliseen. Tekniikassa tämä tuntuu aika hyvältä testiltä, koska tekniikka käsittelee käytäntöön ja soveltamiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Toisaalta toimivuus on vain välttämätön, ei riittävä totuuden ehto..rkhuhqvvlwhruldq mukaan hypoteesia voidaan arvioida sen mukaan, miten se sopii yhteen muiden tiedossa olevien teorioiden ja argumenttien kanssa. Yhteensopivuuden rakentaminen voidaan kuitenkin tehdä aina tehdä jossain määrin rakennuspalikoita valikoiden. Koherenssi saattaa olla hyvinkin toimiva kriteeri uusien teorioiden ja hypoteesien muotoiluvaiheessa, mutta todentamisessa se ei tunnu riittävältä..ruuhvsrqghqvvlwhruldq mukaan teoria on oikea, mikäli sen ja maailman välillä on vastaavuus. Se määritellään isomorfisena riippuvuutena. Siis jokaiselle mallin osalle tai vuorovaikutukselle löytyy todellinen vastine maailmassa. Korrespondenssia on eritellyt erityisesti Alfred Tarski. Teoria näyttää tarjoavan mahdollisuuden lähestyä totuudenmukaisuuden syvärakennetta. 1RUPDDOLWLHWHHWMD.XKQLQNULLVLW Tieteenteoriasta on vaikea keskustella siteeraamatta Thomas Kuhnin paradigmakäsitettä (Kuhn 1970). Vallitsevat tieteelliset teoriat perustuvat kollektiivisesti sovittuihin ja hyväksyttyihin perusolettamuksiin - paradigmoihin. Kuhnin mukaan tiede etenee paradigman puitteissa, niinsanotussa normaalitilassa, kunnes paradigma vähitellen käy riittämättömäksi. Syntyy kriisivaihe, jonka tuloksena vallitseva paradigma korvautuu uudella paradigmalla. Yleisesti käytetty esimerkki on geosentrisen maailmankuvan korvautuminen heliosentrisellä, tai newtonilaisen fysiikan korvautuminen relativistisella. Kuhnin paradigmamalli antaa aiheen erialisiin tulkintoihin. Sen voidaan ajatella kuvaavan tieteen vähittäistä täydellistymistä - kohti ideaalia. Toisaalta mallin voidaan ajatella johtavan myös relatiivisen totuuden teoriaan: kukin paradigma on sinänsä yhtä paljon tai yhtä vähän totuudenmukainen, ja kullakin paradigmalla on oma rajattu hyödyllisyysalueensa. Tieteen itsensä kannalta normaalitilassa oleva tiede on mielenkiinnotonta. Julkaistavat tieteelliset tutkimukset toistavat aiemmin tehtyä työtä ja vahvistavat olemassaolevaa paradigmaa. Tutkijan kannalta tilanne on sellainen, että tiedeyhteisö hyväksyy vain 7

8 vallitsevan paradigman mukaiset käsikirjoitukset. Tässä on sisäinen ristiriita, koska tieteellisyyden tärkeimmän mittarin pitäisi olla uuden tiedon synnyttäminen. Myös tekniikan tiede näyttää olevan normaalitilassa: se tuottaa suuria määriä paradigman mukaisia ja sitä vahvistavia empiirisiä tuloksia. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että tekniikka inhimillisenä käytäntönä on uutta ja epäkypsää. Uudessa tekniikassa tapahtuu suhteellisen nopeasti määrällisiä muutoksia. Tekniikan alan tutkijat ovatkin tässä suhteessa edullisessa asemassa: on suhteellisen helppoa tuottaa normaaliparadigman mukaisia mutta kuitenkin kiinnostavia julkaisuja. Luonnontieteiden kohdalla tutkimuskohde on sinänsä varsi stabiili, ja lähinnä tekniikan kehitys antaa mahdollisuuksia uusien havaintojen tekoon - näin tekniikan kehitys tuo dynamiikkaa myös luonnontieteiden puolelle. Kuhnin malli voidaan nähdä myös itse tekniikassa. Uudet sovellukset syrjäyttävät vanhoja, vaikka vanhat olisivat sinänsä toimivia. Tekniikalle tyypilliset tehokkuuskriteerit - ja nykyisin yhä useammin myös sosiaalinen ja ympäristöyhteensopivuus - johtavat vanhojen teknisten paradigmojen korvautumiseen tai hylkäämiseen. 7HNQLVWHQWXWNLHOPLHQW\\SSHMl Tekniikan tieteen tärkeimmät tutkimuskohteet määräytyvät tieteen suhteesta käytännölliseen tekemiseen, "tekniikan projektiin". Tämän perusteella voidaan esittää yksinkertainen typologia, joka kattaa tärkeimmät tekniikan alan tutkielmien lähestymistavat: Suunnittelututkielmat erittelevät syntetisoivaa työskentelytapaa - lähinnä suunnitteluprosessia. Suunnittelu kattaa sekä esineiden että niiden valmistusprosessien kehittämisen Ontologiset tutkielmat selvittelevät tekniikkaan liittyvien kohteiden luonnetta, rakennetta ja olemusta. Tähän ryhmään kuuluvat varsinaiset insinööritieteet Vuorovaikutustutkielmien kohteena ovat tekniikan eri rajapinnat - eli tekniikan vaikutukset esimerkiksi yhteisöissä, talouselämässä, ympäristössä. Koska tekniikka on tutkimuskohteena monisärmäinen, tutkielmassa voi olla tarpeellista soveltaa useita eri tarkastelukulmia. Tämä typologia ei ole tyhjentävä tai ainoa mahdollinen. Esimerkiksi katsaus (survey) ei selkeästi kuulu mihinkään lajiin. Se kerää ja jäsentää olemassaolevaa tietoa, mikä sinänsä saattaa olla tieteellisen relevanssin kannalta riittävän arvokasta. Seuraavassa tarkastelemme näitä tutkimuksen lajeja hieman tarkemmin. Suunnittelutyyppiset tutkielmat pyrkivät vastaamaan kysymykseen "miten". Niiden suhde tutkimuskohteeseen ei siis ole neutraali, vaan tavoitteena on parantaa tekniikasta saatavaa hyötyä. Tekniikan teolliseen soveltamiseen liittyy aina myös teknisten esineiden laajamittainen tuottaminen. Suunnittelu voikin kohdistua sekä tuotteisiin että valmistusprosesseihin. Siihen liittyy myös kehitystyö: suunnittelutyön varmentaminen loogisesti, ja prototyyppien tuottaminen ja kokeilu. 8

9 Monet tekniikan alan opinnäytteet lähtevät liikkeelle suunnittelutehtävästä. Tehtävän luonteen ja ongelma-alueiden mukaan tutkimuskysymykset voidaan suunnata johonkin seuraavista osa-alueista: Tuotteiden ja valmistusprosessien suunnittelun ja kehitystyön dokumentointi, ja käytettyjen menettelyjen ja tyypillisten piirteiden erittely jälkikäteen. Usein tuloksena on insinööritieteisiin nojautuva suunnittelun kohteen malli (design), jonka ominaisuuksia ja toimivuutta arvioidaan. Erityisesti tällaisissa töissä on pystyttävä perustelemaan, mikä on sen tieteellinen kontribuutio. Suunnittelu- ja kehitystyön eläytyvä kuvailu, ja suunnittelutyötä ohjaavien mallien etsiminen ja validointi esimerkiksi psykologisten, kognitiivisten tai sosiaalisten teorioiden pohjalta (tämä on myös vuorovaikutusten tutkimusta) Analyyttistä ja synteettistä lähestymistapaa yhdistelevät työt: kuvataan ja mallitetaan suunnittelutyötä yhteydessä suunnittelun kontekstiin, eli kohdetta kuvaaviin malleihin ja teorioihin. Varsinaiset insinööritieteet edustavat ontologista tutkimussuuntaa. Ontologiset tutkielmat pyrkivät vastaamaan ennen kaikkea kysymykseen "mitä". Siinä suhteessa ne muistuttavat luonnontieteitä, mutta tutkimuskohteena ovatkin luonnonilmiöiden asemasta ihmisen tuottamat esineet ja järjestelmät. Tällaiset tutkielmat pyrkivät siis kuvaamaan ja ennustamaan keinotekoisten kohteiden ominaisuuksia. Näissä tutkielmissa sovelletaan luonnontieteissä kehitettyjä ja edelleen tekniikan alueelle siirrettyjä analyyttisiä malleja: fysiikkaa, kemiaa, sovellettua fysiikkaa jne. Useimmille insinöörityön osa-alueille on kehittynyt luonnontieteiden mallin mukaisia insinööritieteitä, esimerkiksi elektroniikassa piiriteoria. On myös alueita, jotka näyttävät olevan "kuhnilaisessa kriisissä". Ohjelmistotekniikka näyttää olevan tällainen alue. Tekniikan rajapintoihin kohdistuva tutkimus pohtii tekniikan suhdetta sekä ihmiseen että ympäristöön. Luonteeltaan se voi olla sekä tekniikkaa edistävää, että tekniikkaa sopeuttavaa tai kontrolloivaa. Oikeastaan se vastaa sekä kysymyksiin "mitä", että "miten". Edellä esitellyt suunnitteluun ja kehitystyöhön liittyvät tutkimukset tulevat lähelle tätä aluetta. Vuorovaikutukset voivat olla yksilöön liittyviä (psykologisia), sosiaalisia, yhteiskuntapoliittisia, teolliseen tai taloudelliseen toimintaan liittyviä, tai luontoon kohdistuvia. Tutkimusmenetelmät lainataan usein vuorovaikutuksen lajin mukaan- esimerkiksi sosiaalitieteen, historiantieteen, yritystalouden, kansantalouden, ekologian tai kulttuurihistorian alueilta. Tämäntyyppisissä tutkielmissa poikkitieteellisyys on kaikkein vahvinta.,qvlq ULWLHWHHWHNVDNWHLQDWLHWHLQl Galileolaiseen traditioon kuuluvia luonnontieteitä ja insinööritieteitä nimitetään arkikeskustelussa usein "eksakteiksi" tieteiksi. Nimitys näyttää sisältävän arvoasetelman suhteessa muihin tieteenalueisiin. Toivottavasti tämäkin kirjoitus on osaltaan demonstroinut, että ainakaan ylimielisyyteen ei ole syytä. Toisaalta on näytetty, että tekniikkaa sivuavassa tutkimuksessa tarvitaan laajaa keinovalikoimaa. Esimerkiksi tekniikan sosiaaliset ja kulttuurilliset vuorovaikutukset ovat aivan liian mutkikkaita kuvattavaksi luonnontieteiden keinoin. Herbert A. Simonin haaveilema "keinotekoisen tiede" 9

10 joutuu lähestymään pelottavan vaikeita ongelmia. Myös silloin, kun toimitaan matemaattisesti järjestetyn insinööritieteen keinoin, ja ollaan aivan ilmeisesti meidän vuosisatamme luonnontieteisiin usein liitetyssä "lopullisen varmuuden" alueella (Toulmin 1998), kannattaa ehkä tarkastella lähemmin tämän lopullisen varmuuden tilaa. Näyttäkin ehkä siltä, että tieteellisen selittämisen rajat ovat kovin ahtaat, ja että tieteen kuhnilainen edistys kulkee ideaalin ja yhtenäisen selityksen mallin asemasta kohti yhä rikkaampaa menetelmien ja käytäntöjen kirjoa. Seuraavassa kappaleessa on joukko esimerkkejä "lopullisen varmuuden" saavuttamisen vaikeudesta. 0XVLLNLQWHRULD: syntoniset ja Pytagoraan kommat ja asteikot - skaalan sävelet voidaan muodostaa sävelten värähdyslukujen yksinkertaisina suhteina - mutta yksinkertainen malli johtaakin mutkikkaaseen hienostruktuuriin. Kosketinsoittimien viritysongelma (temperointi) on ratkaisematon. 7DLYDDQPHNDQLLNDVVD Newtonin fysiikka antaa yksinkertaisen ratkaisun kahden kappaleen järjestelmälle. Sen sijaan kolmen tai useamman kappaleen järjestelmä ei ratkea. 2.XUW* GHOosoitti, että aksiomaattisilla järjestelmillä on periaatteellinen sisäinen epätäydellisyys. Kaikkea ei voi todistaa, vaikka säännöt olisivat selvät. 0DOOLHQNRUUHVSRQGHQVVLQongelmat: Wittgensteinin kuvateoria ja kielipelit, Russellin looginen paradoksi ja metakielien hierarkiat. Teoreettinen malli ja sen tulkinta joudutaan selittämään toisella, metatason kuvauksella, mikä puolestaan joudutaan selittämään kolmannella mallilla, ja niin edelleen..ydqwwli\vllndqrajoitukset ja paradoksit, esimerkiksi kvanttitilan teleporttaus. '\QDDPLVWHQMlUMHVWHOPLHQkuvaustekniikoiden ongelmat: algoritmisten (transformaatiosysteemien) ja interaktiivisten systeemien (prosessialgebrat) välinen sovittamattomuus; avoimessa muodossa kuvattujen järjestelmien ratkaisemattomuus (differentiaaliyhtälöt, neuroverkot) ja redusoitumattomuus algoritmisiin (ratkaistuihin) järjestelmiin. 6\VWHHPLWHRULD emergenssi, avointen järjestelmien mallitus, kompleksisuus, kaaosteoria. 9LLWWHLWlMDOlKWHLWl Alanen, Pentti Luonnontiede, lääketiede, tieteenteoria. Helsinki: Gaudeamus. Allen, Thomas Managing the flow of technology: Technology transfer and the dissemination of technological information within the R&D Organisations. Cambridge, Mass: The MIT Press. Giere, Ronald N Understanding scientific reasoning. Fort Worth, TX: Holt, Rinehart and Winston Inc. Kuhn, Thomas The structure of scientific revolutions. Chicago: The University of Chicago Press. Latour, Bruno Aramis or the love of technology. Cambridge, Mass: Harvard University Press. 2 Kolmen kappaleen ongelman ratkaisusta on luvattu jopa palkkio. Suomalainen matemaatikko Pauli Kustaanheimo onnistui tässä lopulta - ratkaisusta voidaan todeta ainakin se että sitä ei ole helppo ymmärtää edes jälkikäteen. 10

11 Latour, Bruno Science in action. Open University Press. Leppälä, Kari Miten tekniikkaa oikein tieteellisesti tutkitaan. Tiedepolitiikka, vol 23, nro 2, s Niiniluoto, Ilkka Johdatus tieteenfilosofiaan: käsitteen- ja teorianmuodostus. Helsinki: Otava. Popper, Karl The logic of scientific discovery. London: Hutchinson. Postman, Neil Technopoly. The surrender of culture to technology. New York: Vintage. Sahal, Devendra Patterns of Technological Innovation. Reading, Mass: Addison-Wesley. Schumpeter, Joseph A The Theory of Economic Development, Cambridge MA: Harvard University Press. Simon, Herbert A The sciences of the artificial. Cambridge, MA: The MIT Press. Toulmin, Stephen Kosmopolis: kuinka uusi aika hukkasi humanismin perinnön. Helsinki: WSOY. Vincenti, Walter G What engineers know and how they know it. Analytical studies from aeronautical history. Baltimore - London: The Johns Hopkins University Press. Wright, Georg Henrik von Tiede ja ihmisjärki: suunnistusyritys. Helsinki: Otava. 11

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Tutkimusmenetelmät-kurssi, s-2004

Tutkimusmenetelmät-kurssi, s-2004 Algoritmitutkimuksen menetelmistä Tutkimusmenetelmät-kurssi, s-2004 Pekka Kilpeläinen Kuopion yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Algoritmitutkimuksen menetelmistä p.1/20 Sisällys Tänään Tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 6. luento 4.10.2016 Tutkimuksen lähestymistapa osa 3 Kertausta... Miksi tutkimusta tehdään? Tuotetaan uutta tietoa Luodaan uusia käsitteitä

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA

YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA Pentti Alanen KUKA OLI YRJÖ REENPÄÄ Syntyi 18.7.1894, kuoli 18.12.1976 Fysiologian professori 1927-1962 HY Aistinfysiologian tutkija, filosofi Fenomenologiaan nojautuva

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys. Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet

Lisätiedot

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201212121096

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201212121096 This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201212121096 Kustantajan versio

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

LUKU IV 23. JOHDATUS TULEVAISUUSTUTKIMUKSEEN

LUKU IV 23. JOHDATUS TULEVAISUUSTUTKIMUKSEEN LUKU IV Tulevaisuustutkimuksen perusteet 23. JOHDATUS TULEVAISUUSTUTKIMUKSEEN... 216 24. TULEVAISUUSTUTKIMUS JA TIETEELLINEN TIETO... 218 24.1 TIEDON KORJAUTUVUUS... 218 24.2 UUSI TIETO PERUSTUU AIEMPAAN

Lisätiedot

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:

Lisätiedot

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa

Lisätiedot

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Tommi Rimpiläinen 1.4.2016, S4 Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770 1831) Saksalainen filosofi dealisti Seurasi mmanuel Kantin jalanjäljissä Teleologinen

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Vakuutuksen ja riskienhallinnan tutkimus

Vakuutuksen ja riskienhallinnan tutkimus Juhlaluento Vakuutuksen ja riskienhallinnan tutkimus Professori Lasse Koskinen Toukokuu 2016 Vakuutus ja riskienhallinta Riskienhallinta ja vakuutustoiminta muodostavat sattuman ja epävarmuuden hallintaan

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Yliopiston johtaminen

Yliopiston johtaminen Yliopiston johtaminen Opintoasiainpäivät 11.10.2012 Prof. Pirjo Ståhle 17.10.2012 Pirjo Ståhle 1 Mitä yliopistossa pitäisi johtaa? Tieteenalat Tutkimusalat Muiden maiden yliopistot Suomen muut yliopistot

Lisätiedot

Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly

Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento II, unplugged S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Raphael: School of

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT: Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kuntakohtainen (2016) TAVOITTEET JA TAIDOT, MITEN NE KOHTAAVAT OPS 2014 TEHTÄVÄ: Minkä tason tavoite? merkitys, arvot ja asenteet tutkimisen taidot tiedot

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot