0LWHQWHNQLLNDVWDWHKGllQWLHGHWWl

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "0LWHQWHNQLLNDVWDWHKGllQWLHGHWWl"

Transkriptio

1 0LWHQWHNQLLNDVWDWHKGllQWLHGHWWl Kari Leppälä Tieteelliseltä tutkielmalta edellytetään hyvää metodista otetta ja tieteellistä kontribuutiota - eli sitä että se tuottaa lisäyksen olemassaolevaan tietoon. Näiden kahden asian kautta tutkielma tulee täsmällisesti ja lahjomattomasti arvioiduksi. Mutta mitä metodi ja kontribuutio täsmälleen tarkoittavat, kun kyseessä on esimerkiksi suunnittelutehtävään liittyvä opinnäytetyö? Tässä kirjoituksessa tarkastellaan tarkastellaan tekniikan erityisluonnetta ja suhdetta tieteeseen. Sen kautta esitellään tieteentraditiot ja totuusteoriat, sekä lopuksi tarkastellaan tekniikan alan tutkielmien eri lajeja. 7HNQLLNNDWXWNLPXNVHQNRKWHHQDMDVLVlOW Ql Tekniikan ala tutkimusta pidetään joskus ongelmattomana: jo vakiintuneen luonnontieteellisen tutkimuksen sovelluksena, ja ongelmanasettelultaan yksinkertaistettuna. Tämä käsitys on kuitenkin virheellinen. Tosiasiassa tekninen tutkimus on metodisessa ja tietoteoreettisessa mielessä haastavaa. Tässä kirjoituksessa käsitellään useita ongelmakohtia. Ensimmäinen on tiettyjen käytännöllisen tekniikan alojen murrosvaihe, joka vaatii uusien menetelmien ja teorioiden kehittämistä. Esimerkkejä ovat informaatiotekniikka, tietoliikenne ja biotekniikka. Toinen ongelma on, että tekniikka samaistetaan virheellisesti luonnontieteisiin, jolloin huomattava osa teknistä tutkimusta joutuu väärään viitekehykseen. Vain osa tekniikan tutkimusta kuuluu luonnontieteiden ja niistä johdettujen insinööritieteiden kontekstiin. Kolmas ongelma aiheutuu tekniikan monialaisesta luonteesta johtuvasta tyydyttämättömästä teoriantarpeesta. Teknologia tarvitsisi kipeästi vakiintuneita tieteenrajoja ylittävää teoreettista ja metodologista arsenaalia, jota ei riittäväässä määrin ole kypsytetty luonnontieteitten ja yhteiskuntatieteitten piirissä. Myös vakiintuneilla tekniikan alueilla tekninen tutkimus joutuu operoimaan puutteellisten tai murrosvaiheetta elävien perusteorioiden kanssa. Amerikkalainen taloustieteen Nobel- palkinnon saaja Herbet A. Simon kirjoitti pienen, mutta hyvin vaikutusvaltaisen kirjasen "Sciences of the artificial"(1969). Siinä Simon väitti törmänneensä siihen tosiseikkaan, että tekniikalla ei ole omaa tiedettä, ja ehdotti sellaista perustettavaksi. Tämä kirjoitus yrittää vastata myös Simonin kysymykseen. Näyttää siltä, että tällaista tekniikan omaa tiedettä ei ole - eikä voikaan olla olemassa yhtenäisenä tieteenä. Mutta se on olemassa osittain, monitieteellisenä tekniikkaa sivuavien tieteiden kokonaisuutena. Simon viittaa myös edellä mainittuun tekniikan teoriavajeeseen: tekniikan piirissä on todella myös tarvetta radikaalisti uudenlaiselle tutkimukselle. 1

2 ,QQRYDDWLRQNlVLWH Tekniikan ymmärtämisen kannalta eräs tärkeimpiä peruskäsitteitä on LQQRYDDWLR. Käsitteen esitteli nykyaikaisessa muodossa Joseph Schumpeter (1934). Schumpeteriläisessä mielessä innovaatiolla tarkoitetaan uuden teknisen tai sosiaalisen keksinnön laajamittaista käyttöönottoa. Innovaatio ei siis ole sama asia kuin keksintö (inventio), vaikka niitä usein arkikielessä käytetään synonyymeinä. Innovaatio voi toki olla myös uusi keksintö - silloin kun se alkaa menestyä välittömästi. Maanviljelys tai kirjapaino ovat esimerkkejä historiallisista innovaatioista, ja matkapuhelin on uusi, nopeasti leviävä innovaatio. Devendra Sahalin (1982) mukaan useimmat innovaatiot ovat hyvin hitaita, pitkäikäisiä ja konservatiivisia. Siten tuotekehitys merkitsee toisinaan vain uusien, vähittäisten tuotemodifikaatioiden tekemistä. On kuitenkin havaittu, että kun innovaatioon liittyvät tekniikan peruskäytännöt ovat epäkypsiä, (kuten elektroniikan peruskomponenttien tuotanto), innovaatiot ovat varsin dynaamisia. Myös tekniikan uuteen käyttötapaan liittyvät innovaatiot voivat levitä nopeasti: www löi itsensä läpi muutamassa vuodessa, mutta se vaati taustalleen hitaasti kehittyneen tietoverkon - internetin. www ei myöskään ollut uusi keksintö, koska hyperteksti oli esitelty jo varsin yksityiskohtaisesti 30 vuotta aikaisemmin. Innovaatio ei ole sama kuin läpimurto teknisen tieteen teoriassa (vaikka voi joskus ollakin). On jopa niin, että läpimurto käytännöllisessä tekniikan soveltamisessa johtaa myöhemmin tieteelliseen läpimurtoon. Vanhastaan tuttu esimerkki on termodynamiikan kehittyminen lämpövoimakoneiden käyttöönoton VHXUDXNVHQD. Vastaavia uudempia esimerkkejä siitä, kuinka tekniikan kehitys sekä edellyttää että tuottaa tieteellisiä teorioita, ovat puolijohdeteoriat, suprajohdeteoriat, säätöteoria, sekä hajaspektri- ja modulaatioteoriat. 7HNQLLNDQRPLQDLVOXRQQH Tekniikka (engl. technology) on vaikeasti määriteltävissä oleva asia- ehkä siksi että se on teollisessa yhteiskunnassa läpikäyvä ilmiö: lähes kaikki inhimillisen toiminnan alueet ovat tekniikan kyllästämiä. Ilmiönä se on sekä liian läheinen että liian monitahoinen, jotta sille voitaisiin antaa täysin tyhjentävä ja yleisesti käypä määritelmä. Nykyisin vallitsee varsinaisten tekniikan tutkijoiden kesken kuitenkin kohtalaisen hyvä konsensus siitä, että tekniikka on itsenäinen ja omaleimainen inhimillisen toiminnan alue. Tosin toistaiseksi tämä konsensus ei kuitenkaan näytä koskevan mediaa eikä teknologiapolitiikkaa tekeviä poliitikkoja ja virkamiehiä. Koska tekniikka on erittäin laaja-alainen inhimillisen toiminnan alue, se on sekä monitahoinen että syvällinen tutkimuskohde. Luonnehdimme tekniikkaa seuraavilla tavoilla (Leppälä 1998). (Luonnehdinta ei ole tarkoitettu universaaliksi tai tyhjentäväksi- lukija voi yrittää etsiä tekniikan määritelmiä alan klassikoiden teoksista - siinä käy ilmi, että lähes jokainen tutkija esittää omat määritelmänsä): 2

3 Tekniikka on uutta tietoa ja uusia muotoja 1 luova inhimillisen toiminnan muoto se on erillinen, mutta ei riippumaton muista toiminnan muodoista. Tekniikka liittyy saumattomasti ihmisten jokapäiväiseen elämään, ja tähtää luonnon resurssien hyväksikäyttöön inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Tekniikka on kokoelma: a. keinotekoisia esineitä (artefakteja); b. menettelytapoja (proseduureja); c. tietämystä a:n ja b:n soveltamiseksi. Tietämys voi olla dokumentoitua, henkilökohtaista, tai esineisiin ja organisaatioihin sisällytettyä. Tekniikka ei ole soveltavaa tiedettä, mutta tekniikassa sovelletaan tieteellisiä, ja erityisesti luonnontieteissä käytettyjä metodeja. Luonnollisesti yllämainittu kuvaus koskee tekniikkaa sellaisena kun me sen nykyään tunnemme: vahvasti kytkeytyneenä kahden viime vuosisadan teolliseen ja taloudelliseen vallankumoukseen ja niiden käytäntöihin. Tekniikkaan sisältyy siis sekä valtava määrä inhimillistä, dokumentoitua tietoa, että itse teknisiin esineisiin sulautunutta tietoa. Hyvän esimerkin teknisen tiedon mutkikkuudesta tarjoaa Vincenti (1993), ja insinöörien työprosesseista Allen (1997). Edellä kuvatun luonnehdinnan perusteella voidaan tekniselle tieteelle nähdä useita ongelmanasetteluja: 1. Se selittää ja ennustaa keinotekoisten esineiden ominaisuuksia 2. Se analysoi, selittää ja mallittaa suunnittelu- ja valmistusprosesseja 3. Se tutkii teknisten esineiden valmistukseen ja käyttöön liittyviä vuorovaikutuksia, mm. yksilön, organisaation, yhteiskunnan, talouselämän ja luonnon kannalta. Luonnontieteillä ja tekniikalla on kolmella viime vuosisadalla ollut erityisen läheinen suhde. Voidaan ajatella, että luonnontiede tutkiessaan ja selittäessään luonnon ilmiöitä ei tee sitä "puhtaasta" uteliaisuudesta, vaan luonnontieteessä, ja erityisesti sen suuntaamisessa on ollut poliittinen sivujuoni: luonnon alistaminen ihmisen käyttöön. Sen lisäksi luonnontieteiden mallin mukaan on kehittynyt niin sanottuja insinööritieteitä, joiden tavoitteena on analysoida ja selittää keinotekoisten kohteiden ominaisuuksia. Luonnontieteet, insinööritieteet, ja niille yhtenäisen esitys- ja analyysimekanismin tarjoava matematiikka muodostavatkin tekniikan tieteitten kovan ytimen. Kun ajattelemme yllä kuvattua teknisten tieteitten ongelmakenttää, havaitsemme kuitenkin, että tämä kova ydin on tekniikan soveltamisen ja inhimillisten toimintatapojen ymmärtämisen kannalta riittämätön. Niinpä onkin syytä luoda silmäys tieteen laajempiin traditioihin. 7LHWHHVWlMDWLHWHHQWHRULDVWD Aluksi korostamme, että myös tiede on eräs omintakeinen, erillinen inhimillisen toiminnan osa-alue. Silloin, kun tekniikkaa lähestytään tieteen näkökulmasta, työskennellään siis tieteellisen yhteisön vakiintuneiden menettelytapojen mukaan. Jos halu- 1 Muodolla tarkoitetaan tässä ajatusten ja abstraktien mallien konkreettista fyysistä ilmentymää: laitteita, työvälineitä, rakennuksia, ohjelmia jne. Suunnittelu (design) on muodon tuottamista. 3

4 taan määritellä tiedettä, se voidaan nähdä kahdesta näkökulmasta: sisältönä ja prosessina. 6LVlOW QlN NXOPDQD tiede voidaan tiivistää seuraavasti: se on kokoelma maailmaa koskevia perusteltuja väittämiä. Väittämät on dokumentoitava, joko luonnollisella kielellä, tai käyttämällä yhteisön hyväksymää tai erikseen perusteltua keinotekoista symbolijärjestelmää. Tieteelliset väittämät realisoituvat tieteellisten julkaisujen muodossa. Tieteeseen liittyy läheisesti tieteen opettaminen, siksi tiede realisoituu myös muun muassa oppikirjoina ja katsauksina. 3URVHVVLQlN NXOPDVVD tieteen ydinprosessiksi voidaan helposti nimetä se prosessi, jonka kautta tieteellisten väittämien perustelu tapahtuu. Tämä prosessi perustuu tiedeyhteisön käymään kriittiseen keskusteluun. Mitään muuta, formaalia tai institutionaalista "totuuskonetta" ei ole. Joskus puhutaan diskurssista - jolloin katsotaan, että myös keskustelun ja todentamisen yleiset säännöt ja käytännöt ovat osa todentamista. Tieteessä on eräitä olennaisia piirteitä Eräs piirre on, että sen toiminta perustuu yleisesti omaksuttuihin, kirjoittamattomiin sääntöihin, ja näitä sääntöjä myös noudatetaan. (Toki näitä sääntöjä on myös ajan mittaan kirjoitettu paperille, mutta tällainen sääntö on silloin taas kerran eräs uusi väittämä, ja yhtä lailla kriittisen keskustelun kohteena). Toinen piirre on keskustelun julkisuus ja avoimuus. Jotta tiedeyhteisö voisi globaalisti tehdä työtään, julkaisujen on oltava kaikkien saatavilla. Myös yhteisö on avoin. Kuka tahansa voi osallistua keskusteluun tai julkaista uusia väittämiä. Tohtori- ja professoriinstituutio on toki käytännön sanelema konventio, mutta tutkijan oppiarvo tai asema ei saisi vaikuttaa arviointiin - lisäksi monien julkaisufoorumeiden valintaprosessi on anonyymi. Koska tiedeyhteisö on ihmisten yhteisö, siellä vaikuttavat tietysti myös ihmismielen pimeämmät puolet. Siksi ylläkuvattu tiedeprosessin ideaali ei toimi sellaisenaan- mutta ihmeen hyvin kuitenkin. Tieteellisten väittämien todentamisen pohjalla on tietoteoria, ja se puolestaan palautuu filosofiaan. On syytä palauttaa mieliin filosofisen ongelmanasettelun peruskysymys: miten saada luotettavaa tietoa maailmasta. Tekniikan kannalta on mielekästä rajoittua rationaalisiin suuntauksiin: niiden mukaan maailmassa on pysyviä ja todellisia ominaisuuksia REMHNWLLYLVHVWLROHPDVVDROHYLQD, vaikka niistä saattaakin olla vaikeaa saada perusteltua tietoa. (Vaikka tämä lähtökohta tuntuu ilmeiseltä, emme voi julistaa sitä lopulliseksi totuudeksi. Juuri kaikkein ilmeisimmät väittämät kätkevät usein alleen ristiriitaisia ja jopa kestämättömiä lähtökohtia - tämä on tullut selvästi esille luvun fysiikassa). Jos maailmassa siis näitä todellisia kvaliteetteja on, filosofinen ajattelu on lähtökohtana niiden niiden selville saamiseksi. Voimme siis tulkita, että hyvin suuri osa filosofista ajattelua onkin samalla tietoteoreettista. Tutkijan pitäisi siis olla hyvin kiinnostunut näistä asioista. Näin ei tosiasiassa tarvitse olla. Tutkija toimii yleensä tietyn vallitsevan paradigman puitteissa niin tiiviisti, että hän ei usein edes tiedosta tehneensä joskus valintaa. Tämä ei välttämättä tee hänestä huonoa tutkijaa. Tunnettu esimerkki metodisokeasta ja tässä suhteessa dogmaattisesta tutkijasta on fyysikko Stephen Hawking. Kosmologisten teorioiden todentaminen onkin vaikeaa, usein siihen tarvitaan sukupolvien työ. Insinöörityön puolella todennus on jo konkreettista: virheellisen teorian mukaan rakennettu laite ei toimi, tai se toimii vain rajoitetussa kontekstissa. 4

5 Tunnettu amerikkalainen mediakriitikko Neil Postman esittelee kirjassaan "Technopolis" tekniikkaan liittyviä yleisiä asennepatologioita. Postmanin mukaan terve järki korvataan näennäistieteellisellä argumentoinnilla. Postmanin esimerkit koskevat tekniikan soveltamista ja ymmärtämistä yhteiskunnassa ylipäätään. Postman lienee oikeassa tekniikkaan liittyvien vulgaaritulkintojen yleisyydestä ja yleistymisestä. Painava argumentti - jota Postman tosin ei taida esittää - on siinä, että mikäli tekniikan tekijät ja tutkijat eivät itse pidä huolta metodologisesta ja tietoteoreettisesta perustastaan, he alkavat yhä enemmän rakentaa työtään näiden vulgaaritulkintojen pohjalle. Tässä onkin aivan riittävä peruste tälle kirjoitukselle. Terveen järjen rinnalle tarvitaan myös perusteltua tieteellistä argumentointia..dnvlwlhwhhqydowdyluwdddulvwrwholqhqmdjdolohrodlqhq Aatehistoriallisessa mielessä tieteenhistorian voidaan ajatella jakautuvan rationalistiseen ja empiristiseen traditioon (Alanen 1989). Seuraava tarkastelu perustuu lähinnä Alasen esitykseen - tekniikan tieteisiin liittyvät tarkennukset ovat kirjoittajan. Perusteellisempaa tietoa tarjoaa esimerkiksi Niiniluoto (1997). Rationalistinen traditio korostaa päättelyä tiedon hankkimisen metodina. Suuntaus palautuu Aristoteleen filosofiaan, n 2500 vuotta ajassa taaksepäin. Tyypillistä on perimmäisten ja lopullisten syiden etsiminen, kysymys "miksi". Yleiseen metodiikkaan kuuluu pluralismi, useiden rinnakkaisten selitystapojen ja tieteiden hyväksyminen, ja pyrkimys ymmärtää tutkimuskohdetta - hermeneutiikka. Galileolainen suuntaus on nimetty Galieo Galilein mukaan, mutta sen filosofiset juuret ovat mm Platonin filosofiassa ja pytagoralaisten numeromystiikassa. Se korostaa kausaalisyiden etsimistä: lähinnä kiinnostaa selittää "miten", eikä ilmiöiden lopullisen syyn ymmärtämistä edes nähdä tieteen tehtäväksi. Tieteessä on tärkeää yhdistää havainnot ja kokeet teoriaan. Pyritään myös selitystapojen yhtenäistämiseen, ja uskotaan kaikkien tieteiden redusoituvan perusteisiin- lähinnä fysiikkaan. Anglosaksisessa maailmassa galileolaisesta traditiosta käytetään usein pelkästään nimitystä "sciences", kun taas ihmis- ja yhteiskuntatieteistä käytetään nimeä "humanities" - jako ei ole yhtä selkeä kuin saksan (ja suomenkielisen) puhetavan jako luonnontieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin/humanistisiin tieteisiin. Yllämainitusta kuvauksesta on selvää, että luonnontieteet on rakennettu galileolaisen metodin mukaan. Luokittelun kannalta hankalia tapauksia ovat muun muassa taloustiede ja lääketiede, ja kuten jäljempänä selviää, tekniikan tieteet ovat erityisen ongelmallisia. Tekniikassa galileolaiset tieteet tuntuvat luonnollisesti läheiseltä. Tämä tulee erityisen selvästi ilmi, kun tarkastellaan galileolaisten tieteiden pohjalla olevaa ns Hempel- Oppenheimin selitysmallia. Mallin ideana on, että kun tietty ilmiö on tapahtunut, pyritään havaintojen ja tiedossa olevien luonnonlakien mukaan laatimaan tarkkojen sääntöjen mukainen selitys kyseiselle ilmiölle. Luonnontieteet sisältävät siis näitä lakeja ja niiden pohjalta laadittuja ilmiöiden selitysmalleja. Tekniikan kannalta on mielenkiintoista, että selitysmallin ajatellaan toimivan myös symmetrisesti: kun tunnetaan selitysmalli ja olosuhteet, voidaan ennustaa tulevia havaintoja. Tekniikassa tämä tar- 5

6 koittaa sitä, että kun tunnemme teknisen artefaktin teorian, voimme suunnitella keinotekoisia esineitä, joilla on haluamiamme ominaisuuksia. Tähän asti kaikki tuntuu selvältä. Mutta tarkemmin asiaa pohtimalla havaitaan, että asia on paljon monimutkaisempi. Havaintojen tekemisen perusteena olevat teoreettiset ehdot, ja ylipäätään tutkimushypoteesien esittäminen ja toteennäyttäminen eivät ole lainkaan itsestäänselviä. Tähän liittyvää ns Goodmanin paradoksia voidaan havainnollistaa esimerkillä: vallitsevan paradigman mukaan kaikki smaragdit ovat vihreitä, mutta entäpä jos: - smaragdit muuttuvat keltaisiksi vuonna smaragdit muuttuvat vihreiksi viisi minuuttia ennen löytämistä, tai - ihminen löytää vain vihreät smaragdit. Vaihtoehtoiset hypoteesit ovat tietysti mielettömiä, mutta onko mikään niistä WRVL DVLRLGHQYDORVVD vähemmän uskottava kuin perusparadigma? Tämänkaltaisten paradoksien analysointi on johtanut sellaiseen yleiseen käsitykseen, että minkäänlainen empiirinen evidenssi ei voi näyttää hypoteesia toteen, mutta sen sijaan hypoteesin voidaan kumota, mikäli se on selvästi havaintojen vastainen (esimerkiksi miljoona vihreää smaragdia ei tyhjentävästi todista hypoteesia, mutta yksikin keltainen smaragdi kumoaa sen). Niin sanottu falsifiointiperiaate, jota on puolustanut vahvasti Karl Popper, esittää, että tieteen tehtävänä onkin pyrkiä kumoamaan hypoteesit. Tämä on tietenkin paradoksaalista, koska se on tieteen perusluonteen vastaista. Falsifiointiperiaate ei itse asiassa olekaan kiistaton. Mutta kannattaa muistaa, että kun tutkimuksen pohdintaosassa todetaan havaintojen olevan perushypoteesin mukaisia, se ei oikeastaan oikeuta sanomaan mitään sen vahvempaa. Lause: "havainnot vahvistavat hypoteesin" on jo selvästi kiistanalainen. Edellä esitetty tieteellisen toiminnan yleinen malli ei ota kantaa siihen, millä tavalla hypoteeseihin ja niiden todentamismenettelyihin käytännössä päädytään. Siihen sisältyy aivan ilmeisesti sekä teorioiden että havaintojen sumeaa pohtimista. Havainnosta johdetaan esihypoteeseja kehitellään niitä olemassaolevien teorioiden puitteissa - tai kehittämällä teorioita pohditaan minkälaisia ilmiöitä niistä saattaisi seurata. Yleensä hapuiluvaihetta seuraa metodologinen kiinteytyminen, hypoteesien tarkentaminen ja hypoteesien todistaminen. Saksalainen filosofi Hans Reichenbach kuvasi näitä vaiheita nimillä "context of discovery" ja "context of justification". Palatkaamme vielä tieteen galileolaiseen ja arsitoteliseen traditioon. Nykyinen käsitys on, että huolimatta luonnontieteen ja tekniikan voittokulusta galileolaisen tradition alueella, kumpikin alue on elinvoimainen. Traditioiden välinen kilpailu ja jännite liittyy lähinnä kulttuurieroihin ja rajankäyntiin. Molemmat traditiot ovat olennainen osa tieteen kokonaisuutta. Näyttäisi myös siltä, että luonnontieteiden ja tekniikan soveltamiseen liittyvät epäkohdat johtuvat aristotelisen tradition laiminlyönnistä. Kun tekniikan tiede joutuu käsittelemään tekniikan soveltamiseen liittyviä psykologisia, sosiaalisia tai taloudellis-yhteiskunnallisia ongelmia, galileolainen traditio käy selvästikin riittämättömäksi (ks esimerkiksi Latour 1996). Totuutta on haettava myös muilla keinoin. 6

7 0LNlVLWWHQRLNHLQRQWRWWD Pääsimme siis tietoteoriaan ja sen erityisalueeseen, totuusteoriaan: millä kriteerillä voidaan sanoa että jokin maailmaa koskeva väittämä on totta? Implisiittisesti maailma jaetaan tässä metateoreettisella tasolla kahteen osaan (tämän jaon ruotiminen jätetään tässä tekemättä): maailmassa on "oikeasti ja objektiivisesti" olemassaolevia olioita ja ilmiöitä, ja sitten niitä koskevia ihmisen konstruoimia teorioita ja väittämiä. Näille väittämille voidaan sitten harkita totuuskriteerejä. Alasen mukaan mahdollisia kriteerejä ovat:.rqvhqvxvwhruld jonka mukaan totta on se, mistä useimmat tiedeyhteisön jäsenet ovat yhtä mieltä. Teoria tuntuu vulgaarilta, mutta näyttää toimivan ainakin hankalimpien väittämien kohdalla. Teoriaa voidaan kuitenkin pitää alkeellisena. 3UDJPDDWWLQHQ WRWXXVWHRULDlausuu, että totta on se mikä toimii ja mitä voidaan soveltaa johonkin hyödylliseen. Tekniikassa tämä tuntuu aika hyvältä testiltä, koska tekniikka käsittelee käytäntöön ja soveltamiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Toisaalta toimivuus on vain välttämätön, ei riittävä totuuden ehto..rkhuhqvvlwhruldq mukaan hypoteesia voidaan arvioida sen mukaan, miten se sopii yhteen muiden tiedossa olevien teorioiden ja argumenttien kanssa. Yhteensopivuuden rakentaminen voidaan kuitenkin tehdä aina tehdä jossain määrin rakennuspalikoita valikoiden. Koherenssi saattaa olla hyvinkin toimiva kriteeri uusien teorioiden ja hypoteesien muotoiluvaiheessa, mutta todentamisessa se ei tunnu riittävältä..ruuhvsrqghqvvlwhruldq mukaan teoria on oikea, mikäli sen ja maailman välillä on vastaavuus. Se määritellään isomorfisena riippuvuutena. Siis jokaiselle mallin osalle tai vuorovaikutukselle löytyy todellinen vastine maailmassa. Korrespondenssia on eritellyt erityisesti Alfred Tarski. Teoria näyttää tarjoavan mahdollisuuden lähestyä totuudenmukaisuuden syvärakennetta. 1RUPDDOLWLHWHHWMD.XKQLQNULLVLW Tieteenteoriasta on vaikea keskustella siteeraamatta Thomas Kuhnin paradigmakäsitettä (Kuhn 1970). Vallitsevat tieteelliset teoriat perustuvat kollektiivisesti sovittuihin ja hyväksyttyihin perusolettamuksiin - paradigmoihin. Kuhnin mukaan tiede etenee paradigman puitteissa, niinsanotussa normaalitilassa, kunnes paradigma vähitellen käy riittämättömäksi. Syntyy kriisivaihe, jonka tuloksena vallitseva paradigma korvautuu uudella paradigmalla. Yleisesti käytetty esimerkki on geosentrisen maailmankuvan korvautuminen heliosentrisellä, tai newtonilaisen fysiikan korvautuminen relativistisella. Kuhnin paradigmamalli antaa aiheen erialisiin tulkintoihin. Sen voidaan ajatella kuvaavan tieteen vähittäistä täydellistymistä - kohti ideaalia. Toisaalta mallin voidaan ajatella johtavan myös relatiivisen totuuden teoriaan: kukin paradigma on sinänsä yhtä paljon tai yhtä vähän totuudenmukainen, ja kullakin paradigmalla on oma rajattu hyödyllisyysalueensa. Tieteen itsensä kannalta normaalitilassa oleva tiede on mielenkiinnotonta. Julkaistavat tieteelliset tutkimukset toistavat aiemmin tehtyä työtä ja vahvistavat olemassaolevaa paradigmaa. Tutkijan kannalta tilanne on sellainen, että tiedeyhteisö hyväksyy vain 7

8 vallitsevan paradigman mukaiset käsikirjoitukset. Tässä on sisäinen ristiriita, koska tieteellisyyden tärkeimmän mittarin pitäisi olla uuden tiedon synnyttäminen. Myös tekniikan tiede näyttää olevan normaalitilassa: se tuottaa suuria määriä paradigman mukaisia ja sitä vahvistavia empiirisiä tuloksia. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että tekniikka inhimillisenä käytäntönä on uutta ja epäkypsää. Uudessa tekniikassa tapahtuu suhteellisen nopeasti määrällisiä muutoksia. Tekniikan alan tutkijat ovatkin tässä suhteessa edullisessa asemassa: on suhteellisen helppoa tuottaa normaaliparadigman mukaisia mutta kuitenkin kiinnostavia julkaisuja. Luonnontieteiden kohdalla tutkimuskohde on sinänsä varsi stabiili, ja lähinnä tekniikan kehitys antaa mahdollisuuksia uusien havaintojen tekoon - näin tekniikan kehitys tuo dynamiikkaa myös luonnontieteiden puolelle. Kuhnin malli voidaan nähdä myös itse tekniikassa. Uudet sovellukset syrjäyttävät vanhoja, vaikka vanhat olisivat sinänsä toimivia. Tekniikalle tyypilliset tehokkuuskriteerit - ja nykyisin yhä useammin myös sosiaalinen ja ympäristöyhteensopivuus - johtavat vanhojen teknisten paradigmojen korvautumiseen tai hylkäämiseen. 7HNQLVWHQWXWNLHOPLHQW\\SSHMl Tekniikan tieteen tärkeimmät tutkimuskohteet määräytyvät tieteen suhteesta käytännölliseen tekemiseen, "tekniikan projektiin". Tämän perusteella voidaan esittää yksinkertainen typologia, joka kattaa tärkeimmät tekniikan alan tutkielmien lähestymistavat: Suunnittelututkielmat erittelevät syntetisoivaa työskentelytapaa - lähinnä suunnitteluprosessia. Suunnittelu kattaa sekä esineiden että niiden valmistusprosessien kehittämisen Ontologiset tutkielmat selvittelevät tekniikkaan liittyvien kohteiden luonnetta, rakennetta ja olemusta. Tähän ryhmään kuuluvat varsinaiset insinööritieteet Vuorovaikutustutkielmien kohteena ovat tekniikan eri rajapinnat - eli tekniikan vaikutukset esimerkiksi yhteisöissä, talouselämässä, ympäristössä. Koska tekniikka on tutkimuskohteena monisärmäinen, tutkielmassa voi olla tarpeellista soveltaa useita eri tarkastelukulmia. Tämä typologia ei ole tyhjentävä tai ainoa mahdollinen. Esimerkiksi katsaus (survey) ei selkeästi kuulu mihinkään lajiin. Se kerää ja jäsentää olemassaolevaa tietoa, mikä sinänsä saattaa olla tieteellisen relevanssin kannalta riittävän arvokasta. Seuraavassa tarkastelemme näitä tutkimuksen lajeja hieman tarkemmin. Suunnittelutyyppiset tutkielmat pyrkivät vastaamaan kysymykseen "miten". Niiden suhde tutkimuskohteeseen ei siis ole neutraali, vaan tavoitteena on parantaa tekniikasta saatavaa hyötyä. Tekniikan teolliseen soveltamiseen liittyy aina myös teknisten esineiden laajamittainen tuottaminen. Suunnittelu voikin kohdistua sekä tuotteisiin että valmistusprosesseihin. Siihen liittyy myös kehitystyö: suunnittelutyön varmentaminen loogisesti, ja prototyyppien tuottaminen ja kokeilu. 8

9 Monet tekniikan alan opinnäytteet lähtevät liikkeelle suunnittelutehtävästä. Tehtävän luonteen ja ongelma-alueiden mukaan tutkimuskysymykset voidaan suunnata johonkin seuraavista osa-alueista: Tuotteiden ja valmistusprosessien suunnittelun ja kehitystyön dokumentointi, ja käytettyjen menettelyjen ja tyypillisten piirteiden erittely jälkikäteen. Usein tuloksena on insinööritieteisiin nojautuva suunnittelun kohteen malli (design), jonka ominaisuuksia ja toimivuutta arvioidaan. Erityisesti tällaisissa töissä on pystyttävä perustelemaan, mikä on sen tieteellinen kontribuutio. Suunnittelu- ja kehitystyön eläytyvä kuvailu, ja suunnittelutyötä ohjaavien mallien etsiminen ja validointi esimerkiksi psykologisten, kognitiivisten tai sosiaalisten teorioiden pohjalta (tämä on myös vuorovaikutusten tutkimusta) Analyyttistä ja synteettistä lähestymistapaa yhdistelevät työt: kuvataan ja mallitetaan suunnittelutyötä yhteydessä suunnittelun kontekstiin, eli kohdetta kuvaaviin malleihin ja teorioihin. Varsinaiset insinööritieteet edustavat ontologista tutkimussuuntaa. Ontologiset tutkielmat pyrkivät vastaamaan ennen kaikkea kysymykseen "mitä". Siinä suhteessa ne muistuttavat luonnontieteitä, mutta tutkimuskohteena ovatkin luonnonilmiöiden asemasta ihmisen tuottamat esineet ja järjestelmät. Tällaiset tutkielmat pyrkivät siis kuvaamaan ja ennustamaan keinotekoisten kohteiden ominaisuuksia. Näissä tutkielmissa sovelletaan luonnontieteissä kehitettyjä ja edelleen tekniikan alueelle siirrettyjä analyyttisiä malleja: fysiikkaa, kemiaa, sovellettua fysiikkaa jne. Useimmille insinöörityön osa-alueille on kehittynyt luonnontieteiden mallin mukaisia insinööritieteitä, esimerkiksi elektroniikassa piiriteoria. On myös alueita, jotka näyttävät olevan "kuhnilaisessa kriisissä". Ohjelmistotekniikka näyttää olevan tällainen alue. Tekniikan rajapintoihin kohdistuva tutkimus pohtii tekniikan suhdetta sekä ihmiseen että ympäristöön. Luonteeltaan se voi olla sekä tekniikkaa edistävää, että tekniikkaa sopeuttavaa tai kontrolloivaa. Oikeastaan se vastaa sekä kysymyksiin "mitä", että "miten". Edellä esitellyt suunnitteluun ja kehitystyöhön liittyvät tutkimukset tulevat lähelle tätä aluetta. Vuorovaikutukset voivat olla yksilöön liittyviä (psykologisia), sosiaalisia, yhteiskuntapoliittisia, teolliseen tai taloudelliseen toimintaan liittyviä, tai luontoon kohdistuvia. Tutkimusmenetelmät lainataan usein vuorovaikutuksen lajin mukaan- esimerkiksi sosiaalitieteen, historiantieteen, yritystalouden, kansantalouden, ekologian tai kulttuurihistorian alueilta. Tämäntyyppisissä tutkielmissa poikkitieteellisyys on kaikkein vahvinta.,qvlq ULWLHWHHWHNVDNWHLQDWLHWHLQl Galileolaiseen traditioon kuuluvia luonnontieteitä ja insinööritieteitä nimitetään arkikeskustelussa usein "eksakteiksi" tieteiksi. Nimitys näyttää sisältävän arvoasetelman suhteessa muihin tieteenalueisiin. Toivottavasti tämäkin kirjoitus on osaltaan demonstroinut, että ainakaan ylimielisyyteen ei ole syytä. Toisaalta on näytetty, että tekniikkaa sivuavassa tutkimuksessa tarvitaan laajaa keinovalikoimaa. Esimerkiksi tekniikan sosiaaliset ja kulttuurilliset vuorovaikutukset ovat aivan liian mutkikkaita kuvattavaksi luonnontieteiden keinoin. Herbert A. Simonin haaveilema "keinotekoisen tiede" 9

10 joutuu lähestymään pelottavan vaikeita ongelmia. Myös silloin, kun toimitaan matemaattisesti järjestetyn insinööritieteen keinoin, ja ollaan aivan ilmeisesti meidän vuosisatamme luonnontieteisiin usein liitetyssä "lopullisen varmuuden" alueella (Toulmin 1998), kannattaa ehkä tarkastella lähemmin tämän lopullisen varmuuden tilaa. Näyttäkin ehkä siltä, että tieteellisen selittämisen rajat ovat kovin ahtaat, ja että tieteen kuhnilainen edistys kulkee ideaalin ja yhtenäisen selityksen mallin asemasta kohti yhä rikkaampaa menetelmien ja käytäntöjen kirjoa. Seuraavassa kappaleessa on joukko esimerkkejä "lopullisen varmuuden" saavuttamisen vaikeudesta. 0XVLLNLQWHRULD: syntoniset ja Pytagoraan kommat ja asteikot - skaalan sävelet voidaan muodostaa sävelten värähdyslukujen yksinkertaisina suhteina - mutta yksinkertainen malli johtaakin mutkikkaaseen hienostruktuuriin. Kosketinsoittimien viritysongelma (temperointi) on ratkaisematon. 7DLYDDQPHNDQLLNDVVD Newtonin fysiikka antaa yksinkertaisen ratkaisun kahden kappaleen järjestelmälle. Sen sijaan kolmen tai useamman kappaleen järjestelmä ei ratkea. 2.XUW* GHOosoitti, että aksiomaattisilla järjestelmillä on periaatteellinen sisäinen epätäydellisyys. Kaikkea ei voi todistaa, vaikka säännöt olisivat selvät. 0DOOLHQNRUUHVSRQGHQVVLQongelmat: Wittgensteinin kuvateoria ja kielipelit, Russellin looginen paradoksi ja metakielien hierarkiat. Teoreettinen malli ja sen tulkinta joudutaan selittämään toisella, metatason kuvauksella, mikä puolestaan joudutaan selittämään kolmannella mallilla, ja niin edelleen..ydqwwli\vllndqrajoitukset ja paradoksit, esimerkiksi kvanttitilan teleporttaus. '\QDDPLVWHQMlUMHVWHOPLHQkuvaustekniikoiden ongelmat: algoritmisten (transformaatiosysteemien) ja interaktiivisten systeemien (prosessialgebrat) välinen sovittamattomuus; avoimessa muodossa kuvattujen järjestelmien ratkaisemattomuus (differentiaaliyhtälöt, neuroverkot) ja redusoitumattomuus algoritmisiin (ratkaistuihin) järjestelmiin. 6\VWHHPLWHRULD emergenssi, avointen järjestelmien mallitus, kompleksisuus, kaaosteoria. 9LLWWHLWlMDOlKWHLWl Alanen, Pentti Luonnontiede, lääketiede, tieteenteoria. Helsinki: Gaudeamus. Allen, Thomas Managing the flow of technology: Technology transfer and the dissemination of technological information within the R&D Organisations. Cambridge, Mass: The MIT Press. Giere, Ronald N Understanding scientific reasoning. Fort Worth, TX: Holt, Rinehart and Winston Inc. Kuhn, Thomas The structure of scientific revolutions. Chicago: The University of Chicago Press. Latour, Bruno Aramis or the love of technology. Cambridge, Mass: Harvard University Press. 2 Kolmen kappaleen ongelman ratkaisusta on luvattu jopa palkkio. Suomalainen matemaatikko Pauli Kustaanheimo onnistui tässä lopulta - ratkaisusta voidaan todeta ainakin se että sitä ei ole helppo ymmärtää edes jälkikäteen. 10

11 Latour, Bruno Science in action. Open University Press. Leppälä, Kari Miten tekniikkaa oikein tieteellisesti tutkitaan. Tiedepolitiikka, vol 23, nro 2, s Niiniluoto, Ilkka Johdatus tieteenfilosofiaan: käsitteen- ja teorianmuodostus. Helsinki: Otava. Popper, Karl The logic of scientific discovery. London: Hutchinson. Postman, Neil Technopoly. The surrender of culture to technology. New York: Vintage. Sahal, Devendra Patterns of Technological Innovation. Reading, Mass: Addison-Wesley. Schumpeter, Joseph A The Theory of Economic Development, Cambridge MA: Harvard University Press. Simon, Herbert A The sciences of the artificial. Cambridge, MA: The MIT Press. Toulmin, Stephen Kosmopolis: kuinka uusi aika hukkasi humanismin perinnön. Helsinki: WSOY. Vincenti, Walter G What engineers know and how they know it. Analytical studies from aeronautical history. Baltimore - London: The Johns Hopkins University Press. Wright, Georg Henrik von Tiede ja ihmisjärki: suunnistusyritys. Helsinki: Otava. 11

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/

Lisätiedot

Tutkimusmenetelmät-kurssi, s-2004

Tutkimusmenetelmät-kurssi, s-2004 Algoritmitutkimuksen menetelmistä Tutkimusmenetelmät-kurssi, s-2004 Pekka Kilpeläinen Kuopion yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Algoritmitutkimuksen menetelmistä p.1/20 Sisällys Tänään Tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia

Laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 1 Laadullista tutkimusta koskevan jakson sisältöä: Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Aineiston hankinnan tapoja

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201212121096

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201212121096 This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201212121096 Kustantajan versio

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi 1 Eri näkökulmia A Matematiikka välineenä B Matematiikka formaalina järjestelmänä C Matematiikka kulttuurina Matemaattinen ajattelu ja matematiikan

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5. Luento 28.1. 1 Tieteellinen selittäminen Selitys on vastaus selityskysymykseen selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu vastaa

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Mitä on tieteellinen kokeilu?

Mitä on tieteellinen kokeilu? Kiinnostavat näkökulmat Mitä on tieteellinen kokeilu? Tieteellinen (scientific)? Kokeilu (experimenting)? Jorma Enkenberg 2009 Mitä on tiede? Baconin tulkinnasta tieteellisestä toiminnasta (ks. Chalmers,

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Suunnitelma Perinnöllisyys T9

Suunnitelma Perinnöllisyys T9 Suunnitelma Perinnöllisyys T9 Oppimistavoitteet Järjestelmällisten biologisten laboratoriotutkimuksien tekeminen. Perinnöllisyyteen liittyvien käsitteiden, mallien ja teorioiden ymmärtäminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpro Foresight Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpron Missio Rakentamassa kansainvälisesti menestyvää Suomea Strategy 2010-2012 / Finpro ry 2 Finpron toiminnan perusta Kilpailukykyä

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Stanley Wasserman and Katherine Faust: Social Network Analysis, Methods and Applications Sosiaalisten

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016 Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa?

Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 1 Kyllä kai IT matematiikkaa tarvitsee!? IT ja muu korkea teknologia on nimenomaan matemaattista teknologiaa.

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Filosofia yhdistää 1

Filosofia yhdistää 1 Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila Filosofia yhdistää 1 Filosofia yhdistää hajanaisuudessa Puheenvuoroni otsikko on Filosofia yhdistää. Tätä voidaan pitää yllättävänä väitteenä kahdestakin syytä. Ensinnäkin

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Leipätyönä sovellettu matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tapio Helin

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet SI-järjestelmä Antti Haarto 21.05.2012 Fysiikka ja muut luonnontieteet Ihminen on aina pyrkinyt selittämään havaitsemansa ilmiöt Kreikkalaiset filosofit pyrkivät selvittämään ilmiöt

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015

Lisätiedot

Uusi uljas ubimaailma?

Uusi uljas ubimaailma? Uusi uljas ubimaailma? ÄES - Älykkään ympäristön ekologia - projekti 2005-2007 (Tekes) Kommentin teemat Vihdoinkin irti Weiserista ja eteenpäin Otetaan ympäristö-termi vakavasti Kompleksisuus ja sen hallinta

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 7. luento 13.10.2015 Raportointi ja argumentointi Milloin siteerataan? APA-formaatti! Aina kun käyttää toisen omaa, pitää huomioida oikea

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET)

Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET) Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET) Hoitavatko robotit, mihin tietokone on kadonnut? Pekka Karp Euroopan komissio Tietoyhteiskunnan tekniikat PK - Joensuu 27/05/02 FET= Future and Emerging

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana

Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana Sami Paavola & Kai Hakkarainen TU-0.3100 Johdatus tieteenfilosofiaan 24.11.2009 Pertti Huhtanen, Tuula Mäkinen Tehtäväksianto

Lisätiedot

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus

Lisätiedot