Miten massamarkkina syntyy? Keskeisiä teorioita ja malleja vuosien varrelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten massamarkkina syntyy? Keskeisiä teorioita ja malleja vuosien varrelta"

Transkriptio

1 Miten massamarkkina syntyy? Keskeisiä teorioita ja malleja vuosien varrelta Satu Kalliokulju Tampereen teknillinen yliopisto Jarmo Palviainen Tampereen teknillinen yliopisto TIIVISTELMÄ Esittelemme referaatissamme keskeisiä teorioita ja malleja, jotka kuvaavat innovaatioiden omaksumista ja arkipäiväistämistä. E. Rogersin diffuusiomalli [4] on tutkimusalan perusmalli ja on ollut perustana monen muun tutkijan näkemyksille, mm. Mooren teknologian omaksumisen elinkaarimallille ja Bassin mallille. Pohdimme myös keskeisten teorioiden merkitystä käytettävyysalalla, etenkin käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa. Avainsanat Teknologia, omaksuminen, domestikaatio käytettävyys, käyttöönotto, diffuusio, sulauttaminen, käytäntö, markkinointi. ACM Classification Keywords J4 Computer Applications: Social and Behavioral Sciences: Sociology, Psychology and Economics JOHDANTO On olemassa kaksi eri lähtökohtaa innovaatioiden synnyn ja omaksumisen käsittelyyn: omaksumisprossessia voidaan tulkita kreationistisista tai evolutionäärisistä lähtökohdista. Kreationistisessa tulkinnassa yritys ja sen tuotekehitys- ja designprosessit, liiketoiminta, markkinointi sekä diffuusio ovat lähtökohtana. Pääajatuksena on että yritys ohjaa tuotteiden omaksumisprosessia. Evoluutiolähtökohdassa keskeisijä ovat ihmiset käytäntöjen luojina, kytkennät historiaan ja muihin markkinatoimijoihin sekä käyttäjäyhteisöihin. Käytäntöjen evoluutio tulkinta on näistä kahdesta uudempi lähestymistapa, jossa ihminen on aktiivinen toimija. Kreationistisessa lähestymistavassa ihminen käsitetään enemmän yritysten liiketoiminnan kohteena kuin vapaana toimijana. [1], [2], [3] Diffuusiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä prosessia, jossa innovaatio kommunikoidaan tiettyjen kommunikaatiokanavien kautta jossakin ajassa sosiaalisen järjestelmän jäsenille. Diffuusio on myös muutosta sosiaalisen järjestelmän toiminnoissa ja rakenteissa. Rogers [4] määrittelee diffuusion sekä spontaaniksi (evolutionäärinen ) että ohjatuksi ( kreationistinen ) ideoiden leviämiseksi Innovaatioiden omaksumisen tutkimukseen eniten vaikuttanut tutkija on E. Rogers, jonka perusteoksen [4] ensimmäinen painos julkaistiin v ja tässä lähteenä käytetty viides päivitetty painos vuonna Diffuusioteoria soveltuu lukuisille eri aloille (esim. antropologia, maataloussosiologia, koulutuksen, julkisen terveydenhuollon ja terveyden sosiologia, kommunikaatio sekä markkinointi ja johtaminen), ja sitä sovelletaan varsin samalla tavalla alasta riippumatta. Keskeisenä tutkimuksen kohteena voi olla joko yksilö, yhteisö tai tietyntyyppiset organisaatiot. Tiedonkeruumenetelminä käytetään ko. aloille muutenkin luontaisia kyselyitä, tarkkailuita ja haastatteluita [4]. Tutkittavat innovaatiot voivat olla esimerkiksi teknisiä, hallinnollisia, maanviljelyyn liittyviä ideoita, uusia tuotteita tai materiaaleja tai uutisia. Eri tutkimustyyppeinä Rogers esittää mm. innovaation adoptioasteen selvittämistä, sosiaalisen järjestelmän innovatiivisuuden määrittelemistä, omaksumisastetta erilaisissa sosiaalisissa järjestelmissä tai innovaation seurausvaikutuksia. Suomalaisesta tutkimustraditiosta Rogers poimii esimerkkinä Petri Pellon tutkimuksen moottorikelkan vaikutuksista lappalaisiin. Esittelemme aluksi innovaatioiden omaksumiseen liittyvät perusteoriat sekä joitakin tuoreimpia diffuusiotutkimuksen suuntauksia. Selitämme teorioiden pohjalta lyhyesti kulttuurisidonnaisten erojen vaikutusta omaksumiseen ja lopuksi pohdimme teorioiden merkitystä käytettävyystieteille ja käyttäjäkeskeiselle suunnittelulle. INNOVAATIOIDEN OMAKSUMISEN KESKEISET TEORIAT Diffuusioteoria perustuu 1900-luvun alun eurooppalaiseen sosiologiaan ja antropologiaan. Ranskalainen G. Tarde kirjoitti v kirjan "Imitaation laki", jossa hän osoitti havainneensa innovaatiodiffuusion ilmiönä ja pohti syitä miksi osa innovaatioista onnistuu lyömään itsensä läpi ja osa ei. Tarde myös havaitsi imitaation (nykyisin omaksumisen, (adoption)) seuraavan usein ns. S-käyrää (ks. kuva 2) sekä tunnisti mielipidejohtajien vaikutuksen, jonka myötä omaksuminen lähtee voimakkaaseen kasvuun (ns. takeoff-piste). Hän myös totesi että innovaatiot, jotka muistuttavat enemmän jo omaksuttuja ideoita menestyvät muita paremmin. [4],[16] Tarden aikalainen, Georg Simmel toimi maailman ensimmäisenä sosiologian professorina. Hänen 1

2 inspiroimana lanseerattiin myöhemmin mm. sosiaalisen etäisyyden käsite ja ns. hetero/homofiilisyys eli se, kuinka paljon yhteisössä erilaiset ja samanlaiset parit kommunikoivat keskenään. Huomion kiinnittäminen kommunikaatioverkostoihin on nykyään keskeinen näkökulma diffuusiotutkimuksessa. Nykyisen käsityksen mukaan sosiaalinen muutos on seurausta sekä diffuusiosta että uusien ideoiden kehittämisprosesseista, eikä ainoastaan diffuusiosta kuten Tarden ja Simmelin jälkeen 1920 ja 1930 luvuilla Euroopassa ns. diffusionistit ajattelivat luvulla myös amerikkalaiset antropologit kiinnostuivat Tarden ajatuksista ja myöhemmässä alan tieteessä heidän perinteensä näkyy eurooppalaista vaikutusta selvemmin. Tarden ideoiden pohjalta ei tehty lainkaan empiiristä tutkimusta ennen 1940-lukua. Tuolloin Ryan ja Gross tutkivat hybridimaissin diffuusiota kahdessa Iowalaisessa yhteisössä. Yleisesti tästä katsotaan innovaatiotutkimuksen saaneen alkunsa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää miksi osa maanviljelijöistä omaksui innovaation muita aikaisemmin vaikka kaikilla oli yhtäläinen taloudellinen intressi siihen. Tutkimuksessa käsiteltiin kaikkia diffuusion perusmääritelmään kuuluvia elementtejä (innovaatio, kommunikaatiokanava, aika ja sosiaalinen järjestelmä). Selittäviksi tekijöiksi löytyi mm. koulutus, sekä tavat kommunikoida ja osallistua yhteisön toimintaan (esim. ns. kosmopoliittisuus, ts. kuinka vahvasti on suuntautunut sosiaalisissa suhteissa yhteisön sisään tai ulos yhteisöstä). Nykyään tunnetaan yli 20 yksilön sosioekonomiseen taustaan, persoonallisuuteen ja kommunikointitapaan liittyvää tekijää, jotka alan tutkimus on todennut vaikuttavan innovaation adoptionopeuteen. [4] Rogersin malli Teknologian omaksumista ja arkipäiväistämistä on käsitelty laajasti kirjallisuudessa jo 60-luvulta lähtien. Everett Rogers [4] loi innovaatioiden diffuusiosta eli käytäntöön sulauttamisesta teorian. Teoriassa idean tai innovaation omaksujat voidaan kategorisoida viiteen asenneryhmään tai segmenttiin: - Innovaattorit, 2,5% (kaikista omaksujista): Kokeilunhaluisia, sietävät riskejä, muukalaisia yhteisössään - Varhaiset omaksujat, 13,5%: suosittuja, johtajia sosiaalisessa yhteisössään - Varhaisenemmistö, 34%: harkitsevia - Myöhäiset omaksujat, 34%: skeptisiä, perinteisiä - Vastahakoiset, 16%: välttävät uusia tuttavuuksia ja uuden opettelua Kun omaksujia tarkastellaan aikajanalla, ne muodostavat kellomaisen käyrän (Kuva 1): minkä tahansa uutuuden omaksumisen aloittavat innovaattorit, joita kaikista omaksujista on 2,5%. Rogersin mukaan vastahakoiset joita omaksujista on jopa 16% omaksuvat viimeisinä uudet tuotteet. Oleellista on huomata, että diffuusio tapahtuu aina tässä samassa järjestyksessä: innovaattorit ensin, sitten varhaiset omaksujat jne. Jos innovaattorit eivät koskaan omaksu tiettyä teknologiaa, se tuskin tulee Rogersin mukaan leviämään laajempaan käyttöön. [4] Kuva 1: Rogersin kello eli innovaation omaksujien viisi segmenttiä [4]. Rogersin mukaan yksilön kyky omaksua idea, käytäntö tai uusi tuote riippuu viidestä seikasta: 1) suhteellinen hyöty, eli onko innovaatio parempi kuin edellinen ratkaisu; 2) sopivuus, eli kuinka hyvin innovaatio on sopusoinnussa henkilön kokemuksen, arvojen ja tarpeiden kanssa; 3) tarve muutokseen, eli kuinka paljon käyttäjän tulisi mukauttaa toimintaansa; 4) kokeilumahdollisuus, eli kuinka paljon systeemiä on mahdollisuus kokeilla etukäteen ja 5) kommunikoitavuus, eli kuinka helposti hyödyt ovat näkyvissä yhteisön muille jäsenille. Jokainen yksilö siis kuuluu johonkin segmenttiin ja evaluoi omasta näkökulmastaan näitä viittä asiaa. [4] Kun näkökulmaksi otetaan kumulatiivinen innovaation leviäminen yhteiskunnassa, kuvaajasta muodostuu S:n muotoinen. Mallin mukaan teknologian sulautumista määrittää 1) nopeus, eli kuinka nopeasti omaksuminen yhteiskunnassa tapahtuu sekä 2) määrä, eli kuinka paljon käyttäjiä systeemi saa (kuva 2). [4] Kuva 2: Innovaatiodiffuusion S-käyrä 2

3 Rogersin mukaan innovaation omaksuminen tietyllä alueella muovautuu kuvan 2 mukaiseksi, koska kuluttajan näkökulmasta omaksumiseen liittyy aina riski: seuraamalla vertaiskäyttäjien kokemuksia pyritään minimoimaan riskejä. Rogers puhuu tartunnasta, jonka lopulta jäljempänä seuraavat käyttäjät saavat omaksuessaan innovaation, koska eivät enää pysty vastustamaan omaksumista. Mitä enemmän vertaisomaksujia on, sitä suuremmaksi paine muita kohtaan kasvaa. Yksilöt sietävät tällaista sosiaalista painetta kovin eri tavoin. Tästä nimenomaisesta ajattelusta kehittyi innovaation omaksumiseen liittyvä kynnyksen käsite (Threshold model): yksilön omaksumiskynnys on se määrä vertaiskäyttäjiä jotka vaaditaan siihen että yksilö omaksuu innovaation. Tällöin käyttämättä jättämisestä koituisi suurempi haitta kuin käytöstä. [14] Kirjallisuudessa usein esiintyvä kriittinen massa on juuri kynnyksen ylittäneiden vertaiskäyttäjien määrä. Jos asiaa tarkastellaan alueellisesti, niin kriittinen massa on se omaksujien määrä, joka tarvitaan siihen että innovaation voidaan katsoa olevan yhteiskunnassa tai alueella yleisesti käytössä oleva. Silloin ne, jotka eivät ole innovaatiota vielä ottaneet käyttöön kokevat voimakasta sosiaalista painetta sen hankkimiseen ja käyttöönottoon, ja lisäksi siis: käyttämättä jättämisestä koituu suurempi haitta kuin käyttämisestä. Tätä aihetta myös Malcom Gladwell on ansiokkaasti käsitellyt teoksessaan The Tipping Point: How Little Things Can Make a Big Difference. Hän esittää valaisevia esimerkkejä siitä mitä tapahtuu kun jokin uutuus alkaa levitä tiettynä aikana kulovalkean tavoin eikä leviämistä aina ole edes mahdollista pysäyttää. [15] Erityisesti Rogersin malliin viitataan kuluttajatutkimuksessa erittäin usein. Mallia kuitenkin myös kritisoidaan. Kritiikkiä esitetään usein siitä, että se esittää liian yksinkertaistetun kuvan todellisuudesta. Rogersin mallia kritisoivia näkökulmia Diffuusioteoriassa on sisäänrakennettuna ns. pro-innovaatio biasointi, millä viitataan lausumattomaan ajatukseen siitä, että innovaatioiden pitäisi aina levitä ja mielellään nopeasti. Tämä hillitsee tutkimusta, joka olisi arvokasta selittämään miksi jotkut innovaatiot eivät menesty tai miten tietyn innovaation (esim. huumeet) leviämistä voitaisiin rajoittaa. Rogers nostaa itse esiin myös biasoinnin, joka syyllistää yksilöitä sen sijaan, että mietittäisiin sosiaalisen järjestelmän kannalta, miksi jokin innovaatio ei sovi jollekulle. [4] Teknologian omaksuminen yhteiskunnassa voi muodostua hyvinkin erilaiseksi kuin mitä S-käyrä antaa ymmärtää, mikäli kyseessä on ns. ihmisten toimintatapoja syvällisesti muuttava teknologia eli disruptiivinen teknologia/tuote. Tällaisen innovaation omaksuminen saattaa kestää huomattavasti kauemmin eli käyrästä muodostuu loivempi ja aikajanalla pidempi. Esimerkkinä tällaisesta teknologiasta on sähköauto tai avaruusmatkailu (mahdollisesti disruptiivisia) tai digitaalikuvaus (todistetusti disruptiivinen). [6] Myös riippuvuus aiemmin valitusta teknologiasta voi oleellisesti vaikuttaa diffuusion nopeuteen tai jopa estää sen kokonaan. Hyvä esimerkki tästä on vasemmanpuoleinen liikenne Britanniassa sen muuttaminen merkitsisi valtavia kustannuksia, joten sen muuttamista ei nähdä muuttamisesta saatavan hyödyn arvoiseksi. Mooren kuilumalli Rogersin S-malli on ollut pohjana esimerkiksi tunnetulle, mutta sinänsä epätieteelliselle ja populäärille Mooren kuilumallille (Crossing the Chasm model) [5]. Kuilu näkyy erityisesti silloin, kun innovaatioon liittyy disruptiivinen teknologia. Esimerkiksi disruptiivinen innovaatio, joka on osa infrastruktuurijärjestelmää, on vaikeuksissa päästä kuilun yli, koska tyypillisesti infrastruktuurien pitää olla tehokkuussyistä standardeja. Kuilun ylitettyään tällainen innovaatio omaksutaan kuitenkin erittäin nopeasti, koska kaikki haluavat oman infrastruktuurin yhteensopivaksi muiden kanssa. [17] Alkuperäinen Rogersin malli ei sisällä kuilun käsitettä. Kuilu on Mooren oman käytännön kokemuksen tuoma lisä alkuperäiseen Rogersin malliin eikä sillä sinänsä ole tieteellistä pohjaa (vrt. kuvat 1 ja 3). Mooren mallista on kuitenkin tullut jopa tunnetumpi kuin innoittajastaan. Mooren mukaan markkinointi pitäisi kohdentaa järjestyksessä kuhunkin segmenttiin vuorollaan ja käyttää aina edellistä segmenttiä seuraavan tavoittamiseksi. Kuva 3: Mooren kuilumalli Peruskysymys Moorella on periaatteessa aivan sama kuin Rogersilla: miten massamarkkina syntyy? Mooren mukaan innovaation omaksumisessa on visionäärien ja varhaismassamarkkinan välissä epäjatkuvuuskohta: jotta diffuusio voisi jatkua ja markkina muodostua massamarkkinaksi, tämä epäjatkuvuuskohta, kuilu (Chasm) on kyettävä ylittämään. Yritykseltä tämä vaatii erityistä huomiota, jotta se kykenee ylläpitämään markkinat kasvukurssilla kuilun yli. [5] 3

4 Mistä kuilu sitten oikein syntyy? Kuilu muodostuu visionäärien ja varhaismassamarkkinan välille koska näillä ryhmillä on pohjimmiltaan Mooren mukaan erilaiset odotukset omaksuttavaa asiaa kohtaan: visionäärit haluavat olla muutosagentteja ja haluavat eroa entiseen kun taas varhaiset massat ovat käytännöllisiä ja hakevat lisää tuottavuutta ja tehokkuutta. Nämä kaksi maailmaa vaativat näin ollen yritykseltä täydellistä suunnanmuutosta erityisesti markkinoinnissa: yrityksen täytyy pystyä muokkaamaan innovaatioistaan arkipäivän, käytännön kokonaisratkaisuja (solutions). Mooren mukaan kuilun ylitys vaatii yritykseltä keskittymistä jollekin kapealle avainalueelle tavoitteena päästä tällä alueella määräävään markkina-asemaan. Apple ylitti kuilun omataitto-ohjelmiin (desktop-publishing) keskittymällä. [5] Moorea on kritisoitu siitä, että hänen mallissaan keskitytään markkinoiden synnyttämiseen (kuilun ylittämiseen) välittämättä operaation kannattavuudesta. Myös Mooren vaalima ajatus pyrkiä olemaan ensimmäinen kuilun ylittäjä on käytännössä osoittautunut usein huonommaksi vaihtoehdoksi kuin seuraajana toimiminen (vrt. esim. Apple vs. Microsoft). Bassin malli Bassin mallia on alun perin käytetty ennakoimaan nimenomaan kuluttajatuotteiden omaksumisnopeutta (rate of adoption), mutta nykyään sitä käytetään laajaan kirjoon tuotteita ja palveluita. Bassin malli on kaikkein laajimmin hyödynnetty teoria markkinoinnissa, mutta sitä on sovellettu myös esim. opetusmenetelmien leviämisen tutkimukseen. [4] Mallissa oletetaan, että innovaation potentiaalisiin käyttöönottajiin vaikuttaa kaksi kommunikaatiokanavaa: massamedia ja henkilökohtaiset kanavat [7]. Massamedian vaikutuksesta omaksujia tulee koko elinkaaren ajan, mutta erityisesti elinkaaren alkuvaiheessa. Henkilökohtaisten viestien välittämien uusien omaksujien määrä kasvaa elinkaaren puoliväliin asti ja alkaa sitten laskea. Bassin mallin perusidea on innovatiivisen ja imitoivan käyttäytymisen jakautumisessa ja matemaattisessa mallintamisessa. Toisin sanoen hän jakaa Rogersin innovaation omaksujien viisi segmenttiä uudestaan innovaattoreihin (ryhmä 1) ja imitaattoreihin (ryhmät 2-5). Kun kuvan käyrä esitetään kumulatiivisena, saadaan tuloksena aiemmin esitelty S-käyrä (kuva 2). Bassin malli keskittyy nimenomaan uuden tuotteen ensimmäiseen (initial) ostamiseen ja jättää pois siihen myöhemmin liittyvän korvausostamisen (replacement). Pääosa Bassin malliin liittyvistä tutkimuksista on tehty Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, ja mallin vakioita pitäisi muuttaa jotta se kuvaisi muita markkina-alueita. [4] UUSIMPIA NÄKEMYKSIÄ DIFFUUSIOSTA Rogersin ja Mooren kirjoja [1],[2] pidetään edelleen alan perusteoksina eikä näissä esitettyjä teorioita ole ilmeisesti koettu kyseenalaisiksi. Ns. uusia mullistavia teorioita ei ole esitetty. Viimeaikainen tutkimus on keskittynyt erityisesti ns. takeoff (treshold kynnys, tipping point) pisteen tutkimiseen, esim. [11] ja [12]. Esittelemme tässä kappaleessa uuden tutkimuslinjan. Seuraavassa esiteltävät näkemykset ovat suhteessa edellä esiteltyihin teorioihin pikemminkin evolutionäärisiä kuin kreationistisia. Toiminnallisten vajavuuksien rooli diffuusiossa Perinteisesti on ajateltu, että koska uutuustuotteiden hinta on aluksi suhteellisen korkea, vain varakkailla on mahdollisuus niitä hankkia. Kun ajan myötä hinnat halpenevat innovaatio leviää kansan syviin riveihin ja innovaatio arkipäiväistyy (technology treacle-down effect). Uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, asia ei aivan pidä paikkaansa. Agarwal ja Bayus osoittavat tutkimuksessaan, että suhteellisen alhainen tuotteen diffuusiotaso johtuu pikemminkin toiminnallisesta alkeellisuudesta kuin tuotteen kalleudesta. He osoittavat, että kun uusia yrityksiä ja tuotteita tulee kilpailemaan huomiosta (ja saamaan huomiota) ja kun samalla ominaisuudet kehittyvät, omaksuminen yhtäkkiä nopeutuu. [11] (kuva 5). Kuva 5: Uusien yritysten tuodessa samantyyppisiä innovaatiota markkinoille, uutuuden omaksuminen nopeutuu [11]. Kuva 4: Uuden tuotteen kasvu suhteessa aikaan. [7] KANSALLISET EROT JA NIIDEN VAIKUTUS INNOVOINTIIN JA INNOVAATIODIFFUUSIOON Dramaattisin ajatus diffuusioteoriassa on, että se selittää koko ihmiskunnan sekä yhteiskuntien kehitystä ja menestystä tai menestyksettömyyttä. Toisaalta sekä sosiologiassa [8][9] että taloustieteissä [10] on tunnistettu 4

5 ympäristön ja olosuhteiden olevan keskeinen vaikuttaja siinä, millaiseksi kulloinenkin kulttuuri muovautuu ja miten kilpailukykyinen se on suhteessa muihin kulttuureihin. Esimerkiksi varhaisempina aikoina maantieteelliset esteet samoin kuin mantereiden pääakselin ilmansuunnat (itä-länsi vs. pohjoinen etelä) määräsivät pitkälle miten nopeasti innovaatiot levisivät alueellisesti [9] Käytännöt ja arvot Rogersin mallin mukaan yksi innovaation käyttöönoton kannalta keskeinen tekijä on yhteensopivuus elämäntyylin, sosiaalisen systeemin ja normien kanssa (ks. kohta Rogersin malli). Normit muovautuvat vahvasti jo ihmisen varhaisessa lapsuudessa. Tästä syystä kulttuuriset normit ovat hyvin staattisia verrattuna käytäntöihin, jotka esimerkiksi uusien innovaatioiden myötä muuttuvat hyvinkin nopeasti (esimerkiksi sähköpostin ja mobiilin viestinnän vaikutus arjen käytäntöihin) [Hofsted]. Kulttuuristen erojen vuoksi jotkin innovaatiot eivät sovi kaikkien kulttuurien arvoihin samanarvoisesti, mistä syystä diffuusion nopeus voi vaihdella ja jotkin innovaatiot saattavat jäädä hyvinkin vähämerkityksisiksi joillakin markkina-alueille muihin verrattuna. Kulttuurien ominaisuudet Hofstede esittelee neljä kulttuureja oleellisesti erottavaa ulottuvuutta [8]: Valtaetäisyys (power distance), eli missä määrin ne joilla ei ole valtaa odottavat vallan jakautuvan eriarvoisesti ja hyväksyvät sen, yksilöllisyys versus yhteisöllisyys, femiinisyys versus maskuliinisuus ja epävarmuuden välttäminen (heikosta vahvaan), eli missä määrin epävarmat tai tuntemattomat tilanteet koetaan uhkaavina Hofstede esittää, että esimerkiksi maat, joissa on heikko epävarmuuden välttämiskulttuuri, ovat hyviä tekemään perusinnovaatioita mutta huonompia kehittämään näistä uusia tuotteita ja palveluita. Selityksenä tähän hän tarjoaa sitä, että uusien prosessien toteuttaminen vaatii huomattavaa yksityiskohtaisuuden tajua ja tarkkuutta, joka liittyy epävarmuutta vältteleviin kulttuureihin. Tästä osoituksena on hänen mukaansa esim. brittien saavuttama suuri määrä Nobel palkintoja mutta suhteellisen huono menestys kuluttajatuotteiden kehittämisessä verrattuna japanilaisiin, joilla taas Nobel palkintoja on vähemmän. [8] INNOVAATIOIDEN DIFFUUSIO JA KÄYTTÄJÄKESKEINEN SUUNNITTELU Rogersin/Mooren elinkaarimalli on käyttökelpoinen kuvaamaan teknologiatuotteiden elinkaarta. Insinöörinäkökulmasta mallin käytännön merkitys on siinä, että se auttaa hahmottamaan tai arvailemaan missä vaiheessa tietty tuote juuri nyt on menossa ja mitä voi olla odotettavissa. Elinkaarimallin avulla voidaan myös hahmottaa kohderyhmiä ja kohdistaa tuotekehitystä ja tietenkin markkinointia sen mukaan. Tässä referaatissa ei käsitellä TAM:ia (Technology Acceptance Model), mutta kyseinen malli yhdistää käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja innovaatioiden omaksumiseen liittyvät teoriat toisiinsa Diffuusioteoria ja sen hyödyntäminen käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa on perusteltua mm. silloin, kun tuotekehityksessä pitäisi valita sopiva teknologia, joka tulee myös olemaan menestyjä vaihtoehtoisten teknologioiden keskinäisessä kilpailussa. Diffuusioteorioita voidaan käyttää yhtenä oleellisena osana teknologiastrategiassa ja teknologiaympäristön analysoinnissa, joilla on kytköksensä tuotekehitykseen. Toisaalta myös käytettävyysalan tuloksia voisi olla mahdollista soveltaa nykyistä laajemmin teknologian diffuusiota ennakoivana tekijänä.. Rogersin esittämät viisi diffuusion onnistumiskriteeriä ovat ilmiselvästi kytkettävissä käytettävyyteen ja käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun. Toisin sanoen hyvä käytettävyys ennakoi diffuusioteorian mukaan nopeampaa diffuusiota. Käytettävyysanalyysia voidaan hyödyntää yhtenä diffuusion ennakointikeinona, ja toisaalta käytettävyysnäkökulmasta voidaan yrittää tutkia, ennakoida ja selittää kulttuurista johtuvia eroja toisen tutkimusperinteen kautta kuin diffuusiotutkimuksessa. JOHTOPÄÄTÖKSET Diffuusiomalli kuvaa hyvin innovaatioiden leviämistä sosiaalisissa järjestelmissä, vaikkakin se on kin yksinkertaistettu malli. Se soveltuu yleisesti kaikkien erilaisten innovaatioiden tutkimiseen. Mooren laajalti siteerattu kuilumalli, joka versio Rogersin segmenttimallista auttaa hahmottamaan erityisesti korkean teknologian tuotteiden omaksumista. Diffuusiotutkimuksessa voisi olla nykyistä vahvemmin mahdollista hyödyntää käytettävyystutkimuksen näkökulmaa omaksumista ennustavana tekijänä. Toisaalta diffuusiotutkimuksen perusperiaatteet auttavat tuotekehitystä kohdentamaan huomion paremmin oikeaan asiakassegmenttiin ja oikeisiin asioihin, esimerkiksi kokeilumahdollisuuteen ja kommunikoitavuuteen. Kysymyksinä heräsi mm. uusien medioiden (www, mobiiliviestintä) mahdolliset vaikutukset Bassin mallin tarkkuuteen ja se, miten paljon Rogersin segmenttijaottelua pitäisi muokata jotta se kuvaisi esim. aasialaista kulttuuria. KIRJALLISUUSVIITTEET 1. Kohti yksilöllistä mediamaisemaa: teknologiakatsaus 98/2000. TEKES, Helsinki (2000) 2. Pantzar, Mika (1993). Evoluutioteoria tulevaisuuden tutkimuksen metodina. Teoksessa Vapaavuori Matti Miten tutkimme tulevaisuutta. Tulevaisuuden Tutkimuksen Seura, Helsinki. 5

6 3. Warde, A. (2005) Consumption and the theory of practice, Journal of Consumer Culture, Vol.5 No.2. Sage Publications s Rogers, E. M. (2003) Diffusion of Innovations, 5 th edition, New York, USA, Free Press 5. Moore, G. A. (1991) Crossing the Chasm. HarperBusiness, USA. 6. Christensen, C. M. (1997) Innovator s Dilemma. Harward Business School Press, USA. 7. Bass, F. M. (1969) A New-Product Growth Model for Consumer Durables. Management Science, 15, Hofstede, G.H., Hofstede G.J. (2005) Cultures and Organizations, Software of the Mind: Intercultural Cooperation and its Importance for Survival, 2 nd edition, McGraw-Hill, USA 9. Diamond, J. (2004). Tykit, taudit ja teräs, Ihmisen yhteiskuntien kohtalot. Suomentanut K. Pietiläinen. Terra Cognita Oy, Helsinki. Alkuperäinen teos Guns, Germs and Steel, The Fates of Human Societies. 10.Porter, M.E. (1992). A note on culture and competitive advantage: Response to van den Bosch and van Prooijen. European Management Journal 10: Agarwal, R. & Bayus, B. L. (2002) The Market Evolution and Sales Takeoff of Product Innovations. Management Science, 48, Tellis, G. J., Stremersch, S. & Yin, E. (2003) The International Takeoff of New Products: The Role of Economics, Culture and Country Innovativeness. Marketing Science, 22, Moore, G. A. (1995) Inside the Tornado: Marketing Strategies form Silicon Valley s Cutting Edge. HarperCollins, USA. 14.Granovetter, M. (1983) The Strength of Weak Ties: A Network Theory Revisited. Sociological Theory, Vol.1 (1983), s Gladwell, M. (2000) The Tipping Point: How Little Things Can Make a Big Difference. Back Bay Books, USA. 16.Rogers, E. (1976). New Product Adoption and Diffusion. The Journal of Consumer Research, p Moore, G.A. (1995). Inside the Tornado, Harper Collins Publishers, New York, USA. 6

Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio. Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto.

Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio. Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto. Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto Ohjelma Mikä on innovaatio? Innovaation omaksuminen Innovaation yleistyminen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Myöhäisten omaksujien houkuttelu vapaaehtoiseen suojeluun

Myöhäisten omaksujien houkuttelu vapaaehtoiseen suojeluun Myöhäisten omaksujien houkuttelu vapaaehtoiseen suojeluun Katri Korhonen, UEF/Metla Mikko Kurttila, Teppo Hujala Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Vantaa Tavoite METSO-ohjelma = vapaaehtoinen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen Ilona Mikkonen, KTT Anastasia Sergina, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kontaktitunnin ohjelma Käytännön

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Katja Leiviskä, Harri Oinas-Kukkonen, Teppo Räisänen Oulun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos katja.leiviska@oulu.fi, harri.oinas-kukkonen@oulu.fi, teppo.raisanen@oulu.fi

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, www.hanken.fi Segmentointi Yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutusohjelma 9.2.2016 Jonna Heliskoski Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen

Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen Janne Tienari Janne Tienari Professori, Organisaatiot ja johtaminen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Dosentti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto & Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön tulevaisuus? Big picture Miten muodostaa kokonaiskuva rinnakkain, päällekkäin ja ennakoimattomasti tapahtuvien muutosten kokonaisuudesta? Iso kuva hukassa niin työyhteisöillä

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: Prof. Mats Danielson Valvoja: Prof. Ahti Salo Tausta -Tukholman ohikulkutien suunnittelu

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

löysäkytkentäisyys (loose coupling) seuraavien seikkojen kesken: 1 Tavoiteltu 2 Toimeenpantavaksi Tosiasialliset 4-5 toimeenpantu seuraukset päätetty

löysäkytkentäisyys (loose coupling) seuraavien seikkojen kesken: 1 Tavoiteltu 2 Toimeenpantavaksi Tosiasialliset 4-5 toimeenpantu seuraukset päätetty Referenssinä nuorisopolitiikka osapolitiikkoineen N. Brunsson (1989), The organization of hypocrisy: talk, decisions and action in organizations, New York: Wiley Tavallista kytkennättömyys (decoupling)

Lisätiedot

Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä

Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 20.3.2009 Jaakko Salonen TTY / Hypermedialaboratorio jaakko.salonen@tut.fi

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Ongelman kuvaus...4 3. Eri tulkinnat GPL-lisenssistä...5 3.1. Tiukka tulkinta...5 3.2. Väljä tulkinta...5 3.3. Kompromissitulkinta...5

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen

Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen Maaria Nuutinen PsT, Tutkimuspäällikkö VTT LIIDERIT Rohkeus, muutoskyky ja tuottavuus tiistai 28.10. http://www.vtt.fi/sites/aaa/ 2 Tiikerin loikka -

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Sakari Alhopuron Kari Vuorisen Riitta Juvosen Margareetta Ollilan Anneli Mannisen Esa Torniainen Jyrki Kettusen Tarja Meristön

Sakari Alhopuron Kari Vuorisen Riitta Juvosen Margareetta Ollilan Anneli Mannisen Esa Torniainen Jyrki Kettusen Tarja Meristön Lukijalle Tämän teoksen toimittajat ovat yhdessä ja erikseen olleet mukana sadoissa ennakointi- ja skenaariohankkeissa sekä yrityksissä, erilaisissa toimialajärjestöissä, koulutusorganisaatioissa että

Lisätiedot

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot PTY 10.1.2017 Professori (Professor of Practice) Lasse Mitronen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 10.1.2017 Vähittäiskaupan alatoimialat Liikevaihto

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi Markkinoinnin perusteet 23A00110 29.9.2015 Kohdemarkkinointi Sonja Lätti, KTM Emma Mäenpää, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kohdemarkkinoinnin perusajatus Usein vaikeaa tai

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Puukerrostalorakentamisen bisnesekosysteemi Rakenne, innovatiivisuus ja asiakasinformaatio

Puukerrostalorakentamisen bisnesekosysteemi Rakenne, innovatiivisuus ja asiakasinformaatio Taste of Wooden Living KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS PUURAKENTAMISEN BISNESEKOSYSTEEMEISSÄ KäPy-tutkimus Osahanke 2: Puukerrostalorakentamisen bisnesekosysteemi Rakenne, innovatiivisuus ja asiakasinformaatio Juho

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmaportfolio 2017 alkaen

Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmaportfolio 2017 alkaen 15.6.2016 Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmaportfolio 2017 alkaen Kandidaattiohjelmat Ohjelman nimi tummennetulla, englanninkielinen nimi alla, hakukohteet kursiivilla. Tutkinto-ohjelman nimen perässä on

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä

Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä Santen Santen Eurooppa Silmälääkemarkkinat Santenin tuotteet Euroopassa Santen Tutkimus & tuotekehitys Santen tuotanto 1 Jyrki Liljeroos, President, Santen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Näkökulmana kulttuuri

Näkökulmana kulttuuri PUHP101 Vuorovaikutuksen dynamiikka FT Marko Siitonen Viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Näkökulmana kulttuuri Mikä kulttuuri? vrt. viestintä -> lukemattomia määritelmiä näkökulmasta riippuen

Lisätiedot

Näkökulmana kulttuuri

Näkökulmana kulttuuri PUHP101 Vuorovaikutuksen dynamiikka FT Marko Siitonen Viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Näkökulmana kulttuuri 1 Mikä kulttuuri? vrt. viestintä -> lukemattomia määritelmiä näkökulmasta riippuen

Lisätiedot

Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015

Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Lomakkeet ovat kiinteä osa ihmisten ja yritysten arkea ei aina juhlaa Surveyn tietopohja, toimijat MUISTIO ja keskeiset

Lisätiedot

Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen

Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen Janne Laitonen 8.10.2008 Maynard Smith: s. 54-60 Johdanto Käytös voi usein olla opittua perityn sijasta Tyypillistä käytöksen muuttuminen ja riippuvuus aikaisemmista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot