Miten massamarkkina syntyy? Keskeisiä teorioita ja malleja vuosien varrelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten massamarkkina syntyy? Keskeisiä teorioita ja malleja vuosien varrelta"

Transkriptio

1 Miten massamarkkina syntyy? Keskeisiä teorioita ja malleja vuosien varrelta Satu Kalliokulju Tampereen teknillinen yliopisto Jarmo Palviainen Tampereen teknillinen yliopisto TIIVISTELMÄ Esittelemme referaatissamme keskeisiä teorioita ja malleja, jotka kuvaavat innovaatioiden omaksumista ja arkipäiväistämistä. E. Rogersin diffuusiomalli [4] on tutkimusalan perusmalli ja on ollut perustana monen muun tutkijan näkemyksille, mm. Mooren teknologian omaksumisen elinkaarimallille ja Bassin mallille. Pohdimme myös keskeisten teorioiden merkitystä käytettävyysalalla, etenkin käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa. Avainsanat Teknologia, omaksuminen, domestikaatio käytettävyys, käyttöönotto, diffuusio, sulauttaminen, käytäntö, markkinointi. ACM Classification Keywords J4 Computer Applications: Social and Behavioral Sciences: Sociology, Psychology and Economics JOHDANTO On olemassa kaksi eri lähtökohtaa innovaatioiden synnyn ja omaksumisen käsittelyyn: omaksumisprossessia voidaan tulkita kreationistisista tai evolutionäärisistä lähtökohdista. Kreationistisessa tulkinnassa yritys ja sen tuotekehitys- ja designprosessit, liiketoiminta, markkinointi sekä diffuusio ovat lähtökohtana. Pääajatuksena on että yritys ohjaa tuotteiden omaksumisprosessia. Evoluutiolähtökohdassa keskeisijä ovat ihmiset käytäntöjen luojina, kytkennät historiaan ja muihin markkinatoimijoihin sekä käyttäjäyhteisöihin. Käytäntöjen evoluutio tulkinta on näistä kahdesta uudempi lähestymistapa, jossa ihminen on aktiivinen toimija. Kreationistisessa lähestymistavassa ihminen käsitetään enemmän yritysten liiketoiminnan kohteena kuin vapaana toimijana. [1], [2], [3] Diffuusiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä prosessia, jossa innovaatio kommunikoidaan tiettyjen kommunikaatiokanavien kautta jossakin ajassa sosiaalisen järjestelmän jäsenille. Diffuusio on myös muutosta sosiaalisen järjestelmän toiminnoissa ja rakenteissa. Rogers [4] määrittelee diffuusion sekä spontaaniksi (evolutionäärinen ) että ohjatuksi ( kreationistinen ) ideoiden leviämiseksi Innovaatioiden omaksumisen tutkimukseen eniten vaikuttanut tutkija on E. Rogers, jonka perusteoksen [4] ensimmäinen painos julkaistiin v ja tässä lähteenä käytetty viides päivitetty painos vuonna Diffuusioteoria soveltuu lukuisille eri aloille (esim. antropologia, maataloussosiologia, koulutuksen, julkisen terveydenhuollon ja terveyden sosiologia, kommunikaatio sekä markkinointi ja johtaminen), ja sitä sovelletaan varsin samalla tavalla alasta riippumatta. Keskeisenä tutkimuksen kohteena voi olla joko yksilö, yhteisö tai tietyntyyppiset organisaatiot. Tiedonkeruumenetelminä käytetään ko. aloille muutenkin luontaisia kyselyitä, tarkkailuita ja haastatteluita [4]. Tutkittavat innovaatiot voivat olla esimerkiksi teknisiä, hallinnollisia, maanviljelyyn liittyviä ideoita, uusia tuotteita tai materiaaleja tai uutisia. Eri tutkimustyyppeinä Rogers esittää mm. innovaation adoptioasteen selvittämistä, sosiaalisen järjestelmän innovatiivisuuden määrittelemistä, omaksumisastetta erilaisissa sosiaalisissa järjestelmissä tai innovaation seurausvaikutuksia. Suomalaisesta tutkimustraditiosta Rogers poimii esimerkkinä Petri Pellon tutkimuksen moottorikelkan vaikutuksista lappalaisiin. Esittelemme aluksi innovaatioiden omaksumiseen liittyvät perusteoriat sekä joitakin tuoreimpia diffuusiotutkimuksen suuntauksia. Selitämme teorioiden pohjalta lyhyesti kulttuurisidonnaisten erojen vaikutusta omaksumiseen ja lopuksi pohdimme teorioiden merkitystä käytettävyystieteille ja käyttäjäkeskeiselle suunnittelulle. INNOVAATIOIDEN OMAKSUMISEN KESKEISET TEORIAT Diffuusioteoria perustuu 1900-luvun alun eurooppalaiseen sosiologiaan ja antropologiaan. Ranskalainen G. Tarde kirjoitti v kirjan "Imitaation laki", jossa hän osoitti havainneensa innovaatiodiffuusion ilmiönä ja pohti syitä miksi osa innovaatioista onnistuu lyömään itsensä läpi ja osa ei. Tarde myös havaitsi imitaation (nykyisin omaksumisen, (adoption)) seuraavan usein ns. S-käyrää (ks. kuva 2) sekä tunnisti mielipidejohtajien vaikutuksen, jonka myötä omaksuminen lähtee voimakkaaseen kasvuun (ns. takeoff-piste). Hän myös totesi että innovaatiot, jotka muistuttavat enemmän jo omaksuttuja ideoita menestyvät muita paremmin. [4],[16] Tarden aikalainen, Georg Simmel toimi maailman ensimmäisenä sosiologian professorina. Hänen 1

2 inspiroimana lanseerattiin myöhemmin mm. sosiaalisen etäisyyden käsite ja ns. hetero/homofiilisyys eli se, kuinka paljon yhteisössä erilaiset ja samanlaiset parit kommunikoivat keskenään. Huomion kiinnittäminen kommunikaatioverkostoihin on nykyään keskeinen näkökulma diffuusiotutkimuksessa. Nykyisen käsityksen mukaan sosiaalinen muutos on seurausta sekä diffuusiosta että uusien ideoiden kehittämisprosesseista, eikä ainoastaan diffuusiosta kuten Tarden ja Simmelin jälkeen 1920 ja 1930 luvuilla Euroopassa ns. diffusionistit ajattelivat luvulla myös amerikkalaiset antropologit kiinnostuivat Tarden ajatuksista ja myöhemmässä alan tieteessä heidän perinteensä näkyy eurooppalaista vaikutusta selvemmin. Tarden ideoiden pohjalta ei tehty lainkaan empiiristä tutkimusta ennen 1940-lukua. Tuolloin Ryan ja Gross tutkivat hybridimaissin diffuusiota kahdessa Iowalaisessa yhteisössä. Yleisesti tästä katsotaan innovaatiotutkimuksen saaneen alkunsa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää miksi osa maanviljelijöistä omaksui innovaation muita aikaisemmin vaikka kaikilla oli yhtäläinen taloudellinen intressi siihen. Tutkimuksessa käsiteltiin kaikkia diffuusion perusmääritelmään kuuluvia elementtejä (innovaatio, kommunikaatiokanava, aika ja sosiaalinen järjestelmä). Selittäviksi tekijöiksi löytyi mm. koulutus, sekä tavat kommunikoida ja osallistua yhteisön toimintaan (esim. ns. kosmopoliittisuus, ts. kuinka vahvasti on suuntautunut sosiaalisissa suhteissa yhteisön sisään tai ulos yhteisöstä). Nykyään tunnetaan yli 20 yksilön sosioekonomiseen taustaan, persoonallisuuteen ja kommunikointitapaan liittyvää tekijää, jotka alan tutkimus on todennut vaikuttavan innovaation adoptionopeuteen. [4] Rogersin malli Teknologian omaksumista ja arkipäiväistämistä on käsitelty laajasti kirjallisuudessa jo 60-luvulta lähtien. Everett Rogers [4] loi innovaatioiden diffuusiosta eli käytäntöön sulauttamisesta teorian. Teoriassa idean tai innovaation omaksujat voidaan kategorisoida viiteen asenneryhmään tai segmenttiin: - Innovaattorit, 2,5% (kaikista omaksujista): Kokeilunhaluisia, sietävät riskejä, muukalaisia yhteisössään - Varhaiset omaksujat, 13,5%: suosittuja, johtajia sosiaalisessa yhteisössään - Varhaisenemmistö, 34%: harkitsevia - Myöhäiset omaksujat, 34%: skeptisiä, perinteisiä - Vastahakoiset, 16%: välttävät uusia tuttavuuksia ja uuden opettelua Kun omaksujia tarkastellaan aikajanalla, ne muodostavat kellomaisen käyrän (Kuva 1): minkä tahansa uutuuden omaksumisen aloittavat innovaattorit, joita kaikista omaksujista on 2,5%. Rogersin mukaan vastahakoiset joita omaksujista on jopa 16% omaksuvat viimeisinä uudet tuotteet. Oleellista on huomata, että diffuusio tapahtuu aina tässä samassa järjestyksessä: innovaattorit ensin, sitten varhaiset omaksujat jne. Jos innovaattorit eivät koskaan omaksu tiettyä teknologiaa, se tuskin tulee Rogersin mukaan leviämään laajempaan käyttöön. [4] Kuva 1: Rogersin kello eli innovaation omaksujien viisi segmenttiä [4]. Rogersin mukaan yksilön kyky omaksua idea, käytäntö tai uusi tuote riippuu viidestä seikasta: 1) suhteellinen hyöty, eli onko innovaatio parempi kuin edellinen ratkaisu; 2) sopivuus, eli kuinka hyvin innovaatio on sopusoinnussa henkilön kokemuksen, arvojen ja tarpeiden kanssa; 3) tarve muutokseen, eli kuinka paljon käyttäjän tulisi mukauttaa toimintaansa; 4) kokeilumahdollisuus, eli kuinka paljon systeemiä on mahdollisuus kokeilla etukäteen ja 5) kommunikoitavuus, eli kuinka helposti hyödyt ovat näkyvissä yhteisön muille jäsenille. Jokainen yksilö siis kuuluu johonkin segmenttiin ja evaluoi omasta näkökulmastaan näitä viittä asiaa. [4] Kun näkökulmaksi otetaan kumulatiivinen innovaation leviäminen yhteiskunnassa, kuvaajasta muodostuu S:n muotoinen. Mallin mukaan teknologian sulautumista määrittää 1) nopeus, eli kuinka nopeasti omaksuminen yhteiskunnassa tapahtuu sekä 2) määrä, eli kuinka paljon käyttäjiä systeemi saa (kuva 2). [4] Kuva 2: Innovaatiodiffuusion S-käyrä 2

3 Rogersin mukaan innovaation omaksuminen tietyllä alueella muovautuu kuvan 2 mukaiseksi, koska kuluttajan näkökulmasta omaksumiseen liittyy aina riski: seuraamalla vertaiskäyttäjien kokemuksia pyritään minimoimaan riskejä. Rogers puhuu tartunnasta, jonka lopulta jäljempänä seuraavat käyttäjät saavat omaksuessaan innovaation, koska eivät enää pysty vastustamaan omaksumista. Mitä enemmän vertaisomaksujia on, sitä suuremmaksi paine muita kohtaan kasvaa. Yksilöt sietävät tällaista sosiaalista painetta kovin eri tavoin. Tästä nimenomaisesta ajattelusta kehittyi innovaation omaksumiseen liittyvä kynnyksen käsite (Threshold model): yksilön omaksumiskynnys on se määrä vertaiskäyttäjiä jotka vaaditaan siihen että yksilö omaksuu innovaation. Tällöin käyttämättä jättämisestä koituisi suurempi haitta kuin käytöstä. [14] Kirjallisuudessa usein esiintyvä kriittinen massa on juuri kynnyksen ylittäneiden vertaiskäyttäjien määrä. Jos asiaa tarkastellaan alueellisesti, niin kriittinen massa on se omaksujien määrä, joka tarvitaan siihen että innovaation voidaan katsoa olevan yhteiskunnassa tai alueella yleisesti käytössä oleva. Silloin ne, jotka eivät ole innovaatiota vielä ottaneet käyttöön kokevat voimakasta sosiaalista painetta sen hankkimiseen ja käyttöönottoon, ja lisäksi siis: käyttämättä jättämisestä koituu suurempi haitta kuin käyttämisestä. Tätä aihetta myös Malcom Gladwell on ansiokkaasti käsitellyt teoksessaan The Tipping Point: How Little Things Can Make a Big Difference. Hän esittää valaisevia esimerkkejä siitä mitä tapahtuu kun jokin uutuus alkaa levitä tiettynä aikana kulovalkean tavoin eikä leviämistä aina ole edes mahdollista pysäyttää. [15] Erityisesti Rogersin malliin viitataan kuluttajatutkimuksessa erittäin usein. Mallia kuitenkin myös kritisoidaan. Kritiikkiä esitetään usein siitä, että se esittää liian yksinkertaistetun kuvan todellisuudesta. Rogersin mallia kritisoivia näkökulmia Diffuusioteoriassa on sisäänrakennettuna ns. pro-innovaatio biasointi, millä viitataan lausumattomaan ajatukseen siitä, että innovaatioiden pitäisi aina levitä ja mielellään nopeasti. Tämä hillitsee tutkimusta, joka olisi arvokasta selittämään miksi jotkut innovaatiot eivät menesty tai miten tietyn innovaation (esim. huumeet) leviämistä voitaisiin rajoittaa. Rogers nostaa itse esiin myös biasoinnin, joka syyllistää yksilöitä sen sijaan, että mietittäisiin sosiaalisen järjestelmän kannalta, miksi jokin innovaatio ei sovi jollekulle. [4] Teknologian omaksuminen yhteiskunnassa voi muodostua hyvinkin erilaiseksi kuin mitä S-käyrä antaa ymmärtää, mikäli kyseessä on ns. ihmisten toimintatapoja syvällisesti muuttava teknologia eli disruptiivinen teknologia/tuote. Tällaisen innovaation omaksuminen saattaa kestää huomattavasti kauemmin eli käyrästä muodostuu loivempi ja aikajanalla pidempi. Esimerkkinä tällaisesta teknologiasta on sähköauto tai avaruusmatkailu (mahdollisesti disruptiivisia) tai digitaalikuvaus (todistetusti disruptiivinen). [6] Myös riippuvuus aiemmin valitusta teknologiasta voi oleellisesti vaikuttaa diffuusion nopeuteen tai jopa estää sen kokonaan. Hyvä esimerkki tästä on vasemmanpuoleinen liikenne Britanniassa sen muuttaminen merkitsisi valtavia kustannuksia, joten sen muuttamista ei nähdä muuttamisesta saatavan hyödyn arvoiseksi. Mooren kuilumalli Rogersin S-malli on ollut pohjana esimerkiksi tunnetulle, mutta sinänsä epätieteelliselle ja populäärille Mooren kuilumallille (Crossing the Chasm model) [5]. Kuilu näkyy erityisesti silloin, kun innovaatioon liittyy disruptiivinen teknologia. Esimerkiksi disruptiivinen innovaatio, joka on osa infrastruktuurijärjestelmää, on vaikeuksissa päästä kuilun yli, koska tyypillisesti infrastruktuurien pitää olla tehokkuussyistä standardeja. Kuilun ylitettyään tällainen innovaatio omaksutaan kuitenkin erittäin nopeasti, koska kaikki haluavat oman infrastruktuurin yhteensopivaksi muiden kanssa. [17] Alkuperäinen Rogersin malli ei sisällä kuilun käsitettä. Kuilu on Mooren oman käytännön kokemuksen tuoma lisä alkuperäiseen Rogersin malliin eikä sillä sinänsä ole tieteellistä pohjaa (vrt. kuvat 1 ja 3). Mooren mallista on kuitenkin tullut jopa tunnetumpi kuin innoittajastaan. Mooren mukaan markkinointi pitäisi kohdentaa järjestyksessä kuhunkin segmenttiin vuorollaan ja käyttää aina edellistä segmenttiä seuraavan tavoittamiseksi. Kuva 3: Mooren kuilumalli Peruskysymys Moorella on periaatteessa aivan sama kuin Rogersilla: miten massamarkkina syntyy? Mooren mukaan innovaation omaksumisessa on visionäärien ja varhaismassamarkkinan välissä epäjatkuvuuskohta: jotta diffuusio voisi jatkua ja markkina muodostua massamarkkinaksi, tämä epäjatkuvuuskohta, kuilu (Chasm) on kyettävä ylittämään. Yritykseltä tämä vaatii erityistä huomiota, jotta se kykenee ylläpitämään markkinat kasvukurssilla kuilun yli. [5] 3

4 Mistä kuilu sitten oikein syntyy? Kuilu muodostuu visionäärien ja varhaismassamarkkinan välille koska näillä ryhmillä on pohjimmiltaan Mooren mukaan erilaiset odotukset omaksuttavaa asiaa kohtaan: visionäärit haluavat olla muutosagentteja ja haluavat eroa entiseen kun taas varhaiset massat ovat käytännöllisiä ja hakevat lisää tuottavuutta ja tehokkuutta. Nämä kaksi maailmaa vaativat näin ollen yritykseltä täydellistä suunnanmuutosta erityisesti markkinoinnissa: yrityksen täytyy pystyä muokkaamaan innovaatioistaan arkipäivän, käytännön kokonaisratkaisuja (solutions). Mooren mukaan kuilun ylitys vaatii yritykseltä keskittymistä jollekin kapealle avainalueelle tavoitteena päästä tällä alueella määräävään markkina-asemaan. Apple ylitti kuilun omataitto-ohjelmiin (desktop-publishing) keskittymällä. [5] Moorea on kritisoitu siitä, että hänen mallissaan keskitytään markkinoiden synnyttämiseen (kuilun ylittämiseen) välittämättä operaation kannattavuudesta. Myös Mooren vaalima ajatus pyrkiä olemaan ensimmäinen kuilun ylittäjä on käytännössä osoittautunut usein huonommaksi vaihtoehdoksi kuin seuraajana toimiminen (vrt. esim. Apple vs. Microsoft). Bassin malli Bassin mallia on alun perin käytetty ennakoimaan nimenomaan kuluttajatuotteiden omaksumisnopeutta (rate of adoption), mutta nykyään sitä käytetään laajaan kirjoon tuotteita ja palveluita. Bassin malli on kaikkein laajimmin hyödynnetty teoria markkinoinnissa, mutta sitä on sovellettu myös esim. opetusmenetelmien leviämisen tutkimukseen. [4] Mallissa oletetaan, että innovaation potentiaalisiin käyttöönottajiin vaikuttaa kaksi kommunikaatiokanavaa: massamedia ja henkilökohtaiset kanavat [7]. Massamedian vaikutuksesta omaksujia tulee koko elinkaaren ajan, mutta erityisesti elinkaaren alkuvaiheessa. Henkilökohtaisten viestien välittämien uusien omaksujien määrä kasvaa elinkaaren puoliväliin asti ja alkaa sitten laskea. Bassin mallin perusidea on innovatiivisen ja imitoivan käyttäytymisen jakautumisessa ja matemaattisessa mallintamisessa. Toisin sanoen hän jakaa Rogersin innovaation omaksujien viisi segmenttiä uudestaan innovaattoreihin (ryhmä 1) ja imitaattoreihin (ryhmät 2-5). Kun kuvan käyrä esitetään kumulatiivisena, saadaan tuloksena aiemmin esitelty S-käyrä (kuva 2). Bassin malli keskittyy nimenomaan uuden tuotteen ensimmäiseen (initial) ostamiseen ja jättää pois siihen myöhemmin liittyvän korvausostamisen (replacement). Pääosa Bassin malliin liittyvistä tutkimuksista on tehty Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, ja mallin vakioita pitäisi muuttaa jotta se kuvaisi muita markkina-alueita. [4] UUSIMPIA NÄKEMYKSIÄ DIFFUUSIOSTA Rogersin ja Mooren kirjoja [1],[2] pidetään edelleen alan perusteoksina eikä näissä esitettyjä teorioita ole ilmeisesti koettu kyseenalaisiksi. Ns. uusia mullistavia teorioita ei ole esitetty. Viimeaikainen tutkimus on keskittynyt erityisesti ns. takeoff (treshold kynnys, tipping point) pisteen tutkimiseen, esim. [11] ja [12]. Esittelemme tässä kappaleessa uuden tutkimuslinjan. Seuraavassa esiteltävät näkemykset ovat suhteessa edellä esiteltyihin teorioihin pikemminkin evolutionäärisiä kuin kreationistisia. Toiminnallisten vajavuuksien rooli diffuusiossa Perinteisesti on ajateltu, että koska uutuustuotteiden hinta on aluksi suhteellisen korkea, vain varakkailla on mahdollisuus niitä hankkia. Kun ajan myötä hinnat halpenevat innovaatio leviää kansan syviin riveihin ja innovaatio arkipäiväistyy (technology treacle-down effect). Uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, asia ei aivan pidä paikkaansa. Agarwal ja Bayus osoittavat tutkimuksessaan, että suhteellisen alhainen tuotteen diffuusiotaso johtuu pikemminkin toiminnallisesta alkeellisuudesta kuin tuotteen kalleudesta. He osoittavat, että kun uusia yrityksiä ja tuotteita tulee kilpailemaan huomiosta (ja saamaan huomiota) ja kun samalla ominaisuudet kehittyvät, omaksuminen yhtäkkiä nopeutuu. [11] (kuva 5). Kuva 5: Uusien yritysten tuodessa samantyyppisiä innovaatiota markkinoille, uutuuden omaksuminen nopeutuu [11]. Kuva 4: Uuden tuotteen kasvu suhteessa aikaan. [7] KANSALLISET EROT JA NIIDEN VAIKUTUS INNOVOINTIIN JA INNOVAATIODIFFUUSIOON Dramaattisin ajatus diffuusioteoriassa on, että se selittää koko ihmiskunnan sekä yhteiskuntien kehitystä ja menestystä tai menestyksettömyyttä. Toisaalta sekä sosiologiassa [8][9] että taloustieteissä [10] on tunnistettu 4

5 ympäristön ja olosuhteiden olevan keskeinen vaikuttaja siinä, millaiseksi kulloinenkin kulttuuri muovautuu ja miten kilpailukykyinen se on suhteessa muihin kulttuureihin. Esimerkiksi varhaisempina aikoina maantieteelliset esteet samoin kuin mantereiden pääakselin ilmansuunnat (itä-länsi vs. pohjoinen etelä) määräsivät pitkälle miten nopeasti innovaatiot levisivät alueellisesti [9] Käytännöt ja arvot Rogersin mallin mukaan yksi innovaation käyttöönoton kannalta keskeinen tekijä on yhteensopivuus elämäntyylin, sosiaalisen systeemin ja normien kanssa (ks. kohta Rogersin malli). Normit muovautuvat vahvasti jo ihmisen varhaisessa lapsuudessa. Tästä syystä kulttuuriset normit ovat hyvin staattisia verrattuna käytäntöihin, jotka esimerkiksi uusien innovaatioiden myötä muuttuvat hyvinkin nopeasti (esimerkiksi sähköpostin ja mobiilin viestinnän vaikutus arjen käytäntöihin) [Hofsted]. Kulttuuristen erojen vuoksi jotkin innovaatiot eivät sovi kaikkien kulttuurien arvoihin samanarvoisesti, mistä syystä diffuusion nopeus voi vaihdella ja jotkin innovaatiot saattavat jäädä hyvinkin vähämerkityksisiksi joillakin markkina-alueille muihin verrattuna. Kulttuurien ominaisuudet Hofstede esittelee neljä kulttuureja oleellisesti erottavaa ulottuvuutta [8]: Valtaetäisyys (power distance), eli missä määrin ne joilla ei ole valtaa odottavat vallan jakautuvan eriarvoisesti ja hyväksyvät sen, yksilöllisyys versus yhteisöllisyys, femiinisyys versus maskuliinisuus ja epävarmuuden välttäminen (heikosta vahvaan), eli missä määrin epävarmat tai tuntemattomat tilanteet koetaan uhkaavina Hofstede esittää, että esimerkiksi maat, joissa on heikko epävarmuuden välttämiskulttuuri, ovat hyviä tekemään perusinnovaatioita mutta huonompia kehittämään näistä uusia tuotteita ja palveluita. Selityksenä tähän hän tarjoaa sitä, että uusien prosessien toteuttaminen vaatii huomattavaa yksityiskohtaisuuden tajua ja tarkkuutta, joka liittyy epävarmuutta vältteleviin kulttuureihin. Tästä osoituksena on hänen mukaansa esim. brittien saavuttama suuri määrä Nobel palkintoja mutta suhteellisen huono menestys kuluttajatuotteiden kehittämisessä verrattuna japanilaisiin, joilla taas Nobel palkintoja on vähemmän. [8] INNOVAATIOIDEN DIFFUUSIO JA KÄYTTÄJÄKESKEINEN SUUNNITTELU Rogersin/Mooren elinkaarimalli on käyttökelpoinen kuvaamaan teknologiatuotteiden elinkaarta. Insinöörinäkökulmasta mallin käytännön merkitys on siinä, että se auttaa hahmottamaan tai arvailemaan missä vaiheessa tietty tuote juuri nyt on menossa ja mitä voi olla odotettavissa. Elinkaarimallin avulla voidaan myös hahmottaa kohderyhmiä ja kohdistaa tuotekehitystä ja tietenkin markkinointia sen mukaan. Tässä referaatissa ei käsitellä TAM:ia (Technology Acceptance Model), mutta kyseinen malli yhdistää käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja innovaatioiden omaksumiseen liittyvät teoriat toisiinsa Diffuusioteoria ja sen hyödyntäminen käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa on perusteltua mm. silloin, kun tuotekehityksessä pitäisi valita sopiva teknologia, joka tulee myös olemaan menestyjä vaihtoehtoisten teknologioiden keskinäisessä kilpailussa. Diffuusioteorioita voidaan käyttää yhtenä oleellisena osana teknologiastrategiassa ja teknologiaympäristön analysoinnissa, joilla on kytköksensä tuotekehitykseen. Toisaalta myös käytettävyysalan tuloksia voisi olla mahdollista soveltaa nykyistä laajemmin teknologian diffuusiota ennakoivana tekijänä.. Rogersin esittämät viisi diffuusion onnistumiskriteeriä ovat ilmiselvästi kytkettävissä käytettävyyteen ja käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun. Toisin sanoen hyvä käytettävyys ennakoi diffuusioteorian mukaan nopeampaa diffuusiota. Käytettävyysanalyysia voidaan hyödyntää yhtenä diffuusion ennakointikeinona, ja toisaalta käytettävyysnäkökulmasta voidaan yrittää tutkia, ennakoida ja selittää kulttuurista johtuvia eroja toisen tutkimusperinteen kautta kuin diffuusiotutkimuksessa. JOHTOPÄÄTÖKSET Diffuusiomalli kuvaa hyvin innovaatioiden leviämistä sosiaalisissa järjestelmissä, vaikkakin se on kin yksinkertaistettu malli. Se soveltuu yleisesti kaikkien erilaisten innovaatioiden tutkimiseen. Mooren laajalti siteerattu kuilumalli, joka versio Rogersin segmenttimallista auttaa hahmottamaan erityisesti korkean teknologian tuotteiden omaksumista. Diffuusiotutkimuksessa voisi olla nykyistä vahvemmin mahdollista hyödyntää käytettävyystutkimuksen näkökulmaa omaksumista ennustavana tekijänä. Toisaalta diffuusiotutkimuksen perusperiaatteet auttavat tuotekehitystä kohdentamaan huomion paremmin oikeaan asiakassegmenttiin ja oikeisiin asioihin, esimerkiksi kokeilumahdollisuuteen ja kommunikoitavuuteen. Kysymyksinä heräsi mm. uusien medioiden (www, mobiiliviestintä) mahdolliset vaikutukset Bassin mallin tarkkuuteen ja se, miten paljon Rogersin segmenttijaottelua pitäisi muokata jotta se kuvaisi esim. aasialaista kulttuuria. KIRJALLISUUSVIITTEET 1. Kohti yksilöllistä mediamaisemaa: teknologiakatsaus 98/2000. TEKES, Helsinki (2000) 2. Pantzar, Mika (1993). Evoluutioteoria tulevaisuuden tutkimuksen metodina. Teoksessa Vapaavuori Matti Miten tutkimme tulevaisuutta. Tulevaisuuden Tutkimuksen Seura, Helsinki. 5

6 3. Warde, A. (2005) Consumption and the theory of practice, Journal of Consumer Culture, Vol.5 No.2. Sage Publications s Rogers, E. M. (2003) Diffusion of Innovations, 5 th edition, New York, USA, Free Press 5. Moore, G. A. (1991) Crossing the Chasm. HarperBusiness, USA. 6. Christensen, C. M. (1997) Innovator s Dilemma. Harward Business School Press, USA. 7. Bass, F. M. (1969) A New-Product Growth Model for Consumer Durables. Management Science, 15, Hofstede, G.H., Hofstede G.J. (2005) Cultures and Organizations, Software of the Mind: Intercultural Cooperation and its Importance for Survival, 2 nd edition, McGraw-Hill, USA 9. Diamond, J. (2004). Tykit, taudit ja teräs, Ihmisen yhteiskuntien kohtalot. Suomentanut K. Pietiläinen. Terra Cognita Oy, Helsinki. Alkuperäinen teos Guns, Germs and Steel, The Fates of Human Societies. 10.Porter, M.E. (1992). A note on culture and competitive advantage: Response to van den Bosch and van Prooijen. European Management Journal 10: Agarwal, R. & Bayus, B. L. (2002) The Market Evolution and Sales Takeoff of Product Innovations. Management Science, 48, Tellis, G. J., Stremersch, S. & Yin, E. (2003) The International Takeoff of New Products: The Role of Economics, Culture and Country Innovativeness. Marketing Science, 22, Moore, G. A. (1995) Inside the Tornado: Marketing Strategies form Silicon Valley s Cutting Edge. HarperCollins, USA. 14.Granovetter, M. (1983) The Strength of Weak Ties: A Network Theory Revisited. Sociological Theory, Vol.1 (1983), s Gladwell, M. (2000) The Tipping Point: How Little Things Can Make a Big Difference. Back Bay Books, USA. 16.Rogers, E. (1976). New Product Adoption and Diffusion. The Journal of Consumer Research, p Moore, G.A. (1995). Inside the Tornado, Harper Collins Publishers, New York, USA. 6

Näyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa. Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto

Näyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa. Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto Näyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto Missio HUS:n hoitotyössä Potilas tulee autetuksi (HUS 2006. Hoitotyön tavoite- ja toimenpideohjelma

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Teknologian ennakointi

Teknologian ennakointi Teknologian ennakointi 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari Outi Laitinen Automaatio- ja säätötekniikan laitos Puh: 3115 3555 Email: outi.laitinen@tut.fi Esityksen sisältö: Teknologian ennakointi

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Mitä menneisyyden toteutumattomat tulevaisuudet opettavat nykyisyydelle?

Mitä menneisyyden toteutumattomat tulevaisuudet opettavat nykyisyydelle? JOSSITTELUSTA Lopputuloksesta käsin on tunnetusti palkitsevampaa kirjoittaa vallitsevien instituutioiden ja muodostumien, hegemonian etnografiaa kuin kuvata toteutumatta jääneitä kehitysstrategioita, vastarintamuotoja

Lisätiedot

Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja

Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskus Alustus Tekesin Älykäs kaupunkiseminaarissa 26.3.2010 Uuden tekniikan

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Janne M. Korhonen / janne.m.korhonen@aalto.fi / jmkorhonen.net 38. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 20.8.2013 Ympäristönsuojelusta

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Mikä mättää mobiilipalveluissa? Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori ForeC Advisors Sinisellä merellä Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori 1. Mikä Business Intelligence ja ennakointi 2. Ennakoi ja integroi 3. Luo kilpailusta profiili

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Digimarkkinoinnin uudet pelisäännöt Huhtikuu 2015

Digimarkkinoinnin uudet pelisäännöt Huhtikuu 2015 Digimarkkinoinnin uudet pelisäännöt Huhtikuu 2015 Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic. - Arthur C Clarke Millaisia mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat? Internet

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Presentation. Finpron tehtävä

Presentation. Finpron tehtävä Presentation Finpron tehtävä Finpro on tehokas asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tavoitteena on nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpro

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia http://www.cs.tut.fi/ihte http://www.cs.tut.fi/ihte/projects/kaste Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia Kati Kuusinen Esityksen sisältö Työn taustasta Työn tavoitteista

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA ETIIKKA, 2 ov 1. Eettisten kysymysten pohdinta 2. Arvo- ja normiristiriitojen käsittely työssä 3. Elinikäisen oppimisen avaintaidot - Ammattietiikka Arvioinnin kohteiden 1 ja 2 osaaminen osoitetaan aktiivisella

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Rahastosalkun faktorimallin rakentaminen

Rahastosalkun faktorimallin rakentaminen Teknillinen korkeakoulu Mat 2.177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kevät 2007 Evli Pankki Oyj Väliraportti 28.3.2007 Kristian Nikinmaa Markus Ehrnrooth Matti Ollila Richard Nordström Ville Niskanen

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta maatalouden merkitys kasvaa ja työ organisoituu uudelleen - alkutuotantoyrittäjät tämän vuosisadan ammateista 80 % on nykyisin tuntemattomia - koulutus globaaleja pullonkaula-ammatteja

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Meltwater Group 0 Sisältö @MeltwaterFIN I. PARI SANAA MELTWATERISTA II. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden)

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) TAVOITE TÄNÄÄN Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) Jalostamista tukevan tutkimuksen suunnittelua Pohdimme esillä olevien terveysliikuntakonseptien kautta tutkimuskentältä

Lisätiedot

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yhteisen keskustelun rakenne Alkuajatukset Open Innovation? Crowdsourcing?

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Stanley Wasserman and Katherine Faust: Social Network Analysis, Methods and Applications Sosiaalisten

Lisätiedot

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Markkinointi murroksen välineenä Aiheena tänään + Spirittiä mulle + Spirittiä sulle + Spirittiä

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Teoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School

Teoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School Teoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School Management theory industry Management software Business books and magazines Training Business

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?

Lisätiedot

Vain vahvat selviytyvät?

Vain vahvat selviytyvät? Vain vahvat selviytyvät? Mobiiliopiskelu- ja sisällöntuotantokäytännöt oppimisympäristö-ekosysteemin tulokaslajina Sairanen & Syvänen ITK-tutkijatapaaminen 21.4. OPTEK-hanke Tämä tutkimus on tehty osana

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Copyright @ Koodiviidakko Oy

Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Copyright @ Koodiviidakko Oy Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Maailma muuttuu! Muste sormenpäissä on vaihtunut sormenjälkiin ipadin näytöllä.

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Asiakastieto vai asiakkaan tieto? Asiakastiedon uhat ja mahdollisuudet

Asiakastieto vai asiakkaan tieto? Asiakastiedon uhat ja mahdollisuudet Asiakastieto vai asiakkaan tieto? Asiakastiedon uhat ja mahdollisuudet Hannu Saarijärvi KTT, markkinoinnin professori (ma) Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Email: hannu.saarijarvi@uta.fi Palvelujen

Lisätiedot