Miten massamarkkina syntyy? Keskeisiä teorioita ja malleja vuosien varrelta
|
|
- Kaarina Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miten massamarkkina syntyy? Keskeisiä teorioita ja malleja vuosien varrelta Satu Kalliokulju Tampereen teknillinen yliopisto Jarmo Palviainen Tampereen teknillinen yliopisto TIIVISTELMÄ Esittelemme referaatissamme keskeisiä teorioita ja malleja, jotka kuvaavat innovaatioiden omaksumista ja arkipäiväistämistä. E. Rogersin diffuusiomalli [4] on tutkimusalan perusmalli ja on ollut perustana monen muun tutkijan näkemyksille, mm. Mooren teknologian omaksumisen elinkaarimallille ja Bassin mallille. Pohdimme myös keskeisten teorioiden merkitystä käytettävyysalalla, etenkin käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa. Avainsanat Teknologia, omaksuminen, domestikaatio käytettävyys, käyttöönotto, diffuusio, sulauttaminen, käytäntö, markkinointi. ACM Classification Keywords J4 Computer Applications: Social and Behavioral Sciences: Sociology, Psychology and Economics JOHDANTO On olemassa kaksi eri lähtökohtaa innovaatioiden synnyn ja omaksumisen käsittelyyn: omaksumisprossessia voidaan tulkita kreationistisista tai evolutionäärisistä lähtökohdista. Kreationistisessa tulkinnassa yritys ja sen tuotekehitys- ja designprosessit, liiketoiminta, markkinointi sekä diffuusio ovat lähtökohtana. Pääajatuksena on että yritys ohjaa tuotteiden omaksumisprosessia. Evoluutiolähtökohdassa keskeisijä ovat ihmiset käytäntöjen luojina, kytkennät historiaan ja muihin markkinatoimijoihin sekä käyttäjäyhteisöihin. Käytäntöjen evoluutio tulkinta on näistä kahdesta uudempi lähestymistapa, jossa ihminen on aktiivinen toimija. Kreationistisessa lähestymistavassa ihminen käsitetään enemmän yritysten liiketoiminnan kohteena kuin vapaana toimijana. [1], [2], [3] Diffuusiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä prosessia, jossa innovaatio kommunikoidaan tiettyjen kommunikaatiokanavien kautta jossakin ajassa sosiaalisen järjestelmän jäsenille. Diffuusio on myös muutosta sosiaalisen järjestelmän toiminnoissa ja rakenteissa. Rogers [4] määrittelee diffuusion sekä spontaaniksi (evolutionäärinen ) että ohjatuksi ( kreationistinen ) ideoiden leviämiseksi Innovaatioiden omaksumisen tutkimukseen eniten vaikuttanut tutkija on E. Rogers, jonka perusteoksen [4] ensimmäinen painos julkaistiin v ja tässä lähteenä käytetty viides päivitetty painos vuonna Diffuusioteoria soveltuu lukuisille eri aloille (esim. antropologia, maataloussosiologia, koulutuksen, julkisen terveydenhuollon ja terveyden sosiologia, kommunikaatio sekä markkinointi ja johtaminen), ja sitä sovelletaan varsin samalla tavalla alasta riippumatta. Keskeisenä tutkimuksen kohteena voi olla joko yksilö, yhteisö tai tietyntyyppiset organisaatiot. Tiedonkeruumenetelminä käytetään ko. aloille muutenkin luontaisia kyselyitä, tarkkailuita ja haastatteluita [4]. Tutkittavat innovaatiot voivat olla esimerkiksi teknisiä, hallinnollisia, maanviljelyyn liittyviä ideoita, uusia tuotteita tai materiaaleja tai uutisia. Eri tutkimustyyppeinä Rogers esittää mm. innovaation adoptioasteen selvittämistä, sosiaalisen järjestelmän innovatiivisuuden määrittelemistä, omaksumisastetta erilaisissa sosiaalisissa järjestelmissä tai innovaation seurausvaikutuksia. Suomalaisesta tutkimustraditiosta Rogers poimii esimerkkinä Petri Pellon tutkimuksen moottorikelkan vaikutuksista lappalaisiin. Esittelemme aluksi innovaatioiden omaksumiseen liittyvät perusteoriat sekä joitakin tuoreimpia diffuusiotutkimuksen suuntauksia. Selitämme teorioiden pohjalta lyhyesti kulttuurisidonnaisten erojen vaikutusta omaksumiseen ja lopuksi pohdimme teorioiden merkitystä käytettävyystieteille ja käyttäjäkeskeiselle suunnittelulle. INNOVAATIOIDEN OMAKSUMISEN KESKEISET TEORIAT Diffuusioteoria perustuu 1900-luvun alun eurooppalaiseen sosiologiaan ja antropologiaan. Ranskalainen G. Tarde kirjoitti v kirjan "Imitaation laki", jossa hän osoitti havainneensa innovaatiodiffuusion ilmiönä ja pohti syitä miksi osa innovaatioista onnistuu lyömään itsensä läpi ja osa ei. Tarde myös havaitsi imitaation (nykyisin omaksumisen, (adoption)) seuraavan usein ns. S-käyrää (ks. kuva 2) sekä tunnisti mielipidejohtajien vaikutuksen, jonka myötä omaksuminen lähtee voimakkaaseen kasvuun (ns. takeoff-piste). Hän myös totesi että innovaatiot, jotka muistuttavat enemmän jo omaksuttuja ideoita menestyvät muita paremmin. [4],[16] Tarden aikalainen, Georg Simmel toimi maailman ensimmäisenä sosiologian professorina. Hänen 1
2 inspiroimana lanseerattiin myöhemmin mm. sosiaalisen etäisyyden käsite ja ns. hetero/homofiilisyys eli se, kuinka paljon yhteisössä erilaiset ja samanlaiset parit kommunikoivat keskenään. Huomion kiinnittäminen kommunikaatioverkostoihin on nykyään keskeinen näkökulma diffuusiotutkimuksessa. Nykyisen käsityksen mukaan sosiaalinen muutos on seurausta sekä diffuusiosta että uusien ideoiden kehittämisprosesseista, eikä ainoastaan diffuusiosta kuten Tarden ja Simmelin jälkeen 1920 ja 1930 luvuilla Euroopassa ns. diffusionistit ajattelivat luvulla myös amerikkalaiset antropologit kiinnostuivat Tarden ajatuksista ja myöhemmässä alan tieteessä heidän perinteensä näkyy eurooppalaista vaikutusta selvemmin. Tarden ideoiden pohjalta ei tehty lainkaan empiiristä tutkimusta ennen 1940-lukua. Tuolloin Ryan ja Gross tutkivat hybridimaissin diffuusiota kahdessa Iowalaisessa yhteisössä. Yleisesti tästä katsotaan innovaatiotutkimuksen saaneen alkunsa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää miksi osa maanviljelijöistä omaksui innovaation muita aikaisemmin vaikka kaikilla oli yhtäläinen taloudellinen intressi siihen. Tutkimuksessa käsiteltiin kaikkia diffuusion perusmääritelmään kuuluvia elementtejä (innovaatio, kommunikaatiokanava, aika ja sosiaalinen järjestelmä). Selittäviksi tekijöiksi löytyi mm. koulutus, sekä tavat kommunikoida ja osallistua yhteisön toimintaan (esim. ns. kosmopoliittisuus, ts. kuinka vahvasti on suuntautunut sosiaalisissa suhteissa yhteisön sisään tai ulos yhteisöstä). Nykyään tunnetaan yli 20 yksilön sosioekonomiseen taustaan, persoonallisuuteen ja kommunikointitapaan liittyvää tekijää, jotka alan tutkimus on todennut vaikuttavan innovaation adoptionopeuteen. [4] Rogersin malli Teknologian omaksumista ja arkipäiväistämistä on käsitelty laajasti kirjallisuudessa jo 60-luvulta lähtien. Everett Rogers [4] loi innovaatioiden diffuusiosta eli käytäntöön sulauttamisesta teorian. Teoriassa idean tai innovaation omaksujat voidaan kategorisoida viiteen asenneryhmään tai segmenttiin: - Innovaattorit, 2,5% (kaikista omaksujista): Kokeilunhaluisia, sietävät riskejä, muukalaisia yhteisössään - Varhaiset omaksujat, 13,5%: suosittuja, johtajia sosiaalisessa yhteisössään - Varhaisenemmistö, 34%: harkitsevia - Myöhäiset omaksujat, 34%: skeptisiä, perinteisiä - Vastahakoiset, 16%: välttävät uusia tuttavuuksia ja uuden opettelua Kun omaksujia tarkastellaan aikajanalla, ne muodostavat kellomaisen käyrän (Kuva 1): minkä tahansa uutuuden omaksumisen aloittavat innovaattorit, joita kaikista omaksujista on 2,5%. Rogersin mukaan vastahakoiset joita omaksujista on jopa 16% omaksuvat viimeisinä uudet tuotteet. Oleellista on huomata, että diffuusio tapahtuu aina tässä samassa järjestyksessä: innovaattorit ensin, sitten varhaiset omaksujat jne. Jos innovaattorit eivät koskaan omaksu tiettyä teknologiaa, se tuskin tulee Rogersin mukaan leviämään laajempaan käyttöön. [4] Kuva 1: Rogersin kello eli innovaation omaksujien viisi segmenttiä [4]. Rogersin mukaan yksilön kyky omaksua idea, käytäntö tai uusi tuote riippuu viidestä seikasta: 1) suhteellinen hyöty, eli onko innovaatio parempi kuin edellinen ratkaisu; 2) sopivuus, eli kuinka hyvin innovaatio on sopusoinnussa henkilön kokemuksen, arvojen ja tarpeiden kanssa; 3) tarve muutokseen, eli kuinka paljon käyttäjän tulisi mukauttaa toimintaansa; 4) kokeilumahdollisuus, eli kuinka paljon systeemiä on mahdollisuus kokeilla etukäteen ja 5) kommunikoitavuus, eli kuinka helposti hyödyt ovat näkyvissä yhteisön muille jäsenille. Jokainen yksilö siis kuuluu johonkin segmenttiin ja evaluoi omasta näkökulmastaan näitä viittä asiaa. [4] Kun näkökulmaksi otetaan kumulatiivinen innovaation leviäminen yhteiskunnassa, kuvaajasta muodostuu S:n muotoinen. Mallin mukaan teknologian sulautumista määrittää 1) nopeus, eli kuinka nopeasti omaksuminen yhteiskunnassa tapahtuu sekä 2) määrä, eli kuinka paljon käyttäjiä systeemi saa (kuva 2). [4] Kuva 2: Innovaatiodiffuusion S-käyrä 2
3 Rogersin mukaan innovaation omaksuminen tietyllä alueella muovautuu kuvan 2 mukaiseksi, koska kuluttajan näkökulmasta omaksumiseen liittyy aina riski: seuraamalla vertaiskäyttäjien kokemuksia pyritään minimoimaan riskejä. Rogers puhuu tartunnasta, jonka lopulta jäljempänä seuraavat käyttäjät saavat omaksuessaan innovaation, koska eivät enää pysty vastustamaan omaksumista. Mitä enemmän vertaisomaksujia on, sitä suuremmaksi paine muita kohtaan kasvaa. Yksilöt sietävät tällaista sosiaalista painetta kovin eri tavoin. Tästä nimenomaisesta ajattelusta kehittyi innovaation omaksumiseen liittyvä kynnyksen käsite (Threshold model): yksilön omaksumiskynnys on se määrä vertaiskäyttäjiä jotka vaaditaan siihen että yksilö omaksuu innovaation. Tällöin käyttämättä jättämisestä koituisi suurempi haitta kuin käytöstä. [14] Kirjallisuudessa usein esiintyvä kriittinen massa on juuri kynnyksen ylittäneiden vertaiskäyttäjien määrä. Jos asiaa tarkastellaan alueellisesti, niin kriittinen massa on se omaksujien määrä, joka tarvitaan siihen että innovaation voidaan katsoa olevan yhteiskunnassa tai alueella yleisesti käytössä oleva. Silloin ne, jotka eivät ole innovaatiota vielä ottaneet käyttöön kokevat voimakasta sosiaalista painetta sen hankkimiseen ja käyttöönottoon, ja lisäksi siis: käyttämättä jättämisestä koituu suurempi haitta kuin käyttämisestä. Tätä aihetta myös Malcom Gladwell on ansiokkaasti käsitellyt teoksessaan The Tipping Point: How Little Things Can Make a Big Difference. Hän esittää valaisevia esimerkkejä siitä mitä tapahtuu kun jokin uutuus alkaa levitä tiettynä aikana kulovalkean tavoin eikä leviämistä aina ole edes mahdollista pysäyttää. [15] Erityisesti Rogersin malliin viitataan kuluttajatutkimuksessa erittäin usein. Mallia kuitenkin myös kritisoidaan. Kritiikkiä esitetään usein siitä, että se esittää liian yksinkertaistetun kuvan todellisuudesta. Rogersin mallia kritisoivia näkökulmia Diffuusioteoriassa on sisäänrakennettuna ns. pro-innovaatio biasointi, millä viitataan lausumattomaan ajatukseen siitä, että innovaatioiden pitäisi aina levitä ja mielellään nopeasti. Tämä hillitsee tutkimusta, joka olisi arvokasta selittämään miksi jotkut innovaatiot eivät menesty tai miten tietyn innovaation (esim. huumeet) leviämistä voitaisiin rajoittaa. Rogers nostaa itse esiin myös biasoinnin, joka syyllistää yksilöitä sen sijaan, että mietittäisiin sosiaalisen järjestelmän kannalta, miksi jokin innovaatio ei sovi jollekulle. [4] Teknologian omaksuminen yhteiskunnassa voi muodostua hyvinkin erilaiseksi kuin mitä S-käyrä antaa ymmärtää, mikäli kyseessä on ns. ihmisten toimintatapoja syvällisesti muuttava teknologia eli disruptiivinen teknologia/tuote. Tällaisen innovaation omaksuminen saattaa kestää huomattavasti kauemmin eli käyrästä muodostuu loivempi ja aikajanalla pidempi. Esimerkkinä tällaisesta teknologiasta on sähköauto tai avaruusmatkailu (mahdollisesti disruptiivisia) tai digitaalikuvaus (todistetusti disruptiivinen). [6] Myös riippuvuus aiemmin valitusta teknologiasta voi oleellisesti vaikuttaa diffuusion nopeuteen tai jopa estää sen kokonaan. Hyvä esimerkki tästä on vasemmanpuoleinen liikenne Britanniassa sen muuttaminen merkitsisi valtavia kustannuksia, joten sen muuttamista ei nähdä muuttamisesta saatavan hyödyn arvoiseksi. Mooren kuilumalli Rogersin S-malli on ollut pohjana esimerkiksi tunnetulle, mutta sinänsä epätieteelliselle ja populäärille Mooren kuilumallille (Crossing the Chasm model) [5]. Kuilu näkyy erityisesti silloin, kun innovaatioon liittyy disruptiivinen teknologia. Esimerkiksi disruptiivinen innovaatio, joka on osa infrastruktuurijärjestelmää, on vaikeuksissa päästä kuilun yli, koska tyypillisesti infrastruktuurien pitää olla tehokkuussyistä standardeja. Kuilun ylitettyään tällainen innovaatio omaksutaan kuitenkin erittäin nopeasti, koska kaikki haluavat oman infrastruktuurin yhteensopivaksi muiden kanssa. [17] Alkuperäinen Rogersin malli ei sisällä kuilun käsitettä. Kuilu on Mooren oman käytännön kokemuksen tuoma lisä alkuperäiseen Rogersin malliin eikä sillä sinänsä ole tieteellistä pohjaa (vrt. kuvat 1 ja 3). Mooren mallista on kuitenkin tullut jopa tunnetumpi kuin innoittajastaan. Mooren mukaan markkinointi pitäisi kohdentaa järjestyksessä kuhunkin segmenttiin vuorollaan ja käyttää aina edellistä segmenttiä seuraavan tavoittamiseksi. Kuva 3: Mooren kuilumalli Peruskysymys Moorella on periaatteessa aivan sama kuin Rogersilla: miten massamarkkina syntyy? Mooren mukaan innovaation omaksumisessa on visionäärien ja varhaismassamarkkinan välissä epäjatkuvuuskohta: jotta diffuusio voisi jatkua ja markkina muodostua massamarkkinaksi, tämä epäjatkuvuuskohta, kuilu (Chasm) on kyettävä ylittämään. Yritykseltä tämä vaatii erityistä huomiota, jotta se kykenee ylläpitämään markkinat kasvukurssilla kuilun yli. [5] 3
4 Mistä kuilu sitten oikein syntyy? Kuilu muodostuu visionäärien ja varhaismassamarkkinan välille koska näillä ryhmillä on pohjimmiltaan Mooren mukaan erilaiset odotukset omaksuttavaa asiaa kohtaan: visionäärit haluavat olla muutosagentteja ja haluavat eroa entiseen kun taas varhaiset massat ovat käytännöllisiä ja hakevat lisää tuottavuutta ja tehokkuutta. Nämä kaksi maailmaa vaativat näin ollen yritykseltä täydellistä suunnanmuutosta erityisesti markkinoinnissa: yrityksen täytyy pystyä muokkaamaan innovaatioistaan arkipäivän, käytännön kokonaisratkaisuja (solutions). Mooren mukaan kuilun ylitys vaatii yritykseltä keskittymistä jollekin kapealle avainalueelle tavoitteena päästä tällä alueella määräävään markkina-asemaan. Apple ylitti kuilun omataitto-ohjelmiin (desktop-publishing) keskittymällä. [5] Moorea on kritisoitu siitä, että hänen mallissaan keskitytään markkinoiden synnyttämiseen (kuilun ylittämiseen) välittämättä operaation kannattavuudesta. Myös Mooren vaalima ajatus pyrkiä olemaan ensimmäinen kuilun ylittäjä on käytännössä osoittautunut usein huonommaksi vaihtoehdoksi kuin seuraajana toimiminen (vrt. esim. Apple vs. Microsoft). Bassin malli Bassin mallia on alun perin käytetty ennakoimaan nimenomaan kuluttajatuotteiden omaksumisnopeutta (rate of adoption), mutta nykyään sitä käytetään laajaan kirjoon tuotteita ja palveluita. Bassin malli on kaikkein laajimmin hyödynnetty teoria markkinoinnissa, mutta sitä on sovellettu myös esim. opetusmenetelmien leviämisen tutkimukseen. [4] Mallissa oletetaan, että innovaation potentiaalisiin käyttöönottajiin vaikuttaa kaksi kommunikaatiokanavaa: massamedia ja henkilökohtaiset kanavat [7]. Massamedian vaikutuksesta omaksujia tulee koko elinkaaren ajan, mutta erityisesti elinkaaren alkuvaiheessa. Henkilökohtaisten viestien välittämien uusien omaksujien määrä kasvaa elinkaaren puoliväliin asti ja alkaa sitten laskea. Bassin mallin perusidea on innovatiivisen ja imitoivan käyttäytymisen jakautumisessa ja matemaattisessa mallintamisessa. Toisin sanoen hän jakaa Rogersin innovaation omaksujien viisi segmenttiä uudestaan innovaattoreihin (ryhmä 1) ja imitaattoreihin (ryhmät 2-5). Kun kuvan käyrä esitetään kumulatiivisena, saadaan tuloksena aiemmin esitelty S-käyrä (kuva 2). Bassin malli keskittyy nimenomaan uuden tuotteen ensimmäiseen (initial) ostamiseen ja jättää pois siihen myöhemmin liittyvän korvausostamisen (replacement). Pääosa Bassin malliin liittyvistä tutkimuksista on tehty Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, ja mallin vakioita pitäisi muuttaa jotta se kuvaisi muita markkina-alueita. [4] UUSIMPIA NÄKEMYKSIÄ DIFFUUSIOSTA Rogersin ja Mooren kirjoja [1],[2] pidetään edelleen alan perusteoksina eikä näissä esitettyjä teorioita ole ilmeisesti koettu kyseenalaisiksi. Ns. uusia mullistavia teorioita ei ole esitetty. Viimeaikainen tutkimus on keskittynyt erityisesti ns. takeoff (treshold kynnys, tipping point) pisteen tutkimiseen, esim. [11] ja [12]. Esittelemme tässä kappaleessa uuden tutkimuslinjan. Seuraavassa esiteltävät näkemykset ovat suhteessa edellä esiteltyihin teorioihin pikemminkin evolutionäärisiä kuin kreationistisia. Toiminnallisten vajavuuksien rooli diffuusiossa Perinteisesti on ajateltu, että koska uutuustuotteiden hinta on aluksi suhteellisen korkea, vain varakkailla on mahdollisuus niitä hankkia. Kun ajan myötä hinnat halpenevat innovaatio leviää kansan syviin riveihin ja innovaatio arkipäiväistyy (technology treacle-down effect). Uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, asia ei aivan pidä paikkaansa. Agarwal ja Bayus osoittavat tutkimuksessaan, että suhteellisen alhainen tuotteen diffuusiotaso johtuu pikemminkin toiminnallisesta alkeellisuudesta kuin tuotteen kalleudesta. He osoittavat, että kun uusia yrityksiä ja tuotteita tulee kilpailemaan huomiosta (ja saamaan huomiota) ja kun samalla ominaisuudet kehittyvät, omaksuminen yhtäkkiä nopeutuu. [11] (kuva 5). Kuva 5: Uusien yritysten tuodessa samantyyppisiä innovaatiota markkinoille, uutuuden omaksuminen nopeutuu [11]. Kuva 4: Uuden tuotteen kasvu suhteessa aikaan. [7] KANSALLISET EROT JA NIIDEN VAIKUTUS INNOVOINTIIN JA INNOVAATIODIFFUUSIOON Dramaattisin ajatus diffuusioteoriassa on, että se selittää koko ihmiskunnan sekä yhteiskuntien kehitystä ja menestystä tai menestyksettömyyttä. Toisaalta sekä sosiologiassa [8][9] että taloustieteissä [10] on tunnistettu 4
5 ympäristön ja olosuhteiden olevan keskeinen vaikuttaja siinä, millaiseksi kulloinenkin kulttuuri muovautuu ja miten kilpailukykyinen se on suhteessa muihin kulttuureihin. Esimerkiksi varhaisempina aikoina maantieteelliset esteet samoin kuin mantereiden pääakselin ilmansuunnat (itä-länsi vs. pohjoinen etelä) määräsivät pitkälle miten nopeasti innovaatiot levisivät alueellisesti [9] Käytännöt ja arvot Rogersin mallin mukaan yksi innovaation käyttöönoton kannalta keskeinen tekijä on yhteensopivuus elämäntyylin, sosiaalisen systeemin ja normien kanssa (ks. kohta Rogersin malli). Normit muovautuvat vahvasti jo ihmisen varhaisessa lapsuudessa. Tästä syystä kulttuuriset normit ovat hyvin staattisia verrattuna käytäntöihin, jotka esimerkiksi uusien innovaatioiden myötä muuttuvat hyvinkin nopeasti (esimerkiksi sähköpostin ja mobiilin viestinnän vaikutus arjen käytäntöihin) [Hofsted]. Kulttuuristen erojen vuoksi jotkin innovaatiot eivät sovi kaikkien kulttuurien arvoihin samanarvoisesti, mistä syystä diffuusion nopeus voi vaihdella ja jotkin innovaatiot saattavat jäädä hyvinkin vähämerkityksisiksi joillakin markkina-alueille muihin verrattuna. Kulttuurien ominaisuudet Hofstede esittelee neljä kulttuureja oleellisesti erottavaa ulottuvuutta [8]: Valtaetäisyys (power distance), eli missä määrin ne joilla ei ole valtaa odottavat vallan jakautuvan eriarvoisesti ja hyväksyvät sen, yksilöllisyys versus yhteisöllisyys, femiinisyys versus maskuliinisuus ja epävarmuuden välttäminen (heikosta vahvaan), eli missä määrin epävarmat tai tuntemattomat tilanteet koetaan uhkaavina Hofstede esittää, että esimerkiksi maat, joissa on heikko epävarmuuden välttämiskulttuuri, ovat hyviä tekemään perusinnovaatioita mutta huonompia kehittämään näistä uusia tuotteita ja palveluita. Selityksenä tähän hän tarjoaa sitä, että uusien prosessien toteuttaminen vaatii huomattavaa yksityiskohtaisuuden tajua ja tarkkuutta, joka liittyy epävarmuutta vältteleviin kulttuureihin. Tästä osoituksena on hänen mukaansa esim. brittien saavuttama suuri määrä Nobel palkintoja mutta suhteellisen huono menestys kuluttajatuotteiden kehittämisessä verrattuna japanilaisiin, joilla taas Nobel palkintoja on vähemmän. [8] INNOVAATIOIDEN DIFFUUSIO JA KÄYTTÄJÄKESKEINEN SUUNNITTELU Rogersin/Mooren elinkaarimalli on käyttökelpoinen kuvaamaan teknologiatuotteiden elinkaarta. Insinöörinäkökulmasta mallin käytännön merkitys on siinä, että se auttaa hahmottamaan tai arvailemaan missä vaiheessa tietty tuote juuri nyt on menossa ja mitä voi olla odotettavissa. Elinkaarimallin avulla voidaan myös hahmottaa kohderyhmiä ja kohdistaa tuotekehitystä ja tietenkin markkinointia sen mukaan. Tässä referaatissa ei käsitellä TAM:ia (Technology Acceptance Model), mutta kyseinen malli yhdistää käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja innovaatioiden omaksumiseen liittyvät teoriat toisiinsa Diffuusioteoria ja sen hyödyntäminen käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa on perusteltua mm. silloin, kun tuotekehityksessä pitäisi valita sopiva teknologia, joka tulee myös olemaan menestyjä vaihtoehtoisten teknologioiden keskinäisessä kilpailussa. Diffuusioteorioita voidaan käyttää yhtenä oleellisena osana teknologiastrategiassa ja teknologiaympäristön analysoinnissa, joilla on kytköksensä tuotekehitykseen. Toisaalta myös käytettävyysalan tuloksia voisi olla mahdollista soveltaa nykyistä laajemmin teknologian diffuusiota ennakoivana tekijänä.. Rogersin esittämät viisi diffuusion onnistumiskriteeriä ovat ilmiselvästi kytkettävissä käytettävyyteen ja käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun. Toisin sanoen hyvä käytettävyys ennakoi diffuusioteorian mukaan nopeampaa diffuusiota. Käytettävyysanalyysia voidaan hyödyntää yhtenä diffuusion ennakointikeinona, ja toisaalta käytettävyysnäkökulmasta voidaan yrittää tutkia, ennakoida ja selittää kulttuurista johtuvia eroja toisen tutkimusperinteen kautta kuin diffuusiotutkimuksessa. JOHTOPÄÄTÖKSET Diffuusiomalli kuvaa hyvin innovaatioiden leviämistä sosiaalisissa järjestelmissä, vaikkakin se on kin yksinkertaistettu malli. Se soveltuu yleisesti kaikkien erilaisten innovaatioiden tutkimiseen. Mooren laajalti siteerattu kuilumalli, joka versio Rogersin segmenttimallista auttaa hahmottamaan erityisesti korkean teknologian tuotteiden omaksumista. Diffuusiotutkimuksessa voisi olla nykyistä vahvemmin mahdollista hyödyntää käytettävyystutkimuksen näkökulmaa omaksumista ennustavana tekijänä. Toisaalta diffuusiotutkimuksen perusperiaatteet auttavat tuotekehitystä kohdentamaan huomion paremmin oikeaan asiakassegmenttiin ja oikeisiin asioihin, esimerkiksi kokeilumahdollisuuteen ja kommunikoitavuuteen. Kysymyksinä heräsi mm. uusien medioiden (www, mobiiliviestintä) mahdolliset vaikutukset Bassin mallin tarkkuuteen ja se, miten paljon Rogersin segmenttijaottelua pitäisi muokata jotta se kuvaisi esim. aasialaista kulttuuria. KIRJALLISUUSVIITTEET 1. Kohti yksilöllistä mediamaisemaa: teknologiakatsaus 98/2000. TEKES, Helsinki (2000) 2. Pantzar, Mika (1993). Evoluutioteoria tulevaisuuden tutkimuksen metodina. Teoksessa Vapaavuori Matti Miten tutkimme tulevaisuutta. Tulevaisuuden Tutkimuksen Seura, Helsinki. 5
6 3. Warde, A. (2005) Consumption and the theory of practice, Journal of Consumer Culture, Vol.5 No.2. Sage Publications s Rogers, E. M. (2003) Diffusion of Innovations, 5 th edition, New York, USA, Free Press 5. Moore, G. A. (1991) Crossing the Chasm. HarperBusiness, USA. 6. Christensen, C. M. (1997) Innovator s Dilemma. Harward Business School Press, USA. 7. Bass, F. M. (1969) A New-Product Growth Model for Consumer Durables. Management Science, 15, Hofstede, G.H., Hofstede G.J. (2005) Cultures and Organizations, Software of the Mind: Intercultural Cooperation and its Importance for Survival, 2 nd edition, McGraw-Hill, USA 9. Diamond, J. (2004). Tykit, taudit ja teräs, Ihmisen yhteiskuntien kohtalot. Suomentanut K. Pietiläinen. Terra Cognita Oy, Helsinki. Alkuperäinen teos Guns, Germs and Steel, The Fates of Human Societies. 10.Porter, M.E. (1992). A note on culture and competitive advantage: Response to van den Bosch and van Prooijen. European Management Journal 10: Agarwal, R. & Bayus, B. L. (2002) The Market Evolution and Sales Takeoff of Product Innovations. Management Science, 48, Tellis, G. J., Stremersch, S. & Yin, E. (2003) The International Takeoff of New Products: The Role of Economics, Culture and Country Innovativeness. Marketing Science, 22, Moore, G. A. (1995) Inside the Tornado: Marketing Strategies form Silicon Valley s Cutting Edge. HarperCollins, USA. 14.Granovetter, M. (1983) The Strength of Weak Ties: A Network Theory Revisited. Sociological Theory, Vol.1 (1983), s Gladwell, M. (2000) The Tipping Point: How Little Things Can Make a Big Difference. Back Bay Books, USA. 16.Rogers, E. (1976). New Product Adoption and Diffusion. The Journal of Consumer Research, p Moore, G.A. (1995). Inside the Tornado, Harper Collins Publishers, New York, USA. 6
Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio. Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto.
Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto Ohjelma Mikä on innovaatio? Innovaation omaksuminen Innovaation yleistyminen
LisätiedotYhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck
Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr
LisätiedotNäyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa. Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto
Näyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto Missio HUS:n hoitotyössä Potilas tulee autetuksi (HUS 2006. Hoitotyön tavoite- ja toimenpideohjelma
LisätiedotKuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö
Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin
LisätiedotInnovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä
Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotMitä menneisyyden toteutumattomat tulevaisuudet opettavat nykyisyydelle?
JOSSITTELUSTA Lopputuloksesta käsin on tunnetusti palkitsevampaa kirjoittaa vallitsevien instituutioiden ja muodostumien, hegemonian etnografiaa kuin kuvata toteutumatta jääneitä kehitysstrategioita, vastarintamuotoja
LisätiedotMiten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?
Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten
LisätiedotKuluttaminen ja kulttuuri
23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri
LisätiedotTeknologian ennakointi
Teknologian ennakointi 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari Outi Laitinen Automaatio- ja säätötekniikan laitos Puh: 3115 3555 Email: outi.laitinen@tut.fi Esityksen sisältö: Teknologian ennakointi
LisätiedotDigitaalisuus palvelumuotoilussa. Annemari Auvinen Digipolku
Digitaalisuus palvelumuotoilussa Annemari Auvinen Digipolku Palvelumuotoilutyöpaja Keskustele parin kanssa: Millaisia hyviä kokemuksia sinulla on erilaisista palveluista, joissa digitaalisuus on ollut
LisätiedotMyöhäisten omaksujien houkuttelu vapaaehtoiseen suojeluun
Myöhäisten omaksujien houkuttelu vapaaehtoiseen suojeluun Katri Korhonen, UEF/Metla Mikko Kurttila, Teppo Hujala Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Vantaa Tavoite METSO-ohjelma = vapaaehtoinen
LisätiedotTuotteiden elinkaari ja innovaatioiden leviäminen
Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento G2 Tuotteiden elinkaari ja innovaatioiden leviäminen Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Tuotteen elinkaari Yksinkertaisesti:
LisätiedotSeitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja
Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskus Alustus Tekesin Älykäs kaupunkiseminaarissa 26.3.2010 Uuden tekniikan
Lisätiedoton yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:
Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin
LisätiedotJulkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta
Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?
LisätiedotII Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04
II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotKeksikää mahdollisimman monta:
Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen
LisätiedotSulkevat ja avaavat suhteet
Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde
LisätiedotPakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä
Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Janne M. Korhonen / janne.m.korhonen@aalto.fi / jmkorhonen.net 38. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 20.8.2013 Ympäristönsuojelusta
LisätiedotSosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa
Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana
LisätiedotE-laskun asiakasarvo pk-sektorilla
1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotVAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET
Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on
LisätiedotInnovaattorin ideakartta
Innovaattorin ideakartta Innovaattorin ideakartta on innovaattorin ensimmäinen ajattelun työkalu. Sen on tarkoitus aktivoida sinut ajattelemaan innovaatiosi taustaa ja sen toimintaympäristöä. Ideakartta
LisätiedotMiten asiakas tekee valintansa?
Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotKuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT
Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian
LisätiedotTekes riskirahoittajana -
Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana
LisätiedotSimulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen
Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston
LisätiedotTalousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara
Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»
LisätiedotEtnografia palvelumuotoilun lähtökohtana
People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.
Lisätiedotmarkkinointistrategia
Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotNaps ja Bloom teollisuusrobotiikan Peda-Forum,
Naps ja Bloom teollisuusrobotiikan simulaatio-opetuksessa @sakarikoivunen Peda-Forum, 15.8.2018 Johdanto Tuotantoautomaation koulutus- ja tutkimusvastaava Oma opetus lähinnä Tuotantoautomaation perusteet
LisätiedotKvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen
LisätiedotMuuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken
Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen
LisätiedotTieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotMikä mättää mobiilipalveluissa?
Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotVerkostot kehittämistyössä
Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn
LisätiedotYhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA
Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan
LisätiedotNonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko
Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy
ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden
LisätiedotKokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva
Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla
@MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen
LisätiedotLiideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
LisätiedotNodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa
: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotKuluttajien arvoa luovat käytänteet
Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää
LisätiedotKANSAINVÄLISTEN HENKILÖSTÖRESURSSIEN OHJAUS. Timo Malin
KANSAINVÄLISTEN HENKILÖSTÖRESURSSIEN OHJAUS Timo Malin Mitä on Kulttuuri? Mielen sivistämistä erityisesti kasvatuksen, taiteen tai kirjallisuuden kautta Elämän tavalliset asiat, kuten tervehtiminen, syöminen,
LisätiedotEKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Risto Uro Luentokurssi PR XV
EKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma Risto Uro Luentokurssi 15.3-3.5.2011 13-17 PR XV Roomalainen vesijohto Palmyrassa Osaamistavoitteet Vrt. uudet EK263 tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan
LisätiedotESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015
ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015 Ida Fraser 2.11.2015 Kurssia aloitettiin pohtimalla annettua teema ryhmässä. Ryhmämme teemana oli identiteetti. Jouduimme aluksi määrittelemään itsellemme mitä identiteetti
Lisätiedot10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ
10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ Ideoi, inspiroidu, innovoi pienessä tai suuressa ryhmässä AE Partners Oy MIKÄ ON IDEA WALL? Idea Wall on verkkopalvelu, jossa osallistujat jakavat avoimesti ja anonyymisti ideoita
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotJulkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa
Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,
LisätiedotForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori
ForeC Advisors Sinisellä merellä Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori 1. Mikä Business Intelligence ja ennakointi 2. Ennakoi ja integroi 3. Luo kilpailusta profiili
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time
Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotTekesin rahoitus yrityksille
DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja
Lisätiedothttp://creativecommons.fi/
Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotTULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT
TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,
LisätiedotSLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4
SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä
Lisätiedot1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA
TYÖPAJOJEN ANTIA 1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA Yhteiskehittäminen on tapa toimia,ajatella ja suhtautua asioihin, siis pikemminkin tyylilaji kuin menetelmä Tyylilajia määrittelee yhteisöllisyys,
LisätiedotTeknologiasta kuntoutuksen kiitorata
Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,
LisätiedotKuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.
Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotPJ 4 POLITIIKAN TUOTOS
PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan
LisätiedotRikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus
Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus Harri Haapasalo Tuotantotalouden professori Tuotannollisen yrityksen johtaminen, tuotekehitys ja innovaatiotoiminta harri.haapasalo@oulu.fi
LisätiedotOBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015
OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI
LisätiedotViestinnän rooli muutoksen onnistumiselle
TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 11. 12.5.2017 Viestinnän rooli muutoksen onnistumiselle Taisto Hakala Viestintäpäällikkö DI, palomestari, EMBA, MQ Sisältö Viestintä & tulevaisuus Viestintä & muutos
LisätiedotSari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus
Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,
LisätiedotUusien keksintöjen hyödyntäminen
Uusien keksintöjen hyödyntäminen Otso Ojanen 9.4.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Käyttöönoton viiveet Ulkoisvaikutukset ja standardointi Teknologiaodotusten koordinointimalli Lisensiointi
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
Lisätiedot12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu
12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotMarjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits
Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK
Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotMaantieteen opetussuunnitelma 2016
GEOS 1 ja OPS 2016 Maantieteen opetussuunnitelma 2016 Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia
LisätiedotVarmana pidetyt asiat, yhteiskunta
Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta maatalouden merkitys kasvaa ja työ organisoituu uudelleen - alkutuotantoyrittäjät tämän vuosisadan ammateista 80 % on nykyisin tuntemattomia - koulutus globaaleja pullonkaula-ammatteja
LisätiedotMarketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008
Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Markkinointi murroksen välineenä Aiheena tänään + Spirittiä mulle + Spirittiä sulle + Spirittiä
LisätiedotMetsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä
Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotDigimarkkinoinnin uudet pelisäännöt Huhtikuu 2015
Digimarkkinoinnin uudet pelisäännöt Huhtikuu 2015 Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic. - Arthur C Clarke Millaisia mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat? Internet
LisätiedotALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään
ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
Lisätiedot