Taipalsaaren kunta. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taipalsaaren kunta. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014"

Transkriptio

1 Taipalsaaren kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta NN.NN.2015 Kunnanvaltuusto NN.NN.2015

2 Sisällys TOIMINTAKERTOMUS... 3 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 3 Kunnanjohtajan katsaus... 3 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 4 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Vaalit Tarkastus ja arviointi Konsernihallinto Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Konsernihallinnon investoinnit

3 Sivistyspalveluiden investoinnit Teknisten palveluiden investoinnit Investointiosa yhteensä Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vakuussitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöä koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Eriytettyjen taseyksiköiden tilinpäätöslaskelmat ja toimintakertomukset ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT

4 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Yleinen talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Taipalsaaren työttömyysprosentti nousi vuoden aikana 10 prosentista 11,8 prosenttiin. Lappeenrannan seutukunnan työttömyysaste oli vuoden lopussa 15,2 %. Alueen myönteisen kehittymisen keskeisin haaste on työttömyyden voittaminen, tämä näyttää nyt aikaa vievältä. Menojen ja ennakoitujen verotulojen osalta kunnan talous toteutui lähellä suunniteltua; käyttötalousmenot alittuivat euroa ja verotulot euroa. Vuosikatetta kertyi euroa, mikä on talousarvioon ja muutoksiin verrattuna odotettua vähemmän. Vuosikatteen kehityksen taustalla ovat valtionosuuksien väheneminen edelliseen vuoteen verrattuna yli eurolla ja sosiaali- ja terveysmenojen lisääntyminen eurolla. Poistojen jälkeen tilikauden tulos on pakkasella euroa ja alijäämäksi merkitään poistoerokirjausten jälkeen euroa. Taipalsaaren asukasluku oli vuoden lopussa Asukasluku laski 27 henkilöllä ja selittyy poikkeuksellisen hiljaisella rakentamisella, vuoden aikana valmistui vain 4 asuinrakennusta. Maanhankinnassa ja maakäytön suunnittelussa tapahtui paljon. Vuoden aikana valmistui kolme kaavaa ja merkittävä maakauppa seurakunnan kanssa. Kunnan tärkeät investoinnit Kirkonkylän koulu ja päiväkoti, Saimaanharjun päiväkoti ja keskuskeittiö sekä nuorisotila käynnistyivät kesän ja syksyn aikana. Eksoten palvelut kuntalaisille on tuotettu edellisten vuosien tasolla ja talouden puolella on pysytty suunnitellussa raamissa vaikka kulut ovatkin nousseet. Palvelujen saatavuudessa on ollut ajoittaisia ongelmia, mitkä ovat johtuneet pääosin lääkäripulasta. Wirman toiminta keskittyi yritysneuvonta- ja sijoittautumispalveluihin, matkailumarkkinointiin sekä osaamispohjaisten yritysten kehityspalveluihin. Taipalsaarella kartoitettiin Saimaanharjun teollisuusalueen uusiokäyttömahdollisuuksia. Tämän ohella kontaktoitiin yrityksiä ja selvitettiin ajankohtaisia kehittämistarpeita. Saatua palautetta hyödynnettiin elinkeino-ohjelman päivityksessä. Kunnan lainamäärä oli vuoden lopussa noin 7,8 miljoonaa euroa, asukasta kohden laskettuna se tarkoittaa euroa. Lainamäärä lisääntyi pitkäaikaisella lainalla 2,4 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisella lainalla 0,7 miljoonaa euroa ja käytettiin investointien rahoittamiseen. Investoinnit ovat lisänneet kunnan omaisuutta ja tase on vahvistunut. Palvelujen tuottamisessa oli haasteita poikkeuksellisen runsaiden hankkeiden ja henkilöstöresurssien riittävyyden vuoksi. Kunnan perustehtävien hoidossa on onnistuttu olosuhteisiin nähden kohtuullisesti. Kiitän vuodesta ja yhteistyöstä omistautunutta henkilöstöä, aktiivisia luottamushenkilöitä sekä yhteistyötahoja. Jari Willman Kunnanjohtaja 3

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuosi 2014 oli valtuustokauden toinen vuosi. KUNNALLISVAALIT kunnallisvaalit 2008 kunnallisvaalit 2012 Äänimäärät Valtuustopaikat Äänimäärät Valtuustopaikat Suomen Keskusta r.p Kansallinen Kokoomus r.p Taipalsaari-liikkeen yhteislista Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Perussuomalaiset r.p Suomen Kristillisdemokraatit (KD) r.p Yhteensä Äänestys- % 70,7 64,3 KUNNAN ORGANISAATIO JA KUNTALAIN 75 :SSÄ TARKOITETUT TILIVELVOLLISET Kunnan organisaatio koostuu luottamushenkilöorganisaatiosta ja henkilöstöorganisaatiosta, jotka muodostavat toiminnallisia kokonaisuuksia seuraavan organisaatiokaavion mukaisesti: 4

6 Kuntalain 75 :ssä tarkoitettuja tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet sekä em. tehtäväalueiden toiminnasta ja taloudesta vastaavat viranhaltijat (johtoryhmän jäsenet). LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnan luottamushenkilöorganisaation muodostavat seuraavat toimielimet: Kunnanvaltuusto Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kunnallisvaaleissa 2012 toimikaudeksi valittu kunnanvaltuusto, jossa on 27 jäsentä. Tehtävä Nimi Valtuustoryhmä Puheenjohtaja Laihanen Anna-Leena Kokoomus I varapuheenjohtaja Turunen Raimo Keskusta II varapuheenjohtaja Niiva Heikki Taipalsaari-liike Muut jäsenet Frilander Marika Sdp Hulkkonen Harri Keskusta Kahari Sanna Taipalsaari-liike Kairulahti Sirpa Taipalsaari-liike Kankkunen Rauno Sdp 5

7 Kinnunen Jukka Kolhonen Sanna Kylämies Kimmo Kähärä Lasse Miikkulainen Titta Mikkola Elma Muhli Marleena Mäkinen Ilkka Niiva Aure Niiva Heikki Pekkanen Anna-Liisa Peuha Leo Pyysalo Ulla Saikko Asko Tarhonen Jari Turunen-Saaresti Teemu Uski Helena Voipio Iikko B. Wallén Pekka Westinen Arja-Liisa Keskusta Keskusta Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Sdp Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Taipalsaari-liike Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Kokoomus Taipalsaari-liike Keskusta Pöytäkirjanpitäjä Kesseli Mika, vs. hallintojohtaja Vuonna 2014 valtuusto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 71 asiaa. Keskusvaalilautakunta Valtuusto asettaa keskusvaalilautakunnan valtuuston toimikaudeksi vaalilain 13 :n edellyttämällä tavalla. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on valtiollisten ja kunnallisten vaalien järjestämiseen liittyvien tehtävien hoitaminen siten kun vaalilaissa ja kuntalaissa on säädetty. Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Räisänen Heikki Taipalsaari-liike Varapuheenjohtaja Peuha Leo Kokoomus Muut jäsenet Melkko Helena Keskusta Pyysalo Ulla Perussuomalaiset Saukkonen Maria Perussuomalaiset Viskari Kalevi Sdp Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Asiat käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Tielinen Juha, maaseutusihteeri (ostop.) Vuonna 2014 järjestettiin europarlamenttivaalit. Keskusvaalilautakunta kokoontui 4 kertaa ja käsitteli 18 asiaa. 6

8 Tarkastuslautakunta Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty tarkemmin kuntalaissa ja kunnan tarkastussäännössä. Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Miikkulainen Titta Perussuomalaiset Varapuheenjohtaja Saikko Asko Keskusta Muut jäsenet Birschin Anne Sdp Hulkkonen Mari Taipalsaari-liike Kurronen Jari Kokoomus Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Asiat käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Heikkonen Taina, hallintosihteeri Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana 7 kertaa ja käsitteli 38 asiaa. Kunnanhallitus Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Turunen-Saaresti Teemu Keskusta I varapuheenjohtaja Peuha Leo Kokoomus II varapuheenjohtaja Kahari Sanna Taipalsaari-liike Muut jäsenet Frilander Marika Sdp Hulkkonen Harri Keskusta Voipio, Iikko B. Kokoomus Westinen Arja-Liisa Keskusta Muut läsnäolo- ja puheoikeutetut Laihanen Anna-Leena kunnanvaltuuston puheenjohtaja Turunen Raimo kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Niiva Heikki kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Willman Jari, kunnanjohtaja Kesseli Mika, vs. hallintojohtaja Kunnanhallitus kokoontui vuoden 2014 aikana 18 kertaa ja käsitteli 241 asiaa. Kunnanhallituksen tehtäviä on kuvattu tarkemmin jäljempänä. 7

9 Kunnanhallituksen hyvinvointijaosto Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Mikkola Elma Sdp Varapuheenjohtaja Kolhonen Sanna Keskusta Muut jäsenet Niiva Jani Keskusta Kähärä Lasse Kokoomus Reiman Mervi Taipalsaari-liike Muut läsnäolo- ja puheoikeutetut Laihanen Anna-Leena kunnanvaltuuston puheenjohtaja Turunen-Saaresti Teemu kunnanhallituksen puheenjohtaja Kinnunen Jukka kunnan edustaja Eksoten hallituksessa Kesseli Mika, vs. hallintojohtaja Natunen Sanna, hyvinvointisuunnittelija (ostop.) Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Willman Jari, kunnanjohtaja Kesseli Mika, vs. hallintojohtaja Kunnanhallituksen hyvinvointijaosto kokoontui vuoden 2014 aikana 6 kertaa ja käsitteli 47 asiaa. Hyvinvointijaoston tehtäviä on kuvattu tarkemmin jäljempänä. Kunnanhallituksen kehittämisjaosto Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Nissinen Vilho Keskusta Varapuheenjohtaja Mäkinen Ilkka Kokoomus Muut jäsenet Alve Maiju Keskusta Pyysalo Ulla Perussuomalaiset Wallén Pekka Taipalsaari-liike Muut läsnäolo- ja puheoikeutetut Laihanen Anna-Leena kunnanvaltuuston puheenjohtaja Turunen-Saaresti Teemu kunnanhallituksen puheenjohtaja Kesseli Mika, vs. hallintojohtaja Tielinen Juha, maaseutusihteeri (ostop.) Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Willman Jari, kunnanjohtaja Kesseli Mika, vs. hallintojohtaja Kunnanhallituksen kehittämisjaosto kokoontui vuoden 2014 aikana 8 kertaa ja käsitteli Kehittämisjaoston tehtäviä on kuvattu tarkemmin jäljempänä. 82 asiaa. 8

10 Sivistyslautakunta Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Pakarinen Vesa Kokoomus Varapuheenjohtaja Jauhiainen Jyrki Keskusta Muut jäsenet Hirvi Joonas Sdp Hulkkonen Mari Taipalsaari-liike Kittilä Erja Keskusta Pekkanen Anna-Liisa Keskusta Pyysalo Ulla Perussuomalaiset Saukkonen Maria Perussuomalaiset Sulin Taneli Keskusta Muut läsnäolo- ja puheoikeutetut Turunen-Saaresti Teemu kunnanhallituksen puheenjohtaja Kahari Sanna kunnanhallituksen edustaja Jauhiainen Marjo, varhaiskasvatuspäällikkö Willman Jari, kunnanjohtaja Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Könönen Kai, sivistysjohtaja Könönen Kai, sivistysjohtaja Sivistyslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana 11 kertaa ja käsitteli 100 asiaa. Sivistyslautakunnan tehtäviä on kuvattu tarkemmin jäljempänä. Tekninen lautakunta Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Kylämies Kimmo Keskusta Varapuheenjohtaja Voipio Iikko B. Kokoomus Muut jäsenet Janhunen Elina Keskusta Kairulahti Sirpa Taipalsaari-liike Marttinen Milko Sdp Niiva Aure Kristillisdemokraatit Tarhonen Jari Keskusta Muut läsnäolo- ja puheoikeutetut Turunen-Saaresti Teemu kunnanhallituksen puheenjohtaja Hulkkonen Harri kunnanhallituksen edustaja 9

11 Willman Jari, kunnanjohtaja Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Neuvonen Jukka, tekninen johtaja Neuvonen Jukka, tekninen johtaja Tekninen lautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana 11 kertaa ja käsitteli 78 asiaa. Teknisen lautakunnan tehtäviä on kuvattu tarkemmin jäljempänä. Teknisen lautakunnan tie- ja lupajaosto Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Pöysti Olli Keskusta Varapuheenjohtaja Marttinen Milko Sdp Muut jäsenet Mikkola Veijo Kokoomus Muhli Marleena Keskusta Reiman Mervi Taipalsaari-liike Muut läsnäolo- ja puheoikeutetut Turunen-Saaresti Teemu kunnanhallituksen puheenjohtaja Willman Jari, kunnanjohtaja Parkkunen Risto, rakennustarkastaja Kankaala Laila, rakennustarkastaja Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Neuvonen Jukka, tekninen johtaja (rakennusvalvontaa ja rakennuslupia koskevat asiat) Tielinen Juha, maaseutusihteeri (ostop.), yksityistielain ja maaaineslain mukaiset asiat Neuvonen Jukka, tekninen johtaja Teknisen lautakunnan tie- ja lupajaosto kokoontui vuoden 2014 aikana 9 kertaa ja käsitteli 82 asiaa. Tie- ja lupajaoston tehtäviä on kuvattu tarkemmin jäljempänä. 10

12 HENKILÖSTÖORGANISAATIO Kunnan henkilöstöorganisaatiota johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan varahenkilönä toimii hallintojohtaja. Kunnanjohtaja, toimialajohtajat sekä tehtäväalueiden päälliköt muodostavat johtoryhmän, jonka tehtävänä on tukea ja kehittää kunnan kokonaisjohtamista yhteistyössä henkilöstön ja luottamushenkilöorganisaation kanssa. Johtoryhmä Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Sivistysjohtaja Varhaiskasvatuspäällikkö Tekninen johtaja Willman Jari Kesseli Mika (vs.) Könönen Kai Marjo Jauhiainen Neuvonen Jukka Kunnan henkilöstöorganisaatio jakautuu seuraaviin toimialoihin: 1. Konsernihallinto, jota johtaa hallintojohtaja Konsernihallinto jakautuu seuraaviin tehtäväalueisiin: Hallintopalvelut, josta vastaa hallintojohtaja Tukipalvelut, josta vastaa hallintojohtaja Kehittämispalvelut, josta vastaa kunnanjohtaja Sosiaali- ja terveyspalvelut, josta vastaa kunnanjohtaja 2. Sivistyspalvelut, jota johtaa sivistysjohtaja Sivistyspalvelut jakautuvat seuraaviin tehtäväalueisiin: Sivistyspalveluiden hallinto, josta vastaa sivistysjohtaja Perusopetus, josta vastaa sivistysjohtaja Varhaiskasvatus, josta vastaa varhaiskasvatuspäällikkö Kulttuuri ja vapaa-aika, josta vastaa sivistysjohtaja 3. Tekniset palvelut, jota johtaa tekninen johtaja Tekniset palvelut jakautuvat seuraaviin tehtäväalueisiin: Teknisten palveluiden hallinto, josta vastaa tekninen johtaja Kiinteistöhuolto ja yleiset alueet, josta vastaa tekninen johtaja Kunnallistekniikka ja laitokset, josta vastaa tekninen johtaja Rakennusvalvonta- ja lupapalvelut, josta vastaa tekninen johtaja Liikenneväylät, josta vastaa tekninen johtaja Tehtäväalueet jakautuvat edelleen tulosyksiköihin. Tulosyksiköille on määritetty vastuuhenkilöt, jotka toimivat myös tulosyksikön henkilöstön lähiesimiehinä. 11

13 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä sekä valtion toimenpiteistä ja valtion luottoluokituksesta. Talouden heikot kehitysnäkymät vaikuttavat myös kuntien palveluiden rahoitukseen. Suomen voidaan sanoa juuttuneen pitkittyneeseen taantumaan. Bruttokansantuote on edelleen noin 6-7 % kriisiä edeltänyttä huippua pienempi. BKT on toipunut huomattavasti hitaammin kuin 1990-luvun lamassa. Julkinen talous on VM:n taloudellisen katsauksen mukaan vuonna 2014 alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin. Alijäämä pienenee v sopeutustoimien ja talouden hienoisen elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen tuntuva ja julkisyhteisöjen velka on ylittämässä 60 prosentin rajan. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne näkyy myös työmarkkinoilla. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan Kaakkois-Suomen työttömyys kasvaa edelleen, mutta hitaammin kuin koko maassa keskimäärin. Työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa lähes Työttömien osuus työvoimasta vuoden lopulla oli koko maassa 13,9 %, Kaakkois-Suomessa 15,3 %, Etelä- Karjalassa 15,8 %, Lappeenrannan seutukunnassa 15,2 % ja Taipalsaarella 11,8 %. Työttömänä oli vuoden lopulla Taipalsaarella 278 henkilöä (+48) joista pitkäaikaistyöttömiä 71 henkilöä (+10), nuorisotyöttömiä 31 henkilöä (+2) ja työttömistä lomautettuna oli 30 henkilöä (+9). Kunnat ovat Suomen kuntaliiton tilinpäätösennusteista laatiman katsauksen mukaan reagoineet yleiseen taloudelliseen tilanteeseen sopeuttamalla menojaan. Toimintamenojen kasvu jäi alle puoleen prosenttiin. Henkilöstökulujen osuus menojen sopeutuksesta oli valtakunnallisesti noin 400 milj. euroa. Vastaavasti kunnallisverotulot kasvoivat valtakunnallisesti vain 1,3 % vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Valtionosuudet laskivat valtion toimenpiteiden seurauksena noin 110 miljoonaa euroa eli noin 1,3 %. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate 2,74 mrd euroa ei riittänyt kattamaan poistonalaisia investointeja 3,85 mrd euroa, vaikka sillä katettiin poistot 2,58 mrd euroa. 12

14 Kuntatalouden positiivinen tulos vuodelta 2014 voidaan katsoa olevan suurelta osin kirjanpidollista, sillä merkittävä osa kunnista kirjasi liiketoiminnan yhtiöittämisten seurauksena myyntivoittoja ja omaisuuden luovutuksella osana yhtiöiden osakkeiden merkintää ei ollut vaikutusta kuntien rahoitusasemaan. Yhtiöittämisten osuus kuntien tuloksissa oli peräti 1,4 mrd euroa. Vastaavasti perustettavien yhtiöiden osakkeiden hankinnan osuus oli 7,73 mrd euron investoinneista noin 2,5 mrd euroa. Yhtiöittämisen kertaluontoiset vaikutukset tuleekin huomioida vertailtaessa kuntien taloudellista asemaa suhteessa edeltäneisiin tilikausiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 16,64 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 7 %. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa / asukas. Taipalsaaren kunnan lainakanta oli euroa /asukas. Vuoden 2014 aikana Taipalsaarella otettiin 2,4 miljoonaa euroa pitkäaikaista lainaa. 13

15 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Näyttäisi siltä, että meneillään oleva laskusuhdanne ja maltilliset keskitetyt palkkaratkaisut alkavat heijastua myös Taipalsaaren työllisyystilanteeseen ja kunnallisverokertymän kehitykseen. Kunnan tuloperusteissa tapahtuneita muutoksia ovat kunnallisverotuottojen laskeminen noin 0,17 milj. eurolla sekä kiinteistöveroprosenttien nostosta ja verottajan tekemistä verotusarvojen tarkistuksista johtuva kiinteistöverotulojen kasvu noin 0,45 milj. eurolla. Osa kunnallisverotuoton vähennyksestä selittyy tulojen tilityksen jaksotuksessa tapahtuneesta muutoksesta vuosina Vuonna 2013 tilinpäätöksen mukainen verotulokertymä oli 17, 764 milj. euroa ja vastaava luku vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 18,115 milj. euroa. Valtionosuuksien kehitys jatkui negatiivisena, johtuen valtionosuusleikkauksista osana julkisen talouden sopeuttamista. Vuonna 2013 valtionosuuksia saatiin 6,556 milj. euroa ja vastaavasti vuonna 2014 valtionosuuksia tilitettiin noin euroa vähemmän eli 5,950 milj. euroa. Pappilanniemen tontinmyynti käynnistettiin kesällä 2013 ja tontinmyynnissä onnistuttiin kohtuullisesti suhteutettuna yleiseen taloudelliseen tilanteeseen ja esimerkiksi keskimääräisiin omakotitalojen myyntiaikoihin työssäkäyntialueella. Tontinmyynti kuitenkin hiipui vuoden 2014 aikana ja toimintakertomusvuoden aikana myytiin yhteensä 8 tonttia. Tontinmyynnistä saatavat tuotot eivät näin ollen riittäneet kompensoimaan valtionosuusleikkauksista johtuvaa tulonmenetystä. Toimintakertomusvuoden aikana aloitettiin osaomistuskohteiden omistussuhteiden järjestelyt kunnan antamien lainatakausten purkamiseksi. Vanhat osaomistuskohteina olleet rivitaloyhtiöt sijaitsevat Hauhianrannassa (As Oy Taipalsaaren Aurinkopuisto) ja Saimaanharjulla (As Oy Taipalsaaren Harjupuisto). Aurinkopuistosta myytiin osaomistusosuus, jonka seurauksena kirjattiin muihin toimintatuottoihin lainanlyhennyksen ja myyntihinnan erotuksena noin euroa. Toimintakertomuksen laatimishetkeen mennessä Aurinkopuistoa koskevat järjestelyt on saatu päätökseen kun kunta on hankkinut itselleen viimeisen osaomistusosuuden huoneiston vuokralaiselta. Osake on tarkoitus laittaa myyntiin vuoden 2015 aikana. Kuntalain muutoksen seurauksena kunnille on tullut yhtiöittämisvelvoite sellaiseen liiketoimintaan, jossa kunnalla ei ole toiminnan luonteesta johtuvaa luonnollista monopolia alueella. Taipalsaaren kunnan osalta yhtiöittämisvelvoite koski lämpölaitosliiketoimintaa. Toimintakertomusvuoden aikana selvitettiin eri vaihtoehtoja yhtiöittämisvelvoitteen toteuttamiseen. Lopulta valtuusto päätyi yhtiöittämään lämpölaitosliiketoiminnan, jonka seurauksena muodostettiin kunnan uusi tytäryhtiö Taipalsaaren Lämpö Oy. Kunta maksoi yhtiön osakepääoman apporttiomaisuudella, jonka seurauksena merkittävä osa liiketoimintaa koskevasta omaisuudesta päätyi yhtiön hallintaan. Nykyarvomenetelmällä todennettu apporttiomaisuuden arvo ja osakkeiden merkintähinta oli euroa. Myyntihinnan ja omaisuuden tasearvon välisenä erotuksena kirjattiin satunnaisena tuottona ,17 euroa. Muita kuntakonsernia koskevia muutoksia on käsitelty tarkemmin toisaalla tässä toimintakertomuksessa. Olennaiset poikkeamat valtuustoon nähden sitovien erien osalta on kuvattu eri toteumavertailujen yhteydessä. Tarkasteltaessa käyttötalouden toimintatuottoja voidaan todeta, että toimintatuotot toteutuivat lähes euroa budjetoitua pienempinä. Ero selittyy pitkälti sillä että tontinmyynti ei toteutunut suunnitellun mukaisena ja toisaalta myös vesihuolto- ja lämpölaitoksille budjetoidut toimintatuotot toteutuivat noin euroa budjetoitua pienempinä. Tarkasteltaessa toimintakuluja kokonaisuutena voidaan todeta, että toimintakulut toteutuivat noin euroa talousarviota pienempinä. 14

16 Investointihankkeiden toteutumisesta mainittakoon että toimintakertomusvuoden aikana aloitettiin seuraavat merkittävät hankkeet: - Kirkonkylän koulun laajennus, päivähoidon ja esiopetuksen tilat sekä liikuntahalli. - Saimaanharjun päiväkoti ja keskuskeittiö - Saimaanharjun nuorisotila helmikuu Lisäksi kunta toteutti valtuuston syksyllä hyväksymää maapoliittista ohjelmaa ostamalla uusia maa-alueita Jauhialasta sekä merkittävimpänä yksittäisenä maakauppana Taipalsaaren seurakunnalta Kuivaketveleestä noin 52 hehtaaria raakamaata. Kunnan toteutuneet poistonalaiset investointimenot vuonna 2014 olivat lähes 4,7 milj. euroa, mikä ei vastaa tilikauden suunnitelman mukaisten poistojen (n. 1,5 milj. euroa) määrää. Ero selittyy edellä mainittujen merkittävien investointihankkeiden aloittamisella. Investointihankkeiden seurauksena kunta otti 2,4 milj. euroa lisää pitkäaikaista vierasta pääomaa. Toimintakertomusvuoden aikana Taipalsaaren kunta osallistui omalta osaltaan Etelä-Karjalassa toteutettuun maakunnalliseen kuntarakenneselvitykseen. Erityinen kuntajakoselvitys saatiin valmiiksi alkusyksystä. Selvityksen lopputuloksena kuntajakoselvittäjät esittivät maakuntaan kahden kunnan mallia. Etelä-Karjalan kuntien valtuustot kuitenkin hylkäsivät lopulta kuntajakoselvittäjien ehdotuksen kahden kunnan mallista. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyen annettiin lausuntoja vuoden mittaan. Voidaankin todeta että valtakunnallisten hallinnonuudistushankkeiden valmistelu työllisti merkittävästi niin kunnan luottamushenkilöitä kuin valmisteluun osallistuneita viranhaltijoita. Loppuvuodesta valmisteltiin organisaatiomuutos jonka seurauksena myös kunnan hallintosääntö päivitettiin. Merkittävimpänä muutoksena oli kunnanhallituksen hyvinvointijaoston lakkauttaminen ja sen tehtävien jakaminen kunnanhallituksen ja uuden perustettavan toimielimen, sivistyslautakunnan hyvinvointijaoston kesken. Viranhaltijamuutosten ja valmisteilla olleen kuntalain kokonaisuudistuksen seurauksena myös muita hallintosäännön kohtia päivitettiin ja toimivallanjakoa pyrittiin virtaviivaistamaan. Kaiken kaikkiaan toimintakertomusvuodesta voidaan todeta, että huolimatta kuntien toimintaympäristössä olevista haasteista, hallinnonuudistushankkeiden ja yleisen taloudellisen tilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta ja valtionosuusleikkausten asettamista kuntatalouden haasteista asetetut tavoitteet saavutettiin kohtuullisesti. 15

17 TILASTOTIETOJA KUNNASTA *Väestöennusteen tiedot perustuvat tilastokeskuksen laatimaan ennusteeseen v Ennuste ei huomioi esimerkiksi kuntakohtaisia maankäyttöön/maanpolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä ja sitä seuraavaa muuttoliikkeen vaikutusta. 16

18 **Väestöennusteen tiedot perustuvat tilastokeskuksen laatimaan ennusteeseen v Ennuste ei huomioi esimerkiksi kuntakohtaisia maankäyttöön/maanpolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä ja sitä seuraavaa muuttoliikkeen vaikutusta. Toimintakertomusta laadittaessa vuoden 2014 väestön ikärakennetta koskevaa tietoa ei ole vielä julkaistu. 17

19 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi pääministeri Kataisen hallitus teki päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, joka tuo kunnille 2 miljardin euron säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa sekä 3 miljardin suuruisen pidemmän aikavälin tehostamistavoitteen. Ohjelman mukaan yksi miljardi näistä toimista tulee kuntien saada käsiin omin toimin, lähinnä veronkorotusten ja toiminnan tehostamisen kautta. Toisen miljardin olisi määrä tulla kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Yleinen taloudellinen tilanne antaa viitteitä siitä että talouskasvu ei tule jatkossa näyttelemään suurta roolia kestävyysvajeen kuromisessa, vaan julkisen talouden tasapainottaminen tulee tapahtumaan rakenteellisten uudistusten ja tehtävien karsimisen, valtionosuuksien leikkausten ja veronkorotusten kautta. Painotukset edellä mainittujen toimenpiteiden välillä riippuvat pitkälti kevään 2015 eduskuntavaalituloksesta ja sitä seuraavasta hallituspohjasta. Kolmannes kunnista reagoi yleisen taloudellisen tilanteen sekä valtiovallan toimenpiteiden vaikutuksena rapautuvaan tulopohjaansa korottamalla veroprosenttejaan vuodelle Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi korotusten jälkeen 19,84 %:iin ja kasvua edelliseen vuoteen on 0,10 prosenttiyksikköä. Taipalsaarella kunnallisveroprosenttia korotettiin 19,75 %:sta 20,00 %:iin. Lisäksi huomattaviakin sopeutuksia menoihin on odotettavissa lähes kaikissa kunnissa, kun valtionosuusleikkausten ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen vaikutukset näkyvät täysimääräisinä. Verotulot ja toimintatuotot näyttäisivätkin jatkossa muodostavan entistä merkittävämmän osan kunnan tulopohjasta. Vuoden 2014 investointiohjelmaan ja vuosien investointisuunnitelmaan sisällytetyt poikkeuksellisen suuret investointihankkeet eivät vastaa keskimääräistä poistojen tasoa ja tulevat toteutuessaan jatkossa kasvattamaan poistojen sekä vieraan pääoman määrää merkittävästi ja siten rasittamaan kunnan taloutta. Käyttötaloudessa merkittävimpänä yksittäisenä menoeränä on Eksoten kuntalaskutuksen osuus. Eksoten alijäämien kattaminen on toteutunut suunnitelmien mukaisesti ja jatkuu myös tulevien kahden vuoden aikana. Yhteenvetona voitaneen todeta että tulevat vuodet asettavat suuria haasteita kunnan talouden hoidolle. Taipalsaarella on toteutettu poikkeuksellisen suuria investointihankkeita vuosien aikana. Tämä on jo johtanut ja tulee jatkossakin johtamaan velan määrän kasvuun. Meneillään olevien investointien takaisinmaksu tarkoittaa yli yhden kunnallisveroprosentin tuoton varaamista lainanlyhennyksiin. Käyttötaloutta on sopeutettu merkittävästi kahtena viimeisenä vuonna ja suurta liikkumavaraa talouden sopeuttamisessa ei enää ole ilman merkittäviä toiminnallisia muutoksia. 18

20 Kunnan henkilöstö Taipalsaaren kunnan palveluksessa oli tarkasteluhetkellä yhteensä 173 henkilöä. Vastaavaan aikaan edellisenä vuotena kunnan palveluksessa oli 183 henkilöä. Henkilöstön lukumäärään on sisällytetty vakinaiset, määräaikaiset ja työllistetyt. Muutos henkilöstön lukumäärässä sivistyspalvelujen osalta johtuu paitsi toimintakausittaisesta lapsi-/oppilasmäärien vaihtelusta ja tuen tarpeesta, myös talouden tasapainottamisesta ja toimintojen tehostamisesta. Henkilöstömäärä toimialoittain: Konsernihallinto Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Henkilöstön lukumäärä tehtäväalueittain on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kunnassa on laadittu erillinen henkilöstökertomus, joka saatetaan valtuuston käsiteltäväksi samaan aikaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä toiminnalliset riskit, rahoitusriskit tai vahinkoriskit. Toiminnallisiksi riskeiksi katsotaan mm. henkilöstön osaaminen ja saatavuus, tietojärjestelmien toimivuus, suhdannevaihtelut ja lainsäädännön muutokset. Rahoitusriskeihin katsotaan laskettavaksi ainakin korkoriski, valuuttariski, likviditeettiriski ja luottoriski. Vahinkoriskeistä katsotaan, että kunnan tulisi ilmoittaa, kuinka paljon kunta käyttää vakuutuksia vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta. Toiminnallisista riskeistä henkilöstön osaaminen ja saatavuus tietyillä toimialoilla on ollut ongelmallista ja selkeä riski. Henkilöstön osaamiseen ja erityisesti sijaistamiseen ns. avaintehtävissä tulee kiinnittää huomiota, sillä useat tehtävät on kunnassa hoidettu vain yhden henkilön toimesta ja pidempien tai suunnittelemattomien poissaolojen yhteydessä osaaminen ja riittävät resurssit on pystyttävä varmistamaan. Kriittiset työtehtävät saadaan sijaisjärjestelyin järjesteltyä tällä hetkellä kohtuullisen hyvin, mutta ns. vaarallisen työyhdistelmän syntymistä ei voida aina 100 %:sti estää. Riski on kuitenkin tiedostettu ja hallittu eikä väärinkäytöksiä ole päässyt tapahtumaan. Kunnan strategiatyön laadinnan yhteydessä kuvatuissa ja arvioiduissa henkilöriskeissä eri osa-alueiden riskien merkitys ja esiintymistodennäköisyys arvioitin keskimääräiseksi tai keskimääräistä suuremmaksi. Kunnan tulee jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että organisaation toiminnan kannalta tärkeisiin toimintoihin ja tehtäviin sekä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan on varattu riittävät resurssit. 19

21 Tietojärjestelmiin liittyy Taipalsaarella pääsääntöisesti kahdentyyppisiä riskejä; toinen riski liittyy vähäisiin henkilöstöresursseihin (yksi päätoiminen tietohallintoasiantuntija) ja toinen tietoverkkojen toimivuuteen sekä siihen, että kaikki kunnan palvelimet eivät ole kahdennettuja. Tosin varmuuskopiot otetaan säännöllisesti ja tiedot voidaan yleensä tarvittaessa palauttaa. Suuri osa tietojärjestelmistä/tietokannoista sijaitsee nykypäivänä muilla kuin kunnan omilla palvelimilla, joten riskinä on ennemminkin tietoverkkojen toimivuus ja sähköntoimituksen varmuus. Näillä tekijöillä voi olla vaikutusta kunnan joidenkin toimintojen järjestämiseen, sillä moni asia on nykyisin riippuvainen tietotekniikasta ja sähköstä. Rahoitusriskeistä Taipalsaaren kunnan kannalta mainittavin lienee korkoriski, sillä merkittävä osa kunnan lainoista on sidottu vaihtuviin markkinakorkoihin. Vakuutuksia kunnalla on lakisääteisten vakuutusten lisäksi mm. autoissa (autovakuutus, liikennevakuutus), lisäksi on kunnanjohtajan matkavakuutus, omaisuusvakuutus ja julkisyhteisön vastuuvakuutus. Ympäristötekijät Lappeenrannan kaupunki järjestää isäntäkuntamallilla kunnan ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä eläinlääkintähuollon palvelut. Vaikutuksiltaan merkittävinä ympäristötekijöinä tilikaudella voidaan pitää Pien-Saimaan kunnostamiseen osallistumista. Kunta on avustanut taipalsaarelaisia maanomistajia kosteikkojen rakentamisessa ja osallistunut seudullisena yhteistyöhankkeena toteutettavan Kivisalmen pumppaamon rakentamiskustannuksiin. Taloudellisia vaikutuksia on kuvattu tarkemmin ympäristöä koskevissa liitetiedoissa. 20

22 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista, tuloksellista, tavoitteet saavuttavaa, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lakeja, säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuutta sekä voimavaroja turvataan. Sisäinen valvonta on toimialan johdon tekemää varmistamistyötä. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Taipalsaaren kunnan sisäisen valvonnan ohje on hyväksytty kunnanhallituksessa Ohje ei ole enää tehtyjen organisaatiomuutosten myötä kaikilta osin ajantasainen ja se tulisikin päivittää. Tähän toimintakertomukseen on päivitetty sisäisen valvonnan organisaatio vastaamaan tapahtuneita organisaatiomuutoksia. Ohjeen mukaan kunnan toiminnan omaa valvontaa suorittava organisaatio on seuraava: A. Ulkoinen valvonta Tarkastuslautakunta (koko kunta) Tilintarkastaja (koko kunta) Tarkastuslautakunnan tehtävät on määrätty kuntalaissa ja tilintarkastussäännössä. B. Sisäinen valvonta Sisäistä tarkkailua suorittavat tilivelvolliset (kuntalain 75 ) kukin oman tehtäväalueensa osalta. Kunnanhallitus vastaa sisäisestä valvonnasta koko kunnan osalta. Sisäisen valvonnan organisaatio on seuraava: Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Konsernihallinto Hallintojohtaja Sivistyspalvelut Sivistysjohtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Toimialojen jakautuminen tehtäväalueisiin on kuvattu aiemmin tässä toimintakertomuksessa. Tilivelvollinen vastaa: toimialansa tehtävien hoidon lain ja valtuuston päätösten mukaisuudesta alaistensa tekemisistä 21

23 vahingon korvaamisesta (jokaisella luottamushenkilöllä ja viranhaltijalla on kuitenkin rikosoikeudellinen vastuu aiheuttamastaan vahingosta) Sisäinen valvonta on: tilivelvollisen keino hallita vastuutaan osa kunnan johtamista Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla pyritään toiminnan tuloksellisuuteen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseen Sisäinen tarkkailu jakaantuu: suunnittelu- ja seurantajärjestelmällä valvonta (taloussuunnitelma - seurantajärjestelmä, laskentatoimi) johtamisella valvonta (organisointi, henkilöstöhallinto, tietoturvallisuus, hyvä hallinto) toiminnan riskien hallinta (toiminta- ja työketjujen varmistus, riskikartoitukset ja hallintasuunnitelmat, laatujärjestelmät, työyksikön itsearviointi) Sisäinen tarkkailu toteutuu: johtamisjärjestelmällä tavoitteiden määrittelynä ja asettamisena johdonmukaisena organisaationa vastuun ja valtuuksien jakona tehtävien jakona tehtävien ajoittaisena vaihtamisena laskenta- ja raportointijärjestelminä apuvälineiden käyttönä Kunnan toimintaa valvovat myös kuntalaiset ja valtion viranomaiset. Seuraavassa on esitetty lyhyesti sisäisen valvonnan järjestelyjä Taipalsaaren kunnassa. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimintakertomusvuoden aikana on pyritty varmistamaan säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisen seuranta ja valvonta useilla eri keinoilla. Valtuustolle puolivuotisraportilla toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja samalla oli mahdollisuus tarkastella ovatko tavoitteet ja niihin liittyvä päätöksenteko ajan tasalla. Kunnanhallitus on nimennyt edustajansa eri toimielimiin (pl. vaalielimet ja tarkastuslautakunta) ja edustajat omalta osaltaan varmistavat, että toimielinten työskentelyssä noudatetaan kunnanhallituksen antamia määräyksiä. 22

24 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion toteutumisesta, toiminnallisten- ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta tai poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimista ja varojen käytön valvonnasta on kerrottu tässä toimintakertomuksessa (kunnanjohtajan katsaus, hallintokuntien toimintakertomukset). Pääosa asetetuista tavoitteista on toteutunut, poikkeamien syitä on pyritty avaamaan, mikäli ne ovat kunnan talouden ja toiminnan tai valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden kannalta olennaisia. Kunnan varojen käytön valvontaa harjoitetaan pistokoeluonteisesti mm. tietojärjestelmiä hyödyntäen. Tilikauden aikana ei ole tullut esille sellaisia väärinkäytöksiä, jotka edellyttäisivät jatkotoimenpiteitä. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinta perustuu kunnanvaltuuston hyväksymiin riskienhallinnan perusteisiin sekä Kunnanhallituksen hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen. Tilikauden aikana ei ole raportoitu sellaisia merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai menetystä kunnalle. Riskienhallinnan perusteiden jalkauttaminen toimialoille on kesken. Osana riskienhallinnan perusteiden jalkauttamista tulee jatkossa päivittää sisäisen valvonnan ohje sekä ottaa käyttöön Kuntaliiton mallin mukainen arviointilomake, jonka kautta kerätyt keskeiset havainnot raportoidaan valtuustolle toimialan puolivuotisraportin ja toimintakertomuksen yhteydessä. Kunnanhallitus toteaa, että Taipalsaarella on voimassaolevat omaisuusriskin ja toiminnan vastuuvakuutukset, mittaturva metsävakuutus, liikennevakuutukset ja kunnanjohtajan matkavakuutus sekä lakisääteiset vakuutukset. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että kokonaisvaltaisen, järjestelmällisen ja kattavan riskikartoituksen laadintaan ei edelleenkään ole ollut tarpeeksi resursseja. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovuttamisessa tai käyttöarvossa merkittäviä menetyksiä. Kunnan omaisuuden hoidon valvontaan (erit. kiinteistöjen kunnossapito ja huolto) on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Osoituksena tästä kunnassa on otettu käyttöön kiinteistöhuollon tietojärjestelmä jonka käyttöönoton myötä kunnossapito ja huolto on jatkossa dokumentoitua ja entistä suunnitelmallisempaa. Käyttöönotto ja tietojen syöttö järjestelmään jatkuvat vuoden 2015 aikana. Merkittävissä investointihankkeissa on käytetty valvonnassa rakennuttajakonsulttia, joka on seurannut tehtyjen urakkasopimusten noudattamista sekä työmaan etenemistä ja raportoinut havainnoistaan viikoittain tilivelvollisille johtoryhmän jäsenille. 23

25 Sopimustoiminta Tilikauden aikana ei ole todettu sopimuksissa sellaisia negatiivisia seuraamuksia joita ei sopimusta tehdessä ole osattu ennakoida. Osaksi kunnan asianhallintajärjestelmää on hankittu sopimushallintajärjestelmä. Järjestelmä mahdollistaa helpon kokonaiskuvan hallinnan kaikkia organisaatiota sitovia sopimuksia ja niihin liittyviä vastuita ja velvoitteita koskien. Järjestelmän käyttöönotto on viivästynyt resurssipulan takia. Käyttöönotto on aloitettu vuoden 2014 aikana ja se jatkuu vuonna Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Itsearviona Taipalsaaren kunnanhallitus katsoo, että sisäinen valvonta on pääsääntöisesti toiminut sille asetettujen tavoitteiden edellyttämällä tasolla. Aiempi tilintarkastajan suorittama tarkastus kuitenkin on osoittanut, että kunnassa on puutteita erityisesti julkisista hankinnoista annetun lain, kuntalain, yleisten hankintaohjeiden sekä kunnan omien ohjeiden ja määräysten noudattamisessa. Asiaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, mutta myös sisäisen valvonnan toteuttamiseen ja eri ohjeiden ja määräysten ajantasaisena pitämiseen tulisi varata nykyistä enemmän vastuuhenkilöiden työaikaa. Kunnanhallitus toteaa, että jatkossakin hankinnoissa ja muissa kunnan toiminnoissa tulee erityisen tarkasti huolehtia siitä, että lakeja, sääntöjä ja ohjeita noudatetaan, päätökset perustellaan ja dokumentoidaan sekä arkistoidaan asianmukaisesti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen tulee jatkossa ulottaa myös konsernitasolle kunnan tytäryhtiöihin. 24

26 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelmassa selvitetään tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toiminta- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate Kunnan tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kuntayhtymässä toimintakate ilmoittaa kuntayhtymän korko- ja muihin rahoituskuluihin sekä poistojen ja arvonalennusten kattamiseen käytettävissä olevan käyttötalouden tulorahoituksen määrän. Vuosikate Kunnan tuloslaskelman välituloksena esitettävä vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan vapaaehtoisia varauksia tai omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset. Välittömät verot merkitään muihin toimintakuluihin. Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelma päättyy tilikauden ylijäämään tai alijäämään. Erän nimikkeenä käytetään vaihtoehtoisesti joko Tilikauden ylijäämä tai Tilikauden alijäämä, mikäli tilikauden ja vertailuvuoden tilanne on sama. Mikäli tilikaudella ja vertailuvuotena toisena on ylijäämää ja toisena alijäämää, silloin erän nimikkeenä käytetään Tilikauden ylijäämä (alijäämä). 25

27 TAIPALSAAREN KUNNAN TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 7 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 206 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (-) 0 Rahastojen lisäys (-) ja vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,69 15,99 Vuosikate/Poistot, % 72,31 161,81 Vuosikate, /asukas 224,56 577,28 Asukasmäärä Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) 26

28 Kunnan toimintojen organisointi, kuten toimintojen yhtiöittäminen ja kuntien välinen yhteistoiminta sekä oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Investointitaso määritetään voimassa olevasta investointisuunnitelmasta, jonka aikajänne on riittävä keskimäärän osoittamiseksi. Jos poikkeuksellisen suuri poistonalainen investointihanke ajoittuu suunnittelukaudelle tai investointeja on taloussuunnitelmassa leikattu ja siirretty suunnitelman ulkopuolelle, on investointitasoa arvioitava taloussuunnittelukautta pitemmällä jaksolla. Kunnat ovat velvoitettuja antamaan liitetietona selvityksen suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investointien määristä silloin, kun määrät poikkeavat olennaisesti toisistaan. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kuntakohtaisia eroja selittävät toimintojen organisointi ja palvelutoiminnan laajuus. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Erityisesti silloin, kun kunnan talouden tasapainoa ja liikkumavaraa verrataan muihin kuntiin, on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Riittävä tulorahoitus voi kahdessa vertailukunnassa olla saavutettu erilaisella verorasitteella kuntalaisiin. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot tai kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella. 27

29 Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Toiminnan rahoitus Kunnan rahoituslaskelmassa on erikseen nähtävissä toiminnan ja investointien rahavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin kunta on pystynyt tilikauden aikana toiminnan (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, uusien investointien tekemiseen ja lainojen takaisinmaksuun ulkopuolisiin rahoituslähteisiin turvautumatta. Investointien rahavirrat osoittavat sen rahavarojen käytön, jonka kunta on käyttänyt palvelutuotannon edellytyksien järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä. Rahoituksen rahavirrat osoittavat antolaina- ja muiden saamisten, toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihtoomaisuuden sekä oman ja vieraan pääoman muutokset tilikauden aikana. 28

30 TAIPALSAAREN KUNNAN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 206 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -160 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 1 44 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 18,56 194,33 Lainanhoitokate 1,75 4,30 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, 29

31 jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut 30

32 Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kassasta maksuina käytetään kuukauden kassasta maksuja ja päiväkertoimena 30 pv. 31

33 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. TAIPALSAAREN KUNNAN TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 15 Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot Ed. tk:en yli/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesk.er. hank PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset Valtion toimeksiannot Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä Vaihto-omaisuus Lainat muilta luotonantajilta Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet Ostovelat Valmiit tuotteet Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Muu vaihto-omaisuus Siirtovelat Ennakkomaksut Lyhytaikainen Saamiset Joukkovelkakirjalainat 700 Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Lainasaamsiet Lainat muilta luotonantajilta Muut saamiset 112 Saadut ennakot Siirtosaamiset Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamsiet VASTATTAVAA YHTEENSÄ Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit TASEEN TUNNUSLUVUT: Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkk.instrum Omavaraisuusaste, % 57,48 65,88 Joukkovelkakirjalainasaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus % 38,29 26,35 Muut arvopaperit Kertynyt yli-/alijäämä,milj. 4,920 5,034 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Rahat ja pankkisaamiset Lainakanta ,milj 7,788 5,303 VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainat /asukas Lainasaamiset milj, 0,582 0,422 Asukasmäärä

34 TASEEN TUNNUSLUVUT Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Niissä kuntayhtymissä, joissa on paljon välitettäviä varoja, omavaraisuus saattaa olla huomattavasti alempi. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea 33

35 suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 34

36 KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulo ja meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Valtionosuudet merkitään tuloihin tulonvähennyksenä silloin, kun niiden määrä on negatiivinen. Vähennyseriä tuloissa ovat lisäksi pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ja menoissa valmistus omaan käyttöön, käyttöomaisuuden myyntitappio ja pakollisten varausten muutos silloin, kun varausten määrä on tilikaudella kasvanut. Lyhytaikaisten lainojen ja oman pääoman muutokset esitetään kumpikin nettoeränä joko tulona tai menona. KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,00 11,12 % Toimintakulut ,09 77,31 % Verotulot ,05 55,27 % - valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00 % Valtionosuudet ,00 18,15 % Korkotuotot ,18 0,07 % Korkokulut ,77 0,13 % Muut rahoitustuotot ,07 0,07 % Muut rahoituskulut ,94 0,02 % Satunnaiset tuotot ,17 0,63 % Satunnaiset kulut 0,00 0,00 % Tulorahoituksen korjauserät: Tulorahoituksen korjauserät: - pakollisen varauksen muutos 0,00 0,00 % +/- pakollisten varausten muutos 0,00 0,00 % -Pysyvien vastaav. myyntivoitot ,28-1,86 % - pysyvien vast. hyöd. luovutustappio 0,00 0,00 % Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin ,00 3,62 % Pysyvien vastaavien investoinnit ,62 20,29 % Pysyvien vast. hyödykkeiden luov.tulo ,00 3,47 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00 % Antolainasaamisten lisäykset ,00 0,46 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 7,32 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,78 1,78 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,00 2,14 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00 % Oman pääoman lisäykset 0,00 0,00 % Oman pääoman vähennykset 0,00 0,00 % Kokonaistulot yhteensä ,19 100,00 % Kokonaismenot yhteensä ,20 100,00 % 35

37 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Taipalsaaren kunta Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt ja muut omistusyhteysyhteisöt KOY Taipalsaaren Asunnot (omistusosuus 100 %) Etelä-Karjalan liitto As Oy Saimaanharjun Kuhatie Taipalsaaren Lämpö Oy (omistusosuus 100 %) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä As Oy Tarvehonkala Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä KOY Tapalsaaren Liikekeskus Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä Osakkuusyhtiötä, joissa kunnalla ei ole merkittävää omistusoikeutta: As Oy Taipalsaaren Kirkkomäki Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Wirma Lappeenranta Oy Saimaan Talous ja Tieto Oy Tietomaakunta ekarjala Oy Kunnan Taitoa Oy Kuntien Tiera Oy Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Ammattikorkeakoulu Oy Konsernitilinpäätökseen yhdisteltäviä yhteisöitä ovat KOY Taipalsaaren Asunnot, Taipalsaaren Lämpö Oy sekä konserniin kuuluvat kuntayhtymät. Osakkuus- ja muita yhtiöitä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen, koska yhdisteleminen on tarpeetonta oikean ja riittävän kuvan antamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (KPL 6 luku 3 ). 36

38 Konsernin toiminnan ohjaus Taipalsaaren kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnalle konserniohjeen. Konserniohjeessa luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen, yhteisyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Lämpölaitosliiketoiminnan yhtiöittämisen seurauksena ja KOY Taipalsaaren Asuntojen hallinnon järjestämiseen tilikauden lopussa tehtyjen muutosten seurauksena konserniohje on tarpeen päivittää vuoden 2015 aikana. Valtuuston hyväksymää konserniohjetta noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä tai yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta johdu. Käyttäessään omistajaohjausta kunta ottaa huomioon kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Omistajaohjausta ei saa käyttää siten, että yhteisön päätös tai toimenpide on omiaan tuottamaan yhteisön omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella (yhdenvertaisuusperiaate). Konserniohjeeseen perustuvien yksittäisten ohjeiden ollessa ristiriidassa yhteisöä koskevien säännösten, kuten yhteisö- tai kirjanpitolainsäädännön tai muun pakottavan lainsäädännön kanssa, noudatetaan voimassa olevaa pakottavaa lainsäädäntöä. Yhteisön johdon on syytä ilmoittaa ristiriidasta välittömästi konsernijohdolle. Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen tai kuntayhtymän johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta. Konserniohjeessa on määritelty kunnanvaltuuston ja konsernijohdon tehtävät. Konsernijohdolla tarkoitetaan kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa. Kunnanvaltuusto hyväksyy strategiat, joita sovelletaan soveltuvin osin myös konsernin tytäryhteisöjen toimintaan ja sen kehittämiseen, päättää kuntakonsernille ja sen tytäryhteisöille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista kunnan talousarvion käsittelyn yhteydessä, arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen vuosittain tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja hyväksyy konserniohjeet. Kunnanhallitus valitsee kunnan edustajat tytär- ja osakkuus- sekä yhteisyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä nimeää kunnan edustajat näiden yhteisöjen hallituksiin, käyttää omistajapuhevaltaa tytäryhteisöissä, kuntayhtymissä, säätiöissä ja kunnan osakkuus- sekä yhteisyhteisöissä sekä antaa ohjeet kuntaa näiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä ja saa käyttöönsä yhteisön toiminnan ja tulosten arviointiraportit vuosittain sekä 37

39 raportoi valtuustolle vuosittain yhtiöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Kunnanjohtaja johtaa kuntakonsernia kunnanhallituksen alaisuudessa ja vastaa konserniohjauksen toteuttamisesta, valvoo konserniyhteisöjen toimintaa ja konserniohjeen noudattamista sekä tarvittaessa tekee vaadittavista toimenpiteistä ehdotuksia kunnanhallitukselle ja voi olla läsnä ja käyttää puhevaltaa tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Hallintojohtaja vastaa kunnanjohtajan alaisuudessa konserniohjauksen toteuttamisesta erikseen sovittavan työnjaon mukaisesti ja voi olla läsnä ja käyttää puhevaltaa kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Sama koskee kunnanjohtajan tarvittaessa erikseen määräämää muuta kunnan johtoryhmän jäsentä. 38

40 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin lainamäärä oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 1940 euroa asukasta kohden ja nyt 2380 euroa asukasta kohden. Lainamäärän kasvu johtuu pääasiassa kovasta investointitahdista. Lainamäärä tilinpäätöksessä on vielä maltillinen verrattuna suomalaisiin kuntakonserneihin keskimäärin. Konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja konsernin kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä mittaava omavaraisuusaste 41,68 %, jäi kuitenkin alle tavoitteena pidettävän 50 %:n (tp 2013: 47,04). Mikäli Eksoten tai KOY Taipalsaaren Asuntojen vieraan pääoman määrä kasvaa jatkossa merkittävästi, tulee se heijastumaan myös kunnan konsernitilinpäätöksen keskeisiin tunnuslukuihin. Seuraavassa on kuvattu olennaisimmat konsernia koskevat tapahtumat tilikaudelta. KOY TAIPALSAAREN ASUNNOT Taipalsaaren asunnot Oy pyrki edelleen tasapainottamaan talouttaan, mikä on hyvin haasteellista uusien korjauskohteiden takia. Kunta joutui vuoden aikana myöntämään lisää maksuvalmiuslainaa yhtiölle. Loppuvuoden aikana valmisteltiin päätöksentekoon yhtiön hallinnon järjestämiseen liittyvät muutokset. Jatkossa yhtiön asioita hoitaa yhtiön palveluksessa oleva toimitusjohtaja ja hallinnon keskeiset palvelut järjestetään konsernissa olevaa osaamista hyödyntäen. Yhtiö haki yhteistyössä kunnan ja Eksoten kanssa ARA:n avustusta vanhusten tehostetun palveluasumisen toimintayksikön rakentamista varten. Tilinpäätöksen laadintahetkeen mennessä ARA:lta on saatu myönteinen päätös hankkeen rahoittamisesta. TAIPALSAAREN LÄMPÖ OY Kuntalain 2a :n mukaan kunnan tai kuntayhtymän hoitaessa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulee pääsääntöisesti antaa tehtävä yksityisen yhteisön hoidettavaksi. Yhtiöittämisvelvollisuuden tarkoituksena on saattaa markkinoilla toimivat tavaroiden ja palvelujen tuottajat samaan asemaan. Taipalsaaren kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt yhtiöittää kaukolämpöliiketoiminnan ja perusti tehtävää hoitamaan erillisen Taipalsaaren Lämpö Oy nimisen osakeyhtiön. Kunta maksoi osakepääoman luovuttamalla merkittävän osan liiketoimintaan liittyvästä omaisuudesta perustettavalle yhtiölle Yhtiö aloitti toimintansa lukien. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Eksoten alijäämäkehityksen katkaisemiseksi ja toiminnan talouden palauttamiseksi normaalille uralle aloitettiin vuonna 2012 ulkoinen arviointi. Tarkoituksena oli palvelujen kehittäminen sekä toiminnan järjestäminen vastaamaan kuntien taloudellisia resursseja. Eksoten vuosikate olikin v selvästi ylijäämäinen. Suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalenemisia kirjattiin yli 7 milj.. Tilikauden 2014 ylijäämä oli yli 11 milj.. 39

41 ETELÄ-KARJALAN LIITTO Vuoden 2014 aikana kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa olennaisimmat muutokset liittyivät Etelä-Karjalan liiton organisaatiouudistukseen, taloushallinto ja it-palveluiden ulkoistamiseen Saimaan talous- ja tieto Oy:lle sekä henkilöstön virka- ja työsuhteisiin. Maakuntahallituksen syksyllä hyväksymä organisaatiomuutos toteutettiin vuodenvaihteessa. Organisaatiouudistuksessa uudistettiin liiton hallinto-organisaatiota vastamaan nykyisen aluekehityslain sisältöjä. Samalla tarkistettiin henkilöstön toimenkuvia, henkilöresursointia ja -määrää sekä ajanmukaistettiin henkilöstön palkkausjärjestelmä. Liiton talous ei olennaisesti poikennut aiemmista vuosista. Tilinpäätös osoitti n ylijäämää. 40

42 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Seuraavassa on käsitelty kunnan toiminnan ja talouden kannalta olennaisimpien konserniyhteisöjen toiminnan kehittymistä. KOY TAIPALSAAREN ASUNNOT Kiinteistöyhtiön taloudellinen tilanne on edelleen haasteellinen. Vuokrien korotuksia tehtiin vuoden 2015 alussa. Tulevaisuudessa vuokria tullaan korottamaan vain niissä kohteissa, joissa kohteen tulot eivät riitä menoihin. Vuoden 2015 budjettiin on sisällytetty vain normaaleja muutto- ja ylläpitokorjauksia. PTS:n mukaiset korjaukset pyritään toteuttamaan, kun talous antaa siihen mahdollisuuksia. Olemassa olevien lainojen osalta tehdään kunnanvaltuuston antamin valtuuksin järjestelyjä, joilla pyritään saamaan selkeyttä ja suunnitelmallisuutta lainojen aiheuttamiin menoihin (korot ja lyhennykset). Asiakaspalvelun ja isännöinnin osalta sopimus isännöintipalveluista Ovenia Isännöinti Oy:n kanssa päättyi Vuoden 2015 aikana selvitetään taloushallintopalvelujen, vuokravalvonnan ja perinnän järjestämistä. TAIPALSAAREN LÄMPÖ OY Taipalsaaren Lämpö Oy aloitti toimintaansa vuoden 2015 alussa. Yhtiölle rekrytoidaan toimitusjohtaja ja toiminnan käytännön järjestelyt laitetaan kuntoon. Tähän liittyy myös verkostoon ja lämpölaitokseen tehtäviä investointeja. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Eksoten kanssa solmitun palvelusopimuksen mukaisesti kunnan osuutta alijäämäkertymästä katetaan vuodesta 2014 alkaen. Tästä johtuen kuntayhtymälle maksettava kunnan maksuosuus kasvoi vuodelle 2014 noin euroa. Palvelusopimus perustuu pitkälti nykyiseen palveluverkkoon ja palveluverkkosuunnitelman mukainen hyvinvointiasema -toimintamalli otettaneen käyttöön vuoden 2016 alusta. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnan konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, asetetut tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. TOIMIVALLAN JA VASTUUNJAKO KONSERNIOHJAUKSESSA Kunnan konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. OHJEIDEN ANTO KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEISÖISSÄ Kunnanhallitus valitsee kunnan edustajat tytär- ja osakkuus- sekä yhteisyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä nimeää kunnan edustajat näiden yhteisöjen hallituksiin. Kunnanhallitus antaa tarvittaessa toimintaohjeita yhtiökokousedustajille / hallituksen jäsenille kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. 41

43 KONSERNITAVOITTEIDEN ASETTAMISTA JA TOTEUTUMISTA KOSKEVA ARVIOINTI Lämpölaitosliiketoiminnan yhtiöittämistä koskeva tavoite saavutettiin, mutta yhtiön investointeja ei pystytty aloittamaan vuoden 2014 aikana. KOY Taipalsaaren Asunnoille asetettu tavoite koskien tehostetun palveluasumisen yksikön investointivaihtoehtojen selvittämistä saavutettiin. Kunnan maksuosuudet eri konserniyhteisöille on sisällytetty käyttötalousosaan. Maksuosuuksien toteumassa ei ole merkittäviä poikkeamia suhteessa valtuuston hyväksymään talousarvioon. TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUDEN TALOUDELLISEN ASEMAN SEURANTA, ANALYSOINTI JA RAPORTOINTI Konserniohjeen mukaan tytäryhteisöt ja kunnanhallituksen nimeämät edustajat raportoivat kirjallisesti kunnanhallitukselle yhteisön toiminnasta ja taloudesta 4 kuukauden välein. Raportointi tapahtuu kunnanhallituksen määrääminä ajankohtina. Lisäksi kunnan tytäryhteisön toimitusjohtajan ja hallituksen tai sitä vastaavan toimielimen on pyydettäessä annettava konsernijohdolle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot sekä muut niiltä pyydetyt tiedot ja selvitykset. KESKITETTYJEN KONSERNITOIMINTOJEN JA PALVELUIDEN KÄYTTÖ Kunnan konserniohjeen mukaisesti konsernipalvelut tuotetaan keskitetysti tarkoituksenmukaisessa laajuudessa hankinta- ja volyymietujen sekä ammatti- ja erityisosaamisen turvaamiseksi. Olemassa olevia palvelurakenteita muutetaan konsernipalvelujen käytön niin edellyttäessä siten, että toimintaedellytykset palvelun tuottamisessa turvataan. Osa konserniyhteisöistä hyödyntää taloushallinnon ja tietohallinnon järjestämisessä Saimaan Talous ja Tieto Oy:tä. Konsernin hankinnoissa on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan myös yhteistä hankintayksikköä, Etelä- Karjalan hankintapalveluita. RISKIENHALLINTAJÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS TYTÄRYHTEISÖISSÄ Konserniohjeen mukaisesti tytäryhteisöjen riskienhallinta järjestetään noudattaen yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa kunnan kanssa. Tytäryhteisöjen tulee valmiussuunnitelmin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös erityistilanteissa ja poikkeusoloissa. Riskien kartoitusta tytäryhteisöissä (KOY Taipalsaaren Asunnot, Taipalsaaren Lämpö Oy) ei ole kattavasti suoritettu. Riskienhallinnan järjestämiseen tulee kiinnittää huomiota konserniohjetta päivitettäessä siten, että riskienhallinnan ja seurannan vastuunjako konsernijohdon osalta on vastuutettu nykyistä selkeämmin. 42

44 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNIN TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 0 0 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunn.mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarviot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 45,41 45,72 Vuosikate/Poistot, % 93,36 134,59 Vuosikate, /asukas 367,05 581,46 Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksenriittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, konsernin tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate / (Suunnitelman mukaiset poistot + Arvonalentumiset) Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista 43

45 investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävien yhteisöjen ja säätiöiden vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on konsernin tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Konsernikohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Muun muassa konserniyhteisöjen toimintojen sisältö vaikuttaa vuosikatetavoitteen määrittämiseen konsernissa. Asukasmääränä tunnusluvun laskennassa käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa. Kuntayhtymäkonsernissa asukasmäärää ja asukaskohtaista tunnuslukua ei esitetä. 44

46 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserä Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutusvoitot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset (korjaukset) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -5-6 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta yhteensä RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 29,6 163,6 Lainanhoitokate 1,66 1,4 Kassan riittävyys, pv

47 INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltä osin kuin kertymä on laskettavissa. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi kaavassa olla myös negatiivinen, jos lyhennykset ovat lainanantoa suuremmat. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos konsernin lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. 46

48 Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan konserniyhteisöjen omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista konsernin tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Konsernituloslaskelmasta: Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Konsernin rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kassasta maksuina käytetään kuukauden kassasta maksuja ja päiväkertoimena 30 pv. 47

49 TAIPALSAAREN KUNTA Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet yht Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiint. rakent. ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesk. er Ainneelliset hyödykk yht Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet sij Joukkovelkakirjasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset 1 1 Sijoitukset yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Muu vaihto-omaisuus Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VAST. YHT. VASTAAVAA YHTEENSÄ

50 VASTATTAVAA OMAPÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tkn ylijäämä/alij Tilikauden ylijäämä/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAP. EHT.V. Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 1 5 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOM VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieraspo Pitkäaikainen koroton vieraspo Lyhytaikainen korollinen vieraspo Lyhytaikainen koroton vieraspo VASTATTAVAA YHTEENSÄ TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 41,68 47,04 Suhteellinen velkaantuneisuus 38,04 23,13 Kertynyt yli/alijäämä/ Kertynyt yli/alijäämä, /as Konsernin lainat, /as Kon. lainakanta , Kon. lain.saamiset , Kunnan asukasmäärä Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat konsernin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Koko pääoma kaavassa tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Kun käytetään lyhennyttyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. 49

51 Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa konsernin asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Kuntayhtymän konsernissa asukaskohtaista tunnuslukua ei esitetä. Konsernin lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lyhennyttyä konsernikaavaa käytettäessä konsernin lainakanta muodostuu korollisen vieraan pääoman eristä. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Konsernin lainat, euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhtymän konsernissa ei asukaskohtaista lainamäärää esitetä. Konsernin lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 50

52 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Taipalsaaren kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen tulos on ,34 euroa alijäämäinen. Kunnanhallitus esittää, että Tehdään kirjastoon liittyvä poistoeron vähennyskirjaus ,36 euroa ja lisäksi vuodeosaston poistoeron vähennyskirjaus ,96 euroa, yhteensä ,32 euroa. Tilikauden alijäämä ,02 euroa siirretään oman pääoman edellisten tilikausien yli- /alijäämätilille. TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Todetaan, että kunnan taseessa edellisten kausien ylijäämää on ,36 euroa. Vaikka tilikauden alijäämä on ,02 euroa, kuntalain edellyttämää tarvetta talouden tasapainottamistoimenpiteisiin ei ole. Kunnanhallitus kuitenkin toteaa, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kertyneistä alijäämistä 24,064 milj. osa on myös Taipalsaaren kunnan vastuulla ja kertyneen alijäämän kattaminen jatkuu tulevina vuosina aiemmin hyväksytyn suunnitelman mukaan. Perussopimuksen mukainen Taipalsaaren kunnan osuus kertyneistä alijäämistä on Eksoten tilinpäätöksen mukaan noin 0,882 milj. euroa. 51

53 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Vaalit Tehtäväalueen talous Vuonna 2014 järjestettiin europarlamenttivaalit. Äänioikeutettuja vaaleissa oli 3684, joista äänesti Äänestysprosentti oli näin ollen 39,3 %. Koko maan äänestysprosentti oli 41,0 %. Tarkastus ja arviointi Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty kuntalaissa ja kunnan tarkastussäännössä. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot , ,00- Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , ,09 Toimintakate , ,09 Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , ,79- Toimintakate , ,79-52

54 Konsernihallinto Konsernihallinnon tehtävänä on avustaa valtuustoa, kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa kunnan toimialojen ja konserniin kuuluvien yhteisöjen johtamisessa ja toimintojen linjauksia koskevien kunnanhallituksen ja valtuuston päätösten valmistelussa ja täytäntöönpanossa. HALLINTOPALVELUT Hallintopalveluiden tehtäväalue vastaa kunnan yleis- ja taloushallinnosta, henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta, riskienhallinnasta, julkisista hankinnoista sekä kunnan omaisuuden hallintaa koskevista asioista. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot , ,92 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , ,97 Toimintakate , ,89 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Pappilanniemen markkinointi ja tontinmyynti EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 4: Kilpailukykyinen imago asuinkuntana sekä yritysten sijoittumisalueena VASTUUHENKILÖ Kunnanjohtaja, hallintojohtaja ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI Pappilanniemen markkinointia ja myyntiä jatketaan valitun linjauksen mukaisesti. Mittari: AO 15, AR 2, AK 1 TOTEUMA AO 6 AR 2 AK 0 Raportointi: Kunnanhallitus Tavoitetta ei saavutettu. 53

55 TOIMINNALLINEN TAVOITE Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ 5: Osaamisen ja työllisyyden edistäminen hallintojohtaja ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA Tukityöllistettävien hyödyntäminen kunnan palvelutuotannossa. Mittari: Työssäoloehdon täyttävä tukityöllistäminen 7 henkilölle. Raportointi: Kunnanhallitus Järjestetty 10 henkilölle. Tavoite saavutettu. TOIMINNALLINEN TAVOITE Ajantasainen tieto taloudellisesta tilanteesta päätöksenteon pohjaksi. EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ 6: Tasapainoinen kuntatalous palvelujen järjestämisen tukena hallintojohtaja ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA Olemassa olevien ohjelmistojen entistä tehokkaampi hyödyntäminen, kustannuslaskennan kehittäminen. Hanke aloitettiin syksyllä 2014 ja jatkuu vuoden 2015 aikana kun yhtiöittämisjärjestelyihin liittyvät muutokset on saatu päätökseen. Mittaristo käytössä vuoden 2015 talousarviota laadittaessa. Raportointi: Kunnanhallitus Tavoitetta ei saavutettu. TOIMINNALLINEN TAVOITE EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA Kuntarakenneselvityksen tekeminen yhdessä muiden Etelä-Karjalan kuntien kanssa. 11: Toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja konserniohjaus 54

56 VASTUUHENKILÖ johtoryhmän jäsenet ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA Tehdään valtion edellyttämä selvitys. Mittaristo käytössä vuoden 2015 talousarviota laadittaessa. Selvitys tehtiin ja se valmistui vuoden 2014 aikana. Selvitys valmis annettuun määräaikaan mennessä. Raportointi: Kunnanhallitus Tavoite saavutettu. TOIMINNALLINEN TAVOITE Lämpölaitoksen yhtiöittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ 11: Toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja konserniohjaus kunnanjohtaja, hallintojohtaja, tekninen johtaja ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA Lämpölaitostoiminnan siirtäminen perustettavalle yhtiölle mennessä. Yhtiöittämistä koskevat selvitykset tehtiin syksyllä 2014 ja valtuusto teki selvitysten pohjalta yhtiöittämispäätöksen. Taipalsaaren Lämpö Oy aloitti toimintansa Raportointi: Kunnanhallitus Tavoite saavutettu. TOIMINNALLINEN TAVOITE Henkilöstöohjelman päivittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ 12: Taipalsaari on kilpailukykyinen ja luotettava työnantaja kunnanjohtaja, hallintojohtaja ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA 55

57 Määritetään kunnan henkilöstöpolitiikan keskeiset linjaukset tuleville vuosille vuoden 2014 aikana. Hanketta ei ollut mahdollista toteuttaa resurssipulan takia. Raportointi: Kunnanhallitus Tavoitetta ei saavutettu. TOIMINNALLINEN TAVOITE Palkkausjärjestelmän uudistaminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ 12: Taipalsaari on kilpailukykyinen ja luotettava työnantaja kunnanjohtaja, hallintojohtaja ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA Suoritetaan tehtävien vaativuuden arviointi koko henkilöstölle. Määritetään tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteet vuoden 2014 aikana. Raportointi: Kunnanhallitus Hanketta ei ollut mahdollista toteuttaa resurssipulan takia. Hanke tulee käynnistää mahdollisimman pian vuoden 2015 aikana, koska heinäkuussa otetaan käyttöön työehtosopimuksen mukaiset uudet hinnoittelutunnukset ja palkkausjärjestelmä tulee sopeuttaa työehtosopimuksen muutoksiin. Tavoitetta ei saavutettu. Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Hallintopalveluiden toiminta ja talous on toteutunut pääosin suunnitelmien mukaisesti. Tuloarvioiden alitus johtuu siitä että tontinmyynnille asetettuja tavoitteita ei saavutettu ja esimerkiksi Saimaanharjun hammashoitolan kahta osaketta ei saatu myyntiin budjetoidun mukaisesti. Määrärahaylityksestä noin euroa johtuu lomapalkkavelan ja siihen liittyvien sivukulujen muutoksesta. Kunnassa ei ole budjetoitu lomapalkkavelan muutosta ja koko henkilöstön lomapalkkavelan muutos on kirjattu henkilöstöhallinnon kustannuspaikalle. Muita ennakoimattomia ylityksiä olivat mm. työterveyshuolto (noin euroa). Uusi hallintosihteeri aloitti tehtävässään helmikuussa Talousarviovuoden aikana osallistuttiin aktiivisesti maakunnallisen kuntarakenneselvityksen valmisteluun ja vastattiin useisiin eri hallinnonuudistushankkeisiin liittyviin lausuntopyyntöihin. Vuoden aikana aloitettiin myös kunnan arkistojen läpikäynti ja uuden tiedonohjaussuunnitelman laadinta sekä sopimusten vienti sopimushallintajärjestelmään. 56

58 Taloushallinnossa otettiin käyttöön uusi konsernitilinpäätöksen laadintaohjelma, sekä osallistuttiin palkanlaskennan ulkoistushankkeeseen sekä lämpölaitosliiketoiminnan yhtiöittämiseen. Henkilöstöhallinnossa jatkettiin toimintatapojen yhtenäistämistä. Palkanlaskenta ulkoistettiin Saimaan Talous ja Tieto Oy:lle ja ulkoistuksen yhteydessä saatiin käyttöön useita työprosesseja helpottavia henkilöstöhallinnon järjestelmiä. Keväällä 2014 otettiin käyttöön sähköinen kehityskeskustelulomake. Henkilöstöasioita on kuvattu tarkemmin laaditussa henkilöstökertomuksessa. Tietohallinnossa osallistuttiin toimialojen omiin kehittämisprojekteihin ja normaalien kalustohankintojen lisäksi hankittiin ja asennettiin luottamushenkilöille tablet -tietokoneet kokousmateriaalien sähköistä toimittamista varten. Taipalsaari edusti Länsi-Saimaan kuntia sähköisen asioinnin kehittämishankkeessa jonka seurauksena uusi maakunnallinen sähköisen asioinnin portaali otettiin käyttöön alkuvuodesta

59 TUKIPALVELUT Tukipalveluiden tehtäväalue vastaa kunnanhallituksen alaisuudessa ruokapalveluiden ja siivouspalveluiden järjestämiseen liittyvistä tehtävistä. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot , ,30 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , ,09- Toimintakate , ,79- Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Ruoan hävikin vähentäminen. EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 9: Kestävän kehityksen sekä ympäristö-vastuullisuuden edistäminen VASTUUHENKILÖ Hallintojohtaja, ruokapalveluesimies, siivouspalveluesimies ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI Tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto kunnan ruokapalveluissa vuoden loppuun mennessä. TOTEUMA Järjestelmä otettu käyttöön suunnitelmien mukaan ja ruoan valmistus perustuu koulujen ja päiväkotien tekemiin tilauksiin. Raportointi: Kunnanhallitus Tavoite saavutettu. Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Toiminta ja talouden toteuma ovat olleet suunnitelmien mukaista. Sekä siivous- että ruokapalveluissa on valmistauduttu uusien tilojen käyttöönottoon vuonna Siivouspalveluissa on tehty alustavat siivousmitoitukset uusille kiinteistöille ja laskettu vaikutukset henkilöstötarpeeseen. Ruokapalveluissa on otettu käyttöön tuotannonohjausjärjestelmä ja järjestelmästä saadut kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Tuotannonohjausjärjestelmän myötä elintarviketilaukset on pystytty optimoimaan suhteessa sivistystoimen ateriatilauksiin. 58

60 KEHITTÄMISPALVELUT Kehittämispalveluiden tehtäväalue vastaa kehittämisjaoston alaisuudessa yhdyskuntasuunnitteluun, joukkoliikenteeseen, viestintään ja markkinointiin, elinkeinoelämän edistämiseen, kunnan kehittämishankkeisiin, kylätoimintaan, vapaa-ajan asumiseen ja saaristoasioiden hallintoon liittyvistä tehtävistä. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot , ,33 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , ,45- Toimintakate , ,12- Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Asuntopoliittisen ohjelman päivittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 4: Kilpailukykyinen imago asuinkuntana sekä erityisesti matkailu- ja palvelualojen pk-yritysten sijoittumisalueena VASTUUTAHO Kehittämispalvelut ARVIOINTIMITTARIT Valmis 9/2014 TOTEUMA Työ valmistui suunnitellussa aikataulussa. Raportointi: Kehittämisjaosto Kunnanhallitus Valtuusto hyväksyi joulukuussa. Tavoite saavutettu TOIMINNALLINEN TAVOITE Elinkeino-ohjelman päivittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO 4: Kilpailukykyinen imago asuinkuntana sekä erityisesti matkailu- ja palvelualojen pk-yritysten sijoittumisalueena Kehittämispalvelut 59

61 ARVIOINTIMITTARIT Valmis 11/2014 Raportointi: Kehittämisjaosto Kunnanhallitus TOTEUMA Työryhmä kokosi ja kuvasi ohjelman tavoitteita Wirman ohjauksessa asetetun aikataulun mukaisesti. Valtuusto hyväksyi lokakuussa Tavoite saavutettu TOIMINNALLINEN TAVOITE Maapoliittisen ohjelman päivittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO ARVIOINTIMITTARIT Valmis 5/2014 Raportointi: Kehittämisjaosto Kunnanhallitus : Aktiivinen maanhankinta ja kaavoitus mahdollistavat jatkuvan tonttitarjonnan taajama-alueilla. Kehittämispalvelut TOTEUMA Luonnos oli valmis toukokuussa, siitä pyydettiin lausuntoja kesäkuussa. Valtuusto hyväksyi syyskuussa. Tavoite saavutettu TOIMINNALLINEN TAVOITE Kaavojen valmistelu EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO ARVIOINTIMITTARIT 1 täydennysasemakaava valmis 11/ asemakaava valmis 3/ osayleiskaava valmis 9/2015 Raportointi: Kehittämisjaosto Kunnanhallitus : Aktiivinen maanhankinta ja kaavoitus mahdollistavat jatkuvan tonttitarjonnan taajama-alueilla. Kehittämispalvelut TOTEUMA Päiväkodin asemakaava valmistui alkuvuodesta. Pappilanniemen kaavamuutos, luonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä heinäkuussa. Valtuusto hyväksyi lokakuussa. Käynnistettiin Saimaanharjun Konstunrannan kaavoituksen ideakilpailu. Voittajatyö valittiin tammikuussa Suur-Saimaan osayleiskaavan muutos Ilkonsaaret ja Myhkiönsaaret. Valtuusto hyväksyi elokuussa. Näiden ohella tuli vireille lokakuussa yksityisten toimijoiden Kesärannan ranta-asemakaava ja Pohjahiekan ranta-asemakaava. Tavoitteet saavutettu 60

62 Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Kehittämispalveluissa työ on suuntautunut maanhankintaan ja kaavoitukseen. Maanhankinnassa on oltu aktiivisia laatukäytävän alueella keskeisillä kehittämissuunnilla, kuten Kuivaketveleessä ja Jauhialantien alueilla. Maakauppaneuvottelut ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Kylätoimintamäärärahasta myönnettiin avustusta eri kyläyhdistysten ja toimikuntien esittämiin kohteisiin. Kohteet olivat pääosin alueiden kunnostusta ja tapahtumien järjestämistä. 61

63 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän omistajaohjaukseen liittyvien asioiden valmistelusta ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä tehtävistä. Hyvinvointijaoston yleisenä tehtävänä on kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja työkykyisyyden edistäminen painottuen ehkäisevään ja kuntalaisten omatoimisuutta tukevaan toimintaan. Hyvinvointijaosto koordinoi kunnan eri toimialojen tuottamia ja järjestämiä palveluita siten, että ne tukevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Hyvinvointijaoston erityisenä tehtävänä on tehdä kunnanhallitukselle esitys Taipalsaaren kunnan ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin välillä laadittavasta palvelusopimuksesta, joka turvaa riittävien ja tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden Taipalsaaren kunnan asukkaille sekä asettaa Taipalsaaren kunnan kannalta tavoitteet Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toiminnalle ja taloudelle sekä toiminnan kehittämiselle. Lisäksi hyvinvointijaoston tehtävänä on valvoa ja arvioida Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toimintaa ja palvelusopimuksen toteutumista Taipalsaaren kunnan ja sen asukkaiden kannalta sekä raportoida kunnanhallitukselle ja -valtuustolle tavoitteiden toteutumisesta. Tehtäväalueen talous Sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtäväalue vastaa kunnanhallituksen hyvinvointijaoston alaisuudessa Etelä- Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot , ,22- Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , ,54- Toimintakate , ,76-62

64 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Hyvinvointisuunnitelman indikaattorien/tavoitteiden edistäminen ja hyvinvointikertomuksen käyttöönotto EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 2: Hyvinvointipalveluiden painopiste on ennaltaehkäisyssä. VASTUUTAHO ARVIOINTIMITTARIT Sosiaali- ja terveyspalvelut TOTEUMA Kevään 2014 aikana koottiin laaja indikaattorimateriaali. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijatyönä tehtiin analyysi hyvinvointipalvelujen kehittämisestä Taipalsaarella. Kesällä ja syksyn aikana valmisteltiin hyvinvointikertomus sekä sen vuosittainen osio. Hyvinvointikertomus raportoidaan valtuustolle alkuvuodesta Raportointi: Kunnanhallitus Tavoite saavutettu TOIMINNALLINEN TAVOITE Vanhusneuvoston työn vakiinnuttaminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO ARVIOINTIMITTARIT Suunnitelma valmis 7/2014 3: Kuntalaiset osallistuvat kunnan päätöksentekoon sekä kehittämiseen ja yhteisöllinen toiminta on aktiivista. Sosiaali- ja terveyspalvelut TOTEUMA Vanhusneuvosto on kokoontunut vuoden aikana kuusi kertaa. Eksoten johdolla on valmisteltu alueellinen vanhuspalvelusuunnitelma ja sen pohjata on tehty edelleen kunnallisia suunnitelmia. Työ jatkuu vuoden 2015 puolella. Sisällöllisiä toimenpiteitä on otettu tavoitteeksi vuoden 2015 talousarviossa. Raportointi: Kunnanhallitus Tavoite saavutettu 63

65 Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Hyvinvointikertomuksen indikaattoreita täsmennettiin syksyn aikana. Eksoten johdolla valmistui suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vanhuspalvelusuunnitelma). Siinä on kuvattu keskeisimmät toimintatavat ikääntyvien tukemiseksi. Keskeisissä rooleissa ovat Eksote, kunnat ja kolmannen sektorin toimijat. Talous toteutui suunnitelmia positiivisemmin Eksoten toiminnassa. Loppuvuodesta käydyn palvelusopimusneuvottelun linjausten mukaan huomiota kiinnitetään kuluvana vuonna hyvinvointiaseman sisällön kehittämiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä hoitotakuun toteutumiseen. Tässä tärkeää on kunnan ja Eksoten toimintojen ja toimijoiden saumaton yhteistyö. Päätettiin aloittaa vuoden vaihteessa 2015 yhteistyö Luumäen kunnan kanssa asiantuntijapalvelujen käytössä hyvinvointipalvelujen suunnittelun ja Eksoten omistajaohjaukseen liittyvissä tehtävissä. 64

66 Sivistyspalvelut Sivistyspalveluiden tehtävänä on tukea ja kannustaa kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia luomalla edellytyksiä tasokkaaseen koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja monipuoliseen vapaa-aikaan. SIVISTYSPALVELUIDEN HALLINTO Sivistyspalveluiden hallinnon tehtävänä on avustaa sivistyslautakuntaa toimialan johtamisessa ja toimintojen linjauksia koskevien päätösten valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , , , ,73 Toimintakate , , , ,73 65

67 PERUSOPETUS Perusopetuksen tehtäväalue vastaa kunnan perusopetuksesta. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot , , , , ,35 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , , , , ,76- Toimintakate , , , , ,11- Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Opetuksen laadun kehittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palveluntuottajasta 2: Hyvinvointipalveluiden painopiste on ennaltaehkäisyssä 4: Kilpailukykyinen imago asuinkuntana sekä erityisesti matkailu- ja palvelualojen pk-yritysten sijoittumisalueena VASTUUTAHO TOIMENPITEET / MITTARI Laadukas opetus on yksi kunnan vetovoimatekijöistä. Opetuksen laatua edistävät mm. pätevät ja motivoituneet opettajat, riittävän pienet opetusryhmät, riittävät resurssit opetuksen järjestämiseen (tuntikehys, määrärahat). Mittari: Asiakastyytyväisyyskyselyt, hyvinvointiprofiili sekä koululaisille että henkilökunnalle, oppimistulokset. Perusopetus TOTEUMA Opetuksen laadusta huolehtiminen on jatkuva prosessi. Opetushenkilöstö osallistuu täydennyskoulutuksiin määrärahojen puitteissa. Opetusryhmien koko pystyttiin pitämään riittävän pienenä ja tehokkaana opetushallituksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetun avustuksen ja käytössä olleen opetustuntiresurssin eli tuntikehyksen turvin. Opetusryhmien keskikoko oli lukuvuonna oppilasta ja lukuvuonna se on 16 oppilasta. Toukokuussa 2014 tehtiin ensimmäistä kertaa oppilaille Opetushallituksen Hyvinvointiprofiilikysely, jonka tulosten analysointi on osa laadun arviointia. Kyselyn vastausten pohjalta yksiköt voivat tehostaa toimintaansa oppilaan koulunkäynnin tukena. Kyselyä jatketaan vuosittain neljäsluokkalaisille oppilaille. Keväällä 2014 aloitettiin kuntakohtaisen opetussuunnitelman valmistelu kansallisten Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Perusteluonnoksiin tutustuttiin ja oman toiminnan kehittämistä suhteessa suunnitelmaluonnokseen alettiin valmistella. Perusteet hyväksyttiin ja työtä jatketaan lukuvuoden edetessä. 66

68 Raportointi: Sivistyslautakunta TOIMINNALLINEN TAVOITE Toteutunut suunnitellusti. Oppimisympäristön teknologian kehittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palveluntuottajasta Perusopetus TOIMENPITEET / MITTARI TOTEUMA Nykyaikainen teknologia opetuskäytössä motivoi opettajia ja antaa oppilaille uusia mahdollisuuksia tiedonhankintaan ja sen käsittelyyn. Sähköiset oppimateriaalit tuovat monipuolisuutta opetukseen. Mittari: Opetusvälineiden uusiminen, kyselyt/reflektoinnit välineistön käytöstä opetuksessa, koulutus, oppimisalustan käyttöönotto/opettaja/luokka Lukuvuoden loppupuolella otettiin pilottikäyttöön Itslearning oppimisalusta, jonka avulla tietotekniikkaa tuodaan osaksi oppimisprosessia. N. 25 % opettajista aloitti alustan testauksen. Koulujen laitekanta asettaa vielä jonkin verran rajoitteita tietotekniikan tehokkaalle ja tasapuoliselle hyödyntämiselle opetuksessa. Lähinnä laitteiden tai internetyhteyksien hitaudesta johtuen opettajien sitoutuminen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen vaihtelee vielä selvästi. Raportointi: Toteutunut osittain. Sivistyslautakunta

69 TOIMINNALLINEN TAVOITE Kodin ja koulun yhteistyö EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 2: Hyvinvointipalveluiden painopiste on ennaltaehkäisyssä. 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueille. 10: Sisäinen ja ulkoinen viestintä on avointa ja tehokasta ja sillä edistetään kunnan kilpailukykyistä imagoa. VASTUUTAHO Perusopetus TOIMENPITEET / MITTARI TOTEUMA Toimiva yhteistyö on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen keskeinen tuki. Hyvä yhteistyö mahdollistaa varhaisen puuttumisen oppilaan mahdollisiin ongelmiin. Yhteistyö taataan avoimuudella ja ajantasaisella, tehokkaalla tiedottamisella. Vanhempainyhdistystoiminnan vahvistaminen ja tukeminen edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Mittari: huoltajien palaute asiakastyytyväisyyskyselynä, henkilökunnan keskinäinen reflektointi ja hyvinvointiprofiilin vastaukset, vanhempainyhdistysten aktiivisuus toiminnassa Oppilaille ja huoltajille järjestettiin kysely perusopetuksen arvoista osana opetussuunnitelman uudistamisprosessia. Huoltajille pidettiin kaikkien koulujen yhteinen vanhempainilta syyskuussa, jossa kyselyn tulokset esiteltiin. Oppilaita osallistetaan oppilastoimikuntien kautta vaikuttamaan oman koulunsa toimintaan. Huoltajille tiedotetaan koulujen tapahtumista aktiivisesti. Palautetta toivotaan ja sitä annetaan tarvittaessa. Vanhempainvartit toteutetaan kattavasti. Wilman käyttö on tehostunut ja laajentunut entisestään. Tällä hetkellä huoltajat käyttävät Wilmaa lähes 100 prosenttisesti. Oppilashuollon osalta elokuun alussa voimaan astunut uusi opiskelijahuoltolaki on vaatinut henkilöstön uudelleenkouluttamista sekä uuden työkalun, oppilashuoltokertomusalustan, käyttöönoton. Uudet oppimisen tuen työtavat ja työryhmät on saatu käyttöön mutta prosessien toimivuutta kehitetään edelleen työn ohessa. Vuoden 2014 alussa astui voimaan ns. koulurauhalaki, jossa koululle säädettiin uusia keinoja häiriökäyttäytymisen ehkäisyyn ja siitä ojentamiseen. Käytänteet toimivat riittävällä tavalla eikä voimakkaimpiin uusiin keinoihin tarvinnut turvautua. Raportointi: Toteutunut suunnitellusti. Sivistyslautakunta

70 TOIMINNALLINEN TAVOITE Turvalliset ja viihtyisät oppimisympäristöt EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueille. 9: Kestävän kehityksen sekä ympäristövastuullisuuden edistäminen ja Saimaan luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen VASTUUTAHO Perusopetus TOIMENPITEET / MITTARI TOTEUMA Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava koulujen ja niissä työskentelevien ihmisten fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta. Opetusryhmille on tarjottava asianmukaiset säädösten mukaiset tilat toimia eri oppiaineissa. Pelastussuunnitelmien päivitys. Mittari: Työtyytyväisyyskysely, hyvinvointiprofiili, tehdyt korjaukset ja remontit Vehkataipaleen koululla ei pystytty toteuttamaan kesäksi 2014 suunniteltua ilmanvaihdon saneerausta riittämättömien talousarvioon varattujen resurssien vuoksi. Loppuvuodesta keskimmäinen luokkatila tyhjennettiin säännöllisestä käytöstä sisäilmariskien pienentämiseksi. Koulu sai toiminnan kuitenkin järjestettyä kohtuullisen hyvin. Valtuusto päätti joulukuussa selvityttää teknisellä toimella koulun kunnon keväällä Saimaanharjun koulun ympäristössä, Kirkonkylän koululla ja Omenatarhan päiväkodilla jouduttiin kiinnittämään erityistä huomiota lasten ja nuorten liikkumiseen syksyllä alkaneiden rakennustöiden vuoksi. Tarkka ohjeistus vaarapaikkojen osalta sekä yhteistyö rakentamisesta vastanneiden tahojen kanssa riskien ennakoinnin suhteen oli tärkeää. Pelastussuunnitelmat ovat ajantasaiset. Raportointi: Toteutunut. Sivistyslautakunta

71 TOIMINNALLINEN TAVOITE Täydennyskoulutus ja työnohjaus perusopetuksessa EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 12: Taipalsaari on kilpailukykyinen ja luotettava työnantaja, työhyvinvointia seurataan ja kehitetään. VASTUUTAHO Perusopetus TOIMENPITEET / MITTARI TOTEUMA Opetustyö on jatkuvan muutoksen ja haasteiden kohteena, sen vuoksi opettajakunta tarvitsee tehokasta täydennyskoulutusta ja osin myös työnohjausta tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulutus myös lisää motivaatiota ja kehittämishalukkuutta. Mittari: Koulutuksessa käyneiden määrä/ koko opettajamäärä, pv/opettaja; Ops-koulutukseen osallistuu koko henkilöstö, laaditaan henkilökohtaiset kouluttautumissuunnitelmat pitkäjänteistä ammattitaidon kehittämistä varten Tammikuussa osa opettajista osallistui valtakunnallisille Educamessuille. Koulutuksen pääpaino oli opetussuunnitelmauudistukseen valmistautumisessa; n. 15 sivistystoimen työntekijää osallistui Opetushallituksen OPStuki2016 koulutuspäiville Kouvolassa kolmena eri päivänä vuoden aikana. Kevään opettajien vesokoulutuksessa aiheena hätäensiapu. Syksyn vesossa valmisteltiin opetussuunnitelmaa ja määriteltiin paikallisen opetussuunnitelman arvopohja. Työnohjausta järjestettiin erityistä tukea antaville opettajille. Raportointi: Toteutunut suunnitellusti. Sivistyslautakunta Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama % TP Oppilasmäärä % Oppikirjahankinnat, /oppilas % Koulukuljetukset, /kuljetusoppilas ,5 % Oppimateriaalihankinnat, /oppilas % Oppilaita/opettaja, yleisopetus Tuntia/1.-9. lk. opp. 1,98 70

72 Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Tehtäväalueen taloudenpito on toteutunut suunnitellusti. Talousarviovuodelle 2014 määritellyssä raamissa on pysytty toimintakatteen ollessa n ylijäämäinen. Kouluille annettiin säästövelvoite, jossa pääpaino oli oppimateriaalien tehokkaassa käytössä sekä oppikirjojen kierrätyksessä. On huomattava, että em. menoista säästäminen ei ole pidemmällä aikavälillä kestävää, vaan välttämättömien investointimenojen siirtoa myöhemmäksi. Lyhyellä aikavälillä säästöstä ei synny ylipääsemättömiä ongelmia. Päinvastoin, tarkan euron politiikka saa katsomaan toimia kriittisesti ja hankintoja mietitään jatkossakin oletettavasti tarkoin. Koulukuljetukset jouduttiin kilpailulainsäädäntösyistä kilpailuttamaan ja se johti kunnan ja tehtäväalueen kannalta negatiiviseen lopputulokseen. Kuljetuskustannukset nousivat n. 10 % kuljetusoppilasta kohden. Kilpailutuksella saavutettiin kuitenkin hyvä vertailtavuus ja selkeys kuljetuskustannusten muodostumisesta. Kuljetuskustannusten kehitystä on kilpailutuksen ansiosta aiempaa selkeämpää seurata vuositasolla. Oppilasmäärät opetusryhmissä yhtä opettajaa kohti ovat hieman alle maan keskiarvon. Tunnusluvussa ovat mukana kaikki perusopetuksen luokat Maan keskiarvo vastaavalla tavalla ilmaistuna on 18 oppilasta. Etelä- Karjalan kunnissa on keskimäärin 17,7 oppilasta opettajaa kohti. Vertailun vuoksi: vastaava luku OECD-maissa on 21,2 oppilasta. Mainitut vertailuluvut ovat vuodelta Toiminnallisesti yksiköt ovat hyvin organisoituja ja johdettuja. 71

73 VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen tehtäväalue vastaa kunnalle kuuluvista lasten päivähoitoon, esiopetukseen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan kuuluvista tehtävistä. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot , , , ,30 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , , , , ,66- Toimintakate , , , , ,96- Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Varhaiskasvatussuunnitelman uudistaminen (Vasu-hanke) EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palveluntuottajasta Varhaiskasvatus TOIMENPITEET / MITTARI TOTEUMA Hankkeen läpivieminen. Täydennyskoulutuksen järjestäminen koko henkilöstölle Mittarit: Henkilöstökysely v ja asiakaskysely hankkeen toteutuksesta. Raportointi: Sivistyslautakunta Varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön toimintakauden alussa syksyllä Henkilöstökoulutukset on toteutettu koko henkilöstölle kesäkuussa. Kyselyjä ei ole toteutettu. Hanke on viety läpi. Asiakaskyselyä / henkilöstökyselyä ei toteutettu. 72

74 TOIMINNALLINEN TAVOITE Avointen palveluiden ja Taipalsaari-lisän kehittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO 3: Kuntalaiset osallistuvat kunnan päätöksentekoon sekä kehittämiseen ja yhteisöllinen toiminta on aktiivista. Varhaiskasvatus TOIMENPITEET / MITTARI TOTEUMA Verkostoituminen/ Avointa varhaiskasvatusta kumppanuudellahankkeen käynnistäminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Kilpailukykyisyyden säilyttäminen Taipalsaarilisässä Seudullista hankerahoitusta ei avoimen palveluiden kehittämiselle saatu. Taipalsaarilisän euromäärä (150 / lapsi) ja käyttö on pysynyt ennallaan. Taipalsaarilisä oli sivistyslautakunnan säästöehdotuksena talousarviossa Valtuusto päätti jatkaa taipalsaarilisän maksamista vuonna Mittarit: Avointa toiminta kumppanuudella - hankkeen tulokset. Taipalsaarilisän käyttäjämäärän kehitys. Raportointi: Sivistyslautakunta Taipalsaarilisää koskeva käsittely jatkuu vuonna

75 TOIMINNALLINEN TAVOITE Päivähoitopaikkojen määrän turvaaminen yksityisten hoitajien määräaikaisten sopimuksien keinoin EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 5: Elinvoimainen paikallistalous lisää kuntalaisten hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta. VASTUUTAHO Varhaiskasvatus TOIMENPITEET / MITTARI Nykyisten työsuhteisten hoitajien määrän säilyttäminen. Rekrytoidaan n. 2-3 yksityistä hoitajaa tarpeen mukaan. Perhepäivähoidon markkinointi ja rekrytointisuunnitelma. Työstarttipaketti hoitajille. Mittari: Perhepäivähoidon sijoitusten määrän kehittyminen. Rekrytoitujen hoitajien määrä. Raportointi: Sivistyslautakunta TOTEUMA Nykyiset hoitopaikat ovat riittäneet päivähoidon toteuttamiseksi. Ei tarvetta rekrytoida. Ei toimenpiteitä. TOIMINNALLINEN TAVOITE Sähköisten palvelujen kehittäminen varhaiskasvatuksessa EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO TOIMENPITEET / MITTARI Otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen sähköinen asiointi osana Efficajärjestelmää. Mittari: Sähköisten hakemusten määrä/ paperihakemusten määrä 10: Sisäinen ja ulkoinen viestintä on avointa ja tehokasta ja sillä edistetään kunnan kilpailukykyistä imagoa. Varhaiskasvatus ja tietohallinto TOTEUMA Sähköinen asiointi käynnistyi huhtikuussa. Varhaiskasvatuksen hallinnollinen asiakasprosessi oli täysin sähköisesti toteutettavissa vuoden lopussa. Hakemuksia varhaiskasvatukseen tuli koko vuoden aikana 201, joista 23 oli Web-hakemuksia (sähköisiä). Raportointi: Sivistyslautakunta Sähköinen asiointi on otettu hallinnollisesti käyttöön. Sähköisiä hakemuksia tuli vähän (vain 23) suhteessa paperihakemuksiin, koska haku painottui vuoden alkupuoliskolle. Sähköinen asiointi otettiin käyttöön vasta huhtikuussa

76 Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama% TP Lasten kulttuuripalvelut, /lapsi Päivähoitolasten koulu-, askartelu- ja leikkivälinemenot, /lapsi Esiopetuslasten koulu-, askartelu- ja leikkivälinemenot, /lapsi 10,00 10,00 6,00-40 % 30,00 40,00 51, % 50,00 52,00 37,00-26 % Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Vuonna 2014 kunnan päivähoitopaikkatuotanto koostui kolmesta päiväkodista, ja yhdestä vuororyhmäperhepäiväkodista ja neljän (4) omassa kodissa toimivan perhepäivähoitajan tarjoamista hoitopaikoista. Päivähoidossa olevien lasten lukumäärä oli 150 lasta Luku on n. 44 % Taipalsaarella asuvista 0-7-vuotiaista. Lukuun ei ole laskettu 6 -vuotiaita, jotka ovat paikalla vain 4h esiopetuksessa. Alla olevasta taulukosta näkyy päivähoito- ja esiopetusikäisten lasten määrän kehittyminen kolmen vuoden ajanjaksolla vuotiaat lapset päivähoidossa kunnan 0-7 v. lapset % 51 % 51 % 44 % ( Effica) Jos lapsi on säännöllisesti poissa päivähoidosta osan kalenterikuukaudesta, perheelle määritellään suhteutettu hoitomaksu perheen ilmoittamien hoitopäivien mukaisesti. Suhteutettuja hoitopäivä käyttää keskimäärin 64 % päivähoitoikäisistä. Suhteutettujen hoitopäivien käytöllä on vaikutusta päivähoidon käyttöasteeseen ja asiakasmaksuihin. Alla olevasta taulukosta päivähoidon suhteutettujen hoitopäiviä käyttävien lasten määrä kolmelta vertailuvuodelta: % (114 lasta) % (105 lasta) % (107 lasta) 75

77 Esiopetus: Esiopetus tarjotaan pääsääntöisesti kunnan omana tuotantona. Lakisääteistä ilmaista esiopetusta tarjottiin kolmessa eri toimipaikassa: Metsäpolun päiväkodissa, Tiitäisen päiväkodissa ja Omenatarhan päiväkodissa. Kaiken kaikkiaan esiopetukseen osallistui vuoden 2014 aikana 123 lasta. Päivähoitoa tarvitsi 78 % esiopetuksen lapsista. Ilmaiseen esiopetukseen osallistui 23 % oppilaista. Esiopetusta ostettiin ostopalveluna Lappeenrannan kaupungilta Merenlahtelaisille lapsille (3). Alla olevasta taulukosta näkyy esiopetusikäisten oppilaiden määrä ja palveluntarpeet kolmelta vertailuvuodelta Esiopetukseen osallistuneet Esiopetus + päivähoito 72 % (88) 73 % (96) 78 % (96) esiopetus 4h. 27 % (33) 27 % (36) 22 % (27) Effica Osto- ja myyntipalvelut: Ostopalveluja ostettiin Lappeenrannan kaupungilta, Lemin kunnalta ja yksityisilta perhepäivähoitajilta ja päiväkodilta. Päivähoitoa ostettiin vuoden aikana 15 lapselle, joka on 10 % päivähoidon lapsista. Ostot toteutettiin etupäässä kevät puolella 2014 päivähoidon osalta. Ostopalveluiden piirissä olevat perheet ovat asiakassuhteessa kuntaan joten päivähoitomaksut saadaan tulona. Taipalsaaren kunta myi vuonna 2014 päivähoitopalveluita yhdelle ulkopaikkakuntalaiselle lapselle. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: Koululaisille tarjotaan pääsääntöisesti vain iltapäivätoimintaa, aamutoimintaa järjestetään vain erityishuoltoohjelman piirissä oleville kehitysvammaisille lapsille. Kehitysvammaisten lasten päivähoidosta, koululaisten aamuja /tai iltapäivähoidosta ja loma-ajan hoidosta on sovittu EKSOTE:n kanssa palvelusopimuksella. Erityishuoltolain mukaan päivähoito ja aamu-ja iltapäivätoiminta on maksutonta palvelua, jos lapselle on tehty erityishuoltoohjelma vammaishuollon kanssa. Alla olevasta taulukosta näkyy aamu-ja iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä. Vuosi 2013 on tilastoitu ajalta Iltapäivätoiminta aamu-ja iltapäivätoiminta 6 7 Lasten kotihoidon tukeminen: Kotihoidontuki ja Taipalsaarilisä: Kunta tuki lasten kotihoitoa lakisääteistä kodinhoidon tukea ja siihen liittyvää kuntalisää maksamalla. Koti-hoidon tukea sai 97 lasta ja Taipalsaarilisää 65 lasta. Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä: Yksityisen hoidon tukea käytti 3 perhettä. Yksityisen hoidon tuella päivähoidon valvonta tehtävä kuuluu kunnalle. Perhe ei ole asiakassuhteessa kuntaan, joten kunta ei saa toiminnasta tuloja. 76

78 Alla olevasta taulukossa on nähtävissä kotihoidon tuen asiakasmäärät vuositasolla kolmelta vertailuvuodelta: (Kela, Effica) 0-3-vuotiaat lapset kunnassa: Kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki: Taipalsaarilisä: Kotona hoidettiin % 0-3-vuotiaista lapsista 81 % 84 % 74 % Toiminnallinen ja taloudellinen analyysi: Varhaiskasvatuksen tehtäväalueen toimintamenot olivat Toimintatuloja saatiin Toimintakatteeksi muodostui Tulos oli ylijäämäinen, määrärahaa jäi käyttämättä n Rahaa jäi käyttämättä mm. sijaismenoista, asiakaspalveluiden ostot kunnilta ja muilta, ruokapalveluista ja muista tarvikeostoista. Päivähoidon kysyntä hiljeni vuonna 2014 odotetusta. Perheet hakivat päivähoitopaikkoja helmi-maaliskuussa yleisenä hakuaikana mutta peruivat hakemuksia kevään aikana. Syksyllä toimintakauden alkaessa päivähoitoon jäi hoitopaikkoja vapaiksi n. 20. Tilanne oli poikkeuksellinen ja siihen vaikutti heikentynyt työmarkkinatilanne ja suuri syntyvyys. Toimintakauden perustamisessa huomioitiin vähäiseksi jäävän lapsimäärän vaikutusta mm. henkilöstörakennetta muuttamalla. Kasvatustoiminnan avustajien työtehtävät siirtyivät koululaisten iltapäivätoiminnan avustajan tehtäviksi ja yhden lastenhoitajan opintovapaan sijaisuus jätettiin täyttämättä. Määräaikaisten työntekijöiden määrä pystyttiin minimoimaan. Sijaisten rekrytointi väheni, koska resurssia voitiin järjestellä sisäisesti. Kaksi työntekijää teki syksystä alkaen osa-aikaista työtä. Henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä tehtiin maltillisesti toiminnan luonteesta johtuen. Varhaiskasvatuksen käyttöasteeksi muodostui 68 %. Luku pitää sisällään päivähoidon, esiopetuksen, ostopalvelut ja koululaisten iltapäivätoiminnan. Vuoden alkupuoliskolla käyttöaste oli 75 %. Käyttöasteeseen vaikutti päivähoidon vähäinen kysyntä vuoden loppupuoliskolla ja suhteutettujen hoitopäivien käyttö, joka pysyi ennallaan vaikka lapsimäärä päivähoidossa vähentyi. 77

79 KULTTUURI JA VAPAA-AIKA Kulttuurin ja vapaa-ajan tehtäväalue vastaa kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-aikapalveluista. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot , , , ,94 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , , , ,44 Toimintakate , , , ,50 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Terveys- ja kuntoliikuntapalvelut EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO 2: Hyvinvointipalveluiden painopiste on ennaltaehkäisyssä. Kulttuuri ja vapaa-aika TOIMENPITEET / MITTARI Järjestetään monipuoliset liikuntapalvelut lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille. Terveys- ja kuntoliikuntapalveluiden saatavuus lisää kuntalaisten hyvinvointia ja aktiivisuutta sekä vähentää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Mittari: Kerhojen/ryhmien määrä, osallistujamäärät Raportointi: Sivistyslautakunta TOTEUMA Lumeton talvi haittasi ja teki paikoittain mahdottomaksi talviset liikuntamahdollisuudet. Kuntoliikunnan laturetkiä ei pystytty järjestämään, ns. kansanhiihtosuorituksetkin jäivät vähäisiksi, luistelemaan päästiin vain satunnaisesti. Kaukalopallon puulaakisarja jouduttiin peruuttamaan. Liikuntasaleja käytettiin vastaavasti entistä enemmän. Keväällä saimme Saimaanharjun kuntosalille uudet monipuoliset laitteet. Tämä uudistus lisäsi heti kuntosalilla kävijöiden määrää. Voimaa vanhuuteen, KKI ja Eläkeläisten vakiovuororyhmiltä ja muiltakin asiakkailta on tullut kiitosta uusista laitteista. Vapaaaikasihteeri on kerran kuussa käynyt antamassa ohjeita edellä mainituille ryhmille. Terveysliikuntaryhmiä kunnassamme toimii 27. Yhdessä EKSOTE:n kanssa järjestetty Ikäihmisten liikuntapäivät, sekä Vanhustenviikon liikunnalliset tapahtumat. Muita liikunnallisia/urheilullisia tapahtumia olemme olleet järjestämässä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Suurimpina tapahtumina SM-suunnistukset ja Taipalsaaren Soudut. Toteutunut osittain. 78

80 TOIMINNALLINEN TAVOITE Nuorisovaltuustotoiminta EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO 3: Kuntalaiset osallistuvat kunnan päätöksentekoon sekä kehittämiseen ja yhteisöllinen toiminta on aktiivista. Kulttuuri ja vapaa-aika TOIMENPITEET / MITTARI TOTEUMA Yhteisöllisyyden lisääntyminen ja asioihin vaikuttaminen. Mittari: Kokoukset/aloitteet/ osallistujamäärät Raportointi: Sivistyslautakunta Nuorisovaltuustossa toimi vuonna nuorta. Iältään he olivat vuotiaita. Nuorisovaltuusto kokoontui yhteensä 14 kertaa. Nuorisovaltuustossa käsiteltiin mm.: - Nuorisotalo Helmen rakentamiseen liittyviä asioita (Huonejärjestys, sisustus ja piha- alueen suunnittelu) - Nuva teki aloitteen kunnanhallitukselle nuorisovaltuuston edustajien läsnäolo- ja puheoikeudesta sivistyslautakunnassa ja teknisessä lautakunnassa - Nuva valmisteli lausunnon Taipalsaaren kunnan asuntopoliittiseen ohjelmaan - Nuva valmisteli lausunnon Taipalsaaren kunnanhallitukselle liittyen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin kunnassa - Nuva järjesti osana Taipalsaaren kesäpäiviä Iltamat tapahtuman nuorille yhteistyössä Selvin päin kesään kampanjan kanssa. - Nuva käytti osan budjetistaan uuden nuorisotalon pelien hankintaan Toteutunut osittain. 79

81 TOIMINNALLINEN TAVOITE Kerhotoimintojen kehittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 3: Kuntalaiset osallistuvat kunnan päätöksentekoon sekä kehittämiseen ja yhteisöllinen toiminta on aktiivista. VASTUUTAHO Kulttuuri ja vapaa-aika TOIMENPITEET / MITTARI Mielekästä, monipuolista tekemistä valvotusti iltaisin, viikonloppuisin. sekä koululaisten loma-aikoina. Mittari: Kerhojen ja osallistujien määrät TOTEUMA Kerhotoimintoja rahoitettiin vuonna 2014 osin lasten- ja nuorten kerhotoiminnan valtionavustuksella. Nuorten avoimet ovet - Avoimia ovia järjestettiin ainoastaan Saimaanharjun nuorisotiloilla, koska kirkonkylällä ei ollut kävijöitä. Saimaanharjulla kävijöitä oli kevätkaudella 2014 n. 18 nuorta/ilta ja syyskaudella n. 12 nuorta/ilta. Varhaisnuorisokerhot - Varhiskerhoja 5-6 luokkalaisille järjestettiin Saimaanharjun nuorisotiloilla ja kirkonkylän nuorisotiloilla. Saimaanharjulla kävijöitä oli keväällä 2014 n. 17 lasta/ kerta ja syksyllä n. 15 lasta/ kerta. Kirkonkylällä kävijöitä oli syksyllä ja keväällä n. 6 lasta/ kerta Lomakerho - Lomakerhoja järjestettiin Saimaanharjun nuorisotiloilla koulujen loma- aikoina seuraavalla tavalla: - Hiihtolomalla 5 päivänä, 8 lasta - Kesälomalla 10 päivänä, 10 lasta - Syyslomalla 5 päivänä, 21 lasta Raportointi: Sivistyslautakunta Toteutunut osittain. 80

82 TOIMINNALLINEN TAVOITE Etsivä nuorisotyö EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 2: Hyvinvointipalveluiden painopiste on ennaltaehkäisyssä. VASTUUTAHO Kulttuuri ja vapaa-aika TOIMENPITEET / MITTARI Syrjäytymisen ehkäisy, saatetaan nuoret olemassa olevien palvelujen piiriin. Mittari: Asiakkaiden määrä, kontaktikerrat, asiakaskyselyn kehittäminen Raportointi: Sivistyslautakunta TOTEUMA Etsivän nuorisotyön asiakkaina oli kuluneena vuonna yhteensä 22 nuorta, joista 12 oli aktiivisessa asiakassuhteessa. Ikäjakauma oli Kuusi on sijoittunut opiskelemaan, työkokeiluun tai töihin. Kutsunnoissa etsivä nuorisotyöntekijä tapasi 28 nuorta. Yhteydenottoja yksittäisten asiakkaiden kanssa kertyi vuoden aikana yhteensä 532, sekä yksi asiakkaan peruma tapaaminen ja viisi perumatonta hukkakäyntiä ja 69 hukkapuhelua. Lisäksi oli 94 asiakkaisiin liittyvää puhelua ja viestiä viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja kaksi asiakkaan verkostotapaamista. Webropol-kysely asiakaspalautetta varten avattiin kesällä, linkki löytyy muun muassa kunnan internetsivuilta. Yhtään vastausta ei ole vielä tullut. Toteutunut suunnitellusti. 81

83 TOIMINNALLINEN TAVOITE EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO Kirjaston kokoelman houkuttelevuuden lisääminen käyttämättömän aineiston poistoilla 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palveluntuottajasta Kulttuuri ja vapaa-aika TOIMENPITEET / MITTARI Hyllyt väljenevät, aktiivikäytössä oleva aineisto löytyy helpommin. Vähän käytetty lainoina muista kirjastoista yht. kirjastojärjestelmän kautta. TOTEUMA Huonokuntoista aineistoa on poistettu. Heili-kimppa on palvellut hyvin myös Taipalsaaren asiakkaita ja Taipalsaaren aineistot kulkevat vilkkaasti muihin alueen kirjastoihin. Mittari: Kirjaston kävijä- ja lainamäärät, tapahtumat kirjaston tiloissa Raportointi: Sivistyslautakunta Kävijämäärä on laskenut 7,2 %. Kokonaislainaus on lisääntynyt 15 %. Tapahtumat kirjaston tiloissa ovat kuusinkertaistuneet, osallistujia tapahtumissa on ollut yhteensä 566 henkilöä. Toteutunut lähes täysin. Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama % TP Liikuntatilojen käyttöaste* 80 % 80% 80% 0% Nuorisopalvelut: keskimääräinen % osallistujamäärä/kokoontumiskerta** Etsivä nuorisotyö, asiakasmäärä % Etsivä nuorisotyö, asiakaskontaktit % Kirjasto: lainojen lkm/asukas 12,4 14, % Kirjasto: kirjastokäynnit/asukas 8,81 8,17-7,2 % Kirjasto: aineistoraha, /asukas 10,71 10,77 10,87 + 1,5 % Kulttuuri ja museo: /asukas*** 20,37 11,19 11,40-44 % *Käytettäviä liikuntatiloja ovat Saimaanharjun koulun liikuntatilat (2 kpl), Vehkataipaleen koulun liikuntatila ja Väinölä. Käyttöaste kertoo, kuinka monta prosenttia tarjolla olevista salivuoroista on käytössä. Käyttäjiä ovat koulujen lisäksi eri liikuntaseurat, järjestöt ja yksittäiset kuntalaiset. **Toiminnan muotoja ovat varhaisnuorisokerhot, nuorten avoimet ovet ja nuorten yökahvilatoiminta *** Tunnusluku sisältää museotoimen, taiteen perusopetuksen ja tapahtumien kulut sivistyspalveluiden käyttötaloudesta, ei kiinteistökustannuksia. 82

84 Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Talouden näkökulmasta tehtäväalue saavutti tavoitteensa varsin onnistuneesti. Käyttötalouden puitteissa suunnitellut toimenpiteet ja toiminnot saatiin toteutettua. Toiminnallisia huomiota: - Kirkonkylän nuorisotiloilla ei ollut kävijöitä - kirjaston lainojen lukumäärä kasvoi edellisvuodesta - tämä oli oletettavasti Heili-kirjastokimpan ansiota, joka helpottaa merkittävästi lainakirjojen saantia - kirjastokäyntien määrä suurin piirtein ennallaan - kulttuuripalveluihin panostus on ollut heikolla tasolla - nuorisotoimessa nuorten osallistaminen nuorisotalo Helmen rakentamisen suunnitteluun onnistunut hyvin - tilojen toimintojen ja kalustuksen suunnittelu - yhteistyö lattian suunnittelussa - yhteistyö sisäänkäynnin yhteyteen tehtävään taideteokseen - nuoret nuorisotyötekijöiden ohjauksessa, arkkitehti, koulu ja valittu taiteilija - etsivän nuorisotyön kontaktit ovat moninaisia sisältäen kotikäyntejä, ohjausta, puhelinyhteydenottoja, lähiomaiskontakteja, tekstiviestejä, toimistokäyntejä jne. Kaiken kaikkiaan tehtäväalueen toiminnoissa on päästy asetettuihin tavoitteisiin hyvin. Odotukset vuodelle 2015 ovat korkealla, tuleehan tehtäväalueen toimintoihin uutta sisältöä uusien työntekijöiden ja uusien tilojen myötä. 83

85 Tekniset palvelut Teknisten palveluiden tehtävänä on johtaa teknistä toimialaa ja vastata lisäksi alueellisen pelastustoimen sekä seudullisen ympäristötoimen ja jätehuollon sopimusohjauksesta, vastata kunnan omistaman rakennetun ympäristön (kadut, puistot, leikkikentät, satamat, muut yleiset alueet sekä rakennukset ja rakennelmat) kunnossapito- ja käyttötehtävistä, vesi- ja viemärilaitoksen sekä lämpölaitosten ja verkostojen ylläpitämisestä. TEKNISTEN PALVELUIDEN HALLINTO Teknisten palveluiden hallinto vastaa toimialan johtamisesta ja toimintojen linjauksia koskevien päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot ,00 0, , , ,00 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , , , , ,79 Toimintakate , , , , ,79- Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Nopean ja asiantuntevan palvelun ylläpito ja kehittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palvelun tuottajasta 4: Kilpailukykyinen imago asuinkuntana sekä erityisesti matkailu- ja palvelualojen pk-yritysten sijoittumisalueena 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueilla. 10: Sisäinen ja ulkoinen viestintä on avointa ja tehokasta ja sillä edistetään kunnan kilpailukykyistä imagoa. VASTUUHENKILÖ Tekninen johtaja, kunnanrakennusmestari ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA 84

86 Oikea mitoitus tiedon siirto / henkilöstön määrä Koulutuksen ajantasaisuus ja sitouttaminen Sähköinen asiointi / kartat ja lomakkeet Huomioitu talousarviossa, ei erillistä määrärahaa - eläkkeelle siirtymiset v tekninen johtaja ja hallintosihteeri. Uusi tekninen johtaja ja uusi teknisten palveluiden hallintosihteeri valittu. - Uusitaan ja lisätään, kotisivuille. Kotisivujen uusiminen kesken (atk-puoli) kaikkien hallintokuntien osalta. Ei toteutunut vielä. Raportointi: Tekninen lautakunta Tavoite saavutettu. Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Hallinto: Toiminta ja talous ovat toteutuneet talousarvion mukaan. Merkittävinä muutoksina ovat olleet henkilöstövaihdokset teknisen johtajan ja teknisen toimen hallintosihteerin siirtyessä eläkkeelle. Joulukuussa uusi tekninen johtaja irtisanoutui tehtävästään ja hänen tehtäviään on hoitanut siitä lähtien oman toimensa ohella kunnanrakennusmestari. Teknisen johtajan paikka on laitettu avoimeksi. Työkuormaa koko osastolla lisäsi kesällä rakennustarkastajan irtisanoutuminen. Kunnassa vireillä olevat isot investointihankkeet ovat merkittävästi työllistäneet teknistä toimea. Ympäristötoimi ja palo- ja pelastustoimi: Yhteistoimintamenot ovat sopimusten ja talousarvion mukaan. Ympäristötoimen toimintakulut olivat 41,69 /as ja palo- ja pelastustoimen toimintakulut olivat 77,95 /as (asukasmäärä 4799 hlöä). Pien-Saimaan suojelemiseksi kunta on maksanut teknisen johtajan viranhaltijapäätösten mukaisesti kosteikkoavustuksia ,90. Jätehuolto: Vuokratulot jätepisteestä on peritty koko vuodelta EKJH Oy:ltä. EKJH Oy irtisanoi vuokrasopimuksensa kunnan kanssa jäteaseman hoidosta. Loppusyksystä tekninen lautakunta sekä kunnanvaltuusto päättivät luopua jäteaseman toimintojen järjestämisestä ja luovuttaa toiminnot alkaen EKJH:n hoidettavaksi. Teknisen toimen tehtäväksi jäi neuvotella uusi vuokrasopimus jätehallin käytöstä. Imatran jätelautakunta on raportoinut viranomaispäätöksistä ja kokouksista sähköisesti. Kehittämishankkeet: - vesi- ja viemärilinjojen kartoitus ja digitointi - teknisen toimen sähköisen arkistointi- ja dokumentointijärjestelmän ajan tasalle saattaminen - kunnan kaava-alueiden katuvalaistuksen kartoitustyön loppuun saattaminen - kunnan kaavojen digitointi - etäluettavien vesikulutusmittareiden käyttöönotto 85

87 KIINTEISTÖNHUOLTO JA YLEISET ALUEET Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja Talousarviomuutokset Talousarvio määrärahat Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot ,00 0, , , ,19 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot ,00 0, , , ,36- Toimintakate ,00-0, , , ,83 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Kunnan kiinteistöt ja yleiset alueet kunnossa EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI Oikea-aikainen kunnossapito / suunnitelmat Tarkoituksenmukainen käyttö / palaute käyttäjiltä ja asukkailta 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palvelun tuottajasta 3: Kuntalaiset osallistuvat kunnan päätöksentekoon sekä kehittämiseen ja yhteisöllinen toiminta on aktiivista. 4: Kilpailukykyinen imago asuinkuntana sekä erityisesti matkailu- ja palvelualojen pk-yritysten sijoittumisalueena 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueilla. Kunnanrakennusmestari, tekninen johtaja, tekninen toimisto TOTEUMA Vuosikorjaukset eritelty teknisen johtajan arviossa Puistojen, leikkipaikkojen, liikuntapaikkojen. ja yleisten alueiden kokonaisvaltainen hoito ja suunnittelu Liikuntapaikkojen ostopalvelut - luistelualueiden hoidosta tehty sopimus alkaen, - hiihtolatujen hoidosta sopimukset tehty alkaen Ranta-, ja laiturialueiden palvelujen kehittäminen / yrittäjät Raportointi: Tekninen lautakunta Uimalaiturit on uusittu sekä tehty uusia uimakoppeja Tavoite saavutettu. 86

88 Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Kunnan omat vuokra-asunnot ja vuokralle annetut liiketilat, kpl 36 * 36 Kunnalle vuokratut toimitilat 6 * 6 vuokra-asunnot, tulot/asunto/v, kpl 4362 * 4106 Ostettu polttoöljy, l * Kevyen polttoöljyn ostohinta, alv 24% 1,00 1,01 0,95-0,06 Laituri- ja maapaikat *) talousarviossa ei mainintaa Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Katuvalojen kartoitus on aloitettu opinnäytetyönä. Tämä on alkukartoitusta sille, että kunnan kaavateiden katuvaloverkosto voidaan suunnitella ja ajantasaistaa nykypäivän vaatimusten mukaisiksi mm. uusimalla valot led-valoiksi. Honkatien osake on remontoitu ja se on laitettu myyntiin. Kuhatie 8:ssa on tehty asukkaiden vaihdon yhteydessä remontteja kahteen huoneistoon. Haikkaanlahden koulun kiinteistö on myyty toukokuussa. Paloaseman ilmanvaihtohuoneen muutostyöt on tehty ilmanvaihtokoneen vaihdon yhteydessä. Korjauksia on tehty Saimaanharjun yhtenäiskoululla, jossa 6 luokkahuonetta on remontoitu. Ilmastointikone on myös uusittu ja rakennettu tarvittavat ilmastointikanavat vanhaan esikoulusiipeen. Sisäilmatutkimuksia on tehty terveyskeskuksen neuvolasiivessä. Loppuraportti tästä tutkimuksesta on saatu Kunnalla on ollut 2 henkilöä kesällä työllisyystukitöissä 3 kuukautta (puiden ja risujen raivausta sekä museomakasiinin maalaus ym). Konstun leikkipuiston aitaus tehtiin kesän aikana. Uusia pukukoppeja on tehty yhteensä 7 kappaletta, joista 3 sijoitetettiin Konstun uimarannalle. Venepaikat on laskutettu koko vuodelle. 87

89 KUNNALLISTEKNIIKKA JA LAITOKSET Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot ,00 0, , , ,04 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , , , , ,52 Toimintakate , , , , ,56 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ Laitosten käyttövarmuuden ja turvallisuuden kehittäminen, hyötysuhteen parantaminen Yhteistoiminta Lpr:n ja E-Karjalan kuntien kanssa 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palvelun tuottajasta 2: Hyvinvointipalveluiden painopiste on ennaltaehkäisyssä. 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueilla. 9: Kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistäminen ja Saimaan luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen 10: Sisäinen ja ulkoinen viestintä on avointa ja tehokasta ja sillä edistetään kunnan kilpailukykyistä imagoa Tekninen johtaja, laitosmiehet, toimisto, kunnanrakennusmestari ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI Alueellisen yhteistyön lisääminen /lämpö-, vesi- ja jätehuolto/ sopimukset Laaduntarkkailu ja ennaltaehkäisy / tutkimustulokset / kulutusvertailut TOTEUMA Sopimukset ovat kunnossa ja toiminta suunnitelmien mukaista veden, jäteveden, kaukolämmön suhteen. Tutkimustulokset ovat kunnossa yhtä poikkeamaa lukuunottamatta veden ja jäteveden suhteen. Kaukolämpölinjojen saneeraussuunnitelma on valmistunut, etäluettavien mittarien vaihto aloitettu mittarivaihtojen yhteydessä. Sähköiset lomakkeet ja ilmoitukset Web-ilmoitukset ovat vesihuolto- ja kaukolämpölaitoksessa käytössä. Raportointi: Tekninen lautakunta Tavoite saavutettu. 88

90 Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Lämpöliittymät, kiinteistöt kpl Ostettu maakaasu, MWh Hakkeella tuotetun kaukolämmön osto, MWh Laskutettu kaukolämpö, MWh 9100 * 8700 Maakaasun ostohinta, e/mwh, ilman perusmaksua, alv 24 % 71,51 71,92 66,55-5,37 Hakkeella tuotetun kaukolämmön ostohinta, ilman perusmaksua, alv 24% Kirkonkylä 46,61 * 48,79 Hakkeella tuotetun kaukolämmön ostohinta, ilman perusmaksua, alv 24 % Saimaanharju 65,72 68,20 68,20 Kaukolämmön myyntihinta, e/mwh, ilman perusmaksua, alv 24% 96,26 96,26 96,26 Vesihuoltoliittymät, kpl Verkostoon pumpattu vesi, m * Laskutettu vesimäärä, m Lappeenrantaan johdettu jätevesi, m Veden ja jäteveden myyntihinta, e/m 3, alv 24% 5,05 5,05 5,06 +0,01 Jäteveden käsittelyhinta Lpr:ssa, e/m 3, alv 0 % 1,73 1,54 1,70 +0,16 Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Kaukolämpö: - maakaasun hinta yhteensä siirto + kulutushinta 54,05 /MWh, alv 0 %. ( ,33 /MWh). Perusmaksu on entinen ,32 e / vuosi, alv 0 %. - hakkeella tuotetun kaukolämmön kulutushinta on noussut 39,13 -> 39,73 /MWh. Perusmaksu on laskenut 8.140,90 -> 8.124,71 /kuukausi), alv 0 %. - Ekogeniltä on ostettu 2014 lämpöä 23 MWh, kulutushinta 55 /MWh, alv 0 %. Yhtiö on mennyt vuoden 2014 aikana konkurssiin. - Etäluettavia kaukolämpömittareita on vaihdettu normaalin mittarivaihdon yhteydessä. - Toiminta on ollut suunnitelmien ja talousarvion mukaista. 89

91 Keväällä tehtiin päätös siitä, että kunnalle vuokrataan siirrettävä varalämpövoimala turvaamaan hätätilanteessa lämmönsaanti. Varavoimala on asennettu paikoilleen Saimaanharjun lämpövoimalan yhteyteen ja se on käyttövalmiina. Tulevaisuudessa lämpölaitosten ja putkistojen saneeraus vaatii erittäin kalliit investoinnit, joten eri vaihtoehtoja asian hoitamiseksi ryhdyttiin selvittämään. Yksi vaihtoehto oli lämpölaitostoimintojen myyminen Lappeenrannan Energialle, mutta nämä neuvottelut eivät johtaneet myyntiin. Lopulta kunnanvaltuusto päätti yhtiöittää lämpölaitostoiminnot omaksi osakeyhtiökseen, Taipalsaaren Lämpö Oy:ksi. Vesihuoltolaitos: Loppusyksystä havaittiin toisessa alkalointilinjassa epäpuhtauksia, joita ei lukuisista yrityksistä huolimatta saatu poistettua. Tämän vuoksi kalkkikivirouhe joudutaan keväällä 2015 vaihtamaan. Veden toimittaminen on pystytty turvaamaan toisella linjalla. Toiminta on ollut suunnitelmien ja talousarvion mukaista. Tutkimustulokset ovat muuten olleet asianmukaisia. 90

92 RAKENNUSVALVONTA- JA LUPAPALVELUT Rakennusvalvonta- ja lupapalvelut vastaa teknisen lautakunnan tie- ja lupajaoston alaisuudessa rakennuslupiin ja rakennusvalvontaan liittyvistä tehtävistä. Lisäksi tehtäväalue vastaa maa-aineslain mukaisten lupa- ja valvontatehtävien hoitamisesta. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot , , , ,85 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , , , ,22 Toimintakate , , , ,07 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Laadukas palvelu ja palvelujen kehittäminen/rakentaminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 1,7,8 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palvelun tuottajasta 7: Aktiivinen maanhankinta ja kaavoitus mahdollistavat jatkuvan tonttitarjonnan taajama-alueilla. 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueilla. VASTUUHENKILÖ ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI Elinvoimainen asuinkunta, MALsuunnitelma: Uudisrakennusten rakennuslupien määrä / valmistuneiden asuinrakennusten määrä / vuosi / kaikki luvat / kaikki valmistuneet rakennustarkastaja, tekninen johtaja TOTEUMA Pappilanniemen kunnallistekniikka on valmistunut. Pappilanniemen asuntoalueen tonttien rakentaminen on alkanut Yleisesti rakentaminen on elpymään päin. Luvat, uudet: asuinrakennukset 20 kpl /vapaa-ajanasunnot 9 kpl/ myönnetyt luvat 87 kpl. Valmistuneet, uudet: asuinrakennukset/vapaa-ajan asuinrakennukset 12 kpl / (4 kpl / 8 kpl) Rakentamiseen liittyvät luvat: 124 kpl, kaikki valmistuneet 49 kpl. Raportointi: Tavoitetta ei saavutettu. Tie- ja lupajaosto

93 TOIMINNALLINEN TAVOITE Kaava-alueet digitaaliseen muotoon Osoitejärjestelmän ylläpito EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ 1, 4, 8,9 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palvelun tuottajasta 4: Kilpailukykyinen imago asuinkuntana sekä erityisesti matkailu- ja palvelualojen pk-yritysten sijoittumisalueena 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueilla. 9: Kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistäminen ja Saimaan luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. 1, 8 Tekninen johtaja, rakennustarkastaja, maaseutusihteeri ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA Laatua ja näkyvyyttä asuinkuntana Kunnan kotisivuja on uudistettu. Turvallisuus ja tavoitettavuus / uudet kartat Uudet osoitteet rakennusluvan yhteydessä. Haja-asutusalueen valmistunut osoitekartta on lähetetty viranomaisille ja kiinteistön omistajille. Raportointi: Tie- ja lupajaosto Tavoite saavutettu. Päivitetään tarpeen mukaan. Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Rakentamiseen liittyvät luvat, kpl Asuinrakennusten luvat, kpl Valmistuneet asuinrakennukset, kpl Rakentamiseen liittyviä lupia myönnettiin seuraavasti: Tunnusluku TP 2013 TP 2014 Muutos Rakennusluvat Poikkeamisluvat Maisematyöluvat Maa-ainesluvat

94 Uusia rakennuksia valmistui: Tunnusluku TP 2013 TP 2014 Muutos Asuinrakennukset Maatalousrakennukset Muut rakennukset Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Talous: Toimintatuotot jääneet tavoitteesta, yleisen taloudellisen tilanteen ja henkilövaihdoksen takia (rakennustarkastajan virka ollut täyttämättä osan vuodesta). Menojen osalta toteutunut. 93

95 LIIKENNEVÄYLÄT Liikenneväylät - tehtäväalue vastaa teknisen lautakunnan tie- ja lupajaoston alaisuudessa kunnan kaava- ja yksityisteihin liittyvien asioiden hoitamisesta. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot 1.000,00 0, ,00 0, ,00 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot ,00 0, , , ,81 Toimintakate ,00 0, , , ,81 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Toimiva ja turvallinen koko kunnan kattava tieverkosto Oikea-aikainen kunnossapito Yksityisteiden avustaminen: Koko kunta asuttava, yhteydet ympäri vuoden, huomioiden saaristoosa-kunta EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 1, 5, 8 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palvelun tuottajasta 5: Elinvoimainen paikallistalous lisää kuntalaisten hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta. 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueilla. VASTUUHENKILÖ Tekninen johtaja ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA Uusien asuinalueiden käyttöönotto Pappilanniemien tiet luovutettiin yleiseen käyttöön 2014 helmikuussa, Taipaltien peruskorjaus on kesken. Kaavateiden auraussopimus on voimassa asti, indeksitarkistus ja aluelisäykset tehdään vuosittain. Määräraha 94

96 Ostopalvelusopimukset talousarviossa. Aurauslaskut maksettu erissä sopimuksen mukaisesti. Muut ostopalvelusopimukset uusittu: Määrärahat talousarviossa. Hiekoitus- ja niittosopimukset tehdään vuosittain. Kustannukset / kaavatiekm: 5448 / km Avustukset / vakituisen asutuksen km 657 / km Raportointi: Tavoite saavutettu. Tie- ja lupajaosto Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Kaava-ja jalankulkuteiden pituus/ km 41,3 41,5 43,5 +2 Kaava- ja jalankulkutiet, menot /km Avustetut yksityistiet /km Avustus asutulle yksityistielle /km Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Toiminnassa ja taloudessa ei merkittäviä poikkeamia. Pappilanniemen kaavatiet otettiin käyttöön v. 2014, mutta niitä ei ole vielä päällystetty. Kaavateitä kunnostetaan tarpeen mukaan. Tieavustus sisältää avustuksen teiden kunnossapitoon, perusparannuksiin ja tiekunnan lossille. Tieavustuspäätökset on tehty keväällä ja tiekunnille on maksettu 60 % keväällä ja 40 % joulukuussa. Kunnan alueella on tehty kertomusvuonna useita pienempiä yksityisteiden perusparannuksia, muttei yhtään suurempaa. 95

97 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , , , , ,14 Maksutuotot , , , ,88 Tuet ja avustukset , , , , ,48 Muut toimintatuotot , , , , , , , , , ,82 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , , ,20 Henkilösivukulut Eläkekulut , , , , ,33 Muut henkilösivukulut , , , , ,19 Palvelujen ostot , , , , ,88 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana , , , , ,76 Avustukset , , , ,34 Muut toimintakulut , , , , , , , , , ,73 TOIMINTAKATE , , , , ,09 Verotulot , , , , ,95 Valtionosuudet , , , , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , , ,82 Muut rahoitustuoto , , , ,72 Korkokulut , , , , ,23 Muut rahoituskulut , , , ,59 VUOSIKATE , , , , ,50 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , , , ,15 Kertaluontoiset poistot* , ,16 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot , ,17 TILIKAUDEN TULOS , , , , ,34 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , , , ,32 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , , , , ,02 *Vesihuoltolaitoksen ja lämpölaitoksen poistokorjaus 96

98 Edellisen vuoden tilinpäätös Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot, % toimintakuluista 15,99 21,78 16,09 15, ,10 Verotulot, / asukas , , , ,55 Vuosikate, % poistonalaisista investoinneista 228,73 52,45 29,48 22, ,53 Vuosikate, / asukas 577,28 360,28 280,94 224, ,38 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas , ,42 Tuloslaskelmaosan valtuustoon nähden sitovat erät on tummennettu taulukoihin. Tunnuslukujen laskemisessa on huomioitu ulkoiset toimintatuotot ja -kulut. Verotulojen erittely Alkupräinen talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Tuloveron määräytymisen perusteet Vuosi Tuloveroprosentti Verotettava Muutos, % tulo, 1000 euroa , , , , , , , , , ,9 Kiinteistöveroprosentit ja kiinteistöveron muutos Vuosi Yleinen kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus Muu kuin vakituinen asuinrakennus Talousarviomuutokset Asuintarkoitukseen kaavoitetut rakentamattomat tontit Yleishyödyllisen Voimalaitoksen yhteisön kiinteistövero kiinteistövero Kiinteistövero, Muutos, % ,75 0,32 0,92 3,00 ei määrätty ei määrätty , ,75 0,35 0,95 3,00 ei määrätty ei määrätty , ,75 0,35 0,95 3,00 0,00 ei määrätty , ,75 0,35 0,95 3,00 0,00 ei määrätty , ,95 0,50 1,10 3,00 0,00 ei määrätty ,9 97

99 Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalveluiden valtionosuus muodostuu seuraavista määräytymisperusteista ja kustannuksista: Yleisen osan määräytymisperusteet Alkupräinen talousarvio Talousarviomuutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Talousarvio muutosten jälkeen Esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset Taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Toteuma Poikkeama Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Lisäksi järjestelmään sisältyy verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus, joka lisää tai vähentää kunnalle myönnettävää valtionosuutta. Järjestelmämuutoksen tasauksella korjataan kunnittain vuoden 2010 uudistuksesta aiheutuvat muutokset. Laskettu menetys lisätään valtionosuuteen ja laskettu lisäys vähennetään siitä toistaiseksi vuosittain. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset kirjataan toimintatuloihin ja -menoihin, joten ne eivät sisälly edellä mainittuun erään Kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus koskee lukiota, ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulua sekä muita laskennallisia valtionosuuksia, jotka eivät kuulu rahoitusosuuden laskennan piiriin, mutta käsitellään yhtenä kokonaisuutena ilman korvamerkintää ylläpitäjäjärjestelmän ohessa. Viimeksi mainittuja ovat liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto, taiteen perusopetus (tuntiperusteinen), teatterit, orkesterit ja museot sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. 98

100 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Konsernihallinnon investoinnit H01 Kiinteän omaisuuden hankinta ja myynti Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Strategian määrittelemä maltillinen, noin 30 asukkaan vuosittainen kasvu edellyttää uusien asuinalueiden kaavoittamista. Kunnan on tarkoituksenmukaista hankkia omistukseensa yhdyskuntarakenteen kannalta keskeisiä maa-alueita. Budjetoidut investointimenot toteutuivat suunnitellusti. Suurimpana yksittäisenä maa-alueena on seurakunnalta Kuivaketveleestä ostettu alue sekä Jauhialasta Koivusen perikunnalta ostettu maa-alue. Luovutustulot eivät ole toteutuneet suunnitellusti sillä kaikki myytäväksi suunnitellut alueet eivät ole menneet kaupaksi tai niiden myyminen on muusta syystä viivästynyt. H02 Osakkeiden hankinta ja myynti Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Ei määritettyjä hanketavoitteita talousarviossa. Luovutustuloissa budjetoitu Saimaanharjun hammashoitolan osakkeiden myynti. Hanke siirtyi toteutettavaksi vuonna H04 Pappilanniemen tontinmyynti Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Arvion mukaan Pappilanniemen tonttien markkinointi aloitetaan alkuvuodesta ja luovutukseen päästään kesällä Valtuuston tulee vahvistaa myynnin perusteet. Tontinmyynti ei ole yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen toteutunut suunnitellusti. Vuoden aikana myytiin 2 rivitalotonttia ja 6 AO tonttia. Ed. vuosien käyttö Talousarvio Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , , , ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,25 Investointien rahavirta , , , , ,25 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , ,15 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 272, , , ,00 Investointien rahavirta , , , , ,15 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , , , ,86 Investointien rahavirta , , , , , ,86 H06 KOY Taipalsaaren Asunnot SVOP Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma KOY Taipalsaaren Asuntojen talouden kuntoonsaattaminen yhtiöstä eriytettävän asunto-osakeyhtiön myynnin kautta. As Oy Taipalsaaren Kartanon osakkeiden myynnistä saatujen voittojen sijoittaminen KOY Taipalsaaren Asuntojen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon valtuuston päätöksen mukaisesti. Ed. vuosien käyttö Investointimenot ,58 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,58 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama 99

101 H07 Siivouspalveluiden kalustohankinnat Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Siivouspalveluiden kaluston uusiminen eri kohteissa. Hanke toteutui suunnitellusti. Ed. vuosien käyttö Investointimenot ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,00 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama H08 Ruokapalveluiden tuotannonohjausjärjestelmä Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Ruokapalveluiden tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto vuosien aikana. Hanke toteutui suunnitellusti. H09 Yhtiöittämisjärjestelyt Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Taipalsaaren Lämpö Oy:n ja KOY Taipalsaaren Asuntojen yhtiöittämisjärjestelyistä koituvat kustannukset. Molemmat hankkeet toteutuivat ja kunnan ohjelmiin tehtiin tarvittavat muutostyöt. H11 Palkanlaskennan ulkoistaminen Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Palkanlaskennan ulkoistaminen Saimaan Talous ja Tieto Oy:lle, projektikustannukset. Hanke toteutui suunnitellusti. H12 Sähköinen kokouskäytäntö Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Luottamushenkilöiden laitehankinnat. Laitteet hankittiin syksyn 2014 aikana. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , , , ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , ,00 0, , , ,00 Ed. vuosien käyttö Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Investointimenot , , , ,50 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , , ,50 Ed. vuosien käyttö Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Investointimenot , , , ,41 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , , ,41 Ed. vuosien käyttö Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Investointimenot , , , ,20 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , , ,20 100

102 H13 Taipalsaaren Lämpö Oy Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Apporttiomaisuuden luovutus ja osakkeiden merkintä. Valtuuston päätöksen mukaisesti, luovutusvoitto näkyy tuloslaskelman satunnaisissa erissä. Ed. vuosien käyttö Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Investointimenot , ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,83 Investointien rahavirta , ,17 Konsernihallinnon investoinnit yhteensä Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , , , , ,44 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , , , ,28 Investointien rahavirta , , , , , ,72 101

103 Sivistyspalveluiden investoinnit S01 Aurora-kirjastojärjestelmä Hanketavoitteet Etelä-Karjalan yhteisen kirjastojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Tavoitteiden toteuma Ohjelmisto otettu käyttöön, hanke toteutunut suunnitelman mukaisesti. Ed. vuosien Investointien talousarvio käyttö Investointimenot ,46 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,46 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama S03 Saimaanharjun yht. koulun kalustohankinnat Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma 13 vuotta vanhojen ompelukoneiden ja saumureiden uusinta. Rikkoontuneiden oppilastuolien uusinta. Hankittu 10 ompelukonetta, 4 saumuria, tekstiililuokkaan 15 tuolia, atk-luokkiin 30 tuolia ja yleisluokkiin yhteensä 70 tuolia. S04 Saimaanharjun kuntosalin kalusto Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kuntosalivälineiden ajantasaistaminen mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa silmällä pitäen. Hankittiin reisiojennuslaite, koukistuslaite, ylä/alatalja, jalkaprässi, vatsa/selkälaite, punnerruslaite ja dippi/vatsateline. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , , ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , , ,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , , ,50 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , , ,50 Sivistyspalveluiden investoinnit yhteensä Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , , , ,50 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , , , ,50 102

104 Teknisten palveluiden investoinnit T01 Kirkonkylän hammashoitolan laajennus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kaikki Taipalsaarella tarjottavat hammashoidon palvelut keskitetään kirkonkylälle. Hanketavoitteita tarkennettiin talousarviovuoden aikana siten että hanke sisältää Kirkonkylän terveysaseman tiloihin tehtävän muutostyön jonka seurauksena terveysaseman hammashoidon tilatarve ratkaistaan. Hankkeen toteutuminen siirtyi Eksotesta johtuen vuodelle 2014, vaikka kunnalla oli valmius aloittaa hanke jo talousarviovuoden aikana. Hanke on valmistunut. T02 Kirkonkylän koulun laajennus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kirkonkylän koulun laajennus. Rakennushankkeen aloittaminen siirtyi vuodelle 2014 rakennuslupaa koskevan valituksen takia. Hanke jatkuu. T03 Omenatarhan päiväkoti Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Omenatarhan päiväkotihanke koulun yhteyteen. Rakennushankkeen aloittaminen siirtyi vuodelle 2014 rakennuslupaa koskevan valituksen takia. Hanke jatkuu. T04 Kirkonkylän liikuntahalli Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kirkonkylän liikuntahalli koulun yhteyteen. Rakennushankkeen aloittaminen siirtyi vuodelle 2014 rakennuslupaa koskevan valituksen takia. Hanke jatkuu. Investointien talousarvio Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , ,22 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , ,22 Investointien talousarvio Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , ,19 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , ,19 Investointien talousarvio Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , ,80 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , ,80 Investointien talousarvio Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , ,84 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , ,16 103

105 T05 Kuhatien autokatos Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma As Oy Saimaanharjun Kuhatie 2 Hanke alkanut jo vuonna 2012, jatkui autokatoksien rankentamisella vuonna Hanke on valmistunut. Investointien talousarvio Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , ,78 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , ,78 T06 Jauhialan halli Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Hallin rakennustyön loppuunsaattaminen. Vuonna 2011 hankittu maa-alue 8.627,07 ja keskeneräinen rakennus ,93. Vuonna 2012 kunnostettu ,00 euroa ja 2013 kunnostettu ,15 euroa. Vuoden 2014 aikana ei menoja investointiohjelman puitteissa. Ed. vuosien käyttö Investointimenot ,15 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,15 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T07 Pappilanniemen kunnallistekniikka Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kunnallisteknisten töiden loppuunsaattaminen. Vesi- ja viemäriverkosto sekä kaavatiet valmistuneet suunnitelmien mukaisesti. Katuvalojen suunnittelu ja hankinnan valmistelu on kesken. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , ,00 T08 Taipaltien peruskorjaus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Taipaltien peruskorjaaminen. Hanke toteutui suunnitellusti 2013 talousarviovuoden aikana. Ed. vuosien käyttö Investointimenot ,57 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,57 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T10 Leikkikenttien peruskojaus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Konstun leikkikentän aitaus. Konstun leikkikentän aitaus tehty v aikana. Hanke on päättynyt. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,00 104

106 T11 Kyläniemen satama-alue Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Satama-alueen investointihankkeen loppuunsaattaminen. Hankkeelle on budjetoitu ulkopuolinen rahoitus. Hanke toteutettiin v. 2013, mutta rahoitusosuus ei toteutunut. Hanke on päättynyt. Ed. vuosien käyttö Investointimenot ,11 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,11 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T12 Saimaanharjun lämpölaitos Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Saimaanharjun lämmöntuotantoon liittyvät selvitykset ja lämpölaitoksen kattiloiden uusiminen tulevina vuosina. Selvitys laadittu tavoitteiden mukaisesti v Hankkeen toteuttaminen siirtyy perustetulle Taipalsaaren Lämpö Oy:lle. Ed. vuosien käyttö Investointimenot 4 537,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta 4 537,00 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T14 Pappilanlahdentien viemärin siirto Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Pappilanlahdentien viemärin siirto. Hanke toteutettiin talousarviovuoden 2013 aikana. Hanke on valmistunut. Ed. vuosien Investointien talousarvio käyttö Investointimenot ,01 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,01 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T16 Konstun ranta-alueen kunnostus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Konstun uimarannan yleisilme on päässyt repsahtamaan ja laituri on ollut vaarallisessa kunnossa. Konstun uimarannan kunnostaminen ja rannan käyttösuunnitelman laatiminen. Suunnitelmat valmistuivat vuoden 2013 aikana. Uusi laituri on asennettu kesällä Hanketta jatketaan tulevina vuosina, kun alueen käyttö tarkentuu. T17 Kivisalmen pumppaamo Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Läntisen Pien-Saimaan tila on ollut aika ajoin heikko viimeisten vuosien aikana. Kivisalmen pumppaamon on suunniteltu parantavan Taipalsaarentien länsipuolisen Pien-Saimaan virtausta ja näin ollen parantavan vedenlaatua. Hanke käynnistyi vuoden 2013 aikana ja kunnan maksuosuus toteutui budjetoidun mukaisena. Hankkeen oli määrä valmistua vuoden 2014 aikana, mutta se valmistuu 2015 keväällä. Hanke jatkuu. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , ,34 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , ,34 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , ,81 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , ,81 105

107 T18 Kirkonkylän linja-auton kääntöpaikka Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Uuden kääntöpaikan suunnittelu ja rakentaminen. Hankkeen toteutumiseen liittyvän epävarmuuden takia suunnittelukustannukset on siirretty teknisten palveluiden hallinnon käyttötalouteen. Ed. vuosien käyttö Investointimenot ,90 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,90 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T19 Kirkonkylän esiopetustila Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Esiopetustilat suunnitellun koululaajennuksen yhteyteen. Rakennushankkeen aloittaminen siirtyi vuodelle 2014 rakennuslupaa koskevan valituksen takia. Hanke jatkuu. T20 Saimaanharjun koulun ilmastointikone Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Valtuusto hyväksyi talousarviomuutoksena uuden ilmastointikoneen hankinnan Saimaanharjun yhtenäiskoululle. Toteutunut suunnitellusti. Vuoden 2014 aikana hankittiin 1 ilmastointikone lisää. Hanke on päättynyt. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , ,23 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , ,23 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , ,58 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , , ,58 T21 Paloaseman ilmastointikoje Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Valtuusto hyväksyi talousarviomuutoksena uuden ilmastointikoneen hankinnan paloasemalle. Toteutunut vuoden 2013 aikana suunnitellusti. Hanke on päättynyt. Ed. vuosien käyttö Investointimenot ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,00 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T22 Kaavateiden asfaltointi Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kaavateiden asfaltoinnin korjaus ja uudet asfaltoinnit Toteutunut suunnitelmien mukaan määrärahojen puitteissa. Jatkossa ns. vuosikorjaukset tullaan budjetoimaan käyttötalouteen ja investointiosaan budjetoidaan vain aktivointirajan ylittävät eri tieosuuksien peruskorjaukset. Ed. vuosien käyttö Investointimenot ,95 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,95 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama 106

108 T23 Kunnanviraston toimistokalusteet Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kunnanviraston toimistokalusteiden uusiminen. Toteutunut suunnitelmien mukaisesti v Hanke on päättynyt. Ed. vuosien käyttö Investointimenot ,11 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,11 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T24 Saimaanharjun päiväkoti Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Uuden päiväkodin rakentaminen. Hanke on aloitettu vuoden 2014 aikana. Hanke jatkuu. T25 Keskuskeittiö Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Uuden keskukeittiön rakentaminen. Hanke on aloitettu vuoden 2014 aikana. Hanke jatkuu. T26 Vehkataipaleen koulun ilmastointikone Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Vehkataipaleen koulun ilmanlaadun parantaminen. Hankesuunnitelma on tehty vuoden 2014 aikana teknisen toimen käyttötalouden puitteissa. Hankkeen kustannusarvio ylittyi suunnitellusta, joten hanke siirtyy vuodelle T27 Vesimittarien uusiminen Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Vesimittareiden vaihtaminen etäluettaviin mittareihin. Hanke ei toteutunut v aikana. Hankkeen aloitus siirtyy vuodelle 2015, jolloin vesimittareiden asennus aloitetaan Pappilanniemestä. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , ,17 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , ,17 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , ,36 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , ,36 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,00 107

109 T29 Kaavateiden katuvalojen uusimimen Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kaavateiden katuvalojen uusiminen määräysten mukaisiksi. Suunnittelu ja kartoitus on aloitettu opinnäytetyönä v Suunnittelu jatkuu. Hanke on kesken. T30 Saimaanharjun nuorisotila Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Uuden nuorisotilan rakentaminen kirjaston yhteyteen. Hanke on aloitettu vuoden 2014 aikana. Hanke jatkuu. T31 Saimaanharjun hammashoitolan muutostyöt Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Entisen hammashoitolan muutostyöt takaisin asuinhuoneistoiksi. Hanketta ei ole aloitettu v aikana. Hammashoitola siirtyi marraskuun aikana uusiin tiloihin. T32 Kuhatien peruskorjaus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kuhatien peruskorjaaminen ajanmukaiseksi. Nykyisten suunnitelmien päivittäminen vuoden 2015 aikana. Itse toteutus siirtyy, kunnes Saimaanharjun kunnan rakennushankkeet ovat valmistuneet. T33 Muukkolantien peruskorjaus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Muukkolantien peruskorjaaminen ajanmukaiseksi. Suunnitelmat ovat valmistuneet vuoden 2014 aikana. Totetus alkaa, kun koulun/päiväkodin/liikuntahallin uudisrakennus on valmistunut. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , ,40 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , ,40 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , ,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot ,00 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,00 0,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,00 108

110 T35 Saimaanharjun yhtenäiskoulun piha Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Saimaanharjun yhtenäiskoulun pihan parantaminen. Pihasuunnitelman teko ei totetunut vuoden 2014 aikana. Suunnitelmien teko siirtyy vuodelle T36 Vehkataipaleen koulun piha Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Vehkataipaleen koulun pihan parantaminen. Pihasuunnitelmien teko ei toteutunut vuoden 2014 aikana. Suunnitelmien teko siirtyy vuodelle T38 Saimaaanharjun urheilukentän peruskorjaus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Saimaanharjun urheilukentän peruskorjaaminen, sisältää juoksuratojen uudelleen maalauksen. Hanke ei toteutunut vuoden 2014 aikana vaan se siirtyy vuodelle T39 Saimaanharjun satama-alue Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Satama-aluueen valaistuksen suunnittelu ja toteutus. Hanke ei toteutunut vuoden 2014 aikana. Valaistuksen suunnittelu teetetään vuoden 2015 aikana. T41 Kiinteistöhuollon kunnossapitojärjestelmä Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kunnan rakennusten suunnitelmien sekä alueiden ja kaavojen sähköiseen muotoon saattaminen. Sähköisen huoltokirjan käyttöönottaminen kunnan rakennusten osalta. Hanke on aloitettu vuoden 2014 aikana. Hanke jatkuu. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,00 0,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,00 0,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,00 0,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta ,00 0,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , ,00 109

111 T99 Vesi-viemäri-maakaasulinja vuosina Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Vesi-viemäri-maakaasulinja vuosina Toteutunutta hanketta korjattu kirjanpidon oikaisuna vuonna Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Kaukolämpöverkko/lisäys , ,06 Vesi- ja viemäriverkko/vähennys , ,06 Teknisten palveluiden investoinnit yhteensä Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot , , ,32 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , ,32 Investointiosa yhteensä Investointiosa yhteensä Ed. vuoden käyttö Talousarvio Talousarviomuutokset muutosten Talousarvio jälkeen Toteuma % Poikkeama Investointimenot , , ,62 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , ,28 Investointien rahavirta , , ,90 110

112 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Rahoitusosan toteutumisessa osoitetaan miten kunnan menot on rahoitettu. Sen avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit, anto- ja ottolainaus sekä muu rahoitustoiminta yhteen laskelmaan. Rahoitusosa sisältää sellaisia eriä, joiden toteutumisen seuranta tapahtuu talousarvion tuloslaskelma- ja investointiosassa sekä sellaisia eriä, joiden toteutumista seurataan rahoitusosassa. Näitä viimeksi mainittuja eriä ovat mm. antolainasaamisten lisäyksen ja vähennykset, lainojen lisäykset ja vähennykset sekä oman pääoman muutokset. RAHOITUSLASKELMA ALKUPERÄINEN TALOUSARVIO TALOUSARVIO- MUUTOKSET TALOUSARVIO MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA % POIKKEAMA Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ , Satunnaiset erät +/ , Tulorahoituksen korjauserät +/ , Investointien rahavirta - Investointimenot , Rahoitusosuudet investointeihin , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , Toiminnan ja investointien rahavirta +/ , Rahoituksen rahavirta - Antolainauksen muutokset , , , Antolainasaamisten lisäykset ,00 - Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset , Pitkäaikaisten lainojen lisäys , Pitkäaikaisten lainojen vähennys , Lyhytaikaisten lainojen muutos* +/ , Oman pääoman muutokset +/ Muut maksuvalmiuden muutokset +/ , Vaikutus maksuvalmiuteen +/ , Rahavarat , Rahavarat , Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta** , , Lainanhoitokate 3,00-0,85 2,15 1, ,40 Kassan riittävyys, pv * Hieman ennen joulua jouduttiin ottamaan viraston sulkemisajan maksuvalmiuden turvaamiseksi euron lyhytaikainen laina joka näkyy poikkeamana tilinpäätöksessä. Laina on maksettu pois tilipäätöksen laadintahetkeen mennessä. ** Alkuperäisessä talousarviossa ei ollut käytettävissä vuoden 2013 tilinpäätöksen tietoja, joten tunnusluvuissa esiintyy merkittäviä muutoksia. Tämä kertoo siitä että investoinnit eivät ole toteutuneet talousarvion mukaisesti. Rahoitusosan valtuustoon nähden sitovat erät on merkitty tummennetulla. Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäyksiä muille ovat kunnan myöntämät lainat muille kuin liikelaitoksille. Antolainojen lisäyksiä ovat taseessa pysyvien vastaavien sijoitusten ryhmään kuuluvat antolainat. Tähän kuuluvat muun muassa antolainat kunnan tytäryhteisöille ja muille kunnallisia palveluja tuottaville yhteisöille investointien rahoittamiseksi. Antolainasaamisten lisäyksiä liikelaitoksille ovat kunnan myöntämät lainat kunnan liikelaitoksille. Antolainasaamisten vähennyksiä ovat antolainojen lyhennykset kunnalle tilikauden aikana. Toteutumisessa esitetään erikseen vähennykset muilta ja vähennykset liikelaitoksilta. 111

113 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys osoittaa kuinka paljon kunta on tilivuoden aikana ottanut uutta pitkäaikaista lainaa tai uusinut niitä. Pitkäaikaisten lainojen vähennys osoittaa, kuinka paljon lainoja on lyhennetty tilivuoden aikana. Toteutumisessa erät esitetään bruttona vaikka, valtuusto olisi talousarviossa hyväksynyt pitkäaikaisten lainojen erotuksen sitovana eränä. Sitovuustaso osoitetaan varjostettuna tms. tavalla. Lyhytaikaisten lainojen muutos osoittaa lyhytaikaisten lainojen lisäysten ja vähennysten erotuksen. Oman pääoman muutokset Sekä kunnassa että kuntayhtymässä oman pääoman muutoksena esitetään sellaiset omaa pääomaa vastaan tehdyt virheiden oikaisut, jotka vaikuttavat rahavirtaan. Kuntayhtymässä oman pääoman lisäyksiä ovat lisäksi jäsenkunnan tai -kuntayhtymän maksama pääomasijoitus kuntayhtymään. Oman pääoman ehtoinen sijoitus voi olla peruspääoman korotusta tai lisäsijoitus oman pääoman muuhun erään, esimerkiksi sijoitusrahastoon. Oman pääoman vähennyksiä ovat pääoman palautukset (peruspääomaosuuden tai sijoitusrahaston pääomaosuuden palautus) jäsenkunnalle. Vaikutus maksuvalmiuteen Vaikutus maksuvalmiuteen -erä esitetään toteutumisvertailussa summattuna yhdellä rivillä, jos näin on menetelty myös talousarviossa. Vaikutus maksuvalmiuteen -erään sisältyy eriä, joiden muutoksia on talousarviossa vaikea arvioida. Näitä eriä ovat muun muassa toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden, pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten saamisten sekä korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutokset. Ulkoisessa rahoituslaskelmassa Vaikutus maksuvalmiuteen -erä esitetään kuitenkin eriteltynä. Myös talousarviossa arvioitavissa olevat merkittävät maksuvalmiuden muutokset tulisi esittää omilla riveillään. 112

114 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion sitovista määrärahoista ja tuloarvioista esitetään yhteenvetotaulukko, johon on koottu käyttötalousosan, investointiosan, tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan valtuuston sitoviksi hyväksymien erien talousarvio, talousarvion muutokset, talousarvio muutosten jälkeen, toteuma ja poikkeama talousarviomuutoksen jälkeen Sito- M äärärahat T ulo arvio t vuus 1)Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- N talous- muutok- muut:n tuma keama talous- muutok- muut:n tuma keama B arvio set jälkeen arvio set jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA Vaalit B T arkastus ja arvio inti B Ko nsernihallinto Hallintopalvelut B Tukipalvelut B Kehittämispalvelut B Sosiaali- ja terveyspalvelut B Sivistyspalvelut Sivistyspalveluiden hallinto B Perusopetus B Varhaiskasvatus B Kulttuuri ja vapaa-aika B T ekniset palvelut Teknisten palveluiden hallinto B Rakennusvalvonta- ja lupapalvelut B Liikenneväylät B Kiinteistöhuolto ja yleiset alueet B Kunnallistekniikka ja laitokset B Käyttö talo uso sa yhteensä ) N=sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B=bruttomääräraha/-tuloarvio Sito- M äärärahat T ulo arvio t vuus 1)Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- N talous- muutok- muut:n tuma keama talous- muutok- muut:n tuma keama B arvio set jälkeen arvio set jälkeen TULOSLASKELM AOSA Verotulot B Valtionosuudet B Ko rkotulo t B M uut rahoitustulot B Ko rkomeno t B M uut rahoitusmenot B Satunnaiset erät B T ulo slaskelmao sa yhteensä Tuhannen pyöristyserot kaavoista johtuen. 1) N=sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B=bruttomääräraha/-tuloarvio 113

115 Sito- M äärärahat T ulo arvio t vuus 1)Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- N talous- muutok- muut:n tuma keama talous- muutok- muut:n tuma keama B arvio set jälkeen arvio set jälkeen INVESTOINTIOSA Ko nsernihallinto H01 Kiinteän omaisuuden hankinta ja myynti B H02 Osakkeiden hankinta ja myynti B H04 Pappilanneimen tontinmyyynti B H08 Ruokapalveluiden tuontannonohj B H09 Yhtiöittämisjärjestelyt B H11 Palkanlaskennan ulkoistaminen B H12 Sähköinen kokouskäytäntö B H16 Taipalsaaren Lämpö Oy B Ko nsernihallinno n investo innit yhteensä Sivistyspalvelut S03 Saimaanharjun yht.koulun kalustohankinnat B S04 Saimaanharjun kuntosalin kalusto B Sivistyspalveluiden investo innit yhteensä T ekniset palvelut T01 Kirkonkylän hammashoitolan peruskorjaus B T02 Kirkonkylän koulun laajennus B T03 Omenatarhan päiväkoti B T04 Kirkonkylän liikuntahalli B T05 Kuhatien autokatos B T07 Pappilanniemi B T10 Leikkikenttien peruskorjaus B T16 Konstun ranta-alueen kunnostaminen B T17 Kivisalmen pumppaamo B T19 Kirkonkylän esiopteustila B T20 Saimaanharjun koulun ilmastointikoje B T24 Saimaanharjun päiväkoti B T25 Keskuskeittiö B T26 Vehkataipaleen koulun ilmastointikone B T27 Vesimittareiden uusiminen B T29 Kaavateiden katuvalojen uusiminen B T30 Saimaanharjun nuorisotila B T31 Saimaanharjun hammashoitolan muutostyöt B T32 Kuhatien peruskorjaus B T33 M uukkolantie peruskorjaus B T35 Saimaanharjun yhtenäiskoulun piha B T36 Vehkataipaleen koulun piha B T38 Saimaanharjun urheilukentän peruskorjaus B T39 Saimaanharjun satama-alue B T41 Kiinteistöhuollon kunnossapitojärjestelmä B T eknisten palveluiden investo innit yhteensä Investo intio sa yhteensä ) N=sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B=bruttomääräraha/-tuloarvio 114

116 Sito- M äärärahat T ulo arvio t vuus 1)Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- N talous- muutok- muut:n tuma keama talous- muutok- muut:n tuma keama B arvio set jälkeen arvio set jälkeen RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset N Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset N Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos N Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen R aho ituso sa yhteensä ) N=sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B=bruttomääräraha/-tuloarvio 115

117 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA TAIPALSAAREN KUNNAN TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,78 Maksutuotot , ,39 Tuet ja avustukset , ,93 Muut toimintatuotot , , , ,77 Valmistus omaan käyttöön 6 532,58 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,06 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,96 Muut henkilösivukulut , ,12 Palvelujen ostot , ,38 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,67 Avustukset , ,69 Muut toimintakulut , , , ,96 Toimintakate , ,61 Verotulot , ,22 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,81 Muut rahoitustuotot , ,08 Korkokulut , ,20 Muut rahoituskulut , , , ,58 Vuosikate , ,19 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,39 Arvonalentumiset , ,39 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot , ,56 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos , ,36 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,32 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) ja vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,68 116

118 RAHOITUSLASKELMA TAIPALSAAREN KUNNAN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,19 Satunnaiset erät , ,56 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,22 Investointien rahavirta Investointimenot , ,38 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,74 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,48 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 Antolainasaamisten vähennykset , , ,43 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,78 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , ,78 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 510, ,23 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos , ,38 Korottomien velkojen muutos , , , ,18 Rahoituksen rahavirta , ,17 Rahavarojen muutos , ,31 Rahavarojen muutos Kassavarat , ,79 Kassavarat , , , ,31 117

119 TASE TAIPALSAAREN KUNNAN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,41 Muut pitkävaikutteiset menot ,73 Ennakkomaksut , ,41 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,92 Rakennukset , ,08 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,06 Koneet ja kalusto , ,47 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,08 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,45 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset , ,57 Muut saamiset , ,02 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset ,00 Siirtosaamiset , ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,55 Lainasaamiset Muut saamiset , ,84 Siirtosaamiset , , , ,76 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkk.instrum ,26 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit ,26 Rahat ja pankkisaamiset , ,53 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,06 118

120 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,39 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli/alijäämä , ,68 Tilikauden yli/alijäämä , , , ,75 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,31 Vapaaehtoiset varaukset , ,31 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat , ,04 Muut toimeksiantojen pääomat , ,04 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,75 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat , , , ,75 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat ,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,78 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat , ,54 Muut velat , ,62 Siirtovelat , , , ,21 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,06 119

121 KONSERNILASKELMAT TULOSLASKELMA Konsernin tuloslaskelma Toimintatuotot , ,99 Toimintakulut , ,29 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 0,00 0,00 Toimintakate , ,30 Verotulot , ,22 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot , ,02 Muut rahoitustuotot , ,82 Korkokulut , ,11 Muut rahoituskulut , ,03 Vuosikate , ,62 Poistot ja arvonalentumiset: Suunn.mukaiset poistot , ,54 Tilikauden yli- ja alipariarviot Arvonalentumiset Satunnaiset erät ,27 Tilikauden tulos , ,35 Tilinpäätössiirrot , ,91 Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,26 120

122 TAIPALSAAREN KUNTA Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,62 Satunnaiset erät ,27 Tulorahoituksen korjauserä , ,36 Toiminnan rahavirta yhteensä , ,53 Investointien rahavirta Investointimenot , ,20 Rahoitusosuudet investointi menoihin , ,49 Pysyvien vastaavien luovutustulot , ,98 Investointien rahavirta yhteensä , ,73 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,80 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,66 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,50 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,98 Oman pääoman muutokset (korjaukset) ,15 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset , ,95 Vaihtomaisuuden muutos , ,58 Saamisten muutos , ,24 Korottomien velkojen muutos , ,08 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,14 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,66 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,81 Rahavarat , , , ,64 121

123 TAIPALSAAREN KUNTA Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,27 Muut pitkävaikutteiset menot , ,75 Ennakkomaksut , ,59 Aineettomat hyödykkeet yht , ,61 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,46 Rakennukset , ,35 Kiint. rakent. ja laitteet , ,64 Koneet ja kalusto , ,43 Muut aineelliset hyödykkeet , ,65 Ennakkomaksut ja kesk. er , ,44 Ainneelliset hyödykk yht , ,96 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet , ,53 Muut osakkeet ja osuudet sij , ,77 Joukkovelkakirjasaamiset 0,00 0,00 Muut lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 678,75 678,75 Sijoitukset yhteensä , ,05 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,12 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,01 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset , ,88 Lyhytaikaiset saamiset , ,79 Muu vaihto-omaisuus Rahoitusarvopaperit ,26 Rahat ja pankkisaamiset , ,55 VAIHTUVAT VAST. YHT. VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,24 122

124 VASTATTAVAA OMAPÄÄOMA Peruspääoma , ,38 Arvonkorotusrahasto , ,05 Muut omat rahastot , ,89 Edellisten tkn ylijäämä/alij , ,08 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,27 VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAP. EHT.V. Poistoero , ,58 Vapaaehtoiset varaukset , ,56 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 911, ,93 Muut pakolliset varaukset , ,83 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOM , ,65 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieraspo , ,17 Pitkäaikainen koroton vieraspo , ,48 Lyhytaikainen korollinen vieraspo , ,80 Lyhytaikainen koroton vieraspo , ,58 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,24 123

125 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot KÄYTTÖOMAISUUDEN ARVOSTUS Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan. Poistosuunnitelma on liitteenä. SIJOITUSTEN ARVOSTUS Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS Vaihto-omaisuutta ei ole taseessa. RAHOITUSOMAISUUDEN ARVOSTUS Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopapereita ei ole taseessa. OIKAISUT EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOIHIN Oikaisuja edellisen tilikauden tietoihin ei ole. EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOJEN VERTAILUKELPOISUUS Toimintakertomuksessa esitetyt tiedot ovat pääosiltaan vertailukelpoisia edelliseen toimintakertomusvuoteen. Olennaisimmat poikkeamat vertailtavuuteen on selitetty kyseisten lukujen kohdalla. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAAJUUS Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty omistusosuudella kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä sekä kunnan tytäryhtiöt KOY Taipalsaaren Asunnot ja Taipalsaaren Lämpö Oy. Tilinpäätöksessä on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kunnan tilinpäätöksessä. KESKINÄISEN OMISTUKSEN ELIMINOINTI 124

126 Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty olennaisilta osin tuloslaskelman (tuotot ja kulut) ja taseen erät huomioiden nimellis- eli pariarvomenetelmällä. SISÄISET LIIKETAPAHTUMAT JA SISÄISET KATTEET Konserniyhtiöiden ja kunnan väliset keskinäisen saamiset ja velat on eliminoitu. SUUNNITELMAPOISTOJEN OIKAISU Kiinteistötytäryhteisön käyttöomaisuuden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu tytäryhteisön oman pääoman erää edellisten tilikausien tulosta vastaan ja tilikauden poistojen oikaisu kirjattu tulosvaikutteisesti. OSAKKUUSYHTEISÖT As Oy Saimaanharjun Kuhatie, omistusosuus 38,57 %, As Oy Tarvehonkala, omistusosuus 26,49 % ja Kiinteistö Oy Taipalsaaren liikekeskus, omistusosuus 30,1 % - eivät ole olennaisia kunnan talouden ja toiminnan kannalta joten niitä ei ole yhdistetty konsernitilinpäätökseen. 125

127 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Toimintatuotot tehtäväalueittain *) Konserni Kunta Hallinto , , , ,52 Sosiaali-ja terveyspalvelut , ,57 0,00 0,00 Opetus-ja kulttuuripalvelut , , , ,98 Yhdyskuntapalvelut , , , ,27 Yhteensä , , , ,77 *) Toimintatuottojen erittely esitetään ulkoisista eristä. Verotulojen erittely Kunnan tulovero , ,22 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,44 Kiinteistövero , ,56 Muut verotulot Verotulot yhteensä , ,22 Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus , ,00 Siitä: Verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasaus (+/-) , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus (+/-) Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , ,00 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä , ,00 126

128 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Konserni Kunta Satunnaiset tuotot As Oy Taipalsaaren Kartano myydyt osakkeet , ,56 Lämpölaitosliiketoiminnan yhtiöittäminen, apporttiomaisuuden luovutus Taipalsaaren Lämpö Oy:lle , ,17 Satunnaiset tuotot yhteensä , , , ,56 Satunnaiset kulut Satunnaiset kulut yhteensä Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Poistoajat noudattavat kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositusta. Kunnanvaltuusto on vahvistanut pysyvien vastaavien hankintojen aktivointirajaksi euroa. Tätä pienemmät hankkeet on kunnassa kirjattu käyttötalousosan kuluksi. Lisäksi valtuusto on poistosuunnitelmaa vahvistaessaan määrittänyt tietyille hyödykkeille hyödykekohtaiset poistoajat. Hyödykekohtaiset poistoajat perustuvat kunkin hyödykkeen arvioituun todelliseen taloudelliseen pitoaikaan, arvioituun kestävyyteen ja käytettävyyteen kunnan palvelutuotannossa. Kunnanhallitus on päätöksellään päättänyt oikaista vesi- ja viemärilaitokselle sekä lämpölaitokselle kohdistettavia poistoja. Oikaisun vaikutus ilmenee tuloslaskelmaosan vertailussa. 127

129 128

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 11a

KUUMA-johtokunta Liite 11a KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 12a

KUUMA-johtokunta Liite 12a KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016 TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

KONSERNITULOSLASKELMA

KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosikertomus 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Servican kannalta vuotta 2017 voi kuvata mielenkiintoiseksi. Lähdimme vuoden alkaessa valmistelemaan yhdessä omistajien kanssa Servican yhtiöittämistä vuoden

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös 1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA 2016 2015 LIIKEVAIHTO Vesimaksut (ulk.) 259 704,43 245 632,53 Vesimaksut (sis.) 13 532,17 13 569,17 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2017 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Vuosi 2017 oli monella tavalla merkkivuosi Luodon kunnalle. Juhlavuosi Suomi 100 vuotta ja Luodon kunta 150 vuotta huomioitiin isosti

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS Sivu 1/110 LAPIN LIITTO / LAPIN PELASTUSLAITOS TILINPÄÄTÖS 31.12.2015 Kansainvälinen Barents Rescue 2015 harjoitus (BR15) 30.9-1.10. 2015 Levillä. Lapin liitto/lapin pelastuslaitos ( Koko yritys (YR) )

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

en en me T i l i n p a a t o

en en me T i l i n p a a t o en en me T i l i n p a a t o s toim in takertom us 201 4 Kunnanhallitus 31.3.2015 Sisällys TOIMINTAKERTOMUS... 3 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA...3 Kunnanjohtajan katsaus...3 Kunnan hallinto

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 28 729 986,76 26 416 878,43 Valmistus omaan käyttöön 6 810,90 Liiketoiminnan muut tuotot 1 500 810,15 1 468 655,80 Materiaalit

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

TALOUSARVION SEURANTA

TALOUSARVION SEURANTA TALOUSARVION SEURANTA 31.8.2018 Tuloslaskelma 1.1. -31.8.2018 Tuloslaskelma ulkoinen TP 2017 1-8/2017 TA 2018 1-8/2018 TA-tot Ylitys/alitus Limingan kunta liikelaitoksin Varsinainen toiminta Toimintatuotot

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset, tammi-syyskuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma ei laadittu 1.1.2017-31.12.2017 1.1.2016-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 26 416 878,43 Liiketoiminnan muut tuotot 1 468 655,80 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola

Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Talous vielä hyvässä vauhdissa, kasvu kuitenkin hidastumassa Julkinen talous ja kuntatalous velkaantuu edelleen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2017-31.12.2017 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2016 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2016. Väestö kasvoi 29 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 176. Työllisyystilanne oli hieman

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,

Lisätiedot