KAUPAN 3 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ. Verot Verkko Vastuu

Transkriptio

1 KAUPAN 3 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ Verot Verkko Vastuu

2 Suomi tarvitsee elinvoimaiset kotimarkkinat Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala ja suurin työllistäjä. Kauppa on nyt keskellä suurta muutosta, jossa sitkeä taantuma ja digitaalinen murros muuttavat alan rakennetta ja toimintatapoja. Digitaalisuus ja verkkokauppa muuttavat yritysten toimintaympäristöä nopeasti; suomalainen kauppa kilpailee yhä useammin ulkomaisen verkkokaupan kanssa. Muutos koskee myös tukkukauppaa. Valmistaja voi ohittaa tukkurin ja toimittaa tavarat suoraan asiakkaalle. Kaupan suurin ongelma on kuitenkin äärimmäisen korkealla verotuksella aiheutettu kotimarkkinoiden ahdinko. Suomalaisten ostovoima on kutistunut jo pari vuotta, eikä tilanne parane vaalivuonna. Toivomme avointa ja monipuolista keskustelua näistä Suomen tulevaisuudelle tärkeistä asioista. Maarit Toivanen-Koivisto Kaupan liiton hallituksen puheenjohtaja Juhani Pekkala Kaupan liiton toimitusjohtaja

3 Elinvoimaiset kotimarkkinat syntyvät keskittymällä kolmeen kaupan kannalta elintärkeään teemaan: Verot Verotusta on pakko keventää. Kotimarkkinoilla toimivat yritykset eivät kestä enää supistuvan ostovoiman ja kasvavan verotaakan alla. Tie on kivulias, koska samalla on pidettävä huoli siitä, että velkaantuminen taittuu laskuun. Valtion ja kuntien menoja on pakko leikata. Verkko Kauppa ja palvelut ovat kansainvälisessä kilpailussa. Ei ole enää ns. suljettua sektoria, josta vielä muutama vuosi sitten puhuttiin. Suomessa toimivalla kaupalla pitää olla samat mahdollisuudet kilpailla kuin ulkomailla toimivilla. Se tarkoittaa sitä, että suomalaista kauppaa ei voi rasittaa ylimääräisillä kustannuksilla. Kauppa haluaa edelleen työllistää ja maksaa veroja Suomeen. Vastuu Työmarkkinoita on pakko kehittää niin, että yritykset menestyvät myös tulevaisuudessa. Työmarkkinoilla on paljon tekemistä, mutta yksi tärkeimmistä asioista on nuorten työllistyminen. Jos nuori on töissä eikä syrjäydy, se on yhteiskunnalle todella arvokasta. Nuorten työllistyminen vaatii ennakkoluulottomia ratkaisuja.

4 KAUPAN 3 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ Verot Verkko Vastuu Verot Ruotsissa palvelusektori on perinteisesti ollut kukoistava. Miten Suomeen luodaan elinvoimaiset kotimarkkinat? Miksi verotusta ei saa enää kiristää? Kulutusverotus on myös työn verottamista. Se leikkaa todellista verojen jälkeistä ostovoimaa. Miten ostovoimaa vahvistetaan?

5

6 Verot / Kaupan vastaus Kotimarkkinat ovat hyvinvoinnin lähde Vienti on Suomelle tärkeää, mutta se ei ole ainoa hyvinvoinnin lähde. Suomessa on ymmärrettävä yritysten merkitys kasvulle ja hyvinvoinnille laajasti. Viennin lisäksi kotimarkkinatkin kasvattavat taloutta. Ruotsi on tästä meille hyvänä esimerkkinä. Korkean tuottavuuden alat voivat olla myös kuluttajille suunnattuja tuotteita ja palveluita. Vanhoja rakenteita tukevalla elinkeinopolitiikalla ei saa tukahduttaa markkinatalouden tervettä toimintaa ja uuden kehittymistä. Lisäksi elinvoimaiset kotimarkkinat työllistävät ja kasvattavat yrityksiä, joilla on mahdollisuuksia kansainvälistyä. Kotimarkkinat kasvattavat taloutta Kulutusverotus on osa työn verokiilaa + Kokonaisveroaste on saatava laskuun. Tämä koskee palkkaverotuksen lisäksi myös arvonlisäveroa ja valmisteveroja. Niitä ei saa nostaa. Arvonlisäverotus pitäisi palauttaa taantumaa edeltäneelle vuoden 2008 tasolle. Käytännössä veronkiristykset voisivat enää kohdistua vain arvonlisäverotuksen alennettuihin kantoihin. Tämä on kaupan toimialalle merkittävä uhka, joka toteutuessaan estää alan kasvun sekä kehityksen ja mahdollisuuden työllistää. Arvonlisävero ei ole vain kulutuksen verottamista, se on myös työn verottamista. Työn verokiilaa on kasvattanut viime vuosina eniten juuri kulutusverotus. + Työn verokiila Palkankorotuksen verokiila on jo 62 prosenttia työvoimakustannuksen noususta. Kun keskituloisen palkansaajan verovapaata ostovoimaa nostetaan 50 eurolla kuussa, se maksaa työnantajalle 132 euroa. Verokiila on 82 euroa. Keskituloisen palkansaajan euromääräinen kuukausipalkka on vuosina kasvanut 8 prosenttia ja verokiila 11 prosenttia. Palkansaajan kaikkien verojen jälkeinen verovapaa ostovoima on kasvanut vain vajaat kuusi prosenttia. Työn verokiilan kaikki osatekijät ovat nousseet vuodesta 2010, mutta kaikkein nopeimmin on noussut kulutuksen verotus.

7

8 Verot / Kaupan vastaus Ostovoima on turvattava Suomalaisten ostovoima kääntyi laskuun On suuri riski, että huono kehitys jatkuu. Tällaiseen suuntaan ohjaava politiikka on kotimarkkinoille vakava uhka. Ostovoimalle veronkorotukset ovat myrkkyä, koskivatpa ne työn tai kuluttamisen verotusta. Esimerkiksi valmisteverot eivät ole tehokas tapa kerätä suuria verokertymiä. Paitsi että ne aiheuttavat yrityksille ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia, myös niiden tarkoitus on ristiriitainen. Toisaalta niiden avulla pyritään kasvattamaan verokertymää, toisaalta hillitsemään sitä kulutusta, josta tämän verokertymän oletetaan syntyvän. Ainoa tie ostovoiman turvaamiseen ja kasvattamiseen on sekä palkka- että välillisten verojen laskeminen. Tämä edellyttää sitä, että liian suureksi paisunut julkinen sektori mitoitetaan sen mukaan, minkä yksityinen sektori pystyy maksamaan. Hallituksen on tuettava päätöksillään ostovoiman kasvua. Sen on kyettävä julkisen sektorin leikkauksiin. Leikkauksiin on vielä varaa siten, ettei hyvinvointivaltion perustuksiin tarvitse koskea. Investoinnit mittaavat kilpailukyvyn Suomen koko talouden yksi suurimmista ongelmista on investointien vähäisyys. Kauppa on toiseksi suurin investoija, mutta senkin mahdollisuudet pitää yllä viime vuosien investointivauhtia ovat hiipuneet. On eri asia arvioida paperilla maan kilpailukykyä kuin oikeasti sijoittaa rahaa sinne. Tasapuolisempi sähköverotus Kauppa käyttää noin kolme prosenttia Suomen sähköstä. On perusteltua ehdottaa, että kauppa ja muut palvelut saisivat saman sähköveron huojennuksen kuin teollisuuskin. Työn verokiila 2013 Verojen osuus työvoimakustannuksen noususta, % Verojen osuus työvoimakustannuksesta, % Palkkaverot* Kulutusverot Työnantajamaksut * Ei sisällä kirkollisveroa. 70 % 60 % 50 % 62 % 18,5 % 60 % 50 % 40 % 52 % 18,5 % 40 % 30 % 7,7 % 30 % 9,8 % 20 % 10 % 36,0 % 20 % 10 % 23,7 % 0 % 0 %

9

10

11 KAUPAN 3 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ Verot Verkko Vastuu Verkko Miten suomalainen kauppa saa tasaveroiset kilpailumahdollisuudet yhä kansainvälisemmässä kisassa? Miten EU:n sisämarkkinoita on kehitettävä, jotta ne tukevat suomalaisen ja eurooppalaisen kaupan menestystä? Miten ulkomaista ostovoimaa houkutellaan Suomeen myös jatkossa?

12

13 Verkko / Kaupan vastaus Kaupan kansainvälinen kilpailukyky on turvattava Korkea verotus ja suuret hallinnolliset kustannukset aiheuttavat ylimääräistä painolastia suomalaisen kaupan ja palveluiden kilpailukyvylle. Suljettua kotimaista sektoria ei enää ole: suomalainen kauppa ja palvelut ovat avoimessa kilpailussa kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomen onkin pidettävä huolta siitä, että suomalainen kauppa ja sen osana toimiva verkkokauppa kykenevät kilpailemaan eurooppalaisen, aasialaisen ja amerikkalaisen kaupan kanssa. Kansainvälisen verkkokaupan lisäksi kasvava matkustajatuonti Virosta syö suomalaista kauppaa. Myös kilpailu Suomalaisten verkkokauppaostokset 2013, 10,5 mrd Palvelut Vähittäiskaupan tuotteet Muut tavarat Sisällöt 32% 10% 9% 1% 57% 30% ulkomaisesta ostovoimasta, etenkin venäläismatkailijoista, kiristyy. Venäläisistä ostosmatkailijoista Suomi kilpailee erityisesti Viron kanssa. Myös verkkokaupan kasvu Venäjällä uhkaa vähentää venäläisten ostosmatkoja Suomeen taloudellisen taantuman ja ruplan kurssin laskun ohella. Varmistamalla tasavertaiset toimintaedellytykset ulkomaisten kilpailijoiden kanssa suomalaisella kaupalla ja palveluilla on mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja kansainvälistyä. Esimerkki: EU:n digitaaliset sisämarkkinat Suomi ajaa yhtenä keskeisenä hankkeena EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden tehostamista. Tavoitteena on poistaa esteet tavaroiden ja palveluiden digitaalisesta kaupasta. Tavoite on kannatettava. EU:n alueella jo lähes 50 prosenttia kuluttajista ostaa tuotteita verkkokaupasta. On erittäin tärkeää, että suomalainen kauppa pääsee hyötymään näistä markkinoista. Tavoite sisältää kuitenkin riskejä suomalaiselle kaupalle. Riskit liittyvät erityisesti sääntelyn täytäntöönpanoon. Saattaa käydä niin, että Suomi rakentaa omat markkinansa helpoiksi ja toimiviksi ulkomaisen verkkokaupan kannalta, mutta muissa jäsenvaltioissa ei toimitakaan samalla tavalla. Suomalaisten päättäjien on varmistettava, että suomalainen kauppa saa samat ja tasapuoliset edut muissa EU-maissa. Myös sisämarkkinoiden kilpailukyky suhteessa EU:n ulkopuolisiin toimijoihin tulee taata. Digitaalisiin sisämarkkinoihin liittyy runsaasti sääntelyä, joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia Suomessa toimivalle kaupalle. Tämä koskee esimerkiksi tietosuojavaatimuksia ja kuluttajansuojaa. Ulkomaisen verkkokaupan tulee vastata näistä velvoitteista tasaveroisesti suomalaisen kaupan kanssa. Suomalaisen kivijalkakaupan ei myöskään tule joutua kantamaan ulkomaisen verkkokaupan kustannuksia vaikkapa sähköromun tai pakkausten vastaanotosta.

14

15 KAUPAN 3 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ Verot Verkko Vastuu Vastuu Miten kauppa voi jatkossakin työllistää suomessa merkittävällä tavalla? Miksi osa-aikatyö on oleellisen tärkeää kaupalle? Miten varmistetaan, että nuoret työllistyvät jatkossa entistäkin paremmin?

16

17 Vastuu / Kaupan vastaus Työllistämisen edellytykset on turvattava Kauppa on suurin nuorten työllistäjä: yli 20 prosenttia alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä nuorista on kaupan palveluksessa. Kauppa antaa monille nuorille ensimmäisen kokemuksen työelämästä ja tukee heidän kiinnittymistään yhteiskuntaan. Työ on erinomainen keino ehkäistä syrjäytymistä. Suomen nuorisotyöttömyysaste on jo yli 25 prosenttia (Tilastokeskus 4/2014). Nuorisotyöttömyydestä uhkaa tulla rakenteellista. Jotta kauppa pystyy myös jatkossa tarjoamaan töitä nuorille, talouspolitiikalla ei saa leikata ostovoimaa tai nostaa työllistämisen kustannuksia. Osana vastuullisuutta, työllistämisen ohella, Kauppa painottaa myös hyvän johtamisen ja esimiestyön merkitystä. Osana nuoriso-ohjelmaansa Kaupan liitto on julkaissut muun muassa nuorten johtamisen kymmenen teesiä. Työmarkkinoilla tarvitaan asennemuutos: säilyttävästä ja muutoksia vastustavasta ajatusmallista on uskallettava siirtyä kokeilemaan uudenlaisia työllistymisen keinoja, ja joustavien työsuhteiden työllistävä merkitys on hyväksyttävä. Kauppa elinkeinoelämän suurin työllistäjä Kauppa Metalli ja elektroniikka Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Hotelli- ja ravintolapalvelut Metsäteollisuus Kemian teollisuus Elintarvike- ja tekstiiliteollisuus Energia-, vesi- ja jätehuolto Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilasto.

18 Vastuu / Kaupan vastaus Myös osa-aikatyö on arvokasta Osa-aikatyön merkitys erityisesti palvelualoilla on hyväksyttävä, ja sen työllistävälle ja työuria pidentävälle vaikutukselle on annettava arvoa. Osa-aikatyön teettämistä vaikeuttamalla voidaan menettää jopa kymmeniä tuhansia työpaikkoja pelkästään kaupan alalla. Kaupan ala tarvitsee osa-aikatyötä toimiakseen kannattavasti. Kaupat pystyvät osa-aikaisten avulla mitoittamaan työvoiman määrän kauppojen aukioloaikojen ja asiakasvirtojen vaihtelun mukaan niin, että henkilökuntaa on riittävästi juuri oikeaan aikaan. Enemmistö palkansaajista tekee osa-aikatyötä omasta tahdostaan; 26 prosenttia kertoo olevansa ns. vastentahtoisesti osa-aikaisia (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Osa-aikatyö mahdollistaa työskentelyn erilaisissa elämäntilanteissa ja joustavan siirtymisen työelämään tai eläkkeelle. Se on myös merkittävä keino pidentää työuria. Osa-aikaiset* palkansaajat kaupassa Uusi keino nuorten työllistämiseen: koulutustyösuhde Palkansaajat Osa-aikaiset *Osa-aikaisuus oman ilmoituksen mukaan. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilasto. Kaikista nuorista ei ole tutkinnon suorittajiksi, jotkut nuoret oppivat parhaiten tekemällä. Heille työssä oppiminen on parhaiten sopiva ja joillekin ainoa tapa oppia ammattiin. Hyvistä kehityspanoksistaan huolimatta Suomen oppisopimusjärjestelmä ei ole parantanut riittävästi nuorten työllistymistä. Tarvitaan uusia avauksia. Siksi Kaupan liitto esittää nykyisen oppisopimuksen rinnalle uudenlaista koulutustyösuhdetta vuotiaille nuorille. Kaupan liiton ehdottaman mallin tavoite on luoda alle 25-vuotiaille nuorille uusia työpaikkoja, vähentää yritysten hallinnollista taakkaa ja madaltaa työnantajien, varsinkin pk-yritysten, kynnystä työllistää nuoria. Koulutustyösuhteessa nuori oppii ammatin käytännön työssä työpaikalla, työnantajan opastuksella. Koulutustyösuhteessa ei ole teoriaopintoja eikä siinä suoriteta tutkintoa, mikä on osoittautunut nykyisen oppisopimusjärjestelmän ongelmakohdaksi liian monelle nuorelle. Koulutustyösuhde on uusi mahdollisuus monelle nuorelle saavuttaa oma paikkansa työelämässä. Osa-aikatyön syyt 2012 Kokoaikatyötä ei tarjolla Opiskelu Lasten/omaisten hoito Terveys Muu syy Kaikki oman ilmoituksensa mukaan osa-aikaiset palkansaajat. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. 9% 26% 9% 26% 30%

19 Kaupasta & liitosta Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kaupan liiton piirissä on noin jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. Kauppa pähkinänkuoressa Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä. Se työllistää lähes henkilöä. Kauppa on suurin nuorten työllistäjä. 20 % alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä nuorista työskentelee kaupan alalla. Kaupan kokonaisliikevaihto vuonna 2013 oli 125 mrd (pl. alv:n osuus). Verkkokaupan koko vuonna 2013 oli vähittäiskaupan tuotteilla 3,4 mrd. Vuosina verkkokauppa kasvoi 25 %. Kauppa maksaa veroja mm. 17 % osuuden koko yhteisöveropotista. Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan se on elinkeinoelämän suurin toimiala. Kaupan alan osuus BKT:stä on 10 %. Kaupan alalla on paljon yrittäjyyttä ja pk-yrittäjiä. Kaupan alan yritysten määrä on noin Niistä noin 90 % on alle 10 hengen yrityksiä. Katso myös kaupanvuosi.fi Tekstit Kaupan liitto Kuvat Lauri Eriksson Ulkoasu Dog Design Paino Aldus Oy, Lahti 2014

20 Kauppa.fi Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä ja ylivoimaisesti suurin nuorten työllistäjä. Se on myös elinkeinoelämän suurin toimiala, jonka osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 10 prosenttia. Kauppa on yksi suurimmista investoijista. Myös veroja kauppa maksaa merkittävällä tavalla: esimerkiksi osuus yhteisöveropotista on 17 prosenttia. Kaupan liitto Eteläranta 10 PL 340, Helsinki Puhelin (09)