MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU- OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI Hyvinvointikysely 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU- OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI Hyvinvointikysely 2007"

Transkriptio

1 Tanja Koivumäki ja Kati Laitinen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU- OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI Hyvinvointikysely 2007 Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tanja Koivumäki ja Kati Laitinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) Nimeke Mikkelin ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi - Hyvinvointikysely 2007 Tiivistelmä Opetusministeriön myöntämä rahoitus esteettömän opiskelun hankkeelle loi Mikkelin ammattikorkeakoululle tarpeen selvittää laajasti opiskelijoiden hyvinvoinnin nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä, sillä Mikkelin ammattikorkeakoulun yksiköt sijaitsevat Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Kyselyyn vastasi 511 opiskelijaa. Aineisto analysoitiin ristiintaulukoinnin ja suorienjakaumien avulla. Tutkimuksen päätuloksista selvisi, että hyvinvointia arvioitaessa miesopiskelijat kokivat heikoimmaksi osallisuuden opiskelijayhteisössä ja naiset opiskelumotivaation. Vastaajat toivoivat eniten tukea stressinhallintaan. Irtosuhteessa suojaamattomassa yhdynnässä oli ollut melkein puolet vastaajista. Parisuhteessa olevista naisista kolme prosenttia kertoi kokeneensa silloisessa suhteessaan väkivaltaa, kun taas miehillä oli väkivaltakokemuksia vain entisissä suhteissaan. Miesvastaajista 14,8 % ei koe omistavansa luotettavaa keskustelukumppania kun taas naisista siten vastasi 2,4 %. Naisilla kumppani koettiin luotettavimmaksi läheiseksi kun miehillä luotettavin keskustelukumppani oli ystävä. Yli viidennes kokee silti itsensä yksinäiseksi. Noin puolet opiskelijoista syö vain yhden lämpimän aterian päivässä. Opiskelijoista kolmasosa ei koe syövänsä terveellisesti. Vastaajista neljännes joutui tinkimään ruokailusta taloudellisen tilanteensa takia päivittäin tai kerran viikossa. Hieman yli viidennes opiskelijoista tupakoi. Alkoholia opiskelijat käyttivät keskimäärin 2-4 kertaa viikossa. Huumausaineita oli kokeillut noin viidennes vastaajista. Päihteiden käyttöään halusi vähentää melkein viidennes vastaajista. Tutkimus osoitti, että opiskelijoilla on hyviä kehittämisideoita palveluiden ja hyvinvointinsa parantamisen suhteen. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa nelikenttäjaon avulla voimme tutkijoina päätellä, että monet opiskelijoista eivät ole täysin onnellisia, sillä monet onnellisuudesta kertovat kysymykset saivat huonoja arvioita. Elämänlaadun heikkoudesta kertoi osallistumisen puute opiskelijayhteisössä, ja luotettavan keskustelukumppanin puuttuminen. Opiskelijat kokivat tyytymättömyyttä ammattikorkeakoulun terveydenhuoltopalveluita ja opiskeluympäristöä kohtaan. Elintason heikkoudesta kertoi tarve työskentelyyn opintojen ohessa ja ruoasta tinkiminen. Asiasanat (avainsanat) Opiskelija, ammattikorkeakoulu, kyselytutkimus, hyvinvointi, terveyskäyttäytyminen, päihteet, sosiaaliset suhteet Sivumäärä Kieli URN 57 +liitteet Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Kyselylomake liitteenä Ohjaavan opettajan nimi Johanna Hirvonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 15 th April 2008 Author(s) Tanja Koivumäki and Kati Laitinen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in social services Batchelor of Social work The wellbeing of the students at Mikkeli s University of Applied Sciences Wellbeing questionaire 2007 Abstract The purpose of our bachelor s thesis was to find out what is the state of student well-being and the need for development. The Ministry of Education granted a funding for the project of unimpeded education, which can use the results. The method was survey-examination and the research was carried out via internet interview due to the fact that Mikkeli University of Applied Sciences has units in Mikkeli, Savonlinna and Pieksämäki. 511 students replied to the questionnaire. The material was analysed by using cross referencing and direct distribution. The study showed that when analysing their well-being, male students estimated that their biggest weakness was participation in student community and female students was study motivation. The respondents mostly wished for support in stress management. Almost half of the respondents have had unprotected sex in a casual relationship. Three per cent of the females have suffered from violence in their existing relationships but males had experienced violence only in their previous relationships. 14,8 % of the male respondents don t feel that they have a reliable person to talk with. Only 2,4 % of the females responded similarly. Females felt that the most reliable person in their lives was their partner whereas males named their friend. Still, almost one-fourth of the respondents felt lonely. Approximately half of the students ate only one hot meal per day. One-third of the students feel that they have an unhealthy diet. One-fourth respondents had to compromise about their food because of their financial situation daily or weekly. Slightly over one-fifth of the students smoke. The students use alcohol approximately 2-4 times per week. One-fifth of respondents had tried narcotics. Almost one-fifth of the respondents wished to reduce their alcohol consumption. The study showed that students have good development ideas to improve services and their own wellbeing. The conclusion is that students are unhappy because of bad estimate in several questions. Their quality of life needs development being part of student society and having reliable person to talk with. Students were unsatisfied for the public health services and study milieu. Bad standard of life showed up as a need to work and bargaining from food. Subject headings, (keywords) Student, University of Applied Sciences, survey, wellbeing, health conduct, intoxicants, social relations Pages Language URN 57 + appendises Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Inquiry form as an appendix Tutor Johanna Hirvonen Bachelor s thesis assigned by Mikkeli University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Hyvinvointi Opiskeluikä kehitysvaiheena Opiskelijoiden hyvinvointi Hyvinvoinnin alueellinen jakautuminen TUTKIMUSASETELMA Tutkimusongelma Aiheen rajaus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen mittarit Hyvinvointikysely Aineiston keruu ja menetelmät Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys TULOKSET Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastanneet Perhemuoto Terveys ja terveyspalvelut Vastaajien kokema terveys Avun tarve Terveyttä ja terveyspalveluita koskevat avokysymykset Ravinto Päivittäinen ateriointi Taloudellisen tilanteen vaikutus ravitsemukseen Päihteet Tupakointi ja nuuskankäyttö Alkoholin käyttö Huumausaineiden kokeilu ja käyttö... 29

5 5.4.4 Oma ja läheisten kokema huolestuneisuus päihteiden käytöstä Vastaajien avuntarve ja toivotuin tukimuoto päihteiden osalta Päihteitä koskevat avokysymykset Seksuaaliterveys Parisuhde Parisuhdeväkivalta Seksuaaliterveyskäyttäytyminen Vastaajien avuntarve ja toivotuin tukimuoto seksuaaliterveyden osalta Suunniteltu seksuaaliterveystapahtuma Uni Sosiaaliset suhteet Läheiset ihmissuhteet Yksinäisyyden kokeminen Opiskelu ja opiskeluolot Opiskelualan valinta Työskentely opintojen ohella Toimeentulo Poissaolot JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Terveys ja terveyspalvelut Ravinto Päihteet Seksuaaliterveys Uni Sosiaaliset suhteet Opiskelu ja opiskeluolot Tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet Tulosten hyödyntäminen ja jatkotyöstäminen LÄHTEET LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Tämän opiskelijoiden hyvinvointia selvittävän kyselyn taustalla on halu kartoittaa ja kiinnittää erityishuomiota opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kyselyn tuloksia hyödynnetään esteettömän opiskelun hankkeessa, johon Mikkelin ammattikorkeakoulu on saanut opetusministeriöltä rahoituksen vuodelle Esimerkiksi Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen ammattikorkeakouluissa on toteutettu erilaisia hyvinvointi- ja terveystutkimuksia. Suomessa opiskelijoiden hyvinvoinnista tutkimuksia on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriö (Erola 2004). Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto (SAMOK) on myös toteuttanut erilaisia opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksia (SAMOK 2003). Yliopistoissa on tutkittu opiskelijoiden hyvinvointia. Tarkastelimme muita eri paikkakunnilla tehtyjä opiskelijoiden hyvinvointikyselyjä ja havaitsimme niiden keskittyvän pääasiassa terveydenhuollon ja terveyskäyttäytymisen osa-alueisiin. Keväällä 2007 Mamk:n koulutustiimissä, joka koostuu koulun henkilökunnasta ja opiskelijaedustajasta, esitettiin perustettavaksi työryhmä, jonka tehtävänä olisi suunnitella toimintatapa opiskelijoiden hyvinvoinnin selvittämiseksi. Työryhmä koostui Mikkelin ammattikorkeakoulun kymmenestä työntekijästä sekä kahdesta opiskelijaedustajasta. Työryhmä kokoontui keväällä 2007 ja uudelleen elokuussa, jolloin päätettiin opinnäytetyönä toteutettavasta hyvinvointikyselystä. Tavoitteenamme on kyselyn avulla tehdä selvitys opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämistarpeista. Tuloksia käytetään opiskelijoiden esteettömän opiskelun parantamiseksi Mikkelin ammattikorkeakoulun kaikissa yksiköissä. Tämänkaltaista hyvinvointikyselyä ei ole ennen toteutettu Mikkelin ammattikorkeakoulussa, eikä tietojemme mukaan muuallakaan Suomessa näin laajana. Löytämämme muissa ammattikorkeakouluissa aikaisemmin tehdyt kyselyt painottuvat enemmän opiskelijaterveydenhuoltoon, liikuntaan tai terveyskäyttäytymiseen. Haluamme tutkimuksessamme tarkastella hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, käsittäen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueet.

7 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Hyvinvointi Tutkimusta tehtäessä hyvinvointi pitäisi pystyä määrittelemään tarkasti, jotta tuloksista voidaan tehdä tulkintoja (Sund 2004, 57). Vaikka hyvinvointi on yhteiskunnan peruskäsitteitä, hyvinvoinnin määrittely on todella hankalaa (Heikkilä ym. 2004). Hyvinvointia määritellessä voidaan painopistealueiksi valita objektiivinen tai subjektiivinen lähtökohta eli hyvinvoinnin tarkastelu objektiivisten mittareiden avulla tai subjektiivinen yksilön oma henkilökohtaisesti koettu näkökulma. Kolmantena näkökulmana voidaan hyvinvointia tarkastella normatiivisesti eli yhteiskunnan näkemyksestä hyvinvointiin kuuluvista osa-alueista ja hyvinvoinnin vähimmäistasosta. (Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2007.) Kaikki hyvinvoinnin osa-alueet on vaikea mahduttaa yhteen tutkimukseen. Tätä kutsutaan operationalisointiongelmaksi (Sund 2004, 57). Erik Allardt ja Yrjö Littunen (1975) ovat esittäneet teoksessaan sosiologia näkemyksen hyvinvoinnin kolmijaosta, jossa hyvinvointiin kuuluu kolme osa-aluetta: fyysinen (having), sosiaalinen (loving) ja henkinen (being). Näkemys perustuu ajatukseen, että ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat ne varat ja resurssit, jotka ovat hänen käytössään eli aineelliset tekijät luovat yhdessä yksilön elintason. Yksilön käyttäytymiseen vaikuttavat myös elinympäristö ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, eli symboliympäristö sekä ihmisen elääkseen tarvitsemat biologiset tarpeet, kuten ravinto, happi tai neste. Kuitenkin tähän kolmijakoon on syytä suhtautua joustavasti ja eri tekijät painottuvat eri tavoin elettävän aikakauden mukaan (Allardt & Littunen 1975, 7 8.) Allardt (1988) määrittelee sosiaali-indikaattoreiden olevan kvantitatiivisia muuttujia, joiden avulla pyritään systemaattisesti ja toistuvasti mittaamaan yhteiskunnan tilaa ja yhteiskunnallisia muutoksia Allardtin (1988) esittämän nelikenttäjaon mukaan hyvinvointia voidaan tarkastella sekä subjektiivisesta (yksilöllinen kokemus) että objektiivisesta (kokemus itsestä riippumattomista asioista) näkökulmasta sosiaaliindikaattorien avulla. Nelikenttäjako tehdään ottamalla indikaattorien valinnassa huomioon subjektiivinen ja objektiivinen näkökulma ja sen lisäksi huomioidaan tarkasteltavien asioiden aineellinen ja ei-aineellinen puoli (Ks. taulukko1 luvussa 4.1). Nelikenttäjakoa käytettäessä objektiivisia aineellisia käsitteitä ovat elintasoon liittyvät

8 3 asiat eli indikaattoreilla mitataan muun muassa ihmisten ulkoisia olosuhteita, joita ovat tulot, terveys, työllisyys, asuminen jne. Ei-aineellinen objektiivinen käsittää elämänlaatuun liittyviä tutkittavia asioita. Tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi ystävyyssuhteet, vapaa-ajanviettomahdollisuudet, osallistuminen politiikkaan jne. Subjektiivisilla aineellisilla asioilla mitataan tyytymättömyyttä ja tyytyväisyyttä ihmisten asenteissa omiin ulkonaisiin olosuhteisiinsa. Subjektiivisilla ei-aineellisilla asioilla mitataan ihmisten kokemaa onnellisuutta omassa elämässään. (Allardt 1988, 215.) Elämänlaatu on moniulotteinen käsite, koska sitä voi tarkastella sekä objektiivisesti että subjektiivisesti, jolloin se voi käsittää erilaisia asioita. Allard (1988, 215) on määritellyt elämänlaadun käsitteen tarkasteltuna objektiivisesta näkökulmasta, jolloin elämänlaadulla käsitetään ihmisten suhteita toisiinsa, yhteiskuntaan ja luontoon. Hyvää elämää ei pyritä määrittelemään ulkoapäin, vaan jokaisen tulisi pyrkiä itse kohti henkilökohtaista hyvinvointiaan omien kiinnostuksenkohteiden ja mieltymysten pohjalta (Kautto 2006, 33). Allardt (1988) pohtii, että indikaattorijärjestelmän käytössä ongelmallista on se, miten hyvinvointia halutaan mitata. Mitataanko hyvinvointia objektiivisin indikaattorein (todellista toimintaa mittaavia) vai subjektiivisin indikaattorein (ihmisten käsityksiä ja asenteita mittaavia)? Ongelmallisena voidaan nähdä se, että yksilö ei ehkä ole paras mahdollinen arvioimaan omaa hyvinvointiaan ja hän voi sopeutua hyvin huonoihinkin oloihin. Ongelmaa onkin lähestytty käyttämällä mittarien valinnassa nelikenttäjakoa, jossa on valittu mittarit niin aineellisilta kuin ei-aineellisilta alueilta sekä objektiivisesta että subjektiivisesta näkökulmasta.(allardt 1988, 214) Sauli ja Timpura (2004) ovat artikkelissaan, Auttaako indikaattoriaalto tietotulvassa? selittäneet sosiaali-indikaattori termin YK:n 1970-luvulla tekemän määritelmän mukaan seuraavasti: YK 1975: havaintoon perustuvia, tavallisesti kvantitatiivisia tietoja meitä kiinnostavista sosiaalisen elämän piirteistä tai muutoksista. Indikaattori tarkoittaa osoitinta, jolla kuvataan jotakin piirrettä halutusta kohteesta. Indikaattorit reagoivat herkästi niiden kuvaamissa ilmiöissä tapahtuviin muutoksiin. Indikaattoreita ei saa olla liikaa, jotta niiden käyttö olisi mielekästä. Indikaattorien valinnassa tulisi kiinnittää huomiota tutkijaa kiinnostaviin tutkittaviin asioihin, joita hän haluaa ymmärtää tai joihin hän haluaa tehdä toimenpiteitä (Sauli & Timpura 2004).

9 4 Hyvinvointi-indikaattoreita täytyy arvioida kriittisesti luotettavuutensa takia, sillä yhteiskunta muuttuu ajan saatossa. Lama-ajan indikaattorit eivät vauraassa nykyyhteiskunnassa enää toimi. (Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2007.) Hyvinvointia voi lähestyä eri teorioiden perusteella, joten valitusta teoriasta riippuen voi määrittelyyn kuulua hyvinkin erilaisia tekijöitä. Erottelu voidaan tehdä valitsemalla määrittelyperusteeksi hyvinvointi tarveperusteisesti tai hyvinvoinnin tarkastelu resurssiperusteisesti. Tarveperusteinen näkökulma tarkoittaa hyvinvoinnin tarkastelua ajatuksesta, että ihmisellä on erilaisia tarpeita, jotka heillä on tavoitteena tyydyttää. (Heikkilä ym. 2004). Hyvinvointia tutkittaessa tarvenäkökulmasta täytyy muistaa miettiä, mitä hyvä elämä tarkoittaa nyky-yhteiskunnassa (Allardt 1988, 214). Hyvinvoinnin tarkastelussa resurssipainotteisesti selvitetään yksilön käytettävissä olevia voimavaroja, joita hän voi käyttää elinolojensa hallinnassa. (Heikkilä ym. 2004). Sosiaaliset suhteet ovat tärkeä hyvinvoinnin osa-alue, vaikka se on määritelty useissa eri tutkimuksissa eri tavoin, tulokset ovat kuitenkin osoittaneet sosiaalisten suhteiden myönteisen merkityksen psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle ikäryhmästä toiseen. Suomessa Markku Hyyppä on tehnyt tutkimusta suomenruotsalaisten pidemmästä eliniästä suomalaisiin verrattuna ja havainnut ruotsinkielisten elävän pidempään terveinä. Hyypän tekemän tutkimuksen mukaan syynä on sosiaalinen pääoma eli yhteisöllisyys. Vuorovaikutustaidot ja me-henki auttavat jaksamaan. Ruotsinkieliset ovat luottavaisempia ihmisiä kohtaan ja heillä esiintyy vähemmän humalahakuista juomista, heillä on enemmän yhdistystoimintaa, ystävyyssuhteita ja harrastustoimintaa. Kansalaisten vapaaehtoinen yhdistystoiminta, luottamukseen perustuva ystävätuki ja aktiivisuus seurakunnan toiminnassa parantavat koettua terveyttä. (Kunttu 2003) Pohjoismaisen näkemyksen mukaan hyvinvoinnin edistämisessä on puutteellista lähteä subjektiivisesta onnellisuuden tutkimisesta. Pohjoismaisen ajattelun mukaan hyvinvoinnin kokonaistarkasteluun tulisi ottaa huomioon objektiivinen tieto elinoloista ja resursseista. Kuitenkin tarkastelutavat pitäisi nähdä toisiaan täydentävinä näkökulmina. (Heikkilä ym )

10 5 Hyvinvointiin liittyy olennaisesti terveys. Terveydellä on sanana positiivinen ja negatiivinen merkitys. Negatiiviseen liittyvät taudit ja sairaudet. Positiivisen terveyden on määritellyt WHO fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoksi. (Naidoo & Wills 2000, 6.) Ihmisen käsitykseen terveydestä vaikuttaa esimerkiksi sukupuoli, alkuperä, ammatti ja sosiaalinen sijoittuminen. Nykyään terveydenhuoltoalalla tunnistetaan tarve hoitaa ihmistä kokonaisuutena, ottaen huomioon muutkin asiat kuin vain yksittäinen ongelma. (Naidoo & Wills 2000, 11, 24.) Holistisen terveyskäsityksen mukaan hyvinvointi koostuu erilaisten muuttujien sopivasta huomioonottamisesta. Käsityksen mukaan henkilökohtainen terveys on kolme tasoisen ympyrän keskellä. Keskiosasta löytyvät: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, seksuaalinen, henkinen ja emotionaalinen hyvinvointi. Seuraavaksi on yhteiskunnallinen taso ja viimeisenä ympäristö. (Naidoo & Wills 2000, 6 7.) Hyvinvoinnin osa-alueita ei voida asettaa tärkeysjärjestykseen, sillä niiden tärkeys vaihtelee eri elämänvaiheissa. Keskeisiä osa-alueita opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta ovat terveys, toimeentulo, työ, koulutus, asuminen ja sosiaaliset suhteet. Psyykkinen turvallisuus esimerkiksi turvallinen opiskeluympäristö (kiusaaminen) kuuluu yhtenä osana hyvinvoinnin osa-alueisiin, mutta emme käsittele sitä, sillä koulu on kykenemätön vaikuttamaan asiaan. (Kautto 2006, 33.) Koulu vaikuttaa opiskelijoiden turvallisuuteen kouluaikana, jolloin on tärkeää, että koulurakennukset täytyttävät turvallisuusvaatimukset. Terveydensuojelulaki (763/1994) edellyttää, että oppilaitosten terveydelliset olosuhteet vaatimusten mukaiset. (STM selvityksiä 2006/12, 46.) 2.2 Opiskeluikä kehitysvaiheena Kehityspsykologisen näkemyksen mukaan ihmisen elämä voidaan jakaa lapsuuteen, nuoruuteen, varhaiseen aikuisuuteen, keskiaikuisuuteen ja myöhäiseen aikuisuuteen. Jokaiseen vaiheeseen kuuluu niille tyypillisiä elämäntilanteita, kehityshaasteita ja - tehtäviä. Elämänvaiheet limittyvät ja niiden väliin jää siirtymäkausia, joten selkeitä rajoja vaiheille ei voi asettaa. Pääsääntöisesti ammattikorkeakouluopiskelijat ovat nuoria tai nuoria aikuisia. Käsitteiden lapsuus ja nuoruus sekä nuoruus ja aikuisuus rajausta ei voida tarkasti tehdä vaan ne ovat liukuvia erityisesti nuoruuden osalta. Yksilöllisiä eroja voi olla biologisessa, psykologisessa ja sosiaalisessa kehityksessä. (STM selvityksiä 2006/12, 59.)

11 6 Opiskelijaikäinen nuori aikuinen elää elämässään psykologisesti merkittävää siirtymäaikaa nuoruudesta aikuisuuteen (19 20/25v.) ja on näin ollen melko haavoittuva. Hän elää nuoruusiän loppuvaihetta, jolloin oma yksilöllisyys korostuu suhteessa muihin ihmisiin ja luontoon. Yksilön on pohdiskeltava itse suhteensa koko maailmankaikkeuteen. Oman yksilöllisyyden löytäminen on tärkeä tavoite. Nuoruusiän loppuvaiheessa alkaa ideologinen kriisi. Tämän elämänvaiheen kehitystehtäviin kuuluu esimerkiksi itsenäistyminen vanhemmista sekä emotionaalisesti että taloudellisesti, oman alan tai ammatin etsiminen, oman sukupuoliroolin vahvistuminen, sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen harjoittelu sekä omien elämää ohjaavien arvojen ja eettisten periaatteiden muodostaminen. (Dunderfelt 1997, ) Dunderfeltin (1997) mukaan nuoruusiän loppuvaiheessa yksilö kasvaa myös oman seksuaalisuutensa osalta ja pohtii omaa seksuaalista suuntautuneisuuttaan. Yksilö miettii parisuhteen kannalta tärkeitä asioita, kuten uskollisuutta omalle kumppanilleen ja omien halujensa kokemista. Omat yksilölliset tarpeet ovat tärkeitä ja nuori kokeilee ja etsii omaa opiskelupaikkaansa, harrastuksia tai ihmis- ja aateryhmiään. Opiskelun mukanaan tuomia elämäntilanteen muutoksia ovat lisäksi usein muutto opiskelupaikkakunnalle, uusi opiskeluyhteisö, vanhojen kavereiden jäänti entiselle asuinseudulle, uudenlainen asumismuoto ja näihin sopeutuminen. (Dunderfelt 1997, ) Myös seuraava elämänkaaren vaihe, aikuisen maailmaan astuminen (22 30v.), on nykyisin useilla edelleen opiskeluaikaa. Tällöin nuori aikuinen tavoittelee aikuisen elämäntapaa, ja elämää ohjaavat perusarvot alkavat hahmottua. Koko varhaisaikuisuuden (23 34v.) kehitystehtäviä ovat parisuhde, avioliitto, lapset ja lasten kasvatus, kodinhoito, työ, elämäntyyli, vastuun ottaminen osana yhteisöä, omien sosiaalisten ryhmien löytäminen. Elämänkaaren eri vaiheisiin liittyy ongelmia, jotka koskevat kaikkia nuoria. Oman sisäisen itsensä kohtaamisen haasteet ovat tärkeässä asemassa varhaisaikuisuudessa. Yksilö tarvitsee tukea tähän itsensä tutkiskeluun esimerkiksi yksilökeskeisiä menetelmiä käyttäen, haastatteluin ja itsehavainnoinnin avulla. Oman itsensä arviointi suhteessa toisiin voi olla yksilön kannalta todella raskasta ja hän tarvitsee tukea läheisiltä ihmisiltä. Viimeistään vuoden ikäisenä yksilö tekee uudelleenarviointia elämästään ajatuksissaan, tunnelmissaan ja arvotuksissaan. (Dunderfelt 1997, )

12 7 Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat enenevässä määrin hyvin eri-ikäisiä. Opiskelijoiden joukossa on nuorten lisäksi myös iältään vanhempia opiskelijoita. Jotkut opiskelevat itselleen jo toista ammattitutkintoa, osa on pitänyt välivuoden, toiset ovat olleet välillä työelämässä. Joukossa on myös niitä, jotka ovat keskeyttäneet edellisen tutkinnon suorittamisen, sekä aikuisopiskelijoita, jotka täydentävät koulutustaan. 2.3 Opiskelijoiden hyvinvointi Usein hyvinvointia tarkastellaan työelämässä tai peruskouluiässä olevien kokemana, ja opiskelijaikäisen väestön terveysasiat jäävät muiden väestöryhmien terveysongelmien peittoon. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista on tehnyt tutkimuksen Hanna Erola vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointitutkimuksesta ilmeni, että 83 % koki terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Terveydentilansa huonoksi tai melko huonoksi koki 3 %. Tavallisimpia oireita olivat niska- ja hartiakivut, joita päivittäin koki 13 %. Opiskelijoista 62 % ei tupakoi ja 22 % tupakoi päivittäin. Miesten tupakointi oli yleisempää. Alkoholin käyttö painottui kuukausittaiseen käyttöön, opiskelijoista 7 % ei käyttänyt alkoholia ja alle 7 % käytti alkoholia useita kertoja viikossa. Stressinhallintaan kaipasi apua 40 %. Opiskelijat ovat palveluiden suhteen eriarvoisessa asemassa. Palveluista tiedottamista pitäisi lisätä. (Erola 2004, 3 4.) Yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on selvitetty mm. ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tekemässä opiskelijaterveystutkimuksessa (Kunttu ja Huttunen, 2004). Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa on tehty hyvinvointiselvitys, jonka mukaan Oulussa opiskelijat voivat suhteellisen hyvin, mutta parantamista olisi selvityksen mukaan opintojen ohjauksessa sekä opiskelijoiden toimeentulossa. Toimeentulo vaikuttaa muun muassa opiskelijoiden elämänhallintaan. (Seppänen 2008.) Työterveyslaitos on tehnyt tutkimuksen A practical tool to support the well-being of students in institutes of vocational training and higher learning opiskeluhyvinvoinnista (Sulander ym. 2005). Opiskelukykyä ja hyvinvointia määritetään eri tutkimusten pohjalta opiskeluterveydenhuollon oppaassa (STM selvityksiä 2006/12). Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat huonommassa asemassa verrattuna yliopistoopiskelijoihin, koska yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta huolehtii ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö eli YTHS. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyden-

13 8 huolto on järjestetty eri tavoin eri koulutuspaikoissa; joko opiskelijaterveydenhuollossa tai resurssien puuttuessa opiskelijat ohjataan kunnallisen terveydenhoidon piiriin (Kunttu 2005). Opiskelijoiden terveysongelmat liittyvät usein nuoruusiässä tehtyihin elämäntapavalintoihin ja nämä valinnat vaikuttavat myös terveyteen ja hyvinvointiin, esimerkiksi liikunnallisuus, päihteiden käyttö, stressin sietokyky ja stressinhallintakeinot, sosiaalisuus ja seksuaalisuus. Monilla nuorilla naisilla paineita lisää tiukka kauneusihanne ja sen tuomat ulkonäkövaatimukset. Kaikissa näissä asioissa lähiympäristöllä on suuri merkitys, se voi auttaa tai haitata valintoja ja uuteen tilanteeseen sopeutumista. Opiskelijoiden vapaa-aikakulttuuri saattaa olla hyvin kuluttavaa, vilkasta yöelämää, valvomista, päihteitä ja irtosuhteita. Toisessa ääripäässä opiskelijat kokevat yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä tai uppoutuvat pelkästään opiskeluun. (Mikkonen & Ruokonen 2007.) 2.4 Hyvinvoinnin alueellinen jakautuminen Monet hyvinvointia kuvaavat osoittimet kertovat, että Suomi on jakautunut kahdenlaisiin alueisiin; selviytyjiin ja jos ei jo syrjäytyneisiin niin ainakin vaikeuksissa oleviin alueisiin. Nuoret kokevat terveytensä likimain yhtä hyväksi tai huonoksi, asuivatpa he missä päin Suomea tahansa. (Karvonen & Rahkonen 2004, 80.) Alueellisuus voi vaikuttaa neljällä eri osa-alueella nuoren terveyteen ja täten myös hyvinvointiin. Näitä osa-alueita ovat fyysiset olosuhteet, kulttuurihistorialliset erot, sosioekonomiset rakenteet ja sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä -palveluiden alueelliset erot. (Karvonen & Rahkonen 2004, ) Fyysisillä olosuhteilla tarkoitetaan konkreettisia asioita, joihin kukaan ihminen ei voi itse vaikuttaa, kuten ilmaston tai maaperän eroja. Ilmansaasteissa voi olla eroja alueellisesti, lisäksi veden pitoisuudet ja maaperän ravinteet voivat olla vaihtelevia. Kulttuurihistorialliset erot syntyvät paikallisten normien, asenteiden ja tapojen avulla. Alueellisesti ruoka ja päihdetottumuksissa voi olla suuriakin eroja. Sosioekonomisen rakenteen vaikutukset voivat näkyä joidenkin lasten elämässä selvästikin, koska rahanpuutteenvuoksi he ovat sidottuja olemaan pienellä alueella yhdessä muiden samassa tilan-

14 9 teessa olevien lasten kanssa. Tilanteen parantuessa on olemassa riski, että kulutushysteria tarttuu samalla alueella useisiin ihmisiin. Sosiaali- ja terveyspolitiikka vaikuttaa alueellisesti päättäjien kautta. Vaikka suuret linjaukset tehdäänkin laissa, niin kunnilla on mahdollisuuksia vaikuttaa omiin päätöksiinsä. Vaikka lasten ja nuorten asioita pidettäisiin tärkeinä kaikissa kunnissa, ei kaikissa kunnissa ole yhtä paljon rahaa jaettaviksi palveluihin. (Karvonen & Rahkonen 2004, ) 3 TUTKIMUSASETELMA Tutkimuksessamme halusimme selvittää opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämistarpeita ja tehdä tuloksien pohjalta konkreettiset kehittämisehdotukset, sillä pelkät kuvaajat ovat mielestämme hyödyttömiä. Niistä voi todeta asioita, mutta niistä on vaikea tulkita muutosehdotuksia. Koimme tärkeäksi kysyä asioita, joista voi päätellä kuinka asioita voidaan edistää. Toisaalta hyvinvointitutkimuksessa voisi kiinnittää huomiota asioihin, jotka heikentävät hyvinvointia. Ongelmalliseksi heikentävien asioiden tutkimisen tekee se, ettei tämänkaltaisia käyttökelpoisia kuvaajia ole vielä kehitetty (Sund 2004, 66 68). Opiskelijoiden hyvinvointikysely toteutettiin Internet-kyselynä lokakuussa 2007 viikoilla kaikille Mikkelin ammattikorkeakoulun yksiköille, jotka sijaitsevat kolmella paikkakunnalla: Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Tarve kyselyn toteuttamiselle oli perusteltu, koska aikaisemmin ei Mamkissa ole tehty kattavaa opiskelijoiden hyvinvointia selvittävää tutkimusta. Tässä selvityksessä halusimme laajentaa hyvinvoinnin käsitettä kattamaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset hyvinvoinnin ulottuvuudet. 3.1 Tutkimusongelma Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää millaiseksi opiskelijat kokevat hyvinvointinsa tällä hetkellä. Tulosten pohjalta on mahdollista löytää kehittämisalueet ja tehdä konkreettisia esityksiä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja hyvinvointia tukevien palvelujen kehittämiseksi.

15 10 Asetetut alaongelmat ovat seuraavia: terveys- ja terveyspalvelut, terveyskäyttäytyminen ja terveyttä edistävät palvelut, ravinto, päihteet, seksuaaliterveys, sosiaaliset suhteet, unensaanti ja määrä, opiskelu- ja opiskeluolot. 3.2 Aiheen rajaus Aihe ja kerättävä aineisto on laaja, joten olemme rajanneet aihetta osittain. Tarve tutkimukselle on lähtöisin Mamk:sta, joten tästä johtuen selvitämme tässä tutkimuksessa tarvittavat hyvinvointiin olennaisesti kuuluvat osa-alueet, mutta opinnäytetyössämme tarkastelemme ja analysoimme vain sosiaalialan osaamistamme vastaavia osia. Aineiston analyysissä painotamme sosiaalialaan liittyviä hyvinvoinnin kannalta keskeisiä näkökulmia kuten päihteiden käyttö, sosiaaliset suhteet ja toimeentulo. Analyysivaiheessa laajasta aineistosta pois suljemme osia terveys- ja terveyspalveluihin liittyvistä kysymykset sekä osan opiskelu- ja opiskeluoloihin liittyvistä kysymyksistä. Halusimme keskittyä vain sosiaalialaan läheisesti liittyviin kysymyksiin, sillä meillä ole tarvittavaa tietoperustaa analysoida terveydenhuollon osa-alueisiin liittyviä kysymyksiä. Mielestämme harrastukset ovat tärkeä osa ihmisen hyvinvointia, mutta keväällä 2007 on Mikkelin ammattikorkeakoulussa toteutettu harrastekysely, jonka perusteella valmistui opinnäytetyö syksyn 2007 aikana. Olemme siis tietoisesti jättäneet tämän osaalueen kartoituksen vähemmälle. 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 4.1 Tutkimuksen mittarit Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joten käytämme työssämme valitsemiamme sosiaali-indikaattoreita kvantitatiivisina muuttujina. Työn tarkoitukse-

16 na oli selvittää sosiaali-indikaattoreita apuna käyttäen opiskelijoiden hyvinvoinnin nykytilaa sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämistarpeita. Tutkimuksen sosiaali-indikaattorit pohjautuvat Allardtin (1988) nelikenttäjakoon. 11 Taulukko 1. Nelikenttäjako mukaillen Allardt (1988) Aineellinen Subjektiivinen terveyspalvelut/terveyttä edistävät palvelut opiskeluolot Objektiivinen asumismuoto taloudellinen tilanne ravinto Ei-aineellinen terveyskäyttäytyminen seksuaaliterveys sosiaaliset suhteet opiskelu unen saanti ja määrä päihteet opiskeluresurssit osallisuus opiskelijayhteisössä sosiaaliset suhteet Valitsimme tutkimukseen sosiaali-indikaattorit edellä mainitun näkökohdan mukaisesti. Tärkeintä mittareiden valinnassa oli hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tarkastelu. Subjektiivista hyvinvointia aineellisesta näkökulmasta tutkimuksessamme mitattiin opiskelijoiden kokema tyytyväisyyttä tai tyytymättömyyttä ulkopäin määräytyvissä asioissa (Allardt 1988). Kyselyssä näitä asioita selvittivät kysymykset osa-alueilta terveyspalvelut/terveyttä edistävät palvelut ja opiskeluolot. Ei-aineellista subjektiivista hyvinvointia eli oman elämän kokemista kysyimme terveyskäyttäytymistä, seksuaaliterveyttä, sosiaalisia suhteita, opiskelu, unensaanti ja määrä, päihteet käsittelevissä kysymyksissä, sillä niistä voidaan päätellä onnellisuutta (Allardt 1988). Aineellista hyvinvointia objektiivisesta näkökulmasta lähtien kyselyssä selvitettiin kysymällä asioita koskien asumismuotoa, taloudellista tilannetta ja ravintoa, sillä näillä kysymyksillä pyrittiin kertomaan opiskelijan elintasosta. Nelikenttäjaon objektiivisen näkökulman ei-aineellisia alueita kyselyssämme mittaavat elämänlaatuun liittyvät asiat kuten kysymykset liittyen opiskeluresursseihin, osallisuuteen opiskelijayhteisös-

17 sä sekä sosiaalisiin suhteisiin. Elämänlaadusta kertoo ihmissuhteet, vaikuttamisen ja yhteisöön osallistumisen mahdollisuudet. (Allardt 1988, 215). 12 Sosiaali-indikaattorien valinnassa on otettava huomioon tutkimuksen lähtökohdat. Valitsimme tutkimukseemme sekä tarvelähtökohdan että resurssiperustaisen lähtökohdan. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvelähtökohdasta ajatellen indikaattoreilla halutaan mitata haluttuja tavoitteita eikä niitä keinoja joilla tavoitteisiin päästään. Resurssiperusteisesta näkökulmasta katsottuna on tärkeää mitata aineellisia resursseja. 4.2 Hyvinvointikysely Kyselylomaketutkimusta tehdessä on huomioitava, että kysymysten täytyy olla yksiselitteisiä ja perustua tavoitteisiin ja tutkimusongelmaan. Lomakkeen tulee olla selkeä ja helpommat kysymykset kannattaa laittaa ensimmäiseksi. Kysymykset kannattaa kohdentaa henkilökohtaisesti vastaajalle. Kyselylomaketutkimuksen käytössä hyvää on se, ettei tutkija vaikuta vastauksiin läsnäololla tai omilla äänen painoillaan. Lomaketta käytettäessä voidaan säästää kustannuksissa sekä saadaan kerralla runsaasti kysymyksiä, aineistoa ja vastaaja voi vastata haluamaansa aikaan. Huonoa puolestaan on vastausprosentin alhaiseksi jääminen. On mahdollista, että vastaaja ymmärtää kysymyksiä väärin. Kyselylomaketutkimuksessa yleensä otantaan vastaa alle 20 % perusjoukosta. (Aaltola & Valli 2001, 100, ) Kyselyn käytössä hyvää on laajan aineiston saaminen ja se on nopea käsitellä. Huonoina puolina voi mainita riskin kysymysten käsittelevän aihetta pintapuolisesti, tietämättömyyden vastaajien vakavuudesta asian suhteen tai onko vastausvaihtoehdot olleet ylipäänsä osuvia. Valikoimaton joukko ei vastaa kovin korkealla vastausprosentilla kyselyihin. (Hirsjärvi ym. 2007, ) Kyselylomakkeen suunnittelussa apuna käytettiin aiemmin tehtyjä selvityksiä opiskelijoiden hyvinvoinnista. Apuna käytettiin muun muassa Hanna Erolan tekemää tutkimuslomaketta tutkimuksesta Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Tietoja keräsimme lisäksi eri ammattikorkeakouluissa käytetyistä tutkimuslomakkeista, joita saimme suoraan koulujen oppilaskunnilta. Lomakkeen laadinnassa otettiin huomioon Mikkelin ammattikorkeakoulun työryhmän jäsenten ideoita ja ehdotuksia sekä hyödynsimme eri tutkijoiden näkemyksiä erilaisista hyvinvointitutkimuksista.

18 13 Tutkimuksessamme kyselylomake rakennettiin hyvinvoinnin kolmijakoa hyödyntäen eli fyysiset, sosiaaliset ja henkiset osa-alueet on otettu kysymyksiä luotaessa pohjaksi ja lomake rakennettu näiden osa-alueiden mukaisesti. Hyvinvoinnin kannalta tärkeitä fyysisiä tarpeita selvitetään esimerkiksi elinoloja tarkastelevin kysymyksin. Fyysisiä tarpeita kuvaavat myös lomakkeen kysymykset asumismuodosta, taloudellisesta tilanteesta, ravinnosta, levosta, seksuaaliterveydestä ja terveydestä. Sosiaalisia tarpeita kuvaavat sosiaaliset suhteet (yksinäisyyden kokeminen, luotettavat henkilöt elämässä) tai kysymykset osallistumisesta opiskelijayhteisössä esimerkiksi luokassa osallistuminen. Henkistä hyvinvointia (kokemukset, tunnelmat) selvitetään kysymyksillä harrastustoiminnasta, opiskeluoloista ja opintomenestyksestä. 4.3 Aineiston keruu ja menetelmät Opiskelijoiden hyvinvointikysely toteutettiin lokakuussa 2007 viikoilla Mikkelin ammattikorkeakoulussa opiskeli vuonna 2007 nuorten koulutusohjelmissa 1998 opiskelijaa (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2007). Tähän lukuun sisältyvät toisen, kolmannen, ja neljännen vuoden sekä lisä- ja jatkoajalla olevat opiskelijat opiskelijalle tarjottiin mahdollisuus vastata kyselyyn. Ensimmäisen vuoden opiskelijat poistettiin kohderyhmästä, sillä heillä olisi ollut vielä hyvin vähän kokemuksia opiskelijaelämästä. Aineisto kerättiin opiskelijoilta internetpohjaista Webropolkyselyjärjestelmää hyödyntäen, koska opiskelijamäärä on suuri ja kampuksia on kolmessa eri kaupungissa (Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki). Näin tehtäessä kyselyn tekijät eivät vaikuttaneet vastauksiin, sillä kyselyyn osallistumisen ohjasivat tutut opettajat ja vaihtoehtoisesti vastaukset voi lähettää omalta koneelta itsenäisesti. Kyselyssä hyödynnettiin paljon monivalintakysymyksiä, koska otanta oli niin suuri. Avokysymyksiä oli vaikeampi analysoida näin suuressa otannassa ja suuri avokysymysten määrä olisi voinut vähentää myös vastausaktiivisuutta. 4.4 Aineiston analysointi Vastaukset analysoitiin suorien jakaumien ja ristiintaulukoinnin avulla. Analysoinnissa kiinnitettiin huomiota vastausten jakautumiseen alueellisesti kolmen opiskelukaupungin kesken. Kehitystarpeiden selvittäminen alueellisesti on perusteltua, sillä palvelut ja niiden saatavuus olivat erilaiset eri yksiköissä ja kaupungeissa. Lisäksi tarkaste-

19 14 limme vastauksia sukupuolittain. Aineiston tarkastelu sukupuolittain oli perusteltua esimerkiksi kun vastauksista ilmeni toive harrastustoiminnan kehittämiselle, meille oli tärkeää tietää erikseen naisten ja miesten lajitoiveet. Tarkastelimme vastauksia laajemmin koko aineistoa koskien, kun halusimme selvittää vastauksien perusteella suuria kokonaisuuksia, jotka opiskelijoiden mielestä olivat hyvin tai joita heidän mielestään tulisi kehittää. Tutkimuksessa aineisto analysoitiin osin kaupungeittain tarkasteltuna, osassa vastauksia päädyimme tarkastelemaan vastauksia sukupuolittain ja osaa koko aineiston käsittävänä. Valinta tehtiin kysymyksen mukaan pohtien tarkastelutavan mielekkyyttä kyseessä olevan kysymyksen kohdalla. Lisäksi joidenkin kysymysten kohdalla vastaukset esitettiin prosenttien sijaan lukumäärinä. Prosentein ilmoitettu tulos olisi joissakin tilanteissa johtanut harhaan. Kyselyyn vastasi kaksi ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Heidän vastauksensa otettiin analyysiin mukaan, sillä emme tienneet heidän taustojaan. 4.5 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Kyselyyn pyrittiin tavoittamaan mahdollisimman moni opiskelija, jotta tutkimus olisi mahdollisimman luotettava. Luotettavuuteen voivat vaikuttaa kyselyn pituus ja laajuus, sillä kaikki eivät välttämättä jaksa keskittyä pitkään kyselyyn. Kyselyn vastaajaystävällisyyteen kiinnitettiin huomiota kyselyn laatimisvaiheessa, jotta ajallisesti vastaaminen veisi aikaa vain minuuttia. Luotettavuuteen vaikuttaa osaltaan vastausohjelman helppokäyttöisyys. Opiskelijan epävarmuus ohjelman käytössä voi osaltaan vaikuttaa tuloksiin. Luotettavuuteen vaikuttaa myös alueellinen edustavuus. Työn tavoitteena oli saada vähintään 10 prosenttia opiskelijoista vastaamaan kyselyyn. Tutkimuksemme opiskelijoiden hyvinvoinnista on siis tarkastelutavasta riippumatta aina suhteellista perustuen yksilön omiin henkilökohtaisiin kokemuksiin ja tutkimukselle valittavien hyvinvointia kuvaavien ns. objektiivisten mittareiden valinta riippuu tehtävästä tutkimuksesta ja hyvinvoinnissa painotettavat asiat ovat osittain kulttuu-

20 risidonnaisia sekä näkemykset hyvinvointitarpeista ovat sidottuja elettyyn ajanjaksoon. 15 Tutkimukseemme osallistuvat henkilöt jäivät anonyymeiksi ja tutkimukseen vastaaminen oli heille vapaaehtoista. Tutkimushenkilöille kerrottiin tutkimuksen tarkoitus ja mihin saatuja tuloksia käytetään. Tutkimukseen osallistuvat henkilöt olivat täysiikäisiä, joten eettisesti ei ollut ongelmallista epäillä heidän kykyään tehdä itsenäisiä, rationaalisia ja kypsiä arviointeja. Tutkimuksemme aineisto kerättiin sähköisesti, joten tiedot kerättiin luottamuksellisesti ja aineisto tallennettiin sähköisesti. 5 TULOKSET 5.1 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastanneet Kyselyn vastausaika kesti kaksi ja puoli viikkoa, tuona aikana kyselyyn vastasi 511 Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijaa (taulukko 1). Vastaajista naisia oli 369 ja miehiä 142. Tutkimuksemme käsitti koko Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat, jolloin tutkimukseen osallistui opiskelijoita kolmesta kaupungista: Mikkelistä 342, Savonlinnasta 138 ja Pieksämäeltä 31. Ammattikorkeakoulussa opiskelee yhteensä 4527 opiskelijaa. Kyselyn kohteena olivat vain toisen, kolmannen, neljännen tai lisäajalla opiskelevat opiskelijat. Tällöin kohde ryhmän määräksi tuli 1998 opiskelijaa. Vastaajien ikäjakauma vaihteli vuonna 1958 syntyneistä vuonna 1987 syntyneisiin. Suurin osa vastaajista opiskeli toista vuotta (37,2 %), melkein yhtä paljon vastanneista oli kolmannen vuoden opiskelijoita (35,8 %), neljännen vuoden opiskelijoita oli hieman yli neljännes (20,7 %) vastanneista ja reilusti alle kymmenesosa (5,9 %) opiskeli lisäajalla tai oli ensimmäisen vuoden opiskelija (0,4 %) Perhemuoto Suurin osa vastaajista asui yksin (48,1 %), toiseksi yleisin asumismuoto opiskelijoilla oli asuminen kaksin avo- tai avioliitossa (37 %) (taulukko 2). Avo- tai aviopuolison ja

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU? Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi Opiskelijabarometrissa

KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU? Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi Opiskelijabarometrissa KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU? Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi Opiskelijabarometrissa Elina Lavikainen Kehittämispäällikkö, tutkija Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Terveyden edistämisen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

1 2 3 4 Opiskeluaika ajoittuu nuoren aikuisen elämässä ikävaiheeseen, jossa tapahtuu samanaikaisesti useita suuria elämänmuutoksia. Tähän vaiheeseen sisältyy usein opiskelu ja asuinpaikan muutos, irtautuminen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT

OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: mitä voimme tehdä yhdessä koulutus ja tapaamispäivä 5.6.2013, THL Kristina Kunttu, LT, dos.

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot