MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU- OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI Hyvinvointikysely 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU- OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI Hyvinvointikysely 2007"

Transkriptio

1 Tanja Koivumäki ja Kati Laitinen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU- OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI Hyvinvointikysely 2007 Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tanja Koivumäki ja Kati Laitinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) Nimeke Mikkelin ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi - Hyvinvointikysely 2007 Tiivistelmä Opetusministeriön myöntämä rahoitus esteettömän opiskelun hankkeelle loi Mikkelin ammattikorkeakoululle tarpeen selvittää laajasti opiskelijoiden hyvinvoinnin nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä, sillä Mikkelin ammattikorkeakoulun yksiköt sijaitsevat Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Kyselyyn vastasi 511 opiskelijaa. Aineisto analysoitiin ristiintaulukoinnin ja suorienjakaumien avulla. Tutkimuksen päätuloksista selvisi, että hyvinvointia arvioitaessa miesopiskelijat kokivat heikoimmaksi osallisuuden opiskelijayhteisössä ja naiset opiskelumotivaation. Vastaajat toivoivat eniten tukea stressinhallintaan. Irtosuhteessa suojaamattomassa yhdynnässä oli ollut melkein puolet vastaajista. Parisuhteessa olevista naisista kolme prosenttia kertoi kokeneensa silloisessa suhteessaan väkivaltaa, kun taas miehillä oli väkivaltakokemuksia vain entisissä suhteissaan. Miesvastaajista 14,8 % ei koe omistavansa luotettavaa keskustelukumppania kun taas naisista siten vastasi 2,4 %. Naisilla kumppani koettiin luotettavimmaksi läheiseksi kun miehillä luotettavin keskustelukumppani oli ystävä. Yli viidennes kokee silti itsensä yksinäiseksi. Noin puolet opiskelijoista syö vain yhden lämpimän aterian päivässä. Opiskelijoista kolmasosa ei koe syövänsä terveellisesti. Vastaajista neljännes joutui tinkimään ruokailusta taloudellisen tilanteensa takia päivittäin tai kerran viikossa. Hieman yli viidennes opiskelijoista tupakoi. Alkoholia opiskelijat käyttivät keskimäärin 2-4 kertaa viikossa. Huumausaineita oli kokeillut noin viidennes vastaajista. Päihteiden käyttöään halusi vähentää melkein viidennes vastaajista. Tutkimus osoitti, että opiskelijoilla on hyviä kehittämisideoita palveluiden ja hyvinvointinsa parantamisen suhteen. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa nelikenttäjaon avulla voimme tutkijoina päätellä, että monet opiskelijoista eivät ole täysin onnellisia, sillä monet onnellisuudesta kertovat kysymykset saivat huonoja arvioita. Elämänlaadun heikkoudesta kertoi osallistumisen puute opiskelijayhteisössä, ja luotettavan keskustelukumppanin puuttuminen. Opiskelijat kokivat tyytymättömyyttä ammattikorkeakoulun terveydenhuoltopalveluita ja opiskeluympäristöä kohtaan. Elintason heikkoudesta kertoi tarve työskentelyyn opintojen ohessa ja ruoasta tinkiminen. Asiasanat (avainsanat) Opiskelija, ammattikorkeakoulu, kyselytutkimus, hyvinvointi, terveyskäyttäytyminen, päihteet, sosiaaliset suhteet Sivumäärä Kieli URN 57 +liitteet Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Kyselylomake liitteenä Ohjaavan opettajan nimi Johanna Hirvonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 15 th April 2008 Author(s) Tanja Koivumäki and Kati Laitinen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in social services Batchelor of Social work The wellbeing of the students at Mikkeli s University of Applied Sciences Wellbeing questionaire 2007 Abstract The purpose of our bachelor s thesis was to find out what is the state of student well-being and the need for development. The Ministry of Education granted a funding for the project of unimpeded education, which can use the results. The method was survey-examination and the research was carried out via internet interview due to the fact that Mikkeli University of Applied Sciences has units in Mikkeli, Savonlinna and Pieksämäki. 511 students replied to the questionnaire. The material was analysed by using cross referencing and direct distribution. The study showed that when analysing their well-being, male students estimated that their biggest weakness was participation in student community and female students was study motivation. The respondents mostly wished for support in stress management. Almost half of the respondents have had unprotected sex in a casual relationship. Three per cent of the females have suffered from violence in their existing relationships but males had experienced violence only in their previous relationships. 14,8 % of the male respondents don t feel that they have a reliable person to talk with. Only 2,4 % of the females responded similarly. Females felt that the most reliable person in their lives was their partner whereas males named their friend. Still, almost one-fourth of the respondents felt lonely. Approximately half of the students ate only one hot meal per day. One-third of the students feel that they have an unhealthy diet. One-fourth respondents had to compromise about their food because of their financial situation daily or weekly. Slightly over one-fifth of the students smoke. The students use alcohol approximately 2-4 times per week. One-fifth of respondents had tried narcotics. Almost one-fifth of the respondents wished to reduce their alcohol consumption. The study showed that students have good development ideas to improve services and their own wellbeing. The conclusion is that students are unhappy because of bad estimate in several questions. Their quality of life needs development being part of student society and having reliable person to talk with. Students were unsatisfied for the public health services and study milieu. Bad standard of life showed up as a need to work and bargaining from food. Subject headings, (keywords) Student, University of Applied Sciences, survey, wellbeing, health conduct, intoxicants, social relations Pages Language URN 57 + appendises Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Inquiry form as an appendix Tutor Johanna Hirvonen Bachelor s thesis assigned by Mikkeli University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Hyvinvointi Opiskeluikä kehitysvaiheena Opiskelijoiden hyvinvointi Hyvinvoinnin alueellinen jakautuminen TUTKIMUSASETELMA Tutkimusongelma Aiheen rajaus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen mittarit Hyvinvointikysely Aineiston keruu ja menetelmät Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys TULOKSET Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastanneet Perhemuoto Terveys ja terveyspalvelut Vastaajien kokema terveys Avun tarve Terveyttä ja terveyspalveluita koskevat avokysymykset Ravinto Päivittäinen ateriointi Taloudellisen tilanteen vaikutus ravitsemukseen Päihteet Tupakointi ja nuuskankäyttö Alkoholin käyttö Huumausaineiden kokeilu ja käyttö... 29

5 5.4.4 Oma ja läheisten kokema huolestuneisuus päihteiden käytöstä Vastaajien avuntarve ja toivotuin tukimuoto päihteiden osalta Päihteitä koskevat avokysymykset Seksuaaliterveys Parisuhde Parisuhdeväkivalta Seksuaaliterveyskäyttäytyminen Vastaajien avuntarve ja toivotuin tukimuoto seksuaaliterveyden osalta Suunniteltu seksuaaliterveystapahtuma Uni Sosiaaliset suhteet Läheiset ihmissuhteet Yksinäisyyden kokeminen Opiskelu ja opiskeluolot Opiskelualan valinta Työskentely opintojen ohella Toimeentulo Poissaolot JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Terveys ja terveyspalvelut Ravinto Päihteet Seksuaaliterveys Uni Sosiaaliset suhteet Opiskelu ja opiskeluolot Tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet Tulosten hyödyntäminen ja jatkotyöstäminen LÄHTEET LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Tämän opiskelijoiden hyvinvointia selvittävän kyselyn taustalla on halu kartoittaa ja kiinnittää erityishuomiota opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kyselyn tuloksia hyödynnetään esteettömän opiskelun hankkeessa, johon Mikkelin ammattikorkeakoulu on saanut opetusministeriöltä rahoituksen vuodelle Esimerkiksi Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen ammattikorkeakouluissa on toteutettu erilaisia hyvinvointi- ja terveystutkimuksia. Suomessa opiskelijoiden hyvinvoinnista tutkimuksia on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriö (Erola 2004). Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto (SAMOK) on myös toteuttanut erilaisia opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksia (SAMOK 2003). Yliopistoissa on tutkittu opiskelijoiden hyvinvointia. Tarkastelimme muita eri paikkakunnilla tehtyjä opiskelijoiden hyvinvointikyselyjä ja havaitsimme niiden keskittyvän pääasiassa terveydenhuollon ja terveyskäyttäytymisen osa-alueisiin. Keväällä 2007 Mamk:n koulutustiimissä, joka koostuu koulun henkilökunnasta ja opiskelijaedustajasta, esitettiin perustettavaksi työryhmä, jonka tehtävänä olisi suunnitella toimintatapa opiskelijoiden hyvinvoinnin selvittämiseksi. Työryhmä koostui Mikkelin ammattikorkeakoulun kymmenestä työntekijästä sekä kahdesta opiskelijaedustajasta. Työryhmä kokoontui keväällä 2007 ja uudelleen elokuussa, jolloin päätettiin opinnäytetyönä toteutettavasta hyvinvointikyselystä. Tavoitteenamme on kyselyn avulla tehdä selvitys opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämistarpeista. Tuloksia käytetään opiskelijoiden esteettömän opiskelun parantamiseksi Mikkelin ammattikorkeakoulun kaikissa yksiköissä. Tämänkaltaista hyvinvointikyselyä ei ole ennen toteutettu Mikkelin ammattikorkeakoulussa, eikä tietojemme mukaan muuallakaan Suomessa näin laajana. Löytämämme muissa ammattikorkeakouluissa aikaisemmin tehdyt kyselyt painottuvat enemmän opiskelijaterveydenhuoltoon, liikuntaan tai terveyskäyttäytymiseen. Haluamme tutkimuksessamme tarkastella hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, käsittäen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueet.

7 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Hyvinvointi Tutkimusta tehtäessä hyvinvointi pitäisi pystyä määrittelemään tarkasti, jotta tuloksista voidaan tehdä tulkintoja (Sund 2004, 57). Vaikka hyvinvointi on yhteiskunnan peruskäsitteitä, hyvinvoinnin määrittely on todella hankalaa (Heikkilä ym. 2004). Hyvinvointia määritellessä voidaan painopistealueiksi valita objektiivinen tai subjektiivinen lähtökohta eli hyvinvoinnin tarkastelu objektiivisten mittareiden avulla tai subjektiivinen yksilön oma henkilökohtaisesti koettu näkökulma. Kolmantena näkökulmana voidaan hyvinvointia tarkastella normatiivisesti eli yhteiskunnan näkemyksestä hyvinvointiin kuuluvista osa-alueista ja hyvinvoinnin vähimmäistasosta. (Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2007.) Kaikki hyvinvoinnin osa-alueet on vaikea mahduttaa yhteen tutkimukseen. Tätä kutsutaan operationalisointiongelmaksi (Sund 2004, 57). Erik Allardt ja Yrjö Littunen (1975) ovat esittäneet teoksessaan sosiologia näkemyksen hyvinvoinnin kolmijaosta, jossa hyvinvointiin kuuluu kolme osa-aluetta: fyysinen (having), sosiaalinen (loving) ja henkinen (being). Näkemys perustuu ajatukseen, että ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat ne varat ja resurssit, jotka ovat hänen käytössään eli aineelliset tekijät luovat yhdessä yksilön elintason. Yksilön käyttäytymiseen vaikuttavat myös elinympäristö ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, eli symboliympäristö sekä ihmisen elääkseen tarvitsemat biologiset tarpeet, kuten ravinto, happi tai neste. Kuitenkin tähän kolmijakoon on syytä suhtautua joustavasti ja eri tekijät painottuvat eri tavoin elettävän aikakauden mukaan (Allardt & Littunen 1975, 7 8.) Allardt (1988) määrittelee sosiaali-indikaattoreiden olevan kvantitatiivisia muuttujia, joiden avulla pyritään systemaattisesti ja toistuvasti mittaamaan yhteiskunnan tilaa ja yhteiskunnallisia muutoksia Allardtin (1988) esittämän nelikenttäjaon mukaan hyvinvointia voidaan tarkastella sekä subjektiivisesta (yksilöllinen kokemus) että objektiivisesta (kokemus itsestä riippumattomista asioista) näkökulmasta sosiaaliindikaattorien avulla. Nelikenttäjako tehdään ottamalla indikaattorien valinnassa huomioon subjektiivinen ja objektiivinen näkökulma ja sen lisäksi huomioidaan tarkasteltavien asioiden aineellinen ja ei-aineellinen puoli (Ks. taulukko1 luvussa 4.1). Nelikenttäjakoa käytettäessä objektiivisia aineellisia käsitteitä ovat elintasoon liittyvät

8 3 asiat eli indikaattoreilla mitataan muun muassa ihmisten ulkoisia olosuhteita, joita ovat tulot, terveys, työllisyys, asuminen jne. Ei-aineellinen objektiivinen käsittää elämänlaatuun liittyviä tutkittavia asioita. Tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi ystävyyssuhteet, vapaa-ajanviettomahdollisuudet, osallistuminen politiikkaan jne. Subjektiivisilla aineellisilla asioilla mitataan tyytymättömyyttä ja tyytyväisyyttä ihmisten asenteissa omiin ulkonaisiin olosuhteisiinsa. Subjektiivisilla ei-aineellisilla asioilla mitataan ihmisten kokemaa onnellisuutta omassa elämässään. (Allardt 1988, 215.) Elämänlaatu on moniulotteinen käsite, koska sitä voi tarkastella sekä objektiivisesti että subjektiivisesti, jolloin se voi käsittää erilaisia asioita. Allard (1988, 215) on määritellyt elämänlaadun käsitteen tarkasteltuna objektiivisesta näkökulmasta, jolloin elämänlaadulla käsitetään ihmisten suhteita toisiinsa, yhteiskuntaan ja luontoon. Hyvää elämää ei pyritä määrittelemään ulkoapäin, vaan jokaisen tulisi pyrkiä itse kohti henkilökohtaista hyvinvointiaan omien kiinnostuksenkohteiden ja mieltymysten pohjalta (Kautto 2006, 33). Allardt (1988) pohtii, että indikaattorijärjestelmän käytössä ongelmallista on se, miten hyvinvointia halutaan mitata. Mitataanko hyvinvointia objektiivisin indikaattorein (todellista toimintaa mittaavia) vai subjektiivisin indikaattorein (ihmisten käsityksiä ja asenteita mittaavia)? Ongelmallisena voidaan nähdä se, että yksilö ei ehkä ole paras mahdollinen arvioimaan omaa hyvinvointiaan ja hän voi sopeutua hyvin huonoihinkin oloihin. Ongelmaa onkin lähestytty käyttämällä mittarien valinnassa nelikenttäjakoa, jossa on valittu mittarit niin aineellisilta kuin ei-aineellisilta alueilta sekä objektiivisesta että subjektiivisesta näkökulmasta.(allardt 1988, 214) Sauli ja Timpura (2004) ovat artikkelissaan, Auttaako indikaattoriaalto tietotulvassa? selittäneet sosiaali-indikaattori termin YK:n 1970-luvulla tekemän määritelmän mukaan seuraavasti: YK 1975: havaintoon perustuvia, tavallisesti kvantitatiivisia tietoja meitä kiinnostavista sosiaalisen elämän piirteistä tai muutoksista. Indikaattori tarkoittaa osoitinta, jolla kuvataan jotakin piirrettä halutusta kohteesta. Indikaattorit reagoivat herkästi niiden kuvaamissa ilmiöissä tapahtuviin muutoksiin. Indikaattoreita ei saa olla liikaa, jotta niiden käyttö olisi mielekästä. Indikaattorien valinnassa tulisi kiinnittää huomiota tutkijaa kiinnostaviin tutkittaviin asioihin, joita hän haluaa ymmärtää tai joihin hän haluaa tehdä toimenpiteitä (Sauli & Timpura 2004).

9 4 Hyvinvointi-indikaattoreita täytyy arvioida kriittisesti luotettavuutensa takia, sillä yhteiskunta muuttuu ajan saatossa. Lama-ajan indikaattorit eivät vauraassa nykyyhteiskunnassa enää toimi. (Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2007.) Hyvinvointia voi lähestyä eri teorioiden perusteella, joten valitusta teoriasta riippuen voi määrittelyyn kuulua hyvinkin erilaisia tekijöitä. Erottelu voidaan tehdä valitsemalla määrittelyperusteeksi hyvinvointi tarveperusteisesti tai hyvinvoinnin tarkastelu resurssiperusteisesti. Tarveperusteinen näkökulma tarkoittaa hyvinvoinnin tarkastelua ajatuksesta, että ihmisellä on erilaisia tarpeita, jotka heillä on tavoitteena tyydyttää. (Heikkilä ym. 2004). Hyvinvointia tutkittaessa tarvenäkökulmasta täytyy muistaa miettiä, mitä hyvä elämä tarkoittaa nyky-yhteiskunnassa (Allardt 1988, 214). Hyvinvoinnin tarkastelussa resurssipainotteisesti selvitetään yksilön käytettävissä olevia voimavaroja, joita hän voi käyttää elinolojensa hallinnassa. (Heikkilä ym. 2004). Sosiaaliset suhteet ovat tärkeä hyvinvoinnin osa-alue, vaikka se on määritelty useissa eri tutkimuksissa eri tavoin, tulokset ovat kuitenkin osoittaneet sosiaalisten suhteiden myönteisen merkityksen psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle ikäryhmästä toiseen. Suomessa Markku Hyyppä on tehnyt tutkimusta suomenruotsalaisten pidemmästä eliniästä suomalaisiin verrattuna ja havainnut ruotsinkielisten elävän pidempään terveinä. Hyypän tekemän tutkimuksen mukaan syynä on sosiaalinen pääoma eli yhteisöllisyys. Vuorovaikutustaidot ja me-henki auttavat jaksamaan. Ruotsinkieliset ovat luottavaisempia ihmisiä kohtaan ja heillä esiintyy vähemmän humalahakuista juomista, heillä on enemmän yhdistystoimintaa, ystävyyssuhteita ja harrastustoimintaa. Kansalaisten vapaaehtoinen yhdistystoiminta, luottamukseen perustuva ystävätuki ja aktiivisuus seurakunnan toiminnassa parantavat koettua terveyttä. (Kunttu 2003) Pohjoismaisen näkemyksen mukaan hyvinvoinnin edistämisessä on puutteellista lähteä subjektiivisesta onnellisuuden tutkimisesta. Pohjoismaisen ajattelun mukaan hyvinvoinnin kokonaistarkasteluun tulisi ottaa huomioon objektiivinen tieto elinoloista ja resursseista. Kuitenkin tarkastelutavat pitäisi nähdä toisiaan täydentävinä näkökulmina. (Heikkilä ym )

10 5 Hyvinvointiin liittyy olennaisesti terveys. Terveydellä on sanana positiivinen ja negatiivinen merkitys. Negatiiviseen liittyvät taudit ja sairaudet. Positiivisen terveyden on määritellyt WHO fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoksi. (Naidoo & Wills 2000, 6.) Ihmisen käsitykseen terveydestä vaikuttaa esimerkiksi sukupuoli, alkuperä, ammatti ja sosiaalinen sijoittuminen. Nykyään terveydenhuoltoalalla tunnistetaan tarve hoitaa ihmistä kokonaisuutena, ottaen huomioon muutkin asiat kuin vain yksittäinen ongelma. (Naidoo & Wills 2000, 11, 24.) Holistisen terveyskäsityksen mukaan hyvinvointi koostuu erilaisten muuttujien sopivasta huomioonottamisesta. Käsityksen mukaan henkilökohtainen terveys on kolme tasoisen ympyrän keskellä. Keskiosasta löytyvät: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, seksuaalinen, henkinen ja emotionaalinen hyvinvointi. Seuraavaksi on yhteiskunnallinen taso ja viimeisenä ympäristö. (Naidoo & Wills 2000, 6 7.) Hyvinvoinnin osa-alueita ei voida asettaa tärkeysjärjestykseen, sillä niiden tärkeys vaihtelee eri elämänvaiheissa. Keskeisiä osa-alueita opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta ovat terveys, toimeentulo, työ, koulutus, asuminen ja sosiaaliset suhteet. Psyykkinen turvallisuus esimerkiksi turvallinen opiskeluympäristö (kiusaaminen) kuuluu yhtenä osana hyvinvoinnin osa-alueisiin, mutta emme käsittele sitä, sillä koulu on kykenemätön vaikuttamaan asiaan. (Kautto 2006, 33.) Koulu vaikuttaa opiskelijoiden turvallisuuteen kouluaikana, jolloin on tärkeää, että koulurakennukset täytyttävät turvallisuusvaatimukset. Terveydensuojelulaki (763/1994) edellyttää, että oppilaitosten terveydelliset olosuhteet vaatimusten mukaiset. (STM selvityksiä 2006/12, 46.) 2.2 Opiskeluikä kehitysvaiheena Kehityspsykologisen näkemyksen mukaan ihmisen elämä voidaan jakaa lapsuuteen, nuoruuteen, varhaiseen aikuisuuteen, keskiaikuisuuteen ja myöhäiseen aikuisuuteen. Jokaiseen vaiheeseen kuuluu niille tyypillisiä elämäntilanteita, kehityshaasteita ja - tehtäviä. Elämänvaiheet limittyvät ja niiden väliin jää siirtymäkausia, joten selkeitä rajoja vaiheille ei voi asettaa. Pääsääntöisesti ammattikorkeakouluopiskelijat ovat nuoria tai nuoria aikuisia. Käsitteiden lapsuus ja nuoruus sekä nuoruus ja aikuisuus rajausta ei voida tarkasti tehdä vaan ne ovat liukuvia erityisesti nuoruuden osalta. Yksilöllisiä eroja voi olla biologisessa, psykologisessa ja sosiaalisessa kehityksessä. (STM selvityksiä 2006/12, 59.)

11 6 Opiskelijaikäinen nuori aikuinen elää elämässään psykologisesti merkittävää siirtymäaikaa nuoruudesta aikuisuuteen (19 20/25v.) ja on näin ollen melko haavoittuva. Hän elää nuoruusiän loppuvaihetta, jolloin oma yksilöllisyys korostuu suhteessa muihin ihmisiin ja luontoon. Yksilön on pohdiskeltava itse suhteensa koko maailmankaikkeuteen. Oman yksilöllisyyden löytäminen on tärkeä tavoite. Nuoruusiän loppuvaiheessa alkaa ideologinen kriisi. Tämän elämänvaiheen kehitystehtäviin kuuluu esimerkiksi itsenäistyminen vanhemmista sekä emotionaalisesti että taloudellisesti, oman alan tai ammatin etsiminen, oman sukupuoliroolin vahvistuminen, sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen harjoittelu sekä omien elämää ohjaavien arvojen ja eettisten periaatteiden muodostaminen. (Dunderfelt 1997, ) Dunderfeltin (1997) mukaan nuoruusiän loppuvaiheessa yksilö kasvaa myös oman seksuaalisuutensa osalta ja pohtii omaa seksuaalista suuntautuneisuuttaan. Yksilö miettii parisuhteen kannalta tärkeitä asioita, kuten uskollisuutta omalle kumppanilleen ja omien halujensa kokemista. Omat yksilölliset tarpeet ovat tärkeitä ja nuori kokeilee ja etsii omaa opiskelupaikkaansa, harrastuksia tai ihmis- ja aateryhmiään. Opiskelun mukanaan tuomia elämäntilanteen muutoksia ovat lisäksi usein muutto opiskelupaikkakunnalle, uusi opiskeluyhteisö, vanhojen kavereiden jäänti entiselle asuinseudulle, uudenlainen asumismuoto ja näihin sopeutuminen. (Dunderfelt 1997, ) Myös seuraava elämänkaaren vaihe, aikuisen maailmaan astuminen (22 30v.), on nykyisin useilla edelleen opiskeluaikaa. Tällöin nuori aikuinen tavoittelee aikuisen elämäntapaa, ja elämää ohjaavat perusarvot alkavat hahmottua. Koko varhaisaikuisuuden (23 34v.) kehitystehtäviä ovat parisuhde, avioliitto, lapset ja lasten kasvatus, kodinhoito, työ, elämäntyyli, vastuun ottaminen osana yhteisöä, omien sosiaalisten ryhmien löytäminen. Elämänkaaren eri vaiheisiin liittyy ongelmia, jotka koskevat kaikkia nuoria. Oman sisäisen itsensä kohtaamisen haasteet ovat tärkeässä asemassa varhaisaikuisuudessa. Yksilö tarvitsee tukea tähän itsensä tutkiskeluun esimerkiksi yksilökeskeisiä menetelmiä käyttäen, haastatteluin ja itsehavainnoinnin avulla. Oman itsensä arviointi suhteessa toisiin voi olla yksilön kannalta todella raskasta ja hän tarvitsee tukea läheisiltä ihmisiltä. Viimeistään vuoden ikäisenä yksilö tekee uudelleenarviointia elämästään ajatuksissaan, tunnelmissaan ja arvotuksissaan. (Dunderfelt 1997, )

12 7 Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat enenevässä määrin hyvin eri-ikäisiä. Opiskelijoiden joukossa on nuorten lisäksi myös iältään vanhempia opiskelijoita. Jotkut opiskelevat itselleen jo toista ammattitutkintoa, osa on pitänyt välivuoden, toiset ovat olleet välillä työelämässä. Joukossa on myös niitä, jotka ovat keskeyttäneet edellisen tutkinnon suorittamisen, sekä aikuisopiskelijoita, jotka täydentävät koulutustaan. 2.3 Opiskelijoiden hyvinvointi Usein hyvinvointia tarkastellaan työelämässä tai peruskouluiässä olevien kokemana, ja opiskelijaikäisen väestön terveysasiat jäävät muiden väestöryhmien terveysongelmien peittoon. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista on tehnyt tutkimuksen Hanna Erola vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointitutkimuksesta ilmeni, että 83 % koki terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Terveydentilansa huonoksi tai melko huonoksi koki 3 %. Tavallisimpia oireita olivat niska- ja hartiakivut, joita päivittäin koki 13 %. Opiskelijoista 62 % ei tupakoi ja 22 % tupakoi päivittäin. Miesten tupakointi oli yleisempää. Alkoholin käyttö painottui kuukausittaiseen käyttöön, opiskelijoista 7 % ei käyttänyt alkoholia ja alle 7 % käytti alkoholia useita kertoja viikossa. Stressinhallintaan kaipasi apua 40 %. Opiskelijat ovat palveluiden suhteen eriarvoisessa asemassa. Palveluista tiedottamista pitäisi lisätä. (Erola 2004, 3 4.) Yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on selvitetty mm. ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tekemässä opiskelijaterveystutkimuksessa (Kunttu ja Huttunen, 2004). Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa on tehty hyvinvointiselvitys, jonka mukaan Oulussa opiskelijat voivat suhteellisen hyvin, mutta parantamista olisi selvityksen mukaan opintojen ohjauksessa sekä opiskelijoiden toimeentulossa. Toimeentulo vaikuttaa muun muassa opiskelijoiden elämänhallintaan. (Seppänen 2008.) Työterveyslaitos on tehnyt tutkimuksen A practical tool to support the well-being of students in institutes of vocational training and higher learning opiskeluhyvinvoinnista (Sulander ym. 2005). Opiskelukykyä ja hyvinvointia määritetään eri tutkimusten pohjalta opiskeluterveydenhuollon oppaassa (STM selvityksiä 2006/12). Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat huonommassa asemassa verrattuna yliopistoopiskelijoihin, koska yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta huolehtii ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö eli YTHS. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyden-

13 8 huolto on järjestetty eri tavoin eri koulutuspaikoissa; joko opiskelijaterveydenhuollossa tai resurssien puuttuessa opiskelijat ohjataan kunnallisen terveydenhoidon piiriin (Kunttu 2005). Opiskelijoiden terveysongelmat liittyvät usein nuoruusiässä tehtyihin elämäntapavalintoihin ja nämä valinnat vaikuttavat myös terveyteen ja hyvinvointiin, esimerkiksi liikunnallisuus, päihteiden käyttö, stressin sietokyky ja stressinhallintakeinot, sosiaalisuus ja seksuaalisuus. Monilla nuorilla naisilla paineita lisää tiukka kauneusihanne ja sen tuomat ulkonäkövaatimukset. Kaikissa näissä asioissa lähiympäristöllä on suuri merkitys, se voi auttaa tai haitata valintoja ja uuteen tilanteeseen sopeutumista. Opiskelijoiden vapaa-aikakulttuuri saattaa olla hyvin kuluttavaa, vilkasta yöelämää, valvomista, päihteitä ja irtosuhteita. Toisessa ääripäässä opiskelijat kokevat yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä tai uppoutuvat pelkästään opiskeluun. (Mikkonen & Ruokonen 2007.) 2.4 Hyvinvoinnin alueellinen jakautuminen Monet hyvinvointia kuvaavat osoittimet kertovat, että Suomi on jakautunut kahdenlaisiin alueisiin; selviytyjiin ja jos ei jo syrjäytyneisiin niin ainakin vaikeuksissa oleviin alueisiin. Nuoret kokevat terveytensä likimain yhtä hyväksi tai huonoksi, asuivatpa he missä päin Suomea tahansa. (Karvonen & Rahkonen 2004, 80.) Alueellisuus voi vaikuttaa neljällä eri osa-alueella nuoren terveyteen ja täten myös hyvinvointiin. Näitä osa-alueita ovat fyysiset olosuhteet, kulttuurihistorialliset erot, sosioekonomiset rakenteet ja sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä -palveluiden alueelliset erot. (Karvonen & Rahkonen 2004, ) Fyysisillä olosuhteilla tarkoitetaan konkreettisia asioita, joihin kukaan ihminen ei voi itse vaikuttaa, kuten ilmaston tai maaperän eroja. Ilmansaasteissa voi olla eroja alueellisesti, lisäksi veden pitoisuudet ja maaperän ravinteet voivat olla vaihtelevia. Kulttuurihistorialliset erot syntyvät paikallisten normien, asenteiden ja tapojen avulla. Alueellisesti ruoka ja päihdetottumuksissa voi olla suuriakin eroja. Sosioekonomisen rakenteen vaikutukset voivat näkyä joidenkin lasten elämässä selvästikin, koska rahanpuutteenvuoksi he ovat sidottuja olemaan pienellä alueella yhdessä muiden samassa tilan-

14 9 teessa olevien lasten kanssa. Tilanteen parantuessa on olemassa riski, että kulutushysteria tarttuu samalla alueella useisiin ihmisiin. Sosiaali- ja terveyspolitiikka vaikuttaa alueellisesti päättäjien kautta. Vaikka suuret linjaukset tehdäänkin laissa, niin kunnilla on mahdollisuuksia vaikuttaa omiin päätöksiinsä. Vaikka lasten ja nuorten asioita pidettäisiin tärkeinä kaikissa kunnissa, ei kaikissa kunnissa ole yhtä paljon rahaa jaettaviksi palveluihin. (Karvonen & Rahkonen 2004, ) 3 TUTKIMUSASETELMA Tutkimuksessamme halusimme selvittää opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämistarpeita ja tehdä tuloksien pohjalta konkreettiset kehittämisehdotukset, sillä pelkät kuvaajat ovat mielestämme hyödyttömiä. Niistä voi todeta asioita, mutta niistä on vaikea tulkita muutosehdotuksia. Koimme tärkeäksi kysyä asioita, joista voi päätellä kuinka asioita voidaan edistää. Toisaalta hyvinvointitutkimuksessa voisi kiinnittää huomiota asioihin, jotka heikentävät hyvinvointia. Ongelmalliseksi heikentävien asioiden tutkimisen tekee se, ettei tämänkaltaisia käyttökelpoisia kuvaajia ole vielä kehitetty (Sund 2004, 66 68). Opiskelijoiden hyvinvointikysely toteutettiin Internet-kyselynä lokakuussa 2007 viikoilla kaikille Mikkelin ammattikorkeakoulun yksiköille, jotka sijaitsevat kolmella paikkakunnalla: Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Tarve kyselyn toteuttamiselle oli perusteltu, koska aikaisemmin ei Mamkissa ole tehty kattavaa opiskelijoiden hyvinvointia selvittävää tutkimusta. Tässä selvityksessä halusimme laajentaa hyvinvoinnin käsitettä kattamaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset hyvinvoinnin ulottuvuudet. 3.1 Tutkimusongelma Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää millaiseksi opiskelijat kokevat hyvinvointinsa tällä hetkellä. Tulosten pohjalta on mahdollista löytää kehittämisalueet ja tehdä konkreettisia esityksiä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja hyvinvointia tukevien palvelujen kehittämiseksi.

15 10 Asetetut alaongelmat ovat seuraavia: terveys- ja terveyspalvelut, terveyskäyttäytyminen ja terveyttä edistävät palvelut, ravinto, päihteet, seksuaaliterveys, sosiaaliset suhteet, unensaanti ja määrä, opiskelu- ja opiskeluolot. 3.2 Aiheen rajaus Aihe ja kerättävä aineisto on laaja, joten olemme rajanneet aihetta osittain. Tarve tutkimukselle on lähtöisin Mamk:sta, joten tästä johtuen selvitämme tässä tutkimuksessa tarvittavat hyvinvointiin olennaisesti kuuluvat osa-alueet, mutta opinnäytetyössämme tarkastelemme ja analysoimme vain sosiaalialan osaamistamme vastaavia osia. Aineiston analyysissä painotamme sosiaalialaan liittyviä hyvinvoinnin kannalta keskeisiä näkökulmia kuten päihteiden käyttö, sosiaaliset suhteet ja toimeentulo. Analyysivaiheessa laajasta aineistosta pois suljemme osia terveys- ja terveyspalveluihin liittyvistä kysymykset sekä osan opiskelu- ja opiskeluoloihin liittyvistä kysymyksistä. Halusimme keskittyä vain sosiaalialaan läheisesti liittyviin kysymyksiin, sillä meillä ole tarvittavaa tietoperustaa analysoida terveydenhuollon osa-alueisiin liittyviä kysymyksiä. Mielestämme harrastukset ovat tärkeä osa ihmisen hyvinvointia, mutta keväällä 2007 on Mikkelin ammattikorkeakoulussa toteutettu harrastekysely, jonka perusteella valmistui opinnäytetyö syksyn 2007 aikana. Olemme siis tietoisesti jättäneet tämän osaalueen kartoituksen vähemmälle. 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 4.1 Tutkimuksen mittarit Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joten käytämme työssämme valitsemiamme sosiaali-indikaattoreita kvantitatiivisina muuttujina. Työn tarkoitukse-

16 na oli selvittää sosiaali-indikaattoreita apuna käyttäen opiskelijoiden hyvinvoinnin nykytilaa sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämistarpeita. Tutkimuksen sosiaali-indikaattorit pohjautuvat Allardtin (1988) nelikenttäjakoon. 11 Taulukko 1. Nelikenttäjako mukaillen Allardt (1988) Aineellinen Subjektiivinen terveyspalvelut/terveyttä edistävät palvelut opiskeluolot Objektiivinen asumismuoto taloudellinen tilanne ravinto Ei-aineellinen terveyskäyttäytyminen seksuaaliterveys sosiaaliset suhteet opiskelu unen saanti ja määrä päihteet opiskeluresurssit osallisuus opiskelijayhteisössä sosiaaliset suhteet Valitsimme tutkimukseen sosiaali-indikaattorit edellä mainitun näkökohdan mukaisesti. Tärkeintä mittareiden valinnassa oli hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tarkastelu. Subjektiivista hyvinvointia aineellisesta näkökulmasta tutkimuksessamme mitattiin opiskelijoiden kokema tyytyväisyyttä tai tyytymättömyyttä ulkopäin määräytyvissä asioissa (Allardt 1988). Kyselyssä näitä asioita selvittivät kysymykset osa-alueilta terveyspalvelut/terveyttä edistävät palvelut ja opiskeluolot. Ei-aineellista subjektiivista hyvinvointia eli oman elämän kokemista kysyimme terveyskäyttäytymistä, seksuaaliterveyttä, sosiaalisia suhteita, opiskelu, unensaanti ja määrä, päihteet käsittelevissä kysymyksissä, sillä niistä voidaan päätellä onnellisuutta (Allardt 1988). Aineellista hyvinvointia objektiivisesta näkökulmasta lähtien kyselyssä selvitettiin kysymällä asioita koskien asumismuotoa, taloudellista tilannetta ja ravintoa, sillä näillä kysymyksillä pyrittiin kertomaan opiskelijan elintasosta. Nelikenttäjaon objektiivisen näkökulman ei-aineellisia alueita kyselyssämme mittaavat elämänlaatuun liittyvät asiat kuten kysymykset liittyen opiskeluresursseihin, osallisuuteen opiskelijayhteisös-

17 sä sekä sosiaalisiin suhteisiin. Elämänlaadusta kertoo ihmissuhteet, vaikuttamisen ja yhteisöön osallistumisen mahdollisuudet. (Allardt 1988, 215). 12 Sosiaali-indikaattorien valinnassa on otettava huomioon tutkimuksen lähtökohdat. Valitsimme tutkimukseemme sekä tarvelähtökohdan että resurssiperustaisen lähtökohdan. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvelähtökohdasta ajatellen indikaattoreilla halutaan mitata haluttuja tavoitteita eikä niitä keinoja joilla tavoitteisiin päästään. Resurssiperusteisesta näkökulmasta katsottuna on tärkeää mitata aineellisia resursseja. 4.2 Hyvinvointikysely Kyselylomaketutkimusta tehdessä on huomioitava, että kysymysten täytyy olla yksiselitteisiä ja perustua tavoitteisiin ja tutkimusongelmaan. Lomakkeen tulee olla selkeä ja helpommat kysymykset kannattaa laittaa ensimmäiseksi. Kysymykset kannattaa kohdentaa henkilökohtaisesti vastaajalle. Kyselylomaketutkimuksen käytössä hyvää on se, ettei tutkija vaikuta vastauksiin läsnäololla tai omilla äänen painoillaan. Lomaketta käytettäessä voidaan säästää kustannuksissa sekä saadaan kerralla runsaasti kysymyksiä, aineistoa ja vastaaja voi vastata haluamaansa aikaan. Huonoa puolestaan on vastausprosentin alhaiseksi jääminen. On mahdollista, että vastaaja ymmärtää kysymyksiä väärin. Kyselylomaketutkimuksessa yleensä otantaan vastaa alle 20 % perusjoukosta. (Aaltola & Valli 2001, 100, ) Kyselyn käytössä hyvää on laajan aineiston saaminen ja se on nopea käsitellä. Huonoina puolina voi mainita riskin kysymysten käsittelevän aihetta pintapuolisesti, tietämättömyyden vastaajien vakavuudesta asian suhteen tai onko vastausvaihtoehdot olleet ylipäänsä osuvia. Valikoimaton joukko ei vastaa kovin korkealla vastausprosentilla kyselyihin. (Hirsjärvi ym. 2007, ) Kyselylomakkeen suunnittelussa apuna käytettiin aiemmin tehtyjä selvityksiä opiskelijoiden hyvinvoinnista. Apuna käytettiin muun muassa Hanna Erolan tekemää tutkimuslomaketta tutkimuksesta Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Tietoja keräsimme lisäksi eri ammattikorkeakouluissa käytetyistä tutkimuslomakkeista, joita saimme suoraan koulujen oppilaskunnilta. Lomakkeen laadinnassa otettiin huomioon Mikkelin ammattikorkeakoulun työryhmän jäsenten ideoita ja ehdotuksia sekä hyödynsimme eri tutkijoiden näkemyksiä erilaisista hyvinvointitutkimuksista.

18 13 Tutkimuksessamme kyselylomake rakennettiin hyvinvoinnin kolmijakoa hyödyntäen eli fyysiset, sosiaaliset ja henkiset osa-alueet on otettu kysymyksiä luotaessa pohjaksi ja lomake rakennettu näiden osa-alueiden mukaisesti. Hyvinvoinnin kannalta tärkeitä fyysisiä tarpeita selvitetään esimerkiksi elinoloja tarkastelevin kysymyksin. Fyysisiä tarpeita kuvaavat myös lomakkeen kysymykset asumismuodosta, taloudellisesta tilanteesta, ravinnosta, levosta, seksuaaliterveydestä ja terveydestä. Sosiaalisia tarpeita kuvaavat sosiaaliset suhteet (yksinäisyyden kokeminen, luotettavat henkilöt elämässä) tai kysymykset osallistumisesta opiskelijayhteisössä esimerkiksi luokassa osallistuminen. Henkistä hyvinvointia (kokemukset, tunnelmat) selvitetään kysymyksillä harrastustoiminnasta, opiskeluoloista ja opintomenestyksestä. 4.3 Aineiston keruu ja menetelmät Opiskelijoiden hyvinvointikysely toteutettiin lokakuussa 2007 viikoilla Mikkelin ammattikorkeakoulussa opiskeli vuonna 2007 nuorten koulutusohjelmissa 1998 opiskelijaa (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2007). Tähän lukuun sisältyvät toisen, kolmannen, ja neljännen vuoden sekä lisä- ja jatkoajalla olevat opiskelijat opiskelijalle tarjottiin mahdollisuus vastata kyselyyn. Ensimmäisen vuoden opiskelijat poistettiin kohderyhmästä, sillä heillä olisi ollut vielä hyvin vähän kokemuksia opiskelijaelämästä. Aineisto kerättiin opiskelijoilta internetpohjaista Webropolkyselyjärjestelmää hyödyntäen, koska opiskelijamäärä on suuri ja kampuksia on kolmessa eri kaupungissa (Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki). Näin tehtäessä kyselyn tekijät eivät vaikuttaneet vastauksiin, sillä kyselyyn osallistumisen ohjasivat tutut opettajat ja vaihtoehtoisesti vastaukset voi lähettää omalta koneelta itsenäisesti. Kyselyssä hyödynnettiin paljon monivalintakysymyksiä, koska otanta oli niin suuri. Avokysymyksiä oli vaikeampi analysoida näin suuressa otannassa ja suuri avokysymysten määrä olisi voinut vähentää myös vastausaktiivisuutta. 4.4 Aineiston analysointi Vastaukset analysoitiin suorien jakaumien ja ristiintaulukoinnin avulla. Analysoinnissa kiinnitettiin huomiota vastausten jakautumiseen alueellisesti kolmen opiskelukaupungin kesken. Kehitystarpeiden selvittäminen alueellisesti on perusteltua, sillä palvelut ja niiden saatavuus olivat erilaiset eri yksiköissä ja kaupungeissa. Lisäksi tarkaste-

19 14 limme vastauksia sukupuolittain. Aineiston tarkastelu sukupuolittain oli perusteltua esimerkiksi kun vastauksista ilmeni toive harrastustoiminnan kehittämiselle, meille oli tärkeää tietää erikseen naisten ja miesten lajitoiveet. Tarkastelimme vastauksia laajemmin koko aineistoa koskien, kun halusimme selvittää vastauksien perusteella suuria kokonaisuuksia, jotka opiskelijoiden mielestä olivat hyvin tai joita heidän mielestään tulisi kehittää. Tutkimuksessa aineisto analysoitiin osin kaupungeittain tarkasteltuna, osassa vastauksia päädyimme tarkastelemaan vastauksia sukupuolittain ja osaa koko aineiston käsittävänä. Valinta tehtiin kysymyksen mukaan pohtien tarkastelutavan mielekkyyttä kyseessä olevan kysymyksen kohdalla. Lisäksi joidenkin kysymysten kohdalla vastaukset esitettiin prosenttien sijaan lukumäärinä. Prosentein ilmoitettu tulos olisi joissakin tilanteissa johtanut harhaan. Kyselyyn vastasi kaksi ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Heidän vastauksensa otettiin analyysiin mukaan, sillä emme tienneet heidän taustojaan. 4.5 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Kyselyyn pyrittiin tavoittamaan mahdollisimman moni opiskelija, jotta tutkimus olisi mahdollisimman luotettava. Luotettavuuteen voivat vaikuttaa kyselyn pituus ja laajuus, sillä kaikki eivät välttämättä jaksa keskittyä pitkään kyselyyn. Kyselyn vastaajaystävällisyyteen kiinnitettiin huomiota kyselyn laatimisvaiheessa, jotta ajallisesti vastaaminen veisi aikaa vain minuuttia. Luotettavuuteen vaikuttaa osaltaan vastausohjelman helppokäyttöisyys. Opiskelijan epävarmuus ohjelman käytössä voi osaltaan vaikuttaa tuloksiin. Luotettavuuteen vaikuttaa myös alueellinen edustavuus. Työn tavoitteena oli saada vähintään 10 prosenttia opiskelijoista vastaamaan kyselyyn. Tutkimuksemme opiskelijoiden hyvinvoinnista on siis tarkastelutavasta riippumatta aina suhteellista perustuen yksilön omiin henkilökohtaisiin kokemuksiin ja tutkimukselle valittavien hyvinvointia kuvaavien ns. objektiivisten mittareiden valinta riippuu tehtävästä tutkimuksesta ja hyvinvoinnissa painotettavat asiat ovat osittain kulttuu-

20 risidonnaisia sekä näkemykset hyvinvointitarpeista ovat sidottuja elettyyn ajanjaksoon. 15 Tutkimukseemme osallistuvat henkilöt jäivät anonyymeiksi ja tutkimukseen vastaaminen oli heille vapaaehtoista. Tutkimushenkilöille kerrottiin tutkimuksen tarkoitus ja mihin saatuja tuloksia käytetään. Tutkimukseen osallistuvat henkilöt olivat täysiikäisiä, joten eettisesti ei ollut ongelmallista epäillä heidän kykyään tehdä itsenäisiä, rationaalisia ja kypsiä arviointeja. Tutkimuksemme aineisto kerättiin sähköisesti, joten tiedot kerättiin luottamuksellisesti ja aineisto tallennettiin sähköisesti. 5 TULOKSET 5.1 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastanneet Kyselyn vastausaika kesti kaksi ja puoli viikkoa, tuona aikana kyselyyn vastasi 511 Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijaa (taulukko 1). Vastaajista naisia oli 369 ja miehiä 142. Tutkimuksemme käsitti koko Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat, jolloin tutkimukseen osallistui opiskelijoita kolmesta kaupungista: Mikkelistä 342, Savonlinnasta 138 ja Pieksämäeltä 31. Ammattikorkeakoulussa opiskelee yhteensä 4527 opiskelijaa. Kyselyn kohteena olivat vain toisen, kolmannen, neljännen tai lisäajalla opiskelevat opiskelijat. Tällöin kohde ryhmän määräksi tuli 1998 opiskelijaa. Vastaajien ikäjakauma vaihteli vuonna 1958 syntyneistä vuonna 1987 syntyneisiin. Suurin osa vastaajista opiskeli toista vuotta (37,2 %), melkein yhtä paljon vastanneista oli kolmannen vuoden opiskelijoita (35,8 %), neljännen vuoden opiskelijoita oli hieman yli neljännes (20,7 %) vastanneista ja reilusti alle kymmenesosa (5,9 %) opiskeli lisäajalla tai oli ensimmäisen vuoden opiskelija (0,4 %) Perhemuoto Suurin osa vastaajista asui yksin (48,1 %), toiseksi yleisin asumismuoto opiskelijoilla oli asuminen kaksin avo- tai avioliitossa (37 %) (taulukko 2). Avo- tai aviopuolison ja

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Vanhempi tutkija, FT, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestötyöpaja DIAK, 18.8.2015 Pitkänen 2015 1 Tutkijan rooli järjestötoiminnassa

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

DUODECIM. Pekka Mustonen

DUODECIM. Pekka Mustonen DUODECIM Duodecimin onnellisuustutkimuksen tuloksia Pekka Mustonen Lähdeaineistot: 1. 2100 :n keskivertosuomalaisen Internet-paneeli (04/2009) 2. Elämä Pelissä TV-ohjelman www-kyselyn täyttäneet n. 130

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot