KORKEAN RAKENTAMISEN SELVITYS TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORKEAN RAKENTAMISEN SELVITYS TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEELLA"

Transkriptio

1 KORKEAN RAKENTAMISEN SELVITYS TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEELLA Tampereen kaupunki Keskustahanke SELVITYKSEN YHTEENVETO Arkkiteh studio M&Y Moisala & Ylä-An la 1

2 SELVITYKSEN TAUSTOJA Käsillä oleva Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella on ensimmäinen Tampereella laadi u korkean rakentamisen selvitys. Selvitys lii yy vuosina käynnissä olevaan Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan laa mistyöhön. Lisäksi tarve uuden tyyppisen selvityksen laa miseen lii yy laajempaan ilmiöön korkean rakentamisen lisääntymisestä ja siihen lii yvästä ohjaustarpeesta. Korkean rakentamisen hankkeiden määrä on kasvanut Suomessa 2010-luvun molemmin puolin monissa suurimmissa kaupungeissa. Määrällises kasvu on ollut merki ävintä luonnollises pääkaupunkiseudulla, missä Helsingin ja Espoon kaupunkien alueille on vireillä n. 50 korkean rakentamisen hanke a. Valtakunnallisena kakkoskeskuksena Tampere lunastaa paikkansa myös korkean rakentamisen suhteen: virallisessa hankekäsi elyssä asemakaavatasolla on vireillä jo lähes kymmenkunta projek a. Rakennuskorkeuksien kasvu seuraa yleistä kansainvälistä trendiä, jossa on näkyvissä selvä korkean rakentamisen kiihtyminen 2000-luvun vaihteesta 2010-luvulle tultaessa. Globaalilla tasolla korkean rakentamisen painopiste on siirtynyt Pohjois-Amerikasta Aasiaan ja Lähi-itään ja samalla rakennuksien korkeudet ovat siirtyneet korkeista superkorkeisiin yli 300 metrin kokoluokkaan. Varautunees korkeaan rakentamiseen suhtautuneessa eurooppalaisessa kaupunkisuunni elukäytännössä suhde korkeaan rakentamiseen on myös selväs muu unut. Euroopassa toteutuneiden korkeiden rakennuksien määrässä on selväs näkyvissä lastollinen kasvu vuodesta 2008 alkaen. joukkoliikennekäytäviä, tehdään erillisenä selvityksenä vuoden 2013 aikana. Tämän selvityksen tarkoituksena on tuo aa perus etoa suunni elun ja päätöksenteon tueksi korkean rakentamisen yleisistä näkökulmista sekä erityises paikallisesta soveltamisesta Tampereen keskusta-alueen kaupunkikuvassa ja kaupunkirakenteessa. Korkean rakentamisen ohjeistamista pohdi aessa on hyvä suunnata katse luonnollises pitkälle tulevaisuuteen, mu a samalla myös historiaan. Uusimmat historian tulkinnat näkevät Tampereen toisaalta ainutlaatuisena teollisuuskaupunkina Suomessa, mu a samalla myös varsin tyypillisenä oman aikansa kansainvälisen yhteiskunnallisen kehityksen valtavirrassa liikkuneena kaupunkina. Tampereen rakennuskul uurin ja kaupunkikuvan erityispiirteeksi tämä asetelma on tuo anut nyt arvokkaiksi rakennetuiksi kul uuriympäristöksi luokiteltuja alueita ja rakennuksia. Osa näistä rakennuksista on ollut ajassaan edelläkävijöitä ja myös selviä poikkeamia vallitsevaan rakennuskantaan ja sen korkeuksiin. Korkean rakentamisen kysymystä pohdi aessa keskeinen kysymys on miten Tampere lii yy tässä ajassa osaksi kansainvälisiä yhteiskunnallisia suuntauksia ja mitkä ovat niiden heijastumat paikalliseen rakennuskul uuriin? Mitä arvoja korkean rakentamisen trendit edustavat ja minkälaisen strategisen asenteen kaupunki o aa suhteessa näihin virtauksiin? Rakennuskorkeuden kasvun taustalla ovat moninaiset syyt, jotka lii yvät yleiseen ja jatkuvaan urbanisoitumiskehitykseen ja kaupunkien kasvuun ja ivistymiseen, taloudelliseen nousukauteen ja kaupunkien keskinäiseen kilpailuun, kul uuriseen muutokseen korkean rakentamisen halu avasta imagosta sekä rakennushankkeiden tasolla kasvaviin hankekokoihin. Ekologisella tasolla korkea rakentaminen itsessään on tode u epäekologiseksi, mu a kaupunkirakenteen mi akaavassa korkean rakentamisen sijainneilla on mahdollisuudet tukea ivistämispyrkimyksiä sekä joukkoliikenteen käy öä. Siten korkeaa rakentamista perustellaan myös osana kaupunkien hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtääviä strategioita. Hankkeiden yhteisvaikutuksen havainnollistamiseksi ja korkean rakentamisen hankkeiden ohjaamiseksi kaupunkisuunni elun tasolla monet eurooppalaiset kaupungit ovat laa neet erillisiä korkean rakentamisen selvityksiä ja suunnitelmia 2000-luvun vaihteesta as. Esimerkiksi pohjoismaissa Oslossa 2002, Århusissa 2005 ja Kööpenhaminassa Helsingissä laadi in ensimmäinen korkean rakentamisen tarkastelu loppuvuodesta Käsillä oleva selvitys koskee Tampereen keskusta-alue a, joka rajautuu idässä Kalevan kirkon kohdalla, etelässä Hatanpäähän, lännessä Pyynikin näkötorniin sekä pohjoisessa Näsijärveen. Korkean rakentamisen selvitys koko kantakaupungin alueella, koskien mm. aluekeskuksia sekä 2 Tarkastelualue

3 MITÄ ON KORKEA RAKENTAMINEN? Rakentaminen on aina konteks sidonnaista e yyn paikkaan ja aikaan sijoi uvaa. Yli 12- kerroksinen rakennus on korkea useimmissa eurooppalaisissa historiallisissa kaupunkikeskustoissa tai kaupunkien reuna-alueilla, mu a monissa globaaleissa metropoleissa melko matalaa rakentamista. Määritelmällises korkeat rakennukset voidaan jakaa karkeas kolmeen eri kokoluokkaan: korkeat rakennukset (high-rise m), pilvenpiirtäjät ( m) ja superkorkeat rakennukset (yli 300m). Kansainvälisessä tarkastelussa suomalainen korkea rakentaminen pääkaupunkiseudulla käytännössä kerrosta, Tampereella kerrosta on korkeudeltaan melko mal llista ja paikoin myös melko tavanomaiseksi rakentamiseksi luokiteltavaa high-rise kokoluokkaa. Mu a kun taustana on suomalaisten kaupunkien matala ja yhtenäinen rakennuskorkeus, paikallisista lähtökohdista tarkasteltuna rakennushankkeiden korkeuden kasvu tarkoi aa käytännössä merki ävää muutosta kaupunkikuvaan ja hankkeiden sijoi uminen myös merki ävää toiminnallista painopisteen muutosmahdollisuu a kaupunkirakenteessa. Tampereella korkean rakentamisen määritelmänä voidaan kansainvälisten määritelmien tapaan pitää yli 12 kerroksen ja 35 metrin korkeusrajaa. MIKSI RAKENTAA KORKEAA? Historiallises tarkasteltuna korkeat ja suurikokoiset rakennukset lii yvät hallinnollisen, uskonnollisen tai taloudellisen mahdin symboliseen korostamiseen. Nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä, jossa kaupungit kilpailevat yrityksistä ja osaajista, asukkaista ja vierailijoista, korkea rakentaminen on yksi keino ero autua ja saada oma jälkensä kaupunkien kuvastoon. Symbolisen arvon lisäksi ja 1800-luvulta alkaneen kiihtyvän teollistumisen ja urbanisaa on myötä rakennuskorkeudesta on tullut hyvin käytännönläheinen kaupunkien maankäytön ja rakentamisen kysymys. Paine rakennuskorkeuksien kasvuun ja toisaalta niiden hallintaan on perusasetelma, joka näkyy lähes kaikissa yhteiskunnissa markkinaprosessien ja yhteiskunnallisen ohjaamisen ja sääntelyn välisenä vuoropuheluna kaupunkien kasvaessa. Yhtäällä rakentamisen taloudelliset ehdot maan hinta, kysyntä ja tarjonta - ase avat etyt korkeuden kasva amisen paineet rakennushankkeille. Toisaalta lukuisat paikalliset olosuhteet rakentamisen ohjaaminen ja sääntely, kaupunkistrategia, asemakaava, ton koot, topografia, perustamis- ja ilmasto-olosuhteet, jne. määri elevät yhdessä mikä on rakentamisen ja kaupunkikuvan lopputulema. Viime vuosina myös resurssitehokkuus, olemassa olevan infrastruktuurin tai kehite ävän infrastruktuuriin tehokas käy ö - sekä ekonomisessa e ä ekologisessa mielessä - on noussut yhdeksi korkean rakentamisen perusteluksi. Korkeissa rakennuksissa rakennusmateriaalien ja energian käy ö hyötyneliötä koh on vastaavaa matalaa rakentamista suurempi, mu a tehokkuus saavutetaan juuri infrastruktuurin tasolla, jossa järjestelmiä (energia, vesi, liikenne) pystytään hyödyntämään tehokkaammin. Tampereen korkeat rakennukset ja vireillä olevat hankkeet suhteessa kansainvälisiin oman aikansa korkeimpiin rakennuksiin, Gizan pyramidi 146m, Eiffel-torni 324m, World Trade Center 417m ja Burj Khalifa 818m Kirkollisen, hallinnollisen ja taloudellisen mahdin korostuksia historiallisessa kaupungissa: The Seven Wonders of Bruges, maalaus 1500-luvulta (Kostof 1991, s. 287). Arkista toimisto- ja asuinrakentamista New Yorkissa, 30th Street & 5th Avenue. 3

4 RAKENNUSKORKEUDEN MUUTOKSET TAMPEREELLA Tampereen korkean rakentamisen historia on pohjoismaisten kaupunkien tapaan melko lyhyt ja rakennuskorkeuden kasvu on ollut mal llista. Rakennusjärjestyksien ja asemakaavalain ase ama yhtenäisen kaupunkikuvan ihanne yhdessä kaupunkien pienen koon kanssa ovat vaiku aneet siihen, e ä rakennuskorkeudet ovat Suomessa pysyneet vallitsevan yhtenäisinä. Kansainväliset trendit ovat vaiku aneet Suomessakin, mu a toteutukset ovat tapahtuneet kaupunkien pienempään mi akaavaan mukaute una. Tampere oli ennen perustamistaan 1779, ja vielä joitakin vuosikymmeniä sen jälkeenkin, käytännössä 1- ja 2-kerroksisten puutalojen pieni agraaripaino einen kylä. C.L. Engelin suunni elema ja vuonna rakenne u vanhan kirkon kellotorni on ensimmäinen muusta rakennuskannasta ja suurmaisemassa selväs ero uva uuden mi akaavan rakennus Tampereella. Teollistumisen myötä tapahtui seuraava mi akaavallinen harppaus eteenpäin: Kuusvooninkinen sekä muut kosken varren tehtaat piippuineen ja torneineen muu vat kaupunkikuvaa 1800-luvun puolivälistä alkaen merki äväs. Tampere 1800-luvun alussa (Per Olof Kruskopf 1837) Näkymä Ky älästä Finlaysonille (Vapriikin kuva-arkisto) Kontras tehtaiden ja matalan puutalokaupungin välillä oli huoma ava 1800-luvun lopulle as, jolloin rakenne in ensimmäiset 5-kerroksiset kivikerrostalot Keskustorin laidalla. Tältä aikakaudelta on peräisin myös ensimmäinen rakennusjärjestys, joka määri elee keskustan rakennuskorkeuden pitkäksi aikaa eteenpäin 23 metrin maksimikokoluokkaan: 43 Katua vasten oleva rakennus saakoon korkeintaan saman korkeuden kuin kadun leveys, lisä ynä kahdella ja viidellä kymmenellä osalla metriä (2,5m). Tämä määräys ei koske kirkkoa eikä muuta yleistä rakennusta... eikä myöskään rakennuksia puistokatujen ja muiden puilla istute ujen katujen ja yleisten paikkain varrella, missä niiden korkeus saa olla enintään kaksikymmentä kolme metriä (23m). Tampereen kaupungin rakennusjärjestys Tästä peruskorkeudesta nousivat ensimmäisinä esiin kaupungin maamerkkeinä toimivat Aleksanterin kirkko ja Tuomiokirkko, joka on edelleen ydinkeskustan korkein rakennus (64m) luvun korkean asuinrakentamisen maamerkkejä ovat puolestaan Amurinlinnan torniosa Impilinna Hämeenpuistossa ja Kalevan tornit sekä hotellirakentamisen puolella Tampereen tämän hetken korkein korkein kerrostalo Hotelli Ilves (18krs / 63m). Commercen talo 1890-luvulla (Werner Mauritz Gestrin, Vapriikin kuva-arkisto) Amurinlinnan tornitalo, Impilinna vuodelta 1954 (Vapriikin kuva-arkisto) Oman yli ämä ömän mi akaavallisen huippunsa Tampereella muodostaa luonnollises 1971 rakenne u Näsinneula (torniosa 134,5m, antenni 168m), joka keskusta-alueella nousee kaiken muun rakentamisen yläpuolelle. Näsinneulan korkeusasema on omalla sataluvullaan myös suhteessa 1900-luvulla rakenne uihin korkeampiin tehtaanpippuihin, joiden korkeudet jäävät korkeusaseman alle. 4

5 VIREILLÄ OLEVIA KORKEAN RAKENTAMISEN HANKKEITA 2000-luvulla korkean rakentamisen hankkeet ovat merki äväs lisääntyneet ja Tampereella on tämän selvityksen laa misaikaan vireillä lähes kymmenkunta korkean rakentamisen (yli 12 kerrosta) hanke a, jotka ovat edenneet asemakaavoitusvaiheeseen tai joissa on jo asemakaava voimassa. Keskusta-alueen korkean rakentamisen hankkeet sijoi uvat ydinkeskustan lähituntumaan, sen laajenemis- ja muutosalueille, joista erityises ratapihan alue on tällä hetkellä merki ävin. Tampereella on jo vahviste uja asemakaavoja, jotka sisältävät korkeaa rakentamista (Tampellan Esplanadi, Tornihotelli, Ranta-Tampella) sekä käsi elyssä eri vaiheessa olevia asemakaavahankkeita (Tampereen Kansi, Ras n talo, Ratapihankadun varsi, Ra nan toimistotorni). Vireillä olevista hankkeista korkeimmat ovat Tampereen Kansi (21 krs) ja SOK:n tornihotelli (25 krs / 90m), joiden korkeusasemat ovat ja Keskusta-alue laajentuu tulevaisuudessa myös etelään ja pohjoiseen koh Pyhä- ja Näsijärven rantoja sekä itään ja länteen Tammelan ja Amurin alueille, joissa luvuilla rakentuneen väljän ja lähiömäisen rakennuskannan täydentämisen suunni elu on käynnistymässä. Alueiden rakentamista pohdi aessa punni avana on myös mahdollisen lisärakentamisen korkeus ovatko alueet samalla myös mahdollisia korkean rakentamisen sijain paikkoja. Olemassa olevia korkeita rakennuksia (punaisella) sekä vireillä olevat uudet, mahdollises korkeita rakennuksia sisältävät hankkeet (keltaisella). 1) SOK:n tornihotelli (Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy), 2) Ras n kor eli (BST-Arkkitehdit, 3) Ra nan toimistotorni (Arkkiteh toimisto Tuomo Siitonen), 4) Tampereen Kansi ja Areena (Studio Daniel Libeskind), 5) Kiinteistö Oy Tampereen Keskustorni (Arkkiteh toimisto Helamaa & Heiskanen Oy), ja 6) Ranta-Tampellan alue (Arkkitehdit B&M). 5

6 TAMPEREEN RAKENNUSKORKEUKSIA Tampereella rakennuskorkeuksien kasvusta voi ero aa selväs viisi peruskorkeu a: 1. Vanhoista rakennusjärjestyksistä tuleva 23 metrin peruskorkeus 2. Vähän kaupunkikuvassa ero uvien 8-12 kerroksisten rakennukset 3. Silue n yläpuolelle nousevat kerroksiset rakennukset, vanhat tehtaidenpiiput ja kirkkojen tornit metrin korkeusluokka (modernit tehtaanpiiput sekä yli 18 kerroksen nousevat uudet tornitalohankkeet) 5. Näsinneula Rakennuksien maantason korkeusasema huoma avas rakennuksien tosiasialliseen korkeuteen ja näkvyyteen kaupunkikuvassa. Kuvassa rakennukset niiden oikean korkeusaseman mukaan sijoite una sekä yhteenveto kaupungin keskeisistä korkeusasemista: 1. Suurin osa rakennuskannasta keskustassa on rakenne u korkeusasemilla m. 2. Vanhojen rakennusjärjestysten mukainen rakennuskanta jää Pyynikinharjun korkeusaseman +155 alle. Myös keskustan korkeimmat rakennukset kuten mm. Hotelli Ilves (n. +145) jäävät Pyynikinharjun korkeusaeman alapuolelle. 3. Pyynikinharjun yli nousevat selkeäs 1930-luvun tehtaan piiput ( ) sekä 2000-luvun uudet korkeat tornitalohankkeet. 4. Näsinneula ero uu jatkossakin kaupunkisilue ssa (+277). Myös Näsinneulan korkea rakennuspaikka lisää sen erityistä näkyvyy ä maisemassa

7 HANKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSEN HAVAINNOLLISTAMINEN Korkean rakentamisen hankkeiden määrän lisääntyminen kaupungissa on luonut tarpeen havainnollistaa vireillä olevia hankkeita yhdessä ja arvioida hankkeiden yhteisvaikutusta kaupunkikuvaan. Näkymät kaupunkimallista: ilmakuva lounaasta ja tornihotellin takaa koillisesta (keskellä), Pyynikin näkötornista (ylh.) ja Siilinkarilta Näsijärveltä (alh.). Vireillä olevat hankkeet keltaisella. 7

8 KORKEAN RAKENTAMISEN SIJAINTIEN STRATEGISIA NÄKÖKULMIA Tässä osuudessa on esite y miten eri analyysit kaupunkikuvasta, maisema- ja kaupunkirakenteesta sekä kaupungin luonnon- ja rakennetun ympäristön korkeusasemista vaiku avat Tampereen korkean rakentamisen periaa eiden muodostumiseen. Osuuteen on koo u eri Tampereen keskusta-alueen maisemallisten ja kaupunkirakenteellisten osa-alueiden keskeisiä näkökulmia ja niiden kar akuvauksia. Näiden eri tekijöiden yksi äistä ja yhteisvaikutusta on tarkasteltu suhteessa korkean rakentamisen sijainnillisiin suosituksiin. Osa tekijöistä ase aa rajoituksia korkean rakentamisen suhteen, kuten esimerkiksi kaupunkialueen vaihteleva topografia tai olemassa olevat arvokkaaksi luokitellut maisema-alueet ja rakennetut kul uuriympäristöt. Osa tekijöistä puolestaan puoltaa korkean rakentamisen sijoi umista, kuten esimerkiksi joukkoliikenteen käytävät ja hubit. Topografia Rakennetut kul uuriympäristöt Viherverkko ja ranta-alueet Tampereen keskusta-alueen voimakkaas vaihteleva topografia ase aa uniikin lanteen suhteessa moniin muihin suomalaisiin kaupunkeihin. Maisemallinen murroskohta Tammerkosken ja harjujakson leikkautuminen aiheu aa keskusta-alueelle yli 70 metrin korkeuserot Pyhäjärven pinnasta Pyynikinharjun laelle. Pyynikinharjun korkeusaseman alle jää suurin osa nykyisestä rakennuskannasta tehtaan piippuja ja Näsinneulaa lukuun o ama a. Tämän korkeusrajan voi ase aa myös korkean rakentamisen hankkeiden ohjeelliseksi maksimi-korkeusrajaksi, josta poikkeaminen voi tapahtua vain erityisestä syystä. Valtakunnallises ja maakunnallises arvokkaiksi luokitellut rakennetut kul uuriympäristöt ovat täydennysrakennushankkeita harki aessa eri äin huolellises suunniteltavia kohteita. Yleises voidaan soveltaa sääntöä, e ei korkeaa rakentamista pidä sijoi aa näille alueille ilman erityistä syytä. Lisäksi arvokkaiden kul uuriympäristöjen lähelle rakenne aessa voidaan rajat erilaisia herkkyysvyöhykkeitä, joiden alueelle suunniteltavissa korkean rakentamisen hankkeissa on noudate ava erityistä huolellisuu a rakennuksien sijoi elussa ja korkeuden määri elyssä. Keskisen alueen viherverkko koostuu puisto- ja virkistysalueista, joiden tarve keskustan täydennysrakentamisen ja sen myötä kasvavan asukasmäärän takia en sestään kasvaa. Suuri osa puistoalueista on korkeas arvoste uja ja niiden o aminen rakennusmaaksi ei ole suositeltavaa, koskien luonnollises myös korkeaa rakentamista. Rantavyöhykkeiden väli ömään läheisyyteen ei suositella korkeaa rakentamista, vaan syvemmälle rakenteen sisään, jolloin niiden vaikutus pitkissä avoimissa järvinäkymissä ja suurmaisemassa pienenee. 8

9 +155 Joukkoliikenne Kaupunkirakenteen muutosalueet Näkymät suurmaisemassa Korkean rakentamisen hankkeissa tulisi liikenne- ja pysäköin ongelmien väl ämiseksi pyrkiä ratkaisuihin jotka tukevat kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen käy öä. Siten voidaan nykyisistä ja tulevista joukkoliikenteen linjoista ja asemista määritellä lyhyen kävelymatkan etäisyydellä olevat joukkoliikenteen vyöhykkeet, jotka ovat erityisen suotuisia korkean rakentamisen hankkeiden sijainneiksi. Rauta easema eri kulkumuotojen risteyspaikkana on erityisen merkityksellinen, samoin suunni eilla olevan pikarai o en linjaukset. Keskustan kaupunkirakenne on edelleen muutoksessa voimakkaas. Kaupunkirakenteen laajentuminen on jo käynnistynyt Ra nassa uuden asuinalueen myötä ja tulee jatkumaan tulevina vuosina kaupungin pohjois- ja etelärannoilla sekä uuden Ratapihankadun linjauksen myötä Ratapihan alueella. Järvien ranta-alueet ja Ratapiha ovat kaupunkirakenteen akselien ja reunavyöhykkeiden risteyskoh a, joihin sisältyy erityisiä mahdollisuuksia kaupunkikuvallisesta näkökulmasta. Korkeiden rakennuksien sijoi aminen näiden alueiden läheisyyteen voidaan nähdä kaupungin lue avuu a parantavina elemen einä. Kaupungin topografia ja maisemalliset elemen t sekä rajaavat e ä avaavat kaupunkikeskustaan näkymiä. Tärkeimmät pitkät näkymät keskustaan ovat etelästä ja pohjoisesta järvien suunnasta, saapumisväliltä etelästä ja lännestä sekä Iidesjärven laakson suunnasta. Korkean rakentamisen sijoi aminen laajempana klusterina suoraan näiden näkymien etualalle todennäköises pei ää suuren määrän kaupunkikuvan kannalta keskeisiä merkkirakennuksia ja suurmaiseman keskeisiä linjoja. Suositeltavat ratkaisut ovat kaupunkikuvaa parantavat yksi äiset korkeat rakennukset tai maisemaan ja näkymiin huolellises eri näkymäsuunnista sovitetut rakennusryhmät. 9

10 TEKIJÖIDEN YHTEISVAIKUTUS Erilaisten strategisten tekijöiden yhteisvaikutusta voi tarkastella teemallisten kar ojen yhdistelminä. Esimerkiksi rajoi avien tekijöiden yhdistelmänä saadaan haarukoitua alueet, joille korkean rakentamisen sijoi aminen aiheu aa mahdollisimman vähän hai aa usean eri tekijän näkökulmasta. Tai vaihtoehtoises voidaan löytää posi ivisten tekijöiden summana alueita, jotka ovat erityisen suotuisia korkean rakentamisen alueita. Vaikka pois sulkemalla nega ivisia ja kerrostamalla posi ivisia tekijöitä voidaan löytää e yjä op maalisia sijainteja, strategista kar aa ei voi kuitenkaan yksioikoises laa a näiden tekijöiden pohjalta. Esimerkiksi etyt korkeaa rakentamista tukevat tekijät, kuten rai o ekäytävä ja rauta easema, sijaitsevat monin paikoin samoissa sijainneissa rajoi avien tekijöiden kanssa (esim. rauta easema on samanaikaises myös valtakunnallises arvokkaaksi luokiteltu rakenne u kul uuriympäristö). KORKEAN RAKENTAMISEN PROSESSIOHJAUS JA HANKEKRITEERIT Tampereen korkean rakentamisen hankkeille on suositeltavaa osoi aa erityinen käsi elyprosessi ja erityises korkeaa rakentamista koskeva hankekriteeristö, joka toimii tarkistuslistana sekä hankkeita ehdo aville tahoille e ä käsi eleville viranomais- ja pää äjätahoille. Korkean rakentamisen aluerajaukset sekä strategiset kriteerit toimivat hankkeiden alustavan harkinnan apuvälineinä, joiden avulla jo alkuvaiheessa voidaan tarkistaa hankkeiden sopivuus kaupungin korkean rakentamisen strategisiin periaa eisiin. Mikäli hankkeet etenevät asemakaavaprosessiin, niiltä vaaditaan tavanomaisten kaavallisten arvioin en lisäksi hanke a esi elevää lisämateriaalia. Tämä lisämateriaali ohjeistetaan laadi avaksi yhteismitallises kaikesta korkeasta rakentamisesta. STRATEGISET KRITEERIT sijainti, kaupunkirakenne kaupunkikuva, maisema yhteydet, toiminnot arvokohteet, suojelu imago, identiteetti HANKEKRITEERIT - YHTEISMITALLISET ARVIOINTIAINEISTOT arkkitehtuuriratkaisu, kaupunkikuva liikenneratkaisut, infrastruktuuri ja hiilijalanjälki yhteiset tilat, jalankulkuympäristö rakennusmateriaalit, huolto, turvallisuus HANKE KORKEA RAKENTAMISEN HANKE- HARKINTA HANKKEEN ARVIOINTI JA KAAVAPROSESSI PÄÄTÖKSENTEKO Suositeltavia näkökulmia korkean rakentamisen hankekriteerien muodostamiseksi ovat mm. seuraavat: 1. Suunni elun ja arkkitehtonisen ratkaisun laatu 2. Rakennuksen tai rakennusryhmän asema kaupunkikuvassa ja kaupungin silue ssa 3. Rakennuksen merkitys paikallisessa toimintaympäristössä 4. Rakennuksen julkiset lat ja jalankulkuympäristö 5. Rakennuksen liikennejärjestelyt (kevyen liikenteen yhteydet, pysäköin, liikennemäärät) 6. Rakennuksen kestävän kehityksen ympäristölliset ratkaisut (energia, jä eenkäsi ely, rakennustapa, ekotehokkuuteen vaiku avat tekijät) 10

11 SUOSITUKSET KORKEAN RAKENTAMISEN SIJAINTIPERIAATTEISTA Edellä esite yjen strategisten näkökulmien sekä aluearvioin en perusteella on laadi u ehdotus Tampereen keskusta-alueella sovelle aviksi korkean rakentamisen periaa eiksi. Nämä periaa eet pohjaavat paikallisiin maisemallisiin, topografisiin, historiallisiin, kaupunkikuvallisiin ja kaupunkirakenteellisiin näkökulmiin ja siten luovat edellytykset yksi äisten hankkeiden ja niiden yhteisvaikutuksen paremmalle hallinnalle. Korkeaa rakentamista ei suositella keskustan vanhojen kaupunginosien alueille eikä maisemallises herkille rantavyöhykkeille tai topografises korkeille sijainneille. Korkea rakentaminen ohjataan jatkossakin ensisijaises Ratapihan alueelle, missä korkean rakentamisen ensimmäiset hankkeet ovat vahviste ujen asemakaavojen mukaises käynnistymässä ja missä hyvät julkisen liikenteen yhteydet tukevat hankkeiden sijoi umista alueelle. Ratapihan etelä- ja pohjoisosa ovat tämän alueen laajenemisvyöhykkeitä, samoin myös etelässä alue a jatkava Viinikanlahden ranta-alue. Myös täydennysrakentamisalueena lähivuosina tarkasteluun tuleva Amurin alue on osoite u korkean rakentamisen mahdolliseksi alueeksi. Rakennuksien ka okorkeuksien korkeusasemat tulevat tapauskohtaises määritellyiksi asemakaavoituksen yhteydessä. Siten yksi äisten hankkeiden suunni elussa ja ohjaamisessa tarvitaan näiden yleisten sijainnillisten periaa eiden lisäksi myös kaikille hankkeille yhteisiä hankesuunni elun ohjeita ja hankkeilta yhteismitallises vaadi avia korkean rakentamisen asiakirjoja. Strategiset sijainnit eivät yksinään ole tae onnistuneen korkeanrakentamisen toteu amiselle, vaan lähtökohta, josta korkealaatuisten hankkeiden suunni elu- ja toteutuspolku alkaa. Korkean rakentamisen aluekar a. Olemassa olevat korkeat rakennukset tumman harmaalla, vireillä olevat korkeaa rakentamista mahdollises sisältävät hankkeet punaisella. Keltaiset vyöhykkeet osoi avat korkean rakentamisen painopisteiden mahdollisia sijainteja. Alueet A ja B = Korkea rakentaminen on mahdollista mikäli hanke täy ää korkealle rakentamiselle asetetut erityiskriteerit. 11

Suunni elutehtävä Suunni elutehtävässä määritellään vertaissuunni elun tavoi eita ja suunnitelmien arvioin perusteita.

Suunni elutehtävä Suunni elutehtävässä määritellään vertaissuunni elun tavoi eita ja suunnitelmien arvioin perusteita. Kannen kuvat Ranja Hautamäki. Päivite y 24.10.2018 Suunni elutehtävä Suunni elutehtävässä määritellään vertaissuunni elun tavoi eita ja suunnitelmien arvioin perusteita. Suunni elutehtävän tausta Vertaissuunni

Lisätiedot

LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI OHJE MIKKELIN KAUPUNKI LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI

LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI OHJE MIKKELIN KAUPUNKI LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI OHJE MIKKELIN KAUPUNKI SIISTI LÄHIYMPÄRISTÖ LISÄÄ ASUMISVIIHTYISYYTTÄ JA TURVALLISUUTTA Nyt jokainen voi niin halutessaan huoleh a oman asuntonsa lähiympäristön siis misestä jäljempänä maini ujen periaa

Lisätiedot

Kevään uudet tontit 12.-23.5.2014

Kevään uudet tontit 12.-23.5.2014 Kevään uudet tontit 12.-23.5.2014 Keväällä 2014 uusia ton eja luovutetaan seuraavas 2 ton a Kanavuoresta 2 ton a Kylmänorosta 1 ton Tikkakoskelta Siivolan eltä 4 erillispientaloton a ryhmärakentamiseen

Lisätiedot

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus

Lisätiedot

VAASAN KESKUSTA ALUEEN KORKEAN RAKENTAMISEN SELVITYS. Vaasan kaupungin kaavoitus 2014

VAASAN KESKUSTA ALUEEN KORKEAN RAKENTAMISEN SELVITYS. Vaasan kaupungin kaavoitus 2014 VAASAN KESKUSTA ALUEEN KORKEAN RAKENTAMISEN SELVITYS Vaasan kaupungin kaavoitus 2014 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 2 Vaasan korkeusmi akaava 3 Korkean rakentamisen tarve ja vaikutukset 4 Mahdollisia

Lisätiedot

KORKEAN RAKENTAMISEN SELVITYS TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEELLA

KORKEAN RAKENTAMISEN SELVITYS TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEELLA KORKEAN RAKENTAMISEN SELVITYS TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEELLA Tampereen kaupunki, Keskustahanke SELVITYKSEN LOPPURAPORTTI 30.10.2012 Arkkitehtistudio M&Y Moisala & Ylä-Anttila Korkean rakentamisen selvityksen

Lisätiedot

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt. #minunkarstula - ainakin 150 tarinaa

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt. #minunkarstula - ainakin 150 tarinaa TAKA-WETKA 2 Ton esi elyt #minunkarstula - ainakin 150 tarinaa TAKA-WETKAN ASUINALUE Taka-Wetkan asemakaava sijaitsee Karstulan kirkonkylän eteläosassa. Valtaosa alueesta on kunnan omistamaa, jonka lisäksi

Lisätiedot

VANHAN RAUMAN MAAILMANPERINTÖALUEEN SUOJAVYÖHYKE - OSA-ALUEIDEN KUVAUS

VANHAN RAUMAN MAAILMANPERINTÖALUEEN SUOJAVYÖHYKE - OSA-ALUEIDEN KUVAUS VANHAN RAUMAN MAAILMANPERINTÖALUEEN SUOJAVYÖHYKE - OSA-ALUEIDEN KUVAUS 11 Täydentyen muu uva alue Suuret marke t Yksi äisten rakennusten suuri volyymi Laajat avoimet lat Avoin näkymä kirkolle Historiallinen

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Kaupunkisuunlautakunta 1 (5) 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen

Lisätiedot

LÄHTÖKOHTIA KUOKKALA HAKKARI HERRALA OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN

LÄHTÖKOHTIA KUOKKALA HAKKARI HERRALA OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN LÄHTÖKOHTIA KUOKKALA HAKKARI HERRALA OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan muutos Kansikuva: Marita Palokoski Ilmakuvat: Lentokuva Vallas Oy Havainnekuva:

Lisätiedot

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 1 TULEVAISUUDEN TONNIN SETELI Suunni ele neliön muotoinen 1000 euron seteli. Kuva-aiheena voit käy ää

Lisätiedot

MAUNONKATU 2. Ympäristöanalyysi

MAUNONKATU 2. Ympäristöanalyysi Ympäristöanalyysi ympäristöanalyysin sisältö Analyysin on tarkoitus olla ivis selvitys, joka toimii työkaluna jatkosuunni elussa. Analyysi koostuu seuraavista osioista: 1. Menneisyys Alueen maisemarakenne

Lisätiedot

CONTRAST FREESTYLE Krea ivinen reunarajaus

CONTRAST FREESTYLE Krea ivinen reunarajaus CONTRAST FREESTYLE Krea ivinen reunarajaus enemmän ympäristöä luova kuin koskaan aikaisemmin CONTRAST FREESTYLE Kreatiivinen reunarajaus CONTRAST FREESTYLE on paljon enemmän kuin pelkästään reunarajausjärjestelmä;

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt TAKA-WETKA 2 Ton esi elyt TAKA-WETKAN ASUINALUE Taka-Wetkan asemakaava sijaitsee Karstulan kirkonkylän eteläosassa. Valtaosa alueesta on kunnan omistamaa, jonka lisäksi alueeseen kuuluu yksityisten maanomistajien

Lisätiedot

STRATEGINEN KESKUSTAHANKE

STRATEGINEN KESKUSTAHANKE STRATEGINEN KESKUSTAHANKE KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA YLEISÖTILAISUUS 6.2.2013 6.2.2013 Tero Tenhunen STRATEGINEN KESKUSTA HANKE Strateginen Keskustahanke käynnistyi vuoden 2011 alusta. Hanke toteuttaa

Lisätiedot

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012 Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus Senni Sorri 21.9.2012 Senni Sorri 21.9.2012 / Tampereen teknillinen yliopisto / Arkkitehtuurin laitos Moderni puukaupunki -hankkeen diplomityöprojekti

Lisätiedot

TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA. luonnosvaihtoehdot 25.3.2014, selostus

TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA. luonnosvaihtoehdot 25.3.2014, selostus TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA luonnosvaihtoehdot 25.3.2014, selostus Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehi äminen 2014 Maankäytön suunni elu Sisällyslue elo 1 JOHDANTO...5 1.1 Osayleiskaavan

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki

Lisätiedot

Kor eli 3. Ai akarinkatu 6 Arvoluokka: A

Kor eli 3. Ai akarinkatu 6 Arvoluokka: A O eita Vanhan Rauman maailmanperintökohteen suoja-alueen rakennusinventoinnista Kirsi Niukko ja Olli Joukio 18.2.-15.6.2013, Satakunnan Museo (sivut 89-93) Tarvonsaaren alueella inventoidut kohteet eivät

Lisätiedot

TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA. ehdotus , selostus

TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA. ehdotus , selostus TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA ehdotus 4.6.2015, selostus Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehi äminen 2015 Maankäytön suunni elu Sisällyslue elo 1 JOHDANTO...5 1.1 Osayleiskaavan

Lisätiedot

Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus Sakari Leinonen

Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus Sakari Leinonen Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus 1 11.1.2018 Sakari Leinonen 2 11.1.2018 Sakari Leinonen AMURIN YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA Amurin ja Pyynikintorin alue on perinteikästä

Lisätiedot

KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto

KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE A:N ASEMAKAAAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA..07 Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto 0 Helsingin uusi yleiskaava (KSLK.0.0) 00 metriä 00 Kulosaen kerrostaloalueen

Lisätiedot

IVALON ALUEEN YLEISKAAVAN KUMOAMINEN RAJA JOOSEPIN ALUEELLA. Osallistumis ja arvioin suunnitelma

IVALON ALUEEN YLEISKAAVAN KUMOAMINEN RAJA JOOSEPIN ALUEELLA. Osallistumis ja arvioin suunnitelma IVALON ALUEEN YLEISKAAVAN KUMOAMINEN RAJA JOOSEPIN ALUEELLA Osallistumis ja arvioin suunnitelma 31.10.2018 Osallistumis ja arvioin suunnitelman tarkoitus Osallistumis ja arvioin suunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Näkymä Sallan eltä Kangaslamminvaaran tuulipuiston suuntaan

Näkymä Sallan eltä Kangaslamminvaaran tuulipuiston suuntaan Näkymä Sallan eltä Kangaslamminvaaran tuulipuiston suuntaan Kuva 57. Havainnekuva Joutsijärven kylältä, Sallaan menevän en varrelta Kangaslamminvaaran hankealueen suuntaan. Alla olevassa kuvassa on esite

Lisätiedot

HAUKILUOMA II 8360 KESKUSTAKORTTELEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VIITESUUNNITELMALUONNOS

HAUKILUOMA II 8360 KESKUSTAKORTTELEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VIITESUUNNITELMALUONNOS HAUKILUOMA II 8360 KESKUSTAKORTTELEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VIITESUUNNITELMALUONNOS 8.6.2015 HAUKILUOMA II - VIITESUUNNITELMALUONNOKSET Viitesuunnitelma koskee Haukiluoman kaupunginosaan Länsi-Tampereella

Lisätiedot

TAITAVA KARSTULA. Taloesi ely

TAITAVA KARSTULA. Taloesi ely TAITAVA KARSTULA Taloesi ely TAKA-WETKAN ASUINALUE Taka-Wetkan asemakaava sijaitsee Karstulan kirkonkylän eteläosassa. Valtaosa alueesta on kunnan omistamaa, jonka lisäksi alueeseen kuuluu yksityisten

Lisätiedot

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 Ilmakuva lännestä. Asemakaavamuutosalueen likimääräinen

Lisätiedot

TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA

TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA ehdotus 10.11.2015, selostus Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 7.4.2017 antamallaan päätöksellä nro 17/0114/2 kumonnut keskustan strategisen osayleiskaavan hyväksymistä

Lisätiedot

(TALLI-malli), jossa on huomioitu myös muut Koillisen alueen uudet maankäy öhankkeet.

(TALLI-malli), jossa on huomioitu myös muut Koillisen alueen uudet maankäy öhankkeet. KUV: Google KUV: Tre/semakaavoitus SMMON VLTTIEN NYKYTIL 1980-luvun alussa rakennetun Sammon valta en katualuevaraus ja rakenteelliset ratkaisut perustuvat vanhentuneisiin suunni eluperiaa eisiin. Sammon

Lisätiedot

Kaava B 14 Storörenin asemakaavamuutos. Kaavaehdotuksen selostus

Kaava B 14 Storörenin asemakaavamuutos. Kaavaehdotuksen selostus Kaava B 14 Storörenin asemakaavamuutos Kaavaehdotuksen selostus Kaavoitusjaosto 13.10.2010 Kunnanhallitus 9.11.2010 ASIA 912/2010 Sipoo, Itäsalmen kylä, Storörenin asemakaavamuutos, kaava B 14. Asemakaavan

Lisätiedot

VANHAN RAUMAN MAAILMANPERINTÖALUEEN SUOJAVYÖHYKE

VANHAN RAUMAN MAAILMANPERINTÖALUEEN SUOJAVYÖHYKE VANHAN RAUMAN MAAILMANPERINTÖALUEEN SUOJAVYÖHYKE KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 002039 Mervi Tammi Kaavoitusarkkitehti 13.2.2018 Vanha Rauma sijaitsee Rauman kaupungin keskustaajaman ytimessä

Lisätiedot

Mansikkaniemen asemakaava

Mansikkaniemen asemakaava Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös

Lisätiedot

Asukasdemokra+a muu-uvassa maailmassa mitä tapahtuu vuokrataloissa ja asumis- oikeuskohteissa?

Asukasdemokra+a muu-uvassa maailmassa mitä tapahtuu vuokrataloissa ja asumis- oikeuskohteissa? Asukasdemokra+a muu-uvassa maailmassa mitä tapahtuu vuokrataloissa ja asumis- oikeuskohteissa? Anu Karjalainen Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 23.9.2017 Yhteishallintoselvitys Ohjausryhmässä mukana YM,

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

CENTRAL COUNCIL OF JEWISH COMMUNITIES IN FINLAND

CENTRAL COUNCIL OF JEWISH COMMUNITIES IN FINLAND SUOMEN JUUTALAISTEN SEURAKUNTIEN KESKUSNEUVOSTO r.y. PUH. (09) 586 0310, FAX. (09) 586 03130 MALMINKATU 26, 00100 HELSINKI CENTRAL COUNCIL OF JEWISH COMMUNITIES IN FINLAND CENTRALRÅDET FÖR DE JUDISKA FÖRSAMLINGARNA

Lisätiedot

Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 2, Kokemäen kaupunki, Ehdotusvaihe

Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 2, Kokemäen kaupunki, Ehdotusvaihe Varsinais-Suomi LAUSUNTO 27.03.2019 Diaarinumero VARELY/2018/2018 Liite 1 kpl Kokemäen kaupunki kokemaki@kokemaki.fi anne.peltonen@kokemaki.fi Viite: Lausuntopyyntö 30.1.2019 Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Iltanäkymä Naistenlahdesta. Iltanäkymä Naistenlahdesta. Sinisiirtymä

Iltanäkymä Naistenlahdesta. Iltanäkymä Naistenlahdesta. Sinisiirtymä Iltanäkymä Naistenlahdesta Iltanäkymä Naistenlahdesta Tampereen Tampereen rantatunnelin rantatunnelin ilmanvaihtopiippujen taidekilpailu taidekilpailu 1/8 Iltanäkymä Santalahdesta Iltanäkymä Santalahdesta

Lisätiedot

Satamasaarentie 5, Helsinki 06 Selvitys poikkeamisista ja perustelut:

Satamasaarentie 5, Helsinki 06 Selvitys poikkeamisista ja perustelut: Satamasaarentie 5, Helsinki 06 Selvitys poikkeamisista ja perustelut: 04.04.2016 Helsinki Liitteenä kaaviokuvat poikkeamista (1) Kaava: VI ul/3 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuri

Lisätiedot

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19 kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?

Lisätiedot

Petsamon kaavoitushistoriaselvitys. Tampereen kaupunki Hanna Ohtola

Petsamon kaavoitushistoriaselvitys. Tampereen kaupunki Hanna Ohtola Petsamon kaavoitushistoriaselvitys Tampereen kaupunki Hanna Ohtola 18.11.2013 Petsamon kaavoitushistoriaselvitys Petsamon kaavoitushistoriaselvitys on tehty Petsamon suojelukaavatyön nro 8083 pohjaksi.

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

I L M A N L A A D U N H U O M I O I N T I L Ä N S I V Ä Y L Ä N V A R R E N K A A V O I T U K S E S S A

I L M A N L A A D U N H U O M I O I N T I L Ä N S I V Ä Y L Ä N V A R R E N K A A V O I T U K S E S S A I L M A N L A A D U N H U O M I O I N T I L Ä N S I V Ä Y L Ä N V A R R E N K A A V O I T U K S E S S A Kuva Arkkitehtitoimisto HKP Oy HSY:N KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA -SEMINAARI

Lisätiedot

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen

Lisätiedot

Selvitys lisäetujen jakamista koskevien tavoi eiden toteutumisesta

Selvitys lisäetujen jakamista koskevien tavoi eiden toteutumisesta 1(8) Selvitys lisäetujen jakamista koskevien tavoi eiden toteutumisesta Sp-Henkivakuutus Oy maaliskuu 2017 1. Lisäetujen jakamista koskevat tavoi eet Sp-Henkivakuutus on julkaissut internetsivuillaan seuraavat

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 22. KIVIRANNAN KAUPUNGINOSASSA METSOLAN ALU- EELLA 2VDOOLVWXPLVMDDUYLRLQWLVXXQQLWHOPD

ASEMAKAAVA 22. KIVIRANNAN KAUPUNGINOSASSA METSOLAN ALU- EELLA 2VDOOLVWXPLVMDDUYLRLQWLVXXQQLWHOPD TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaupunkirakenne 15.1.2003 1(6) ASEMAKAAVA 22. KIVIRANNAN KAUPUNGINOSASSA METSOLAN ALU- EELLA 2VDOOLVWXPLVMDDUYLRLQWLVXXQQLWHOPD.DDYRLWXNVHQNRKGH Asemakaava koskee Tornion

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Hyvinkään kaupunki, ympäristölautakunta PL 21 05801 Hyvinkää Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestysluonnoksesta HEL 2016-005241

Lisätiedot

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 Keskustan kaavoituskohteiden k id yleisötilaisuus i 4.6.2014 kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio gsm 050 387 8708 marja.mustakallio@lahti.fimustakallio@lahti

Lisätiedot

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU Päätös, raportti 12.3.2018 Nähtävillä 20.3.-18.4.2018 Hyväksytty 8.5.2018 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus 1. Johdanto Karhuojan

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19..017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 1 9. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 1 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys

Lisätiedot

HAVAINNEKUVA EXLIBRIS

HAVAINNEKUVA EXLIBRIS HAVAINNEKUVA HAVAINNEKUVA Aritehtuuri Raennuspaia sijoi uu Vih in, Nummelan esustan tuntumaan. Ton n väli ömässä läheisyydessä sijaitsevat irjastoraennus ja seurauntaesus, jota edustavat seleää modernia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakuntakaavojen yhdistelmä Asemakaavan muutos Korkeavaha I B Aloite: Kupungin

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AKR AP AO AO-33 YL VL VL-7 ET W 0020500 Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue. 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0050033

Lisätiedot

Liite HEL Hankenumero 2863_3. Rakentamisen ohjaamisen periaatteet Östersundomin rakennuskieltoalueella Helsingissä

Liite HEL Hankenumero 2863_3. Rakentamisen ohjaamisen periaatteet Östersundomin rakennuskieltoalueella Helsingissä 1 HEL 2018-003524 Hankenumero 2863_3 Rakentamisen ohjaamisen periaatteet Östersundomin rakennuskieltoalueella Helsingissä Rakennuskiellosta poikkeamista harkitaan aina tapauskohtaisesti. Tapauskohtaisessa

Lisätiedot

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa 1 / 7 27.4.2016 15.18 Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa TAUSTATIEDOT 1. Tohtorintutkinnon suoritusvuosi * 2. Tohtorintutkinnon suorituspaikka * Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kaupunkirakenteelliset periaatteet

Kaupunkirakenteelliset periaatteet Kaupunkirakenteelliset periaatteet 25.11.2016 - Kaupunkisuunnitteluvirasto - Täydennysrakentamisprojekti - Linda Wiksten Kaupunkirakenteelliset periaatteet Meri-Rastilan täydennysrakentaminen pyrkii tiivistämään

Lisätiedot

Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi

Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa

Lisätiedot

Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet. KSV Pasila-projekti

Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet. KSV Pasila-projekti Keski-Pasila Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet Lähtökohdat Noudatetaan Keski-Pasilan osayleiskaavaa listatekstissä selostetuin muutoksin Alueen kerrosalatavoite on noin 155 000 k-m2 Alue rakennetaan

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Luonnos LAPINNIEMI JA PETSAMO. KOUKKUNIEMEN JA RAUHA- NIEMEN ALUEET. Asemakaava nro 8568

TAMPEREEN KAUPUNKI Luonnos LAPINNIEMI JA PETSAMO. KOUKKUNIEMEN JA RAUHA- NIEMEN ALUEET. Asemakaava nro 8568 TAMPEREEN KAUPUNKI Luonnos 20.6.2016 LAPINNIEMI JA PETSAMO. KOUKKUNIEMEN JA RAUHA- NIEMEN ALUEET. Asemakaava nro 8568 Diaarinumero: TRE: 5594/10.02.01/2014 PALAUTERAPORTTI Kaavahankkeen eri vaiheissa saapuneet

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. SUENSAAREN KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 7 TONTILLA 2 JA SEN VIEREISELLÄ PUISTO- ALUEELLA

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. SUENSAAREN KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 7 TONTILLA 2 JA SEN VIEREISELLÄ PUISTO- ALUEELLA TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaupunkirakenne 1.6.2006 1(5) ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. SUENSAAREN KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 7 TONTILLA 2 JA SEN VIEREISELLÄ PUISTO- ALUEELLA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAPAOHJE

Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAPAOHJE Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAAOJE 2.9.2016 ALUEEN SIJAINTI TYÖN TILAAJA Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu TYÖN TEKIJÄ WS Finland Oy RAKENTAMISTAAOJE

Lisätiedot

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Tampereen vihreä keskusta Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen

Tampereen vihreä keskusta Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen Tampereen vihreä keskusta Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehi äminen 2014 Tampereen Infra / Vihersuunni elu ID: 840851 Kannen kuva: Kesäpäivä Koskipuistossa.

Lisätiedot

Vaaranpiha Asemakaavan muutos. Alueanalyysi ja luonnoksia

Vaaranpiha Asemakaavan muutos. Alueanalyysi ja luonnoksia Vaaranpiha Asemakaavan muutos Alueanalyysi ja luonnoksia 18.4.2016 , kuvat: Harri Ryynänen 2014 Talousseuran rakennus maaliskuussa 2016, kuva: Elina Jaara VAKUUTUSTORNI Kaupunginoja ja sitä ympäröivä puistovyöhyke

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

M Y LLY P U R O T U U L I M Y L LY N T I E TONTTIKOHTAINEN LISÄRAKENTAMINEN Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy

M Y LLY P U R O T U U L I M Y L LY N T I E TONTTIKOHTAINEN LISÄRAKENTAMINEN Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy M Y LLY P U R O T U U L M Y L LY N T E TONTTKOHTANEN LSÄRAKENTAMNEN.. Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy c Ras vj b vj a var Myllypurontie +. : : AP Talo B : ap ap ap ap +. ap ap autotallit ap a +. Myllymatkantie

Lisätiedot

Devecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5

Devecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5 Devecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5 LUONNOS 24.2.2016 TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Höyhtyän suuralueen viheralueiden tarkastelussa

Lisätiedot

POHJOISKATU 15 KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHEESSA

POHJOISKATU 15 KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHEESSA POHJOISKATU 15 KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHEESSA Natalia Musikka Maankäytön suunnittelija 26.6.2019 KAAVAHANKKEEN LÄHTÖTIETOJA Tontti sijaitsee Koulukadun ja Pohjoiskadun risteyksessä Kaavamuutoksen hakijana

Lisätiedot

A Asemakaavan muutos. Sibeliuksenkadun levennys Keski-Lahti Lahti.fi

A Asemakaavan muutos. Sibeliuksenkadun levennys Keski-Lahti Lahti.fi A-2704 Asemakaavan muutos 1.6.2017 Sibeliuksenkadun levennys Keski-Lahti Lahti.fi Selostus A-2704 2 (7) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 1. päivänä kesäkuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA

KAAVOITUSOHJELMA KAAVOITUSOHJELMA 2017-2018 KAUPUNGINARKKITEHTI MAARIT PIMIÄ 17.2.2017 Tekla30.11.2016 Tekninen toimi / kaavoitus KAAVOITUSOHJELMA M A A N K ÄY T TÖ - JA 2017-2018 R A K E N N U S L A K I M u u t o s e

Lisätiedot

KAUPUNGINKANSLIA TOTEUTUSSUUNNITELMA 1 (6) Talous- ja suunnittelukeskus TOTEUTUSSUUNNITELMA SOMPASAAREN JA KALASATAMANPUISTON RAKENTAMISESTA

KAUPUNGINKANSLIA TOTEUTUSSUUNNITELMA 1 (6) Talous- ja suunnittelukeskus TOTEUTUSSUUNNITELMA SOMPASAAREN JA KALASATAMANPUISTON RAKENTAMISESTA KAUPUNGINKANSLIA TOTEUTUSSUUNNITELMA 1 (6) TOTEUTUSSUUNNITELMA SOMPASAAREN JA KALASATAMANPUISTON RAKENTAMISESTA Sijainti yhdyskuntarakenteessa, asemakaavatilanne ja liikennejärjestelyt Kalasataman projektialueeseen

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

Sisältö KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO ROIHUVUORI LASITUSLIIKKEEN TONTIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Sisältö KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO ROIHUVUORI LASITUSLIIKKEEN TONTIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Sisältö Sijainti Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet ja suunnittelun taustaa Suunnittelualueen rajaus Valokuvia nykytilanteesta Maisemarakenne Luontotiedot, rakennettu ympäristö, ympäristöhäiriöt

Lisätiedot

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn

Lisätiedot

KAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki)

KAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) KAUPPAKATU 13 asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS 16.1.2019 Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) tilaisuuden kulku 1. Asemakaavahankkeen esittely - lähtökohdat - tavoitteet - suunnittelu-

Lisätiedot

Muistutukset ja lausunnot sekä kaupungin vastineet niihin

Muistutukset ja lausunnot sekä kaupungin vastineet niihin Kaleva, Pellervon koulun ja Tredun tontit, Pellervonkatu 20 ja Sammonkatu 45, katu- ja virkistysaluetta. Asemakaava nro 8297 Diaarinumero: TRE: 4152/10.02.01/2017 Muistutukset ja lausunnot sekä kaupungin

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS PUNKAHARJUN PIHLAJAVEDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA TARULA

SAVONLINNAN KAUPUNKI OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS PUNKAHARJUN PIHLAJAVEDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA TARULA SAVONLINNAN KAUPUNKI OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS PUNKAHARJUN PIHLAJAVEDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA TARULA 740-544-11-59 Sijaintikartta Punkaharjun Pihlajavedeltä. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot