1. OPISKELU LUKIOSSA... 3

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPISKELU LUKIOSSA Opiskeluohjeita Tuntijako ja erilaiset kurssit Oman opinto-ohjelman laatiminen Huomioitavaa opintojen suunnittelussa Opiskeluaika Opiskelun keskeyttäminen ja lopettaminen Ainevalintakortti KURSSIEN SUORITUSTAVAT Koeviikot ja kurssipalaute Itsenäinen opiskelu Opiskelu muissa oppilaitoksissa ARVIOINTI Opiskelijan arviointi Kurssin arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi (= päättöarvosana) Lukion oppimäärän suoritus Arvioinnin uusiminen ja oikaisu OPISKELIJAN VELVOLLISUUDET Poissaolot ja niiden selvittäminen Kurinpito YLIOPPILASTUTKINTO Preliminäärit, valmistavat kuulustelut ja korotustentit Tutkinnon rakenne OPINTOJEN JA OPISKELIJAN OHJAUS MUUT PALVELUT Kirjasto Opiskelijahuolto Opiskelijaterveydenhuolto Koulukuraattori ja koulupsykologi OPINTOSOSIAALISET ETUUDET KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ SEKÄ VANHEMPAINILLAT RANSKALAISEN KOULUN YSTÄVÄT - vanhempainyhdistys OPPILASKUNTA KURSSITARJOTIN JAKSOKALENTERIT JA KOEVIIKOT

2 14. KURSSIT OPPIAINEITTAIN JA OPPIKIRJAT Modules de français Opetussuunnitelman kurssit Oppikirjat OPETTAJAT LOMAKKEET PÄIVITTÄINEN AIKATAULU

3 1. OPISKELU LUKIOSSA Tämä lukion opinto-opas auttaa sinua lukio-opintojesi suunnittelussa ja suorittamisessa. Oppaassa on selvitetty keskeiset lukiomme tiedot ja käytänteet tämän oppaan avulla selviävät valinnanmahdollisuutesi ja vastuusi sekä erilaiset lukion toimintaan liittyvät säännöt. Seuraa lukion ilmoitustaulua (kahvilaa vastapäätä ja alaaulassa), wilmaa, lukiosivuja koulun kotisivuilta ja kysy. Abiturienteilla pitää olla huolellinen, pitävä suunnitelma heti lukukauden alussa, että varmasti saatte kaikki kurssit määräaikaan mennessä suoritettua. 1.1 Opiskeluohjeita Lukio-opiskelu vaatii vastuun ottamista omasta opiskelusta. Se vaatii ponnistelua ja ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä. Säännöllinen työskentely ja vaivannäkö tuottaa parhaan tuloksen. Lukiossa sinun on mahdollista suunnitella opiskelusi kiinnostuksesi ja voimiesi mukaisesti. Voit itse päättää, mitä opiskelet ja miten etenet. Lukion alkuvaiheessa kannattaa erityisesti huolehtia siitä, että valitset kursseja riittävästi, jotta pääset hyvään opiskelurytmiin (keskimäärin 6 7 kurssia / jakso), jolloin opiskeluaika on kolme vuotta. Kiinnitä alusta lähtien huomiota opiskelutekniikkaasi ja kehitä sitä jatkuvasti. Oppiaineiden kurssit ovat tiiviitä ja laajoja. Ulkoluku ei riitä, on myös ymmärrettävä asiat. Opettele huolehtimaan itse motivoinnistasi - yritä löytää asioiden positiiviset puolet. Oppiminen on tehokkainta, kun käytetään vaihtelevasti eri oppimistapoja tai niiden yhdistelmiä. Löydä omat vahvuutesi - harjoitus tekee mestarin. Oppitunneista saa eniten irti, kun olet aktiivinen, kyselet, kuuntelet, väittelet, harjoittelet ja teet itsellesi sopivalla tavalla muistiinpanoja. Opettele käyttämään oppikirjojen lisäksi myös muita tietolähteitä. Onnistuminen vaatii älyllistä uteliaisuutta ja kokonaisuuksien hallintaa. Arvioi voimasi oikein, suunnittele opiskeluaikataulusi ja tavoitteesi voimavarojesi ja motivaatiosi mukaisesti. Älä lannistu vaikeuksista, vaan pyydä apua opiskelutovereilta, ryhmänohjaajalta, opinto-ohjaajalta tai opettajalta. Myös kuraattori ja terveydenhoitaja tarjoavat mielellään apuaan. Kouluyhteisömme kaikilla jäsenillä on yhteinen päämäärä: myönteinen, kannustava ja oppimista helpottava ilmapiiri. Opiskelu on parhaimmillaan iloista ja palkitsevaa. 1.2 Tuntijako ja erilaiset kurssit Lukio-opinnot jakaantuvat pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin, joiden laajuus on 38 tuntia. Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit ja niitä täydentävät syventävät kurssit (vähintään kymmenen) sekä mahdollisesti soveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia. Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä kursseja, joita sisältyy opinto-ohjelmaan kurssia (45 lyhyen matematiikan ja 49 pitkän matematiikan opiskelijoille). Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin liittyviä valinnaisia jatkokursseja. Lukio-ohjelmaan on valittava vähintään 10 syventävää kurssia. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja tai koulukohtaisia kursseja. Soveltavat kurssit ovat valinnaisia. Opiskelijan tulee pyrkiä suorittamaan kaikki opinto-ohjelmansa kurssit (pakolliset, syventävät ja soveltavat) hyväksytysti (ks. luku 3.3). 3

4 1.3 Oman opinto-ohjelman laatiminen Lukio-opintojen alussa opiskelija laatii itselleen opinto-ohjelman ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan avustamana. Kurssitarjottimelta käyvät ilmi lukuvuoden aikana pidettävät kurssit ja niiden sijoittuminen eri jaksoille. Opiskelija varmistaa opinto-ohjelmansa lukuvuodeksi kerrallaan. Lukuvuoden aikana on mahdollista tehdä muutoksia valinnoissa, jos ryhmiin mahtuu. Opinto-ohjelmaansa haluamistaan muutoksista opiskelija neuvottelee lukion opinto-ohjaajan kanssa. 1.4 Huomioitavaa opintojen suunnittelussa Suomi toisena kielenä Opiskelija, jonka äidinkieli ei ole suomi, voi opiskella äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineena suomi toisena kielenä- oppimäärän mukaan. Suomi toisena kielenä- oppimäärää tulee noudattaa heti lukio-opintojen alussa, jotta arviointi ja opiskelijan saama opetus tukevat mahdollisimman hyvin kielen oppimista. Suomi toisena kielenä-valinnasta ilmoitetaan apulaisrehtorille kirjallisesti lukio-opintojen alussa. Lomakkeen saa kansliasta. Lisätietoja saa äidinkielen opettajilta. Vapautus ruotsin kielen opiskelusta Opiskelija voi anoa vapautusta ruotsin kielen opiskelusta, jos hän ei ennen lukio-opintojen aloittamista ole opiskellut kyseistä kieltä esim. ulkomailla oleskelun takia. Opiskelijan huoltaja tekee vapaamuotoisen anomuksen perusteluineen ensimmäisen jakson aikana rehtorille. Oppimisvaikeudet Jos opiskelijalla on diagnosoitu oppimisvaikeus esim. luki-vaikeus, hänen kannattaa kertoa asia kurssien opettajille. Silloin opettaja voi opetuksessaan ottaa huomioon vaikeuden. Opiskelijan on mahdollisuus saada mm. kokeissa lisäaikaa, tehtävät suuremmilla kirjaimilla, värillisellä paperilla. Luki-todistus tai vastaava todistus toimitetaan koulun kansliaan. Ylioppilaskirjoituksia koskevat määräykset löytyvät erikseen luvusta 5.2. ja ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta ( Matematiikan oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen käytetään hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia. MAA1 MAB1, lisänäyttönä 2. asteen yhtälön ratkaisu MAA3 MAB2 MAA6 MAB5 MAA7 MAB4 MAA8 MAB3 Pitkän matematiikan arvosanat siirtyvät sellaisenaan korvattujen lyhyen matematiikan kurssien arvosanoiksi. Halutessaan opiskelija voi parantaa arvosanaa osallistumalla lyhyen matematiikan kurssikokeeseen. Jos lyhyessä matematiikassa ei ole korvaavuutta jollekin hyväksytysti suoritetulle pitkän matematiikan kurssille, korvautuu kyseinen kurssi soveltavana lyhyen matematiikan kurssina. 4

5 1.5 Opiskeluaika Lukio-opinnot voi suorittaa 2-4 vuodessa. Yleisin vaihtoehto on kolmen vuoden opinto-ohjelma ja sitä suositellaan opintojen suunnittelun yleiseksi lähtökohdaksi. Kurssitarjotin tukee parhaiten kolmivuotista opintoohjelmaa. Opiskeluaikaa voi muuttaa lukio-opintojen aikana. Opiskelija, joka haluaa opiskella lukiossa yli kolme lukuvuotta, neuvottelee asiasta opinto-ohjaajan kanssa ja laatii toteuttamiskelpoinen kirjallisen opiskelusuunnitelman lukion ja ylioppilaskirjoitusten suorittamisesta. Opiskelija ilmoittaa kirjallisesti lomakkeella (lomake tulostettavissa koulun kotisivulla) nelivuotiseen opinto-ohjelmaan siirtymisestä. Lomake palautetaan lukion opintoohjaajalle. 1.6 Opiskelun keskeyttäminen ja lopettaminen Lukio-opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla määräajaksi perustelluista syistä (esim. vaihto-oppilasvuodeksi). Opiskelun keskeyttämisestä on jätettävä kirjallinen anomus rehtorille hyvissä ajoin. Jos opiskelija eroaa lukiosta paikkakunnalta muuton tai jonkun muun syyn takia, hän toimittaa kirjallisen eroilmoituksen rehtorille huoltajan varmentamana. Opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista, annetaan todistus lukiossa suoritetuista opinnoista em. kirjallisen eroilmoituksen jälkeen. Opiskelija on itse vastuussa omasta osuudestaan: siitä, että on selvillä ohjeista ja noudattaa niitä. 1.7 Ainevalintakortti p = pakollinen; ilman kirjainmerkkiä = syventävä; s = soveltava Oppiaine: Kurssit: Äidinkieli ja kirjallisuus 1 2 3p 4p 5 p 6 p s 11s 12s 13s lisäksi pakollisena kurssi 1 tai 2 14s 15s 16s Suomi toisena kielenä 1p 2p 3p 4 5p 6p Vieraat kielet Ranska A1 1p 2p 3p 4p 5p 6p ranskaksi opiskeltava väh. 13 kurssia Ruotsi B1 1p 2 p 3 p 4 p 5 p s 9s Englanti A s Saksa B s 10s Espanja B s Italia B Venäjä B Matematiikka Pitkä 1 2 p 3 p 4 p 5 p 6 p 7 p 8 p 9 p 10p s 15s Lyhyt 1 p 2 p 3 p 4 p 5 p s 5

6 Reaaliaineet Biologia 1p 2p s 7s 8s 9s Maantiede 1p s 2012S aloittaneet pakollisena kurssi 2 Fysiikka 1p s 10s 12s Kemia 1p s 7s 8s Uskonto UE 1p 2p s 7s Uskonto UO 1p 2p Uskonto UK 1p 2p Uskonto UI 1p 2p 3 Elämänkatsomustieto 1 p 2 p Filosofia 1 p Historia 1p 2 3 p 4p 5 6 7s 8s 9s 10s Yhteiskuntaoppi 1p s Psykologia 1p s 7s Terveystieto 1 p 2 3 Taito- ja taideaineet Liikunta 1 p 2 p s 7s 8s 9s Kuvataide 1 p s 7s Musiikki 1 p s 7s Opinto-ohjaus 1 p 2 2. KURSSIEN SUORITUSTAVAT 2.1 Koeviikot ja kurssipalaute Kunkin jakson lopussa on viisipäiväinen koeviikko. Koeaika on yleensä kolme tuntia (klo ), joskus neljä tuntia (klo ). Kahden kokeen suorittajilla on aikaa kuusi tuntia. Kahden kurssikokeen suorittajat aloittavat aina klo 8.15 luokassa S221. He ilmoittavat kurssien opettajille etukäteen viimeistään kertaustunneilla kahden kokeen suorituksesta, jotta kokeet olisivat ajoissa oikeassa luokassa. Koetta edeltävänä päivänä ovat kurssin kertaustunnit (kuuluvat kurssin tunteihin). Ilman hyväksyttävää syytä poisjääminen kurssikokeesta aiheuttaa kurssin keskeytymisen, eikä anna oikeutta osallistua uusintakokeeseen. Kokeesta myöhästyneet tulevat kanslian kautta. Jakson viimeisenä päivänä koeviikon jälkeen on palautepäivä. Tällöin käydään läpi kurssikoe ja arvioidaan kurssin tavoitteiden toteutumista. Jokaisen jakson päätyttyä ryhmänohjaaja jakaa jaksoarvioinnin, josta käyvät ilmi opiskelijan kaikki lukion aikana suorittamat kurssit arvosanoineen. 2.2 Itsenäinen opiskelu Opiskelija voi halutessaan opiskella kurssin itsenäisesti opetukseen osittain tai kokonaan osallistumatta. Opiskelija sopii asiasta kirjallisesti kurssin opettajan kanssa ennen kurssin alkamista (katso kalenterista viimeinen ilmoittautumispäivä ennen kunkin jakson alkua) ja sitoutuu suorittamaan opettajan kanssa sovitut kurssiin 6

7 liittyvät tehtävät ajallaan sekä osallistuu yleensä kurssikokeeseen. Alaikäiseltä vaaditaan myös huoltajan suostumus. Itsenäiseen opiskeluun voi kuulua esim. suullisia osuuksia, esityksiä ryhmissä, essee, tutkielma, projekti, portfolio, oman työskentelyn kuvaus, sovitut ohjantatapaamiset, kertaustunnit jne. Kurssin ensimmäisellä tunnilla on kaikkien läsnäolo välttämätön. Itsenäistä opiskelua koskevat muutamat rajoitukset: opiskelija ei voi opiskella itselleen ensimmäistä oppiaineen kurssia itsenäisesti edellisen suoritetun kurssin arvosanan pitää olla vähintään seitsemän kahta peräkkäistä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti itsenäisen opiskelun keskeyttämisestä on päätettävä ensimmäisen viikon aikana, tämän jälkeen kurssi arvostellaan eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa saattaa olla itsenäistä suorittamista rajoittavia ohjeita. Katso kurssiselosteet koulun kotisivulta. Itsenäisesti opiskeltava kurssi tulee aina suorittaa hyväksytysti. Jos opiskelija ei hoida itsenäistä opiskelua opettajan kanssa sovitulla tavalla määräaikoja noudattaen katsotaan kurssi keskeytyneeksi. Hylätty tai keskeytynyt itsenäisesti opiskeltu kurssi on suoritettava alusta normaalisti osallistumalla luokkaopetukseen. Ohjeista voidaan poiketa vain rehtorin luvalla. Jokaisessa jaksossa tulee olla vähintään neljä normaalilla tavalla suoritettavaa kurssia. Poikkeuksia voi olla abivuotena, jos opinnot ovat edenneet erityisen hyvin. 2.3 Opiskelu muissa oppilaitoksissa Muussa oppilaitoksessa suoritetut lukion opetussuunnitelmaa vastaavat kurssit voidaan hyväksyä anomuksesta kurssisuorituksiksi. Jos näin hyväksytyt kurssit luetaan pakollisiksi tai syventäviksi kursseiksi, niistä annetaan numeroarvosana, muutoin suoritusmerkintä. Muissa oppilaitoksissa tai ulkomailla suoritettavista kursseista on hyvä sopia ennakkoon kyseisen aineenopettajan ja/tai opinto-ohjaajan kanssa. Jotta muualla suoritetut kurssit voidaan kirjata opiskelijan opintosuorituksiksi, opiskelija toimittaa kirjalliset selvitykset kurssin sisällöstä ja laajuudesta sekä saamastaan arvosanasta (todistus) aineenopettajalle ja sitten apulaisrehtorille. Opiskelija hakee kansliasta lomakkeen (hakemus toisessa oppilaitoksessa suoritetun kurssin hyväksymisestä), jonka hän täyttää ja johon hän liittää em. selvitykset. Kurssien pitää olla hyväksytysti suoritettu (arvosana vähintään viisi). 3. ARVIOINTI 3.1 Opiskelijan arviointi Opiskelija-arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle, hänen huoltajalleen ja koululle palautetta opintojen etenemisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa. Keskeistä on, että arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 3.2 Kurssin arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin pohjana ovat opintojen edistymisen jatkuva havainnointi, opiskelijan tuotosten arviointi ja mahdolliset kirjalliset kokeet. Kurssi voidaan arvostella numeroin 10 (erinomainen), 9 (kiitettävä), 8 (hyvä), 7 (tyydyttävä), 6 (kohtalainen), 5 (välttävä), 4 (hylätty) tai suoritusmerkinnällä (S). Jos kurssin suoritus on puutteellinen, ja sitä tulee täydentää, annetaan kurssista jaksotodistukseen merkintä O (= puutteellinen suoritus). O-merkintä annetaan vain siinä tapauksessa, että opiskelija on 7

8 sopinut opettajan kanssa etukäteen puuttuvien suoritusten palauttamisesta ja palautukseen liittyvistä päivämääristä. Jos kurssin suoritus on keskeytynyt, jaksotodistukseen tulee merkintä K (= keskeytynyt). Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa. Myös arvosana neljä edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Ilman opiskelijan osoittamia näyttöjä osaamisestaan arvioinnin suorittaminen ja kurssiarvosanan määrääminen ei ole mahdollista. Opiskelijan poissaolo opetuksesta tai tyhjä vastauspaperi kurssikokeessa eivät mahdollista opettajalle osaamistason toteamista. Tällöin kurssi jätetään arvioimatta ja jaksoarvioinnissa on merkintä K (keskeytynyt). Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan aina numeroarvosanoin. Soveltavista kursseista annetaan yleensä suoritusmerkintä S (suoritettu) Etenemiseste Opiskelija, jolla on tietyn oppiaineen suorituksista kaksi ajallisesti peräkkäistä hylättyä arvosanaa (4), ei voi jatkaa kyseisen oppiaineen opiskelua ennen kuin on suorittanut hyväksytysti ainakin toisen peräkkäisistä hylätyistä kursseista Kurssin täydentäminen ja uusiminen Puutteellisen kurssin suorittaminen loppuun Opiskelija, joka on poissa hyväksyttävästä syystä kurssikokeesta ja/tai jolta on palauttamatta kurssin suoritukseen liittyviä töitä (asiasta on sovittu opettajan kanssa etukäteen), saa jaksoarvosteluunsa merkinnän O. O-merkinnällä kirjatut puutteelliset kurssisuoritukset opiskelijan on täydennettävä hyväksytyiksi suorituksiksi seuraavaan uusintakoepäivään mennessä opettajan kanssa sovitulla tavalla, muutoin kurssi katsotaan keskeytetyksi. Keskeytynyt kurssi on suoritettava alusta uudelleen. Kesän aikana kurssisuoritusrekisteristä poistetaan keskenjääneiden kurssien merkinnät eli O:t ja K:t. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen Hyväksyttyä kurssiarvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran opiskelemalla koko kurssi uudelleen toisen opiskeluryhmän kanssa tai itsenäisesti ja osallistumalla kurssikokeeseen. Jos kurssi esiintyy vain kerran lukuvuoden aikana, korotus on mahdollista uusintakuulustelussa. Korotukseen voi kuulua myös lisätyöskentelyä, josta on sovittava ennakkoon opettajan kanssa. Parempi arvosana jää voimaan Oikeus osallistua uusintakuulusteluun Oikeus osallistua uusintakuulusteluun on sellaisella opiskelijalla, 1) jonka kurssiarvosana on hylätty (neljä) ja joka ei aikaisemmin ole yrittänyt uusia kyseistä kurssia 2) joka on ollut hyväksyttävästä syystä (esim. sairaus) poissa kurssikokeesta. 3) on korottamassa hyväksyttyä arvosanaa, ks. edellinen kappale Uusintakuulustelut Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan Wilman kautta kohdassa tentit etukäteen ilmoitettuina aikoina. Uusintakuulustelupäivät näkyvät mm. jaksokalenterissa ja koulun kotisivuilla. 8

9 3.2.3 Kurssin arvostelematta jättäminen Kurssiarvosanaa ei anneta lainkaan opiskelijalle, 1) joka toistuvasti ilman hyväksyttävää syytä on poissa oppitunneilta, 2) joka on ilman hyväksyttävää syytä poissa kurssikokeesta, 3) jonka itsenäisesti opiskellun kurssin suoritus on hylätty. Jaksoarvioinnissa on merkintä K (keskeytynyt). Arvostelematta jätetty kurssi on tällöin käytävä uudelleen opetukseen osallistuen, mikäli siitä halutaan kurssisuoritus. 3.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi (= päättöarvosana) Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Kunkin aineen arvostelun pohjana käytetään kurssiarvosanojen keskiarvoa ja opiskelijan edistymistä koko lukion aikana. Päättötodistukseen merkitään oppimäärän laajuus kursseina sekä arvosana. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittaman oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Pyyntö tehdään kirjallisesti, lomake jaetaan abiturienteille ennen lukulomalle lähtöä (kolmannen jakson päätyttyä). Lomakkeita on saatavissa myös kansliasta ja koulun kotisivulta. Opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän, annetaan lukion päättötodistus. Oppiaineen suorittaminen Lukion oppimäärä on oppiaineessa suoritettu, kun opiskelijan opinto-ohjelmaan merkityistä pakollisista ja syventävistä kursseista 2/3 on suoritettu hyväksytysti. Arvosana vähintään viisi. Oppimäärän laajuus Hyväksytty oppimäärä (pakolliset ja syventävät kurssit) 1 kurssi suoritettu hyväksytysti 2 kurssia molemmat kurssit suoritettava hyväksytysti 3 5 kurssia oppimäärässä saa olla yksi hylätty kurssi 6 8 kurssia oppimäärässä saa olla kaksi hylättyä kurssia 9 11 kurssia oppimäärässä saa olla kolme hylättyä kurssia kurssia oppimäärässä saa olla neljä hylättyä kurssia kurssia oppimäärässä saa olla viisi hylättyä kurssia Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja syventävä kurssi on mukana oppiaineen arvosanassa. Kunkin oppiaineen kohdalla määritellään erikseen, miten soveltavien kurssien suoritus otetaan huomioon lisänäyttönä Oppimäärän arvosanan korottaminen Korotustentti tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden päättöarvosanan korottamiseen. Korotus edellyttää vakuuttavaa näyttöä osaamisessa kyseisen aineen koko oppimäärässä. Korotustenttejä järjestetään ylioppilastutkinnon kirjallisten kokeiden jälkeen. Korotustenttiin on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään oppiaineen opettajalle. Päättöarvosanan korottamista voi yrittää myös ennen ylioppilaskirjoituksia järjestettävissä valmistavissa kuulusteluissa (=tentti) (ks. luku 5.1). Korotusyrityksestä on sovittava aineenopettajan kanssa etukäteen. Yleensä ennen tenttiä on valmistelevia kotitehtäviä. Huom. Päättöarvosanan korottamista voi yrittää vain yhden kerran; eli valmistavassa kuulustelussa ennen ylioppilaskirjoituksia tai varsinaisessa korotustentissä kirjoitusten jälkeen. 9

10 Opiskelija voi halutessaan saada numeroarvosanan mistä tahansa suorittamastaan kurssista. Poikkeuksena ovat tietyt soveltavat kurssit, joita ei ole luontevaa arvioida numeroarvosanalla. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. 3.4 Lukion oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä yhteensä vähintään 75 kurssia täyttyy. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut kurssit. Syksyllä 2012 lukion päättötodistuksen saamiseksi on 75 kurssin minimimäärän mennessä. oltava suoritettuna Keväällä kurssin minimimäärä on oltava suoritettuna mennessä. Toukokuun alussa ylioppilatutkintolautakunnalle ilmoitetaan, kuka ei saa lukion päättötodistusta. Tällöin YTL ei myöskään lähetä koululle ylioppilastutkintotodistusta. Jos lukio on kuitenkin suoritettu, YTL lähettää todistuksen kesäkuussa. 3.5 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille kirjallisesti. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. 4. OPISKELIJAN VELVOLLISUUDET Erilaisten asioiden sujuvan ja joustavan hoitamisen takia opiskelija on velvollinen ilmoittamaan kansliaan mahdolliset osoitteen- ja puhelinnumeromuutokset viipymättä. Opiskelijan pitää noudattaa annettuja määräaikoja sekä käyttäytyä hyvin. 4.1 Poissaolot ja niiden selvittäminen Lukiolain 25 :n mukaan Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Huoltaja selvittää wilman kautta alaikäisen opiskelijan poissaolot. Lääkärintodistukset esitetään ryhmänohjaajalle. Täysi-ikäinen opiskelija selvittää poissaolot itse wilmassa. Jotta kurssi voidaan arvioida kaikista poissaoloista täytyy olla luotettava selvitys ennen koeviikon alkua. Luotettava selvitys on esimerkiksi lääkärintodistus. Jos poissaoloja kurssista on enemmän kuin viisi, opiskelijan pitää käydä apulaisrehtorin luona ennen koeviikon alkua. Tällöin hän kirjaa poissaolot ja niiden selvitykset kursseittain ja ottaa myös lääkärintodistukset mukaan. Kurssi katsotaan keskeytetyksi silloin, kun opiskelija on ollut poissa enemmän kuin kymmenen oppituntia. Tähän lukumäärään ei lasketa tiettyjä poikkeuksia, jolloin opiskelija on ollut oppitunnin aikaan jossakin muussa koulutyössä (esim. osallistunut yo-kokeeseen). Kolme 15 minuutin myöhästymistä vastaa yhtä poissaolotuntia. Jos opiskelija on poissa kurssikokeesta, hänen tulee toimittaa luotettava selvitys kurssin opettajalle (esim. lääkärintodistus). 10

11 Jos opiskelija tarvitsee vapautusta koulutyöstä pätevästä syystä, hänen tulee anoa sitä kirjallisesti etukäteen ryhmänohjaajalta tai rehtorilta. Alle 18-vuotiaan lukiolaisen huoltaja tekee anomuksen. Ryhmänohjaaja voi antaa vapautusta enintään kolmeksi päiväksi, rehtori pidemmäksi ajaksi, enintään vuodeksi esim. vaihtooppilasvuoden vuoksi. 4.2 Kurinpito Lukiolaki 26 : "Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta." Vilpillistä toimintaa on esim. kokeessa lunttaaminen tai aineiden ja esitelmien kopioiminen internetistä ja kavereilta. Seurauksena on koko kurssisuorituksen hylkääminen ja kurinpitorangaistus. 5. YLIOPPILASTUTKINTO (Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivut; Preliminäärit, valmistavat kuulustelut ja korotustentit Eräissä oppiaineissa (mm. matematiikka, äidinkieli, kielet ja reaaliaineet) järjestetään viimeisen kurssin yhteydessä preliminäärikoe, joka samalla voi olla myös kurssin loppukoe. Tämä harjoitus-ylioppilaskoe voi olla valtakunnallinen ja se toteutetaan 3. jakson lopulla / 4. jakson alussa. Preliminäärikokeessa harjoitellaan mm. kokonaisuuksien hallintaa ja ajan käyttöä (6h). Syksyn kirjoittajille on varattu preliminääripäivä syyskuussa, jolloin he tekevät yhdestä valitsemastaan aineesta preliminäärikokeen. Tarkemmat ilmoittautumistiedot tulevat lukukauden alussa. Ennen kevään kirjallisia ylioppilaskirjoituksia ns. lukuvapaalla järjestettävät valmistavat kuulustelut (=tentit) ovat osa lukio-opintoja. Niiden tehtävänä on paitsi auttaa valmistautumisessa ylioppilastutkintoon, myös tehostaa opiskelijan itsenäistä työskentelyä lukion loppuvaiheessa ja totuttaa aikaisempaa laajempien opintokokonaisuuksien hallintaan. Suulliset kuulustelut, joihin voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä, ovat vapaaehtoisia, mutta ylioppilastutkintoon valmentavina ne ovat suositeltavia ja hyödyllisiä kirjoitettavissa aineissa. Tenteissä käydään läpi kurssien keskeisiä asioita. Kuulustelun tulos ei vaikuta päättöarviointiin, ellei toisin ole opettajan kanssa etukäteen sovittu. Tällöin valmistava kuulustelu voi toimia samalla korotustenttinä. 5.2 Tutkinnon rakenne Tutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto. Kokelaan on osallistuttava neljään pakolliseen kokeeseen suorittaakseen tutkinnon. Kaikille pakollinen koe äidinkielen ja kirjallisuuden koe tai suomi toisena kielenä-koe Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, 11

12 matematiikan koe reaaliaineen koe Lukion opinto-opas Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Kokeet laaditaan kussakin oppiaineessa valtioneuvoston lukiolain nojalla antamassa tuntijakopäätöksessä määrättyjen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien perusteella. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden tasoisia kokeita. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Kokelaan on kuitenkin suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä. Toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä vaativammalla kokeella tarkoitetaan peruskoulun ala-asteelta alkavan, kaikille yhteisen kielen (Akielen) oppimäärään perustuvaa koetta Reaaliaineiden kokeet Jokaisella kirjoituskerralla on kaksi reaalikoepäivää viikon välein. Tehtävien ja vastausten määrä vaihtelee aineittain. Jokaisessa kokeessa on 1-2 jokeritehtävää ja 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Yhtenä koepäivänä voi tehdä yhden kokeen. I koepäivä tehtävien vastausten II koepäivä tehtävien lukumäärä vastausten lukumäärä max max psykologia 10 6 uskonto, elämänkatsomustieto 10 6 filosofia 10 6 yhteiskuntaoppi 10 6 historia 10 6 kemia * 12 8 fysiikka * 13 8 maantiede * 10 6 biologia 12 8 terveystieto 10 6 * laskin ja taulukkokirja saa olla mukana kokeessa Tutkinnon hajauttaminen Tutkinnon voi halutessaan suorittaa kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Tämä kannattaa ottaa huomioon lukio-opintoja suunniteltaessa. Jo lukion alkuvaiheessa kannattaa laatia suunnitelma lukio-opinnoista ja ylioppilastutkinnon suoritusaikataulusta. Opiskelijan pitää perehtyä tarkoin ylioppilastutkinnon rakenteeseen ja vaatimuksiin sekä suoritusohjeisiin Osallistumisoikeus Kokeeseen osallistumisoikeus edellyttää, että kokelas on ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan opiskellut vähintään oppiaineen pakolliset kurssit. Kevään kirjoituksiin osallistuvilla tulee olla kolmannen jakson loppuun mennessä vaadittavat kurssit suoritettuina ja syksyn kirjoittajilla viidennen jakson loppuun mennessä tai kesän aikana, jolloin opettajan kanssa on sovittava ennakkoon korvaavuuksista. Jos tutkintoon ilmoittautunut kokelas ei täytä säädettyjä osallistumisehtoja, hän ei pääse kirjoittamaan ko. ainetta ennen kuin ehto on täytetty. Tarkempia tietoja ylioppilastutkinnosta ja sen toteuttamisesta saat opinto-ohjaajalta ja abi-infoissa, joita järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella. 12

13 5.2.4 Erityisjärjestelyt Jos kokelaalla on vamma taikka luku- tai kirjoitushäiriö, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Sama koskee kokelasta, joka on sairauden tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi estynyt suorittamasta kokeita samalla tavalla kuin muut kokelaat. Ylioppilastutkintolautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella. Kokelaan tulee toimittaa ilmoittautumisen yhteydessä anomus erityisjärjestelyistä ylioppilastutkintolautakunnalle. Anomus tehdään rehtorin kanssa ja siihen liitetään neurologin ja erityisopettajan lausunto vaikeuden tasosta. Alaikäiseltä vaaditaan myös huoltajan suostumus. Erityisjärjestelyjä ovat mm. pitkätaukoiset kuuntelukokeet, lisäaika, tietokoneen käyttömahdollisuus, erillinen tila. Lisätietoja ylioppilastutkinnon kotisivuilta (www. ylioppilastutkinto.fi) 6. OPINTOJEN JA OPISKELIJAN OHJAUS Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada ohjausta lukio-opintojensa aikana. Ohjausta annetaan ryhmänohjaajatuokioilla, erillisissä tiedotustilaisuuksissa, oppitunneilla, pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Ryhmänohjaajien tuokiot ovat osa opinto-ohjauksen pakollisen kurssin suoritusta, joten niihin osallistuminen on pakollista. Opinto-ohjauksen pakollinen kurssi jakaantuu kolmelle vuodelle ja opiskelijaa velvoitetaan osallistumaan tiettyyn määrään tunteja, jotta kurssi opintojen päättyessä tulee suoritetuksi. 7. MUUT PALVELUT 7.1 Kirjasto Ruoka ravitsee ruumista, kirjat rikastuttavat viisautta (kiinalainen sananlasku) Koulun kirjasto palvelee sinua tiedonhaussa ja lukuharrastuksessasi. Muista, että tietoverkot eivät laajuudestaan ja monipuolisuudestaan huolimatta korvaa kirjojen valmiiksi jäsenneltyä ja luokiteltua tietoa. Kirjastosta löytyy tietoa koulutöitä, esitelmiä ja tehtäviä varten, mutta älä unohda kaunokirjallisuutta. Kirjallisuuden lukeminen tukee koulunkäyntiäsi, parantaa kirjallista ilmaisukykyäsi ja laajentaa ajatteluasi. Kirjastossa on noin kirjaa sekä suomeksi että ranskaksi, ja lisäksi sinne tulee muutamia lehtiä. Kirjojen normaali lainausaika on kaksi viikkoa. Kirjaston tietokoneet ovat käytettävissä tiedonhakuun ja kirjallisten töiden tekemiseen. Koulun kirjaston lisäksi sinun kannattaa opetella hyödyntämään pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoja, sillä niiden kautta käytettävissäsi on valtava valikoima kirjallisuutta ja muuta aineistoa. Kaupunginkirjastojen aineistoa pääset selaamaan osoitteesta ja tästä osoitteesta voit myös tehdä varauksia ja uusia lainasi, kunhan vain käyt jossain kaupunginkirjaston toimipisteessä hankkimassa itsellesi tunnusluvun. Tietoa etsiessäsi voit tarvita myös Helsingin yliopiston kirjastojen kokoelmia, niitä pääset selaamaan osoitteesta helka.linneanet.fi. Ja jos hakukoneet tuottavat liian sekavia tai asiaankuulumattomia viitteitä, kannattaa kurkistaa, olisiko hakemistoportaaleista apua. Yksi parhaista on Muista, että kirjastonhoitajan tärkein ja mieluisin työ on auttaa sinua tiedon ja kirjallisuuden etsimisessä. Tule siis rohkeasti kysymään! 13

14 7.2 Opiskelijahuolto Lukiolaki 29a : Opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Koulussa toimii lukion opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Opiskelijahuoltotyöryhmään kuuluvat opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettaja, lukion ryhmänohjaaja ja lukion apulaisrehtori. Tarvittaessa pyydetään muita käsiteltävään asiaan liittyviä henkilöitä, esim. ryhmänohjaajia, koulupsykologi, huoltajat. Opiskelijahuollon kolme eri näkökulmaa Kouluyhteisön turvallinen arki: opiskelijoiden hyvinvointia ja hyvän oppimisen edellytyksiä lisäävät rakenteet ja toimintakulttuuri Arjen huolenpito: välittävä ja kannustava vuorovaikutus sekä varhainen puuttuminen Tuki ja hoito: terveydenhuollon, koulupsykologin ja koulukuraattorin asiakastyö 7.3 Opiskelijaterveydenhuolto terveydenhoitaja Maria Chatalov MA-PE , (09) koululääkäri Riitta Heiskanen lääkärinvastaanotto ajanvarauksella (terveydenhoitajan kautta) Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaiden ja opiskelijoiden terveydenhoito terveysneuvonta lakisääteisiin ja tarpeellisiin erikoistutkimuksiin ohjaaminen sekä koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta Kouluterveydenhuolto edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia ja terveyttä sekä toimii oppilashuollossa moniammatillisesti ja perhekeskeisesti varhaisen puuttumisen periaatteella. Terveystarkastuksissa selvitetään opiskelijan kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita ja keskustellaan terveystottumuksista. Kouluterveydenhuollossa terveydenhoitaja huolehtii lapsen ja nuoren yleisen rokotusohjelman mukaisista rokotuksista. 7.4 Koulukuraattori ja koulupsykologi Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Hän auttaa ja tukee opiskelijaa erilaisissa ongelmissa, jotka liittyvät koulunkäyntiin, perheeseen ja muihin henkilökohtaisiin asioihin. Koulukuraattorin puoleen voi kääntyä, kun haluaa jutella ja saada ohjausta jossakin opiskelijaa tai hänen koulunkäyntiään koskevassa asiassa. Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä myös opiskelijan ryhmänohjaaja tai huoltaja, jolloin voidaan yhdessä miettiä, miten opiskelijaa voidaan auttaa parhaiten. Koulupsykologi toimii osana koulun oppilashuoltoa ja tätä kautta toimen kuvaan kuuluu opiskelijan psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti kouluyhteisön, perheiden sekä yksilötason kohtaamisten kautta. 8. OPINTOSOSIAALISET ETUUDET Matkalipun kantakorttihakemuksia saavat 17 vuotta täyttäneet pääkaupunkiseudun opiskelijat kansliasta. Matkahuollon tai VR:n joukkoliikennettä tai muuta joukkoliikennettä käyttävä opiskelija saa koululta ostotodistuksen alennuslipun hankkimista varten. 14

15 Kansaneläkelaitos (KELA) voi myöntää opintotukea lukion opiskelijalle, joka on täyttänyt 17 vuotta ja opiskelee päätoimisesti. Opinto- ja koulumatkatukilomakkeita saa tulostettua KELAn kotisivuilta. 9. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ SEKÄ VANHEMPAINILLAT Opiskelijoiden vanhemmille järjestetään lukuvuoden aikana vanhempainiltoja, joissa ajankohtaisten lukioasioiden lisäksi on mahdollisuus keskustella opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajien ja muiden opettajien kanssa. Henkilökohtaisia tapaamisia järjestetään aina tarvittaessa. Vanhempainillat ovat merkitty lukuvuosikalenteriin ja ovat näkyvissä myös koulun kotisivulla. 10. RANSKALAISEN KOULUN YSTÄVÄT - vanhempainyhdistys Ranskalaisen koulun ystävät tukevat lukiolaisia monin taavoin. Kevätjuhlassa jaetaan Ystävien myöntämät stipendit eri osa-alueilla ansioituneille. Jokainen koulun uusi ylioppilas saa trikolorivuorisen ylioppilaslakin lahjaksi. Hopeisen kynttilänjalan saa erinomaisesti ylioppilaskirjoitukset suorittanut uusi ylioppilas, vähintään kolme laudaturia ja kolme eximiaa. Abivuonna ystävät tarjoavat perinteisen abi-illallisen koululla ja tukevat punaisten vallankumouslakkien tekoa lahjoittamalla kankaan niiden tekemiseen. Ystävät toivovat, että lukiolaiset ovat edelleen mukana erilaisissa aktiviteeteissä, joilla kerätään varoja opiskelijoiden tukemiseksi. 11. OPPILASKUNTA Oppilaskunnan tehtävänä on järjestää oppilaiden yhteistoimintaa sekä tehdä ehdotuksia koulun toimintaa koskevissa asioissa. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki lukion ja luokkien 7-9 oppilaat. Oppilaskunnan toimintaa ohjaa oppilaskunnan hallitus, joka valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Oppilaskunta valitsee vuosittain jäsenen ja varajäsenen koulun johtokuntaan. 12. KURSSITARJOTIN Seuraavalla aukeamalla on lukuvuoden kurssitarjotin. Valitse siitä jaksoa kohden noin 6-8 kurssia. Huolehdi, että pakolliset kurssit on "ajallaan" suoritettu. 15

16 Matematiikka lyhyt Matematiikka pitkä Italia Espanja Saksa Englanti Ruotsi Ranska Français S2 Äidinkieli ja kirjallisuus Lukion opinto-opas M 10A 5 Aal 4L 4K P 2O 5L 14F 5M SL 1P 10K 1 Hei Kum PS 4K 0A 1 10 Tel L 5 Aho K 5O 9A 9H 5M 1K 1L SL SL 11O 8L 5 Hei 1 Mma Kum 9K 6 Arf 8 Kiv P 6 Mma 1 8 6L 12K H 1A 6M SL 7K 5 Hei 1 13L SP 10L 2A 2K 1 Pip R 1 Hei SP 13F 17P SP 6 Toi 11F 6K 6H 7 Arf Aho 2 Mma 7 Tel 5 Kiv Kum 7P 5 15 Tel 9 Kiv K 2 Hei 2 Mma SL 8SP 6O 7 Mma 3 Tel 2 Kiv Aho SL 12F 15O 6 Hei ,3,3 K+S+S 1O 8A 8M 8 Tel P 3M 3A 6 Kiv SP 5Kum 3F 4R 3 7 Hei H 4K Hei 8M Aho L 3 Hei P PS 3 9 Kiv O 5L 9 Mma 11 Tel 3 Kiv H 5F 4 Aho 4A 9M Hei 7 Kiv Kum 4M K 4P SP 4H 8A

17 Opinto-ohjaus Liikunta Kuvataide Musiikki Terveystieto Yhteiskuntaoppi Historia Psykologia Filosofia ET Uskonto Kemia Fysiikka Maantiede Biologia Lukion opinto-opas Sot 7 Pel 3 Tik 14 1 Aar 4 Pel Tik Jyr 16 8 Sot 3 Tik Tik 18 7 Jyr veb1 tks 21 3 Tik Aar Sot 8 Pel 1 Tik Pel 1 6 Uit 3 Kal Ama 3 Tik Kal ko lkk 31 2 Aar 2 1 Tik Pel 7 10 Tik 33 1 Aar 1 Ama Tik 4U 35 1 Sot Tik 5 4 Kal Tik 44 6 Pel 1 1 Kal 45 2 Pel 1 3 Tik 46 4 Sot 4 Tik 1 Jyr 47 2 Aar Sot Nieveb2 Atk 51 2 Sot 2 1 Tik Pel Tik 1 Kal 55 5 Sot Sot Tik lkk kiina 17

18 13. JAKSOKALENTERIT JA KOEVIIKOT I JAKSO Elokuu ma 1 koulu alkaa klo ti ke to 4 ro pe la su ma ti ke to 9 ro yo-info pe la su ma ti ke 13 11AB vanh. ilta to 14 ro liikuntapäivä pe la prelipäivä abeille 2.9. su 3.9. ma ti ke to 19 ro 7.9. pe la 9.9. su ma 21 YO-pitkä kieli ti 22 YO-ruotsi ke 23 YO-lyhyt kieli to 24 ro pe 25 YO-äidinkieli la su ma 26 YO-pitkät kielet ti 27 DL: itsen. opiskeluun ilm ke 28 YO- reaali to 29 ro pe 30 YO- ruotsi la su 18

19 24.9. ma 31 YO-äidinkieli ti 32 koeviikko ke 33 YO-reaali koeviikko to 34 ro koeviikko pe 35 YO-matematiikka koeviikko la su ma 36 YO- lyhyet kielet koeviikko ti 37 palautepäivä I LUKUJÄRJESTYS Kurssit klo MA TI KE TO PE Koeviikko (kokeet palkeista 2,3,4,5,7) ti ke to pe ma koepalkki kertaustunnit Kertaa koeviikkoa koskevat asiat luvusta

20 II JAKSO ke to 2 ro pe la su ma ti 5 arvioinnin palautus ke to 7 ro jaksotodistus pe 8 syysloma vk ma ti ke vanh. ilta to 12 ro DL:uusintaan ilmoit pe la su ma 14 uusintakoe klo ti ke to 17 ro yo-preli-info pe la pyhäinpäivä su pyhäinpäivä ma ti ke to 22 ro pe la su ma ti ke to 27 ro DL itsen. opisk. ilmot pe 28 Dl ilmott. kevään yo la su 20