Pudasjärven lukion opinto-opas

Transkriptio

1 Pudasjärven lukion opinto-opas

2 LUKION OSOITE JA PUHELINNUMEROT... 3 KOULUTYÖN YLEINEN JÄRJESTELY... 4 OPPIAINEET JA TUNTIJAKO... 5 Kurssitarjotin... 5 Wilma ( 6 Tuntijako... 7 SUORITUSOHJEET JA ARVIOINTI... 8 Opiskeluaika... 8 Kokonaiskurssimäärä... 8 Opiskelun aloittaminen, keskeyttäminen, lopettaminen... 8 Kurssien suoritusjärjestys... 8 Kurssin arviointi... 8 Koeviikko... 9 Etenemiseste... 9 Uusintakuulustelut ja kurssin suorittaminen uudelleen... 9 Tukiopetus... 9 Kurssin suorittaminen itsenäisesti opiskellen... 9 Vapaatunnit Portfolio eli tietojen ja taitojen näytesalkku Lukiodiplomit Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus Erilliset arvosanan korotuskuulustelut Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Todistukset YLIOPPILASTUTKINTO Lait, asetus, määräykset ja ohjeet Ylioppilastutkinnon suorittaminen ajallisesti hajautettuna Ilmoittautuminen Tutkintomaksut Koepäivät YHTEISTYÖKUMPPANEITA JA KURSSEJA JÄRJESTYSSÄÄNNÖISTÄ Kurinpito Muutoksenhaku OPPILASHUOLTO Terveydenhoito KURSSITARJOTIN PUDASJÄRVEN LUKION OPETUSSUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT KURSSIT JAKSOKALENTERIT OPPIKIRJAT LUKUVUONNA OPINTO-OHJAUS OPISKELUN ERITYINEN TUKI OPINTOTUKI POISSAOLOT LUKION HALLINTO LUKION HENKILÖKUNTA MUUTAMIA MUISTETTAVIA ASIOITA JAKSOTUS LUKUVUODEN TYÖAIKA OPPITUNNIT

3 Lukion osoite ja puhelinnumerot Pudasjärven lukio Rimmintie PUDASJÄRVI nettisivut sähköpostiosoitteet, henkilökunta: vs. rehtori vs. apulaisrehtori kanslia opettajien huone terveydenhoitaja koulukuraattori keittiö kiinteistöhuolto (L&T) kiinteistönhoitaja

4 Lukio-opinnot ovat yleissivistävää koulutusta, josta voi jatkaa eteenpäin yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoihin tai ammatillisen koulutuksen lukio- ja ylioppilaspohjaisiin opintoihin. Lähtökohtana lukio-opetuksessa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvostamaan luonnon ja kulttuurien monimuotoisuutta. Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvua aikuisen vastuuseen omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnista, elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Opiskelijaa perehdytetään elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Opiskelijan kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta syvennetään. Opetuksen pitää kannustaa opiskelijaa toimimaan opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on, että opiskelija oppii edistämään yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu hyvät tavat ja osaa ilmaista kulttuuri-identiteettiään sekä että hän tiedostaa oman persoonallisen erityislaatunsa. Opiskelijalle tulee antaa jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laadukkaan elämän kannalta hyvä yleissivistys. Tietoja ja taitoja syvennetään sekä annetaan laajat yleistiedot ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuureista ja luonnosta. Tavoitteena on, että opiskelijalla on hyvät tietoyhteiskuntataidot. Häntä harjaannutetaan käyttämään niitä tiedonhankintaan ja viestintään, hallitsemaan mediaosaamisen perustaidot sekä arvioimaan kriittisesti tietoa. Opetetaan yhteistyötaitoja, jotka mahdollistavat toimimisen itsenäisesti ja ryhmässä. Opetuksen tulee harjaannuttaa opiskelijaa monipuolisesti itseilmaisussa ja vuorovaikutustaidoissa ja ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia sekä elämyksiä eri taidemuodoista. Opetuksen on kehitettävä opiskelijan opiskelutaitoja ja opiskelijan kykyä arvioida opiskelutaitojaan. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana ja käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Häntä tuetaan luottamaan opiskelutaitoihinsa sekä tekemään jatko-opintosuunnitelmia. Opetuksen on luotava valmiuksia opiskelijan oman tehtävän löytämiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä. Koulutyön yleinen järjestely Pudasjärven lukiossa noudatetaan luokatonta ja kurssimuotoista opetussuunnitelmaa, joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin kurssivalintoihin, tarvittaessa muidenkin oppilaitosten opetusta hyväksi käyttäen. Tämän opinto-oppaan tavoitteena on auttaa sinua oman opiskelusi suunnittelussa. Lukion lukuvuosi jaetaan viiteen jaksoon. Yhden jakson työajan pituus on noin 8 viikkoa. Jokaisella jaksolla on kurssitarjotin, josta opiskelijat tekevät omat työjärjestyksensä. Lukiossa oppiaineiden sisältö on jaettu kursseihin. Jokaiseen kurssiin kuuluu noin 21 pituudeltaan 75 minuutin oppituntia. Kurssi opiskellaan yleensä yhden jakson aikana, jolloin kyseistä oppiainetta on 3 kertaa 75 min viikossa. Eräillä kursseilla opiskellaan 2 kertaa 75 min opettajajohtoisesti ja yksi 75 minuuttinen itsenäisesti. Eräät kurssit (esim. opinto-ohjauksessa, liikunnassa, musiikissa) on hajautettu usealle jaksolle. 4

5 Luokattomassa lukiossa opiskelijoita ei jaeta perinteisessä mielessä luokkiin. Etenkin syventäviä ja soveltavia kursseja voi valita taipumustensa ja kiinnostustensa mukaisesti. Opetusryhmien muodostuminen riippuu tällöin opiskelijoiden kurssivalinnoista. Kurssilla voi olla eri-ikäisiä lukiolaisia, ryhmien koko voi vaihdella ja opettajat voivat vaihtua. Luokattomassa lukiossa ei jää luokalle. Oppiaineen opiskeluun voi syntyä etenemiseste kahden peräkkäisen hylätyn arvosanan vuoksi. Muiden aineiden opiskeluun este ei vaikuta. Hylättyä arvosanaa voi yrittää korottaa uusintakuulustelulla tai käymällä kurssin uudelleen. Oppiaineet ja tuntijako Lukion oppimäärä sisältää valtioneuvoston päätöksen mukaisesti äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistisyhteiskunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, liikuntaa, terveystietoa sekä taito- ja taideaineiden opintoja. Lukion oppimäärään voi sisältyä myös osittain tai kokonaan vapaaehtoisia tai valinnaisia ammatillisia opintoja ja muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja. Opiskelijalle tulee antaa myös opinto-ohjausta. Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Pakolliset kurssit ovat valtioneuvoston säätämiä. Niihin on koottu oppiaineiden keskeisin sisältö. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi. Tuntijaossa ilmoitettujen valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi voi olla koulukohtaisia syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat valinnaisia koulujen itse kehittelemiä kursseja. Ne voivat sisältää aineksia useista eri oppiaineista, ne voivat olla lukion oppiaineisiin liittyviä työkursseja tai kertaavia kursseja. Ne voivat liittyä harrastuksiin tai johonkin erityisosaamiseen. Ne voivat olla ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. Kurssitarjotin Kurssitarjotin sisältää kaikki lukuvuoden aikana tarjottavat kurssit. Kurssitarjottimen samalle vaakariville merkityt kurssit opetetaan aina yhtä aikaa työjärjestyksen osoittamissa paikoissa. Kultakin vaakariviltä voi siten valita vain yhden kurssin. Tarjotin löytyy opinto-oppaasta ja vähän eri muodossa Wilmasta. Lukioaikana tulee suorittaa vähintään 75 kurssia. Kolmen vuoden opiskeluohjelmaa tasaisesti noudattavalle siitä tulee 5,8 kurssia jaksoa kohti. Ensimmäisen vuoden jälkeen kursseja olisi suoritettuna 29, toisen vuoden jälkeen 58 ja viimeiselle vuodelle jäisi 17 kurssia. Vuosittaista vähimmäiskurssimäärää ei kuitenkaan ole. Työjärjestys riippuu omista kurssivalinnoista. Viikon työpäivinä oppiaineet noudattavat kalenterisivuilla olevia tuntikaavioita. Kurssitarjottimesta voi rengastaa jaksoittain ne kurssit, jotka aikoo suorittaa, ja siirtää ne tuntikaaviossa olevien numeroiden mukaisille paikoille kunkin jakson työjärjestykseen. Kurssivalintoihin voi tehdä muutoksia, mutta niistä on syytä neuvotella ryhmänohjaajan, opintoohjaajan, rehtorin tai aineen opettajan kanssa. Muutokset on ilmoitettava Wilmaan ennen kyseisen jakson alkua. Wilma avataan yleensä jakson vaihtumista edeltäväksi viikoksi, jolloin muutoksia voi tehdä itse. Muulloin muutoksia voi tehdä opon kautta. 5

6 Wilma ( Wilmaan kirjaudutaan tunnuksilla, jotka saat lukiolla Ari Ahokummulta. Wilma toimii internetselaimella, osoite on tämän kappaleen otsikossa. Kirjautumisen jälkeen avautuu oma etusivu. Etusivulla näkyy lukemattomat pikaviestit, ajankohtaiset tiedotteet sekä ne kurssit tai aineet, joita opiskelet tässä jaksossa. Oikeassa reunassa on päivän työjärjestys. Sitä klikkaamalla avautuu kuluvan viikon työjärjestys. Wilman toiminnot Etusivulla on lista jakson kursseista. Koko teksti näkyy, kun viet hiiren tekstin päälle. Pikaviestit-osiossa voit lähettää viestejä opettajille ja muille koulusi opiskelijoille. Työjärjestys-osiossa näet työjärjestyksesi jaksoittain tai lukukausittain. Suoritukset-osiossa näet aineiden ja kurssien arvosanat. Tulosteet-osiosta löytyy koulun lomakkeita ym. tulosteita. Kyselyt-osiossa voit vastata erilaisiin opettajien tekemiin kyselyihin. Kurssitarjotin-osiossa voit valita kursseja ja tarkastella aiempia valintojasi. Tiedotteet-sivulla on opettajien ja muun henkilökunnan julkaisemia tiedotteita. Opinto-oppaasta voit tutustua kurssien kuvauksiin, tavoitteisiin ja arvioinnin perusteisiin. Opiskelijat-sivulta löydät luettelon koulusi ryhmistä, opiskelijoiden nimilistat ryhmittäin sekä luokkien ryhmänohjaajat. Sivun kautta voit lähettää viestejä yksittäisille opiskelijoille tai koko ryhmälle kerralla. Opettajat-kohdasta näet opettajaluettelon ja koulun muun henkilökunnan. Nimeä klikkaamalla avautuu kyseisen opettajan työjärjestys ja kirjekuoren kuvaa klikkaamalla voit lähettää opettajalle viestin. Huoneet-osiossa on lueteltuna koulun opetustilat ja niiden työjärjestykset jaksoittain. Salasanan vaihto -osiossa voit vaihtaa oman Wilma-salasanan. Lisätietoja StarSoftin sivulta: Pudasjärven lukion kurssitarjonta löytyy opetussuunnitelmasta. Sitä on lukion käytävän opon lehtihyllyssä tai sen voi lainata opolta. Kurssitarjonta päivitetään myös nettisivuille. Kaikkia opetussuunnitelmassa ja alla olevassa tuntijaossa lueteltuja kursseja ei kuitenkaan järjestetä joka vuosi. Kurssien valinnassa on syytä huomioida: - jatkokoulutussuunnitelmat - lukion suorittamiseen käytettävä aika (2-4 vuotta) - lukion vähimmäiskurssimäärä (75 kurssia, ei pyöristystä) - ylioppilaskirjoitusaineet ja kirjoitusten aloittamisajankohta - etenemisesteiden vaatimat ohjelmanmuutokset - itsenäisen opiskelun mahdollisuus - jaksoista ei saa tulla liian raskaita, liian kevyt ohjelma taas voi johtaa motivaatio- ongelmiin - joka jaksossa tulee suorittaa vähintään kolme kurssia oppitunneilla istumalla - opintotuen saamisen ehtona on kurssisuoritus vähintään 10 kurssille tai kahteen yokokeeseen lukukaudessa. 6

7 Tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät Soveltavat Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet A1-kieli, alakoulussa alkava, englanti B1-kieli, yläkoulussa alkava, ruotsi B3-kielet, lukiossa alkava, saksa Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Katsomusaineet Uskonto / elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Taideaineet Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Tietotekniikka 1-6 Hevostalous 1-10 Kotitalous 1-5 Tekstiilityö 1-5 Tekninen työ 1-3 Lentopallo 1-13 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit, vähintään 10 Yhteensä, vähintään 75 7

8 Suoritusohjeet ja arviointi Opiskeluaika Lukio-opiskelu kestää pääsääntöisesti kolme vuotta. Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Nopeutetun tai hidastetun opiskeluajan voi valita jo lukioon tullessaan. Ryhmänohjaajan ja opintoohjaajan kanssa on tällöin laadittava oma kurssisuoritusaikataulu. Kolmen vuoden opiskelun voi muuttaa 3½- tai 4-vuotiseksi myös lukion kuluessa. Kokonaiskurssimäärä Lukion tuntijaon mukaan opinto-ohjelmaan tulee kuulua kaikki pakolliset kurssit ja vähintään kymmenen syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia (ei pyöristystä). Kurssimäärään lasketaan kaikki kurssit joista on saanut arvioinnin. Kurssin uudelleen käyminen ei lisää kokonaiskurssimäärää (poikkeuksena teatteritaide ja tukioppilastoiminta). Opiskelun aloittaminen, keskeyttäminen, lopettaminen Luokattomassa lukiossa opiskelun voi periaatteessa aloittaa minkä tahansa jakson alusta. Opiskelijalta edellytetään yhtäjaksoista opiskelua, mutta rehtorin luvalla opinnot voi keskeyttää enintään lukuvuodeksi opiskelupaikkaa menettämättä. Jos jostain syystä aikoo erota lukiosta, tulee asiasta keskustella ryhmänohjaajan ja/tai opinto-ohjaajan kanssa sekä ehdottomasti rehtorin kanssa. Eroamisesta tulee jättää kirjallinen ilmoitus, jonka allekirjoittaa huoltaja tai täysi-ikäinen opiskelija itse. Eroavalle lukiolaiselle annetaan erotodistus, johon merkitään arviointi suoritetuista opinnoista. Kurssien suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Jos myöhemmän kurssin ymmärtäminen ei edellytä aiemman kurssin suorittamista, voi suoritusjärjestystä muuttaa. Osan syventävistä ja etenkin soveltavista kursseista voi suorittaa missä lukiovaiheessa tahansa. Suoritusjärjestystä koskevia ohjeita löytyy opetussuunnitelmasta. Kurssin arviointi Kurssiarvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle ja opettajalle tavoitteiden saavuttamisesta ja opiskelun edistymisestä. Arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Opiskelijan itsearviointi voidaan huomioida käyttäen kirjallisia tai suullisia arviointikeskusteluja. Kurssit arvioidaan numeroin 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen). Arviointi voi tapahtua myös suoritusmerkinnällä (s = suoritettu, h = hylätty) tai sanallisena arviona. Kaikki kurssit arvioidaan toisistaan riippumatta. Jokaisen kurssin alussa selvitetään arviointiperusteet ja sovitaan yksityiskohdista. Kesken olevan kurssin näytöt tulee suorittaa viimeistään seuraavan jakson loppuun mennessä. Kesken oleva kurssi näkyy todistuksessa merkinnällä O. Mikäli kurssin suoritus keskeytyy kokonaan, siitä voidaan antaa merkintä k = keskeyttänyt. Sen suorittaminen onnistuu vain käymällä kurssi uudelleen alusta asti. Pakolliset ja (valtakunnalliset) syventävät kurssit arvioidaan numeroin, riippumatta siitä, annetaanko oppiaineesta päättötodistukseen suoritusmerkintä tai muu arviointi. Kurssi arvioidaan jos opiskelija tulee kokeeseen. Arvosanaa ei anneta opiskelijalle, joka toistuvasti ilman hyväksyttävää syytä on poissa oppitunneilta tai muutoin lyö laimin opiskelunsa. Kokeeseen ei päästetä, jos kurssiin liittyvät tehtävät on tekemättä. Jos opiskelija on ollut sairauden tai muun hyväksyttävän syyn takia pois kokeesta, hänet voidaan ohjata jonkin muun ryhmän vastaavaan kokeeseen tai uusintakuulusteluun. Asiaton poissaolo kurssikokeesta johtaa hylättyyn arvosanaan. Ilmoita kokeesta poissaolosi opettajalle tai kansliaan. 8

9 Koeviikko Luokattomassa lukiossa on käytössä koeviikko. Kaikki jakson kokeet järjestetään koeviikon aikana. Koeviikolla noudatetaan poikkeavaa työjärjestystä. Koeviikkojen ajankohdat löytyvät kalenterisivuilta. Koeviikon kokeiden järjestys päätetään edellisessä opettajien kokouksessa. Koeviikkoon kuuluu 1. aineen pohjatunti eli kertausluontoinen katsaus kurssin sisältöön yleensä koetta edeltävänä päivänä 2. koe määrättynä koeviikon päivänä, kokeen kesto on yleensä 2 75 min, kielten kuuntelukokeet pidetään yleensä jo ennen koeviikkoa 3. palaute, joko suullisena tai kirjallisena, joko heti kokeen jälkeen tai myöhemmin 4. koeviikolla voidaan järjestää koko koulua koskevia teematunteja, luentoja, projekteja ja ohjelmien tai juhlien suunnittelua ja harjoittelua 5. kokeenpalautus opettajan ilmoittamana aikana. Kun käyttää jakson tunnolliseen opiskeluun, voi koeviikon aikana keskittyä asioiden kertaamiseen eikä enää uuden oppimiseen. Jos opiskelu on jäänyt jakson aikana vähiin, tulee koeviikosta hyvin raskas. Etenemiseste Jos saa toistuvasti, eli kahdesta peräkkäin opiskelemastaan saman aineen kurssista hylätyn suorituksen (arvosana 4 tai suoritusmerkintä hylätty), keskeytyy kyseisen aineen opiskelu. Etenemiseste poistuu suorittamalla toinen hylätyistä kurssisuorituksista hyväksytysti. Etenemisesteen poistuttua saa kyseisen aineen opiskelua jatkaa. Muiden aineiden opiskeluun etenemiseste ei vaikuta. Uusintakuulustelut ja kurssin suorittaminen uudelleen Mikäli kurssisuoritus hylätään (arvosana 4 tai h), on opiskelijalla oikeus osallistua yhden kerran uusintakuulusteluun tai muun ryhmän kurssikokeeseen, jos sellainen on tarjolla. Jos uusintakuulustelustakin saa heikon arvosanan, on paremman arvosanan saadakseen suoritettava koko kurssi uudelleen opetukseen osallistumalla. Myös hyväksytty kurssi on mahdollista uusia yhden kerran uusintakuulustelussa tai kurssikokeen yhteydessä. Myös hyväksytyn kurssin voi käydä uudelleen. Uusinnoissa parempi arvosana jää voimaan. Uusintakuulustelujen ajankohdat ilmoitetaan Wilma-tiedotteena jaksokohtaisesti. Abit eivät saa osallistua yksittäisten hyväksyttyjen kurssien uusintoihin säännöllisen koulutyön päätyttyä kolmannen jakson jälkeen. Penkkareita edeltävän jakson arvosanoja voi yrittää korottaa vielä seuraavassa uusintakuulustelussa, mutta muuten parempaa arvosanaa tavoitellessa on osallistuttava koko oppimäärän erilliseen korotuskuulusteluun (sivu 11). Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti viikkoa ennen kuulustelupäivää. Ilmoittautuminen on sitova. Jos uusinnasta jää pois ilman pätevää syytä, saa uusintakuulustelusta hylätyn arvosanan. Tukiopetus Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin tukea tarvitseville voidaan antaa tukiopetusta. Neuvottele siitä opettajasi kanssa. Tukiopetuksessa voi olla yksi oppilas tai useamman oppilaan ryhmä. Kurssin suorittaminen itsenäisesti opiskellen Kurssin tai sen osan voi opiskella itsenäisesti vain erikoistapauksessa. Itsenäisestä suorittamisesta tulee neuvotella ajoissa kurssin opettajan kanssa ja suoritusmenettelystä on tehtävä opettajan ja opiskelijan välinen kirjallinen sopimus. Kurssisuorituksen tulee kestää vähintään yhden jakson ajan. Jos itsenäinen suoritus ei valmistu sovitussa aikataulussa, sopimus raukeaa. Itsenäisesti opiskellusta kurssista tulee saada hyväksytty arvosana. Itsenäiseen suorittamiseen kuuluu kurssikirjan opiskelu, kirjallinen koe ja opettajan kanssa neuvotellut lisäsuoritukset. Niitä voivat olla esimerkiksi: 9

10 referaatit raportit näyttelyt esitelmät analyysit dia- ja dvd-esitykset kirjoitelmat tutkielmat multimediat esseet harjoituslaskut www-sivut Vapaatunnit Valinnoista ja kurssitarjottimesta seuraa, että opiskelijoille tulee hyppytunteja. Opiskelijoiden vapaatuntien viettoon on varattu luokka L127. Tunnit voi hyödyntää koululla esimerkiksi seuraavasti: tee seuraavan päivän läksyjä tutustu meneillään olevien kurssien verkkoversioihin, esim. o Internetix o Etälukio o YLE Oppiminen, YLE:n opetusohjelmat o Kielivinkki, evästystä kielten opiskeluun o Abitreenit valmistele referaatteja, tutkielmia, raportteja, kotiaineita... käytä Alfasoftin kieliohjelmia kuuntele kielten nauhoja tai katso eri oppiaineiden videoita tai dvd-filmejä lue päivän sanomalehtiä seuraa jotakin kurssia, vaikka et osallistuisikaan siihen täysipainoisesti Portfolio eli tietojen ja taitojen näytesalkku Opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa lukioaikana aineittain ja kursseittain näytesalkku. Salkku voi toimia työkansiona, jonne hän kerää työnsä ja näyttönsä. Salkkuun sisältyy oppilaan suorittama perusteltu itsearviointi töistään ja oppimisestaan. Asiasta innostuneen salkkua voi hyödyntää niin, että se vaikuttaa kurssiarvosanaan, oppiaineen arvosanaan tai jopa jatko-opinnoissa ja työpaikkaa hakiessa vielä lukion jälkeenkin. Lisätietoja: Lukiodiplomit Lukiolainen voi suorittaa taito- ja taideaineissa lukiodiplomin. Opetushallitus on vahvistanut valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot seuraaviin aineisiin: kotitalous, kuvataide, käsityö, liikunta, media, musiikki, tanssi ja teatteri. Diplomin suorittaminen edellyttää vaadittujen kurssien suorittamisen lisäksi pitkäkestoista itsenäistä työskentelyä ja näyttökoetta, pelkkä valmiiden töiden esittäminen ei riitä. Usein diplomin suorittamiseen liittyy portfolion tekeminen. Kokonaisuuden arvioi oma opettaja ja ulkopuolinen asiantuntija. Diplomin suorittaminen on vapaaehtoista ja maksutonta materiaalikustannuksia lukuun ottamatta. Suoritus arvioidaan asteikolla 1 5 ja todistus tulee lukion päättötodistuksen liitteeksi. Pudasjärven lukiossa on suoritettu teatterin, kuvataiteiden, kotitalouden, tekstiilityön ja liikunnan lukiodiplomeja, mutta myös muiden diplomien suoritus on mahdollista. Näytteitä lukiodiplomeista löytyy nettisivulta Portfolio lukiossa, alla olevasta alemmasta osoitteesta. Lisätietoja: Oppiaineen oppimäärän arviointi Eri opiskelijoilla voi olla samassa oppiaineessa eri laajuiset oppimäärät. Oppiaineen oppimäärä on suoritettu, kun kaikki kyseisen aineen pakolliset kurssit ja opiskelijan valitsemat syventävät ja soveltavat kurssit on opiskeltu. 10

11 Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen keskiarvona, joka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia joista voi olla hylättyjä syventäviä kursseja, arvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Kahdesta peräkkäin opiskellusta kurssista ei saa olla hylättyä suoritusta (arvosana 4 tai suoritusmerkintä hylätty). Kahdesta viimeisestä kurssista saa olla neloset, jos niitä ei ole muuten liikaa. Oppiaineen arvosanaa annettaessa huomioidaan kaikki arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien koulukohtaisten syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa kyseisten oppiaineiden kohdalla. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa: - erillisellä arvosanan korotuskuulustelulla - koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä - opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Numeroarvosanoin (4-10) arvioidaan - kaikki pakolliset oppiaineet - valinnaiset vieraat kielet, jos niiden oppimäärä käsittää 3 kurssia tai enemmän. Suoritusmerkinnällä arvioidaan - yhden kurssin käsittävät oppiaineet (mahdollista fysiikassa, kemiassa, psykologiassa, filosofiassa, terveystiedossa, musiikissa tai kuvataiteessa) arvioidaan opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkinnällä - liikunta arvioidaan opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkinnällä - pyynnöstä valinnaiset kielet, jos oppimäärä sisältää vain yhden tai kaksi kurssia - vain soveltavia kursseja sisältävät aineet arvostellaan suoritusmerkinnällä - opinto-ohjaus Numeroarvosana nelosen muuttaminen suoritusmerkinnäksi ei ole mahdollista eli jos oppiaineessa suoritettuja kursseja on vain 1 tai 2 (liikunta, valinnaiset kielet), niistä ei voi olla nelosia. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista kurssimäärään lasketaan mukaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Lukion oppimäärän suoritus Lukion oppimäärä on suoritettu, kun kaikkien opinto-ohjelmaan kuuluvien aineiden oppimäärät on suoritettu hyväksytysti. Opinto-ohjelman tulee käsittää kaikki pakolliset kurssit ja vähintään 10 11

12 syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia. Mukaan lasketaan kaikki arvioidut kurssit eikä mitään kurssia saa jälkikäteen poistaa. Kurssin uudelleen käyminen ei lisää kokonaiskurssimäärää (poikkeuksena teatteritaide ja tukioppilaskurssi). Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Erilliset arvosanan korotuskuulustelut Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on annettava mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua erilliseen arvosanan korotuskuulusteluun. Kuulustelun laajuus vastaa opiskelijan opinto-ohjelmaa. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja aineen hallintaa kuin oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Kuulustelut ovat vapaaehtoisia, mutta niiden avulla harjaantuu laajojen asiakokonaisuuksien hallintaan ja valmistautuu tehokkaasti ylioppilaskirjoituksiin. Tarvittaessa kuulusteluja voidaan järjestää myös syksyllä joko ennen kirjoituksia tai niiden jälkeen. Korotuskuulustelusta käytetään yleisesti myös nimityksiä tentti tai suullinen kuulustelu. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tulee tehdä kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat. Jos opiskelija on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Aluehallintovirasto voi velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. Todistukset Lukion koko oppimäärän suorittaneelle annetaan päättötodistus. Kesken lukion suorituksen eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta. Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä 9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu). Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kurssien arvosanat tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty). Opiskelija voi lukea hyväkseen ainakin osan kesken jääneistä lukio-opinnoistaan jatkaessaan opintojaan muualla. 12

13 Ylioppilastutkinto Lukiokoulutuksen päätteeksi järjestetään ylioppilastutkinto. Tutkinto järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa koko maassa. Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää, että on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Kokeiden tehtävät laaditaan kuitenkin pakollisten ja syventävien kurssien mukaisesti. Lyhyen kielen kokeeseen pääsee opiskeltuaan vähintään kolme kurssia. Rehtorin päätöksellä kokeeseen voi osallistua myös sellainen oppilas, joka ei ole lukiossa opiskellut kyseistä ainetta tai edellä mainittuja oppimääriä, vaan on muulla tavalla hankkinut riittävät tiedot. Ylioppilastutkintoon voi osallistua ammatillisen tutkinnon perusteella ilman lisäopintoja, jos ammatillinen tutkinto on edellyttänyt vähintään 2,5 vuoden opintoja. Menestyminen tutkinnossa vaatinee kuitenkin lukion kurssien suorittamista kirjoitusaineissa. Ammatillista tutkintoa suorittava opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon opintojen ollessa vielä kesken, edellyttäen kuitenkin vähintään 1,5 vuoden ammatillisia opintoja ennen tutkintoa. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineen koe. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Valittavissa ovat ne oppiaineet, jota ei kirjoita pakollisena sekä ylimääräiset vieraat kielet (esim. saksa, ranska). Äidinkielen koe on kaksiosainen. Kokelaan on osallistuttava sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Molemmat kokeet otetaan huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä, ja molemmista kokeista vaaditaan suoritus hyväksyttyyn arvosanaan. Äidinkielen koe voi olla oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuva koe, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä. (L 672/2005, 2, 6 ) Suomi/ruotsi toisena kielenä koe suoritetaan äidinkielen kokeen esseekokeen kirjoituspäivänä. Kokelas voi suorittaa yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeen, johon hän on etukäteen ilmoittautunut. Yhdellä tutkintokerralla kokelas voi siten suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Mikäli opiskelija hajauttaa tutkintonsa kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan, hän voi sisällyttää tutkintoonsa maksimissaan kuusi eri reaaliaineen koetta. Yksittäisen tutkintoaineen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi tutkinnon suoritusaikana muuttaa. Tutkintokokonaisuuteen ei voi kuulua eritasoisia kokeita samassa tutkintoaineessa. Kokelas voi valita lukio-opintojensa laajuudesta riippumatta kahden eri vaikeustason mukaisen kokeen välillä matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja yleisimmin opetetuissa vieraissa kielissä kuitenkin siten, että vähintään yhdessä pakollisessa tutkintoaineessa on suoritettava vaativampi koe (A-taso). Kokelas voi yhdellä tutkintokerralla osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvan vieraan kielen kokeeseen (A-taso). Koe katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi, jos kokeeseen ilmoittautunut henkilö jää saapumatta koetilaisuuteen tai ei jätä koesuoritusta arvosteltavaksi. Keskeytettyä koetta ei kompensoida. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran yhteydessä. Jos kokelas on valinnut tutkintonsa pakolliseksi kokeeksi vaativamman tason kokeen, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason. Edellytyksenä tällöin on, että tutkintoon kuuluu pakollisena joku muu 13

14 A-tason koe. Jollei hylättyä koetta saada määräajassa hyväksytysti suoritetuksi, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa, mutta kokeen tasoa ei voi sitä uusittaessa vaihtaa. Hyväksyttyä koetta saa yrittää korottaa yhden kerran ilman aikarajoituksia. Jos uusiminen tapahtuu ennen tutkinnon valmistumista, merkitään ylioppilastutkintotodistukseen paras arvosana. Muista hyväksytyistä suorituksista saa erillisen todistuksen. Kokelas saa hakea hallinto-oikeudelta valittamalla muutosta rehtorin päätökseen, jolla kokelaan katsotaan syyllistyneen ylioppilastutkintolain 11 :ssä tarkoitettuun menettelyyn (Seuraamus vilpillisestä menettelystä ja järjestyksen rikkomisesta). Samoin kokelas saa hakea aluehallintovirastolta valittamalla muutosta rehtorin päätökseen, jolla kokelaalta on evätty osallistumisoikeus ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan kokeeseen. Lautakunta voi erityisen painavasta syystä päättää, että kokelas saa tutkinnon suorittamisen ollessa vielä kesken aloittaa tutkinnon suorittamisen kokonaisuudessaan alusta. Oikeutta tulee hakea kirjallisesti lautakunnalta. Äidinkielen koe on kaksiosainen. Kokelaan on osallistuttava sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Molemmat kokeet otetaan huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä, ja molemmista kokeista vaaditaan suoritus hyväksyttyyn arvosanaan. Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan erittelevää ja päättelevää lukutaitoa ja kielellistä ilmaisua. Tekstitaidon koe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä - esimerkiksi artikkeleita, uutisia, mielipidekirjoituksia, katkelmia tietoteoksista ja/tai kaunokirjallisia tekstejä. Aineistona voi olla yksi laajahko teksti, 2-4 lyhyempää, toisiinsa liittyvää tekstiä tai suppea valikoima aivan lyhyitä tekstejä. Tehtäviä on viisi, ja kokelaan tulee tehdä niistä kolme. Tehtävät liittyvät esimerkiksi pohjatekstin tai -tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä näiden välisiin suhteisiin. Tehtävänä voi olla myös tiettyyn tarkoitukseen tähtäävä, aineistoon pohjaava lyhyehkö kirjoitus. Kokelasta voidaan esimerkiksi pyytää kommentoimaan tai tiivistämään pohjatekstiä. Arvostelussa kiinnitetään huomiota sekä suoritusten asiasisältöön että ilmaisuun. Kunkin vastauksen sopiva pituus on 1-2 konseptisivua. Arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset jätetään selvästi ja siististi lyijykynällä kirjoitettuina. Esseekokeessa tutkitaan kokelaan ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Esseekoe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, esimerkiksi kuvia, tilastoja tai taulukoita. Esseekokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden. Osa tehtävistä on aineistopohjaisia, osa määritetään tehtävänantoina; tehtävänantona voi olla myös pelkkä otsikko. Arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset jätetään selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kokeessa käytetään lyijykynää, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa. Kielikokeet koostuvat kuullunymmärtämiskokeesta ja kirjallisesta osasta. Käytettäviä kielikokeiden tehtävätyyppejä ei ilmoiteta etukäteen. Kuullunymmärtämiskokeessa ovat mahdollisia seuraavat tehtävätyypit: 14 monivalintatehtävät tavoite- tai opetuskielellä avoimet kysymykset tavoite- tai opetuskielellä täydentämistehtävät kuullun selostaminen tiivistäen.

15 Kirjallisessa osassa ovat mahdollisia seuraavat tehtävätyypit: monivalintatehtävät tavoite- tai opetuskielellä avoimet kysymykset tavoite- tai opetuskielellä oikein/väärin väittämät monivalinta-aukkotehtävä produktiivinen aukkotehtävä muunnostehtävä tiivistelmä /ohjattu tiivistelmä käännös tai selittäminen kirjoitelma ja/tai lyhyet ohjatut kirjoitustehtävät Ruotsin kielessä vaativampi koe perustuu pitkään oppimäärään (vuosiluokilta 1-6 alkanut A-kieli), suppeampi koe perustuu keskipitkään oppimäärään (vuosiluokilta 7-9 alkanut B1-kieli). Muissa kielissä vaativampi taso perustuu pitkään oppimäärään eli vuosiluokilta 1-6 alkaneen A-kielen oppimäärään. Lyhyeen oppimäärään perustuvan suppeamman vieraan kielen kokeen lähtökohtana on lukiosta alkaneen B3-kielen vaatimustaso (8 kurssia). Pitkän oppimäärän mukaisia vieraan kielen kokeita järjestetään englannin, espanjan, saksan, ranskan ja venäjän kielissä. Lyhyen oppimäärän mukaisia vieraan kielen kokeita järjestetään edellä mainittujen lisäksi italian, portugalin, inarinsaamen, koltansaamen, pohjoissaamen ja latinan kielissä. Samalla tutkintokerralla voi osallistua vain yhteen vaativamman tason mukaiseen vieraan kielen kokeeseen. Lyhyen kielen kokeita voi suorittaa kaksikin yhden tutkintokerran aikana. Hajauttaminen on kuitenkin järkevämpää. Reaalikokeen voi suorittaa uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, psykologiassa, filosofiassa, historiassa, yhteiskuntaopissa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja terveystiedossa. Jokaiseen kokeeseen tulee myös oppiaineen luonne huomioon ottaen 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Reaaliaineiden kokeita järjestetään kullakin kirjoituskerralla kahtena päivänä, Koepäivät sijoitetaan siten, että niiden välillä on noin viikko. Psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet järjestetään samana päivänä ja toisena koepäivänä evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomus-tiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen, eli yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään 2 reaaliaineen koetta. Kolmelle kirjoituskerralle hajauttava kokelas voi halutessaan suorittaa kaikkiaan 6 reaaliaineen koetta. Neljään pakolliseen kokeeseen voi kuulua vain yksi reaaliaineen koe, muut kokeet ovat ylimääräisiä. Hyväksytyn reaaliaineen kokeen voi uusia kerran. tehtävät vastaukset tehtävät vastaukset uskonto/et 10 6 fysiikka 13 8 psykologia 10 6 kemia 12 8 filosofia 10 6 biologia 12 8 historia 10 6 maantiede 10 6 yhteiskuntaoppi 10 6 terveystieto 10 6 Kussakin kokeessa annetaan kaksi erityisen vaativaa jokeritehtävää. Jokeritehtävät merkitään tehtävänumeron edessä olevalla +-merkillä ja sijoitetaan sarjan loppuun. Kumpaankin jokeritehtävään saa vastata. Jokeritehtävät arvostellaan asteikolla 1 9 pistettä. Matematiikassa kokelas saa suorittaa pitkään tai lyhyeen oppimäärään perustuvan kokeen riippumatta siitä, minkä mukaan hän on matematiikkaa lukiossa opiskellut. Matematiikan kokeessa on 15 tehtävää, joista kokelas saa vastata enintään 10 tehtävään. Pitkän matematiikan kokeessa voidaan antaa 1 2 tähtitehtävää, jotka vaativat laajempaa ja vaativampaa käsittelyä. Tähtitehtävät arvostellaan asteikolla 1 9 pistettä. Matematiikassa vaativampi koe perustuu pitkään oppimäärään ja suppeampi koe lyhyeen oppimäärään. 15

16 Kompensaatio Jos tulet hylätyksi yhdessä pakollisessa aineessa, voit kuitenkin päästä ylioppilaaksi kompensaation kautta. Hylättyjä suorituksia on neljää tasoa: i+, i, i- ja i=. Jokainen hyväksytty koe antaa kompensaatiopisteitä: a=2 pistettä, b=3 pistettä, c=4 pistettä, m=5 pistettä, e=6 pistettä ja l=7 pistettä. Hylätty koe kompensoituu seuraavilla pisteillä: i+ i i- i= 12 pistettä 14 pistettä 16 pistettä 18 pistettä Linkit aiempien vuosien yo-tehtäviin (pois lukien kielten kokeet): Huom. Kielten kirjallisten ja kuuntelukokeiden ratkaisuja on luettavissa YTL:n verkkosivuilla koepäivien iltana klo 17:15. Lait, asetus, määräykset ja ohjeet Lukiolain 18 (766/2004), ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettu laki (672/2005) ja valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta (915/2005) sisältävät perusluontoiset säännökset tutkinnosta, sen järjestämisestä sekä tutkintoon että kokeisiin osallistuvien oikeusasemasta ja oikeusturvasta. Tutkinnon toimeenpanosta huolehtii ylioppilastutkintolautakunta (YTL), joka on valtuutettu määräysten antamiseen kokeiden sisällöstä, koejärjestelyistä ja kokeiden arvostelusta. Tutkinnon kokeiden järjestämisestä oppilaitoksessa vastaa lukiolain 30 :n 1 momentissa tarkoitettu toiminnasta vastaava rehtori. Tutkinnon toimeenpanoon liittyvät keskeisesti seuraavat asiat: Yo-kokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa kaikissa lukiokoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa lautakunnan lähemmin määrääminä päivinä. Tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Koko tutkinto on suoritettava samalla kielellä. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Tutkinto on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana, esim. syksy-kevätsyksy tai kevät-syksy-kevät. Ylioppilas on ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittanut henkilö, joka on lisäksi saanut lukion päättötodistuksen tai todistuksen ammatillisen tutkinnon suorittamisesta. Tutkintoa voi täydentää sen jälkeen, kun se on suoritettu. Yo-tutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto. Tutkinnon hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista koko tutkintoon eikä vain erillisiin kokeisiin. Pakollisten kokeiden määrä (4) on samalla sekä minimi että maksimi. Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava tasoltaan vaativampi koe, joko A-tason kieli tai pitkä matematiikka. Tutkinnon pakolliseen osaan voi sisällyttää enintään yhden vieraan kielen kokeen ja yhden reaaliaineen kokeen. Tutkintoon sisältyvien ylimääräisten kokeiden määrää ei ole rajoitettu. 16

17 Ylioppilastutkinnon suorittaminen ajallisesti hajautettuna Ylioppilastutkinnon suorittaminen ajallisesti hajautettuna kahdelle tai kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle on kasvattanut suosiotaan jatkuvasti: nykyään enää vajaat 10 % kaikista kokelaista suorittaa koko tutkinnon yhdellä kertaa. Kokelaat pyrkivät yleensä suorittamaan lukion kolmannen vuoden syksyllä yhden tai kaksi koetta ja loput seuraavana keväänä. Tutkinnon voi suorittaa ajallisesti hajautettuna kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Sellainen kokelas, joka ulkomailla tapahtuvan päätoimisen opiskelun tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi on menettänyt kaksi tutkintokertaa, voi kuitenkin jatkaa tutkintonsa suorittamista heti kotiinpaluun jälkeisenä kahtena peräkkäisenä tutkintokertana. Tämä koskee kokelasta, joka on osallistunut tutkintoon ainoastaan yhden kerran ennen ulkomaille muuttamistaan. Lukion opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan vähintään ao. tutkintoaineen pakolliset kurssit. Lyhyen oppimäärän kielissä, joissa ei ole pakollisia lukiokursseja, edellytetään vähintään kolmen lukiokurssin opiskelua. Huom! Kokeet laaditaan kussakin tutkintoaineessa lukion valtakunnallisen tuntijakopäätöksessä määrättyjen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärän perusteella. Rehtorin päätöksellä tutkinnon kokeeseen voi osallistua myös sellainen lukion opiskelija, joka muulla tavalla esim. ulkomailla koulua käymällä on hankkinut riittävät tiedot suoritettavassa tutkintoaineessa. Tutkintoa hajauttamalla suorittavalle kokelaalle ylioppilastutkintolautakunta antaa pyynnöstä otteen ylioppilastutkintorekisteristä, josta ilmenevät hänen siihenastiset suorituksensa. Otteesta käy ilmi kullakin tutkintokerralla suoritetut kokeet, kunkin kokeen arvosana ja pistesumma. Kun kokelas päättää aloittaa ylioppilastutkinnon suorittamisen ajallisesti hajautettuna, on kokelaan itsensä ja koulun kannalta välttämätöntä, että kokelas tekee kirjallisesti henkilökohtaisen tutkinnon suoritusaikataulun, josta ilmenevät kullakin tutkintokerralla suoritettavat kokeet, niiden pakollisuus tai ylimääräisyys sekä kokeen taso. Suunnitelma on jätettävä koululla (lomake 1, lomake 4). Oppilaitoksen (lukion rehtori/opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja) tulee seurata opiskelijan ylioppilastutkinnon suunnittelua ja antaa ohjeistusta, jotta tutkintovaatimusten täyttyminen ei vaarantuisi. Tutkintoa on mahdollista täydentää kokeilla, joihin kirjoittaja ei ole aiemmin osallistunut, sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu. Pakollisessa kokeessa hylätyksi tullut kokelas ei voi siis täydentää tutkintoaan uusilla aineilla ennen kuin on suorittanut tutkinnon hyväksytysti loppuun. Tutkintoa voi täydentää myös jo suoritetun oppiaineen eritasoisella kokeella. Ilmoittautuminen Ylioppilastutkintoon tulee ilmoittautua kirjallisesti tai sähköisesti rehtorin hyväksymää lomaketta käyttäen. Sähköinen lomake on tulostettava ja varustettava kokelaan allekirjoituksella. Kokelaiden ilmoittautumislomakkeet on säilytettävä lukiokoulutusta järjestävässä oppilaitoksessa kahden vuoden ajan. Ylioppilastutkinto on kypsyyskoe. Koska koetuloksilla on merkitystä jatko-opintoihin pyrittäessä, ei kannata kiirehtiä kokeiden suorittamista tulosten kustannuksella. Ilmoittautuminen on aina sitova. Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksen perusteella mitätöidä ilmoittautumisen ainoastaan erittäin painavasta syystä (esim. sairaus tutkinnon aikana, ulkomailla tapahtuva opiskelu tai työskentely, palveluksen aiheuttama este asevelvolliselle). Mitätöityä ilmoittautumista ei lasketa kyseisen aineen kokeen suorituskerraksi. Jo aloitetun tutkinnon aikana tapahtunut ilmoittautumisen mitätöinti ei kuitenkaan jatka tutkinnon suorittamiseen säädettyä määräaikaa. Ilmoittauduttaessa tehtyjä valintoja yksittäisen kokeen pakollisuudesta ja ylimääräisyydestä tai kokeen tasosta ei voi jälkikäteen muuttaa. On huomattava, että kokeesta menee 17

18 maksu, vaikka kokelas jäisi siitä pois. Ilmoittautuminen katsotaan aina myös yrityskerraksi, ellei lautakunta ole sitä päätöksellään mitätöinyt. Kokelaiden osallistumisoikeuden tarkistaa koulun rehtori. Koulun antaman suullisen ja kirjallisen informaation perusteella kokelaat ilmoittautuvat yotutkintoon ja valitsevat tutkintoaineensa käyttäen ohjeiston lomaketta 1 (syksyn 2015 tutkinto) ja lomaketta 4 (kevään 2016 tutkinto). Syksyllä 2015 arvosanoja korottavat tai tutkintoa täydentävät käyttävät lomaketta 3. Syksyn 2015 tutkintoon tulee ilmoittautua mennessä ja kevään 2016 tutkintoon mennessä. Ne kokelaat, jotka ovat osallistuneet syksyn 2015 yo-kirjoituksiin, voivat kuitenkin ilmoittautua koulun ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Kokelaan tekemästä kirjallisesta ilmoittautumisesta tulee selvitä, ilmoittautuuko hän tutkintoon, erillisiin kokeisiin, uusimaan hylättyä tai hyväksyttyä koetta tai täydentämään tutkintoa. Ilmoittautumisesta on myös käytävä selvästi ilmi kokeet, joihin kokelas ilmoittautuu sekä hänen valitsemiaan kokeita koskevat muut tiedot, mm. suoritetaanko koe pakollisena vai ylimääräisenä sekä minkä tasoiset kokeet kokelas aikoo suorittaa. Edelleen ilmoittautumisesta on käytävä sitovasti ilmi, osallistuuko kokelas tutkintoon lukion opiskelijana (kokelaslaji 1) vai ammatillisen tutkinnon suorittajana (kokelaslaji 3). Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta hyväksyä muutoksen ilmoittautumistietoihin vain, jos ilmoittautumisessa on todistettavasti tapahtunut virhe. Jos sinulla on luotettavasti todettu lukihäiriö, ota etukäteen yhteys rehtoriin. Lukihäiriö voidaan ottaa huomioon ensisijaisesti koetilanteen erityisjärjestelyin, joskus myös yhden kokeen arvioinnissa. Tutkintomaksut Ylioppilastutkintoon osallistumisesta kokelaat suorittavat tutkintomaksut koulun välityksellä ylioppilaslautakunnalle. Kokelaalle ei anneta todistusta, ennen kuin hän on suorittanut maksut. Jokainen kokelas maksaa perusmaksun 14 ja lisäksi maksun kultakin kokeelta 28. Koekohtaiset tutkintomaksut palautetaan vain saman kalenterivuoden aikana pyynnöstä kokelaalle siinä tapauksessa, että hänen ilmoittautumisensa on painavan syyn perusteella mitätöity, tai hän ei ole saanut osallistumisoikeutta kokeeseen. Maksut kerätään koulun ilmoittamalla tavalla. 18

19 Koepäivät SYKSYN 2015 KOEPÄIVÄT Kuullunymmärtämiskokeet ma 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/italia Kirjalliset kokeet pe äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe ma psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ke vieras kieli, pitkä oppimäärä pe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä 19

20 KEVÄÄN 2016 KOEPÄIVÄT Kuullunymmärtämiskokeet ma vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja ti toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/italia Kirjalliset kokeet pe äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto pe vieras kieli, pitkä oppimäärä ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä ke psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe 1.4. vieras kieli, lyhyt oppimäärä ma 4.4. äidinkieli, saame 20