Suomussalmen lukio Opetussuunnitelma 2013-

Transkriptio

1 Suomussalmen lukio Opetussuunnitelma Kuusi hyvää syytä olla Suomussalmen lukiossa viihtyisä oppimisympäristö lukiomme opettajat tietävät, mistä puhuvat mielenkiintoisia projekteja ja opintomatkoja ajanmukainen opetusteknologia monipuolinen kurssitarjonta aktiivinen oppilaskunta

2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja arvopainotukset Toimintakulttuuri, opiskeluympäristö ja työtavat Ohjaustyön suunnitelma... 3 Työnjako ja vastuut... 3 Rehtori... 3 Opinto-ohjaaja... 3 Ryhmänohjaaja... 3 Aineenopettaja... 3 Opiskelija Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet... 4 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys... 4 Hyvinvointi ja turvallisuus... 4 Kestävä kehitys... 4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus... 5 Teknologia ja yhteiskunta... 5 Viestintä ja mediaosaaminen Tuntijako Kieliohjelma Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain Tietostrategia Yhteistyö huoltajien kanssa Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus Opiskelijahuolto Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Opiskelijan oppimisen arviointi Arvioinnin tavoitteet Kurssisuorituksen arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Lukiodiplomit ja muut näytöt Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi... 36

3 2 Opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen määräykseen 33/011/2003: Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 1. Toiminta-ajatus ja arvopainotukset Vastuuntunto Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä kehitys Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Teknologia ja yhteiskunta Viestintä- ja mediaosaaminen Luovuus Itseluottamus Yhteistyökyky 2. Toimintakulttuuri, opiskeluympäristö ja työtavat Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Lukiossa tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen mm. oppilaskuntatoiminnan kautta. (Opetussuunnitelman perusteet 3.3.) Seuraavat asiakirjat laadittu: Järjestyssäännöt Kiusaamisen vastainen toimintamalli Päihdetoimintamalli Kriisitoimintamalli Tasa-arvosuunnitelma Turvallisuuskansio Erityisen tuen suunnitelma

4 3 3. Ohjaustyön suunnitelma Opinto-ohjaus on palvelujärjestelmä, jonka avulla edistetään opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja sosiaalista kypsymistä, kehitetään ura- ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja, edistetään koulutyön vaikuttavuutta ja lisätään hyvinvointia koulussa. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijaa valinta- ja päätöksentekotilanteissa selkä ohjata ja tukea häntä erilaisissa elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen toteuttamiseen osallistuu koko koulussa työskentelevä opetushenkilöstö. Työnjako ja vastuut Rehtori Luo ohjaukselle sellaiset toimintamahdollisuudet, että erilaisten ohjausmenetelmien ja työnjakojen toteuttaminen onnistuu. Tukee omalla toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan suunnittelua. Tiedottaa opiskelijoille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista. Opinto-ohjaaja Vastaa opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä rehtorin, vararehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa. Antaa luokkamuotoista, henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Vastaa jatkokoulutus- ja ammattisuunnitelmiin liittyvistä ohjauksellisista kysymyksistä ja huolehtii siitä, että opiskelijat oppivat käyttämään tarjolla olevia tietolähteitä ja yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Vastaa ammattikorkeakoulu- ja yliopistovierailuista. Vastaa neljännen vuoden opiskelijoiden, kaksoistutkinnon suorittajien ja aikuisopiskelijoiden ohjauksesta. Tekee yhteistyötä peruskoulun; Kainuun ammattiopiston; työvoima-, koulu- ja muiden viranomaisten kanssa. Ryhmänohjaaja Vastaa ryhmänsä lähiohjauksesta ja tiedottamisesta. Edistää yhteisöllisyyttä. Perehdyttää opiskelijat lukion toimintatapoihin, työskentelymuotoihin ja järjestyssääntöihin. Seuraa opiskelijoiden opintojen etenemistä ja puuttuu erityisesti etenemisesteisiin ja heikkenevään opintomenestykseen. Vastaa ryhmänohjaustuokioiden pitämisestä. Antaa henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Puuttuu ajoissa yhdessä rehtorin ja aineenopettajien kanssa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Pitää yhteyttä huoltajiin. Seuraa yo-infoihin osallistumista ja yo-kirjoituksiin ilmoittautumista. Aineenopettaja Ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa Puuttuu ajoissa yhdessä ryhmänohjaajien kanssa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin. Opiskelija Laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, johon kirjataan suunnitelma lukio-opintojen suoritusajasta ja sisällöstä. Opintojen sisältöjä ja ylioppilaskirjoituksia suunnitellessaan pohtii valintojaan suhteessa jatkokoulutussuunnitelmiinsa.

5 4 Seuraa oman opiskelusuunnitelmansa toteutumista ja päivittää sitä siten, että ohjaushenkilöstön on mahdollista seurata suunnitelmassa tapahtuneita muutoksia. 4. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Lukuvuosittain valmistelemme aihekokonaisuuksista työsuunnitelmaan painopistealueiden sisällöt. (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, 24-29) Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Korostamme jokaisen opiskelijan vastuuta omasta opiskelustaan, opiskeluympäristöstään ja koulu yhteisöstä. Opiskelijat ovat mukana heitä koskevassa päätöksenteossa. Opiskelijoiden edustajat osallistuvat tarpeen vaatiessa opettajien kokouksiin. Opiskelijat arvioivat koulun toimintaa palautekyselyissä. Vaalivuosina järjestämme vaalipaneelin oppilaskunnan ja opettajakunnan yhteistyönä (kunnallisvaalit, maakuntavaalit, valtakunnalliset vaalit). Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua yrittäjyyskurssiin. Jokainen lukiolainen kuuluu lukion oppilaskuntaan. Oppilaskunnan tehtävänä on vahvistaa opiskelijoiden yhteistoimintaa ja edistää opiskelua. Oppilaskunta järjestäytyy lukuvuosittain. Ohjausryhmät vallitsevat edustajansa oppilaskunnan hallitukseen. Puheenjohtaja valitaan oppilaskunnan yleiskokouksessa. Oppilaskunta laatii säännöt ja toimintasuunnitelman. Oppilaskunnan hallitus käyttää oppilaskunnan valtaa ja puhevaltaa. Toiminta dokumentoidaan (pöytäkirjat, toimintakertomukset). Oppilaskunnan hallitus nimittää oppilaskunnan edustajat erilaisiin virallisiin koulua ja opiskelua koskeviin elimiin. Oppilaskunnan hallitus käyttää opiskelijoiden ääntä esimerkiksi vuosittaisia työaikoja ja opetussuunnitelman asioita päätettäessä. Lain mukainen opiskelijoiden kuuleminen toteutuu välillisen demokratian mukaisesti oppilaskunnan hallituksen tai sen nimeämien opiskelijoiden kautta. Oppilaskunnan edustajat voivat osallistua opettajien kokouksiin. Oppilaskunnan hallitus järjestää erilaisia tapahtumia ja osallistuu markkinointiin. Oppilaskunnan toiminnasta vastaa oppilaskunnan ohjaava opettaja. Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointia ja turvallisuutta edistämme: Järjestämällä yhteisiä retkiä ja tapahtumia Puuttumalla esiin tuleviin ongelmiin varhaisessa vaiheessa (huolen harmaa vyöhyke) Kodin ja koulun yhteistyöllä Totuttamalla oppilaat työskentelemään yhdessä (esim. ryhmätyöskentelyyn) Kestävä kehitys Kestävän kehityksen periaatteet tulee esille opetuksessa useimmissa eri oppiaineiden (BI, GE, KE, FY, PS, HI, TE, EN, RU) lukiokursseissa. Kestävän kehityksen toteutuminen lukiossa edellyttää jokaiselta yhteisöön kuuluvalta aatteen omakohtaista sisäistämistä ja aktiivista paneutumista toimenpiteiden noudattamisissa. Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisen tehostaminen edellyttää mm. seuraavien seikkojen parantamista ja kehittämistä: jätteiden lajittelun tehostamista, esim. asianmukaisesti merkittyjen keruuastioiden lisäämistä luokkiin lukion tilojen ja piha-alueiden roskaantumisen välttämistä luokkien tilojen ja kalusteiden asianmukaista käyttöä

6 5 opetusvälineiden oikeita käyttötapoja sekä kuluneiden tai rikkoutuneiden välineiden huoltoa ja korjaamista kiinteistökulujen vähentämiseksi on mietittävä säästämiskeinoja itse kunkin on harkittava kestävän kehityksen kannalta paras koulumatkojen kulkutapa kouluruokailun kehittämistä, ruoantähteiden minimointia tietoiskujen, teema- ja siivouspäivien järjestämistä Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus Kiinnitämme huomiota hyviin tapoihin ja järjestyssääntöjen noudattamiseen. Pidetään yllä lukion perinteitä järjestämällä ylioppilasjuhlat, itsenäisyysjuhla, joulujuhla, vanhojen tanssit, vanhojen päivän iltajuhla ja penkinpainajaiset. Tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus käydä teatteri- ja konserttiesityksissä. Ystävyyskoulusopimusten mukainen yhteistyö Kalevalan keskikoulun ja Petroskoin koulun n:o 17 kanssa jatkuu. Mahdollistetaan opiskelijoiden osallistuminen EU-rahoitteisiin nuorisovaihto-ohjelmiin ja innostetaan heitä muuhun kansainväliseen toimintaan. Kansainvälisyyshankkeita Teknologia ja yhteiskunta Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Ainekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiatuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous. Viestintä ja mediaosaaminen Viestinnän käyttö ja viestintään liittyvien taitojen hiominen kuuluvat olennaisena osana äidinkielen ja kirjallisuuden kaikkiin pakollisiin kursseihin, joita on kuusi. Median eri osa-alueiden tarkastelu painottuu kuitenkin neljälle ensimmäiselle kurssille. Myös tekstitaitojen syventämisen (ÄI 8) sekä kirjoittamisen ja nykykulttuurin (ÄI 9) kursseihin sisältyy sekä mediatekstien analysointia että medioiden seurantaan liittyviä tehtäviä. Äidinkielen ja kirjallisuuden ensimmäisellä kurssilla kartoitetaan sosiaalisen median kenttää ja perehdytään hyvän verkkokeskustelun sääntöihin sekä keskustelua rajaavaan lainsäädäntöön. Lisäksi kurssilla käydään läpi lehtikirjoittamisen tavallisimmat tekstilajit. Äidinkielen toisella kurssilla perehdytään kuvien tulkintaan. Lisäksi opiskelijat pitävät lyhyitä esitelmiä katsomistaan sähköisen median asia- ja dokumenttiohjelmista. Kolmannella kurssilla analysoidaan sarjakuvaa, joka on painetun median perinteinen elementti. Neljännellä äidinkielen pakollisella kurssilla jatketaan journalististen tekstien, kuten reportaasien ja kolumnien, tarkastelua ja nyt nimenomaan retoriikan näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan maksetun viestinnän eli mainonnan käyttämiä keinoja. Kurssilla katsotaan myös dokumenttielokuva ja analysoidaan sitä. Mediasta kiinnostuneille on lukiossa tarjolla myös äidinkielen ja kirjallisuuden soveltaviin kursseihin kuuluva mediakurssi, joka alkaa syksyllä ensimmäisen jakson aikana ja päättyy kevätkaudella koulun oman lehden valmistuttua. Kurssilla perehdytään erityisesti painetun julkaisun tekemiseen, lehtikirjoittamiseen sekä verkkoviestintään. Kurssilaiset kantavat vastuun koulun oman, vuosittaisen julkaisun tekemisestä ja verkkosivujen kehittämisestä sekä paneutuvat oppilaitoksen viestintästrategian miettimiseen nimenomaan opiskelijan näkökulmasta. Vaikka viestintä- ja mediataitojen järjestelmällinen opiskelu kuuluu nimenomaan äidinkielen oppiaineeseen, hiovat opiskelijat näitä taitoja myös muiden oppiaineiden puitteissa esimerkiksi silloin, kun koulu tekee yhteistyötä paikallislehden kanssa. Koulu voi esittää lehdelle juttuideoita ja toisaalta tarjota sille opiskelijoiden tekemiä juttua. Oppilaitoksen ja lehden välinen yhteistyö antaa parhaimmillaan nuorille mahdollisuuden opetella sekä lehtikirjoittamista että taittamista käytännössä.

7 6 5. Tuntijako Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) Nuoret Aikuiset Oppiaine tai pakolliset syventävät pakolliset syventävät aineryhmä kurssit kurssit (väh.) kurssit kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet: - p-opetuksen 1-6 vuosiluokilta alkanut (A) p-opetuksen 7-9 vuosiluokilta alkanut (B) muut 16 6 Matematiikka: - lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet: 7 - Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet: 6 - Uskonto tai elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Taito- ja taideaineet: 5 - Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit muita lukion tehtävään vähintään 10 kuuluvia aineita ja Soveltavat kurssit aihekokonaisuuksia Kurssit yhteensä vähintään Kieliohjelma Suomussalmen kunnan kieliohjelma A1-kieli ENGLANTI A1-kielen opiskelu aloitetaan 3. luokalla. Kaikissa kouluissa opetetaan oppilaille yhteisenä kielenä englannin kieltä. Luokanopettaja voi halutessaan järjestää englannin kielen opetustuokioita jo esi- ja alkuopetusluokilla. A2-kieli SAKSA, VENÄJÄ Oppilaat voivat valita 5. luokalta alkavaksi vapaaehtoiseksi kieleksi saksan tai venäjän kielen. Samaa kieltä tarjotaan valittavaksi kolmena peräkkäisenä vuonna. A2-kielen valinta on vapaaehtoinen, mutta kun oppilas on valinnan tehnyt, hänen edellytetään osallistuvan opetukseen koko peruskoulun ajan. B1-kieli RUOTSI B1-kielenä opetetaan ruotsin kieltä. B1-kieli on kaikille pakollinen ja sen opiskelu alkaa 7. luokalta. Tämän lisäksi ruotsia voidaan tarjota myös lisäkurssina.

8 7 B2-kieli SAKSA, VENÄJÄ, RANSKA 8. luokalla valinnaisena alkavaksi kieleksi tarjotaan saksan ja venäjän kieltä. Näiden lisäksi voidaan tarjota myös ranskan kieltä. Kielen opiskelua voi jatkaa lukiossa tai painavista syistä johtuen aloittaa uudelleen B3-kielen opiskeluna. B3-kieli SAKSA, VENÄJÄ, RANSKA Lukiossa alkavana vieraana kielenä voidaan tarjota oppilaille valittaviksi saksan, venäjän ja ranskan kieltä. Kahden kurssin opiskelun jälkeen ryhmä yhdistetään B2-kielen ryhmään, mikäli opiskelijaryhmä jää alle 15. Monimuotoopiskeluna voi suorittaa myös muita kieliä, mikäli niitä on verkossa tarjolla. 7. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain Pakolliset ja syventävät kurssit ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia ja soveltavat ovat koulukohtaisia Äidinkieli ja kirjallisuus Noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Paikallinen kulttuuri ja ajankohtaiset asiat pyritään ottamaan huomioon kirja- ja tekstivalinnoissa, keskustelujen ja esitelmien aiheissa sekä tutustumiskohteita valittaessa. Yhteistyötä paikallisen median, teatterin ja mahdollisesti kansalaisopiston kanssa. Pakolliset kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Suoritetaan ensimmäiseksi. Ei sovellu itsenäiseen opiskeluun. Opiskellaan viestinnän perusasioita. Harjoitellaan kaikessa opiskelussa tarpeellisia keskeisiä äidinkielen taitoja: tekstien ymmärtämistä, monenlaista kirjoittamista, ryhmässä työskentelyä, keskustelutaitoa ja esitelmien ja puheenvuorojen pitämistä. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Eritellään ja tulkitaan erilaisia tekstejä. Syvennetään tekstikäsitteistön tuntemusta. Harjoitellaan tietolähteiden hyödyntämistä ja oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä. Lisätään suullisen viestinnän taitoja. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskellaan, kun 1. (mieluiten myös 2.) kurssi on suoritettu. Syvennetään käsitystä kirjallisuudesta ja tutustutaan kaunokirjallisuuden eri lajeihin: epiikkaan, lyriikkaan ja draamaan. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan esittäviin taiteisiin: teatteriin, elokuvaan, ehkä lausuntaan. Analyysien lisäksi fiktiivistä kirjoittamista ja kaunokirjallisuuteen liittyvää suullista viestintää. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskellaan vaikuttamisen keinoja ja tapoja. Harjoitellaan niiden huomaamista kirjoista ja muista medioista. Vaikuttamaan pyrkivää kirjoittamista ja puhumista. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Osallistuminen edellyttää 3. kurssin suorittamista. Tutustutaan länsimaisen kirjallisuuden aikakausiin ja tyylisuuntiin sekä tärkeimpiin kirjailijoihin. Eritellään tekstejä eri näkökulmista ja hiotaan omaa ilmaisua. Jonkin verran kielenhuoltoa. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Tutustutaan suomalaisuuteen sekä kielen ja kirjallisuuden merkitykseen kansallisen, kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajina. Perehdytään suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Syvennetään puheviestintään liittyviä tietoja ja taitoja. Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita varten, esim. keskustelua, neuvottelua, kokoustekniikkaa ja tilannepuheita. Mahdollisesti myös koulun ulkopuolisia tilanteita. (Huom. abiturienteilla vapaaehtoinen puhumisen koe.)

9 8 Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Syvennetään ja monipuolistetaan taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä. Tutustutaan tekstitaidon kokeen vaatimuksiin. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Sopii suoritettavaksi viimeisenä kouluvuonna. Keskustellaan ja kirjoitetaan runsaasti ajankohtaisista aiheista. Syvennetään kriittistä lukutaitoa ja kirjallista ilmaisua kohti lukion päättötason vaatimuksia (esseekoe). Harjoitellaan toisten tekstien pohjalta kirjoittamista (aineistokirjoitus). Kielenhuoltoa tarpeen mukaan. Ylioppilaskoeohjeet. Soveltavat kurssit Mediakurssi (ÄI10) Tämä kurssi suoritetaan tavallisesti yhden lukuvuoden aikana. Tutustutaan mahdollisesti alan ammattilaisen perehdyttämänä lehtikirjoittamiseen. Kirjoitetaan tekstejä koulun omaan tiedotuslehteen ja osallistutaan vuosikertomuksen tekoon. Mahdollisesti kirjoitetaan myös muihin lehtiin. Ilmaisutaidon peruskurssi (ÄI11) Ei edellytä minkään lukion kurssin suorittamista. Ei sovi itsenäiseen opiskeluun. Kurssilla pyritään estojen ja jännittämisen lievittämiseen ja mielikuvien vapauttamiseen. Harjoitellaan puhe- ja liikeilmaisua sekä tehdään erilaisia improvisaatioita. Ehkä valmistellaan esitys katsojillekin. Lukemisen kurssi (ÄI12) (koulukohtainen; toteutetaan tilanteen mukaan) Osallistuminen edellyttää 3. kurssin suorittamista. Suoritustapa 1: Oppitunnit: luetaan runsaasti yhdessä valittua kirjallisuutta, josta keskustellaan ja kirjoitetaan. Kirjoitetaan myös fiktiivisiä tekstejä. Numeroarviointi. Suoritustapa 2: Itsenäisesti: tutkielma kirjallisuuden alalta tai lukupäiväkirja vähintään kahdeksasta lukulistan teoksesta. Numeroarviointi tai suoritusmerkintä. Ilmaisutaidon jatkokurssi (ÄI13) Tarkoitettu ilmaisutaidon peruskurssin suorittaneille. Harjoitellaan edelleen ilmaisun perusvalmiuksia ja perehdytään teatteritaiteen perusteisiin. Käydään teatterissa. Valmistellaan oma esitys mahdollisesti yhteistyössä musiikin tai kuvaamataidon kanssa. Suomi toisena kielenä (S2) Niille, joiden äidinkieli ei ole suomi, järjestetään suomen kielen opetusta tilanteen mukaan. Tällöin otetaan huomioon opiskelijoiden määrä ja heidän kielitaitonsa. Pääsääntöisesti he ovat mukana äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla, mutta arvioinnissa on otettava huomioon, että he opiskelevat suomea toisena kielenä. Pyritään toteuttamaan ainakin kurssien S21 (perusteet hallintaan) ja S29 (valmistautuminen ylioppilaskokeeseen) erillisopetus. Lisäksi tukiopetusta. Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) Englannin kieli Pakolliset kurssit Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Kurssilla kehitetään perusopetuksessa hankittuja taitoja, vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa ja harjoitellaan keskustelutaitoja. Aihepiirinä on jokapäiväinen elämä ja kanssakäyminen. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Harjoitellaan kirjoittamista ja puheviestintää sekä vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Kurssin aihepiirinä ovat vapaa-aika, harrastukset ja matkailu.

10 9 Opiskelu ja työ (ENA3) Opiskeluun ja työelämään liittyvää suullista ja kirjallista viestintää harjoitellaan. Vankennetaan rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä tekstinymmärtämistä ja kuuntelutaitoja. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Oman maan ja muiden maiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit tarjoavat mahdollisuuden lukemisen taitojen harjoittamiseen. Puhuminen ja erilaisten tekstien kirjoittaminen kuuluvat myös kurssiin. Kulttuuri (ENA5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihepiiriin liittyvän oman tuotoksen valmistelu ja esittely muodostavat osan kurssista. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Kurssin aiheina ovat tieteenalat, tekniikka, viestintä ja talouselämä, ja niitä käsittelevän kielen ymmärtäminen painottuu. Kirjoittamistaitojen hionta jatkuu. Pakollisten kurssien suositeltu opiskelujärjestys: ensin ENA1, sitten ENA2 ja ENA3 vapaassa järjestyksessä, ja niiden jälkeen ENA4, ENA5 ja ENA6 vapaassa järjestyksessä. Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen ja ylioppilaskokeessa tarvittavien taitojen harjoittamiseen. Syventävän kurssin ENA7 voi opiskella pakollisen kurssin ENA4 jälkeen, ENA8 opiskellaan aina viimeiseksi. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8) Kurssikokeena on suullisen kielitaidon koe, josta saa erillisen todistuksen. Soveltavat kurssit Tukikurssi lukion alussa (ENA9) Yläasteen ja lukion opiskelua niveltävä kurssi. Englantia maailmalla (ENA10) Ulkomailla tai kotimaassa kouluajan ulkopuolella suoritettu englannin kurssi. Kertauskurssi abeille (ENA11) Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi, jolla harjoitellaan kuullun- ja luetunymmärtämistä, kerrataan kielioppia ja kirjoitetaan. Ruotsin kieli (B1) Pakolliset kurssit Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Keskeiset sisällöt: koulu, vapaa-aika, harrastukset, ystävät - kerrataan ja laajennetaan peruskoulussa opittuja kielioppiasioita: substantiivien ja verbien taivutus, sanajärjestys Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Keskeiset sisällöt: nuorten elämä ja asuminen -kielioppiasioita: sivulauseet, adjektiivin taivutus ja vertailumuodot, tavallisimpia pronomineja Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Keskeiset sisällöt: Suomi Pohjolassa ja Euroopassa, suomalaiset ja suomenruotsalaisuus -kielioppiasioita: pronominit

11 10 Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Keskeiset sisällöt: elämänarvot, ihmissuhteet, yhteiskunnallisia ilmiöitä -kielioppiasioita: verbimuotoja, esim. konditionaali, futuuri, infinitiivi Elinympäristömme (RUB5) Keskeiset sisällöt: luonto, ympäristö, joukkoviestimet -kielioppiasioita: verbioppia Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Keskeiset sisällöt: -maailmanlaajuisia ilmiöitä, yhteiskunnallinen vaikuttaminen -kieliopin kertausta Soveltavat kurssit Tukikurssi (RUB8) Lukion alussa peruskoulussa opittua kieliainesta kertaava ja vahvistava kurssi Muualla suoritettu ruotsin kurssi (RUB9) Ulkomailla tai kotimaassa suoritettu ruotsin kurssi Kertauskurssi abeille (RUB10) Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi, jolla harjoitellaan kuullun- ja luetunymmärtämistä, kerrataan kielioppia ja kirjoitetaan. Saksan kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (SAB2) Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21) Kurssin aihepiireinä ovat nuorten jokapäiväinen elämä; koti, koulu, ystävät ja harrastukset. Kurssin aikana kerrataan ja laajennetaan aiemmin opittua sanastoa ja rakenteita. Puheen ymmärtämisen ja puhumisen ohella harjoitellaan myös kirjoittamista kurssin aihepiireistä. Kurssilla korostuu aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (puhutaan omista harrastuksista ja osallistutaan sosiaaliseen toimintaan ja kulttuurielämään). Ennen ja nyt (SAB22) Tutustutaan asumiseen Saksassa maalla ja kaupungissa ennen ja nyt, sekä arkielämään, kuten ostosten tekeminen, terveys, ravintolassa asioiminen, teatteri ja perhejuhlat. Harjoitellaan selviytymistä kurssin aihepiireihin liittyvissä kielenkäyttötilanteissa. Kurssilla korostuu aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus. Meillä ja muualla (SAB23) Kurssin aikana opitaan kertomaan omasta kotimaasta suullisesti ja kirjallisesti sekä tehdään vertailuja oman maan ja saksankielisten maiden välillä. Aihepiireinä ovat mm. ruokaperinteet, musiikki ja urheilu harrastuksena sekä maantiede ja nähtävyydet. Kurssilla korostuu aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus viestintäosaamisen ohella.

12 11 Yhteinen maapallomme (SAB24) Kurssin aikana tutustutaan monipuolisesti saksankielisiin maihin ja niiden erityispiirteisiin. Harjoitellaan asioimaan esim. virastoissa ja hotellissa. Kurssilla korostuvat aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, sekä Hyvinvointi ja turvallisuus. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB25) Kurssin aihepiireinä ovat ihmissuhteet, koulunkäynti, opiskelu ja ammatinvalinta sekä myöhemmät tulevaisuudensuunnitelmat. Tutustutaan mahdollisesti internetin välityksellä opiskelumahdollisuuksiin saksankielisissä maissa. Kurssilla korostuvat aihekokonaisuudet viestintä- ja mediaosaaminen sekä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys käsiteltäessä nuorten nykyiseen ja tulevaan elämään liittyviä asioita. Yhteinen maapallomme (SAB26) Käsitellään esim. saksankielisen alueen musiikkia, elokuvaa, kirjallisuutta ja teatteria, sekä tutustutaan saksalaiseen ruoka- ja juomakulttuuriin. Mahdollisesti esitelmiä tai ryhmätöitä kulttuurin alalta. Kurssilla korostuu aihekokonaisuus Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä Viestintä- ja mediaosaaminen. Tiede ja tekniikka (SAB27) Kurssin aiheita ovat viestintä, tieteen ja tekniikan tulevaisuus. Harjoitetaan kaikkia kielitaidon alueita, kuullun- ja luetunymmärtämistä, suullista ja kirjallista ilmaisua. Tällä kurssilla korostuu aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta. Luonto ja kestävä kehitys (SAB28) Kurssin aikana käsitellään luontoa ja ympäristönsuojelua. Painotetaan kuullun- ja luetunymmärtämistä sekä kirjoittamista. Valmentautumista ylioppilaskirjoituksiin.. Aihekokonaisuus kestävä kehitys korostuu. Lukiossa alkava oppimäärä (SAB3) Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31) Kurssilla opitaan, tervehtimään, esittäytymään ja hyvästelemään, kertomaan perheestä ja itsestä, asioimaan puhelimessa, sopimaan tapaamisesta, kertomaan lomasuunnitelmista ja säästä. Painotetaan kielen suullista käyttöä. Kurssilla korostuvat aihekokonaisuudet viestintä- ja mediaosaaminen (tervehdykset, esittäytyminen) sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurientuntemus (ensituntuma saksankielisiin maihin). Näin asiat hoituvat (SAB32) Harjoitellaan selviytymistä jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten matkustaminen, ostosten teko, majoittuminen ja ateriointi, lääkärissä käynti. Kurssilla on runsaasti puheen ymmärtämisen ja puhumisen harjoituksia. Kurssilla korostuvat aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (matkailutilanteet ja korrekti viestiminen) ja hyvinvointi ja turvallisuus. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33) Kurssin aihepiireinä ovat nuorten jokapäiväinen elämä, ystävät, harrastukset, asuminen ja juhlat. Kurssin aikana kerrataan ja laajennetaan aiemmin opittua sanastoa ja rakenteita. Puheen ymmärtämisen ja puhumisen ohella harjoitellaan myös kirjoittamista kurssin aihepiireistä. Kurssilla korostuu aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (puhutaan omista harrastuksista ja osallistutaan sosiaaliseen toimintaan ja kulttuurielämään). Meillä ja muualla (SAB34) Kurssin aikana tutustutaan keskieurooppalaiseen maaseutuun ja suurkaupunkeihin, historiaan, maan

13 12 tietoon ja nähtävyyksiin sekä tehdään vertailuja oman maan ja saksankielisten maiden välillä. Kurssilla korostuu aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus viestintäosaamisen ohella (saksankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet, lomanviettomahdollisuudet). Ennen ja nyt (SAB35) Kurssin aiheina ovat tietokone, tiedemiehen esittely, eläinsuojelu, ympäristönsuojelu ja huumeongelma. Aikaisempaa vaativampia luetun- ja kuullunymmärtämisenharjoituksia. Kurssilla korostuu aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus sekä kestävä kehitys ). Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB36) Kurssin aihepiireinä ovat ihmissuhteet sekä omat kiinnostuksen kohteet. Laaditaan kirjoitelmia ja opitaan kertomaan suullisesti kurssin aihepiireistä. Kurssilla korostuu aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys käsiteltäessä nuorten nykyiseen ja tulevaan elämään liittyviä asioita. Kulttuuri (SAB37) Saksan kieli, Saksa ja saksalaiset, saksalaisten Suomi-kuva, Suomen ja Saksan kauppasuhteet sekä suomalainen musiikki Saksassa ovat tämän kurssin aiheina. Kuullun- ja luetunymmärtämisharjoituksia sekä puhe- ja kirjoitusharjoituksia. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus korostuu. Yhteinen maapallomme (SAB38) Kurssin aiheina ovat tulevaisuuden suunnittelu, saksalaisen taiteilijan esittely, urheilu, saksalainen lehdistö ja kirjallisuus. Tehdään mahdollisesti esitelmiä joltain kulttuurin alalta. Kurssilla korostuu aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Ranskan kieli Peruskoulun vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (RAB2) Vapaa-aika ja harrastukset (RAB21) Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Harjoitellaan ääntämistä ja puhumista omista ja toisten harrastuksista keskustelemalla. Kurssilla korostuu aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (puhutaan omista harrastuksista ja osallistutaan sosiaaliseen toimintaan ja kulttuurielämään). Meillä ja muualla (RAB22) Kurssin aikana tutustutaan esim. ranskankielisten maiden maantietoon, historiaan, nähtävyyksiin ja lomanviettomahdollisuuksiin, sekä tehdään vertailuja oman maan ja ranskankielisten maiden välillä. Kurssilla korostuu aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus viestintäosaamisen ohella (ranskankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet, lomanviettomahdollisuudet). Ennen ja nyt (RAB23) Kurssin aiheina ovat esim. terveys, hyvinvointi ja asuminen. Painotetaan puheviestintää ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla korostuu aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus (aiheena mm. terveys). Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB24) Aihepiireinä ovat koulu, myöhempi opiskelu ja työelämä sekä tulevaisuudensuunnitelmat. Tutustutaan mahdollisesti ranskalaisten yliopistojen tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin. Kurssilla korostuu aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys käsiteltäessä nuorten nykyiseen ja tulevaan elämään liittyviä asioita. Kulttuuri (RAB25) Kurssin aihepiireinä ovat esim. ranskankielisten maiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Mahdollisesti esitelmiä tai ryhmätöitä joltain kulttuurin alalta. Kurssilla korostuu aihekokonaisuus Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä Viestintä- ja mediaosaaminen.