KESKI POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Opiskeluhuollon suunnitelma 2014

Transkriptio

1 KESKI POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Opiskeluhuollon suunnitelma 2014

2 Sisällys 1. Opiskeluhuolto Opiskeluhuollon tukiryhmät Opiskeluhuollon kuntatasoinen suunnittelu ja koordinointi Opiskeluhuollon ohjausryhmä Opiskeluhuoltoryhmä Hyvinvointiryhmä Yksilökohtainen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset Tiedonsiirto yksilökohtaisessa opiskeluhuoltotyössä Opiskeluhuollon kokonaistarpeen arviointi Yhteisöllisen opiskeluhuollon palvelut Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta (omavalvonta) Opintososiaaliset palvelut Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuollon palvelut Opettaja yhteisöllisen opiskeluhuollon toimija Opinto ja uraohjaus Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen Opiskelijahuollon tukitoiminta Opiskelijahuollon tukihenkilö/etsivä... 21

3 Koulunkäyntiavustaja Asuntolatoiminta Kokkolan ammattiopisto, ammattikampus Kannuksen toimipaikka Kaustisen toimipaikka Perhon Toimipaikka Kälviän toimipaikka Asuntola ja vapaa aikatoiminnan laatukriteerit Opiskeluhuollon sidosryhmäyhteistyö Opiskeluterveydenhoito Ensiapu ja sairaanhoito Kansainvälisen toiminnan edellyttämä terveydenhuolto Oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta Hammashuolto Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi ja kuraattoripalveluja Kuraattori Psykologi Oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö Psyykkisellä oppimisympäristöllä Verkostoyhteistyö Oppilaitoksen ja kodin välinen yhteistyö Saattaen vaihto yhteistyö perusopetuksen ja työ ja elinkeinotoimiston välillä Yhteistyö lastensuojelulain mukaan Mielenterveys ja yhteistyö toimijoiden kanssa Päihteet ja yhteistyö toimijoiden kanssa Päihteiden käytön tunnistaminen Toimintaohjeet Yhteistyö työ ja elinkeinotoimiston kanssa Ammatinvalinnanohjaus Työnhakijaksi ilmoittautuminen Kuntoutusneuvonta Maahanmuuttaja Työvoiman palvelukeskus Yhteistiedot Kokkotyösäätiö Yhteistyö nuorisotoimen kanssa Kriisitilanteiden hallinta Koulukiusaaminen, syrjintä Milloin on kyse kiusaamisesta? Milloin on kyseessä syrjintä?... 49

4 7.3 Keski Pohjanmaan koulutusyhtymän toimintaohjeet kiusaamis ja syrjintätilanteissa Opettaja tai koulun henkilökuntaan kuuluva loukkaa opiskelijaa Opiskelija loukkaa opettajaa tai muuta henkilökuntaa Miten toimin kiusaamis ja syrjintätilanteissa? Kirjallinen varoitus Määräajaksi erottaminen Luokasta poistaminen Opiskelijan kuuleminen Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen Perheessä tapahtuva väkivalta Väkivallasta voivat kertoa seuraavat merkit ja oireet: Onnettomuus tai tapaturma Panttivankitilanne Vakava väkivalta tai sen uhka toimintaohjeet oppilaitoksille Jatkotoimet Väkivallanuhka Pommiuhkaus Kriisin käsittely ja jälkihuolto oppilaitoksessa Miten puhua luokissa? Käsittely nuorten kanssa Yhteistyö vanhempien kanssa Avuntarpeen tunnistaminen Välittömiä reaktioita ja oireita Kriisit ja tiedotusvälineet Yleisiä periaatteita Kuolemantapauksesta kertominen Muistaminen koulussa Opiskelijahuoltoa tukevaa projektitoimintaa SORA säädökset Terveydentilavaatimukset Opiskeluoikeuden peruuttaminen Opiskeluoikeuden peruuttaminen/ rikosrekisterimerkintä Kurinpito Varoitus Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi Opiskeluoikeuden pidättäminen Opiskelijahuoltoon liittyviä linkkejä YHTEYSTIEDOT... 74

5 1. Opiskeluhuolto Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuollon järjestämisen ohjeissa ja oppaissa käytetään myös tavoitteen mukaista käsitettä opiskeluhyvinvointi. Lisäksi yleisesti käytössä ovat termit opiskelijahuolto ja opiskelijapalvelut. Tässä käytetty opiskeluhuolto termi perustuu oppilas ja opiskelijahuollon lakitekstiin. Huollon voi jatkossakin korvata hyvinvointi tai palvelut sanalla. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko opiskeluyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia 1) koulu ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, 2) opiskeluhuollon psykologi ja kuraattoripalveluja 3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa ja 4) erityisoppilaitosten ylläpitäjien järjestämiä sosiaali ja terveyspalveluja. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa on myös yksittäisen opiskelijan asioiden käsittely opiskeluhuoltoryhmissä. opiskelijaryhmää koskevan asian käsittely silloin, kun ryhmän opiskelijoiden henkilöllisyys on tunnistettavissa. Opetussuunnitelman mukaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ennalta ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Hyvinvoiva oppimisympäristö tarkoittaa ammatillisen koulutuksen järjestämisen tarkastelua terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Hyvinvoivan oppimisympäristön mallissa on määritelty terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keskeiset toimenpiteet johtamisen, opetuksen järjestämisen, opetuksen sisältöjen ja opetuksen tukipalvelujen toteuttamisessa. 1.2.Opiskeluhuollon tukiryhmät Opiskeluhuollon kuntatasoinen suunnittelu ja koordinointi Keski Pohjanmaan ammattiopistolla on velvollisuus huolehtia opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä siten, että palvelut ovat opiskelijoille helposti saatavilla, tasa arvoisesti ja laadukkaasti järjestettyjä. Kuntien johdolla on kuitenkin kokonaisvastuu opiskeluhuollon moniammatillisen yhteistyön johtamisesta ja siitä, että palvelut ovat myös riittävän yhtenäiset riippumatta siitä, missä ja kuka niitä järjestää. Koulutuksen järjestäjä toteuttaa opiskeluhuollon yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus (1287/2013). Kunnilla tulisi olla johdon valtuuttamana lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtoryhmä, joka valmistelee lapsia, nuoria ja perheitä koskevat stratgiat ja suunnitelmat (mm. lastensuojelulain mukaisen hyvinvointisuunnitelman) sekä tukee päätösten toimeenpanoa vastaa hallinnonalat ylittävän toiminnan edellytyksistä (voimavarat) sopii muiden monialaisten ryhmien vastuista ja työnjaosta (mm. opiskeluhuollon ohjausryhmä)

6 Toimenpiteet Kunnan johto sopii lasten, nuorten ja perheiden palvelujen hallinnonalat ylittävän johtamisen järjestämisestä: Miten järjestetään hallinnonalat ylittävä johtaminen? lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtoryhmän nimeäminen johtoryhmän toiminnan ohjaus ja yhteydenpito kunnan strategiseen päätöksentekoon (esim. maininta kunnan ohjesäännön mukaan)? Mitkä ovat hallinnonalat ylittävän lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtoryhmän tehtävät? strateginen suunnittelu ja suunnittelun integroituminen kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta vastaaminen hallinnonalat (ja muut rajat) ylittävän toiminnan koordinointi ja kehittäminen sekä yhtenäisistä toimintaperiaatteista sopiminen johtoryhmän suhde ja palvelualakohtaisiin ryhmiin (alle kouluikäiet, kouluikäiset =opiskeluhuollon ohjausryhmä, nuoret)

7 Kunnan johto sopii lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin seuraamisesta sekä palvelujen ja oppimisen seuraamisesta ja suunnittelun tietoperustasta: Mitä tietoa (tunnuslukuja, indikaattoreita) tarvitaan kokonaiskuvan saamiseksi opiskelijoiden tilanteesta ja palveluista kunnassa? opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi, elinolot ja turvallisuus opiskelijan ja perheiden tuen tarpeet oppiminen ja opiskelu ml. oppimistulokset opiskelijoiden ja perheiden osallisuus oppilaitosyhteisöiden ja ympäristöjen terveellisyys, turvallisuus ja hyvinvointi opiskeluhuollon palvelujen riittävyys suhteessa tarpeisiin opiskeluhuoltoon liittyvä hallinnonalat ylittävä yhteistoiminta opiskeluhuollon palvelujen käyttö, saatavuus ja riittävyys opiskeluhuoltoon kohdistuneet kustannukset? Mitä opiskeluhuoltoon liittyvää vertailutietoa käytetään ja miten sitä saadaan? THL:n joka toinen vuosi tekemä kouluterveyskysely THL:n TEAviisarin tuottama vertailutieto muut kansalliset ja paikalliset seurannat ja selvitykset (myös kansainsäliset WHO:n koululaistutkimus) laajoista terveystarkastuksista tehtävät yhteenvedot opiskeluympäristön joka kolmas vuosi tehtävät tarkastukset Keneltä tietoa kerätään? lapset, nuoret ja vanhemmat, koulussa ja palveluissa työskentelevät Miten vastuut tietojen kokoamisessa ja tuottamisessa jakautuvat eri tahoille? Kunta, lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtoryhmä, opiskelu huollon ohjausryhmä, oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä Kuka tai mikä taho vastaa tiedon muokkaamisesta ja välittämisestä suunnittelijoille, päätöksentekijöille, ryhmille ym.? kunnan toiminnan ja talouden suunnittelu kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ml. opiskeluhuollon osuus kunnan / järjestäjän oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnitelmat. Perälä & al.2014, 54. Keski Pohjanmaan ammattiopisto vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu ja opiskeluhuollon palvelut tuotetaan yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Ammattiopiston osalta opiskeluhuolto rakentuu seuraavaan kuvion mukaisesti:

8

9 1.2.2.Opiskeluhuollon ohjausryhmä Keski Pohjanmaan ammattiopistossa on koulutuksen järjestäjä tasoinen opiskeluhuollon ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat rehtori, toimialapäälliköt ja edustajat toimialoittain/ammattiryhmittäin (kuraattori, opinto ohjaus, erityisopetus, asuntolaedustaja, terveydenhoitaja,) mukaan lukien opettaja ja opiskelijaedustajat. Puheenjohtajana on hyvinvointialan toimialapäällikkö, sihteerinä opiskelijahuollon koordinaattori. Ryhmä kokoontuu kaksi neljä kertaa vuodessa. Mukana voi olla myös sidosryhmien edustus. Ryhmän tehtävänä on suunnittelu tavoitteen asettelu, linjanveto, kehittäminen, ohjaus ja arviointi/omavalvonta. Ohjausryhmässä ei käsitellä yksittäisten opiskelijoiden asioita. Ryhmä tekee esityksiä johtotiimille ja johtoryhmälle. Toimenpiteet Järjestäjäkohtainen opiskeluhuollon ohjausryhmä sopii opiskeluhuollon johtamisesta: suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista kunnassa / kuntayhtymässä: Miten ohjausryhmä organisoi toimintansa ja sopii yhteistoiminnasta? puheenjohtaja, sihteeri, toimintakäytännöt, vastuut, tiedotus yhteistoimin eri tahojen kanssa o toimialojen johto o lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtoryhmä o oppilaitosten opiskeluhuoltoryhmät o opiskeluhuoltoa ja erityispalveluja tuottavat tahot o muu yhteistyötahot (poliisi, järjestöt, seurakunta) o opettajat, opiskelijat ja vanhemmat Miten ohjausryhmä laatii opiskeluhuollon osuuden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ottaen huomioon oppilaitosten toiveet? Miten ohjausryhmä suunnittelee, toteuttaa, seuraa ja arvioi opiskeluhuoltoa kunnanssa/kuntayhtymässä? sopii yhdessä oppilaitosten opiskeluhuollon tehtävistä oppilaitoksissa? järjestää oppilaitosten toiminnan ohjauksen ja tuen? kehittää ja yhtenäistää toimintatapoja ja käytäntöjä? Miten oppilaitosten opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista seurataan? yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutuminen yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutuminen (mm. tuen / palvelun saatavuus, riittävyys, laatu, osallisuus, yhteistyö) opiskeluhuollon toimintaa ohjaavien periaatteiden toteutuminen Miten opiskeluhuollon ohjausryhmän toimintaa arvioidaan ja kehitetään? Opiskeluhuoltoryhmä Toimialakohtaiset opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Ryhmien puheenjohtajina toimivat toimialapäälliköt. Ryhmän on myös mahdollisuus käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Ryhmiä muodostettaessa on varmistettu opetuksen, opinto ohjauksen, erityisopetuksen, psykososiaalisten palvelujen, terveydenhoidon ja asuntoloiden edustajien kuuluminen ryhmiin. Ryhmien tehtävänä on toimialakohtainen opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi. Toiminnassa korostuu yhteisöllisyys. Suunnittelu ja kehittämistyössä kuullaan opiskelijoita. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Ryhmä tekee tarvittaessa esityksiä ohjausryhmälle.

10 Hyvinvointiryhmä Lisäksi on toimipaikkakohtaiset/opintoalakohtaiset hyvinvointiryhmät, joiden tehtävänä turvata opiskelun ja arjen sujuvuus, osallisuus ja yhteisöllisyys. Ryhmiä vetää toimipaikan nimeämä vastuuhenkilö Yksilökohtainen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä Ryhmä on tapauskohtainen asiantuntijaryhmä, johon voi kuulua lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, opinto ohjaaja, ryhmänohjaaja, asuntolanohjaaja tai muu opiskelijan kannalta keskeinen opettaja tai opiskelijan nimeämä henkilö. Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon tai oppilaitoksen henkilökunnan edustaja, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Ryhmälle tulee määritellä käyttöoikeus opiskeluhuollon kertomukseen ja ryhmän valitsemaa vastuuhenkilöä koskee kirjaamisvelvoite. Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään tehtävään 1.3. Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset Yksilöllisen opiskeluhuollon järjestämiseen liittyvistä henkilörekistereistä ja opiskeluhuollon kertomuksista säädetään oppilas ja opiskelijahuoltolain 21. pykälässä. Koulutuksen järjestäjän vastuulla olevien opiskeluhuoltorekisterin ja opiskeluhuollon kertomusten lisäksi yksilöllisen opiskeluhuollon toteutuksessa käytetään myös terveydenhuollon ja sosiaalitoimen rekistereitä ja asiakirjoja. Sähköisten rekistereiden ja kertomusten on oltava teknisesti sellaisia, että tietojen kirjaamisesta ja lukemisesta jää loki merkintä. Opiskelijalla ja alaikäisen opiskelijan huoltajalla on oikeus saada tietää mitä tietoja hänestä on rekistereihin ja kertomuksiin merkitty ja ketkä ovat hänen tietojaan käyneet lukemassa. Tietojen luovuttajan on varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti. Yksilökohtaisesta opiskeluhuoltotyöstä tehdään kirjaukset, jotka kattavat tarpeelliset opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen tarvittavat tiedot. Kirjauksia voidaan tehdä useisiin eri rekistereihin, mutta opiskeluhuoltoa koskevat rekisterit ovat aina erillisiä oppilaitoksen opetuksen tai koulutuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä rekistereistä. Terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat kaikki opiskelijoiden yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Opiskeluhuollossa työskenteleviä terveydenhuollon ammattihenkilöitä ovat muun muassa terveydenhoitajat, lääkärit ja psykologit. Terveydenhuollon ammattilaisille laadittu opas potilasasiakirjojen laatimisesta ja käsittelystä (STM 2012:4) ohjeistaa tekemään asiakkaan potilaskertomukseen merkinnät myös potilaan taudinmäärityksen tai hoidon kannalta merkittävästä puhelinneuvottelusta, muusta vastaavasta konsultaatiosta ja hoitoneuvottelusta. Merkinnöistä on käytävä ilmi konsultaation tai neuvottelun ajankohta, asian käsittelyyn osallistuneet henkilöt sekä tehdyt hoitoratkaisut ja niiden toteuttaminen. Jos konsultaation antaja voi tunnistaa potilaan, myös hänen on tehtävä oman toimintayksikkönsä potilasasiakirjoihin merkinnät antamastaan konsultaatiovastauksesta, tai hänelle on jäätävä antamansa vastauksen tiedot muulla tavoin. Potilasasiakirjoista säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sekä sosiaali ja terveysministeriön

11 asetuksessa potilasasiakirjoista (798/2009). Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukseen. Näitä säätelee laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Monialainen yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö eli asiantuntijaryhmissä tehtävä työ kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen. Tämä koskee sekä opiskeluhuollon tarpeeseen liittyviä selvittelyjä että suunniteltujen ja sovittujen opiskeluhuollon tukitoimien toteuttamista ja tilanteen seuraamista. Kirjausvastuu ryhmän toiminnan kannalta välttämättömistä opiskelijaa koskevista tiedoista on asiantuntijaryhmän vastuuhenkilöllä. Kuitenkin myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia. Opiskeluhuoltokertomus laaditaan opiskelijakohtaisesti jatkuvaan aikajärjestyksessä etenevään muotoon. Tarkoituksena on turvata, että opiskeluhuollon tarpeen selvitysprosessi ja sen pohjalta toteutetut toimenpiteet sekä niiden perusteet tulevat asianmukaisesti dokumentoiduiksi. Näin opiskeluhuollon kulloinenkin tilannearvio ja sen pohjalta tehdyt suunnitelmat ja toimenpiteet voidaan perustaa loogisesti kaikkiin tarpeellisiin ja saatavilla oleviin asiatietoihin. Tiedot ovat myös jatkossa käytettävissä varmemmin, riippumatta työntekijävaihdoksista, lomista tai sairastapauksista. Lisäksi kaikkien osapuolten, erityisesti opiskelijan mutta myös työntekijöiden, oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että tiedot säilyvät tallennettuina ja muuttumattomina myös mahdollisten tulevaisuudessa toteutettavien selvitysten ja toimenpiteiden pohjaksi. Opiskeluhuoltokertomukseen kirjataan luonnollisesti opiskelijan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muuten vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan nimi sekä yhteystiedot. Samoin merkitään jokaisesta kirjauksesta erikseen kirjauksen tekijä sekä hänen ammatti tai virka asemansa ja kirjauksen päivämäärä. Opiskeluhuollon asiakkuudesta kirjataan asiakkuuden aihe eli syy miksi moniammatillinen yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö on käynnistetty asian vireillepanija eli huolen havainnut henkilö, joka on ollut aloitteellinen asiantuntijaryhmän kokoamisessa tiedot asian käsittelystä asiantuntijaryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän virkaasemansa opiskelijan tilanteen selvittämisen ja seurannan aikana toteutetut toimenpiteet, esimerkiksi tehdyt lääketieteelliset tai psykologiset tutkimukset tai yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet, sekä niiden tulokset tai vaikutukset opiskelijan tilanteeseen asiantuntijaryhmän kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon. Asiantuntijaryhmän ensimmäisen tapaamisen kohdalla kirjataan aina asiakkuuden aihe ja asian vireillepanija, mutta seuraavissa jatketaan suoraan edellisen kirjauksen tiedoista kirjaten vain se, keitä uudessa tapaamisessa on ollut läsnä ja mitä uutta on tehty ja seurannassa todettu edellisen tapaamisen jälkeen. Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja työskentely perustuvat opiskelijan ja ikätasoisesti huoltajan suostumukseen. Saadut suostumukset on hyvä kirjata opiskeluhuoltokertomukseen sen lisäksi, että alkuperäiset kirjalliset suostumukset arkistoidaan. Opiskeluhuoltokertomukset muodostavat opiskeluhuoltohuoltorekisterin. Sen ylläpitäjänä on opetuksen järjestäjä, joka vastaa myös henkilötietojen käsittelystä. Tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Jos opiskeluhuoltorekisteristä luovutetaan tietoa sivulliselle, on aina kirjattava mitä tietoja ja kenelle sivulliselle on annettu sekä se, millä perusteella tietojen luovutus on tapahtunut. Toimenpiteet Opiskeluhuoltoryhmä sopii, miten oppilaitoksessa huolehditaan yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön asiamukaisesta kirjaamisesta: Miten huolehditaan siitä että opiskeluhuoltoon osallistuva henkilöstö tuntee henkilötietoja koskevan lainsäädännön?

12 Miten varmistetaan, että kaikilla opiskeluhuoltoon osallistuvilla ammattilaisissa on tieto lainmukaisista kirjaamiskäytännöistä? Miten opiskelijoille ja huoltajille tiedotetaan kirjaamiskäytännöistä ja muodostuvista rekistereistä sekä heille kuuluvasta tarkastusoikeudesta? 1.4.Tiedonsiirto yksilökohtaisessa opiskeluhuoltotyössä Yksilökohtaisessa opiskeluhuoltotyössä käsiteltävä opiskelijakohtainen tieto on henkilötietolain mukaan salassa pidettävää. Julkisuuslain mukaan tällaiset tiedot ovat salassa pidettäviä riippumatta siitä, kenen viranomaisen asiakirjoihin niitä sisältyy. Säännökset koskevat tiedonsiirtoa kaikissa eri muodoissaan; kirjallisena, sähköisesti, suullisesti, anonyyminä asiayhteydestä yksilöitävänä tai eleillä ja ilmeillä. Tällaisia tietoja voidaan oppilaitoksen moniammatillisessa opiskeluhuoltotyössä siirtää toiselle työntekijälle ainoastaan asiakkaan suostumuksella tai lakiin kirjatun salassapidon poikkeuksen perusteella. Opiskelijan tai silloin, kun hän ei iän ja kehitystasonsa mukaisesti ole kykenevä itse asiaa päättämään, huoltajan suostumus on ensisijainen tapa siirtää opiskeluhuoltotyössä tarvittavaa tietoa. Suostumus on annettava vapaaehtoisesti ja siinä tulee yksilöidä riittävästi mitä tietoja, missä tarkoituksessa ja kenelle ollaan luovuttamassa. Siten tulevaisuuteen suuntautuvat tiedonsiirtoluvat, esimerkiksi koko kouluajalle annettu suostumus siirtää mitä tahansa tietoa kenelle tahansa tarvittaessa, ei ole juridisesti pätevä. Useissa erityislaeissa on säännöksiä, joiden perusteella tietoja voidaan luovuttaa ilman suostumusta. Opiskeluhuoltotyössä tärkeimpiä ovat lastensuojelulain, perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain asiaa koskevat säädökset. Avoimuuden ja itsemääräämisoikeuden tavoitteiden toteuttamiseksi on usein perusteltua kysyä asianomaisen hyväksyntää niissäkin tilanteissa, joissa luovutus perustuu lakiin. Niissä opiskelijan tai huoltajan kielto ei kuitenkaan voi estää luovutusta. Avoimuuden periaatteen mukaisesti on lain perusteella tehdystä tiedonsiirrosta hyvä aina kertoa asianosaisille. Tiedon siirrosta tehdään asianmukaiset kirjaukset potilaskertomukseen, kuraattorin asiakaskertomukseen ja opiskeluhuoltokertomukseen; mitä tietoa, kuka on luovuttanut ja kenelle. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla, kuten asiantuntijaryhmän jäsenillä, on lupa vaihtaa opiskeluhuollon järjestämiseksi välttämätöntä tietoa keskenään salassapidon estämättä. Lisäksi heillä on salassapidon estämättä oikeus luovuttaa opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle tiedot, jotka ovat välttämättömiä tämän järjestäessä ja toteuttaessa opiskelijan yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Ryhmä kootaan aina kuitenkin opiskelijan ja ikätasoisesti huoltajan suostumuksella. Suostumusta pyydettäessä on opiskelijalle ja huoltajalle selkeästi kerrottava sen samalla oikeuttavan myös edellä mainittuun tiedonsiirtoon. Kun kyseessä on tilanne, jossa tietojen saantiin oikeutettu taho pyytää tietoja, on luovutuspyyntö syytä vaatia etukäteen kirjallisena ja peruteltuna. Pyynnöstä tulee ilmetä asiakkaan kirjallinen suostumus tai säännös, johon luovutus perustuu sekä riittävä tilanteen ja tiedontarpeen kuvaus. Näin tietojen luovuttaja voi varmistua siitä, että luovutus on lainmukainen ja arvioida, mitä tietoja pyytäjä tarvitsee ja on oikeutettu saamaan. Hätätilanteessa erityinen kiireellisyys saattaa edellyttää joustavuutta. Perälä & al. 2014, Toimenpiteet Opiskeluhuoltoryhmä sopii tiedonsiirtoon yksilökohtaisessa opiskeluhuoltotyössä liittyvistä käytännöistä: Miten oppilaitoksessa huolehditaan siitä, että henkilöstö tuntee tietojen siirtoon liittyvän lainsäädännön? Miten tiedonsiirtoon liittyvät käytänteet pysyvät yhtenäisinä oppilaitoksessa?

13 Miten tietojen asianmukaista ja riittävää siirtoa tuetaan? Mitä suostumuslomakkeita käytetään? Miten huolehditaan siitä, että opiskelijat ja huoltajat ovat tietoisia oppilaitoksen tiedonsiirtokäytännöistä ja omista oikeuksistaan? Perälä & al. 2014, Opiskeluhuollon kokonaistarpeen arviointi Keski Pohjanmaan ammattiopistossa on kuultu opiskelijakuntaa ennen kuin opiskeluhuoltosuunnitelma on vahvistettu. Keski Pohjanmaan ammattiopistossa on tehty opiskeluhuoltosuunnitelmaa varten arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Arviossa on otettu huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja oppimisympäristöihin liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa on hyödynnetty monipuolisesti edellä mainittuihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa kertynyttä tietoa ja kokemusta sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatua palautetietoa. Liitteenä on toimipaikkakohtaiset arviot Yhteisöllisen opiskeluhuollon palvelut Keski Pohjanmaan ammattiopistossa on kuvattu käytettävissä olevia yhteisöllisen opiskeluhuollon palveluita sekä niihin liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteena on opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Yhteistyötavat ja toimenpiteet opiskelijoiden ja/tai heidän huoltajiensa osallisuuden vahvistamiseksi

14 Kotiväen illat Wilma tiedottamisen välineenä Avointen ovien päivät Äidit ja kasit Ryhmäytymispäivä Yhteisöpäivät (yhteisöpäivä koordinaattori) Yläkoulujen vanhempain illat Opiskelijakunta Tutor toiminta (asuntola) Liikuntapäivät Hyvinvointipäivät Liikennevalistus Vuosisuunnitelman mukaiset teemapäivät Keke ja savuttomuusryhmän teemat Vanhempain yhdistys tavoitteena Moniammatillinen yhteistyö oppimisympäristöjen terveellisyyden, turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin tarkastamiskäytäntöjä varten Toimipaikkakohtaiset terveydellisten olojen tarkastuskertomukset Turvallisuuskävelyt Poistumisharjoitukset ja vaarallisten tilanteen hallinta toimipaikkojen sisällä Työsuojelutarkastukset Kriisiryhmien kokoontumiset ja toimintasuunnitelmat Verkostojen kanssa tehdään laajasti yhteistyötä. Esimerkkejä yhteistyöstä ovat mm. kuraattori, opiskeluterveydenhoidon ja psykologipalveluiden järjestäminen, yhteistyö etsivän nuorisotyön, seurakunnan ja poliisin kanssa. Yhteistyössä järjestetään myös hyvinvointimessut. Työkykypassi, asuntolapassi sekä kulttuuri ja harrastepassi ovat osoituksena yhteistyöstä, jota tehdään opiskelu ja työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon opetuksen sekä ammatillisten tutkinnon osien opetuksen välillä. Ammattiosaajan työkykypassi tarjoaa ammattiin opiskeleville mahdollisuuden saada tietoa, taitoa ja motivaatiota oman työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Opetusministeriö ja Opetushallitus käynnistivät keväällä 2006 työkykypassin kehitystyön, jonka taustalla oli huoli tulevaisuuden ammattiosaajien toiminta ja työkyvystä ja jaksamisesta. Tutkimusten mukaan ammattiin opiskelevien

15 liikunta on vähäistä ja tupakointi ja alkoholin käyttö runsasta, eikä muukaan terveyskäyttäytyminen tue työkykyä. Työkykypassin käyttöönotto aloitettiin ammatillisessa koulutuksessa syksyllä Työnhaussa opiskelija voi hyödyntää työkykypassia osoittamalla tulevalle työnantajalleen olevansa toiminta ja työkyvystään huolehtiva ammattiosaaja. Opintoja viideltä osa alueelta Ammattiosaajan työkykypassi muodostuu viidestä eri osa alueesta: toiminta ja työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen, ammatin työkykyvalmiudet, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä työkykyvalmiuksien vahvistaminen. Opiskelija kerää jokaiselta osa alueelta vähintään 40 tunnin työmäärän tai osoittaa muulla tavoin saavuttaneensa osa alueelle valtakunnallisesti määritetyt tavoitteet. Suorituksia voi kerätä opinnoista tai harrastus ja vapaa ajantoiminnasta niin oppilaitoksessa kuin sen ulkopuolellakin Työkykypassin toteuttamisen tueksi on suunniteltu ALPO.fi hyvinvointiportaali. Sivustolta löytyy tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista, eri alojen työkyvyn haasteista ja työelämästä. Portaalia voi myös hyödyntää työkykypassin sähköisenä huoltokirjana sekä harjoitus tai harrastuspäiväkirjana, jonka avulla opiskelija voi seurata liikuntansa riittävyyttä ja monipuolisuutta. SAKU ry, osoitteessa: Tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä tiedotetaan perusasteen opinto ohjaajien ja terveydenhoitajien toimesta. Kpedun sivuilla on niistä lyhyt kuvaus, samoin hakuoppaissa. Koulutukseen osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin liittyvä toimenpiteet o o o o o o o o o Varoituskäytänteet Wilma Kodin ja koulun yhteistyö Etsivänuorisotyö Osallisuus Opiskelijahuolto Puuttuminen poissaoloihin Yhteistyö toimipaikkojen ja asuntoloiden välillä Ryhmänohjaaja ja opettaja ovat varhaisen puuttumisen kannalta keskeisiä toimijoita Koulutuksen keskeytymistä ehkäisevät toimenpiteet o o o o o Opiskelijahuolto ja erityisopetus riittävät palvelut Ryhmänohjaajan rooli, varhainen puuttuminen ongelmiin Lisäopetus ja tukiopetus Ryhmänohjaus Vaihtoehtoiset opintopolut 2+1, tuotantokoulu, työvalta, omapolku, T1 tason itse tehtävät kurssit, valintatarjotin, avoin ammattiopisto tyyppinen toiminta

16 Erityisesti uudisrakentamisen yhteydessä otetaan huomioon esteettömän oppimisympäristön turvaaminen ja tapaturmien ehkäisemiseminen, perehdytään myös esteettömyys oppilaitoksissa oppaisiin Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut Tässä opiskeluhuoltosuunnitelmassa on määritelty opiskelijoiden käytettävissä olevat yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamistavat sekä kuvattu yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin sekä opintojen edistämiseksi ja seuraamiseksi Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta (omavalvonta) Oppilas ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013, 26 ) määrätään opiskeluhuollon toteutumisen omavalvonnasta ja 13 :ssä opiskeluhuoltosuunnitelman seurannasta. Sen lisäksi, mitä edellä mainituissa on säädetty, koulutuksen järjestäjän tulee määritellä menettelytavat ja toimenpiteet, joilla se seuraa opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Opiskeluhuoltosuunnitelmassa tulee määritellä seurattavista asioista, tietojen kokoamisessa käytettävistä menetelmistä, seurannan aikataulusta sekä vastuussa olevista tahoista. Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä, miten seurantatietoja käsitellään ja hyödynnetään opiskeluhuollon kehittämisessä sekä miten keskeisistä tuloksista tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille. Taulukkoa työstetään syksyllä Seurantamenetelmä Aikataulu ja vastuutaho Seurantatietojen hyödyntäminen opiskelijahuollon kehittämisessä Miten keskeisistä tuloksista tiedotetaan opiskelijoita Olo ja päättökyselyt Tasa arvo ja yhdenvertaisuuskysely Niina Patrikainen Syky ja kevät Niina Patrikainen Joka 3. vuosi syksy Erityisopetuskysely Dialoog, AE tiedottaa Joulukuu Asuntolakysely Dialoog, AE tiedottaa

17 Joulukuu Kouluterveyskysely Dialoog, AE tiedottaa Joka 2. vuosi kevät Läpäisyluvut tutkinnoittain OPH, AE tiedottaa Marraskuu Hojks keskeyttäneet OPH, AE tiedottaa Opintonsa keskeyttäneet Marraskuu Niina Patrikainen Joulukuu

18 2. Opintososiaaliset palvelut 2.1 Opintotuki Opintotuen tarkoituksena on turvata opiskeluaikaisen toimeentulon rahoitus siltä osin, kun rahoitusta ei katsota vanhempien velvollisuudeksi tai toimeentuloa ei ole muulla tavoin turvattu. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. ( Opintoraha Opintoraha on valtion maksama avustus, joka maksetaan kuukausittain opiskelukuukausien ajan, opiskelun on oltava päätoimista. Opintorahan myöntämisen yleiset edellytykset ovat samat kuin opintotuessa yleensä. Opintorahaa ei voi saada, jos on alle 17 vuotias, koska siihen asti on oikeus lapsilisään. Opintorahaa voi saada 17 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta alkaen. Opintorahan määrä riippuu oppilaitoksesta, iästä, asumismuodosta, siviilisäädystä ja tietyissä tilanteissa myös vanhempien tuloista. Vanhempien tulot voivat kokonaan estää opintorahan saannin tai joko pienentää tai korottaa opintorahan määrää lukien työssäoppimisen tai harjoittelun perusteella maksettava palkka taikka oppilaitokselta saatu apuraha ei enää estä opintorahan myöntämistä Asumislisä Asumislisää voi saada, vaikka ei opintorahaan iän puolesta olisikaan oikeutettu, muutoin tuen myöntämisen edellytykset ovat suunnilleen samat kuin opintotuessa yleensäkin. Asumislisää voi saada vain opiskelukuukausilta sellaiseen asuntoon, josta käsin voi suorittaa opintoja. Asumislisää ei saa kesäkuukausien aikana, paitsi jos opiskelu on päätoimista kesällä ja opiskelija on oikeutettu kesäopintotukeen. Suomessa opiskelevan asumislisä on 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista (menot välillä 33, e/kk), asumislisän määrä on siten 26,90 201,60 euroa kuukaudessa, 252 euroa/kk ylittävää asumismenoa ei oteta huomioon.

19 2.1.3 Opintolaina Opintolaina on valtion takaama laina, jonka joutuu aikanaan maksamaan takaisin. Jos opiskelijalle on myönnetty opintolainan valtiontakaus, hän voi hakea lainaa valitsemastaan pankista. (260 /400 kuukaudessa alkaen.) Pankissa kannattaa selvittää opintolainan ehdot ja takaisinmaksuaikataulu. Opintolainan valtiontakaus myönnetään hakemuksesta opintorahaa tai aikuiskoulutustukea saavalle. Lainatakaus voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien. Vaikka opiskelija ei saisi opintorahaa, voi hän saada kuitenkin lainatakauksen, jos on vuotias, eikä asu vanhempien luona, opiskelee muussa oppilaitoksessa kuin lukiossa eikä voi saada opintorahaa vanhempien tulojen perusteella. Opiskelija voi saada lainatakauksen vanhempien tuloista riippumatta. on alle 17 vuotias, ei asu vanhempien luona, opiskelee muussa oppilaitoksessa kuin lukiossa eikä voi saada opintorahaa, koska on oikeutettu lapsilisään. Opiskelija voi saada lainatakauksen vanhempien tulorajojen puitteissa Koulumatkatuki Koulumatkatukena korvataan päivittäisten koulumatkojen kustannukset. Tuki on tarkoitettu lukio opintoja tai ammatillisia opintoja suorittaville. Koulumatkatukea voi saada, kun nämä ehdot täyttyvät: Yhdensuuntaisen koulumatkan on oltava opiskelijan asunnolta oppilaitokseen vähintään 10 kilometriä lyhintä reittiä kulkien. Koulumatkan kustannuksien on ylitettävä 54 euroa kuukaudessa. Omavastuuosuus korvataan alle 20 vuotiaille ensimmäistä tutkintoa suorittaville. Opiskelijalla on oltava viikon aikana vähintään 7 koulumatkatukeen oikeuttavaa yhdensuuntaista koulumatkaa vähintään 18 perättäisen kalenteripäivän ajan. Myös yli 100 kilometriä ylittävältä koulumatkan osuudelta aiheutuvat matkakustannukset korvataan, jos opiskelija käyttää koulumatkaansa joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää kuljetusta. Omaa matkustustapaa, esimerkiksi omaa autoa käytettäessä, matkakustannukset korvataan edelleen enintään 100 kilometriltä (yhdensuuntainen koulumatka). Koulumatkatuki myönnetään lukuvuoden opiskeluajan todellisen keston mukaan 1 12 kuukaudeksi. Lukuvuoden tukikuukausien enimmäismäärän rajoitus 9 kuukauteen poistuu. Jos lukuvuoden opiskeluaika on esimerkiksi (9 täyttä kuukautta ja vähintään 18 päivää), koulumatkatuki voidaan myöntää 10 kuukaudeksi; opiskelija saa ostotodistukseen 10 ostokertaa ja oman matkustustavan mukainen koulumatkatuki maksetaan opiskelijan tilille 10 kuukaudelta. Koulumatkatuki voidaan opiskelijan hakemuksesta myöntää oman matkustustavan perusteella, vaikka opiskelija käyttää tai voisi käyttää joukkoliikennettä, jos opiskelijan koulumatka tai matkustustapa vaihtuu useita kertoja lukuvuoden aikana. Koulumatkatuen oma matkustustapa tarkoittaa sitä, että koulumatkatuki maksetaan kuukausittain opiskelijan tilille. Jos tuki voidaan myöntää oman matkustustavan perusteella, opiskelija saa käyttää koulumatkallaan mitä tahansa matkustustapaa. Mahdolliset joukkoliikenteen liput opiskelija ostaa tällöin normaaliin (opiskelija)hintaan, eli koulumatkatuen ostotodistusta ei saa käyttää lippua ostettaessa. 17

20 Tieto saatavilla: koulutuksen järjestäjän www sivuilla opistojen opiskelijan oppaissa ja www sivuilla esitteitä infopisteissä LAADULLISET KRITEERIT Ohjaus ja opastus opintososiaalisiin etuihin vastuutettu MÄÄRÄLLISET KRITEERIT Opintososiaalisista palveluista tiedottaminen. Tieto saatavilla: koulutuksen järjestäjän www sivuilla opiston opiskelijan oppaissa ja www sivuilla esitteitä infopisteissä 3. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuollon palvelut 3.1. Opettaja yhteisöllisen opiskeluhuollon toimija Ammattiopiston opettajan tehtävänä on opiskelijan taitojen ja tietojen kehittäminen sekä opiskelijan ammatillisen kasvun ja yhteiskuntavastuun tukeminen. Opettaja vastaa osaltaan opiskelijoiden opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta ja osallistuu oppilaitoksen opiskelijoiden ohjaukseen ja kasvatukseen. Tiedottaa ryhmänohjaajalle opiskelijan poissaoloista tai muista opiskeluun liittyvistä vaikeuksista, antaa opiskelijoille palautetta ja seurata opintojen suoritusta sekä tehdä moniammatillista yhteistyötä sekä yksikön sisällä että yksikön sidosryhmien kanssa. Opettaja pitää yhteyttä elinkeinoelämään, opiskelijoiden huoltajiin ja muihin sidosryhmiin ja huolehtia osaltaan opetus ja kasvatustyöhön liittyvästä järjestyksestä, turvallisuudesta ja taloudellisuudesta 3.2. Opinto ja uraohjaus Oikea aikaisella opinto ja uraohjauksella edistetään opiskelijoiden elinikäisen oppimisen avaintaitoja, henkilökohtaisesti sopivalle alalle hakeutumista sekä opintojen läpäisyä ja työuralle kiinnittymistä. Uraohjausta tarvitaan erityisesti nivelvaiheissa perusopetuksesta toiselle asteelle sekä toiselta asteelta työelämään tai jatkokoulutukseen. Opinto ohjauksen rooli opiskeluhuollollisena toimintana korostuu erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksessa ja tuessa sekä poissaoloihin tai muihin opiskelua haittaaviin ongelmiin liittyvissä kysymyksissä. Opinto ohjaus on koko oppilaitoksen tehtävä. Päävastuu suunnittelusta ja toteutuksesta on opinto ohjaajilla. Ammatillisten oppilaitosten ohjauspalvelujen tulee edistää myös perusopetuksessa olevien tietoa ja kokemuksia ammatillisesta koulutuksesta