Opetusministeriön toimenpide-ehdotukset tutkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa. Tampereen yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetusministeriön toimenpide-ehdotukset tutkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa. Tampereen yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä"

Transkriptio

1 Opetusministeriön toimenpide-ehdotukset tutkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa Tampereen yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä Katja Tommiska Tutkija, sosiaalipolitiikan ja -työn laitos, Tampereen yliopisto,

2 1. JOHDANTO KYSELYYN VASTANNEET OPISKELIJAT OPISKELIJOIDEN SUHTAUTUMINEN TUTKINNON TAVOITEAJASSA SUORITTAMISEEN TÄHTÄÄVIIN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIIN ASENNOITUMINEN YLEMMÄSTÄ KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTAMISESTA SAATAVAAN HYÖTYYN NUORTEN YLIOPPILAIDEN YLIOPISTO-OPINTOJEN ALKAMISEN NOPEUTTAMINEN YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTAMISEN OPISKELUAIKA JA SIIHEN LIITTYVÄT TEKIJÄT Väite 1: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen nykyisin käytettävä keskimääräinen opiskeluaika kuusi vuotta on liian pitkä aika Väite 2: Nykyisen osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua Väite 3: Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuuden 160 ov ylittävien ylimääräisten opintoviikkojen suorittaminen pidentää opiskeluaikaa merkittävästi Väite 4: Lukukausien aikana annettavan opetuksen määrä on liian vähäistä, mikä pidentää merkittävästi opiskeluaikaa Väite 5: Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi vaadittavat opinnot ovat liian laaja-alaisia suhteessa opintojen suorittamisen keskimääräiseen tavoiteaikaan viisi vuotta Väite 6: Opintojen aikainen työssäkäynti pidentää opiskeluaikaa merkittävästi MITKÄ TEKIJÄT EDESAUTTAISIVAT TUTKINNON SUORITTAMISTA TAVOITEAJASSA? OPINTOTUEN KEHITTÄMINEN MILLAISEEN SUUNTAAN? YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON TAVOITEAJASSA SUORITTAMISTA HIDASTAVAT TEKIJÄT YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON TAVOITEAJASSA SUORITTAMISTA EDISTÄVÄT TEKIJÄT YHTEENVETO

3 TAULUKOT 1. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen aloittamista nopeuttavat keinot (prosentteina) 7 3. Onko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen keskimäärin käytettävä kuuden vuoden opiskeluaika liian pitkä (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 4. Onko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen keskimäärin käytettävä kuuden vuoden opiskeluaika liian pitkä (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu sukupuolen mukaan) 5. Nykyisen osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 6. Tutkinnon laajuuden (160 ov) ylittävät opinnot pidentävät opiskeluaikaa merkittävästi (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 7. Lukukausina annettavan opetuksen vähäinen määrä pidentää opiskeluaikaa (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 8. Ovatko ylemmät korkeakoulututkinnon opinnot liian laaja-alaiset suhteessa viiden vuoden tavoiteaikaan (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 9. Opintojen aikainen työssäkäynti pidentää opiskeluaikaa merkittävästi (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tavoiteajassa edesauttavat keinot Opintotuen kehittämisvaihtoehdot Opintotuen kehittämisvaihtoehdon C vastaukset luokiteltuna Kymmenen opiskelijoiden mainitsemaa yleisintä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista hidastavaa tekijää (määrät ja prosentit) 14. Opiskelijoiden ilmoittamat tutkinnon suorittamista tavoiteajassa hidastavat tekijät teemoittain (vastausten lukumäärät ja prosentit, puuttuvia havaintoja 18) 15. Opiskelijoiden ilmoittamat tutkinnon suorittamista tavoiteajassa edistävät tekijät (vastausten lukumäärät ja prosentit, puuttuvia havaintoja 43) KUVIOT 1. Usko korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä Nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen aloittamista nopeuttavat keinot. 7 2

4 1. Johdanto Kyselyllä selvitettiin Tampereen yliopiston opiskelijoiden suhtautumista julkisuudessa esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin, joilla tähdätään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisajan lyhentämiseen. Kysely suoritettiin verkkokyselynä, joka julkaistiin ja se oli verkossa asti. Vaikka kyselyn oli ilmoitettu kestävän asti, huomioitiin myös 8.4. jälkeen tulleet vastaukset (n kpl). Aineiston keruu suoritettiin e-lomakkeella. Kyselyn perusjoukon muodostavat Tampereen yliopistossa kevätlukukaudella 2004 läsnä olevaksi kirjoittautuneet ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat, joiden keskuudesta kerättiin näyte opiskelijoiden ainejärjestöjen myötävaikutuksella. Näyte koottiin siten, että kymmenelle eri tiedekuntien opiskelijoita edustavalle ainejärjestölle 1 lähetettiin sähköpostitse pyyntö välittää jäsenilleen tietoa kyselystä. Kymmenestä ainejärjestöstä viisi ilmoitti välittäneensä tietoa kyselystä jäsenilleen, muut eivät ole olleet kyselyn tekijään yhteydessä. Kyselyyn vastasi 355 opiskelijaa, joista kaksi 2 ei täyttänyt vastaajalle asetettuja kriteerejä ja jotka siten jouduttiin poistamaan kyselyaineistosta. Kyselyn edustavuutta ei ole mahdollista arvioida tilastotieteellisin yleistettävyyden kriteerein, koska tutkimuksen näytettä ei ole koottu koko perusjoukosta vaan osasta sitä. Tiedossa ei ole esimerkiksi sitä, kuinka monta potentiaalista vastaajaa ainejärjestöjen postituslistat ovat tavoittaneet. Tutkimusraportti jakautuu kahteen lukuun, joista ensimmäisessä muodostetaan kuvaus kyselyyn vastanneista opiskelijoista. Toisessa luvussa kuvataan opiskelijoiden suhtautumista kyselyn teemaan: julkisuudessa esitettyihin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisajan lyhentämiseen tähtääviin toimenpide-ehdotuksiin. Kyselyn kysymysten muotoilussa on käytetty pohjana opetusministeriön julkaisujen 3 Opintotukea ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa koskeva toimenpideohjelma ja Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma linjauksia ja toimenpide-ohjelmia. 1 Ainejärjestöt: Lexica, Cortex, Boomi, Patina, SOS, Teema, VOO, Staabi, Mentor ja Tampereen lääketieteen kandidaattiseura. 2 Toinen poistetuista kyselyvastauksista oli Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijan jättämä vastaus ja toinen oli oma kokeiluvastaukseni. 3 Julkaisut: Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma (2003) Opetusministeriö; Kurri, Eero (2003) Opintotukea ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa koskeva toimenpideohjelma. Opetusministeriö. 3

5 2. Kyselyyn vastanneet opiskelijat Kyselyyn vastasi 353 opiskelijaa, joista 75 % oli naisia ja 25 % miehiä. Vastaajat olivat valtaosin 25-vuotiaita tai sitä nuorempia (70,7 %). Opiskelijoiden keski-ikä oli 24,6 vuotta ja nuorin vastanneista oli 19-vuotias, kun taas vanhin vastaaja oli 51-vuotias. Perhesuhteeltaan vastaajat olivat pääsääntöisesti joko avo- tai avioliitossa (50 %) tai ns. sinkkuja (39%). Kyselyyn vastanneista 43 % opiskelee kauppa- ja hallintotieteitä, 32 % humanistisia tieteitä ja 14 % yhteiskuntatieteitä, minkä lisäksi kyselyyn ovat vastanneet myös informaatiotieteiden, kasvatustieteiden ja lääketieteen opiskelijat. Valtaosa vastanneista (73 %) on aloittanut opinnot vuonna 2000 tai sen jälkeen. Opintoviikkoja kyselyyn vastanneille opiskelijoille oli kertynyt keskimäärin 99,8 opintoviikkoa. Huomionarvoista opintoviikkojen osalta on niiden varsin pitkä vaihteluväli (6 opintoviikosta 292 opintoviikkoon) sekä ylemmän korkeakoulututkinnon laajuuden eli 160 opintoviikon laajuisten opintojen suorittaneiden yllättävän suuri osuus vastaajajoukossa (13 %). Kyselyssä tiedusteltiin opiskelijoilta myös lukuvuoden aikaista työntekoa. Lukuvuoden aikana koko- tai osapäivätoimisesti ilmoitti työskentelevänsä 43 % vastaajista, kun taas 57 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä lukuvuoden aikana joko satunnaisesti tai ei lainkaan. Taulukkoon 1 on koottu kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden keskeisiä taustatietoja. 4

6 Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot PROSENTTI- LUKUMÄÄRÄ OSUUS SUKUPUOLI nainen mies (missing 2) IKÄ yli 31 PERHESUHDE sinkku avo/avioliitossa yksinhuoltaja muu TIEDEKUNTA humanistinen yhteiskuntatiet. kauppatiet./hallintotiet. informaatiotiet. kasvatustiet. lääketiet. OPINTOJEN ALOITTAMISVUOSI tai aiemmin OPINTOVIIKKOJEN MÄÄRÄ 32 tai alle yli 160 TYÖSKENTELY LUKUVUODEN AIKANA kokopäivätoimisesti osapäiväisesti satunnaisesti ei lainkaan , KAIKKI (missing 1) ( missing 2) (missing 7) (missing 8) (missing 5) (missing 3) 5

7 3. Opiskelijoiden suhtautuminen tutkinnon tavoiteajassa suorittamiseen tähtääviin toimenpide-ehdotuksiin 3.1. Asennoituminen ylemmästä korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen katsotaan yleisesti olevan väylä ns. parempiin töihin. Kyselyyn vastanneita opiskelijoita pyydettiin arvioimaan seuraavia ylempää korkeakoulututkintoa koskevia väitteitä: Ylempi korkeakoulututkinto on investointi tulevaisuuteen: se avaa ovet keskimääräistä paremmin palkattuun työhön. Ylempi korkeakoulututkinto on väylä päästä mielenkiintoiseen ja haastavaan työhön. Ylempi korkeakoulututkinto on riskisijoitus: se ei useinkaan valmista ammattiin eikä siten takaa työpaikkaa tutkinnon jälkeen. Ylempi korkeakoulututkinto on kokenut inflaation: maistereita on liikaa, minkä vuoksi kaikille ei riitä koulutusta vastaavaa työtä. Kysymyksiin annettujen vastausten pohjalta on muodostettu mittari, jolla selvitetään opiskelijoiden asennoitumista ylempään korkeakoulututkintoon: uskovatko he sen suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä vai eivät (Kuvio 1). Kuvio 1. Usko korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä. USKO HYÖTYYN ei lainkaan (1,7%) ei kovinkaan vahva (21,1 %) melko vahva (64,1%) hyvin vahva (13,1%) Valtaosa eli 77 % opiskelijoista uskoo ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä: 13 % uskoo vahvasti ja 64 % melko vahvasti. Vastaajista vajaat 25 % ei usko joko kovinkaan vahvasti (21 %) tai ei usko lainkaan (2 %) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä. Ylempi korkeakoulututkinto ei siis ole kokenut inflaatiota opiskelijoiden joukossa vaan sen suorittamisesta uskotaan olevan hyötyä työelämässä Nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen alkamisen nopeuttaminen Nuorten ylioppilaiden korkea-asteen opintojen aloittamisiän toivotaan alenevan, koska ns. suurten ikäluokkien eläköitymisen arvioidaan aiheuttavan lähivuosikymmeninä merkittävää työvoimapulaa. Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmassa (2003) on tuotu esille useita eri keinoja, joiden avulla olisi mahdollista aikaistaa nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen alkamista. Mainitusta ohjelmasta on kyselyyn poimittu neljä erilaista opintojen aloittamisen aikaistamiseen tähtäävää keinoa: opinto-ohjauksen kehittäminen jo lukiossa, ylioppilastutkinnon arvosanojen huomioiminen pääsykokeissa nykyistä paremmin, aloituspaikkakiintiöt uusille ylioppilaille ja aloituspaikkojen vähentäminen korkeakoulututkinnon jo suorittaneilta. 6

8 Opiskelijoita pyydettiin valitsemaan mielestään paras vaihtoehto. Valmiiden vaihtoehtojen sijasta vastaajat saattoivat valita kyselyssä vaihtoehdon Jokin muu keino ja esittää samalla oman näkemyksensä asiasta. Ylivoimaisesti parhaana keinona opiskelijat pitivät lukioaikaisen opinto-ohjauksen kehittämistä (65%). Seuraavaksi eniten kannatusta sai vaihtoehto Jokin muu keino, jonka valitsi 13 % vastaajista. Vähiten kannatusta sai ajatus aloituspaikkojen kiintiöinnistä uusille ylioppilaille. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Nuorten ylioppilaiden pääsyä yliopisto-opintojen alkuun nopeuttavat keinot (prosentteina) KEINOT Missing parempi opinto-ohjaus lukiossa yo-tutkinnon arvosanat paremmin huomioon valinnassa aloituspaikkakiintiö uusille ylioppilaille aloituspaikkoja vähemmin jo tutkinnon suorittaneille jokin muu keino 0 Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent ,2 64,5 64,5 30 8,5 9,0 73,4 19 5,4 5,7 79,1 25 7,1 7,5 86, ,7 13,4 100, ,9 100,0 18 5, ,0 Lukioaikaisen opinto-ohjauksen parantaminen oli sekä naisista että miehistä paras vaihtoehto: 71% naisista ja 47% miehistä piti tätä keinoa parhaana. Aloituspaikkojen vähentämistä jo korkakoulututkinnon suorittaneilta suosivat naiset ja miehet kuta kuinkin yhtä paljon, mutta muut keinot miellyttivät enemmän miehiä. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen aloittamista nopeuttavat keinot. NOPEUTTAVAT KEINOT (vastaajan sukupuolen mukaan prosentteina) 80 Sukupuoli nainen mies 60 Prosenttia parempi opintoohjaus lukiossa yo-tutkinnon arvosanat paremmin huomioon valinnassa aloituspaikka aloituspaikkoj kiintiö uusille ylioppilaille a vähemmin jo tutkinnon suorittaneille jokin muu keino 7

9 3.3. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen opiskeluaika ja siihen liittyvät tekijät Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen kuluvaa opiskeluaikaa koskeva julkinen keskustelu on ollut vilkasta viimeisen vuoden aikana ja huomiota on kiinnitetty erityisesti siihen, että maisteritutkinnon suorittaminen kestää keskimäärin reilut kuusi vuotta, mitä on pidetty liian pitkänä aikana. Syistä, jotka johtavat opiskeluajan venymiseen yli ns. viiden vuoden tavoiteajan, on esitetty erilaisia arvioita. Kyselyssä opiskelijoille esitettiin kuusi korkeakoulututkinnon suorittamiseen kuluvaa opiskeluaikaa koskevaa väitettä, jotka oli joko poimittu suoraan tai johdettu Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmasta. Kysymällä opiskelijoiden arvioita väitteitä pyrittiin selvittämään sitä, käyvätkö opetusministeriön asettaman selvitystyöryhmän ja opiskelijoiden käsitykset opiskeluaikaa pidentävistä tekijöitä yksiin Väite 1: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen nykyisin käytettävä keskimääräinen opiskeluaika kuusi vuotta on liian pitkä aika Kyselyyn vastanneista opiskelijoista valtaosa ei pidä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen nykyisin kuluvaa kuuden vuoden keskimääräistä opiskeluaikaa liian pitkänä. Taulukko 3.Onko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen keskimäärin käytettävä kuuden vuoden opiskeluaika liian pitkä (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu tiedekunittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/ hallinto informaatio kasvatus+ lääke ,0% 11,6% 32,3% 25,0% 18,2% 20,0% ,0% 88,4% 67,7% 75,0% 81,8% 80,0% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Vastaajista vain viidennes piti kuuden vuoden aikaa liian pitkänä, kun taas 4/5 oli vastakkaista mieltä. Eri alojen opiskelijoiden näkemykset opiskeluajan pituudesta erosivat kuitenkin toisistaan merkittävästi. Esimerkiksi humanististen tieteiden opiskelijoista vain 6 % piti kuuden vuoden opiskeluaikaa liian pitkänä, minkä vastapooliksi asettuvat kauppa- ja hallintotieteiden opiskelijat, joista peräti kolmannes piti kuuden vuoden opiskeluaikaa liian pitkänä. (Taulukko 3.) Niin ikään naisten ja miesten käsitykset opiskeluajan sopivasta pituudesta erosivat toisistaan merkittävästi. Naisista vain 15 % piti kuuden vuoden opiskeluaikaa liian pitkänä, kun taas miehistä samaa mieltä oli jo kolmannes (34 %). (Taulukko 4.) 8

10 Taulukko 4.Onko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen keskimäärin käytettävä kuuden vuoden opiskeluaika liian pitkä (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu sukupuolen mukaan) samaa mieltä eri mieltä % within Sukupuoli % within Sukupuoli % within Sukupuoli Sukupuoli nainen mies ,8% 33,7% 19,7% ,2% 66,3% 80,3% ,0% 100,0% 100,0% Väite 2: Nykyisen osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua Nykyisten opiskelijoiden on sanottu tekevän opintojaan osa-aikaisesti, mihin on kiinnitetty huomiota myös Korkeakoulujen opintoaikojen työryhmän muistiossa (2003). Opiskelun aikainen työnteko nähdään usein pulmana, koska sen on arvioitu pidentävän opiskeluaikaa. Taulukko 5. Nykyisen osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/ hallinto informaatio kasvatus+ lääke ,9% 50,0% 67,7% 71,4% 66,7% 64,0% ,1% 50,0% 32,3% 28,6% 33,3% 36,0% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 64 % oli sitä mieltä, että nykyistä osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua. Kaikkien kyselyssä edustettuina olleiden tiedekuntien opiskelijoista vähintään puolet olivat tätä mieltä. (Taulukko 5.) 9

11 Väite 3: Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuuden 160 ov ylittävien ylimääräisten opintoviikkojen suorittaminen pidentää opiskeluaikaa merkittävästi Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on pääsääntöisesti 160 opintoviikkoa (ov). Opiskeluajan lyhentämisestä käydyssä keskustelussa on noussut esille se, että tutkinnon laajuuden ylittävien opintojen suorittaminen vaikuttaa osaltaan opiskeluaikaa pidentävästi. Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmassa (2003, 21) todetaan, että 160 opintoviikon normilaajuuden 20 opintoviikolla ylittävät tutkinnot merkitsevät puolen vuoden lisäystä opiskeluaikaan. Opiskelijat eivät kuitenkaan näe asiaa samalla tavoin, sillä tutkinnon normilaajuuden ylittävien opintojen opiskeluaikaa pidentävä vaikutus ei ole kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mielestä merkittävä. Vastaajista 77 % katsoi, etteivät ylimääräiset opinnot pidennä opiskeluaikaa merkittävästi. Eri tiedekuntien opiskelijoiden väliltä on kuitenkin löydettävissä selkeitä eroja suhtautumisessa asiaan: yhteiskuntatieteilijöistä vain 16 % katsoi ylimääräisten opintojen pidentävän opiskeluaikaa merkittävästi, mutta kasvatustieteilijöistä peräti kolmannes oli tätä mieltä. (Taulukko 6.) Taulukko 6. Tutkinnon laajuuden (160 ov) ylittävät opinnot pidentävät opiskeluaikaa merkittävästi (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain). samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/ hallinto informaatio kasvatus+ lääke ,7% 15,8% 22,0% 18,5% 30,0% 22,6% ,3% 84,2% 78,0% 81,5% 70,0% 77,4% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Väite 4: Lukukausien aikana annettavan opetuksen määrä on liian vähäistä, mikä pidentää merkittävästi opiskeluaikaa Yliopisto-opetuksen määrästä ja sen epätasaisesta jakautumisesta niin lukukausien ajalle kuin viikonpäivillekin on käyty yliopistojen sisällä paljon keskustelua. Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden (76 %) mielestä lukukausien aikana annettavan opetuksen määrä on vähäistä, mikä pidentää merkittävästi opiskeluaikaa. Humanisteista peräti 84 % oli tätä mieltä, sen sijaan kauppa- ja hallintotieteiden opiskelijoista huomattavasti vähäisempi määrä eli 69 % oli samalla kannalla. (Taulukko 7.) Taulukko 7. Lukukausina annettavan opetuksen vähäinen määrä pidentää opiskeluaikaa (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/hallinto informaatio kasvatus+lääke ,0% 75,7% 69,2% 79,3% 70,0% 75,7% ,0% 24,3% 30,8% 20,7% 30,0% 24,3% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 10

12 Väite 5: Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi vaadittavat opinnot ovat liian laaja-alaisia suhteessa opintojen suorittamisen keskimääräiseen tavoiteaikaan viisi vuotta Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi vaadittavien opintojen sisältöä on kritisoitu liiasta laaja-alaisuudesta. Kyselyyn vastanneet opiskelijat jakaantuivat tämän kysymyksen osalta selkeästi kahteen ryhmään. Humanistit (66 %) ja yhteiskuntatieteilijät (53 %) olivat sitä mieltä, että opinnot ovat liian laaja-alaisia suhteessa viiden vuoden tavoiteaikaan. Sen sijaan kauppa- ja hallintotieteitä opiskelevat (76 %) sekä kasvatus- ja lääketiedettä opiskelevat (75 %) olivat päinvastaista mieltä. Informaatiotieteilijät sijoittuivat näiden kahden ryhmän väliin: puolet pitivät opintoja liian laaja-alaisina suhteessa tavoiteaikaan ja puolet olivat päin vastaista mieltä. (Taulukko 8.) Taulukko 8. Ovatko ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot liian laaja-alaiset suhteessa viiden vuoden tavoiteaikaan (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/hallinto informaatio kasvatus+lääke ,6% 52,8% 23,6% 50,0% 25,0% 44,0% ,4% 47,2% 76,4% 50,0% 75,0% 56,0% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Väite 6: Opintojen aikainen työssäkäynti pidentää opiskeluaikaa merkittävästi Opiskelijoiden työssäkäynnin on todettu monessa yhteydessä olevan yksi opiskeluaikaa merkittävästi pidentävistä tekijöistä ja tätä mieltä oli myös valtaosa kyselyyn vastanneista opiskelijoista (86 %). Näkemykset työnteon vaikutuksesta opiskeluaikaan vaihtelivat kuitenkin paljon eri tiedekuntien opiskelijoiden välillä: humanisteista peräti 91 % katsoi työnteon pidentävän opiskeluaikaa, kun taas kasvatus- ja lääketieteen opiskelijoista samaa mieltä oli vain 2/3 vastaajista. Taulukko 9. Opintojen aikainen työssäkäynti pidentää opiskeluaikaa merkittävästi (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/hallinto informaatio kasvatus+lääke ,3% 88,4% 79,8% 89,3% 66,7% 85,3% ,7% 11,6% 20,2% 10,7% 33,3% 14,7% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 11

13 3.4. Mitkä tekijät edesauttaisivat tutkinnon suorittamista tavoiteajassa? Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen ns. tavoiteajassa eli viidessä vuodessa on tavoite, johon maan nykyinen hallitus ja opetushallinto ovat sitoutuneet. Tavoitteeseen pääsemiseksi on kevään 2004 kuluessa esitetty julkisuudessa monia erilaisia opiskelukeinoja. Opetusministeriön asettamien selvitystahojen julkaisuista (Korkeakoulujen opintoaikoijen lyhentämisen toimenpideohjelma 2003; Kurri 2003) on poimittu kyselyyn yhdeksän erilaista keinoa, joilla voidaan ajatella olevan tavoiteajassa valmistumista tukevia vaikutuksia. Kyselyyn vastanneita opiskelijoita pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista korkeintaan neljä (valinnat ovat nähtävissä taulukosta 10). Paras ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa suorittamista tukeva keino on opiskelijoiden mielestä opetustarjonnan lisääminen siten, että se kattaa syys- ja kevätlukukaudet tasaisesti. Tämän jälkeen seuraavaksi parhaana keinona pidetään opintojen ohjauksen Taulukko 10. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tavoiteajassa edesauttavat keinot KEINOT LKM % Opetustarjonnan lisääminen siten, että se kattaa syys- ja kevätlukukauden tasaisesti Opintojen ohjauksen tehostaminen Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatiminen Ns. 3. lukukauden käyttöönotto: täysipainoinen opetustarjonta myös kesällä Opetuksen järjestäminen nykyistä useammin periodeittain Tutkimusvaatimusten liiallisen kuormittumisen 93 8 poistaminen (karsitaan ylimääräinen aines tutkintovaatimuksista) Maksuttoman opinto-oikeuden rajaaminen vuoteen, minkä jälkeen aletaan periä euron lukuvuosimaksuja Opintojen suorittamisajan rajaaminen vuoteen, joiden aikana voi ilmoittautua poissaolevaksi korkeintaan kahdeksi lukuvuodeksi Tutkintojen laajuuden rajoittaminen siten, 21 2 että niiden normilaajuuden 160 ov voisi ylittää korkeintaan 20 ov:lla YHTEENSÄ

14 tehostamista, minkä jälkeen kolmantena tulee henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen. Neljänneksi parhaana keinona pidetään ns. kolmannen lukukauden käyttöönottoa eli täysipainoisen opetustarjonnan tarjoamista myös kesällä. Nämä opiskelijoiden valitsemat neljä parasta keinoa liittyvät kaikki selkeästi joko opetuksen tehostamiseen tai opintojen ohjauksen tehostamiseen. Viidenneksi parhaana keinona opiskelijat pitävät periodiopetusta, joka sekin nivoutuu opetuksen tehostamisen teemaan. Sen sijaan tutkintovaatimusten karsimiseen tai opinto-oikeuden rajaamiseen liittyvät keinot eivät olleet opiskelijoiden suosiossa, mikä näkyy selkeästi siten, että tämäntyyppiset tarjolla olleet keinot joita oli tarjolla neljä kappaletta - saivat yhteensä vain 15 % kannatuksen Opintotuen kehittäminen millaiseen suuntaan? Ylempää korkeakoulututkintoa suorittamisen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainasta. Selvitysmies Kurrin raportissa (Kurri 2003, 27-29) esitetään korkeakoulututkintoa suorittavien opintotuen kehittämistä siten, että otettaisiin käyttöön ns. opintolainasubventio. Tällöin opintolainan määrä nostettaisiin 220 eurosta 280 euroon kuukautta kohden ja ne, jotka valmistuvat tavoiteajassa, voisivat valmistumisensa jälkeen joko saada osan opintolainasta anteeksi (subventio valtion takausstipendinä) tai vähentää osan opintolainastaan ansiotuloista maksettavasta verosta (subventio verovähennyksenä). Opiskelijoille esitettiin kaksi opintolainasubvention mallia ja heitä pyydettiin valitsemaan toimivampi eli tavoiteajassa valmistumiseen paremmin kannustava näistä kahdesta: Vaihtoehto A Opintolainan määrä nostaminen 220 eurosta 280 euroon kuukautta kohden + opintolainan takausstipendi (subventio) eli 5 vuoden määräajassa valmistuneille myönnettävä opintolainapääoman tuki: esim. jos lainapääoma 8000 e, subventio myönnetään 2500 e ylittävältä osalta ( ). Jos 8000 e opintolainaa nostanut henkilö valmistuu tavoiteajassa eli 5 vuodessa, on subventio 1650 e (30% 5500 eurosta). Subventio siis vähentää opintolainan pääomaa 1650 e. Vaihtoehto B Opintolainan kuukausimäärän nostaminen + opintolainan subventio edellä esitetyssä määrässä 1650 e, joka myönnetään siten, että tavoiteajassa valmistunut henkilö voi vähentää valmistumisen jälkeisen 10 vuoden aikana yhteensä 1650 e ansiotuloista maksettavasta verosta. Jos kumpikaan edellä esitetyistä vaihtoehdoista ei ollut toimiva, opiskelijoiden oli mahdollista valita vaihtoehto C ja kirjoittaa oma näkemyksensä opintotuen kehittämisestä. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 134 (38 %) piti toimivampana vaihtoehtoa A ja vaihtoehto B oli 59 opiskelijan (17 %) mielestä toimivampi (taulukko 11). Taulukko 11. Opintotuen kehittämisvaihtoehdot Valid Missing vaihtoehto A vaihtoehto B System Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent ,0 69,4 69, ,7 30,6 100, ,7 100, , ,0 13

15 Opintolainasubventiota tarjonneiden vaihtoehtojen A ja B sijasta 139 opiskelijaa (39 %) valitsi vaihtoehdon C, johon annetut vapaamuotoiset vastaukset on luokiteltu taulukkoon 12. Taulukko 12. Opintotuen kehittämisvaihtoehdon C vastaukset luokiteltuna Valid Missing opintotuen lainaosiota ei tule kehittää opintotuen kehittäminen opintotuki suoritusten (ov) mukaan muut System Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent 19 5,4 13,7 13, ,9 68,3 82,0 6 1,7 4,3 86,3 19 5,4 13,7 100, ,4 100, , ,0 Vaihtoehdon C valinneista 95 (27 % kaikista vastaajista) piti opintotuen opintorahan ja/tai asumislisän kehittämistä toimivimpana keinona opiskelijoiden kannustamiseksi valmistumaan tavoiteajassa: Opintotuen korottaminen, sekä asumislisän että opintorahan! Ei muita vaihtoehtoja!! Lainaa ei ole, enkä ota. Älyttömillä hanttihommilla voita leivän päälle... Näillä hommilla se opiskelu pidentyy eikä tällaista työkokemusta edes arvosteta missään. Kesälläkin on vaikea saada töitä, opiskelumahdollisuuksiakaan ei paljon ole. Kesäopintotukea saadakseen on luettava jotain vaan, mikä ei välttämättä lyhennä opintojen kestoa. (nainen 26-v., informaatiotutkimus) 19 opiskelijaa (5,4 %) oli sitä mieltä, ettei nimenomaan opintotuen lainaosiota tule kehittää ja kuusi opiskelijaa (1,7 %) piti kannustavimpana keinona opintotuen myöntämistä selkeämmin opintosuoritusten eli suoritettujen opintoviikkojen mukaan Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa suorittamista hidastavat tekijät Opiskelijoita pyydettiin esittämään vapaavalinnaisesti enintään viisi tekijää, jotka hidastavat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tavoiteajassa. Kysymyksellä pyrittiin selvittämään sitä, eroavatko opiskelijoiden omat näkemykset tutkinnon suorittamista hidastavista tekijöistä opetusministeriön julkaisuissa (Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma 2003; Kurri 2003) esitetyistä. Opiskelijat esittivät kaiken kaikkiaan 81 erilaista tutkinnon suorittamista hidastavaa tekijää, joista kymmenen yleisintä on koottu taulukkoon 13. Taulukko 13. Kymmenen opiskelijoiden mainitsemaa yleisintä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista hidastavaa tekijää (määrät ja prosentit) HIDASTAVAT TEKIJÄT LKM (N=1153) PROSENTTIA VASTAUKSIS TA opiskelun aikainen työnteko

16 puutteellinen opinto-ohjaus opetuksen vähäinen tarjonta 89 8 opintotuen pienuus 84 7 luentojen/kurssien päällekkäisyys 59 5 epäselvyys mitä opiskella 39 3 osa-aikainen opetus (viikottain, lukukausittain) 38 3 opetuksen kasautuminen 36 3 pienituloisuus 31 2 opiskelumotivaation puute 29 2 Kuten taulukosta 13 nähdään, opiskelijat ovat tuoneet esille hyvin pitkälti samoja opiskeluaikaa pidentäviä tekijöitä kuin opetusministeriön julkaisemissa selvityksissä: opiskelunaikainen työnteko, puutteellinen opinto-ohjaus (laaja-alaisesti ymmärrettynä), opetuksen tarjontaan liittyvät erilaiset pulmat sekä pienituloisuus löytyvät vastausten kärkisijoilta. Opiskelumotivaation puute löytyy sijalta 10 ja koska se on tuotu esille vain 2 % vastauksista, eivät motivaatio-ongelmat vaikuta yllättävää kyllä olevan kovinkaan yleisiä opiskelua hidastavia tekijöitä. Opiskelijoiden antamat 81 erilaista tutkinnon suorittamista hidastavaa tekijää on luokiteltu taulukossa 14 teemoittain, jolloin tutkinnon suorittamista hidastavista tekijöistä on muodostunut kahdeksan eri ryhmää. Teemoittelun pohjalta voidaan tarkastella sitä, millaisiin opiskelijan elämän ulottuvuuksiin opiskelijat katsovat tutkinnon suorittamista hidastavien tekijöiden enimmälti liittyvän. Taulukko 14. Opiskelijoiden ilmoittamat tutkinnon suorittamista tavoiteajassa hidastavat tekijät teemoittain (vastausten lukumäärät ja prosentit, puuttuvia havaintoja 18) TEEMAT VASTAUSTEN LUKUMÄÄRÄ PROSENTTIA VASTAUKSISTA opetukseen liittyvät taloudellisiin pulmiin liittyvät opintojen ohjaukseen liittyvät henk.koht. syihin liittyvät 90 8 työhön liittyvät 42 4 perheeseen liittyvät 20 2 opintojen seurantaan liittyvät 7 1 muut 31 3 YHTEENSÄ ,0 Teemoittelun pohjalta syntyvä kuva on kiinnostava: opiskelijoiden mielestä selkeästi merkittävimmin tutkinnon suorittamista tavoiteajassa hidastavat erilaiset opetukseen, sen tarjontaan ja järjestämiseen liittyvät tekijät: Läsnäolovelvollisuutta vaativien kurssien päällekkäisyys (mies 30-v, informaatiotutkimus) Osa-aikaopetus ( lukukausien alut ja loput, perjantait)(mies 28-v., laskentatoimi) Liian pitkät lomat (esim kesäloma pahimmillaan 6kk) (nainen 22-v., aluetiede) 15

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

opintotuki info info vuonna 2008

opintotuki info info vuonna 2008 opintotuki info info vuonna 2008 Opintotukea on opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 Kuka saa opintotukea ja kuinka Yliopistotutkintoon monta kuukautta? ( tukiajat 1.8.2005 alkaen)

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Opintotuen 1.8.2014 muutokset

Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotukeen tulee useita muutoksia 1.8.2014. Kerromme tässä tiedotteessa muutoksista ja siitä, mitkä muutokset koskevat kaikkia opiskelijoita ja mitkä koskevat vain korkeakouluopiskelijoita

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT 1 OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA ASUMISLISÄ LAINATAKAUS OPINTOTUEN TULOMALLI OPINTOTUEN HAKEMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Lukuvuosi 2013-2014 (1/2) Kaikkiaan 99 opiskelijaa kävi vastaanotolla, lukuvuonna 2013-2014, joista: 1. vuoden opiskelijoita

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Minna Kaartinen-Koutaniemi Urhean oppilaitostapaaminen 17.4.2013 19.4.2013 1 Palvelut ja neuvonta Yleinen opiskelijaneuvonta palvelee henkilökohtaisesti,

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet)

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) Nimi: Täytetty..2015 Tämä lomake on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon. Tässä

Lisätiedot

TUKIAIKA OPINTOJEN ALOITTAMISEN MUKAAN

TUKIAIKA OPINTOJEN ALOITTAMISEN MUKAAN 1 OPINTOTUKI-INFO 2015 SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOTUEN KAKSIPORTAISUUS tukiaika, kaksiportainen myöntäminen OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA OPINTOLAINA JA LAINAHYVITYS OPINTOTUEN

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY Onko ongelmana ajan puuttuminen vai sen käyttäminen?

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO 2014

OPINTOTUKI-INFO 2014 1 OPINTOTUKI-INFO 2014 SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOTUEN KAKSIPORTAISUUS tukiaika, kaksiportainen myöntäminen OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA OPINTOLAINA JA LAINAHYVITYS OPINTOTUEN

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2011 52/2011 Laki opintotukilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Faculty of Economics and Administration

Faculty of Economics and Administration Faculty of Economics and Administration in Finnish: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Bachelor of Administrative Sciences Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Major subjects: Administrative Science

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 120 115 110 105

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Tavoitteena tutkinto

Tavoitteena tutkinto Tavoitteena tutkinto Helsingin yliopiston Opintojen suunnittelu Opintoja suunnitellessa on hyvä pohtia mitä ja miksi haluat opiskella millaisia tavoitteita sinulla on millainen olet opiskelijana miten

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot