Opetusministeriön toimenpide-ehdotukset tutkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa. Tampereen yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetusministeriön toimenpide-ehdotukset tutkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa. Tampereen yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä"

Transkriptio

1 Opetusministeriön toimenpide-ehdotukset tutkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa Tampereen yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä Katja Tommiska Tutkija, sosiaalipolitiikan ja -työn laitos, Tampereen yliopisto,

2 1. JOHDANTO KYSELYYN VASTANNEET OPISKELIJAT OPISKELIJOIDEN SUHTAUTUMINEN TUTKINNON TAVOITEAJASSA SUORITTAMISEEN TÄHTÄÄVIIN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIIN ASENNOITUMINEN YLEMMÄSTÄ KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTAMISESTA SAATAVAAN HYÖTYYN NUORTEN YLIOPPILAIDEN YLIOPISTO-OPINTOJEN ALKAMISEN NOPEUTTAMINEN YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTAMISEN OPISKELUAIKA JA SIIHEN LIITTYVÄT TEKIJÄT Väite 1: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen nykyisin käytettävä keskimääräinen opiskeluaika kuusi vuotta on liian pitkä aika Väite 2: Nykyisen osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua Väite 3: Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuuden 160 ov ylittävien ylimääräisten opintoviikkojen suorittaminen pidentää opiskeluaikaa merkittävästi Väite 4: Lukukausien aikana annettavan opetuksen määrä on liian vähäistä, mikä pidentää merkittävästi opiskeluaikaa Väite 5: Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi vaadittavat opinnot ovat liian laaja-alaisia suhteessa opintojen suorittamisen keskimääräiseen tavoiteaikaan viisi vuotta Väite 6: Opintojen aikainen työssäkäynti pidentää opiskeluaikaa merkittävästi MITKÄ TEKIJÄT EDESAUTTAISIVAT TUTKINNON SUORITTAMISTA TAVOITEAJASSA? OPINTOTUEN KEHITTÄMINEN MILLAISEEN SUUNTAAN? YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON TAVOITEAJASSA SUORITTAMISTA HIDASTAVAT TEKIJÄT YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON TAVOITEAJASSA SUORITTAMISTA EDISTÄVÄT TEKIJÄT YHTEENVETO

3 TAULUKOT 1. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen aloittamista nopeuttavat keinot (prosentteina) 7 3. Onko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen keskimäärin käytettävä kuuden vuoden opiskeluaika liian pitkä (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 4. Onko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen keskimäärin käytettävä kuuden vuoden opiskeluaika liian pitkä (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu sukupuolen mukaan) 5. Nykyisen osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 6. Tutkinnon laajuuden (160 ov) ylittävät opinnot pidentävät opiskeluaikaa merkittävästi (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 7. Lukukausina annettavan opetuksen vähäinen määrä pidentää opiskeluaikaa (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 8. Ovatko ylemmät korkeakoulututkinnon opinnot liian laaja-alaiset suhteessa viiden vuoden tavoiteaikaan (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 9. Opintojen aikainen työssäkäynti pidentää opiskeluaikaa merkittävästi (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tavoiteajassa edesauttavat keinot Opintotuen kehittämisvaihtoehdot Opintotuen kehittämisvaihtoehdon C vastaukset luokiteltuna Kymmenen opiskelijoiden mainitsemaa yleisintä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista hidastavaa tekijää (määrät ja prosentit) 14. Opiskelijoiden ilmoittamat tutkinnon suorittamista tavoiteajassa hidastavat tekijät teemoittain (vastausten lukumäärät ja prosentit, puuttuvia havaintoja 18) 15. Opiskelijoiden ilmoittamat tutkinnon suorittamista tavoiteajassa edistävät tekijät (vastausten lukumäärät ja prosentit, puuttuvia havaintoja 43) KUVIOT 1. Usko korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä Nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen aloittamista nopeuttavat keinot. 7 2

4 1. Johdanto Kyselyllä selvitettiin Tampereen yliopiston opiskelijoiden suhtautumista julkisuudessa esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin, joilla tähdätään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisajan lyhentämiseen. Kysely suoritettiin verkkokyselynä, joka julkaistiin ja se oli verkossa asti. Vaikka kyselyn oli ilmoitettu kestävän asti, huomioitiin myös 8.4. jälkeen tulleet vastaukset (n kpl). Aineiston keruu suoritettiin e-lomakkeella. Kyselyn perusjoukon muodostavat Tampereen yliopistossa kevätlukukaudella 2004 läsnä olevaksi kirjoittautuneet ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat, joiden keskuudesta kerättiin näyte opiskelijoiden ainejärjestöjen myötävaikutuksella. Näyte koottiin siten, että kymmenelle eri tiedekuntien opiskelijoita edustavalle ainejärjestölle 1 lähetettiin sähköpostitse pyyntö välittää jäsenilleen tietoa kyselystä. Kymmenestä ainejärjestöstä viisi ilmoitti välittäneensä tietoa kyselystä jäsenilleen, muut eivät ole olleet kyselyn tekijään yhteydessä. Kyselyyn vastasi 355 opiskelijaa, joista kaksi 2 ei täyttänyt vastaajalle asetettuja kriteerejä ja jotka siten jouduttiin poistamaan kyselyaineistosta. Kyselyn edustavuutta ei ole mahdollista arvioida tilastotieteellisin yleistettävyyden kriteerein, koska tutkimuksen näytettä ei ole koottu koko perusjoukosta vaan osasta sitä. Tiedossa ei ole esimerkiksi sitä, kuinka monta potentiaalista vastaajaa ainejärjestöjen postituslistat ovat tavoittaneet. Tutkimusraportti jakautuu kahteen lukuun, joista ensimmäisessä muodostetaan kuvaus kyselyyn vastanneista opiskelijoista. Toisessa luvussa kuvataan opiskelijoiden suhtautumista kyselyn teemaan: julkisuudessa esitettyihin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisajan lyhentämiseen tähtääviin toimenpide-ehdotuksiin. Kyselyn kysymysten muotoilussa on käytetty pohjana opetusministeriön julkaisujen 3 Opintotukea ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa koskeva toimenpideohjelma ja Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma linjauksia ja toimenpide-ohjelmia. 1 Ainejärjestöt: Lexica, Cortex, Boomi, Patina, SOS, Teema, VOO, Staabi, Mentor ja Tampereen lääketieteen kandidaattiseura. 2 Toinen poistetuista kyselyvastauksista oli Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijan jättämä vastaus ja toinen oli oma kokeiluvastaukseni. 3 Julkaisut: Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma (2003) Opetusministeriö; Kurri, Eero (2003) Opintotukea ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa koskeva toimenpideohjelma. Opetusministeriö. 3

5 2. Kyselyyn vastanneet opiskelijat Kyselyyn vastasi 353 opiskelijaa, joista 75 % oli naisia ja 25 % miehiä. Vastaajat olivat valtaosin 25-vuotiaita tai sitä nuorempia (70,7 %). Opiskelijoiden keski-ikä oli 24,6 vuotta ja nuorin vastanneista oli 19-vuotias, kun taas vanhin vastaaja oli 51-vuotias. Perhesuhteeltaan vastaajat olivat pääsääntöisesti joko avo- tai avioliitossa (50 %) tai ns. sinkkuja (39%). Kyselyyn vastanneista 43 % opiskelee kauppa- ja hallintotieteitä, 32 % humanistisia tieteitä ja 14 % yhteiskuntatieteitä, minkä lisäksi kyselyyn ovat vastanneet myös informaatiotieteiden, kasvatustieteiden ja lääketieteen opiskelijat. Valtaosa vastanneista (73 %) on aloittanut opinnot vuonna 2000 tai sen jälkeen. Opintoviikkoja kyselyyn vastanneille opiskelijoille oli kertynyt keskimäärin 99,8 opintoviikkoa. Huomionarvoista opintoviikkojen osalta on niiden varsin pitkä vaihteluväli (6 opintoviikosta 292 opintoviikkoon) sekä ylemmän korkeakoulututkinnon laajuuden eli 160 opintoviikon laajuisten opintojen suorittaneiden yllättävän suuri osuus vastaajajoukossa (13 %). Kyselyssä tiedusteltiin opiskelijoilta myös lukuvuoden aikaista työntekoa. Lukuvuoden aikana koko- tai osapäivätoimisesti ilmoitti työskentelevänsä 43 % vastaajista, kun taas 57 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä lukuvuoden aikana joko satunnaisesti tai ei lainkaan. Taulukkoon 1 on koottu kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden keskeisiä taustatietoja. 4

6 Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot PROSENTTI- LUKUMÄÄRÄ OSUUS SUKUPUOLI nainen mies (missing 2) IKÄ yli 31 PERHESUHDE sinkku avo/avioliitossa yksinhuoltaja muu TIEDEKUNTA humanistinen yhteiskuntatiet. kauppatiet./hallintotiet. informaatiotiet. kasvatustiet. lääketiet. OPINTOJEN ALOITTAMISVUOSI tai aiemmin OPINTOVIIKKOJEN MÄÄRÄ 32 tai alle yli 160 TYÖSKENTELY LUKUVUODEN AIKANA kokopäivätoimisesti osapäiväisesti satunnaisesti ei lainkaan , KAIKKI (missing 1) ( missing 2) (missing 7) (missing 8) (missing 5) (missing 3) 5

7 3. Opiskelijoiden suhtautuminen tutkinnon tavoiteajassa suorittamiseen tähtääviin toimenpide-ehdotuksiin 3.1. Asennoituminen ylemmästä korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen katsotaan yleisesti olevan väylä ns. parempiin töihin. Kyselyyn vastanneita opiskelijoita pyydettiin arvioimaan seuraavia ylempää korkeakoulututkintoa koskevia väitteitä: Ylempi korkeakoulututkinto on investointi tulevaisuuteen: se avaa ovet keskimääräistä paremmin palkattuun työhön. Ylempi korkeakoulututkinto on väylä päästä mielenkiintoiseen ja haastavaan työhön. Ylempi korkeakoulututkinto on riskisijoitus: se ei useinkaan valmista ammattiin eikä siten takaa työpaikkaa tutkinnon jälkeen. Ylempi korkeakoulututkinto on kokenut inflaation: maistereita on liikaa, minkä vuoksi kaikille ei riitä koulutusta vastaavaa työtä. Kysymyksiin annettujen vastausten pohjalta on muodostettu mittari, jolla selvitetään opiskelijoiden asennoitumista ylempään korkeakoulututkintoon: uskovatko he sen suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä vai eivät (Kuvio 1). Kuvio 1. Usko korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä. USKO HYÖTYYN ei lainkaan (1,7%) ei kovinkaan vahva (21,1 %) melko vahva (64,1%) hyvin vahva (13,1%) Valtaosa eli 77 % opiskelijoista uskoo ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä: 13 % uskoo vahvasti ja 64 % melko vahvasti. Vastaajista vajaat 25 % ei usko joko kovinkaan vahvasti (21 %) tai ei usko lainkaan (2 %) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä. Ylempi korkeakoulututkinto ei siis ole kokenut inflaatiota opiskelijoiden joukossa vaan sen suorittamisesta uskotaan olevan hyötyä työelämässä Nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen alkamisen nopeuttaminen Nuorten ylioppilaiden korkea-asteen opintojen aloittamisiän toivotaan alenevan, koska ns. suurten ikäluokkien eläköitymisen arvioidaan aiheuttavan lähivuosikymmeninä merkittävää työvoimapulaa. Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmassa (2003) on tuotu esille useita eri keinoja, joiden avulla olisi mahdollista aikaistaa nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen alkamista. Mainitusta ohjelmasta on kyselyyn poimittu neljä erilaista opintojen aloittamisen aikaistamiseen tähtäävää keinoa: opinto-ohjauksen kehittäminen jo lukiossa, ylioppilastutkinnon arvosanojen huomioiminen pääsykokeissa nykyistä paremmin, aloituspaikkakiintiöt uusille ylioppilaille ja aloituspaikkojen vähentäminen korkeakoulututkinnon jo suorittaneilta. 6

8 Opiskelijoita pyydettiin valitsemaan mielestään paras vaihtoehto. Valmiiden vaihtoehtojen sijasta vastaajat saattoivat valita kyselyssä vaihtoehdon Jokin muu keino ja esittää samalla oman näkemyksensä asiasta. Ylivoimaisesti parhaana keinona opiskelijat pitivät lukioaikaisen opinto-ohjauksen kehittämistä (65%). Seuraavaksi eniten kannatusta sai vaihtoehto Jokin muu keino, jonka valitsi 13 % vastaajista. Vähiten kannatusta sai ajatus aloituspaikkojen kiintiöinnistä uusille ylioppilaille. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Nuorten ylioppilaiden pääsyä yliopisto-opintojen alkuun nopeuttavat keinot (prosentteina) KEINOT Missing parempi opinto-ohjaus lukiossa yo-tutkinnon arvosanat paremmin huomioon valinnassa aloituspaikkakiintiö uusille ylioppilaille aloituspaikkoja vähemmin jo tutkinnon suorittaneille jokin muu keino 0 Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent ,2 64,5 64,5 30 8,5 9,0 73,4 19 5,4 5,7 79,1 25 7,1 7,5 86, ,7 13,4 100, ,9 100,0 18 5, ,0 Lukioaikaisen opinto-ohjauksen parantaminen oli sekä naisista että miehistä paras vaihtoehto: 71% naisista ja 47% miehistä piti tätä keinoa parhaana. Aloituspaikkojen vähentämistä jo korkakoulututkinnon suorittaneilta suosivat naiset ja miehet kuta kuinkin yhtä paljon, mutta muut keinot miellyttivät enemmän miehiä. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen aloittamista nopeuttavat keinot. NOPEUTTAVAT KEINOT (vastaajan sukupuolen mukaan prosentteina) 80 Sukupuoli nainen mies 60 Prosenttia parempi opintoohjaus lukiossa yo-tutkinnon arvosanat paremmin huomioon valinnassa aloituspaikka aloituspaikkoj kiintiö uusille ylioppilaille a vähemmin jo tutkinnon suorittaneille jokin muu keino 7

9 3.3. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen opiskeluaika ja siihen liittyvät tekijät Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen kuluvaa opiskeluaikaa koskeva julkinen keskustelu on ollut vilkasta viimeisen vuoden aikana ja huomiota on kiinnitetty erityisesti siihen, että maisteritutkinnon suorittaminen kestää keskimäärin reilut kuusi vuotta, mitä on pidetty liian pitkänä aikana. Syistä, jotka johtavat opiskeluajan venymiseen yli ns. viiden vuoden tavoiteajan, on esitetty erilaisia arvioita. Kyselyssä opiskelijoille esitettiin kuusi korkeakoulututkinnon suorittamiseen kuluvaa opiskeluaikaa koskevaa väitettä, jotka oli joko poimittu suoraan tai johdettu Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmasta. Kysymällä opiskelijoiden arvioita väitteitä pyrittiin selvittämään sitä, käyvätkö opetusministeriön asettaman selvitystyöryhmän ja opiskelijoiden käsitykset opiskeluaikaa pidentävistä tekijöitä yksiin Väite 1: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen nykyisin käytettävä keskimääräinen opiskeluaika kuusi vuotta on liian pitkä aika Kyselyyn vastanneista opiskelijoista valtaosa ei pidä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen nykyisin kuluvaa kuuden vuoden keskimääräistä opiskeluaikaa liian pitkänä. Taulukko 3.Onko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen keskimäärin käytettävä kuuden vuoden opiskeluaika liian pitkä (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu tiedekunittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/ hallinto informaatio kasvatus+ lääke ,0% 11,6% 32,3% 25,0% 18,2% 20,0% ,0% 88,4% 67,7% 75,0% 81,8% 80,0% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Vastaajista vain viidennes piti kuuden vuoden aikaa liian pitkänä, kun taas 4/5 oli vastakkaista mieltä. Eri alojen opiskelijoiden näkemykset opiskeluajan pituudesta erosivat kuitenkin toisistaan merkittävästi. Esimerkiksi humanististen tieteiden opiskelijoista vain 6 % piti kuuden vuoden opiskeluaikaa liian pitkänä, minkä vastapooliksi asettuvat kauppa- ja hallintotieteiden opiskelijat, joista peräti kolmannes piti kuuden vuoden opiskeluaikaa liian pitkänä. (Taulukko 3.) Niin ikään naisten ja miesten käsitykset opiskeluajan sopivasta pituudesta erosivat toisistaan merkittävästi. Naisista vain 15 % piti kuuden vuoden opiskeluaikaa liian pitkänä, kun taas miehistä samaa mieltä oli jo kolmannes (34 %). (Taulukko 4.) 8

10 Taulukko 4.Onko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen keskimäärin käytettävä kuuden vuoden opiskeluaika liian pitkä (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu sukupuolen mukaan) samaa mieltä eri mieltä % within Sukupuoli % within Sukupuoli % within Sukupuoli Sukupuoli nainen mies ,8% 33,7% 19,7% ,2% 66,3% 80,3% ,0% 100,0% 100,0% Väite 2: Nykyisen osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua Nykyisten opiskelijoiden on sanottu tekevän opintojaan osa-aikaisesti, mihin on kiinnitetty huomiota myös Korkeakoulujen opintoaikojen työryhmän muistiossa (2003). Opiskelun aikainen työnteko nähdään usein pulmana, koska sen on arvioitu pidentävän opiskeluaikaa. Taulukko 5. Nykyisen osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/ hallinto informaatio kasvatus+ lääke ,9% 50,0% 67,7% 71,4% 66,7% 64,0% ,1% 50,0% 32,3% 28,6% 33,3% 36,0% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 64 % oli sitä mieltä, että nykyistä osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua. Kaikkien kyselyssä edustettuina olleiden tiedekuntien opiskelijoista vähintään puolet olivat tätä mieltä. (Taulukko 5.) 9

11 Väite 3: Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuuden 160 ov ylittävien ylimääräisten opintoviikkojen suorittaminen pidentää opiskeluaikaa merkittävästi Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on pääsääntöisesti 160 opintoviikkoa (ov). Opiskeluajan lyhentämisestä käydyssä keskustelussa on noussut esille se, että tutkinnon laajuuden ylittävien opintojen suorittaminen vaikuttaa osaltaan opiskeluaikaa pidentävästi. Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmassa (2003, 21) todetaan, että 160 opintoviikon normilaajuuden 20 opintoviikolla ylittävät tutkinnot merkitsevät puolen vuoden lisäystä opiskeluaikaan. Opiskelijat eivät kuitenkaan näe asiaa samalla tavoin, sillä tutkinnon normilaajuuden ylittävien opintojen opiskeluaikaa pidentävä vaikutus ei ole kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mielestä merkittävä. Vastaajista 77 % katsoi, etteivät ylimääräiset opinnot pidennä opiskeluaikaa merkittävästi. Eri tiedekuntien opiskelijoiden väliltä on kuitenkin löydettävissä selkeitä eroja suhtautumisessa asiaan: yhteiskuntatieteilijöistä vain 16 % katsoi ylimääräisten opintojen pidentävän opiskeluaikaa merkittävästi, mutta kasvatustieteilijöistä peräti kolmannes oli tätä mieltä. (Taulukko 6.) Taulukko 6. Tutkinnon laajuuden (160 ov) ylittävät opinnot pidentävät opiskeluaikaa merkittävästi (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain). samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/ hallinto informaatio kasvatus+ lääke ,7% 15,8% 22,0% 18,5% 30,0% 22,6% ,3% 84,2% 78,0% 81,5% 70,0% 77,4% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Väite 4: Lukukausien aikana annettavan opetuksen määrä on liian vähäistä, mikä pidentää merkittävästi opiskeluaikaa Yliopisto-opetuksen määrästä ja sen epätasaisesta jakautumisesta niin lukukausien ajalle kuin viikonpäivillekin on käyty yliopistojen sisällä paljon keskustelua. Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden (76 %) mielestä lukukausien aikana annettavan opetuksen määrä on vähäistä, mikä pidentää merkittävästi opiskeluaikaa. Humanisteista peräti 84 % oli tätä mieltä, sen sijaan kauppa- ja hallintotieteiden opiskelijoista huomattavasti vähäisempi määrä eli 69 % oli samalla kannalla. (Taulukko 7.) Taulukko 7. Lukukausina annettavan opetuksen vähäinen määrä pidentää opiskeluaikaa (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/hallinto informaatio kasvatus+lääke ,0% 75,7% 69,2% 79,3% 70,0% 75,7% ,0% 24,3% 30,8% 20,7% 30,0% 24,3% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 10

12 Väite 5: Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi vaadittavat opinnot ovat liian laaja-alaisia suhteessa opintojen suorittamisen keskimääräiseen tavoiteaikaan viisi vuotta Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi vaadittavien opintojen sisältöä on kritisoitu liiasta laaja-alaisuudesta. Kyselyyn vastanneet opiskelijat jakaantuivat tämän kysymyksen osalta selkeästi kahteen ryhmään. Humanistit (66 %) ja yhteiskuntatieteilijät (53 %) olivat sitä mieltä, että opinnot ovat liian laaja-alaisia suhteessa viiden vuoden tavoiteaikaan. Sen sijaan kauppa- ja hallintotieteitä opiskelevat (76 %) sekä kasvatus- ja lääketiedettä opiskelevat (75 %) olivat päinvastaista mieltä. Informaatiotieteilijät sijoittuivat näiden kahden ryhmän väliin: puolet pitivät opintoja liian laaja-alaisina suhteessa tavoiteaikaan ja puolet olivat päin vastaista mieltä. (Taulukko 8.) Taulukko 8. Ovatko ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot liian laaja-alaiset suhteessa viiden vuoden tavoiteaikaan (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/hallinto informaatio kasvatus+lääke ,6% 52,8% 23,6% 50,0% 25,0% 44,0% ,4% 47,2% 76,4% 50,0% 75,0% 56,0% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Väite 6: Opintojen aikainen työssäkäynti pidentää opiskeluaikaa merkittävästi Opiskelijoiden työssäkäynnin on todettu monessa yhteydessä olevan yksi opiskeluaikaa merkittävästi pidentävistä tekijöistä ja tätä mieltä oli myös valtaosa kyselyyn vastanneista opiskelijoista (86 %). Näkemykset työnteon vaikutuksesta opiskeluaikaan vaihtelivat kuitenkin paljon eri tiedekuntien opiskelijoiden välillä: humanisteista peräti 91 % katsoi työnteon pidentävän opiskeluaikaa, kun taas kasvatus- ja lääketieteen opiskelijoista samaa mieltä oli vain 2/3 vastaajista. Taulukko 9. Opintojen aikainen työssäkäynti pidentää opiskeluaikaa merkittävästi (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/hallinto informaatio kasvatus+lääke ,3% 88,4% 79,8% 89,3% 66,7% 85,3% ,7% 11,6% 20,2% 10,7% 33,3% 14,7% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 11

13 3.4. Mitkä tekijät edesauttaisivat tutkinnon suorittamista tavoiteajassa? Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen ns. tavoiteajassa eli viidessä vuodessa on tavoite, johon maan nykyinen hallitus ja opetushallinto ovat sitoutuneet. Tavoitteeseen pääsemiseksi on kevään 2004 kuluessa esitetty julkisuudessa monia erilaisia opiskelukeinoja. Opetusministeriön asettamien selvitystahojen julkaisuista (Korkeakoulujen opintoaikoijen lyhentämisen toimenpideohjelma 2003; Kurri 2003) on poimittu kyselyyn yhdeksän erilaista keinoa, joilla voidaan ajatella olevan tavoiteajassa valmistumista tukevia vaikutuksia. Kyselyyn vastanneita opiskelijoita pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista korkeintaan neljä (valinnat ovat nähtävissä taulukosta 10). Paras ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa suorittamista tukeva keino on opiskelijoiden mielestä opetustarjonnan lisääminen siten, että se kattaa syys- ja kevätlukukaudet tasaisesti. Tämän jälkeen seuraavaksi parhaana keinona pidetään opintojen ohjauksen Taulukko 10. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tavoiteajassa edesauttavat keinot KEINOT LKM % Opetustarjonnan lisääminen siten, että se kattaa syys- ja kevätlukukauden tasaisesti Opintojen ohjauksen tehostaminen Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatiminen Ns. 3. lukukauden käyttöönotto: täysipainoinen opetustarjonta myös kesällä Opetuksen järjestäminen nykyistä useammin periodeittain Tutkimusvaatimusten liiallisen kuormittumisen 93 8 poistaminen (karsitaan ylimääräinen aines tutkintovaatimuksista) Maksuttoman opinto-oikeuden rajaaminen vuoteen, minkä jälkeen aletaan periä euron lukuvuosimaksuja Opintojen suorittamisajan rajaaminen vuoteen, joiden aikana voi ilmoittautua poissaolevaksi korkeintaan kahdeksi lukuvuodeksi Tutkintojen laajuuden rajoittaminen siten, 21 2 että niiden normilaajuuden 160 ov voisi ylittää korkeintaan 20 ov:lla YHTEENSÄ

14 tehostamista, minkä jälkeen kolmantena tulee henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen. Neljänneksi parhaana keinona pidetään ns. kolmannen lukukauden käyttöönottoa eli täysipainoisen opetustarjonnan tarjoamista myös kesällä. Nämä opiskelijoiden valitsemat neljä parasta keinoa liittyvät kaikki selkeästi joko opetuksen tehostamiseen tai opintojen ohjauksen tehostamiseen. Viidenneksi parhaana keinona opiskelijat pitävät periodiopetusta, joka sekin nivoutuu opetuksen tehostamisen teemaan. Sen sijaan tutkintovaatimusten karsimiseen tai opinto-oikeuden rajaamiseen liittyvät keinot eivät olleet opiskelijoiden suosiossa, mikä näkyy selkeästi siten, että tämäntyyppiset tarjolla olleet keinot joita oli tarjolla neljä kappaletta - saivat yhteensä vain 15 % kannatuksen Opintotuen kehittäminen millaiseen suuntaan? Ylempää korkeakoulututkintoa suorittamisen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainasta. Selvitysmies Kurrin raportissa (Kurri 2003, 27-29) esitetään korkeakoulututkintoa suorittavien opintotuen kehittämistä siten, että otettaisiin käyttöön ns. opintolainasubventio. Tällöin opintolainan määrä nostettaisiin 220 eurosta 280 euroon kuukautta kohden ja ne, jotka valmistuvat tavoiteajassa, voisivat valmistumisensa jälkeen joko saada osan opintolainasta anteeksi (subventio valtion takausstipendinä) tai vähentää osan opintolainastaan ansiotuloista maksettavasta verosta (subventio verovähennyksenä). Opiskelijoille esitettiin kaksi opintolainasubvention mallia ja heitä pyydettiin valitsemaan toimivampi eli tavoiteajassa valmistumiseen paremmin kannustava näistä kahdesta: Vaihtoehto A Opintolainan määrä nostaminen 220 eurosta 280 euroon kuukautta kohden + opintolainan takausstipendi (subventio) eli 5 vuoden määräajassa valmistuneille myönnettävä opintolainapääoman tuki: esim. jos lainapääoma 8000 e, subventio myönnetään 2500 e ylittävältä osalta ( ). Jos 8000 e opintolainaa nostanut henkilö valmistuu tavoiteajassa eli 5 vuodessa, on subventio 1650 e (30% 5500 eurosta). Subventio siis vähentää opintolainan pääomaa 1650 e. Vaihtoehto B Opintolainan kuukausimäärän nostaminen + opintolainan subventio edellä esitetyssä määrässä 1650 e, joka myönnetään siten, että tavoiteajassa valmistunut henkilö voi vähentää valmistumisen jälkeisen 10 vuoden aikana yhteensä 1650 e ansiotuloista maksettavasta verosta. Jos kumpikaan edellä esitetyistä vaihtoehdoista ei ollut toimiva, opiskelijoiden oli mahdollista valita vaihtoehto C ja kirjoittaa oma näkemyksensä opintotuen kehittämisestä. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 134 (38 %) piti toimivampana vaihtoehtoa A ja vaihtoehto B oli 59 opiskelijan (17 %) mielestä toimivampi (taulukko 11). Taulukko 11. Opintotuen kehittämisvaihtoehdot Valid Missing vaihtoehto A vaihtoehto B System Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent ,0 69,4 69, ,7 30,6 100, ,7 100, , ,0 13

15 Opintolainasubventiota tarjonneiden vaihtoehtojen A ja B sijasta 139 opiskelijaa (39 %) valitsi vaihtoehdon C, johon annetut vapaamuotoiset vastaukset on luokiteltu taulukkoon 12. Taulukko 12. Opintotuen kehittämisvaihtoehdon C vastaukset luokiteltuna Valid Missing opintotuen lainaosiota ei tule kehittää opintotuen kehittäminen opintotuki suoritusten (ov) mukaan muut System Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent 19 5,4 13,7 13, ,9 68,3 82,0 6 1,7 4,3 86,3 19 5,4 13,7 100, ,4 100, , ,0 Vaihtoehdon C valinneista 95 (27 % kaikista vastaajista) piti opintotuen opintorahan ja/tai asumislisän kehittämistä toimivimpana keinona opiskelijoiden kannustamiseksi valmistumaan tavoiteajassa: Opintotuen korottaminen, sekä asumislisän että opintorahan! Ei muita vaihtoehtoja!! Lainaa ei ole, enkä ota. Älyttömillä hanttihommilla voita leivän päälle... Näillä hommilla se opiskelu pidentyy eikä tällaista työkokemusta edes arvosteta missään. Kesälläkin on vaikea saada töitä, opiskelumahdollisuuksiakaan ei paljon ole. Kesäopintotukea saadakseen on luettava jotain vaan, mikä ei välttämättä lyhennä opintojen kestoa. (nainen 26-v., informaatiotutkimus) 19 opiskelijaa (5,4 %) oli sitä mieltä, ettei nimenomaan opintotuen lainaosiota tule kehittää ja kuusi opiskelijaa (1,7 %) piti kannustavimpana keinona opintotuen myöntämistä selkeämmin opintosuoritusten eli suoritettujen opintoviikkojen mukaan Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa suorittamista hidastavat tekijät Opiskelijoita pyydettiin esittämään vapaavalinnaisesti enintään viisi tekijää, jotka hidastavat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tavoiteajassa. Kysymyksellä pyrittiin selvittämään sitä, eroavatko opiskelijoiden omat näkemykset tutkinnon suorittamista hidastavista tekijöistä opetusministeriön julkaisuissa (Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma 2003; Kurri 2003) esitetyistä. Opiskelijat esittivät kaiken kaikkiaan 81 erilaista tutkinnon suorittamista hidastavaa tekijää, joista kymmenen yleisintä on koottu taulukkoon 13. Taulukko 13. Kymmenen opiskelijoiden mainitsemaa yleisintä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista hidastavaa tekijää (määrät ja prosentit) HIDASTAVAT TEKIJÄT LKM (N=1153) PROSENTTIA VASTAUKSIS TA opiskelun aikainen työnteko

16 puutteellinen opinto-ohjaus opetuksen vähäinen tarjonta 89 8 opintotuen pienuus 84 7 luentojen/kurssien päällekkäisyys 59 5 epäselvyys mitä opiskella 39 3 osa-aikainen opetus (viikottain, lukukausittain) 38 3 opetuksen kasautuminen 36 3 pienituloisuus 31 2 opiskelumotivaation puute 29 2 Kuten taulukosta 13 nähdään, opiskelijat ovat tuoneet esille hyvin pitkälti samoja opiskeluaikaa pidentäviä tekijöitä kuin opetusministeriön julkaisemissa selvityksissä: opiskelunaikainen työnteko, puutteellinen opinto-ohjaus (laaja-alaisesti ymmärrettynä), opetuksen tarjontaan liittyvät erilaiset pulmat sekä pienituloisuus löytyvät vastausten kärkisijoilta. Opiskelumotivaation puute löytyy sijalta 10 ja koska se on tuotu esille vain 2 % vastauksista, eivät motivaatio-ongelmat vaikuta yllättävää kyllä olevan kovinkaan yleisiä opiskelua hidastavia tekijöitä. Opiskelijoiden antamat 81 erilaista tutkinnon suorittamista hidastavaa tekijää on luokiteltu taulukossa 14 teemoittain, jolloin tutkinnon suorittamista hidastavista tekijöistä on muodostunut kahdeksan eri ryhmää. Teemoittelun pohjalta voidaan tarkastella sitä, millaisiin opiskelijan elämän ulottuvuuksiin opiskelijat katsovat tutkinnon suorittamista hidastavien tekijöiden enimmälti liittyvän. Taulukko 14. Opiskelijoiden ilmoittamat tutkinnon suorittamista tavoiteajassa hidastavat tekijät teemoittain (vastausten lukumäärät ja prosentit, puuttuvia havaintoja 18) TEEMAT VASTAUSTEN LUKUMÄÄRÄ PROSENTTIA VASTAUKSISTA opetukseen liittyvät taloudellisiin pulmiin liittyvät opintojen ohjaukseen liittyvät henk.koht. syihin liittyvät 90 8 työhön liittyvät 42 4 perheeseen liittyvät 20 2 opintojen seurantaan liittyvät 7 1 muut 31 3 YHTEENSÄ ,0 Teemoittelun pohjalta syntyvä kuva on kiinnostava: opiskelijoiden mielestä selkeästi merkittävimmin tutkinnon suorittamista tavoiteajassa hidastavat erilaiset opetukseen, sen tarjontaan ja järjestämiseen liittyvät tekijät: Läsnäolovelvollisuutta vaativien kurssien päällekkäisyys (mies 30-v, informaatiotutkimus) Osa-aikaopetus ( lukukausien alut ja loput, perjantait)(mies 28-v., laskentatoimi) Liian pitkät lomat (esim kesäloma pahimmillaan 6kk) (nainen 22-v., aluetiede) 15

17 Kaikista tutk.vaatimusten osista EI järjestetä OPETUSTA! (nainen 22-v., Suomen kirjallisuus) Liian vähän yleisiä tenttipäiviä (pitäisi olla 1kerta/vko) # Liian tiukat edeltävien kurssien vaatimukset (nainen 25-v., psykologia) Paljon puhutut opiskelijoiden taloudellisiin ongelmiin liittyvät tekijät tulevat vasta toisena ryhmänä: Rahanpuute ajaa työntekoon ja taatusti hidastaa opintoja (nainen 24-v., saksan kieli ja kulttuuri) Kolmantena tutkinnon tavoiteajassa suorittamista hidastavana ryhmänä ovat opintojen ohjaukseen liittyvät tekijät: Puutteellinen tietämys eri suuntautumisvaihtoehdoista. (nainen 22-v, englantilainen filologia) Opinto-ohjauksen puute -> kokeiluja hyvin monissa aineissa (nainen 24-v., kansantaloustiede) Opintojen suunnittelun henkilökohtaisen ohjauksen puute (nainen 28-v., Suomen kirjallisuus) Opiskelijoiden mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tavoiteajassa hidastavista tekijöistä merkittävin yksittäinen tekijä on siis opiskeluaikainen työnteko, mikä on seurausta yhtäältä opintorahan ja opintotuen asumislisän alhaisesta tasosta ja toisaalta haluttomuudesta (tai pelosta) nostaa opintolainaa. Mutta kun opiskelijoiden antamia vastauksia tarkastellaan laaja-alaisemmin temaattisina ryhminä, merkittävimmiksi tavoiteajassa valmistumisen hidastajiksi nousevat erilaiset opetukseen, sen tarjontaan ja järjestämiseen liittyvät tekijät. Huomion arvoista on myös se, että opintojen ohjaukseen liittyvät tekijät nousevat niinkin korkealle kuin kolmannelle sijalle Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa suorittamista edistävät tekijät Paitsi opiskelijoiden näkemyksiä tavoiteajassa valmistumista hidastavista tekijöistä kyselyssä tiedusteltiin myös opiskelijoiden käsityksiä siitä, millaiset opiskelun taloudelliseen tukemiseen liittyvät keinot edesauttaisivat valmistumista tavoiteajassa. Kysymyksellä haluttiin selvittää sitä, eroavatko opiskelijoiden ja opetusministeriön asettamien selvitystahojen näkemykset tavoiteajassa valmistumisen mahdollistavista ratkaisuista toisistaan. Opiskelijoita pyydettiin mainitsemaan enintään viisi sellaista opiskelun taloudelliseen tukemiseen liittyvää keinoa 4, jotka parhaiten edesauttaisivat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tavoiteajassa. Taulukko 15. Opiskelijoiden ilmoittamat tutkinnon suorittamista tavoiteajassa edistävät tekijät (vastausten lukumäärät ja prosentit, puuttuvia havaintoja 43) EDISTÄVÄT TEKIJÄT VASTAUSTEN LUKUMÄÄRÄ PROSENTTIA VASTAUKSISTA opintotuen (op.raha + as.tuki) nosto lainan kehittäminen Opiskelijat antoivat kysymykseen 7 yhteensä 759 vastausta, jotka muodostivat yhteensä 69 eri luokkaa. Näistä 69 luokasta valtaosa oli luonteeltaan ei-taloudellisia eli tavoiteajassa valmistumisen edesauttamiseksi esitettiin muita kuin opiskelun taloudelliseen tukemiseen liittyviä keinoja. Vastauksista poistettiin muut opiskelun taloudelliseen tukemiseen liittyvät keinot, minkä jälkeen vastauksia jäi jäljelle 618 ja luokkia jäi jäljelle kuusi. 16

18 muun taloudellisen tuen kehittäminen 48 8 opintotuen nosto + ehtojen tiukennus 41 7 opintotuen radikaali kehittäminen 36 6 muut taloudelliset keinot 18 3 YHTEENSÄ Selkeästi parhaimpana keinona opiskelijat pitävät opintotuen tason nostamista: peräti 68 % vastauksista sijoittui tähän luokkaan: Opintotuki + asumislisä vastaisivat edes toimeentulotukea! (nainen 25-v., sosiologia) Opintorahan korotus työmarkkinatuen tasolle # Lapsikorotus opintorahaan (nainen 30-v., käännöstiede) Toiseksi parhaana keinona esitettiin opintolainan kehittämistä (9 % vastauksista): Opintolainan korko alkaisi kerääntyä vasta valmistuttua (nainen 25-v., käännöstiede) Korkotuetaan opintolainaa, jolloin korkoriski poistuu (mies 31-v., informaatiotutkimus) Lainaa saisi nostaa enemmän (nainen 28-v., hallintotiede) Muun taloudellisen tuen kehittämistä esitettiin 8 % vastauksia: VR:n pitkien junamatkojen lippujen hintojen alentaminen (mies 20-v., kansantaloustiede) Bussikortti puoleen hintaan nykyisestä (nainen 26-v., informaatiotutkimus) Vastauksista 7 % esitti opintotuen tason noston vastapainoksi ehtojen tiukennusta: Ekat 5v.saisi hyvin tukea, ei tarvitsisi mennä töihin # 5v. jälkeen tuki pienenee huomattavasti/loppuu kokonaan (nainen 21-v., vero-oikeus) Opintotuen varsin radikaaliin kehittämiseen tähtäsi vastauksista 6 %: Kannustimet,kun suorittaa ajallaan opinnot myös hyötyy siitä # esim. saisi käyttämättömät opintotuet verottomana taskuun (mies 23-v., laskentatoimi) Opiskelijoiden kanta opiskelun taloudellisen tuen kehittämisen osalta on varsin selkeä: opintotuen opintorahan ja asumislisän tason noston katsotaan edesauttavan tavoiteajassa valmistumista parhaiten. 4. Yhteenveto 17

19 Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmassa (2003) opintojen pitkittymistä ja valmistuneisen korkeaa ikää selittäviksi tekijöiksi on mainittu seuraavat keskeisinä pidetyt tekijät: - hidas siirtyminen toiselta asteelta korkeakoulutukseen - opintojen tosiasiallinen osa-aikaisuus - puutteet opetusjärjestelyissä, opinto-ohjauksessa ja opetuksen tukijärjestelyissä - runsas työssäkäynti, josta vain osa liittyy opintoihin - normilajuutta laajemmat tutkinnot etenkin yliopistoissa - korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät eivät riittävästi tue nopeaa valmistumista Nämä tekijät ovat pitkälti yhteneväisiä opiskelijoiden esittämien tutkinnon tavoiteajassa suorittamista hidastavien tekijöiden kanssa. Kyselyyn vastanneet opiskelijat toivat esille tutkinnon suorittamista hidastavina tekijöinä osa-aikaisen opiskelun, mikä pitkälti johtuu toisesta hidastavasta tekijästä eli opiskelun aikaisesta työssäkäynnistä. Tosin vain alle puolet vastanneista (43 %) kävi itse osa- tai kokoaikaisessa työssä opiskelun ohella. Niin ikään opiskelijoiden mielestä merkittävimmin tutkinnon tavoiteajassa suorittamista hidastavat opetukseen, sen tarjontaan ja järjesteämiseen liittyvät pulmat. Sen sijaan normilaajuutta laajemmat tutkinnot eivät ole opiskelijoiden näkökulmasta ongelma, sillä 77 % vastaajista katsoi, etteivät tutkinnon normilaajuuden ylittävät opinnot pidennä opiskeluaikaa merkittävästi. Tätä saattaa selittää se, että ylimääräisten opintojen suorittamisella on ilmeinen työelämälähtöinen funktio: useat opiskelijat toivat nimittäin avovastauksissa esille sen seikan, että ylimääräisiä opintoja suoritetaan siksi, että niistä ajatellaan olevan hyötyä työelämässä. Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmassa on esitetty 10- kohtainen toimenpideohjelma, joka sisältää mm. tutkintorakenteen ja opetussuunnitelmien uudistamisen, yliopistojen opiskelijavalinnan uudistamisen, yliopistojen opiskeluoikeiden tarkemman määrittelemisen (sisältäen henkilökohtaiset opintosuunnitelmat), tutkintoon johtavan koulutuksen säilyttämisen maksuttomana, opintotukijärjestelmän uudistamisen (käytännössä opintolainan tason nostaminen) sekä lukuvuosien käytön tehostamisen (opetusta annetaan lukukausien aikana tasaisesti, myös kesällä). Toimenpideohjelman opetukseen ja opinto-ohjaukseen liittyvät kohdat osuvat pitkälti niihin opiskelijoidenkin esille nostamiin ongelmakohtiin, joiden vuoksi tutkinnon suorittaminen ei onnistu tavoiteajassa. Sen sijaan toimenpideohjelmaan sisältyvä ratkaisu uudistaa opintotukijärjestelmää lisäämällä opintotuen opintolainaosion suhteellista osuutta eroaa opiskelijoiden linjauksesta. Opiskelijoiden mielestä selkeästi paras tutkinnon tavoiteajassa suorittamista edistävä tekijä olisi opintotuen muiden osioiden eli opintorahan ja asumislisän tason nosto. Yhyteenvetona voidaan todeta, että opiskelijoiden käsitykset ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisaikaa pidentävistä tekijöistä ovat pitkälti yhtenevät opetusministeriön selvitysten kanssa. Yhteneväisiä ovat näiden kahden tahon käsitykset myös siitä, millaisin opetukseen ja opetuksen ohjaukseen liittyvin ratkaisuin tutkinnon suorittamista olisi paras nopeuttaa. Sen sijaan eri mieltä nämä kaksi tahoa ovat siitä, millaisin taloudellisin keinoin opiskelijoita voidaan parhaiten kannustaa suorittamaan tutkinto tavoiteajassa eli viidessä vuodessa. 18

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja rahankäyttö

Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja rahankäyttö Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja rahankäyttö Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Laatinut: Q-Tutkimus / Jonna Kirjavainen Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tarkoituksena selvittää opiskelijoiden rahantuloa,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Opinto-ohjauksen koulutuspäivä Opiskelijavalinnat tilastojen valossa Sari Pulkkinen, Tietokonekeskus

Opinto-ohjauksen koulutuspäivä Opiskelijavalinnat tilastojen valossa Sari Pulkkinen, Tietokonekeskus Opinto-ohjauksen koulutuspäivä 14.1.2004 Opiskelijavalinnat tilastojen valossa Sari Pulkkinen, Tietokonekeskus Tampereen yliopisto Ensisijaisten hakijoiden lukumäärä 1994 2003 16 000 15 000 KOTA 14 842

Lisätiedot

KANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYKOKEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN

KANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYKOKEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN TIEDOTE KANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN Kansalaisten selvän enemmistön ( %) mielestä opiskelijoiden opintotuki on sidottava nykyistä tiukemmin opinnoissa

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus opintotuesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään opintotukilain (65/1994) nojalla: 1 Opintotukioikeus muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa Opintotukilain

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

opintotuki info info vuonna 2008

opintotuki info info vuonna 2008 opintotuki info info vuonna 2008 Opintotukea on opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 Kuka saa opintotukea ja kuinka Yliopistotutkintoon monta kuukautta? ( tukiajat 1.8.2005 alkaen)

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere 28.8.2007 Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Tavoitteena on luoda kuva opiskelijoilta ja valmistuneilta kerätystä

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui Koulutus 2017 Opintojen kulku 2015 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistokoulutuksen suorittaminen nopeutui. Kaikkiaan viidessä ja puolessa vuodessa yliopistokoulutuksen

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Opintotuki ja opiskelijan asuminen. Mäntsälän lukio, huhtikuu 2017

Opintotuki ja opiskelijan asuminen. Mäntsälän lukio, huhtikuu 2017 Opintotuki ja opiskelijan asuminen Mäntsälän lukio, huhtikuu 2017 Opintotuki Opintotukea ja asumistukea koskevat tiedot löytyvät Kelan sivuilta. Tässä myös mainio pikaopas kaaviona. Sivuilla on myös hyvä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Uraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta

Uraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän

Lisätiedot

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY Onko ongelmana ajan puuttuminen vai sen käyttäminen?

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN HUOLTAJAILTA 29.11.2017 TERVETULOA! Lukion viimeisenä vuonna nuoren mielessä on monia kysymyksiä Mitä haluan omalta tulevaisuudeltani? Mikä minusta

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus Jatko-opiskelu Jatko-opiskelu Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus 18.4.2017 Rauman Lyseon lukio 2 Yliopistot suoritetaan ensin

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

TUTKIJALINJAN HAKULOMAKE (HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA)

TUTKIJALINJAN HAKULOMAKE (HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA) TUTKIJALINJAN HAKULOMAKE (HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA) Täytetty..2002 Tässä suunnitelmassa olevia tietoja käsitellään luottamuksellisina. Lomakkeisiin tulevat pääsemään käsiksi muutama tutkijalinjan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Opopatio Ilmari Hyvönen

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Opopatio Ilmari Hyvönen Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Opopatio 13.10.2017 Ilmari Hyvönen Aiheita Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan? Opiskelijavalintauudistuksen valmistelu Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Opintotuen 1.8.2014 muutokset

Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotukeen tulee useita muutoksia 1.8.2014. Kerromme tässä tiedotteessa muutoksista ja siitä, mitkä muutokset koskevat kaikkia opiskelijoita ja mitkä koskevat vain korkeakouluopiskelijoita

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus 7.11.2017 Ilmari Hyvönen 1 Aiheita Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet korkeakoulujen valinnoissa: tilastoja Miksi opiskelijavalintoja

Lisätiedot

Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen

Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus 3.11.2017 Ilmari Hyvönen 1 Aiheita Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet korkeakoulujen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja

Lisätiedot

Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa

Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa 26.9.2018 Irma Garam Opetushallitus Kansainvälistymisen neuvontapalvelut Perustietoja suomalaisten tutkinto-opiskelusta ulkomailla Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2015 Opintojen kulku 2013 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2013 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opintotukilain (65/1994) 11 a, 12 ja 14 a, sellaisina kuin ne ovat, 11 a laissa 1402/2015, 12 laeissa 345/2004 ja 1402/2015 ja

Lisätiedot

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Minna Kaartinen-Koutaniemi Urhean oppilaitostapaaminen 17.4.2013 19.4.2013 1 Palvelut ja neuvonta Yleinen opiskelijaneuvonta palvelee henkilökohtaisesti,

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT 1 OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA ASUMISLISÄ LAINATAKAUS OPINTOTUEN TULOMALLI OPINTOTUEN HAKEMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

JYYn Toimeentuloinfo. Opintotukisihteeri Meri Himanen

JYYn Toimeentuloinfo. Opintotukisihteeri Meri Himanen JYYn Toimeentuloinfo Opintotukisihteeri Meri Himanen 3.5.2017 Ajankohtaista opintotuesta Kesätuki Opintotuen muutokset Opintotukitoiminnan siirtyminen yliopistolta Kelaan Kesäopintotuki Kesäkuukausille

Lisätiedot

1. Päätoiminen opiskelu

1. Päätoiminen opiskelu Opetusuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja valmistava koulutus, talouskoulu 1. Päätoiminen opiskelu Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Opiskelijakysely viidennen vuoden opiskelijoille 2007

Opiskelijakysely viidennen vuoden opiskelijoille 2007 Opiskelijakysely viidennen vuoden opiskelijoille 2007 Tampereen yliopisto Opinto ja kansainvälisten asiain osasto ISBN 978-951-44-7198-8 (pdf) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Johdanto... 2 Kyselyyn

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Opettajatuutoroinnissa ilmoittautuneita 192 analyysissä mukana 159 opiskelijan tiedot (HOPS:n täyttäneet)

Opettajatuutoroinnissa ilmoittautuneita 192 analyysissä mukana 159 opiskelijan tiedot (HOPS:n täyttäneet) Opiskelijatuutorointi 25-27 Syksy 25 Opintojen aloitusvuodet Opettajatuutoroinnissa 25-27 ilmoittautuneita 192 analyysissä mukana 159 opiskelijan tiedot (HOPS:n täyttäneet) Opintojen aloitusvuosi yliopistolla

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina Minna Parviainen Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina 2002 2006 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TAMPEREEN YLIOPISTO D 2007 10 TAMPERE 2007 TAMPEREEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Talousarvioesitys Opintotuki

Talousarvioesitys Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

UUTTA OPETUKSESSA. Pekkala Anna. NOLLASUORITTAJAT Mikä hidastaa opintojen etenemistä äärimmilleen?

UUTTA OPETUKSESSA. Pekkala Anna. NOLLASUORITTAJAT Mikä hidastaa opintojen etenemistä äärimmilleen? UUTTA OPETUKSESSA Pekkala Anna NOLLASUORITTAJAT Mikä hidastaa opintojen etenemistä äärimmilleen? Uutisia opetuksen kehittämisestä Oulun yliopiston laitoksilla vol 19 / 2004 ISSN 1238 9129 ISBN 951-42-7562-4

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010

OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010 OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010 Opintotukea on opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 Kuka saa opintotukea ja kuinka Yliopistotutkintoon monta kuukautta? ( tukiajat 1.8.2005 alkaen)

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot