Opetusministeriön toimenpide-ehdotukset tutkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa. Tampereen yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetusministeriön toimenpide-ehdotukset tutkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa. Tampereen yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä"

Transkriptio

1 Opetusministeriön toimenpide-ehdotukset tutkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa Tampereen yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä Katja Tommiska Tutkija, sosiaalipolitiikan ja -työn laitos, Tampereen yliopisto,

2 1. JOHDANTO KYSELYYN VASTANNEET OPISKELIJAT OPISKELIJOIDEN SUHTAUTUMINEN TUTKINNON TAVOITEAJASSA SUORITTAMISEEN TÄHTÄÄVIIN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIIN ASENNOITUMINEN YLEMMÄSTÄ KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTAMISESTA SAATAVAAN HYÖTYYN NUORTEN YLIOPPILAIDEN YLIOPISTO-OPINTOJEN ALKAMISEN NOPEUTTAMINEN YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTAMISEN OPISKELUAIKA JA SIIHEN LIITTYVÄT TEKIJÄT Väite 1: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen nykyisin käytettävä keskimääräinen opiskeluaika kuusi vuotta on liian pitkä aika Väite 2: Nykyisen osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua Väite 3: Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuuden 160 ov ylittävien ylimääräisten opintoviikkojen suorittaminen pidentää opiskeluaikaa merkittävästi Väite 4: Lukukausien aikana annettavan opetuksen määrä on liian vähäistä, mikä pidentää merkittävästi opiskeluaikaa Väite 5: Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi vaadittavat opinnot ovat liian laaja-alaisia suhteessa opintojen suorittamisen keskimääräiseen tavoiteaikaan viisi vuotta Väite 6: Opintojen aikainen työssäkäynti pidentää opiskeluaikaa merkittävästi MITKÄ TEKIJÄT EDESAUTTAISIVAT TUTKINNON SUORITTAMISTA TAVOITEAJASSA? OPINTOTUEN KEHITTÄMINEN MILLAISEEN SUUNTAAN? YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON TAVOITEAJASSA SUORITTAMISTA HIDASTAVAT TEKIJÄT YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON TAVOITEAJASSA SUORITTAMISTA EDISTÄVÄT TEKIJÄT YHTEENVETO

3 TAULUKOT 1. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen aloittamista nopeuttavat keinot (prosentteina) 7 3. Onko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen keskimäärin käytettävä kuuden vuoden opiskeluaika liian pitkä (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 4. Onko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen keskimäärin käytettävä kuuden vuoden opiskeluaika liian pitkä (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu sukupuolen mukaan) 5. Nykyisen osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 6. Tutkinnon laajuuden (160 ov) ylittävät opinnot pidentävät opiskeluaikaa merkittävästi (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 7. Lukukausina annettavan opetuksen vähäinen määrä pidentää opiskeluaikaa (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 8. Ovatko ylemmät korkeakoulututkinnon opinnot liian laaja-alaiset suhteessa viiden vuoden tavoiteaikaan (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) 9. Opintojen aikainen työssäkäynti pidentää opiskeluaikaa merkittävästi (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tavoiteajassa edesauttavat keinot Opintotuen kehittämisvaihtoehdot Opintotuen kehittämisvaihtoehdon C vastaukset luokiteltuna Kymmenen opiskelijoiden mainitsemaa yleisintä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista hidastavaa tekijää (määrät ja prosentit) 14. Opiskelijoiden ilmoittamat tutkinnon suorittamista tavoiteajassa hidastavat tekijät teemoittain (vastausten lukumäärät ja prosentit, puuttuvia havaintoja 18) 15. Opiskelijoiden ilmoittamat tutkinnon suorittamista tavoiteajassa edistävät tekijät (vastausten lukumäärät ja prosentit, puuttuvia havaintoja 43) KUVIOT 1. Usko korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä Nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen aloittamista nopeuttavat keinot. 7 2

4 1. Johdanto Kyselyllä selvitettiin Tampereen yliopiston opiskelijoiden suhtautumista julkisuudessa esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin, joilla tähdätään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisajan lyhentämiseen. Kysely suoritettiin verkkokyselynä, joka julkaistiin ja se oli verkossa asti. Vaikka kyselyn oli ilmoitettu kestävän asti, huomioitiin myös 8.4. jälkeen tulleet vastaukset (n kpl). Aineiston keruu suoritettiin e-lomakkeella. Kyselyn perusjoukon muodostavat Tampereen yliopistossa kevätlukukaudella 2004 läsnä olevaksi kirjoittautuneet ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat, joiden keskuudesta kerättiin näyte opiskelijoiden ainejärjestöjen myötävaikutuksella. Näyte koottiin siten, että kymmenelle eri tiedekuntien opiskelijoita edustavalle ainejärjestölle 1 lähetettiin sähköpostitse pyyntö välittää jäsenilleen tietoa kyselystä. Kymmenestä ainejärjestöstä viisi ilmoitti välittäneensä tietoa kyselystä jäsenilleen, muut eivät ole olleet kyselyn tekijään yhteydessä. Kyselyyn vastasi 355 opiskelijaa, joista kaksi 2 ei täyttänyt vastaajalle asetettuja kriteerejä ja jotka siten jouduttiin poistamaan kyselyaineistosta. Kyselyn edustavuutta ei ole mahdollista arvioida tilastotieteellisin yleistettävyyden kriteerein, koska tutkimuksen näytettä ei ole koottu koko perusjoukosta vaan osasta sitä. Tiedossa ei ole esimerkiksi sitä, kuinka monta potentiaalista vastaajaa ainejärjestöjen postituslistat ovat tavoittaneet. Tutkimusraportti jakautuu kahteen lukuun, joista ensimmäisessä muodostetaan kuvaus kyselyyn vastanneista opiskelijoista. Toisessa luvussa kuvataan opiskelijoiden suhtautumista kyselyn teemaan: julkisuudessa esitettyihin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisajan lyhentämiseen tähtääviin toimenpide-ehdotuksiin. Kyselyn kysymysten muotoilussa on käytetty pohjana opetusministeriön julkaisujen 3 Opintotukea ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa koskeva toimenpideohjelma ja Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma linjauksia ja toimenpide-ohjelmia. 1 Ainejärjestöt: Lexica, Cortex, Boomi, Patina, SOS, Teema, VOO, Staabi, Mentor ja Tampereen lääketieteen kandidaattiseura. 2 Toinen poistetuista kyselyvastauksista oli Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijan jättämä vastaus ja toinen oli oma kokeiluvastaukseni. 3 Julkaisut: Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma (2003) Opetusministeriö; Kurri, Eero (2003) Opintotukea ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa koskeva toimenpideohjelma. Opetusministeriö. 3

5 2. Kyselyyn vastanneet opiskelijat Kyselyyn vastasi 353 opiskelijaa, joista 75 % oli naisia ja 25 % miehiä. Vastaajat olivat valtaosin 25-vuotiaita tai sitä nuorempia (70,7 %). Opiskelijoiden keski-ikä oli 24,6 vuotta ja nuorin vastanneista oli 19-vuotias, kun taas vanhin vastaaja oli 51-vuotias. Perhesuhteeltaan vastaajat olivat pääsääntöisesti joko avo- tai avioliitossa (50 %) tai ns. sinkkuja (39%). Kyselyyn vastanneista 43 % opiskelee kauppa- ja hallintotieteitä, 32 % humanistisia tieteitä ja 14 % yhteiskuntatieteitä, minkä lisäksi kyselyyn ovat vastanneet myös informaatiotieteiden, kasvatustieteiden ja lääketieteen opiskelijat. Valtaosa vastanneista (73 %) on aloittanut opinnot vuonna 2000 tai sen jälkeen. Opintoviikkoja kyselyyn vastanneille opiskelijoille oli kertynyt keskimäärin 99,8 opintoviikkoa. Huomionarvoista opintoviikkojen osalta on niiden varsin pitkä vaihteluväli (6 opintoviikosta 292 opintoviikkoon) sekä ylemmän korkeakoulututkinnon laajuuden eli 160 opintoviikon laajuisten opintojen suorittaneiden yllättävän suuri osuus vastaajajoukossa (13 %). Kyselyssä tiedusteltiin opiskelijoilta myös lukuvuoden aikaista työntekoa. Lukuvuoden aikana koko- tai osapäivätoimisesti ilmoitti työskentelevänsä 43 % vastaajista, kun taas 57 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä lukuvuoden aikana joko satunnaisesti tai ei lainkaan. Taulukkoon 1 on koottu kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden keskeisiä taustatietoja. 4

6 Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot PROSENTTI- LUKUMÄÄRÄ OSUUS SUKUPUOLI nainen mies (missing 2) IKÄ yli 31 PERHESUHDE sinkku avo/avioliitossa yksinhuoltaja muu TIEDEKUNTA humanistinen yhteiskuntatiet. kauppatiet./hallintotiet. informaatiotiet. kasvatustiet. lääketiet. OPINTOJEN ALOITTAMISVUOSI tai aiemmin OPINTOVIIKKOJEN MÄÄRÄ 32 tai alle yli 160 TYÖSKENTELY LUKUVUODEN AIKANA kokopäivätoimisesti osapäiväisesti satunnaisesti ei lainkaan , KAIKKI (missing 1) ( missing 2) (missing 7) (missing 8) (missing 5) (missing 3) 5

7 3. Opiskelijoiden suhtautuminen tutkinnon tavoiteajassa suorittamiseen tähtääviin toimenpide-ehdotuksiin 3.1. Asennoituminen ylemmästä korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen katsotaan yleisesti olevan väylä ns. parempiin töihin. Kyselyyn vastanneita opiskelijoita pyydettiin arvioimaan seuraavia ylempää korkeakoulututkintoa koskevia väitteitä: Ylempi korkeakoulututkinto on investointi tulevaisuuteen: se avaa ovet keskimääräistä paremmin palkattuun työhön. Ylempi korkeakoulututkinto on väylä päästä mielenkiintoiseen ja haastavaan työhön. Ylempi korkeakoulututkinto on riskisijoitus: se ei useinkaan valmista ammattiin eikä siten takaa työpaikkaa tutkinnon jälkeen. Ylempi korkeakoulututkinto on kokenut inflaation: maistereita on liikaa, minkä vuoksi kaikille ei riitä koulutusta vastaavaa työtä. Kysymyksiin annettujen vastausten pohjalta on muodostettu mittari, jolla selvitetään opiskelijoiden asennoitumista ylempään korkeakoulututkintoon: uskovatko he sen suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä vai eivät (Kuvio 1). Kuvio 1. Usko korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä. USKO HYÖTYYN ei lainkaan (1,7%) ei kovinkaan vahva (21,1 %) melko vahva (64,1%) hyvin vahva (13,1%) Valtaosa eli 77 % opiskelijoista uskoo ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä: 13 % uskoo vahvasti ja 64 % melko vahvasti. Vastaajista vajaat 25 % ei usko joko kovinkaan vahvasti (21 %) tai ei usko lainkaan (2 %) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta saatavaan hyötyyn työelämässä. Ylempi korkeakoulututkinto ei siis ole kokenut inflaatiota opiskelijoiden joukossa vaan sen suorittamisesta uskotaan olevan hyötyä työelämässä Nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen alkamisen nopeuttaminen Nuorten ylioppilaiden korkea-asteen opintojen aloittamisiän toivotaan alenevan, koska ns. suurten ikäluokkien eläköitymisen arvioidaan aiheuttavan lähivuosikymmeninä merkittävää työvoimapulaa. Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmassa (2003) on tuotu esille useita eri keinoja, joiden avulla olisi mahdollista aikaistaa nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen alkamista. Mainitusta ohjelmasta on kyselyyn poimittu neljä erilaista opintojen aloittamisen aikaistamiseen tähtäävää keinoa: opinto-ohjauksen kehittäminen jo lukiossa, ylioppilastutkinnon arvosanojen huomioiminen pääsykokeissa nykyistä paremmin, aloituspaikkakiintiöt uusille ylioppilaille ja aloituspaikkojen vähentäminen korkeakoulututkinnon jo suorittaneilta. 6

8 Opiskelijoita pyydettiin valitsemaan mielestään paras vaihtoehto. Valmiiden vaihtoehtojen sijasta vastaajat saattoivat valita kyselyssä vaihtoehdon Jokin muu keino ja esittää samalla oman näkemyksensä asiasta. Ylivoimaisesti parhaana keinona opiskelijat pitivät lukioaikaisen opinto-ohjauksen kehittämistä (65%). Seuraavaksi eniten kannatusta sai vaihtoehto Jokin muu keino, jonka valitsi 13 % vastaajista. Vähiten kannatusta sai ajatus aloituspaikkojen kiintiöinnistä uusille ylioppilaille. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Nuorten ylioppilaiden pääsyä yliopisto-opintojen alkuun nopeuttavat keinot (prosentteina) KEINOT Missing parempi opinto-ohjaus lukiossa yo-tutkinnon arvosanat paremmin huomioon valinnassa aloituspaikkakiintiö uusille ylioppilaille aloituspaikkoja vähemmin jo tutkinnon suorittaneille jokin muu keino 0 Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent ,2 64,5 64,5 30 8,5 9,0 73,4 19 5,4 5,7 79,1 25 7,1 7,5 86, ,7 13,4 100, ,9 100,0 18 5, ,0 Lukioaikaisen opinto-ohjauksen parantaminen oli sekä naisista että miehistä paras vaihtoehto: 71% naisista ja 47% miehistä piti tätä keinoa parhaana. Aloituspaikkojen vähentämistä jo korkakoulututkinnon suorittaneilta suosivat naiset ja miehet kuta kuinkin yhtä paljon, mutta muut keinot miellyttivät enemmän miehiä. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Nuorten ylioppilaiden yliopisto-opintojen aloittamista nopeuttavat keinot. NOPEUTTAVAT KEINOT (vastaajan sukupuolen mukaan prosentteina) 80 Sukupuoli nainen mies 60 Prosenttia parempi opintoohjaus lukiossa yo-tutkinnon arvosanat paremmin huomioon valinnassa aloituspaikka aloituspaikkoj kiintiö uusille ylioppilaille a vähemmin jo tutkinnon suorittaneille jokin muu keino 7

9 3.3. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen opiskeluaika ja siihen liittyvät tekijät Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen kuluvaa opiskeluaikaa koskeva julkinen keskustelu on ollut vilkasta viimeisen vuoden aikana ja huomiota on kiinnitetty erityisesti siihen, että maisteritutkinnon suorittaminen kestää keskimäärin reilut kuusi vuotta, mitä on pidetty liian pitkänä aikana. Syistä, jotka johtavat opiskeluajan venymiseen yli ns. viiden vuoden tavoiteajan, on esitetty erilaisia arvioita. Kyselyssä opiskelijoille esitettiin kuusi korkeakoulututkinnon suorittamiseen kuluvaa opiskeluaikaa koskevaa väitettä, jotka oli joko poimittu suoraan tai johdettu Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmasta. Kysymällä opiskelijoiden arvioita väitteitä pyrittiin selvittämään sitä, käyvätkö opetusministeriön asettaman selvitystyöryhmän ja opiskelijoiden käsitykset opiskeluaikaa pidentävistä tekijöitä yksiin Väite 1: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen nykyisin käytettävä keskimääräinen opiskeluaika kuusi vuotta on liian pitkä aika Kyselyyn vastanneista opiskelijoista valtaosa ei pidä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen nykyisin kuluvaa kuuden vuoden keskimääräistä opiskeluaikaa liian pitkänä. Taulukko 3.Onko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen keskimäärin käytettävä kuuden vuoden opiskeluaika liian pitkä (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu tiedekunittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/ hallinto informaatio kasvatus+ lääke ,0% 11,6% 32,3% 25,0% 18,2% 20,0% ,0% 88,4% 67,7% 75,0% 81,8% 80,0% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Vastaajista vain viidennes piti kuuden vuoden aikaa liian pitkänä, kun taas 4/5 oli vastakkaista mieltä. Eri alojen opiskelijoiden näkemykset opiskeluajan pituudesta erosivat kuitenkin toisistaan merkittävästi. Esimerkiksi humanististen tieteiden opiskelijoista vain 6 % piti kuuden vuoden opiskeluaikaa liian pitkänä, minkä vastapooliksi asettuvat kauppa- ja hallintotieteiden opiskelijat, joista peräti kolmannes piti kuuden vuoden opiskeluaikaa liian pitkänä. (Taulukko 3.) Niin ikään naisten ja miesten käsitykset opiskeluajan sopivasta pituudesta erosivat toisistaan merkittävästi. Naisista vain 15 % piti kuuden vuoden opiskeluaikaa liian pitkänä, kun taas miehistä samaa mieltä oli jo kolmannes (34 %). (Taulukko 4.) 8

10 Taulukko 4.Onko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen keskimäärin käytettävä kuuden vuoden opiskeluaika liian pitkä (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu sukupuolen mukaan) samaa mieltä eri mieltä % within Sukupuoli % within Sukupuoli % within Sukupuoli Sukupuoli nainen mies ,8% 33,7% 19,7% ,2% 66,3% 80,3% ,0% 100,0% 100,0% Väite 2: Nykyisen osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua Nykyisten opiskelijoiden on sanottu tekevän opintojaan osa-aikaisesti, mihin on kiinnitetty huomiota myös Korkeakoulujen opintoaikojen työryhmän muistiossa (2003). Opiskelun aikainen työnteko nähdään usein pulmana, koska sen on arvioitu pidentävän opiskeluaikaa. Taulukko 5. Nykyisen osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua (vastaukset prosentteina, opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/ hallinto informaatio kasvatus+ lääke ,9% 50,0% 67,7% 71,4% 66,7% 64,0% ,1% 50,0% 32,3% 28,6% 33,3% 36,0% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 64 % oli sitä mieltä, että nykyistä osa-aikaisen opiskelun kulttuuria tulee muuttaa kohti päätoimista opiskelua. Kaikkien kyselyssä edustettuina olleiden tiedekuntien opiskelijoista vähintään puolet olivat tätä mieltä. (Taulukko 5.) 9

11 Väite 3: Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuuden 160 ov ylittävien ylimääräisten opintoviikkojen suorittaminen pidentää opiskeluaikaa merkittävästi Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on pääsääntöisesti 160 opintoviikkoa (ov). Opiskeluajan lyhentämisestä käydyssä keskustelussa on noussut esille se, että tutkinnon laajuuden ylittävien opintojen suorittaminen vaikuttaa osaltaan opiskeluaikaa pidentävästi. Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmassa (2003, 21) todetaan, että 160 opintoviikon normilaajuuden 20 opintoviikolla ylittävät tutkinnot merkitsevät puolen vuoden lisäystä opiskeluaikaan. Opiskelijat eivät kuitenkaan näe asiaa samalla tavoin, sillä tutkinnon normilaajuuden ylittävien opintojen opiskeluaikaa pidentävä vaikutus ei ole kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mielestä merkittävä. Vastaajista 77 % katsoi, etteivät ylimääräiset opinnot pidennä opiskeluaikaa merkittävästi. Eri tiedekuntien opiskelijoiden väliltä on kuitenkin löydettävissä selkeitä eroja suhtautumisessa asiaan: yhteiskuntatieteilijöistä vain 16 % katsoi ylimääräisten opintojen pidentävän opiskeluaikaa merkittävästi, mutta kasvatustieteilijöistä peräti kolmannes oli tätä mieltä. (Taulukko 6.) Taulukko 6. Tutkinnon laajuuden (160 ov) ylittävät opinnot pidentävät opiskeluaikaa merkittävästi (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain). samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/ hallinto informaatio kasvatus+ lääke ,7% 15,8% 22,0% 18,5% 30,0% 22,6% ,3% 84,2% 78,0% 81,5% 70,0% 77,4% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Väite 4: Lukukausien aikana annettavan opetuksen määrä on liian vähäistä, mikä pidentää merkittävästi opiskeluaikaa Yliopisto-opetuksen määrästä ja sen epätasaisesta jakautumisesta niin lukukausien ajalle kuin viikonpäivillekin on käyty yliopistojen sisällä paljon keskustelua. Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden (76 %) mielestä lukukausien aikana annettavan opetuksen määrä on vähäistä, mikä pidentää merkittävästi opiskeluaikaa. Humanisteista peräti 84 % oli tätä mieltä, sen sijaan kauppa- ja hallintotieteiden opiskelijoista huomattavasti vähäisempi määrä eli 69 % oli samalla kannalla. (Taulukko 7.) Taulukko 7. Lukukausina annettavan opetuksen vähäinen määrä pidentää opiskeluaikaa (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/hallinto informaatio kasvatus+lääke ,0% 75,7% 69,2% 79,3% 70,0% 75,7% ,0% 24,3% 30,8% 20,7% 30,0% 24,3% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 10

12 Väite 5: Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi vaadittavat opinnot ovat liian laaja-alaisia suhteessa opintojen suorittamisen keskimääräiseen tavoiteaikaan viisi vuotta Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi vaadittavien opintojen sisältöä on kritisoitu liiasta laaja-alaisuudesta. Kyselyyn vastanneet opiskelijat jakaantuivat tämän kysymyksen osalta selkeästi kahteen ryhmään. Humanistit (66 %) ja yhteiskuntatieteilijät (53 %) olivat sitä mieltä, että opinnot ovat liian laaja-alaisia suhteessa viiden vuoden tavoiteaikaan. Sen sijaan kauppa- ja hallintotieteitä opiskelevat (76 %) sekä kasvatus- ja lääketiedettä opiskelevat (75 %) olivat päinvastaista mieltä. Informaatiotieteilijät sijoittuivat näiden kahden ryhmän väliin: puolet pitivät opintoja liian laaja-alaisina suhteessa tavoiteaikaan ja puolet olivat päin vastaista mieltä. (Taulukko 8.) Taulukko 8. Ovatko ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot liian laaja-alaiset suhteessa viiden vuoden tavoiteaikaan (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/hallinto informaatio kasvatus+lääke ,6% 52,8% 23,6% 50,0% 25,0% 44,0% ,4% 47,2% 76,4% 50,0% 75,0% 56,0% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Väite 6: Opintojen aikainen työssäkäynti pidentää opiskeluaikaa merkittävästi Opiskelijoiden työssäkäynnin on todettu monessa yhteydessä olevan yksi opiskeluaikaa merkittävästi pidentävistä tekijöistä ja tätä mieltä oli myös valtaosa kyselyyn vastanneista opiskelijoista (86 %). Näkemykset työnteon vaikutuksesta opiskeluaikaan vaihtelivat kuitenkin paljon eri tiedekuntien opiskelijoiden välillä: humanisteista peräti 91 % katsoi työnteon pidentävän opiskeluaikaa, kun taas kasvatus- ja lääketieteen opiskelijoista samaa mieltä oli vain 2/3 vastaajista. Taulukko 9. Opintojen aikainen työssäkäynti pidentää opiskeluaikaa merkittävästi (opiskelijat luokiteltu tiedekunnittain) samaa mieltä eri mieltä PÄÄAINE humanistinen yhteiskunta kauppa/hallinto informaatio kasvatus+lääke ,3% 88,4% 79,8% 89,3% 66,7% 85,3% ,7% 11,6% 20,2% 10,7% 33,3% 14,7% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 11

13 3.4. Mitkä tekijät edesauttaisivat tutkinnon suorittamista tavoiteajassa? Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen ns. tavoiteajassa eli viidessä vuodessa on tavoite, johon maan nykyinen hallitus ja opetushallinto ovat sitoutuneet. Tavoitteeseen pääsemiseksi on kevään 2004 kuluessa esitetty julkisuudessa monia erilaisia opiskelukeinoja. Opetusministeriön asettamien selvitystahojen julkaisuista (Korkeakoulujen opintoaikoijen lyhentämisen toimenpideohjelma 2003; Kurri 2003) on poimittu kyselyyn yhdeksän erilaista keinoa, joilla voidaan ajatella olevan tavoiteajassa valmistumista tukevia vaikutuksia. Kyselyyn vastanneita opiskelijoita pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista korkeintaan neljä (valinnat ovat nähtävissä taulukosta 10). Paras ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa suorittamista tukeva keino on opiskelijoiden mielestä opetustarjonnan lisääminen siten, että se kattaa syys- ja kevätlukukaudet tasaisesti. Tämän jälkeen seuraavaksi parhaana keinona pidetään opintojen ohjauksen Taulukko 10. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tavoiteajassa edesauttavat keinot KEINOT LKM % Opetustarjonnan lisääminen siten, että se kattaa syys- ja kevätlukukauden tasaisesti Opintojen ohjauksen tehostaminen Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatiminen Ns. 3. lukukauden käyttöönotto: täysipainoinen opetustarjonta myös kesällä Opetuksen järjestäminen nykyistä useammin periodeittain Tutkimusvaatimusten liiallisen kuormittumisen 93 8 poistaminen (karsitaan ylimääräinen aines tutkintovaatimuksista) Maksuttoman opinto-oikeuden rajaaminen vuoteen, minkä jälkeen aletaan periä euron lukuvuosimaksuja Opintojen suorittamisajan rajaaminen vuoteen, joiden aikana voi ilmoittautua poissaolevaksi korkeintaan kahdeksi lukuvuodeksi Tutkintojen laajuuden rajoittaminen siten, 21 2 että niiden normilaajuuden 160 ov voisi ylittää korkeintaan 20 ov:lla YHTEENSÄ

14 tehostamista, minkä jälkeen kolmantena tulee henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen. Neljänneksi parhaana keinona pidetään ns. kolmannen lukukauden käyttöönottoa eli täysipainoisen opetustarjonnan tarjoamista myös kesällä. Nämä opiskelijoiden valitsemat neljä parasta keinoa liittyvät kaikki selkeästi joko opetuksen tehostamiseen tai opintojen ohjauksen tehostamiseen. Viidenneksi parhaana keinona opiskelijat pitävät periodiopetusta, joka sekin nivoutuu opetuksen tehostamisen teemaan. Sen sijaan tutkintovaatimusten karsimiseen tai opinto-oikeuden rajaamiseen liittyvät keinot eivät olleet opiskelijoiden suosiossa, mikä näkyy selkeästi siten, että tämäntyyppiset tarjolla olleet keinot joita oli tarjolla neljä kappaletta - saivat yhteensä vain 15 % kannatuksen Opintotuen kehittäminen millaiseen suuntaan? Ylempää korkeakoulututkintoa suorittamisen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainasta. Selvitysmies Kurrin raportissa (Kurri 2003, 27-29) esitetään korkeakoulututkintoa suorittavien opintotuen kehittämistä siten, että otettaisiin käyttöön ns. opintolainasubventio. Tällöin opintolainan määrä nostettaisiin 220 eurosta 280 euroon kuukautta kohden ja ne, jotka valmistuvat tavoiteajassa, voisivat valmistumisensa jälkeen joko saada osan opintolainasta anteeksi (subventio valtion takausstipendinä) tai vähentää osan opintolainastaan ansiotuloista maksettavasta verosta (subventio verovähennyksenä). Opiskelijoille esitettiin kaksi opintolainasubvention mallia ja heitä pyydettiin valitsemaan toimivampi eli tavoiteajassa valmistumiseen paremmin kannustava näistä kahdesta: Vaihtoehto A Opintolainan määrä nostaminen 220 eurosta 280 euroon kuukautta kohden + opintolainan takausstipendi (subventio) eli 5 vuoden määräajassa valmistuneille myönnettävä opintolainapääoman tuki: esim. jos lainapääoma 8000 e, subventio myönnetään 2500 e ylittävältä osalta ( ). Jos 8000 e opintolainaa nostanut henkilö valmistuu tavoiteajassa eli 5 vuodessa, on subventio 1650 e (30% 5500 eurosta). Subventio siis vähentää opintolainan pääomaa 1650 e. Vaihtoehto B Opintolainan kuukausimäärän nostaminen + opintolainan subventio edellä esitetyssä määrässä 1650 e, joka myönnetään siten, että tavoiteajassa valmistunut henkilö voi vähentää valmistumisen jälkeisen 10 vuoden aikana yhteensä 1650 e ansiotuloista maksettavasta verosta. Jos kumpikaan edellä esitetyistä vaihtoehdoista ei ollut toimiva, opiskelijoiden oli mahdollista valita vaihtoehto C ja kirjoittaa oma näkemyksensä opintotuen kehittämisestä. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 134 (38 %) piti toimivampana vaihtoehtoa A ja vaihtoehto B oli 59 opiskelijan (17 %) mielestä toimivampi (taulukko 11). Taulukko 11. Opintotuen kehittämisvaihtoehdot Valid Missing vaihtoehto A vaihtoehto B System Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent ,0 69,4 69, ,7 30,6 100, ,7 100, , ,0 13

15 Opintolainasubventiota tarjonneiden vaihtoehtojen A ja B sijasta 139 opiskelijaa (39 %) valitsi vaihtoehdon C, johon annetut vapaamuotoiset vastaukset on luokiteltu taulukkoon 12. Taulukko 12. Opintotuen kehittämisvaihtoehdon C vastaukset luokiteltuna Valid Missing opintotuen lainaosiota ei tule kehittää opintotuen kehittäminen opintotuki suoritusten (ov) mukaan muut System Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent 19 5,4 13,7 13, ,9 68,3 82,0 6 1,7 4,3 86,3 19 5,4 13,7 100, ,4 100, , ,0 Vaihtoehdon C valinneista 95 (27 % kaikista vastaajista) piti opintotuen opintorahan ja/tai asumislisän kehittämistä toimivimpana keinona opiskelijoiden kannustamiseksi valmistumaan tavoiteajassa: Opintotuen korottaminen, sekä asumislisän että opintorahan! Ei muita vaihtoehtoja!! Lainaa ei ole, enkä ota. Älyttömillä hanttihommilla voita leivän päälle... Näillä hommilla se opiskelu pidentyy eikä tällaista työkokemusta edes arvosteta missään. Kesälläkin on vaikea saada töitä, opiskelumahdollisuuksiakaan ei paljon ole. Kesäopintotukea saadakseen on luettava jotain vaan, mikä ei välttämättä lyhennä opintojen kestoa. (nainen 26-v., informaatiotutkimus) 19 opiskelijaa (5,4 %) oli sitä mieltä, ettei nimenomaan opintotuen lainaosiota tule kehittää ja kuusi opiskelijaa (1,7 %) piti kannustavimpana keinona opintotuen myöntämistä selkeämmin opintosuoritusten eli suoritettujen opintoviikkojen mukaan Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa suorittamista hidastavat tekijät Opiskelijoita pyydettiin esittämään vapaavalinnaisesti enintään viisi tekijää, jotka hidastavat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tavoiteajassa. Kysymyksellä pyrittiin selvittämään sitä, eroavatko opiskelijoiden omat näkemykset tutkinnon suorittamista hidastavista tekijöistä opetusministeriön julkaisuissa (Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma 2003; Kurri 2003) esitetyistä. Opiskelijat esittivät kaiken kaikkiaan 81 erilaista tutkinnon suorittamista hidastavaa tekijää, joista kymmenen yleisintä on koottu taulukkoon 13. Taulukko 13. Kymmenen opiskelijoiden mainitsemaa yleisintä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista hidastavaa tekijää (määrät ja prosentit) HIDASTAVAT TEKIJÄT LKM (N=1153) PROSENTTIA VASTAUKSIS TA opiskelun aikainen työnteko

16 puutteellinen opinto-ohjaus opetuksen vähäinen tarjonta 89 8 opintotuen pienuus 84 7 luentojen/kurssien päällekkäisyys 59 5 epäselvyys mitä opiskella 39 3 osa-aikainen opetus (viikottain, lukukausittain) 38 3 opetuksen kasautuminen 36 3 pienituloisuus 31 2 opiskelumotivaation puute 29 2 Kuten taulukosta 13 nähdään, opiskelijat ovat tuoneet esille hyvin pitkälti samoja opiskeluaikaa pidentäviä tekijöitä kuin opetusministeriön julkaisemissa selvityksissä: opiskelunaikainen työnteko, puutteellinen opinto-ohjaus (laaja-alaisesti ymmärrettynä), opetuksen tarjontaan liittyvät erilaiset pulmat sekä pienituloisuus löytyvät vastausten kärkisijoilta. Opiskelumotivaation puute löytyy sijalta 10 ja koska se on tuotu esille vain 2 % vastauksista, eivät motivaatio-ongelmat vaikuta yllättävää kyllä olevan kovinkaan yleisiä opiskelua hidastavia tekijöitä. Opiskelijoiden antamat 81 erilaista tutkinnon suorittamista hidastavaa tekijää on luokiteltu taulukossa 14 teemoittain, jolloin tutkinnon suorittamista hidastavista tekijöistä on muodostunut kahdeksan eri ryhmää. Teemoittelun pohjalta voidaan tarkastella sitä, millaisiin opiskelijan elämän ulottuvuuksiin opiskelijat katsovat tutkinnon suorittamista hidastavien tekijöiden enimmälti liittyvän. Taulukko 14. Opiskelijoiden ilmoittamat tutkinnon suorittamista tavoiteajassa hidastavat tekijät teemoittain (vastausten lukumäärät ja prosentit, puuttuvia havaintoja 18) TEEMAT VASTAUSTEN LUKUMÄÄRÄ PROSENTTIA VASTAUKSISTA opetukseen liittyvät taloudellisiin pulmiin liittyvät opintojen ohjaukseen liittyvät henk.koht. syihin liittyvät 90 8 työhön liittyvät 42 4 perheeseen liittyvät 20 2 opintojen seurantaan liittyvät 7 1 muut 31 3 YHTEENSÄ ,0 Teemoittelun pohjalta syntyvä kuva on kiinnostava: opiskelijoiden mielestä selkeästi merkittävimmin tutkinnon suorittamista tavoiteajassa hidastavat erilaiset opetukseen, sen tarjontaan ja järjestämiseen liittyvät tekijät: Läsnäolovelvollisuutta vaativien kurssien päällekkäisyys (mies 30-v, informaatiotutkimus) Osa-aikaopetus ( lukukausien alut ja loput, perjantait)(mies 28-v., laskentatoimi) Liian pitkät lomat (esim kesäloma pahimmillaan 6kk) (nainen 22-v., aluetiede) 15

17 Kaikista tutk.vaatimusten osista EI järjestetä OPETUSTA! (nainen 22-v., Suomen kirjallisuus) Liian vähän yleisiä tenttipäiviä (pitäisi olla 1kerta/vko) # Liian tiukat edeltävien kurssien vaatimukset (nainen 25-v., psykologia) Paljon puhutut opiskelijoiden taloudellisiin ongelmiin liittyvät tekijät tulevat vasta toisena ryhmänä: Rahanpuute ajaa työntekoon ja taatusti hidastaa opintoja (nainen 24-v., saksan kieli ja kulttuuri) Kolmantena tutkinnon tavoiteajassa suorittamista hidastavana ryhmänä ovat opintojen ohjaukseen liittyvät tekijät: Puutteellinen tietämys eri suuntautumisvaihtoehdoista. (nainen 22-v, englantilainen filologia) Opinto-ohjauksen puute -> kokeiluja hyvin monissa aineissa (nainen 24-v., kansantaloustiede) Opintojen suunnittelun henkilökohtaisen ohjauksen puute (nainen 28-v., Suomen kirjallisuus) Opiskelijoiden mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tavoiteajassa hidastavista tekijöistä merkittävin yksittäinen tekijä on siis opiskeluaikainen työnteko, mikä on seurausta yhtäältä opintorahan ja opintotuen asumislisän alhaisesta tasosta ja toisaalta haluttomuudesta (tai pelosta) nostaa opintolainaa. Mutta kun opiskelijoiden antamia vastauksia tarkastellaan laaja-alaisemmin temaattisina ryhminä, merkittävimmiksi tavoiteajassa valmistumisen hidastajiksi nousevat erilaiset opetukseen, sen tarjontaan ja järjestämiseen liittyvät tekijät. Huomion arvoista on myös se, että opintojen ohjaukseen liittyvät tekijät nousevat niinkin korkealle kuin kolmannelle sijalle Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa suorittamista edistävät tekijät Paitsi opiskelijoiden näkemyksiä tavoiteajassa valmistumista hidastavista tekijöistä kyselyssä tiedusteltiin myös opiskelijoiden käsityksiä siitä, millaiset opiskelun taloudelliseen tukemiseen liittyvät keinot edesauttaisivat valmistumista tavoiteajassa. Kysymyksellä haluttiin selvittää sitä, eroavatko opiskelijoiden ja opetusministeriön asettamien selvitystahojen näkemykset tavoiteajassa valmistumisen mahdollistavista ratkaisuista toisistaan. Opiskelijoita pyydettiin mainitsemaan enintään viisi sellaista opiskelun taloudelliseen tukemiseen liittyvää keinoa 4, jotka parhaiten edesauttaisivat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tavoiteajassa. Taulukko 15. Opiskelijoiden ilmoittamat tutkinnon suorittamista tavoiteajassa edistävät tekijät (vastausten lukumäärät ja prosentit, puuttuvia havaintoja 43) EDISTÄVÄT TEKIJÄT VASTAUSTEN LUKUMÄÄRÄ PROSENTTIA VASTAUKSISTA opintotuen (op.raha + as.tuki) nosto lainan kehittäminen Opiskelijat antoivat kysymykseen 7 yhteensä 759 vastausta, jotka muodostivat yhteensä 69 eri luokkaa. Näistä 69 luokasta valtaosa oli luonteeltaan ei-taloudellisia eli tavoiteajassa valmistumisen edesauttamiseksi esitettiin muita kuin opiskelun taloudelliseen tukemiseen liittyviä keinoja. Vastauksista poistettiin muut opiskelun taloudelliseen tukemiseen liittyvät keinot, minkä jälkeen vastauksia jäi jäljelle 618 ja luokkia jäi jäljelle kuusi. 16

18 muun taloudellisen tuen kehittäminen 48 8 opintotuen nosto + ehtojen tiukennus 41 7 opintotuen radikaali kehittäminen 36 6 muut taloudelliset keinot 18 3 YHTEENSÄ Selkeästi parhaimpana keinona opiskelijat pitävät opintotuen tason nostamista: peräti 68 % vastauksista sijoittui tähän luokkaan: Opintotuki + asumislisä vastaisivat edes toimeentulotukea! (nainen 25-v., sosiologia) Opintorahan korotus työmarkkinatuen tasolle # Lapsikorotus opintorahaan (nainen 30-v., käännöstiede) Toiseksi parhaana keinona esitettiin opintolainan kehittämistä (9 % vastauksista): Opintolainan korko alkaisi kerääntyä vasta valmistuttua (nainen 25-v., käännöstiede) Korkotuetaan opintolainaa, jolloin korkoriski poistuu (mies 31-v., informaatiotutkimus) Lainaa saisi nostaa enemmän (nainen 28-v., hallintotiede) Muun taloudellisen tuen kehittämistä esitettiin 8 % vastauksia: VR:n pitkien junamatkojen lippujen hintojen alentaminen (mies 20-v., kansantaloustiede) Bussikortti puoleen hintaan nykyisestä (nainen 26-v., informaatiotutkimus) Vastauksista 7 % esitti opintotuen tason noston vastapainoksi ehtojen tiukennusta: Ekat 5v.saisi hyvin tukea, ei tarvitsisi mennä töihin # 5v. jälkeen tuki pienenee huomattavasti/loppuu kokonaan (nainen 21-v., vero-oikeus) Opintotuen varsin radikaaliin kehittämiseen tähtäsi vastauksista 6 %: Kannustimet,kun suorittaa ajallaan opinnot myös hyötyy siitä # esim. saisi käyttämättömät opintotuet verottomana taskuun (mies 23-v., laskentatoimi) Opiskelijoiden kanta opiskelun taloudellisen tuen kehittämisen osalta on varsin selkeä: opintotuen opintorahan ja asumislisän tason noston katsotaan edesauttavan tavoiteajassa valmistumista parhaiten. 4. Yhteenveto 17

19 Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmassa (2003) opintojen pitkittymistä ja valmistuneisen korkeaa ikää selittäviksi tekijöiksi on mainittu seuraavat keskeisinä pidetyt tekijät: - hidas siirtyminen toiselta asteelta korkeakoulutukseen - opintojen tosiasiallinen osa-aikaisuus - puutteet opetusjärjestelyissä, opinto-ohjauksessa ja opetuksen tukijärjestelyissä - runsas työssäkäynti, josta vain osa liittyy opintoihin - normilajuutta laajemmat tutkinnot etenkin yliopistoissa - korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät eivät riittävästi tue nopeaa valmistumista Nämä tekijät ovat pitkälti yhteneväisiä opiskelijoiden esittämien tutkinnon tavoiteajassa suorittamista hidastavien tekijöiden kanssa. Kyselyyn vastanneet opiskelijat toivat esille tutkinnon suorittamista hidastavina tekijöinä osa-aikaisen opiskelun, mikä pitkälti johtuu toisesta hidastavasta tekijästä eli opiskelun aikaisesta työssäkäynnistä. Tosin vain alle puolet vastanneista (43 %) kävi itse osa- tai kokoaikaisessa työssä opiskelun ohella. Niin ikään opiskelijoiden mielestä merkittävimmin tutkinnon tavoiteajassa suorittamista hidastavat opetukseen, sen tarjontaan ja järjesteämiseen liittyvät pulmat. Sen sijaan normilaajuutta laajemmat tutkinnot eivät ole opiskelijoiden näkökulmasta ongelma, sillä 77 % vastaajista katsoi, etteivät tutkinnon normilaajuuden ylittävät opinnot pidennä opiskeluaikaa merkittävästi. Tätä saattaa selittää se, että ylimääräisten opintojen suorittamisella on ilmeinen työelämälähtöinen funktio: useat opiskelijat toivat nimittäin avovastauksissa esille sen seikan, että ylimääräisiä opintoja suoritetaan siksi, että niistä ajatellaan olevan hyötyä työelämässä. Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmassa on esitetty 10- kohtainen toimenpideohjelma, joka sisältää mm. tutkintorakenteen ja opetussuunnitelmien uudistamisen, yliopistojen opiskelijavalinnan uudistamisen, yliopistojen opiskeluoikeiden tarkemman määrittelemisen (sisältäen henkilökohtaiset opintosuunnitelmat), tutkintoon johtavan koulutuksen säilyttämisen maksuttomana, opintotukijärjestelmän uudistamisen (käytännössä opintolainan tason nostaminen) sekä lukuvuosien käytön tehostamisen (opetusta annetaan lukukausien aikana tasaisesti, myös kesällä). Toimenpideohjelman opetukseen ja opinto-ohjaukseen liittyvät kohdat osuvat pitkälti niihin opiskelijoidenkin esille nostamiin ongelmakohtiin, joiden vuoksi tutkinnon suorittaminen ei onnistu tavoiteajassa. Sen sijaan toimenpideohjelmaan sisältyvä ratkaisu uudistaa opintotukijärjestelmää lisäämällä opintotuen opintolainaosion suhteellista osuutta eroaa opiskelijoiden linjauksesta. Opiskelijoiden mielestä selkeästi paras tutkinnon tavoiteajassa suorittamista edistävä tekijä olisi opintotuen muiden osioiden eli opintorahan ja asumislisän tason nosto. Yhyteenvetona voidaan todeta, että opiskelijoiden käsitykset ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisaikaa pidentävistä tekijöistä ovat pitkälti yhtenevät opetusministeriön selvitysten kanssa. Yhteneväisiä ovat näiden kahden tahon käsitykset myös siitä, millaisin opetukseen ja opetuksen ohjaukseen liittyvin ratkaisuin tutkinnon suorittamista olisi paras nopeuttaa. Sen sijaan eri mieltä nämä kaksi tahoa ovat siitä, millaisin taloudellisin keinoin opiskelijoita voidaan parhaiten kannustaa suorittamaan tutkinto tavoiteajassa eli viidessä vuodessa. 18

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Opinto-ohjauksen koulutuspäivä Opiskelijavalinnat tilastojen valossa Sari Pulkkinen, Tietokonekeskus

Opinto-ohjauksen koulutuspäivä Opiskelijavalinnat tilastojen valossa Sari Pulkkinen, Tietokonekeskus Opinto-ohjauksen koulutuspäivä 14.1.2004 Opiskelijavalinnat tilastojen valossa Sari Pulkkinen, Tietokonekeskus Tampereen yliopisto Ensisijaisten hakijoiden lukumäärä 1994 2003 16 000 15 000 KOTA 14 842

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere 28.8.2007 Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Tavoitteena on luoda kuva opiskelijoilta ja valmistuneilta kerätystä

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

1. Päätoiminen opiskelu

1. Päätoiminen opiskelu Opetusuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja valmistava koulutus, talouskoulu 1. Päätoiminen opiskelu Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina Minna Parviainen Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina 2002 2006 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TAMPEREEN YLIOPISTO D 2007 10 TAMPERE 2007 TAMPEREEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opintotukilain (65/1994) 11 a, 12 ja 14 a, sellaisina kuin ne ovat, 11 a laissa 1402/2015, 12 laeissa 345/2004 ja 1402/2015 ja

Lisätiedot

Talousarvioesitys Opintotuki

Talousarvioesitys Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Opiskelijakysely 2007 viidennen vuoden opiskelijoille

Opiskelijakysely 2007 viidennen vuoden opiskelijoille Opiskelijakysely 2007 viidennen vuoden opiskelijoille Opinto- ja kansainvälisten asiain osastolla toteutettiin opiskelijakysely viidettä lukuvuottaan Tampereen yliopistossa opiskeleville. Nyt tehty kysely

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010

OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010 OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010 Opintotukea on opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 Kuka saa opintotukea ja kuinka Yliopistotutkintoon monta kuukautta? ( tukiajat 1.8.2005 alkaen)

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2005 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteuttaminen V. 2010 toteutettu uraseurantakysely v.2005 maisterin tutkinnon

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011

TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011 LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011 Aika Paikka tiistaina 15.2.2011 klo 13.15 alkaen luonnontieteellisen tiedekunnan kokoushuone YL136-1 Käsiteltävät asiat Hallintopäällikön

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Siirtohaku, Historia, Joensuu Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3v+2v)

Siirtohaku, Historia, Joensuu Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3v+2v) YHTEISKUNTATIETEIDEN JA KAUPPATIETEIDEN TIEDEKUNTA Katso koulutusten kuvaukset yliopiston verkkosivulta tai koulutustarjontaesitteestä tai Opintopolusta. Siirtohaku, Historia, Joensuu Humanististen tieteiden

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

HUOLTAJAILTA TERVETULOA! Kouvolan Yhteislyseo Hannele Viljakainen

HUOLTAJAILTA TERVETULOA! Kouvolan Yhteislyseo Hannele Viljakainen HUOLTAJAILTA TERVETULOA! Mitä haluan omalta tulevaisuudeltani? Mikä minusta tulee isona? Mitkä ovat vahvuuteni? Missä olen hyvä? Kiinnostavatko minua enemmän teoreettiset vai käytännönläheiset ammatit

Lisätiedot

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet)

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) Nimi: Täytetty..2016 Tämä lomake on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon. Tässä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Tampereen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Tampereen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/7 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitte tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Kaikille avoimia yliopisto-opintoja

Kaikille avoimia yliopisto-opintoja Kaikille avoimia yliopisto-opintoja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto 23.2.2016 opintoneuvoja Riina Kärkkäinen AVOIN YLIOPISTO Yliopiston opetussuunnitelmien mukaisia opintoja eli yliopistotutkintojen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely 1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian

Lisätiedot

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 %

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 % Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot