SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AIKUISOPISKELIJAN JAKSAMINEN OPINTOJEN ALKUVAIHEESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AIKUISOPISKELIJAN JAKSAMINEN OPINTOJEN ALKUVAIHEESSA"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AIKUISOPISKELIJAN JAKSAMINEN OPINTOJEN ALKUVAIHEESSA Katja Jokela Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu/Länsi Porin toimipaikka Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Katja Jokela. Sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijan jaksaminen opintojen alkuvaiheessa. Pori, syksy 2007, 32 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu Länsi, Porin toimipaikka. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijan jaksamista opintojen alkuvaiheessa. Tavoitteena oli selvittää mitä mieltä aikuisopiskelija on omasta jaksamisestaan sekä mitkä asiat vaikuttavat aikuisopiskelijan jaksamiseen. Tutkimusaineisto kerättiin Diakonia-ammattikorkeakoulun Lännen Porin toimipaikasta. Tutkimukseen valittiin aikuisopiskelijaryhmä, joka oli aloittanut opintonsa syksyllä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselyyn vastasivat kaikki ryhmän 31 opiskelijaa, joten vastausprosentti oli 100. Kyselylomakkeessa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Vastaukset analysoitiin Excel-taulukko-ohjelman sekä sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan suurin osa vastanneista oli yli 40-vuotiaita, 55%. Tutkimusjoukossa ei ollut yhtään alle 25-vuotiaita. Kaikki olivat naisia ja kaikilla opinnot olivat kestäneet alle vuoden. Vastanneista aikuisopiskelijoista yli puolet vastasi talouteensa kuuluvan vähintään kaksi lasta. Palkallisessa työssä opiskelun aikana vuotiaista kävi 80 % ja yli 40-vuotiaista 75 %. Toisaalta eniten taloudellisia huolia kokivat vuotiaat opiskelijat. Yli puolella vastaajista oli pidempi kuin 100 kilometrin koulumatka ja neljä vastasi koulumatkan olevan yli 200 kilometriä. Aikuisopiskelijat kokivat tämän hetkisen jaksamisensa melko hyväksi. Ulkopuolelta saatu tuki auttaa jaksamaan. Tulevaisuuden harjoittelut vähän mietityttävät. Aikuisopiskelijoilla on kuitenkin korkea motivaatio, joka vie opiskeluissa eteenpäin. Asiasanat: aikuisopiskelija, jaksaminen

3 ABSTRACT Katja Jokela. Adult Students` Coping in Diak.. 32 p., 2 appendices. Language:Finnish. Pori, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. The purpose of this study was to find out how adult students in the fields of health and social services coped at the beginning of their studies. Data were collected in Diaconia University of Applied Sciences (Diak), West, Pori Unit. In all, 31 adult students answered the questionnaires. The response rate was 100 %. The questionnaires consisted of both structured and open questions. The structured answers were analyzed by the Excel program. The open answers were analyzed by using content analysis. According to the results, most of the respondents were women at the age of over 40; over a half of the students had more than one child still living at home. The study showed that 75 % of over 40-year-olds and 80 % of year-olds worked while studying. Those who had the biggest problems with money were years old. Over 100 kilometres was a common distance from home to the school. Keywords: Adult student, coping

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Aikuisopiskelija Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysalan koulutus Aikuisopiskelijan tukimuotoja Jaksaminen 12 3 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 14 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 15 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aineiston keruu Aineiston käsittely ja analysointi 17 6 TUTKIMUSTULOKSET, TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET 17 7 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS 22 8 POHDINTA 23 LÄHTEET 25 LIITTEET 28 Liite 1. Tutkimuslupa 28 Liite 2. Kyselylomake 29

5 1 JOHDANTO Aikuisena opiskeluun on monia hyviä syitä. Koulunkäynti on saattanut jäädä kesken tai vanhat taidot kaipaavat uusimista. Joku saattaa vaihtaa kokonaan ammattia tai tarvitsee koulutusta saadakseen töitä. Aikuiskoulutus on suunniteltua ja järjestettyä koulutusta aikuisille. Koulutus voi olla omaehtoista, henkilöstö- tai työvoimapoliittista koulutusta. Opiskelu voi tapahtua joko omalla ajalla, työn ohessa tai työssä. Nykyään on tarjolla monenlaisia opiskelumahdollisuuksia aikuisille. Vuosittain aikuisopiskeluun osallistuu noin 1,7 miljoonaa suomalaista. (Opetushallitus 2007, 13.) Opiskeluaikaa on usein kuvattu yhdeksi elämän parhaista ajanjaksoista. Opiskelu ei kuitenkaan aina ole mukavaa. Opiskeluun liittyy monia asioita, kuten tentit, tiimityöt, etätehtävät, luennot ja oppimateriaalien hankinta. Aikuisopiskelijan ajankäyttöön vaikuttaa usein myös perhe ja työ. Tutkimuksen aiheena on sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijan jaksaminen opintojen alkuvaiheessa. Aihe on kiinnostava ja ajankohtainen opiskelijamäärien kasvaessa. Nykypäivän työyhteisöt vaativat myös yhä enemmän ja enemmän työntekijöiltään. Muuttuvassa yhteiskunnassa on tärkeää pysyä mukana. Yhä useammissa ammateissa vaaditaan uudelleen kouluttautumista. On myös aloja, jotka vähentävät tai koneellistavat toimintaansa, jolloin työntekijöitä jää työttömiksi ja uudelleen kouluttautuminen tulee ajankohtaiseksi. Tutkimuksessa käytetään kahta avainsanaa, jotka ovat aikuisopiskelija ja jaksaminen. Jaksaminen on laaja käsite, joten sitä käsitellään myös hyvinvointi-sanan pohjalta. Opiskelu on verrattavissa työhön, joten työuupumus-käsite kuuluu myös siihen. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijoiden jaksamisesta opintojen alkuvaiheessa. Tutkimustulokset tuovat tietoa siitä mitä pitäisi parantaa, jotta aikuisopiskelijat jaksaisivat paremmin.

6 6 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Käsitteiden määrittely on ensiarvoisen tärkeää tutkimusongelmaa muotoiltaessa. Käsitteiden avulla tutkimusalue tarkentuu. (Krause & Kiikkala 1996, 59.) 2.1. Aikuisopiskelija Aikuiselle opiskelu on usein motivoivaa ja haasteita antavaa. Opiskelun aloittaminen saattaa olla aikuiselle vaikea päätös, mutta yleensä aikuisten monipuoliset elämänkokemukset auttavat. Aikuisten tavoitteet ovat yleensä selkeät opiskelun suhteen. Aikuisopiskelija on jo useimmiten perheellinen toisin kuin nuorisoasteen opiskelija. Nykyään on hyviä vaihtoehtoja, joilla mahdollistetaan työn ja opiskelun yhdistäminen. Aikuisena opiskeleva saattaa olla työsuhteessa opintojen aikana, opintovapaalla tai vuorotteluvapaalla. (Opetushallitus 2007, 13.) Varhaisaikuisuudessa, joka käsittää noin vuotiaat, valmistutaan ammattiin, aloitetaan työelämä ja solmitaan parisuhde. Perheen perustaminen kuuluu myös tähän vaiheeseen. Varhaisaikuisuudessa tehdään koko elämän ja minuuden kannalta ratkaisevia päätöksiä. Ensimmäinen koulutusvalinta vaikuttaa pitkälti tulevaan työuraan ja myöhemmin tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. (Vuorinen 1998, 238; ) Useat aikuiset toimivat aktiivisesti elämän eri alueilla. Kaikki eivät kuitenkaan pärjää hyvin. Joillekin saattaa tulla juuri tässä elämänvaiheessa suuria ongelmia. Työelämästä syrjäytyminen saatetaan kokea omakohtaiseksi avuttomuuden tunteeksi, vaikkei syy olisikaan itsessä. Parisuhteessa epäonnistuminen tai ilman parisuhdetta jääminen lisäävät yksinäisyyttä. Useimmiten vuotias on fyysisesti hyvässä kunnossa. Perheelämässä siirrytään siihen vaiheeseen, jossa omat lapset alkavat itsenäistymään. Keskiikäinen nauttii elämästään, jos parisuhde on tyydyttävä ja hänellä on työ, josta nauttii. Keski-ikäisellä saattaa olla toisaalta huolta omista ikääntyvistä vanhemmistaan ja myös omista lapsistaan, jotka etsivät paikkaansa maailmassa. (Vuorinen 1998, )

7 7 Perhe-elämässä saatetaan kokea suuria muutoksia. Avioliitot päätyvät yhä useammin eroon. Toisaalta avoliitot ovat selkeästi lisääntyneet. Uusperheiden mukana tulevat uudet haasteet ja ongelmat. Suurin osa aikuisiästä kuluu työelämässä. Mielenterveydelle on tärkeää, että on ansiotyö. Työttömyys saattaa aiheuttaa mielenterveysongelmia. Nykypäivänä työelämän muutokset, kuten osa-aikatyö ja pätkätyö, vaativat sopeutumista yksilöiltä ja perheiltä. (Lehtinen 2000, 245; 247.) Ihminen itse on aktiivisesti mukana omassa kehityksessään. Omaa elämänkulkuaan ohjatessaan ihminen luo erilaisia keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Keinoja luodaan ihmissuhteissa, koulussa ja työelämässä. (Nurmi & Salmela-Aro 2000, 92; 94.) Yleisesti oppimisen katsotaan kuuluvan lapsuuteen ja nuoruuteen. Nykyisin käsite on laajentunut myös aikuisikään. Työpaikan tai toiminta-alan vaihdot vaativat jatkuvaa oppimista eläkeikään asti. Vanhemmat ihmiset oppivat uusia taitoja ja tietoja, vaikkakin hitaammin kuin nuoret. (Ahonen, Lyytinen H., Lyytinen P., Nurmi, Pulkkinen & Ruoppila 2006, 179.) Aikuiskoulutus Aikuisille järjestetty koulutus voi olla tutkintoon valmistavaa tai tutkintoon johtavaa koulutusta. Perus- ja lukiokoulutusta järjestetään myös aikuisille. Yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset ja kansanopistot järjestävät aikuiskoulutusta. Lisäksi on aikuislukioita ja opintokeskuksia, jotka järjestävät aikuisille suunnattua koulutusta. Suurin osa aikuisista opiskelee työn ohessa. Opiskelumahdollisuuksia yritetään parantaa itseopiskelun ja etäopiskelun avulla. Opiskelu voi olla päätoimista tai osaaikaista. Usein lähiopetusta annetaan iltaisin ja viikonloppuisin. (Opetushallitus 2007, 13.)

8 Sosiaali- ja terveysalan koulutus Diakonia-ammattikorkeakoulussa koulutusta annetaan sekä nuorten koulutuksena että aikuiskoulutuksena. Diakonia- ammattikorkeakoulussa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa: hoitotyön, diakonisen hoitotyön ja terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdot. Sairaanhoitajaksi (AMK) opiskellaan hoitotyön koulutusohjelmassa. Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto on laajuudeltaan 210 opintopistettä. Sairaanhoitaja toimii eettisyyden, oikeudenmukaisuuden ja lähimmäisyyden periaatteiden mukaisesti. Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija, joka toteuttaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä. (Diakoniaammattikorkeakoulu 2007 a.) Sairaanhoitaja-opinnoissa opiskelija saa valmiudet suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää eri-ikäisen potilaan tai asiakkaan hoitoa yhdessä hänen ja hänen läheistensä kanssa. Opinnoissa painottuu potilaan ja hänen perheensä voimavarojen vahvistaminen elämän muutostilanteissa, kriiseissä ja sairauden aikana. Osaaminen vahvistuu erilaisissa hoitotyön perus- ja erityisosaamista vaativissa toimintaympäristöissä. Lisäksi valmistuvilla sairaanhoitajilla on valmius vastata erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden välittömän hoidon tarpeisiin nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Heillä on valmius osallistua erilaisten työryhmien ja verkostojen työskentelyyn, niiden koordinointiin ja kehittämiseen. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2007 a.) Helsingin ammattikorkeakoulussa opiskelu etenee juonneopetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelma muodostuu yhdeksästä eri lukuvuosille hajautetusta juonteesta, joiden sisältö rakentuu ammatin keskeisten osaamisalueiden mukaan. Kuhunkin juonteeseen kuuluvat valmiudet syvenevät ja kehittyvät opintojen edetessä. Ammattitaitoa edistävissä harjoitteluissa vahvistetaan erityisesti kyseiseen juonteeseen liittyvää osaamista. Käytännön toimintaympäristöön liittyvien teoreettisten opintojen suorittaminen on edellytys harjoittelun suorittamiselle. Sairaanhoitaja edistää terveyttä ja ehkäisee sairauksia. Sairaanhoitaja myös tukee, ohjaa ja kuntouttaa eri tavoin sairastuneita ja heidän läheisiään. Hoitotyössä sairaanhoitajalta vaaditaan ajantasaista hoitotieteen osaamista. Oleellista on osata hankkia ja arvioida kriittisesti tietoa ja käyttää sitä oman toiminnan perusteena. On myös kyettävä arvioimaan ja kehittämään työyhteisöä. (Stadia 2007 a.)

9 9 Sairaanhoitajan toteuttama hoitotyö on samanaikaisesti terveyttä edistävää ja ylläpitävää, että sairauksia ehkäisevää ja parantavaa. Sairaanhoitaja tukee elämänkulun eri vaiheissa olevien ihmisten ja yhteisöjen voimavaroja. Sairaanhoitaja on asiakkaansa etujen valvoja silloin, kun asiakas ei siihen itse kykene. Hänellä on myös valmiuksia olla aidosti läsnä erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa, kuten sairastumisen, vammautumisen ja kuoleman kohdatessa. Hänellä on valmiuksia myös diakonisen hoitotyön menetelmien soveltamiseen ja käyttöön. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2007 a.) Sairaanhoitajan tutkintonimike edellyttää EU-direktiivin 2005/36/EY sekä Opetusministeriön vuonna 2001 Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon -asiakirjan toteutumista. Asiakirjat edellyttävät muun muassa seuraavien opintokokonaisuuksien toteutumista: aikuisten terveys ja sairaus, ikääntyneiden terveys ja sairaus, mielenterveyden edistäminen, monikulttuurinen ammatillisuus sekä työ, työyhteisöt ja johtaminen. (Diakoniaammattikorkeakoulu 2007 b.) Sosionomi toimii alansa tehtävissä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kansalaisjärjestöjen palveluksessa. Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma tarjoaa suuntautumisvaihtoehdoiksi erityiskasvatuksen, vammaisten ohjauksen, seniorityön sekä sosiaalipedagogisen lapsi- ja nuorisotyön. Lisäksi tarjolla on päihde- ja mielenterveystyö. Aihealueita, jotka sisältyvät opintoihin, ovat yhteiskuntatieteelliset aineet, sosiaalialan ammatillinen työ, ammatillinen vuorovaikutus, ryhmäprosessit, monikulttuurinen työ ja työyhteisön kehittäminen. Opiskeluun kuuluu myös tiedonhankinta-, kieli- ja viestintäopintoja. Opiskeluun kuuluu ohjattua harjoittelua, jossa pystytään soveltamaan aiemmin opittuja asioita käytännössä. (Satakunnan ammattikorkeakoulu 2007.) Sosionomi on sosiaalialan ammattilainen. Sosionomin työnkuvaan kuuluu eri-ikäisten ihmisten ohjaus- ja kasvatustyö. Lisäksi työ saattaa sisältää palvelujen suunnittelua ja organisointia. Sosionomi tukee ja kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa omia voimavaroja vahvistavaa toimintaa. Sosionomiksi (AMK) opiskellaan sosiaalialan koulutusohjelmassa. Diakonia-ammattikorkeakoulussa koulutusta annetaan sekä nuorten että aikuisten koulutuksena. Suuntautumisvaihtoehtoja on kolme: sosiaali- ja kasvatusalan sekä diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehdot. Opintokokonaisuudet on nimetty ammattityössä kohdattavien ilmiöiden mukaan. Ilmiöitä lähestytään eri ammattialojen

10 10 ammatillisen osaamisen ja eri tieteenalojen näkökulmista. Opintokokonaisuuksista muodostuu kokonaiskuva sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja diakonia-alasta. Opintokokonaisuudet on jaettu opintojaksoihin, jotka on nimetty ydinosaamisalueiden mukaan. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2007 c.) Koulutuksen lähtökohtana on sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja diakonia-alan ammatillisen osaamisen laaja-alainen yhteinen perusta, jolle myös aloille ominainen ammatillinen osaaminen pohjaa. Osa opinnoista suoritetaan yksikössä opiskelevien eri suuntautumisvaihtoehtojen opiskelijoiden kanssa moniammatillisena yhteisopetuksena. Diakin eri yksiköiden opiskelijoiden kesken voidaan myös järjestää verkko-opetusta. (Diakoniaammattikorkeakoulu 2007 c.) Yleisenä tavoitteena hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelmissa on asiakas- ja yhteisölähtöisyyden edistäminen. Se korostaa ihmisen oikeutta ja mahdollisuutta tehdä omaa elämää koskevia ratkaisuja. Ammattilaisen ensisijaisena tehtävänä on tukea yksilön ja yhteisöjen voimavarojen käyttöä ja selviytymistä niin arjessa kuin kriisitilanteissa. Yhteisölliset työtavat korostuvat koulutusohjelmissa. Opintojaksojen keskeiset tavoitteet on esitetty opetussuunnitelmassa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin. Lisäksi tietoja ja taitoja sovelletaan työelämässä Harjoittelupaikat sovitaan edellä mainitun mukaisesti. Harjoittelujaksot sijoittuvat pääsääntöisesti opintokokonaisuuksien sisään ja palvelevat koko opintokokonaisuuden tavoitteita. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2007 b.) Sosionomin asiantuntijuus on kykyä ymmärtää ja eritellä asiakkaan tai asiakasryhmän arkielämän jatkuvuutta, osallisuutta ja toimintakykyä yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Sosionomit sijoittuvat julkiselle sektorille sosiaalialan asiantuntijuutta edellyttäviin tehtäviin. Sosionomi vastaa työtehtävissään ihmisten konkreettisiin tarpeisiin luoden rakenteita arjen mielekkäälle, turvalliselle ja toimintakykyä lisäävälle toteutumiselle. Hän ymmärtää laaja-alaisesti ihmisten elämäntilanteita. Sosionomilla on valmiudet edistää ja vahvistaa asiakkaan subjektiutta sekä tukea häntä itsenäiseen arjesta selviytymiseen. Sosionomi osaa moniammatillisen verkoston kanssa arvioida asiakkaan sosiaaliset, psyykkiset ja fyysiset voimavarat ja kehitykselliset tavoitteet. Sosionomin ydinosaamis-

11 11 ta on yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä sosiokulttuurinen osaaminen. Hänellä on lisäksi hyvät vuorovaikutus- ja viestintätaidot. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2007 c.) AMK-tutkinnon suorittaneella sosionomilla on opintojen suuntautumisen mukaan mahdollisuus toimia eri työaloilla monenlaisissa tehtävissä, esimerkiksi perhe- ja lastensuojelutyössä, ehkäisevässä sosiaalityössä, varhaiskasvatuksessa, päihde- ja kriminaalityössä. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2007 c.) Aikuisopiskelijan tukimuotoja Työ- ja virkasuhteessa olevalla työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, jos päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt vuoden. Palvelussuhde voi olla yhdessä tai useammassa jaksossa. Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Työntekijä voi jaksottaa vapaan myös niin, että hän on osan työpäivästä työssä ja osan opintovapaalla. Opintovapaa on palkatonta, ellei siitä ole toisin sovittu työnantajan kanssa. (Työministeriö 2007 a.) Opintovapaajärjestelmä parantaa työelämässä toimivan väestön koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia. Opintovapaalla oleva voi vapaasti valita opintonsa. Niiden ei tarvitse liittyä työnantajan toimintaan. Työntekijöillä, virkamiehillä ja viranhaltijoilla on samat oikeudet opintovapaaseen. Opintovapaalaki säätää opintovapaasta. Opintovapaata voi saada viiden vuoden aikana enintään kaksi vuotta. (Työministeriö 2007 b.) Vuoden 2003 alusta tuli voimaan vuorotteluvapaalaki, joka on voimassa vuoden 2007 loppuun. Laki edistää työntekijän työssä jaksamista ja tarjoaa samalla työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden saada työkokemusta määräaikaisen työn avulla. Työnantaja saa vastaavasti uutta osaamista työyhteisöön. Vuorotteluvapaa sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Vuorotteluvapaan voi käyttää haluamallaan tavalla. (Työministeriö 2007 b.) Työntekijällä on oikeus vuorotteluvapaaseen, jos hänen työsuhteensa on kestänyt yli vuoden ja ollut kokoaikainen. Työhistorian on oltava vähintään 10 vuotta. Siihen lasketaan muun muassa perhevapaat ja yrittäjätyö. Vuorotteluvapaa on enintään 359 päivää ja

12 12 sitä on pidettävä yhtäjaksoisesti vähintään 90 päivää. Vuorotteluvapaan korvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon työntekijällä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Jos työntekijällä on vähintään 25 vuotta työhistoriaa, korvaus on 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta. (Palvelualojen ammattiliitto 2007.) Aikuiskoulutustuki on tukimuoto vähintään viisi vuotta työelämässä olleelle. Aikuiskoulutustuki tukee palkansaajien ja yrittäjien omaehtoista koulutusta. Aikuiskoulutustuen myöntäminen vaatii opintovapaata sekä ansionmenetystä opintovapaalta. Tuen myöntäminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt samalla työnantajalla vähintään vuoden, joko yhdessä tai useammassa jaksossa. Kokonaisuudessaan työhistorian tulee olla vähintään viisi vuotta ennen opintovapaan alkamista. Enimmillään tukea voidaan myöntää noin 18 kuukaudelle. Aikuiskoulutustukea saava ei voi saada opintorahaa eikä asumislisää. Kansaneläkelaitokselta voi kuitenkin hakea opintolainan. Aikuisopiskelija voi rahoittaa opintonsa opintotuella tai aikuiskoulutustuella. Muita tukimuotoja ovat vuorottelukorvaus tai työttömälle työnhakijalle myönnettävät koulutustuki tai koulutuspäiväraha. Opiskelu voi olla myös oppisopimuskoulutusta tai työvoimapoliittista koulutusta. Opintotukea eli opintorahaa, asumislisää ja opintolainan valtiontakausta haetaan Kansaneläkelaitokselta tai yliopiston opintotukilautakunnalta. (Kela 2007.) 2.2. Jaksaminen Joudumme nykyään jakamaan voimavarojamme moneen suuntaan. Työ ja perhe vaativat oman osansa. Yksi jaksamiseen vaikuttavista asioista on lisääntynyt tietokuormitus, joka kuormittaa aivoja. Tietoa tulee niin paljon paperilla, e- maililla ja puhelimitse ettemme pysty hallitsemaan sitä. Liiallinen tarjonta tekee priorisoinnin vaikeaksi. Joudumme itse tekemään valintamme. Jaksamiseen vaikuttaa se, onnistummeko tekemään oikeita valintoja. Uudet sähköiset työtavat ovat uhkana vuorovaikutukselle. (Hämäläinen 2001, ) Kun ihmisellä on perusasiat kunnossa (työ, perhe ja harrastukset), on tärkeää löytää aikaa myös itselleen. Oman kunnon hoitamisella on suora vaikutus jaksamiseen ja hyvinvointiin. (Hämäläinen 2001, 46.)

13 13 Uupumus ei ole pelkästään nykyajan ilmiö, vaan sitä on ilmennyt jo aikaisempina aikakausina osana palvelevaa sosiaalityötä. Kutsumususkolla oli keskeinen vaikutus naisen työhön 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun diakoniatyössä. Diakonissa ei rakastanut tarpeeksi, jos hän ei jaksanut. Jumalan katsottiin olevan vastuussa jaksamisesta. Diakonissalaitoksissa kutsumusväsymys kiellettiin. Sisar ei voinut uupua, jos kutsumus oli aito. Jaksamattomuus kyseenalaisti henkilökohtaisen kutsumuksen. (Kauppinen-Perttula 2004, ) Kaiken muutoksen keskellä jotkut toimintatavat ja ratkaisut näyttävät yllättävän samanlaisilta nykyään ja sata vuotta sitten. Naiset sitoutuvat yhä hoivatyöhön. Hoivatyöllä on naisleima ja kovat vaatimukset. Uupumusta näkyi kuitenkin jo 1900-luvun hoivatyöntekijöillä. Toisaalta sairaanhoitajien työssä jaksamisen ongelmat olivat tuttu aihe mediassa ja työpaikkatutkimuksissa 2000-luvun alussa. (Rantalaiho 2004, 236.) Työuupumus kehittyy työssä ja se on vakava kolmitahoinen stressioireyhtymä. Vaihetta, jossa ihminen tunnistaa paineisen olon, kutsutaan hälytysvaiheeksi. Tällöin ihminen pyrkii lisäämään suorituskykyään tekemällä enemmän. Vastustusvaiheessa stressitilanne on jatkunut liian pitkään. Elimistö kehittää jonkin sairauden tai oireen merkiksi tästä. Kolmas vaihe on uupumus. Tällöin stressi on päätepisteessä. Elimistön psyykkiset tai fyysiset toimintamekanismit lakkaavat toimimasta ja voi seurata jopa kuolema. (Flinck 2005, 55.) Aikuisen ihmisen elämän keskeisimpiä asioita on työ. Opiskelu on myös työtä. Työstä saadaan tyydytystä, mutta se voi myös kuormittaa tekijäänsä. Työelämässä ilmeneviä jaksamisongelmia kuvataan työuupumus-käsitteellä, josta on tullut yleisnimike monenlaiselle oirehtimiselle. Työuupumus syntyy, kun yksilön voimavarat ja vaatimukset eivät ole tasapainossa. Epätasapaino omien voimavarojen ja työn vaatimusten välillä saattaa aiheuttaa ahdistusta ja uupumista. Hoitotehtävissä työskentelevät ihmiset ovat uupumukselle alttiita, koska he haluaisivat auttaa ihmisiä, mutta omat voimavarat eivät riitä. (Ahonen ym. 2006, )

14 14 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Opiskelijoista tehtyjä tutkimuksia löytyi jonkun verran. Pelkästään aikuisopiskelijoita käsitteleviä ei niinkään. Aikuisen oppimista ja aikuisopiskelua käsittelevää kirjallisuutta löytyy melko paljon. Sari Laine, Merita Malin, Anna Murtokanta ja Annukka Valli-Jaakkola ovat tehneet opinnäytetyönä hyvinvointitutkimuksen opiskelijan hyvinvoinnista. Tutkimus on tehty Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipaikassa vuonna Tutkimukseen osallistui sekä nuoriso- että aikuisopiskelijoita. Tutkimuksesta käy ilmi, että liikunnalla on suuri merkitys hyvinvointia edistävänä tekijänä. Vähiten opiskelijoita kiinnosti hengellinen hyvinvointi. (Laine, Malin, Murtokanta & Valli-Jaakkola 2004.) Kaarina Nurmi on tehnyt väitöskirjan Miksi aikuinen opiskelee?. Väitöskirja on tarkastettu Turun yliopistossa vuonna Väitöskirja käsittelee tutkintotavoitteisen opiskelun etuja ja haittoja aikuisen elämänkokonaisuudessa. Tutkimuksessa ilmenneitä haittoja oli muuan muassa vapaa-ajan menetys, poissaolo kotoa, oppimisvaikeudet sekä taloudelliset uhraukset. Opiskelun haitat koettiin kuitenkin pienemmiksi kuin edut. Tulos oli odotettu, koska ei aikuinen lähde vuosia kestävään opiskeluun mukaan, jos hän arvioi haitat etuja suuremmiksi. ( Nurmi 1995, 173.) Taru Berndtson on tutkinut opiskelijoiden toimeentuloa ja toimeentulon ongelmia vuonna Tutkimuksessa selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntiä, opiskelua, tuloja ja menoja sekä tulevaisuudenodotuksia. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Internetin välityksellä. Otoksessa oli mukana noin joka viideskymmenes opiskelija Suomen 29 ammattikorkeakoulusta ja 20 yliopistosta. Tutkimuksen mukaan yli puolet kävi töissä lukukausien aikana. Ylivoimaisesti tärkein meno oli asuminen ja toiseksi tärkein oli ruoka. Todella vaikeaksi toimeentulonsa koki noin kuusi prosenttia. Käytettävissä olevilla varoilla oli selvä yhteys toimeentulonsa vaikeaksi kokemiselle. (Berndtson 2003, 3.)

15 15 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijan jaksamista. Tavoitteena on saada tietoa asioista, jotka vaikuttavat aikuisopiskelijan jaksamiseen. Tutkimuksessa tulee esille myös aikuisopiskelijan oma mielipide omasta jaksamisestaan. Aihe on ajankohtainen, koska aikuisopiskelijoita on yhä enemmän ja enemmän. Muuttuvassa yhteiskunnassa on tärkeää pysyä mukana. Yhä useimmissa ammateissa vaaditaan uudelleen kouluttautumista. On myös aloja, jotka vähentävät tai koneellistavat toimintaansa, jolloin työntekijöitä jää työttömiksi ja uudelleen kouluttautuminen tulee ajankohtaiseksi. Tutkija muotoilee tutkimusongelmat, joihin hän tutkimuksen avulla vastaa. Tutkimusongelmat tulee täsmentää mahdollisimman selkeästi. Kun tutkimusongelma on selkeästi ilmaistu, saadaan selkeitä vastauksia. (Krause & Kiikkala 1996, ) Tämän tutkimuksen tutkimusongelmat ovat: 1. Mitä mieltä sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelija on omasta jaksamisestaan? 2. Mitkä asiat vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijan jaksamiseen?

16 16 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5.1. Aineiston keruu Tutkimukselle haettiin tutkimuslupa Diak Lännen Porin toimipaikan johtaja Kirsi Sirolalta (Liite 1). Tutkimus suoritettiin kyselyn avulla (Liite 2) Diakoniaammattikorkeakoulun Lännen Porin toimipaikassa lokakuussa Tutkija jakoi kyselylomakkeet 31:lle paikalla olleelle sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijalle tunnin alussa. Vastaajat saivat 15 minuuttia aikaa vastata kysymyksiin. Tutkija tiesi vastausprosentista tulevan korkean, koska vastaukset oli tarkoitus palauttaa heti tutkijalle. Palauttaminen heti säästi myös tutkijan aikaa. Tutkija selvitti kyselyn tarkoituksen tutkittaville sekä painotti, ettei tutkittavien henkilöllisyys tule tutkimuksen missään vaiheessa esiin. Tutkimuksessa käytettiin kyselylomaketta, joka sisälsi 14 kysymystä. Taustakysymyksiä oli viisi. Taustakysymykset selvittivät vastaajan sukupuolen, iän, perhekoostumuksen, koulumatkan pituuden sekä opintojen keston. Kysymykset 6-8 vastasivat ensimmäiseen tutkimusongelmaan eli omaan mielipiteeseen omasta jaksamisestaan. Kysymykset 9-13 vastasivat toiseen tutkimusongelmaan eli jaksamiseen vaikuttaviin tekijöihin. Kysymys 14 oli avoin kysymys, johon sai kirjoittaa ajatuksia liittyen aikuisopiskelijan jaksamiseen. Tutkija oli suorittanut esikyselyn viidelle henkilölle. Tältä pohjalta kysymyksiä muutettiin paremmin tutkimusongelmiin vastaaviksi. Kyselytutkimuksen etuna pidetään laajan tutkimusaineiston saatavuutta. Kyselytutkimuksen avulla voidaan myös kysyä monia asioita. Kyselylomakkeen huolellinen suunnittelu auttaa aineiston käsittelyssä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 184; 188.)

17 Aineiston käsittely ja analysointi Aineiston käsittely ja analysointi aloitetaan mahdollisimman pian keruuvaiheen jälkeen. Aineisto inspiroi tutkijaa, ja aineistoa voidaan tarvittaessa täydentää. Tilastollista analyysiä käytetään usein selittämiseen pyrkivässä lähestymistavassa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, ) Aineistoon tutustuttiin ensin lukemalla kaikkien vastaukset läpi. Kyselylomakkeet käytiin läpi ja vastaukset kirjoitettiin tyhjään kyselylomakkeeseen oikeille paikoille. Kukin muuttuja laskettiin manuaalisesti jokaiselta kyselylomakkeelta. Tämän jälkeen luvut syötettiin Excel-taulukko-ohjelmaan, jonka avulla vastauksia pystyttiin kuvaamaan graafisesti. Kvantitatiivisten vastausten käsittely voidaan tehdä muuttamalla muuttujat eli vastaukset taulukkomuotoon, jolloin niitä voidaan käsitellä tilastollisesti tietokoneen avulla. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 131.) Avoimet kysymykset kirjattiin sanasta sanaan ylös, jotta niitä voitaisiin käyttää lainauksina tekstissä. 6 TUTKIMUSTULOKSET, TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimukseen osallistui 31 aikuisopiskelijaa (n=31). Vastaajat jaettiin viiteen ikäryhmään: vuotiaita oli 0 %, vuotiaita 16% (n=5), vuotiaita oli 6 % (n=2), vuotiaita oli 23 % (n=7) ja yli 40-vuotiaita oli 55 % (n=17) vastaajista. Kaikki vastaajat olivat naisia ja opinnot olivat kestäneet alle vuoden. Suurin osa vastaajista oli perheellisiä, vain yksi vastasi asuvansa yksin. Tutkimustulosten mukaan yli puolella vastaajista (n=18) talous koostui vähintään kahdesta lapsesta. Palkallisessa työssä opiskelun ohessa kävi vuotiaista 80 % (n=25) ja yli 40- vuotiaista 75 % (n=23). Yli 100 kilometrin koulumatka oli 45 %:lla (n=14) vastaajista. Kysymyksessä numero kuusi pyydettiin aikuisopiskelijaa arvioimaan omaa jaksamistaan janalle välille yksi ja viisi. Yksi tarkoitti, että jaksaa erittäin huonosti ja viisi tar-

18 18 koitti erittäin hyvin jaksamista. 12 aikuisopiskelijaa vastasi jaksavansa numero kolmen edestä ja neljä vastasi jaksavansa erittäin hyvin tällä hetkellä. Lähipäiviä on liikaa. Erityisesti to-ilta on raskas, kun tulee koululle kaukaa. To-illan väsymys vaikuttaa myös pe-la-päivien lähiopiskeluun. On vaikea sovittaa omaan aikatauluun näin paljon lähipäiviä, koska työssä ansaitut lomapäivät eivät riitä opiskeluun käyttämiseen. Tämähän on aikuisopiskelua, joten yhteensovittaminen pitäisi olla helpompaa. Suurin osa aikuisopiskelijoista tunsi halua menestyä opinnoissaan. He kokivat myös itsensä itsevarmoiksi ja joustaviksi. Monet kokivat toisinaan olonsa väsyneeksi. Masentuneeksi ei juuri kukaan tuntenut itseään. Opiskelu muodostuu erilaisista kokonaisuuksista. Kyselylomakkeessa oli kysymys numero kahdeksan, jossa kysyttiin eri asioiden kuormittavuudesta. Kolme vastaajaa koki verkko-opiskelun erittäin paljon kuormittavaksi. Enemmän koulun ohjaamista, koska pitkä aika edellisestä opiskelusta ja kaikki uutta. vauhti, asioiden ja oppimisen syventämisen mahdollistaminen aika pintapuolista vielä. Opintojen rakenteista, tehtävien ja tenttien päällekkäisyydet. Hurja Iltaopiskelun koki 16 vastaajaa melko paljon kuormittavaksi. Monimuotokoulutuksessa olisi varaa kehittää läsnäolopäiviä ja tehtävien ja tenttipäivien limittämistä sopivasti. Ettei tulisi päällekkäisyyksiä, kuten nyt. To-iltatunnit tuntuvat turhilta, varsinkin pitkänmatkalaisista. Ja syysloma olisi aivan paikallaan. Kouluun tulee lähteä torstaina ja yöpyä lauantaihin asti. Viikonloppuopiskelun koki 14 vastaajaa melko paljon kuormittavaksi.

19 19 Asumisen mahdollisuus täällä läsnäolojen aikana. Tentit tuntuivat vastaajista eniten kuormittavilta kirjallisten yksilö- ja tiimitehtävien lisäksi. Taustojen/työkokemusten laajempi huomioonottaminen verrattuna entisten tutkintojen huomioonottamiseen. Joustavuutta lisää läsnäoloihin. Enemmän nettiin luentoja+tehtäviä (ei siis tarvetta läsnäoloon). Tentit, onko pakollisia tässä muodossa? Sitä voisi kehittää. Ryhmätyöt ja niiden toteuttaminen vaikeaa; tulisi olla mahdollisuus tehdä kirjalliset työt yksin. Uskon, että kaikilla kuitenkin on kokemusta ryhmä- tai tiimityöskentelystä. Harjoittelujaksoista ryhmällä ei vielä ollut kokemuksia, koska opiskelu oli niin alussa. Muutama vastaaja ajatteli harjoittelua kuormittavana, koska taloudellinen tilanne heikkenee silloin. Pakolliset yhtämittaiset kahdenkin kuukauden työharjoittelut eivät sovi työelämän ohella opiskeluun. Vaikea irrottautua työstä, taloudellinen tilanne vaikuttaa myös. Harjoitteluajat tulisi voida suorittaa myös kesällä tai työn ohessa. Eniten tukea opintojen aikana koki saavansa puolisoltaan 13 vastaajaa, kahdeksan vastaajaa koki eniten tukea tulevan opiskelutovereilta. Koti ja perhe vie suuren osan aikaani. Perheen tuki tärkeä. Pienten lasten äitinä myös isovanhemmat tärkeitä.

20 on taloudellisia huolia % ei taloudellisia huolia % >40 Kuvio 1. Taloudellinen tilanne. Eniten taloudellisia huolia oli vuotiailla (60 %). Toiseksi eniten taloudellisia ongelmia kokivat vuotiaat (50 %). Vähiten talouteen liittyviä ongelmia oli vuotiailla (30 %). Itse olen ratkaissut opiskeluajan niin etten tee töitä kuin satunnaisesti. Rahallisesti on tiukkaa, se stressaa. En kuitenkaan voisi kuvitella jaksavan opiskella, jos kävisin töissä, hoitaisin kodin jne. Mieheni osallistuu kotitöihin. Harjoittelun palkattomuus. Perheellisenä ja lainoja omaavana taloudellinen tilanne on melkein mahdoton harjoittelujen aikana (taloudellinen tuki). Aikuisopiskelijalle tulisi taata kohtalainen toimeentulo, Kelan tuki on naurettavan vähän, valtion tulisi lisätä aikuisopiskelijan tukimuotoja. Erityisesti hoito- ja sosiaalialalla, koska tulevaisuuden henkilökuntatarve niin suuri. Harjoittelut palkalliseksi, jos itse sellaisen harjoittelupaikan löytää; harjoittelua myös loma-aikoina, jos palkatonta.

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 21.04.2015 08:13 VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Kouvolan kaupunki Vastaajien kokonaismäärä 356 22411 Kohderyhmän koko 590 94211 60 % 24 % 01.01.2014 Raportin vertailujakso

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahasto Perustettu lailla vuonna 1970 Eroraharahastona o Hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka valmisteltu kolmikantaisesti o Rahaston perustamisesta sovittiin

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KANDIDAATINTUTKINNON OSAAMISTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

KANDIDAATINTUTKINNON OSAAMISTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI KANDIDAATINTUTKINNON OSAAMISTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Peda-Forum -päivät 21.8.2013 44-VIRIT Anna Liisa Aho, TtT, dosentti, yliopisto-opettaja Katja Joronen, TtT, dosentti, yliopistonlehtori Terveystieteiden

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot