SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AIKUISOPISKELIJAN JAKSAMINEN OPINTOJEN ALKUVAIHEESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AIKUISOPISKELIJAN JAKSAMINEN OPINTOJEN ALKUVAIHEESSA"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AIKUISOPISKELIJAN JAKSAMINEN OPINTOJEN ALKUVAIHEESSA Katja Jokela Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu/Länsi Porin toimipaikka Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Katja Jokela. Sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijan jaksaminen opintojen alkuvaiheessa. Pori, syksy 2007, 32 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu Länsi, Porin toimipaikka. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijan jaksamista opintojen alkuvaiheessa. Tavoitteena oli selvittää mitä mieltä aikuisopiskelija on omasta jaksamisestaan sekä mitkä asiat vaikuttavat aikuisopiskelijan jaksamiseen. Tutkimusaineisto kerättiin Diakonia-ammattikorkeakoulun Lännen Porin toimipaikasta. Tutkimukseen valittiin aikuisopiskelijaryhmä, joka oli aloittanut opintonsa syksyllä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselyyn vastasivat kaikki ryhmän 31 opiskelijaa, joten vastausprosentti oli 100. Kyselylomakkeessa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Vastaukset analysoitiin Excel-taulukko-ohjelman sekä sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan suurin osa vastanneista oli yli 40-vuotiaita, 55%. Tutkimusjoukossa ei ollut yhtään alle 25-vuotiaita. Kaikki olivat naisia ja kaikilla opinnot olivat kestäneet alle vuoden. Vastanneista aikuisopiskelijoista yli puolet vastasi talouteensa kuuluvan vähintään kaksi lasta. Palkallisessa työssä opiskelun aikana vuotiaista kävi 80 % ja yli 40-vuotiaista 75 %. Toisaalta eniten taloudellisia huolia kokivat vuotiaat opiskelijat. Yli puolella vastaajista oli pidempi kuin 100 kilometrin koulumatka ja neljä vastasi koulumatkan olevan yli 200 kilometriä. Aikuisopiskelijat kokivat tämän hetkisen jaksamisensa melko hyväksi. Ulkopuolelta saatu tuki auttaa jaksamaan. Tulevaisuuden harjoittelut vähän mietityttävät. Aikuisopiskelijoilla on kuitenkin korkea motivaatio, joka vie opiskeluissa eteenpäin. Asiasanat: aikuisopiskelija, jaksaminen

3 ABSTRACT Katja Jokela. Adult Students` Coping in Diak.. 32 p., 2 appendices. Language:Finnish. Pori, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. The purpose of this study was to find out how adult students in the fields of health and social services coped at the beginning of their studies. Data were collected in Diaconia University of Applied Sciences (Diak), West, Pori Unit. In all, 31 adult students answered the questionnaires. The response rate was 100 %. The questionnaires consisted of both structured and open questions. The structured answers were analyzed by the Excel program. The open answers were analyzed by using content analysis. According to the results, most of the respondents were women at the age of over 40; over a half of the students had more than one child still living at home. The study showed that 75 % of over 40-year-olds and 80 % of year-olds worked while studying. Those who had the biggest problems with money were years old. Over 100 kilometres was a common distance from home to the school. Keywords: Adult student, coping

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Aikuisopiskelija Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysalan koulutus Aikuisopiskelijan tukimuotoja Jaksaminen 12 3 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 14 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 15 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aineiston keruu Aineiston käsittely ja analysointi 17 6 TUTKIMUSTULOKSET, TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET 17 7 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS 22 8 POHDINTA 23 LÄHTEET 25 LIITTEET 28 Liite 1. Tutkimuslupa 28 Liite 2. Kyselylomake 29

5 1 JOHDANTO Aikuisena opiskeluun on monia hyviä syitä. Koulunkäynti on saattanut jäädä kesken tai vanhat taidot kaipaavat uusimista. Joku saattaa vaihtaa kokonaan ammattia tai tarvitsee koulutusta saadakseen töitä. Aikuiskoulutus on suunniteltua ja järjestettyä koulutusta aikuisille. Koulutus voi olla omaehtoista, henkilöstö- tai työvoimapoliittista koulutusta. Opiskelu voi tapahtua joko omalla ajalla, työn ohessa tai työssä. Nykyään on tarjolla monenlaisia opiskelumahdollisuuksia aikuisille. Vuosittain aikuisopiskeluun osallistuu noin 1,7 miljoonaa suomalaista. (Opetushallitus 2007, 13.) Opiskeluaikaa on usein kuvattu yhdeksi elämän parhaista ajanjaksoista. Opiskelu ei kuitenkaan aina ole mukavaa. Opiskeluun liittyy monia asioita, kuten tentit, tiimityöt, etätehtävät, luennot ja oppimateriaalien hankinta. Aikuisopiskelijan ajankäyttöön vaikuttaa usein myös perhe ja työ. Tutkimuksen aiheena on sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijan jaksaminen opintojen alkuvaiheessa. Aihe on kiinnostava ja ajankohtainen opiskelijamäärien kasvaessa. Nykypäivän työyhteisöt vaativat myös yhä enemmän ja enemmän työntekijöiltään. Muuttuvassa yhteiskunnassa on tärkeää pysyä mukana. Yhä useammissa ammateissa vaaditaan uudelleen kouluttautumista. On myös aloja, jotka vähentävät tai koneellistavat toimintaansa, jolloin työntekijöitä jää työttömiksi ja uudelleen kouluttautuminen tulee ajankohtaiseksi. Tutkimuksessa käytetään kahta avainsanaa, jotka ovat aikuisopiskelija ja jaksaminen. Jaksaminen on laaja käsite, joten sitä käsitellään myös hyvinvointi-sanan pohjalta. Opiskelu on verrattavissa työhön, joten työuupumus-käsite kuuluu myös siihen. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijoiden jaksamisesta opintojen alkuvaiheessa. Tutkimustulokset tuovat tietoa siitä mitä pitäisi parantaa, jotta aikuisopiskelijat jaksaisivat paremmin.

6 6 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Käsitteiden määrittely on ensiarvoisen tärkeää tutkimusongelmaa muotoiltaessa. Käsitteiden avulla tutkimusalue tarkentuu. (Krause & Kiikkala 1996, 59.) 2.1. Aikuisopiskelija Aikuiselle opiskelu on usein motivoivaa ja haasteita antavaa. Opiskelun aloittaminen saattaa olla aikuiselle vaikea päätös, mutta yleensä aikuisten monipuoliset elämänkokemukset auttavat. Aikuisten tavoitteet ovat yleensä selkeät opiskelun suhteen. Aikuisopiskelija on jo useimmiten perheellinen toisin kuin nuorisoasteen opiskelija. Nykyään on hyviä vaihtoehtoja, joilla mahdollistetaan työn ja opiskelun yhdistäminen. Aikuisena opiskeleva saattaa olla työsuhteessa opintojen aikana, opintovapaalla tai vuorotteluvapaalla. (Opetushallitus 2007, 13.) Varhaisaikuisuudessa, joka käsittää noin vuotiaat, valmistutaan ammattiin, aloitetaan työelämä ja solmitaan parisuhde. Perheen perustaminen kuuluu myös tähän vaiheeseen. Varhaisaikuisuudessa tehdään koko elämän ja minuuden kannalta ratkaisevia päätöksiä. Ensimmäinen koulutusvalinta vaikuttaa pitkälti tulevaan työuraan ja myöhemmin tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. (Vuorinen 1998, 238; ) Useat aikuiset toimivat aktiivisesti elämän eri alueilla. Kaikki eivät kuitenkaan pärjää hyvin. Joillekin saattaa tulla juuri tässä elämänvaiheessa suuria ongelmia. Työelämästä syrjäytyminen saatetaan kokea omakohtaiseksi avuttomuuden tunteeksi, vaikkei syy olisikaan itsessä. Parisuhteessa epäonnistuminen tai ilman parisuhdetta jääminen lisäävät yksinäisyyttä. Useimmiten vuotias on fyysisesti hyvässä kunnossa. Perheelämässä siirrytään siihen vaiheeseen, jossa omat lapset alkavat itsenäistymään. Keskiikäinen nauttii elämästään, jos parisuhde on tyydyttävä ja hänellä on työ, josta nauttii. Keski-ikäisellä saattaa olla toisaalta huolta omista ikääntyvistä vanhemmistaan ja myös omista lapsistaan, jotka etsivät paikkaansa maailmassa. (Vuorinen 1998, )

7 7 Perhe-elämässä saatetaan kokea suuria muutoksia. Avioliitot päätyvät yhä useammin eroon. Toisaalta avoliitot ovat selkeästi lisääntyneet. Uusperheiden mukana tulevat uudet haasteet ja ongelmat. Suurin osa aikuisiästä kuluu työelämässä. Mielenterveydelle on tärkeää, että on ansiotyö. Työttömyys saattaa aiheuttaa mielenterveysongelmia. Nykypäivänä työelämän muutokset, kuten osa-aikatyö ja pätkätyö, vaativat sopeutumista yksilöiltä ja perheiltä. (Lehtinen 2000, 245; 247.) Ihminen itse on aktiivisesti mukana omassa kehityksessään. Omaa elämänkulkuaan ohjatessaan ihminen luo erilaisia keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Keinoja luodaan ihmissuhteissa, koulussa ja työelämässä. (Nurmi & Salmela-Aro 2000, 92; 94.) Yleisesti oppimisen katsotaan kuuluvan lapsuuteen ja nuoruuteen. Nykyisin käsite on laajentunut myös aikuisikään. Työpaikan tai toiminta-alan vaihdot vaativat jatkuvaa oppimista eläkeikään asti. Vanhemmat ihmiset oppivat uusia taitoja ja tietoja, vaikkakin hitaammin kuin nuoret. (Ahonen, Lyytinen H., Lyytinen P., Nurmi, Pulkkinen & Ruoppila 2006, 179.) Aikuiskoulutus Aikuisille järjestetty koulutus voi olla tutkintoon valmistavaa tai tutkintoon johtavaa koulutusta. Perus- ja lukiokoulutusta järjestetään myös aikuisille. Yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset ja kansanopistot järjestävät aikuiskoulutusta. Lisäksi on aikuislukioita ja opintokeskuksia, jotka järjestävät aikuisille suunnattua koulutusta. Suurin osa aikuisista opiskelee työn ohessa. Opiskelumahdollisuuksia yritetään parantaa itseopiskelun ja etäopiskelun avulla. Opiskelu voi olla päätoimista tai osaaikaista. Usein lähiopetusta annetaan iltaisin ja viikonloppuisin. (Opetushallitus 2007, 13.)

8 Sosiaali- ja terveysalan koulutus Diakonia-ammattikorkeakoulussa koulutusta annetaan sekä nuorten koulutuksena että aikuiskoulutuksena. Diakonia- ammattikorkeakoulussa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa: hoitotyön, diakonisen hoitotyön ja terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdot. Sairaanhoitajaksi (AMK) opiskellaan hoitotyön koulutusohjelmassa. Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto on laajuudeltaan 210 opintopistettä. Sairaanhoitaja toimii eettisyyden, oikeudenmukaisuuden ja lähimmäisyyden periaatteiden mukaisesti. Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija, joka toteuttaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä. (Diakoniaammattikorkeakoulu 2007 a.) Sairaanhoitaja-opinnoissa opiskelija saa valmiudet suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää eri-ikäisen potilaan tai asiakkaan hoitoa yhdessä hänen ja hänen läheistensä kanssa. Opinnoissa painottuu potilaan ja hänen perheensä voimavarojen vahvistaminen elämän muutostilanteissa, kriiseissä ja sairauden aikana. Osaaminen vahvistuu erilaisissa hoitotyön perus- ja erityisosaamista vaativissa toimintaympäristöissä. Lisäksi valmistuvilla sairaanhoitajilla on valmius vastata erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden välittömän hoidon tarpeisiin nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Heillä on valmius osallistua erilaisten työryhmien ja verkostojen työskentelyyn, niiden koordinointiin ja kehittämiseen. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2007 a.) Helsingin ammattikorkeakoulussa opiskelu etenee juonneopetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelma muodostuu yhdeksästä eri lukuvuosille hajautetusta juonteesta, joiden sisältö rakentuu ammatin keskeisten osaamisalueiden mukaan. Kuhunkin juonteeseen kuuluvat valmiudet syvenevät ja kehittyvät opintojen edetessä. Ammattitaitoa edistävissä harjoitteluissa vahvistetaan erityisesti kyseiseen juonteeseen liittyvää osaamista. Käytännön toimintaympäristöön liittyvien teoreettisten opintojen suorittaminen on edellytys harjoittelun suorittamiselle. Sairaanhoitaja edistää terveyttä ja ehkäisee sairauksia. Sairaanhoitaja myös tukee, ohjaa ja kuntouttaa eri tavoin sairastuneita ja heidän läheisiään. Hoitotyössä sairaanhoitajalta vaaditaan ajantasaista hoitotieteen osaamista. Oleellista on osata hankkia ja arvioida kriittisesti tietoa ja käyttää sitä oman toiminnan perusteena. On myös kyettävä arvioimaan ja kehittämään työyhteisöä. (Stadia 2007 a.)

9 9 Sairaanhoitajan toteuttama hoitotyö on samanaikaisesti terveyttä edistävää ja ylläpitävää, että sairauksia ehkäisevää ja parantavaa. Sairaanhoitaja tukee elämänkulun eri vaiheissa olevien ihmisten ja yhteisöjen voimavaroja. Sairaanhoitaja on asiakkaansa etujen valvoja silloin, kun asiakas ei siihen itse kykene. Hänellä on myös valmiuksia olla aidosti läsnä erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa, kuten sairastumisen, vammautumisen ja kuoleman kohdatessa. Hänellä on valmiuksia myös diakonisen hoitotyön menetelmien soveltamiseen ja käyttöön. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2007 a.) Sairaanhoitajan tutkintonimike edellyttää EU-direktiivin 2005/36/EY sekä Opetusministeriön vuonna 2001 Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon -asiakirjan toteutumista. Asiakirjat edellyttävät muun muassa seuraavien opintokokonaisuuksien toteutumista: aikuisten terveys ja sairaus, ikääntyneiden terveys ja sairaus, mielenterveyden edistäminen, monikulttuurinen ammatillisuus sekä työ, työyhteisöt ja johtaminen. (Diakoniaammattikorkeakoulu 2007 b.) Sosionomi toimii alansa tehtävissä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kansalaisjärjestöjen palveluksessa. Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma tarjoaa suuntautumisvaihtoehdoiksi erityiskasvatuksen, vammaisten ohjauksen, seniorityön sekä sosiaalipedagogisen lapsi- ja nuorisotyön. Lisäksi tarjolla on päihde- ja mielenterveystyö. Aihealueita, jotka sisältyvät opintoihin, ovat yhteiskuntatieteelliset aineet, sosiaalialan ammatillinen työ, ammatillinen vuorovaikutus, ryhmäprosessit, monikulttuurinen työ ja työyhteisön kehittäminen. Opiskeluun kuuluu myös tiedonhankinta-, kieli- ja viestintäopintoja. Opiskeluun kuuluu ohjattua harjoittelua, jossa pystytään soveltamaan aiemmin opittuja asioita käytännössä. (Satakunnan ammattikorkeakoulu 2007.) Sosionomi on sosiaalialan ammattilainen. Sosionomin työnkuvaan kuuluu eri-ikäisten ihmisten ohjaus- ja kasvatustyö. Lisäksi työ saattaa sisältää palvelujen suunnittelua ja organisointia. Sosionomi tukee ja kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa omia voimavaroja vahvistavaa toimintaa. Sosionomiksi (AMK) opiskellaan sosiaalialan koulutusohjelmassa. Diakonia-ammattikorkeakoulussa koulutusta annetaan sekä nuorten että aikuisten koulutuksena. Suuntautumisvaihtoehtoja on kolme: sosiaali- ja kasvatusalan sekä diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehdot. Opintokokonaisuudet on nimetty ammattityössä kohdattavien ilmiöiden mukaan. Ilmiöitä lähestytään eri ammattialojen

10 10 ammatillisen osaamisen ja eri tieteenalojen näkökulmista. Opintokokonaisuuksista muodostuu kokonaiskuva sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja diakonia-alasta. Opintokokonaisuudet on jaettu opintojaksoihin, jotka on nimetty ydinosaamisalueiden mukaan. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2007 c.) Koulutuksen lähtökohtana on sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja diakonia-alan ammatillisen osaamisen laaja-alainen yhteinen perusta, jolle myös aloille ominainen ammatillinen osaaminen pohjaa. Osa opinnoista suoritetaan yksikössä opiskelevien eri suuntautumisvaihtoehtojen opiskelijoiden kanssa moniammatillisena yhteisopetuksena. Diakin eri yksiköiden opiskelijoiden kesken voidaan myös järjestää verkko-opetusta. (Diakoniaammattikorkeakoulu 2007 c.) Yleisenä tavoitteena hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelmissa on asiakas- ja yhteisölähtöisyyden edistäminen. Se korostaa ihmisen oikeutta ja mahdollisuutta tehdä omaa elämää koskevia ratkaisuja. Ammattilaisen ensisijaisena tehtävänä on tukea yksilön ja yhteisöjen voimavarojen käyttöä ja selviytymistä niin arjessa kuin kriisitilanteissa. Yhteisölliset työtavat korostuvat koulutusohjelmissa. Opintojaksojen keskeiset tavoitteet on esitetty opetussuunnitelmassa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin. Lisäksi tietoja ja taitoja sovelletaan työelämässä Harjoittelupaikat sovitaan edellä mainitun mukaisesti. Harjoittelujaksot sijoittuvat pääsääntöisesti opintokokonaisuuksien sisään ja palvelevat koko opintokokonaisuuden tavoitteita. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2007 b.) Sosionomin asiantuntijuus on kykyä ymmärtää ja eritellä asiakkaan tai asiakasryhmän arkielämän jatkuvuutta, osallisuutta ja toimintakykyä yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Sosionomit sijoittuvat julkiselle sektorille sosiaalialan asiantuntijuutta edellyttäviin tehtäviin. Sosionomi vastaa työtehtävissään ihmisten konkreettisiin tarpeisiin luoden rakenteita arjen mielekkäälle, turvalliselle ja toimintakykyä lisäävälle toteutumiselle. Hän ymmärtää laaja-alaisesti ihmisten elämäntilanteita. Sosionomilla on valmiudet edistää ja vahvistaa asiakkaan subjektiutta sekä tukea häntä itsenäiseen arjesta selviytymiseen. Sosionomi osaa moniammatillisen verkoston kanssa arvioida asiakkaan sosiaaliset, psyykkiset ja fyysiset voimavarat ja kehitykselliset tavoitteet. Sosionomin ydinosaamis-

11 11 ta on yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä sosiokulttuurinen osaaminen. Hänellä on lisäksi hyvät vuorovaikutus- ja viestintätaidot. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2007 c.) AMK-tutkinnon suorittaneella sosionomilla on opintojen suuntautumisen mukaan mahdollisuus toimia eri työaloilla monenlaisissa tehtävissä, esimerkiksi perhe- ja lastensuojelutyössä, ehkäisevässä sosiaalityössä, varhaiskasvatuksessa, päihde- ja kriminaalityössä. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2007 c.) Aikuisopiskelijan tukimuotoja Työ- ja virkasuhteessa olevalla työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, jos päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt vuoden. Palvelussuhde voi olla yhdessä tai useammassa jaksossa. Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Työntekijä voi jaksottaa vapaan myös niin, että hän on osan työpäivästä työssä ja osan opintovapaalla. Opintovapaa on palkatonta, ellei siitä ole toisin sovittu työnantajan kanssa. (Työministeriö 2007 a.) Opintovapaajärjestelmä parantaa työelämässä toimivan väestön koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia. Opintovapaalla oleva voi vapaasti valita opintonsa. Niiden ei tarvitse liittyä työnantajan toimintaan. Työntekijöillä, virkamiehillä ja viranhaltijoilla on samat oikeudet opintovapaaseen. Opintovapaalaki säätää opintovapaasta. Opintovapaata voi saada viiden vuoden aikana enintään kaksi vuotta. (Työministeriö 2007 b.) Vuoden 2003 alusta tuli voimaan vuorotteluvapaalaki, joka on voimassa vuoden 2007 loppuun. Laki edistää työntekijän työssä jaksamista ja tarjoaa samalla työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden saada työkokemusta määräaikaisen työn avulla. Työnantaja saa vastaavasti uutta osaamista työyhteisöön. Vuorotteluvapaa sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Vuorotteluvapaan voi käyttää haluamallaan tavalla. (Työministeriö 2007 b.) Työntekijällä on oikeus vuorotteluvapaaseen, jos hänen työsuhteensa on kestänyt yli vuoden ja ollut kokoaikainen. Työhistorian on oltava vähintään 10 vuotta. Siihen lasketaan muun muassa perhevapaat ja yrittäjätyö. Vuorotteluvapaa on enintään 359 päivää ja

12 12 sitä on pidettävä yhtäjaksoisesti vähintään 90 päivää. Vuorotteluvapaan korvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon työntekijällä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Jos työntekijällä on vähintään 25 vuotta työhistoriaa, korvaus on 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta. (Palvelualojen ammattiliitto 2007.) Aikuiskoulutustuki on tukimuoto vähintään viisi vuotta työelämässä olleelle. Aikuiskoulutustuki tukee palkansaajien ja yrittäjien omaehtoista koulutusta. Aikuiskoulutustuen myöntäminen vaatii opintovapaata sekä ansionmenetystä opintovapaalta. Tuen myöntäminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt samalla työnantajalla vähintään vuoden, joko yhdessä tai useammassa jaksossa. Kokonaisuudessaan työhistorian tulee olla vähintään viisi vuotta ennen opintovapaan alkamista. Enimmillään tukea voidaan myöntää noin 18 kuukaudelle. Aikuiskoulutustukea saava ei voi saada opintorahaa eikä asumislisää. Kansaneläkelaitokselta voi kuitenkin hakea opintolainan. Aikuisopiskelija voi rahoittaa opintonsa opintotuella tai aikuiskoulutustuella. Muita tukimuotoja ovat vuorottelukorvaus tai työttömälle työnhakijalle myönnettävät koulutustuki tai koulutuspäiväraha. Opiskelu voi olla myös oppisopimuskoulutusta tai työvoimapoliittista koulutusta. Opintotukea eli opintorahaa, asumislisää ja opintolainan valtiontakausta haetaan Kansaneläkelaitokselta tai yliopiston opintotukilautakunnalta. (Kela 2007.) 2.2. Jaksaminen Joudumme nykyään jakamaan voimavarojamme moneen suuntaan. Työ ja perhe vaativat oman osansa. Yksi jaksamiseen vaikuttavista asioista on lisääntynyt tietokuormitus, joka kuormittaa aivoja. Tietoa tulee niin paljon paperilla, e- maililla ja puhelimitse ettemme pysty hallitsemaan sitä. Liiallinen tarjonta tekee priorisoinnin vaikeaksi. Joudumme itse tekemään valintamme. Jaksamiseen vaikuttaa se, onnistummeko tekemään oikeita valintoja. Uudet sähköiset työtavat ovat uhkana vuorovaikutukselle. (Hämäläinen 2001, ) Kun ihmisellä on perusasiat kunnossa (työ, perhe ja harrastukset), on tärkeää löytää aikaa myös itselleen. Oman kunnon hoitamisella on suora vaikutus jaksamiseen ja hyvinvointiin. (Hämäläinen 2001, 46.)

13 13 Uupumus ei ole pelkästään nykyajan ilmiö, vaan sitä on ilmennyt jo aikaisempina aikakausina osana palvelevaa sosiaalityötä. Kutsumususkolla oli keskeinen vaikutus naisen työhön 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun diakoniatyössä. Diakonissa ei rakastanut tarpeeksi, jos hän ei jaksanut. Jumalan katsottiin olevan vastuussa jaksamisesta. Diakonissalaitoksissa kutsumusväsymys kiellettiin. Sisar ei voinut uupua, jos kutsumus oli aito. Jaksamattomuus kyseenalaisti henkilökohtaisen kutsumuksen. (Kauppinen-Perttula 2004, ) Kaiken muutoksen keskellä jotkut toimintatavat ja ratkaisut näyttävät yllättävän samanlaisilta nykyään ja sata vuotta sitten. Naiset sitoutuvat yhä hoivatyöhön. Hoivatyöllä on naisleima ja kovat vaatimukset. Uupumusta näkyi kuitenkin jo 1900-luvun hoivatyöntekijöillä. Toisaalta sairaanhoitajien työssä jaksamisen ongelmat olivat tuttu aihe mediassa ja työpaikkatutkimuksissa 2000-luvun alussa. (Rantalaiho 2004, 236.) Työuupumus kehittyy työssä ja se on vakava kolmitahoinen stressioireyhtymä. Vaihetta, jossa ihminen tunnistaa paineisen olon, kutsutaan hälytysvaiheeksi. Tällöin ihminen pyrkii lisäämään suorituskykyään tekemällä enemmän. Vastustusvaiheessa stressitilanne on jatkunut liian pitkään. Elimistö kehittää jonkin sairauden tai oireen merkiksi tästä. Kolmas vaihe on uupumus. Tällöin stressi on päätepisteessä. Elimistön psyykkiset tai fyysiset toimintamekanismit lakkaavat toimimasta ja voi seurata jopa kuolema. (Flinck 2005, 55.) Aikuisen ihmisen elämän keskeisimpiä asioita on työ. Opiskelu on myös työtä. Työstä saadaan tyydytystä, mutta se voi myös kuormittaa tekijäänsä. Työelämässä ilmeneviä jaksamisongelmia kuvataan työuupumus-käsitteellä, josta on tullut yleisnimike monenlaiselle oirehtimiselle. Työuupumus syntyy, kun yksilön voimavarat ja vaatimukset eivät ole tasapainossa. Epätasapaino omien voimavarojen ja työn vaatimusten välillä saattaa aiheuttaa ahdistusta ja uupumista. Hoitotehtävissä työskentelevät ihmiset ovat uupumukselle alttiita, koska he haluaisivat auttaa ihmisiä, mutta omat voimavarat eivät riitä. (Ahonen ym. 2006, )

14 14 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Opiskelijoista tehtyjä tutkimuksia löytyi jonkun verran. Pelkästään aikuisopiskelijoita käsitteleviä ei niinkään. Aikuisen oppimista ja aikuisopiskelua käsittelevää kirjallisuutta löytyy melko paljon. Sari Laine, Merita Malin, Anna Murtokanta ja Annukka Valli-Jaakkola ovat tehneet opinnäytetyönä hyvinvointitutkimuksen opiskelijan hyvinvoinnista. Tutkimus on tehty Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipaikassa vuonna Tutkimukseen osallistui sekä nuoriso- että aikuisopiskelijoita. Tutkimuksesta käy ilmi, että liikunnalla on suuri merkitys hyvinvointia edistävänä tekijänä. Vähiten opiskelijoita kiinnosti hengellinen hyvinvointi. (Laine, Malin, Murtokanta & Valli-Jaakkola 2004.) Kaarina Nurmi on tehnyt väitöskirjan Miksi aikuinen opiskelee?. Väitöskirja on tarkastettu Turun yliopistossa vuonna Väitöskirja käsittelee tutkintotavoitteisen opiskelun etuja ja haittoja aikuisen elämänkokonaisuudessa. Tutkimuksessa ilmenneitä haittoja oli muuan muassa vapaa-ajan menetys, poissaolo kotoa, oppimisvaikeudet sekä taloudelliset uhraukset. Opiskelun haitat koettiin kuitenkin pienemmiksi kuin edut. Tulos oli odotettu, koska ei aikuinen lähde vuosia kestävään opiskeluun mukaan, jos hän arvioi haitat etuja suuremmiksi. ( Nurmi 1995, 173.) Taru Berndtson on tutkinut opiskelijoiden toimeentuloa ja toimeentulon ongelmia vuonna Tutkimuksessa selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntiä, opiskelua, tuloja ja menoja sekä tulevaisuudenodotuksia. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Internetin välityksellä. Otoksessa oli mukana noin joka viideskymmenes opiskelija Suomen 29 ammattikorkeakoulusta ja 20 yliopistosta. Tutkimuksen mukaan yli puolet kävi töissä lukukausien aikana. Ylivoimaisesti tärkein meno oli asuminen ja toiseksi tärkein oli ruoka. Todella vaikeaksi toimeentulonsa koki noin kuusi prosenttia. Käytettävissä olevilla varoilla oli selvä yhteys toimeentulonsa vaikeaksi kokemiselle. (Berndtson 2003, 3.)

15 15 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijan jaksamista. Tavoitteena on saada tietoa asioista, jotka vaikuttavat aikuisopiskelijan jaksamiseen. Tutkimuksessa tulee esille myös aikuisopiskelijan oma mielipide omasta jaksamisestaan. Aihe on ajankohtainen, koska aikuisopiskelijoita on yhä enemmän ja enemmän. Muuttuvassa yhteiskunnassa on tärkeää pysyä mukana. Yhä useimmissa ammateissa vaaditaan uudelleen kouluttautumista. On myös aloja, jotka vähentävät tai koneellistavat toimintaansa, jolloin työntekijöitä jää työttömiksi ja uudelleen kouluttautuminen tulee ajankohtaiseksi. Tutkija muotoilee tutkimusongelmat, joihin hän tutkimuksen avulla vastaa. Tutkimusongelmat tulee täsmentää mahdollisimman selkeästi. Kun tutkimusongelma on selkeästi ilmaistu, saadaan selkeitä vastauksia. (Krause & Kiikkala 1996, ) Tämän tutkimuksen tutkimusongelmat ovat: 1. Mitä mieltä sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelija on omasta jaksamisestaan? 2. Mitkä asiat vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijan jaksamiseen?

16 16 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5.1. Aineiston keruu Tutkimukselle haettiin tutkimuslupa Diak Lännen Porin toimipaikan johtaja Kirsi Sirolalta (Liite 1). Tutkimus suoritettiin kyselyn avulla (Liite 2) Diakoniaammattikorkeakoulun Lännen Porin toimipaikassa lokakuussa Tutkija jakoi kyselylomakkeet 31:lle paikalla olleelle sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijalle tunnin alussa. Vastaajat saivat 15 minuuttia aikaa vastata kysymyksiin. Tutkija tiesi vastausprosentista tulevan korkean, koska vastaukset oli tarkoitus palauttaa heti tutkijalle. Palauttaminen heti säästi myös tutkijan aikaa. Tutkija selvitti kyselyn tarkoituksen tutkittaville sekä painotti, ettei tutkittavien henkilöllisyys tule tutkimuksen missään vaiheessa esiin. Tutkimuksessa käytettiin kyselylomaketta, joka sisälsi 14 kysymystä. Taustakysymyksiä oli viisi. Taustakysymykset selvittivät vastaajan sukupuolen, iän, perhekoostumuksen, koulumatkan pituuden sekä opintojen keston. Kysymykset 6-8 vastasivat ensimmäiseen tutkimusongelmaan eli omaan mielipiteeseen omasta jaksamisestaan. Kysymykset 9-13 vastasivat toiseen tutkimusongelmaan eli jaksamiseen vaikuttaviin tekijöihin. Kysymys 14 oli avoin kysymys, johon sai kirjoittaa ajatuksia liittyen aikuisopiskelijan jaksamiseen. Tutkija oli suorittanut esikyselyn viidelle henkilölle. Tältä pohjalta kysymyksiä muutettiin paremmin tutkimusongelmiin vastaaviksi. Kyselytutkimuksen etuna pidetään laajan tutkimusaineiston saatavuutta. Kyselytutkimuksen avulla voidaan myös kysyä monia asioita. Kyselylomakkeen huolellinen suunnittelu auttaa aineiston käsittelyssä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 184; 188.)

17 Aineiston käsittely ja analysointi Aineiston käsittely ja analysointi aloitetaan mahdollisimman pian keruuvaiheen jälkeen. Aineisto inspiroi tutkijaa, ja aineistoa voidaan tarvittaessa täydentää. Tilastollista analyysiä käytetään usein selittämiseen pyrkivässä lähestymistavassa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, ) Aineistoon tutustuttiin ensin lukemalla kaikkien vastaukset läpi. Kyselylomakkeet käytiin läpi ja vastaukset kirjoitettiin tyhjään kyselylomakkeeseen oikeille paikoille. Kukin muuttuja laskettiin manuaalisesti jokaiselta kyselylomakkeelta. Tämän jälkeen luvut syötettiin Excel-taulukko-ohjelmaan, jonka avulla vastauksia pystyttiin kuvaamaan graafisesti. Kvantitatiivisten vastausten käsittely voidaan tehdä muuttamalla muuttujat eli vastaukset taulukkomuotoon, jolloin niitä voidaan käsitellä tilastollisesti tietokoneen avulla. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 131.) Avoimet kysymykset kirjattiin sanasta sanaan ylös, jotta niitä voitaisiin käyttää lainauksina tekstissä. 6 TUTKIMUSTULOKSET, TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimukseen osallistui 31 aikuisopiskelijaa (n=31). Vastaajat jaettiin viiteen ikäryhmään: vuotiaita oli 0 %, vuotiaita 16% (n=5), vuotiaita oli 6 % (n=2), vuotiaita oli 23 % (n=7) ja yli 40-vuotiaita oli 55 % (n=17) vastaajista. Kaikki vastaajat olivat naisia ja opinnot olivat kestäneet alle vuoden. Suurin osa vastaajista oli perheellisiä, vain yksi vastasi asuvansa yksin. Tutkimustulosten mukaan yli puolella vastaajista (n=18) talous koostui vähintään kahdesta lapsesta. Palkallisessa työssä opiskelun ohessa kävi vuotiaista 80 % (n=25) ja yli 40- vuotiaista 75 % (n=23). Yli 100 kilometrin koulumatka oli 45 %:lla (n=14) vastaajista. Kysymyksessä numero kuusi pyydettiin aikuisopiskelijaa arvioimaan omaa jaksamistaan janalle välille yksi ja viisi. Yksi tarkoitti, että jaksaa erittäin huonosti ja viisi tar-

18 18 koitti erittäin hyvin jaksamista. 12 aikuisopiskelijaa vastasi jaksavansa numero kolmen edestä ja neljä vastasi jaksavansa erittäin hyvin tällä hetkellä. Lähipäiviä on liikaa. Erityisesti to-ilta on raskas, kun tulee koululle kaukaa. To-illan väsymys vaikuttaa myös pe-la-päivien lähiopiskeluun. On vaikea sovittaa omaan aikatauluun näin paljon lähipäiviä, koska työssä ansaitut lomapäivät eivät riitä opiskeluun käyttämiseen. Tämähän on aikuisopiskelua, joten yhteensovittaminen pitäisi olla helpompaa. Suurin osa aikuisopiskelijoista tunsi halua menestyä opinnoissaan. He kokivat myös itsensä itsevarmoiksi ja joustaviksi. Monet kokivat toisinaan olonsa väsyneeksi. Masentuneeksi ei juuri kukaan tuntenut itseään. Opiskelu muodostuu erilaisista kokonaisuuksista. Kyselylomakkeessa oli kysymys numero kahdeksan, jossa kysyttiin eri asioiden kuormittavuudesta. Kolme vastaajaa koki verkko-opiskelun erittäin paljon kuormittavaksi. Enemmän koulun ohjaamista, koska pitkä aika edellisestä opiskelusta ja kaikki uutta. vauhti, asioiden ja oppimisen syventämisen mahdollistaminen aika pintapuolista vielä. Opintojen rakenteista, tehtävien ja tenttien päällekkäisyydet. Hurja Iltaopiskelun koki 16 vastaajaa melko paljon kuormittavaksi. Monimuotokoulutuksessa olisi varaa kehittää läsnäolopäiviä ja tehtävien ja tenttipäivien limittämistä sopivasti. Ettei tulisi päällekkäisyyksiä, kuten nyt. To-iltatunnit tuntuvat turhilta, varsinkin pitkänmatkalaisista. Ja syysloma olisi aivan paikallaan. Kouluun tulee lähteä torstaina ja yöpyä lauantaihin asti. Viikonloppuopiskelun koki 14 vastaajaa melko paljon kuormittavaksi.

19 19 Asumisen mahdollisuus täällä läsnäolojen aikana. Tentit tuntuivat vastaajista eniten kuormittavilta kirjallisten yksilö- ja tiimitehtävien lisäksi. Taustojen/työkokemusten laajempi huomioonottaminen verrattuna entisten tutkintojen huomioonottamiseen. Joustavuutta lisää läsnäoloihin. Enemmän nettiin luentoja+tehtäviä (ei siis tarvetta läsnäoloon). Tentit, onko pakollisia tässä muodossa? Sitä voisi kehittää. Ryhmätyöt ja niiden toteuttaminen vaikeaa; tulisi olla mahdollisuus tehdä kirjalliset työt yksin. Uskon, että kaikilla kuitenkin on kokemusta ryhmä- tai tiimityöskentelystä. Harjoittelujaksoista ryhmällä ei vielä ollut kokemuksia, koska opiskelu oli niin alussa. Muutama vastaaja ajatteli harjoittelua kuormittavana, koska taloudellinen tilanne heikkenee silloin. Pakolliset yhtämittaiset kahdenkin kuukauden työharjoittelut eivät sovi työelämän ohella opiskeluun. Vaikea irrottautua työstä, taloudellinen tilanne vaikuttaa myös. Harjoitteluajat tulisi voida suorittaa myös kesällä tai työn ohessa. Eniten tukea opintojen aikana koki saavansa puolisoltaan 13 vastaajaa, kahdeksan vastaajaa koki eniten tukea tulevan opiskelutovereilta. Koti ja perhe vie suuren osan aikaani. Perheen tuki tärkeä. Pienten lasten äitinä myös isovanhemmat tärkeitä.

20 on taloudellisia huolia % ei taloudellisia huolia % >40 Kuvio 1. Taloudellinen tilanne. Eniten taloudellisia huolia oli vuotiailla (60 %). Toiseksi eniten taloudellisia ongelmia kokivat vuotiaat (50 %). Vähiten talouteen liittyviä ongelmia oli vuotiailla (30 %). Itse olen ratkaissut opiskeluajan niin etten tee töitä kuin satunnaisesti. Rahallisesti on tiukkaa, se stressaa. En kuitenkaan voisi kuvitella jaksavan opiskella, jos kävisin töissä, hoitaisin kodin jne. Mieheni osallistuu kotitöihin. Harjoittelun palkattomuus. Perheellisenä ja lainoja omaavana taloudellinen tilanne on melkein mahdoton harjoittelujen aikana (taloudellinen tuki). Aikuisopiskelijalle tulisi taata kohtalainen toimeentulo, Kelan tuki on naurettavan vähän, valtion tulisi lisätä aikuisopiskelijan tukimuotoja. Erityisesti hoito- ja sosiaalialalla, koska tulevaisuuden henkilökuntatarve niin suuri. Harjoittelut palkalliseksi, jos itse sellaisen harjoittelupaikan löytää; harjoittelua myös loma-aikoina, jos palkatonta.

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Hei Sinä ryhmän FYS15K opiskelija,

Hei Sinä ryhmän FYS15K opiskelija, Hei Sinä ryhmän FYS15K opiskelija, Tervetuloa opiskelemaan fysioterapeutti (AMK) tutkintoa Lahden ammattikorkeakouluun ja Onnea opiskelupaikan johdosta! Kevään uudet opiskelijat (fysioterapia ja sosiaaliala)

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 21.04.2015 08:13 VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Kouvolan kaupunki Vastaajien kokonaismäärä 356 22411 Kohderyhmän koko 590 94211 60 % 24 % 01.01.2014 Raportin vertailujakso

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Bongaa putoava. Ohjaa aikuinen opintielle. Valtakunnalliset työpajapäivät Levi 27.4.2011 Sirpa Karvonen & Pirjo Poutala

Bongaa putoava. Ohjaa aikuinen opintielle. Valtakunnalliset työpajapäivät Levi 27.4.2011 Sirpa Karvonen & Pirjo Poutala Bongaa putoava Ohjaa aikuinen opintielle Valtakunnalliset työpajapäivät Levi 27.4.2011 Sirpa Karvonen & Pirjo Poutala Sinä ohjaajana? Surutyö Ohjauksen tavoite Opiskelun rahoitus? Asiakas voimavarana Aikuisen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelmat Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Opinto-opas

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot