Kemi Tornion logistiikkastrategia
|
|
- Pirkko Mikkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kemi Tornion logistiikkastrategia LAPIN LIITTO LAPIN TIEPIIRI KEMIN KAUPUNKI TORNION KAUPUNKI KEMIN SATAMA
2 Kannen satamakuva: Kemin satama
3 Sisältö Alkusanat... 4 Strategian lähtökohdat... 5 Kemi Tornio-alue... 5 Sijainti... 6 Elinkeinoelämä... 6 Liikenneyhteydet... 6 Tavarakuljetukset... 8 Logistiikkapalvelut ja osaaminen... 8 Tulevaisuuden näkymät... 8 SWOT Kemi Tornio-alueen logistiikkastrategia Visio Kriittiset menestystekijät ja tavoitteet Maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen Kuljetusyhteyksien ja terminaalien kehittäminen Logistiikkapalvelujen ja -yhteistyön lisääminen Logistiikkaosaamisen ja tutkimuksen vahvistaminen Logistiikan kehittämisohjelma Aikaisemmat kehittämistoimet Organisointi Toimenpiteet Maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen Kuljetusyhteyksien ja terminaalien kehittäminen Logistiikkapalvelut ja -yhteistyö Logistiikkaosaamisen lisääminen
4 4 Alkusanat Logistiikkastrategia on Kemi-Tornio alueen elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteinen näkemys logistiikan kehittämisen suunnasta (visio) ja päämääristä (tavoitteet) sekä toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kemi-Tornion logistiikkastrategian laatiminen käynnistettiin keväällä Työn tilaajana on ollut Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus. Rahoitukseen ovat kehittämiskeskuksen lisäksi osallistuneet Kemin kaupunki ja satama, Tornion kaupunki, Tiehallinnon Lapin tiepiiri sekä Lapin liitto. Strategiatyö on toteutettu tiiviissä vuorovaikutuksessa viranomaisten ja elinkeinoelämän toimijoiden kesken. Työn aika toteutettiin laaja kysely ja haastattelukierros Kemi Tornio Haaparanta alueella. Strategiatyötä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: Martti Ruotsalainen, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry (puh.joht) Mika Grönvall, Kemin kaupunki Seppo Jantunen, Kemin kaupunki Reijo Viitala, Kemin satama Markus Kannala, Tornion kaupunki Seppo Valtanen, Team Botnia Oy Jorma Leskinen, Tiehallinto (Lapin tiepiiri) Pekka Harjuoja, Outokumpu Oyj Aaro Tiilikainen, Oulun yliopisto (Kemi-Tornion toimipiste) Suunnittelutyön on toteuttanut Liidea Oy, jossa työstä ovat vastanneet Tuomo Pöyskö, Topi Hyötylä, Sonja Lang ja Jouko Kunnas.
5 5 Kuva 1. Kemi Tornio sijaitsee kansainvälisten liikenne- ja kuljetuskäytävien leikkauspisteessä. Strategian lähtökohdat Kemi Tornio-alue Kemi Tornio-alue muodostuu Kemin, Tornion ja Haaparannan kaupungeista sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnista. Kemi ja Tornio Haaparannan kaksoiskaupunki sijaitsevat vain 25 kilometrin päässä toisistaan. Keminmaan kunta sijoittuu kaupunkien väliin ja Tervolan sekä Simon kuntakeskukset vain puolen tunnin ajomatkan päähän kaupungeista. Alue on tiivis asiointi-, työssäkäynti- ja markkina-alue.
6 6 Sijainti Kemi Tornio sijaitsee Perämeren pohjukassa kansainvälisten liikennekäytävien kohtauspisteessä (kuva 1). Kemi Tornion kautta kulkee myös Aasian ja Pohjois-Amerikan yhdistävä N.E.W. kuljetuskäytävä eli Northern East West Freight Corridor sekä EU:n määrittämä Pohjoisakseli (Northern Axis), joka yhdistää EU:n naapurivaltioihin. Alue sijaitsee keskellä Perämerenkaarta, paikassa, jossa Barentsin ja Itämeren alueet leikkaavat toisiaan. Sijainti keskellä Pohjoismaiden ja Barentsin alueen markkinoita on potentiaalinen mahdollisuus alueen elinkeinoelämälle ja logistiikalle. Elinkeinoelämä Kemi Tornio on EU:n pohjoisin metsä- ja metalliteollisuuden sekä huippuosaamisen keskittymä. Alueen teollisuus tuottaa 90 prosenttia Lapin ja kahdeksan prosenttia koko Suomen teollisuuden kokonaisvientituloista. Teollisuuden jalostusarvolla ja viennillä mitattuna seutukunta on Suomen kärkeä. Teollinen toiminta tukeutuu vahvojen metalli- ja metsäteollisuuden yksiköiden lisäksi teollisuutta tukevaan palveluklusteriin sekä monipuolisiin koulutus- ja tutkimuspalveluihin. Viime vuosina etenkin kaupalliset palvelut ovat kehittyneet alueella voimakkaasti. Myös matkailutoimialalla on myönteisiä tulevaisuuden näkymiä. Vahvimmat kasvunäkymät on ympäröivän Barentsin alueen energia- ja kaivannaisteollisuudella. Uusia kaivoksia ollaan avaamassa mm. Kolari Pajalan alueella ja Itä-Lappiin. Liikenneyhteydet Alue on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Maa- ja meriliikenneyhteydet tarjoavat säännölliset ja sujuvat yhteydet naapurimaihin sekä edelleen keskiseen Euroopassa ja muille tärkeille markkina-alueille eri puolilla maailmaa. Lentoyhteydet alueelle kulkevat nykyisin pääsääntöisesti Helsingin kautta. Toimiva liikenneverkko ja monipuoliset kuljetusyhteydet mahdollistavat joustavat eri liikennemuotoja hyödyntävät multimodaalit kuljetusketjut. Hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus tekevätkin alueesta yritystoiminnan kannalta houkuttelevan sijoittumispaikan ja toimintaympäristön. Ruotsinpuoleisten rautatieyhteyksien paraneminen Haaparannan radan valmistuttua liittää lähivuosina alueen entistä vahvemmin Euroopan
7 7 pääliikenneverkkoon mahdollistaen entistä paremmat 1 multimodaalit ja 2 intermodaalit kuljetusketjut. Kuva 2. Kemi-Tornion liikenneverkko. 1 Multimodaalikuljetus on tavarankuljetus, jossa kuljetukseen käytetään vähintään kahta eri kuljetusmuotoa 2 Intermodaalikuljetuksessa tavara on eri kuljetusmuotoja käsittävän kuljetusketjun ajan samassa kuljetusyksikössä
8 8 Tavarakuljetukset Kemi Tornio on Suomen ja Ruotsin rajalla logistisesti merkittävä solmukohta Perämerenkaaren, Pohjois-Kalotin sekä Barentsin alueella. Liikenneverkon kautta kuljetetaan alueen teollisuuden ja kaupan tavarakuljetusten lisäksi runsaasti kansainvälistä länsi itä- ja etelä pohjoissuuntaisia tavarakuljetuksia. Kemin ja Tornion satamat ovat valtakunnallisesti merkittäviä tavaraliikenteen satamia. Tornio Haaparanta on vilkas rajanylityspaikka, jonka kautta kulkevan rajaliikenteen osuus on noin 60 prosenttia kaikesta läntisen maarajan ylittävästä liikenteestä. Kansallisella tasolla korostuvat yhteydet etelässä Oulun kautta Helsinkiin sekä kaupunkiverkossa yhteydet Rovaniemelle ja Ouluun. Logistiikkapalvelut ja osaaminen Vahva perusteollisuus ja logistiikkapalvelujen kysyntä ovat luoneet hyvät edellytykset myös logistiikkapalvelujen kehittymiselle. Teollisuuden ja kaupan logistisia tarpeita palvellaan alueella monipuolisilla logistiikkapalveluilla ja kansainvälisillä liikenneyhteyksillä. Kemi Torniossa onkin Lapin merkittävin logistiikka-alan yritysten ja työvoiman keskittymä. Logistiikan korkeakoulutason koulutuksesta Kemi Torniossa vastaavat Kemi Tornion AMK ja Oulun yliopiston Kemi Tornion toimipiste (aikaisemmin Meri-Lappi instituutti). Molemmissa oppilaitoksissa logistiikan koulutusohjelmat ovat kuitenkin toistaiseksi päättyneet. Alueen elinkeinoelämä näkee erittäin tärkeänä logistiikkakoulutuksen jatkuvuuden. Suurin puute logistiikka-alan koulutuksessa on ollut toisen asteen koulutuksessa. Alueella ei ole annettu lainkaan tutkintoon johtavaa koulutusta, mikä on näkynyt pulana osaavasta henkilöstöstä. Tarvetta ammatilliselle koulutuksella lisää voimaan astuva raskaan liikenteen ammattipätevyysdirektiivi, joka tuo kuljettajille pakollista jatkokoulutusta. Tulevaisuuden näkymät Lappiin Kolari Pajalaan ja Sokliin suunniteltujen suurten kaivosten toteutuminen, Luoteis-Venäjän talouden ja elinkeinoelämän myönteinen kehitys sekä energiasektorin suurten investointien konkretisoituminen antavat Ke-
9 9 mi Torniolle ainutlaatuisen tilaisuuden kehittyä merkittäväksi Barentsin alueen tavaravirtojen ja logistiikkapalvelujen solmukohdaksi (ks. liite 1). Kehityksen ehtona on, että logistiikan toimintaedellytykset eli infrastruktuuri ja palvelut ovat kilpailukykyisellä tasolla. Kaivoskuljetusten huomattava kasvu lähivuosina merkitsee haasteita etenkin alueen liikenneverkon ja - yhteyksien kehittämisessä.
10 10 SWOT Vahvuudet Sijainti: valtakunnan raja ja satamien läheisyys, kansainvälinen yhteistyö Pääosin hyvätasoiset tie- ja rataverkko Laivaliikenteen yhteydet ja toimivat satamat Suurteollisuus ja teollisuuden kehitysnäkymät Hyvä ammattitaito ja motivoitunut työväki Yhteinen tahtotila Läntinen ja itäinen raideleveys Joustavuus Kehittämisalueet Puutteet liikenneyhteyksissä ja infrassa Yhteistyön ja verkostoitumisen puute Ohuet tavaravirrat ja kuljetuskustannukset Huolintafirmojen väheneminen ja kuljettajapula Suurten kansainvälisten logistiikkaalan toimijoiden puuttuminen alueelta Logistiikkakoulutus Mahdollisuudet Sijainti: länsirajan ja Luoteis-Venäjän läheisyys Pohjoisen kaivosteollisuus ja kaivoskuljetukset Kansainvälinen transitoliikenne Logistiikkakeskuksen luominen Eri kuljetusmuotojen yhteistyö Ympäristöystävällisen kuljetusmuodot Luonnonrikkauksien käyttöönotto mineraalien ja puuraaka-aineen osalta Elinkeinoelämän kasvunäkymät Ulkopuolisen investoijien kiinnostus Kasvava matkailu Uhat Infrastruktuurin kunnon ja yhteyksien heikkeneminen Logististen palveluiden ja tavaravirtojen keskittyminen suurempiin asutuskeskuksiin Yleisen taloustilanteen heikkeneminen Kuljetuskustannusten nousu Kehitystyön ja yhteistyön puute Valtion investointien niukkuus kaivoskuljetustarpeisiin Työmarkkinatilanteen kriisiytyminen Perusteollisuusriippuvaisuus Energiaomavaraisuuden puute
11 11 Kemi Tornio-alueen logistiikkastrategia Visio 2015 Kemi Tornio on voimakkaimmin kasvava Barentsin alueen logistiikan ja tavaravirtojen keskus. Tahtotila: Alueen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen ja vetovoimaisuuden lisääminen Kriittiset menestystekijät ja tavoitteet Maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen Kemi Tornion sijaintia Barentsin alueen ja Perämerenkaaren keskiössä sekä erityisesti Pohjoisen Skandinavian ja Luoteis-Venäjän markkinoiden läheisyydessä hyödynnetään entistä monipuolisemmin. Barents Arc liikennekäytävien ja Itämeren moottoritien tarjoamien nopeutuvien ja monipuolistuvien yhteyksien avaamia mahdollisuuksia käytetään hyväksi. Myös Koillisväylän avautumiseen säännölliselle kauppamerenkululle varaudutaan. Kemi Torniosta kehittyy vahva logistiikan solmupiste koko Barentsin alueen teollisuuden ja kaupan kansainvälisille kuljetuksille. Alueen kansainvälistä tunnettuutta lisätään. Kuljetusyhteyksien ja terminaalien kehittäminen Liikenneyhteyksiä parannetaan Kemi Tornion alueella ja elinkeinoelämän toiminnan kannalta tärkeillä kuljetusreiteillä. Erityisesti varaudutaan kaivosteollisuuden kasvaviin kuljetuksiin, joilla rakennetaan toimivat ja kustannustehokkaat kuljetusyhteydet. Liikenneyhteyksiä Luoteis-Venäjälle kehitetään. Kemissä sijaitsevasta Lapin syväsatamasta kehitetään johtava kaivoskuljetusten satama. Sataman meriväylää syvennetään 14 metriin, laivayhteyksiä lisätään ja talvimerenkulku turvataan. Rataverkon palvelutasoa nostetaan kaivoskuljetusten kuljetusreiteillä. Tornioon rakennetaan uusi kansainvälinen maaliikenteen logistiikkakeskus ja yhdistettyjen kuljetusten terminaali.
12 12 Kuva 3. Kehitettävät liikenneverkon osat ja terminaalit Kemi Tornio-alueella. Toinen multimodaaliset kuljetusketjut mahdollistava logistiikkakeskus rakennetaan Kemin sataman yhteyteen. Tieverkolla valtatien 4 tasoa nostetaan Kemi Oulu-yhteysvälillä. Lisäksi tieyhteyksiä Jäämerelle kehitetään. Kemi Tornion lentoaseman palvelutasoa nostetaan ja lentoyhteyksiä lisätään.
13 13 Logistiikkapalvelujen ja -yhteistyön lisääminen Logistiikan palvelutarjonnan vahvistumiselle ja alan työpaikkojen kasvulle luodaan edellytykset kehittämällä logistiikka-alan toimintaympäristöä ja osaamista. Logistiikan verkostoitumista ja yhteistyötä toimijoiden kesken tuetaan. Samalla tiedotusta logistiikan-alan ajankohtaisista asioista lisätään. Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin logistiikkaa tehostetaan. Maankäyttöä ja kuntakeskuksia kehitetään huomioiden logistiikan tarpeet maankäytön suunnittelussa.
14 14 Logistiikkaosaamisen ja tutkimuksen vahvistaminen Valtaosa Lapin logistiikka-alan työpaikoista sijaitsee Kemi Tornio-alueella, josta kehitetään Lapin logistiikkakoulutuksen ja -tutkimuksen keskus. Logistiikan koulutusta sisällytetään kaikkien opintoasteiden koulutusohjelmiin. Elinkeinoelämän koulutustarpeisiin vastataan lisäämällä myös lyhytkestoista täsmäkoulutusta. Logistiikka-alan teknologiaosaamista parannetaan uusien logistiikan tehokkuutta lisäävien innovaatioiden käyttöönottamiseksi.
15 15 Logistiikan kehittämisohjelma Aikaisemmat kehittämistoimet Kemi Tornio-alueen kunnat, satamat ja Meri-Lappi instituutti ovat jo vuosien ajan kehittäneet alueen logistiikka-alan yhteistyötä, osaamista ja edelleen logistiikan kannalta tärkeitä yhteyksiä. Kunnat ovat pyrkineet huomioimaan logistiikan tarpeita maankäytön varauksilla ja kehittämällä julkisen sektorin logistiikkaa hankintatoimen osalta. Lisäksi viime vuosina liikenneinfrastruktuuria ja satamatoimintoja on kehitetty merkittävästi. Teollisuus ja logistiikka-alan yritykset ovat tehostaneet logistiikkatoimintojaan viime vuosina. Suurimatta yritykset ovat tehneet merkittäviä investointeja omiin logistiikkajärjestelmiinsä. Yhteistyön ja verkostoitumisen kehittämiseksi logistiikka-alan yritysten välillä on perustettu myös alan yritysten yhteenliittymä Oy Bothnia Logistic Centre Ltd (BLC). Toteutettu kehitystyö luo hyvät lähtökohdat logistiikkatoimintojen vahvistamiselle. Strategiassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sekä kehittämistoimintaa jatkossa kuitenkin entisestäänkin tarve lisätä sekä tehostaa. Erityisesti uusien kaivoshankkeiden toteutuminen suunnitellussa mittakaavassa asettaa suuria haasteita infrastruktuurin kehittämiseen. Organisointi Logistiikkastrategiatyötä ohjannut työryhmä jatkaa toimintaansa Kemi Tornio-alueen kehittämiskeskuksen johdolla ja vastaa logistiikkaohjelman toteutuksen koordinoinnista, edistämisestä ja seurannasta. Työryhmään kutsutaan mukaan myös Haaparannan kaupungin edustaja. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 2 kertaa vuodessa ja päättää strategian tavoitteiden kannalta tarpeellisten toimenpiteiden toteutuksesta. Seuraavassa luvussa on esitetty toimenpiteet, joiden toteutusta työryhmä edistää ensivaiheessa.
16 16 Toimenpiteet Maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen Markkinointi. Lisätään Kemi Tornio-alueen kansainvälistä tunnettavuutta porttina Barentsin alueelle (the Top of Europe). Samalla vahvistetaan kuvaa yhtenäisestä logistiikan palveluja ja mahdollisuuksia tarjoavasta alueesta. Laaditaan markkinointimateriaalia, jota eri osapuolet voivat hyödyntää alueen markkinoinnissa. Osallistutaan logistiikka-alan kansainvälisille messuilla ja muihin vastaaviin tapahtumiin Vastuu: alueen kunnat ja satamat Kansainvälisen yhteistyön lisääminen kaikilla tasoilla. Osallistutaan kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, joiden kautta pyritään poistamaan pullonkaulat/esteet ja kehittämään Kemi Tornion kautta kulkevia kansainvälisiä kuljetuskäytäviä. Tärkeitä kehitettäviä käytäviä ovat etelä-pohjoissuunassa Perämeren kaaren yhteydet (Bothnian Link/Corridor) ja itä-länsisuunnassa Murmanskin yhteys (Murmansk Link) sekä Itämeren moottoritie Motorway of the Baltic Sea. Näiden yhteyksien saamista mukaan uudistuvaan Euroopan laajuiseen TEN-T (Trans-European Transport Network) liikenneverkkoon edistetään. Vastuu: alueen kunnat ja satamat Kuljetusvirtojen tasapainottaminen. Pyritään merikuljetusten menopaluuliikenteen parempaan hyödyntämiseen ja konttikuljetusvirtojen tasapainottamiseen. Toteutetaan selvitystyö, jossa kartoitetaan mahdollisuudet ja keinot konttikuljetusvirtojen parempaan hallintaan sekä kuljetuskaluston kapasiteetin tehokkaampaan hyödyntämiseen. Vastuu: alueen satamat ja elinkeinoelämä
17 17 Kuljetusyhteyksien ja terminaalien kehittäminen Kemin syväsataman kehittäminen. Kemissä sijaitsevasta Lapin syväsatamasta kehitetään pohjoisen alueen johtava malmisatama. Sataman varastokenttiä, laitureita sekä raiteistoja laajennetaan ja satama-allasta syvennetään. Satamaan hankitaan malmirikasteen tehokkaan käsittelyn mahdollistavat purku- ja lastauslaitteistot. Kustannukset: milj. euroa Vastuu: Kemin satama ja Kemin kaupunki Tornion Röyttän sataman kehittäminen. Tornion Röyttän satamaa kehitetään palvelemaan Outokummun terästehtaan kuljetusten lisäksi konttiliikennesatamana pohjoisen alueen kasvavia markkinoita. Sataman kehittämisessä huomioidaan yhteistyö Kyläjoen logistiikkakeskuksen (maaliikennekeskus) kanssa. Vastuu: Outokumpu Oyj, Tornion kaupunki 14 metrin meriväylä Kemiin. Kemin syväsataman meriväylää syvennetään nykyisestä kymmenestä metristä 14 metriin, mikä mahdollistaa kaikkien Kolari Pajalan ja Soklin malmikuljetusten kuljettamisen Kemin sataman kautta. Kustannukset: 80 milj. euroa Vastuu: Merenkulkulaitos Talvimerenkulun turvaaminen. Talvimerenkulku turvataan Perämerelle kaikissa olosuhteissa. Varaudutaan lisäämään jäänmurtokapasiteettia kaivoskuljetusten tarpeisiin. Vastuu: Merenkulkulaitos
18 18 Rataverkon kehittäminen. Rataverkon tasoa nostetaan teollisuuden ja käynnistyvän kaivostoiminnan kuljetustarpeet huomioiden. Kansainvälisen raideliikenteen yhteyksiä parannetaan. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat: Rataosilla Ajos Kemi Tornio ja Tornio Kolari toteutetaan akselipainon korotus 300 kn sekä sähköistys ja tiesiltojen korotus (alustava kustannusarvio noin 300 milj. euroa) Soklin kaivoshankkeen vaatimat ratayhteydet toteutetaan Rataverkkoa Kemin ja Tornion kohdilla kehitetään huomioiden maankäytön tarpeet ja kasvavan tavaraliikenteen ympäristövaikutukset Länsirajan ylittävän raideliikenteen liikennöintimahdollisuuksia parannetaan kehittämällä akselileveyden vaihtoon soveltuvaa tekniikkaa ja kalustoa sekä rakentamalla läntiselle liikenteelle uusi yhteinen tavaraliikenteen ratapiha Ratayhteys Sallan kautta Murmanskin radalle toteutetaan osana EU:n kansainvälisten kuljetuskäytävien kehittämistoimia Vastuu: Ratahallintokeskus, Tiehallinto (Lapin tiepiiri) Vt 4 Kemi Oulu. Valtatietä 4 parannetaan Kemi Oulu-yhteysvälillä. Ensivaiheessa toteutetaan suunnitellut ohituskaista- ja liittymäjärjestelyt. Kustannusarvio: 113 milj. euroa Vastuu: Tiehallinto (Lapin ja Oulun tiepiirit) Ajoksen satamatie. Maantie 920 Kemi Ajos välillä on ainoa Ajoksen satamaan johtava tieyhteys. Tien liikenne tulee kasvamaan merkittävästi uusien kuljetusten myötä. Myös satama ratayhteyksien kehittäminen nostaa tieyhteyden kehittämisen ajankohtaiseksi. Tien rakennetta parannetaan ja standardia nostetaan uusien kuljetusten vaatimalle tasolle. Vastuu: Tiehallinto (Lapin tiepiiri), Kemin kaupunki Kromitie. Torniossa Röyttän satamaan ja Outokummun tehtaille johtavaa tietä kehitetään laaditun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti Vastuu: Tiehallinto (Lapin tiepiiri), Tornion kaupunki
19 19 Lentoyhteyksien kehittäminen. Kemi Tornion lentoasemaa kehitetään ja lentoyhteyksiä lisätään Kemi Tornio Haaparanta-alueen lentoliikenteen kehittämisohjelmaa toteuttamalla. Erityisesti kiinnitetään huomiota elinkeinoelämän kuljetustarpeisiin. Vastuu: Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Finavia Kansainvälisen maaliikenteen logistiikkakeskus Tornioon. Tornion Kyläjoen alueella perustetaan kansainvälinen rautatie- ja maantieliikenteen logistiikkakeskus. Logistiikkakeskukseen rakennetaan raideyhteydet sekä Suomen että Ruotsin raideleveydellä. Lisäksi keskukseen sijoitetaan yhdistettyjen kuljetusten terminaali, joka mahdollistaa molempien maiden raidekaluston käytön. Keskuksen välittömään yhteyteen varataan maa-alueita logistiikkayritysten terminaalien ja varastojen sijoittumispaikaksi. Ensivaiheessa laaditaan toteutuksesta, toiminnoista ja osallistuvista tahoista yksityiskohtaisempi suunnitelma. Logistiikkakeskuksen suunnittelussa varaudutaan etenkin intermodaalikuljetusten (mm. konttiliikenne) tarpeisiin ja keskuksesta rakennetaan toimivat yhteydet läheiseen Tornion satamaan. Tornion kaupunki tekee logistiikkakeskukselle varauksen yleiskaavaan ja on jo käynnistänyt maanhankinnan alueella. Vastuu: Tornion kaupunki, Ratahallintokeskus Kemin Ajoksen logistiikkakeskus. Kemin Ajoksen sataman välittömään läheisyyteen kaavailtu Sarana-logistiikkakeskus toteutetaan suunnitelmien ja laaditun asemakaavan mukaisesti. Alueesta rakennetaan meri- ja maaliikenteen yhdistävä logistiikkakeskus. Nykyisin alueella toimii huolintayrityksiä ja vapaavarasto. Alueelle voivat sijoittua esim. satamalogistiikka- ja kaivosten kuljetuslogistiikkapalveluja tarjoavat yritykset; teollisuuspalveluja ja tuotantoa harjoittavat yritykset sekä meriliikenteeseen tukeutuvat kuljetusyritykset. Myös Kemi Tornio-alueen teollisuuden raaka-ainetoimittajat, jatkojalostajat ja muut palvelualan yritykset voivat hyödyntää Saranaa toimintansa logistisena osana tai tukikohtana. Vastuu: Kemin kaupunki
20 20 Muut logistiikka-alueet. Tornion Kyläjoen ja Kemin Ajoksen logistiikkakeskuksen lisäksi kehitetään myös muita potentiaalisia ja suunniteltuja logistiikka-alueita elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Potentiaalisia alueita ovat Kemin Aeropolis ja Kemintulli sekä Keminmaan Rajaojan eritasoliittymän alue Jäämerentien (E 4) ja Perämerentien (E 75) yhtymäkohdassa. Vastuu: alueen kunnat Logistiikkapalvelut ja -yhteistyö Verkostoitumisen tukeminen. Tuetaan yritysten yhteistyötä ja verkostoitumista. Yhteistyön tiivistämiseksi järjestetään alan yrityksille verkostoitumistapahtuma, jossa haetaan osapuolet ja pyritään löytämään uusia toimenpiteitä (esim. uusi informaatiokanava) ja muotoja yhteistyölle. Verkostoitumisen kautta parannetaan palveluntarjoajien mahdollisuuksia tarjota laajempialaista kokonaispalvelua joustavasti ja kustannustehokkaasti. Vastuu: BLC, alueen kunnat ja elinkeinoelämä Kuljetusyhteistyön lisääminen kuntasektorilla. Toteutetaan seudullinen selvitys mahdollisuuksista yhdistää ja tehostaa eri kuntien pientavarakuljetuksia Kemi Tornio-alueella. Vastuu: alueen kunnat, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Logistiikan huomioiminen maankäytön suunnittelussa. Maankäyttöä ja kuntakeskuksia kehitettäessä huomioidaan erikseen logistiikan tarpeet. Suurissa kaavatöissä ja rakennushankkeissa pyydetään lausunto erillinen asiantuntijalausunto suunnitelman toimivuudesta logistiikan näkökulmasta. Vastuu: alueen kunnat Logistiikkaosaamisen lisääminen Kemi Torniosta Lapin alueen logistiikkaosaamisen ja koulutuksen keskus. Alan koulutustarjontaa toisen asteen (ammatillinen koulutus) ja korkeakoulutason oppilaitoksissa vahvistetaan. Ammatilliseen kuljettaja- ja varastoalan perustutkintoon johtava koulutus otetaan ammattiopisto Lappian koulutustarjontaan. Kemi Tornion ammattikorkeakoulussa käynnistetään
21 21 uudelleen liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelma. Oulun yliopiston Kemi Tornion toimipiste jatkaa logistiikan maisterikoulutusta yhteistyössä Oulun, Luulajan ja Murmanskin yliopistojen kanssa. Vastuu: alueen kunnat ja oppilaitokset Tiedonvälityksen lisääminen. Kemi Tornio-alueen yrityksille järjestetään eri organisaatioiden (Tekes, yrityspalvelut jne.) yhteistyönä kohdennettua viestintää (tietoiskut, tiedotteen tms.) ja faktatietoa uusien teknologioiden tuomista mahdollisuuksista logistiikan tehostamisessa. Lisäksi esitellään erilaisia mahdollisuuksia teknologiainvestointien rahoittamiseksi. Vastuu: yrityspalvelut Koulutusyhteistyö. Selvitetään alueen oppilaitosten yhteistyömahdollisuuksia logistiikan opetuksessa Yhteistyön kautta myös logistiikan tutkimus- ja kehittämistoimintaa pyritään lisäämään. Vastuu: oppilaitokset
22 LIITE 1 22 KOLARI PAJALAN JA SOKLIN KAIVOSHANKKEIDEN TOTEUTUMISEN VAIKUTUS POHJOISEN RATAVERKON LIIKENNEMÄÄRIIN
23 LIITE 1 23 KOLARI PAJALAN JA SOKLIN KAIVOSHANKKEIDEN TOTEUTUMISEN VAIKUTUS POHJOISEN RATAVERKON LIIKENNEMÄÄRIIN
24 LIITE 1 24 KOLARI PAJALAN JA SOKLIN KAIVOSHANKKEIDEN TOTEUTUMISEN VAIKUTUS POHJOISEN RATAVERKON LIIKENNEMÄÄRIIN KEMI TORNIO-ALUEEN KEHITTÄMISKESKUS LAPIN LIITTO LAPIN TIEPIIRI KEMIN KAUPUNKI TORNION KAUPUNKI KEMIN SATAMA
Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus
Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotOulun seudun logistiikan kehittäminen
Oulun seudun logistiikan kehittäminen Toimenpideohjelma esitys 2012-2015 BUSINESSOULU 2012, WWW.BUSINESSOULU.COM JYRKI KEMPPAINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ Logistiikan työryhmä ja strategian päivitys Päätökset
LisätiedotAluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia
Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotValtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010
Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotPohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä
Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön
LisätiedotVastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
LisätiedotPOHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA
PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,
LisätiedotELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro
ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen
LisätiedotMeri-Lappi Lapin teollinen keskus ja arktisen logistiikan solmupiste Jarkko Rantala & Tommi Mäkelä
Meri-Lappi Lapin teollinen keskus ja arktisen logistiikan solmupiste Jarkko Rantala & Tommi Mäkelä 6.4.2018 Logistiset tekijät ovat yrityksille yksi tärkeimmistä sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä.
LisätiedotElinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen
Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotKeski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
LisätiedotPyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:
Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN
LisätiedotMuonion kunta Lausunto 1 (3) Kunnanhallitus. Lapin maakuntaohjelma Lapin liitto Kuulutus 24.2.
Muonion kunta Lausunto 1 (3) Kunnanhallitus 24.3.2014 Lapin liitto mervi.nikander@lapinliitto.fi Kuulutus 24.2.2014 Lapin maakuntaohjelma 2014 2017 Maakuntastrategian visio on onnistunut, ja kokonaisuutena
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN KANSAINVÄLISET LIIKENNEKÄYTÄVÄT
POHJOIS-SUOMEN KANSAINVÄLISET LIIKENNEKÄYTÄVÄT 2 B:52 ISBN 978-952-5731-03-3 ISSN 1236-8393 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT... 5 2. POHJOIS-SUOMI OSANA KANSAINVÄLISIÄ KULJETUSKETJUJA... 6 2.1 Elinkeinoelämä...7
LisätiedotSaavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana
Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana Pokat 2021 Maakuntaohjelman käynnistysseminaari 22.3.2018 Maakuntasuunnittelija Jyrki Suorsa Maakunnan saavutettavuus käsitteenä Sijainti
LisätiedotToimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus
Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto
LisätiedotSuomen logistiikan näköalat
BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan
LisätiedotToimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta
Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja
LisätiedotLogististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009
Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotJoko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?
Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?
LisätiedotYlijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi
LisätiedotSatamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys
Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotValtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
LisätiedotLogistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012
Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma
LisätiedotSuomikäytävä
Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen
LisätiedotKESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista
KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor
LisätiedotVerkostoidu Porin seudulla -hanke
Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotSuomikäytävä 1.9.2015
Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotSEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI
SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotPohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy
Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen
LisätiedotPerämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?
Perämerenkaari Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategian esiselvitys Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Maanteiden kotimaan tavarankuljetukset Lentoliikenteen
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotKouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari
Kouvola RRT Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari 18.12.2018 RRT tähän asti: yleisesittely toimenpiteistä 2016 2018 Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva Kouvolan kaupunki TEN-T -ydinverkko Ydinverkkokorridoreista
LisätiedotLapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja
Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs
LisätiedotJäämeren rataselvitys
Jäämeren rataselvitys 9.3.2018 Toimeksianto Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 29.6.2017 Liikennevirastoa selvittämään yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa mahdollisen Jäämeren radan toteuttamista
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotTornion kaupunkistrategia
Tornion kaupunkistrategia 2014-2017 TIIVISTELMÄ Hyväksytty Tornion kaupunginvaltuusto 25.11.2013 101 Tornion kaupunkistrategia Kaupungin päästrategia, joka sisältää kaupungin kehittämisen yleiset suuntaviivat
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotMERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUS LAPIN LIITTO MERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUKSEN LAUSUNTO MAAKUNTAOHJELMA LUONNOKSESTA
MERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUS LAPIN LIITTO MERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUKSEN LAUSUNTO MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 LUONNOKSESTA Meri-Lapin kehittämiskeskus toteaa lausuntonaan seuraavaa. Maakuntaohjelman visio
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotMidway Alignment of the Bothnian Corridor
Midway Alignment of the Bothnian Corridor 04-02-15 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat
LisätiedotTAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä
VALTATIE 3 TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä VALTATIE 3 YHDISTÄÄ SUOMEN ETELÄ-POHJOISSUUNNASSA Suomen ruokatie, joka yhdistää kasvukeskukset ja elinvoimaisen maaseudun
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotLogistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla
Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotMaantieselvitys 16.8.2010
Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi
LisätiedotLiite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall
Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall 26.3.2018 Savonradan kehittäminen on mukana IS:n kärkihankkeissa. Painopiste on ollut nykyisen rataverkon kehittämisessä ja nopeuden nostamisessa, yhteinen edunvalvonta
LisätiedotHallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä
Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotVR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015
VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys
LisätiedotYritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen
Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista
LisätiedotTehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotLOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?
LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat
LisätiedotSuomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa
Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston
LisätiedotSuomi tarvitsee vetävät väylät!
Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat
LisätiedotVIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA
POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA Pohjois-Pohjanmaan liitto Lapin liitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan liitto POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liitto
Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitossa on 17 kuntaa (vuonna 2004 kuntia oli 27). Etelä-Pohjanmaahan tulossa yksi kunta lisää v. 2020 (?) => Isokyrö (on jo EPSHP:n jäsenkunta) 1 Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAA VAHVEMMIN OSAKSI EUROOPAN LIIKENNEVEKKOA
Ryhmän 1 keskustelujen yhteenvetoa POHJOIS-POHJANMAA VAHVEMMIN OSAKSI EUROOPAN LIIKENNEVEKKOA Nykyiset TEN-T verkot Tarkasteltiin Oulun asemaa nykyisissä TEN-T verkoissa ja havaittiin seuraavaa - Luulajan
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA
POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA Esiselvitys: Pohjois-Suomen logistisen kilpailukyvyn vahvistaminen POLVA Luonnos 5.6.2006 Pohjois-Suomen logistiikkastrategiantyön ohjausryhmä
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotYmpäristöystävälliset infraselvitykset ja vihreä logistiikka
Ympäristöystävälliset infraselvitykset ja vihreä logistiikka Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus Kirsi Sippola H-H Saarinen / T.Vauhkonen 22.01.2010 2 Forssan seudun vihreän logistiikan kehittämisohjelma
LisätiedotRAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ
RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ 11.9.2018 1 Suomen kasvukolmio on ainutlaatuinen mahdollisuus Pohjoismaiden suurimmat kaupunkikeskittymät ja niiden väliset ratayhteydet Matka-ajat kuvaavat nykytilaa
LisätiedotSijoitu Kempeleeseen
Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen
LisätiedotSuomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus?
Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus? Rata2018 24.1.2018 / Kristiina Hallikas, Ville Saarinen Esityksen rakenne Ulkomaankaupan kuljetukset ja Suomen
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotYKKÖSLUOKAN SIJAINTI ENERGIAKESKITTYMÄN YTIMESSÄ
FIN YKKÖSLUOKAN SIJAINTI ENERGIAKESKITTYMÄN YTIMESSÄ NLC Vaasa on moderni logistiikka- ja yritysalue, joka on suunniteltu palvelemaan etenkin Vaasan seudun vienti- ja energiateollisuutta. Sijainti valtateiden
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 25.4.2019 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen
LisätiedotLOGISTIIKAN OSAAMISEN YHTEISTYÖ KEMISSÄ
Oulun yliopisto Taloustieteiden tiedekunta Hannu Niskanen LOGISTIIKAN OSAAMISEN YHTEISTYÖ KEMISSÄ Taustatutkimus Kemi 2011 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄKUVAUS... 6 3. KEMI-TORNION ALUEEN LOGISTINEN
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN KANSAINVÄLISET LIIKENNEKÄYTÄVÄT
POHJOIS-SUOMEN KANSAINVÄLISET LIIKENNEKÄYTÄVÄT 2 B:52 ISBN 978-952-5731-03-3 ISSN 1236-8393 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT... 5 2. POHJOIS-SUOMI OSANA KANSAINVÄLISIÄ KULJETUSKETJUJA... 6 2.1 Elinkeinoelämä...7
Lisätiedot