Julkisuuteen klo paikallista aikaa (16.00 Suomen aikaa) MUUTOSVARAUKSIN Puheen kieli englanti
|
|
- Annemari Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Julkisuuteen klo paikallista aikaa (16.00 Suomen aikaa) MUUTOSVARAUKSIN Puheen kieli englanti TASAVALLAN PRESIDENTTI TARJA HALOSEN PUHE NORJAN NOBEL-INSTITUUTISSA KOHTI GLOBAALIA TURVALLISUUTTA JA KEHITYSTÄ EU:N ULKOPOLITIIKAN HAASTEET Yleinen käsitys sodasta ja rauhasta on muuttunut. Rauha ei ole vain sodan poissaoloa, vaan sen tulee merkitä kehitystä, inhimillistä turvallisuutta, ihmisoikeuksien kunnioitusta, demokratiaa ja monia muita ihmisten hyvinvointiin asioita. Köyhyyden vähentäminen on samalla konfliktien ennaltaehkäisemistä. Päätös tämänvuotisen Nobelin rauhanpalkinnon antamisesta professori Muhammad Yunusille ja Grameen-pankille on hyvin sopusoinnussa tämän ajattelun kanssa. Uudet globaalit turvallisuusongelmat liittyvät myös ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristökysymyksiin. Ne ovatkin odottamattoman nopeasti kiertyneet päivänpoliittisiksi kysymyksiksi kuten esimerkiksi energiakriiseiksi. Tarttuvat taudit, ihmisten liikkuminen laillisesti ja laittomasti maasta toiseen tai köyhyyden voittaminen ovat niin ikään tämän päivän turvallisuuspoliittisia asioita. Näihin haasteisiin ja ongelmiin vastaamiseen tarvitaan monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä. Yleinen toive on, että se kokoajana voisi olla Yhdistyneet kansakunnat eri järjestöineen. Tämän yhteistyön vahvistamisella alkaa kuitenkin jo olla kova kiire. Eurooppa on tänään vauraampi, turvallisempi ja vapaampi kuin koskaan aiemmin Meillä eurooppalaisilla voisi olla paljon annettavaa. Oma kehityksemme on rohkaiseva. Demokratia, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen on uusi eurooppalainen identiteettimme. Maanosamme on tänään vauraampi, turvallisempi ja vapaampi kuin koskaan aiemmin. Eurooppalainen integraatio on vahvistanut sekä rauhaa että hyvinvointia. Norja ja Suomi ovat molemmat sekä Euroopan neuvoston että ETYJ:n jäseninä tehneet paljon yhteistyötä tämän eteen. Myös Euroopan unioni jakaa samat arvot. Sen laajentuminen on omalta osaltaan lisännyt vakautta Euroopassa. Euroopan unioni pyrkii näiden yhteisten arvojen kunnioittamiseen kaikessa toiminnassa sekä unionin sisällä että ulkosuhteissaan. Unioni ja sen jäsenmaat ovat viime vuosien aikana kehittäneet nopeasti yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa sekä kriisinhallintakykyään. Euroopan unionin vuonna 2003 hyväksytyn turvallisuusstrategian mukaan turvallisuuden sisäiset ja ulkoiset näkökohdat liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Käytännön yhteistoiminnan kehittämiseksi on kuitenkin vielä tehtävä paljon työtä. Tämä onkin eräs Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteita. Lisää vaikutusvaltaa voidaan saada vain sisäisellä yksimielisyydellä ja hyvällä yhteistyökyvyllä. Meidän tulisikin kiinnittää EU:ssa 1
2 aikaisempaa enemmän huomiota eri toimintalohkojen - kuten esimerkiksi kehitysyhteistyön ja kauppapolitiikan - keskinäiseen johdonmukaisuuteen. EU on myös kehittänyt kokonaisvaltaisesti kriisinhallintakykyään niin perinteistä sotilaallista kriisinhallintaa kuin uudempaa siviilikriisinhallintaa. EU:n nopean toiminnan joukkojen tarkoituksena on antaa kansainväliselle yhteisölle ja ennen kaikkea YK:lle nykyistä nopeammin ja paremmalla yhteistyöllä mahdollisuus sotilaallisen kriisinhallintaan. On selvä asia, että tässä uudentyyppisessä sekä perinteisemmässä kriisinhallinnassa EU:n yhteistyö Naton kanssa on välttämätöntä. Nopean toiminnan joukkojen osalta Suomi on ensimmäisen kerran valmiudessa yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa ensi vuoden alusta lähtien kuusi kuukautta. Toinen valmiusvuoro Suomelle tulee yhdessä Ruotsin, Norjan ja Viron kanssa vuoden 2008 alussa. Paljon muutakin mielenkiintoista on edessä, mutta uskon silti, että Euroopan unionin suurin vaikutus sekä eurooppalaiseen että globaaliin turvallisuuteen on historian näkökulmasta kuitenkin sen yhteisellä demokraattisella arvopohjalla olevalla taloudellisella integraatiolla. Unionin kylmän sodan jälkeen aloittama suuri laajentuminen, joka edelleenkin jatkuu, on tässä suhteessa ratkaiseva. Laajentumisen yhteydessä kehitettiin myös vuonna 2004 uusi naapuruuspolitiikka. Viime viikolla juhlistimme Helsingissä Pohjoisen Ulottuvuuden politiikan muuttumista EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin väliseksi kumppanuudeksi. Näiden politiikkojen tarkoituksena oli välttää rajalinjoja laajentuneen EU:n ja naapurimaiden välillä sekä vahvistaa vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia unionin lähialueilla. Euroopan talousalue (ETA), johon Norjakin kuuluu, on taasen kehittyneempi taloudellisen yhteistyön järjestely. Norjan mukanaolo ihmisten liikkumista helpottavassa Schengen-järjestelmässä on yksi osoitus eurooppalaisen integraation joustavuudesta. Maailma ei lopu Eurooppaan. Edessämme on useita maailmanlaajuisia kehitystrendejä, joihin omakin kohtalomme kietoutuu. Kiinnitän huomiotanne tänään kahteen suureen asiakokonaisuuteen: Ensimmäinen liittyy ihmisiin ja heidän liikkeisiinsä maapallolla ja toinen ilmastonmuutokseen ja sen seurauksiin. Väestönkasvu, väestön vanheneminen ja muuttoliike ravistelevat yhteiskuntia Maapallon väestön odotetaan kasvavan viime vuoden 6,4 miljardista 7,9 miljardiin vuonna Väestönkasvu on erittäin voimakasta kehitysmaissa: Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa. Kehittyneissä maissa väestönkasvu pysyy kokonaisuudessaan pienenä, mutta vaihtelee maittain suuresti. Yhdysvalloissa väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 jopa runsaat 17 %, EU:ssa 2 % kun taas Japanissa väestön arvioidaan vähenevän 2,6 % ja Venäjän 10,9 %. Mutta tapahtuuko näin todella? Monissa kehitysmaissa on jo nyt orastamassa uudenlainen väestörakenteen muutos. Kehitysmaiden naiset, elivät he Egyptissä, Indonesiassa, Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa tai Meksikossa asettavat kyseenalaiseksi perinteiset mallit ja haluavat vain yhden tai kaksi lasta kuten rikkaiden maiden naiset. Muutos ei näytä liittyvän suoraan talouden kasvuun vaan kehitysmaiden naisten kuvaan itsestään. Syntyvyyden laskua ei kehitysmaissa ole sinänsä pidetty huonona asiana, mutta muutoksen seuraukset voivat olla arvaamattomia varsinkin sellaisissa köyhissä maissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon taso on alhainen. Meidän tulisikin todella voimakkaasti panostaa kehitysmaiden pitkäjänteiseen kehittämiseen, eikä ainoastaan talouteen vaan myös sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikkaan. Toinen maapallon väestörakenteeseen vaikuttava tekijä löytyy Euroopasta. Eurooppa on paitsi rikas, se myös ikääntyy ja tarvitsee lisää työvoimaa. Eurooppa etsii ratkaisuja koulutusjärjestelmän kehittämisestä, eläkeiän lykkäämisestä mutta myös jälleen kerran 2
3 siirtolaisuudesta. Muuttoliike on noussut todella nopeasti ykköskysymykseksi eurooppalaisessa keskustelussa eikä asiaan ei ole helppoja ratkaisuja. Kun puhumme siirtolaisuudesta, puhumme aina ihmisistä emmekä mistään teoreettisesta tuotannontekijästä. Siirtolaisuus on vaikea ja haasteellinen asia sekä siirtolaiselle itselleen ja hänen perheelleen samoin kuin vanhalle ja uudelle kotimaalleen tai niin kuin sopimuksissa sanotaan lähtömaalle ja vastaanottajamaalle. Tarvitsemme enemmän ja parempaa kansainvälistä yhteistyötä siirtolaisuuden tekemiseksi positiiviseksi voimaksi kaikille osapuolille. Tänä syksynä YK:n yleiskokouksen yhteydessä ollut korkeantason dialogi oli ensimmäinen yritys tällä alalla. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) asettama Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio piti tätä ihmisten rajojen yli tapahtuvan liikkumisen sääntelyn aikaansaamista yhtenä tärkeänä edellytyksenä inhimillisemmän globalisaation ja säällisen työn kehittämiseksi. Ilmastonmuutos on paitsi ekologinen myös taloudellinen realiteetti Maailma on todella yhteinen. Nykyisen teollisen kehityksen kielteiset seuraukset ovat pitkään olleet tiedossamme, mutta niihin ei ole osattu tai haluttu vastata riittävän tehokkaalla tavalla. Kioton sopimus oli ensimmäinen merkittävä saavutus, mutta sopimuksen toimeenpano on hidas prosessi ja sopimuksen kattavuus ei täytä tavoitteita muun muassa Yhdysvaltain jäätyä sen ulkopuolelle. Meidän tulisi jo nyt valmistella aikaa, joka on tulossa Kioton sopimuksen jälkeen. Köyhimpien ihmisten elämä on aina haavoittuvinta ja niin on taas. Myös ilmaston lämpenemisen välittömät seuraukset - aavikoituminen ja tulviminen - koskevat pahiten jo ennestään kuivia maatalousvaltaisia alueita Afrikassa ja Aasiassa. Nairobissa toissa viikolla pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa saavutettiin merkittävä tulos, kun päästiin yksimielisyyteen sopeutumisrahastosta, jolla köyhimpiä maita autetaan sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Euroopassa tai Yhdysvalloissakaan ei selvitä ilmaston lämpenemisestä vaikeuksitta. Miljoonia ihmisiä voi joutua kodittomaksi meren pinnan kohoamisen takia. Meille läheiseltä arktiselta alueelta häviää jääkarhu ja Itämereltä norppa jään sulamisen vuoksi. Surettaa. Mutta saako se aikaan muutoksen? Iso-Britannian hallituksen viime vuonna tilaama raportti "The Economics of Climate Change" osoittaa, että ilmaston lämpenemisellä on aiemmin uskottua suurempi vaikutus myös kansainväliseen talouteen. Raportin kirjoittaja Sir Nicholas Sternin johtopäätöksenä on, että ihmisten aiheuttaminen kasvihuonepäästöjen vähentäminen on välttämätöntä. Mitä nopeammin edetään, sitä pienemmät ovat ilmastonmuutoksen taloudelliset kustannukset. Ehkä tämä lisää muutosalttiutta. Ilmastonmuutoksen nostaminen takaisin transatlanttiselle agendalle oli Suomen puheenjohtajuuden keskeisiä haasteita. Päätös ilmastomuutosta, puhdasta energiaa ja kestävää kehitystä koskeva vuoropuhelu EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käynnistyi marraskuun alussa Helsingissä. Vuoropuhelu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia EU:n ja Yhdysvaltain ilmasto- ja energiapoliittisista ratkaisuista sekä keskustella niihin liittyvistä merkittävistä energiateknologia- ja tutkimushankkeista. Suomen EU-puheenjohtajakaudella ilmastonmuutoksesta on keskusteltu lisäksi ASEMhuippukokouksessa sekä EU:n huippukokouksissa Kiinan ja Intian kanssa. Diplomatian lisääntyminen on ensi askel kohti välttämättömiä toimenpiteitä maailmanlaajuisen hinnan määrittelylle hiilidioksidille joko verotuksen tai päästökaupan kautta, sekä uuden 3
4 ympäristöystävällisen teknologian kehittämiselle, energiatehokkuuden parantamiselle ja kuluttajien valistamiselle. International Energy Agencyn (IEA) tuoreen raportin mukaan energiansäästötoimilla, uusilla energioilla ja teknologialla sekä tehokkuuden parantamisella voidaan saavuttaa noin 10 % säästö vuoden 2030 energiankulutuksessa nykykehitykseen verrattuna. Säästö vastaa koko Kiinan nykyistä energiankulutusta. Tämän saavuttaminen edellyttää hallituksilta pitkälle meneviä energiapoliittisia päätöksiä. Nämä eivät tule olemaan kaikilta osin helppoja. Globalisaation ja lännen vastaisuus jatkuu Kiistatonta on, että globalisaatio tulee jatkumaan ja vahvistumaan. Maiden ja alueiden keskinäisriippuvuus lisääntyy samanaikaisesti. Yhtäältä globalisaation vastaisuus voi lisääntyä kulttuurien erilaisuuksien kohdatessa ja taloudellisten erojen vahvistuessa. Sitten syyskuun 11 päivän on tapahtunut paljon: Afganistanissa, Irakissa, Israelissa, Libanonissa ja paljon lähempääkin. On puhuttu lehdistön vapaudesta, naisten oikeuksista, uskonnoista ja monesta muusta. Kyse ei mielestäni ole sivilisaatioiden tai kulttuurien yhteentörmäyksestä, vaan erilaisista yhteiskunnista sekä poliittisten tavoitteiden ja keinojen välisestä kamppailusta. Millä tavoin kehitystä voidaan kääntää myönteisemmäksi ja estää uhkakuvien toteutuminen? YK-järjestelmää tulisi kehittää vastaamaan paremmin nykyajan haasteisiin ja globalisaation hallintaan. YK:n huippukokouksen vuonna 2005 hyväksymät uudet rakenteet, rauhanrakentamiskomitea ja ihmisoikeusneuvosto, ovat myönteisiä pyrkimyksiä löytää uudenlaisia välineitä ja kehittää koordinaatiota konfliktinhallinnassa. Sen sijaan turvallisuusneuvoston uudistamisessa ei valitettavasti näy edistymisen merkkejä. Tarvitaan uusien multilateraalisten yhteistyömuotojen etsimistä uusiin globaaleihin uhkiin sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. YK:n uudistamisen lisäksi korostuu G8-ryhmän ja nousevien talousmahtien vastuu sekä kehitysmaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen kansainvälisissä talous- ja rahoitusinstituutioissa. Alueellista yhteistyötä on kannustettava muun muassa Afrikassa ja Aasiassa. Hallitustenvälisten instituutioiden rinnalle on noussut epävirallisia foorumeita. Monenvälisiä tapaamisia järjestetään ad hoc pohjalta yksittäisten hallitusten ja hallitusten muodostamien ryhmien kutsusta. Erilaiset verkostot, joihin saattaa kuulua sekä hallituksia että kansalaisjärjestöjä lisäävät vaikutusvaltaansa. Meidän eurooppalaisten on oltava valmiita löytämään sopivia foorumeita ja osallistumaan niihin tehokkaasti. Tarvitaan uudenlaisen ajattelutavan omaksuminen turvallisuudesta. Turvallisuudessa on kyse ihmisten hyvinvoinnista ja mahdollisuudesta elää haluamaansa elämää yhteiskunnan jäsenenä. Konventionaalinen sotilaallinen sodan paradigma, joka oli vallalla viime vuosisadalla, ei sovi globaaliin aikakauteen ja nykyaikaisiin sotiin. Kansainvälistä kriisinhallintaa on kehitettävä. Kriisinhallinta on sekä sotilaallista että siviiliammattikunnan osaamista vaativaa toimintaa. Yhteistyötä tulisi kehittää siten, että kriisinhallinnan tavoitteena on inhimillisen turvallisuuden - yksilön turvallisuuden - takaaminen. Konfliktin jälkeisen jälleenrakentamisen tulee lähteä liikkeelle yhteistyössä paikallisen väestön kanssa. Konfliktinehkäisyn tai konfliktin jälkeisen rauhanrakentamisen kannalta vakauttaminen 4
5 ei ole riittävä tavoite, vaan tarvitaan yhteiskuntien rakentamista työllisyyden edistämistä, syrjinnän vähentämistä, koulutusta ja niin edelleen. On tärkeä muistaa, että kansainvälisten missioiden ei tulisi syrjäyttää paikallista väestöä maan kehityksen suunnittelusta. Naisten aseman tukeminen ja suojelu konfliktitilanteissa sekä osallistuminen konfliktinratkaisuun vaatii lisäpanostusta YK:n päätöslauselman 1325 mukaisesti. Enimmäkseen naisiin ja tyttöihin kohdistuva ihmiskauppa on äärimmäinen esimerkki yksilön arvon ja ihmisoikeuksien polkemisesta. Norja on malli siitä, kuinka viranomaiset ovat yhteistyössä laatineet käyttökelpoisen ohjelman YK:n päätöslauselman toteuttamiseksi kansallisessa politiikassa. Eurooppalaisten ja etenkin EU:n vuoropuhelu strategisten kumppaneittensa kuten Venäjän, Kiinan, Intian ja Brasilian, kanssa globaaleista kysymyksistä on kullanarvoista. Näiden maiden hyvän hallinnon, demokratia- ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen edistää niiden kykyä vastata ja sopeutua maailmanlaajuisiin haasteisiin. Tarvitaan Yhdysvaltain ja EU:n kasvamista syvempään yhteistyöhön keskeisissä globaaleissa kysymyksissä. Tämä transatlanttinen kumppanuus voi olla merkittävä aloitteentekijä alueellisten ja globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Ja ennen kaikkea, dialogi arvoista, elämäntavoista ja ihmisoikeuksista on välttämätöntä eri kulttuurien välillä. Meidän tulee olla herkkiä kuuntelemaan ja kunnioittamaan erilaisia elämäntapoja ihmisyyden perusarvoja kunnioittaen. Olen puhunut pitkän aikavälin keskeisistä turvallisuushaasteista. On tietysti selvä, että tämän päivän akuutit haasteet Lähi-itä, Iranin ydinohjelma, Kosovo ja monet muut täyttävät päivittäisen aikataulumme. Olen kuitenkin vakuuttunut, että meidän pitää nähdä niin sanotut pehmeän turvallisuuden haasteet entistä selvemmin keskeisimpinä turvallisuushaasteinamme. Haluan vielä lopuksi kiittää Norjan Nobel Instituuttia mahdollisuudesta puhua täällä. Kiitän kaikkia läsnäolijoita tarkkaavaisuudestanne. 5
GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotEurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotSotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
LisätiedotTOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA
TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotSuomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela
Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso
LisätiedotLIITE EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT. 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE. Tiedote FI - PE 305.
31 EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE 33 LIITTEET Liite I Julkilausuma ballististen ohjusten leviämisen ehkäisemisestä...sivu 35 Liite II Julkilausuma
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
LisätiedotRakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa
Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa EU:n merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ulkomaankaupasta 2/3 EU-sisämarkkinoilla Työntekijöiden liikkuminen vaivatonta Sijoituskannasta 80 % EU-maissa Neuvotteluvoima
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotPUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 76 RELEX 1114 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3587. istunto (ulkoasiat),
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotPARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa
PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 7.6.2016 JOIN(2016) 26 final 2016/0166 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen tekemisestä
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 51 final 2016/0367 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
6.12.2017 A8-0350/1 1 42 kohta 42. katsoo, että vahvan puolustusteollisuuden kehittäminen vahvistaa EU:n teknologista riippumattomuutta; pyytää kehittämään teollisia ja teknologisia resursseja, joita tarvitaan
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0216/6. Tarkistus
28.6.2017 A8-0216/6 6 Helmut Scholz, Marie-Christine Vergiat, Merja Kyllönen, Miguel Urbán Crespo, Tania González Peñas, Lola Sánchez Caldentey, Xabier Benito Ziluaga, Estefanía Torres Martínez, Sabine
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.3.2018 COM(2018) 168 final 2018/0078 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS komission valtuuttamisesta hyväksymään unionin puolesta maailmanlaajuinen sopimus turvallisesta, hallitusta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 20.6.2013 B7-****/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-****/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2016 COM(2016) 960 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Toinen tilannekatsaus: ensimmäiset tulokset
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/11. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/11 11 10 kohta 10. kehottaa EUH:ta kehittämään asiakohtaisia yhteenliittymiä samanmielisten maiden kanssa, tukemaan ja edistämään sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, monenvälisyyttä
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. ta 2016 (OR. en) 15593/16 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 14. ta 2016 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja ASIM
LisätiedotTavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus.
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2016-00723 KEO-10 Koikkalainen Outi(UM) 21.06.2016 JULKINEN Asia EU:n kehityspolitiikan uudistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
Lisätiedot9635/17 team/pmm/jk 1 DGE 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9635/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 24. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Ed. asiak. nro:
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
LisätiedotEurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset
Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla
LisätiedotPUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. fr) 7250/14 LIMITE
Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. fr) 7250/14 PUBLIC LIMITE COAFR 74 CSDP/PSDC 136 POLMIL 25 PESC 229 COHAFA 28 DEVGEN 59 ACP 41 COPS 60 ILMOITUS: I/A-KOHTA
LisätiedotEuroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 1 Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja 2 Hanke Euroopan puolustusyhteisön perustamiseksi jo
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotSTETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari. 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa'
STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa' Tiistaina 15.8.2006 klo 13-16 Lohjan kaupungin valtuustosali, Karstuntie 4 Esitys
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2083(INI)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2083(INI) 28.6.2017 MIETINTÖLUONNOS aiheesta EU:n Afrikka-strategia: kehityksen vauhdittaminen (2017/2083(INI)) Kehitysvaliokunta Esittelijä: Maurice
LisätiedotPresidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
MUUTOSVARAUKSIN Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Arvoisa tasavallan presidentti, Hyvät presidenttifoorumin osanottajat, Hyvät kuulijat, Määrittelen mielelläni
LisätiedotSuomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto
1 Keskustan puoluekokous Seinäjoella 10. 12.6.2016 Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Maailma
LisätiedotKoululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?
Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2036(INI) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-22 Frank Engel (PE602.777v01-00) Neuvoston päätös poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011
SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
LisätiedotMaailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
LisätiedotIO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä
LisätiedotTässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä
Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 30.1.2014 2013/0120B(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotSUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ
Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain SUOMI Marraskuu - Joulukuu 2015 MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Suomessa useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä (91 %) sanoo, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotEU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten
LisätiedotKESKUSTANUORTEN E U R O V A A L I O H J E L M A
KESKUSTANUORTEN EUROVAALIOHJELMA 2019 EU:N SUUNTA ON PÄÄTETTÄVÄ Euroopan unioni on taitekohdassa ja tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on päättää suunta, johon unionia lähdetään kehittämään. EU:lle
LisätiedotVuoden 2008 työohjelma
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Lausuntotyön osasto B "Ulkosuhteet"-jaosto Vuoden 2008 työohjelma Vuonna 2008 "ulkosuhteet"-erityisjaosto kokoontuu yhdeksään otteeseen. Lisäksi järjestetään kaksi erityisjaoston
LisätiedotYhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä
Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0127(NLE)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 26.9.2013 2013/0127(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi maasta toiseen ulottuvien
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2017 (OR. en) 7935/17 CULT 34 RELEX 290 DEVGEN 54 COMPET 236 ENFOCUSTOM 92 EDUC 131 COHOM 46 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotRotary International Piirikonferenssi Helsinki 14.4.2007. Valtiosihteeri Pertti Torstila Ulkoasiainministeriö
Rotary International Piirikonferenssi Helsinki 14.4.2007 Valtiosihteeri Pertti Torstila Ulkoasiainministeriö "Euroopan unioni - historiaa vaiko tulevaisuutta?" Arvoisat Rotaryt, 50-vuotias Euroopan unioni
LisätiedotTolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari
LisätiedotPARLAMENTIN TYÖN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA OSASTO. EUROOPPA-NEUVOSTON YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 17. helmikuuta 2003 BRYSSEL
EUROOPAN PARLAMENTTI PARLAMENTIN TYÖN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA OSASTO EUROOPPA-NEUVOSTON YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 17. helmikuuta 2003 BRYSSEL PUHEMIES PAT COXin PUHE PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMÄT 01/S-2003 Parlamentin
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o
Lisätiedot90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Siviilikriisinhallinta Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 4. helmikuuta 2019 hyväksymät neuvoston päätelmät Iranista.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. helmikuuta 2019 (OR. en) 5744/19 MOG 7 CFSP/PESC 57 CONOP 9 IRAN 2 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Asia:
LisätiedotGrant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa
Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 14.4.2016 JOIN(2016) 8 final 2016/0113 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0029(COD) 19.9.2016 TARKISTUKSET 15-26 Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.811v02-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotRAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj
RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotVähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä
Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti
Lisätiedot10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM ITÄ-10 Nissinen Hanna(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2014-00195 ITÄ-10 Nissinen Hanna(UM) 12.02.2014 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Asia EU-Venäjä huippukokous Brysselissä 28.1.2014; tulokset
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto
13/06/2018-10:55 FAQS Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto Korkea edustaja Federica Mogherini ehdottaa tänään komission tukemana Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) perustamista.
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 13.4.2015 JOIN(2015) 10 final 2015/0073 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa
LisätiedotSuomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik
Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?
LisätiedotAnsaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto
Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Yhdysvallat (Marshall apu 1940 luvulla, tuki hiili
LisätiedotTARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.2.2010 2010/0000(INI) TARKISTUKSET 1-8 (PE438.237v02-00) ehdotuksesta suositukseksi neuvostolle EU:n painopisteistä YK:n yleiskokouksen 65.
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät urheiludiplomatiasta.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. marraskuuta 2016 (OR. en) 14279/16 SPORT 79 FREMP 180 RELEX 932 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 22. marraskuuta 2016
LisätiedotUlkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM POL-30 Heikkinen-Hindrén Janna(UM) JULKINEN. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2017-00598 POL-30 Heikkinen-Hindrén Janna(UM) 08.06.2017 JULKINEN Asia EU/Strateginen lähestymistapa kriisinkestokykyyn EU:n ulkosuhteissa Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen
LisätiedotAjankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen
LisätiedotViesti Limassa 16. ja 17. toukokuuta 2008 kokoontuvalle Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan viidennelle huippukokoukselle
EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Viesti Limassa 16. ja 17. toukokuuta 2008 kokoontuvalle Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan viidennelle huippukokoukselle
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotEUROOPAN TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA YLIOPPILASLIIKEEN KEINOJA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEEN
EUROOPAN TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA YLIOPPILASLIIKEEN KEINOJA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEEN Tämä on Suomen ylioppilaskuntien liiton ja ylioppilaskuntien yhteinen vaaliohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2017 COM(2017) 51 final 2017/0016 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan muuttamista koskevan Kigalissa hyväksytyn
LisätiedotSUOMEN TASAVALLAN JA AFGANISTANIN ISLAMILAISEN TASAVALLAN VÄLINEN KUMPPANUUSSOPIMUS
SUOMEN TASAVALLAN JA AFGANISTANIN ISLAMILAISEN TASAVALLAN VÄLINEN KUMPPANUUSSOPIMUS Suomen tasavallan ja Afganistanin islamilaisen tasavallan hallitukset (jäljempänä osapuolet), jotka nojautuvat Yhdistyneiden
LisätiedotOhessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys Kanadassa järjestettävästä EU Kanada-huippukokouksesta.
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2014-01149 ASA-20 Mutanen Anne(UM) 16.09.2014 VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Asia EU-Kanada-huippukokous 26.9. U/E/UTP-tunnus EUTORI-tunnus Ohessa lähetetään
Lisätiedot