MEPAK-KIERRÄTYS OY Kierrätystavoite on jo ylitetty

Transkriptio

1 MEPAK-KIERRÄTYS OY Kierrätystavoite on jo ylitetty Metallipakkausten kierrätyksessä on Suomessa saavutettu jo 50 prosentin aste. Tulos kuvaa alan ja Mepak-Kierrätys Oy:n aktiivisuutta onhan saavutus kaksinkertainen verrattuna valtioneuvoston asettamaan 25 prosentin vaatimukseen nähden ja on nyt vuoden 2008 tavoitteen mukainen. Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtaja Heikki Riste kiittää tuloksesta paitsi organisaationsa PYRiltä samaa vakaata taustatukea myös koko pakkausketjun ja hyötykäytön toimijoita. Tehtävämme on organisoida metallipakkausten hyötykäyttö Suomessa niin, että EU:n kanssa sovittu kierrätystavoite saavutetaan ja vielä mahdollisimman edullisesti, Riste kuvaa Mepakin toimintaa. Metallipakkausten valtioneuvoston päätöksessä määritelty kierrätystavoite vuonna 2001 oli 25 prosenttia. Tavoite ylitettiin pian, ja kierrätysaste on tänään 50 prosenttia. Uusi tavoite 50 prosenttia vuoteen 2008 mennessä on siten jo saavutettu, mutta tavoitetta tullaan todennäköisesti tämän jälkeen edelleen nostamaan. Tämä merkitsee Risteen mukaan sitä, että hyötykäytössä on vielä kehitettävää. Koko pakkausketju mukana Metallipakkausten tuottajayhteisö Mepak-Kierrätys Oy on perustettu lokakuussa Sen osakkaina ovat kotimaisesta pakkausteollisuudesta Crown Pakkaus Oy, Finn-Korkki Oy, Metalpak Oy, Onni Forsell Oy ja Paketo Oy pakkaavasta teollisuudesta Elintarviketeollisuusliitto ry, Väriteollisuusyhdistys ry, Painoväriyhdistys ry, Suomen Aerosoliyhdistys ry ja Öljyalan Palvelukeskus Oy ja kaupasta Päivittäistavarakauppa ry sekä Rakennus- ja sisustustarvikekauppayhdistys Rasi ry. Voittoa tavoittelemattoman Mepakin hallituksessa on niin ikään koko pakkausketjun edustus. Hallitus kokoontuu kahdesti vuodessa mutta työskentelee aktiivisesti kokousten välillä pysyviin työryhmiin jakautuneena. Riste kertoo, että elintarvike-, maali-, tynnyri- ja aerosolipakkausten työryhmiin osallistuu myös hallituksen ulkopuolisia, kyseistä liiketoimintaa edustavia jäseniä. Hyötykäyttömaksu mahdollistaa kierrätyksen Hallitus päättää pakkaajilta ja pakattujen tuotteiden maahantuojilta perittävän hyötykäyttömaksun suuruuden. Hyötykäyttömaksut ovat oleelliset, sillä ne mahdollistavat kierrätyksen. Työnjaon mukaan PYR kerää pakkaajien ja maahantuojien hyötykäyttömaksut ja tilittää ne suoraan Mepakille. Suurin osa, yli kaksi kolmasosaa varoista ohjautuu hyötykäyttöön murskaamoille ja korvauksina pakkausromun toimittajille. Loppu käytetään Mepakin työryhmien ja hallinnon toimintaan. Alkaneen vuoden hyötykäyttömaksu on tinapelti- ja alumiinipakkauksilta 17 euroa tonnilta ja teräspakkauksilta 1,70 tonnilta. Työnjakoa yhteistyösopimuksilla Lainsäädäntömme velvoittaa vähentämään pakkausjätteen määrää lisäämällä sen hyötykäyttöä. Hyötykäytön varmentamiseksi Mepak on tehnyt pakkauspellin hyötykäyttöön ohjaamista koskevat yhteistyösopimukset Kuusakoski Oy:n, Stena Metalli Oy:n ja Jylhän Metalliromu Oy:n kanssa, Riste kertoo. Sopimusten mukaan yhtiöt vastaanottavat rekisteröityneiltä romun toimittajilta pakkauspeltiä murskauslaitoksissaan ja vastaanottopisteissään sekä toimittavat pakkausmurskeen edelleen hyötykäyttöön uusioraakaaineeksi. Vastaanottopisteenä toimii sopimuksen mukaan myös Eurajoen Romu Oy. Pakkauspelti käsittää tinatusta teräslevystä valmistetut pakkaukset kuten säilyketölkit, maalipurkit, metallikannet ja kruunukorkit sekä alumiinista valmistetut pakkaukset kuten vuoat, kierrekorkit, aerosoli- ja juomatölkit. Teräspakkaukset kuten tynnyrit, vanteet ja rullakot eivät kuulu Mepakin maksaman tuen piiriin mutta ne kelpaavat metallien kierrätykseen ja Jokainen kerätty metallipurkki menee hyötykäyttöön. 4 PYR tiedottaa 1/06

2 Tyhjät astiat sisäkkäin ja pohjaan tuuletusreiät. Maalipakkausten kierrätys onnistuu toimitusjohtaja Heikki Risteen mukaan vähällä vaivalla ja pienin kustannuksin. edelleen kotimaisen terästeollisuuden raaka-aineeksi. Arvokkaat maali- ja säilykeastiat Riste korostaa, että maali- ja säilykeastioiden keräys ja käsittely ovat niin ympäristön kuin taloudenkin kannalta kannattavia. Hän kertoo tutkimuksesta, jossa selvitettiin käytettyjen metallipakkausten murskauksen ja sulatuksen ympäristövaikutuksista. Maali- ja säilykeastioiden käsittely osoittautui ympäristön kannalta romuautojen käsittelyä edullisemmaksi. Ilmeni myös, että tina pieninä pitoisuuksina ei ole ongelma teräksen valmistuksessa. Hän tarkentaa, että tällä hetkellä tinapeltiä ei kuitenkaan kotimaassa käytetä terästeollisuuden raaka-aineena. Se kerätään ja kuljetetaan ulkomaille terästehtaiden raaka-aineeksi. Kierrätys säästää energiaa neitseellisen raaka-aineen käyttöön verrattuna teräs- ja tinapeltipakkausten valmistuksessa 75 prosenttia ja alumiinipakkauksissa 95 prosenttia. Jokaisessa metallipakkauksessa on yli 25 prosenttia kierrätettyä materiaalia, Riste kuvaa ja lisää, että metallin laatu ei huonone kierrätyksessä. KUVA ANTERO AALTONEN PYR tiedottaa 1/06 5

3 LOGISTIIKKA Kierrätyksen suuri haaste 6 PYR tiedottaa 1/06

4 Ihmisillä on aito halu toimia oikein myös kierrätysasioissa. Tässä helppous on ratkaisevassa asemassa. Tätä mieltä on Stena Metalli Oy:n liiketoimintajohtaja Esko Mustonen. Hän korostaakin kierrätyksessä juuri logistiikan merkitystä ja vielä niin toteutettuna, että materiaali päätyy suoraan käyttäjältä prosessoitavaksi. Mustonen viittaa after sales -konseptiin, jota Stena Metalli toteuttaa esimerkiksi romuautojen kierrätyksen operaattorina. Tuotteiden keräys, kierrättäminen ja jäljelle jäävistä jätteistä huolehtiminen on osa tuotteeseen liittyvää palvelua. Samalla tuotteen sisältämät raaka-aineet ja niihin käytetty energia tulevat hyödynnetyiksi uusissa tuotteissa, Mustonen tarkentaa ja korostaa sen olevan kestävää kehitystä parhaimmillaan. Usein uuden tuotemallin käyttö on myös vanhan tuotteen käyttöä ympäristöystävällisempää. Eli pitäisi panostaa siihen, että käytöstä poistettavan tuotteen jääminen kierrätettäväksi on vähintään yhtä helppoa, kuin uuden ostaminenkin. Stena Metalli Oy on osa vuonna 1939 Ruotsissa perustettua perheyritystä, liiketoimintajohtaja Esko Mustonen kertoo. Stena Metall AB:llä on toimintaa yli 200 pisteessä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa ja Venäjällä. Mustosen mukaan kuluttajille kynnys saattaa pakkaus kiertoon pienenisi näin huomattavasti. Kun metallipakkaukset päätyisivät kaupan tai kiinteistön jätehuollon välityksellä uudelleen prosessointiin, hyötykäyttöön saataisiin enemmän materiaalia. Samalla jätehuollon kustannukset pienenisivät. Suunnan muutos metallivirtaan Mustonen korostaa niin sanotun sekundäärikaivoksen eli erilaisten tuotteiden mukana kierrätykseen tulevien metallien merkitystä metalliteollisuuden raaka-ainelähteenä. Noin 50 prosenttia uusien tuotteiden valmistukseen käytetyistä metalleista tulee kierrätyksen kautta. Metallipakkaukset ovat pieniä virtoja kuluttajien, kotitalouksien päässä. Siksi ne jäävät usein toimittamatta kiertoon ja päätyvät kaatopaikalle. Näin osa metallivirtaa jää kateisiin!, Mustonen pahoittelee. Jotta muun muassa uudelleen käyttöön sopivat metallipakkaukset saadaan mahdollisimman hyvin talteen, Stena Metalli on käynnistänyt viime vuonna solmitulla sopimuksella yhteistyön Lassila & Tikanojan kanssa. Yhteistyösopimuksen perusteella lisääntyvät pisteet, joihin asiakkaat voivat eri puolilla maata jättää materiaalinsa. Lassila & Tikanoja huolehtii raudan ja muiden metallien (niin kuin paperin, muovin, puun ja ympäristövaarallisten materiaalien) keräämisestä niistä. Stena Metalli puolestaan prosessoi metallit sopiviksi raaka-aineiksi uusiokäyttöön. Maanlaajuinen verkosto Mustonen näkee koko maan kattavan palveluverkoston keräily- ja toimipisteineen lisäävän läheisyyttä kuluttajien kanssa. Tämä mahdollistaa myös palveluiden kehittämisen, muun muassa sen, että asiakkaille voidaan tarjota kokonaisratkaisuja uudelleenkäytön ja ympäristön suhteen. Stena Metalli Oy:llä on kokemusta yhteistyön hyödyistä. Yhtiöllä on valtakunnallinen romuautojen vastaanottojärjestelmä ja se toimii kaikkien automerkkien valtuutettuna kierrätysoperaattorina Suomessa. Viime vuonna Stena Metalli solmi Suomeen tuotavia automerkkejä edustavan Autotuojat ry:n kanssa sopimuksen romuautojen EU:n ELV-direktiivin (End-of-Life Vechiles) mukaisesta kierrätyksestä. Stena Metalli kerää vastaanottoverkostonsa avulla myös käytöstä poistettuja renkaita, joiden hyötykäytöstä Stena huolehtii yhdessä Lassila & Tikanojan kanssa. Stena Metalli Oy on Suomen johtavia kierrätysyhtiöitä. Se tarjoaa laatu- ja ympäristövaatimukset huomioon ottavia raudan, värimetallien ja ruostumattoman teräksen kierrätysratkaisuja ja jalostaa ja kierrättää teollisuuden, kaupan ja kuntien hukkamateriaalia yhdellätoista paikkakunnalla Suomessa. Yhtiön toiminta kattaa yhdeksän toimialuetta: rauta ja metalli, alumiini, keräyspaperi, ympäristöpalvelut, sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätys, teräs, öljy, trading ja rahoitustoiminta. KUVA ANTERO AALTONEN PYR tiedottaa 1/06 7

5 Kuusakoski Oy:n fokus METALLI JA SEN JATKOJALOSTUS Kuusakoski Oy:n kautta kulkee maailmanlaajuisesti noin 2,8 miljoonaa tonnia kierrätettävää materiaalia, muovia, kuituja, auto- ja elektroniikkaromua, romumetallia. Suomessa yhtiö käsittelee metalliromua tonnia, ja tästä Vantaan Seutulan murskaamossa tonnia. Luvut vahvistavat Kuusakoski Oy:n palvelujohtaja Risto Pohjanpalon luonnehdintaa, että metalli ja sen jatkojalostaminen ovat yhtiön fokusoinnin kohde. Tämä on yhtiön vastaus metallin jatkuvasti kasvavaan kysyntään myös maailmanmarkkinoilla. Pohjanpalo kertoo, että Kuusakosken vahvat markkina-alueet ovat tällä hetkellä Kauko-Idässä, Kiinassa ja Koreassa. - Sitten kun Kiina saa infrastruktuurinsa valmiiksi, odotamme kysynnän painopisteen siirtyvän Intiaan ja Brasiliaan. Kierrätysmetallille on pysyvä tarve, Pohjanpalo vakuuttaa ja huomauttaa, että keskimäärin 50 prosenttia uudesta teräksestä on kierrätysterästä. Globaali markkina-alue Kuusakoski Oy on maailman suurimpia kierrätysmetallien jalostajia ja toimittajia. Sen jalostamien lopputuotteiden päämarkkina-alueet ovat Eurooppa ja Aasia. Yritys on myös Itämeren alueen johtava kierrättäjä. Yrityksellä on maailmanlaajuisesti yli sata toimipistettä: Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Kiinassa ja Taiwanissa. Suomessa toimivat eri puolilla maata parinkymmenen palvelupisteen lisäksi murskaamot Vantaalla, Kuopiossa ja Heinolassa. Vantaan toimipisteen kautta liikkuu vuositasolla noin tonnia metalliromua, asiakaspäällikkö Janne Salonen kertoo. Terminaalin materiaalivirrat kulkevat teollisuuden, kaupan ja pienten romukauppiaiden kautta. Kaikki, myös tinapellit pystytään hyötykäyttämään. Kuusakoski murskaa, erottelee ja jalostaa Murskaamolle tuotu metalliromu lajitellaan, leikataan ja murskataan. Murskaus on esivaihe, metalli työstetään siinä sellaiseen kokoon, että sen erotteleminen on mahdollista, Salonen kuvaa. Murskaamon tuotteet ovat fe-murske (teräsmurske) ja NFR (non ferrous residue), joka sisältää myös jätettä, sekä murskainen kevyt jae (fluff)ja jäte. NFR jatkaa matkaa jatkojalostukseen Heinolaan, jolloin eri värimetallit (non ferrous) saadaan talteen (kupari, alumiini, messinki, ruostumaton teräs jne.) Pitkälle vietyä erikoistumista Heinolassa metallin jatkokäsittely on viety pisimmälle. Sinne toimitetaan esimerkiksi ei magneettinen metalli (NFR), joka kerätään täällä Vantaan murskaamolla omaan kasaan, Pohjanpalo lisää. Kun Pohjanpalolta kysyy, mistä murskaamon laitteet ovat peräisin, hän kertoo raskaitten koneitten tulevan yleensä Saksasta ja Yhdysvalloista. Mutta erottelutekniikka on omaa kehittelyä. Heinolassa toimiva kierrätysteknologiapalvelujen kehittämisyksikkö, Kuusakoski Recycling Technologies on suunnitellut ne käyttöömme. Kuusakoski Oy:hän on erikoistunut myös kierrätyslaitteiden ja laitosten suunnitteluun, rakentamiseen ja toimittamiseen teollisuusasiakkaille, Pohjanpalo kuvaa. Asiakaspäällikkö Janne Salosen (vasemmalla) ja palvelujohtaja Risto Pohjanpalon takana oleva murskekasa on valmista maailmanmarkkinalaatua. KUVA ANTERO AALTONEN 8 PYR tiedottaa 1/06

6 METALLIROMU KIERTÄÄ TEHOKKAASTI Kaikki saamamme romu menee kaupaksi, erillisiä markkinointitoimia emme ole tarvinneet. Riitta Jylhä kertoo, että Lapualla toimiva perheyritys Jylhän Metalliromu Oy onkin vastannut metalliromun kasvaneeseen kysyntään satsaamalla käsittelykapasiteetin lisäämiseen. Vuosi 2004 oli koko romualalla ennätyksellinen. Meilläkin käsitellyn romun määrä lähenteli tonnia, Jylhä kertoo. Viime vuoden määrää rajoitti hiukan viiden kuukauden seisokki, jonka aiheutti laitoksella sattunut tulipalo. Yritys kerää metalliromua koko valtakunnan alueelta. Jylhä nimeää tärkeimmäksi romun lähteeksi yritykset. Toimitamme yrityksille tarvittaessa romua varten lavat, joista emme peri vuokria, tai romu kouritaan kyytiin kahmarilla, hän kuvaa. Myös jäteyhtiöt ovat tärkeitä asiakkaitamme samoin kuin romua meille toimittavat maanviljelijät ja yksityiset kansalaiset: pienistä puroista syntyvät suuret virrat, Jylhä painottaa. Työn alla oma teollisuuskaatopaikka Annikki Jylhä (oikealla) vastaa kotimaan ostoista ja myynnistä ja Riitta Jylhä muun muassa ulkomaan viennistä. Jylhän Metalliromu on voinut erotella itse eimagneettisesta murskausjätteestä värimetallit ja ruostumattomat metallipalat, kun sen värimetallien erottelulaitos valmistui vuonna Riitta Jylhä kertoo, että yrityksellä on hankkeilla myös oma teollisuuskaatopaikka. Tämä on tarpeen, jotta voimme kierrättää metalleja kilpailukykyisesti myös tulevaisuudessa jatkuvasti kohoavista jätekustannuksista ja tiukkenevista ympäristövaatimuksista huolimatta, hän perustelee. Samalla hän lisää, että tämän kaltaiset hankkeet ovat vuosien projekteja. Mutta tällaisia ei polkaista lyhyessä ajassa. Nyt olemme kaatopaikkahankkeen ympäristövaikutusten arviointivaiheessa, ja tarkoituksemme on vielä ennen kesää hakea lupaa ympäristökeskukselta. Direktiiveistä neuvontaan Kun Jylhältä tiedustelee mielipidettä alan yrittäjien toimintaympäristöstä, hän viittaa direktiiveihin ja niiden asettamiin vaatimuksiin. Direktiivit edellyttävät yleensä nopeata mukautumista uudistuksiin ja muutoksiin. Kun romufirmat ryhtyvät toteuttamaan esimerkiksi kalliita investointeja ympäristön suhteen, ne tarvitsevat neuvontaa ja informaatiota. Tätä taas on tarjolla heikosti ja hitaasti. Jylhä toivookin, että ala saisi ympäristöviranomaisilta yhtenäiset, koko valtakunnan kattavat ohjeet ja neuvontaa. Maan kattava perheyritys Jylhän Metalliromu Oy:n juuret ulottuvat vuoteen 1971, jolloin yrityksen toimitusjohtaja Eeli Jylhä alkoi kerätä ja käydä kauppaa romumetallilla. Jylhän Metalliromu Ky muodostettiin 1983, kun perheen vanhempi poika Hannu Jylhä ryhtyi isänsä yhtiökumppaniksi. Vuonna 1991 yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi, jolloin perheen äiti, Annikki Jylhä ja nuorempi poika Jarkko Jylhä tulivat yrityksen osakkaiksi. Samaan aikaan yhtiöstä muodostettiin konserni, jonka emoyhtiöksi perustettiin Jylhän Metallileikkaus Oy ja tytäryhtiöksi tuli Jylhän Metalliromu Oy. Jylhän Metallileikkaus Oy käsittelee vahvan romuraudan ja Jylhän Metalliromu Oy muun teräsromun, jaloteräkset ja värimetallit. Yhtiöt kierrättävät metalliromua tehden siitä sopivaa raaka-ainetta sulatoille ja valimoille kotija ulkomaille. Yhtiöt työllistävät liki 30 henkilöä. KUVA PILVI JYLHÄ PYR tiedottaa 1/06 9