Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta SuomiMies seikkailee

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 1 2007. SuomiMies seikkailee"

Transkriptio

1 Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta SuomiMies seikkailee

2 Kipinät Kuntoilu ei saa olla tuskaa. Lahti liikkeelle. Liikuntaneuvonta sujuu yhteistyöllä Pääkirjoitus: Liikunnan pitäisi olla oikeus, ei velvollisuus 4 SuomiMies seikkailee 8 Eläkevakuutusyhtiö Etera SuomiMies seikkailee -kampanjan yhteistyökumppani 9 KKI-ohjelmalta tunnustusta terveysliikuntahankkeille 10 Polar-kuntotesti kertoo SuomiMiehen kestävyyskunnon tilan 12 Kolumni: Jalat tiukasti irti maasta 13 Lahti liikkeelle 16 Seurat aktiivisemmin mukaan aikuisväestön liikuttamiseen 19 Valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä 20 Kunnon Laiva Noin miljoona suomalaista ei liiku riittävästi terveytensä kannalta 24 Laulua ja liikuntaa Virtaa vuosiin -kiertueella 26 Ympäristö liikuttaa: Millaiset olosuhteet edistävät ikääntyneiden liikkumista ja liikuntaa? 29 Vuoden 2007 KKI-katselmus: Mielenliikettä Mikkelissä 32 KKI-katselmus Kokkolassa maaliskuussa Piiraisten kuulumisia 34 Virikkeitä vertaisohjaajille: Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 36 Hyvää oloa Casallilta 37 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto 38 KKI-materiaalit Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan on ilmestynyt KKI-ohjelman Virikkeitä vertaisohjaajille -sarjassa. 34 KKI-toimiston työntekijät: ylärivissä vasemmalta Kaisa Räsänen, Kaisa Saarentola, Jenni Lintula ja Kaisa Holopainen. Alarivissä vasemmalta Elina Holm, Jyrki Komulainen ja Liisamaria Kinnunen. Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8a, Jyväskylä, puh. (014) Toimituskunta Katja Rajala, Jyrki Komulainen, Elina Holm, Kaisa Holopainen, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Saarentola, Kaisa Räsänen, Jenni Lintula. Vastaava toimittaja Katja Rajala, puh. (014) , sähköposti Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva Studio Juha Sorri. Paino PunaMusta Oy. 12. vuosikerta ISSN

3 Liikunnan pitäisi olla oikeus, ei velvollisuus KKI-ohjelman 13. toimintavuosi sai upeimman mahdollisen lähtöpotkun viime syksynä. Maailman terveysjärjestö WHO:n myöntämä Counteracting Obesity Award -palkinto oli hieno tunnustus onnistuneesta työstä painonhallinnassa. Työsarkaa riittää, mutta tunnustusta saaneella linjalla on hyvä jatkaa. Painonhallintahan on periaatteessa yksinkertaista: kuluta saman verran kuin syöt. Syöminen on mukavaa, hyvin syöminen etenkin. Siksi onkin tärkeää, että myös energian kuluttaminen olisi mukavaa. Suomalaiset kyllä tietävät, että liikunta on tärkeää ja terveellistä, mutta ilmeisesti se ei ole tarpeeksi mukavaa, koska vain noin puolet suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tässä onkin meille kaikille suuri haaste; liikunnan merkityksestä ja hyödyistä olemme saaneet tänä keväänä lukea ja kuulla lähes ahdistukseen asti, mutta liikunta ei saisi tuntua kansalaisvelvollisuudelta, vaan kansalaisoikeudelta. Liikunnan pitää olla kivaa, enemmän leikkiä kuin työtä. Millainen liikunta sitten on kivaa sellaiselle, joka ei ole aikaisemmin liikkunut? En minä tiedä, mutta varmasti KKI-ohjelman hankkeissa ja eri toiminnoissa on mukana monia, jotka tietävät. Tätä tietoa KKI-väen tulee jakaa ja levittää. Mitään kaikenkattavaa vastausta tai mallia tuskin löytyy, mutta emmehän me ihmisetkään ole toistemme kopioita. Jokaiselle on kuitenkin varmasti useita mielihyvää tuottavia tapoja liikkua; kun tarjonta on riittävän monipuolista, oma tapa ja laji löytyvät. Tänä vuonna KKI-ohjelma näyttäytyy pitkin Suomea SuomiMies seikkailee -rekkakiertueella. Kiertue tarjoaa loistavan mahdollisuuden paikallishankkeiden toteuttajille esitellä ja tarjota toimintaa, ja veikkaan, aivan uudelle kohderyhmälle. SLU-alueet, urheiluseurat ja muut paikalliset toimijat ovat avainasemassa kiertueen onnistumisessa. SuomiMies seikkailee -kiertueesta voi tulla upea esimerkki toiminnasta, jossa kaikki osapuolet voittavat. Suomalaiset miehet liikkuvat vähemmän kuin naiset. Tänä vuonna KKIohjelma osaltaan alkaa kannustaa SuomiMiestä kuntoon, liikunnan keinoin. Ja hyvä niin, sillä kaiken muun hyvän lisäksi liikunta tepsii myös mieskuntoon. Erään amerikkalaistutkimuksen mukaan keski-iässä toteutetuista (terveellisistä) elämäntapamuutoksista ainoastaan liikunnan lisääminen näytti vähentävän erektiohäiriöriskiä. Toivotan kaikille, ja etenkin miehille, hauskoja kokemuksia liikunnassa, ja varsinkin sen jälkeen. Eino Havas Johtaja LIKES-tutkimuskeskus KKI-johtoryhmän jäsen 3

4 Teksti KaiSa RÄSÄNEN Kuvat JuHa SoRRi REKKaKiERTuE Ja KuRSSiT kannustavat miehiä liikkeelle 4

5 Tänä vuonna SuomiMiehet seikkailevat! Kunnossa kaiken ikää -ohjelman SuomiMies seikkailee -kampanjan tavoitteena on innostaa liikuntaa harrastamattomat työikäiset miehet liikkeelle. Kokonaisuuteen liittyvät SuomiMies seikkailee -rekkakiertue sekä eri puolilla Suomea järjestettävät SuomiMies seikkailee -liikuntakurssit. Kampanjaan kuuluvat myös kansalaisopistojen toteuttamat SuomiMies kuntoilee ja kokkaa -kurssit. SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen syksyn 2007 kiertuepaikkakunnat ma 3.9. Oulu, Raksila ke 5.9. Kajaani, Raatihuoneen tori pe 7.9. Kuopio, tori ma Mikkeli, tori ke Joensuu, tori pe Lahti, tori ma Tampere ke Kokkola, Kauppatori pe Jyväskylä, Hippos Tapahtuma-alue on avoinna yleisölle klo Rekkakiertue jatkuu keväällä 2008 seuraavilla paikkakunnilla: 5.5. Rovaniemi, 7.5. Kemi, 9.5. Vaasa, Seinäjoki, Pori, Turku, Lappeenranta, Kouvola ja Helsinki. >>

6 >> 6 Rekkakiertue tarjoilee vinkkejä ja viihdettä Näkyvin tempaus SuomiMies seikkailee -kampanjassa on rekkakiertue, joka parkkeeraa syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana yhteensä 18 paikkakunnalle. Rekkaan on rakennettu kuntotestiasema, jossa SuomiMiehet voivat testata muun muassa kehonkoostumusta, aerobista kuntoa, tasapainoa, liikkuvuutta, keuhkojen kuntoa ja verenpainetta. Testit ovat ilmaisia eivätkä ne vaadi osallistujilta minkäänlaista valmistautumista. Testien jälkeen SuomiMiehet saavat rekan neuvontapisteessä apua tulosten tulkitsemiseen ja käytännön vinkkejä liikkuvamman elämän alkuun. Rekkakiertuetapahtumissa on tarjolla myös SuomiMiehen elämään liittyviä tietoiskuja sekä tietoa paikallisista liikuntamahdollisuuksista. Viihteellistä ohjelmaa ei tapahtumista myöskään puutu: yleisöä sketseillä ja menevällä musiikilla viihdyttää Suomen suurin kiertävä ammattiteatteri Teatteri Eurooppa Neljä. Rekkakiertueen pääyhteistyökumppaneina ovat Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja SLU-alueet. Muita yhteistyötahoja ovat Polar Electro Finland, Tallink Silja, Ravintoraisio, Hyvä Terveys -lehti, Hengitysliitto Heli ja Suomen Sydänliitto. Kursseilta eväitä terveempään elämään SuomiMies seikkailee -kursseja järjestetään kuluvan vuoden aikana useilla paikkakunnilla. Kursseilla tutustutaan monipuolisesti eri liikuntalajeihin aina keilailusta ja vesijuoksusta kuntonyrkkeilyyn. Liikuntakokeilut tehdään ammattilaisten ohjauksessa SuomiMiesten ehdoilla; kursseilla haetaan kipinää kuntoiluun rennossa hengessä ilman turhia suorituspaineita tai tulostavoitteita. Kurssien toteutuksesta vastaavat SLU:n aluejärjestöt. SuomiMies kuntoilee ja kokkaa -kurssit puolestaan antavat virikkeitä liikunnan lisäksi ravintoon ja ruoanlaittoon. Kansalais- ja työväenopistojen liitton ja Finfoodin kanssa yhteistyössä toteutettavia kursseja järjestetään syksyn 2007 aikana lähes neljässäkymmenessä kansalaisopistossa kautta Suomen. Etsi lähin SuomiMies seikkailee -kurssi Lisätietoa SuomiMies seikkailee -kursseista saa SLu:n aluejärjestöistä. aluejärjestöjen yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 7. yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta Tulossa: SuomiMiehen kunto-opas Elokuussa 007 julkaistava SuomiMiehen kunto-opas on helppo ja kannustava tapa aloittaa säännöllinen kuntoilu. opas sisältää nousujohteisen kävelyohjelman, uintiohjelman, kuntosali- ja venyttelyohjelmat sekä vinkkejä eri liikuntalajeista. Lisäksi oppaasta löytyvät lääkärin ohjeet liikunnan aloittamiseen. pirkanmaalaiset SuomiMiehen takana SuomiMies seikkailee -idea syntyi Pirkanmaalla, jossa Pirkanmaan Sydänpiiri ry, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aikuistyypin diabeteksen ehkäisyprojekti (D2D-hanke) suunnittelivat miehille suunnatun liikuntakurssin. Syksystä 2004 lähtien järjestetyt kurssit ovat tavoittaneet onnistuneesti keski-ikäisiä, vähän liikkuvia miehiä. Lisätietoa SuomiMies seikkailee -kampanjasta ja tapahtumista saa toukokuussa 2007 aukeavilta -verkkosivuilta. i

7 Teksti KaiSa RÄSÄNEN Kuva Miia MaLVELa Kuntoilu ei saa olla tuskaa SuomiMies seikkailee huumorilla ja oman kunnon mukaan Kun on vähän aikaa ollut liikkumatta, liikkuminen unohtuu, nuorena aktiivisesti urheillut Aimo Muinonen, 51, miettii. Hän osallistui tammi-helmikuussa Mikkelissä ensimmäiselle Etelä-Savon Liikunnan järjestämälle SuomiMies seikkailee -kurssille. Kurssista vinkkasi vaimo, joka huomasi ilmoituksen paikallisessa sanomalehdessä. Ennakkoluuloton mies lähti mukaan ja houkuttelipa kurssille vielä kaverinsakin. Vaivojenkin kanssa voi liikkua Muinosella ei ollut kurssille mennessään suuria ennakko-odotuksia siitä, mitä tuleman pitää. Kurssi osoittautui kuitenkin mukavaksi tavaksi etsiä uusia virikkeitä kuntoiluun. Kurssi oli varsinainen kädenojennus. Oli innostavaa kokeilla eri lajeja, kun muutkaan kurssilaiset eivät olleet huippukunnossa. Kiitosta saavat myös kurssin ammattitaitoiset ohjaajat; automaalarin työstä osa-aikaeläkkeellä olevan miehen selkävaivat otettiin liikuntakokeiluissa hyvin huomioon. Muinonen on hyvä esimerkki siitä, että vaivojenkin kanssa voi liikkua, mutta turvallisinta on aloittaa ohjatussa ryhmässä. Liikunnan pitää olla kivaa. Kuntoilun aikana ja sen jälkeenkin on tultava hyvä olo kuntoilu ei saa olla tuskaa, hän painottaa. Kurssilta pontta omiin harrastuksiin SuomiMies seikkailee -kurssilla kokeiltiin kerran viikossa kuutta eri lajia: sählyä, kuntosaliharjoittelua, kuntonyrkkeilyä, keilailua, vesijuoksua ja jääkiekkoa. Lempilajia Muinonen ei osaa nimetä, kaikki testatut lajit kun olivat mukavia. Kurssilla voisi olla kuitenkin lisää ulkoliikuntaa, hän ehdottaa. Kurssilla mukavinta olivat monipuoliset lajit sekä ryhmän rento meininki. Myönteinen ajattelutapa auttaa pitkälle, niin liikunnassakin, Muinonen tuumaa. Liikunnalle jälleen aikaa löytänyt Muinonen käy kaksi kertaa viikossa kaverinsa kanssa sauvakävelylenkillä ja retkeilee luonnossa onpa hän menossa SuomiMies seikkailee -jatkokurssillekin. Mutta miten saisi muutkin keski-ikäiset SuomiMiehet innostumaan liikunnasta ja pois kotisohvalta? Onhan esimerkiksi jalkapallopelin seuraaminen kentän laidalla sykettä kohottavaa, intohimoinen penkkiurheilija keksii, kunhan vain lähtee liikkeelle ja peliä katsomaan! i 7

8 Asiakkaamme ovat ottaneen SuomiMies seikkailee -tilaisuudet innostuksella vastaan, työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen kertoo. Teksti Sari Myllykoski Kuvat Aare Juss ja soile kallio Eläkevakuutusyhtiö Etera SuomiMies seikkailee -kampanjan yhteistyökumppani Hyvä kunto edistää työssä jaksamista Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja Etera löysivät toisensa yhteisen tavoitteen kautta. Miesvaltaisista asiakasyrityksistämme löytyy paljon SuomiMiehiä. Tavoitteemme on, että he voivat jäädä terveinä hyvin ansaitulle vanhuuseläkkeelle, Eteran työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen kiteyttää. Etera osallistuu näyttävästi SuomiMies seikkailee -kampanjaan. Rekkakiertueen päivätilaisuudet on varattu sen asiakasyritysten työntekijöille. Lähes Eterassa vakuutettua voivat osallistua työajallaan taatusti laadukkaaseen ja hauskaan hyvinvointipäivään. Toivottavasti moni saa kipinän ja keinoja oman kunnon edistämiseen, Kostiainen sanoo. Mies kun tulee tiettyyn ikään Oman kunnon huolehtimiseen kannattaa herätä hyvissä ajoin ennen 50- vuotissynttäreitä, Eteran tutkimuspäällikkö Marita Hyttinen painottaa. Hän on tutkinut työkyvyttömyyttä ennakoivia tekijöitä ja latelee tulosten perusteella karuja faktoja: Jo 40-vuotiailla työkyvyttömyysriski kasvaa moninkertaiseksi nuorempiin verrattuna. Oman terveytensä huonoksi tai keskinkertaisiksi kokevilla työkyvyttömyysriski on lähes 15-kertainen. Ja jo lievä fyysisen kunnon aleneminen nostaa riskiä. Hyttinen korostaa monipuolisuutta. Hyvä kunto ei ole pelkästään liikkumista. Elintavat, oikeat työasennot, osaamisen ylläpitäminen, henkinen hyvinvointi ja monet työyhteisölliset asiat vahvistavat myös hyvää oloa. i Jos kunnostaan pitää hyvää huolta, jaksaa vielä eläkeikäisenäkin pitää hauskaa, hymyilee tutkimuspäällikkö Marita Hyttinen. KKI-ohjelman Vuosipäivässä julkistettiin KKI-ohjelman ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran SuomiMies seikkailee -kampanjaan liittyvä yhteistyö. Eteran varatoimitusjohtaja Hannu Tarkkonen (vas.) ja KKI-ohjelman ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen kättelevät. Eläkevakuutusyhtiö Etera Etera tekee työhyvinvointiin, työoloihin ja työkyvyttömyyden syihin liittyvää tutkimusta yhteistyössä mm. Työterveyslaitoksen kanssa. Tutkimustuloksia käytetään Eterassa vakuutettujen työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn. Eterassa on vakuutettuna työntekijää ja yrittäjää. Valtaosa heistä on rakennus-, metsä- ja satama-aloilta. Lisätietoa Eterasta:

9 KKI-ohjelmalta tunnustusta terveysliikuntahankkeille Teksti Katja Rajala Kuva Soile Kallio Vuoden 2006 KKI-hankkeet sekä liikkumisympäristöteko Kunnossa kaiken ikää -ohjelma palkitsee vuosittain paikallisia KKI-hankkeita esimerkillisestä työstä aikuisväestön terveysliikunnan kehittämiseksi. Ohjelma palkitsee lisäksi vuoden liikkumisympäristöteon. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä ja opetusministeriön liikuntayksikön johtaja Raija Mattila luovuttivat palkinnot hankkeille KKI-ohjelman Vuosipäivänä Helsingissä valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Palkitut KKI-hankkeet Huittisten kaupungin hanke Liikkuva Huittinen käynnistyi vuonna Hankkeen myötä kaupunkiin on kehittynyt toimiva terveysliikuntaverkosto, jossa ovat mukana liikuntatoimen lisäksi terveyskeskus, kansalaisopisto, paikalliset eläkeläisjärjestöt sekä lukuisat muut yhdistykset. Yhteistyössä on syntynyt muun muassa kaikkiin koteihin jaettava Liikkuva Huittinen -esite, johon on koottu kaikki kaupungin terveysliikuntaryhmät. Ryhmissä liikkuu viikoittain useita satoja huittislaisia. Syksyn 2005 ja kevään 2006 aikana toiminta tavoitti 160 uutta liikkujaa. Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelukeskus, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu ovat toimineet yhteistyössä terveysliikunnan kehittämiseksi jo useiden vuosien ajan. Jyväskylän KKI-hankkeen tavoitteena on lisätä arkiliikuntaa ja eri väestöryhmien tasa-arvoista osallistumista vapaa-ajan liikuntaan sekä edistää kokonaisvaltaisesti toimintakykyä ja hyvinvointia. Laaja hanke jakautuu useaan eri osahankkeeseen. Anttolan Eläkkeensaajat ry:n Anttolan Ikäliikkujat -hankkeen toiminta on suunnattu Anttolan Eläkkeensaajien sekä Eläkeliiton Anttolan yhdistyksen jäsenille. Liikuntaryhmät toimivat aktiivisesti: viikoittain kokoontuu viisi vesijumpparyhmää ja yksi kuntosaliryhmä. Kuhunkin ryhmään mahtuu 15 osallistujaa ja ryhmät ovat täynnä. Nuorimmat liikkujat ovat 60-vuotiaita, vanhimmat 85-vuotiaita. Vuoden 2006 liikkumisympäristöteko Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala koordinoi Ylimaakunnallista ulkoilu- ja luontomatkailuhanketta. Yhteensä 26 kuntaa Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnissa sekä muutama kunta Etelä-Karjalasta on toteuttanut vuodesta 2004 lähtien maakuntien yli kulkevaa retkeilyreittiverkostoa parantaen esimerkillisesti ulkoilu-, luontomatkailu- ja retkeilymahdollisuuksia. Retkeilyverkostoa kehittämällä kunnat lisäävät vetovoimaansa myös laadukkaana asuinympäristönä. Noin kilometrin pituinen verkosto kattaa yli kilometriä pyöräilyreittejä, noin 700 kilometriä moottorikelkkareittejä, yli 600 melontareittikilometriä sekä yli 500 kilometriä vaellusreittejä. i 9

10 Teksti RaiJa LauKKaNEN Ja MiNNa KaRPPiNEN Kuvat PoLaR ELEcTRo FiNLaNd oy Ja JuHa SoRRi polar-kuntotesti kertoo SuomiMiehen kestävyyskunnon tilan Ennen kuntoilun aloittamista on hyvä arvioida ja testata lähtötaso. Näin testin perusteella voi asettaa kuntoilulleen realistisempia tavoitteita ja niiden toteutumisen seuranta helpottuu. ohjelman laatimisen kannalta kuntotestitulos on oleellinen tieto; näin liikunnan kerta-annos ja harjoitukselle asetettava tehotasotavoite on helpompi määritellä. 10 Jotta liikuntaohjelma olisi motivoiva ja mielenkiintoinen, kannattaa sen suunnitteluun käyttää hieman aikaa ja vaivaa. Tavoitteita ohjelmalle voivat olla esimerkiksi kestävyyskunnon kohottaminen, lihasvoiman kasvattaminen, verenpaineen pudottaminen tai kapeampi vyötärö. Usein hyvä kunto on yleiskäsite, joka on kuitenkin syytä jakaa hieman helpommin ymmärrettäviin osiin. Fyysinen kunto käsitteenä sisältää neljä eri osa-aluetta: aerobinen kunto eli sydän- ja verenkiertoelimistön kunto lihaskunto eli lihasten voima ja kestävyys liikkuvuus ja motoriikka eli lihasten ja nivelten liikeratojen laajuus ja kehon liikehallinta kehon koostumus eli lihaksen ja rasvakudoksen suhde kehossamme. Keskeisin ja tärkein osa-alue on aerobinen kunto, jolla on suurimmat terveysvaikutukset elimistöömme. Hyvä aerobinen kunto vaikuttaa muun muassa metaboliseen terveyteen eli verensokerin tasapainoon ja sydämen terveyteen. Tutkimuksissa on luotettavasti osoitettu, että jo keskivertokunto suojaa terveyttä. Aerobista kuntoa voidaan mitata usealla eri tavalla monimutkaisista laboratoriokokeista aina helposti toteutettaviin massatesteihin. Helppo ja nopea tapa määritellä oma kestävyyskunto on Polar-kuntotesti. polar-kuntotesti hyödyntää sykevälivaihtelua Polar-kuntotesti tehdään levossa makaamalla tai istumalla paikoillaan liikkumatta noin viiden minuutin ajan. Testi perustuu useisiin muuttujiin kuten syke, sykevälivaihtelu, ikä, paino, pituus, sukupuoli ja liikunta-aktiivisuus noin kolmen viimeisen kuukauden ajalta. Sykevälivaihtelu eli sydämen sykähdysten välinen aikaerovaihtelu kertoo sydämen sykinnän säätelystä ja sen mittaushetken kuormituksesta. Sykevälivaihtelu on runsasta terveellä ja hyväkuntoisella henkilöllä, mutta esimerkiksi sydänsairaan sydän sen sijaan lyö tasaisesti kuin kello. Sykevälivaihtelu on herkkä indikaattori elimistön hienovaraisista muutoksista muun muassa verenpaineessa, hengityksessä, elimistön lämpötasapainon säätelyssä ja muissa hermoston välittämissä tiedoissa. Se kertoo elimistön palautumisesta, stressitilasta ja rasituksesta terveydentilan ohella. Polar-kuntotestin tuloksena saatu OwnIndex -lukema vastaa maksimaalista hapenottokykyä (VO2max), jolla yleisesti kuvataan aerobisen kunnon tilaa. Tämä lukema on suurin mahdollinen happimäärä, minkä elimistö pystyy kuljettamaan ja hyväksikäyttämään. OwnIndex -lukema kasvaa kunnon kohotessa. Polar-kuntotestin omaavilla sykemittareilla testi on helppo tehdä kotonakin, siksi testi kannattaa tehdä noin 4 5 viikon välein. Näin saat parhaan kuvan kuntosi muutoksesta. Testi on syytä pyrkiä suorittamaan aina samanlaisissa olosuhteissa. Testin tulosta verrataan muihin samaa sukupuolta ja ikää edustaviin henkilöihin. Kuntoluokkia on kaikkiaan seitsemän, erittäin huonosta (1) erinomaiseen (7). Tavoitteena olisi hyvä olla vähintään kuntoluokka 4 (keskiverto), silloin liikuntamäärä ja kunto ovat yleensä riittävät terveyskunnon ylläpitoon. Kestävyyskunnon kohottamiseksi liikunnan määrää ja tehoa olisi kuitenkin syytä kasvattaa.

11 Mutta onko se luotettava? Kysymykseen testin luotettavuudesta Polarin asiantuntijat ovat joutuneet vastaamaan tuon tuostakin. Usein testin suorittamisen helppous, siis makaaminen tai istuminen paikoillaan viisi minuuttia, tuntuu hikipisaroita testeissä pusertaneista suomalaisista hämmästyttävälle. Testi on kuitenkin luotettava ja täysin vertailukelpoinen minkä tahansa muun epäsuoran kuntotestin kanssa. Testin taustalla on laaja tutkimus- ja testausaineisto, joka on ollut sykemittarissa testin suorittavan neuraalilaskennan perustana. Testi antaa luotettavan tuloksen vuotiaille terveille aikuisille. Kansanterveyslaitoksen tutkija Katja Borodulin tutki vuonna 2006 julkaistussa väitöskirjassaan Polar-kuntotestin luotettavuutta KTL:n FINRISKI tutkimuksen yhteydessä. Tutkimukseen osallistui yli 5000 henkilöä. Väitöskirjassaan Borodulin totesi testin kuvaavan luotettavasti henkilöiden kestävyyskuntoa ja tuloksen olevan yhteydessä moniin terveyden tekijöihin. Nykyisin Polar-kuntotestiä käytetään yleisesti muun muassa työterveyshuollossa ja erilaisia testaus- ja kuntoutuspalveluja tarjoavissa yksiköissä ja yrityksissä ympäri Suomen. Polar-kuntotesti mukana SuomiMies seikkailee -kiertueella Polar-kuntotesti on yksi SuomiMies seikkailee - rekkakiertueella tehtävistä testeistä. Testi sopii kenttätestiksi sen helppouden ja nopeuden takia. Testin tekijät ovat tehtävään koulutettuja liikunnan ammattilaisia. Testiin valmistautuvan kannattaa välttää kovaa rehkimistä ja alkoholinkäyttöä edellisenä päivänä, pitää huolta riittävästä yöunesta sekä välttää raskasta ruokailua 2 3 tuntia ennen testiä. i Asiantuntijana liikuntatieteellinen johtaja, dosentti Raija Laukkanen, Polar Electro Finland Oy Lisätietoja projektipäällikkö Minna Karppinen, Polar Electro Finland Oy, , 11

12 [ kolumni ] 12 Teksti heikki Hector harma Kuva Mikko Harma Jalat tiukasti irti maasta Niinpä niin, miten entinen himokoripalloilija heittää hyppyheiton, kun maan vetovoima yhdistyneenä palloilijan ylipainoiseen massaan muodostavat mahdottoman yhtälön? Tarttis varmaan tehrä jotain. Minulle tajottiin viime syksynä mahdollisuus aloittaa ohjattu ja valvottu elämänhallintaohjelma yhteistyössä Kauneus ja Terveys -lehden ja LIKESin kanssa. Kävin Jyväskylässä kuntotestissä ja saamassa opastusta starttia varten tulevalta kunto-ohjaajaltani Kaisa Saarentolalta. Lääkärin arvio kunnostani oli sen suuntainen, ettei vielä tarvitse hankkia puupalttoota, eikä edes rollaattoria, vaan aloittamalla säännöllisen liikunnan ja uudistamalla ruoka- ja juomatottumukset voin elää laatuelämää vielä ajateltua jonkin verran pidempäänkin. Olen kirjoittanut em. lehteen kolumneja kerran kuussa syksystä 2006 alkaen, ja pyrkinyt kuvailemaan sitä exodusta, johon lähdin tukiverkoston avittamana. Helppoa ei ole ollut, eikä saavutetuissa tuloksissa ole vielä hurraamista. On kuitenkin ollut mielenkiintoista huomata, miten ratkaiseva merkitys on jo pelkällä päätöksellä ryhtyä tekemään jotakin rapistuneelle ruumiinkunnolle, ja kuinka palkitsevaa on tuntea onnistuneensa milloin milläkin osa-alueella. Kyllähän niitä tavoitteita yksilöitiinkin, varsinkin painonhallinnan kohdalla, vaikkei mistään laihdutuskuurista olekaan kysymys. Olen oppinut ymmärtämään, etten tee tätä projektia velvollisuudentunnosta tukiryhmääni kohtaan, tai mielistelläkseni lukijoita, vaan muuttaakseni oman etuni takia vääriä ja vahingollisia elämäntapojani. Eikä minulla ole tulosvastuuta muille kuin itselleni. Vaikka minulla on monipuolinen urheilutausta niin vuosikymmenten mittainen ura rockmuusikkona, ja sen myötä tunnetunlainen taiteilijaelämä ovat kuluttaneet ja rapistuttaneet aikanaan hankitun peruskunnon alle taulukkotason. Voin vakuuttaa, että jos minä saan työstettyä itseni ikäiselleni (60 v.) turvalliseen kondikseen, siihen pystyy kuka tahansa, joka uskaltaa luopua laiskuudesta liikahtaa sohvalta ja vaihtaa grillimakkaran toisenlaiseen lenkkiin. Joukkuelajeja harrastaneena minulle oli aluksi vaikeinta sopeutua siihen yksin tekemiseen, jota ovat salitreenit, sauvakävelylenkit, matkauinti jne. Vaikeaa on ollut edelleen hyväksyä se vihannesten määrä (väh. 500 g), joka pitäisi sisällyttää päivittäiseen ruokailuun, mutta mahdotonta se ei ole. Ravitsemusoppaani Patrik Borgin konsepti on ollut tässä lohdullinen: kaiken mitä syöt on maistuttava hyvältä. Kikkoja löytyy kokkailuun, kun muistaa perusasiat. Ihminenhän syö ensisijaisesti nälkäänsä, ja oikeilla ruokailutottumuksilla turha mättö väistyy vääjäämättä. Olen ollut myös alkoholin suurkuluttaja. Viikkoannokset ovat aika ajoin ylittäneet rutkasti ns. määrämittaisen kulutuksen, ja se myös näkyy ja vaikuttaa olemuksessa. Säännöllisen liikunnan myötä ja jostain kohoavalla tahdonvoimalla asia on korjaantumaan päin, vaikken vieläkään sylje hyvään viinilasiin. Elämäntaparemontti on trendikäs sanahirviö, mutta senkin hyväksyy jopa tällainen sanataiteilija, kun sisältö on kohdallaan. En ehkä vielä tänä kesänä patsastele uimarannoilla ilman T-paitaa, mutta altaassa käy jo melkoinen kohina. Voihan olla, vaikka lipsumisia on tullut ja tulee, että jonakin päivänä vielä saan hyvän syötön pelikaverilta, harhautan puolustajan ja ponnistan kymmenen senttiä, ulottumattomiin, ja viimeistellyllä ranneliikkeellä pussitan kolme pistettä! i Hyvää kesää!

13 Lahti Liikkeelle Liikuntaneuvonta sujuu yhteistyöllä Liikuntaneuvontapisteessä Lahden kaupungin entinen kaupunginjohtaja Tarmo Pipatti. Neuvoa antavat Jenni Utriainen ja Laura Packalén. Teksti Katja Rajala ja Mai-Brit Salo Kuvat Mika Hollo Lahdessa käynnistyi vuonna 2006 Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tukemana Lahti Liikkeelle -hanke. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja vuotiaiden terveysliikunnan edistämiseen. Lahdessa eläkeiän kynnyksellä olevia tavoitellaan liikunnan pariin kaupungin liikuntatoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä useiden muiden tahojen vahvalla yhteistyöllä. Hankkeen koordinoinnista vastaa Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. KKI-ohjelman yksi tulevaisuuden haasteista on eläkkeelle siirtymässä olevien ja vasta eläkkeelle jääneiden liikkumisaktiivisuuden herättäminen, ylläpitäminen ja lisääminen. Lahti Liikkeelle -hanke, joka on yksi KKI-ohjelman kolmannen toimikauden kehittämishankkeista, etsii vastauksia tähän haasteeseen. Tulevaisuudessa Lahden kokemuksia voidaan hyödyntää muilla paikkakunnilla. Toiminnan perustana on eri toimijoiden vahva yhteistyö. Yhteistyön laajuutta kuvaa hyvin hankkeen ohjausryhmän kokoonpano. Ryhmässä ovat edustettuina Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, liikuntatoimi, kaupungin työterveyshuolto, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Harjulan Setlementti ry, Lahden Ahkera ry, Lahden kesäyliopisto, >> 13

14 >> 14 Sujuva Elo -hanke, Lahden eläkeläisjärjestöt, KKI-ohjelma sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Vuoden 2007 aikana ryhmä täydentyy yksityisen työterveyshuollon sekä kansalaisopiston edustajilla. Hoitohenkilökunnan käyttöön LIIKU-lähete Lahteen on hankkeen myötä syntynyt uusi palveluketjumalli, jossa asiakas siirtyy terveystoimesta joko liikuntatoimen tai muiden terveyspalveluita tuottavien yritysten ja yhdistysten palveluiden pariin tai aloittaa omaehtoisen liikunnan. Hoitohenkilökunnalla on ratkai- Liikuntaneuvontaa myös kauppakeskuksissa Liikuntaneuvonnasta vastaa kaupungin liikuntatoimi. Liikuntaneuvonnassa asiakas saa ohjausta kiinnostuksensa mukaan joko ohjattuun tai omaehtoiseen liikuntaan. Liikuntaneuvonnan palveluihin kuuluvat myös verenpaineen ja rasvaprosentin mittaus, tyypin 2 diabeteksen riskilomakkeen täyttö sekä alueen ulkoilureittien esittely. Liikuntaneuvonta on helposti asiakkaiden saatavilla, sillä sitä on järjestetty makseva merkitys ennaltaehkäisevässä terveysliikuntatoiminnassa. Vuonna 2005 Lahdessa markkinoitiin lääkäreille liikkumisreseptiä, mutta se ei saanut kovinkaan innostunutta vastaanottoa. Lahti Liikkeelle -hankkeen aikana liikuntatoimi ja sosiaali- ja terveystoimi rakensivat yhteistyössä potilastietojärjestelmään oman LIIKU-lähetteen. Lähetteen avulla lääkäreillä ja hoitajilla on mahdollisuus ohjata asiakkaitaan helposti ja nopeasti terveysasemilta ja työterveyshuolloista liikuntaneuvontaan. Toistaiseksi diabeteshoitajat ovat olleet aktiivisimpia lähetteen käyttäjiä. LIIKU-lähetteitä ovat saaneet muun muassa tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvat henkilöt.

15 suttomana palveluna muun muassa kauppakeskuksissa, kaupungin lähiöissä ja yrityksissä. Liikuntaneuvonnassa hyödynnetään tarvittaessa sitä varten varusteltua asuntovaunua, jolloin liikuntaneuvontapiste siirtyy kätevästi paikasta toiseen. Vuoden 2006 aikana liikuntaneuvonnassa kävi 1900 asiakasta. Liikuntaneuvonnan tärkeä työväline on liikuntaryhmärekisteri, joka on toiminut Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun nettisivuilla jo muutaman vuoden ajan. Maksuttomasta kaikkien käytössä olevasta rekisteristä löytyy noin 930 liikuntaryhmää kaikenikäisille liikkujille. Liikuntapalveluiden tarjoajia rekisterissä on 140. Uusia matalan kynnyksen liikuntaryhmiä Liikuntaneuvonnan yhtenä onnistumisen edellytyksenä ovat matalan kynnyksen liikuntaryhmät, joihin liikuntaneuvojat voivat asiakkaitaan ohjata. Liikuntatoimi perusti syksyllä 2006 ensimmäiset matalan kynnyksen reseptiryhmät LIIKU-lähetteen saaneille asiakkaille. Avoimia uusia ryhmiä on syntynyt myös urheiluseuroihin, kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistyksiin sekä eläkeläisyhdistyksiin. Uusina ryhminä ovat käynnistyneet muun muassa erilaiset painonhallintaryhmät, elämäntaparyhmä, kävelysähly, kuntoilun starttiryhmät sekä Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun koordinoima SuomiMies seikkailee -ryhmä. LIIKU-lähetteellä liikuntaneuvonnassa kävi hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna 105 asiakasta. Lähete on rakennettu osaksi kaupungin sähköistä potilastietojärjestelmää. Tulevaisuuden haasteina on lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan sitouttaminen ja kouluttaminen. Tavoitteena on, että lähetteestä tulee pysyvä osa terveyskeskusten asiakasneuvontaa. Liikuntaneuvonnan asiakasmäärien kasvu luo paineita liikuntaneuvontaan, joten neuvojia on saatava lisää varsinkin sosiaali- ja terveystoimen puolelta. Tavoitteena on kattava ja toimiva neuvojaverkosto. Toiminnan ja vastuualuiden selkeyttäminen on myös haaste toimijaverkoston ja hankkeen kasvaessa. Matalan kynnyksen lähiliikuntaryhmien perustaminen on myös iso haaste. Läheltä liikkeelle -ideaa pyritään toteuttamaan kouluttamalla vapaaehtoisia liikuttajia eri kaupunginosiin. Lahti Liikkeelle -hankkeessa on järjestetty liikuntaneuvontaa eri yrityksille. Jari Saatsi opastaa Fazerin henkilökuntaa sauvakävelyn saloihin. Tulevaisuuden haasteita Hankkeen ensimmäinen toimintavuosi on onnistuneesti takana. Toiminnan tuloksina on syntynyt poikkihallinnollinen palveluketju ja työkaluja lahtelaisten liikuntaneuvontaan ja liikuttamiseen. Perusedellytykset ovat kunnossa, jatkossa toiminta kehittyy syntyneen rungon ympärille. Tavoitteena on rakentaa palveluketjusta ja toimijaverkostosta kaikilta osa-alueiltaan toimiva. Hanke liitetään jatkossa osaksi Lahden kaupungin terveysliikuntastrategiaa. i Lisätietoja hankkeen koordinaattori Mai-Brit Salo, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, puh. (03) , 15

16 Teksti KaiSa HoLoPaiNEN Kuvat HauKiPuTaaN HEiTTo Haukiputaan Heiton Seurantalo. Seuratoiminnan kehittämishankkeella SEuRaT aktiivisemmin MuKaaN aikuisväes 16 Kipinöissä 2/2006 esiteltiin viisi seuratoiminnan kehittämishanketta, jotka käynnistyivät KKI-ohjelman tukemana syksyllä Kehittämishankkeet ovat käynnissä Haukiputaalla, Kauhavalla, Lahdessa, Virroilla sekä Vuolijoella. Esittelemme tässä lehdessä Haukiputaan Heitto ry:n sekä Otanmäen-Vuolijoen Seuraunioni ry:n hankkeet. hankkeen myötä päätoiminen työntekijä seuraan Haukipudas on reilun asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Haukiputaan Heitto on vuonna 1933 perustettu yleisseura, jossa on 2800 kaikenikäistä jäsentä ja käytössään oma seurantalo. Kehittämishankkeen kahden toimintavuoden aikana on tarkoitus luoda pysyviä liikkumaan motivoivia toimintamalleja. Kohderyhmänä ovat pääasiassa työikäiset, vähän tai ei lainkaan liikkuvat yli 40-vuotiaat aikuiset. Seuralla ei ole aiemmin ollut päätoimista työntekijää, mutta hankkeen myötä siihen avautui mahdollisuus; päätoimisena työntekijänä aloitti Matti Länden vuoden 2007 alussa. Haukiputaan Heiton ensimmäinen varsinainen toimintakausi hankkeen puitteissa käynnistyy syksyllä Syksystä 2006 on tehty suunnittelutyötä ja aikataulutusta sekä rakennettu hankehakemuksen pohjalta yhteistyöverkostoa. Hankkeen yhteistyötahoja ovat Haukiputaan kunta, Pohjois-Pohjanmaan liikunta, Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan fysioterapian koulutusohjelma sekä Virpiniemen liikuntaopisto. Monta polkua terveysliikuntatoiminnan kehittämiseksi Hankkeen myötä toimintaa on viety eteenpäin kahta linjaa; terveysliikuntatoimintojen suunnittelu ja rakentaminen sekä seuratoiminnan kehittäminen. Päätoimisen työntekijän aloittaessa päästiin ajamaan sisään terveysliikuntatoimintaa, toteuttamaan markkinointia sekä kehittämään seuratoimintaa jaostokohtaisesti syksyn kartoituksen pohjalta. Seuran markkinoinnin kehittämiseksi on perustettu markkinointija viestintäryhmä miettimään seuran ulkoista ilmettä sekä sisäistä ja ulkoista viestintää. Terveysliikuntatoimintoihin liittyen Haukiputaan Heitto on ainoana urheiluseurana Suomessa käynnistänyt oman, Kuntoliikuntaliiton lanseeraaman Kunnon Verkko -toiminnan, joka

17 Kuntopainitreenit. TÖN LiiKuTTaMiSEEN >> on yritysten kautta toteutettava terveysliikuntamalli. Haukiputaalla Kunnon Verkossa on mukana kahdeksan työyhteisöä, yhteensä noin 250 työntekijää. Toinen terveysliikuntatoiminnan kehittämiseen tähtäävä toimi on ns. Kunnon Heitto eli seuran omille jäsenille suunnattu terveysliikuntatoiminta. Parhaillaan on menossa jäsenkysely, jonka tarkoituksena on kartoittaa ne tarpeet joita noin 2800 jäsenellä on. Suuri osa jäsenistä on ns. passiivisia kannatusjäseniä, joiden liikkumaan aktivoiminen on yksi seuran haasteista. Tulevana syksynä on tätä silmällä pitäen tarkoitus perustaa uusia ryhmiä, mm. Kunnon Jätkät ja Kunnon Mimmit. Lisäksi terveysliikuntatoiminnan tukemiseksi hyödynnetään Liikkumisreseptiä aktiivisesti. Tämän puitteissa tehdään yhteistyötä kunnan ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan fysioterapian koulutusohjelman kanssa. Opiskelijat ovat tärkeä voimavara meille. Kymmenen opiskelijaa tekee opinnäytetöitä terveysliikuntaan liittyen ja toivon, että pystymme hyödyntämään näistä saatavan tiedon seuran toiminnassa. Kaksi opiskelijaa on myös tulossa käytännön harjoitteluun seuraan, mm. ajamaan sisään Liikkumisreseptin pilottiryhmää syksyllä, Länden valottaa. Seuratoiminnan jaostokohtainen kehittyminen etenee jaostosta riippuen missä nopeammin, missä hitaammin. Jokaisessa jaostossa on kuitenkin mietitty omia kehittämiskohteita ja toimintasuunnitelmiakin on tehty. Jaostot ovat myös ryhtyneet makustelemaan ajatusta ns. kahden polun mallista eli vaikka urheiluseuralle on keskeistä kilpaurheilu niin nyt mietitäänkin tämän rinnalle mahdollisuutta harrastaa samaa lajia kunto- ja terveysliikuntamielessä. Haukiputaalta löytyy kilpauransa päättäneitä painijoita ja lentopalloilijoita, joille tämä on oiva mahdollisuus jatkaa oman lajin parissa. On myös lapsia ja nuoria, joita kilpaileminen ei kiinnosta, mutta laji harrastusmielessä kylläkin, kertoilee Länden. Seuraunioni kunnan liikuntapalvelujen tuottajana Vuolijoki on vajaan 3000 asukkaan kunta Kainuussa. Vuolijoki liitettiin vuoden alussa osaksi Kajaanin kaupunkia. Otanmäen-Vuolijoen Seuraunioniin kuuluvat kaikki paikkakunnan neljä urheiluseuraa eli Otanmäen Teräs, Otanmäen Metsästys- ja ampumaseura, Vuolijoen Tennisseura sekä Vuolijoen urheilijat. Seuraunionin toiminta tähtää kaikille kuntalaisille avoimiin harrasteliikuntamahdollisuuksiin. Kehittämishankkeen myötä tavoitteena on toimenpidekokonaisuus, johon liittyvät aikuisten terveysliikunnan lisäksi olennaisena osana lasten ja nuorten liikuttaminen. Seuraunionin päätoimisena työntekijänä toimii Piia Ärväs, joka pystyttiin palkkaamaan työhön juuri kehittämishankkeen ansiosta. Seuraunionin yhteistyöverkostoon kuuluvat tällä hetkellä Kainuun Liikunta ry, Vuolijoen vanhustenkotiyhdistys, Vuolijoen reumayhdistys, Eläkeliiton Vuolijoen paikallisyhdistys, Diabetesyh- 17

18 Kunnon verkkolaisia kuntosaliharjoituksissa. >> 18 distys, eri kyläyhdistykset, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Kajaanin kaupungin nuoriso- ja koulutoimi sekä yrityspuolelta Talgo Oy. Kainuun Liikunta ry:llä on Seuraunionin kanssa hyvä kumppanuussuhde jo pidemmältä ajalta. Yhdessä Vuolijoen kunnan kanssa Seuraunioni ja Kainuun Liikunta ry ovat aktiivisesti kehittäneet toimintaansa molemminpuolisesti. Vuonna 2005 Vuolijoen kunta ja Kainuun Liikunta ry sopivat Seuraunionin kanssa kunnan vapaa-aikapalvelujen kehittämisestä ja toteuttamisesta. Olemme jo useamman vuoden ajan vastanneet koko kunnan liikuntapalveluista, joka kattaa mm. liikuntaryhmien järjestämisen ja liikunta-alueiden kunnossapidon, kertoo Seuraunionin puheenjohtaja Jukka Pyrrö. Pyrrön mielestä on ollut palkitsevaa saada tehdä kehittämistyötä laajaalaisesti omista lähtökohdistaan käsin, mutta kuitenkin yhteistyössä muiden kanssa. Verkostoja ja monimuotoista toimintaa Seuraunionin toiminta koostuu kunto- ja terveysliikuntaryhmistä, lasten ja nuorten harrasteliikuntakerhoista, iltapäivätoiminnasta sekä erilaisista kuntoliikuntatapahtumista. Tällä hetkellä on käynnissä parisenkymmentä erilaista liikuntaryhmää ja myös useampi erikseen ikäihmisille suunnattu ryhmä. Seuraunionilla ei ole kilpaurheilutoimintaa vaan siitä vastaavat seurat omilla tahoillaan. Kainuun Liikunta ry:n järjestämän Liikuttajatutkinnon kautta on koulutettu kymmenen uutta ohjaajaa. Tätä kautta on saatu rakennettua hyvä verkosto eri kansanterveysyhdistysten ja ikäihmisten ryhmiin ja toimintaan on saatu mukaan myös kyläyhdistyksiä. Tämän lisäksi on pidetty vertaisohjaajien virikekoulutuksia. Olemme saaneet Seuraunioniin sellaisia ohjaajia, jotka eivät aiemmin ole olleet mukana urheiluseuroissa. Koska kyseessä on harrastetoiminta, on ohjaajien kynnys tulla mukaan ollut pienempi kuin voisi olla esim. jonkin lajin toimintaan mukaan tulo, miettii Pyrrö. Seuraunioni työllistää iltapäiväkerhojen ohjaajia ja liikunta-alueiden kunnossapidon henkilökuntaa. Lisäksi Seuraunioni vastaa kunnan liikuntatiloista kuten Otanmäen urheilutalon salivuoroista, Vuolijoen kuntosalin salivuoroista ja maauimalan koko toiminnasta kesäaikana. Seuraunioni on myös perustanut teli-ryhmän, jossa on mukana 11 henkilöä. Porukassa on mm. eri ryhmien vetäjiä, jolloin he pääsevät vaikuttamaan toimintaan omilla mielipiteillään. Teli-ryhmä kokoontuu säännöllisesti käymään läpi mennyttä ja suunnittelemaan tulevia asioita. Näkisin meidän voimavaranamme sen, että kun monta seuraa on yhdistänyt voimansa niin resurssit riittävät pidemmälle. Seuraunionin päätoiminen työntekijä pystyy toimimaan koordinoijana eikä esim. kaikkea käytännön ohjaustoimintaa tarvitsee pyörittää yhden ihmisen voimin, pohdiskelee Pyrrö. Rauhassa tehty kehittämistyö kantaa pitkälle Sekä Haukiputaalla että Vuolijoella seuratoiminnan kehittämishanke koetaan merkittävänä. Tärkeimpänä tekijänä on ollut mahdollisuus palkata päätoimiset työntekijät seuroihin. Tämä on ensiarvoisen tärkeätä ja toivon, että tulevaisuudessa olisi mahdollista saada lisää päätoimisia työntekijöitä, sanoo Pyrrö. Länden näkee, että päätoimisuuden myötä on ollut rauha tehdä kehittämistyötä ilman, että tarvitsee koko ajan ajatella tulosvastuuta. Kun saa ajan kanssa tehdä oikeita ratkaisuja niin ne toivottavasti kantavat pitkälle, hän miettii. Toki jatkohanketta tai ainakin jonkinlaista työntöapua toivotaan hankkeen päättymisen jälkeenkin, sillä kaksi vuotta on lyhyt aika isojen rakenteellisten asioiden luomiseen jo ihan sen takia, että asennemuutos vie oman aikansa. Kyllä on kuitenkin sellainen kutina, että tässä tehdään uraa uurtavaa työtä vaikka projekti päättyykin aikanaan!, tuumailee Länden. i Lisätietoja Haukiputaan Heitto, Matti Länden, puh , Otanmäen-Vuolijoen seuraunioni, Jukka Pyrrö, puh , ja Piia Ärväs, puh ,

19 Iloa ulkoilusta, tukea tuttavasta Valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä Ulkoilu olisi iäkkäille rakkain harrastus, mutta yli puolelle 75 vuotta täyttäneistä ulkona liikkuminen yksin on hankalaa. Ulkoilusta luopuminen ei ole vapaaehtoinen valinta! Tehdään yhdessä iäkkäiden ulkoilu näkyväksi. Kannusta ja kokoa ulkoiluystävät iäkkäiden tueksi kävelylle. Tule sinäkin mukaan! Lisätietoja Päivi Niemi Voimaa vanhuuteen -ohjelma ikäinstituutti Kalevankatu 1 a, Helsinki p. (09) Elina Holm Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Rautpohjankatu a, Jyväskylä p. (014)

20 Asahi Kylli Kukk Lauri Tähkä & Elonkerjuu Sambic kuva: Tanssikoulu Sambic KUNNON LAIVA 2007 Silja Serenade Helsinki Tukholma Helsinki Lähtö perjantaina klo paluu sunnuntaina klo 9.55 Juontajana Antero Mertaranta mukana myös Anza Mertaranta Allstars Teemoina Mikä miestä liikuttaa? & Kroppa ja koppa Liikuntaa ja hyvää oloa SuomiMies seikkailee -kampanjan valtakunnallinen avaus Aivojumppa Satu Linnamo Asahi Keijo Mikkonen, Timo Klemola, Yrjö Mähönen, Ilpo Jalamo AquaGymstick Suomen Liikunnan ammattilaiset & Fysioline Fyysisen voimaantumisen rentoutus SuomenRentoutusterapia, Ulla Ollikkala, Riitta Knaappila, Liisa Kangasmäki, Nina Pajanti-Raudus Hathajooga, Lempeä Astangajooga, Yoga Dance Kylli Kukk Kuntokarate Keijo Mikkonen Kuntonyrkkeily Suomen Nyrkkeilyliitto Kuntopiiri, luistelijan kuntopiiri Suomen Kuntoliikuntaliitto, Matti Kettunen Reebok deck -tunti Fysioline Sambic, Tule s Samba Tanssikoulu Sambic Sauvakävelyklinikka Suomen Latu, Virpi Palmén Svoli Jumppastartti Svolin koulutettu Jumppastarttiohjaaja Sählyn tekniikkarata, kävelysähly Suomen Salibandyliitto Tanssi tavallasi Suomen Reumaliitto, Tinja Saarela Äijien keppijumppa Suomalainen Ryhtiliike, Sirpa Arvonen Suunnistusta lajien rastiradalla Harjaa sisäcurlingradalla liikuntaneuvojien opastamana Kisakallion Urheiluopisto Kokeile pomppukorkeuttasi kontaktimatolla Suomen Hiihtoliitto Tutustu sukelluksen saloihin Sukeltajaliitto Rullaluistelupisteessä lajien ja välineiden esittelyä Suomen Luisteluliitto Jumppavinkkejä jokaiselle liikkujalle Suomen Voimisteluliitto Svoli Lisätietoja risteilyohjelmasta LIKES, KKI-ohjelma, puh. (014) sähköposti: kunnonlaiva.html Tiedot hinnoista sekä matkavaraukset Suomen Matkatoimisto, puh , fax sähköposti: Järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin. 20

21 OHJELMA Atlantis Palace, kansi 7-8 PERJANTAI :00 Laiva lähtee Helsingistä Tervetuloa Kunnon laivalle Timo Haukilahti, puheenjohtaja, KKI-ohjelma Tallink Silja Oy:n tervehdys 17:20 SuomiMies seikkailee -kampanja Kaisa Saarentola, kenttäpäällikkö, KKI-ohjelma 17:30 Suomimiehen sudenkuopat Tommi Vasankari, Liikuntalääketieteen Instituutin johtaja, Vierumäki 18:15 Tursakkeen ylösnousemus Matti Mäkelä, kirjailija 19:00 Vireyttä vuorovaikutukseen Satu Linnamo, aivojumppaohjaaja 19:15- Kaikki on asenteesta kiinni 20:00 Esko Reinonpoika Alanko, hallituksen puheenjohtaja, MicroMedia Oy Iltaohjelma 21:00 Tanssimusiikkia laivan orkesterin tahdissa 22:30 Anza Mertaranta Allstars 24:00 Tähtiesiintyjä: Lauri Tähkä & Elonkerjuu 01:30 Laivan orkesteri LAUANTAI :15- Virtaa vuosiin Toimintaa ja tietoiskuja 16:45 Juontajana Sarianna Sipilä, tutkimusjohtaja, Suomen gerontologian tutkimuskeskus 17:00 Laiva lähtee Tukholmasta 17:00 Miten mies herätetään! Paula Kokkonen, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki 17:45 Antero Mertaranta 18:30 Heikki Hector Harma, lauluntekijä 19:15- Pää kuntoon 20:30 Pirkko Lahti, psykologi & Claes Andersson, psykiatri, kansanedustaja Iltaohjelma 21:00 Tanssimusiikkia laivan orkesterin tahdissa 22:30 Anza Mertaranta Allstars 24:00 Tähtiesiintyjä: Paula Koivuniemi 01:30 Laivan orkesteri Paula Koivuniemi Kuva: Boris Fagerström Heikki Hector Harma Esko Reinonpoika Alanko Claes Andersson Pirkko Lahti Matti Mäkelä Testejä, tietoa ja toimintaa Allergia- ja Astmaliitto Happi ja hipiä! Pef -arvojen ja ihon kosteusmittaus, ihon hoito liikunnan jälkeen Berner Matkustajakyselyn palautus ja yllätyslahja Casall Myynnissä jumppavaatteita sekä kotikuntoilu- ja hyvinvointituotteita, yritysesittely Etera Tutkitusti työkykyinen Finfood Proteiineista apua painonhallintaan Fysioline Uudet ryhmäliikuntavälineet ja laitteet, Reebok deck -tunti, AquaGymstick -tunti yhteistyössä Suomen Liikunnan ammattilaisten kanssa Hengitysliitto Heli Keuhkot pihalle! Houkuttelevia tarjouksia keuhkojen ulkoiluttamiseksi Terveysliikuntaa leikkipuistoissa koko perheelle Tietoa astmasta ja muista hengityssairauksista Ikäinstituutti Puristusvoiman mittaus Kansalais- ja työväenopistojen liitto SuomiMies kuntoilee ja kokkaa kansalaisopistoissa, tietoa kansalaisopistojen terveystavoitteisista ryhmistä ja kursseista Kuortaneen urheiluopisto Liikuttavan ihania elämyksiä LIKES Kehonkoostumusmittaus Polar Electro Finland Tuote-esittelyä Sanoma Magazines Finland Hyvä Terveys -lehti ja Miehen terveys -opas SLU-alueet SuomiMies seikkailee, Liikuttajatutkinto SOVELI Toiminnan esittelyä ja toiminnallinen alaraajojen testausmahdollisuus, myynnissä Liikunta sopii minulle -paidat Suomen Hiihtoliitto Kunnossa 12 kuukautta ja Terve mieli terveessä kehossa -kurssit, kokeile pomppukorkeuttasi kontaktimatolla Suomen Fysioterapeutit Alaraajojen testit Suomen Kuntoliikuntaliitto Lajisuunnistuksen maali, lajikoulutus, Liikuttajatutkinto yhteistyössä SLU-alueiden kanssa Suomen Latu Tule tutustumaan sauvakävely 10 vuotta -juhlanäyttelyyn ja osallistu tietokilpailuun, kerää uusia Läheltä liikkumaan -liikuntavinkkejä ja katsasta Pyöräilyvuoden tapahtumat, Sauvakävelyklinikka Suomen Liikunnan ammattilaiset AquaGymstick -tunti yhteistyössä Fysiolinen kanssa Suomen Osteoporoosiliitto Riskikartoitus ja osteoporoosin varhainen ennaltaehkäiseminen, luustotietousprojekti Luustoisen perhe Suomen Reumaliitto Keltaisen Nauhan Päivä Keltainen Nauha liikuttaa, Reumaliitto 60 vuotta, Tanssi tavallasi Suomen Selkäliitto Pitääkö pitosi piinapenkissä, tule testaamaan keskivartalosi hallinta Suomen Sydänliitto Pieni ottaa isosta mallia. Kaikessa Kundit kondikseen Mies 40+ Suomen Tule ry Kansalaisen kuntomitta, kokeiltavana erityisesti vähän liikkuville keski-ikäisille miehille suunnattu kuntomittaversio Suomen Voimisteluliitto Svoli Jumppavinkkejä jokaiselle liikkujalle Terveyden edistämisen keskus Päihdetyöteema Työterveyslaitos Koulutuspalvelut ja työhyvinvoinnin sekä työterveyden ja -turvallisuuden kirjat Vuokatin urheiluopisto Terveysliikuntaan liittyvät kurssit 21

22 Teksti MaRi MiETTiNEN Kuva KaTJa RaJaLa TuoRE KaTSauS KERToo: noin miljoona suomalaista ei liiku Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema tuore selvitys Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus esittelee suomalaisten terveysliikunnan määrää ja riittävyyttä 000-luvulla, terveysliikunnan kehittymistä viimeisten vuosikymmenien aikana sekä terveysliikunnan edistämistä valtionhallinnossa. ukk-insituutilta tilattu työ kokoaa yhteen Suomessa 0 vuoden aikana tehdyt terveysliikuntaa kuvaavat väestötutkimukset. Nykysuositusten mukaan aikuisten tulisi terveyden ylläpitämiseksi liikkua kohtalaisesti rasittavalla teholla vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä viikossa, mieluiten päivittäin. Tätä terveysliikuntasuositusta voidaan pitää kuntoliikuntasuosituksen vaihtoehtona. Terveyden kannalta saavutetaan paras hyöty yhdistämällä nämä kaksi suositusta: perus- tai arkiliikuntaa lähes joka päivä ja lisäksi muutaman kerran viikossa kuormittavampaa kuntoliikuntaa. Kouluikäisten olisi hyvä liikkua vähintään tunti joka päivä. Kaksi kolmasosaa aikuisista liikkuu riittävästi Suomalaisten liikkumisessa on nähtävissä mielenkiintoisia piirteitä. Aikuis- ten vapaa-ajan liikunta on yleistynyt, mutta samalla arki- ja työmatkaliikunta vähentynyt. Aikuisista prosenttia liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Naiset liikkuvat hieman miehiä enemmän. Vähiten liikkuvat vuotiaat miehet. Sosioekonomisen aseman ja koulutuksen mukaiset liikuntaerot näkyvät työikäisillä: toimihenkilöt ja hyvin koulutetut harrastavat muita enemmän kuntoliikuntaa, vähiten liikkuvat yrittäjät ja erityisesti maatalousyrittäjät. Alueelliset erot liikunnassa ovat pienet. Eläkeikäiset ovat muita aikuisia fyysisesti aktiivisempia noin 75 ikävuoteen saakka. Sen jälkeen naisten riittävä fyysinen aktiivisuus vähenee jyrkästi. Eläkeikäisten kävelyliikunnan ja myös muun liikunnan päivittäinen harrastaminen on hieman vähentynyt 10 vuoden aikana. Nuorten osalta on näkyvissä huolestuttavaa liikkumisen hiipumista. Nuorista vajaa puolet liikkuu riittävästi terveyden näkökulmasta ja erittäin vähän liikkuvia on jopa neljäsosa. Nuorten liikkuminen vähenee selvästi murrosiässä. Myönteistäkin kehitystä onneksi löytyy, sillä nuorten urheiluseuroissa harrastaminen on lisääntynyt viimeisen 30 vuoden aikana. Valtio lisännyt tukea terveysliikuntaan Valtio ohjaa ja tukee terveysliikuntaa informaatiolla, säädöksillä ja rahoituksella. Tärkeimmät valtionhallinnon terveysliikunnan edistäjät ovat opetusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö, joiden suorat vuosittaiset panostukset terveysliikuntaan ovat nousseet 1990-luvun alun noin 0,5 miljoonasta eurosta noin 7,5 miljoonaan euroon vuonna Tämän lisäksi terveysliikuntaa edistetään muun muassa liikuntapaikkojen kuten lähiliikuntapaikkojen, uimahallien ja liikuntareittien, rakentamisen rahoituksella. Katsauksen terveysliikunnan tilasta laativat ylitarkastaja Mari Miettinen sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä erikoistutkija olavi Paronen ja johtaja Mikael Fogelholm ukk-instituutista.

23 riittävästi terveytensä kannalta Terveysliikunnan edistäminen valtionhallinnossa on laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä, jossa opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi mukana ovat muun muassa liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö. Ministeriöiden ja muiden tahojen yhteistyön kehittämiseksi ja rahoituksen varmistamiseksi perustettiin vuonna 2002 terveyttä edistävän liikunnan (TELI-) neuvottelukunta sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Neuvottelukunta koordinoi valtakunnallista terveysliikuntatyötä valtioneuvoston periaatepäätöksen (2002) linjausten mukaisesti. Liikkumattomuus lisää menoja Liian vähäisen liikunnan arvioidaan aiheuttavan Suomessa miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Näistä yli puolet aiheutuu sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä. Loput ovat suoria terveydenhuolto- ja sosiaalimenoja. arkiliikunta kunniaan Kansallisessa terveysliikunnan edistämisessä keskeisinä tavoitteina ovat riittämättömästi liikkuvien aktivointi kaikissa ikäryhmissä sekä arkiympäristöjen kehittäminen liikkumiseen kannustavaksi. Erityistä huolta kannetaan lasten ja nuorten liikkumisen lisäksi ikäihmisten toimintakykyisyydestä. Kaikkien ikäryhmien kohdalla korostetaan arkiliikunnan merkitystä ja liikkumiseen houkuttelevien olosuhteiden luomista. Kunnissa tehtävä terveysliikunnan edistämistyö nähdään keskeisenä osana kokonaisuutta, samoin terveysliikunnan aseman vahvistaminen liikuntatieteellisessä tutkimustoiminnassa sekä sosiaalija terveysalan, kasvatusalan ja tekniikan alan (mm. kaavoitus, liikenne) ammatillisessa koulutuksessa. KKI-ohjelman kolmannen kauden tavoitteet linkittyvät luontevasti laajempaan kansalliseen terveysliikunnan edistämistyöhön erityisesti ikääntyneiden lihasvoiman lisäämisen ja olosuhdetyön tiimoilta. Ministeriöt ovat käynnistäneet toimia kaikilla periaatepäätöksen alueilla. Suurin osa hankkeista on rahoitettu yhteisrahoituksilla, mikä osaltaan kuvaa poikkihallinnollisen yhteistyön lisääntymistä. Laajaa kehittämistyötä on tehty muun muassa päiväkotien liikuntamahdollisuuksien lisäämisessä, koulupihojen kohentamisessa, koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan laajentamisessa, työyhteisöliikunnan lisäämisessä ja organisoidun perheliikunnan kehittämisessä. Työtä on tehty pitkäjänteisesti myös erityisryhmien liikuntamahdollisuuksien kohentamisessa, ohjatun terveysliikunnan laadun parantamisessa, liikuntaneuvonnan kehittämisessä ja lähiliikuntaympäristöjen kehittämisessä. KKI-ohjelma on luontevasti toiminut yhteistyötahona usealla rintamalla. Suurin yhteistyöhanke on RAY:n rahoittama, kansallinen Voimaa vanhuuteen -ohjelma, jolla lisätään iäkkäiden lihasvoimaa parantavaa liikkumista. TELi-neuvottelukunta valmistelee jatko-ohjelmaa Tuoreen katsauksen tietoja hyödynnetään muun muassa Kansallisen liikuntaohjelman (OPM) valmistelussa sekä terveysliikunnan jatko-ohjelman (STM) laadinnassa. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrän lisäämiseksi katsaus esittelee seuraavat kehittämisehdotukset: Vahvistetaan poikkihallinnollista yhteistyötä ja terveyden huomioon ottamista yhä laajemmin poliittisessa päätöksenteossa. Laaditaan uusi valtioneuvoston periaatepäätös terveysliikunnan edistämisestä. Lisätään terveysliikunnan tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Kehitetään päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, perusterveydenhuollossa ja iäkkäiden palvelutaloissa uusia toimintatapoja, joiden avulla saadaan lisättyä riittämättömästi liikkuvien päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Jatketaan etenkin kunnille suunnattavaa informaatio- ja resurssiohjausta liikkumiseen kannustavien lähiympäristöjen luomiseksi sekä liikunnan huomioon ottamiseksi kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Laaditaan kansallinen konsensus eriikäisten terveysliikuntasuosituksista. Kehitetään kansallinen seurantajärjestelmä, joka antaa tarkoituksenmukaisella toistotiheydellä tietoa terveyden kannalta riittävän liikunnan (sisältäen työmatka- ja asiointiliikunnan) määrästä ja terveyskunnosta kaiken ikäisillä. Valtakunnan tason terveysliikuntatoiminnan edistämisen jatko ja koordinointi on varmistettu sosiaali- ja terveysministeriössä, kun uusi kolmivuotinen terveysliikunnan neuvottelukunta asetettiin vuonna Neuvottelukunta jatkaa periaatepäätöksen toteutusta ja laatii myös jatko-ohjelmaa terveysliikunnan kehittämiseksi. i Lisätietoja ylitarkastaja Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö, artikkeli perustuu raporttiin Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 006. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 007:1. (www.stm.fi > Julkaisut > Selvityksiä-sarja > 007 > Tammikuu).

24 Teksti ja kuvat Liisamaria Kinnunen Laulua ja liikuntaa Virtaa vuosiin -kiertueella Ei kultainen nuoruus jää unholaan, vaan muistoissain jälleen sen luoksein saan Tutut ikivihreät sävelmät innostavat yhtymään lauluun. Paikalle saapuneiden ilmeistä heijastuu osallistumisen ilo, eikä yhteislauluun tarvitse houkutella mukaan. Laulujen sanat ovat hallussa ja laulaminen on mieleistä. Virtaa vuosiin -kiertue Oi niitä aikoja, laulaa Pirkko Mannola haitaristi Pekka Pentikäisen säestyksellä. Pirkko Mannola pitää itsensä pirteänä ja hyvässä kunnossa liikunnalla. vierailee palvelutaloissa ja -keskuksissa laulattamassa ja liikuttamassa tavoitteena ikääntyneiden toimintakyvyn edistäminen. Toinen toistaan tutummat kappaleet kajahtavat ilmoille laulavan näyttelijän Pirkko Mannolan vetämänä. Säestyksestä huolehtii haitaristi Pekka Pentikäinen. Laulun lomassa kansan suosikki muistelee värikkäitä vuosikymmeniään niin missinä, keikkalaulajana kuin näyttelijänäkin. Laulut ja muistot virittävät iloiseen ja vastaanottavaiseen tunnelmaan. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman Virtaa vuosiin -kiertue viestittää iäkkäiden toimintakyvyn edistämisen tärkeydestä. Tietoisku ravinnon ja liikunnan merkityksestä iäkkäille Ikääntyneiden fysioterapiaan erikoistunut sekä ikääntyneiden kuntoutus- ja liikuntapalvelujen kehittämistyössä mukana ollut fysioterapeutti Marja Laakso painottaa iäkkäiden ravintoa ja liikuntaa käsittelevässä tietoiskussa oikeanlaisen ravinnon merkitystä. Iäkkäiden ongelmana on usein se, että vuosien karttuessa ruokahalu vähenee ja ravinto muuttuu yksipuoliseksi. Myös elimistön kyky hyödyntää ruuan ravintoaineita heikkenee. Näistä seikoista johtuen monipuolisen ruokavalion merkitys vain kasvaa iän karttuessa, Laakso listaa tärkeitä ravintoasioita. Ravinnon lisäksi elimistö tarvitsee riittävästi nestettä. Päivittäin on hyvä juoda nestettä vähintään yksi litra. Monipuolisen ruokavalion ja säännöllisen syömisen lisäksi Marja Laakso korostaa lihasvoiman harjoittamista. Lihasvoimaharjoittelussa säännöllinen ja nousujohteinen harjoittelu on tehokkainta, mutta liikunnan tulee olla ennen kaikkea mieleistä. Ikä ei ole este lihasvoiman 24

25 harjoittamiselle. Jalkojen hyvä lihasvoima ja tasapainon hallinta ovat edellytyksiä turvalliselle liikkumiselle ja itsenäiselle selviytymiselle arjen tilanteissa. Kun jaloissa on riittävästi lihasvoimaa, niin on helpompi nousta seisomaan, kävellä ja pysyä pystyssä. 75+ Senioreiden tuolijumppaa laulaen Virtaa vuosiin -kiertueella osallistujat pääsevät harjoittamaan jalkavoimiaan ja koko kehon liikkuvuutta Marja Laakson ohjaamana juuri ilmestyneen 75+ Senioreiden tuolijumpan tahtiin. Kun liikkeelle on lähdetty laulaen, myös jumpatessa lauletaan. 75+ Senioreiden tuolijumppa on tehty iäkkäille, joiden kunto on heikentynyt. Jumppa soveltuu tosin myös parempikuntoisille, sillä jokainen tekee liikkeet oman kuntonsa mukaan. Jumpan tavoitteena on jalkojen lihasvoiman lisääminen ja koko kehon liikkuvuuden ylläpysyminen. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -sävelmän tahdissa Esteri Sinisalo, 84, jumppaa muiden mukana Espoon Viherlaakson palvelutalossa, jonne hän on tullut osallistumaan päiväkeskustoimintaan. Itsekseen jumppaan ryhtyminen vaatii sen, että mielentila ei saa olla masentunut. Joskus jumppaan kyllä itseksenikin, toteaa yksin kotonaan asuva ja rollaattoria apunaan liikkumisessa käyttävä Sinisalo. Esteri Sinisalo iloitsee käynneistään Viherlaakson päiväkeskustoiminnassa. Käynnit päiväkeskuksessa tuovat vaihtelua elämään. On mukava tavata toisia ikäisiään. Viherlaakson päiväkeskuksessa on toimintaa viitenä päivänä viikossa. Ohjelmassa on muun muassa kudontaa ja maalausta musiikin mukaan. Jokaiseen päiväkeskuskäyntiin sisältyy myös ohjattu, noin puolen tunnin mittainen jumppa. Ohjatulla toiminnalla tuetaan asiakkaan toimintakykyä sekä annetaan onnistumisen ja kokemisen elämyksiä, valaisee Viherlaakson palvelutalon johtaja Maritta Vanhapiha. Meille henkilökunnalle Virtaa vuosiin -tilaisuus toimi myös koulutustilaisuutena, Vanhapiha sanoo. 75+ Senioreiden tuolijumppa saa häneltä kiitosta siitä, että siinä kerrotaan aina, miksi jotakin liikettä tehdään. Jumpassa esitetään selkeät liikkeet jalkojen lihasvoiman harjoittamiseen, jotta seisomaan nouseminen, käveleminen ja pystyssä Fysioterapeutti Marja Laakson (oikealla) ohjaaman tuolijumpan alkuverryttelyssä verenkierto vilkastuu, lihakset lämpenevät ja hengitys tehostuu. Esteri Sinisalo (vasemmalla) jumppaa rollaattorinsa takana. pysyminen helpottuisivat. Jumpassa on myös hyviä liikkeitä lonkkanivelen liikkuvuuden harjoittamiseksi, joka taas mahdollistaa esimerkiksi sukkien ja kenkien laittamisen jalkaan, Vanhatalo havainnollistaa. Kiertueen tähtenä pirteä Pirkko Mannola Pirteä Pirkko Mannola huokuu energiaa Virtaa vuosiin -kiertueen tähtenä. Viihteen ammattilainen lähti kiertueelle mielellään mukaan. Oma äitini on yli 90-vuotias, joten seuraan läheltä vanhenemisen merkkejä, Mannola kertoo. Enhän ole enää nuori itsekään. Olen huomannut, kuinka tärkeää liikunnan harrastaminen on jaksamiselle ja koko kehon hyvinvoinnille. Kiertueella olen oppinut myös sen, että ei pidä hellittää. Säännöllisellä liikunnalla saa energiaa ja reipasta mieltä päivään. i Virtaa vuosiin -kiertue vierailee kevään 2007 aikana parissakymmenessä palvelutalossa ja -keskuksessa laulattamassa ja liikuttamassa palvelutalojen asukkaita sekä päiväkävijöitä. Kiertue jatkuu syksyllä Riistavuoren vanhustenkeskuksen tapahtumassa Helsingissä jumppasi yli sata osallistujaa Jätkän lauantai -laulun tahtiin. 25

26 Teksti SaTu ÅKERBLoM ympäristö LiiKuTTaa ikääntyneiden liikkumista ja kunnon ylläpitoa hankaloittavat tai estävät iän mukanaan tuomat toimintarajoitteet erityisesti silloin, jos ympäristössä on esteitä tai se ei ole turvallinen. ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi vaaditaan ajattelutavan muutosta vanhustenkeskusten, vanhainkotien, palvelutalojen ja muiden ikääntyneiden asumisyksiköiden toiminnassa ja tilojen suunnittelussa. Palvelutaloista ja muista ikääntyneiden ihmisten asumisyksiköistä tulee olla esteettömät jalankulkureitit tai julkisten kulkuvälineiden käyttömahdollisuudet alueen erilaisiin palveluihin. Etäisyydet ja kulkureittien esteettömyys ratkaisevat, pystyykö ikääntynyt hoitamaan ostos- ja muut asiointimatkat itsenäisesti liikkuen vai tarvitaanko saattajaa. Kuva ira VERMa 6 Teknillisen korkeakoulun Soterainstituutissa on tutkittu ikääntyneiden liikkumista ja liikunnan harrastamista tukevien ulko- ja sisätilojen suunnitteluvaatimuksia ja iäkkäille soveltuvien liikuntamuotojen tilatarpeita. Vaatimuksia on tarkasteltu iän mukanaan tuomien erilaisten toimintakyvyn rajoitteiden, apuvälineiden käytön ja avustamisen näkökulmista. Tutkimustulokset on kirjattu opetusministeriön sarjassa keväällä 2007 ilmestyvään opaskirjaan Iäkkäiden ihmisten arki- ja terveysliikunnan tilat (työnimi). Opas on tarkoitettu suunnittelijoille, rakentajille, poliittisille päättäjille sekä kaikille ikääntyneiden liikkumisolosuhteiden edistämisestä kiinnostuneille. Liikkumisen ja liikunnan ympäristöjä tarkastellaan oppaassa kolmella tasolla: 1) taajamat, 2) korttelit ja pihat sekä 3) sisätilat. Kehittämällä ympäristöjen esteettömyyttä kaikilla näillä tasoilla voidaan turvata liikkumisen pe-

27 >> Millaiset olosuhteet edistävät ikääntyneiden liikkumista ja liikuntaa? Tulossa kirjauutuus: iäkkäiden ihmisten arki- ja terveysliikunnan tilat (työnimi) Kuva VuoKKo LEHMuSPuiSTo Kuntopiste muistuttaa päivittäisestä liikunnan tarpeesta. Kuntopiste voi olla käytävään liittyvä pieni tila, jossa iäkkäät voivat tehdä yksinkertaisia harjoituksia lyhyessä ajassa ohimennen ilman erityisiä valmisteluja tai päätöstä harjoittelusta. Vuokko Lehmuspuisto ja Satu Åkerblom: iäkkäiden ihmisten arki- ja terveysliikunnan tilat (työnimi). ilmestyy opetusministeriön oppaita-sarjassa keväällä 007. Rakennustieto oy, Helsinki. opas on kirjoitettu Vuokko Lehmuspuiston keräämän tutkimusaineiston pohjalta. Tutkimus tehtiin Teknillisessä korkeakoulussa, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutissa, Soterassa. rusedellytykset niillekin, joiden liikkumiskyky on huomattavasti heikentynyt. Oppaassa on esitetty palvelutalojen ja muiden asumisyksiköiden lähiympäristön suunnittelua varten malli, jonka avulla voidaan analysoida toimintaympäristöjä ja löytää niiden kehittämishaasteita. ulkoiluympäristöjä yksinkertaisin keinoin Pihan kulkureiteistä tulisi muodostaa mitattuja lenkkejä, joita ikääntyneet voivat kuntonsa mukaan kiertää. On tärkeää, että ikääntyneet voivat laskea päivittäisen liikkumisen määrän tavoitteellisesti. Pihan esteettömien reittien varrella tai oleskelualueiden lähellä voi olla kuntoilupisteitä, joissa on mah- 7

28 >> dollista harrastaa itsenäistä tai ohjattua kuntoharjoittelua. Kävelyteiden ja puistopolkujen esteettömyyteen, toimivuuteen ja kunnossapitoon kaikkina vuodenaikoina on panostettava. Myös taajamapuistoissa voi reittien varrella olla kuntoilupisteitä, joissa on yksinkertaisia ikääntyneidenkin kuntoiluun soveltuvia välineitä. Tavoitteena tulisi aina olla se, että kaupalliset, kulttuuri- ja terveyspalvelut sekä puistomaiset ympäristöt ovat iäkkäiden asukkaiden helposti saavutettavissa. Katettuja reittejä, liikkumismahdollisuuksia sisätiloissa Suomessa liikkumisolosuhteet vaihtelevat huomattavasti vuodenajasta riippuen. Vaatimukset ulkoliikunnan toteuttamiseen korostuvat talviaikana. Sisätiloissa liikkumisen ja kuntoilun mahdollisuuksiin tulee panostaa, koska sateiset ja kylmät säät sekä huonot keliolosuhteet rajoittavat ikääntyneiden säännöllistä ulkoilua. Korttelin sisällä voi rakennusten välisten kulkureittien ja ulkoterassien kattamisen ja mahdollisesti myös lasittamisen avulla lisätä ikääntyneiden ulkona liikkumisen mahdollisuuksia. Puolilämpimien tilojen hyödyntäminen esimerkiksi dementoituneiden henkilöiden asumisyksiköissä mahdollistaa ulkoilun turvallisesti. Jokainen huonetila on potentiaalinen liikuntatila Merkittävä osa ikääntyneiden kuntoa ylläpitävästä liikunnasta syntyy arkipäivän toimien suorittamisesta. Vanhainkotien, palvelutalojen ja palvelukeskus- [ ympäristö liikuttaa ] Kuva LiiSaMaRia KiNNuNEN omatoimisuuden säilyttäminen on tärkeä tavoite sekä ikäihmisten elämän laadun että sosiaali- ja terveyspalveluiden optimaalisen käytön kannalta. Suursuonpuiston vanhusten kuntopolku Helsingissä on palkittu esimerkillisenä ikääntyneiden terveysliikuntaa edistävänä olosuhderatkaisuna. ten yhteistiloja voidaan käyttää sekä yksilölliseen arkiliikuntaan että ohjattujen ryhmien liikuntaan. Tällaisia tiloja ovat käytävät, portaat, aulat, oleskelu- ja ruokailutilat. Suomessa ei ole erityisiä määräyksiä tai ohjeita vanhainkotien ja palvelutalojen sisäliikuntatilojen suunnittelua varten. Oppaassa kuvataan vaatimuksia kuntoutumista tukeville ja kuntoa ylläpitäville tilaratkaisuille. Varsinaiset liikunnan harrastamisen tilat on jaoteltu oppaassa seuraavasti: kuntopiste, kuntokulma, liikuntasali, kuntosali sekä vesiliikuntatila. Esteettömyydellä laatuympäristöjä Suuri osa ikääntyneiden asumiskohteista on rakennettu aikana, jolloin esteettömyys ei ollut suunnittelun keskeinen vaatimus. Vanhusten asuintaloihin saattoi muuttaa toimintakykyisiä ja aktiivisia eläkkeelle siirtyneitä ihmisiä. Vanhainkotien, palvelutalojen tai terveydenhuollon rakennuksien suunnittelulähtökohtina ei ole aikaisemmin ollut erityisesti ikääntyneiden liikkumisen ja liikunnan harjoittamisen vaatimukset. Peruskorjauksenkin yhteydessä voidaan parantaa asuinrakennusten ja piha-alueiden esteettömyyttä, niin että ne tukevat ikääntyneiden terveysliikunnan ja kuntoilun toteuttamismahdollisuuksia. Tulevaisuudessa ikääntyneille tarkoitetuissa palveluasumisyksiköissä, ryhmäkodeissa ja palvelutaloissa asuu enenevässä määrin yhä huonokuntoisempia ja paljon apua tarvitsevia henkilöitä. Niiden asuin- ja lähiympäristöistä tulisi pyrkiä kehittämään arki- ja terveysliikunnan laatuympäristöjä. i Maakuntaretket kutsuvat jälleen syyskuussa 007 kaikkia retkeilystä kiinnostuneita Suomen luontoon. Maakuntaretkitempauksen lisäksi retkiä järjestetään myös muina ajankohtina. Lisätietoja retkistä:

29 Vuoden 2007 KKI-katselmus Mielenliikettä Mikkelissä Teksti JENNi LiNTuLa Ja KaiSa RÄSÄNEN Kuvat Miia MaLVELa Emeritusprofessori Eino Heikkinen puhui onnistuvasta vanhenemisesta. KKi-katselmus järjestettiin Mikkelissä. Katselmuksen ikääntymiseen ja mielen hyvinvointiin liittyvät teemat houkuttelivat paikalle 16 osallistujaa. Mikkelin teatteri tarjosi tapahtumalle hienot puitteet. Kohti onnistuvaa vanhenemista Katselmuksessa oli tarjolla painavaa asiaa ikääntymisestä. Gerontologian emeritusprofessori Eino Heikkinen Jyväskylän yliopistosta kuvaili kuulijoille kolme onnistuvan vanhenemisen kannalta olennaista tekijää. Näistä ensimmäinen on sairauksien ja toiminnanvajauksien ehkäisy. Sairauksia voidaan ehkäistä vielä vanhallakin iällä, Heikkinen painotti, toiminnanvajauksia voivat sairauksien lisäksi olla esimerkiksi riittämätön sosiaalinen tuki tai fyysisen ympäristön aiheuttamat esteet. Toinen avaintekijä on hyvän fyysisen >> 9

30 >> Mikkelin kaupungin liikuntasihteeri pirkko Rönkkö ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n järjestösihteeri Erkki partanen palkittiin terveysliikunnan eteen tehdystä työstä. itse marsalkka Mannerheim kunnioitti Katselmuksen iltajuhlaa läsnäolollaan. ja kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitäminen: fyysisesti aktiivinen elämäntapa lisää terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia. Liikunnallisesti passiivisten ihmisten aktivoimiseksi ei Heikkisen mukaan ole kuitenkaan tarpeeksi tehokkaita keinoja. Kolmas onnistuvan vanhenemisen peruspilareista painottaa aktiivista elämänotetta: Hyvä sosiaalis-taloudellinen asema, toimiva sosiaalinen verkosto ja aktiivinen harrastustoiminta liittyvät keskimääräistä pidempään elinaikaan ja parempaan terveyteen. Heikkisen mukaan onnistuva vanheneminen on realistinen tavoite, mutta toistaiseksi mahdollinen vain harvoille. Onnistuvan vanhenemisen käsitteeseen ja toteuttamiseen sisältyy eriarvoisuuden siemen. Vaarana on, että hyväosaiset pystyvät muita paremmin käyttämään hyväkseen sitä tukevia palveluita. Heillä on myös muita enemmän voimavaroja omaehtoiseen, onnistuvaa vanhenemista tukevaan elämäntapaan. Sairilan Miesvoimistelijat hauskuttivat yleisöä ihmispolkupyörällään. 0

31 Tulevaisuuden haasteena onkin mahdollistaa onnistuva vanheneminen siten, että ikääntyvät ihmiset voivat aktiivisesti ilman syrjintää osallistua yhteiskunnan toimintaan ja ylläpitää itsenäistä, laadultaan hyvää elämää. aivot pitävät liikunnasta Dosentti Nina Forss puhui Mikkelin katselmuksen ensimmäisenä päivänä liikunnan merkityksestä aivoille: Liikunta aktivoi aivoja ja edesauttaa hermoston toimintaa. Liikunnalla on myös hyödyllinen vaikutus moniin aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöihin, kuten verenpaineeseen, kolesteroliin ja verensokeriin. Aivojen toiminta kuitenkin muuttuu, jos niitä ei käytetä. Myös krooninen kipu voi muovata tuntoaivokuorta, jolloin sen tehtävä kivun paikantamisessa ja selvittämisessä vääristyy. Forss kertoi nykyaikaisen aivokuvantamisen osoittavan, että aivoja voidaan onneksi opettaa uudelleen mielikuvaharjoittelun avulla. Esimerkiksi pelkästään ajattelemalla kävelyä saadaan aktivoitua se aivokuoren alue, joka aktivoituu ihmisen kävellessä. Kuntoutuksessa voidaan aktivoida mielikuvaharjoittelulla liikkuessa aktivoituvaa aivojen osaa ennen varsinaista fyysistä kuntoutusta ja tehostaa näin parantumista. Koskaan ei siis ole liian myöhäistä kääntää kelloa aivot oppivat ja kehittyvät läpi elämän! i Pomo voittaa alaisensa leuanvedossa. Pekkaniska oy:n toimitusjohtaja pekka niska kertoi Katselmuksessa yrityksensä kuntobonusjärjestelmästä. yritys kannustaa työntekijöitään terveisiin elämäntapoihin palkitsemalla heitä taloudellisesti muun muassa tupakoimattomuudesta ja lenkkeilystä. Bonusjärjestelmän ansiosta sairauspoissaolot ovat yrityksessä alle prosentin. Bonuksia saa myös, jos onnistuu voittamaan toimitusjohtajan leuanvedossa tähän tosin on harva pystynyt. neurologian erikoislääkäri nina Forssin vinkkejä aivojen hyväksi: 1. Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät kuriin. 2. Mielikuvaharjoittelulla aivot aktivoituvat. 3. Akuutin kivun hoidolla vältät kroonisen kivun. 4. Älylliset haasteet kehittävät aivoja läpi elämän. 5. Älä jää petiin henkiset ja fyysiset virikkeet pitävät aivotoiminnot kunnossa! 1

32 K U N N O S S A KAIKEN IKÄÄ K A T S E L M U S KOKKOLASSA Juha Sorri Juha Sorri Juha Sorri KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ KATSELMUS KOKKOLASALISSA Ilmoittautumiset mennessä: Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Mannerheiminaukio KOKKOLA p. (06) s-posti: Majoitus: Osanottajille varattu majoituspaikkoja: Sokos Hotel Kaarlesta p. (06) Lisätietoja: Seminaari: KePLi ry Petri Harsunen p Talvilajikokeilut: Kokkolan liikuntapalvelut Carita Laitala p Kumppanien yhteystiedot: Kokkolan kaupunki: Keski-Pohjanmaan liitto: KKI-ohjelma: TERVETULOA KOKKOLAAN! Layout: Fristyle. 32 KESKI-POHJANMAA Keski-Pohjanmaa.NYT M A H D O L L I S U U K S I E N M A A K U N T A

33 Mitä kuuluu Maaritille ja Jukalle tänään? Aluksi Piiraisten liikunta oli pitkälti sauvakävelyä ja jumppaa kotona jättipallolla ja gymstickillä. Kunnon kasvaessa ruokahalukin kasvaa, joten viime syksynä he ryhtyivät käymään salilla. Käymme salilla Bodypumpissa 3 4 kertaa viikossa ja Cyclingissa kerran viikossa. Silloin tällöin käymme myös venyttelytunneilla, ettei lihashuolto jäisi liian vähälle, Maarit kertoo. Kun aikataulut ja etenkin Jukan ulkomaan matkat painoivat päälle, päättivät Piiraiset ostaa kotiin crosstrainer-laitteen. Laite osoittautui erinomaiseksi etenkin kovilla pakkasilla, kun ei oikein ulkoilemaankaan tarjennut mennä. Televisiota katsellessa menee laitteella polkiessa helposti minuuttia, Piiraiset toteavat. Erityisen hyvää on ollut lihasvoiman kasvaminen. Maarit kertoo, että häneltä ovat löytyneet hauislihakset ja Jukankin lihakset ovat kasvaneet. Ruokailun kanssa elämä on kulkeutunut uomiinsa. Kasvikset ovat löytäneet pysyvän paikkansa Piiraisten ruokavaliossa ja säännölliset ateriarytmit ovat säilyneet. Paino on pysynyt suurin piirtein samoissa lukemisessa eikä jojoilua ole päässyt tapahtumaan. Tähtäämme kuitenkin kovasti lisätavoitteisiin. Toivottavasti loppukesästä olemme painon kanssa tavoitteessamme. Mutta koska homma etenee hitaasti, niin mitään paineita ei painonpudotuksesta ole. Pääasia on, että elämänmuutos ei stressaa ja voimme elää normaalia elämää, Maarit ja Jukka iloitsevat. i Piiraisten kuulumisia Teksti Kaisa Holopainen Kuva Juha Sorri Maarit ja Jukka Piirainen aloittivat kilot pois -taipaleensa syksyllä Takana oli useita laihdutusyrityksiä, mutta paino oli aina kivunnut takaisin entisiin lukemiinsa ja ylikin. Tällä kertaa ei ollut kuitenkaan kyse kuurista, vaan elämäntapamuutoksesta. Pariskunnan tukena oli ravitsemuksen ja liikunnan asiantuntijoita. Vajaassa vuodessa putosi yhteensä 30 kiloa rennosti ja hyvällä fiiliksellä. Piiraisten tarinaa voi seurata Kilot pois! -dvd:ltä, jossa on dokumentti pariskunnan elämäntapamuutoksesta. DVD:llä on myös ravinto-osio, jossa opastetaan oikeaoppiseen syömiseen ja valintoihin ruokakaupassa. Liikuntaosiossa puolestaan annetaan ohjeita liikunnan aloittamiseen ja lisäämiseen sekä lihaskuntoharjoitteluun. Kilot pois! -dvd:n voi tilata 19,90 euron hintaan LIKES-tutkimuskeskuksesta: Ravitsemusasiantuntija ja tutkija Patrik Borgin (UKK-instituutti) uusi Rentoa painonhallintaa -kirja sisältää käytännönläheisiä, vankkaan tutkimusnäyttöön perustuvia oppeja painonhallinnasta. Elävä todiste rennosta painonhallinnasta on kirjan esimerkkipariskunta Maarit ja Jukka Piirainen, jotka ovat päässeet Borgin ohjeita noudattamalla hyviin tuloksiin. Rentoa painonhallintaa -kirja on tilattavissa 38 euron hintaan osoitteesta: 33

34 [ virikkeitä vertaisohjaajille ] Suunnittelu anne KETTuLa Kuvat JuHa SoRRi Tuntiohjelmia iäkkäiden LiiKuNTaaN KKi-ohjelman Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja on kasvanut Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan -oppaalla. opas on suunniteltu käytännön työvälineeksi iäkkäiden liikuntaryhmien vertaisohjaajille. oppaassa on kolme erilaista tuntikokonaisuutta, jotka voi toteuttaa joko sisätiloissa tai ulkona. Välineinä ohjelmissa ovat sanomalehtirulla, huivit tai kravatit sekä painomansetit. Kaikki ohjelmat sisältävät tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioharjoitukset sekä loppuvenyttelyn. Tällä aukeamalla on maistiaisia materiaaliuutuudesta. Tee liikkeitä 6 kertaa, tee sarjoja Näpsäytä sanomalehtirulla selän takana oikealla kädellä vasempaan nilkkaan. Vaihda sanomalehtirulla vatsan edessä oikeasta kädestä vasempaan ja näpsäytä selän takana oikeaan nilkkaan. 2. Seiso parisi kanssa vastakkain. Kyykisty ja anna parillesi sanomalehtirulla vasemmalla kädellä ja ota oikealla vastaan parisi antama sanomalehtirulla. ojentaudu seisomaan, samalla sanomalehtirulla vaihtuu selän takana oikeasta kädestä vasempaan. Toista kyykkyliikettä parisi kanssa samassa rytmissä. 4

35 tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan -oppaaseen liittyviä vertaisohjaajille suunnattuja koulutuksia järjestetään syksystä 007 alkaen. Koulutuksissa opetellaan kaikkien oppaassa olevien liikkeiden oikeat suoritustavat sekä niiden ohjaaminen. Lisätietoja anne Kettula, puh , 4. asetu parisi kanssa selät vastakkain. aseta kädet kyynärpäistä käsikynkkään. Toinen pari pyöristää yläselkää eteenpäin, samalla toisen parin rintalihakset venyvät. Huomioi parisi tuntemukset! Pieni selän pyöristys riittää, kipua ei pitäisi tuntua. 3. Lähtöasentona on koukkuselinmakuu lattialla. ojenna vasen jalka suoraksi kattoa kohti. Nosta päätäsi ja kopauta kaksi kertaa oikeassa kädessä olevalla sanomalehtirullalla vasemman jalan nilkan ulkosyrjää. Laske jalkapohja alustalle ja vaihda samalla sanomalehtirulla vasempaan käteen. Toista ojennus ja kaksi kopautusta oikean jalan nilkan ulkosyrjään. Tee venytykset rauhallisesti noin 0 laskien. Toista venytys kertaa. 5. Venytä etureittä parin avustuksella. ota tuki seinästä tai puusta.

36 Hyvää oloa casallilta hierontarulla on mainio apuväline väsyneiden ja kipeytyneiden lihasten kotihoitoon. casall-hierontarullan avulla voidaan hieroa niskaa, selkää, käsiä ja jalkoja. Rullaa on helppo käyttää myös omatoimisesti asettamalla se lattialle selän alle ja liikuttamalla sitä oman kehon avulla, jolloin hartiat ja selkälihakset rentoutuvat. Hierontarullan avulla kehon pintaverenkierto tehostuu ja lihasjännitys helpottaa. KKI-ohjelma ja Casall ovat solmineet yhteistyösopimuksen vuodelle Casallin liikuntavaatteet ovat esillä KKI-ohjelman uusissa materiaaleissa, kuten Virikkeitä vertaisohjaajille -sarjan kuntopiirioppaassa sekä vuoden 2007 aikana uudistuvassa työikäisten kuntokalenterissa. Vaatteiden lisäksi Casallin valikoimiin kuuluu myös erilaisia liikuntavälineitä sekä kehon huoltamiseen tarkoitettuja tuotteita. Kun työn luonne on muuttunut yksipuolisemmaksi ja samanaikaisesti liikunta monesti vähentynyt, kärsivät istumatyötä tekevät entistä enemmän niska-, hartia- ja selkävaivoista. Kyseisiä vaivoja ennaltaehkäiseviä apuvälineitä ovat esimerkiksi hierontapallo, hierontarulla ja tasapainotyyny. Tasapainotyyny on erinomainen apuväline istumatyötä tekeville ja autoilijoille: tyynyn voi sujauttaa selän taakse tukemaan selän luonnollista notkoa, jolloin ryhti paranee ja istuja joutuu käyttämään selkä- ja vatsalihaksiaan. Tyynyn päällä istuminen tai keinuminen vilkastuttaa pintaverenkiertoa ja samalla vahvistaa vatsa- ja selkälihaksia. Perinteiseen tapaan tasapainotyynyä voi käyttää seisomalla yhdellä tai kahdella jalalla sen päällä, jolloin tyynyn nystyrät hierovat ja rentouttavat jalkapohjan lihaksia. Tyyny soveltuu hyvin vaikkapa koko perheen käyttöön. Lisätietoja Tarja Kahma, casall Finland oy, 6

37 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Matti Sutela, Puh , fax. (05) Kotipolku 2, Imatra Etelä-Savon Liikunta ry Liisa Haikonen, Puh , fax. (015) Ristiinantie 1, Mikkeli Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Merja Palkama, Puh. (09) , fax. (09) Olympiastadion, Eteläkaarre, Helsinki Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Harri Appelroth, Puh , fax Sarvijaakonkatu 32, Tampere Kainuun Liikunta ry Liisa Paavola, Puh. (08) , fax. (08) Teemu Takalo, Puh. (08) Kauppakatu 21, Kajaani Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Satu Räisänen, Puh. (06) , fax. (06) Mannerheiminaukio 7, Kokkola Keski-Suomen Liikunta ry Anne Soini, Puh. (014) , fax. (014) Rautpohjankatu 10, Jyväskylä Kymenlaakson Liikunta ry Tommi Lehtinen, Puh , fax. (05) Ilmarinkuja 3, Kouvola Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto Jukka Läärä, Puh. (02) , fax. (02) Yliopistonkatu 31, Turku Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto Janne Hopeakangas, Puh , fax. (02) Liisankatu 11, PL 34, Pori Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Antero Kangas, Puh. (06) , fax. (06) Keskuskatu 6, 3. krs., Seinäjoki Pohjois-Karjalan Liikunta ry Risto Laukkanen, Puh. (013) , fax. (013) Rantakatu 35, Joensuu Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Ilkka Kurttila, Puh , fax. (08) Sammonkatu 6, Oulu Pohjois-Savon Liikunta ry Tanja Luostarinen, Puh. (017) , fax. (017) Hanna Tuhkanen, Puh. (017) Haapaniemenkatu 10 A, Kuopio Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mai-Brit Salo, Puh. (03) , fax. (03) Urheilukeskus, Lahti Lapin Liikunta ry, Rovaniemen toimisto Arto Piuva, Puh , fax. (016) Valtakatu 19, 3. krs., Rovaniemi 37

38 KKI-materiaalit 38 Kampanjamateriaalit 1. KKI-yleisesite ilmainen - sisältää taloudellisen tuen hakuohjeet 2. KKI-kuntokortti ilmainen - yhden vuoden seurantakortti 3. Juliste ilmainen - Usein ulkona / Ofta ute I form för livet, 43 x 63 cm - SuomiMies seikkailee, 43 x 63 cm 4. Kuntokalenteri työikäisille (Painos loppu. Uudistettu painos julkaistaan elokuussa 2007.) ilmainen - sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa; starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle - vinkkejä tauko- ja perheliikuntaan, aivojumppaan sekä arjessa jaksamiseen 5. Kuntokalenteri 60+ ilmainen - sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman - vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen 6. Tartu tilaisuuteen -kalenteri ilmainen - sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin - ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi - myös ruotsinkielisenä Julkaisut ja oppaat 7. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti ilmainen - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta 8. Suuntana hyvinvointi mitkä ovat liikunnan mahdollisuudet 13 - Tutkimustietoa liikunnan merkityksestä elämänkaaren eri vaiheissa - 46 sivua, kuvitettu 9. Reseptillä liikkeelle Liikkumisreseptin arviointi 10 - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi - 50 sivua, kuvitettu 10. Lisää liikkujia! Ideoita menestyvistä KKI-hankkeista 10 - kirja esittelee erilaisia KKI-hankkeita sekä pohtii menestyneiden hankkeiden tunnuspiirteitä - 50 sivua, kuvitettu 11. Terveysliikunnan asema kunnissa 7 - selvitys terveyttä edistävän liikunnan esiintymisestä eri viranomaisten toiminnoissa - terveysliikunnan edistämisestä hyvin huolehtivan kunnan tunnusmerkit - 43 sivua 12. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu perusteita ja käytännön ohjeita 12 - käytännön työväline ikääntyneiden liikunta- ja kuntosaliharjoittelua ohjaaville henkilöille - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät - 41 sivua, kuvitettu 13. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 - käytännön työväline kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille - virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun - ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan - 32 sivua, kuvitettu KKI-kuntokortti Katso Kampanjamateriaalit, numero 2. Kuntopiiriopas Katso Julkaisut ja oppaat, numero 17. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM Katso Videot, DVD:t ja CD:t, numero 26. Juliste Katso Kampanjamateriaalit, numero 3. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan Katso Julkaisut ja oppaat, numero 18.

39 KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla. 14. Venyttelyn liikekuvasto 10 - kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille, liikkujille - opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla - valmiita venyttelyohjelmia - 40 sivua, kuvitettu 15. Liikunta sopii kaikille soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 - perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen - 32 sivua, kuvitettu 16. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 - vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa - lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet - 28 sivua, kuvitettu 17. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 - seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet - 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista - 28 sivua 18. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 - kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn - välineinä sanomalehtirulla, huivit ja kravatit sekä painomansetit - selkeät kuvalliset liikeohjeet - 44 sivua Videot, DVD:t ja CD:t 19. Taiteillen tasapainoa voimaillen virkeyttä 1 -DVD 12 - kotiharjoitteluohjelma ikääntyneille (sisältää kaksi vastuskuminauhaa) - kesto 38 minuuttia 20. Taiteillen tasapainoa voimaillen virkeyttä 2 -DVD 12 - kotiharjoitteluohjelma ikääntyneille (sisältää kaksi vastuskuminauhaa) - kesto 40 minuuttia 21. Virkisty vedessä monipuolinen vesiliikuntaharjoittelu -VHS 16 - vesijuoksun suoritustekniikka, lihaskuntoharjoittelu syvässä ja matalassa vedessä, venyttely matalassa vedessä, uintitekniikka, erilaiset välineet vesiliikunnassa - kesto 60 minuuttia 22. Ympäristö liikuttaa 3 -DVD 10 - syksyllä 2005 TV2:n Kotimaan viikossa esitetty Ympäristö liikuttaa -sarja - esittelee terveysliikunnan olosuhteita eri puolilla Suomea 23. Ympäristö liikuttaa -DVD 10 - syksyllä 2004 TV2:n Kotimaan viikossa esitetty Ympäristö liikuttaa -sarja 24. Ympäristö liikuttaa -video 7-8-osainen kooste syksyllä 2003 TV2:n Kotimaan viikossa esitetystä Ympäristö liikuttaa -sarjasta 25. Ympäristö liikuttaa -sarja DVD 15 - vuosina 2003, 2004 ja 2005 TV2:n Kotimaan viikossa esitetyt Ympäristö liikuttaa -sarjan jaksot 26. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 - tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksistsa, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista - mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi 27. Kilot pois! -DVD 19,90 - Maarit ja Jukka Piiraisen elämäntapamuutos, TV-dokumentti - tietoa painonhallinnasta, liikunnasta ja ravinnosta Senioreiden tuolijumppa sekä Seniorijumppa istuen ja seisten -DVD 18 - DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 minuuttia, voimisteluosuus 19 min. - DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 minuuttia, voimisteluosuus 27 minuuttia - fysioterapeuttien laatimat ohjeet - molemmat ohjelmat saatavina myös VHS-kasetilla, 9 euroa kappale 75+ Senioreiden tuolijumppa ja 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten tarjoavat fysioterapeuttien laatimat jumppaohjeet fyysisen toimintakyvyn harjoittamiseksi. DVD Senioreiden tuolijumppa. Tavoitteena on jalkojen lhasvoiman parantuminen ja koko kehon liikkuvuuden ylläpitäminen. Harjoittelua voi tehostaa laittamalla nilkkoihin 1-2 kilon tarrapainot. Kesto 23 minuuttia, voimisteluosuus noin 19 minuuttia. DVD Seniorijumppa istuen ja seisten. Tavoitteena on jalkojen lihasvoiman parantuminen sekä tasapainon kehittyminen. Kesto 30 minuuttia, voimisteluosuus noin 27 minuuttia. Harjoittelussa tarvitaan selkänojallinen tuoli sekä virkistäytymiseen lasillinen raikasta vettä. Lisäksi Seniorijumpassa istuen ja seisten tarvitaan muutamissa liikkeissä vastuskuminauha. Ohjelmat saatavilla myös VHS-kasetteina. Tilaukset LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8a Jyväskylä sähköposti: Tilaukset voi tehdä myös internetin kautta osoitteessa Tilaaja maksaa aina toimituskulut. 39

40 Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta KKI-toimisto LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8a JYVÄSKYLÄ Faksi (014) KKI-johtoryhmä Puheenjohtaja Timo Haukilahti, opetusministeriö Jäsenet Rainer Anttila, Suomen Liikunta ja Urheilu Mikael Fogelholm, UKK-instituutti Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Tapani Melkas, sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry Tita Ström, Suomen Reumaliitto ry Antti Uutela, Kansanterveyslaitos Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Ilkka Vuori, asiantuntija ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen Puhelin (014) Matkapuhelin kenttäpäällikkö Kaisa Saarentola Samuli Rantasentie 6, KEURUU Matkapuhelin projektisihteeri Elina Holm Puhelin (014) tapahtumakoordinaattori Kaisa Holopainen Puhelin (014) tiedottaja Kaisa Räsänen Puhelin SuomiMies seikkailee -kampanjan tiedotussihteeri Jenni Lintula Puhelin materiaalitilaukset toimistosihteeri Ulla Hakanen KKI-ohjelma Internetissä: maksatukset ja tiliselvitykset taloudenhoitaja Vappu Kiiski Puhelin (014) tuottaja Liisamaria Kinnunen Heikkiläntie 7, HELSINKI Matkapuhelin Kipinät-lehden 1/2007 ja aikaisemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata maksutta LIKES-tutkimuskeskuksesta. Tilaaja maksaa toimituskulut.

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kuntotestauspäivät 20.-21.3.2013, UKK-instituutti, Tampere Testauspäällikkö Jarmo Heiskanen, LIKES-tutkimuskeskus Taustaa SuomiMiehenseikkailuille Pirkanmaalaisesta

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Voimaa verkostoista - tullaan tutuiksi. ohjelmakoordinaattori Pirjo Kalmari Ikäinstituutti/ Voimaa vanhuuteen -ohjelma 14.2.2012

Voimaa verkostoista - tullaan tutuiksi. ohjelmakoordinaattori Pirjo Kalmari Ikäinstituutti/ Voimaa vanhuuteen -ohjelma 14.2.2012 Voimaa verkostoista - tullaan tutuiksi ohjelmakoordinaattori Pirjo Kalmari Ikäinstituutti/ Voimaa vanhuuteen -ohjelma 14.2.2012 Mukana verkostoitumassa 2011 joulukuussa ohjelmaan valittujen kuntien edustajat

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Terveyttä edistävä Vapaaehtoistyötä arvostava TNV:n arvot ja visio Ihmisläheinen ja positiivinen Luotettava ja osaava VANTAAN KAUPUNKI/ LIIKUNTAPALVELUT JÄSENET OHJAAJAT Valo,

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille Hyvinvointiohjelma yritysten ikääntymässä oleville työntekijöille (yli 50 v.) käsittää painotuksiltaan moniulotteisen kokonaisuuden

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan. Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015

Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan. Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015 Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015 6.11.2015 Al Ikäinstituutin motto: Elämänvoimaa vanhuuteen elämänvoimaa vanhuudesta Päämäärä on edistää hyvää

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmasta toiminnaksi 26.5.2015 Hengitä ja hengästy - liikuntahanke (2014-2106) Janne Haarala, liikunnan suunnittelija, Hengitysliitto

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SAVONLINNASSA

TYÖHYVINVOINTIA SAVONLINNASSA PAREMPIIN HETKIIN. TYÖHYVINVOINTIA SAVONLINNASSA Kyyhkylän Savonlinnan toimipiste tarjoaa kokonaisvaltaisia työhyvinvointipalveluita Saimaan upeissa maisemissa, Best Western Spahotel Casinon toisessa kerroksessa.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin merkitys. Taustaa 26.8.2014. Urheilugaala 2011 Suomen taustavaikuttaja

Hyvinvoinnin merkitys. Taustaa 26.8.2014. Urheilugaala 2011 Suomen taustavaikuttaja Hyvinvoinnin merkitys Taustaa Matti Heikkilä Liikunnan erityisasiantuntija LO 69-71 (Vierumäki) KVT 80 82 (Jyväskylän yliopisto ja Vierumäki) Tmi Sykettä Elämään ja StressinMurtajat Yritysten hyvinvointivalmennus

Lisätiedot

Kipinä- hyvinvoin+valmennus

Kipinä- hyvinvoin+valmennus Kipinä- hyvinvoin+valmennus John Deere, Joensuu / 28.9, 8.10 MOBRA FINLAND OY Terveyden ja toimintakyvyn valmennustalo MitaBavia, tuloksellisia ja rehellisiä työhyvinvoine- palveluja yrityksille, joille

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI Kaupunginhallitus 97 27.02.2012 TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI 783/012/2011 KH 97 Valtuustoaloite 12.12.2011: Yksi hyvä vaihtoehto ikäihmisten liikunnalle on

Lisätiedot

Harrasteliikunta. Jukka Läärä kehittämispäällikkö LiikU

Harrasteliikunta. Jukka Läärä kehittämispäällikkö LiikU Harrasteliikunta Jukka Läärä kehittämispäällikkö LiikU Miten tähän on tultu? Liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa Liikkumattomuussairauksien lääkekustannukset 2,63 MRD Kemiönsaaressa n. 3,1 miljoonaa Välilliset

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

SYYSKAUDEN OHJELMA 2012 Ryhmät alkavat maanantaina 3.9 ja päättyvät viikolla 50/51. Kertoja on 15

SYYSKAUDEN OHJELMA 2012 Ryhmät alkavat maanantaina 3.9 ja päättyvät viikolla 50/51. Kertoja on 15 KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen SYYSKAUDEN OHJELMA

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot