Katsaus vapaisiin nuotinnusohjelmiin
|
|
- Katriina Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus vapaisiin nuotinnusohjelmiin Kirjallinen työ Kevät 2008 Antti Kaihola Esittävän säveltaiteen koulutusohjelma Sibelius-Akatemia
2 SIBELIUS-AKATEMIA Tiivistelmä Työn nimi Sivumäärä Katsaus vapaisiin nuotinnusohjelmiin 50 Tekijä(t) Lukukausi Antti Kaihola Kevät 2008 Koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Esittävän säveltaiteen koulutusohjelma piano Osasto Pianomusiikin osasto Tiivistelmä Kirjallinen työ Kirjallisen työni tavoitteena on kartoittaa saatavilla olevat musiikin nuotintamiseen tarkoitetut vapaat tietokoneohjelmat, valita käyttökelpoisimmat ja tehdä niistä vertaileva arvio. Aiheen taustoittamiseksi tutustutan lukijan vapaiden ohjelmien käsitteeseen, selvennän tietokoneavusteisen nuotintamisen erityispiirteitä nuotinnusohjelman laatimisen näkökulmasta sekä esittelen valtavirrasta poikkeavien nuotinnusohjelmien käyttöä. Olen etsinyt ja ladannut vapaita nuotinnusohjelmia Internet-sivuilta, sillä Internet on niiden pääasiallinen levitysja tiedotuskanava. Olen asentanut ohjelmat ja tutustunut niihin käytännön nuotinnustöiden avulla. Ohjelmointiprojektien taustoja ja suunnitelmia olen selvittänyt ohjelmien dokumentaation, Internet-keskusteluarkistojen sekä kehittäjille lähetetyn sähköpostikyselyn avulla. Lisäksi olen käyttänyt musiikkiteknologiaan, ohjelmointiin ja vapaisiin ohjelmiin liittyviä kirjoja, artikkeleita ja valikoituja Internet-lähteitä. Vapaiden nuotinnusohjelmien tarjonta on monipuolistunut nopeasti, ja niitä laativien projektien tavoitteet ja kohderyhmät ovat kirjavia. Tavalliselle muusikolle tai musiikinopettajalle tämänhetkiset vapaat nuotinnusohjelmat sopivat pääasiallisiksi nuotinnustyökaluiksi vain, jos hänellä on runsaasti kiinnostusta ja aikaa niiden opettelemiseen. Vapaat nuotinnusohjelmat kuitenkin kehittyvät nopeasti, ja jos haluaa osallistua niiden kehittämiseen, tarjolla on useita mielenkiintoisia projekteja. Hakusanat nuottikirjoitus, transponointi, julkaisujärjestelmät, avoin lähdekoodi, vapaat ohjelmistot Muita tietoja 1
3 Sisältö 1 Johdanto Nuotinnusohjelmien historiasta Vapaat ohjelmistot Vapaat nuotinnusohjelmat Terminologiaa Rajaus Arviointimenetelmät 7 2 Musiikin kuvauskielet Kuvauskielet siirrettävyyden esteenä ja apuna Ihmisille ja koneille tarkoitetut kuvauskielet ABC-kuvauskieli ja abcm2ps-kaiverrusohjelma Bachin C-duuri-invention nuotintaminen ABC-kielellä Schumannin lied ABC-kuvauskielellä ABC:n puutteita Arvio ABC-kuvauskielestä ja abcm2ps-ohjelmasta LilyPond: kuvauskieli ja nuotinkaiverrusohjelma Johdatus LilyPond-kuvauskieleen esimerkkien avulla LilyPondin edistyneempiä ominaisuuksia: Schumann-esimerkki Aputyökaluja LilyPond-kuvauskielen kirjoittamiseen Arvio LilyPond-ohjelmasta ABC:n ja LilyPondin käyttötarkoituksesta MusiXTeX, PMX ja M-Tx MusicXML ja siirrettävyyden lupaus 26 3 Nuotinkirjoitusohjelmat MuseScore MuseScoren koekäyttö Muunnokset MuseScoresta eri tiedostomuotoihin MuseScoren puutteita Arvio MuseScore-nuotinnusohjelmasta NoteEdit Canorus NtEd NtEd:in ominaisuuksia 32 2
4 3.4.2 NtEd:in tavoitteet NtEd:in koekäyttö NtEd:in käyttöliittymän ongelmat Muita havaittuja NtEd:in puutteita NtEd ja yhteisö Arvio NtEd-nuotinnusohjelmasta Rosegarden Rosegardenin koekäyttö Muunnokset Rosegarden-ohjelmasta muihin muotoihin Arvio Rosegarden-musiikkiohjelman nuotinnusosiosta GNU Denemo GNU Denemon koekäyttö GNU Denemon puutteita Arvio GNU Denemo-nuotinkirjoitusohjelmasta 41 4 Pohdinta 43 Lähdeluettelo 44 3
5 1 Johdanto 1.1 Nuotinnusohjelmien historiasta Tietokoneavusteisen nuotintamisen historia alkoi Yhdysvalloissa 1960-luvun alussa. Columbia Universityssä luotiin tietokoneella suoritettavaa nuottien muokkaamista ja tulostamista varten suunniteltu musiikin kuvauskieli DARMS. 1 Nuotit kirjoitettiin kirjaimista, numeroista ja muista symboleista koostuvalla koodilla, jonka tietokone tulkitsi fotonitulostimelle. Illinois n yliopistossa puolestaan rakennettiin v ILLIAC I -tietokoneella ja Musicwriter-kirjoituskoneella toimiva nuotinnusjärjestelmä, joka pystyi tulostamaan korkealaatuisia yksiäänisiä partituureja. 2 Graafista nuotinkirjoitusta kehiteltiin 1960-luvulla ainakin Yhdysvalloissa Bell-yhtiön laboratoriossa (1965), 3 Kanadassa National Research Council n laboratoriossa sekä Harvardin yliopistossa. 4 Varhaiset nuotinnusohjelmat syntyivät siis poikkeuksetta tutkimusprojekteissa, ja luvulla parhaat ohjelmat olivat jo käyttökelpoisia käytännön nuotinnustarpeisiin. Vuonna 1977 tuli markkinoille ensimmäinen kaupallinen nuotinnustietokone Musicomp, 5 jota mm. Warner-yhtiö käytti julkaisutoiminnassaan. 6 Kuluttajien saataville nuotinnusohjelmat tulivat 1980-luvulla, kun henkilökohtaiset tietokoneet yleistyivät. Tämän hetken tunnetuimmista kaupallisista ohjelmista Finale 7 on julkaistu ensi kertaa vuonna 1988 ja Sibelius Ne ovat saatavina Windows- ja Macintosh-tietokoneille hintaan. 1.2 Vapaat ohjelmistot Vapailla ohjelmistoilla (tai: avoimen lähdekoodin ohjelmilla) tarkoitetaan tietokoneohjelmia, joiden suunnittelu ja ohjelmointi tapahtuvat avoimena prosessina, johon kuka tahansa voi tutustua ja osallistua. Ohjelman lähdekoodi on vapaasti saatavissa ja sitä voi muo- 1 [Brinkman89] DARMS on yhä käytössä HymnQuest-ohjelmassa, jolla voi tehdä melodiaan perustuvia hakuja DARMS-kuvauskielellä koodattuun virsitietokantaan. [Stanley01] 2 [Carter89] Lejaren Hiller käytti ILLIAC I:tä säveltäessään Illiac Suiten, joka on maailman ensimmäisiä tietokoneen avulla sävellettyjä teoksia. [Bohn04] 3 [Williams05] 4 [Roads96] 5 [Reyna08] 6 [Rizov06] 7 < 8 < 9 Sibeliuksen varhaiset versiot toimivat Acorn Archimedes -tietokoneilla 4
6 kata haluamallaan tavalla tai käyttää osana muita projekteja. Vapaita ohjelmia saa paitsi kopioida ilmaiseksi myös myydä maksua vastaan Vapaat nuotinnusohjelmat Vapaat ohjelmistot ovat vakiinnuttaneet asemansa keskeisissä palvelin- ja toimistotehtävissä. 11 Erikoissovelluksissa, joihin nuotinnusohjelmatkin kuuluvat, vapaita vaihtoehtoja on vähemmän. Syinä lienevät sekä käyttäjäkunnan pienuus että vapaiden musiikkisovellusten kehittäjien keskittyminen audio- ja MIDI-sovelluksiin nuotinnuksen sijasta. 12 Vapaiden palvelin- ja toimisto-ohjelmien soveltuminen yrityskäyttöön houkuttelee niiden kehitystyöhön mukaan suuria yrityksiä resursseineen, mitä etua vapailla nuotinnusohjelmilla ei ole toistaiseksi ollut. Nuotinnusohjelman ohjelmoijalta vaaditaan syvällistä nuottikirjoituksen periaatteiden ymmärtämistä, kykyä hallita vaativa ohjelmarakenne sekä taitoa suunnitella hyvä käyttöliittymä. Hyvä nuotinnusohjelma on laaja ja monimutkainen jo siksi, että sen täytyy osata käsitellä nuotinnuksen erikoistapauksia kuten tiettyjen soittimien ja musiikkityylien notaatiota. 13 Vaatimukset ovat jossain määrin samankaltaisia kuin tekstinkäsittely- tai kuvankäsittelyohjelman laatimisessa. Näihin tarkoituksiin sopivat vapaat ohjemat 14 osoittavat, että avoimen lähdekoodin toimintatavoilla on mahdollista saada aikaan laadukkaita tietokoneohjelmia. Vapaat nuotinnusohjelmat ovat pitkälti samassa tilanteessa kuin taitto-ohjelmat: suuret kaupalliset toimijat ovat vakiinnuttaneet asemansa erittäin monipuolisilla tuotteilla, ja laadukkaan ohjelmiston kehittäminen vaatii paljon resursseja. Vuosi 2008 saattaa kuitenkin olla taitekohta vapaiden nuotinnusohjelmien kehityksessä. Useita lupaavia projekteja on ilmaantunut, ja vanhemmat ohjelmat ovat kehittyneet merkittävästi. 10 [Ingo05] 11 Esim. GNU/Linux (käyttöjärjestelmä), Apache (web-palvelin) ja OpenOffice (toimisto-ohjelmisto) ovat laajalti tunnettuja. 12 [Schweer07] Otaksun tämän johtuvan kevyen musiikin tekijöiden suuremmasta tarpeesta audio- ja MIDIkuin nuotinnussovelluksille. 13 [Schweer07] 14 OpenOffice-toimisto-ohjelmisto sisältää tekstinkäsittelyohjelman, The GIMP on vapaa kuvankäsittelyohjelma ja Inkscape vektorigrafiikkaohjelma 5
7 1.4 Terminologiaa Käytän tässä kirjoituksessa yksinkertaisuuden vuoksi stemmoista, partituureista ja ylipäätään mistä tahansa nuotinnetusta musiikkikokonaisuudesta nimitystä partituuri. Musiikin kuvauskielellä tarkoitetaan sääntöjä, joita seuraamalla nuotti-informaatiota voidaan koodata merkkimuotoon ja purkaa merkkimuodosta takaisin partituuriksi. 15 Merkit voivat olla selväkielisiä nuottien ja esitysmerkintöjen nimiä tai konemuotoisia ohjauskoodeja. Tämän kirjoituksen käsittelemät kuvauskielet ovat erityisesti notaatiosovellusten kuvauskieliä erotukseksi audio- ja analyysisovellusten kuvauskielistä. 16 Käytän nimitystä nuotinkirjoitusohjelma (engl. Scorewriter, Music Notation Software) tietokoneohjelmista, joiden avulla kirjoitetaan nuotteja. Kirjoittaminen voi tapahtua joko graafisesti, musiikin kuvauskielellä tai näiden yhdistelmänä. Syöttölaitteena voi olla tietokoneen näppäimistö, hiiri, MIDI-koskettimisto ja/tai muu MIDI-laite. Graafisessa nuotinkirjoitusohjelmassa (ks. esim. kuva 14, s. 28) lopullista partituuria esittävää kuvaa muokataan suoraan ruudulla, kun taas symbolisissa nuotinkirjoitusohjelmissa käyttäjä käsittelee partituurin representaatiota, joka on koodattu musiikin kuvauskielellä. Jotkin nuotinkirjoitusohjelmat ovat graafisen ja symbolisen syöttötavan hybridejä: nuotteja syötetään kirjoittamalla musiikin kuvauskieltä, mutta lopputuloksen saa helposti näkyviin kirjoittamisen aikana (ks. kuva 12, s. 24). Nuotinkaiverrusohjelmalla (engl. Music Engraving Software) tarkoitan sovellusta, joka tuottaa musiikin kuvauskielen perusteella visuaalisen partituurin. Esimerkiksi seuraavanlainen kuvitteellista kuvauskieltä oleva partituuri voitaisiin syöttää nuotinkaiverrusohjelmaan: clef:g 4/4 c d e f g2 g2 Kaiverruksen tuloksena syntyisi tämä nuottiesimerkki: 4 15 [Putilin05] 16 [Selfridge97] 6
8 Nuotinkaiverrusohjelmalle syötetään siis musiikin kuvauskieltä sisältävä tiedosto, ja tuloksena on tuloste tai tulostusvalmis tiedosto (yleensä PostScript tai PDF). Nuotinkirjoitus- ja -kaiverrusohjelmista käytän yhteistä nimitystä nuotinnusohjelma. Suositut kaupalliset nuotinnusohjelmat sisältävät sekä graafisen nuotinkirjoitusohjelman että nuotinkaiverrusohjelman. Sen sijaan useat vapaat nuotinkirjoitusohjelmat tuottavat tiedostoja, jotka voi sitten tulostaa nuotinkaiverrusohjelmalla. Periaate on yleinen vapaissa ohjelmissa: käytetään hyväksi jo olemassa olevia ohjelmia sen sijaan, että yritettäisiin ohjelmoida samat toiminnot itse uudelleen. 1.5 Rajaus Olen löytänyt yli 20 projektia, 17 joiden päämääränä on vapaan nuotinnusohjelman laatiminen. Tässä kirjoituksessa käsiteltävää joukkoa oli tarpeen rajata, ja valitsin kriteereiksi seuraavat vaatimukset: projekti on edennyt viimeisten kolmen vuoden aikana ohjelmakoodi noudattaa jotakin OSI:n hyväksymää lisenssiä ohjelma on asennettavissa ja toimii ainakin yhdessä yleisimmistä nyky- GNU/Linux-distribuutioista ohjelman asentaminen ja kokeilu onnistuvat kohtuullisella vaivalla 1.6 Arviointimenetelmät Arvioitaviksi olen valinnut sellaiset ohjelmien keskeiset toiminnot, joita tyypillisesti tarvitaan opetuskäytössä, stemmojen transponoinnissa sekä teoria- ja sävellysharjoitusten nuotintamisessa. Erityisesti olen keskittynyt länsimaiseen musiikkinotaatioon (engl. CMN, Common Music Notation) ja rajannut pois ei-traditionaalisen notaation. En myöskään arvioi ohjelmien kykyä käyttää MIDI-laitteita nuottien syöttämiseen tai soittaa syötettyä partituuria äänisynteesin avulla. Asenin ohjelmat Ubuntu käyttöjärjestelmään, 18 koska se on eniten käytettyjä vapaita työpöytäympäristöjä. Tutustuin ohjelmiin nuotintamalla ensin kaksi ensimmäistä tah- 17 Canorus, NtEd, NoteEdit, Muse, MuseScore, LilyPond, abc2ps, abcm2ps, GNU Denemo, Philip s Music Writer, Rosegarden, Audimus, gcomposer, LilyPondTool, abcmtex, jaabc2ps, jcabc2ps, iabc, Gscore, BarFly, Brahms, Nutation, MuX2d, JComposer 18 < 7
9 tia J. S. Bachin Inventiosta no. 1 C-duuri, BWV 772. Kysymyksessä on pianostemma, jossa kumpikin viivasto on yksiääninen eikä sisällä etumerkkejä, monimutkaisia rytmejä tai esitysmerkintöjä. Tämän yksinkertaisen tehtävän avulla pyrin saamaan nopeasti tuntuman nuotinnusohjelmaan ja karsimaan heikot ohjelmat pois vertailusta. Ohjelmien kykyjen rajoja kokeilin nuotintamalla kullakin valitulla ohjelmalla 6 tahtia Robert Schumannin laulusta Die Blume der Ergebung, op. 83 no. 2. Valitsemassani jaksossa esiintyy pienessä tilassa useita nuotinnusohjelmalle haastavia piirteitä: polyfonia artikulaatiomerkki viivastolta toiselle jatkuva palkitettu sävelkuvio viivastojen toiselle ulottuva kaari tahtiviivan yli sidottu sointu trioli ja duoli päällekkäin dynaamisia merkkejä (kirjaimin ja kiiloin) laulun sanoja, joista löytyy myös ASCII-merkistöön kuulumaton ü-kirjain kohotahti Parhaiten tehtävästä selviytyneillä ohjelmilla muokkasin partituurin vielä mahdollisimman samanlaiseen muotoon ja kokoon kuin Edition Petersin originaali. 19 Arvioin niiden eroja sitten silmämääräisesti sekä pyysin kollegojen kommentteja paljastamatta heille mistä mikäkin paperituloste on peräisin. Partituurien siirrettävyyttä kokeilin tallentamalla ja lataamalla partituureja MusicXMLmuodossa kaikkien muotoa tukevien ohjelmien välillä. Näin syntyi käsitys yhtäältä siitä, millä tarkkuudella MusicXML pystyy partituurit esittämään ja toisaalta siitä, kuinka tarkasti testatut ohjelmat tätä muotoa pystyvät kirjoittamaan ja lukemaan. Valittujen ohjelmien taustatietoja kartoitin niiden dokumentaatiosta ja Internet-lähteistä sekä lähettämällä kehittäjille sähköpostikyselyn. Kyselyssä pyydettiin tarkistamaan ja täydentämään keräämiäni tietoja, jotka koskevat projektin historiaa, suunnitelmia, käyttötarkoitusta ja kohderyhmää, kehitystyöhön osallistujia, vahvuuksia ja heikkouksia, käyttäjäkuntaa sekä joitakin teknisiä yksityiskohtia. Kyselyyn vastasi ainoastaan NtEdohjelmaa kehittävä Jörg Anders. 19 Schumann: Lieder III, s. 8. EP 2385a. ISMN M
10 Keskustelin myös tamperelaisen Heikki Juneksen kanssa, joka on osallistunut sekä Rosegardenin että LilyPondin kehitystyöhön. Häneltä sain tietoja näistä projekteista kehittäjän näkökulmasta. Ohjelmia kehittävien projektien ja niiden käyttäjä- ja kehittäjäyhteisön aktiivisuutta arvioin laskemalla projektien postituslistoille huhtikuussa 2008 kirjoitettujen viestien lukumäärän. 2 Musiikin kuvauskielet Vapaiden nuotinnusohjelmien joukossa erilliset nuotinkaiverrusohjelmat ovat keskeisessä asemassa. Käytetty musiikin kuvauskieli on olennainen osa nuotinkaiverrusohjelmaa, joten on syytä tarkastella tiedostomuotoja ja niissä käytettyjä musiikin kuvauskieliä tarkemmin. Kuvauskielellä tarkoitetaan määrämuotoista rakenteisen tiedon esitystapaa. Nuottikirjoitus on olennaisilta osiltaan rakenteista tietoa, koska tietyt säännöt määrittelevät, mitkä ovat käytettävät symbolit ja niiden väliset suhteet. Määrämuotoisuus taas liittyy tiedon koneelliseen tulkittavuuteen. Koska tietokoneet käsittelevät tietoa luku- tai merkkijonoina, musiikkikin esitetään koneen muistissa sarjana merkkejä. 2.1 Kuvauskielet siirrettävyyden esteenä ja apuna Kaupalliset nuotinkirjoitusohjelmat tallentavat partituurin yleensä valmistajan itse määrittelemällä musiikin kuvauskielellä. 20 Periaatteessa se merkitsee, että yhdellä ohjelmalla nuotinnettua ja tallennettua partituuria ei voi avata toisen valmistajan ohjelmassa. Käytännössä valmistajat ovat käyttäjien tarpeesta lisänneet ohjelmiinsa mahdollisuuden viedä ja/tai tuoda partituureja muiden ohjelmien käyttämässä muodossa. Kilpailevan valmistajan tiedostomuodon tukeminen on kuitenkin vaikeaa, jos se ei perustu mihinkään standardiin. Varsinkin, jos tiedostomuodon suunnitellut yritys ei ole halukas antamaan siihen liittyvää dokumentaatiota, on vaikeaa taata, että kaikki tiedostot muuntuvat 20 Yleisimpiä valmistajakohtaisia tiedostomuotoja ovat Finalen MUS- ja ETF-muodot, Sibeliuksen SIB sekä Encoren ENC. 9
11 virheettömästi. Onkin tyypillistä, että partituurien siirto ohjelmien välillä toimii epäluotettavasti, vain osittain tai ei ollenkaan. Siirrettävyysongelmien ratkaisemiseksi on pyritty luomaan yhteisesti sovittuja tiedostomuotoja. 21 Nuotti-informaation siirtämiseen kehitetyistä muodoista käytetyin on MusicXML, joka on syrjäyttämässä aiemmin yleisimmin käytetyn NIFF-muodon. Vapaiden ohjelmien ohjelmakoodin avoimuus ja niiden käyttämien tallennusmuotojen avoimuus liittyvät läheisesti toisiinsa. Vapaat ohjelmat käyttävät tiedostomuotoja, joita saa käyttää vapaasti ilman lisenssimaksuja missä tahansa tietokoneohjelmassa. Usein tiedostomuotojen dokumentointi on myös kattavaa ja sen saa vapaasti Internetistä. 2.2 Ihmisille ja koneille tarkoitetut kuvauskielet Musiikin kuvauskielet voi jakaa karkeasti kahteen luokkaan: 1) ihmisen ja 2) koneen kirjoittamiksi ja lukemiksi tarkoitetut kuvauskielet. Koneen kirjoittamia ja lukemia kuvauskieliä käytetään tyypillisesti graafisten nuotinkirjoitusohjelmien tallennusmuodossa tai partituurien siirtomuotona eri ohjelmien välillä. Jos tällaisessa muodossa tallennetun sävellyksen avaa tekstinmuokkaimessa, se näyttää joko käsittämättömältä merkkisekamelskalta tai työläästi tulkittavalta symbolikieleltä. Kaikkien tässä kirjoituksessa esiteltyjen nuotinkirjoitusohjelmien omat tiedostomuodot käyttävät koneelle tarkoitettuja musiikin kuvauskieliä. Jäljempänä esitellyt ABC- ja LilyPond-kuvauskielet sen sijaan on tarkoitettu ihmisen kirjoitettaviksi. Niitä käytetään partituurin syöttämiseen tekstimuodossa nuotinkaiverrusohjelmille sen sijaan että se piirrettäisiin ruudulla näkyvälle viivastolle. Kuvauskielisessä työtavassa nuotintaja määrittelee tekstinä kaiken sen informaation, jonka perusteella nuotinkaiverrusohjelma piirtää partituurin. Kaiverrusvaiheessa ohjelma voi tehdä älykkäitä nuottien asetteluun liittyviä ratkaisuja, kun yksittäisten nuottien ja symbolien täsmällistä kohdistusta ei ole etukäteen määrätty. Koska vapailla nuotinnusohjelmilla saa tällä hetkellä aikaan monimutkaisia partituureja parhaiten ABC- tai LilyPond-kuvauskielellä, esittelen niitä kahden esimerkin avulla poi- 21 Toimisto-ohjelmien siirtokelpoisia tiedostomuotoja ovat mm. RTF (teksti), CSV (laskentataulukko) ja PNG (kuva). 10
12 mimalla niistä nuotinkaiverruksen yksityiskohtia tarkasteluun. Tutustuminen nuotinkaiverrusohjelman toimintaan näin mikrotasolla auttaa ymmärtämään nuotinnusohjelmien toimintaperiaatetta ja hahmottamaan tehtävän monimutkaisuutta. 2.3 ABC-kuvauskieli ja abcm2ps-kaiverrusohjelma ABC on alunperin Chris Walshaw n vuonna 1991 laatima musiikin kuvauskieli yksiäänisten sävelmien kirjoittamista varten. 22 Anglosaksisissa maissa se on muodostunut de facto-standardiksi irlantilaisten ja walesilaisten kansansävelmien kirjoittamiseen ja jakamiseen Internetissä. 23 ABC on tiivis, yksinkertainen ja helposti opittava tapa kirjoittaa nuotteja teksti- ja numerosymbolein. Suuren suosion seurauksena monet käyttäjät alkoivat kaivata siltä monipuolisempia ominaisuuksia kuten polyfoniaa ja usean viivaston systeemejä. Monet ABCtiedostoja nuoteiksi kääntävät nuotinkaiverrusohjelmat lisäävätkin standardiin omia laajennuksiaan. Myös itse standardista on kehitetty uutta 2.0-versiota, mutta viimeisin luonnos on vuodelta Laajimmin käytetty ja parhaiten länsimaisen taidemusiikin nuotintamiseen sopiva ABCtiedostoja kääntävä nuotinkaiverrusohjelma on Jef Moinen tekemä abcm2ps, 24 abcm2ps tukee polyfoniaa, usean viivaston systeemejä, laulun sanoja viivaston alla, kaarien suunnan säätämistä, mikrointervalleja sekä useita muita ABC:n laajennuksia Bachin C-duuri-invention nuotintaminen ABC-kielellä Kuvassa 1 on J. S. Bachin C-duuri-invention kaksi ensimmäistä tahtia kirjoitettuna ABCmuodossa ja kuvassa 2 abcm2ps:n kaivertama lopputulos. Riveillä 1 5 määritellään partituurin järjestysnumero, teoksen nimi ja säveltäjä, tahtilaji ja sävellaji. Riveillä 6 7 lukitaan rivin pituudeksi kaksi tahtia ja luodaan omat viivastot äänille no. 1 ja 2. Riveillä 8 10 on ylemmän ja alemman viivaston nuotit. Pieni z-kirjain tarkoittaa taukoa ja kirjaimet A G nuottien nimiä. 25 Yksiviivainen oktaavi 22 [Walshaw07] Walshaw liftaili Euroopassa huilu mukanaan ja kirjoitti tuntemiensa sävelmien alkutahdit muistinsa tueksi paperille ABC-muodossa, koska ei tuolloin osannut nuotteja. 23 [Gonzato07] 24 < abcm2ps pohjautuu Michael Methfesselin abc2ps:ään < de/~msm/>. 25 B tulkitaan angloamerikkalaisen nimeämiskäytännön mukaan 11
13 1 X: 1 2 T: Inventio 3 C: J. S. Bach 4 M: C 5 K: C 6 %%barsperstaff 2 7 %%staves {1 2} 8 V:1 9 z/c/d/e/ F/D/E/C/ GcBc 10 d/g/a/b/ c/a/b/g/ dgfg 11 V:2 12 z4 z/c,/d,/e,/ F,/D,/E,/C,/ 13 G,G,, z2 z/g,/a,/b,/ C/A,/B,/G,/ Kuva 1: C-duuri-inventio, t. 1 2 laajennetussa ABC-muodossa Inventio J. S. Bach Kuva 2: C-duuri-inventio, t. 1 2 abcm2ps:n kaivertamana merkitään isoilla kirjaimilla ja kaksiviivainen pienillä. Pilkku laskee ja heittomerkki nostaa säveltä oktaavilla, ja tahtiviiva merkitään pystyviivalla ( ). Ellei muutoin merkitä, nuotin aika-arvo on kahdeksasosa. 26 Kuudestoistaosat merkitään kauttaviivalla nuotin nimen perässä ja pidemmät nuotit luvulla, joka osoittaa keston kahdeksasosina. Palkeilla yhdistettävät nuotit kirjoitetaan yhteen, ja välilyönneillä erotetuille nuoteille tulee palkin sijasta lippu Schumannin lied ABC-kuvauskielellä Schumannin laulu Die Blume der Ergebung on kuvissa 3 5 kirjoitettu ABC-muodossa ja kaiverrettu abcm2ps:llä. Käyn seuraavassa läpi joitakin ABC:n merkintätapoja, jotka eivät esiintyneet Bach-esimerkissä. Kuvan 3 rivillä 7 määritellään moniäänisen satsin äänet ja niiden sijoittuminen kolmelle eri viivastolle sekä pianoviivastojen yhdistäminen aaltosulkeella. Pianon yläviivastolle olen käytännön syistä lisännyt varsinaisten nuottiäänien lisäksi crescendot, diminuendot 26 Tahtilajeissa, joissa tahdin pituus on vähemmän kuin 3/4, oletusaika-arvo on kuudestoistaosa. Sen voi myös määrätä itse L:-käskyllä. 12
14 1 X: 1 2 T: Die Blume der Ergebung 3 C: Robert Schumann 4 M: 3/4 5 K: A 6 %%barsperstaff 3 7 %%staves sopr {(cres yla1 yla2 dyna) (ala1 ala2)} 8 %%deco fp 6 pf fp 9 V: sopr dyn=up 10 V: cres dyn=up 11 V: yla1 merge clef=treble 12 V: yla2 merge clef=treble 13 V: dyna dyn=down merge 14 V: ala1 clef=bass 15 V: ala2 merge clef=bass 16 % 17 [V: sopr] 18 z2 19!accent!f2 B B c d 20 w: hin ü- ber mich im 21 d2 c2 z!p!=c 22 w: Win- de, so 23 B2 > B2 e ^c 24 w: werd ich dir mich 25 B2 F z z2 26 w: nei- gen, 27!<(!B2 B!<)!B (3(!>(!fe)!>)!c 28 w: spre- chend: ich bin_ dein 29 c2 B2 30 w: ei- gen. Kuva 3: Schumann: Die Blume der Ergebung, katkelma, laajennetussa ABC-muodossa, rivit 1 30 ja muut dynaamiset merkit kahteen erilliseen ääneen. Yhdellä prosenttimerkillä alkavat kommenttirivit ovat tässä erottamassa tahteja ja muistuttamassa alkavan tahdin sanoista. Riveillä 8 15 määritellään abcm2ps:stä puuttuva dynaaminen merkintä fp 27 sekä luetellään moniäänisen partituurin äänten asetukset: kummalla puolen viivastoa dynaamiset merkit ovat, mitä avainta käytetään ja mitkä kaikki äänet liitetään samalle viivastolle. Olen kirjoittanut koko laulustemman sanoineen riveillä Jokaisella rivillä on yksi tahti ja rivin alla laulun sanat w:-rivillä. Nuotteihin liitetään symboleja kirjoittamalla ne nuotin eteen: Cis on c^, palautettu c =c, crescendon alku ja loppu!<(! ja!>)! sekä trioli (3. Rivillä 23 on pisteellisen rytmin lyhennysmerkintä: > -merkki pidentää edeltävää ja lyhentää seuraavaa nuottia puolella. Kuvassa 4 riviltä 32 alkaa pianostemman määrittely siten, että kaikki äänet on kirjoitet- 27 Erilaisia esitysmerkintöjä on siis periaatteessa mahdollista luoda itse, jos tuntee abcm2ps:n toimintaperiaatteen. 13
15 31 % 32 [V: cres] x2 33 [V: yla1] ([fdb]2-34 [V: yla2] x2 35 [V: dyna]!fp!x2 36 [V: ala1] x2 37 [V: ala2] [FDB,G,]2-38 % hin über mich im 39 [V: cres] x6 40 [V: yla1] [fdb]/d/b/f/) (D/F/B/d/) (D/=E/B/d/) 41 [V: yla2] x6 42 [V: dyna] x6 43 [V: ala1] x2 B,4 44 [V: ala2] [FDB,G,]2 (A,2 G,2) 45 % Winde, so 46 [V: cres] x6 47 [V: yla1] (,D/E/G/d/) (,C/E/A/c/) x2 48 [V: yla2] x4 ( =c/a/e/[i:staff 3]=C/) 49 [V: dyna] x4!p!x2 50 [V: ala1] (B,2 A,2) x2 51 [V: ala2] A,4 A,2 52 % werd ich dir mich 53 [V: cres] x2 x/!<(!x/ x!<)!!>(!x >!>)!x 54 [V: yla1] B4 e2 55 [V: yla2] ([I:staff 2]B/A/E/[I:staff 3]B,/ ) 56 [I:staff 2]z/(A/^D/[I:staff 3]B,/ ) 57 (,^C/[I:staff 2]E/A/^c/ ) 58 [V: dyna] x6 59 [V: ala1] x6 60 [V: ala2] B,,4 (A,,2 61 % neigen, 62 [V: cres]!<(!x x x >!<)!x!>(!x >!>)!x 63 [V: yla1] B4 (^d>c) 64 [V: yla2] (B/A/E/[I:staff 3]B,/ ) 65 ([I:staff 2]B/A/^D/[I:staff 3]B,/ ) 66 (,C/[I:staff 2]E/A/c/ ) 67 [V: dyna] x6 68 [V: ala1] x6 69 [V: ala2] B,,4) (A,,2 70 % sprechend: ich bin dein 71 [V: cres]!<(!x x x >!<)!x!>(!x >!>)!x 72 [V: yla1] (B4 (3fec 73 [V: yla2] (B/A/E/[I:staff 3]B,/ ) 74 ([I:staff 2]B/A/^D/[I:staff 3]B,/ ) 75 [I:staff 2]^DE 76 [V: dyna] x6 77 [V: ala1] x4 ^B,C 78 [V: ala2] B,,4) A,,2 79 % eigen 80 [V: yla1] c2 B2) 81 [V: yla2] c/f/^d/[i:staff 3]C/ [I:staff 2] B/=F/=D/[I:staff 3]=B,/ 82 [V: dyna]!fp!x4 83 [V: ala1] x4 84 [V: ala2] A,4 Kuva 4: Schumann: Die Blume der Ergebung, katkelma, laajennetussa ABC-muodossa, rivit
16 3 4 Die Blume der Ergebung Robert Schumann p hin ü ber mich im Win de, so werd ich dir mich fp p 3 nei gen, spre chend: ich bin dein ei gen. 3 fp Kuva 5: Schumann: Die Blume der Ergebung, katkelma, abcm2ps:n kaivertamana tu allekkain tahti kerrallaan. Dynamiikkaäänissä on vain x -merkillä kirjoitettuja näkymättömiä taukoja, joihin on liitetty dynaamisia merkkejä. Rivillä 33 näkyy, kuinka sointu kirjoitetaan hakasulkeiden sisään ja sen kesto vasta hakasulkujen jälkeen. Miinusmerkki tarkoittaa sidekaarta. Vasen sulkumerkki aloittaa kaaren, joka päättyy seuraavassa tahdissa rivillä 40. Kaaren voi pakottaa ylös- tai alaspäin kirjoittamalla avaavan sulun perään heittomerkin tai pilkun (ks. rivi 47). Rivillä 48 on jouduttu [I:staff 3]-ohjauskoodilla siirtymään alemmalle viivastolle ja rivilla 55 takaisin, kun palautettu keski-c on piirretty. Viereisellä viivastolla käyminen toimii abcm2ps:n kaivertamana muuten hyvin, mutta kaaret, jotka päättyvät eri viivastolle kuin mistä alkavat, eivät tulostu oikein. 15
17 2.3.3 ABC:n puutteita Nykyään tekstitiedostoissa käytetään yleisesti Unicode-merkistöä ja esimerkiksi sen UTF-8 -enkoodausta, jotta eri kielten aksentilliset kirjaimet ja kirjoitusmerkit toimisivat mahdollisimman hyvin. abcm2ps kuitenkin ymmärtää edelleen vain ISO merkistöä, 28 joten ABC-tiedostot pitää muistaa kirjoittaa käyttäen tätä merkistöä, jos niissä käytetään esim. suomalaisia ä- ja ö-kirjaimia tai saksalaista ü-kirjainta kuten Schumann-esimerkissä yllä. ABC:ssä ei ole juurikaan mahdollista säätää symbolien sijaintia. Jos siis kaaret törmäävät muihin symboleihin tai crescendo/diminuendokiilat ovat väärällä korkeudella kuten Schumann-esimerkissäni, mitään ei ole tehtävissä Arvio ABC-kuvauskielestä ja abcm2ps-ohjelmasta ABC-kuvauskieli on ytimekästä ja suhteellisen helppoa oppia. Esitysmerkinnät, nuotteihin liitettävät merkit sekä eritoten erikoistoiminnot, kuten toiselle viivastolle siirtyminen, tekevät tekstistä hieman sekavaa. Mahdollisuus pitää stemmat lähekkäin kirjoittamalla esim. tahti kerrallaan auttaa pitämään kokonaisuuden hallinnassa. Schumann-esimerkin vaativista yksityiskohdista abcm2ps selvisi erittäin hyvin lukuunottamatta kaarten ja dynaamisten merkkien sijoittelua ja äänten välisiä priimejä. Ohjelma ei ymmärrä toiselle viivastolle päättyvien kaarten oikeaa kaiverrustapaa, ja yksi kaari myös törmäsi triolin numerosymboliin. Kun saman viivaston kahdessa äänessä on sama sävel, abcm2ps nuotintaa ne päällekkäin kun niiden pitäisi olla vierekkäin. 29 Koska tällaisten törmäysten kiertämiseen ei ole ohjauskoodeja, ABC on useisiin tarpeisiin käyttökelvoton. abcm2ps on erittäin nopea. Siinä missä LilyPond kaiversi 500-tahtista kolmen viivaston partituuria lähes kaksi minuuttia, abcm2ps selvisi työstä alle 0,5 sekunnissa! 30 ABC on laajentunut alkuperäisestä suppeasta käyttötarkoituksestaan yleiskäyttöiseksi musiikin kuvauskieleksi. Kaksi eri ohjelmien tulosteita arvioineista kollegoistani valitsi jopa ABC:llä nuotinnetun Schumann-esimerkin miellyttävämmäksi lukea kuin Petersin 28 ISO merkistö tunnetaan myös nimellä Latin-1 29 Priimien päällekkäisyys on erikoinen ongelma, sillä sekunnit kyllä tulostuvat siten, että nuotit on siirretty hieman erilleen vaakasuunnassa. 30 Kopioin Schumann-esimerkin täydelliset tahdit 100 kertaa peräkkäin ja kaiversin partituurin kummallakin ohjelmalla PostScript-tiedostoksi. 16
18 originaali ja LilyPondin kaivertama versio, vaikka ABC-tulosteessa oli ilmeisiä nuotinnusteknisiä virheitä. 2.4 LilyPond: kuvauskieli ja nuotinkaiverrusohjelma LilyPond on hollantilaisten Han-Wen Nienhuysin ja Jan Nieuwenhuizenin kehittämä nuotinkaiverrusohjelma sekä samanniminen musiikin kuvauskieli. Tekijöiden tavoitteena on päästä eroon tietokoneen avulla kirjoitettujen partituurien mekaanisesta vaikutelmasta ja virheistä. LilyPond-ohjelman on tarkoitus noudattaa samantyyppisiä sääntöjä ja kirjasintyyppejä joita nuotinkirjoituksen käsityöläiset käyttivät 1970-luvulle asti. LilyPondin versio on julkaistu ja se löytyy ainakin Ubuntu 8.04:n, Open- SUSE 10.3:n, Fedora 8:n ohjelmavalikoimasta. Versiot Windowsille (ME, NT, 2000, XP ja Vista) sekä Mac OS X:n versioille 10.3, 10.4 ja 10.5 ovat myös saatavilla. Ohjelman versio on kehitteillä. LilyPond-kuvauskieltä käyttävät tiedostot on tarkoitettu kirjoitettaviksi käsin. LilyPond ei ole niin tiivistä ja yksinkertaista kuin ABC, joten oppimiskynnys on korkeampi. Yksinkertaisessakin nuotinnuksessa käytetään monimutkaisempia ohjauskoodeja kuin ABC:ssä, mutta toisaalta myös LilyPondin mahdollisuudet ovat paljon suuremmat. Koska LilyPond on rakennettu L A TEX-sivuntaittojärjestelmän päälle, se seuraa L A TEX:in konventioita ja pystyy käyttämään L A TEX-järjestelmän tehokkaita mahdollisuuksia tekstin ja grafiikan tuottamiseen. Koska valmis lopputulos ei ole koko ajan näkyvissä kuten nuotinnusohjelmissa, kuuluvat korjaaminen ja nuottikirjoituksen säätäminen työn kulkuun. Käytännössä kannattaa kaivertaa partituuri LilyPondilla ja tarkistaa se aina sopivan mittaisen jakson kirjoittamisen jälkeen, sillä varsinkin oktaavi- ja aika-arvovirheet kertautuvat virheen jälkeen tulevassa musiikissa Johdatus LilyPond-kuvauskieleen esimerkkien avulla Kuvassa 6 on J. S. Bachin C-duuri-invention kaksi ensimmäistä tahtia kirjoitettuina LilyPond-kuvauskielellä ja kuvassa 7 lopputulos LilyPond-ohjelman kaivertamana. Riveillä 1 7 asetetaan LilyPond-ohjelman versio, jolle tämä nuottiesimerkki on tarkoitet- 17
19 1 \version "2.10.0" 2 \include "suomi.ly" 3 #(set-global-staff-size 14) 4 \header { 5 title = "Inventio" 6 composer = "J. S. Bach" 7 } 8 oikea = \relative c { 9 r16 c d e f d e c g 8 c h c 10 d16 g, a h c a h g d 8 g f g 11 } 12 vasen = \relative c { 13 r2 r16 c d e f d e c 14 g 8 g, r4 r16 g a h c a h g 15 } 16 piano = \new PianoStaff { 17 \time 4/4 18 << \context Staff = "o.k." { 19 \clef treble 20 \key c \major 21 \oikea 22 } 23 \context Staff = "v.k." { 24 \clef bass 25 \key c \major 26 \vasen 27 } 28 >> 29 } 30 \score { << \piano >> } Kuva 6: C-duuri-inventio, t. 1 2 LilyPond-muodossa Inventio J. S. Bach Kuva 7: C-duuri-inventio, t. 1 2 LilyPondin kaivertamana 18
20 tu, otetaan käyttöön suomalaiset nuottinimet, pienennetään viivastoa oletusasetuksesta ja asetetaan teoksen nimi ja säveltäjä. Riveillä 8 11 luetellaan oikean ja vasemman käden nuotit, ja talletetaan ne muistiin nimillä oikea ja vasen. Riveillä luodaan kaksi viivastoa, asetetaan tahtilaji, avaimet ja sävellaji ja syötetään nuotit muistista viivastoille. Viimeisellä rivillä määritellään, että partituurissa on yksi viivastopari, joka aiemmin tallennettiin nimellä piano. LilyPondissa sävelkorkeuden oktaavi määräytyy edeltävän nuotin mukaan siten, että kahden peräkkäisen nuotin intervalli on enintään kvartti. Jos halutaan hypätä kvintti tai enemmän ylöspäin, pitää nuotin nimen perään lisätä heittomerkki. Vastaavasti alaspäin hypätään lisäämällä pilkku. Sävelen kesto on sama kuin edellisen nuotin kesto, ellei nuottinimen perässä olevalla luvulla toisin määrätä. Kestot ilmaistaan osina kokonuotista, eli esim. 2=puolinuotti ja 4=neljäsosa. LilyPond piirtää tahtiviivat automaattisesti oikeisiin paikkoihin tahtilajin perusteella, mutta tahtiviivat on silti havainnollisuuden vuoksi hyvä kirjoittaa ulos pystyviivasymbolilla ( ). Jos kuvauskielellä kirjoitettu pystyviiva ei osu tahtilajin mukaisen tahtiviivan kohdalle, LilyPond antaa partituuria kaiverrettaessa varoituksen. Pystyviivat toimivat siis eräänlaisina tarkistuspisteinä LilyPondin edistyneempiä ominaisuuksia: Schumann-esimerkki Kuvissa 8 11 on katkelma Schumannin laulusta Die Blume der Ergebung kirjoitettuna LilyPond-kuvauskielellä sekä kaiverrettuna LilyPondilla. Kaikki alkuperäisessä Petersin painoksessa olleet merkinnät onnistuivat LilyPondilla, mutta kuvauskielen kirjoittaminen oli vaativaa. Poimin seuraavassa joitakin kuvauskielen ohjausmerkkejä, jotka eivät tulleet esiin Bach-esimerkissä. Kuvan 8 rivillä 10 määritellään, ettei laulustemmassa käytetä palkkeja ja että dynaamiset merkit ja triolien hakaset halutaan viivaston yläpuolelle. Lopuksi partial-käskyllä tehdään neljäsosakohotahti (r4 on neljäsosatauko). Riveillä fis-nuotin -> on aksenttimerkki. C-sävelen \p liittää nuotin päälle p- merkinnän. Esimerkki pisteellisestä aika-arvosta on h4.. Crescendon alku on merkitty h-neljäsosanuotille ( h4\< ) ja päättyminen toiselle kahdeksasosa-h:lle ( h\! ). Trioli 19
Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux
Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)
LisätiedotEtusivu 1. Näkymä ja aktivointi 2. Tee partituuripohja 3. Tee nuotteja 4. Sanat, sointumerkit Pikkukappale. Pikkukappale
Etusivu 1. Näkymä ja aktivointi 2. Tee partituuripohja 3. Tee nuotteja 4. Sanat, sointumerkit... 5. Pikkukappale Pikkukappale Viimeinen oppitunti kertaa aiemmin opittuja asioita. Lisäksi harjoitellaan
LisätiedotNuottigrafiikka. Tupla viivat, joista jälkimmäinen on paksumpi tarkoittaa sävellyksen loppua. Tahtiosoitus
Rytmit 1 Nuottigrafiikka - Nuottiviivastossa on viisi poikittaissuuntaista viivaa. - Pystysuorat viivat ovat tahtiviivoja. - Tila kahden tahtiviivan välissä on yksi tahti. Tupla tahtiviivoilla merkitään
LisätiedotEtusivu 1. Näkymä ja aktivointi 2. Tee partituuripohja 3. Tee nuotteja 4. Sanat, sointumerkit... 5. Pikkukappale. Tee nuotteja
Etusivu 1. Näkymä ja aktivointi 2. Tee partituuripohja 3. Tee nuotteja 4. Sanat, sointumerkit... 5. Pikkukappale Tee nuotteja Keypadin käyttö hiirellä Nuotinkirjoitusohjelmassa on viisisivuinen paletti
LisätiedotKUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA
KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA Ohjeistuksessa käydään läpi kuvan koon ja kuvan kankaan koon muuntaminen esimerkin avulla. Ohjeistus on laadittu auttamaan kuvien muokkaamista kuvakommunikaatiota
LisätiedotPLAY. TP1 Musiikkikasvatusteknologia Notaatio 2 ja yhteistoiminnallinen nuotinkirjoitus Jarmo Kivelä, projektikoordinaattori
PLAY TP1 Musiikkikasvatusteknologia Notaatio 2 ja yhteistoiminnallinen nuotinkirjoitus 19.2.2016 Jarmo Kivelä, projektikoordinaattori Noteflight nuotinkirjoitusympäristö Noteflight toimii verkkoselaimessa,
LisätiedotSanat, sointumerkit...
Etusivu 1. Näkymä ja aktivointi 2. Tee partituuripohja 3. Tee nuotteja 4. Sanat, sointumerkit... 5. Pikkukappale Sanat, sointumerkit... Nuotit ensin Nuotin kirjoitustehtävä kannattaa vaiheistaa siten,
LisätiedotExcel-taulukkoon X- ja Y-sarakkeisiin tallennettujen koordinaattien muuntaminen paikkatietokohteiksi
Excel-taulukkoon X- ja Y-sarakkeisiin tallennettujen koordinaattien muuntaminen paikkatietokohteiksi Esimerkkinä Excel-taulukkona ladattavat Helsingin pysäköintilippuautomaatit Viimeksi muokattu 27. huhtikuuta
LisätiedotPauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013
Tehtävä 2.2. Tehtävä-työkalun avulla opiskelijat voivat palauttaa tehtäviä Moodleen opettajan arvioitaviksi. Palautettu tehtävä näkyy ainoastaan opettajalle, ei toisille opiskelijoille. Tehtävä-työkalun
LisätiedotPurot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012
Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:
LisätiedotTAULUKON TEKEMINEN. Sisällysluettelo
Excel 2013 Taulukon tekeminen Sisällysluettelo TAULUKON TEKEMINEN TAULUKON TEKEMINEN... 1 Tietotyypit... 1 Tiedon syöttäminen taulukkoon... 1 Kirjoitusvirheiden korjaaminen... 2 Alueen sisällön tyhjentäminen...
LisätiedotYH1b: Office365 II, verkko-opiskelu
YH1b: Office365 II, verkko-opiskelu Huom. Suosittelemme tämän harjoituksen 1b tekemistä mikroluokassa, jotta yliopiston mikroluokat tulevat edes hieman tutuiksi. Harjoituksen tavoitteet Harjoituksessa
LisätiedotARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015
ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015 Sisältö ARVI-menettelyn perusteet... 1 Arvioinnin syöttäminen... 2 Arvion lähettäminen TE-toimistoon... 5 Sovelluksen sulkeminen... 6 Virhetilanteiden
LisätiedotASCII-taidetta. Intro: Python
Python 1 ASCII-taidetta All Code Clubs must be registered. Registered clubs appear on the map at codeclubworld.org - if your club is not on the map then visit jumpto.cc/18cplpy to find out what to do.
Lisätiedot1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta
M-Files OCR M-Files OCR:n avulla voidaan skannattavalle paperidokumentille tehdä tekstintunnistus skannerista riippumatta. Tällöin tekstiä sisältävät kuvat tunnistetaan varsinaisiksi tekstimerkeiksi, jonka
LisätiedotASENNUS JA KÄYTTÖOHJE
ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTALUETTELON HINNOITTELU SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. YH-LUETTELON HINNOITTELU SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMaastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla
Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,
LisätiedotVesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010
METROPOLIA Tekstinkäsittely1 Peruskäyttö Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010 Tavoitteet ja sisältö Tavoite Lyhyen asiakirjan kirjoitustaito Word-tekstinkäsittelyohjelmalla Sisältö Tekstinkäsittelyohjelman
LisätiedotVedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon
Vedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon Jukka Rahkonen http://latuviitta.org Viimeksi muutettu 16. lokakuuta 2012 Tiivistelmä Latuviitta.ogr -sivuston palautteessa kaivattiin
LisätiedotCABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely
Release Notes 5.4 CABAS Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Olemme päivittäneet ja nykyaikaistaneet CABASin kuvien ja dokumenttien käsittelyn. Nyt kuvia voi vetää hiiren osoittimella ja pudottaa ne kuvaluetteloon.
LisätiedotPikanäppäin Yhdistelmiä. Luku 6 Pikanäppäimet
Luku 6 Pikanäppäimet Pikanäppäimet ovat näppäinyhdistelmiä, jotka mahdollistavt ZoomTextin komennot ilman ZoomTextin käyttäjäliittymän aktivointia. Pikanäppäin komentoja on melkein jokaisella ZoomTextin
LisätiedotImprovisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA.
Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA. Improvisointi - ALOITA ALUSTA IMPROVISOIMME AINA KUN PUHUMME. KUN IMPROVISOIMME
LisätiedotFOTONETTI BOOK CREATOR
F O T O N E T T I O Y FOTONETTI BOOK CREATOR 6 2012 Kemintie 6 95420 Tornio puhelin: 050-555 6500 pro/kirja: 050-555 6580 www.fotonetti.fi Ohjelman asentaminen 1 Hae ohjelma koneellesi osoitteesta http://www.fotonetti.fi/kuvakirjatilaa
LisätiedotTekstinkäsittely 1. Peruskäyttö. Tietotekniikan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
Tekstinkäsittely 1 Peruskäyttö Tavoitteet ja sisältö Tavoite Lyhyen asiakirjan kirjoitustaito Word-tekstinkäsittelyohjelmalla Sisältö Tekstinkäsittelyohjelman esittely Tekstinkäsittelyprosessi Tekstin
LisätiedotTonaalista kontrapunktia
Tonaalista kontrapunktia Kirjoitettava mallin mukaisesti vastaääni kontrapunkti annettuun melodiaan tai bassoon cantus firmus : ) Ohje 1: Intervalli on alussa ja lopussa. Muualla sallitaan myös 3, 5 ja
LisätiedotRekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä
Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,
LisätiedotMupe Ops. Musiikkitaito 1. Tavoitteet:
Mupe Ops Musiikkitaito 1 Tavoitteet: Nuotinluvun ja musiikin kielen alkeiden ymmärtäminen ja integroiminen omaan soittimeen. Helppojen laulujen ja rytmien oppiminen ja säveltapailutaitojen vahvistaminen.
LisätiedotASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotAlkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c
Alkusanat Musiikin Perusteita Pianoa Soittaen Tämä kirja on tarkoitettu johdannoksi musiikin opiskeluun ja soveltuu Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen kirjasarjan rinnakkaismateriaaliksi opiskeltaessa musiikin
LisätiedotSuvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014
Työpaja Työpaja on vertaisarviointiin soveltuva työkalu. Työpaja mahdollistaa töiden palautuksen ja niiden jakelun opiskelijoiden arvioitavaksi sekä arvioinnin antamisen. Laita Muokkaustila päälle ja lisää
LisätiedotGoogle-dokumentit. Opetusteknologiakeskus Mediamylly
Google-dokumentit 1 2 3 Yleistä 1.1 Tilin luominen 4 1.2 Docs-päävalikkoon siirtyminen 7 Dokumentit-päävalikko 2.1 Kirjaudu Dokumentteihin 9 2.2 Lähetä tiedosto Google-dokumentteihin 11 2.3 Uuden asiakirjan
LisätiedotJohdatus Ohjelmointiin
Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin
LisätiedotKUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA
KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA SISÄLLYS 1. KUVAN TUOMINEN PAINTIIN...1 1.1. TALLENNETUN KUVAN HAKEMINEN...1 1.2. KUVAN KOPIOIMINEN JA LIITTÄMINEN...1 1.1. PRINT
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotHelppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla
Lena Wahlroos-Hänninen, Helsingin Tikoteekki 2009 1 Helppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla Windows-käyttöjärjestelmä mahdollistaa useita eri helppokäyttötoimintoja, joilla voi
LisätiedotSähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005
Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer
LisätiedotLupa opetuskäyttöön pyydettävä. info@tietsikka.net. Näppäimistö. Kohdistimen ohjausnäppäimistö. Funktionäppäimistö. Kirjoitusnäppäimistö
Näppäimistö 2005 Päivi Vartiainen 1 Kohdistimen ohjausnäppäimistö Funktionäppäimistö Kirjoitusnäppäimistö Numeronäppäimistö Kohdistimen ohjausnäppäimistöllä siirretään hiiren osoitinta ruudulla. Kohdistin
LisätiedotYH2: Office365 II, verkko-opiskelu
Aulikki Hyrskykari, Antti Sand, Juhani Linna YH2: Office365 II, verkko-opiskelu Huom. Suosittelemme tämän yksilöharjoituksen 2 tekemistä mikroluokassa, jotta yliopiston mikroluokat tulevat edes hieman
LisätiedotMUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA
MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.
LisätiedotLujabetonin projektipankki-ohje. Elementtisuunnitelmatiedostojen nimeäminen ja vienti projektipankkiin
Lujabetonin projektipankki-ohje Elementtisuunnitelmatiedostojen nimeäminen ja vienti projektipankkiin Projektipankki-ohje 2 (8) Sisältö 1 Suunnitelmatiedoston nimeäminen... 3 2 Suunnitelmatiedoston vienti
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman
LisätiedotOhjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon
Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon 1. Jos koneellesi ei vielä ole asennettu Open Office ohjelmaa, voit ladata sen linkistä joka löytyy Arkisto => Asiakirjapohjat sivulta seuran kotisivuilta. Jos ohjelma
LisätiedotAvoimen lähdekoodin kehitysmallit
Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25
LisätiedotAsiointipalvelun ohje
Asiointipalvelun ohje Yleistä 1. Kirjautuminen 2. Yhteystiedot 3. Vastaustavan valinta 1. Yleistä 2. Palkkatietojen lataaminen tiedostosta 4. Lomake 1. Yleistä 2. Linkit ja vastaajan tiedot 3. Lomakekäsittely
LisätiedotOHJE RFID - Suoraohjauskoodin muodostamiseen Toshiba SX sarjan tulostimilla
OHJE RFID - Suoraohjauskoodin muodostamiseen Toshiba SX sarjan tulostimilla 1.1 Suoraohjauskoodi Suoraohjauskoodi on tulostimen ymmärtämää komentokieltä. Tyypillisesti jokaisella tulostinmerkillä on oma
Lisätiedot6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)
6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren
LisätiedotMuuttujien määrittely
Tarja Heikkilä Muuttujien määrittely Määrittele muuttujat SPSS-ohjelmaan lomakkeen kysymyksistä. Harjoitusta varten lomakkeeseen on muokattu kysymyksiä kahdesta opiskelijoiden tekemästä Joupiskan rinneravintolaa
LisätiedotT e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD
1 MICROSOFT T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD Eero Seitsemän veljeksen Eero on vilkas, sukkelasanainen ja älykkäämpi kuin muut veljekset. Hän kiusoittelee ja pilkkaa puheillaan
LisätiedotDatatähti 2019 loppu
Datatähti 2019 loppu task type time limit memory limit A Summa standard 1.00 s 512 MB B Bittijono standard 1.00 s 512 MB C Auringonlasku standard 1.00 s 512 MB D Binääripuu standard 1.00 s 512 MB E Funktio
LisätiedotSalasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla
Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla KeePass on vapaasti saatavilla oleva, avoimen lähdekoodin ohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa salasanojen hallinnassa. Tämä KeePass ohje on päivitetty
LisätiedotUUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN
UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN Muistilista 1) Yleiset havainnot - kokonaisuuden hahmottaminen, harjoitettava alue osana kokonaisuutta - kokoonpano, oma stemma - läpi silmäily: kertausmerkit, pomppamerkit,
LisätiedotTutkielma tasavireisestä, pythagoralaisesta ja diatonisesta sävelasteikosta Teuvo Laurinolli ( )
Tutkielma tasavireisestä, pythagoralaisesta ja diatonisesta sävelasteikosta Teuvo Laurinolli (8.2.2015) Johdanto Tarkastelemme sävelkorkeuksia (värähdystaajuuksia) yhden oktaavin alueella (esim. C1...
Lisätiedot1. Word 2007 käyttöliittymä
1. Word 2007 käyttöliittymä Word -tekstinkäsittelyohjelman versiossa 2007 ulkoasu ja suurin osa toiminnoista on muuttunut radikaalisti verrattuna edellisiin versioihin. Toimintoja ei enää suoriteta valikoiden
Lisätiedotsivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin
sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin Zyxel Prestige 645 ISP Zyxel Prestige 645 WEB Zyxel Prestige 645R Zyxel Prestige 645 Ennen aloitusta tarkista,
LisätiedotKirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla
Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla Seuraavilla sivuilla esittelemme yksityiskohtaisesti, miten voit helposti ja nopeasti yhdistää kuvia ja tekstiä easybook -taittotyökalun avulla. Edellytykset
LisätiedotLoppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio
1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...
LisätiedotVesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 12.8.2011
METROPOLIA Tekstinkäsittely1 Peruskäyttö Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 12.8.2011 Sisällys 1 Tekstinkäsittelyohjelma... 1 2 Tekstinkäsittelyprosessi... 2 3 Word-tekstinkäsittelyohjelman käyttöliittymä...
LisätiedotValintanauhan komennot Valintanauhan kussakin välilehdessä on ryhmiä ja kussakin ryhmässä on toisiinsa liittyviä komentoja.
Pikaopas Microsoft Excel 2013 näyttää erilaiselta kuin aiemmat versiot. Tämän oppaan avulla pääset alkuun nopeasti ja saat yleiskuvan uusista ominaisuuksista. Komentojen lisääminen pikatyökaluriville Pidä
LisätiedotKieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
LisätiedotTilastolliset ohjelmistot 805340A. Pinja Pikkuhookana
Tilastolliset ohjelmistot 805340A Pinja Pikkuhookana Sisältö 1 SPSS 1.1 Yleistä 1.2 Aineiston syöttäminen 1.3 Aineistoon tutustuminen 1.4 Kuvien piirtäminen 1.5 Kuvien muokkaaminen 1.6 Aineistojen muokkaaminen
LisätiedotMultiSave - käyttö ja käyttöönotto
Tämä ohje on otos oikeusministeriön julkaisusta OpenOffice.org versio 2. Asennuskäsikirja. Se on ilmestynyt sarjassa Oikeusministeriön toiminta ja hallinto numerolla 2006:27. Koko julkaisun verkkoversio
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotDatatähti 2019 alku. task type time limit memory limit. A Kolikot standard 1.00 s 512 MB. B Leimasin standard 1.00 s 512 MB
Datatähti 2019 alku task type time limit memory limit A Kolikot standard 1.00 s 512 MB B Leimasin standard 1.00 s 512 MB C Taulukko standard 1.00 s 512 MB D Ruudukko standard 1.00 s 512 MB E Sanalista
LisätiedotHallintaliittymän käyttöohje
Hallintaliittymän käyttöohje 1. Yleisiä huomioita Hallintaliittymän käyttöä helpottavia yleisiä huomioita: - Käytä listanäkymien hakukentissä kentän vieressä olevaa hakunappia, älä enter-näppäintä. - Älä
LisätiedotGimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT
Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT Daniela Lund Ti07 A241227 Linux-järjstelmät 01.12.2009 MIKÄ ON KUVANKÄSITTELYOHJELMA? Kuvankäsittelyohjelma on tietokoneohjelma, jolla muokataan digitaalisessa muodossa
LisätiedotTämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott
Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön
LisätiedotTehtävä: FIL Tiedostopolut
Tehtävä: FIL Tiedostopolut finnish BOI 2015, päivä 2. Muistiraja: 256 MB. 1.05.2015 Jarkka pitää vaarallisesta elämästä. Hän juoksee saksien kanssa, lähettää ratkaisuja kisatehtäviin testaamatta esimerkkisyötteillä
LisätiedotTaulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat
Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat MS Excel ja LO Calc H6: Lomakkeen solujen visuaalisten ja sisältöominaisuuksien käsittely ja soluviittausten perusteet Taulukkolaskennan perusteita
LisätiedotTTS kannattavuuslaskentaohjelma
TTS kannattavuuslaskentaohjelma Käyttöönotto TTS kannattavuuslaskentaohjelma on suunniteltu yrittäjän apuvälineeksi yrityksen keskeisten kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden tunnuslukujen
LisätiedotSQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010
SQLite selvitysraportti Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen Maaliskuu 2010 Opinnäytetyö Kuukausi Vuosi 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SQLITE:STA... 2 2. HISTORIA... 2 3. SQLITEN KÄYTTÖ... 3 3.1 SQLiten asennus
LisätiedotADMIN. Käyttöopas 08Q4
ADMIN Käyttöopas 08Q4 Sisällysluettelo Uuden käyttäjän lisääminen...3 Käyttäjän poistaminen...3 Oikeudet...4 Käyttäjäasetukset...6 Aktiviteetin määritys...8 Aktiviteetin määrittely...8 Kenttämäärittelyt...9
LisätiedotMOODLE-OHJE: Liitetiedoston lisääminen ja päivittäminen
etusivulta yläoikealta. Kirjauduttuasi sisään SAMK Moodleen, mene omalle opintojaksollesi ja siirry muokkaustilaan. Muokkaustila päälle painike löytyy opintojakson Kun muokkaustila on päällä, siirry sen
LisätiedotOpinnäytetyön mallipohjan ohje
Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8
LisätiedotPDF-tiedostojen teon pikaohje
1 PDF-tiedostojen teon pikaohje 1. Aluksi Tässä pikaohjeessa käydään lyhyesti läpi PDF-muotoisten tiedostojen teko Adobe Acrobat 5.0 ohjelmalla. Ohje opastaa painoon optimoidun PDF-tallenteen teon. Pikaohje
Lisätiedot10. ASIAKASHALLINTA CRM; Osoitetarrat, ryhmäsähköposti ja export
10. ASIAKASHALLINTA CRM; Osoitetarrat, ryhmäsähköposti ja export 10.1. PERIAATE CRM asiakashallintajärjestelmästä voidaan tulostaa osoitetarrat, lähettää ryhmäsähköpostia sekä exportata (viedä) hakutuloksia
LisätiedotYhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014
Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan
LisätiedotOhjelmointi 1. Kumppanit
Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5
LisätiedotOpiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043)
Opiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043) pääaine- ja sivuaineopiskelijat Taulukkolaskennan perusteet Yleistä Tämä harjoitus käsittelee taulukkolaskentaohjelman perustoimintoja. Harjoituksissa opetellaan
LisätiedotVisual Case 2. Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008
Visual Case 2 Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008 Työn tarkasti: Jouni Huotari 24.4.2008 1 SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. PERUSTIEDOT... 2 3. ASENTAMINEN... 2 4. OMINAISUUDET... 3 4.1. UML-kaaviot... 4
LisätiedotAutomaattinen sovitus-, sävellys- ja harjoitteluohjelma. Suppea opas Band-In-A-Box, jäljempänä BIAB, ohjelman käyttöön Musiikkitalon Mac-luokassa.
Automaattinen sovitus-, sävellys- ja harjoitteluohjelma. Suppea opas Band-In-A-Box, jäljempänä BIAB, ohjelman käyttöön Musiikkitalon Mac-luokassa. Aloitus a) kirjaudu sisään uniarts-tunnuksillasi. b) kytke
LisätiedotASTERI VEROLOMAKE 60 61A 61B WINDOWS-OHJELMA KÄYTTÖOHJE
ASTERI VEROLOMAKE 60 61A 61B WINDOWS-OHJELMA KÄYTTÖOHJE 2.5.2005 Atsoft Oy Mäkinen Malminkaari 21 B Puh. (09) 350 7530 Päivystykset: 0400 316 088, 0400 505 596 00700 HELSINKI Fax (09) 351 5532 0500 703730
LisätiedotNäkymä ja aktivointi
Etusivu 1. Näkymä ja aktivointi 2. Tee partituuripohja 3. Tee nuotteja 4. Sanat, sointumerkit... 5. Pikkukappale Näkymä ja aktivointi Navigointi Navigointi tässä yhteydessä tarkoittaa siirtymistä nuottisivun
LisätiedotAjokorttimoduuli Moduuli 2. - Laitteenkäyttö ja tiedonhallinta. Harjoitus 1
Ajokorttimoduuli Moduuli 2 - Laitteenkäyttö ja tiedonhallinta Harjoitus 1 Tämän harjoituksen avulla opit alustamaan levykkeesi (voit käyttää levykkeen sijasta myös USBmuistitikkua). Harjoitus tehdään Resurssienhallinnassa.
Lisätiedotohjeita kirjautumiseen ja käyttöön
ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön Kirjautumisesta Opiskelijat: kirjaudu aina tietokoneelle wilmatunnuksella etunimi.sukunimi@edu.ekami.fi + wilman salasana Opettajat: kirjaudu luokan opekoneelle @edu.ekami.fi
LisätiedotTekstinkäsittelystä. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus. Toimisto ohjelmista
Tekstinkäsittelystä Toimisto ohjelmista OpenOffice vs. LibreOffice ODF (Open Document Format for Office Applications) LibreOfficen + ohjepaketti + kielityökalujen asennus Word 2003 vs. Word 2007 vs. Word
LisätiedotSangen lyhyt L A T E X-johdatus
Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Lari Koponen ja Eetu Ahonen 23.1.2013 Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen jälkeen pystyy kirjoittamaan työselostuksen L A T E X:illa, eli Dokumentin rakenne tutuksi Tekstin
LisätiedotTobii Communicator 4. Alkutoimet
Tobii Communicator 4 Alkutoimet TERVETULOA TOBII COMMUNICATOR 4 -OHJELMAAN Tobii Communicator 4:n avulla liikuntarajoitteiset tai kommunikaatiokyvyiltään rajoittuneet henkilöt voivat käyttää tietokonetta
LisätiedotCanva CV NÄIN PÄÄSET ALKUUN CANVA CV:N TEOSSA: Canva on graafisen suunnittelun
Canva CV Canva on graafisen suunnittelun ohjelma, jota voi käyttää niin selaimella kuin mobiiliapplikaatiollakin. Canvassa on paljon maksuttomia pohjia CV:n visualisointiin! Canvan perusominaisuuksia voit
Lisätiedotkertaa samat järjestykseen lukkarissa.
Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen
LisätiedotE-kirjan kirjoittaminen
1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät
LisätiedotTietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla
Tietojen syöttäminen ohjelmalle Tähän mennessä on käsitelty Javan tulostuslauseet System.out.print ja System.out.println sekä ohjelman perusrakenneosat (muuttujat, vakiot, lauseet). Jotta päästään tekemään
LisätiedotJoonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS. Tutkielma 2011
1 Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS Tutkielma 2011 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. ASENTAMINEN... 4 3. KÄYTTÖ... 4 3.1 Perusasetukset... 4 3.2 Git:n ottaminen käyttöön projektissa... 5 3.3 Tiedostojen lisääminen
LisätiedotSelkosanakirja sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq. Tietokoneet. wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk 1.4.
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghj klöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwerty uiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåa Selkosanakirja
LisätiedotMainoksen taittaminen Wordilla
Mainoksen taittaminen Wordilla Word soveltuu parhaiten standardimittaisten (A4 jne) word-tiedostojen (.docx) tai pdf-tiedostojen taittoon, mutta sillä pystyy tallentamaan pienellä kikkailulla myös kuvaformaattiin
LisätiedotJypelin käyttöohjeet» Ruutukentän luominen
Jypelin käyttöohjeet» Ruutukentän luominen Pelissä kentän (Level) voi luoda tekstitiedostoon "piirretyn" mallin mukaisesti. Tällöin puhutaan, että tehdään ns. ruutukenttä, sillä tekstitiedostossa jokainen
LisätiedotKÄSIKIRJOITUKSEN LÄHETTÄMINEN JULKAISULLE
Tieteellisten seurain valtuuskunta ojs.tsv.fi ohje v. 2/2007 1 KÄSIKIRJOITUKSEN LÄHETTÄMINEN JULKAISULLE Jokainen julkaisu voi harkita oman tarpeensa mukaan, miten järjestelmää käyttää artikkelien saamiseksi
LisätiedotHops-ohjaajan ohje Opiskelijan hopsit.
Hops-ohjaajan ohje Tässä ohjeessa kuvataan kaksi erilaista tapaa hakea tietyn opiskelijan lähettämä hops. Ensin ohjeistetaan miten toimitaan, jos hopsin ryhmätyökalu on käytössä, eli ohjaajalle on luotu
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotAutomaattinen rivitys
Automaattinen rivitys 1. Kirjoita oheinen teksti. Anna ohjelman rivittää automaattisesti, paina Enter vain lisätäksesi tyhjän rivin kappaleiden väliin. Rivien ei tarvitse vaihtua samassa kohdassa kuin
LisätiedotMOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT
MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa
Lisätiedot