Katsaus vapaisiin nuotinnusohjelmiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus vapaisiin nuotinnusohjelmiin"

Transkriptio

1 Katsaus vapaisiin nuotinnusohjelmiin Kirjallinen työ Kevät 2008 Antti Kaihola Esittävän säveltaiteen koulutusohjelma Sibelius-Akatemia

2 SIBELIUS-AKATEMIA Tiivistelmä Työn nimi Sivumäärä Katsaus vapaisiin nuotinnusohjelmiin 50 Tekijä(t) Lukukausi Antti Kaihola Kevät 2008 Koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Esittävän säveltaiteen koulutusohjelma piano Osasto Pianomusiikin osasto Tiivistelmä Kirjallinen työ Kirjallisen työni tavoitteena on kartoittaa saatavilla olevat musiikin nuotintamiseen tarkoitetut vapaat tietokoneohjelmat, valita käyttökelpoisimmat ja tehdä niistä vertaileva arvio. Aiheen taustoittamiseksi tutustutan lukijan vapaiden ohjelmien käsitteeseen, selvennän tietokoneavusteisen nuotintamisen erityispiirteitä nuotinnusohjelman laatimisen näkökulmasta sekä esittelen valtavirrasta poikkeavien nuotinnusohjelmien käyttöä. Olen etsinyt ja ladannut vapaita nuotinnusohjelmia Internet-sivuilta, sillä Internet on niiden pääasiallinen levitysja tiedotuskanava. Olen asentanut ohjelmat ja tutustunut niihin käytännön nuotinnustöiden avulla. Ohjelmointiprojektien taustoja ja suunnitelmia olen selvittänyt ohjelmien dokumentaation, Internet-keskusteluarkistojen sekä kehittäjille lähetetyn sähköpostikyselyn avulla. Lisäksi olen käyttänyt musiikkiteknologiaan, ohjelmointiin ja vapaisiin ohjelmiin liittyviä kirjoja, artikkeleita ja valikoituja Internet-lähteitä. Vapaiden nuotinnusohjelmien tarjonta on monipuolistunut nopeasti, ja niitä laativien projektien tavoitteet ja kohderyhmät ovat kirjavia. Tavalliselle muusikolle tai musiikinopettajalle tämänhetkiset vapaat nuotinnusohjelmat sopivat pääasiallisiksi nuotinnustyökaluiksi vain, jos hänellä on runsaasti kiinnostusta ja aikaa niiden opettelemiseen. Vapaat nuotinnusohjelmat kuitenkin kehittyvät nopeasti, ja jos haluaa osallistua niiden kehittämiseen, tarjolla on useita mielenkiintoisia projekteja. Hakusanat nuottikirjoitus, transponointi, julkaisujärjestelmät, avoin lähdekoodi, vapaat ohjelmistot Muita tietoja 1

3 Sisältö 1 Johdanto Nuotinnusohjelmien historiasta Vapaat ohjelmistot Vapaat nuotinnusohjelmat Terminologiaa Rajaus Arviointimenetelmät 7 2 Musiikin kuvauskielet Kuvauskielet siirrettävyyden esteenä ja apuna Ihmisille ja koneille tarkoitetut kuvauskielet ABC-kuvauskieli ja abcm2ps-kaiverrusohjelma Bachin C-duuri-invention nuotintaminen ABC-kielellä Schumannin lied ABC-kuvauskielellä ABC:n puutteita Arvio ABC-kuvauskielestä ja abcm2ps-ohjelmasta LilyPond: kuvauskieli ja nuotinkaiverrusohjelma Johdatus LilyPond-kuvauskieleen esimerkkien avulla LilyPondin edistyneempiä ominaisuuksia: Schumann-esimerkki Aputyökaluja LilyPond-kuvauskielen kirjoittamiseen Arvio LilyPond-ohjelmasta ABC:n ja LilyPondin käyttötarkoituksesta MusiXTeX, PMX ja M-Tx MusicXML ja siirrettävyyden lupaus 26 3 Nuotinkirjoitusohjelmat MuseScore MuseScoren koekäyttö Muunnokset MuseScoresta eri tiedostomuotoihin MuseScoren puutteita Arvio MuseScore-nuotinnusohjelmasta NoteEdit Canorus NtEd NtEd:in ominaisuuksia 32 2

4 3.4.2 NtEd:in tavoitteet NtEd:in koekäyttö NtEd:in käyttöliittymän ongelmat Muita havaittuja NtEd:in puutteita NtEd ja yhteisö Arvio NtEd-nuotinnusohjelmasta Rosegarden Rosegardenin koekäyttö Muunnokset Rosegarden-ohjelmasta muihin muotoihin Arvio Rosegarden-musiikkiohjelman nuotinnusosiosta GNU Denemo GNU Denemon koekäyttö GNU Denemon puutteita Arvio GNU Denemo-nuotinkirjoitusohjelmasta 41 4 Pohdinta 43 Lähdeluettelo 44 3

5 1 Johdanto 1.1 Nuotinnusohjelmien historiasta Tietokoneavusteisen nuotintamisen historia alkoi Yhdysvalloissa 1960-luvun alussa. Columbia Universityssä luotiin tietokoneella suoritettavaa nuottien muokkaamista ja tulostamista varten suunniteltu musiikin kuvauskieli DARMS. 1 Nuotit kirjoitettiin kirjaimista, numeroista ja muista symboleista koostuvalla koodilla, jonka tietokone tulkitsi fotonitulostimelle. Illinois n yliopistossa puolestaan rakennettiin v ILLIAC I -tietokoneella ja Musicwriter-kirjoituskoneella toimiva nuotinnusjärjestelmä, joka pystyi tulostamaan korkealaatuisia yksiäänisiä partituureja. 2 Graafista nuotinkirjoitusta kehiteltiin 1960-luvulla ainakin Yhdysvalloissa Bell-yhtiön laboratoriossa (1965), 3 Kanadassa National Research Council n laboratoriossa sekä Harvardin yliopistossa. 4 Varhaiset nuotinnusohjelmat syntyivät siis poikkeuksetta tutkimusprojekteissa, ja luvulla parhaat ohjelmat olivat jo käyttökelpoisia käytännön nuotinnustarpeisiin. Vuonna 1977 tuli markkinoille ensimmäinen kaupallinen nuotinnustietokone Musicomp, 5 jota mm. Warner-yhtiö käytti julkaisutoiminnassaan. 6 Kuluttajien saataville nuotinnusohjelmat tulivat 1980-luvulla, kun henkilökohtaiset tietokoneet yleistyivät. Tämän hetken tunnetuimmista kaupallisista ohjelmista Finale 7 on julkaistu ensi kertaa vuonna 1988 ja Sibelius Ne ovat saatavina Windows- ja Macintosh-tietokoneille hintaan. 1.2 Vapaat ohjelmistot Vapailla ohjelmistoilla (tai: avoimen lähdekoodin ohjelmilla) tarkoitetaan tietokoneohjelmia, joiden suunnittelu ja ohjelmointi tapahtuvat avoimena prosessina, johon kuka tahansa voi tutustua ja osallistua. Ohjelman lähdekoodi on vapaasti saatavissa ja sitä voi muo- 1 [Brinkman89] DARMS on yhä käytössä HymnQuest-ohjelmassa, jolla voi tehdä melodiaan perustuvia hakuja DARMS-kuvauskielellä koodattuun virsitietokantaan. [Stanley01] 2 [Carter89] Lejaren Hiller käytti ILLIAC I:tä säveltäessään Illiac Suiten, joka on maailman ensimmäisiä tietokoneen avulla sävellettyjä teoksia. [Bohn04] 3 [Williams05] 4 [Roads96] 5 [Reyna08] 6 [Rizov06] 7 <http://www.finalemusic.com/> 8 <http://www.sibelius.com/> 9 Sibeliuksen varhaiset versiot toimivat Acorn Archimedes -tietokoneilla 4

6 kata haluamallaan tavalla tai käyttää osana muita projekteja. Vapaita ohjelmia saa paitsi kopioida ilmaiseksi myös myydä maksua vastaan Vapaat nuotinnusohjelmat Vapaat ohjelmistot ovat vakiinnuttaneet asemansa keskeisissä palvelin- ja toimistotehtävissä. 11 Erikoissovelluksissa, joihin nuotinnusohjelmatkin kuuluvat, vapaita vaihtoehtoja on vähemmän. Syinä lienevät sekä käyttäjäkunnan pienuus että vapaiden musiikkisovellusten kehittäjien keskittyminen audio- ja MIDI-sovelluksiin nuotinnuksen sijasta. 12 Vapaiden palvelin- ja toimisto-ohjelmien soveltuminen yrityskäyttöön houkuttelee niiden kehitystyöhön mukaan suuria yrityksiä resursseineen, mitä etua vapailla nuotinnusohjelmilla ei ole toistaiseksi ollut. Nuotinnusohjelman ohjelmoijalta vaaditaan syvällistä nuottikirjoituksen periaatteiden ymmärtämistä, kykyä hallita vaativa ohjelmarakenne sekä taitoa suunnitella hyvä käyttöliittymä. Hyvä nuotinnusohjelma on laaja ja monimutkainen jo siksi, että sen täytyy osata käsitellä nuotinnuksen erikoistapauksia kuten tiettyjen soittimien ja musiikkityylien notaatiota. 13 Vaatimukset ovat jossain määrin samankaltaisia kuin tekstinkäsittely- tai kuvankäsittelyohjelman laatimisessa. Näihin tarkoituksiin sopivat vapaat ohjemat 14 osoittavat, että avoimen lähdekoodin toimintatavoilla on mahdollista saada aikaan laadukkaita tietokoneohjelmia. Vapaat nuotinnusohjelmat ovat pitkälti samassa tilanteessa kuin taitto-ohjelmat: suuret kaupalliset toimijat ovat vakiinnuttaneet asemansa erittäin monipuolisilla tuotteilla, ja laadukkaan ohjelmiston kehittäminen vaatii paljon resursseja. Vuosi 2008 saattaa kuitenkin olla taitekohta vapaiden nuotinnusohjelmien kehityksessä. Useita lupaavia projekteja on ilmaantunut, ja vanhemmat ohjelmat ovat kehittyneet merkittävästi. 10 [Ingo05] 11 Esim. GNU/Linux (käyttöjärjestelmä), Apache (web-palvelin) ja OpenOffice (toimisto-ohjelmisto) ovat laajalti tunnettuja. 12 [Schweer07] Otaksun tämän johtuvan kevyen musiikin tekijöiden suuremmasta tarpeesta audio- ja MIDIkuin nuotinnussovelluksille. 13 [Schweer07] 14 OpenOffice-toimisto-ohjelmisto sisältää tekstinkäsittelyohjelman, The GIMP on vapaa kuvankäsittelyohjelma ja Inkscape vektorigrafiikkaohjelma 5

7 1.4 Terminologiaa Käytän tässä kirjoituksessa yksinkertaisuuden vuoksi stemmoista, partituureista ja ylipäätään mistä tahansa nuotinnetusta musiikkikokonaisuudesta nimitystä partituuri. Musiikin kuvauskielellä tarkoitetaan sääntöjä, joita seuraamalla nuotti-informaatiota voidaan koodata merkkimuotoon ja purkaa merkkimuodosta takaisin partituuriksi. 15 Merkit voivat olla selväkielisiä nuottien ja esitysmerkintöjen nimiä tai konemuotoisia ohjauskoodeja. Tämän kirjoituksen käsittelemät kuvauskielet ovat erityisesti notaatiosovellusten kuvauskieliä erotukseksi audio- ja analyysisovellusten kuvauskielistä. 16 Käytän nimitystä nuotinkirjoitusohjelma (engl. Scorewriter, Music Notation Software) tietokoneohjelmista, joiden avulla kirjoitetaan nuotteja. Kirjoittaminen voi tapahtua joko graafisesti, musiikin kuvauskielellä tai näiden yhdistelmänä. Syöttölaitteena voi olla tietokoneen näppäimistö, hiiri, MIDI-koskettimisto ja/tai muu MIDI-laite. Graafisessa nuotinkirjoitusohjelmassa (ks. esim. kuva 14, s. 28) lopullista partituuria esittävää kuvaa muokataan suoraan ruudulla, kun taas symbolisissa nuotinkirjoitusohjelmissa käyttäjä käsittelee partituurin representaatiota, joka on koodattu musiikin kuvauskielellä. Jotkin nuotinkirjoitusohjelmat ovat graafisen ja symbolisen syöttötavan hybridejä: nuotteja syötetään kirjoittamalla musiikin kuvauskieltä, mutta lopputuloksen saa helposti näkyviin kirjoittamisen aikana (ks. kuva 12, s. 24). Nuotinkaiverrusohjelmalla (engl. Music Engraving Software) tarkoitan sovellusta, joka tuottaa musiikin kuvauskielen perusteella visuaalisen partituurin. Esimerkiksi seuraavanlainen kuvitteellista kuvauskieltä oleva partituuri voitaisiin syöttää nuotinkaiverrusohjelmaan: clef:g 4/4 c d e f g2 g2 Kaiverruksen tuloksena syntyisi tämä nuottiesimerkki: 4 15 [Putilin05] 16 [Selfridge97] 6

8 Nuotinkaiverrusohjelmalle syötetään siis musiikin kuvauskieltä sisältävä tiedosto, ja tuloksena on tuloste tai tulostusvalmis tiedosto (yleensä PostScript tai PDF). Nuotinkirjoitus- ja -kaiverrusohjelmista käytän yhteistä nimitystä nuotinnusohjelma. Suositut kaupalliset nuotinnusohjelmat sisältävät sekä graafisen nuotinkirjoitusohjelman että nuotinkaiverrusohjelman. Sen sijaan useat vapaat nuotinkirjoitusohjelmat tuottavat tiedostoja, jotka voi sitten tulostaa nuotinkaiverrusohjelmalla. Periaate on yleinen vapaissa ohjelmissa: käytetään hyväksi jo olemassa olevia ohjelmia sen sijaan, että yritettäisiin ohjelmoida samat toiminnot itse uudelleen. 1.5 Rajaus Olen löytänyt yli 20 projektia, 17 joiden päämääränä on vapaan nuotinnusohjelman laatiminen. Tässä kirjoituksessa käsiteltävää joukkoa oli tarpeen rajata, ja valitsin kriteereiksi seuraavat vaatimukset: projekti on edennyt viimeisten kolmen vuoden aikana ohjelmakoodi noudattaa jotakin OSI:n hyväksymää lisenssiä ohjelma on asennettavissa ja toimii ainakin yhdessä yleisimmistä nyky- GNU/Linux-distribuutioista ohjelman asentaminen ja kokeilu onnistuvat kohtuullisella vaivalla 1.6 Arviointimenetelmät Arvioitaviksi olen valinnut sellaiset ohjelmien keskeiset toiminnot, joita tyypillisesti tarvitaan opetuskäytössä, stemmojen transponoinnissa sekä teoria- ja sävellysharjoitusten nuotintamisessa. Erityisesti olen keskittynyt länsimaiseen musiikkinotaatioon (engl. CMN, Common Music Notation) ja rajannut pois ei-traditionaalisen notaation. En myöskään arvioi ohjelmien kykyä käyttää MIDI-laitteita nuottien syöttämiseen tai soittaa syötettyä partituuria äänisynteesin avulla. Asenin ohjelmat Ubuntu käyttöjärjestelmään, 18 koska se on eniten käytettyjä vapaita työpöytäympäristöjä. Tutustuin ohjelmiin nuotintamalla ensin kaksi ensimmäistä tah- 17 Canorus, NtEd, NoteEdit, Muse, MuseScore, LilyPond, abc2ps, abcm2ps, GNU Denemo, Philip s Music Writer, Rosegarden, Audimus, gcomposer, LilyPondTool, abcmtex, jaabc2ps, jcabc2ps, iabc, Gscore, BarFly, Brahms, Nutation, MuX2d, JComposer 18 <http://www.ubuntu-fi.org/> 7

9 tia J. S. Bachin Inventiosta no. 1 C-duuri, BWV 772. Kysymyksessä on pianostemma, jossa kumpikin viivasto on yksiääninen eikä sisällä etumerkkejä, monimutkaisia rytmejä tai esitysmerkintöjä. Tämän yksinkertaisen tehtävän avulla pyrin saamaan nopeasti tuntuman nuotinnusohjelmaan ja karsimaan heikot ohjelmat pois vertailusta. Ohjelmien kykyjen rajoja kokeilin nuotintamalla kullakin valitulla ohjelmalla 6 tahtia Robert Schumannin laulusta Die Blume der Ergebung, op. 83 no. 2. Valitsemassani jaksossa esiintyy pienessä tilassa useita nuotinnusohjelmalle haastavia piirteitä: polyfonia artikulaatiomerkki viivastolta toiselle jatkuva palkitettu sävelkuvio viivastojen toiselle ulottuva kaari tahtiviivan yli sidottu sointu trioli ja duoli päällekkäin dynaamisia merkkejä (kirjaimin ja kiiloin) laulun sanoja, joista löytyy myös ASCII-merkistöön kuulumaton ü-kirjain kohotahti Parhaiten tehtävästä selviytyneillä ohjelmilla muokkasin partituurin vielä mahdollisimman samanlaiseen muotoon ja kokoon kuin Edition Petersin originaali. 19 Arvioin niiden eroja sitten silmämääräisesti sekä pyysin kollegojen kommentteja paljastamatta heille mistä mikäkin paperituloste on peräisin. Partituurien siirrettävyyttä kokeilin tallentamalla ja lataamalla partituureja MusicXMLmuodossa kaikkien muotoa tukevien ohjelmien välillä. Näin syntyi käsitys yhtäältä siitä, millä tarkkuudella MusicXML pystyy partituurit esittämään ja toisaalta siitä, kuinka tarkasti testatut ohjelmat tätä muotoa pystyvät kirjoittamaan ja lukemaan. Valittujen ohjelmien taustatietoja kartoitin niiden dokumentaatiosta ja Internet-lähteistä sekä lähettämällä kehittäjille sähköpostikyselyn. Kyselyssä pyydettiin tarkistamaan ja täydentämään keräämiäni tietoja, jotka koskevat projektin historiaa, suunnitelmia, käyttötarkoitusta ja kohderyhmää, kehitystyöhön osallistujia, vahvuuksia ja heikkouksia, käyttäjäkuntaa sekä joitakin teknisiä yksityiskohtia. Kyselyyn vastasi ainoastaan NtEdohjelmaa kehittävä Jörg Anders. 19 Schumann: Lieder III, s. 8. EP 2385a. ISMN M

10 Keskustelin myös tamperelaisen Heikki Juneksen kanssa, joka on osallistunut sekä Rosegardenin että LilyPondin kehitystyöhön. Häneltä sain tietoja näistä projekteista kehittäjän näkökulmasta. Ohjelmia kehittävien projektien ja niiden käyttäjä- ja kehittäjäyhteisön aktiivisuutta arvioin laskemalla projektien postituslistoille huhtikuussa 2008 kirjoitettujen viestien lukumäärän. 2 Musiikin kuvauskielet Vapaiden nuotinnusohjelmien joukossa erilliset nuotinkaiverrusohjelmat ovat keskeisessä asemassa. Käytetty musiikin kuvauskieli on olennainen osa nuotinkaiverrusohjelmaa, joten on syytä tarkastella tiedostomuotoja ja niissä käytettyjä musiikin kuvauskieliä tarkemmin. Kuvauskielellä tarkoitetaan määrämuotoista rakenteisen tiedon esitystapaa. Nuottikirjoitus on olennaisilta osiltaan rakenteista tietoa, koska tietyt säännöt määrittelevät, mitkä ovat käytettävät symbolit ja niiden väliset suhteet. Määrämuotoisuus taas liittyy tiedon koneelliseen tulkittavuuteen. Koska tietokoneet käsittelevät tietoa luku- tai merkkijonoina, musiikkikin esitetään koneen muistissa sarjana merkkejä. 2.1 Kuvauskielet siirrettävyyden esteenä ja apuna Kaupalliset nuotinkirjoitusohjelmat tallentavat partituurin yleensä valmistajan itse määrittelemällä musiikin kuvauskielellä. 20 Periaatteessa se merkitsee, että yhdellä ohjelmalla nuotinnettua ja tallennettua partituuria ei voi avata toisen valmistajan ohjelmassa. Käytännössä valmistajat ovat käyttäjien tarpeesta lisänneet ohjelmiinsa mahdollisuuden viedä ja/tai tuoda partituureja muiden ohjelmien käyttämässä muodossa. Kilpailevan valmistajan tiedostomuodon tukeminen on kuitenkin vaikeaa, jos se ei perustu mihinkään standardiin. Varsinkin, jos tiedostomuodon suunnitellut yritys ei ole halukas antamaan siihen liittyvää dokumentaatiota, on vaikeaa taata, että kaikki tiedostot muuntuvat 20 Yleisimpiä valmistajakohtaisia tiedostomuotoja ovat Finalen MUS- ja ETF-muodot, Sibeliuksen SIB sekä Encoren ENC. 9

11 virheettömästi. Onkin tyypillistä, että partituurien siirto ohjelmien välillä toimii epäluotettavasti, vain osittain tai ei ollenkaan. Siirrettävyysongelmien ratkaisemiseksi on pyritty luomaan yhteisesti sovittuja tiedostomuotoja. 21 Nuotti-informaation siirtämiseen kehitetyistä muodoista käytetyin on MusicXML, joka on syrjäyttämässä aiemmin yleisimmin käytetyn NIFF-muodon. Vapaiden ohjelmien ohjelmakoodin avoimuus ja niiden käyttämien tallennusmuotojen avoimuus liittyvät läheisesti toisiinsa. Vapaat ohjelmat käyttävät tiedostomuotoja, joita saa käyttää vapaasti ilman lisenssimaksuja missä tahansa tietokoneohjelmassa. Usein tiedostomuotojen dokumentointi on myös kattavaa ja sen saa vapaasti Internetistä. 2.2 Ihmisille ja koneille tarkoitetut kuvauskielet Musiikin kuvauskielet voi jakaa karkeasti kahteen luokkaan: 1) ihmisen ja 2) koneen kirjoittamiksi ja lukemiksi tarkoitetut kuvauskielet. Koneen kirjoittamia ja lukemia kuvauskieliä käytetään tyypillisesti graafisten nuotinkirjoitusohjelmien tallennusmuodossa tai partituurien siirtomuotona eri ohjelmien välillä. Jos tällaisessa muodossa tallennetun sävellyksen avaa tekstinmuokkaimessa, se näyttää joko käsittämättömältä merkkisekamelskalta tai työläästi tulkittavalta symbolikieleltä. Kaikkien tässä kirjoituksessa esiteltyjen nuotinkirjoitusohjelmien omat tiedostomuodot käyttävät koneelle tarkoitettuja musiikin kuvauskieliä. Jäljempänä esitellyt ABC- ja LilyPond-kuvauskielet sen sijaan on tarkoitettu ihmisen kirjoitettaviksi. Niitä käytetään partituurin syöttämiseen tekstimuodossa nuotinkaiverrusohjelmille sen sijaan että se piirrettäisiin ruudulla näkyvälle viivastolle. Kuvauskielisessä työtavassa nuotintaja määrittelee tekstinä kaiken sen informaation, jonka perusteella nuotinkaiverrusohjelma piirtää partituurin. Kaiverrusvaiheessa ohjelma voi tehdä älykkäitä nuottien asetteluun liittyviä ratkaisuja, kun yksittäisten nuottien ja symbolien täsmällistä kohdistusta ei ole etukäteen määrätty. Koska vapailla nuotinnusohjelmilla saa tällä hetkellä aikaan monimutkaisia partituureja parhaiten ABC- tai LilyPond-kuvauskielellä, esittelen niitä kahden esimerkin avulla poi- 21 Toimisto-ohjelmien siirtokelpoisia tiedostomuotoja ovat mm. RTF (teksti), CSV (laskentataulukko) ja PNG (kuva). 10

12 mimalla niistä nuotinkaiverruksen yksityiskohtia tarkasteluun. Tutustuminen nuotinkaiverrusohjelman toimintaan näin mikrotasolla auttaa ymmärtämään nuotinnusohjelmien toimintaperiaatetta ja hahmottamaan tehtävän monimutkaisuutta. 2.3 ABC-kuvauskieli ja abcm2ps-kaiverrusohjelma ABC on alunperin Chris Walshaw n vuonna 1991 laatima musiikin kuvauskieli yksiäänisten sävelmien kirjoittamista varten. 22 Anglosaksisissa maissa se on muodostunut de facto-standardiksi irlantilaisten ja walesilaisten kansansävelmien kirjoittamiseen ja jakamiseen Internetissä. 23 ABC on tiivis, yksinkertainen ja helposti opittava tapa kirjoittaa nuotteja teksti- ja numerosymbolein. Suuren suosion seurauksena monet käyttäjät alkoivat kaivata siltä monipuolisempia ominaisuuksia kuten polyfoniaa ja usean viivaston systeemejä. Monet ABCtiedostoja nuoteiksi kääntävät nuotinkaiverrusohjelmat lisäävätkin standardiin omia laajennuksiaan. Myös itse standardista on kehitetty uutta 2.0-versiota, mutta viimeisin luonnos on vuodelta Laajimmin käytetty ja parhaiten länsimaisen taidemusiikin nuotintamiseen sopiva ABCtiedostoja kääntävä nuotinkaiverrusohjelma on Jef Moinen tekemä abcm2ps, 24 abcm2ps tukee polyfoniaa, usean viivaston systeemejä, laulun sanoja viivaston alla, kaarien suunnan säätämistä, mikrointervalleja sekä useita muita ABC:n laajennuksia Bachin C-duuri-invention nuotintaminen ABC-kielellä Kuvassa 1 on J. S. Bachin C-duuri-invention kaksi ensimmäistä tahtia kirjoitettuna ABCmuodossa ja kuvassa 2 abcm2ps:n kaivertama lopputulos. Riveillä 1 5 määritellään partituurin järjestysnumero, teoksen nimi ja säveltäjä, tahtilaji ja sävellaji. Riveillä 6 7 lukitaan rivin pituudeksi kaksi tahtia ja luodaan omat viivastot äänille no. 1 ja 2. Riveillä 8 10 on ylemmän ja alemman viivaston nuotit. Pieni z-kirjain tarkoittaa taukoa ja kirjaimet A G nuottien nimiä. 25 Yksiviivainen oktaavi 22 [Walshaw07] Walshaw liftaili Euroopassa huilu mukanaan ja kirjoitti tuntemiensa sävelmien alkutahdit muistinsa tueksi paperille ABC-muodossa, koska ei tuolloin osannut nuotteja. 23 [Gonzato07] 24 <http://moinejf.free.fr/> abcm2ps pohjautuu Michael Methfesselin abc2ps:ään <http://www.ihp-ffo. de/~msm/>. 25 B tulkitaan angloamerikkalaisen nimeämiskäytännön mukaan 11

13 1 X: 1 2 T: Inventio 3 C: J. S. Bach 4 M: C 5 K: C 6 %%barsperstaff 2 7 %%staves {1 2} 8 V:1 9 z/c/d/e/ F/D/E/C/ GcBc 10 d/g/a/b/ c/a/b/g/ dgfg 11 V:2 12 z4 z/c,/d,/e,/ F,/D,/E,/C,/ 13 G,G,, z2 z/g,/a,/b,/ C/A,/B,/G,/ Kuva 1: C-duuri-inventio, t. 1 2 laajennetussa ABC-muodossa Inventio J. S. Bach Kuva 2: C-duuri-inventio, t. 1 2 abcm2ps:n kaivertamana merkitään isoilla kirjaimilla ja kaksiviivainen pienillä. Pilkku laskee ja heittomerkki nostaa säveltä oktaavilla, ja tahtiviiva merkitään pystyviivalla ( ). Ellei muutoin merkitä, nuotin aika-arvo on kahdeksasosa. 26 Kuudestoistaosat merkitään kauttaviivalla nuotin nimen perässä ja pidemmät nuotit luvulla, joka osoittaa keston kahdeksasosina. Palkeilla yhdistettävät nuotit kirjoitetaan yhteen, ja välilyönneillä erotetuille nuoteille tulee palkin sijasta lippu Schumannin lied ABC-kuvauskielellä Schumannin laulu Die Blume der Ergebung on kuvissa 3 5 kirjoitettu ABC-muodossa ja kaiverrettu abcm2ps:llä. Käyn seuraavassa läpi joitakin ABC:n merkintätapoja, jotka eivät esiintyneet Bach-esimerkissä. Kuvan 3 rivillä 7 määritellään moniäänisen satsin äänet ja niiden sijoittuminen kolmelle eri viivastolle sekä pianoviivastojen yhdistäminen aaltosulkeella. Pianon yläviivastolle olen käytännön syistä lisännyt varsinaisten nuottiäänien lisäksi crescendot, diminuendot 26 Tahtilajeissa, joissa tahdin pituus on vähemmän kuin 3/4, oletusaika-arvo on kuudestoistaosa. Sen voi myös määrätä itse L:-käskyllä. 12

14 1 X: 1 2 T: Die Blume der Ergebung 3 C: Robert Schumann 4 M: 3/4 5 K: A 6 %%barsperstaff 3 7 %%staves sopr {(cres yla1 yla2 dyna) (ala1 ala2)} 8 %%deco fp 6 pf fp 9 V: sopr dyn=up 10 V: cres dyn=up 11 V: yla1 merge clef=treble 12 V: yla2 merge clef=treble 13 V: dyna dyn=down merge 14 V: ala1 clef=bass 15 V: ala2 merge clef=bass 16 % 17 [V: sopr] 18 z2 19!accent!f2 B B c d 20 w: hin ü- ber mich im 21 d2 c2 z!p!=c 22 w: Win- de, so 23 B2 > B2 e ^c 24 w: werd ich dir mich 25 B2 F z z2 26 w: nei- gen, 27!<(!B2 B!<)!B (3(!>(!fe)!>)!c 28 w: spre- chend: ich bin_ dein 29 c2 B2 30 w: ei- gen. Kuva 3: Schumann: Die Blume der Ergebung, katkelma, laajennetussa ABC-muodossa, rivit 1 30 ja muut dynaamiset merkit kahteen erilliseen ääneen. Yhdellä prosenttimerkillä alkavat kommenttirivit ovat tässä erottamassa tahteja ja muistuttamassa alkavan tahdin sanoista. Riveillä 8 15 määritellään abcm2ps:stä puuttuva dynaaminen merkintä fp 27 sekä luetellään moniäänisen partituurin äänten asetukset: kummalla puolen viivastoa dynaamiset merkit ovat, mitä avainta käytetään ja mitkä kaikki äänet liitetään samalle viivastolle. Olen kirjoittanut koko laulustemman sanoineen riveillä Jokaisella rivillä on yksi tahti ja rivin alla laulun sanat w:-rivillä. Nuotteihin liitetään symboleja kirjoittamalla ne nuotin eteen: Cis on c^, palautettu c =c, crescendon alku ja loppu!<(! ja!>)! sekä trioli (3. Rivillä 23 on pisteellisen rytmin lyhennysmerkintä: > -merkki pidentää edeltävää ja lyhentää seuraavaa nuottia puolella. Kuvassa 4 riviltä 32 alkaa pianostemman määrittely siten, että kaikki äänet on kirjoitet- 27 Erilaisia esitysmerkintöjä on siis periaatteessa mahdollista luoda itse, jos tuntee abcm2ps:n toimintaperiaatteen. 13

15 31 % 32 [V: cres] x2 33 [V: yla1] ([fdb]2-34 [V: yla2] x2 35 [V: dyna]!fp!x2 36 [V: ala1] x2 37 [V: ala2] [FDB,G,]2-38 % hin über mich im 39 [V: cres] x6 40 [V: yla1] [fdb]/d/b/f/) (D/F/B/d/) (D/=E/B/d/) 41 [V: yla2] x6 42 [V: dyna] x6 43 [V: ala1] x2 B,4 44 [V: ala2] [FDB,G,]2 (A,2 G,2) 45 % Winde, so 46 [V: cres] x6 47 [V: yla1] (,D/E/G/d/) (,C/E/A/c/) x2 48 [V: yla2] x4 ( =c/a/e/[i:staff 3]=C/) 49 [V: dyna] x4!p!x2 50 [V: ala1] (B,2 A,2) x2 51 [V: ala2] A,4 A,2 52 % werd ich dir mich 53 [V: cres] x2 x/!<(!x/ x!<)!!>(!x >!>)!x 54 [V: yla1] B4 e2 55 [V: yla2] ([I:staff 2]B/A/E/[I:staff 3]B,/ ) 56 [I:staff 2]z/(A/^D/[I:staff 3]B,/ ) 57 (,^C/[I:staff 2]E/A/^c/ ) 58 [V: dyna] x6 59 [V: ala1] x6 60 [V: ala2] B,,4 (A,,2 61 % neigen, 62 [V: cres]!<(!x x x >!<)!x!>(!x >!>)!x 63 [V: yla1] B4 (^d>c) 64 [V: yla2] (B/A/E/[I:staff 3]B,/ ) 65 ([I:staff 2]B/A/^D/[I:staff 3]B,/ ) 66 (,C/[I:staff 2]E/A/c/ ) 67 [V: dyna] x6 68 [V: ala1] x6 69 [V: ala2] B,,4) (A,,2 70 % sprechend: ich bin dein 71 [V: cres]!<(!x x x >!<)!x!>(!x >!>)!x 72 [V: yla1] (B4 (3fec 73 [V: yla2] (B/A/E/[I:staff 3]B,/ ) 74 ([I:staff 2]B/A/^D/[I:staff 3]B,/ ) 75 [I:staff 2]^DE 76 [V: dyna] x6 77 [V: ala1] x4 ^B,C 78 [V: ala2] B,,4) A,,2 79 % eigen 80 [V: yla1] c2 B2) 81 [V: yla2] c/f/^d/[i:staff 3]C/ [I:staff 2] B/=F/=D/[I:staff 3]=B,/ 82 [V: dyna]!fp!x4 83 [V: ala1] x4 84 [V: ala2] A,4 Kuva 4: Schumann: Die Blume der Ergebung, katkelma, laajennetussa ABC-muodossa, rivit

16 3 4 Die Blume der Ergebung Robert Schumann p hin ü ber mich im Win de, so werd ich dir mich fp p 3 nei gen, spre chend: ich bin dein ei gen. 3 fp Kuva 5: Schumann: Die Blume der Ergebung, katkelma, abcm2ps:n kaivertamana tu allekkain tahti kerrallaan. Dynamiikkaäänissä on vain x -merkillä kirjoitettuja näkymättömiä taukoja, joihin on liitetty dynaamisia merkkejä. Rivillä 33 näkyy, kuinka sointu kirjoitetaan hakasulkeiden sisään ja sen kesto vasta hakasulkujen jälkeen. Miinusmerkki tarkoittaa sidekaarta. Vasen sulkumerkki aloittaa kaaren, joka päättyy seuraavassa tahdissa rivillä 40. Kaaren voi pakottaa ylös- tai alaspäin kirjoittamalla avaavan sulun perään heittomerkin tai pilkun (ks. rivi 47). Rivillä 48 on jouduttu [I:staff 3]-ohjauskoodilla siirtymään alemmalle viivastolle ja rivilla 55 takaisin, kun palautettu keski-c on piirretty. Viereisellä viivastolla käyminen toimii abcm2ps:n kaivertamana muuten hyvin, mutta kaaret, jotka päättyvät eri viivastolle kuin mistä alkavat, eivät tulostu oikein. 15

17 2.3.3 ABC:n puutteita Nykyään tekstitiedostoissa käytetään yleisesti Unicode-merkistöä ja esimerkiksi sen UTF-8 -enkoodausta, jotta eri kielten aksentilliset kirjaimet ja kirjoitusmerkit toimisivat mahdollisimman hyvin. abcm2ps kuitenkin ymmärtää edelleen vain ISO merkistöä, 28 joten ABC-tiedostot pitää muistaa kirjoittaa käyttäen tätä merkistöä, jos niissä käytetään esim. suomalaisia ä- ja ö-kirjaimia tai saksalaista ü-kirjainta kuten Schumann-esimerkissä yllä. ABC:ssä ei ole juurikaan mahdollista säätää symbolien sijaintia. Jos siis kaaret törmäävät muihin symboleihin tai crescendo/diminuendokiilat ovat väärällä korkeudella kuten Schumann-esimerkissäni, mitään ei ole tehtävissä Arvio ABC-kuvauskielestä ja abcm2ps-ohjelmasta ABC-kuvauskieli on ytimekästä ja suhteellisen helppoa oppia. Esitysmerkinnät, nuotteihin liitettävät merkit sekä eritoten erikoistoiminnot, kuten toiselle viivastolle siirtyminen, tekevät tekstistä hieman sekavaa. Mahdollisuus pitää stemmat lähekkäin kirjoittamalla esim. tahti kerrallaan auttaa pitämään kokonaisuuden hallinnassa. Schumann-esimerkin vaativista yksityiskohdista abcm2ps selvisi erittäin hyvin lukuunottamatta kaarten ja dynaamisten merkkien sijoittelua ja äänten välisiä priimejä. Ohjelma ei ymmärrä toiselle viivastolle päättyvien kaarten oikeaa kaiverrustapaa, ja yksi kaari myös törmäsi triolin numerosymboliin. Kun saman viivaston kahdessa äänessä on sama sävel, abcm2ps nuotintaa ne päällekkäin kun niiden pitäisi olla vierekkäin. 29 Koska tällaisten törmäysten kiertämiseen ei ole ohjauskoodeja, ABC on useisiin tarpeisiin käyttökelvoton. abcm2ps on erittäin nopea. Siinä missä LilyPond kaiversi 500-tahtista kolmen viivaston partituuria lähes kaksi minuuttia, abcm2ps selvisi työstä alle 0,5 sekunnissa! 30 ABC on laajentunut alkuperäisestä suppeasta käyttötarkoituksestaan yleiskäyttöiseksi musiikin kuvauskieleksi. Kaksi eri ohjelmien tulosteita arvioineista kollegoistani valitsi jopa ABC:llä nuotinnetun Schumann-esimerkin miellyttävämmäksi lukea kuin Petersin 28 ISO merkistö tunnetaan myös nimellä Latin-1 29 Priimien päällekkäisyys on erikoinen ongelma, sillä sekunnit kyllä tulostuvat siten, että nuotit on siirretty hieman erilleen vaakasuunnassa. 30 Kopioin Schumann-esimerkin täydelliset tahdit 100 kertaa peräkkäin ja kaiversin partituurin kummallakin ohjelmalla PostScript-tiedostoksi. 16

18 originaali ja LilyPondin kaivertama versio, vaikka ABC-tulosteessa oli ilmeisiä nuotinnusteknisiä virheitä. 2.4 LilyPond: kuvauskieli ja nuotinkaiverrusohjelma LilyPond on hollantilaisten Han-Wen Nienhuysin ja Jan Nieuwenhuizenin kehittämä nuotinkaiverrusohjelma sekä samanniminen musiikin kuvauskieli. Tekijöiden tavoitteena on päästä eroon tietokoneen avulla kirjoitettujen partituurien mekaanisesta vaikutelmasta ja virheistä. LilyPond-ohjelman on tarkoitus noudattaa samantyyppisiä sääntöjä ja kirjasintyyppejä joita nuotinkirjoituksen käsityöläiset käyttivät 1970-luvulle asti. LilyPondin versio on julkaistu ja se löytyy ainakin Ubuntu 8.04:n, Open- SUSE 10.3:n, Fedora 8:n ohjelmavalikoimasta. Versiot Windowsille (ME, NT, 2000, XP ja Vista) sekä Mac OS X:n versioille 10.3, 10.4 ja 10.5 ovat myös saatavilla. Ohjelman versio on kehitteillä. LilyPond-kuvauskieltä käyttävät tiedostot on tarkoitettu kirjoitettaviksi käsin. LilyPond ei ole niin tiivistä ja yksinkertaista kuin ABC, joten oppimiskynnys on korkeampi. Yksinkertaisessakin nuotinnuksessa käytetään monimutkaisempia ohjauskoodeja kuin ABC:ssä, mutta toisaalta myös LilyPondin mahdollisuudet ovat paljon suuremmat. Koska LilyPond on rakennettu L A TEX-sivuntaittojärjestelmän päälle, se seuraa L A TEX:in konventioita ja pystyy käyttämään L A TEX-järjestelmän tehokkaita mahdollisuuksia tekstin ja grafiikan tuottamiseen. Koska valmis lopputulos ei ole koko ajan näkyvissä kuten nuotinnusohjelmissa, kuuluvat korjaaminen ja nuottikirjoituksen säätäminen työn kulkuun. Käytännössä kannattaa kaivertaa partituuri LilyPondilla ja tarkistaa se aina sopivan mittaisen jakson kirjoittamisen jälkeen, sillä varsinkin oktaavi- ja aika-arvovirheet kertautuvat virheen jälkeen tulevassa musiikissa Johdatus LilyPond-kuvauskieleen esimerkkien avulla Kuvassa 6 on J. S. Bachin C-duuri-invention kaksi ensimmäistä tahtia kirjoitettuina LilyPond-kuvauskielellä ja kuvassa 7 lopputulos LilyPond-ohjelman kaivertamana. Riveillä 1 7 asetetaan LilyPond-ohjelman versio, jolle tämä nuottiesimerkki on tarkoitet- 17

19 1 \version "2.10.0" 2 \include "suomi.ly" 3 #(set-global-staff-size 14) 4 \header { 5 title = "Inventio" 6 composer = "J. S. Bach" 7 } 8 oikea = \relative c { 9 r16 c d e f d e c g 8 c h c 10 d16 g, a h c a h g d 8 g f g 11 } 12 vasen = \relative c { 13 r2 r16 c d e f d e c 14 g 8 g, r4 r16 g a h c a h g 15 } 16 piano = \new PianoStaff { 17 \time 4/4 18 << \context Staff = "o.k." { 19 \clef treble 20 \key c \major 21 \oikea 22 } 23 \context Staff = "v.k." { 24 \clef bass 25 \key c \major 26 \vasen 27 } 28 >> 29 } 30 \score { << \piano >> } Kuva 6: C-duuri-inventio, t. 1 2 LilyPond-muodossa Inventio J. S. Bach Kuva 7: C-duuri-inventio, t. 1 2 LilyPondin kaivertamana 18

20 tu, otetaan käyttöön suomalaiset nuottinimet, pienennetään viivastoa oletusasetuksesta ja asetetaan teoksen nimi ja säveltäjä. Riveillä 8 11 luetellaan oikean ja vasemman käden nuotit, ja talletetaan ne muistiin nimillä oikea ja vasen. Riveillä luodaan kaksi viivastoa, asetetaan tahtilaji, avaimet ja sävellaji ja syötetään nuotit muistista viivastoille. Viimeisellä rivillä määritellään, että partituurissa on yksi viivastopari, joka aiemmin tallennettiin nimellä piano. LilyPondissa sävelkorkeuden oktaavi määräytyy edeltävän nuotin mukaan siten, että kahden peräkkäisen nuotin intervalli on enintään kvartti. Jos halutaan hypätä kvintti tai enemmän ylöspäin, pitää nuotin nimen perään lisätä heittomerkki. Vastaavasti alaspäin hypätään lisäämällä pilkku. Sävelen kesto on sama kuin edellisen nuotin kesto, ellei nuottinimen perässä olevalla luvulla toisin määrätä. Kestot ilmaistaan osina kokonuotista, eli esim. 2=puolinuotti ja 4=neljäsosa. LilyPond piirtää tahtiviivat automaattisesti oikeisiin paikkoihin tahtilajin perusteella, mutta tahtiviivat on silti havainnollisuuden vuoksi hyvä kirjoittaa ulos pystyviivasymbolilla ( ). Jos kuvauskielellä kirjoitettu pystyviiva ei osu tahtilajin mukaisen tahtiviivan kohdalle, LilyPond antaa partituuria kaiverrettaessa varoituksen. Pystyviivat toimivat siis eräänlaisina tarkistuspisteinä LilyPondin edistyneempiä ominaisuuksia: Schumann-esimerkki Kuvissa 8 11 on katkelma Schumannin laulusta Die Blume der Ergebung kirjoitettuna LilyPond-kuvauskielellä sekä kaiverrettuna LilyPondilla. Kaikki alkuperäisessä Petersin painoksessa olleet merkinnät onnistuivat LilyPondilla, mutta kuvauskielen kirjoittaminen oli vaativaa. Poimin seuraavassa joitakin kuvauskielen ohjausmerkkejä, jotka eivät tulleet esiin Bach-esimerkissä. Kuvan 8 rivillä 10 määritellään, ettei laulustemmassa käytetä palkkeja ja että dynaamiset merkit ja triolien hakaset halutaan viivaston yläpuolelle. Lopuksi partial-käskyllä tehdään neljäsosakohotahti (r4 on neljäsosatauko). Riveillä fis-nuotin -> on aksenttimerkki. C-sävelen \p liittää nuotin päälle p- merkinnän. Esimerkki pisteellisestä aika-arvosta on h4.. Crescendon alku on merkitty h-neljäsosanuotille ( h4\< ) ja päättyminen toiselle kahdeksasosa-h:lle ( h\! ). Trioli 19

Sanat, sointumerkit...

Sanat, sointumerkit... Etusivu 1. Näkymä ja aktivointi 2. Tee partituuripohja 3. Tee nuotteja 4. Sanat, sointumerkit... 5. Pikkukappale Sanat, sointumerkit... Nuotit ensin Nuotin kirjoitustehtävä kannattaa vaiheistaa siten,

Lisätiedot

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon 1. Jos koneellesi ei vielä ole asennettu Open Office ohjelmaa, voit ladata sen linkistä joka löytyy Arkisto => Asiakirjapohjat sivulta seuran kotisivuilta. Jos ohjelma

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) 6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren

Lisätiedot

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla KeePass on vapaasti saatavilla oleva, avoimen lähdekoodin ohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa salasanojen hallinnassa. Tämä KeePass ohje on päivitetty

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Lari Koponen ja Eetu Ahonen 23.1.2013 Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen jälkeen pystyy kirjoittamaan työselostuksen L A T E X:illa, eli Dokumentin rakenne tutuksi Tekstin

Lisätiedot

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c Alkusanat Musiikin Perusteita Pianoa Soittaen Tämä kirja on tarkoitettu johdannoksi musiikin opiskeluun ja soveltuu Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen kirjasarjan rinnakkaismateriaaliksi opiskeltaessa musiikin

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin

Johdatus ohjelmointiin Johdatus ohjelmointiin EXAM tentin liitetiedostojen lataaminen, käyttäminen ja palauttaminen Kerro mahdolliset puutteet tai parannusehdotukset: pietari.heino@tut.fi Tällä sivulla on selitetty lyhyesti

Lisätiedot

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla Tietojen syöttäminen ohjelmalle Tähän mennessä on käsitelty Javan tulostuslauseet System.out.print ja System.out.println sekä ohjelman perusrakenneosat (muuttujat, vakiot, lauseet). Jotta päästään tekemään

Lisätiedot

Tekstinkäsittelystä. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus. Toimisto ohjelmista

Tekstinkäsittelystä. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus. Toimisto ohjelmista Tekstinkäsittelystä Toimisto ohjelmista OpenOffice vs. LibreOffice ODF (Open Document Format for Office Applications) LibreOfficen + ohjepaketti + kielityökalujen asennus Word 2003 vs. Word 2007 vs. Word

Lisätiedot

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.

Lisätiedot

UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN

UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN Muistilista 1) Yleiset havainnot - kokonaisuuden hahmottaminen, harjoitettava alue osana kokonaisuutta - kokoonpano, oma stemma - läpi silmäily: kertausmerkit, pomppamerkit,

Lisätiedot

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio 1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Epooqin perusominaisuudet

Epooqin perusominaisuudet Epooqin perusominaisuudet Huom! Epooqia käytettäessä on suositeltavaa käyttää Firefox -selainta. Chrome toimii myös, mutta eräissä asioissa, kuten äänittämisessä, voi esiintyä ongelmia. Internet Exploreria

Lisätiedot

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska Demo 13 Aihe: Linux Opettaja: Antti Ekonoja Tekijä: Heini Puuska Päiväys: 30.5.2011 Sisällys 1 Linux... 1 2 Jakelupaketit... 1 2.1 Debian... 1 2.2 Ubuntu... 1 2.3 Red Hat... 1 2.4 Fedora... 2 2.5 SUSE...

Lisätiedot

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager Missio: 1. Asentaminen 2. Valokuvien tarkastelu, tallennus/formaatit, koko, tarkkuus, korjaukset/suotimet, rajaus 3. Kuvan luonti/työkalut (grafiikka kuvat) 4. Tekstin/grafiikan lisääminen kuviin, kuvien/grafiikan

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

Perusohje vi-editorin käyttöön

Perusohje vi-editorin käyttöön Perusohje vi-editorin käyttöön Aapo Rista 22.9.2000 Sisältö 1 Johdanto 1 2 vi:n komento- ja kirjoitustilat 2 3 vi:n käynnistäminen ja siitä poistuminen 2 4 Liikkuminen tekstissä 3 5 Merkkien lisääminen

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet 3.12.2014 Pekka Vienonen Ohjelman käynnistys ja käyttöympäristö Käynnistyksen yhteydessä Tervetuloa-ikkunassa on mahdollisuus valita suoraan uudessa asiakirjassa

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin

Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin Tekniikka 11.10.2015 10:45 Olavi Koistinen, Helsingin Sanomat Yhteystietojen siirto Androidista iphoneen kuin Gmail-käyttäjätunnus.

Lisätiedot

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko LOPPURAPORTTI 1(11) Ratkaisun kuvaus Käytetyt tiedostot Tietuerakenteet Onnistuin

Lisätiedot

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1 5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Ryhmät. Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto/ Tietohallinto 2014

Ryhmät. Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto/ Tietohallinto 2014 1 Ryhmät Moodlessa voi jakaa opiskelijoita pienempiin alaryhmiin, joilla toimitaan esim. keskustelualueella tai työskennellään wikissä. Ryhmätoiminto on hyödyllinen, jos kurssilla on paljon osallistujia

Lisätiedot

Sivunumerot ja osanvaihdot

Sivunumerot ja osanvaihdot Sivunumerot ja osanvaihdot WORD 2010 Sivu 1 / 11 Sivunumerot ja osanvaihdot HUOM ohje on tehty toimimaan WORD 2010 -tekstinkäsittelyohjelmalla. Ohje saattaa toimia tai olla toimimatta myös uudemmille tai

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit syksy Laskuharjoitus 1

Tietorakenteet ja algoritmit syksy Laskuharjoitus 1 Tietorakenteet ja algoritmit syksy 2012 Laskuharjoitus 1 1. Tietojenkäsittelijä voi ajatella logaritmia usein seuraavasti: a-kantainen logaritmi log a n kertoo, kuinka monta kertaa luku n pitää jakaa a:lla,

Lisätiedot

Tarva LC (Level Crossing) pikaohje Harri Peltola & Mikko Virkkunen

Tarva LC (Level Crossing) pikaohje Harri Peltola & Mikko Virkkunen Tarva LC (Level Crossing) pikaohje 17.1. 2014 Harri Peltola & Mikko Virkkunen 2 Kirjautuminen TarvaLC-ohjelmaan kirjaudutaan linkistä: http://tarvalc.myapp.info/tarvadb/tarva/tarva.html henkilökohtaisella

Lisätiedot

AB mypilotin pikaopas

AB mypilotin pikaopas AB mypilotin pikaopas AB mypilot -laitteeseen tutustuminen AB mypilot -kaukosäädin mahdollistaa Advanced Bionicsin Naída CI Q70 (Naída CI) -ääniprosessorin etäkäytön, jolloin näet hallinta- ja tilatiedot

Lisätiedot

Tavutusohjelman toimintapa...3. Tavutussääntöjä...3. Keinoja...3. Vihjetavu...3. Katkeamaton väli...4. Katkeamaton tavuviiva...4

Tavutusohjelman toimintapa...3. Tavutussääntöjä...3. Keinoja...3. Vihjetavu...3. Katkeamaton väli...4. Katkeamaton tavuviiva...4 1 Sisältö Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...3 Keinoja...3 Vihjetavu...3 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...4 Pehmeä rivinvaihto...4 2 Mikään tavutusohjelma ei ole täydellinen.

Lisätiedot

Asteri Palkanmaksu Dos Vuosipäivitys 18.5.2010

Asteri Palkanmaksu Dos Vuosipäivitys 18.5.2010 Asteri Palkanmaksu Dos Vuosipäivitys 18.5.2010 Päivityksen asentaminen...4 Siirtyminen IBAN tilinumeroihin ja BIC koodeihin...6 - maksajalle IBAN ja BIC...6 - palkansaajille IBAN ja BIC...8 Pitkät IBAN

Lisätiedot

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje RATKI RATKI 1.0 Käyttäjän ohje Ohje 0.5 Luottamuksellinen Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta... 3 1.4.

Lisätiedot

Goalkeeper Game Statistics (v12) käyttöohjeet

Goalkeeper Game Statistics (v12) käyttöohjeet 1 Goalkeeper Game Statistics (v12) käyttöohjeet Oikeudet Goalkeeper game statistics v12 ohjelman tekijänoikeudet ovat pysyvästi tekijällä (Markku Aalto, Vantaa, markku.aalto@finhockey.fi), ellei niitä

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon Tämän oppaan sisältö Microsoft Microsoft Outlook 2010 näyttää hyvin erilaiselta kuin Outlook 2003. Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa uuden ohjelman opiskelua. Seuraavassa on tietoja uuden käyttöliittymän

Lisätiedot

Jos suljet vahingossa koejärjestelmän, voit käynnistää sen uudelleen näytön yläosasta:

Jos suljet vahingossa koejärjestelmän, voit käynnistää sen uudelleen näytön yläosasta: Kertausharjoitus Koe alkaa palvelimelta käynnistettävällä lyhyellä kuunteluosiolla, jonka sinä käynnistät. Sinun ei tarvitse odottaa kuunteluosion loppumista vaan voit edetä seuraaviin tehtäviin, kun koet

Lisätiedot

Lausekielinen ohjelmointi II Ensimmäinen harjoitustyö

Lausekielinen ohjelmointi II Ensimmäinen harjoitustyö Lausekielinen ohjelmointi II Ensimmäinen harjoitustyö Yleistä Tehtävä: Tee Javalla LineBreaker-ohjelma tekstirivin sovittamiseen tekstialueelle riviä katkomalla. Lausekielinen ohjelmointi II -kurssin pakollinen

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen Ti5316800 LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi X Window System Jukka Lankinen 2007-2008 Sisällys Esitys vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on X Window System? Minkälainen X on? Mistä sen saa? Miten X:ää käytetään?

Lisätiedot

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje Tuplaturvan tilaus ja asennusohje 1. Kirjaudu lähiverkkokauppaan omilla tunnuksillasi tai luo itsellesi käyttäjätunnus rekisteröitymällä Lähiverkkokaupan käyttäjäksi. a. Käyttäjätunnus on aina sähköpostiosoitteesi.

Lisätiedot

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9. Python linkit: Python tutoriaali: http://docs.python.org/2/tutorial/ Numpy&Scipy ohjeet: http://docs.scipy.org/doc/ Matlabin alkeet (Pääasiassa Deni Seitzin tekstiä) Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä.

Lisätiedot

Sivuston muokkaus WordPressin kanssa

Sivuston muokkaus WordPressin kanssa Sivuston muokkaus WordPressin kanssa Sivuston muokkaus WordPress-hallintajärjestelmän kanssa on hyvin helppoa. Sitä vähän tutkimalla ja tätä ohjetta lukemalla sen käyttö tulee nopeasti tutuksi. Olen myös

Lisätiedot

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

2 Suomen kielen äänteet

2 Suomen kielen äänteet 1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

MUSIIKKI JA TIETOTEKNIIKKA -SEMINAARI 1(11) Jyväskylän yliopisto 11.12.2003 (korj. 12.12.2003) Musiikkia kuvista

MUSIIKKI JA TIETOTEKNIIKKA -SEMINAARI 1(11) Jyväskylän yliopisto 11.12.2003 (korj. 12.12.2003) Musiikkia kuvista MUSIIKKI JA TIETOTEKNIIKKA -SEMINAARI 1(11) Jyväskylän yliopisto 11.12.2003 (korj. 12.12.2003) 1 Johdanto Musiikkia kuvista Lauri Gröhn metasäveltäjä Gallery Music from Pictures www.synestesia.com Kehittämässäni

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

HP Mobile -kaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas

HP Mobile -kaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas HP Mobile -kaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows ja Windows Vista ovat Microsoft Corporationin tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä

Lisätiedot

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015)

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) 58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) Harjoitus 2 (14. 18.9.2015) Huom. Sinun on tehtävä vähintään kaksi tehtävää, jotta voit jatkaa kurssilla. 1. Erään algoritmin suoritus vie 1 ms, kun syötteen

Lisätiedot

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Versio 2008.1 15.10.2008 ohje 15.10.2008 Asennus, käyttöönotto ja päätoiminnot Ohjelmiston tarkoitus Ohjelmiston tarkoitus on yhdistää Peltotuki

Lisätiedot

Febdok 5.5.x, Varmuuskopiot OHJEISTUS

Febdok 5.5.x, Varmuuskopiot OHJEISTUS Febdok 5.5.x, Varmuuskopiot OHJEISTUS Sisällys 1 YLEISTÄ 1 2 VARMUUSKOPIOT 2 2.1 TÄYDELLINEN VARMUUSKOPIO PERUSKÄYTTÄJÄN TUNNUKSILLA 2 2.2 VARMUUSKOPIOT ADMIN TUNNUKSILLA 4 2.2.1 TÄYDELLINEN VARMUUSKOPIO

Lisätiedot

KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset

KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset Sisällysluettelo: 1. Sisällysluettelo s. 1 2. Kulta2-järjestelmän käyttäminen ensimmäistä kertaa s. 2-3 3. Kirjautuminen

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

INTERBASE 5.0 PÄIVITYS VERSIOON 5.6

INTERBASE 5.0 PÄIVITYS VERSIOON 5.6 1 INTERBASE 5.0 PÄIVITYS VERSIOON 5.6 HUOM: Tämä ohje on tarkoitettu yksittäisen koneen päivittämiseen, mikäli InterBase on asennettu serverille ota yhteys DL Software Tukeen. HUOM: Mikäli koneessasi on

Lisätiedot

Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön

Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön LINDOn tärkeimmät komennot ovat com (command), joka tuloaa käytettävissä olevat komennot ruudulle, ja help, jonka avulla saa tietoa eri komennoia. Vaaukset kursiivilla

Lisätiedot

Kuva 1. GIMP:in uuden kuvan luominen. Voit säätää leveyttä ja korkeutta ja kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Napsauta sitten "OK".

Kuva 1. GIMP:in uuden kuvan luominen. Voit säätää leveyttä ja korkeutta ja kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Napsauta sitten OK. Gimp alkeet III 8 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 Uuden kuvan luominen GIMP:illä yleisinfoa ----> LUE! Sen lisäksi, että GIMP on loistava valokuvankäsittelyohjelma, sillä saa piirrettyä myös omia kuvia

Lisätiedot

SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015

SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015 SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015 Sisältö SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015... 1 1. Mikä Linux?... 1 2. Linuxin käyttö graafisesti... 1 3. Pari sanaa komentorivistä... 2 4. Kalapankki...

Lisätiedot

Pauliina Munter/Suvi Junes Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2015

Pauliina Munter/Suvi Junes Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2015 Ryhmät Moodlessa voi jakaa opiskelijoita pienempiin alaryhmiin, joilla toimitaan esim. keskustelualueella tai työskennellään wikissä. Ryhmätoiminto on hyödyllinen, jos kurssilla on paljon osallistujia

Lisätiedot

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2 3

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2 3 PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä 3/+^ 3 Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti :n jälkeen 3/ +^ 3 Liiku matematiikka alueella nuolinäppäimin. Kokeile

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

Seuraavat korjaukset koskevat painoksia 1.-4., osassa painoksista ne on voitu jo huomioida. Tarkistetussa 5. painoksessa mainitut virheet on korjattu.

Seuraavat korjaukset koskevat painoksia 1.-4., osassa painoksista ne on voitu jo huomioida. Tarkistetussa 5. painoksessa mainitut virheet on korjattu. TAITOMERKKILAULUT Korjaukset tarkistettuun 5. painokseen: 39. Veljesten paluu Jukolaan sivu 117, systeemi 1, tahti 1: I-basson neljännen neljäsosan toinen nuotti f (ei fis) Seuraavat korjaukset koskevat

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

KIEKU: ANALYYSIRAPORTOINTI. Juho Ajo tulosohjausasiantuntija, Valtiokonttori

KIEKU: ANALYYSIRAPORTOINTI. Juho Ajo tulosohjausasiantuntija, Valtiokonttori KIEKU: ANALYYSIRAPORTOINTI Juho Ajo tulosohjausasiantuntija, Valtiokonttori Raportointi Kieku-tietojärjestelmässä Käyttöliittymä Loppukäyttäjät pääsevät tietovarastoraportointiin Kiekuportaalin kautta.

Lisätiedot

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0 RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje v. 1.0 Yleistä Rockstar lukijakäyttöliittymä Tuotteiden lukeminen lähtevään tilaukseen Tilaukseen kuulumattomat tuotteet Tuotteiden lukeminen tilauksesta

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Kanteleen vapaa säestys

Kanteleen vapaa säestys Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Seuraavat Windowsin käyttöjärjestelmäversiot tukevat Novell Filr -työpöytäsovellusta:

Seuraavat Windowsin käyttöjärjestelmäversiot tukevat Novell Filr -työpöytäsovellusta: Novell Filr -työpöytäsovellus lueminut Huhtikuu 2015 1 Tuotteen yleiskatsaus Novell Filr -työpöytäsovelluksella voit synkronoida Novell Filr -tiedostoja tietokoneesi tiedostojärjestelmän kanssa ja muokata

Lisätiedot

GARAGEBAND-PIKAOPAS Timo Sipilä/Tervaväylän koulu

GARAGEBAND-PIKAOPAS Timo Sipilä/Tervaväylän koulu GARAGEBAND-PIKAOPAS Timo Sipilä/Tervaväylän koulu 1. Käyttöliittymän yleiskatsaus Saat avattua uuden projektin klikkaamalla vasemmassa ylänurkassa olevaa + -merkkiä. Kun avaat uuden projektin, saat näkyviin

Lisätiedot

ClassPad fx-cp400 päivitys. + Manager for ClassPad II Subscription päivitys

ClassPad fx-cp400 päivitys. + Manager for ClassPad II Subscription päivitys ClassPad fx-cp400 päivitys + Manager for ClassPad II Subscription päivitys Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat 1.2.2016 2(10) Osoitelistat Osoitteet-valinnan näkyminen kennelpiirin henkilöille... 3 Tietojen haku listaukselle... 3 Yhdistykset,

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE HERVANNAN KIRJASTON TIETOTORI Insinöörinkatu 38 33720 Tampere 040 800 7805 tietotori.hervanta@tampere.fi TALLENNETAAN MUISTIKULLE JA MUISTIKORTILLE 1 Muistitikun

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

LP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla

LP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla Digitointiohjeita_LP 17.3.2016 1 LP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla I Levyn tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen ja näyttöön. Levysoitin saa virtansa tietokoneesta. Käynnistä kopiointiohjelma

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

Linux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT

Linux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Linux ylläpitäjän opas Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Lyhyesti - Linux on eräs versio Unix käyttöjärjestelmästä jonka kehitys alkoi jo vuonna 1969 AT&T labroratorioissa

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Miten siirrän omat työni Office 365:stä Peda.nettiin sekä jaan sen siellä muille Eija Arvola

Miten siirrän omat työni Office 365:stä Peda.nettiin sekä jaan sen siellä muille Eija Arvola Miten siirrän omat työni Office 365:stä Peda.nettiin sekä jaan sen siellä muille Eija Arvola 16.12.2017 UUDEN SIVUN LUOMINEN OMAAN TILAAN Jos haluat tallentaa omia töitäsi Peda.nettiin, sinun pitää luoda

Lisätiedot

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai

Lisätiedot