SENSORI. Ketterä Tutkimuslaitos. Tietohallinnosta tiedon hallintaan 1 / 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SENSORI. Ketterä Tutkimuslaitos. Tietohallinnosta tiedon hallintaan 1 / 2011"

Transkriptio

1 1 / 2011 SENSORI Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen henkilöstölehti ASIAKASNUMERO P V T T S U O J A N O S A A M I S K E S K U S A r v a a m a t o n t a t i e t o a Tietohallinnosta tiedon hallintaan Ketterä Tutkimuslaitos

2 1 / 2011 SENSORI Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen henkilöstölehti ASIAKASNUMERO 1 /2011 P Ä Ä K I R J O I T U S SISÄLLYS Pääkirjoitus 2 T&K-tehtävien keskitetty ohjaus 3 Kansallinen strategia ohjaa puolustusvoimien teknologiatoimintaa 4 Tuoteryhmät Asiakkaan näkökulma 6 Tavoitteena ketterä tutkimuslaitos 7 Riihimäen varuskunta uusien suorituskykyjen moniosaaja 8 Urapolut ja osaamisen johtaminen 9 Kulttuuriperintöä kunnioitetaan 11 Tietohallinnosta tiedon hallintaan 13 Tekninen tietopalvelu palvelee puolustusvoimia ja teollisuutta 14 Kemian osaaminen nyt ja tulevaisuudessa 15 Asetekniikkaosasto suojan moniosaaja 17 Akustisen tiedustelun mutkainen polku 18 Älä tule havaituksi 20 Elektroniikka- ja informaatiotekniikkaosasto ennakoivan päätöksenteon tukena 21 Mallinnuksen ja simuloinnin tuoteryhmä 22 Uusiin tehtäviin 23 Julkaisija Päätoimittaja Toimittajat Ulkoasu Paino ISSN SENSORI 1 / 2011 Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos Mika Hyytiäinen Kristiina Nevanpää Sirpa Korpela MJJMäkinen / Turku Leijart Suunnittelutoimisto / Kisko Edita Prima Oy Muutos on aina mahdollisuus Olemme hankkineet viime vuosina merkittäviä uusia miljoonaluokan tutkimusympäristöjä. Samalla olemme saaneet aiempaa suurempia kokonaisia tutkimusvastuita sekä tiedon ja osaamisen hallintaan liittyviä puolustusvoimatason töitä. Sisäisesti olemme edenneet kokeilevin askelin kohti asiakasperustaista matriisiorganisaatiota ja tehneet verkostomaisen toimintamme näkyväksi. Nyt kerromme teille uudesta strategiastamme. Puolustusvoimien tutkimuksen kokonaisuutta ja sen vaikuttavuutta on selvitetty vuosien varrella useassa työryhmässä. Voin ilokseni kertoa, että vuonna 1994 Tollan ja 1999 Sivulan työryhmissä suositeltu operaatioanalyysin tutkimusala on nyt perustettu. Myös puolustusvoimien tutkimusrekisterin tekeminen on käynnistetty. Vuonna 2008 tehtiin viimeisin laaja selvitystyö, jolle on hyvä perustaa edessä oleva puolustusvoimatason muutos. Ennen puolustusvoimauudistusta on edessä seitsemän laihaa vuotta, joista toista nyt eletään. Osa laihdutuksesta jää pysyväksi. Osaamme jo kohdentaa työajan ja tiedämme mihin se kuluu. Parannamme merkittävästi kustannustietoisuuttamme tänä vuonna. Saattaa olla, että osassa raportteja on jo syksyllä hintalappu tyyliin: työtunnit 127, kokonaishinta , josta laskutettavaa 0. Reilu kolmannes työstämme on asiakastyötä ja tuntihintamme tälle on samaa luokkaa kuin vaikkapa kumppanillamme VTT:lla. Tästä ei asiakkaan kannata kuitenkaan huolestua. Niin kauan kuin saamme palkat, tilat ja pääosan tutkimuslaitteista suoraan, emme laskuta tätä teiltä asiakkailta. Tässä lehdessä puolustusvoimien tutkimuspäällikkö kertoo, mikä toiminnassamme on jo muuttunut ja miten tästä etenemme. Teknistä tutkimusta ohjaavan materiaaliosaston teknologiasektorin johtaja kertoo perusteista, joille sisältöjen muutos rakennetaan. Lisäksi tutkimusjohtajamme kertoo uudesta asiakasnäkökulmasta. Näissä on tapahtunut paljon positiivista kehitystä, jopa ryhdistäytymistä viimeisen vuoden aikana. Ohjausta on meillä kaivattu ja nyt sitä on saatavissa. Lehdessä kerrotaan myös laitoksen sisäisestä kehittämisestä toimintamallien, henkilöstön, alueen käytön ja tiedon hallinnan näkökulmista. Näistä jokaiseen sisältyy myös puolustusvoimallisia vaikutuksia. Tutkimuslaitos pilotoi myös useaa hallinnollisluonteista asiaa ja haluamme näissäkin nojata etukenossa kohti tulevaisuuden vastatuulta. Lisäksi kerromme tutkimusten ja sen tekijöiden maailmasta ja osoitamme nykymenolle myös kritiikkiä. Laitoksemme on nyt 92 vuotta kestäneiden saneerausten, integrointien ja sulautusten lopputulos. Perinteemme keskeinen viesti on muutos ja sen luomat uudet mahdollisuudet. Kohtaamme seuraavankin muutosjakson tästä näkökulmasta. Mennyt on arvokasta, eikä ilman sen tuntemista näe kovin kauas. Tärkeintä on ymmärtää taustalla olleet ajatukset takertumatta kulloinkin valittuihin muotoihin. Konservatiivinen tutkimuslaitos ei iskusanoina toimi. Lehti lanseeraa uuden sloganimme ARVAAMATONTA TIETOA. Meillä oli useita ehdotuksia, joista muotoutui lopulta haluamamme kiteytys. Jos pohdit tätä hetken ja huomaat, että senhän voi tulkita usealla eri tavalla, olet asian ytimessä. Kun tekee uutta ja elää tulevassa, on tulkintoja useita. Osa niistä on jopa sellaisia joita ei ennalta olisi arvannut, mutta arvailla ei silti tarvitse kun tietää mitä tekee. Mika Hyytiäinen

3 Teksti: KAARLE LAGERSTAM T&K-TEHTÄVIEN KESKITETTY OHJAUS Viime syksynä aloitettiin puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistehtävien keskitetty ohjaus. Sen yleisenä periaatteena on liittää tutkimusten ja kehittämistehtävien suunnittelu osaksi normaalia toiminnan ja resurssien suunnittelua koko puolustusvoimissa. Oikea kysymys ei liene miksi, vaan miksi vasta nyt! Tilanne onkin ollut hämmentävä, sillä juuri tutkimus- ja kehittämistehtävät vaativat pitkällisen valmistelun ja yli puolustushaararajojen menevän yhteistoiminnan. Koordinoinnin hankaluudet ja tärkeysluokituksen puuttuminen on taas johtanut siihen, että Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos on asiakasneuvottelujen perusteella joutunut itse priorisoimaan eri tahoilta sataneet tehtävät. Keskitetyn ohjauksen tavoitteena on: koordinoida puolustusvoimien yhteisten T&K-resurssien käyttö priorisoida riittävät resurssit tärkeimmille T&K-tehtäville karsia päällekkäiset tai muista syistä tarpeettomat tehtävät koordinoida useiden tulosyksiköiden yhteistoimintaa vaativat tutkimuskokonaisuudet seurata tehtävien toteutumista ja niihin käytettyjä resursseja. Keskitetyllä ohjauksella on: tilaajat joutuneet suunnittelemaan ja priorisoimaan oman alansa T&K-tehtävät tehtävän toteuttaja ja tilaaja saatu yhteydenpitoon jo valmisteluvaiheessa tehtäviin käytettävät resurssit kyetty mitoittamaan aikaisempaa tarkemmin puolustusvoimien johdolle luotu perusta tietoon perustuvalle päätöksenteolle, kun toimintaa ja rakenteita kehitetään. Prosessin kuluessa on havaittu myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevia kehittämistarpeita. Ensinnäkin meillä ei ole käytössä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioivaa mittaristoa. Jää siis epäselväksi, toteutetaanko tehtävät kustannustehokkaasti ja vastaako niiden laatu asiakkaan tarpeita. Tutkimusjohto onkin aloittanut työn asian- tilan selvittämiseksi. Toiseksi havaittiin, että Tutkimuslaitoksella on käynnissä suurehko määrä tehtäviä, joilla ei ole vielä asiakasta puolustusvoimissa. Näille töille meidän tulee löytää asiakas tai muu toiminnan peruste. Kolmas seikka, johon tulee kiinnittää huomiota, on tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaatima tuki ja hallinto. Tutkimuslaitoksen osalta ne ovat selkeästi nähtävissä, mutta monien muiden toimijoiden osalta niitä ei ole tilastoitu riittävästi. Uuden toimintatavan käyttöön ottaminen on pääesikunnan norsunluutornista katsottuna onnistunut yllättävän hyvin. Kiitos siitä tietysti kuuluu kaikille työhön osallistuneille! Erityisen positiivisen kuvan on antanut itsestään Tutkimuslaitoksen henkilöstö, vaikka ehkä juuri he ovat joutuneet muuttamaan totuttuja työtapojaan kaikkein eniten. Everstiluutnantti, sotatieteiden tohtori Kaarle Lagerstam on puolustusvoimien tutkimuspäällikkö. Uusi prosessi on tuonut selvästi esille, että Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos tekee paljon kriittisen tärkeitä tehtäviä. Kuvassa tutkimuslaitoksen vuoden 2012 tutkimus- ja kehittämistehtävien alustava jakautuminen tärkeysluokittain henkilötyövuosina mitattuna. Kokonaismäärä on 67 henkilötyövuotta. SENSORI 1 / 2011

4 Teksti: JYRI KOSOLA Kansallinen strategia ohjaa puolustusvoimien teknologiatoimintaa Puolustusvoimien teknologista tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä teknologisen osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä ohjaa joukko strategisia linjauksia. Niiden laatiminen on monitahoinen kokonaisuus, jossa työtä tehdään puolustusministeriön, pääesikunnan, puolustushaarojen ja toimialojen yhteistyönä. Puolustushallinnon tai pääesikunnan tekemät strategiset linjaukset päivitetään ja kootaan eheäksi, toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Tällöin koko teknologiatoiminnan punainen lanka on selvästi nähtävissä. Valmistuva asiakirja saadaan Pääesikunnan osastoille ja alajohtoportaille kommentoitavaksi loppukeväästä ja voimaan syksyllä Työ tehdään puolustushallinnon strategian päivittämisen sekä puolustusvoimien strategisen suunnittelukierroksen yhteydessä. Tässä yhteydessä suunnitellaan myös ne puolustusvoimien käytännön linjaukset, joilla toimintaa ohjataan kohti Puolustusministeriön haluamaa tahtotilaa. Synkronointi puolustusvoimien strategisen suunnittelun ja puolustusvoimauudistuksen valmistelun kanssa on välttämätöntä, jotta teknologiastrategia tukee niitä ja jotta saadaan vaikuttavuutta käytännön toimintaan. Aiempia linjauksia on jossain määrin kritisoitu siitä, että ne eivät ole riittävän konkreettisia ohjatakseen käytännön toimintaa. Teknologiastrategian laadinta on haastavaa. Se on kokonaisuutta, jossa lähes kaikki liittyy lähes kaikkeen. Teknologiastrategian laadinnassa on huomioitu muun muassa: Puolustusministeriön materiaalipoliittinen osastrategia Puolustusvoimien tavoitetila, suorituskyvyn vaatimukset ja käyttöperiaatteet sekä puolustusvoimain komentajan linjaukset puolustusjärjestelmän kehittämiseksi Puolustusvoimien kehittämisohjelma SENSORI 1 / 2011 Pääesikunnan materiaaliosaston linjaukset materiaalistrategisesta ohjauksesta puolustusvoimissa Arviot ja ennusteet tekniikan kehittymisestä ja sen vaikutuksesta sodankäyntiin sekä puolustusvoimilta vaadittavaan sotateknologiseen kompetenssiin (STAE-työ) Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaiskehittäminen Puolustusministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan osastrategia. Teknologiastrategialla pyritään määrittämään teknologiatoiminnan tavoitetila, keskeiset keinot siihen pääsemiseksi sekä päälinjaukset, joilla varmistetaan kehityksen oikea suunta. Strategia kuvaa, missä hengessä ja millaisin kriteerein teknologiaan liittyviä päätöksiä puolustusvoimien eri organisaatiotasoilla ja prosesseissa tulisi tehdä. Se ei ole yksityiskohtainen suunnitelma tai ohje eikä määritä aikatauluja tai käytettäviä resursseja. Strategian vaikuttavuus Teknologiastrategia vaikuttaa koko teknologiseen toimintaketjuun aina kansallisen osaamisen vuotta ennakoivasta rakentamisesta yksittäisiin hankintaprojekteihin saakka. Se linjaa, millaisen osaamisen tulee olla puolustusvoimien hallussa - siis mihin osaamisalueisiin puolustusvoimien tulee keskittyä niukkenevien resurssien ja verkottuvan maailman aikana - ja missä riittää, että osaaminen on puolustusvoimien käytössä. Ulkoistetussa osaamisessa linjataan myös kansallisen suvereniteetin varmistaminen ja puolustusvoimien sodan ajan suorituskyvyn kannalta tarpeellinen kansallinen osaaminen. Sen ulkopuolisilla alueilla voidaan ja usein tuleekin verkottua kansainvälisesti. Edellä kuvattu osaamisen sipuli eli puolustusvoimat, kotimainen tiede- ja teollisuusyhteisö ja kansainvälinen yhteistyö rakennetaan Strategisten Osaamisalueiden ja Kriittisten Teknologioiden perusteella ja tehtyjen materiaalipoliittisten linjausten mukaisesti. Tämä ohjausrakenne vaikuttaa: Puolustusvoimien omien tutkimuslaitosten resurssien kehittämisen ohjaukseen alueille, joissa osaamisen ja toiminnan on oltava puolustusvoimien hallussa. Kansallisten osaamisverkostojen muodostamiseen niille alueille, joissa osaamisen on oltava kansallista, tai joissa on tarkoituksenmukaista kehittää kansallista osaamista kansainvälisen yhteistyön mahdollistamiseksi. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteisiin ja Suomen osallistumiseen erilaisissa työryhmissä Euroopan puolustusvirastossa, NATOssa, pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä sekä valtioiden välisissä puolustusyhteistöissä. Pääesikunnan materiaaliosaston keskitetyn strategisen teknologiarahoituksen kohdentamiseen. Sitä käytetään mm. puolustusvoimien teknologiaohjelmien rahoittamiseen, EDA-projekteihin, lupaavia tuloksia saavuttaneiden MATINEprojektien rahoittamiseen sekä TEKESyhteistyöhön.

5 Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE) arvioi tulevaisuutta teknologian ja puolustusmateriaalin näkökulmasta. Teoksen ensimmäinen osa käsittelee puolustusjärjestelmien taustalla olevien teknologioiden kehittymistä ja kehityksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Toisessa osassa käsitellään puolustusjärjestelmien osakokonaisuuksia ja niiden kehityssuuntauksia. Julkaisut ovat saatavissa PVTT:n kotisivujen julkaisut-osiosta. Kehittämisohjelmien ja hankkeiden elinjaksonhallinnan suunnitelmiin sekä tekniskaupalliseen valmisteluun. Näissä annetaan tulkintaohjeet yhteiseurooppalaisen velvoittavan kilpailulainsäädännön soveltamiseen. Samalla kerrotaan, mikä olisi kotimaisen teollisuuden tarkoituksenmukainen rooli yleisellä tasolla ja minkälaisille alueille teknologiasiirrot olisi kokonaispuolustusjärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaista kohdentaa. Teollisuuden toimintaedellytyksiin ja sitä kautta puolustusvoimien sodan ajan toimintakyvyn varmistamiseen. Näissä ohjataan mahdollisten vastakauppojen kohdentamista ja immateriaalioikeuksien järjestelyitä. Teknologiastrategialla on pitkän ja lyhyen aikajänteen vaikutuksia. Ne ulottuvat puolustusvoimiin ja sen ulkopuolelle. Teknologiset päälinjaukset Yhteisellä eurooppalaisella talousalueella ei pienen Suomen ole mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista kehittää puolustusteknologiaa kuin tarkoin valituilla alueilla. Teknologia hankitaan ensisijaisesti valmiina ja toimivaksi todennettuna. Tällä pienennetään hankeriskejä, nopeutetaan hankkeiden läpivientiä ja mahdollistetaan rajoitettujen tutkimus- ja kehittämispanostemme riittävyys tärkeimmille painopistealueille. Teknologiaa ei kuitenkaan ole aina saatavana valmiina ja joskus sitä ei ole tarkoituksenmukaista hankkia valmiina tai ulkopuolelta. Valmiinkin tek- nologian integrointi puolustusjärjestelmään edellyttää useimmiten kehitystyötä, erityisesti tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien kohdalla. Kansallinen teknologisen valmiuden kehittäminen on tarkoituksenmukaista, jos sillä: luodaan ja ylläpidetään kykyä integroida uutta teknologiaa osaksi puolustusjärjestelmää varmistetaan kriittisen puolustusmateriaalin sodan ajan toimivuus vastustajan tiedustelu-, valvonta-, ase- ja häirintäjärjestelmien vaikutuspiirissä luodaan salassapidettävä vaikutus puolustusjärjestelmän suorituskykyyn tai varmistetaan sodan ajan toiminnan kannalta kriittisen ominaisuuden salaus saavutetaan kriittisen puolustusjärjestelmän tai sen osan huoltovarmuus- ja taisteluvaurioiden korjauskyky kehitetään merkittävä lisäominaisuus olemassa olevaan keskeiseen järjestelmään saavutetaan merkittävä elinjaksokustannussäästö tai kyky hallita puolustusjärjestelmien elinjaksoa. Teknologian kehityspanokset pyritään ensisijaisesti suuntaamaan kotimaahan, jotta osaaminen ja valmiudet ovat käytettävissä myös muissa hankkeissa ja kriisiaikana. Edellä oleva luettelo ei kerro missä kotimaisen osaamisen ja valmiuksien tulisi olla. Puolustusvoimat luo ja ylläpitää omia valmiuksia alueilla, joissa: 1. teknologiaa tai palveluita ei salattavuussyistä voida hankkia muualta 2. säilytetään riippumattomuus tuottaa puolueetonta tietoa, materiaalia tai palveluita 3. lainsäädäntö vaatii puolustusvoimilta toimintaa tai valmiutta, jota osaaminen edellyttää 4. teknologian tai palvelun hankkiminen ei ole kustannustehokasta hankkia muualta, ja tällöinkin vain jos itse tekeminen ei pakota karsimaan korkeammalle priorisoituja töitä. Lissabonin sopimus velvoittaa EU:n jäsenmaita avaamaan puolustus- ja turvallisuushankintansa kilpailulle. Tämä vaikuttaa merkittävästi eurooppalaiseen alan teollisuuteen, joka nykyisin on hyvin sirpaloitunut. Ne keskittyvät fuusioiden ja toiminnasta putoamisen vuoksi. Pienten ja keskisuurten valtioiden kyky ylläpitää omaa kansallista teknologiapohjaansa tulee pitkällä aikajänteellä olemaan mahdollista lähinnä niillä alueilla, jotka jäävät täysin vapaan kilpailutuksen ulkopuolelle. Strategian onnistumisen kannalta avoin ja tiivis yhteistyö Pääesikunnan toimialaosastojen, PVTT:n ja puolustusvoimien teknologianeuvoston kesken on välttämätöntä. Insinöörieverstiluutnantti Jyri Kosola toimii teknologiasektorin johtajana Pääesikunnan materiaaliosastolla SENSORI 1 / 2011

6 Teksti: JAAKKO JURVELIN TUOTERYHMÄT ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Tutkimuslaitos on siirtymässä matriisimaiseen toimintatapaan, jossa korostuvat asiakaslähtöisyys ja päätoimijuus. Asiakkaan näkökulma korostuu, kun asiakasviestinnässä siirrytään tuoteryhmiin ja niiden sisältämiin tuotteisiin ja palveluihin. Päätoimijuudella tuetaan asiakasta ottamalla vastuuta aiempaa laajemmista tutkimuskokonaisuuksista. Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos on perinteisesti organisoitu eri teknologia-alueisiin perustuviin tutkimusaloihin. Tämä on Tutkimuslaitoksen ja tutkijoiden kannalta luonteva tapa hahmottaa oma sisäinen toimintakenttänsä. Se ei kuitenkaan ole aina tarkoituksenmukaisin näkökulma asiakkaiden kannalta, joita kiinnostavat erilaiset tuotteet ja palvelut. Ne sisältävät usein elementtejä monilta eri teknologia-alueilta. Siksi asiakkaat ovat usein joutuneet asioimaan useiden tutkimusalojen kanssa ja integroimaan tulokset itse. Tutkimuslaitos on ottanut tavoitteekseen tulla teknillisen tutkimuksen päätoimijaksi tarjoamalla asiakkaille nykyistä kokonaisvaltaisempia tuotteita ja palveluja. Päätoimijuudella tarkoitetaan pelkistetysti sitä, että Tutkimuslaitos ottaa vastuun asiakkaiden laajoista tutkimusongelmista. Esimerkkinä voisi olla jonkun puolustushaaran asejärjestelmän elinjaksopäivityksen tukeminen, johon liittyy useita teknologisesti erilaisia päivitettäviä kokonaisuuksia. Tyypillinen toimintatapa nykyisin on, että asiakas pyytää Tutkimuslaitokselta yksittäisiä selvityksiä eri alueilta toisistaan riippumatta. Tällöin kokonaisuuden optimointi voi kärsiä ja tietojen integrointi jää asiakkaan vastuulle. Tulevaisuudessa tuemme asiakkaitamme laajempien kokonaisuuksien ratkaisemisessa yhteistyössä asiakkaiden hankepäälliköiden kanssa. Tämä menettely tukee paremmin kokonaisuuden hallintaa ja mahdollistaa suorituskyvyn kustannustehokkaan rakentamisen. Päätoimijuuden edistämiseksi Tutkimuslaitos on muokkaamassa toimintatapaansa matriisimaiseksi siten, että teknologiaperustaisen tutkimusalajaon rinnalla luodaan tuoteryhmät. Niiden alle kootaan ja kuvaillaan kaikki ne tuotteet ja palvelut, joita Tutkimuslaitos asiakkailleen tarjoaa. Useimmissa tuoteryhmissä tehdään tutkimusta monella tutkimusalalla, mikä johtaa matriisimaiseen Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen erilaiset tuoteryhmät liittyvät kiinteästi Puolustusvoimien kolmeen pääprosessiin toimintaan. Tuoteryhmien tuotteet ja palvelut edustavat asiakkaan näkökulmaa tutkimustarpeisiin. Ne muodostavat jatkossa asiakasviestinnän ytimen. Niitä käytetään myös Tutkimuslaitoksen toiminnan ohjaamisessa. Tutkimusalat säilyvät, mutta niitä käytetään ennen muuta laitoksen sisäisen toiminnan kehittämisessä. Esimerkkinä ehkä haastavimmasta tuoteryhmästä on sotavarustuksen testaus ja evaluointi. Se kattaa kokonaisuudessa merkittävän osan Tutkimuslaitoksen toiminnasta. Tuoteryhmä sisältää testauksen ja evaluoinnin palveluita muun muassa sähkömagneettisen spektrin, ballistisen suojan, CBRN:n, energeettisten materiaalien ja ilma-akustiikan alueilla. Testauksen ja evaluoinnin tuoteryhmäpäällikkö ohjaa ja sovittaa yhteen näitä eri tutkimusaloilla tuotettuja palveluja. Näin asiakkaiden testaustarpeet voidaan täyttää mahdollisimman joustavasti ja kustannustehokkaasti. Jotta tavoitteemme päätoimijuudesta voisi toteutua, olisi toivottavaa, että myös asiakkaamme lähestyisivät meitä laajempien tutkimuskokonaisuuksien kanssa. Tällöin keskeisen taistelijaparin muodostaisivat asiakkaan hankepäällikkö ja Tutkimuslaitoksen kyseisen alueen tuoteryhmäpäällikkö. Kun kokonaisuudesta on heidän kesken sovittu, jalkautuu työ sen jälkeen koordinoidusti laitoksen eri tutkimusaloille toteutusta varten. Insinöörimajuri Jaakko Jurvelin on PVTT:n tutkimusjohtaja SENSORI 1 / 2011

7 Teksti: MIKA HYYTIÄINEN Tavoitteena ketterä tutkimuslaitos Visiomme on kehittyä puolustusvoimien teknillisen tutkimuksen päätoimijaksi. Tätä varten muutamme toimintamalliamme ja tarkastelemme yhdessä meitä ohjaavan Pääesikunnan materiaaliosaston kanssa kriittisesti nykyisiä tutkimusalojamme. Ketteryys pelkistyy käsitteisiin tuotepohjaisuus, kokonaistoimijuus ja verkostoituminen. Laitoksemme nykyisen toimintatavan perusta on vuosikymmenten aikana syntynyt osaaminen, jota asiakkaidemme on itse osattava kysyä ja käyttää sen tuloksia. Koska olemme luonnontieteellis-tekninen tutkimustavaratalo - tutkimustarpeiden vaihdellessa ennakoinnista hävittämiseen on asiakkaalta vaadittava laitoksen tuntemus ja työmäärä jo alussa merkittävää. Jokainen työmme räätälöidään erikseen ja se koostuu usein pienistä palasista, jotka asiakas sitten itse kokoaa vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Toimintamme perustuu jatkossakin vastuullisuuden arvolle, joka näyttäytyy asiakkaalle tutkimustulostemme luotettavuutena. Me otamme kuitenkin tulevaisuudessa merkittävästi nykyistä isomman vastuun tutkimustulostemme vaikuttavuudesta tuo- tepohjaisen lähestymistavan avulla. Kuvaamme tämän vuoden aikana osaamisemme tuotteiksi. Tavoitteenamme on järjestää laitokselta saatava tuki asiakkaan näkökulmasta paremmin ja kertoa, mikä on asiakkaan rooli ja häneltä odotettavat syötteet. Erityisesti haluamme kertoa mitä asiakas saa, miten työn teemme ja millaisia resursseja käytämme. Vaikka tutkimukset ovat jatkossakin asiakkaan kanssa yhdessä räätälöitäviä, otamme laitoksena käyttöön tehokkaat mallit, joille tuo räätälöinti perustuu. Ryhmittelemme tuotteet tuoteryhmäpäälliköiden johtoon. Heidän tehtävänsä on jalostaa parhaat käytännöt tehokkaaksi asiakaslähtöiseksi toiminnaksi yli laitoksen osaamispohjaisten osasto- ja tutkimusalarajojen. Otamme tänä vuonna käyttöön tuoteryhmäjaottelun, jota sitten jalostamme edelleen. Kokeilimme mallia jo SETTIin liittyvällä testauksella ja evaluoinnilla. Kokosimme rivimme uudistetun Sotateknisen arvion ja ennusteen tekemiseen ja kiinnitimme pitkälti tuotteistetut tilaustutkimukset puitesopimuksin uuteen tutkimussuunnitelmarakenteeseen. Tuoteryhmiin siirtyminen tarkoittaa laitoksen sisällä matriisiorganisaatioon siirtymistä kokeillen ja oppien. Asiakkaalle kokonaispalvelua Monimutkaistuva sotatekniikka järjestelmien järjestelmänä ei kunnioita perinteisiä osaamisrajoja. Kun asiakas tilaa meiltä esimerkiksi panssarivaunututkimuksen, sitä voidaan tehdä kaikilla tutkimusaloillamme. Tämä voi tapahtua usean kymmenen henkilön voimin riippuen siitä, mitä teknologiapohjaista osaa vaunusta eli tekniikasta Kuvat: Pirjo Laurimaa Kaksi näkymää laitoksen verkostoista, sisäinen ja ulkoinen. SENSORI 1 / 2011

8 halutaan kehittää tai evaluoida. Merkittävin parhaillaan kehitettävänä oleva apu tähän on sipulina kuvattu Suojan kokonaismalli. Kehitämme sen taakse rakenteen, joka sitoo suojan pienet palat toisiinsa ja antaa logiikan sovittaa eri palat optimoiduksi kokonaisuudeksi. Lavettitason mallimme laajenee Puolustusvoimien teknologiaohjelman 2010 SUOJA -alaohjelmassa kohdetasolle saakka ja pilottikohteena on lentotukikohta. Kun suojan sipulin kääntää ympäri ja keskittyy siitä löytyviin reikiin, päätyy vaikuttamiseen. Tienvarsipommi tunnistettiin kolmisen vuotta sitten ilmiöksi, joka edellyttää kaikkien osaamisalueidemme yhteistyötä. Kokosimme tähän liittyvän osaamisemme kehitysprojektiksi, jolla vastasimme ensin improvisoitujen räjähteiden (CIED) konseptityöhön ja edelleen sen jalkauttamiseen muun muassa Raivaamisen erikoisosastoksi. Kytkimme poliisiyhteistyömme improvisoiduissa räjähteissä osaksi tätä kokonaisuutta. Olemme nyt valmiita tukemaan maavoimien aktiivista taistelutapaa, jossa tähysaseilla on oma roolinsa. Epäsymmetrisen sodankäynnin (ESSO) -projektimme toimii aidosti yhden raiteen politiikan mukaisena synergisenä kokonaisuutena. Valmistelemme tänä vuonna cyber-käsitteeseen liittyvän teknologiaosaamisemme kokoamista asiakkaidemme käyttöön. Operaatioanalyysi on tällä hetkellä kysytyin osaamisalueemme. Ala ylettyy teknologioiden ja edelleen tekniikoiden ohi suorituskykyjen tasolle mallintamaan tulevaa päätöksenteon tukena ja konkretisoimaan asiakastarpeita teknologisten tutkimusalojemme kielelle. Lisäksi operaatioanalyysi palvelee usean tutkimuksemme sisällä. Määritimme alalla tarvittavat työkalut ja osaamisen parin vuoden kehitysprojektissa ja perustimme siitä oman tutkimusalan. Siihen kohdennetaan henkilöstö laitoksen sisäisin järjestelyin. Voimaa verkostoista Tutkimuslaitos pystyy harvoin tarjoamaan vaikuttavia tutkimuskokonaisuuksia vain omin resurssein. Vuosien varrella meille onkin muodostunut laaja kotimainen ja kansainvälinen verkosto. Kokosimme vuonna 2009 työntekijöi- demme ulkoiset verkostot. Kukin työntekijä nimesi ne muutamat tahot, joiden kanssa yhteistyö on jatkuvaa. Osumien määrä yksittäisessä kohteessa kuvaa henkilöiden määrää, jotka tuon tahon mainitsivat. Koko henkilöstömme ei tuolloin ollut paikalla eikä merkitsemistapaa ollut riittävän hyvin määritelty, mutta suuntaa ja määrää lopputuloksesta voi päätellä: 16 ulkomaista kumppania tai foorumia 84 osumalla, 15 kotimaista tieteen osaajaa 166 osumalla, 52 yritystahoa 159 osumalla, 17 hallinnon yhteistyötahoa 58 osumalla, 10 viranomaisasiakasta ja yhteistyökumppania 61 osumalla ja 243 osumaa puolustusvoimien sisälle niin asiakkaisiin kuin yhteistyötahoihin. Suojan osaamisverkoston tehtävänä on koota laajasti yhteen erilaisia turvallisuustoimijoita, tukea monikäyttöisyyttä ja lisätä yhteistyötä. Verkostossa jokainen maksaa itse kulunsa ja projekteihin haetaan yhdessä kehitysvarat. Puolustusvoimat hyötyy verkostosta laajempana kotimaisena osaamisena, nopeampana vasteaikana ja viranomaisyhteistyön paranemisena. On helpompi tukea muita kun välineet ovat yhteisiä. Käynnissä Kirjoittaja: HARRI VIRTANEN Riihimäen varuskunta uusien suorituskykyjen moniosaaja Sadan vuoden aikana ja monien vaiheiden kautta on Riihimäen varuskunnasta kehittynyt puolustusvoimien merkittävin johtamisjärjestelmien, elektroniikan, informaatiotekniikan ja elektronisen sodankäynnin osaamisverkoston solmu. Varuskunnassa yhdistyy tieteellinen, kokeileva, kehittävä, toimeenpaneva, kouluttava ja kunnossapidollinen osaaminen. Sen päätoimijoita ovat Viestirykmentti, Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos, Länsi-Suomen Huoltorykmentin Järjestelmäkeskuksen elektroniikka-ala, Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskukseen kuuluva Verkostopuolustuksen Kehittämiskeskus sekä elektroniikkahuoltoon erikoistunut Millog Oy:n Riihimäen toimipiste. Varuskunnan tulevaisuus nähdään valoisana. Organisaatioilla on valtakunnallista painoarvoa ja synergiaedut ovat ilmeiset. Samalla alalla ja lähellä toisiaan työskentelevien organisaatioiden tiivis yhteistyö tehostaa toimintaa ja syntyvä tuotos on selvästi enemmän SENSORI 1 / 2011 kuin yksittäisten tuotosten summa. Varuskunnan yhteinen kehittämissuunnitelma on laadittu viime vuoden aikana. Tavoitteena oli synnyttää varuskunnan toimijoiden yhteinen näkemys varuskunnan kehittämisestä. Nyt on hienoa todeta, että lopputulosta kehtaa punastumatta esitellä kenelle tahansa. Viestivaruskunnasta verkostopuolustuksen suorituskykyjen voimanlähteeksi on suunnitelmaan kirjattu kehittämisen tavoitetila eli visio. Yhteisenä tavoitteena on vahvistaa varuskunnan roolia elektroniikka-alan ja informaatioteknologian valtakunnallisena osaamisverkoston solmuna sekä johtamisjärjestelmäalan ja elektronisen sodankäynnin koulutuskeskuksena. Tarkoituksena ei ole nostaa varuskuntaa muiden tärkeiden osaamiskeskusten yläpuolelle, vaan sovittaa oma osaaminen ja sen kehittäminen puolustusvoimia parhaiten palvelevalla tavalla. Onnistuminen ja menestys edellyttävät osaamisen etupainoista kehittämistä, tunnistettujen ydinosaamisalueiden varmistamista ja aitoa sitoutumista verkostoituneeseen toimintatapaan. Eväät tähän kaikkeen on kuvattu tuoreessa kehittämissuunnitelmassa. Sen toimeenpanoon ovat kaikki varuskunnan toimijat sitoutuneet vahvasti. Suunnitelmalla varmistetaan, että varuskunnassa tehdään oikeita asioita ja oikein. Tuotoksen on kohdistuttava täysimääräisesti uuden sodan ajan joukkorakenteen ja taistelutavan edellyttämien suorituskykyjen rakentamiseen. Varuskunnan tavoitteena on olla elektroniikan ja informaatiotekniikan soveltamiseen perustuvien suorituskykyjen kehittämisen, rakentamisen, kouluttamisen ja elinjakson hallinnan valtakunnallinen voimanlähde. Roolille on puolustusvoimien uudessa toimintamallissa vahva tilaus. Eversti Harri Virtanen on Riihimäen varuskunnan päällikkö.

9 on tällä hetkellä, minkä tyyppisissä tehtävissä sitä tarvitaan ja miten sitä kehitetään. Tästä syntyy selkeä linkki urapolkujen ja laitoksen työntekijöiden henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien rakentamiseen. Toisena näkökulmana urapolkujen kehittämiseen ja niiden näkyväksi tekemiseen on tulevaisuuden rekrytointihaaste. Tutkimuslaitoksessa on siviilihenkilöstöä yli 90 prosenttia koko henkilömäärästä ja näistä korkeasti koulutettuja henkilöitä yli puolet. Koska kilpailu hyvistä osaajista kiristyy, on henkilöstölle tarjottava polku mielekkääseen kehittymiseen. Tämä koskee niin tutkijoita kuin muutakin henkilöstöä. Näin saadaan sitoutettua motivoituneita osaajia, joiden työtyytyväisyys ja kehittymisen mahdollisuudet säilyvät korkealla tasolla. Jotta tiedämme miten urapolut ja osaaon jo kolme uudenlaista pilottiprojektia. Ohjelmistoradio, CBRN-kenttälaboratorio, ESSO, C-osaamiskeskus, B-osaamiskeskus, säteilyvalvontaverkosto, MNEverkosto, NORDEFCO-tutkimusverkosto - näitä laitoksellamme on lukuisa määrä. Tarkemmin ajatellen suurin osa työstämme tehdään jo näin. Riihimäen varuskunta lienee puolustusvoimien paras esimerkki synergiaperusteisesta verkostosta. Linjaorganisaatiosta huolimatta yhteistyö luo aidosti paljon vaikuttavampaa suorituskykyä. Tuotteille sisäinen tuki Vuonna 2010 kohdistimme spindel-tekniikalla verkostoanalyysin laitoksen sisälle yhdessä Turun yliopiston kanssa. Tulos kuvasi alakohtaisen nykyorganisaatiomme siiloineen, mutta ilmaisi myös hyviä alkuja sisäisistä laajemmista klustereistamme sekä hallinnon palveluiden verkostomaisesta käytöstä. Suosittelen menetelmää, kaikki ei ehkä muuallakaan puolustusvoimissa tapahdu pelkästään linjassa. Otimme SAP KUNTO -toiminnallisuuden käyttöön vuoden 2009 alussa. Nyt osaamme jo melko tarkasti kertoa mihin työaikamme kuluu. Perusjakona voidaan sanoa, että reilu kolmannes menee suoraan asiakkaiden töihin, noin kolmannes kuluu tutkimusten suoraan tukemiseen sekä osaamisen ylläpitoon ja vajaa kolmannes erilaiseen hallinnointiin tykyineen, lomineen ja sairastamisineen. Tänä vuonna vyörytämme kaikki kiinteät kustannukset, kuten tilat, palkat ja tutkimusinfran edelleen asiakastöillemme, jotta tehokkuudelle saadaan myös kustannusmittari. Vuonna 2009 organisoimme tutkimustiedon hallinnan ja tutkimuksen ohjauksen omaksi yksikökseen. Nyt tehtävänämme on toimittaa koko puolustusvoimille tekninen tietopalvelu standardeineen sekä kehittää Puolustusvoimien tutkimuspäällikölle uusi tutkimusrekisteri. Olemme myös ottamassa parametritiedot haltuun. Kokosimme myös koko hallinnon yhteen ja nyt tarkennamme sen tehtäviä, jotta uudesta toiminnanohjausjärjestelmästä saadaan kaikki hyöty irti. Muutokset tehtiin laitoksen sisällä ilman lisäresursseja. Muutos ja toimijat Muutos realisoituu tutkijoillemme paremmin suunniteltuna työkehyksenä. Se antaa mahdollisuuden keskittyä tutkimukseen, jonka tavoite tiedetään, jota ohjataan hyvin, joka vaikuttaa ja jonka tulokset ovat laajan asiakaskunnan käytössä. Tuotteistaminen vakioi oikealla tavalla tekemistä ja mahdollistaa panostamisen siihen, mikä todella on uutta. Tutkimuksen tuessa oma työ kytkeytyy entistä paremmin tuloksiimme ja tehostaa yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Myös hallinnossa voidaan erikoistua entistä paremmin ja tukea ennen kaikkea tuloksien saavuttamista. Matriisiorganisaatio ja verkosto vaativat toki opettelua, mutta niiden tekeminen näkyväksi ja ottaminen johtoon selkeyttävät tilannetta. Kumpikin on ollut piilossa olemassa jo aiemmin. Tärkeintä muutos on asiakkaillemme. Autamme Teitä jo suorituskykyjen hahmotteluvaiheessa ja tuemme päätettyjä tekniikoita kokonaisvaltaisesti koko elinjakson ajan. Kun tehtävä tulee meille, pidämme itse huolta siitä, että kaikki mittaukset tehdään yhdellä kertaa samaan uhkakuvaan perustuen ja tuloksemme kootaan ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Kerromme, mitä asiasta on jo aiemmin tutkittu muille ja tuemme Teidänkin verkostoitumista niin puolustusvoimien sisällä kuin ulkopuolella. Teknologia leikkaa näkymänä niin tekniikkaa kuin suorituskykyä ja hyvinkin erilaisilla sotavarusteilla on paljonkin yhteistä, joka ei heti tule mieleen. Emme ole vielä tavoitteessamme, mutta matka on aloitettu ja työ on käynnissä. Erityisesti tarvitsemme siinä Teidän asiakkaidemme - tukea, olemme olemassa vain Teitä varten. PVTT ARVAAMATONTA TIETOA Insinöörieversti Mika Hyytiäinen on PVTT:n johtaja Teksti: RIIKKA MIKKONEN Urapolut ja osaamisen johtaminen Osaamisen kokonaisuudessa on Puolustusvoimien Teknillisessä Tutkimuslaitoksessa erotettavissa substanssi- ja johtamisosaaminen sekä toimintaympäristöön liittyvä eli puolustusvoimallinen osaaminen. Osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö oikeissa tehtävissä tuo parasta mahdollista vaikuttavuutta Puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämiseen. Tutkimuslaitos on muuttumassa ketteräksi tutkimuslaitokseksi. Samalla henkilöstön sitouttaminen ja motivointi nähdään entistä tärkeämpänä. Siksi tavoitteena on luoda näkyvä toimintamalli ja konkreettinen työkalu urapolkujen ja osaamisen kehittämisen suunnitteluun. Näin pystymme suunnittelemaan ja johtamaan Tutkimuslaitoksen osaamista nykyistä paremmin. Ketterän Tutkimuslaitoksen urapolut Ketterä Tutkimuslaitos kiteytyy tuotepohjaiseen ajatteluun, kokonaistoimijuuteen ja verkostoitumiseen. Verkostoituminen sekä kokonaisvaltaisten ja vaikuttavien ratkaisujen tuottaminen edellyttää toimintaympäristön eli puolustusvoimien syvällistä tuntemista. Jotta pystymme johtamaan puolustusvoimallisen osaamisen kehittämistä Tutkimuslaitoksessa, on tiedettävä millaista osaaminen SENSORI 1 / 2011

10 Viitekehys Puolustusvoimien osaamisen johtamisesta. Tämän ohjaamana tehdään Tutkimuslaitoksessa osaamisen johtamista, hallintaa ja kehittämistyötä. Kaaviot: Pääesikunnan henkilöstöosasto tuksia. Näiden jälkeen hänellä olisi osaamisen näkökulmasta mahdollisuus edetä tutkijaksi ja siitä eteenpäin. Tai vaihtoehtoisesti: millaista osaamista tarvitsee tutkija, joka myöhemmin haluaa hakeutua tutkimusalajohtajaksi tai toimia tuoteryhmäpäällikkönä. Myöhemmin malliin linkittyvät myös muut osaamisen kehittämisen menetelmät, kuten esimerkiksi työkierto, mentorointi ja työssä oppiminen. Näistä meillä on jo olemassa esimerkkejä, jotka kuvaillaan ja tehdään henkilöstölle näkyviksi mahdollisuuksiksi. Kun malli on rakentunut, niin laadimme sen ja nyt tehtävän osaamiskartoituksen pohjalta henkilökohtaisia osaamisen kehittymisen suunnitelmia. Juuri tehtävissään aloittavat operaatioanalyysin ja häivetekniikan uudet tutkimusalajohtajat ovat varmastikin ensimmäisten joukossa, kun uutta mallia pilotoidaan. Puolustusvoimien tehtävärakenne pohjautuu kolmipolkumalliin. A-polku on pääasiassa sotilasuralle, jossa kehitytään erityisesti johtajina ja esimiestehtävissä, B on asiantuntija-johtajapolku ja C-polku asiantuntijapolku. Puolustusvoimien Teknillisen tutkimuslaitoksen painotus on rauhanajan tehtävissä C- ja osittain B-poluilla. minen Tutkimuslaitoksessa rakentuvat, selvitämme ensimmäisenä tutkijoidemme tämän hetkisen osaamisen. Se liittyy henkilöiden koulutuksiin osallistumiseen. Selvitämme esimerkiksi, ketkä tutkijoistamme ovat osallistuneet ja milloin Maanpuolustuskorkeakoulun erilaisiin opintokokonaisuuksin tai syväjohtamisen opintoihin. Samalla teemme näkyväksi, millaista osaamista kyseiset koulutukset kehittävät ja mitkä oppimistavoitteet niissä ovat meidän kannalta kriittisiä. Osaaminen toki kehittyy monella muullakin tavalla, kuten työssä, projekteissa ja verkostojen jäseninä ja näitä tutkitaan myöhemmin. Selvityksen aikana samanaikaisesti rakennamme mallia, jossa kuvataan tutkijan urapolun mahdollisuudet ja osaamisvaatimukset sillä etenemiseen. Se on yksinkertaistettuna tehtävärakennemalli eli asiantuntijapolku nuoremmasta tutkijasta oman alansa guruksi (C-polku) tai eteneminen asiantuntija-johtajapolulla (B-polku). Lisäksi kuvataan kulkumahdollisuudet polkujen välillä. Tutkimuslaitoksen tutkijat ovat perinteisesti sijoittuneet asiantuntijapolulle. Asiantuntija-johtajapolku tarkoittaa esimerkiksi tutkimusalajohtajana tai tuoteryhmäpäällikkönä toimimista. Siinä johdetaan asioita ja ihmisiä. Aloitamme polkujen rakentamisen tunnistamalla kullakin urapolun tasolla tarvittavat puolustusvoimallista ja johtamisosaamista kehittävät koulutukset. Juuri rekrytoidun nuoremman tutkijan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että hänen on käytävä sekä tiettyjä Maanpuolustuskorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen tarjoamia että muita koulu- Osaamisen hallintaa Samanaikaisesti Tutkimuslaitoksessa tehtävän työn kanssa etenee puolustusvoimissa henkilöstöalan tietojärjestelmään liittyvä Osaamisen hallinta -projekti. Olemme mukana määrittämässä tutkimustoiminnalle kriittisiä avainosaamisia sekä tehtävärakennemallin toimiperheiden osaamiskuvauksia erityisesti C- ja B-polkuihin. Esimerkiksi jos vanhemman tutkijan tehtävä sijoittuisi tehtävärakennemallissa tasolle C7, niin millaista osaamista kyseisellä tasolla edellytetään ja miten se näyttäytyy itse tehtävässä. Tutkimuslaitoksessa tehtävän osaamisen kartoituksen tulos tullaan sisällyttämään puolustusvoimien osaamisen hallinta -projektin rakenteisiin niiltä osin kuin se on järkevää. Toivottavasti saamme myöhemmin henkilöstömme koulutus- ja osaamiskuvaukset näkyviin järjestelmästä yleistasolla, kaikki yhdestä paikasta ja ajantasaisina. Puolustusvoima-tason osaamisen johtamisen, hallinnan ja ohjauksen viitekehys sekä normit toimivat meidän ohjenuoranamme. Huomioimme toki Tutkimuslaitoksen erityispiirteet siviilihenkilöstön määrän ja koulutustason suhteen. Kun kurkistamme tulevaisuuteen niin toivon, että siellä näyttäytyy Tutkimuslaitoksen osaamisen johtaminen konkreettisina tekoina. Kehityskeskusteluissa on osaaminen ja uralla kehittyminen yhtenä käsiteltävänä teemana. Koulutuksiin hakeutuminen on linkitetty kehittymissuunnitelmiin ja Tutkimuslaitoksella on tiedossa osaamistaso ja polut sen kehittämiseen myös muutostilanteessa. Näin pystymme tarjoamaan vaihtoehtoja ja tukea uralla kehittymiseen, jotka liittyvät myös tiiviisti laitoksen tavoitteisiin. Kasvatustieteen maisteri Riikka Mikkonen toimii Tutkimuslaitoksessa henkilöstöasiantuntijana. Hän vastaa henkilöstön kehittämisestä, rekrytoinnista, perehdyttämisestä ja urapoluista. 10 SENSORI 1 / 2011

11 Kaivoksenaikainen ja nykyinen näkymä Tutkimuslaitoksen portilta. (Kuvat: PVTT:n arkisto ja Sirpa Korpela) Teksti: KIRSI SUNDELL JA SIRPA KORPELA Kulttuuriperintöä kunnioitetaan Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos on toiminut jo vuosia entisen kuparikaivoksen alueella Ylöjärven Lakialassa. Parosjärven kaivos oli toiminnassa vuosina , jolloin Outokumpu Oy louhi siellä kuparivolframi-arseenimalmia. Parhaimmillaan kaivos työllisti noin kaksisataa henkilöä. Alueella oli myös kauppa, alakoulu sekä yhteistiloja, kuten ruokala- ja elokuvateatterirakennus. Kaivostoiminnan käytyä kannattamattomaksi myytiin alue puolustusvoimille vuonna Tämän jälkeen alkoi puolustuslaitoksen tutkimusyksikön muutto Lakialaan. Kaivoskylästä on säilynyt tiivis ydinalue, jonka maamerkkinä on edelleen vanha kaivostorni. Lakialan entinen kaivosalue on tärkeä osa Ylöjärven teollisuushistoriaa ja yksi kaupungin teollisuushistorian merkittävimmistä kohteista. Maankäyttö- ja maisemasuunnittelu Tutkimuslaitoksen alueelle on laadittu maankäyttö- ja maisemasuunnitelma vuosien aikana. Se luo perusteet maankäytölle osana tutkimuslaitoksen toiminnan kehittämistä. Suunnittelutyön tilaaja oli puolustushallinnon rakennuslaitos ja sen toteutti Pöyry Finland Oy. Maankäyttösuunnitelman keskeisenä tavoitteena on tarkoituksenmukainen, tehokas, SENSORI 1 /

12 Lakialan arvo-alueet on eroteltu kolmeen erilaiseen rakennusalueeseen: Entisen kaivoksen alue A: kaivoksen säilyneet tuotantolaitokset, jotka ovat nykyisin puolustusvoimien käytössä. Kaivoksen vanha asuinalue B: kaivoskylän yhtenäisenä säilynyt asuinalue ja puolustusvoimien aikana rakentunut alue C: suljetulla alueella olevia tutkimuskäyttöön tehtyjä rakennuksia. (Kuva: Pöyry Finland Oy) Entinen kaivostorni toimii nyt uuden teknologian jalustana. (Kuva: Anne Kaaja) toimiva, taloudellinen, terveellinen ja viihtyisä ympäristö sekä sen kestävä käyttö. Suunnittelussa on selvitetty lisärakentamiseen soveltuvat alueet ja huomioitu liikenneverkon kehittämistarpeet. Merkittävin muutos on toimitila-aluevarausten laajentaminen jo olemassa olevien toimitila-alueiden jatkeeksi. Aluevaraukset on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaisesti ja osoitettu myös toimintojen suoja-alueet, tiedossa olevat arseenipitoiset alueet sekä melualueet. Maisemasuunnitelma ohjaa viheralueiden kehittämistä. Metsäsuunnittelun yhteydessä on kartoitettu arvokkaat luontokohteet ja muun muassa liito-oravaesiintymät. Metsänhoidolliset hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee jatkossa tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Suunnitelmassa on myös luotu tietopohja alueen teollisuus- ja 12 SENSORI 1 / 2011 kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden suojelemiseksi. Rakennuskannan inventointi Maankäyttö- ja maisemasuunnitelman osana on tehty myös rakennusten inventointi. Siinä tutkittiin kaivoksen aikaisten rakennusten käyttötarkoitus ja niiden nykyinen käyttö. Lisäksi inventoitiin puolustusvoimien aikana rakennetut kohteet. Kaivoskylän alkuperäisistä rakennuksista on jäljellä noin kolmannes ja tuotantorakennuksista on seitsemän edelleen käytössä. Kaivostoiminnan aikana alueella oli yhteensä 63 rakennusta. Vaikka osa niistä on purettu, muodostavat entisen kaivoksen alue (A) ja kaivoksen vanha asuinalue (B) yhdessä hyvin säilyneen kokonaisuuden. Rakennusinventoinnin yhteydessä on arvioitu rakennusten soveltuvuus ja tarpeellisuus tutkimustoiminnallemme. Nykyiset toimitilat mahdollistavat uusien tutkimuskohteiden ja -alojen kehittämisen. Esimerkiksi kaivostornia on hyödynnetty asentamalla siihen häivetekniikan mittauksissa tarvittava tutka-antenni. Tulevaisuudennäkymät Lakialan alue soveltuu kokonsa ja sijaintinsa puolesta hyvin tutkimuslaitoksen käyttöön. Alueen koekenttää käyttävät kaikki laitoksen tutkimusalat ja niiden asiakkaiden muodossa se palvelee koko puolustusvoimia. Lisäksi koekentällä on säännöllisesti viranomaisyhteistyöhön liittyvää toimintaa ja koulutusta. Koekenttä mahdollistaa puolustusvoimien tarvitsemien teknis-tieteellisten ja vaarallisten tutkimusten suorittamisen luotettavasti ja mahdollisimman turvallisissa olosuhteissa. Sen toimintaa on kehitetty vuodesta 1974 lähtien ja vuonna 2009 perustettiin kehittämisprojekti. Se on edelleen lisännyt alueella tehtävän työn turvallisuutta. Koekentän kehittäminen mahdollistaa räjähteiden tuotekehityksen, räjähdeturvallisuuden kehittämisen ja räjähteiden elinkaareen liittyvien kysymysten ratkaisemisen. Koekentälle on esimerkiksi hankittu sirpalesuojattu mittauskontti sekä rakennettu olosuhdetestauspaikka. Tulevaisuudessa kentälle on tarkoitus rakentaa räjäytysbunkkeri sekä puhdistus- eli dekontaminaatioalue CBRNuhkia vastaan. Purettujen, kaivosten aikaisten asuinrakennusten alueelle on perustettu maanpuolustustukikohta, jolla sijaitsee kuusi, noin 300-neliömetristä harjoituspaikkaa. Näiden keskellä on helikopterin laskeutumisellekin soveltuva keskuskenttä. Aluetta voivat käyttää koulutuksessaan niin omat kehitettävät joukkomme kenttälaboratorio etunenässä kuin viranomaisyhteistyö ja maanpuolustusjärjestöt. Yhteenvetona voidaan todeta, että Lakialan alue soveltuu kokonaisuutena hyvin puolustusvoimien edellyttämien tehtävien suorittamiseen. Laitoksen tutkimustoiminta tukee ja kehittää Suomen sotilaallista puolustamista, viranomaisyhteistyötä sekä kansainvälistä yhteistyötä. Insinööri (AMK) Kirsi Sundell työskentelee PVTT:n hallinto-osastossa laatupäällikkönä ja ympäristövastaavana. Yhteiskuntatieteiden maisteri Sirpa Korpela työskentelee PVTT:n tutkimusohjausyksikössä informaatikkona.

13 Teksti: PASI RIIHIVIITA Tietohallinnosta tiedon hallintaan Kuva: Sirpa Korpela, editointi Pirjo Laurimaa Tutkimuslaitoksen vartioston päivystysnumeroon tulee puhelinsoitto. Erästä valtionhallinnon organisaatiota kohtaan on meneillään tietoverkkohyökkäys. Poliisi tietää ennalta erään laitoksen tutkijan, joka on toiminut tietoverkkosodankäyntiin liittyvässä tutkimusprojektissa. Hän tuntee hyökkäyksien toimintaperiaatteet sekä niiltä suojautumiseen vaadittavat menetelmät. Tutkimuslaitoksen vartiosto ilmoittaa tapahtumasta NOVApäivystäjälle, joka välittää edelleen tukipyynnön asianomaiselle tutkijalle. Hän ryhtyy selvittämään hyökkäyksen yksityiskohtia ja käy ilmi, että tutkimuslaitos on aiemmin osallistunut valtionhallinnon yhteiseen tietoverkkosodankäynnin kehityshankkeeseen, jossa suunniteltiin hyökkäyksien torjuntaan liittyviä menetelmiä. Tutkimusaineisto löytyy kokonaisuudessaan puolustusvoimien Tutkimusrekisteristä. Aineiston perusteella osataan antaa hyökkäyksen kohteena olevan organisaation asiantuntijoille tukea kertomalla, millä suojaustoimenpiteillä selvitään mahdollisimman vähäisillä vaurioilla Esa Airos ja Perttu Silvola työskentelemässä tutkijan työpöydällä. Tietojärjestelmästä on todella hyötyä vasta silloin, kun se pystyy tuottamaan yhdisteltyä tietoa aiemmin tehdyistä tutkimuksista ja muista aihetta käsittelevistä tietoaineistoista. Tutkimustieto on vielä usein yksittäisten tutkijoiden tietokoneilla, muistivälineillä, kansioissa ja kassakaapeissa. Siis paikoissa, joista niiden hyödyntäminen muiden käyttäjien ja muihin tutkimustarpeisiin ei onnistu. Samaa kohdetta on voitu myös tutkia useampaan kertaan, aiempia tutkimustuloksia ei löydy tai ei edes tiedetä, että kohdetta on aiemmin tutkittu. Voi myös olla, että tiedossa olevat tutkimustulokset eivät ole vertailukelpoisia eli aiemman tutkimuksen viitekehys ei ole tiedossa. Tutkimuslaitoksessa käynnissä ollut tutkimustiedon hyödyntämisen kehittämisprojekti alkaa nyt tuottaa hedelmiä. Laitos on ottanut käyttöön vuoden 2011 alussa Tutkijan Työpöytä -nimisen tietojärjestelmän. Se toimii pilottijärjestelmänä koko puolustusvoimien laajuiselle Tutkimusrekisterille ja on samalla myös sen tekninen ja toiminnallinen vaatimusmäärittely. Järjestelmä on käytettävissä laitoksen omassa tutkimusverkossa sekä Lakialan että Riihimäen toimipisteissä. Tutkimusverkon valvonnasta ja ylläpidosta vastaa laitoksen oma tietohallinto ja puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus. Erityisinä painopisteinä Tutkijan Työpöytä -järjestelmässä ovat: tietojärjestelmän alustan avoimuus Tutkimusrekisterin suunnittelussa ja rakentamisessa käytetään mahdollisimman paljon erilaisille laitteisto- ja ohjelmistoalustoille sopivia avoimia ratkaisuja. Esimerkiksi siirtyminen toiseen tietokantaratkaisuun ei aiheuta ongelmia. tiedon suojaus Tiedot tallennetaan turvallisesti puolustusvoimien vaatimukset huomioiden. Suojaukseen sisältyy muun muassa käyttöoikeuksien ja pääsynhallinnan huolellinen suunnittelu ja toteutus sekä suojattujen tietoliikenneyhteyksien käyttö. tiedon rakenteisuuden eli monitasotietoturvan huomioiminen ja sen toteutuminen koko tiedon elinjakson ajan Tutkija voi tallentaa samaan tutkimusraporttipohjaan eri suojaustasojen tietoa joustavasti. Hän merkitsee raportin tietyt kappaleet tai osat vaaditulla suojaustason merkinnällä. Raportista voidaan myöhemmin tuottaa muiden suojaustasojen raportteja. Esimerkiksi salassa pidettävästä raportista voidaan julkaista julkinen versio internetissä poistamalla vain ylemmän suojaustason kappaleet. Käyttöoikeuksista ja niiden historiasta tallennetaan lokitieto. Näin voidaan selvittää, kenellä oli muokkausoikeudet raporttiin tiettynä ajankohtana. metatietojen tehokas käyttö Raporttien kuvaamiseen tarkoitetut metatiedot perustuvat yleisesti käytössä oleviin metatietomäärittelyihin, esimerkiksi julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukannan suosituksiin. Metatiedot ovat avain tiedon tehokkaaseen löytämiseen hakutoiminnallisuuksia käyttäen. SENSORI 1 /

14 järjestelmän helppokäyttöisyys ja houkuttelevuus tutkijoille ja muille yhteistyötahoille Tutkimusrekisterin käyttöliittymän ja toimintojen on tuettava tutkijan tiedon tuottamistyötä sekä tarjottava tehokkaat ja helppokäyttöiset hakutoiminnallisuudet. Tietojärjestelmän on tuotettava lisäarvoa tutkijoille ja avattava uusia mahdollisuuksia tehdä ryhmätyötä usean eri tutkimusalan kesken. Meneillään olevan pilotoinnin tavoitteena on rakentaa koko puolustusvoimat kattava tutkimustiedon tallennusjärjestelmä Tutkimusrekisteri. Sen avulla tiedeyhteisön rajat avautuvat jatkossa myös puolustusvoimien valtionhallinnon kumppaneiden suuntaan. Hankkeen keskeinen tavoite on kehittää toimintaa tiedonhallinnasta tietämyksen hallintaan. Tällöin raakadatasta, yksittäisistä tutkimusraporteista, opinnäytetöistä yms. jalostetaan tutkimustoimintaa ja tutkijan työtä tukeva tietämyskanta. Tutkimustoimintaan liittyvää muuta dokumentaatiota hallitaan puolustusvoimien asianhallintajärjestelmällä, jonne tallennetaan hallinnolliset asiakirjat ja tehtäväksiannot. Lisäksi käytetään puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmää, jossa tutkimuksen resurssienhallinta kustannusseurantoineen tapahtuu. Tutkimusrekisterihanketta vetää projektipäällikkönä Tutkimuslaitoksen atk-erikoissuunnittelija Ilkka Koski. Hankkeeseen on kutsuttu mukaan kaikki tutkimustoimintaa harjoittavat joukko-osastot ja se etenee puolustusvoimien operatiivisen tiedonhallinnan projektin osaprojektina. Tutkimusrekisteri toteutetaan puolustusvoimien yhteisellä tietojärjestelmäalustalla operatiivisessa tietoverkossa. Pasi Riihiviita toimii PVTT:n tietohallintopäällikkönä. NOVA = Nopea vastauspalvelu HYÖTY = Tutkimustiedon hyödyntämisen kehittämisprojekti TTP = Tutkijan Työpöytä SAP = Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmä PVAH = Puolustusvoimien asianhallintajärjestelmä Teksti: KRISTIINA NEVANPÄÄ JA SIRPA KORPELA Tekninen tietopalvelu palvelee puolustusvoimia ja teollisuutta Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen tietopalvelu on toiminut vuoden 2010 alusta lähtien koko Puolustusvoimien teknillisenä tietopalveluna. Teknillinen tietopalvelu vastaa: puolustusvoimien teknis-luonnontieteellisestä kirjasto- ja tietopalvelutoiminnasta puolustusvoimien standardipalvelun tuottamisesta Tutkimuslaitoksen tutkimustiedon kokoamisesta ja tallentamisesta Tutkimuslaitoksen julkaisujen toimittamisesta kemian ja tekniikan alan tiedonhakujen suorittamisesta kaukopalvelusta Tutkimuslaitoksen verkkoviestinnästä. Teknillisen tietopalvelun kokoelmat sisältävät Tutkimuslaitoksen omien tutkimusalojen kirjallisuutta, kuten esimerkiksi fysiikan, kemian, ase- ja materiaalitekniikan, räjähdetekniikan, optroniikan, elektroniikan ja informaatiotekniikan julkaisuja. Tietopalvelu tuottaa ja ylläpitää standardipalvelua koko puolustusvoimille. Standardipalveluun kuuluvia tietokantoja ovat SFSja ISO-standardeja sisältävä SFS-tietokanta ja IHSERC-tietokanta, josta löytyy kansainvälisiä teknisiä standardeja. Lisäksi toimitamme kotimaisen teollisuuden käyttöön NATO-standardeja. Ehtona standardien saamiselle on voimassaoleva turvallisuussopimus puolustusvoimien kanssa. Teknisessä tietopalvelussa työskentelee tietopalvelupäällikkö, kolme informaatikkoa ja graafikko. Toimipaikat ovat Lakialassa Ylöjärvellä ja Riihimäellä. Kuva: Sirpa Korpela, editointi Pirjo Laurimaa YHTEYDENOTOT: Tietopalvelupäällikkö Elisa Pääkkönen, Informaatikko Kristiina Nevanpää, Informaatikko Sirpa Korpela, Informaatikko Merja Nousiainen, Graafikko Pirjo Laurimaa, Standardipalvelu 14 SENSORI 1 / 2011

15 Kuva: PVTT:n arkisto Teksti: MARKKU MESILAAKSO Kenttälaboratorioita siirretään Kemian osaaminen nyt ja tulevaisuudessa On mahdotonta kuvitella maanpuolustusta ilman räjähteiden, ruutien ja pyrotekniikan käyttöä tai maanpuolustusta, jossa ei varauduttaisi massatuhoaseiden vaikutuksiin. Myös yhteiskunnan muut turvallisuusviranomaiset ja elinkeinoelämä ovat näistä kiinnostuneita. Kemikalisoitunut maailmamme tarvitsee kemian osaajia. Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto tekee soveltavaa tutkimusta ja sen päätieteenala on kemia. Osasto tuottaa tutkimus- ja asiantuntijapalveluita puolustusvoimille sekä teollisuus-, viranomais- ja tutkimusasiakkailleen. Tutkimukset kohdistuvat monipuolisesti sotilas- ja siviiliräjähteisiin, suojelutekniikkaan eli kemiallisilta, biologisilta ja säteileviltä massatuhoaseilta suojeluun ja kemian analytiikkaan. Biokemian ja insinööritieteiden ammattilaiset täydentävät osaston palveluja asiakkailleen. Osasto tekee tutkimustyötä puolustusvoimien tarpeisiin yhdessä laadittujen tutkimussuunnitelmien mukaisesti. Puolustus- ja turvallisuusteollisuusyritysten tarvitsemaa tutkimusta tehdään niiden kanssa tehtyjen puitesopimusten mukaisesti. Teollisuus toteuttaa suuret hankkeet puolustushaarojen tai pääesikunnan kautta, ja pienemmät tilaukset tehdään suoraan voimavarojen mukaan. Osasto käyttää omia verkostojaan hankkeiden edistämiseksi. Viranomaisyhteistyö on toistuvaa. Osasto on tunnettu kaikilla toimialoillaan ja yhteydet eri osapuolien kesken sujuvat luontevasti. Tuemme myös kansainvälistä kriisinhallintaa, jossa hyödynnämme toimialojen osaamista. Kemian analytiikan tutkimusala palvelee edelleen koko puolustusvoimia sekä sisäisesti suoraan räjähdetekniikan ja suojelutekniikan tutkimusaloja. Tutkimusnäytteitä tehdään parhaimmillaan 3000 kappaletta vuodessa. Kemian analytiikan henkilöstö, laitekanta ja laboratoriot ovat osaavia ja ajanmukaisia. Jokaisella isolla analyysimenetelmällä on yksi pääanalyytikko, joka vastaa menetelmän käytöstä. Apunaan hänellä on laboratoriomestari. Ympäristöanalytiikan tarpeet ovat puolustusvoimissa kasvamassa. Erityisesti räjähdeanalytiikkaa tehdään tulevaisuudessa nykyistä enemmän, ja selvitys puolustusvoimien ympäristöanalytiikasta on työn alla. Suojelun Erikoisosasto ja CBRN-kenttälaboratorio on nyt NATO-arvioitu kokonaisuus. Se läpäisi NATO Evaluation Level 2:n arvioinnin viime vuoden kesäkuussa. Räjähde- ja suojelutekniikkaosastolla laaditaan parhaillaan konseptia, jolla osastosta kehitetään kenttäanalytiikan, kenttälaboratorion ja muiden tarpeiden etätukilaboratorio (Reach Back). Tällaiselle etätuelle on paljon odotuksia. Se tulee toimimaan kaikissa turvallisuustilanteissa ja on osastomme vastauspalvelun ydin. Kirjoitamme myös valtakunnallista poikkeusolojen laboratoriotoiminnan konseptia. Uudessa laboratorioverkostossa tutkimuslaitos on keskuslaboratorio, jollainen se on myös ABC-laboratorio-oppaan mukaisesti. Etsimme myös ratkaisumalleja, joilla jatketaan ja täydennetään noin kymmenessä vuodessa vanhenevan CBRN-kenttälaboratorion suorituskykyä. Tarve laboratorioille on ilmeinen ja osaaminen niiden toteuttamiseen on hankittu nykyisen laboratorion kehitystyössä. Puolustusvoimien operatiivinen johto linjaa kenttälaboratorion kehittämisestä vielä tämän vuoden aikana. Kenttälaboratoriotoiminnan pysyvä haaste on sopivan ammattikoulutuksen omaavan laboratoriohenkilöstön tavoittaminen ja saaminen meille koulutukseen. Näistä henkilöstötavoitteista ollaan vielä kaukana. Kuluvana vuonna saamme päätökseen sähkökipinäherkkyyden testauslaitteiden hankinnan ja ensi vuonna laitteet ovat jo tuotantokäytössä räjähteiden tutkimuksissa. Lakialan koekentälle rakennetaan muun muassa raskas räjäytysbunkkeri ja tutkimus- SENSORI 1 /

16 tieura improvisoitujen räjähteiden vastaisen toiminnan harjoitteluun. Nyt toteutettavat muutokset mahdollistavat monipuolisen ja turvallisen tutkimustoiminnan vuosikymmenen loppuun saakka. Keskustelemme myös lentokieltoalueen saamiseksi koekentän yläpuolelle. Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto on tarjoutunut mukaan asiantuntijaksi Pirkanmaan logistiikkakeskuksen suunnitteluun CBRNE-näkökulmista. Tutkimuslaitokselle perustettu uusi operaatioanalyysin tutkimusala saa myös osaston CBRNE-asiantuntemuksen käyttöönsä. Suojan osaamisverkostoon tuomme toimialojemme osaamisen. Kansainvälinen yhteistyö ei ole vielä sitä, mitä se voisi olla. Kokouksia kyllä pidetään, mutta tutkimuksen tekeminen vielä puuttuu ja tässä on pohjoismaisella tasolla kehitettävää. Emme halua yhteistyötä tyhjästä, vaan pyrimme aktiivisesti löytämään win-win-win projekteja. Mahdollisuuksia Pohjoismaiseen yhteistyöhön on kahdenvälisesti ja NORDEFCOn puitteissa. Juuri nyt yhteistyö on konkreettisinta improvisoitujen räjähteiden alueella ja massatuhoaineiden dekontaminaatiossa. Menemme myös Euroopan unionin 7. puiteohjelmaan mukaan, mikäli sopiva maanpuolustuksen tavoitteita palveleva projekti löytyy. Tulevaisuuden näkymiä Tulevaisuus rakennetaan perustalle, joka on rakennettu jo ennen meitä ja jota olemme itse olleet rakentamassa. Tieteen ja teknologian kehittyminen asiantuntijan ja teknologian hyödyntäjän näkökulmasta on hidasta. Se mitä teknologisesti on olemassa vuoden päästä, on keksittävä nyt. Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto julistautuu omilla toimialoillaan puolustusvoimien tutkimus- ja teknologiatoiminnan päätoimijaksi. Räjähteiden, massatuhoaseiden ja kemian teknologioiden päätoimijuus edellyttää meiltä uusia näköaloja. Omaksumme ja suunnittelemme asiakkaidemme kanssa tavoitteet ja teemme niistä totta. Tunnistamme asiakkaiden hankkeista sellaiset, joihin tarjoamme päätoimijuutta. Tavoitteemme on, että puolustusvoimien hanketta johtava tai siinä mukana oleva upseeri kääntyy puoleemme saadakseen asiantuntija-apua tai vetoa hankkeeseensa. Lähdemme siis aktiivisesti palvelemaan asiakastamme ja olemme valmiit panemaan itsemme likoon sen tavoitteiden onnistumisen puolesta. Puolustusvoimien uudistaminen on tosiasia, mutta tutkimuksen laatuun sillä ei ole suoranaisesti vaikutusta. Sen sijaan tutkimuksen sisältöihin ja määrään se vaikuttaa. Tämä tarkoittaa sitä, mitä tutkitaan ja kuinka paljon tutkimuksiin resursoidaan. Näin kansainvälisenä kemian vuonna on mukava todeta, että puolustusvoimien tutkimus on lähtenyt liikkeelle kemian tutkimuksesta. Voidaan todeta, että Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto on edelleen kemian osasto. Kemia on vuosikymmeninä muuttanut elinympäristöämme ja sen sovellusalueet sekä tutkimuksen menetelmät ovat muuttuneet ja kehittyneet. Me olemme olleet siinä muutoksessa mukana. Professori Markku Mesilaakso on PVTT:n Räjähde- ja suojelutekniikkaosaston johtaja. SANASTOA CBRNE = Chemical, Biological, Radiological, Nuclear and Explosives NORDEFCO = Nordic Defence Cooperation 16 SENSORI 1 / 2011 Kemian laborantti Hanna Haukipää käsittelee näytettä kenttälaboratoriossa Toxic Leak 10 -harjoituksessa. (Kuva: Sirpa Korpela)

17 Teksti: VEIJO MIIHKINEN ASETEKNIIKKAOSASTO suojan moniosaaja Luonnonmullistuksia Japanissa, sisällissotaa Libyassa, kriisinhallintaa Afganistanissa, EU:n kriisirahastoa... pelkästään maaliskuun tapahtumien valossa näyttää siltä, että erilaisiin kriiseihin on varauduttava jatkossakin. Kaukaiseltakin tuntuva tapahtuma saattaa ennemmin tai myöhemmin heijastua meidänkin elämäämme. Sanotaan, että olemme globalisaation myötä jo verkottuneet niin hyvin, että jokainen ihminen on kenestä tahansa muusta ihmisestä vain kuuden tuttavantuttavan päässä. Kriisejä on aina ollut ja ne liittyvät usein myös muutokseen. Välillä tuntuu siltä, että muutosvauhti vain kiihtyy, mutta toisaalta siinä piilee aina myös mahdollisuus. Yhteiskunnan muutokset heijastuvat myös maanpuolustukseen. Puolustusvoimat on uudistumassa ja eduskuntavaalien jälkeen alkanee poliittinen kädenvääntö muutoksen suunnasta. Ajan myötä uudet tuulet puhaltavat myös Teknilliseen Tutkimuslaitokseen. Tutkimustoiminnassa on kaksi muutokseen liittyvää erityispiirrettä, jotka on syytä pitää mielessä. Ensinnäkin se on pitkäjännitteistä työtä, ja tutkimuskyvyn rakentaminen vie aikaa. Tämä on hyvä muistaa, kun rajallisia resursseja kohdennetaan kulloinkin muodissa oleviin hankkeisiin. Toisaalta tutkimus on luonteeltaan uuden löytämistä. Tutkijan perusgeeneistä tulisi löytyä aimo annos muutosherkkyyttä ja sopeutumiskykyä uusiin asioihin. Voimaa verkosta Asetekniikkaosasto liittyy läheisesti puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämiseen. Sotilaallinen maanpuolustus vaatii edelleen kustannustehokkaita asejärjestelmiä. Niiden ominaisuudet on tunnettava elinkaaren kaikissa vaiheissa aina vaatimusten määrittelystä hävittämiseen saakka. Ei pelkästään riitä, että jokin asejärjestelmä on teknologisesti mahdollinen. Se pitää pystyä myös taloudellisesti hankkimaan ja ylläpitämään koko suunnitellun käyttöiän. Tämä asettaa tutkijoille uudenlaisia haasteita, kun arvioidaan eri teknologisia vaihtoehtoja ja toimitaan yhteistyöverkostoissa. Tutkimuslaitoksen huippuosaajat on kytkettävä riittävän ajoissa hankintojen valmisteluun mukaan, jotta jo vaatimusten määrittelyssä tulee huomioon otetuksi esimerkiksi häivetekniset ominaisuudet. Tutkimuslaitoksella on oltava myös kyky todentaa vaatimusten täyttyminen, kun materiaali on hankittu. Lähipanssarintorjunta-asehankinta on hyvä esimerkki tutkimuksen vaatimasta osaamisesta, ajankäytöstä ja vaikuttavuudesta. Hankkeen ensimmäiset selvitykset tehtiin jo 1990-luvulla ja varsinaiset esiselvitykset ja tutkimukset 2000-luvulla. Ne vaativat noin työtuntia ja niihin osallistui parikymmentä eri alojen asiantuntijaa. Eniten työtä vaatineet ja haastavimmat osiot olivat mallinnukset ja mittaustulosten käsittely, koeammuntojen maalien varustaminen ja kauko-ohjattujen maalien rakentaminen. Käytännön tekeminen yhdistettynä siitä tehtyihin analyyseihin varmistivat puolustusvoimille onnistuneen asehankinnan. Suoja on yksi puolustusvoimien suorituskykyalueista. Tähän liittyen meillä on kaksi merkittävää hanketta. Puolustusvoimien teknologiaohjelma 2010 Suojan alaohjelma on hyvässä vauhdissa ja seuraavan teknologiaohjelman suunnittelu on jo alkamassa. Lisäksi kokeilemme Suojan osaamisverkoston toimintatapamallia. Sillä edistetään puolustusvoimien suorituskykyä, viranomaisyhteistyötä ja kotimaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Sen jäseninä on puolustus- ja siviiliteollisuuden yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä turvallisuusviranomaisia ja -yhteisöjä. Suojan osaamisverkoston toiminta-alueena on koko Suomi. Osaamisverkoston vahvistamiseen ja tutkimustulosten hyödyntämiseen pyritään monirahoitteisten projektien avulla. Etusijalle asetetaan sellaiset projektit, jotka edistävät viranomaisyhteistyötä, tutkimustilojen yhteiskäyttöä ja poikkitieteellisyyttä. Toimintatapamallista saatuja kokemuksia hyödynnetään, kun puolustusvoimat perustaa osaamisverkostoja puolustusjärjestelmän kannalta strategisille osaamisalueille. Puolustusvoimien Teknillisellä Tutkimuslaitoksella on erittäin kokenutta henkilöstöä. Tutkimusmaailmassa korostuu osaamisen kehittäminen ja huippututkijaksi tai monipuoliseksi osaajaksi ei kasveta hetkessä. Kuluvan vuoden aikana tutkimusalajohtajien eläkkeelle siirtyminen luo oman haasteensa myös asetekniikkaosastolle. Osaston erinomainen työilmapiiri auttaa varmasti sopeuduttaessa tilanteeseen ja helpottaa uusien tutkimusalajohtajien tulevaa työtä. He joutuvat samalla myös harjaantumaan tuoteryhmäpäälliköinä toimimiseen. Professori Veijo Miihkinen on PVTT:n asetekniikkaosaston johtaja. SENSORI 1 /

18 Teksti: OSSI OJANEN Akustisen tiedustelun mutkainen polku Sotatilanteessa joukkomme joutuvat varmuudella akustisen tiedustelun kohteeksi ja me käytämme sitä muun muassa tarkka-ampujien sekä vihollisen raskaiden aseiden paikantamiseen. Akustisten sensoreiden rakentaminen on melko halpaa. Menestyksekkään, kenttäkelpoisen kokonaisuuden rakentaminen edellyttää kuitenkin työlle annettavaa keskeytymätöntä tukea ja sen pysymistä suomalaisissa käsissä. Muutoin jo saavutettu osaaminen valuu ulottumattomiin. Aloitin urani akustisen tiedustelun parissa vuonna Olin tuolloin puoli vuotta kokelaana Niinisalon Mittauspatteristossa kehittämässä äänimittauksen laskentamenetelmiä. Toinen tulemiseni akustiikkaan tapahtui vuonna 1985, jolloin minut värvättiin Geodeettisesta laitoksesta Mittauspatteristoon erikseen perustetulle henkilökohtaiselle projektimomentille. Järjestely oli työviihtyvyyden, -motivaation ja työn tuottavuuden kannalta lievästikin ilmaistuna erinomainen ja sellaisenaan kunniaksi puolustusvoimille. Nykyään ei tutkija voi kuvitellakaan saavansa euroa vastaavaa vuotuista budjettia hallintaansa. Luonnollisesti työn tuottavuus oli myös omissa käsissä, eikä olosuhteita voinut syyttää vastoinkäymisistä. Työskentelin operatiivisessa käytössä olevan järjestelmän parissa ja näin miten äänimittauksen teho kasvoi pala palalta. Vanhasta laitteistosta sai yllättävän paljon irti uusien lisälaitteiden, tietokoneavusteisen taktisen suunnittelun ja parannetun äänen etenemismallin avulla. Äänimittaustulenjohtoa kehitettiin yhteensopivaksi patterilaskimien kanssa ja kaliiperinmäärityksen perusteita valmisteltiin. Menestyksen ydin oli työlle annettu keskeytymätön tuki ja sen pysyminen omissa käsissä. töitä eteenpäin. Vuonna 1997 pääsin vertaamaan oman työn tuloksia englantilaisen HALO-järjestelmän kanssa. Sen ensimmäinen versio oli jo ollut taistelukäytössä. Säähavaintojen käsittely oli järjestetty pitkälti samoilla periaatteilla kuin Suomessa. Meillä testipommauksia suoritettiin systemaattisemmin efektiivisen äänimittaussään määrittämiseksi. Toisaalta heillä oli käytössään huomattavasti paremmat äänen etenemismallit kuin meillä. Väitöskirjani tarkoituksena oli tässä suhteessa parantaa järjestelmämme suorituskykyä. Tulokset eivät kuitenkaan ehtineet rutiinikäyttöön, koska kalustomme oli jo vanhenemassa ja poistumassa käytöstä. Omahyväisyyttäni suki myötäkarvaan, kun isäntien matemaatikko tuli palaveriin tuore väitöskirjani kourassaan. Tuskin siitä heille suurta hyötyä oli, mutta ainakin brittien tietopalvelu toimi. Yhteisymmärrystä löytyi myös ammusaaltojen käytöstä. Jopa niin paljon, etteivät isännät suostuneet asiasta keskustelemaan. Mutta asenne kertoi, että kaliiperinmääritykseen panostettiin voimallisesti. Vuosituhannen vaihteessa alkoi myös operatiivisessa käytössä olleen äänimittauskaluston lopullinen lähtölaskenta. Uuden hankintaan saakka ei kuitenkaan yrityksistä huolimatta koskaan päästy. Akustiikka on edullista! Akustisen tiedustelun maailmassa oli luvulla selkeä nousukausi. Se johtui digitaalitekniikan tarjoamista mahdollisuuksista. Useat firmat kävivät esittelemässä omia kalustojaan, mutta ainoa sotakokemusta saanut järjestelmä oli edellä mainittu englantilainen HALO. Sen parannettu versio oli Rovajärvellä kenttätesteissä vuonna Järjestelmä toimi varsin hyvin, mutta talvi osoitti mikrofoniasemien olevan virtalähteiden osalta Rahat loppuivat! Äänimittauksen kehittämisen tehovaihe päättyi 1990-luvun lamaan ja kaikki projektipalkat lakkautettiin. Onneksi rahoitus jatkui toimintamenobudjetilla. Siirryttyäni palkkamomentti kainalossani Lakialaan vuonna 1996 jatkoin kaliiperimäärityksen tutkimista. Suuressa organisaatiossa asiakaslähtöisyyttä korostavat strategiat asettivat uusia haasteita saada tarpeelliseksi katsottuja Jatkokehitystä odottavan datatallentimen demoversio. Mittakaava selviää vertailemalla liittimien kokoa. Laitteessa on liitäntä GPS:lle, riittävä tallennuskapasiteetti vuorokauden ajaksi sekä mahdollisuus toimintojen ohjelmointiin. (Kuva: Ossi Ojanen) 18 SENSORI 1 / 2011

19 kaikkea muuta kuin unattended. Digitaalitekniikan suurin innostus äänimittaukseen alkoi 1990-luvulla hiipua monessa maassa. Samaan aikaan kehitettiin tykistötutkaa, joka on paikannuslaitteena monessa suhteessa ylivoimainen äänimittaukseen verrattuna. Sen suurin heikkous on hinta, jolla saisi useammankin äänimittausyksikön. Lisäksi se aktiivisena säteilijänä paljastaa oman toimintansa. Nettiä voi selata esikunnassakin! Tekninen kehitys on viime vuosina tuonut akustiseen tiedusteluun runsaasti uusia elementtejä. Se on laajentanut kenttää tykistön tuliasemien paikantamisesta yleistiedusteluun ja räätälöityjen erikoistehtävien suuntaan. Nyt akustisten sensorien kehittämiseen panostetaan jälleen, sillä tutkan kaltaisten aktiivisten laitteiden rinnalle tarvitaan myös passiivisia menetelmiä. Esimerkiksi EDA:n piirissä on käynnissä useita projekteja akustisten sensorien käytöstä. Tärkeimpiä sovellusalueita ovat tarkkaampujien paikantaminen usein osana sensorifuusiota sekä uravalvonta, miinat ja älykkäät ammukset. Osa uusista ideoista on rikkaiden huveja, mutta oleellista on huomata se, että akustiset sensorit kuuluvat nykyaikaiseen sotavarustukseen. Täysin riippumatta omasta asenteestamme akustiseen tiedusteluun on varmaa, että omat joukkomme joutuvat akustisen tiedustelun kohteeksi. Mikä se vastustajan tiedustelukyky on ja millä tavalla siihen pitää suhtautua, selviää vain oman tutkimuksen avulla. Sensoritutkimuksessa on tehty virheitä myös ruohonjuuritasolla. Niinisalon kokemukseni osoittivat selvästi, miten sotavälineen ja tutkimuslaitteiston kehittämisen pitäisi tapahtua. Laitteiston, teorian, ohjelmiston sekä sotaharjoitusten ja kenttäkokeiden tulee rullata vuorotellen eteenpäin. Arvostelu tässä on jälkiviisautta, jolla Konsta Pylkkäsen mukaan on silmä somassa paikassa. Olenhan itse ollut kaikissa akustiikan yhteistyöprojekteissa mukana - vähintäänkin kahvia juomassa ja vastuu on ollut muualla. Kun rahaa puuttuu, juututaan teoreettiseen tutkimukseen, ja työ pyörii helposti loputonta ympyrää. Vastuu tässäkin on siirtymässä Lakialan aidan ulkopuolelle. Ilmakehän akustiikan tutkimusta ei ole viime aikoina tehty kovin suurilla resursseilla. Tärkeitä ovat olleet äänen etenemismallien, tarkka-ampujien paikannusmenetelmien ja kaliiperinmäärityksen kehittelyt sekä erilaiset herätemittaukset. Tärkeitä asioita ovat myös tietotaidon ylläpito sekä erinomaisen verkoston luominen. Se mahdollistaa nopeasti osallistumisen asiakkaiden projekteihin. Monessa projektissa on kumppanina ollut Tampereen Teknillinen Yliopisto signaalinkäsittelyn ja elektroniikan asiantuntijoiden kautta. Äänen etenemisen alalla on tehty yhteistyötä VTT:n kanssa. Tässä suhteessa työtä olisi vieläkin tehtävissä. Tulevaisuudessa koko armeijaa palveleva yhtenäinen säämalli sisältää mahdollisuuden rakentaa sen yhteyteen äänen etenemismalli. Sitä voivat hyödyntää esimerkiksi helikoptereilla lentävät tai niitä torjuvat. Tällaista työtä maailmalla parhaillaan tehdään! Tulevaisuudessa pelkkä netissä tehty tiedonhankinta ei ole akustisen tiedustelun tutkijalle ominaisinta toimintaa. Sitä voidaan tehdä esikunnissakin. Nyt tulisi kehittää rautaa - uusi sensoriyksikkö - joka saa aikaleimansa satelliiteista ja jolla on riittävä dynamiikka. Laitteesta ei ole tarkoitus tehdä sotavälinettä, koska Tutkimuslaitos ei ole teollisuuslaitos. Kyseessä olisi työväline ja testipenkki, jota tarpeen mukaan voidaan modifioida. Sillä Neljän sensorin rypäle 60 senttimetrin tetraedrina. Ryhmä on viritetty kuuntelemaan jatkuvaa akustista herätettä taajuuksilla 20 Hz 20 khz. Suuntimiskyky tässä alle 500 Hz:n taajuuksille. Sivujen pituudet säädettävissä 10 senttimetrin välein 20 senttimetriin saakka. (Kuva: Matti Kajala) voitaisiin mitata esimerkiksi aseiden ja ajoneuvojen akustisia herätteitä ja seurata alan yleistä teknistä kehitystä. Jos myöhemmin on tarvetta testata jonkin sensorifuusion sisältämien akustisten osien toimintaa, on vertailulaitteen oltava tiettyyn pisteeseen saakka valmis mikäli testaus halutaan suorittaa asiallisella tavalla. Myös valmiina ostetun sotamateriaalin kohdalla tarvitaan alan omaa asiantuntemusta! Toisin kuin monen muun sotamateriaalin kohdalla, on akustisten sensorien kehittäminen suhteellisen halpaa. Komponenttien hinnat mieluummin laskevat kuin nousevat, vaikka niiden suorituskyky koko ajan kasvaa. Sensoridemo talkootyönä! Tällä hetkellä on TTY:n elektroniikkaosaston kanssa synnytetty yhteistyössä ja talkootyönä uuden laitteiston ydin. Demoversiossa on käytetty kahta 24-bittistä prosessoria, jotka yhdessä edustavat 32-bittistä prosessoria. Tämä antaa niin suuren dynamiikan, ettei erillisiä vahvistuksen säätöjä tarvita. Tämä on huomattava parannus aiempiin laitteisiin. Suurimpana ongelmana ei ole sensoriyksikkö. Se voidaan räätälöidä hyvin monenlaisiin sovelluksiin. Taistelukelpoisuus on kiinni erityisesti siitä, miten kauan yksikkö pysyy huoltamatta toimintakykyisenä ja miten kaukaa se kykenee välittämään tietoa sitä tarvitseville. Virtalähde- ja tiedonsiirto-ongelmiin on syytä etsiä apua näihin erikoistuneilta. Ensimmäisenä askeleena tulee saada aikaan perusversio, joka mahdollistaa raudan, softan ja kenttätestien syklin. Tämä puolestaan antaa selkeät perusteet aina seuraavan vaiheen rahoitukselle saatujen tulosten perusteella. Jatkuva muutos rassaa tutkijan työtä! Viime vuosien aikana ovat puolustusvoimien tutkimuksen koordinointistrategiat olleet jatkuvan muutoksen kourissa. Tutkijan työnteon mandaatin myöntäminen siirtyy organisaatiossa yhä kauemmaksi tutkijan omasta vaikutuspiiristä. Tämä toimintastrategian muutos siirtää asiakkaalle eli esikunnille koko vastuun siitä, ettei tehokkuus muutu tyhjäkäynniksi. Tämä tarkoittaa erityisesti niitä alueita, joille panostus perinteisesti tapahtuu jaksoittain. Vain pitkäjänteinen ja myös hankintaprojektien väliaikoina jatkuva työ takaa sen, että varsinaisella asiakkaallamme, sodassa taistelevalla armeijallamme, on käytössään kansakunnan varallisuutta ja tietotaitoa vastaavat välineet myös akustisen tiedustelun osalta. Filosofian tohtori Ossi Ojanen työskentelee PVTT:ssa erikoistutkijana ilmakehän akustisessa tiedustelussa SENSORI 1 /

20 Teksti ja valokuva: MJJMÄKINEN ÄLÄ TULE HAVAITUKSI Filosofian maisteri Ilkka Hallenberg on seurannut parhaalta paikalta kotimaisen häivetekniikan kehittymistä. Hän aloitti työnsä naamioinnin merkeissä Harakan saarella ja lähti eläkkeelle häivetekniikan parista Lakialasta. päätyttyä aloitin työt tutkimuslaitoksessa vuonna Opiskelujeni Virkapaikkana oli Harakan saari, jossa tein muovien soveltavaa tutkimusta. Armeija otti tuolloin erilaisia muovitavaroita käyttöön, aina varusesineistä aseiden osiin. Muovien tutkimus liittyi harhavalintojen estämiseen. Tutkimme ja annoimme lausuntoja siitä, soveltuiko jokin muovilaatu ajateltuun käyttötarkoitukseensa vai ei. - Laitokselle perustettiin 1980-luvun alussa teknokemian laboratorio. Siellä tutkittiin muovien lisäksi poltto- ja voiteluaineita, kumeja, kankaita sekä naamiointiin liittyviä verkkoja ja maaleja. Naamiointiin päästiinkin perehtymään paremmin, kun laboratorioon hankittiin UV-VIS-NIR alueen spektrofotometri. Mittasimme sillä esimerkiksi maastopukukankaan heijastusominaisuuksia, kun uusia kankaita kehitettiin. Tämä tuli tärkeäksi, sillä jo vuosia aiemmin oli meilläkin otettu käyttöön aktiivinen infrapunavalaisin IPUNA. Niitä oli asennettuina ainakin venäläisissä panssarivaunuissa. IPUNA lähetti lähi-infrapunasäteilyä, joka heijastuu voimakkaasti takaisin esimerkiksi puiden lehdistä. Sen sijaan sotilaan heijastusominaisuudet olivat erilaiset, jolloin hän erottui taustastaan ja tuli havaituksi. Oli siis tehtävä jotain, jotta sotilaita tai muita kohteita ei kyettäisi helposti havaitsemaan. 20 SENSORI 1 / Maastouttamisasiat tulivat meillä luvun alussa niin tärkeiksi, että tutkimuslaitokseenkin tehtiin organisaatiomuutos. Samalla amerikkalaisesta Stealth-termistä tehtiin meille sopiva käännös häive. Aseteknisen osaston alaisuuteen perustettiin häivetekniikan tutkimusala. Samalla saavutettiin synergiaa osaston optroniikkaosaajien kanssa. Samassa talossa olivat nyt herätteiden mittaajat sensoreineen ja henkilöt, jotka koettivat tulla näkymättömiksi sensoreita vastaan. Uhkia ja puutteita - Ratkaiseva käänne häivehommissa tapahtui 1990-luvulla. Erilaiset tiedustelumenetelmät kehittyivät voimakkaasti, ja johtavat sotilashenkilöt alkoivat ymmärtää niiden tärkeyden. Puolustusvoimien pääinsinööri Kalle Ukkola teetti tutkimuslaitoksella teknis-strategisen tutkimuksen koko häivealasta. Siinä käytettiin parhaita saatavilla olevia asiantuntijoita, ja tehtävä perattiin hyvin tarkasti. Samalla harjoiteltiin myös uutta työskentelytapaa. Ruotsalaiset naapurimme olivat jo tehneet samanlaisen tutkimuksen aiemmin. Tulosten perusteella luotiin säännöt, joiden mukaan kaikissa puolustusvoimien hanketoiminnoissa on otettava huomioon myös häivetekniset asiat. - Tutkimuksessa selvitettiin uhka-analyysiä eli minkälaisia tiedustelu- ja ilmaisinlaitteita mahdollinen vihollinen käyttäisi joukkojamme vastaan. Lähtökohtana oli, että vihollisella on tiedustelulaitteita, jotka pystyvät tiettyyn tarkkuuteen. Tutkimuksen toisessa osassa tarkasteltiin, mitä vastatoimenpiteitä meillä oli käytössä ja millaisia puolustusmenetelmiä erityisesti tulisi kehittää. - Havaitsimme, että meillä oli puutteita suojautua tutkatiedustelua vastaan - ei ollut tutkimustyössä tarvittavaa tutkaa, jolla voisimme mitata omien kalustojen aiheuttamia herätteitä. Lisäksi puuttuivat mittausmenetelmät eikä tuolloin ollut tutkijoita, joilla olisi tutkahäivealan kokemusta ja tietoa alasta. - Ilmavoimissa ei koneiden herätteitä mitattu, vaikka tutka olikin heille kaikkein suurin uhka. Syynä oli se, että koneet ostettiin valmiina ulkomailta eikä niiden rakenteisiin Piirros: Pirjo Laurimaa Aurinko tuottaa ultravioletti- (UV), lähi-infrapuna- (NIR) ja näkyvän valon (VIS) sähkömagneetista säteilyä. Ne heijastuvat kohteista ja ovat mitattavissa erilaisilla sensoreilla. Näkyvän valon alueella havaitseminen tapahtuu myös ihmisaistein. Laitteet itsessään synnyttävät termisen alueen lämpösäteilyä (TIR), joka on myös havaittavissa. Tutkan (RADAR) lähettämä säteily palaa takaisin ja ilmaisee kohteen.

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ATThankkeet

Kansalliskirjaston ATThankkeet Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 11.5.2011 Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Elisa Paavilainen i SYKE verkossa www.ymparisto.fi/syke www.miljo.fi/syke www.environment.fi/syke Monitieteisyyttä,

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa LARK, workshop 30.10.2012 Tellervo Tarko Johdettaisiinko tiedolla, onko tiedolla merkitystä?

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Kenelle ja mitä osaamista museot voivat tuotteistaa ja tarjota? MUUTOKSEN PROSESSI 1. ERILAISET TULOKSET

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot