SENSORI. Ketterä Tutkimuslaitos. Tietohallinnosta tiedon hallintaan 1 / 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SENSORI. Ketterä Tutkimuslaitos. Tietohallinnosta tiedon hallintaan 1 / 2011"

Transkriptio

1 1 / 2011 SENSORI Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen henkilöstölehti ASIAKASNUMERO P V T T S U O J A N O S A A M I S K E S K U S A r v a a m a t o n t a t i e t o a Tietohallinnosta tiedon hallintaan Ketterä Tutkimuslaitos

2 1 / 2011 SENSORI Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen henkilöstölehti ASIAKASNUMERO 1 /2011 P Ä Ä K I R J O I T U S SISÄLLYS Pääkirjoitus 2 T&K-tehtävien keskitetty ohjaus 3 Kansallinen strategia ohjaa puolustusvoimien teknologiatoimintaa 4 Tuoteryhmät Asiakkaan näkökulma 6 Tavoitteena ketterä tutkimuslaitos 7 Riihimäen varuskunta uusien suorituskykyjen moniosaaja 8 Urapolut ja osaamisen johtaminen 9 Kulttuuriperintöä kunnioitetaan 11 Tietohallinnosta tiedon hallintaan 13 Tekninen tietopalvelu palvelee puolustusvoimia ja teollisuutta 14 Kemian osaaminen nyt ja tulevaisuudessa 15 Asetekniikkaosasto suojan moniosaaja 17 Akustisen tiedustelun mutkainen polku 18 Älä tule havaituksi 20 Elektroniikka- ja informaatiotekniikkaosasto ennakoivan päätöksenteon tukena 21 Mallinnuksen ja simuloinnin tuoteryhmä 22 Uusiin tehtäviin 23 Julkaisija Päätoimittaja Toimittajat Ulkoasu Paino ISSN SENSORI 1 / 2011 Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos Mika Hyytiäinen Kristiina Nevanpää Sirpa Korpela MJJMäkinen / Turku Leijart Suunnittelutoimisto / Kisko Edita Prima Oy Muutos on aina mahdollisuus Olemme hankkineet viime vuosina merkittäviä uusia miljoonaluokan tutkimusympäristöjä. Samalla olemme saaneet aiempaa suurempia kokonaisia tutkimusvastuita sekä tiedon ja osaamisen hallintaan liittyviä puolustusvoimatason töitä. Sisäisesti olemme edenneet kokeilevin askelin kohti asiakasperustaista matriisiorganisaatiota ja tehneet verkostomaisen toimintamme näkyväksi. Nyt kerromme teille uudesta strategiastamme. Puolustusvoimien tutkimuksen kokonaisuutta ja sen vaikuttavuutta on selvitetty vuosien varrella useassa työryhmässä. Voin ilokseni kertoa, että vuonna 1994 Tollan ja 1999 Sivulan työryhmissä suositeltu operaatioanalyysin tutkimusala on nyt perustettu. Myös puolustusvoimien tutkimusrekisterin tekeminen on käynnistetty. Vuonna 2008 tehtiin viimeisin laaja selvitystyö, jolle on hyvä perustaa edessä oleva puolustusvoimatason muutos. Ennen puolustusvoimauudistusta on edessä seitsemän laihaa vuotta, joista toista nyt eletään. Osa laihdutuksesta jää pysyväksi. Osaamme jo kohdentaa työajan ja tiedämme mihin se kuluu. Parannamme merkittävästi kustannustietoisuuttamme tänä vuonna. Saattaa olla, että osassa raportteja on jo syksyllä hintalappu tyyliin: työtunnit 127, kokonaishinta , josta laskutettavaa 0. Reilu kolmannes työstämme on asiakastyötä ja tuntihintamme tälle on samaa luokkaa kuin vaikkapa kumppanillamme VTT:lla. Tästä ei asiakkaan kannata kuitenkaan huolestua. Niin kauan kuin saamme palkat, tilat ja pääosan tutkimuslaitteista suoraan, emme laskuta tätä teiltä asiakkailta. Tässä lehdessä puolustusvoimien tutkimuspäällikkö kertoo, mikä toiminnassamme on jo muuttunut ja miten tästä etenemme. Teknistä tutkimusta ohjaavan materiaaliosaston teknologiasektorin johtaja kertoo perusteista, joille sisältöjen muutos rakennetaan. Lisäksi tutkimusjohtajamme kertoo uudesta asiakasnäkökulmasta. Näissä on tapahtunut paljon positiivista kehitystä, jopa ryhdistäytymistä viimeisen vuoden aikana. Ohjausta on meillä kaivattu ja nyt sitä on saatavissa. Lehdessä kerrotaan myös laitoksen sisäisestä kehittämisestä toimintamallien, henkilöstön, alueen käytön ja tiedon hallinnan näkökulmista. Näistä jokaiseen sisältyy myös puolustusvoimallisia vaikutuksia. Tutkimuslaitos pilotoi myös useaa hallinnollisluonteista asiaa ja haluamme näissäkin nojata etukenossa kohti tulevaisuuden vastatuulta. Lisäksi kerromme tutkimusten ja sen tekijöiden maailmasta ja osoitamme nykymenolle myös kritiikkiä. Laitoksemme on nyt 92 vuotta kestäneiden saneerausten, integrointien ja sulautusten lopputulos. Perinteemme keskeinen viesti on muutos ja sen luomat uudet mahdollisuudet. Kohtaamme seuraavankin muutosjakson tästä näkökulmasta. Mennyt on arvokasta, eikä ilman sen tuntemista näe kovin kauas. Tärkeintä on ymmärtää taustalla olleet ajatukset takertumatta kulloinkin valittuihin muotoihin. Konservatiivinen tutkimuslaitos ei iskusanoina toimi. Lehti lanseeraa uuden sloganimme ARVAAMATONTA TIETOA. Meillä oli useita ehdotuksia, joista muotoutui lopulta haluamamme kiteytys. Jos pohdit tätä hetken ja huomaat, että senhän voi tulkita usealla eri tavalla, olet asian ytimessä. Kun tekee uutta ja elää tulevassa, on tulkintoja useita. Osa niistä on jopa sellaisia joita ei ennalta olisi arvannut, mutta arvailla ei silti tarvitse kun tietää mitä tekee. Mika Hyytiäinen

3 Teksti: KAARLE LAGERSTAM T&K-TEHTÄVIEN KESKITETTY OHJAUS Viime syksynä aloitettiin puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistehtävien keskitetty ohjaus. Sen yleisenä periaatteena on liittää tutkimusten ja kehittämistehtävien suunnittelu osaksi normaalia toiminnan ja resurssien suunnittelua koko puolustusvoimissa. Oikea kysymys ei liene miksi, vaan miksi vasta nyt! Tilanne onkin ollut hämmentävä, sillä juuri tutkimus- ja kehittämistehtävät vaativat pitkällisen valmistelun ja yli puolustushaararajojen menevän yhteistoiminnan. Koordinoinnin hankaluudet ja tärkeysluokituksen puuttuminen on taas johtanut siihen, että Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos on asiakasneuvottelujen perusteella joutunut itse priorisoimaan eri tahoilta sataneet tehtävät. Keskitetyn ohjauksen tavoitteena on: koordinoida puolustusvoimien yhteisten T&K-resurssien käyttö priorisoida riittävät resurssit tärkeimmille T&K-tehtäville karsia päällekkäiset tai muista syistä tarpeettomat tehtävät koordinoida useiden tulosyksiköiden yhteistoimintaa vaativat tutkimuskokonaisuudet seurata tehtävien toteutumista ja niihin käytettyjä resursseja. Keskitetyllä ohjauksella on: tilaajat joutuneet suunnittelemaan ja priorisoimaan oman alansa T&K-tehtävät tehtävän toteuttaja ja tilaaja saatu yhteydenpitoon jo valmisteluvaiheessa tehtäviin käytettävät resurssit kyetty mitoittamaan aikaisempaa tarkemmin puolustusvoimien johdolle luotu perusta tietoon perustuvalle päätöksenteolle, kun toimintaa ja rakenteita kehitetään. Prosessin kuluessa on havaittu myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevia kehittämistarpeita. Ensinnäkin meillä ei ole käytössä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioivaa mittaristoa. Jää siis epäselväksi, toteutetaanko tehtävät kustannustehokkaasti ja vastaako niiden laatu asiakkaan tarpeita. Tutkimusjohto onkin aloittanut työn asian- tilan selvittämiseksi. Toiseksi havaittiin, että Tutkimuslaitoksella on käynnissä suurehko määrä tehtäviä, joilla ei ole vielä asiakasta puolustusvoimissa. Näille töille meidän tulee löytää asiakas tai muu toiminnan peruste. Kolmas seikka, johon tulee kiinnittää huomiota, on tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaatima tuki ja hallinto. Tutkimuslaitoksen osalta ne ovat selkeästi nähtävissä, mutta monien muiden toimijoiden osalta niitä ei ole tilastoitu riittävästi. Uuden toimintatavan käyttöön ottaminen on pääesikunnan norsunluutornista katsottuna onnistunut yllättävän hyvin. Kiitos siitä tietysti kuuluu kaikille työhön osallistuneille! Erityisen positiivisen kuvan on antanut itsestään Tutkimuslaitoksen henkilöstö, vaikka ehkä juuri he ovat joutuneet muuttamaan totuttuja työtapojaan kaikkein eniten. Everstiluutnantti, sotatieteiden tohtori Kaarle Lagerstam on puolustusvoimien tutkimuspäällikkö. Uusi prosessi on tuonut selvästi esille, että Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos tekee paljon kriittisen tärkeitä tehtäviä. Kuvassa tutkimuslaitoksen vuoden 2012 tutkimus- ja kehittämistehtävien alustava jakautuminen tärkeysluokittain henkilötyövuosina mitattuna. Kokonaismäärä on 67 henkilötyövuotta. SENSORI 1 / 2011

4 Teksti: JYRI KOSOLA Kansallinen strategia ohjaa puolustusvoimien teknologiatoimintaa Puolustusvoimien teknologista tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä teknologisen osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä ohjaa joukko strategisia linjauksia. Niiden laatiminen on monitahoinen kokonaisuus, jossa työtä tehdään puolustusministeriön, pääesikunnan, puolustushaarojen ja toimialojen yhteistyönä. Puolustushallinnon tai pääesikunnan tekemät strategiset linjaukset päivitetään ja kootaan eheäksi, toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Tällöin koko teknologiatoiminnan punainen lanka on selvästi nähtävissä. Valmistuva asiakirja saadaan Pääesikunnan osastoille ja alajohtoportaille kommentoitavaksi loppukeväästä ja voimaan syksyllä Työ tehdään puolustushallinnon strategian päivittämisen sekä puolustusvoimien strategisen suunnittelukierroksen yhteydessä. Tässä yhteydessä suunnitellaan myös ne puolustusvoimien käytännön linjaukset, joilla toimintaa ohjataan kohti Puolustusministeriön haluamaa tahtotilaa. Synkronointi puolustusvoimien strategisen suunnittelun ja puolustusvoimauudistuksen valmistelun kanssa on välttämätöntä, jotta teknologiastrategia tukee niitä ja jotta saadaan vaikuttavuutta käytännön toimintaan. Aiempia linjauksia on jossain määrin kritisoitu siitä, että ne eivät ole riittävän konkreettisia ohjatakseen käytännön toimintaa. Teknologiastrategian laadinta on haastavaa. Se on kokonaisuutta, jossa lähes kaikki liittyy lähes kaikkeen. Teknologiastrategian laadinnassa on huomioitu muun muassa: Puolustusministeriön materiaalipoliittinen osastrategia Puolustusvoimien tavoitetila, suorituskyvyn vaatimukset ja käyttöperiaatteet sekä puolustusvoimain komentajan linjaukset puolustusjärjestelmän kehittämiseksi Puolustusvoimien kehittämisohjelma SENSORI 1 / 2011 Pääesikunnan materiaaliosaston linjaukset materiaalistrategisesta ohjauksesta puolustusvoimissa Arviot ja ennusteet tekniikan kehittymisestä ja sen vaikutuksesta sodankäyntiin sekä puolustusvoimilta vaadittavaan sotateknologiseen kompetenssiin (STAE-työ) Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaiskehittäminen Puolustusministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan osastrategia. Teknologiastrategialla pyritään määrittämään teknologiatoiminnan tavoitetila, keskeiset keinot siihen pääsemiseksi sekä päälinjaukset, joilla varmistetaan kehityksen oikea suunta. Strategia kuvaa, missä hengessä ja millaisin kriteerein teknologiaan liittyviä päätöksiä puolustusvoimien eri organisaatiotasoilla ja prosesseissa tulisi tehdä. Se ei ole yksityiskohtainen suunnitelma tai ohje eikä määritä aikatauluja tai käytettäviä resursseja. Strategian vaikuttavuus Teknologiastrategia vaikuttaa koko teknologiseen toimintaketjuun aina kansallisen osaamisen vuotta ennakoivasta rakentamisesta yksittäisiin hankintaprojekteihin saakka. Se linjaa, millaisen osaamisen tulee olla puolustusvoimien hallussa - siis mihin osaamisalueisiin puolustusvoimien tulee keskittyä niukkenevien resurssien ja verkottuvan maailman aikana - ja missä riittää, että osaaminen on puolustusvoimien käytössä. Ulkoistetussa osaamisessa linjataan myös kansallisen suvereniteetin varmistaminen ja puolustusvoimien sodan ajan suorituskyvyn kannalta tarpeellinen kansallinen osaaminen. Sen ulkopuolisilla alueilla voidaan ja usein tuleekin verkottua kansainvälisesti. Edellä kuvattu osaamisen sipuli eli puolustusvoimat, kotimainen tiede- ja teollisuusyhteisö ja kansainvälinen yhteistyö rakennetaan Strategisten Osaamisalueiden ja Kriittisten Teknologioiden perusteella ja tehtyjen materiaalipoliittisten linjausten mukaisesti. Tämä ohjausrakenne vaikuttaa: Puolustusvoimien omien tutkimuslaitosten resurssien kehittämisen ohjaukseen alueille, joissa osaamisen ja toiminnan on oltava puolustusvoimien hallussa. Kansallisten osaamisverkostojen muodostamiseen niille alueille, joissa osaamisen on oltava kansallista, tai joissa on tarkoituksenmukaista kehittää kansallista osaamista kansainvälisen yhteistyön mahdollistamiseksi. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteisiin ja Suomen osallistumiseen erilaisissa työryhmissä Euroopan puolustusvirastossa, NATOssa, pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä sekä valtioiden välisissä puolustusyhteistöissä. Pääesikunnan materiaaliosaston keskitetyn strategisen teknologiarahoituksen kohdentamiseen. Sitä käytetään mm. puolustusvoimien teknologiaohjelmien rahoittamiseen, EDA-projekteihin, lupaavia tuloksia saavuttaneiden MATINEprojektien rahoittamiseen sekä TEKESyhteistyöhön.

5 Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE) arvioi tulevaisuutta teknologian ja puolustusmateriaalin näkökulmasta. Teoksen ensimmäinen osa käsittelee puolustusjärjestelmien taustalla olevien teknologioiden kehittymistä ja kehityksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Toisessa osassa käsitellään puolustusjärjestelmien osakokonaisuuksia ja niiden kehityssuuntauksia. Julkaisut ovat saatavissa PVTT:n kotisivujen julkaisut-osiosta. Kehittämisohjelmien ja hankkeiden elinjaksonhallinnan suunnitelmiin sekä tekniskaupalliseen valmisteluun. Näissä annetaan tulkintaohjeet yhteiseurooppalaisen velvoittavan kilpailulainsäädännön soveltamiseen. Samalla kerrotaan, mikä olisi kotimaisen teollisuuden tarkoituksenmukainen rooli yleisellä tasolla ja minkälaisille alueille teknologiasiirrot olisi kokonaispuolustusjärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaista kohdentaa. Teollisuuden toimintaedellytyksiin ja sitä kautta puolustusvoimien sodan ajan toimintakyvyn varmistamiseen. Näissä ohjataan mahdollisten vastakauppojen kohdentamista ja immateriaalioikeuksien järjestelyitä. Teknologiastrategialla on pitkän ja lyhyen aikajänteen vaikutuksia. Ne ulottuvat puolustusvoimiin ja sen ulkopuolelle. Teknologiset päälinjaukset Yhteisellä eurooppalaisella talousalueella ei pienen Suomen ole mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista kehittää puolustusteknologiaa kuin tarkoin valituilla alueilla. Teknologia hankitaan ensisijaisesti valmiina ja toimivaksi todennettuna. Tällä pienennetään hankeriskejä, nopeutetaan hankkeiden läpivientiä ja mahdollistetaan rajoitettujen tutkimus- ja kehittämispanostemme riittävyys tärkeimmille painopistealueille. Teknologiaa ei kuitenkaan ole aina saatavana valmiina ja joskus sitä ei ole tarkoituksenmukaista hankkia valmiina tai ulkopuolelta. Valmiinkin tek- nologian integrointi puolustusjärjestelmään edellyttää useimmiten kehitystyötä, erityisesti tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien kohdalla. Kansallinen teknologisen valmiuden kehittäminen on tarkoituksenmukaista, jos sillä: luodaan ja ylläpidetään kykyä integroida uutta teknologiaa osaksi puolustusjärjestelmää varmistetaan kriittisen puolustusmateriaalin sodan ajan toimivuus vastustajan tiedustelu-, valvonta-, ase- ja häirintäjärjestelmien vaikutuspiirissä luodaan salassapidettävä vaikutus puolustusjärjestelmän suorituskykyyn tai varmistetaan sodan ajan toiminnan kannalta kriittisen ominaisuuden salaus saavutetaan kriittisen puolustusjärjestelmän tai sen osan huoltovarmuus- ja taisteluvaurioiden korjauskyky kehitetään merkittävä lisäominaisuus olemassa olevaan keskeiseen järjestelmään saavutetaan merkittävä elinjaksokustannussäästö tai kyky hallita puolustusjärjestelmien elinjaksoa. Teknologian kehityspanokset pyritään ensisijaisesti suuntaamaan kotimaahan, jotta osaaminen ja valmiudet ovat käytettävissä myös muissa hankkeissa ja kriisiaikana. Edellä oleva luettelo ei kerro missä kotimaisen osaamisen ja valmiuksien tulisi olla. Puolustusvoimat luo ja ylläpitää omia valmiuksia alueilla, joissa: 1. teknologiaa tai palveluita ei salattavuussyistä voida hankkia muualta 2. säilytetään riippumattomuus tuottaa puolueetonta tietoa, materiaalia tai palveluita 3. lainsäädäntö vaatii puolustusvoimilta toimintaa tai valmiutta, jota osaaminen edellyttää 4. teknologian tai palvelun hankkiminen ei ole kustannustehokasta hankkia muualta, ja tällöinkin vain jos itse tekeminen ei pakota karsimaan korkeammalle priorisoituja töitä. Lissabonin sopimus velvoittaa EU:n jäsenmaita avaamaan puolustus- ja turvallisuushankintansa kilpailulle. Tämä vaikuttaa merkittävästi eurooppalaiseen alan teollisuuteen, joka nykyisin on hyvin sirpaloitunut. Ne keskittyvät fuusioiden ja toiminnasta putoamisen vuoksi. Pienten ja keskisuurten valtioiden kyky ylläpitää omaa kansallista teknologiapohjaansa tulee pitkällä aikajänteellä olemaan mahdollista lähinnä niillä alueilla, jotka jäävät täysin vapaan kilpailutuksen ulkopuolelle. Strategian onnistumisen kannalta avoin ja tiivis yhteistyö Pääesikunnan toimialaosastojen, PVTT:n ja puolustusvoimien teknologianeuvoston kesken on välttämätöntä. Insinöörieverstiluutnantti Jyri Kosola toimii teknologiasektorin johtajana Pääesikunnan materiaaliosastolla SENSORI 1 / 2011

6 Teksti: JAAKKO JURVELIN TUOTERYHMÄT ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Tutkimuslaitos on siirtymässä matriisimaiseen toimintatapaan, jossa korostuvat asiakaslähtöisyys ja päätoimijuus. Asiakkaan näkökulma korostuu, kun asiakasviestinnässä siirrytään tuoteryhmiin ja niiden sisältämiin tuotteisiin ja palveluihin. Päätoimijuudella tuetaan asiakasta ottamalla vastuuta aiempaa laajemmista tutkimuskokonaisuuksista. Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos on perinteisesti organisoitu eri teknologia-alueisiin perustuviin tutkimusaloihin. Tämä on Tutkimuslaitoksen ja tutkijoiden kannalta luonteva tapa hahmottaa oma sisäinen toimintakenttänsä. Se ei kuitenkaan ole aina tarkoituksenmukaisin näkökulma asiakkaiden kannalta, joita kiinnostavat erilaiset tuotteet ja palvelut. Ne sisältävät usein elementtejä monilta eri teknologia-alueilta. Siksi asiakkaat ovat usein joutuneet asioimaan useiden tutkimusalojen kanssa ja integroimaan tulokset itse. Tutkimuslaitos on ottanut tavoitteekseen tulla teknillisen tutkimuksen päätoimijaksi tarjoamalla asiakkaille nykyistä kokonaisvaltaisempia tuotteita ja palveluja. Päätoimijuudella tarkoitetaan pelkistetysti sitä, että Tutkimuslaitos ottaa vastuun asiakkaiden laajoista tutkimusongelmista. Esimerkkinä voisi olla jonkun puolustushaaran asejärjestelmän elinjaksopäivityksen tukeminen, johon liittyy useita teknologisesti erilaisia päivitettäviä kokonaisuuksia. Tyypillinen toimintatapa nykyisin on, että asiakas pyytää Tutkimuslaitokselta yksittäisiä selvityksiä eri alueilta toisistaan riippumatta. Tällöin kokonaisuuden optimointi voi kärsiä ja tietojen integrointi jää asiakkaan vastuulle. Tulevaisuudessa tuemme asiakkaitamme laajempien kokonaisuuksien ratkaisemisessa yhteistyössä asiakkaiden hankepäälliköiden kanssa. Tämä menettely tukee paremmin kokonaisuuden hallintaa ja mahdollistaa suorituskyvyn kustannustehokkaan rakentamisen. Päätoimijuuden edistämiseksi Tutkimuslaitos on muokkaamassa toimintatapaansa matriisimaiseksi siten, että teknologiaperustaisen tutkimusalajaon rinnalla luodaan tuoteryhmät. Niiden alle kootaan ja kuvaillaan kaikki ne tuotteet ja palvelut, joita Tutkimuslaitos asiakkailleen tarjoaa. Useimmissa tuoteryhmissä tehdään tutkimusta monella tutkimusalalla, mikä johtaa matriisimaiseen Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen erilaiset tuoteryhmät liittyvät kiinteästi Puolustusvoimien kolmeen pääprosessiin toimintaan. Tuoteryhmien tuotteet ja palvelut edustavat asiakkaan näkökulmaa tutkimustarpeisiin. Ne muodostavat jatkossa asiakasviestinnän ytimen. Niitä käytetään myös Tutkimuslaitoksen toiminnan ohjaamisessa. Tutkimusalat säilyvät, mutta niitä käytetään ennen muuta laitoksen sisäisen toiminnan kehittämisessä. Esimerkkinä ehkä haastavimmasta tuoteryhmästä on sotavarustuksen testaus ja evaluointi. Se kattaa kokonaisuudessa merkittävän osan Tutkimuslaitoksen toiminnasta. Tuoteryhmä sisältää testauksen ja evaluoinnin palveluita muun muassa sähkömagneettisen spektrin, ballistisen suojan, CBRN:n, energeettisten materiaalien ja ilma-akustiikan alueilla. Testauksen ja evaluoinnin tuoteryhmäpäällikkö ohjaa ja sovittaa yhteen näitä eri tutkimusaloilla tuotettuja palveluja. Näin asiakkaiden testaustarpeet voidaan täyttää mahdollisimman joustavasti ja kustannustehokkaasti. Jotta tavoitteemme päätoimijuudesta voisi toteutua, olisi toivottavaa, että myös asiakkaamme lähestyisivät meitä laajempien tutkimuskokonaisuuksien kanssa. Tällöin keskeisen taistelijaparin muodostaisivat asiakkaan hankepäällikkö ja Tutkimuslaitoksen kyseisen alueen tuoteryhmäpäällikkö. Kun kokonaisuudesta on heidän kesken sovittu, jalkautuu työ sen jälkeen koordinoidusti laitoksen eri tutkimusaloille toteutusta varten. Insinöörimajuri Jaakko Jurvelin on PVTT:n tutkimusjohtaja SENSORI 1 / 2011

7 Teksti: MIKA HYYTIÄINEN Tavoitteena ketterä tutkimuslaitos Visiomme on kehittyä puolustusvoimien teknillisen tutkimuksen päätoimijaksi. Tätä varten muutamme toimintamalliamme ja tarkastelemme yhdessä meitä ohjaavan Pääesikunnan materiaaliosaston kanssa kriittisesti nykyisiä tutkimusalojamme. Ketteryys pelkistyy käsitteisiin tuotepohjaisuus, kokonaistoimijuus ja verkostoituminen. Laitoksemme nykyisen toimintatavan perusta on vuosikymmenten aikana syntynyt osaaminen, jota asiakkaidemme on itse osattava kysyä ja käyttää sen tuloksia. Koska olemme luonnontieteellis-tekninen tutkimustavaratalo - tutkimustarpeiden vaihdellessa ennakoinnista hävittämiseen on asiakkaalta vaadittava laitoksen tuntemus ja työmäärä jo alussa merkittävää. Jokainen työmme räätälöidään erikseen ja se koostuu usein pienistä palasista, jotka asiakas sitten itse kokoaa vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Toimintamme perustuu jatkossakin vastuullisuuden arvolle, joka näyttäytyy asiakkaalle tutkimustulostemme luotettavuutena. Me otamme kuitenkin tulevaisuudessa merkittävästi nykyistä isomman vastuun tutkimustulostemme vaikuttavuudesta tuo- tepohjaisen lähestymistavan avulla. Kuvaamme tämän vuoden aikana osaamisemme tuotteiksi. Tavoitteenamme on järjestää laitokselta saatava tuki asiakkaan näkökulmasta paremmin ja kertoa, mikä on asiakkaan rooli ja häneltä odotettavat syötteet. Erityisesti haluamme kertoa mitä asiakas saa, miten työn teemme ja millaisia resursseja käytämme. Vaikka tutkimukset ovat jatkossakin asiakkaan kanssa yhdessä räätälöitäviä, otamme laitoksena käyttöön tehokkaat mallit, joille tuo räätälöinti perustuu. Ryhmittelemme tuotteet tuoteryhmäpäälliköiden johtoon. Heidän tehtävänsä on jalostaa parhaat käytännöt tehokkaaksi asiakaslähtöiseksi toiminnaksi yli laitoksen osaamispohjaisten osasto- ja tutkimusalarajojen. Otamme tänä vuonna käyttöön tuoteryhmäjaottelun, jota sitten jalostamme edelleen. Kokeilimme mallia jo SETTIin liittyvällä testauksella ja evaluoinnilla. Kokosimme rivimme uudistetun Sotateknisen arvion ja ennusteen tekemiseen ja kiinnitimme pitkälti tuotteistetut tilaustutkimukset puitesopimuksin uuteen tutkimussuunnitelmarakenteeseen. Tuoteryhmiin siirtyminen tarkoittaa laitoksen sisällä matriisiorganisaatioon siirtymistä kokeillen ja oppien. Asiakkaalle kokonaispalvelua Monimutkaistuva sotatekniikka järjestelmien järjestelmänä ei kunnioita perinteisiä osaamisrajoja. Kun asiakas tilaa meiltä esimerkiksi panssarivaunututkimuksen, sitä voidaan tehdä kaikilla tutkimusaloillamme. Tämä voi tapahtua usean kymmenen henkilön voimin riippuen siitä, mitä teknologiapohjaista osaa vaunusta eli tekniikasta Kuvat: Pirjo Laurimaa Kaksi näkymää laitoksen verkostoista, sisäinen ja ulkoinen. SENSORI 1 / 2011

8 halutaan kehittää tai evaluoida. Merkittävin parhaillaan kehitettävänä oleva apu tähän on sipulina kuvattu Suojan kokonaismalli. Kehitämme sen taakse rakenteen, joka sitoo suojan pienet palat toisiinsa ja antaa logiikan sovittaa eri palat optimoiduksi kokonaisuudeksi. Lavettitason mallimme laajenee Puolustusvoimien teknologiaohjelman 2010 SUOJA -alaohjelmassa kohdetasolle saakka ja pilottikohteena on lentotukikohta. Kun suojan sipulin kääntää ympäri ja keskittyy siitä löytyviin reikiin, päätyy vaikuttamiseen. Tienvarsipommi tunnistettiin kolmisen vuotta sitten ilmiöksi, joka edellyttää kaikkien osaamisalueidemme yhteistyötä. Kokosimme tähän liittyvän osaamisemme kehitysprojektiksi, jolla vastasimme ensin improvisoitujen räjähteiden (CIED) konseptityöhön ja edelleen sen jalkauttamiseen muun muassa Raivaamisen erikoisosastoksi. Kytkimme poliisiyhteistyömme improvisoiduissa räjähteissä osaksi tätä kokonaisuutta. Olemme nyt valmiita tukemaan maavoimien aktiivista taistelutapaa, jossa tähysaseilla on oma roolinsa. Epäsymmetrisen sodankäynnin (ESSO) -projektimme toimii aidosti yhden raiteen politiikan mukaisena synergisenä kokonaisuutena. Valmistelemme tänä vuonna cyber-käsitteeseen liittyvän teknologiaosaamisemme kokoamista asiakkaidemme käyttöön. Operaatioanalyysi on tällä hetkellä kysytyin osaamisalueemme. Ala ylettyy teknologioiden ja edelleen tekniikoiden ohi suorituskykyjen tasolle mallintamaan tulevaa päätöksenteon tukena ja konkretisoimaan asiakastarpeita teknologisten tutkimusalojemme kielelle. Lisäksi operaatioanalyysi palvelee usean tutkimuksemme sisällä. Määritimme alalla tarvittavat työkalut ja osaamisen parin vuoden kehitysprojektissa ja perustimme siitä oman tutkimusalan. Siihen kohdennetaan henkilöstö laitoksen sisäisin järjestelyin. Voimaa verkostoista Tutkimuslaitos pystyy harvoin tarjoamaan vaikuttavia tutkimuskokonaisuuksia vain omin resurssein. Vuosien varrella meille onkin muodostunut laaja kotimainen ja kansainvälinen verkosto. Kokosimme vuonna 2009 työntekijöi- demme ulkoiset verkostot. Kukin työntekijä nimesi ne muutamat tahot, joiden kanssa yhteistyö on jatkuvaa. Osumien määrä yksittäisessä kohteessa kuvaa henkilöiden määrää, jotka tuon tahon mainitsivat. Koko henkilöstömme ei tuolloin ollut paikalla eikä merkitsemistapaa ollut riittävän hyvin määritelty, mutta suuntaa ja määrää lopputuloksesta voi päätellä: 16 ulkomaista kumppania tai foorumia 84 osumalla, 15 kotimaista tieteen osaajaa 166 osumalla, 52 yritystahoa 159 osumalla, 17 hallinnon yhteistyötahoa 58 osumalla, 10 viranomaisasiakasta ja yhteistyökumppania 61 osumalla ja 243 osumaa puolustusvoimien sisälle niin asiakkaisiin kuin yhteistyötahoihin. Suojan osaamisverkoston tehtävänä on koota laajasti yhteen erilaisia turvallisuustoimijoita, tukea monikäyttöisyyttä ja lisätä yhteistyötä. Verkostossa jokainen maksaa itse kulunsa ja projekteihin haetaan yhdessä kehitysvarat. Puolustusvoimat hyötyy verkostosta laajempana kotimaisena osaamisena, nopeampana vasteaikana ja viranomaisyhteistyön paranemisena. On helpompi tukea muita kun välineet ovat yhteisiä. Käynnissä Kirjoittaja: HARRI VIRTANEN Riihimäen varuskunta uusien suorituskykyjen moniosaaja Sadan vuoden aikana ja monien vaiheiden kautta on Riihimäen varuskunnasta kehittynyt puolustusvoimien merkittävin johtamisjärjestelmien, elektroniikan, informaatiotekniikan ja elektronisen sodankäynnin osaamisverkoston solmu. Varuskunnassa yhdistyy tieteellinen, kokeileva, kehittävä, toimeenpaneva, kouluttava ja kunnossapidollinen osaaminen. Sen päätoimijoita ovat Viestirykmentti, Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos, Länsi-Suomen Huoltorykmentin Järjestelmäkeskuksen elektroniikka-ala, Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskukseen kuuluva Verkostopuolustuksen Kehittämiskeskus sekä elektroniikkahuoltoon erikoistunut Millog Oy:n Riihimäen toimipiste. Varuskunnan tulevaisuus nähdään valoisana. Organisaatioilla on valtakunnallista painoarvoa ja synergiaedut ovat ilmeiset. Samalla alalla ja lähellä toisiaan työskentelevien organisaatioiden tiivis yhteistyö tehostaa toimintaa ja syntyvä tuotos on selvästi enemmän SENSORI 1 / 2011 kuin yksittäisten tuotosten summa. Varuskunnan yhteinen kehittämissuunnitelma on laadittu viime vuoden aikana. Tavoitteena oli synnyttää varuskunnan toimijoiden yhteinen näkemys varuskunnan kehittämisestä. Nyt on hienoa todeta, että lopputulosta kehtaa punastumatta esitellä kenelle tahansa. Viestivaruskunnasta verkostopuolustuksen suorituskykyjen voimanlähteeksi on suunnitelmaan kirjattu kehittämisen tavoitetila eli visio. Yhteisenä tavoitteena on vahvistaa varuskunnan roolia elektroniikka-alan ja informaatioteknologian valtakunnallisena osaamisverkoston solmuna sekä johtamisjärjestelmäalan ja elektronisen sodankäynnin koulutuskeskuksena. Tarkoituksena ei ole nostaa varuskuntaa muiden tärkeiden osaamiskeskusten yläpuolelle, vaan sovittaa oma osaaminen ja sen kehittäminen puolustusvoimia parhaiten palvelevalla tavalla. Onnistuminen ja menestys edellyttävät osaamisen etupainoista kehittämistä, tunnistettujen ydinosaamisalueiden varmistamista ja aitoa sitoutumista verkostoituneeseen toimintatapaan. Eväät tähän kaikkeen on kuvattu tuoreessa kehittämissuunnitelmassa. Sen toimeenpanoon ovat kaikki varuskunnan toimijat sitoutuneet vahvasti. Suunnitelmalla varmistetaan, että varuskunnassa tehdään oikeita asioita ja oikein. Tuotoksen on kohdistuttava täysimääräisesti uuden sodan ajan joukkorakenteen ja taistelutavan edellyttämien suorituskykyjen rakentamiseen. Varuskunnan tavoitteena on olla elektroniikan ja informaatiotekniikan soveltamiseen perustuvien suorituskykyjen kehittämisen, rakentamisen, kouluttamisen ja elinjakson hallinnan valtakunnallinen voimanlähde. Roolille on puolustusvoimien uudessa toimintamallissa vahva tilaus. Eversti Harri Virtanen on Riihimäen varuskunnan päällikkö.

9 on tällä hetkellä, minkä tyyppisissä tehtävissä sitä tarvitaan ja miten sitä kehitetään. Tästä syntyy selkeä linkki urapolkujen ja laitoksen työntekijöiden henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien rakentamiseen. Toisena näkökulmana urapolkujen kehittämiseen ja niiden näkyväksi tekemiseen on tulevaisuuden rekrytointihaaste. Tutkimuslaitoksessa on siviilihenkilöstöä yli 90 prosenttia koko henkilömäärästä ja näistä korkeasti koulutettuja henkilöitä yli puolet. Koska kilpailu hyvistä osaajista kiristyy, on henkilöstölle tarjottava polku mielekkääseen kehittymiseen. Tämä koskee niin tutkijoita kuin muutakin henkilöstöä. Näin saadaan sitoutettua motivoituneita osaajia, joiden työtyytyväisyys ja kehittymisen mahdollisuudet säilyvät korkealla tasolla. Jotta tiedämme miten urapolut ja osaaon jo kolme uudenlaista pilottiprojektia. Ohjelmistoradio, CBRN-kenttälaboratorio, ESSO, C-osaamiskeskus, B-osaamiskeskus, säteilyvalvontaverkosto, MNEverkosto, NORDEFCO-tutkimusverkosto - näitä laitoksellamme on lukuisa määrä. Tarkemmin ajatellen suurin osa työstämme tehdään jo näin. Riihimäen varuskunta lienee puolustusvoimien paras esimerkki synergiaperusteisesta verkostosta. Linjaorganisaatiosta huolimatta yhteistyö luo aidosti paljon vaikuttavampaa suorituskykyä. Tuotteille sisäinen tuki Vuonna 2010 kohdistimme spindel-tekniikalla verkostoanalyysin laitoksen sisälle yhdessä Turun yliopiston kanssa. Tulos kuvasi alakohtaisen nykyorganisaatiomme siiloineen, mutta ilmaisi myös hyviä alkuja sisäisistä laajemmista klustereistamme sekä hallinnon palveluiden verkostomaisesta käytöstä. Suosittelen menetelmää, kaikki ei ehkä muuallakaan puolustusvoimissa tapahdu pelkästään linjassa. Otimme SAP KUNTO -toiminnallisuuden käyttöön vuoden 2009 alussa. Nyt osaamme jo melko tarkasti kertoa mihin työaikamme kuluu. Perusjakona voidaan sanoa, että reilu kolmannes menee suoraan asiakkaiden töihin, noin kolmannes kuluu tutkimusten suoraan tukemiseen sekä osaamisen ylläpitoon ja vajaa kolmannes erilaiseen hallinnointiin tykyineen, lomineen ja sairastamisineen. Tänä vuonna vyörytämme kaikki kiinteät kustannukset, kuten tilat, palkat ja tutkimusinfran edelleen asiakastöillemme, jotta tehokkuudelle saadaan myös kustannusmittari. Vuonna 2009 organisoimme tutkimustiedon hallinnan ja tutkimuksen ohjauksen omaksi yksikökseen. Nyt tehtävänämme on toimittaa koko puolustusvoimille tekninen tietopalvelu standardeineen sekä kehittää Puolustusvoimien tutkimuspäällikölle uusi tutkimusrekisteri. Olemme myös ottamassa parametritiedot haltuun. Kokosimme myös koko hallinnon yhteen ja nyt tarkennamme sen tehtäviä, jotta uudesta toiminnanohjausjärjestelmästä saadaan kaikki hyöty irti. Muutokset tehtiin laitoksen sisällä ilman lisäresursseja. Muutos ja toimijat Muutos realisoituu tutkijoillemme paremmin suunniteltuna työkehyksenä. Se antaa mahdollisuuden keskittyä tutkimukseen, jonka tavoite tiedetään, jota ohjataan hyvin, joka vaikuttaa ja jonka tulokset ovat laajan asiakaskunnan käytössä. Tuotteistaminen vakioi oikealla tavalla tekemistä ja mahdollistaa panostamisen siihen, mikä todella on uutta. Tutkimuksen tuessa oma työ kytkeytyy entistä paremmin tuloksiimme ja tehostaa yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Myös hallinnossa voidaan erikoistua entistä paremmin ja tukea ennen kaikkea tuloksien saavuttamista. Matriisiorganisaatio ja verkosto vaativat toki opettelua, mutta niiden tekeminen näkyväksi ja ottaminen johtoon selkeyttävät tilannetta. Kumpikin on ollut piilossa olemassa jo aiemmin. Tärkeintä muutos on asiakkaillemme. Autamme Teitä jo suorituskykyjen hahmotteluvaiheessa ja tuemme päätettyjä tekniikoita kokonaisvaltaisesti koko elinjakson ajan. Kun tehtävä tulee meille, pidämme itse huolta siitä, että kaikki mittaukset tehdään yhdellä kertaa samaan uhkakuvaan perustuen ja tuloksemme kootaan ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Kerromme, mitä asiasta on jo aiemmin tutkittu muille ja tuemme Teidänkin verkostoitumista niin puolustusvoimien sisällä kuin ulkopuolella. Teknologia leikkaa näkymänä niin tekniikkaa kuin suorituskykyä ja hyvinkin erilaisilla sotavarusteilla on paljonkin yhteistä, joka ei heti tule mieleen. Emme ole vielä tavoitteessamme, mutta matka on aloitettu ja työ on käynnissä. Erityisesti tarvitsemme siinä Teidän asiakkaidemme - tukea, olemme olemassa vain Teitä varten. PVTT ARVAAMATONTA TIETOA Insinöörieversti Mika Hyytiäinen on PVTT:n johtaja Teksti: RIIKKA MIKKONEN Urapolut ja osaamisen johtaminen Osaamisen kokonaisuudessa on Puolustusvoimien Teknillisessä Tutkimuslaitoksessa erotettavissa substanssi- ja johtamisosaaminen sekä toimintaympäristöön liittyvä eli puolustusvoimallinen osaaminen. Osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö oikeissa tehtävissä tuo parasta mahdollista vaikuttavuutta Puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämiseen. Tutkimuslaitos on muuttumassa ketteräksi tutkimuslaitokseksi. Samalla henkilöstön sitouttaminen ja motivointi nähdään entistä tärkeämpänä. Siksi tavoitteena on luoda näkyvä toimintamalli ja konkreettinen työkalu urapolkujen ja osaamisen kehittämisen suunnitteluun. Näin pystymme suunnittelemaan ja johtamaan Tutkimuslaitoksen osaamista nykyistä paremmin. Ketterän Tutkimuslaitoksen urapolut Ketterä Tutkimuslaitos kiteytyy tuotepohjaiseen ajatteluun, kokonaistoimijuuteen ja verkostoitumiseen. Verkostoituminen sekä kokonaisvaltaisten ja vaikuttavien ratkaisujen tuottaminen edellyttää toimintaympäristön eli puolustusvoimien syvällistä tuntemista. Jotta pystymme johtamaan puolustusvoimallisen osaamisen kehittämistä Tutkimuslaitoksessa, on tiedettävä millaista osaaminen SENSORI 1 / 2011

10 Viitekehys Puolustusvoimien osaamisen johtamisesta. Tämän ohjaamana tehdään Tutkimuslaitoksessa osaamisen johtamista, hallintaa ja kehittämistyötä. Kaaviot: Pääesikunnan henkilöstöosasto tuksia. Näiden jälkeen hänellä olisi osaamisen näkökulmasta mahdollisuus edetä tutkijaksi ja siitä eteenpäin. Tai vaihtoehtoisesti: millaista osaamista tarvitsee tutkija, joka myöhemmin haluaa hakeutua tutkimusalajohtajaksi tai toimia tuoteryhmäpäällikkönä. Myöhemmin malliin linkittyvät myös muut osaamisen kehittämisen menetelmät, kuten esimerkiksi työkierto, mentorointi ja työssä oppiminen. Näistä meillä on jo olemassa esimerkkejä, jotka kuvaillaan ja tehdään henkilöstölle näkyviksi mahdollisuuksiksi. Kun malli on rakentunut, niin laadimme sen ja nyt tehtävän osaamiskartoituksen pohjalta henkilökohtaisia osaamisen kehittymisen suunnitelmia. Juuri tehtävissään aloittavat operaatioanalyysin ja häivetekniikan uudet tutkimusalajohtajat ovat varmastikin ensimmäisten joukossa, kun uutta mallia pilotoidaan. Puolustusvoimien tehtävärakenne pohjautuu kolmipolkumalliin. A-polku on pääasiassa sotilasuralle, jossa kehitytään erityisesti johtajina ja esimiestehtävissä, B on asiantuntija-johtajapolku ja C-polku asiantuntijapolku. Puolustusvoimien Teknillisen tutkimuslaitoksen painotus on rauhanajan tehtävissä C- ja osittain B-poluilla. minen Tutkimuslaitoksessa rakentuvat, selvitämme ensimmäisenä tutkijoidemme tämän hetkisen osaamisen. Se liittyy henkilöiden koulutuksiin osallistumiseen. Selvitämme esimerkiksi, ketkä tutkijoistamme ovat osallistuneet ja milloin Maanpuolustuskorkeakoulun erilaisiin opintokokonaisuuksin tai syväjohtamisen opintoihin. Samalla teemme näkyväksi, millaista osaamista kyseiset koulutukset kehittävät ja mitkä oppimistavoitteet niissä ovat meidän kannalta kriittisiä. Osaaminen toki kehittyy monella muullakin tavalla, kuten työssä, projekteissa ja verkostojen jäseninä ja näitä tutkitaan myöhemmin. Selvityksen aikana samanaikaisesti rakennamme mallia, jossa kuvataan tutkijan urapolun mahdollisuudet ja osaamisvaatimukset sillä etenemiseen. Se on yksinkertaistettuna tehtävärakennemalli eli asiantuntijapolku nuoremmasta tutkijasta oman alansa guruksi (C-polku) tai eteneminen asiantuntija-johtajapolulla (B-polku). Lisäksi kuvataan kulkumahdollisuudet polkujen välillä. Tutkimuslaitoksen tutkijat ovat perinteisesti sijoittuneet asiantuntijapolulle. Asiantuntija-johtajapolku tarkoittaa esimerkiksi tutkimusalajohtajana tai tuoteryhmäpäällikkönä toimimista. Siinä johdetaan asioita ja ihmisiä. Aloitamme polkujen rakentamisen tunnistamalla kullakin urapolun tasolla tarvittavat puolustusvoimallista ja johtamisosaamista kehittävät koulutukset. Juuri rekrytoidun nuoremman tutkijan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että hänen on käytävä sekä tiettyjä Maanpuolustuskorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen tarjoamia että muita koulu- Osaamisen hallintaa Samanaikaisesti Tutkimuslaitoksessa tehtävän työn kanssa etenee puolustusvoimissa henkilöstöalan tietojärjestelmään liittyvä Osaamisen hallinta -projekti. Olemme mukana määrittämässä tutkimustoiminnalle kriittisiä avainosaamisia sekä tehtävärakennemallin toimiperheiden osaamiskuvauksia erityisesti C- ja B-polkuihin. Esimerkiksi jos vanhemman tutkijan tehtävä sijoittuisi tehtävärakennemallissa tasolle C7, niin millaista osaamista kyseisellä tasolla edellytetään ja miten se näyttäytyy itse tehtävässä. Tutkimuslaitoksessa tehtävän osaamisen kartoituksen tulos tullaan sisällyttämään puolustusvoimien osaamisen hallinta -projektin rakenteisiin niiltä osin kuin se on järkevää. Toivottavasti saamme myöhemmin henkilöstömme koulutus- ja osaamiskuvaukset näkyviin järjestelmästä yleistasolla, kaikki yhdestä paikasta ja ajantasaisina. Puolustusvoima-tason osaamisen johtamisen, hallinnan ja ohjauksen viitekehys sekä normit toimivat meidän ohjenuoranamme. Huomioimme toki Tutkimuslaitoksen erityispiirteet siviilihenkilöstön määrän ja koulutustason suhteen. Kun kurkistamme tulevaisuuteen niin toivon, että siellä näyttäytyy Tutkimuslaitoksen osaamisen johtaminen konkreettisina tekoina. Kehityskeskusteluissa on osaaminen ja uralla kehittyminen yhtenä käsiteltävänä teemana. Koulutuksiin hakeutuminen on linkitetty kehittymissuunnitelmiin ja Tutkimuslaitoksella on tiedossa osaamistaso ja polut sen kehittämiseen myös muutostilanteessa. Näin pystymme tarjoamaan vaihtoehtoja ja tukea uralla kehittymiseen, jotka liittyvät myös tiiviisti laitoksen tavoitteisiin. Kasvatustieteen maisteri Riikka Mikkonen toimii Tutkimuslaitoksessa henkilöstöasiantuntijana. Hän vastaa henkilöstön kehittämisestä, rekrytoinnista, perehdyttämisestä ja urapoluista. 10 SENSORI 1 / 2011

11 Kaivoksenaikainen ja nykyinen näkymä Tutkimuslaitoksen portilta. (Kuvat: PVTT:n arkisto ja Sirpa Korpela) Teksti: KIRSI SUNDELL JA SIRPA KORPELA Kulttuuriperintöä kunnioitetaan Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos on toiminut jo vuosia entisen kuparikaivoksen alueella Ylöjärven Lakialassa. Parosjärven kaivos oli toiminnassa vuosina , jolloin Outokumpu Oy louhi siellä kuparivolframi-arseenimalmia. Parhaimmillaan kaivos työllisti noin kaksisataa henkilöä. Alueella oli myös kauppa, alakoulu sekä yhteistiloja, kuten ruokala- ja elokuvateatterirakennus. Kaivostoiminnan käytyä kannattamattomaksi myytiin alue puolustusvoimille vuonna Tämän jälkeen alkoi puolustuslaitoksen tutkimusyksikön muutto Lakialaan. Kaivoskylästä on säilynyt tiivis ydinalue, jonka maamerkkinä on edelleen vanha kaivostorni. Lakialan entinen kaivosalue on tärkeä osa Ylöjärven teollisuushistoriaa ja yksi kaupungin teollisuushistorian merkittävimmistä kohteista. Maankäyttö- ja maisemasuunnittelu Tutkimuslaitoksen alueelle on laadittu maankäyttö- ja maisemasuunnitelma vuosien aikana. Se luo perusteet maankäytölle osana tutkimuslaitoksen toiminnan kehittämistä. Suunnittelutyön tilaaja oli puolustushallinnon rakennuslaitos ja sen toteutti Pöyry Finland Oy. Maankäyttösuunnitelman keskeisenä tavoitteena on tarkoituksenmukainen, tehokas, SENSORI 1 /

12 Lakialan arvo-alueet on eroteltu kolmeen erilaiseen rakennusalueeseen: Entisen kaivoksen alue A: kaivoksen säilyneet tuotantolaitokset, jotka ovat nykyisin puolustusvoimien käytössä. Kaivoksen vanha asuinalue B: kaivoskylän yhtenäisenä säilynyt asuinalue ja puolustusvoimien aikana rakentunut alue C: suljetulla alueella olevia tutkimuskäyttöön tehtyjä rakennuksia. (Kuva: Pöyry Finland Oy) Entinen kaivostorni toimii nyt uuden teknologian jalustana. (Kuva: Anne Kaaja) toimiva, taloudellinen, terveellinen ja viihtyisä ympäristö sekä sen kestävä käyttö. Suunnittelussa on selvitetty lisärakentamiseen soveltuvat alueet ja huomioitu liikenneverkon kehittämistarpeet. Merkittävin muutos on toimitila-aluevarausten laajentaminen jo olemassa olevien toimitila-alueiden jatkeeksi. Aluevaraukset on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaisesti ja osoitettu myös toimintojen suoja-alueet, tiedossa olevat arseenipitoiset alueet sekä melualueet. Maisemasuunnitelma ohjaa viheralueiden kehittämistä. Metsäsuunnittelun yhteydessä on kartoitettu arvokkaat luontokohteet ja muun muassa liito-oravaesiintymät. Metsänhoidolliset hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee jatkossa tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Suunnitelmassa on myös luotu tietopohja alueen teollisuus- ja 12 SENSORI 1 / 2011 kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden suojelemiseksi. Rakennuskannan inventointi Maankäyttö- ja maisemasuunnitelman osana on tehty myös rakennusten inventointi. Siinä tutkittiin kaivoksen aikaisten rakennusten käyttötarkoitus ja niiden nykyinen käyttö. Lisäksi inventoitiin puolustusvoimien aikana rakennetut kohteet. Kaivoskylän alkuperäisistä rakennuksista on jäljellä noin kolmannes ja tuotantorakennuksista on seitsemän edelleen käytössä. Kaivostoiminnan aikana alueella oli yhteensä 63 rakennusta. Vaikka osa niistä on purettu, muodostavat entisen kaivoksen alue (A) ja kaivoksen vanha asuinalue (B) yhdessä hyvin säilyneen kokonaisuuden. Rakennusinventoinnin yhteydessä on arvioitu rakennusten soveltuvuus ja tarpeellisuus tutkimustoiminnallemme. Nykyiset toimitilat mahdollistavat uusien tutkimuskohteiden ja -alojen kehittämisen. Esimerkiksi kaivostornia on hyödynnetty asentamalla siihen häivetekniikan mittauksissa tarvittava tutka-antenni. Tulevaisuudennäkymät Lakialan alue soveltuu kokonsa ja sijaintinsa puolesta hyvin tutkimuslaitoksen käyttöön. Alueen koekenttää käyttävät kaikki laitoksen tutkimusalat ja niiden asiakkaiden muodossa se palvelee koko puolustusvoimia. Lisäksi koekentällä on säännöllisesti viranomaisyhteistyöhön liittyvää toimintaa ja koulutusta. Koekenttä mahdollistaa puolustusvoimien tarvitsemien teknis-tieteellisten ja vaarallisten tutkimusten suorittamisen luotettavasti ja mahdollisimman turvallisissa olosuhteissa. Sen toimintaa on kehitetty vuodesta 1974 lähtien ja vuonna 2009 perustettiin kehittämisprojekti. Se on edelleen lisännyt alueella tehtävän työn turvallisuutta. Koekentän kehittäminen mahdollistaa räjähteiden tuotekehityksen, räjähdeturvallisuuden kehittämisen ja räjähteiden elinkaareen liittyvien kysymysten ratkaisemisen. Koekentälle on esimerkiksi hankittu sirpalesuojattu mittauskontti sekä rakennettu olosuhdetestauspaikka. Tulevaisuudessa kentälle on tarkoitus rakentaa räjäytysbunkkeri sekä puhdistus- eli dekontaminaatioalue CBRNuhkia vastaan. Purettujen, kaivosten aikaisten asuinrakennusten alueelle on perustettu maanpuolustustukikohta, jolla sijaitsee kuusi, noin 300-neliömetristä harjoituspaikkaa. Näiden keskellä on helikopterin laskeutumisellekin soveltuva keskuskenttä. Aluetta voivat käyttää koulutuksessaan niin omat kehitettävät joukkomme kenttälaboratorio etunenässä kuin viranomaisyhteistyö ja maanpuolustusjärjestöt. Yhteenvetona voidaan todeta, että Lakialan alue soveltuu kokonaisuutena hyvin puolustusvoimien edellyttämien tehtävien suorittamiseen. Laitoksen tutkimustoiminta tukee ja kehittää Suomen sotilaallista puolustamista, viranomaisyhteistyötä sekä kansainvälistä yhteistyötä. Insinööri (AMK) Kirsi Sundell työskentelee PVTT:n hallinto-osastossa laatupäällikkönä ja ympäristövastaavana. Yhteiskuntatieteiden maisteri Sirpa Korpela työskentelee PVTT:n tutkimusohjausyksikössä informaatikkona.

13 Teksti: PASI RIIHIVIITA Tietohallinnosta tiedon hallintaan Kuva: Sirpa Korpela, editointi Pirjo Laurimaa Tutkimuslaitoksen vartioston päivystysnumeroon tulee puhelinsoitto. Erästä valtionhallinnon organisaatiota kohtaan on meneillään tietoverkkohyökkäys. Poliisi tietää ennalta erään laitoksen tutkijan, joka on toiminut tietoverkkosodankäyntiin liittyvässä tutkimusprojektissa. Hän tuntee hyökkäyksien toimintaperiaatteet sekä niiltä suojautumiseen vaadittavat menetelmät. Tutkimuslaitoksen vartiosto ilmoittaa tapahtumasta NOVApäivystäjälle, joka välittää edelleen tukipyynnön asianomaiselle tutkijalle. Hän ryhtyy selvittämään hyökkäyksen yksityiskohtia ja käy ilmi, että tutkimuslaitos on aiemmin osallistunut valtionhallinnon yhteiseen tietoverkkosodankäynnin kehityshankkeeseen, jossa suunniteltiin hyökkäyksien torjuntaan liittyviä menetelmiä. Tutkimusaineisto löytyy kokonaisuudessaan puolustusvoimien Tutkimusrekisteristä. Aineiston perusteella osataan antaa hyökkäyksen kohteena olevan organisaation asiantuntijoille tukea kertomalla, millä suojaustoimenpiteillä selvitään mahdollisimman vähäisillä vaurioilla Esa Airos ja Perttu Silvola työskentelemässä tutkijan työpöydällä. Tietojärjestelmästä on todella hyötyä vasta silloin, kun se pystyy tuottamaan yhdisteltyä tietoa aiemmin tehdyistä tutkimuksista ja muista aihetta käsittelevistä tietoaineistoista. Tutkimustieto on vielä usein yksittäisten tutkijoiden tietokoneilla, muistivälineillä, kansioissa ja kassakaapeissa. Siis paikoissa, joista niiden hyödyntäminen muiden käyttäjien ja muihin tutkimustarpeisiin ei onnistu. Samaa kohdetta on voitu myös tutkia useampaan kertaan, aiempia tutkimustuloksia ei löydy tai ei edes tiedetä, että kohdetta on aiemmin tutkittu. Voi myös olla, että tiedossa olevat tutkimustulokset eivät ole vertailukelpoisia eli aiemman tutkimuksen viitekehys ei ole tiedossa. Tutkimuslaitoksessa käynnissä ollut tutkimustiedon hyödyntämisen kehittämisprojekti alkaa nyt tuottaa hedelmiä. Laitos on ottanut käyttöön vuoden 2011 alussa Tutkijan Työpöytä -nimisen tietojärjestelmän. Se toimii pilottijärjestelmänä koko puolustusvoimien laajuiselle Tutkimusrekisterille ja on samalla myös sen tekninen ja toiminnallinen vaatimusmäärittely. Järjestelmä on käytettävissä laitoksen omassa tutkimusverkossa sekä Lakialan että Riihimäen toimipisteissä. Tutkimusverkon valvonnasta ja ylläpidosta vastaa laitoksen oma tietohallinto ja puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus. Erityisinä painopisteinä Tutkijan Työpöytä -järjestelmässä ovat: tietojärjestelmän alustan avoimuus Tutkimusrekisterin suunnittelussa ja rakentamisessa käytetään mahdollisimman paljon erilaisille laitteisto- ja ohjelmistoalustoille sopivia avoimia ratkaisuja. Esimerkiksi siirtyminen toiseen tietokantaratkaisuun ei aiheuta ongelmia. tiedon suojaus Tiedot tallennetaan turvallisesti puolustusvoimien vaatimukset huomioiden. Suojaukseen sisältyy muun muassa käyttöoikeuksien ja pääsynhallinnan huolellinen suunnittelu ja toteutus sekä suojattujen tietoliikenneyhteyksien käyttö. tiedon rakenteisuuden eli monitasotietoturvan huomioiminen ja sen toteutuminen koko tiedon elinjakson ajan Tutkija voi tallentaa samaan tutkimusraporttipohjaan eri suojaustasojen tietoa joustavasti. Hän merkitsee raportin tietyt kappaleet tai osat vaaditulla suojaustason merkinnällä. Raportista voidaan myöhemmin tuottaa muiden suojaustasojen raportteja. Esimerkiksi salassa pidettävästä raportista voidaan julkaista julkinen versio internetissä poistamalla vain ylemmän suojaustason kappaleet. Käyttöoikeuksista ja niiden historiasta tallennetaan lokitieto. Näin voidaan selvittää, kenellä oli muokkausoikeudet raporttiin tiettynä ajankohtana. metatietojen tehokas käyttö Raporttien kuvaamiseen tarkoitetut metatiedot perustuvat yleisesti käytössä oleviin metatietomäärittelyihin, esimerkiksi julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukannan suosituksiin. Metatiedot ovat avain tiedon tehokkaaseen löytämiseen hakutoiminnallisuuksia käyttäen. SENSORI 1 /

14 järjestelmän helppokäyttöisyys ja houkuttelevuus tutkijoille ja muille yhteistyötahoille Tutkimusrekisterin käyttöliittymän ja toimintojen on tuettava tutkijan tiedon tuottamistyötä sekä tarjottava tehokkaat ja helppokäyttöiset hakutoiminnallisuudet. Tietojärjestelmän on tuotettava lisäarvoa tutkijoille ja avattava uusia mahdollisuuksia tehdä ryhmätyötä usean eri tutkimusalan kesken. Meneillään olevan pilotoinnin tavoitteena on rakentaa koko puolustusvoimat kattava tutkimustiedon tallennusjärjestelmä Tutkimusrekisteri. Sen avulla tiedeyhteisön rajat avautuvat jatkossa myös puolustusvoimien valtionhallinnon kumppaneiden suuntaan. Hankkeen keskeinen tavoite on kehittää toimintaa tiedonhallinnasta tietämyksen hallintaan. Tällöin raakadatasta, yksittäisistä tutkimusraporteista, opinnäytetöistä yms. jalostetaan tutkimustoimintaa ja tutkijan työtä tukeva tietämyskanta. Tutkimustoimintaan liittyvää muuta dokumentaatiota hallitaan puolustusvoimien asianhallintajärjestelmällä, jonne tallennetaan hallinnolliset asiakirjat ja tehtäväksiannot. Lisäksi käytetään puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmää, jossa tutkimuksen resurssienhallinta kustannusseurantoineen tapahtuu. Tutkimusrekisterihanketta vetää projektipäällikkönä Tutkimuslaitoksen atk-erikoissuunnittelija Ilkka Koski. Hankkeeseen on kutsuttu mukaan kaikki tutkimustoimintaa harjoittavat joukko-osastot ja se etenee puolustusvoimien operatiivisen tiedonhallinnan projektin osaprojektina. Tutkimusrekisteri toteutetaan puolustusvoimien yhteisellä tietojärjestelmäalustalla operatiivisessa tietoverkossa. Pasi Riihiviita toimii PVTT:n tietohallintopäällikkönä. NOVA = Nopea vastauspalvelu HYÖTY = Tutkimustiedon hyödyntämisen kehittämisprojekti TTP = Tutkijan Työpöytä SAP = Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmä PVAH = Puolustusvoimien asianhallintajärjestelmä Teksti: KRISTIINA NEVANPÄÄ JA SIRPA KORPELA Tekninen tietopalvelu palvelee puolustusvoimia ja teollisuutta Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen tietopalvelu on toiminut vuoden 2010 alusta lähtien koko Puolustusvoimien teknillisenä tietopalveluna. Teknillinen tietopalvelu vastaa: puolustusvoimien teknis-luonnontieteellisestä kirjasto- ja tietopalvelutoiminnasta puolustusvoimien standardipalvelun tuottamisesta Tutkimuslaitoksen tutkimustiedon kokoamisesta ja tallentamisesta Tutkimuslaitoksen julkaisujen toimittamisesta kemian ja tekniikan alan tiedonhakujen suorittamisesta kaukopalvelusta Tutkimuslaitoksen verkkoviestinnästä. Teknillisen tietopalvelun kokoelmat sisältävät Tutkimuslaitoksen omien tutkimusalojen kirjallisuutta, kuten esimerkiksi fysiikan, kemian, ase- ja materiaalitekniikan, räjähdetekniikan, optroniikan, elektroniikan ja informaatiotekniikan julkaisuja. Tietopalvelu tuottaa ja ylläpitää standardipalvelua koko puolustusvoimille. Standardipalveluun kuuluvia tietokantoja ovat SFSja ISO-standardeja sisältävä SFS-tietokanta ja IHSERC-tietokanta, josta löytyy kansainvälisiä teknisiä standardeja. Lisäksi toimitamme kotimaisen teollisuuden käyttöön NATO-standardeja. Ehtona standardien saamiselle on voimassaoleva turvallisuussopimus puolustusvoimien kanssa. Teknisessä tietopalvelussa työskentelee tietopalvelupäällikkö, kolme informaatikkoa ja graafikko. Toimipaikat ovat Lakialassa Ylöjärvellä ja Riihimäellä. Kuva: Sirpa Korpela, editointi Pirjo Laurimaa YHTEYDENOTOT: Tietopalvelupäällikkö Elisa Pääkkönen, Informaatikko Kristiina Nevanpää, Informaatikko Sirpa Korpela, Informaatikko Merja Nousiainen, Graafikko Pirjo Laurimaa, Standardipalvelu 14 SENSORI 1 / 2011

15 Kuva: PVTT:n arkisto Teksti: MARKKU MESILAAKSO Kenttälaboratorioita siirretään Kemian osaaminen nyt ja tulevaisuudessa On mahdotonta kuvitella maanpuolustusta ilman räjähteiden, ruutien ja pyrotekniikan käyttöä tai maanpuolustusta, jossa ei varauduttaisi massatuhoaseiden vaikutuksiin. Myös yhteiskunnan muut turvallisuusviranomaiset ja elinkeinoelämä ovat näistä kiinnostuneita. Kemikalisoitunut maailmamme tarvitsee kemian osaajia. Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto tekee soveltavaa tutkimusta ja sen päätieteenala on kemia. Osasto tuottaa tutkimus- ja asiantuntijapalveluita puolustusvoimille sekä teollisuus-, viranomais- ja tutkimusasiakkailleen. Tutkimukset kohdistuvat monipuolisesti sotilas- ja siviiliräjähteisiin, suojelutekniikkaan eli kemiallisilta, biologisilta ja säteileviltä massatuhoaseilta suojeluun ja kemian analytiikkaan. Biokemian ja insinööritieteiden ammattilaiset täydentävät osaston palveluja asiakkailleen. Osasto tekee tutkimustyötä puolustusvoimien tarpeisiin yhdessä laadittujen tutkimussuunnitelmien mukaisesti. Puolustus- ja turvallisuusteollisuusyritysten tarvitsemaa tutkimusta tehdään niiden kanssa tehtyjen puitesopimusten mukaisesti. Teollisuus toteuttaa suuret hankkeet puolustushaarojen tai pääesikunnan kautta, ja pienemmät tilaukset tehdään suoraan voimavarojen mukaan. Osasto käyttää omia verkostojaan hankkeiden edistämiseksi. Viranomaisyhteistyö on toistuvaa. Osasto on tunnettu kaikilla toimialoillaan ja yhteydet eri osapuolien kesken sujuvat luontevasti. Tuemme myös kansainvälistä kriisinhallintaa, jossa hyödynnämme toimialojen osaamista. Kemian analytiikan tutkimusala palvelee edelleen koko puolustusvoimia sekä sisäisesti suoraan räjähdetekniikan ja suojelutekniikan tutkimusaloja. Tutkimusnäytteitä tehdään parhaimmillaan 3000 kappaletta vuodessa. Kemian analytiikan henkilöstö, laitekanta ja laboratoriot ovat osaavia ja ajanmukaisia. Jokaisella isolla analyysimenetelmällä on yksi pääanalyytikko, joka vastaa menetelmän käytöstä. Apunaan hänellä on laboratoriomestari. Ympäristöanalytiikan tarpeet ovat puolustusvoimissa kasvamassa. Erityisesti räjähdeanalytiikkaa tehdään tulevaisuudessa nykyistä enemmän, ja selvitys puolustusvoimien ympäristöanalytiikasta on työn alla. Suojelun Erikoisosasto ja CBRN-kenttälaboratorio on nyt NATO-arvioitu kokonaisuus. Se läpäisi NATO Evaluation Level 2:n arvioinnin viime vuoden kesäkuussa. Räjähde- ja suojelutekniikkaosastolla laaditaan parhaillaan konseptia, jolla osastosta kehitetään kenttäanalytiikan, kenttälaboratorion ja muiden tarpeiden etätukilaboratorio (Reach Back). Tällaiselle etätuelle on paljon odotuksia. Se tulee toimimaan kaikissa turvallisuustilanteissa ja on osastomme vastauspalvelun ydin. Kirjoitamme myös valtakunnallista poikkeusolojen laboratoriotoiminnan konseptia. Uudessa laboratorioverkostossa tutkimuslaitos on keskuslaboratorio, jollainen se on myös ABC-laboratorio-oppaan mukaisesti. Etsimme myös ratkaisumalleja, joilla jatketaan ja täydennetään noin kymmenessä vuodessa vanhenevan CBRN-kenttälaboratorion suorituskykyä. Tarve laboratorioille on ilmeinen ja osaaminen niiden toteuttamiseen on hankittu nykyisen laboratorion kehitystyössä. Puolustusvoimien operatiivinen johto linjaa kenttälaboratorion kehittämisestä vielä tämän vuoden aikana. Kenttälaboratoriotoiminnan pysyvä haaste on sopivan ammattikoulutuksen omaavan laboratoriohenkilöstön tavoittaminen ja saaminen meille koulutukseen. Näistä henkilöstötavoitteista ollaan vielä kaukana. Kuluvana vuonna saamme päätökseen sähkökipinäherkkyyden testauslaitteiden hankinnan ja ensi vuonna laitteet ovat jo tuotantokäytössä räjähteiden tutkimuksissa. Lakialan koekentälle rakennetaan muun muassa raskas räjäytysbunkkeri ja tutkimus- SENSORI 1 /

16 tieura improvisoitujen räjähteiden vastaisen toiminnan harjoitteluun. Nyt toteutettavat muutokset mahdollistavat monipuolisen ja turvallisen tutkimustoiminnan vuosikymmenen loppuun saakka. Keskustelemme myös lentokieltoalueen saamiseksi koekentän yläpuolelle. Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto on tarjoutunut mukaan asiantuntijaksi Pirkanmaan logistiikkakeskuksen suunnitteluun CBRNE-näkökulmista. Tutkimuslaitokselle perustettu uusi operaatioanalyysin tutkimusala saa myös osaston CBRNE-asiantuntemuksen käyttöönsä. Suojan osaamisverkostoon tuomme toimialojemme osaamisen. Kansainvälinen yhteistyö ei ole vielä sitä, mitä se voisi olla. Kokouksia kyllä pidetään, mutta tutkimuksen tekeminen vielä puuttuu ja tässä on pohjoismaisella tasolla kehitettävää. Emme halua yhteistyötä tyhjästä, vaan pyrimme aktiivisesti löytämään win-win-win projekteja. Mahdollisuuksia Pohjoismaiseen yhteistyöhön on kahdenvälisesti ja NORDEFCOn puitteissa. Juuri nyt yhteistyö on konkreettisinta improvisoitujen räjähteiden alueella ja massatuhoaineiden dekontaminaatiossa. Menemme myös Euroopan unionin 7. puiteohjelmaan mukaan, mikäli sopiva maanpuolustuksen tavoitteita palveleva projekti löytyy. Tulevaisuuden näkymiä Tulevaisuus rakennetaan perustalle, joka on rakennettu jo ennen meitä ja jota olemme itse olleet rakentamassa. Tieteen ja teknologian kehittyminen asiantuntijan ja teknologian hyödyntäjän näkökulmasta on hidasta. Se mitä teknologisesti on olemassa vuoden päästä, on keksittävä nyt. Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto julistautuu omilla toimialoillaan puolustusvoimien tutkimus- ja teknologiatoiminnan päätoimijaksi. Räjähteiden, massatuhoaseiden ja kemian teknologioiden päätoimijuus edellyttää meiltä uusia näköaloja. Omaksumme ja suunnittelemme asiakkaidemme kanssa tavoitteet ja teemme niistä totta. Tunnistamme asiakkaiden hankkeista sellaiset, joihin tarjoamme päätoimijuutta. Tavoitteemme on, että puolustusvoimien hanketta johtava tai siinä mukana oleva upseeri kääntyy puoleemme saadakseen asiantuntija-apua tai vetoa hankkeeseensa. Lähdemme siis aktiivisesti palvelemaan asiakastamme ja olemme valmiit panemaan itsemme likoon sen tavoitteiden onnistumisen puolesta. Puolustusvoimien uudistaminen on tosiasia, mutta tutkimuksen laatuun sillä ei ole suoranaisesti vaikutusta. Sen sijaan tutkimuksen sisältöihin ja määrään se vaikuttaa. Tämä tarkoittaa sitä, mitä tutkitaan ja kuinka paljon tutkimuksiin resursoidaan. Näin kansainvälisenä kemian vuonna on mukava todeta, että puolustusvoimien tutkimus on lähtenyt liikkeelle kemian tutkimuksesta. Voidaan todeta, että Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto on edelleen kemian osasto. Kemia on vuosikymmeninä muuttanut elinympäristöämme ja sen sovellusalueet sekä tutkimuksen menetelmät ovat muuttuneet ja kehittyneet. Me olemme olleet siinä muutoksessa mukana. Professori Markku Mesilaakso on PVTT:n Räjähde- ja suojelutekniikkaosaston johtaja. SANASTOA CBRNE = Chemical, Biological, Radiological, Nuclear and Explosives NORDEFCO = Nordic Defence Cooperation 16 SENSORI 1 / 2011 Kemian laborantti Hanna Haukipää käsittelee näytettä kenttälaboratoriossa Toxic Leak 10 -harjoituksessa. (Kuva: Sirpa Korpela)

17 Teksti: VEIJO MIIHKINEN ASETEKNIIKKAOSASTO suojan moniosaaja Luonnonmullistuksia Japanissa, sisällissotaa Libyassa, kriisinhallintaa Afganistanissa, EU:n kriisirahastoa... pelkästään maaliskuun tapahtumien valossa näyttää siltä, että erilaisiin kriiseihin on varauduttava jatkossakin. Kaukaiseltakin tuntuva tapahtuma saattaa ennemmin tai myöhemmin heijastua meidänkin elämäämme. Sanotaan, että olemme globalisaation myötä jo verkottuneet niin hyvin, että jokainen ihminen on kenestä tahansa muusta ihmisestä vain kuuden tuttavantuttavan päässä. Kriisejä on aina ollut ja ne liittyvät usein myös muutokseen. Välillä tuntuu siltä, että muutosvauhti vain kiihtyy, mutta toisaalta siinä piilee aina myös mahdollisuus. Yhteiskunnan muutokset heijastuvat myös maanpuolustukseen. Puolustusvoimat on uudistumassa ja eduskuntavaalien jälkeen alkanee poliittinen kädenvääntö muutoksen suunnasta. Ajan myötä uudet tuulet puhaltavat myös Teknilliseen Tutkimuslaitokseen. Tutkimustoiminnassa on kaksi muutokseen liittyvää erityispiirrettä, jotka on syytä pitää mielessä. Ensinnäkin se on pitkäjännitteistä työtä, ja tutkimuskyvyn rakentaminen vie aikaa. Tämä on hyvä muistaa, kun rajallisia resursseja kohdennetaan kulloinkin muodissa oleviin hankkeisiin. Toisaalta tutkimus on luonteeltaan uuden löytämistä. Tutkijan perusgeeneistä tulisi löytyä aimo annos muutosherkkyyttä ja sopeutumiskykyä uusiin asioihin. Voimaa verkosta Asetekniikkaosasto liittyy läheisesti puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämiseen. Sotilaallinen maanpuolustus vaatii edelleen kustannustehokkaita asejärjestelmiä. Niiden ominaisuudet on tunnettava elinkaaren kaikissa vaiheissa aina vaatimusten määrittelystä hävittämiseen saakka. Ei pelkästään riitä, että jokin asejärjestelmä on teknologisesti mahdollinen. Se pitää pystyä myös taloudellisesti hankkimaan ja ylläpitämään koko suunnitellun käyttöiän. Tämä asettaa tutkijoille uudenlaisia haasteita, kun arvioidaan eri teknologisia vaihtoehtoja ja toimitaan yhteistyöverkostoissa. Tutkimuslaitoksen huippuosaajat on kytkettävä riittävän ajoissa hankintojen valmisteluun mukaan, jotta jo vaatimusten määrittelyssä tulee huomioon otetuksi esimerkiksi häivetekniset ominaisuudet. Tutkimuslaitoksella on oltava myös kyky todentaa vaatimusten täyttyminen, kun materiaali on hankittu. Lähipanssarintorjunta-asehankinta on hyvä esimerkki tutkimuksen vaatimasta osaamisesta, ajankäytöstä ja vaikuttavuudesta. Hankkeen ensimmäiset selvitykset tehtiin jo 1990-luvulla ja varsinaiset esiselvitykset ja tutkimukset 2000-luvulla. Ne vaativat noin työtuntia ja niihin osallistui parikymmentä eri alojen asiantuntijaa. Eniten työtä vaatineet ja haastavimmat osiot olivat mallinnukset ja mittaustulosten käsittely, koeammuntojen maalien varustaminen ja kauko-ohjattujen maalien rakentaminen. Käytännön tekeminen yhdistettynä siitä tehtyihin analyyseihin varmistivat puolustusvoimille onnistuneen asehankinnan. Suoja on yksi puolustusvoimien suorituskykyalueista. Tähän liittyen meillä on kaksi merkittävää hanketta. Puolustusvoimien teknologiaohjelma 2010 Suojan alaohjelma on hyvässä vauhdissa ja seuraavan teknologiaohjelman suunnittelu on jo alkamassa. Lisäksi kokeilemme Suojan osaamisverkoston toimintatapamallia. Sillä edistetään puolustusvoimien suorituskykyä, viranomaisyhteistyötä ja kotimaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Sen jäseninä on puolustus- ja siviiliteollisuuden yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä turvallisuusviranomaisia ja -yhteisöjä. Suojan osaamisverkoston toiminta-alueena on koko Suomi. Osaamisverkoston vahvistamiseen ja tutkimustulosten hyödyntämiseen pyritään monirahoitteisten projektien avulla. Etusijalle asetetaan sellaiset projektit, jotka edistävät viranomaisyhteistyötä, tutkimustilojen yhteiskäyttöä ja poikkitieteellisyyttä. Toimintatapamallista saatuja kokemuksia hyödynnetään, kun puolustusvoimat perustaa osaamisverkostoja puolustusjärjestelmän kannalta strategisille osaamisalueille. Puolustusvoimien Teknillisellä Tutkimuslaitoksella on erittäin kokenutta henkilöstöä. Tutkimusmaailmassa korostuu osaamisen kehittäminen ja huippututkijaksi tai monipuoliseksi osaajaksi ei kasveta hetkessä. Kuluvan vuoden aikana tutkimusalajohtajien eläkkeelle siirtyminen luo oman haasteensa myös asetekniikkaosastolle. Osaston erinomainen työilmapiiri auttaa varmasti sopeuduttaessa tilanteeseen ja helpottaa uusien tutkimusalajohtajien tulevaa työtä. He joutuvat samalla myös harjaantumaan tuoteryhmäpäälliköinä toimimiseen. Professori Veijo Miihkinen on PVTT:n asetekniikkaosaston johtaja. SENSORI 1 /

18 Teksti: OSSI OJANEN Akustisen tiedustelun mutkainen polku Sotatilanteessa joukkomme joutuvat varmuudella akustisen tiedustelun kohteeksi ja me käytämme sitä muun muassa tarkka-ampujien sekä vihollisen raskaiden aseiden paikantamiseen. Akustisten sensoreiden rakentaminen on melko halpaa. Menestyksekkään, kenttäkelpoisen kokonaisuuden rakentaminen edellyttää kuitenkin työlle annettavaa keskeytymätöntä tukea ja sen pysymistä suomalaisissa käsissä. Muutoin jo saavutettu osaaminen valuu ulottumattomiin. Aloitin urani akustisen tiedustelun parissa vuonna Olin tuolloin puoli vuotta kokelaana Niinisalon Mittauspatteristossa kehittämässä äänimittauksen laskentamenetelmiä. Toinen tulemiseni akustiikkaan tapahtui vuonna 1985, jolloin minut värvättiin Geodeettisesta laitoksesta Mittauspatteristoon erikseen perustetulle henkilökohtaiselle projektimomentille. Järjestely oli työviihtyvyyden, -motivaation ja työn tuottavuuden kannalta lievästikin ilmaistuna erinomainen ja sellaisenaan kunniaksi puolustusvoimille. Nykyään ei tutkija voi kuvitellakaan saavansa euroa vastaavaa vuotuista budjettia hallintaansa. Luonnollisesti työn tuottavuus oli myös omissa käsissä, eikä olosuhteita voinut syyttää vastoinkäymisistä. Työskentelin operatiivisessa käytössä olevan järjestelmän parissa ja näin miten äänimittauksen teho kasvoi pala palalta. Vanhasta laitteistosta sai yllättävän paljon irti uusien lisälaitteiden, tietokoneavusteisen taktisen suunnittelun ja parannetun äänen etenemismallin avulla. Äänimittaustulenjohtoa kehitettiin yhteensopivaksi patterilaskimien kanssa ja kaliiperinmäärityksen perusteita valmisteltiin. Menestyksen ydin oli työlle annettu keskeytymätön tuki ja sen pysyminen omissa käsissä. töitä eteenpäin. Vuonna 1997 pääsin vertaamaan oman työn tuloksia englantilaisen HALO-järjestelmän kanssa. Sen ensimmäinen versio oli jo ollut taistelukäytössä. Säähavaintojen käsittely oli järjestetty pitkälti samoilla periaatteilla kuin Suomessa. Meillä testipommauksia suoritettiin systemaattisemmin efektiivisen äänimittaussään määrittämiseksi. Toisaalta heillä oli käytössään huomattavasti paremmat äänen etenemismallit kuin meillä. Väitöskirjani tarkoituksena oli tässä suhteessa parantaa järjestelmämme suorituskykyä. Tulokset eivät kuitenkaan ehtineet rutiinikäyttöön, koska kalustomme oli jo vanhenemassa ja poistumassa käytöstä. Omahyväisyyttäni suki myötäkarvaan, kun isäntien matemaatikko tuli palaveriin tuore väitöskirjani kourassaan. Tuskin siitä heille suurta hyötyä oli, mutta ainakin brittien tietopalvelu toimi. Yhteisymmärrystä löytyi myös ammusaaltojen käytöstä. Jopa niin paljon, etteivät isännät suostuneet asiasta keskustelemaan. Mutta asenne kertoi, että kaliiperinmääritykseen panostettiin voimallisesti. Vuosituhannen vaihteessa alkoi myös operatiivisessa käytössä olleen äänimittauskaluston lopullinen lähtölaskenta. Uuden hankintaan saakka ei kuitenkaan yrityksistä huolimatta koskaan päästy. Akustiikka on edullista! Akustisen tiedustelun maailmassa oli luvulla selkeä nousukausi. Se johtui digitaalitekniikan tarjoamista mahdollisuuksista. Useat firmat kävivät esittelemässä omia kalustojaan, mutta ainoa sotakokemusta saanut järjestelmä oli edellä mainittu englantilainen HALO. Sen parannettu versio oli Rovajärvellä kenttätesteissä vuonna Järjestelmä toimi varsin hyvin, mutta talvi osoitti mikrofoniasemien olevan virtalähteiden osalta Rahat loppuivat! Äänimittauksen kehittämisen tehovaihe päättyi 1990-luvun lamaan ja kaikki projektipalkat lakkautettiin. Onneksi rahoitus jatkui toimintamenobudjetilla. Siirryttyäni palkkamomentti kainalossani Lakialaan vuonna 1996 jatkoin kaliiperimäärityksen tutkimista. Suuressa organisaatiossa asiakaslähtöisyyttä korostavat strategiat asettivat uusia haasteita saada tarpeelliseksi katsottuja Jatkokehitystä odottavan datatallentimen demoversio. Mittakaava selviää vertailemalla liittimien kokoa. Laitteessa on liitäntä GPS:lle, riittävä tallennuskapasiteetti vuorokauden ajaksi sekä mahdollisuus toimintojen ohjelmointiin. (Kuva: Ossi Ojanen) 18 SENSORI 1 / 2011

19 kaikkea muuta kuin unattended. Digitaalitekniikan suurin innostus äänimittaukseen alkoi 1990-luvulla hiipua monessa maassa. Samaan aikaan kehitettiin tykistötutkaa, joka on paikannuslaitteena monessa suhteessa ylivoimainen äänimittaukseen verrattuna. Sen suurin heikkous on hinta, jolla saisi useammankin äänimittausyksikön. Lisäksi se aktiivisena säteilijänä paljastaa oman toimintansa. Nettiä voi selata esikunnassakin! Tekninen kehitys on viime vuosina tuonut akustiseen tiedusteluun runsaasti uusia elementtejä. Se on laajentanut kenttää tykistön tuliasemien paikantamisesta yleistiedusteluun ja räätälöityjen erikoistehtävien suuntaan. Nyt akustisten sensorien kehittämiseen panostetaan jälleen, sillä tutkan kaltaisten aktiivisten laitteiden rinnalle tarvitaan myös passiivisia menetelmiä. Esimerkiksi EDA:n piirissä on käynnissä useita projekteja akustisten sensorien käytöstä. Tärkeimpiä sovellusalueita ovat tarkkaampujien paikantaminen usein osana sensorifuusiota sekä uravalvonta, miinat ja älykkäät ammukset. Osa uusista ideoista on rikkaiden huveja, mutta oleellista on huomata se, että akustiset sensorit kuuluvat nykyaikaiseen sotavarustukseen. Täysin riippumatta omasta asenteestamme akustiseen tiedusteluun on varmaa, että omat joukkomme joutuvat akustisen tiedustelun kohteeksi. Mikä se vastustajan tiedustelukyky on ja millä tavalla siihen pitää suhtautua, selviää vain oman tutkimuksen avulla. Sensoritutkimuksessa on tehty virheitä myös ruohonjuuritasolla. Niinisalon kokemukseni osoittivat selvästi, miten sotavälineen ja tutkimuslaitteiston kehittämisen pitäisi tapahtua. Laitteiston, teorian, ohjelmiston sekä sotaharjoitusten ja kenttäkokeiden tulee rullata vuorotellen eteenpäin. Arvostelu tässä on jälkiviisautta, jolla Konsta Pylkkäsen mukaan on silmä somassa paikassa. Olenhan itse ollut kaikissa akustiikan yhteistyöprojekteissa mukana - vähintäänkin kahvia juomassa ja vastuu on ollut muualla. Kun rahaa puuttuu, juututaan teoreettiseen tutkimukseen, ja työ pyörii helposti loputonta ympyrää. Vastuu tässäkin on siirtymässä Lakialan aidan ulkopuolelle. Ilmakehän akustiikan tutkimusta ei ole viime aikoina tehty kovin suurilla resursseilla. Tärkeitä ovat olleet äänen etenemismallien, tarkka-ampujien paikannusmenetelmien ja kaliiperinmäärityksen kehittelyt sekä erilaiset herätemittaukset. Tärkeitä asioita ovat myös tietotaidon ylläpito sekä erinomaisen verkoston luominen. Se mahdollistaa nopeasti osallistumisen asiakkaiden projekteihin. Monessa projektissa on kumppanina ollut Tampereen Teknillinen Yliopisto signaalinkäsittelyn ja elektroniikan asiantuntijoiden kautta. Äänen etenemisen alalla on tehty yhteistyötä VTT:n kanssa. Tässä suhteessa työtä olisi vieläkin tehtävissä. Tulevaisuudessa koko armeijaa palveleva yhtenäinen säämalli sisältää mahdollisuuden rakentaa sen yhteyteen äänen etenemismalli. Sitä voivat hyödyntää esimerkiksi helikoptereilla lentävät tai niitä torjuvat. Tällaista työtä maailmalla parhaillaan tehdään! Tulevaisuudessa pelkkä netissä tehty tiedonhankinta ei ole akustisen tiedustelun tutkijalle ominaisinta toimintaa. Sitä voidaan tehdä esikunnissakin. Nyt tulisi kehittää rautaa - uusi sensoriyksikkö - joka saa aikaleimansa satelliiteista ja jolla on riittävä dynamiikka. Laitteesta ei ole tarkoitus tehdä sotavälinettä, koska Tutkimuslaitos ei ole teollisuuslaitos. Kyseessä olisi työväline ja testipenkki, jota tarpeen mukaan voidaan modifioida. Sillä Neljän sensorin rypäle 60 senttimetrin tetraedrina. Ryhmä on viritetty kuuntelemaan jatkuvaa akustista herätettä taajuuksilla 20 Hz 20 khz. Suuntimiskyky tässä alle 500 Hz:n taajuuksille. Sivujen pituudet säädettävissä 10 senttimetrin välein 20 senttimetriin saakka. (Kuva: Matti Kajala) voitaisiin mitata esimerkiksi aseiden ja ajoneuvojen akustisia herätteitä ja seurata alan yleistä teknistä kehitystä. Jos myöhemmin on tarvetta testata jonkin sensorifuusion sisältämien akustisten osien toimintaa, on vertailulaitteen oltava tiettyyn pisteeseen saakka valmis mikäli testaus halutaan suorittaa asiallisella tavalla. Myös valmiina ostetun sotamateriaalin kohdalla tarvitaan alan omaa asiantuntemusta! Toisin kuin monen muun sotamateriaalin kohdalla, on akustisten sensorien kehittäminen suhteellisen halpaa. Komponenttien hinnat mieluummin laskevat kuin nousevat, vaikka niiden suorituskyky koko ajan kasvaa. Sensoridemo talkootyönä! Tällä hetkellä on TTY:n elektroniikkaosaston kanssa synnytetty yhteistyössä ja talkootyönä uuden laitteiston ydin. Demoversiossa on käytetty kahta 24-bittistä prosessoria, jotka yhdessä edustavat 32-bittistä prosessoria. Tämä antaa niin suuren dynamiikan, ettei erillisiä vahvistuksen säätöjä tarvita. Tämä on huomattava parannus aiempiin laitteisiin. Suurimpana ongelmana ei ole sensoriyksikkö. Se voidaan räätälöidä hyvin monenlaisiin sovelluksiin. Taistelukelpoisuus on kiinni erityisesti siitä, miten kauan yksikkö pysyy huoltamatta toimintakykyisenä ja miten kaukaa se kykenee välittämään tietoa sitä tarvitseville. Virtalähde- ja tiedonsiirto-ongelmiin on syytä etsiä apua näihin erikoistuneilta. Ensimmäisenä askeleena tulee saada aikaan perusversio, joka mahdollistaa raudan, softan ja kenttätestien syklin. Tämä puolestaan antaa selkeät perusteet aina seuraavan vaiheen rahoitukselle saatujen tulosten perusteella. Jatkuva muutos rassaa tutkijan työtä! Viime vuosien aikana ovat puolustusvoimien tutkimuksen koordinointistrategiat olleet jatkuvan muutoksen kourissa. Tutkijan työnteon mandaatin myöntäminen siirtyy organisaatiossa yhä kauemmaksi tutkijan omasta vaikutuspiiristä. Tämä toimintastrategian muutos siirtää asiakkaalle eli esikunnille koko vastuun siitä, ettei tehokkuus muutu tyhjäkäynniksi. Tämä tarkoittaa erityisesti niitä alueita, joille panostus perinteisesti tapahtuu jaksoittain. Vain pitkäjänteinen ja myös hankintaprojektien väliaikoina jatkuva työ takaa sen, että varsinaisella asiakkaallamme, sodassa taistelevalla armeijallamme, on käytössään kansakunnan varallisuutta ja tietotaitoa vastaavat välineet myös akustisen tiedustelun osalta. Filosofian tohtori Ossi Ojanen työskentelee PVTT:ssa erikoistutkijana ilmakehän akustisessa tiedustelussa SENSORI 1 /

20 Teksti ja valokuva: MJJMÄKINEN ÄLÄ TULE HAVAITUKSI Filosofian maisteri Ilkka Hallenberg on seurannut parhaalta paikalta kotimaisen häivetekniikan kehittymistä. Hän aloitti työnsä naamioinnin merkeissä Harakan saarella ja lähti eläkkeelle häivetekniikan parista Lakialasta. päätyttyä aloitin työt tutkimuslaitoksessa vuonna Opiskelujeni Virkapaikkana oli Harakan saari, jossa tein muovien soveltavaa tutkimusta. Armeija otti tuolloin erilaisia muovitavaroita käyttöön, aina varusesineistä aseiden osiin. Muovien tutkimus liittyi harhavalintojen estämiseen. Tutkimme ja annoimme lausuntoja siitä, soveltuiko jokin muovilaatu ajateltuun käyttötarkoitukseensa vai ei. - Laitokselle perustettiin 1980-luvun alussa teknokemian laboratorio. Siellä tutkittiin muovien lisäksi poltto- ja voiteluaineita, kumeja, kankaita sekä naamiointiin liittyviä verkkoja ja maaleja. Naamiointiin päästiinkin perehtymään paremmin, kun laboratorioon hankittiin UV-VIS-NIR alueen spektrofotometri. Mittasimme sillä esimerkiksi maastopukukankaan heijastusominaisuuksia, kun uusia kankaita kehitettiin. Tämä tuli tärkeäksi, sillä jo vuosia aiemmin oli meilläkin otettu käyttöön aktiivinen infrapunavalaisin IPUNA. Niitä oli asennettuina ainakin venäläisissä panssarivaunuissa. IPUNA lähetti lähi-infrapunasäteilyä, joka heijastuu voimakkaasti takaisin esimerkiksi puiden lehdistä. Sen sijaan sotilaan heijastusominaisuudet olivat erilaiset, jolloin hän erottui taustastaan ja tuli havaituksi. Oli siis tehtävä jotain, jotta sotilaita tai muita kohteita ei kyettäisi helposti havaitsemaan. 20 SENSORI 1 / Maastouttamisasiat tulivat meillä luvun alussa niin tärkeiksi, että tutkimuslaitokseenkin tehtiin organisaatiomuutos. Samalla amerikkalaisesta Stealth-termistä tehtiin meille sopiva käännös häive. Aseteknisen osaston alaisuuteen perustettiin häivetekniikan tutkimusala. Samalla saavutettiin synergiaa osaston optroniikkaosaajien kanssa. Samassa talossa olivat nyt herätteiden mittaajat sensoreineen ja henkilöt, jotka koettivat tulla näkymättömiksi sensoreita vastaan. Uhkia ja puutteita - Ratkaiseva käänne häivehommissa tapahtui 1990-luvulla. Erilaiset tiedustelumenetelmät kehittyivät voimakkaasti, ja johtavat sotilashenkilöt alkoivat ymmärtää niiden tärkeyden. Puolustusvoimien pääinsinööri Kalle Ukkola teetti tutkimuslaitoksella teknis-strategisen tutkimuksen koko häivealasta. Siinä käytettiin parhaita saatavilla olevia asiantuntijoita, ja tehtävä perattiin hyvin tarkasti. Samalla harjoiteltiin myös uutta työskentelytapaa. Ruotsalaiset naapurimme olivat jo tehneet samanlaisen tutkimuksen aiemmin. Tulosten perusteella luotiin säännöt, joiden mukaan kaikissa puolustusvoimien hanketoiminnoissa on otettava huomioon myös häivetekniset asiat. - Tutkimuksessa selvitettiin uhka-analyysiä eli minkälaisia tiedustelu- ja ilmaisinlaitteita mahdollinen vihollinen käyttäisi joukkojamme vastaan. Lähtökohtana oli, että vihollisella on tiedustelulaitteita, jotka pystyvät tiettyyn tarkkuuteen. Tutkimuksen toisessa osassa tarkasteltiin, mitä vastatoimenpiteitä meillä oli käytössä ja millaisia puolustusmenetelmiä erityisesti tulisi kehittää. - Havaitsimme, että meillä oli puutteita suojautua tutkatiedustelua vastaan - ei ollut tutkimustyössä tarvittavaa tutkaa, jolla voisimme mitata omien kalustojen aiheuttamia herätteitä. Lisäksi puuttuivat mittausmenetelmät eikä tuolloin ollut tutkijoita, joilla olisi tutkahäivealan kokemusta ja tietoa alasta. - Ilmavoimissa ei koneiden herätteitä mitattu, vaikka tutka olikin heille kaikkein suurin uhka. Syynä oli se, että koneet ostettiin valmiina ulkomailta eikä niiden rakenteisiin Piirros: Pirjo Laurimaa Aurinko tuottaa ultravioletti- (UV), lähi-infrapuna- (NIR) ja näkyvän valon (VIS) sähkömagneetista säteilyä. Ne heijastuvat kohteista ja ovat mitattavissa erilaisilla sensoreilla. Näkyvän valon alueella havaitseminen tapahtuu myös ihmisaistein. Laitteet itsessään synnyttävät termisen alueen lämpösäteilyä (TIR), joka on myös havaittavissa. Tutkan (RADAR) lähettämä säteily palaa takaisin ja ilmaisee kohteen.

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Puolustusvoimien teknologiatoiminta

Puolustusvoimien teknologiatoiminta Pääesikunta Puolustusvoimien teknologiatoiminta AFCEA Helsinki Chapter Tulevaisuuden Taistelija 0 4.11. MPKK STRATL Esityksen sisältö Puolustusvoimien teknologiatoiminta Tavoitteet ja menetelmät Nykyvolyymi

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA Johda tiedolla Tervetuloa tutustumaan työvälineisiimme, jotka mahdollistavat tiedolla johtamisen ja auttavat päätöksenteossa. Seuraa oppijoiden etenemistä, selvitä

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä 6.9.2016 Miksi? Hallituksen kärkihankkeeet osaamisen ja koulutuksen alalla painottavat mm. digitaalisia ratkaisuja, monipuolista yhteistyötä

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma JulkICT-osasto Tietojen hyödyntämisen ja tietojohtamisen yleinen tavoite 2: Hyödynnetään

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kansallinen vs. alueellinen arkkitehtuuri Onko yhteensovittaminen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL

THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL 6.11.2013 THL 1 THL:n tehtävät Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Mikael Forss, VTT Johtaja Kela Kela Kela perustettiin vuonna 1937 panemaan toimeen ensimmäistä kansaneläkelakia. Kelan

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot