Aikaa kestävä tutkinto

Transkriptio

1 Aikaa kestävä tutkinto Kaksi tutkintoa Kansainvälistä väriä Ainoana Suomessa Positiiviset solmut 1

2 Sisällys Sisällys 5 Pääkirjoitus Valitsemisen solmukohdassa 5 Kannanotto Tulevaisuus positiivisesti solmussa 6 Kun tekniikka kiinnostaa 8 Tutkinto yliopistosta vai ammattikorkeasta? 9 Tulevaisuuden osaaja 10 TTK pähkinänkuoressa Oulussa syytä opiskella tekniikkaa Oulun yliopistossa 14 Opiskelijat yhteisvalinnassa 16 Opintojen ABC Perusasiat opiskelusta tulevalle teekkarille 18 Teekkarin opiskelumenetelmät 19 Kaksi porrasta tutkinnossa 20 Väärä valinta? 21 Kansainvälistä väriä Oulussa 22 Pajakerhopäälliköt Teekkariveljesten haastattelu 24 Yhdessä opinnoissa eteenpäin 26 Teekkari töissä 29 Näin teekkari työllistyy 29 Robottimies Haastattelussa tiedekunnasta valmistunut Matti Tikanmäki 30 Tervetuloa Ouluun Julkaisu Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan opintojen avaamiseksi Julkaisija Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta PL Oulun yliopisto Puh Ilmestyminen Marraskuussa 2012 Painosmäärä kpl Jakelu Abit, opot ja muut opiskeluista kiinnostuneet kautta maan. Päätoimittaja Sirpa Nelo, koulutuspäällikkö Toimitus ja ulkoasu Siberia Paino Erweko Oy Tiedustelut Teknillisen tiedekunnan kanslia Puh

3 Avaa 3

4 Aino-Kaisa Manninen, tuotantotalouden opiskelija, on aina ollut kiinnostunut monista asioista. Monitieteinen Oulun yliopisto tarjosi hänelle hyvän vaihtoehdon: Voin lukea myös esimerkiksi kauppatieteitä, yhteiskuntatieteitä ja kieliä. Lisää Aino-Kaisan valinnoista: Kuva: Kati Leinonen 4

5 Pääkirjoitus Solmukohta Kannanotto Solmukohta Tulevaisuus positiivisesti solmussa Valitsemisen solmukohdassa Koulutusmahdollisuuksien ja -väylien kirjo on viime vuosina kasvanut. Positiivista muutoksessa on se, että opiskelijan mahdollisuudet liikkua eri koulutusasteiden välillä ovat nykyisin periaatteessa rajoittamattomat. Toisaalta pitkän tien kulkeminen on käytännössä haastavaa. Jo yläkoululaiset ja heidän vanhempansa tarvitsevat valintojen tekemiseksi aiempaa enemmän tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia eri koulutusmuodot tarjoavat ja mitä ne sulkevat pois. Tiedon tarve jatko-opintomahdollisuuksista vain kasvaa toisen asteen opintojen edetessä. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan Solmukohta-lehti on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa opiskelu tekniikan parissa. Yhtä hyvin Solmukohta antaa tietoja opiskeluita suunnitteleville, opinto-ohjaajille, aineenopettajille kuin koteihin huoltajille. Lisäksi suosittelemme teknillisen tiedekunnan abiopasta, joka on jokaisen ulottuvilla Internetissä. Esimerkiksi juuri kaikkein tarkimmat koulutusohjelmakuvaukset löytyvät abioppaasta, samoin käytännön elämään liittyvät asiat Oulussa yliopiston opiskelijana. Abioppaan osoite on Antoisia lukuhetkiä! Teekkarilakki on ylioppilaslakkia muistuttava päähine, jota teekkarit käyttävät ensimmäisen opiskeluvuotensa vapusta lähtien. Oululaiset teekkarit solmivat lakkinsa tupsunaruun solmun merkiksi jokaisesta selvitystä TeekkariWapusta. Solmut avataan teekkarin valmistuessa diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi. Oululainen Teekkarilakki on pyöreä, ja sen tupsu on kiinnitetty oikealla reunalla olevaan ulkonemaan. Lakin vuori on sinivalkoinen ja lakki on materiaaliltaan puuvillasamettia. Lakki on saanut vaikutteita ruotsalaisesta teekkarilakista sekä pohjoisesta neljäntuulenlakista. Solmut avataan teekkarin valmistuessa diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi. Oulussa lakki otettiin käyttöön vappuna 1960 Oulun yliopiston rehtorin ja hallintokollegion vastustuksesta huolimatta. Teekkarilakin käyttämisestä on määritelty yksityiskohtaisella ohjesäännöllä, jota Suomessa ylläpitää kunkin teknillisen yliopiston ylioppilaskunta tai monialaisen yliopiston tapauksessa teekkariyhdistys. Oulussa lakin jakamisesta vastaa nykyisin Oulun Teekkariyhdistys ry (OTY). 5

6 Miksi Aino-Kaisa Manninen (vas.), Topi Pohjosaho ja Annukka Kokkonen valitsivat Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan ja kuinka oma koulutusohjelma löytyi? Lue Kuva: Kati Leinonen 6

7 Kun tekniikka kiinnostaa Kun tekniikka kiinnostaa, kannattaa tehdä valintoja, jotka auttavat tekniikan alan opiskeluja. Lukio on hyvä väylä useiden alojen yliopisto-opintoihin myös tekniikan. Kun tekniikan alan opinnot kiinnostavat, lukiossa on hyvä suorittaa laajoina oppimäärinä matematiikka, fysiikka ja kiinnostuksen mukaan kemia niin kursseina kuin ylioppilaskirjoituksissa. Kemiaa tarvitaan erityisesti prosessitekniikan ja ympäristötekniikan koulutusohjelmissa. Laajan matematiikan oppimäärä takaa, ettei tule suljettua itseltään valinnanmahdollisuuksia pois liian aikaisin. Laajan matematiikan hyvä ylioppilastutkintoarvosana avaa nimittäin ovia jatko-opintoihin erittäin monilla aloilla, ei ainoastaan tekniikassa. Ammattilukiosta yliopistoon? Perinteisten lukio-opintojen lisäksi myös ammattilukion suorittaminen takaa hyvän pohjan tekniikan alan yliopisto-opintoihin. Käytännön osaamisesta on hyötyä diplomiinsinöörin työtehtävissä. Käytännön taidot eivät kuitenkaan riitä yliopisto-opinnoissa, vaan tärkeään rooliin nousee vahva teoriaosaaminen. Ammattilukiolaisenkaan ei siis kannata unohtaa luonnontieteiden laajojen oppimäärien suorittamista, sillä ne avaavat monien jatkokoulutuspaikkojen ovia. Laajan matematiikan ylioppilastutkintoarvosana avaa ovia jatko-opintoihin erittäin monilla aloilla. Ammattikoulusta yliopistoon? Ammattikoulupohjalta on periaatteessa mahdollista edetä yliopisto-opintoihin saakka. Käytännössä se on kuitenkin haastavaa ja vaatii erittäin paljon työtä. Tekniikan alan valintakokeissa ei vaadita luonnontieteiden laajojen oppimäärien kurssien suorittamista lukiossa, mutta kokeissa on hallittava kyseiset tiedot. Itsenäinen tietojen omaksuminen voi osoittautua yllättävän haastavaksi, vaikka mahdotonta se ei toki ole. Arvosanat alle keskitason? Lahjakkaat laajan matematiikan ja fysiikan lukijat ovat luonnollisesti soveltuvia teknillisen tiedekunnan diplomi-insinööri- tai arkkitehtikoulutukseen. Toivosta ei kannata luopua, jos matemaattisten aineiden arvosanat ovat keskitasoa tai sen alle. On hyvä muistaa, että matemaattisten aineiden oppiminen on enemmän kiinni harjoittelusta kuin lahjakkuudesta. Teknillisen tiedekunnan selvitysten mukaan opintomenestystä diplomi-insinöörin tutkinnossa selittää parhaiten aktiivisuus ensimmäisen vuoden opinnoissa, eivät ylioppilaskirjoitusten arvosanat. Motivoituneelle opiskelijalle kaikki mahdollisuudet ovat avoinna! Menestys ei välttämättä riipu aiemmasta koulumenestyksestä. Naiset menestyvät tekniikassa Tekniikan alan valinneet naiset menestyvät opinnoissaan ja työelämässä hyvin. Naiset tekniikan alalla 7

8 Tutkinto yliopistosta vai ammattikorkeasta? Mikä on ero tekniikan alan yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnoissa eli tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin ja insinöörin (AMK) tutkinnoissa? Oulun yliopistossa... Vuonna 2005 suomalaisissa yliopistoissa toteutettiin tutkintorakenneuudistus, jossa ylemmät korkeakoulututkinnot jaettiin kahteen osaan. Uudistui johtui siitä, että korkeakoulututkintojen kirjoa on haluttu yhdenmukaistaa EU:n alueella. Nykyisin tekniikan alan yliopistotutkintoina voi suorittaa kolmivuotisen tekniikan kandidaatin ja sen jälkeen kaksivuotisen diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon. Kaikki Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan hyväksyttävät opiskelijat saavat opinto-oikeuden tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoon. Yliopistossa hankittu teoreettinen osaaminen ei vanhene. Ammattikorkeassa... Ammattikorkeakoulussa voi tekniikan alalla suorittaa nelivuotisen insinöörin (AMK) tutkinnon. Mikä erona? Vaikka tutkinnoista käytetään samaa englanninkielistä nimitystä bachelor, tekniikan kandidaatin ja insinöörin tutkinnot eivät ole suoraan rinnastettavissa. Merkittävin ero on se, että insinöörin tutkinto on käytännönläheinen ja tekniikan kandidaatin tutkinto teoriapainotteinen. AMK-tutkinnossa painottuvat ammattiaineet ja käytännön osaaminen, kun taas kandidaatintutkinnon tarkoituksena on pääasiassa antaa opiskelijoille teoreettisia valmiuksia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnossa opiskelija puolestaan syventää teoreettista ja käytännön osaamistaan valitsemalleen erikoisalalle. Miksi yliopistoon? > Yliopistossa suoritettu tutkinto kestää aikaa Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon tärkeimpiä eroja tekniikan alalla on se, että yliopistossa suoritettu tutkinto kestää aikaa: yliopistossa hankittu teoreettinen osaaminen ei vanhene samalla tavalla kuin käytännön teknologiat, jotka vaihtuvat kolmesta viiteen vuoden välein. Oulun yliopiston tekniikan alan koulutusohjelmissa on varmistettu, että valmistuneiden tulevan 40-vuotisen työuran aikana heillä on työkaluja omaksua uusia teknologioita. 8

9 Tulevaisuuden osaaja Lukiosta lähdettyäni päädyin lukemaan prosessitekniikkaa Oulun yliopistoon. Päätin ensin tarkkailla vuoden ja katsoa sitten, osuiko uravalinta oikeaan. Tähän mennessä en ole katunut päätöstäni: voin soveltaa luonnontieteitä käytäntöön ja oppia koko ajan jotain uutta. Sain positiivisesti yllättyä, kun huomasin, että ensimmäisestä vuodesta asti opiskellaan oman alan asioita. Toki lukiossa käydyt matematiikat, fysiikat ja kemiat piti kerrata peruskursseina, mutta samalla sain tuntuman siitä, mitä oikeasti olin tullut opiskelemaan. Tavanomaiseen päivääni kuuluu kuusi tuntia luentoja. Luentojen välissä ja jälkeen teemme porukalla annettuja osatehtäviä ja kotilaskuja. Kurssit on usein rakennettu niin, että koko kurssin ajan palautetaan kotitehtäviä, portfolioita sekä luentopäiväkirjoja ja lopuksi on kevennetty loppukoe. Kurssien suorittaminen on siis tehty helpoksi. Samalla oppii pikku hiljaa eikä vain viimeisellä viikolla ennen tenttiä. Ensimmäiset kolme vuotta opinnoista kuluvat perus- ja aineopintojen kanssa. Kolmannen vuoden keväällä valitaan opintosuunta. Sitä ennen on varmasti aineopintojen ja kesätöiden pohjalta muodostunut mielikuva, mihin erikoistua ja mitä tulee valmistumisen jälkeen tekemään. Valinnanvaraa on, ja työkokemus varmasti ohjaa vielä valmistumisen jälkeen uraa eteenpäin. Teekkarinaisilla on laajat verkostot ja erilaisia illanistujaisia on tarjolla. Opiskeluiden alku alkoi lupaavasti, kun uudet opiskelijat jaettiin pienryhmiin. Ei tarvinnut kauan olla ilman kavereita, sillä kuljimme pienryhmänä luennoille ja saunailtoihin. Lähes kaikki uudet opiskelijat ovat samassa tilanteessa, uudessa kaupungissa ilman kavereita. Kaikilla on siis tarve löytää uusia tuttavia. Opiskelupaikan vastaanottaessani ajattelin olevani niitä harvoja naisia, jotka eksyvät tekniikan pariin. Teekkarinaisilla on kuitenkin laajat verkostot ja erilaisia illanistujaisia on tarjolla. Oulussa on hyvin toimiva ja edullinen korkeakoululiikunnan Sporttipassi, jolla pääsee helposti liikkumaan ja kokeilemaan uusia lajeja. Olen jo käynyt kokeilemassa oikeaoppista keilausta, laskuvarjohyppyä ja ryhmäliikuntatunteja. Vastaavanlaista järjestelmää ei muualla ole. Olen ylpeä siitä, että opiskelijoita kannustetaan täällä Oulussa liikkumaan. Opiskeluiden alettua olen ollut joka kesä oman alan kesätöissä. Vaikkakin olen ollut haalarihommissa, kesät ovat opettaneet paljon. Luennoilla ei aina konkreettisesti opi, miltä suodattimet tai valukoneet tehtaissa näyttävät, saatikka, miten ne käytännössä toimivat. Kesätyöt ovat lisäksi valaneet uskoa siihen, että ala on juuri se, minkä parissa ha- luan tehdä töitä myös jatkossa. Valmistumisen jälkeen työllistyminen on lähes varmaa. Lisäksi osastot kehittävät kursseja ja uusia opintosuuntia työelämän tarpeita huomioiden. Opiskelu ei ole pelkkää luennoilla istumista ja asioiden pänttäämistä. Killat ja muut opiskelijajärjestöt tarjoavat paljon aktiviteetteja opiskeluiden ulkopuolelle. Excursioilla olen päässyt katsomaan, miten vessapaperia tehdään ja mitä tapahtuu ennen kuin Koskenkorva on pullossa. Talvella olen käynyt Ruotsissa laskettelemassa ja loppukesästä rapujuhlilla. Kaikkein parasta on, että tapahtumia saa järjestää itse. Olenkin ollut monissa eri luottamustehtävissä ja saanut mm. itse suunnitella ja organisoida tapahtumia. Tiedän, ettei kaikkia työelämässä tarvittavia taitoja opi luennoilla. Luottamustehtävissä tulee samalla opittua hallinnon koukeroita ja vastuullista taloudenhoitoa. Positiivisena lisänä olen saanut kasapäin uusia ystäviä ympäri Suomen ja Euroopan. Uskon, että heistä on tulevaisuudessa vielä hyötyä, kun haen töitä. Opiskelu Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa ei ole hukkaan heitettyä aikaa vaan satsaus tulevaisuuteen. Elina Honkala prosessiteekkari, järjestöaktiivi 9

10 TTK pähkinänkuoressa Oulussa Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta (TTK) on Suomen suurimpia yksiköitä, joissa tarjotaan yliopisto-opetusta tekniikan alalla. Perustutkintoa suorittaa kerrallaan n opiskelijaa. Koulutusohjelmia on seitsemän, jokaisessa vielä useita eri opintosuuntia. Valinnanvaraa riittää niin opintojen kuin myös uravaihtoehtojen suhteen. Lukuun ottamatta arkkitehtiopiskelijoita, opintojen pari ensimmäistä vuotta ovat eri koulutusohjelman opiskelijoille pääpiirteissään samansisältöiset. Kolmantena vuonna valitaan oma opintosuunta. Lisäksi opiskelijan on mahdollista suorittaa täydentäviä opintoja ja hyödyntää muulla tavoin monitieteisen yliopiston kurssivalikoimaa. Arkkitehtuuri, 40 aloituspaikkaa - Architectural Design - Rakennussuunnittelu - Yhdyskuntasuunnittelu Konetekniikka, 105 aloituspaikkaa - Auto- ja työkonetekniikka - Koneensuunnittelu - Materiaalitekniikka - Mekatroniikka ja konediagnostiikka - Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia - Teknillinen mekaniikka - Tuotantotalous - Tuotantotekniikka Prosessitekniikka, 75 aloituspaikkaa - Automaatiotekniikka - Biotuotteet ja bioprosessitekniikka - Kemian prosessitekniikka - Prosessimetallurgia - Rikastustekniikka - Teollisuuden energia- ja ympäristötekniikka - Tuotantotalous - Vesi- ja yhdyskuntatekniikka 10

11 Ympäristötekniikka, 45 aloituspaikkaa Sähkötekniikka, 50 aloituspaikkaa Tietotekniikka, 50 aloituspaikkaa Tuotantotalous, 35 aloituspaikkaa - Automaatiotekniikka - Biotuotteet ja bioprosessitekniikkaa - Kemian prosessitekniikka - Prosessimetallurgia - Teollisuuden energia- ja ympäristötekniikka - Tuotantotalous - Elektroniikan materiaalit ja komponentit - Elektroniikan suunnittelu - Fotoniikka ja mittaustekniikka - Fysiikan/matematiikan aineenopettaja - Tietoliikennetekniikka - Informaatiotekniikka - Soveltava tietotekniikka - Sulautetut järjestelmät - Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinta ja johtaminen - Laatu- ja projektijohtaminen - Tuotannollisen toiminnan johtaminen - Tuotekehityksen johtaminen Koulutusohjelmien ja opintosuuntien tarkemmat sisällöt

12 01 Suomen parhaita Oulun yliopisto on toistuvasti sijoitettu yliopistojen keskinäistä paremmuutta vertailevassa vuotuisessa ARWU-rankingissa (nk. Shanghain listassa) Suomen yliopistojen kärkikaksikkoon. Vuoden 2012 arvioinnissa Oulu oli jälleen toisella sijalla. 02 Valittavaa riittää Mahdollisuuksia piisaa! Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa on kaikkiaan seitsemän koulutusohjelmaa, joissa jokaisessa on tarjolla useita opintosuuntia. 03 Töitä löytyy Oulun yliopistosta valmistuneet diplomiinsinöörit ja arkkitehdit työllistyvät erittäin hyvin. Jo kesätyöaikana. Valmistuneiden työttömyysprosentti on vain noin kolmen luokkaa. 04 Ei vanhene Oulun yliopiston tekniikan alan koulutusohjelmissa on varmistettu, että valmistuneiden tulevan 40-vuotisen työuran aikana heillä on työkaluja omaksua uusia teknologioita. Ylipäänsä yliopistossa suoritettu tutkinto kestää aikaa, sillä teoreettinen osaaminen ei vanhene. 05 Ainoa monitieteinen Ainoana Suomen suurista tekniikan korkeakouluyksiköistä Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta on osa monitieteistä yliopistoa. Koko yliopistossa opiskelijoita on Kansainvälisessä seurassa Opiskelu Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa on oikeasti kansainvälistä. Opiskelijoita ja opettajia tulee maailmalta. Myös oma tie johtaa helposti Suomen rajojen ulkopuolelle. 07 Tunnustusta opetuksen kehittämisestä Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan osastot ovat kehittäneet opetustaan monin tavoin. Moinen teko on huomioitu myös muulla. Opetusministeriö on nimennyt prosessi- ja ympäristötekniikan osaston jo peräti kolme kertaa peräkkäin yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi. Saavutus on Suomessa ainutlaatuinen. Arkkitehtuurin osasto on valittu valtakunnalliseksi taiteellisen toiminnan huippuyksiköksi vuosina Sähkö- ja tietotekniikan osasto* on valittu Oulun yliopiston opetuksen sisäiseksi laatuyksiköksi. 12

13 08 Kehitytään! Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa opiskelija ei jää yksin: opintojen edistymistä seurataan todennäköisesti tarkemmin kuin missään muussa suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa. Hyvä! Tukena ovat myös omaope ja pienryhmä. 09 Osatentitään! Perusopintoihin kuuluvissa matematiikan ja fysiikan kursseissa opiskelijoiden osaamista testataan pienemmissä osissa laajojen lopputenttien sijaan. Se helpottaa ja on järkevää! * Elokuusta 2011 lähtien osastoja on ollut kolme: sähkötekniikan osasto, tietoliikennetekniikan osasto ja tietotekniikan osasto. 10 Vastuuta vapaudesta Oulun yliopistossa teknillisen tiedekunnan akateemista vapautta osataan hallita ja tulosta syntyy: opiskelijat suoriutuivat opinnoistaan 30 % muita nopeammin ja opintojen keskeytykset ovat vähentyneet, kiitos ajankäytön seurannan. Oulun yliopistosta valmistuneet saavat vankan matemaattis-luonnontieteellisen perusosaamisen, jonka päälle omaa ammattitaitoa on helppo rakentaa koko työuran ajan. EksTRAA! Oulu on todellinen opiskelijakaupunki. Asuntotilanne on parempi kuin monessa muussa kaupungissa, harrastuksia riittää ja killat pitävät huolen myös teekkarin muusta vapaa-ajan hyvinvoinnista. Lue lisää s. 30! Tiesitkö tämän? Huippuopetuksen lisäksi huippututkimusta Viereisellä sivulla, kohdassa 07 on nostettu esille tunnustukset, joita Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan osastot ovat saaneet opetuksensa tasosta. Huipputuloksia on tullut myös teknillisen tiedekunnan tutkimuksen puolella. Suomen Akatemian ja Tekesin Oulun yliopistolle myöntämästä yhdestätoista FiDIPro-tutkijasta yhdeksän työskentelee teknillisessä tiedekunnassa. Ks. Lisäksi Oulun yliopistossa suoritettiin vuoden 2007 lopussa tutkimuksen kokonaisarviointi. Kansainväliset arviointiryhmät arvioivat yliopiston yksiköiden ja laitosten tutkimuksen laadun suhteessa kansainväliseen tasoon. Huippuarvosanoja tuli koko yliopistolle seitsemän kappaletta, niistä peräti kolme sähkö- ja tietotekniikan osastolle*. Lisäksi osaston konenäön tutkimusryhmä sai erityismaininnan. Lisätietoja rae2007/s/reports.html 13

14 14

15 Opiskelijat yhteisvalinnassa Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan haetaan diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa (DIA) yliopistojen sähköisessä hakujärjestelmässä (YSHJ). Yhteisvalinta koskee ylioppilastutkinnon sekä Reifeprüfung-, EB- tai IBtutkinnon suorittaneita. Yhteisvalinta tarkoittaa nimensä mukaan yhteistä valintaa: opiskelijaksi pyrkivä hakee samalla sähköisellä hakulomakkeella ja yksillä pääsykokeilla kaikkiin Suomen diplomiinsinööri- ja arkkitehtikoulutusta tarjoaviin yksiköihin. Opiskelija huomioidaan opiskelijavalinnassa niihin koulutusohjelmiin, jotka hän on hakulomakkeessa ilmoittanut. Vastaavasti hänet valitaan opiskelemaan siihen koulutusohjelmaan, jonka hän on merkinnyt ensisijaiseksi ja johon hänen pistemääränsä riittävät. Muut kuin ylioppilaat Myös ne hakijat, jotka eivät ole ylioppilaita mutta ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon tai kaksoistutkinnon (ammattikoulututkinto ja ylioppilastutkinto) hakevat tiedekunnan koulutusohjelmiin osana diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen valtakunnallista yhteisvalintaa. Hyvin arvosanoin AMK-insinöörin tutkinnon suorittaneisiin sovelletaan omia valintakäytäntöjä DI-koulutusohjelmissa. Kaikkiin Suomen diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutusta tarjoaviin yksiköihin haetaan samalla lomakkeella. Opiskelijavalinnan pisterajoista Lukioissa seurataan usein tiiviisti opiskelijavalintojen sisäänpääsypisterajojen kehitystä. Opintojen arkeen, opetuksen laatuun tai esimerkiksi valmistuneen diplomi-insinöörin tai arkkitehdin työllistymiseen edellisvuosien sisäänpääsypisterajoilla ei ole vaikutusta. Yliopistossa menestymiseen vaikuttavat ennen kaikkea oma motivaatio ja valmius tehdä töitä opintojen edistymisen eteen. Hyvät pohjatiedot auttavat etenkin alkuvaiheen opinnoissa. Jokainen joutuu kuitenkin yliopisto-opintojensa edetessä etsimään ja löytämään itsestään kyvyn omaksua nopeasti suuria kokonaisuuksia, kyvyn ottaa itsestään ja opinnoistaan vastuun sekä kyvyn viedä aloittamansa projektit päätökseen. Apua pääsykokeisiin Pääsykokeisiin lukiessa kannattaa hyödyntää vanhoja pääsykoetehtäviä ratkaisuineen. Vaikka pääsykoevaatimukset ovat haastavia, niiden eteen tehty työ ei mene hukkaan: tietoja voi hyödyntää suoraan ensimmäisen vuoden opinnoissa. Yksityiskohtaiset valintatiedot Edellisvuosien pääsykoetehtävät ja osa ratkaisuista sekä vanhoja arkkitehtuurin ennakkotehtäviä Vanhoja pääsykoetehtäviä ratkaisuineen valmis/index.html 15

16 Sähköteekkari Verneri Kohonen esittelee Säätämön, opiskelijoiden oman tutkimustilan, jota saa (ja tämä on totta) käyttää vapaasti. Elektroniikkakerho kokoontuu maanantaisin. Verneri kertoo lisää osoitteessa Kuva: Kati Leinonen 16

17 Opintojen ABC Perusasiat opiskelusta tulevalle teekkarille Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa opintojen rakenne on suunniteltu etukäteen tarkkaan. Perusopinnot ovat lähes samansisältöiset kaikille tiedekunnan DIopiskelijoille, aineopinnot puolestaan saman koulutusohjelman opiskelijoille. Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa opinnot koostuvat kunkin koulutusohjelman perus- ja aineopinnoista, koulutusohjelmiin kuuluvista opintosuuntien moduuleista sekä syventävistä tai täydentävistä moduuleista. Opintojen rakenne on siis etukäteen varsin tarkkaan suunniteltu kunkin koulutusohjelman sisällä. Teknillisessä tiedekunnassa opiskelijalla on opinnoissaan myös valinnanvapautta. Perusopinnot ovat lähes samansisältöisiä kaikille DI-koulutusohjelmien opiskelijoille, aineopinnot puolestaan saman koulutusohjelman opiskelijoille. Myös arkkitehtuurin koulutusohjelman kandidaattivaihe on yhtenäinen. Opintosuunnan valinta Oman opintosuuntansa opiskelija valitsee keskimäärin kandidaattivaiheen lopussa eli noin kolmantena opiskeluvuonna. Näin opiskelija ehtii perehtyä omaan alaansa ennen kuin syventymiskohde valitaan. Päätöstä ei siis tarvitse tehdä sattumanvaraisesti. Omat valinnat painottuvat pääasiassa diplomi-insinööri- tai arkkitehtivaiheeseen eli neljänteen ja viidenteen opiskeluvuoteen. Tällöin opiskelija valitsee opintosuuntaansa liittyvän moduulin sekä tätä syventäviä tai täydentäviä moduuleja. Korkean tason perusta Teknillisen tiedekunnan eri koulutusohjelmien rakenne varmistaa, että Oulun yliopistosta valmistuneiden diplomi-insinöörien ja arkkitehtien osaamisen taso on korkea ja että he ovat heti valmistumisen jälkeen kykeneviä toimimaan alansa vaativissa asiantuntijatehtävissä. Opiskelijat voivat jatkaa opintojaan Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoihin saakka. Hyöty irti monitieteisyydestä Oulun etu on se, että ainoana Suomen suurista tekniikan korkeakouluyksiköistä teknillinen tiedekunta on osa monitieteistä yliopistoa. Muiden tieteenalojen opintojen sisällyttäminen diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoon riippuu koulutusohjelmasta. Maksimissaan muiden alojen opintoja voi sisällyttää tutkintoon noin opintopistettä. Nämä on kuitenkin sovittava tapauskohtaisesti oman koulutusohjelman käytäntöjen mukaan. Lue lisää opintojen rakenteesta 17

18 Arkkitehdiksi opiskeleva Jenni Pitko vierailee tiedekirjasto Telluksessa Linnanmaan kampuksella. Pääasiassa hän opiskelee arkkitehtien omalla minikampuksella Oulun keskustassa. Lue lisää Jennin opinnoista: 18

19 Teekkarin opiskelumenetelmät Kuva: Kati Leinonen Luennot Luennointi on perinteisimpiä opetusmenetelmiä yliopistomaailmassa. Perinteisen luennoinnin rinnalle on tullut myös muita opetusmenetelmiä. Luentojen aikana voidaan esimerkiksi harjoitella aihepiiriin liittyviä tehtäviä, pitää esitelmiä tai osatenttejä. Ensimmäisen syksyn aikana suurin osa opinnoista koostuu DI-koulutusohjelmien opiskelijoille yhteisistä kursseista, joita luennoidaan suurelle joukolle isoissa luentosaleissa. Näitä oppitunteja kutsutaan massaluennoiksi. Laskuharjoituksia pidetään pienemmille ryhmille. Opintojen edetessä opetusryhmät pienenevät ja opetus muuttuu henkilökohtaisemmaksi, keskustelevammaksi ja vuorovaikutteisemmaksi. Harjoitustyöt ja työselostukset Tekniikan alan yrityksissä töitä tehdään projekteissa. Siksi ryhmätyöskentelyn oppiminen on tärkeää jo opintojen aikana. Harjoitustyöt, usein ryhmässä toteutettavat, kuuluvat olennaisena osana tekniikan opintoihin. Niiden avulla oppii soveltamaan teoriaa käytäntöön. Työselostusten teko tukee teknisen raportoinnin oppimista sekä viime kädessä kandidaatintyön ja diplomityön kirjoittamista. Uudet oppimismallit Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa seurataan opintojen kehittymistä todennäköisesti tarkemmin kuin missään muussa suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa. Seurantaa varten on kehitetty myös tilastollinen Etana-työkalu. Esimerkiksi, jos suurella joukolla opiskelijoita on saman kurssin kanssa ongelmia, kurssin suoritustapoja voidaan muuttaa oppimista tukevammiksi tai ääritapauksessa korvata kurssi uudella. Työharjoittelu ja kesätyöt Teknillisen tiedekunnan opintoihin kuuluu myös pakollista työharjoittelua alan yrityksissä. Kandidaattivaiheen harjoittelun tavoitteena on yleisesti tutustuttaa opiskelija tekniikan alan työelämään. Diplomi-insinööri- tai arkkitehtivaiheen harjoittelu on syventävää ammatillista harjoittelua. Useimmiten työharjoittelujaksoja suoritetaan kesätöinä. Harjoittelupaikkojen lisäksi teekkareille on hyvin tarjolla myös muita oman alan kesätöitä. Pakollisen työharjoittelun suorittaminen oman alan yrityksessä edistää opiskelijoiden työllistymistä. Työharjoittelu voi johtaa osa-aikatöihin opintojen ohella. Usein tekniikan alan opiskelijat työllistyvätkin vakituisesti jo ennen valmistumistaan, esimerkiksi diplomityötä tehdessään. Lisäksi tekniikan alan töistä saa parempaa palkkaa kuin tyypillisistä opiskeluaikojen hanttihommista esimerkiksi kaupan kassalla. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeisissä kesätöissä tekniikan ylioppilaat ansaitsivat keskimäärin kuussa, opintojen loppumetreillä jo Kaksi porrasta tutkinnossa Kaikki teknillisen tiedekunnan uudet opiskelijat suorittavat tutkintonsa Bolognan prosessin määrittämän kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti. Kaikki teknillisen tiedekunnan opiskelijat saavat opinto-oikeuden kolmivuotiseen tekniikan kandidaatin ja kaksivuotiseen diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoon. 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto (kolmivuotinen) 2. Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinto (kaksivuotinen) 19

20 Väärä valinta? Joskus voi olla vaikeaa tietää, miksi haluaa isona. Mitä tehdä, jos itselle sopivin ala selkeytyy vasta, kun opiskelee jo toista? Koulutusohjelman vaihtaminen Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan sisällä Eräissä koulutusohjelmissa on laadittu niin sanotut joustavat opintopolut, jotka mahdollistavat koulutusohjelman vaihtamisen kandidaattivaiheen jälkeen. Vaihtotilanteessa pitää aina kääntyä tiedekunnan opintohallinnon tai oman osaston opintoneuvonnan puoleen. Koulutusohjelman vaihtotapauksissa ainakin jo suoritettuja perusopintoja voi yleensä hyödyntää uudessa koulutusohjelmassa. Kurssikorvaavuuksista sovitaan kuitenkin tapauskohtaisesti. Opinto-oikeuden vaihtaminen muualle kuin teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmiin Asiassa noudatetaan normaalia opiskelijavalintakäytäntöä kunkin yksikön ohjeistuksien mukaan. Jo suoritettujen kurssien korvaaminen uudessa opinahjossa riippuu hyvin paljon uudesta koulutusalasta. Yleissääntönä voi kuitenkin sanoa, etteivät opinnot mene koskaan hukkaan. Opitut asiat kulkevat mukana tuleviin haasteisiin. Opinnot eivät mene koskaan hukkaan. Tiesitkö, että Oulun yliopisto on Suomen kansainvälisimpiä yliopistoja? Esimerkiksi yliopistolle ulkomailta saapuvien vaihto-opiskelijoiden määrä on Suomen suurimpia. Tutkimusyhteisön kansainvälisyys näkyy puolestaan siinä, että esimerkiksi tietoliikennetekniikan osaston henkilökunnasta neljännes on kotoisin muualta kuin Suomesta. Linnanmaan kampuksella liikkuessa on siis selkeästi aistittavissa kansainvälistä tunnelmaa. 20

21 Kansainvälistä väriä Oulussa Opiskelu Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa avaa ovia kansainvälisyyteen monella tasolla. 1. Vaihtoon Opiskelu Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa avaa ovia kansainvälisyyteen monella tasolla. Voit vaivattomasti suorittaa osan opintojasi ulkomaisessa yliopistossa. Vaihto-opintokohteita on miltei jokaisessa maailman maassa. 2. Verkostoitumaan Oulun yliopistossa on myös mahdollista ottaa osaa monenlaiseen kansainväliseen yhdistys- ja harrastustoimintaan. Esimerkiksi erilaisissa ainejärjestöjen organisoimissa tapahtumissa voi verkostoitua helposti eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. 3. Kansainväliseen ohjelmaan Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon voi suorittaa loppuun niissä englanninkielisessä maisteriohjelmissa, joita ylläpidetään teknillisessä tiedekunnassa. Ohjelmiin voivat hakea opiskelijat ympäri maailman. Suoritettuna pitää olla vähintään alempi korkeakoulututkinto tai vastaava. Ohjelmat tarjoavat monikulttuurisen toimintaympäristön sekä kansainvälisillä työmarkkinoilla tarvittavaa tietotaitoa ja kontaktiverkostoja. Ohjelmavaihtoehdot - Master s Programme Architectural Design - Master s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering - Master s Degree Programme in Wireless Communication Engineering (WCE) - Master s Degree Programme in Computer Vision and Signal Processing (CVSP) - Master s Degree Programme in Biomedical Engineering (BME) Lisätiedot: 4. Töihin maailmalle Toisaalta voit diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon suoritettuasi työskennellä missä päin maailmaa tahansa. Tälläkin hetkellä Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan alumneja työskentelee kaikissa maanosissa, hyvin erilaisissa työtehtävissä. 5. Töihin kansainvälisesti Suomalainen vientiteollisuus, jossa suurin osa valmistuneista diplomi-insinööreistä työskentelee, on lähtökohtaisesti kansainvälistä. Kansainväliset työyhteisöt ja työmatkustaminen ovat teollisuudessa arkipäivää. Myös kaikki Oulun yliopistolla tehtävä tieteellinen tutkimus ja sen yhteistyöverkostot ovat kansainvälisiä. 21

22 22

23 PAJAKERhOpäälliköt Jonain päivänä allasi voi olla ajoneuvo, jonka ovat suunnitelleet Keräsen kaksoset. Vaikkapa Kiinassa. Kuva: Kati Leinonen Jos kasvaa kodissa, jossa riittää kaivinkoneita, traktoreita, autoja ja mopoja koneita ja tekniikkaa joka puolella voi olla, että päätyy töihin aivan muulle alalle. Mutta Jukka ja Martti Keräselle kodin perintö on ollut rikkaus, ei rasite. Läksyni tein tunnollisesti. Mutta niiden jälkeen painuinkin sitten autotalliin, Jukka vahvistaa. Molemmille veljeksille autoharrastus ja kiinnostus tekniikkaan ja koneisiin veivät vuonna 2004 Kajaanista Ouluun ja yliopiston teknillisen tiedekunnan konetekniikan opintojen pariin. Mars maailmalle! Yhdessä veljekset ovat saaneet aikaiseksi paljon. He ovat olleet muun muassa opiskelijavaihdossa Kunglika Tekniska Högskolanissa Tukholmassa. Diplomityönsä he tekivät oululaiselle Oy AMC Motors Ltd. -yritykselle. Yritys tekee yhteistyötä kiinalaisen autotehtaan kanssa, mikä avasi veljeksille mahdollisuuden työskennellä puoli vuotta Changzhoussa Kiinassa. Visiitti opetti paljon paitsi autosuunnittelusta myös eri kulttuurissa toimimisesta. Martti muistuttaa, että kansainvälisyys on nykyään luonnollinen osa yliopisto-opiskelua: Teknillisen tiedekunnan vaihto-opiskelumahdollisuudet ovat loistavia. Vaihtoon kannattaa lähteä hyvissä ajoin ja olla koko vuosi. Ulkomailla asuminen ja opiskelu avartaa näkökulmia muihin kulttuureihin mutta myös opiskeluun täällä Suomessa. Hengenheimolaisia Keräsen veljekset ovat jo valmistuneet diplomi-insinööreiksi. Mutta alkumetreille on yhä kiva palata, sillä opiskelujen aloittaminen Oulussa tuntui mukavalta ja opiskelumotivaatio oli erittäin korkealla. Pakolliset tunnit, tentit ja ryhmätöiden palautukset on tehtävä ajallaan, mutta muuten opiskelijan on helppo järjestää aikaa vaikkapa matkusteluun, Martti tiivistä yliopistokäytäntöjä. Jännitystäkin oli alussa ilmassa, mutta ensimmäisen vuoden valmis lukujärjestys auttoi, samoin nopeasti kasvava kaveripiiri. Uusia kavereita löytyi vanhempien opiskelijoiden vetämissä pienryhmäohjauksissa ja perusopintojen laskuharjoituksissa sekä vapaa-ajan tapahtumista. Opiskelija-asuminen oli nastaa. Meillä oli ensin liettualainen ja sitten eteläkorealainen kaveri kämppäkaverina. Lisäksi meidän naapurustossa asuivat parhaat tytöt, Jukka nauraa. Veljekset osallistuivat myös Konetekniikan killan pajakerhoon pajakerhopäällikköinä. Keräset on nähty parina vappuna niin ikään legendaarisen Ykän ratissa. Ykä, vuonna 1928 Yhdysvalloissa kasattu paloauto, kuuluu oululaiseen vappukatukuvaan yhtä varmasti kuin ylioppilaslakit ja ilmapallot. KONEMIEHIÄ LOPPUUN ASTI Opintojen jälkeen Keräsen veljeksillä oli yksi tehtävä ylitse muiden: mielenkiintoisen työn löytäminen ajoneuvoteollisuuden parista. Asiansa hallitsevan ammattimiehen ei ole nykyäänkään vaikeaa löytää mieleistään työtä, joten loppujen lopuksi veljekset päätyivät unelmatyöpaikkoihinsa. Jukka työskentelee nykyään Valmet Automotive Inc:n Uudenkaupungin autotehtaalla tuotekehitysosastolla tuotesuunnittelijana. Martti on Rovaniemellä BRP Finland Oy:n moottorikelkka- ja mönkijätehtaan tuotekehitysosaston mekaniikkasuunnittelijana. 23

24 Yhdessä opinnoissa eteenpäin Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa seurataan opintojen edistymistä todennäköisesti tarkemmin kuin missään muussa suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa. Siitä taas on korvaamattomat etunsa opiskelijalle. Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa jokainen opiskelija on opiskelujen etenemisen kannalta erinomaisessa asemassa: opintojen edistymistä seurataan yhdessä. Opintojen seuraaminen tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi jonkin vuosikurssin opiskelijoilla on tietyn kurssin suorittamisessa ongelmia, asia tulee esille ja tilanne voidaan korjata nopeasti. Seurannasta saatujen tulosten perusteella huomiota on kiinnitetty erityisesti viiteen asiaan: opettajatutorointiin, vertaistutorointiin, osatentteihin, ajankäytön seurantaan ja ryhmäarvosanoihin. Kolmen viimeksi mainitun avulla opiskelijoiden suoriutuminen on parantunut prosentilla. Perehdyttävä omaopettajatoiminta Kaikissa Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan osastoissa järjestetään aloittaville opiskelijoille omaopettajatoimintaa. Uudet opiskelijat tapaavat opintojen alkuvaiheessa säännöllisesti omaopettajaansa, joka perehdyttää heitä oman alan opintoihin, ammatillisiin seikkoihin ja työelämän kysymyksiin. Asiat tutuiksi pienryhmissä Uudet opiskelijat jaetaan noin kymmenen hengen pienryhmiin. Kullakin ryhmällä on oma, ylemmällä vuosikurssilla opiskeleva pienryhmäohjaaja. Pienryhmän kautta tutustutaan paitsi toisiin opiskelijoiden myös yliopisto-opiskelun käytäntöihin, yliopistoon, Ouluun ja opiskelijaelämään. Pienryhmäohjaus kestää yleensä ensimmäisen lukukauden, eli kaikkein tiiviimmillään se on syyslukukauden alussa. Läheskään kaikissa Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa ei tarjota pienryhmäohjausta jokaiselle uudelle opiskelijalle. Helpottavat osatentit Muun muassa perusopintoihin kuuluvissa matematiikan ja fysiikan kursseissa on siirrytty testaamaan opiskelijoiden osaamista pienemmissä osissa aiempien varsin laajojen lopputenttien sijaan. VAPAUDEN RINNALLA VASTUU Vastuu yliopisto-opintojen etenemisestä on viime kädessä jokaisella opiskelijalla itsellään. Akateeminen vapaus antaa opiskelijalle mahdollisuuden opiskella omaan tahtiin ja omalla tyylillä, eikä esimerkiksi poissaoloja seurata tai kirjata. Vapauden kääntöpuolena opiskelijalle lankeaa suuri vastuu opinnoistaan ja niiden etenemisestä. Suurimmalla todennäköisyydellä diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi valmistuu, jos opiskelee opintosuunnitelman mukaisesti noin 40 tuntia viikossa. Suomalaiset yliopisto-opiskelijat käyttävät opintoihinsa keskimäärin kuitenkin vain 26 tuntia viikossa. Siksi teknillisessä opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta seurata ajankäyttöään. Ajankäytön seurannassa mukana olevat opiskelijat suoriutuivat opinnoistaan 30 % muita nopeammin. Myös opintojen keskeytykset ovat pudonneet lähelle nollaa. 24

25 Loistavia tuloksia 1990-luvun lopun IT-buumiin liittyneiden opetusministeriön linjausten seurauksena teknillisen tiedekunnan aloituspaikkamäärät nostettiin korkealle tasolle, mikä valitettavasti madalsi opiskelijavalinnan pisterajoja. Viime vuosina tiedekunnan uusien opiskelijoiden aloituspaikkamääriä on ryhdytty hallitusti vähentämään. Toisiaan tukevat ryhmäarvosanat Joillakin kursseilla on kokeiltu menetelmää, jossa noin neljän hengen opintoryhmän kaikki jäsenet saavat saman arvosanan esimerkiksi osatenteistä. Tällöin yksi ryhmän jäsenistä suorittaa osatentin ja hänen saamansa arvosana merkitään kaikille ryhmän jäsenille. Menetelmä velvoittaa paremmat opettamaan heikompiaan. Ryhmän paine lisää opiskelumotivaatiota. Omaopettaja perehdyttää alan opintoihin, ammatillisiin seikkoihin ja työelämän kysymyksiin. Tiedekunnan opiskelijoiden alkuvaiheen opintojen opintopistekertymät ovat nousseet kymmenillä opintopisteillä. Niin sanotun Etana-työkalun avulla on havaittu, että huolimatta reaalialoittajien vähentyneestä määrästä, tiedekunnan opiskelijoiden alkuvaiheen opintojen opintopistekertymät ovat nousseet kymmenillä opintopisteillä. Opiskelukulttuuri on siis muuttunut. Teknillisen tiedekunnan selvityksissä on havaittu myös, että suurin todennäköisyys valmistua on opiskelijoilla, joiden opinnot etenevät rivakasti. Suurin todennäköisyys keskeyttää on opiskelijoilla, joiden opinnot etenevät hitaasti. Kasvaneet opintopistekertymät opintojen alussa ovat siis hyvin positiivinen indikaattori. 25

26 Matti Tikanmäelle idea omasta yrityksestä syntyi tutkimustyön myötä. Maailmanvalloitus ensimmäisellä omalla tuotteella olisi tarkoitus saada käyntiin vuoden 2013 aikana. 26

27 Teekkari töissä Lukiolaiset ilmoittavat yhdeksi tärkeäksi uravalinnan kriteeriksi työllistymismahdollisuudet. Valitettavasti lukiolaisten tiedot eri alojen määrällisestä ja laadullisesta työllistymisestä ovat kuitenkin melkoisen huteralla pohjalla. Selvitetään siis, miten tekniikan ala työllistää. Kuva: Kati Leinonen 27

28 Teekkari töissä Tutkimustehtävissä etsitään parannuksia käytössä olevaan teknologiaan, prosesseihin tai ratkaisuihin. Diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja valmistuu eri opintosuuunnista. He myös päätyvät työskentelemään hyvinkin erilaisissa tehtävissä pääasiassa yksityisellä sektorilla. Silti heidän työnkuvissaan on yhteneviä piirteitä. Suunnittelu- tai kehitystehtävät Erilaiset suunnittelu- ja kehitystehtävät ovat diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työtä tyypillisimmillään. Yleensä ne liittyvät jonkin kokonaisuuden tai sen osan suunnitteluun. Työtehtävät ovat vaativia, ja niihin kuuluu tilanteen analysointi, ratkaisun etsiminen sekä kokonaisuuden tai sen osan kehittäminen yleensä markkinoille myytäväksi tuotteeksi. Työtehtävissä vaaditaan syvällistä oman alan tuntemusta. Suunniteltavia kokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi fyysiset tuotteet, koneet, laitteet tehtaat, rakennukset, järjestelmät, ohjelmistot, tuotantomenetelmät tai muut tekniset ratkaisut tai osat näistä kokonaisuuksista. Tehtäväkokonaisuus on aina suuri ja kompleksinen. Suunnittelu- ja kehitystehtävissä työ tehdään ryhmässä, yhteistyössä muiden saman kokonaisuuden eteen työskentelevien henkilöiden kanssa. Ryhmään voi kuulua jäseniä omasta yrityksestä samasta tiimistä tai eri osastoilta sekä kumppaniyrityksistä, asiakasyrityksistä tai alihankkijoilta. Ryhmän jäsenet voivat olla mistä päin maailmaa tahansa. Tutkimustehtävät Tutkimustehtävissä ollaan joko teollisuuden, tutkimuslaitosten tai yliopistojen palveluksessa. Tutkimustehtävät eroavat suunnittelu- ja kehitystehtävistä siinä, että tutkimustehtävissä ei tähdätä suoraan markkinoilla myytävän tuotteen valmistukseen tai muutoin välittömästi käyttöön otettavaan ratkaisuun. Sen sijaan tutkimustehtävissä etsitään parannuksia käytössä olevaan teknologiaan, prosesseihin tai ratkaisuihin. Työn alla voi olla myös täysin uusi teknologia. Työn tulokset pohjustavat tulevaisuudessa käyttöön otettavaa teknologiaa. Siksi tehtävissä vaaditaan syvällistä oman alan hallintaa sekä kykyä soveltaa olemassa olevaa tietoa uusien ratkaisujen löytämiseksi. Suunnittelu- ja kehitystehtävissä vaaditaan syvällistä oman alan tuntemusta. Asiantuntijat ja spesialistit Toimittuaan suunnittelu-, kehitys- tai tutkimustehtävissä tekniikan alan ammattilaisella on mahdollisuus kehittyä osaamiseltaan oman alansa huippuosaajaksi, spesialistiksi. Oman osaamisen kehittäminen spesialistitasolle vaatii paljon paneutumista ja työtä sekä intohimoa alaa kohtaan. Työ kuitenkin palkitaan, sillä spesialistit ovat teknologiayrityksille lähes korvaamattomia. Spesialistit tuntevat oman alansa erittäin syvästi mutta kapeasti. Yleensä he ratkaisevat hallitsemaansa teknologiaan liittyviä erityisongelmia. Johto- ja esimiestehtävät Johto- ja esimiestehtävissä toimivat diplomi-insinöörit tai arkkitehdit vastaavat oman vastuualueensa toimintojen suunnittelusta ja organisoinnista. He joutuvat hallitsemaan suuria kokonaisuuksia, mutta heidän tulee olla perillä myös niistä käytännön tehtävistä, joita alaiset suorittavat. Lisäksi johtajan on erittäin tärkeää olla perillä omalla alalla käytettävän teknologian viimeisimmästä kehityksestä. Tärkeää on myös ihmisyys eli kyky ihmisten johtamiseen sekä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot. Käytännössä teollisuuden keskijohdon esimiestehtävät jaetaan niin sanottuun linjajohtoon ja projektijohtoon. Linjajohtajat ovat tiettyihin tehtäviin erikoistuneiden yksiköiden esimiehiä. He vastaavat esimerkiksi henkilökuntansa osaamisen resursoinnista ja kehittämisestä. Projektijohtajat ottavat puolestaan vastuun tietyn kokonaisuuden kehittämisen ympärille muodostetun projektin toteuttamisesta aikataulun mukaisesti. Useimmiten projektiin kuuluu henkilökuntaa yrityksen useista eri yksiköistä, joskus myös kumppaniyritysten toimijoita. Projektijohtaja määrittelee projektissa käytettävää teknologiaa ja teknisiä ratkaisuja. Lisäksi hän resursoi projektiin kuuluvien henkilöiden työtä. Erilaisia johto- ja esimiestehtäviä löytyy jokaisesta diplomi-insinöörejä tai arkkitehteja työllistävästä organisaatiosta. Käytännössä johto- ja esimiestehtäviin päädytään suunnittelu-, kehitys- ja tutkimustehtävien kautta, hankitun tietotaidon perusteella, ei suoraan koulun penkiltä. Tutki asiaa lisää tyoelama 28

29 Teekkari töissä Solmukohta Näin teekkari työllistyy Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta valmistuneet diplomi-insinöörit ja arkkitehdit ovat perinteisesti työllistyneet ja työllistyvät yhä erittäin hyvin. Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalvelut seuraavat valmistuneiden työllistymistä kyselytutkimuksin. Viimeisin seurantatutkimus tehtiin syksyllä 2010, jolloin kohderyhmänä olivat viisi vuotta sitten tutkinnon suorittaneet. Vuonna 2005 valmistuneista 95,6 % oli työllisiä, työttömänä työnhakijana vain 0,73 %. Parhaiten olivat työllistyneet konetekniikan (100 %) sekä sähkö- ja tietotekniikan (98,4 %) koulutusohjelmista valmistuneet. Robottimies Matti Tikanmäen yrityksen ensimmäinen oma tuote saatiin ennakkomarkkinointiin kesällä Kuva: Kati Leinonen 92 % koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä Myös Oulun yliopistosta valmistuneiden diplomi-insinöörien ja arkkitehtien laadullinen työllistyminen on hyvällä tasolla. Esimerkiksi vuonna 2005 valmistuneet olivat työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana edenneet koulutustaan vastaaviin tai koulutukseen nähden vaativampiin tehtäviin keskimäärin 91,8-prosenttisesti. Työ- tai virkasuhteita heillä oli vastaavana aikana ollut kahdesta kolmeen. Viisi vuotta valmistumisestaan 94,6 % oli vakituisessa tai määräaikaisessa kokopäivätyössä. Heistä 80,1 % työllistyi yksityiseen yritykseen tai valtionyritykseen. Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa toimi 9,9 % ja valtion eli esimerkiksi yliopistojen tai VTT:n palveluksessa 16,7 %. Oman yrityksen palveluksessa puolestaan työskenteli 3,1 %. Oulun teknologiakylässä on useita yrityksiä, jotka ovat Oulun yliopistosta valmistuneiden diplomi-insinöörien perustamia. Lisäksi oman suunnittelutoimiston perustaminen on varsin tyypillinen uratarina arkkitehtien keskuudessa. Olen aina halunnut työpaikan, jossa on tilaa luovuudelle, vapaus ideoida ja jossa saa itse määritellä työnteon rajat, kertoo Matti Tikanmäki, oululaistunut sähkötekniikan diplomi-insinööri. Diplomi-insinööriopinnot sähkötekniikan puolella olivat nuorellemiehelle ensisijainen opiskeluvaihtoehto jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2001, jolloin hän aloitti opinnot. Diplomi-insinöörin tutkinto on yleislaatuinen. Se ei rajaa uravaihtoehtoja tulevaisuudessakaan. Lisäksi alan ihmisten työnkuvat ovat monipuolisia, Matti teroittaa. Matti on toiminut Oulun yliopiston tietotekniikan laboratorion robottiryhmässä tutkimusharjoittelijana ja tutkijana kuuden vuoden ajan. Tätä nykyä hän työskentelee toimitusjohtajana Probot Oy:ssä, omassa yrityksessä. Idea oman yrityksen perustamiseen syntyi tutkimustyön myötä. Yritys tuo maahan ja kehittää seuraavan sukupolven robotiikkaa. Maailmanvalloitus ensimmäisellä omalla tuotteella olisi tarkoitus saada käyntiin vuoden 2013 aikana. Robotit ovat olleet sydäntäni lähellä jo pienestä pitäen harrastusteni kautta, Matti kertoo. Matti antaa kiitoksen yritystoiminnan mahdollistamisesta sähkö- ja tietotekniikan osastolle. Osasto tarjoaa kannustimen yritystoiminnan perustamiseen, tutkimustuloksien tuotteistamiseen. Lisäksi se on tarjonnut tutkimustyön ohessa myös hyviä mahdollisuuksia kehittää omaa yritystoimintaa. Lue lisää Matti Tikanmäen ajatuksia osoitteesta 29

30 Tervetuloa Ouluun Oulussa ei voi olla huomaamatta, että kaupungin asukkaasta on opiskelijoita. Oulu on opiskelijalle ihanteellinen paikka asua: harrastuksia, palveluita, kulttuuria ja tapahtua riittää niin kuin suuressa kaupungissa aina. Asuntotilanne hyvä Opiskelija-asuntotilanne on Oulussa erityisen hyvä moneen muuhun yliopistokaupunkiin verrattuna. Eri puolilla kaupunkia niin yliopiston vieressä kuin keskustan lähistöllä on tarjolla runsaasti nykyaikaisia opiskelija-asuntoja. Työpaikkoja tarjolla Tekniikan opiskelijan kannalta Oulussa on positiivista myös se, että kaupungissa on runsaasti korkean teknologian työpaikkoja. Opiskelijat voivat halutessaan työllistyä yliopistopaikkakunnallaan jo opiskeluaikana sekä valmistumisen jälkeen. Killan kanssa Jokaisella teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmalla on oma ainejärjestönsä eli kiltansa, jonka kautta verkottuminen oman alan opiskelijoihin on vaivatonta. Teekkarikillat järjestävät opiskelijoilleen monenlaista aktiviteettia. Teekkarikiltojen kattojärjestö on Oulun teekkariyhdistys, OTY. Kulttuuria Kulttuuriharrastuksista huolehtivat muun muassa Teekkarikuoro Teeku, Teekkaritorvet sekä Ystävällinen KaunoHiihtoSeura. Muita harrasteita Lisäksi yliopistolla on kymmeniä harrastejärjestöjä mölökky- ja kyykkäseurasta roolipeliyhdistyksen kautta partiolippukuntaan. Oulun korkeakoululiikunta on palkittu uraauurtavasta työstä kattavien liikuntapalvelujen tuottamiseksi opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön. Kontaktiverkoston luominen opiskeluaikana ei mene hukkaan! Opiskeluaikana luodut suhteet tukevat myös työllistymistä, sillä opiskelukavereihin törmää usein yrityselämässä. 30

31 Opiskelijaelämää Opiskelijapalvelut Oulun yliopiston ylioppilaskunta Opiskelijoiden etujärjestö, toimintaa ja tapahtumia Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Yli edullista opiskelijaasuntopaikkaa eri puolilla Oulua Oulun yliopiston yhdistykset ja harrastejärjestöt Oulun korkeakoululiikunta Oulun Teekkariyhdistys ry Teekkaritalo Teekkareiden harrastuserikoisuuksia Teekkarikuoro Teeku Teekkaritorvet Ystävällinen Kaunohiihtoseura Teekkarikillat Oulun Arkkitehtikilta Sähköinsinöörikilta SIK Oulun tietoteekkarit Otit Konekilta Prosessikilta Ympäristönrakentajakilta YMP Tuotantotalousteekkarit Optiem Kuvat: Oulun kaupungin markkinoinnin mediapalvelut Oulun yliopisto Sijainti: Linnanmaalla, n. 5 km Oulun ydinkeskustasta Perustutkinto-opiskelijoita: Suurin tiedekunta: teknillinen, jossa perustutkintoopiskelijaa Tärkeää: kehittänyt aktiivisesti mm. pienryhmäohjausta, omaopettajatoimintaa ja hyvinvointityötä mm. yhteistoiminnalla Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) kanssa Opintopsykologin palvelut: mahdollista käyttää opintoihin liittyvissä haasteissa Perustettu: Oulun kaupunki Sijainti: Perämeren rannalla, Oulujoen varressa Asukkaita: yli (Liitoskuntien yhteenlaskettu asukasmäärä ) Perustettu:

32