Kelan johdosta sieniapajille Eläkkeelle jäänyt Helena Pesola painottaa, että asiakas on nostettava soteuudistuksessa

Transkriptio

1 KULTTUURI S. 27 Pohjolan leijona -teos sukeltaa 1600-luvun historiaan. EDUNVALVONTA S. 4 Miksi lääketabletteja on niin hankala käsitellä? Kansallinen senioriliitto ry 4/ teema: matkailu Seniorit reissussa Virossa, Balkanilla ja Espanjassa - sekä Airbnb-majoitusta kokeilemassa S Kelan johdosta sieniapajille Eläkkeelle jäänyt Helena Pesola painottaa, että asiakas on nostettava soteuudistuksessa keskiöön S. 16

2 2 PÄÄKIRJOITUS Vaikeasti hyväksyttäviä asioita Eläkkeiden kehitys on jäänyt kauaksi palkkojen kehityksestä. TÄMÄN VUODEN alusta toteutettu eläkkeiden indeksikorotuksen leikkaaminen herätti runsaasti suuttumusta eläkeläisten parissa. Kansallinen senioriliitto on yhdessä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kanssa pitänyt tavoitteena, että leikkauksen aiheuttama menetys korvataan myöhemmin. Pelättävissä on, että käykin toisin. Kun tämä lehti saavuttaa lukijansa, tiedossamme on, ovatko eri osapuolet päässeet yhteisymmärrykseen paljon puhutun yhteiskuntasopimuksen synnyttämisestä. Jos hallituksen esittämä sopimus epäonnistuu, odotettavissa on lisäsäästöjä ja veronkorotuksia. Mielipidekirjoituksissa ja kahvipöytäkeskusteluissa on kritisoitu mahdollista työeläkkeiden indekseihin kajoamista, koska se ei toisi säästöjä valtiontalouteen. Samaa kyseltiin myös vuoden alussa toteutetun indeksileikkauksen yhteydessä. Paineet sosiaaliturvamenojen kasvun pysäyttämiseksi ovat kovat, ja indeksien jäädytys on vaarallisen helppo tapa pyrkiä säästämään. Työeläkkeiden kohdalla asiaa on perusteltu sillä, että jos palkkoja ei koroteta, myöskään eläkkeitä ei pidä korottaa. Tiedämme, että eläkkeiden kehitys on jäänyt kauaksi palkkojen kehityksestä, siksi eläkeläisten on vaikea hyväksyä tällaista perustelua. Esillä on ollut myös eläkeläisten keskinäinen tasa-arvo: jos leikkaus kohdistetaan kansaneläkeindeksiin ja valtion maksamiin eläkkeisiin, oikeudenmukaisuuden nimissä sen olisi koskettava myös yksityisten alojen työeläkkeitä. Eläkkeitä koskeva indeksikysymys on enemmän kuin eläketulon suuruus tai pienuus. Kansaneläke- ja työeläkesidonnaisia etuuksia on moninainen joukko; myös niihin jäädytykset ja leikkaukset vaikuttavat. Huolehtimista ikäihmisten toimeentulosta voidaan toteuttaa muillakin keinoilla kuin keskittämällä huomio pelkästään työeläkeindeksiin. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös palveluiden hintatasoon, verotukseen ja asumisen edullisuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksen mukaan näyttää siltä, että työeläkkeisiin ei nyt kajota. Samalla on hyvä huomata, että suuria indeksikorotuksia ei ylipäätään ole luvassa, koska inflaatio on ennätyksellisen alhainen ja palkkatasoon ei ole odotettavissa nousua. MARJO PALOMÄKI TOIMINNANJOHTAJA Tässä numerossa ½½Edunvalvonta SIVU 4 Seniorit vaikuttavat Euroopan tasolla. Lääkepillerit karkaavat hyppysistä. ½½Yhteiskunta SIVU 5 Omaishoitaja, tunne oikeutesi. ½½Teema: Matkailu SIVU 6 Leila Simonen majoittuu maailmalla Airbnb-asunnoissa. Pohjoiskarjalaiset ihastelivat retkellään ateljeeta. Pohjois-Kypros on antoisa matkakohde. Espoolaiset kierroksella Virossa. Seniorimatkalla Balkanilla. Talvi Aurinkorannikolla. Retkikohteena kenkätehdas. ½½Historia SIVU 14 Mikä on Rebekka kaivolla patsaan tausta? ½½Tapahtumia SIVU 15 Ravintolapäivän koju menestyi. Piirit koolla Helsingissä. ½½Seniorivaikuttaja SIVU 16 Helena Pesola jättää Kelan ja siirtyy eläkkeelle. ½½Kulttuuri SIVU 20 Runoja. Kirja Suomen sodanjälkeisistä vuosista. ITEtaide ei kumarra ketään. Oppitunti könnin kelloista. Kustaa II Aadolfin tarina. Heinäveden musiikkipäivät vetävät kävijöitä. Sibeliuksen lapsuus ja nuoruus. Seniorit katsomassa Merikanto-oopperaa. Terveisiä Etelä- Suomen kulttuurikesästä. ½½Hyvinvointi SIVU 28 Sote-haasteet eivät vaivaa vain Suomea. Sote-uudistuksessa lisättävä asiakkaan valinnanvapautta. ½½Vapaalla SIVU 30 Kuvaristikko. 10 kysymystä. Viinivinkki. Oikaisuja. Ristikon ratkaisu. Ilopilleri. ½½Luonto SIVU 32 Pysy rauhallisena, jos kohtaat karhun. Kansallisen senioriliiton yhteystiedot Kansallinen senioriliitto ry Kansakoulukatu 5 A Helsinki Liiton toimisto toimisto@senioriliitto.fi Toimistonhoitaja Heli Peuralinna Toimistopalvelut, lomake- ja merkkitilaukset Kehittämispäällikkö Susanna Käki-Kouki Järjestötoiminta susanna.kaki-kouki@senioriliitto.fi Toiminnanjohtaja Marjo Palomäki Edunvalvonta-asiat, hallinto- ja luottamushenkilöt, henkilöstö, talous marjo.palomaki@senioriliitto.fi Aikataulu ja teemat Numero Painopäivä Teemat Aineistopäivä Tekniikka Kulttuuri Senioriliiton vuoden yleisteema on Seniorit iloista ikääntymistä.

3 PUHEENJOHTAJALTA 3 Hyvät ja huonot ajat vuorottelevat 21 ITE-taiteilija Arto Kalevon teoksessa peilipöydällä kukkivat ikikukat. 23 Helsinki Sinfonietta soitti kolmessa konsertissa Heinäveden musiikkipäivillä. KUVA HEINÄVEDEN LEHTI KUVA JUHANI MALMINEN SUOMALAISET TOTTUIVAT hyvinvoinnin vuosina jaettavan lisääntymiseen. Uskottiin, etteivät huonot ajat palaa enää koskaan ja että velaksi voi elää ilman huolia. Me eläkeläiset kuitenkin tiedämme hyvien ja huonojen aikojen vuorottelevan ja maailman voivan muuttua hyvinkin nopeasti. Naapurin nallekin voi ärtyä äreäksi karhuksi. Suomi on selvinnyt ja selviää myös nyt. Mutta mitä pitempään parantavat toimet antavat odotella itseään, sitä kauemmin kipu jatkuu. Kaikki joutuvat maksumiehiksi tavalla tai toisella, ja kansalaisten enemmistö ymmärtää sen. Tasapuolisuus on sitä, että myös ikävät asiat jaetaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Kaikesta huolimatta sosiaaliturva toimii, eläkkeet ja työttömyysturva maksetaan. Ei tämä maailmanloppu ole. Kasvavasta työttömyydestä huolimatta elämä Suomessa jatkuu. Lisääntyvää yritystä ratkaisujen löytämiseksi on. Mitään ihmetemppuelpymistä ei ole saatavissa eli työtä ja yrittämistä on saatava aikaan. Eläkeläisten osalta yhteistyö sekä toistemme tukeminen on luontainen toimintamalli, jonka merkitys korostuu erityisesti huonoina aikoina. Tätä vastuunkantamisen halua on nytkin. Meillä on nyt käytettävissämme Sitran rahoittaman ja EETUn tuottaman Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen -hankkeen tuloksena syntynyt yli 100-sivuinen Vanhusneuvosto-opas ja hankkeen yli 90-sivuinen Hallinnollinen loppuraportti. Tietoa, ohjeistusta sekä uutta tavoiteasettelua ja keinovalikoimaa on siis runsaasti niin valtakunnalliseen, maakunnalliseen kuin myös paikalliseen edunvalvontatyöhön. Tietoa siis on ja järkeä on, mutta kun se ei juokse, sanoi Kekkonenkin aikoinaan. Uusi Eläkeläisten osallisuus -hanke on myös käynnistymässä. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia eläkeläisille yhdessä vanhusneuvostojen ja EETUn järjestöjen paikallisyhdistysten kanssa. Eli eläkeläisten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on monin tavoin esillä. Liittona me valmistaudumme näin syksyllä edunvalvonnan ohella juhlimaan ensi vuonna 45-vuotista taivaltamme. Tämä on huomioitava kaikissa yhdistyksissä ja piirijärjestöissä unohtamatta jäsenten toivomusten mukaista monipuolista ja mielenkiintoista harrastus- ja virkistystoimintaa. Tehtävää siis riittää. Juhlavuoden merkeissä toivon tapaavani Sinutkin helmikuisella juhlaristeilyllämme! Seniorit iloista ikääntymistä! TAPANI MÖRTTINEN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Kasvavasta työttömyydestä huolimatta elämä Suomessa jatkuu. Jäsenlehti Kansallinen senioriliitto ry on yli 180 paikkakunnalla toimiva aktiivinen ja vireä ikäihmisten harrastus- ja edunvalvontajärjestö. Päätoimittaja: Marjo Palomäki Toimitusneuvosto Marjo Palomäki, puh. joht. Veli-Pekka Vahvaselkä, Leena Sorvali, Pekka Viinikka Julkaisija Kansallinen senioriliitto ry Kansakoulukatu 5 A 6, Helsinki Toimitussihteeri Veera Saloheimo Omnipress Oy patina@senioriliitto.fi Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tehdään omaan yhdistykseen, jolloin osoite päivittyy myös Patinan osoiterekisteriin. Ilmoitusmyynti Markkinointi Eskelinen Tenhanniementie Suonenjoki Marja-Leena Eskelinen marja-leena@eskeliset.fi Jarmo Eskelinen jarmo@eskeliset.fi Jäsenlehti postitetaan vain Suomeen. Ilmoitushinta: 2,00 / palstamillimetri Ulkoasu Teemu Kavasto/Hank Taitto Risto Mikander/Kirjapaino Uusimaa/Studio Painopaikka SLY Lehtipainot Oy Tuusula ISSN Patinan osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kanteen Helena Pesolan kuvasi Timo Porthan

4 4 EDUNVALVONTA PATINA 4/2015 Euroopan senioriliiton pääsihteeri Guido Dumon (oik.) ja varapuheenjohtaja Jouni Mykkänen neuvonpidossa seniorien ystävien tehtävistä. Senioreiden ystävät EU-parlamentissa ESU pyrkii vaikuttamaan entistäkin vahvemmin europarlamentaarikkoihin uuden toimielimen kautta. JOUNI MYKKÄNEN Kansallisen senioriliiton valtuuston puheenjohtaja ja Euroopan senioriliiton varapuheenjohtaja EUROOPAN SENIORILIITON (ESU) nykyinen puheenjohtaja, belgialainen professori An Hermans ehdotti vuoden 2014 lopussa, että liiton on tarpeen aktivoida yhteyksiä EU-parlamentin jäsenten keskuudessa. Näin on kuluvan vuoden aikana toimittu. Neuvottelujen jälkeen saatiin aikaan erityinen toimielin ESU:n ystävät Euroopan parlamentissa. Suomen EU-parlamentaarikoista ystävien joukkoon on kutsuttu Sirpa Pietikäinen. Puheenjohtajana toimii itävaltalainen Heinz K. Becker. Euroopan senioriliitto perustettiin 20 vuotta sitten. Merkkivuotta juhlistetaan marraskuun alussa Brysselissä. Myös oma liittomme, Kansallinen senioriliitto, kuuluu eurooppalaisen järjestön perustajajäseniin. Suomihan tuli tunnetusti Ruotsin ja Itävallan kanssa Euroopan Unionin jäsenvaltioksi samaan aikaan 20 vuotta sitten, vuoden 1995 alussa. Voidaankin sanoa, että maamme seniorit toimivat yhtäaikaisesti kansanäänestyksessä ilmaistun mielipiteen mukaisesti. EU-jäsenyyden saama muita pohjoismaita korkeampi kannatus kertoi varmaan suomalaisten halusta määritellä paikkansa uudelleen eurooppalaisessa todellisuudessa. Koko Eurooppa ikääntyy Myös viime aikoina suoritettujen mielipidemittausten mukaan selvä enemmistö on edelleen EU-jäsenyyden kannalla. Euroopan taloudelliset vaikeudet eivät ole perustilannetta muuttaneet. On ollut monista syistä tähän saakka perusteltua, että eläkepolitiikka pidetään tiukasti kunkin jäsenvaltion kansallisen päätösvallan piirissä. Viime aikojen kansainväliset talouskriisit ovat muuttaneet kuitenkin tilannetta tässä suhteessa. Esimerkiksi ajankohtaisessa Kreikka-katastrofissa on myös eläkkeet ollut pakko nostaa neuvottelupöytään. Eläkeläisten väestöosuus kasvaa kaikissa Euroopan maissa. Eläkkeisiin tarvittava rahamäärä on nykyisellään ja tulevaisuudessa siinä määrin mittava, että sitä ei voi jättää ottamatta huomioon valtioiden taloudellista suoritusvalmiutta määriteltäessä. Eläkejärjestelmät sinänsä ovat EUmaissakin keskenään hyvin erilaisia. Mitä sitten Euroopan senioriliiton ystävät pystyvät tekemään? Liiton johdon ja ystävien kesken pidettiin viime keväänä ensimmäinen työkokous EUparlamentin tiloissa. Siinä käsiteltiin muun muassa yleiseurooppalaista vuotta aktiivisesta ikääntymisestä sekä solidaarisuutta eri ikäryhmien kesken. EU-parlamentaarikoille selostettiin Euroopan liiton käytännön vaatimuksia. Puheenjohtaja Becker korosti yhteenvedossaan ikääntymisystävällisen yhteiskunnan päämäärää. Palaverissa tulivat esille myös monet terveydenja sairaanhoitoon liittyvät kansainväliset asiat sekä niitä koskevat lait ja sopimukset. Lääkepillereiden käsittely on hankalaa monelle ikäihmiselle PAUL TIILILÄ Pälkäneen seniorit ry VANHUKSET JA lääkkeet ovat vakava asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Erilaisten pillereiden koko ja läpipainopakkaukset eivät välttämättä sovellu senioreille. Osa lääkkeistä on läpipainopakkauksissa. Tabletin painaminen pakkauksesta on joissakin tapauksissa hyvin vaikeata, jopa sormivoimia vaativaa. Ei ole laisinkaan harvinaista, että painettaessa pilleriä se sinkoutuu jonnekin. Miksi lääkkeet eivät voi olla purkeissa? Miksi osa läpipainopakkauksista on niin vaikeita käyttää? Ehdotan, että valitaan joukko yleisesti käytettyjä läpipainolääkkeitä ja niiden käyttämistä testataan jossakin vanhainkodissa 80 vuotta täyttäneillä asukkailla. Toinen asia on pillereiden koko, pinta ja halkaiseminen. Osa tableteista on tavattoman pieniä (Levazyr esimerkiksi) ja lisäksi läpipainopakkauksessa. Tarvitaan melkein suurennuslaki sitä käsiteltäessä. Ihan liian pieni vanhuksille, ja varsinkin, jos on huononäköinen. Erityistä hankaluutta tuottaa monien käytössä oleva Marevan, joka on pieni, pyöreä ja liukas. Ei tahdo pysyä vanhuksen hyppysissä. Itse en käytä sitä, mutta äitini joutui käyttämään, ja hänen sormissaan pillerit eivät tahtoneet pysyä, vaan sinkoilivat pitkin pöytää ja aina siivottaessa niitä löytyi milloin mistäkin. Joistakin tableteista määrätään puolikas. Keskellä on kyllä halkaisuviiva, mutta ei pilleri aina halkea sen mukaan, vaan tuloksena on kaksi erikokoista osaa. Jotkin pillerit vaativat jopa sormivoimia niiden halkaisemiseksi. Jos tämä on yleistä jonkin lääkkeen kohdalla siis määrätä otettavaksi puolikas niin tehkööt lääketehtaat puolen annoksen pillereitä!

5 PATINA 4/ Tukea ja apua omaisen hoitamiseen Suuri osa omaishoitajista ja hoidettavista on yli 65-vuotiaita. Omaishoito säästää merkittävästi yhteiskunnan varoja. MATTI MÄKELÄ, MERJA PURHONEN JA MARJA TUOMI OMAISHOITAJA ON henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitotilanteet ja tuen tarpeet vaihtelevat. Myös omaishoidon tuen tulisi olla räätälöityä. Vastuu läheisen hoidosta ja huolenpidosta voi lisääntyä pikkuhiljaa tai tulla eteen yllättäen. Suomessa on noin omaishoitajaa, joista vain noin on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa. Kaikilla omaishoitajilla tuen saannin ehdot eivät täyty, kunnilla ei ole riittäviä määrärahoja tai omaishoitajat eivät osaa tai halua hakea tukea. Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Verollisen hoitopalkkion vähimmäismäärä vuonna 2015 on 384,67 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 769,33 euroa kuukaudessa. Sitovaa ja raskasta hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Vapaiden ajaksi kunnan tulee järjestää hoidettavalle soveltuva sijaishoito. Hoitomaksua si- jaishoidosta saa periä hoidettavalta enintään 11,30 euroa vuorokaudessa. Tukeen liittyy myös tapaturmavakuutus ja pääsääntöisesti omaishoitajan eläketurva. Sopimukset solmitaan yleensä toistaiseksi voimassa oleviksi. Fakta Valtakunnallinen omaishoidon neuvontapuhelin ma to klo Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Vanhuspalvelulailla on omaishoidossa suuri merkitys, koska suuri osa omaishoitajista ja hoidettavista on yli 65-vuotiaita. Sekä iäkäs omaishoitaja että hoidettava ovat oikeutettuja lain palveluihin. Omaishoito on iäkkään henkilön yleisin hoitomuoto Suomessa. Omaishoitoa tukemalla kunnat tekevät suuria säästöjä sosiaali- ja terveyskuluissaan. Omaishoidon säilyminen edellyttää kunnilta selkeää panostusta omaishoitoperheiden tukemiseen. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli niin kutsuttu vanhuspalvelulaki astui voimaan Kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja järjestettävä iäkkäille henkilöille laadukkaita, riittäviä ja oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Näin haet omaishoidon tukea 1. Tukea haetaan hoidettavan kotikunnasta. Ensin otetaan yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen. Kunnasta pyydetään omaishoidon tuen hakemuspaperit ja kunnan omaishoidon tuen linjaukset. 2. On hyvä tutustua hakemuspapereihin jo ennakkoon ja hankkia hakemukseen tarvittavat liitteet, kuten lääkärin lausunto hoidettavan tilanteesta. Myös hoidettavan kanssa kannattaa keskustella eri vaihtoehdoista, jos se vain on mahdollista. Täytetyt hakemuspaperit lähetetään kuntaan. 3. Omaishoitotilanteen arvioimiseksi sovitaan kotikäyntiaika. 4. Kotikäynnillä käydään läpi hoidettavan palvelun tarve ja omaishoidon tuen myöntämisedellytykset. Palvelut tarpeen mukaan Omaishoidon kannalta on tärkeää, että palveluntarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelman laatiminen on tehtävä yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai edunvalvojan kanssa. Mikäli kysymys on iäkkäiden henkilöiden omaishoitotilanteesta, tilannetta on tarkasteltava molempien, sekä hoidettavan että omaishoitajan näkökulmasta. Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky ja selvitettävä, miltä osin hän pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista ja missä asioissa hän tarvitsee apua. Palveluntarpeen selvittämisen pohjalta laaditaan palvelusuunnitelma. Laissa säädetään, että kunnan on tarvittaessa nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä. 5. Kunnan edustajan kanssa laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa kerrotaan, millaista apua arkeen tarvitaan. Etukäteen on hyvä miettiä, mitä palvelun, tuen, ohjauksen tai tiedon tarpeita omaishoitoperheellä on. 6. Viranhaltija tekee päätöksen. Jos päätös on myönteinen, kunta ehdottaa omaishoitosopimusta, jonka liitteeksi tulee hoito- ja palvelusuunnitelma. Jos päätös on kielteinen, siihen voi hakea muutosta päätöksessä olevan ohjeen mukaan. 7. Hoitopalkkion maksu ja palvelujen toteuttaminen alkaa. Jos tuntuu, että kokonaisuus ei ole kohdallaan, kunnan kanssa voi neuvotella tilanteesta. Sopimuksen voi myös irtisanoa.

6 6 MATKAILU PATINA 4/2015 Airbnb on vapautta, tältä tuntui Rodos Cityn satamassa, kertoo Leila Simonen. Toisen kodissa kuin kotonaan Maailmalla on tarjolla paljon lyhytaikaista majoitusta uusien palvelujen, kuten Airbnb:n kautta. Helsinkiläinen Leila Simonen vuokraa palvelun kautta omaa kotiaan ja on hyödyntänyt sitä myös useilla reissuillaan. VEERA SALOHEIMO Kodinvaihdossa kaksi eri maissa asuvaa perhettä sopii vaihtavansa asuntoja tietyksi aikaa. Raha ei liiku tässä majoitustavassa. Sohvasurffaus poikkeaa Airbnb:stä siinä, että se on majoittujalle ilmaista. Tarkoituksena on usein myös paikallisiin tutustuminen. Majoittajana toimiminen vie aikaa Jonkin verran harkinta-aikaa vaadittiin, ennen kuin Simonen päätti laittaa myös oman omistusasuntonsa vuokralle. Pohdin, mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua. No, rakkaat ja hienot verhoni voisivat mennä pilalle, mutta ne voi aina korvata. Aluksi hän tyhjensi kaappinsa turhista tavaroista, jotta vieraiden tavaroille olisi tilaa. Hän siivosi perusteellisesti, kaunisti sisustusta ja vei arvoesineet pois. Paikalla kävi Airbnb:n ammattivalokuvaaja ottamassa valokuvat verkkota majoittuminen on myös edullista ja asunnoissa on keittiö ja muut mukavuudet, jotka ovat hyödyllisiä matkustajal- le. Hotellit on jo nähty. Tykkään tutustua paikallisiin ja heidän tapaansa asua ja olla. Sittemmin Simonen on hyödyntänyt Airbnb:n tarjontaa lähtiessään Kreikkaan ja Hollantiin sekä Kanarian saarille patikointireissuille. HILJATTAIN ELÄKÖITYNYT Leila Simonen on kautta aikain matkustanut paljon. Hän toimi työurallaan ensin tutkijana, kunnes vaihtoi vapaaseen yrittäjän, kirjailijan ja kouluttajan elämään. Kaikenlaiset majoitukset hostelleista ja bungaloweista viiden tähden hotelleihin ovat tulleet tutuiksi. Airbnb-palvelun kautta voi majoittua ympäri maailmaa paikallisten koteihin. Vuokrata voi kokonaisen huoneiston tai osan siitä. Ensimmäistä kertaa Simonen tutustui Airbnb:hen puolitoista vuotta sitten matkustaessaan Argentiinaan Buenos Airesiin. Tangoharrastaja ystävineen tarvitsi tanssikoulujen läheltä majoitusta, ja uusi verkkopalvelu tarjosi sitä edullisesti juuri oikeista kaupunginosista. Airbnb:n kautta saa persoonallista, omaperäistä majoitusta. Palvelun kautpalvelun ilmoitusta varten. Otan vieraita silloin, kun olen itse matkoilla tai pääsen majoittumaan läheisteni luokse. Majoittajana toimiminen sitoo jonkin verran, sillä minun täytyy olla luovuttamassa avain ja näyttämässä muun muassa miten kodinkoneet toimivat. Saan tarvittaessa naapuriltani apua. Helsingin Arabianrannassa sijaitsevassa asunnossa odotetaan jo viidensiä vieraita ja useita kyselyjä ja varauksia on pitkälle syksyyn. Asuntoni sauna on hyvä myyntivaltti, sillä monet ulkomaalaiset haluavat kokeilla saunomista. Vieraaksi vain luotettavan tuntuisia ihmisiä Simonen kehuu AirBnb-sivuston helppokäyttöisyyttä ja turvallisuutta. Yhteydenpito majoittajiin ja vieraisiin on helppoa. En hyväksy epämääräi-

7 PATINA 4/2015 MATKAILU 7 KUVA VEERA SALOHEIMON KOTIALBUMI Patikointitauolla Gran Canarian vuoristovaelluksella. Tangoturisti Leila Simonen ja gaucho, argentiinalainen ratsumies Mataderossa Buenos Airesissa. seltä vaikuttavia profiileja. Valitsen sellaisia vieraita, jotka ovat tunnistautuneet palveluun henkilötodistuksen avulla tai saaneet positiivi- Kämppiksenä munkki ja kielikylpy Lyonissa Huone jenkkinaisen ja buddhalaismunkin luona Roomassa oli kauniisti sisustettu ja siisti. SAIN ENSIKOSKETUKSENI Airbnb:hen syksyllä 2013, kun matkustimme Roomaan ystäväni kanssa pitkää viikonloppua viettämään. Selailimme verkossa kaupungin majoitustarjontaa, ja huoneet vaikuttivat edullisilta. Valitsemamme huoneiston emäntä oli yhdysvaltalaissyntyinen keski-ikäinen nainen. Olikin kätevää, että hän puhui hyvää englantia. Lisäksi asunnossa oli buddhalaistemppeli, joten siellä asui buddhalaismunkki. Ystäväni kanssa meillä oli oma tilava makuuhuone ja yksityinen kylpyhuone. Kaikki oli siistiä ja nättiä. Huoneen ovea tosin ei saanut kunnolla kiinni, mutta se ei haitannut mitään. Kiersimme kaupungilla paljon taidemuseosta löytyi Romulus ja Remus -patsas ja kirkossa osuimme keskelle häitä. Eräänä iltana emäntämme kutsui meidät yhteiseen illanviettoon muiden vieraidensa kanssa, mutta meillä oli omia suunnitelmia ystävieni kanssa. Yksin matkaava sai seuraa ja neuvoja Toinen kokemukseni Airbnb:stä on viime keväältä. Matkustin yksin Ranskan herkkusuiden pääkaupunkiin Lyoniin. Erityinen tavoitteeni oli päästä treenaamaan ranskan kielen taitoani. Valitsin erään pariskunnan ilmoittaman huoneen läheltä päärautatieasemaa. Heidän ilmoituksensa Airbnb:ssa oli huolella laadittu, houkutteleva ja sisälsi paljon informaatiota. Ilmoitus oli palvelussa sekä englanniksi että ranskaksi. Olin iloinen, kun sain hoitaa kaiken yhteydenpidon pariskunnan kanssa ranskaksi. Vaikka kielitaitoni on aika vaatimaton, he eivät edes Simonen osallistui Hollannissa suureen marssitapahtumaan ja hyödynsi Airbnb:tä reissun majoituksissa. sia palautteita muilta majoittajilta. Minun ei ole pakko hyväksyä kenenkään yhteydenottoa, ja halutessani voin sulkea kalenterini. Palvelu myös varmistaa sen, että saan rahani, eikä minun tarvitse periä niitä itse vierailtani. Vieraitteni luottokortilta varataan takuumaksu siltä varalta, jos he rikkovat jotakin kotonani. Lisäksi sivusto ehdottaa korkean sesongin hintoja. Simonen on iloinen siitä, että näin matkustaessaan hänen rahansa eivät mene kansainvälisille pörssissä oleville hotelliketjuille. Maksan ihmisille elantoa ja kasvatan globaalia ruohonjuuritason luottamuspääomaa. Hän huolehtii pääomatuloveron maksamisesta saamistaan vuokratuloista. Niistä saa vähentää sähkö- ja muita kuluja, jotka ovat aiheutuneet tulon hankkimisesta. KUVAT LEILA SIMOSEN KOTIALBUMI yrittäneet puhua sanaakaan englantia missään välissä. Huoneeni osoittautui lastenhuoneeksi, joka on suurimman osan ajasta tyhjillään. Se kuului pariskunnan miehen lapselle, joka on enimmäkseen miehen expuolisolla. Muutaman päivän vierailuni aikana pariskunta kyseli kuulumisiani ja antoi neuvoja siitä, missä kannattaisi käydä ja miten käytännön asiat toimivat. Sänky oli todella hyvä ja huone oli hyvästä sijainnistaan huolimatta hiljainen, joten nukuin oikeastaan paremmin kuin kotona! Pieni miinus tälle majoitukselle tuli pariskunnan kissasta: mokoma riiviö hyppi jatkuvasti syliini syödessäni aamiaista yksin ja pyrki muutenkin ruokieni kimppuun niiden ollessa esillä. Onneksi tottuneena kissanomistajana kannoin sen muitta mutkitta toiseen huoneeseen ja lukitsin sinne. Menestynyt palvelu koettelee säätelyn rajoja Kotimajoituspalvelut, kuten Air bnb ovat osa maailmalla yleistyvää jakamistalouden mallia. Jakamistaloudessa hyödykkeiden vuokraaminen, lainaaminen ja jakaminen ovat keskiössä. Helppokäyttöiset verkkopalvelut tuovat hyödykkeiden jakajat ja tarvitsijat yhteen. Airbnb perustettiin vuonna 2008 ja on sen jälkeen levinnyt kenties menestyneimmäksi jakamistalouden alustaksi. Suomessa majoittajan tulee ilmoittaa verottajalle saamansa vuokratulot ja maksaa niistä pääomatuloveroa. Jos vuokratulot ylittävät 8500 euroa vuodessa, majoittaja on velvollinen maksamaan myös arvonlisäveroa. Suomessa on ollut tapauksia, joissa taloyhtiössä naapurit ovat häiriintyneet usein vaihtuvista vuokralaisista ja heidän aiheuttamastaan melusta ja muista häiriöistä. Taloyhtiö voisi kieltää lyhytaikaisen majoituksen yhtiöjärjestyksen muuttamisella, mutta se vaatisi kaikkien osakkaiden hyväksynnän. Vuokranantaja ei voi kieltää vuokralaistaan alivuokraamasta osaa huoneistosta edes vuokrasopimuksen perusteella. Alivuokraus tarkoittaa sitä, että enintään puolet huoneistosta vuokrataan toiselle. Asunnon jälleenvuokraus on aina kielletty, ellei vuokranantaja ole antanut siihen erikseen lupaa. Jälleenvuokraus tarkoittaa koko huoneiston vuokraamista alkuperäiseltä vuokralaiselta eteenpäin. Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara ry on arvostellut Airbnb:n kaltaisia kotimajoituspalveluita alansa yritysten kilpailukyvyn heikentämisestä. Se teki viime vuonna lainsäädäntöaloitteen, jossa se vaati esimerkiksi matkailualan sääntelyn purkua tai lyhytaikaisen majoituksen kieltoa Suomessa. Airbnb muistuttaa käyttöehdoissaan, että käyttäjien on perehdyttävä paikallisiin lakeihin. Jotkut kaupungit kieltävät tai rajoittavat lyhytaikaista majoitusta. Joissakin kaupungeissa siihen tarvitaan myös lupa tai rekisteröinti, ja sääntöjen rikkomisesta voi seurata sanktio. Käyttöehtojen mukaan majoittajien täytyy itse myös huolehtia asiaankuuluvista veroista. Airbnb:llä on ympäri maailmaa yli 1,5 miljoonaa kohdetta yli 190 maassa. Esimerkiksi Espanjassa kotimajoituspalvelujen kautta on saatavilla jo enemmän nukkumapaikkoja kuin hotelleissa. Kotimajoitusta on arvosteltu siitä, että ammattimaiset sijoittajat vuokraavat samanaikaisesti useita asuntoja eli käytännössä pitävät laittomia hotelleja. Tämä myös karkottaa pysyviä asukkaita kaupunkien keskustoista.

8 8 PATINA 4/2015 Sibeliuksen jalanjäljillä kulttuuriretki Pielisellä Pohjois-Karjalan Seniorit lähtivät kesäkuun lopussa kokopäiväretkelle Jean Sibeliuksen jalanjäljille Lieksaan ja samalla retkellä tutustuimme Eva Ryynäsen ainutlaatuiseen ateljeemiljööseen Paaterissa. ANNA-MAIJA SORJONEN Pohjois-Karjalan Kansallinen Senioripiiri ry TÄMÄ VUOSI oli oiva ajankohta tälle retkelle, sillä Sibeliuksen syntymästä on kulunut 150 vuotta ja Eva Ryynäsen syntymästä 100 vuotta. Aluksi tutustuimme opastetulla kierroksella ateljeessa Evan puuveistoksiin, jotka ovat isoja ja näyttäviä. Evan puoliso Paavo Ryynänen teki sen niin sanotun raskaimman työn eli pieni isot puupölkyt taiteilijalle työstettäväksi. Eva ja Paavo elivät hyvin vaatimatonta elämää luonnon keskellä. Evan veistos Seitsemän veljestä Paaterin tuvassa on aivan käsittämätön taideteos. Tällä teoksella Eva on aikoinaan päässyt Taideteolliseen korkeakouluun Helsinkiin. Teosta tutkiessa tulee ihan väkisin mieleen, että kuka on pystynyt vielä opettamaan Evalle jotain uutta. Aino ja Jean Sibelius tekivät häämatkansa kesällä Matkan tarkoituksena Sibeliuksella oli myös hakea innoitusta Kalevalasta ja Karjalasta. Samaa reittiä Lieksan kautta Vienan Karjalaan kulki myös Elias Lönnrot aikoinaan. Nuohooja pääsee ateljeen katolle näitä Eva Ryynäsen veistämiä tikaportaita pitkin. KUVAT IRMA LEPPÄNEN Seniorit TV-tähtinä Timitran Linnan eli Rukajärvikeskuksen rannasta hyppäsimme suurikokoisiin koskiveneisiin Pieliselle ja kävimme tutustumassa Monolan aittaan eli rakennukseen, jossa Aino ja Jean viettivät kuherruskuukauttaan. Kuulimme veneretken aikana sellisti Jussi Makkosen kertomuksia Sibeliuksesta ja me seniorit pääsille kuulijoille konsertteja Suomessa ja ulkomailla. Koskiveneretken jälkeen retkemme huipentui illalliskonserttiin Break Sokos Hotelli Kolin ravintolaan, josta avautuvat upeat näköalat yli Pielisen. Konsertissa esiintyivät sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian. Kuulimme Sibeliuksen häämat- Eva Ryynänen pyrki veistoksellaan Seitsemän Veljestä Taideteolliseen korkeakouluun. simme TV1:n uutislähetyksen kuvauksiin. Monolan aitta on kovin huonossa kunnossa ja Makkosella on tarkoitus kaikilla näillä tapahtumilla kerätä varoja aitan kunnostukseen ja saada aitasta todellinen matkailukohde Lieksaan. Makkonen on kotoisin Lieksasta ja hän on viime vuosina pitänyt yli kymmenille tuhankalla säveltämiä teoksia, muun muassa En Saga eli Satu ja Drömmer. Vähän koleasta ja sateisesta retkipäivästä huolimatta meillä retkeläisillä oli kotimatkalla lämmin ja antoisa tunnelma siitä, kuinka upea taiteilija on aikoinaan säveltänyt meidän maisemissamme. Blomqvist Helminen - Puurtinen MYrsKYLUODON MAIJA Koskettava musikaali elinikäisestä rakkaudesta ENSI-ILTA Alexandre Dumas KOLME MUSKETTISOTURIA Romanttinen ja vauhdikas seikkailuklassikko ENSI-ILTA Tove Jansson - Pipsa Lonka KAKSI NAISTA JA MERI Kymmenen novellia työstä ja rakkaudesta Arvostelumenestys ohjelmistossa vielä 6 kertaa! Koko ohjelmisto ja esitysajat / Ryhmämyynti (03) / Lippumyymälä (1,53 /min+pvm) /

9 PATINA 4/ Rannikolla sijaitseva Famagusta on merkittävä museokaupunki. Monien mahdollisuuksien Pohjois-Kypros Massaturismilta toistaiseksi säästyneellä Pohjois-Kyproksella nautit seesteisestä Välimeren saaritunnelmasta höystettynä mielenkiintoisella kulttuurilla ja upealla luonnolla. PRISKA AUTIO POHJOIS-KYPROS HURMAA ainutlaatuisella kulttuurihistoriallaan ja on tilastollisesti yksi nykypäivän turvallisimmista lomakohteista. Ilmapiiri on rento ja ystävällinen, ilman Välimeren kohteille tyypillistä tyrkyttämistä. Kohde on erityisesti vanhempien matkustajien suosiossa. Mielenkiintoisia kaupunkeja Pohjois-Kyproksen kaupungit ovat täynnä kulttuurinähtävyyksiä, kun taas syrjäisemmillä seuduilla korostuu alueen puhdas luonto. Rannikkokaupungeissa on nähtävillä vanhempaa historiaa, pääkaupungin tarjotessa nähtävää lähihistoriasta. Kyrenian kaupunki sijaitsee Välimeren ja Besparmakin vuoriston välissä luoden mielettömät maisemat joka suuntaan. Besparmakin vuoristo on täynnä erilaisia linnoja, tunnetuimpana niistä Pyhän Hilarionin linna, jonka on sanottu olleen esikuvana Walt Disneyn prinsessalinnojen linnoille. Kyrenian viehättävästä vanhasta satamasta löydät myös linnan haaksirikkomuseoineen. Famagustassa näet Salamiksen rauniokaupungin, kauniit mosaiikit sekä amfiteatterin. Voit vierailla moskeijassa ja nähdä kuuluisan vastarintakirjailijan vankilan. Tutustu myös aavekaupunki Varoshaan, joka oli Kyproksen suosituimpia matkailukohteita, mutta on raunioitunut sen jälkeen, kun se evakuoitiin 1970-luvulla. Nikosiassa pääset ihastelemaan käsityöläisten ateljeiksi muutettua vanhaa majataloa sekä Selimin moskeijaa, jota pidetään yhtenä Kyproksen hienoimpana pyhäkkönä. Halutessasi voit vierailla saaren eteläpuolella rajan ylitystä varten tarvitset vain passin ja ylitys sujuu hetkessä. Paikallista elämää Jos kaipaat jotain erilaista lomaasi, voit lähteä päiväksi tai vaikka koko viikoksi seikkailulle paikalliseen elämään. Omavaraiset kylät hankkivat vain välttämättömimmät tarvikkeet kaupungista leivät, öljyt, juustot, jogurtit ja muut herkut loihditaan oman kylän tuotteista ja kaikessa suositaan oman kylän palveluita. Monelle jää paikallisista parhaiten mieleen kiireetön asenne elämään. Pohjois-Kyproksella on oivallettu hetkessä elämisen taito ja se tarttuu herkästi myös Karpazissa elää luontoon vapautettuja villiaaseja. vierailijaan. Kohteen ruokakulttuurin juuret ovat Turkin ja Kreikan lisäksi lukuisissa muissa maissa. Perinteisen paikallisen aterian perustana toimii meze, joka koostuu pienistä kylmistä ja kuumista annoksista. Pääruoan jälkeen on tapana nauttia vahvaa turkkilaista kahvia. Oiva kohde aktiivilomalle Kyrenian kaupungin kiertää vaivatta kävellen, hotellien tarjotessa rentouttavia hetkiä uima-altaalla. Keskustassa ei ole villiä yöelämää, vaan suuri osa lomailijoista nauttii mieluummin tunnelmallisesta illallisesta esimerkiksi satama-alueella. Hotellien järjestämät kyproslaiset illat sekä muut yhteisölliset tapahtumat ovat suosittuja seniorimatkustajien keskuudessa. Kohteessa on turvallista liikkua yksin ja normaali lomapukeutuminen sopii hyvin. Moskeijoissa on naisten toki peitettävä hartiat, hiukset ja polvet. Pohjois-Kyproksen vuoristossa on upeita patikointireittejä ja huonojalkaiset voivat tutustua vuoristoon esimerkiksi jeeppisafarilla tai ratsastaen. Satamista lähtee myös lukuisia veneretkiä päivittäin. Golfareiden kannattaa suunnata Korineum Golfiin, joka on kasvanut kolmen miehen unelmasta yhdeksi Välimeren suosituimmista golfkohteista. Kentällä on suomalaisia juuria, sillä yksi alkuperäisidean isistä on vuorineuvos Kauko Rastas. Upea luonto ja lokoisat lomakelit Pohjois-Kypros hemmottelee matkailijaa yli 300 aurinkoisella päivällä vuodessa. Miellyttävin ajankohta matkustaa kohteeseen on maalis-toukokuu sekä syys-marraskuu, jolloin säät ovat suomalaiselle mukavan kesäiset. Kohteessa panostetaan monin paikoin ympäristöystävällisyyteen ja erityisesti syrjäisemmillä seuduilla hyödynnetään luonnon omia antimia jokapäiväisessä elämässä. Kohteessa elää myös paljon erilaisia suojeltuja eläimiä. Loppukesästä voit seurata esimerkiksi pienten merikilpikonnien kuoriutumista ja keväisin nautit endeemisten orkideoiden kukkaloistosta. Pohjois-Kypros on tunnettu myös Karpazin alueella elävistä villiaaseistaan, jotka vapautettiin luontoon, kun maatalouden avuksi tulivat koneet. Kuinka kohteeseen? Pohjois-Kyprokselle pääsee lentäen ja kaikki lennot pysähtyvät Turkissa. Majoitusta kohteesta löytyy monipuolisesti ja voit halutessasi tehdä muutaman päivän pysähdyksen Istanbulissa meno- tai paluumatkalla. Kohteessa on helppoa kulkea julkisilla kulkuneuvoilla. Suurimpien kaupunkien välillä vuoroja kulkee hyvin ja liput ovat edullisia. Välimatkat saarella ovat lyhyitä ja vuokra-auto on hyvä vaihtoehto, jos haluat tutustua kohteeseen kaupunkien ulkopuolella.

10 10 MATKAILU PATINA 4/2015 KUVAT TUULA JA SVANTE NORDSTRÖM Matkalla nähtiin myös Kuremäen luostari. Kauppa kävi Avinurmen käsityökeskuksessa. Seniorit aterioivat sumopainija Kaido Höövelsonin vieraina ja kuulivat mielenkiintoisia tarinoita. Historiaa ja kartanokulttuuria espoolaisten Viron-matkalla Espoon kansalliset seniorit tekivät matkan Viroon toukokuussa. Kierroksen varrella tutuiksi tulivat muun muassa Lahemaan kansallispuisto sekä Narvan ja Rakveren kaupungit. TUULA JA SVANTE NORDSTRÖM Espoon kansalliset seniorit ry MATKAAN LÄHDETTIIN Länsisatamasta Finlandia-laivalla. Tallinnassa hyppäsimme linja-auton kyytiin. Matkalla kohti Lahemaan kansallispuistoa ajoimme Lasnamäen asumalähiön läpi ja ostoskeskusryppään jälkeen olimmekin maaseudulla. Saavuttuamme Viron vanhimman ja suurimman kansallispuiston alueelle muuttui maisema metsäiseksi. Puiston pinta-ala on yli hehtaaria, tosin kolmasosa on merta. Puisto on suosittu luonto- ja retkikohde. Käsmun merikapteenikylässä tutustuimme mielenkiintoiseen merimuseoon. Ihastelimme upeata merellistä ympäristöä ja täydessä kukassa olevia kriikunapuita. Kylässä on merikapteenikoulu, virolaisten kesämökkejä ja leirikeskus. Täysin kunnostettu barokkikartano Pääkohteemme kansallispuiston keskus eli Palmsen kartano herätti ihastusta sekä ulkoasultaan että sisätiloiltaan. Barokkityylinen kartano upeine puistoineen ja puutarhoineen on Viron ensimmäinen täysin kunnostettu kartanokokonaisuus. Nautimme erinomaisen lounaan vanhassa viinanpolttimossa. Matkalla kohti Narvaa oli ohjelmassa Purtsen Vasallilinnoitus. Jykevä, paksuseinäinen minilinnaa muistuttava rakennus oli erikoinen ilmestys. Huonompijalkaiset pääsivät sisään keittiön kautta. Nuori vuokraisäntä kertoi linnoituksen historiasta ja esitteli itse linnoitusta. Vielä 1950-luvulla siitä on ollut jäljellä vain rauniot. Kunnostustyöt aloitettiin 1980 ja saatiin valmiiksi kymmenen vuotta myöhemmin. Nyt se toimii erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Alakerrassa on kahvila. Päivän viimeinen kohde oli Narva- Joen suun kaupunki. Nopeimmat ehtivät hyödyntää kylpylän palveluita ennen hotellilla nautittua illallista. Narvassa näkyy neuvostovaikutus Toisena matkapäivänä ohjelmassa oli Narva, tanskalaisten 1200-luvulla perustama barokkikaupunki. Sodassa täysin tuhoutunut kaupunki on rakennettu neuvostoaikana uuteen uskoon. Neuvostovaikutus näkyy yhä rakennuskannassa ja venäjänkielisten enemmistöstä. Mielenkiintoinen paikka oli Narvajoen ylittävä silta, joka yhdistää Viron ja Venäjän. Hermannin linnoitus Viron puolella katsoo kohti Venäjän puolella kohoavaa korkeiden muurien ympäröivää Iivananlinnaa. Kävimme Narvan collegessa, joka on Tarton yliopiston alueellinen tiedekunta ja antaa pääasiassa venäjänkielen opetusta. Pääsimme katsomaan myös Narvan kaupungista taidokkaasti tehtyä pienoismallia. Ennen vierailua Pühtitsan ortodoksiseen luostariin pistäydyimme vielä Astrin ostoskeskuksessa. Luostari on ainoa Virossa toimiva nunnaluostari. Kaunista luostarikirkkoa ympäröi hyvin hoidettu puutarha. Pois lähtiessä bussien parkkipaikalla kävi kuhina, kun matkalaiset kilvan ostivat paikalliselta mummolta hunajaa kotiin vietäväksi. Avinurmen käsityökeskuksessa meille oli katettu herkullinen lounaspöytä ja varattu aikaa ostoksille. Ostettavaa riitti, tarjolla oli kudonnaisia ja upeita puuesineitä. Matka jatkui, pysähdyimme Muugan kartanoalueella. Iso toistaiseksi entisöimätön kartano toimii alakouluna. Kartanosta näkee, että sillä on ollut loistopäivänsä. Sumopainijan vieraina Illallinen oli varattu erikoisessa paikassa, Baruto Puhkemajassa. Mielenkiintoinen isäntä Baruto, oikealta nimeltään Kaido Höövelson on tunnettu sumopainija. Hän on ollut 11 vuotta Japanissa ja menestynyt erinomaisesti. Hän on rakennuttamassa lomakylää ja ensimmäiset rakennukset odottavat kävijöitä. Saimme hyvän palvelun, erinomaisen illallisen, kuuntelimme isännän tarinointia ja nautimme paikallisten nuorten musiikkihetkestä. Sitten olikin aika suunnata kohti Rakvereä ja Aqva Hotel & Spa -kylpylähotellia. Vesipuisto ja saunakeskus houkuttivat. Viimeisenä matkapäivänä pääosassa oli Rakvere. Puolelta päivin siirryimme Rakveren linnaan, josta on oikeastaan jäljellä vain rauniot. Opastetun kierroksen aikana näimme muun muassa kidutuskammion ja erikoisen ruudin säilytyspaikan. Oli mukava myös seurata paikallisten koululaisten turnajaisia. Helsinkiin palasimme jälleen Tallinnan kautta.

11 PATINA 4/2015 MATKAILU 11 Balkan tarjosi voimakkaita elämyksiä Seniorit kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneen Ivo (Ivan) Andric in kotimuseon edustalla Travnikissa. Helsingin piirin seniorit kävivät toukokuussa Bosnia-Hertsegovinassa ja Kroatiassa, jotka molemmat itsenäistyivät Jugoslavian hajottua Titon kuoleman jälkeen. Majoittuneina olimme Sarajevossa ja Zagrebissa, molemmissa kolme yötä. LEENA HÄMET-AHTI Pohjois-Helsingin kansallisseniorit ry MATKAMME ALKOI Bosnia-Hertsegovinan pääkaupungista, 1400-luvulla perustetusta Sarajevosta, jossa heti hotellimme välittömässä läheisyydessä saatoimme tutustua vanhimpiin osiin. Suurin osa merkittävistä ottomaanivallasta kertovista rakennuksista on 1500-luvulta, jolloin Sarajevosta tuli Istanbulin jälkeen Balkanin tärkein kaupunki. Vanhan kaupunki, Baščaršija moskeijoineen, katedraaleineen ja basaareineen liittyy saumattomasti Itävalta-Unkarin 1878 alkaneella valtakaudella rakennettuun komeiden rakennusten vallitsemaan, silloin moderniksi sähköineen ja raitiovaunulinjoineen muuttuneeseen Sarajevoon. Monien mieleen Sarajevo tuo kolme tapahtumaa: ensimmäiseen maailman sotaan johtaneet laukaukset, vuoden 1984 talviolympialaiset ja pitkän piirityksen Kävimme Latinalaisella sillalla, jossa Itävalta-Unkarin kruununperijä, arkkiherttua Franz Ferdinand ja hänen puolisonsa ammuttiin 1914, vuoden 1984 talviolympialaisten alppilajien tapahtumapaikalla Bjelašnica-vuoren rinteellä ja Elämän tunneli -museossa, joka kertoi Bosnian sodan aikaisesta kauhistuttavasta serbisotilaiden piirityksestä. Kaikki olivat voimakkaita mutta erilaisia elämyksiä. Kaikki Sarajevon julkiset rakennukset kuten moskeijat, kirkot ja hallintorakennukset, jotka silloin tuhottiin, on korjattu tai rakennettu uudelleen, mutta monissa asuintaloissa sodan jäljet näkyvät yhä. Erikoislaatuinen valtiomuoto Sodasta muistutti myös käynti Mostarissa, jonka kaunis, 1500-luvulla rakennettu silta tuhottiin sodassa. Kansainvälisin voimin silta on rakennettu uudelleen aivan vanhan kaltaiseksi, jopa kivetkin haettiin samasta kalkkikivilouhoksesta kuin alkuperäisessä sillassa. Viimeisen illan ennen siirtymistä Kroatiaan vietimme Sarajevon kansallisessa teatteri- ja oopperatalossa Rigoletosta nauttien. Bussimatkalla Sarajevosta Zagrebiin poikkesimme Kroatian puolella Plitvicen kansallispuistoon. Kävelimme polkua loivaa myötämäkeä metsässä, ohitimme lukuisia vesiputouksia ja saavuimme järvelle. Ylitimme sen veneellä ja nousimme puuportaita ylös. Tämä oli todella virkistävä pitkän istumisen katkaissut vaellus. Bosnia-Hertsegovinan valtiomuoto on erikoislaatuinen. Se ei ole täysin itsenäinen vaan kansainvälisessä valvonnassa ja siellä on pysyvästi eurooppalaisia poliiseja ja sotilaita. Valtion muodostavat monimaakuntainen Bosnia-Herzegovinan federaatio ja Bosnian serbitasavalta. Maassa elää yhdessä kolme kansallisuutta: islaminuskoiset bosniakit, kreikkalaiskatoliset serbit ja roomalaiskatoliset kroaatit. Näistä jokaisella on ylimmässä hallinnossa 5 edustajaa, joiden on oltava päätöksissään yksimielisiä. Presidenttejä maalla on kolme, jotka vuorotellen toimivat virassa. Lisäksi maassa asuu vähemmistönä juutalaisia ja mustalaisia, joilla on maan kansalaisuus ja passi mutta ei äänioikeutta. Tämä erikoinen valtio synnytettiin Bosnian sodan jälkeen Daytonin rauhansopimuksessa Kaariholvikäytävä Mirogoj-hautausmaalla Zagrebissa. Naivismista kuuluisa Kroatia Kroatia on täysin itsenäinen tasavalta ja sen synty ei ollut aivan yhtä verinen kuin Bosnia-Hertsegovinan. Sodan jälkiä emme sen pääkaupungissa Zagrebissa nähneet eikä opaskaan juuri viimeisestä sodasta puhunut. Zagrebin nähtävyyksistä mainittakoon Trg Kralja, Tomislavin aukiolla Kroatian ensimmäisen kuninkaan, Tomislavin, ratsastajapatsas, monet kauniit puistomaiset aukiot niitä reunustavine upeine palatsimaisine rakennuksineen, museoineen ja gallerioineen sekä Zagrebin ylväin nähtävyys, kaksitorninen katedraali, jonka nykyinen versio on 1600-luvulta. Yläkaupungissa, johon tutustuminen vaatii lukuisten portaitten kävelyä, sijaitsevat Hermann Bollen suunnittelema Pyhän Markuksen kirkko sekä 1200-luvun muurin jäänteinä Kiviportti ja Lotrščaktorni, jonka viereiseltä aukiolta näkyi koko Zagrebin kaupunki. Presidenttejä maalla on kolme, jotka vuorotellen toimivat virassa. Kroatia on kuuluisa naivistisesta taiteesta. Kävimme 1950-luvulla perustetussa naivistisen taiteen museossa, jossa on satoja maalauksia, piirroksia ja veistoksia eri puolilta maapalloa vaikuttaneilta taiteilijoilta. Mirogoj-hautausmaa on myös Zagrebin erikoisuus. Sekin on Hermann Bollen suunnittelema. Sinne on haudattu eri uskontokuntiin kuuluvia tai kuulumattomia. Muun muassa Kroatian tasavallan ensimmäinen presidentti Franjo Tudjman on saanut siellä viimeisen leposijansa. KUVAT: LEENA HÄMET-AHTI

12 12 MATKAILU PATINA 4/2015 Hyviä ja kehnompiakin kokemuksia Aurinkorannikon talvesta Anja ja Totti Karpela viettivät viime talven Fuengirolassa Espanjan Aurinkorannikolla. Costa del Solilta kertyi monenlaisia kokemuksia, Anja Karpela kirjoittaa. ANJA KARPELA Turun kansalliset seniorit ry Anja Karpela voisi harkita Aurinkorannikon muuttolintuelämää jatkossakin. Miehensä hän kuitenkin epäilee olevan toista mieltä. OLEMME ELÄKKEELLÄ oleva pariskunta. Mieheni sairastaa keuhkoahtaumaa, hän on huonokuntoinen invalidi. Aikoinamme matkustelimme eri puolilla maailmaa, ja se oli kivaa. Taloyhtiössämme alkoi tuo nykyään niin monen riesa: putkiremppa. Emme oikeastaan miettineetkään muita vaihtoehtoja kuin lähteä sitä pakoon Costa del Solille. Monet tuttavamme olivat jo viettäneet siellä useampiakin talvia lämpimässä ja kertoivat viihtyneensä. Aloimme hyvissä ajoin tutkailla netistä Aurinkorannikon asuntovaihtoehtoja niitä riittää. Meitä rohkaistiin varaamaan asunto valmiiksi. Mitä aikaisemmin, sitä paremman saisimme. Välillä hiukan turhauduin. Espanjalaiset toimistot eivät yleensä vastanneet mitään englanninkieliseen kyselyyn. Suomalaisista useimmat vastasivat, ainakin jotain. Meillä oli kriteerinä muun muassa mieheni sairauden takia esteettömyys, nettiyhteys, 2 3 makuuhuonetta ja keittomahdollisuus. Eikä tietysti kauhean kallis. Hintahaarukkaa jouduimme hinaamaan ylöspäin aiemmin ajattelemastamme eurosta kuukaudessa. Valitsimme lopulta yhden, joka tuntui sopivalta. Se sijaitsi hyvällä paikalla Fuengirolan keskustassa ja sinne luvattiin hankkia meille wifi. Kylmin talvi kymmeniin vuosiin Tammikuun puolessa välissä sitten menimme vuokravälittäjän kanssa varaamaamme asuntoon. Mieheni ei päässyt ulko-ovesta sisäpuolelle. Siinä oli viisi korkeaa rappusta heti oven jälkeen. Välittäjä oli todella nolo ja lupasi huomiseksi hoitaa meille paremman asunnon. Seuraavana päivänä saimme toisen majapaikan. Se oli kolmen makuuhuoneen huoneisto mukavan tuntuisessa talossa aivan Centro Finlandian lähellä. Sijainti oli hyvä, joka paikkaan lyhyt matka. Asunnon pikku virheellisyydet (esimerkiksi kylppäristä putoilevat seinälaatat) hoidettiin espanjalaisittain mañana. Myös tuo niin välttämätön nettiyhteys asennettiin. Talvi 2015 oli Costalla kylmin moneen kymmeneen vuoteen. Asunnossamme oli lämmityksenä vain kolme pientä irtopatteria, eivätkä ne pystyneet taistelemaan ulkoa ohuitten seinien läpi puhaltavaa jäätävää viimaa vastaan. Totti Karpela on tehnyt uran valtion leivissä. Naantalin poliisimestarina otin ensin rosvot kiinni, sitten syyttäjänä syytin ja lopuksi Kakolan vankilanjohtajana pidin heidät säilössä. Vapaa-aikanaan hän on kirjoittanut dekkareita ja muitakin kirjoja ja kirjoittaa vieläkin, mikäli voimat riittävät. Vakuutukset hyvä olla kunnossa Mieheni sairastui keuhkokuumeeseen ja joutui paikalliseen sairaalaan viikoksi. Oli hyvä, että olimme jo kauan sitten ottaneet jatkuvan matkavakuutuksen. Xanith-yksityissairaalassa oli suomenkielinen tulkki. Aluksi olimme hiukan huolissamme, riittäisikö vähäinen espanjankielen taitomme eteen tulevissa asioissa, mutta ei huolta, siellä tulee melko hyvin toimeen ihan Turun murteellakin. Terveydenhoito sinänsä ei ollut ongelma. Xanithilla on klinikka Fuengirolassa ja siellä me esimerkiksi kävimme säännöllisesti ottamassa verikokeita. Siellä saa palvelua suomen kielellä. Monessa apteekissakin oli suomea osaava farmaseutti tai joku osasi englantia. Fuengirola on liikuntaesteisellekin mukava kaupunki. Siellä pääsee todella vaivattomasti kulkemaan pyörätuolilla ja maasto on suuressa osassa kaupunkia melko tasaista. Ruokapaikkoja löytää jokaiseen makuun, samoin kaikenlaisia liikkeitä. Centro Finlandiassa on jopa sauna. Taskuvarkaat riesana Omaisuuttaan kannattaa todella pitää silmällä joka hetki. Fuengirolassa on tiistaisin ja lauantaisin markkinat Feria-alueella. Ne ovat mielenkiintoisia tapahtumia ja tuovat tiettyä rytmiä viikkoon. Lauantaina on antiikkimarkkinat, eräänlainen kirpputori. Tiistaisin myydään uutta tavaraa, vaatteita, kenkiä, huopia, tyynyjä vaikka mitä. Olin katselemassa kenkiä, ja löysinkin kauniit. Lompakkoani en löytänyt, sillä joku oli siirtänyt sen omaan käyttöönsä. Ainakin rahat. Rahaa on kukkarossa yleensä enemmän kuin kotimaassa, koska melkein kaikki maksetaan käteisellä. Puhelimessa oli tietysti luottokorttien kuoletuksen numero pikavalintana ja soitto riitti rauhoittamaan mielestä ainakin sen mahdollisuuden, että kortteja käytettäisiin. Yritin tehdä ilmoituksen poliisille. Ensin piti soittaa madridilaiseen numeroon, jossa tulkille kerrottiin, mitä oli tapahtunut. Hän kai sitten lähetti käännöksen Fuengirolaan Policia Nationalelle. Sitten piti mennä kansallisen poliisin asemalle ja tehdä varsinainen rikosilmoitus. Yritimme pari kertaa, mutta kärsivällisyys ei vain riittänyt: odottamista ja odottamista, mitään ei tapahtunut. Suomalaisten Los Boliches Jos vielä joskus menemme Costalle talveksi (mieheni sanoo: ei milloinkaan!), emme varaa asuntoa etukäteen, vaan menemme hotelliin ja paikan päällä käymme katsomassa tarjontaa. Ainakin nyt, kun siellä on paljon vapaana erihintaisia ja kaiken tasoisia asuntoja, ei ole vaikea löytää mieleistään. Esitteissä ne aina näyttävät siisteiltä ja sanotaan, että sijainti on mitä parhain. Totuus voi olla toinen. Alueena Fuengirolassa meitä miellytti Los Bolichesin kaupunginosa. Se on varsinaista suomalaisaluetta, suomea kuulee kaduilla melkein enemmän kuin espanjaa. Ainakaan meitä ei yleensäkään ulkomailla häiritse muiden heimolaistemme läsnäolo. Vielä pikku vinkki niille, joille Costa del Sol ei ole vielä läpituttu. Kannattaa liittyä Facebookin Costalla mitä tahansa ja koska tahansa -ryhmään, siellä on myös Aurinkorannikon palvelut - ja muitakin ryhmiä, jossa suomalaiset keskustelevat kokemuksistaan. Ryhmään kannattaa liittyä jo ennen kuin matkustaa etelään ja siellä voi esittää kysymyksiä ihan mistä tahansa aiheesta.

13 PATINA 4/2015 MATKAILU 13 KUVAAJA ISMO KIVISTÖ Kuomiokoski Oyn teknillinen johtaja Ville Puttonen esitteli Kuoma-kenkiä ja korkean automaatiotason tehdasta. Senioripiiri vieraili Brahenlinnan raunioilla ja kenkätehtaassa Etelä-Savon kansallisen senioripiirin kesäjuhlaa vietettiin Mikkelin Ristiinassa 1600-luvun historiaan tutustuen Brahenlinnan raunioilla. Saimme myös tutustua harvinaiseen, menestyvään suomalaiseen kengänvalmistukseen. ISMO KIVISTÖ Etelä-Savon kansallinen senioripiiri ry KESÄJUHLAN JÄRJESTÄJÄNÄ toimi Ristiinan kansalliset seniorit puheenjohtajansa Paula Nurmisen johdolla. Juhlan aluksi puheenvuoron käyttivät pastori Kari Rossi ja Kymen läänin maaherrana toiminut Mauri Miettinen. Eversti evp Jouko Nousiainen kertoili kreivi Pietari Brahen 1600-luvulla Ristiinaan perustaman Brahenlinnan historiaa monipuolisesti. Linnapäällikönä 40 vuotta toimineella Hans Bomgårdilla oli haastellinen tehtävä, kun kreivin erikoisten ohjeiden mukaan piti kokeilla kaikkea mahdollista, kuten poronhoitoa ja kirsikan viljelyä. Linnoituksen innokas puutarhuri Niilo Pekanpoika joutui toteamaan, että karussa linnan maastossa ainoa menestyvä lajike oli piparjuuri. Niinpä tunnollinen vouti maksoi veroja omista varoistaan. Lähettäessään verorahat Pietari Brahelle totesi, ettei koskaan tule saamaan niitä alueeltaan. Ja pitkällä matkalla verovoitkin ehtivät jo härskiintyä. Täältä tulevat suositut lasten toppasaappaat Kuomiokoski Oy:n kenkätehtaan omistajana ja johtajana kolmannessa polvessa toimiva Antti Puttonen kertoi kenkätehtaan historian alkaneen vuonna Aluksi kosken partaalla toimivat mylly ja saha. Huopatohvelien valmistusta aloiteltiin. Nykyisellään tehdas työllistää Mäntyharjun alueella parhaimmillaan noin 160 henkilöä. Kuoma-merkkiset kengät valmistetaan nykyaikaisista miellyttävistä materiaaleista. Tuotevalikoimaan kuuluvat talvijalkineet, nupukkinahasta valmistetut kesäjalkineet sekä lenkkarit. Lasten toppasaappaat ovat saavuttaneet suuren suosion. Hämmästelimme valmistuksen suurta ja nykyaikaista automaatioastetta. Insinöörien ohjelmoimina hiljaiset suuret koneet tekevät pääosin työt. Ristiinan kansallisten seniorien puheenjohtaja Paula Nurminen johti kesäjuhlien järjestelyt.

14 14 HISTORIA PATINA 4/2015 Salaisuuden verho väistyy Rebekan yltä Löysin lapsuudenkotini vintiltä sahanpurujen seasta Rebekka-patsaan jäännökset. Kuka oli Rebekka? Miten se oli vintille joutunut ja miksi se oli niin huonossa kunnossa? Vain kädetön yläruumis ja maahan luotu kaihoisa katse olivat tallella. MARJA-LEENA RUOSTESAARI Salon kansalliset seniorit ry VANHEMPIEN SUKULAISTEN haastattelujen ja suomalaiseen taidehistoriaan tutustumisen avulla alkoi Rebekan taru selvitä. Kyseessä on Johannes Takasen Rebekka kaivolla -patsaan kipsijäljennös, joka oli yleinen suomalaisissa kodeissa luvuilla. Sukulaiset muistelivat, että niitä myytiin maaseudulla samaan tapaan kuin kiertävät kirjakauppiaat kirjoja, tai oikeastaan tilauksia, ja kirjat ja patsaat tulivat postissa. Patsas oli noin 128 cm korkea ja kauniin värikäs. Myös pienempiä versioita oli liikkeellä. Rebekka kaivolla -veistos vuodelta 1877 kuuluu Takasen huomattavimpiin teoksiin, ja hän voittikin sillä merkittävän palkinnon Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä seuraavana vuonna. Johannes Takanen syntyi Virolahdella 1849, opiskeli taideopintoja Tanskan kuninkaallisessa taideakatemiassa ja muutti Roomaan Hän kuoli nuorena, vasta 35-vuotiaana Roomassa, ja sinne hänet haudattiinkin. Takanen oli Suomen huomattavimpia kuvanveistäjiä, ja hän teki yli sata veistosta. Veistoksista liikkui Suomessa lukuisia pronssi- ja kipsiversioita, tökeröitäkin jäljennöksiä. Rebekkaakin oli tietojen mukaan maalattuja, maalamattomia, pronssisia ja erikokoisia. Taiteilija teki Rebekasta neljä marmoriversiota, jotka myytiin Suomeen, Bergeniin ja Pietariin. Lisäksi patsaasta tehtiin vielä pronssinen jälkivalos. Marmoriveistos Rebekka kuuluu muun muassa Tampereen taidemuseon kokoelmiin ja Ateneumin taidemuseossa on Rebekan kipsiversio. Raamatullinen Rebekka Rebekka kaivolla -patsaalla on raamatullinen tausta. Tarina perustuu 1. Mooseksen kirjan lukuihin Siinä kerrotaan, miten Aabraham tultuaan vanhaksi pyysi palvelijaansa lähtemään synnyinmaahansa kihlaamaan pojalleen lisakille vaimon. Palvelija otti kymmenen kamelia ja kaikkinaisia kalleuksia ja lähti Mesopotamiaan. Naahorin kaupungissa hän pysähtyi kaupungin ulkopuolelle kaivon luo ja mietiskeli, miten hän sellaisen naisen löytäisi. Hän päätti rukoilla, että Herra toteuttaisi hänen suunnitelmansa. Hän rukoili: Niin tapahtukoon, että se tyttö, jolle minä sanon: Kallista tänne vesiastiaasi juodakseni ja joka vastaa: Juo, ja minä juotan kamelisikin, on juuri se, jonka sinä olet määrännyt palvelijallesi Iisakille; ja siitä minä tiedän, että olet tehnyt laupeuden herralleni. Tuskin hän oli lakannut puhumasta, kun siihen tuli Rebekka, joka oli Aabrahamin veljen Naahorin ja hänen vaimonsa Milkan pojan, Betuelin tytär, ja hänellä oli vesiastia olallaan. Tyttö oli näöltään hyvin ihana ja neitsyt. Ja tapahtui niin kuin palvelija oli rukoillut: Rebekka tarjosi vettä hänelle ja vielä kameleillekin. Nyt palvelija kihlasi Rebekan ja antoi hänelle kultaisen, puolen sekeliä painavan nenärenkaan ja kaksi kymmenen kultasekeliä painavaa rannerengasta. Näitä kultaisia rannerenkaita ihailee Rebekka tässä Takasen pidetyssä veistoksessa. Poissa ovat vesiruukku ja ihanat, kymmenen kultasekelin rannerenkaat, joita Rebekka Raamatun kertomuksen mukaan patsaassa ihailee. Meidän Rebekkamme Husovarnan päällä Isosiskoni muisti Rebekan hyvin ja kertoi, kuinka hänen mielestään pirtissä Husovarnan (Husqvarna-ompelukone) päällä seisova patsas oli todella ihana. Siskon, joka silloin oli 8-vuotias, tehtävänä oli pyyhkiä pölyjä äidin avuksi, ja näin hän muisteli: Ihailin aina Rebekan kauneutta, ja erityisesti rannerengas, jota Rebekka ihaili, oli sievä. Ajattelin, että jos pyyhin pölyt Rebakasta oikein huolellisesti, ja jos isona saan lapsen, siitä tulee kaunis ja hyvä. (Siskoni sai kolme poikaa ) Pölyjen pyyhkiminen Husovarnan kiehkuraisista metallijaloista sen sijaan oli kuulemma tuskallista. Seuraavana vuonna siskoni ja pikkuveljeni lähtivät sotalapsina Ruotsiin. Rebekka jäi ompelukoneen päälle pirtin ikkunan pieleen. Kun palasin Ruotsista 12-vuotiaana, oli Rebekka kadonnut ompelukoneen päältä. Löysin kauniin patsaan rikkinäisenä puohista. Ihmettelin, mitä oli tapahtunut. Oliko isoveli ollut asialla? Oliko Rebekka vaan kaatunut lattialle? Poissa oli ruukku. Poissa oli käsi ja rannerengas, ihmetteli sisko. Seuraavaksi Rebekan torso kulkeutui vintille perheen lasten koulukirjojen, vihkojen, käsitöiden, piirustusten, ja kaiken muun perheen historiasta kertovan esineistön joukkoon. Sieltä sen pelastin, ja nyt rujo palanen suomalaista taidetta kansanomaistettuna jäljennöksenä koristaa takkahuonettamme. Kotitalokin on jo purettu. Lähteet: kansallisgalleria

15 PATINA 4/2015 TAPAHTUMIA 15 Piirien puheenjohtajat kokoontuivat KANSALLISEN SENIORILIITON piirien puheenjohtajat kokoontuivat elokuun puolivälissä liiton Helsingin toimistolle neuvottelupäivään. Paikalla oli 14 piirin edustajat. Tilaisuudessa keskusteltiin paljon toimijoiden saatavuudesta, piirin asemasta ja myös tulevasta 45-vuotisjuhlavuodesta. Pop up -ravintola Rakkaudesta Vesijärveen oli suksee Liisa Simovaara (vas.) Uudeltamaalta ja Leena Tiittala Helsingistä pitivät esitelmät aiheesta Piirin järjestämä koulutus yhdistysten tukena. LEENA SORVALI Lahden Kansalliset Seniorit ry PERUSTIN RAVINTOLAN kansainvälisenä ravintolapäivänä Mukkulan kartanon laivalaiturille. Leivoin pakastimen täyteen erilaisia piiraita, kalapyöryköitä ja muffineja. Muutama Lahden senioreista riensi avuksi, leipoi lisää ja auttoi myyntityössä. Samalla he jakoivat tietoa Lahden Kansallisten Seniorien toiminnasta. Ilman heitä en olisi selvinnytkään. Ruokailijoita viihdytti Salonkiorkes- Sirkka Kandolin, Lea Randelin ja Marja-Leena Taavila iloitsivat ravintolapäivänä aurinkoisesta säästä ja hyvästä yleisömenestyksestä. teri, joka koostuu innokkaista harrastajasoittajista. Heille on yhteistä musiikki ja yhdessä soittaminen. Kaikki tarjolla olleet herkut tekivät kauppansa niin että ravintola piti sulkea tuntia ennen päättymisaikaa. Ravintolan tuotto lahjoitetaan Puhdas Vesijärvi -työn hyväksi. Liisa Luomanen Satakunnasta, Sirkka Juva Pirkanmaalta ja Aila Harjanne Varsinais-Suomesta neuvottelivat tauolla. Tule hyvälle tuulelle! Syksyn Teatterilomat 1 vrk alk. 67 hlö/2 hh aamiaismajoitus Sis. lipun Varkauden teatteriin. MAJOITTUVA PIKKUJOULU 1 vrk...alk. 65 Puolihoito hlö/2hh Sis. pikkujoulubuffen PERINTEINEN JOULULOMA tai vrk...alk. 280 Puolihoito hlö/2hh Varaukset ja lisätiedot (017) tai myynti@kuntoranta.fi JOOGA-, VENYTTELY- JA RENTOUTUSKURSSI vrk... alk. 259 Puolihoito hlö/2hh Sis. puolihoidon ja kurssin ohjelman. Tutustu tarkempaan ohjelmaan osoitteessa Kuntorannantie 14, Varkaus Ohjaus Antti Majanlahti Hella Wuolijoen Huvinäytelmä Juurakon Hulda Esitykset to e la e-i la su su su su su su su su su su su to su to su LIPUT: 20/18/10 eur Puh NOKIAN TYÖVÄEN TEATTERI

16 16 PATINA 4/2015 KUVAT TIMO PORTHAN Ministeri Helena Pesola siirtyi Kelasta sienimetsään Ikääntyminen on iloinen asia Suomen sosiaaliturvassa on edelleen aukkoja ja yhteensovittamisongelmia, sanoo ministeri Helena Pesola. Hänen mielestään järjestelmää tulee kehittää joustavampaan suuntaan. Väestön ikääntyminen on iloinen asia, ja yksityisiä hoivapalveluja tarvitaan julkisten rinnalle. VEERA SALOHEIMO MINISTERI HELENA Pesola jäi eläkkeelle Kansaneläkelaitoksen johtajan virastaan elokuun alussa. Lähes 26 vuotta talossa toivat monenlaisia kokemuksia. Kelan pestiä edelsivät jaksot kansanedustajana ja sosiaali- ja terveysministerinä. Eläköityminen tuntuu luontevalta siirrolta uuteen elämänvaiheeseen. Urani aikana olen voinut olla mukana rakentamassa oikeudenmukaista ja sosiaalisesti merkittävää elämää ihmisille. Sitä olen vienyt eteenpäin kaikissa tehtävissäni. Pesola jatkoi töitä täyteen virkaikään, 68-vuotiaaksi, vaikka mahdollisuus olisi ollut jäädä eläkkeelle aiemminkin. Olen nauttinut työnteosta ja se on tuntunut hyvältä. Sosiaali- ja terveysasiat ovat olleet Pesolan omaa alaa läpi hänen uransa, alkaen aina talouspäällikön työstä sosiaalivirastossa Jyväskylässä. Punaisena lankana urallani on vahvasti kulkenut ihmisten auttaminen. Minulla on aina ollut voimakas tahtotila siitä, että kaikista pidetään huolta. Sosiaaliturva on perälauta, joka varmistaa sen. On ollut onni tehdä työtä tämän parissa. Kansanedustaja- ja ministeriaikojaan koko 1980-luvun ajan ja pidempäänkin Pesola muistelee kiitollisena. Nuo ajat olivat ainutlaatuinen ja mahtava vaikuttamisen paikka. Eduskunta säätää lait, hallitus valmistelee ne

17 PATINA 4/ ja Kela on mukana tekemässä toimenpiteet lainsäädännön toimeenpanemiseksi. Kaikissa näissä olen saanut työskennellä, ja näin on syntynyt ympyrä, jossa kaikki vaiheet tulevat esille. Turvaverkossa edelleen aukkoja Pesola vertaa suomalaista sosiaaliturvaa verkkoon, jota on kudottu ja paikkailtu vuosien varrella. Sosiaaliturvassa on edelleen aukkoja ja yhteensovittamisongelmia. Rakenteeltaan se on osin vaikeaselkoinen. Osa ihmisistä jää kiinni tähän verkkoon ja osa putoaa verkon läpi. Hänen mielestään vuosikymmenien aikana luotua sosiaaliturvaa pitää edelleen kehittää vastaamaan tätä päivää. Sosiaaliturvajärjestelmäämme tulisi kehittää niin, että se olisi joustavampi ja tukisi oikea-aikaisesti riskeistä selviytymistä. Sen tulisi myös palauttaa ihmiset paremmin ja kimmoisammin työhön, arjesta selviytymiseen, yrittämiseen ja vastuunkantamiseen. Lisäksi pidän tärkeänä, että vakuutusajattelua vahvistettaisiin. Pitkään kesken olleessa sote-uudistuksessa Pesola on tyytyväinen siihen, FAKTA Helena Pesola, 68 Syntynyt Kuopiossa Puoliso vuodesta 1972 Tapio Pesola, eläkkeellä Asuinpaikka Kauniainen Ylioppilas 1967 Yhteiskuntatieteiden maisteri, Jyväskylän yliopisto 1976 Toimistonhoitaja, Keski-Suomen kauppakamari 1969 Harjoittelija, Baijerin Yleisradio 1970 PR- ja tiedotuspäällikkö sekä päätoimittaja, Keski-Suomen kauppakamari Toimitussihteeri, Keski-Suomen Ääni Vt. toiminnanjohtaja, Keski-Suomen Kokoomus ry 1977 Vt. talouspäällikkö, Jyväskylän kaupungin sosiaalivirasto Kansanedustaja (kok.) Valtuutettu, Kansaneläkelaitos Sosiaali- ja terveysministeri, Holkerin hallitus Johtaja, Kansaneläkelaitos Ministerin arvonimi 2011 Useita luottamustehtäviä muun muassa maanpuolustus-, nais- ja terveysjärjestöissä Harrastukset: Marjastus, sienestys, kasvimaan hoito, kuvataide, musiikki, murtomaahiihto että kaikki poliittiset puolueet tunnustavat uudistuksen tarpeen. Uudistuksen keskiöön on vihdoinkin nostettava asiakas ja valinnanvapautta yksityisen ja julkisen välillä on vauhditettava. On uskallettava tunnustaa, että tarvitsemme julkisen sektorin lisäksi yksityisiä palveluntuottajia ja kolmatta sektoria palveluiden tuottajiksi. Hän kehottaa päättäjiä tarttumaan Kelan kehittämään yhteisrahoitteiseen vakuutusmalliin. Mallissa yksityiset palveluntuottajat osallistuvat palveluiden tuottamiseen julkisten toimijoiden rinnalla muun muassa yksityisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden palveluissa. Mallin vahvuutena on, että se parantaisi asiakkaan valinnanvapautta ja tasaisi alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja. Palveluntuottajilta vaadittaisiin enimmäishintoihin sitoutumista. Sosiaaliturvan tulevaisuuden haasteet edellyttävät uudenlaista strategiaa. Uudessa hallitusohjelmassa on ihan oikeita elementtejä tätä ajatellen. Sosiaaliturvan piilaakso Kelan rooli on vahva sosiaaliturvan valmistelussa. Esimerkiksi sen tutkimusosasto tuottaa merkittävän määrän tietoa. Voisi sanoa, että Kela on sosiaaliturvan Piilaakso. Esimerkiksi ministeriöt kuuntelevat Kelaa varsin herkällä korvalla. Yhtenä Kelan kolmihenkisestä johtoryhmästä Pesola muun muassa käynnisti 1990-luvun lopulla asiakasraadit, joiden avulla Kela pystyy muotoilemaan palvelunsa asiakkaiden tarpeista lähtien. Ensimmäinen asiakasraati oli eläkeläisraati, ja sittemmin raateja on muodostettu useista muistakin asiakasryhmistä. On ensiarvoisen tärkeää, että palveluissa kuuluu asiakkaiden näkemys ja ääni. Tässä on menty Kelassa huimasti eteenpäin. Asiakaslähtöisyys on johtoajatuksena myös Kelan ensi vuoden alussa voimaan tulevassa organisaatiouudistuksessa. Toimintoja järjestellään palvelemaan asiakkaiden tarpeita mahdollisimman hyvin. Aiemmat 24 vakuutuspiiriä yhdistetään viideksi piiriksi, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että palvelu kentältä katoaa. Uudistuksessa Kelan johtajien määrä pysyy edelleen kolmena. Pääjohtaja Liisa Hyssälän odotetaan Pesolan lisäksi jäävän eläkkeelle lähiaikoina, sillä hän täyttää ensi vuonna 68 vuotta. Hyssälä jää ilmeisesti eläkkeelle vuoden 2017 alusta. Seuraajanaan aloittaneesta Kari-Pekka Mäki-Lohiluomasta Pesolalla on hyvää sanottavaa. Tunnen hänet eri yhteyksistä, ja hän on osaava ja pystyvä johtaja. Kela on hyvin moderni talo, ja samalla haastava ympäristö johdettavaksi. Mäki-Lohiluoma valittiin normaaliin tapaan ansioidensa ja osaamisensa perusteella tehtävään. Eliniän pidentyminen on rikkaus ja mahdollisuus Suomen väestön vanhenemiseen Helena Pesola suhtautuu positiivisesti, ja soisi muidenkin etenkin median tekevän niin. On suuri voitto, että ihmiset elävät pitempään ja entistä terveempinä. Se on hieno rikkaus ja mahdollisuus. Ikääntyminen ei ole sairaus, vaan väistämätön vaihe ihmisen elämänkulussa. Mediassa ikääntyneiden määrän lisääntyminen esitetään haasteena, mutta itse en koe niin. Yleinen mielipidekin suosii nuorekkuutta, eikä iän mukanaan tuomaa kokemusta arvosteta. Omaishoitajista yli puolet on eläkeikäisiä ja useimmiten he hoitavat puolisoaan. Sitovaa ja raskasta omaishoitotyötä tekee arviolta hoitajaa, vähemmän sitovaa työtä vielä useampi. Kaikki omaistaan hoitavat eivät saa omaishoidon tukea. Kunnilla on tapana budjetoida omaishoitoon liian vähän rahaa, jolloin ne voivat loppua kesken vuoden. Omaishoitajien ja heidän omaistensa asemaa tulisi parantaa. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat vuosittain 2,8 miljardia euroa korkeammat. Kela olisi valmis ottamaan omaishoidon tuen vastuulleen, ja myös moni muu taho kannattaa tätä. Toivon, että tämä asia saataisiin tulevaisuudessa kun- toon, vaikka eletään tiukkoja aikoja. Ei pitäisi tuijottaa vain euroja ja tämän hetken menoja, vaan inhimillisen yhteiskunnan tukemista ja ratkaisujen kokonaiskustannuksia. Hoivavakuutus keinovalikoimaan Monia iäkkäitä voisi kiinnostaa myös yksityinen hoivavakuutus. Pesola kannattaa sen lisäämistä sosiaaliturvan keinovalikoimaan. Hoivavakuutus on olemassa monissa Euroopan maissa lakisääteisenä. Se on hieman kuin sairausvakuutus, jossa vakuutetut maksavat vakuutusmaksua ja riskin toteutuessa saavat hoivaa. Kaikilla ikääntyvillä ei ole omaisia, jotka huolehtisivat heistä. Toisaalta monet olisivat valmiita maksamaan tällaisesta vakuutuksesta. Luonnollisesti julkisen sektorin pitää huolehtia perusasioista sosiaaliturvassa, mutta ihmisillä pitää olla monenlaisia vaihtoehtoja, joista valita. Pesola on harmissaan siitä, että ikääntyneiden kuntoutuksessa olisi paljon parantamisen varaa. Osa kunnista on laiminlyönyt sen. Työikäisten kuntoutuksesta puhutaan paljon. Nyt olisi rohkeasti keskusteltava myös eläkeläisten kuntoutuksesta. Jos esimerkiksi aivohalvauksen tai dementian saanutta iäkästä henkilöä kuntoutetaan oikea-aikaisesti ja nopeasti, hän selviää pitempään kotona. Helppoa digitaalisuutta Kela on vahvasti mukana koko yhteiskunnassa leviävässä digitalisaatiossa. Esimerkiksi viime vuonna hieman yli puolet Kelaan saapuneista hakemuksista tuli sähköisesti. Jotkut iäkkäät eivät kuitenkaan halua tai koe osaavansa tarttua uusiin laitteisiin kuten läppäreihin, tabletteihin ja älypuhelimiin. Tavoitteemme on muotoilla kaikki palvelukanavat niin helppokäyttöisiksi ja käyttäjäystävällisiksi, että ne soveltuvat kaiken ikäisille. Asiakkaan palvelukokemus on vahvasti palvelun muotoilun lähtökohta ja asiakkaat ovat asiakasraatien ja käytettävyystutkimuksen kautta itse muotoilemassa palvelua. Pesola muistuttaa myös, että Kelan toimistoissa on mahdollista saada opastusta verkkopalvelujen käyttämiseen, jotta se sujuu jatkossa omin päin ongelmitta. Lisäksi aina on mahdollisuus myös hoitaa asioita toimistolla tai puhelimitse. Puhelimen kautta voi jopa tehdä etuushakemuksia nykyään. Esimerkiksi eläkkeen hakeminen puhelimitse on mahdollista, ja siitä onkin tullut suosittua. Nyt eläkeiän alettua Helena Pesola nauttii suomalaisen syksyn antimista. Metsän siimeksessä hän kulkee marjoja ja sieniä poimimassa. Myös Laukaassa sijaitsevan kakkosasunnon kasvimaalla on koittanut sadonkorjuuaika. Aivan vapaaherrattareksi Pesola ei heittäydy. Nyt on mahdollisuus olla enemmän mukana puolueen toiminnassa. Myös järjestötyö jatkuu laajalla kentällä: Pesola on mukana muun muassa naisjärjestöissä ja vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Myös kulttuuri on hänen sydäntään lähellä. Töistä vapautuneella ajalla voi suunnata yhä useammin esimerkiksi kaupunginorkesterin konsertteihin, oopperaan ja kuvataidenäyttelyihin. Talvella odottavat hiihtoladut.

18 18 PATINA 4/2015 SENIORILIITON 45-VUOTIS- SYNTYMÄPÄIVÄRISTEILY Milloin , alkaen ja päättyen klo Missä m/s Baltic Queen, risteily Helsingistä Tallinnaan ja takaisin Kenelle Senioriliiton yhdistysten jäsenille ja heidän ystävilleen Illan pukukoodi Kuin lähtisit hyvän ystäväsi syntymäpäiville OHJELMASTA Kokoonnumme lippujen Helsingin Länsisatamassa klo 16. Liput saatuamme siirrymme laivaan. Risteilyn ensimmäisenä päivänä on illallinen valitsemasi hyttiluokan mukaisessa ravintolassa ja juhlatilaisuus laivan yökerhossa. Tilaisuuden juontaa Esko Raipia Tampereen Komediateatterista. Loppuillan yökerhoesiintyjäksi olemme pyytäneet iskelmätaivaan leidin, Lea Lavenin orkestereineen. Laivan diskossa tiskijukka soittaa 60-luvun kappaleita. Laivan muutkin tilat ovat avoinna samaan tapaan kuin jos kyseessä olisi tavallinen risteily. Toisena päivänä meillä on neljä tuntia aikaa Tallinnan päässä ennen paluumatkalle lähtöä. Voit vierailla itsenäisesti Tallinnassa, osallistua etukäteen varaamallesi retkelle tai viettää aikaa laivalla. Paluumatkalla voit nauttia omakustanteisen lounaan jossain laivan ravintoloista, osallistua etukäteen varaamallesi oluen maistelu -kurssille ja viimeistään nyt tutustua kokoustiloissa oleviin näytteilleasettajiin. Mukaan ovat lupautuneet muun muassa Anna Ahlqvist laadukkaine neuleineen (Knitworks), palkittu korumuotoilija Inni Pärnänen sekä Dietmar Tallroth herkkine valokuvineen. (Huom. muun muassa.) Laiva saapuu Helsingin Länsisatamaan klo 16. Ohjelma tarkentuu syksyn aikana ja lisäykset ovat mahdollisia. RISTEILYPAKETTIEN HINNAT Hinnat sisältävät hyttipaikan, illallisen ja aamiaisen sekä laivalla olevan ohjelman. Hinnat ovat per henkilö. Esimerkiksi jos kaksi henkilöä ottaa yhteisesti A-luokan hytin, he maksavat 129 per henkilö eli yhteensä 258. Sama hytti yhdelle henkilölle on 175. Hytti B-luokka A-luokka A Premium De Luxe Suite Executive suite 4 henkilöä henkilöä henkilöä henkilö m/s Baltic Queen

19 PATINA 4/ HYTTILUOKAT Baltic Queenillä on hyvät hytit. Ne kaikki sijaitsevat autokannen yläpuolella. Kaikissa hyteissä on perusvarusteina wc, suihku ja LCD-televisio. B-luokka Ikkunaton, kansilla 5, 8 ja 9 2h-hytti: 2 alavuodetta 4h-hytti: 2 alavuodetta, 2 ylävuodetta A-luokka Ikkunallinen, kansilla 5, 8 ja 9 2h-hytti: 2 alavuodetta 4h-hytti: 2 alavuodetta, 2 ylävuodetta A Premium Ikkunallinen, kansilla 8 ja 9 Parivuode De Luxe* Ikkunallinen, kansilla 8 ja 9 Parivuode, m2 Suite* Ikkunallinen, keulassa kansilla 8 ja 9 Parivuode, verholla erotettu makuuhuone, m2 buffet-illallinen, meriaamiainen buffet-illallinen, meriaamiainen illallinen à la carte -ravintolassa**, meriaamiainen illallinen à la carte -ravintolassa**, erikoisaamiainen illallinen à la carte -ravintolassa**, erikoisaamiainen Executive Suite* Ikkunallinen, perässä kannella 9, parveke Parivuode, m2 illallinen à la carte -ravintolassa**, erikoisaamiainen * Kolmessa ylimmässä hyttiluokassa lisävarusteina sohvaryhmä, puhelin, hiustenkuivaaja ja jääkaappi, jonka sisältö kuuluu hintaan. **Laivan tyylikkäissä à la carte -ravintoloissa on kiinteä menu, jossa pääruokavaihtoehtoina ovat liha, kala tai kasvis. Ruokajuomana on pullotettu vesi. Muut ruokajuomat eivät sisälly risteilypakettiin vaan kukin tilaa ne oman makunsa mukaan. Myös erikoisaamiainen tarjoillaan à la carte -ravintoloissa. TOISEN RISTEILYPÄIVÄN LISÄMAKSULLISET PALVELUT Buffet-lounas toisena päivänä ennakkoon varattuna 25 Ostosretki Ülemisteen, Viron suurimpaan kauppakeskukseen 15 Linja-autokuljetus satamasta klo 9, matka kauppakeskukseen kestää noin 15 minuuttia. Kokonaiskesto noin 3 tuntia. Taideretki Kumuun, Baltian suurimpaan taidemuseoon 22 Linja-autokuljetus satamasta klo 9. Perillä alustus, jonka jälkeen omaa aikaa syventyä näyttelyyn. Kokonaiskesto noin 3 tuntia. Oluen maistelu -kurssi laivalla vaihtoehtoisesti klo 10, 12 tai Oluen historiasta, valmistusprosessista, oluttyypeistä, oluesta ja ruoasta, muutama sana kustakin maisteluun valitusta kahdeksasta oluesta. Kesto noin 1,5 tuntia. ILMOITTAUTUMINEN ALKAA SAMAN TIEN Yhdistyksesi välityksellä Ilmoittautuminen olisi hyvä tehdä oman yhdistyksen kautta. Yhdistys saattaa päätyä kuljetusjärjestelyihin, jos osanottajamäärä on suuri. Ilmoittautuminen yhdistyksen vastuuhenkilölle palvelee myös niitä osanottajia, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä ilmoittautumista verkossa. Huom! Jos haluaisit hyttikaverin, mutta sinulla ei ole vielä sellaista tiedossa, vain yhdistys voi yrittää saattaa sinut yhteen toisen samassa tilanteessa olevan kanssa. Lainsäädäntö estää matkatoimistoa auttamasta tällaisessa tilanteessa. Ilmoittautuessasi sinulla on siis jo oltava hyttikaverin nimi tiedossasi. Itsenäisesti Jos yhdistyksesi ei kuitenkaan ole kokoamassa osanottajaryhmää, voit toki ilmoittautua itsenäisestikin tai jos tarkoituksenasi on varata jokin neljään ylimpään hyttiluokkaan kuuluvasta hytistä, sinun on syytä toimia suht koht nopeasti: ylimpien luokkien hyttejä on vähän. Ilmoittautumisen jälkeen saat liiton kirjekuoressa ryhmämatkatoimisto Resviarialta laskun ja muuta materiaalia ilmoittamaasi osoitteeseen. Yhdistyksille on toimitettu ilmoittautumislomake, johon se voi kerätä osanottajista tarvittavat tiedot. Lisäksi liiton verkkosivuilla on sähköinen lomake, jota voivat käyttää niin yhdistyksen yhteyshenkilöt kuin itsenäiset ilmoittautujatkin: Jäsenille Juhlaristeily 2016 TARVITTAVAT TIEDOT Koko nimi (kuin se on virallisissa asiakirjoissa) Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Osoite Sähköposti ja/tai puhelinnumero Hyttiluokka Hytissä matkustavien lukumäärä Mahdollisen hyttikaverin nimi Lisämaksulliset palvelut Allergiat tai muu vastaava Mahdollisen TallinkSiljan Club One -kortin numero

20 20 KULTTUURI PATINA 4/2015 Minirunoja Puun yksinäisellä kalliolla mahtaneeko hyvä olla, kun juuret eivät kasva syvässä, maassa multaisessa, hyvässä. Vaan onhan kerran onnistanut, kun on maasta ponnistanut, ihmisiä ohikulkevia saa korkealta tarkastaa. Toisinkin vois juttu olla, kasvaa takapihan tunkiolla. ************ Lyhdyt olivat sammuneet, valot eivät enää loistaneet, kuu oli liukunut pilven taakse, puisto oli musta ja pimeä. Kuinka iloiseksi tulinkaan nähdessäni pienen kiiltomadon. Minun musiikkini Minun tieni gospelin ytimeen... minun soulini, countryni ja hengen musiikkini Älkää pelätkö, en ryhdy arvosteluun, mutta kuuntelin ensimmäisiä kertoja - JOHNNY CASHIA! Amazing grace soi aina niin kuulaana. Matkan alku ajoittuu 70-lukuun. Tuolloin suomalaisia maisemia kiersi jenkkiyhtye The Forerunners. Toivat kipinän minullekin, ja minun musiikkini sai uuden virikkeen. Mutta koska minun musiikkiani on kaikki niin tämäkin jäi unhoon vuosikymmeniksi. Kiertelin ja samosin löytämässä aina uutta, kunnes nyt keväisenä sunnuntai-iltana sain tiedon alueellemme saapuneesta Cashin gospelista. MATKOJA SENIOREILLE: Suurenmoiset taitajat Satakunnan tienoilta ovat oivaltaneet tarpeemme. Vaikka Walking Johnny ei enää ole muassamme, silti ikuisesti elää musiikissaan ja täällä ei tarvitse lähteä merta edemmäs. Tulkinnat kaikki parasta laatua. Ja maestron kitara soi niin upeasti, että Les Paul varmaan nauttii tuolla jossain. Naisvokalistin kuulas ääni: upea. Voin vain kuvitella, miten Johnny Cash vaeltaa vielä lantikallaan kohti auringonlaskua ja ylistää Jumalaansa. Ei muuta kuin kaunis musiikinharrastajan kiitos. IRMA LAINE Vehmaan seniorit ry New Yorkiin Lähde Leena Tamlanderin mukana unohtumattomalle matkalle yhteen maailman mielenkiintoisimmista matkakohteista. Perillä Sinua odottavat pilvenpiirtäjät, Broadway musikaalit, oopperat, suuret tavaratalot sekä lukuisat museot ja nähtävyydet. Haukkaa pala Isoa Omenaa, maku jonka muistat vuosienkin päästä. Tervetuloa mukaan! RAIMO BERKAN Pohjois-Helsingin kansallisseniorit ry Pyydä tarkempi matkaohjelma: Resviaria Oy, PL 269, Tampere Puh info@resviaria.com Kaikilla matkoilla on mukana suomenkielinen matkanjohtaja Herkisty Sinfonia Lahden PÄIVÄKONSERTEISSA MBE Pe klo 13 Pe klo 19 Sibeliustalo Jaakko Kuusisto, kapellimestari Panu Savolainen, vibrafoni Teemu Viinikainen, kitara Jori Huhtala, kontrabasso Hiljainen kylätie, Kaksi vanhaa tukkijätkää, Täysikuu... Mestarisäveltäjä Toivo Kärjen syntymän 100-vuotiskonsertti sukeltaa Kärjen tuotantoon. Tämä konsertti on täynnä nostalgiaa, Kuin lapsena ennen. Pe klo 13 Pe klo 19 Sibeliustalo Esa Heikkilä, kapellimestari Vesa-Matti Loiri, laulu Peter Lerche, kitara Konsertissa kuullaan Loirin karismaattisia tulkintoja Eino Leinon runoista mm. Notturno, Elegia, Filosofeeraava ylioppilas, Lapin kesä sekä Päivän laskiessa. Tule ja koe legendan karisma livenä! lahden kaupunginorkesteri Liput: päiväkonsertit 24,50 19,50 aik. ja eläk konsertti 29,50 22,50 aik. / 24,50 19,50 eläk konsertti aik. / eläk. Ryhmäalennukset 3 2 / lippua (min. 11 henk.) Sinfonia Lahden myyntipalvelu/ryhmämyynti p. (03) (ma pe klo 9 16) Sibeliustalon lipunmyynti p (1,53 /min+pvm) Lippupalvelu