Pk-yritysten kansainvälistymisrahoitustyöryhmän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pk-yritysten kansainvälistymisrahoitustyöryhmän"

Transkriptio

1 Pk-yritysten kansainvälistymisrahoitustyöryhmän mietintö Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 44/2008

2 Pk-yritysten kansainvälistymisrahoitustyöryhmän mietintö Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 44/2008

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Konserni 44/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Pk- yritysten kansainvälistymisrahoitustyöryhmä Puheenjohtaja Risto Paaermaa Sihteeri Katri Kosonen Sihteeri Christina Snellman Julkaisuaika Tammikuu 2009 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Pk-yritysten kansainvälistymisrahoitustyöryhmän mietintö Tiivistelmä Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin tarkastella Finnvera Oyj:n tuotevalikoimaa ja sitä säätelevää oikeusnormistoa pk-yritysten kansainvälistymiseen liittyvien rahoitusmahdollisuuksien kannalta. Työryhmän tuli laatia ehdotukset kansallisen sääntelyn tarkistamisesta sekä laatia mahdolliset toimenpide-ehdotukset Finnvera Oyj:n kansainvälistyville pk-yrityksille tarjoamien rahoitustuotteiden kehittämiseksi. Työryhmä luovutti mietintönsä työ- ja elinkeinoministeriölle. Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä valmisteli ehdotuksensa Finnvera Oyj:tä säätelevän normistoon tehtävistä muutoksista ja laati toimenpide-ehdotukset kansainvälistymisrahoitustuotteiden kehittämisestä siten, että ne palvelisivat aikaisempaa paremmin kansainvälistyvien pk-yritysten tarpeita. Mietinnössä on erityisesti tarkasteltu investointitakuita sekä kansainvälistymislainoja ja -takauksia, niiden sääntelyyn liittyvää suomalaisen intressin vaatimusta sekä suhdetta EU:n valtiontukisäännöstöön sekä muuhun alan kansainväliseen sääntelyyn. Työryhmä ehdottaa vientitakuutoiminnassa noudatettavista periaatteista annetun valtioneuvoston asetuksen (558/2001) 1 :ää tarkistettavaksi suomalaisen intressin osalta siten, että suomalaisen intressin katsotaan toteuvan paitsi silloin, kun investointi hyödyttää merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa, myös silloin kun se hyödyttää Suomessa liiketoimintaa harjoittavan pk-yrityksen kansainvälistymistä. Asetuksen 2 :n osalta ehdotetaan, että kaupallisen riskin vientitakuu voitaisiin myöntää, jos hankkeen rahoituksessa toteutuu riittävä riskinjako kansainvälisen kehitysrahoituslaitoksen tai muun rahoituslaitoksen kanssa. Valtioneuvoston sitoumukseen Finnvera Oyj:lle luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta (48/023/1998) ehdotetaan tehtäväksi vastaava täsmennys suomalaisen intressin osalta. Lisäksi tappiokorvaussitoumusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että tappiokorvaus kansainvälistymisrahoituksessa korotettaisiin vastaavalle tasolle kuin kasvuyritysten luottoihin ja takauksiin liittyvät korvaukset. Luotonsaajayhtiön määrittelyyn ja investoinnin kohdemaata koskeviin vaatimuksiin ehdotetaan myös joustavuutta lisääviä muutoksia. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Christina Snellman, puh Asiasanat Pk-yritys, vienti, kansainvälistyminen, vientitakuut, suomalainen intressi, valtiontuki ISSN Kokonaissivumäärä 53 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 13 Kustantaja Edita Publishing Oy

4 Työ- ja elinkeinoministeriölle Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin vientitakuulainsäädäntöön kuuluvien kansainvälistymisrahoitustuotteiden valmistelu. Työryhmän tuli kartoittaa Finnvera Oyj:n tiettyjen rahoitustuotteiden toimivuutta pk-yritysten kansainvälistymiseen liittyvien toimintaedellytysten kannalta. Työryhmän tuli laatia ehdotukset kansallisen sääntelyn tarkastamisesta sekä laatia mahdolliset toimenpide-ehdotukset Finnvera Oyj:n kansainvälistyville pk-yrityksille tarjoamien rahoitustuotteiden kehittämiseksi. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin johtaja Risto Paaermaa työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmän jäseniksi määrättiin lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen ja teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmän muiksi jäseniksi nimettiin hallitusneuvos Veikko Kantola valtiovarainministeriöstä, lähetystöneuvos Anne Ahonen ulkoasiainministeriöstä, liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo Finnvera Oyj:stä, rahoituspäällikkö Jari Mehto Finnvera Oyj:stä sekä johtaja Risto Suominen Suomen Yrittäjät ry:stä. Kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori on osallistunut pääasiallisesti työryhmän työskentelyyn Anne Ahosen sijaisena. Työryhmän sihteereiksi nimettiin lakiasiainpäällikkö Katri Kosonen Finnvera Oyj:stä ja ylitarkastaja Christina Snellman työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmä otti nimekseen pk-yritysten kansainvälistymisrahoitustyöryhmä. Työryhmä on kuullut asiantuntijoina seuraavia henkilöitä: Tutkimusjohtaja Raija Rissanen, Finnvera Oyj Investment manager Mikko Kuuskoski, Finnfund Hallituksen puheenjohtaja Tuomo Sipilä, Investor Net Oy Johtaja Esa Tuomi, Nordea Pankki Suomi Oyj Apulaisjohtaja Pekka Karkovirta, Finnvera Oyj Työryhmä on pitänyt yhdeksän (9) kokousta.

5 Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti saada työnsä valmiiksi mennessä. Saatuaan tehtävänsä suoritetuksi työryhmä antaa kunnioittavasti mietintönsä työ- ja elinkeinoministeriölle. Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2008 Risto Paaermaa Kari Parkkonen Eeva-Liisa Virkkunen Veikko Kantola Risto Suominen Annamarja Paloheimo Anne Ahonen Jari Mehto Katri Kosonen Christina Snellman

6 Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Sisällysluettelo Johdanto Yleistä Rajaukset Vientitakuulain mukainen rahoitus Investointitakuu poliittisen riskin kattamiseksi Investointitakuu kaupallisen riskin kattamiseksi Kansainvälistymislainat ja -takaukset Kansallisen sääntelyn erityiskysymyksiä Valtion erityisrahoitustoiminta ja markkinapuute Suomalainen intressi Kansainvälinen sääntely OECD:n piirissä hyväksytty järjestely EU:n valtiontukisääntely Yleistä EU:n valtiontukisääntelystä Epäsuora kansainvälistymisrahoitus de minimis -asetuksen mukaisena rahoituksena Investointitakuut ja valtiontukisäännösten soveltuminen niihin Investointitakuisiin soveltuvat tukimuodot Mikä yritys katsotaan tuen saajaksi Investointitakuuseen soveltuvat tukimuodot Kansainvälinen vertailu... 28

7 7 Muutostarpeet Epäsuora kansainvälistymisrahoitus ja muutostarpeet luotto- ja takaustappiokorvaussitoumukseen Suomalaisen intressin määrittely Luotonsaajan määrittely Kohdemaan maaluokitus Tappiokorvauksen määrä Rahoituksen suuntaaminen myös pk-yritysmäisille suuryrityksille Investointitakuut ja muutostarpeet vientitakuusääntelyyn Erityiset syyt kaupallisen riskin investointitakuun myöntämiseksi Työryhmän suositukset Ratkaisuehdotukset yksittäisiin muutostarpeisiin Suomalaisen intressin määrittely Luotonsaajayhtiön määrittely epäsuorassa kansainvälistymisrahoituksessa Kohdemaan maaluokitus epäsuorassa kansainvälistymisrahoituksessa Tappiokorvauksen määrä Rahoituksen myöntäminen Finnveran omalla riskillä Investointitakuun myöntäminen suojaamaan kaupallista riskiä Notifiointi EU:n komissiolle Seuranta ja raportointi Yhteenveto tappiokorvaussitoumukseen ehdotetuista muutoksista Yhteenveto vientitakuuasetukseen ehdotetuista muutoksista Taloudelliset vaikutukset Liite 1 Kv-rahoitusasiakkaiden taloudellinen tila Liite 2 Kansainvälistymistuotteiden vertailu... 46

8 9 1 Johdanto 1.1 Yleistä Kilpailukyvyn säilyttämiseksi talouden rakenteen on muututtava teknologian kehityksen ja markkinoiden muutoksen mukana. Tässä mielessä kasvavat ja kansainvälistyvät pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa. Ne ottavat käyttöön uudet toimintatavat ja teknologiat ja ne löytävät uudet kasvavat markkinat. Kansainvälistyvä pk-yritys onkin usein erikoistunut uuteen teknologiaan ja sen markkinat ovat globaalit. Kansainvälistyvän pk-yrityksen ulkoisen rahoituksen tarve voi olla suuri ja se voi kohdata vaikeuksia rahoituksen saannissa juuri siksi, että uuden teknologian ja uusien markkinoiden riskit ovat vaikeasti arvioitavissa. Markkinat eivät välttämättä toimi näiden yritysten kohdalla hyvin. Siksi julkisella innovaatiorahoituksella ja kansainvälistymisrahoituksella on rooli kansainvälistyvien pk-yritysten rahoituksessa. Globaalia kilpailua on viime vuosikymmeninä leimannut voimakas erikoistuminen. Erityisesti pienten maiden yritysten strategiana on ollut erikoistua kapeille tuotealueille ja samalla laajentaa markkinansa maailmanlaajuisiksi. Erikoistumiseen ja osaamiseen perustuva strategia johtaa väistämättä toimimaan globaalisti. 1 Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa on sitouduttu yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksien parantamiseen. 2 Kaikista suomalaisista yrityksistä pienten ja keskisuurten yritysten osuus on yli 99 %. 3 Tilanne on sama muualla Euroopassa; esimerkiksi EU:ssa toimivista yrityksistä 99 prosenttia on pk-yrityksiä ja niissä on suurin osa eurooppalaisista työpaikoista. 1 Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/2004, s Vanhasen hallitusohjelmassa ( ) todetaan muun muassa: Hallitus tehostaa toimia yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja entistä suotuisamman yritysympäristön luomiseksi. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten teknologiaperustaa, liiketoimintaosaamista ja tuottavuutta vahvistetaan. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan. Yritystukien vaikuttavuutta parannetaan suuntaamalla rahoitusta yritysten osaamisen, kasvun, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. 3 Tilastokeskuksen yritysrekisterin perusteella Suomessa oli vuonna yritystä. Näistä suuria, eli 250 henkilöä tai enemmän työllistäviä, yrityksiä oli 0,2 prosenttia ja pk-yrityksiä 99,8 prosenttia kaikista yrityksistä.

9 10 Kansainvälistyvien pk-yritysten haasteena on ollut saada rahoitusta kansainvälistymishankkeisiin, jotka pk-yritysten osalta usein arvioidaan melko riskipitoisiksi ja joihin sen vuoksi on ollut vaikea saada puhtaasti kaupallista rahoitusta. Syyskuussa 2008 alkaneen finanssikriisin kärjistyessä yritysten rahoitusmahdollisuuksien ennakoidaan heikkenevän edelleen ja saatavissa olevan rahoituksen hinnan nousevan. Markkinapuutteiden korjaaminen julkisesti tuetun rahoituksen avulla nousee tällöin keskeiseen asemaan. Markkinapuutteiden korjaamisen tulee tapahtua siten, että julkisesti tuettu rahoitus ei syrjäytä yritysten markkinaehtoista rahoitusta rahoitusmarkkinoiden häiriötilassa tai tulevaisuudessa rahoitusmarkkinoiden tilanteen vakiintuessa. Markkinapuutteen korjaamiseksi rakennettu tukijärjestelmä ei saisi hidastaa pääomamarkkinoiden kehittymistä ja kasvamista, vaan tukijärjestelmän rakenteita tulee edelleen kehittää siten, että edellytykset rahoitusmarkkinoiden kehittymiselle ja yritysten markkinaehtoisen rahoituksen hankinnalle tehostuvat. Suomessa toimivien pk-yritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistäviä, julkisesti tuettuja ja valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n myöntämiä ja hallinnoimia rahoitustuotteita ovat vientitakuut ja investointitakuut, joilla pk-yritys tai sitä rahoittava rahoituslaitos voi suojautua vientikauppaan tai ulkomaiseen investointiin liittyviltä riskeiltä. Myös Finnveran kansainvälistymislainoilla ja -takauksilla voidaan parantaa pk-yrityksen kansainvälistymisen rahoitusmahdollisuuksia. Näitä rahoitustuotteita voidaan käyttää muun muassa ulkomaille etabloituvan suomalaisen pk-yrityksen ulkomaisen tytäryhtiön, yhteisyrityksen tai toimipaikan rahoitustarpeiden kattamiseen. Kansainvälistymislainat ja -takaukset on tarkoitettu niin sanottuun epäsuoraan kansainvälistymisrahoitukseen, jossa luottoriski kohdistuu Suomessa toimivaan yritykseen, kun taas investointitakuu voidaan antaa kohdemaahan perustetun yrityksen ottaman luoton vakuudeksi siten, että luottoriski kohdistuu suoraan tuohon ulkomaiseen yritykseen. Finnveran kansainvälistymisrahoituksen tuotteiden ehdot eivät ole täysin vastanneet pk-yritysten käytännön tarpeita. Vientitakuulain nojalla myönnettävien investointitakuiden myöntämisen edellytykset on määritelty suurten yritysten suuria investointihankkeita silmällä pitäen. Siten nämä takuut eivät ole käytännössä soveltuneet pk-yritysten hankkeisiin, jotka ovat kansantaloudellisesti tarkasteltuna pienehköjä ja joiden rahoittamiseen kansainvälisillä kehitysrahoituslaitoksilla ei ole ollut suurta intressiä. Epäkohtana on pidetty myös sitä, että huolimatta pk-yritysten kansainvälistymisen edistämisen elinkeinopoliittisesta merkityksestä ovat ehdot valtion Finnveralle maksamien kansainvälistymislainojen ja -takausten tappiokorvausten osalta olleet tiukemmat kuin muilla kasvuyrityksille suunnatuilla tuotteilla. Tämä on näkynyt kansainvälistymistuotteiden hinnoittelussa siten, että niistä on jouduttu perimään muita kasvuyrityksille suunnattuja tuotteita korkeampi hinta.

10 11 Joka kuudennen pk-yrityksen tuotteita viedään ulkomaille itse vietynä tai osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Vientiä harjoittavien yritysten osuus kasvaa yrityskoon kasvaessa. Pk-yritysten vienti on painottunut enemmän lähialueille (Venäjä, Baltian maat ja Ruotsi) kuin suurten yritysten vienti, joka suuntautuu enemmän kaukomaille Kaakkois-Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Vientiä on useimmin kasvuhakuisilla kuin ilman kasvutavoitteita olevilla yrityksillä. Pk-yritysten ulkomailla sijaitsevien yksiköiden (tytäryhtiöt yms.) lukumäärästä ei ole olemassa tutkittua tietoa. Arvioiden mukaan noin kahdella prosentilla pk -teollisuusyrityksistä on tuotantolaitoksia ulkomailla. Nämä yritykset ovat enimmäkseen kasvuhakuisia, työntekijän yrityksiä. Työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysten toimintaympäristö- ja kehitysnäkymät selvityksen mukaan seuraavan 2 3 vuoden aikana kolmasosa jo ulkomailla toimivista pk-yrityksistä aikoo laajentaa edelleen toimintaansa. Lisäksi viisi prosenttia niistä pk-yrityksistä, jotka eivät vielä toimi ulkomailla, aikoo siirtää toimintojaan sinne. 4 Finnvera on rahoittanut eniten kansainvälistymishankkeita Venäjälle ja Baltian maihin. Suomalaisten yritysten suosituimpia etabloitumiskohteita ovat olleet Ruotsi, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Venäjä, Singapore, Puola, Norja, Hollanti, Saksa, Latvia, Ranska, Viro ja Kiina Rajaukset Työryhmä keskittyi työssään sellaisiin rahoitustuotteisiin, jotka on tarkoitettu pk-yritysten ulkomaille etabloitumisen tukemiseksi. Tässä merkityksessä tarkastelun kohteena oli nimenomaisesti vieraan pääoman ehtoinen rahoitus ja siihen liittyvät vakuusjärjestelyt, joten tarkastelun ulkopuolelle jäivät pk-yritysten avustustyyppinen rahoitus, pääomasijoittamiseen sekä muuhun oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen (venture capital -toiminnot) liittyvä rahoitus. Työryhmän tarkastelun ulkopuolelle jäivät niin ikään muu kansainvälistymisrahoitus kuten EU:n rahoituksen välitys, UM:n hankerahoitus lähialueille sekä viennin edistämiseen tarkoitetut rahoitusinstrumentit. Huomiota kiinnitettiin kuitenkin siihen, että mahdollisuudet kohdemaissa saatavilla olevan julkisen tuen hyväksikäyttöön on otettava huomioon. Työryhmä on huomioinut kansainvälisen sääntely-ympäristön asettamat rajoitukset (OECD, EU, WTO). Muiden maiden kansainvälistymistuotteiden vertailulla 4 Yrittäjyyskatsaus Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 25/2008, s Suosituimmat etabloitumis-kohteet sisältävät myös suuryritysten etabloitumiset.

11 12 haluttiin varmentaa se, että tarkastelu ottaa huomioon suomalaisten yritysten kilpailukyvyn säilymisen. Taulukko 1 kuvaa pk-yritysten kansainvälistymisrahoitusta sääntelevää kotimaista ja kansainvälistä säädöskokonaisuutta työryhmän toimeksiannon rajaukset huomioiden (ks. jäljempänä kohta 8. Työryhmän suositukset). Työryhmä on soveltanut pk-yritysten määritelmään EU:n komission suositusta mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (2003/361/EY). 6 6 Komission määritelmän mukaan pk-yritykseksi luetaan yritys, jonka henkilöstön määrä on alle 250 henkeä ja vuotuinen liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai tase enintään 43 milj. euroa laskettuna suosituksen edellyttämällä tavalla. Yritys on aina pk-yritys, kun se täyttää nämä molemmat kynnysarvot ja kun sen pääomasta tai äänimäärästä alle 25 prosenttia on toisen yrityksen tai julkisyhteisön hallussa.

12 13 2 Vientitakuulain mukainen rahoitus Vientitakuutoiminnan päätarkoitus on vahvistaa Suomen taloudellista kehitystä vientiä ja yritysten kansainvälistymistä edistämällä. Valtio takaa viimekädessä vientitakuujärjestelmän nojalla myönnettyjen vientitakuiden kautta suomalaisten tuotteiden viennistä ja suomalaisten yritysten ulkomaaninvestoinneista aiheutuvat tappiot. Vientitakuutoiminnan peruslähtökohta on suomalaisen intressin huomioiminen. Vientitakuilla pyritään saamaan suomalaisyritykset tasavertaiseen ja kilpailukykyiseen rahoitusasemaan suhteessa kilpailijamaiden yrityksiin, ja siten hyödyttämään Suomen kansantaloutta. Vientitakuutoiminnalla täydennetään yksityisen rahoitussektorin palveluja sellaisen rahoitustoiminnan osalta, johon yksityinen rahoitussektori ei tappionvaaran laadun tai laajuuden vuoksi osallistu. Kyse on näin ollen julkisesta toiminnasta markkinapuutealueilla. Laki valtion vientitakuista (422/2001) ja valtioneuvoston asetus vientitakuutoiminnassa noudatettavista periaatteista (558/2001) muodostavat vientitakuutoiminnan säädösperustan. Vientitakuulainsäädännön soveltamisala kattaa teollisuustuotteiden lisäksi valmistus- ja patenttioikeuksien, suunnittelu-, asennus-, rakennus- ja muun työn viennin. Laki valtion vientitakuista on puitelakityyppinen säännös, joka ei sisällä toimialarajoituksia. Sen mukaan vientitakuut myönnetään viennistä tai ulkomaille suuntautuvista investoinneista syntyvän tappionvaaran varalle (lain 2 :n 2 mom). Valtioneuvoston asetuksessa on vahvistettu vientitakuutoiminnassa noudatettavat yleiset periaatteet, joita sovelletaan vientitakuihin liittyvissä sopimuksissa ja sitoumuksissa. Vientitakuita ovat luottoriskitakuu, ostajaluottotakuu, remburssitakuu, investointitakuu, rahoitustakuu ja vastatakuu. Investointitakuuta lukuun ottamatta kyseiset rahoitustuotteet ovat sidoksissa vientiin ja takuilla katetaan joko ulkomaiseen ostajaan tai pankkiin liittyvää luottoriskiä tai suomalaiseen vientiyritykseen liittyvää riskiä lähinnä vientituotteen valmistusaikana. Vientitakuilla voidaan kattaa sekä ns. poliittista riskiä että kaupallista riskiä. Poliittinen riski liittyy ulkomaisten viranomaisten toimiin tai muuhun toimintaympäristössä olevaan riskiin, joka on luotonsaajan toimenpiteistä riippumatonta. Kaupallinen riski on riskin kohteen maksuhaluttomuuteen tai maksukyvyttömyyteen liittyvää riskiä. Investointitakuu poikkeaa muista vientitakuulain takuutyypeistä siinä, että sitä voidaan antaa useisiin eri tarkoituksiin sekä vieraan pääoman että oman pääoman ehtoista rahoitusta varten. Koska investointitakuu ei ole sidoksissa vientiin, se poikkeaa muista vientitakuista myös siinä, että se ei ole OECD:n

13 14 vientiluottokonsensuksen piirissä. Investointitakuun suhdetta EU:n valtiontukisääntelyyn tarkastellaan muistiossa tuonnempana. Vientitakuulain alaisista takuutuotteista työryhmä keskittyi erityisesti sellaiseen investointitakuuseen, joka annetaan ulkomaisen yrityksen saaman vieraan pääoman ehtoisen luoton vakuudeksi ja joka kattaa myös kaupallisen riskin. Vientitakuulain mukaista enimmäistakuuvastuun määrää on vuosien mittaan korotettu takuiden määrän lisääntyessä. Voimassa olevan vientitakuulain 10 :n mukaan kokonaisriskin enimmäisvastuu on 7,9 miljardia euroa. 7 Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj myöntää valtion vientitakuut ja hallinnoi niitä. Lähtökohtaisesti vientitakuutoiminnan tulee olla pitkällä aikavälillä itsekannattavaa siten, että takuista perityt maksut vastaisivat niistä aiheutuneita kuluja. Viimekädessä Suomen valtio vastaa Finnveran antamista takuista ja takauksista valtiontakuurahaston kautta (laki valtiontakuurahastosta 444/1998). Vientitakuutoiminnan suurimmat vastuut kohdistuvat tällä hetkellä telakka- ja varustamotoimintaan, telekommunikaatiosektoriin, energiateollisuuteen, kaivos- ja perusmetalliteollisuuteen sekä metsäteollisuuteen ja sen laitteisiin. Käytännössä investointitakuita on myönnetty 3 10 vuoden ajanjaksolle. Vuonna 2007 Finnveran ulkomaisen riskinoton kokonaisvastuut olivat noin 5 miljardia euroa, josta investointitakuita koskeva vastuu oli 78,1 miljoonaa euroa. Noin 1,8 % Suomen viennistä oli vientitakuiden piirissä. Vuonna 2007 poliittisen riskin maihin (muut kuin OECD-maat) suuntautuvasta viennistä noin 4 prosenttia oli vientitakuiden piirissä. 2.1 Investointitakuu poliittisen riskin kattamiseksi Investointitakuu myönnetään korvaamaan ulkomaille suuntautuvasta investoinnista syntyvä tappio. Vientitakuulain mukaan investointitakuita voidaan myöntää investointeihin suuntautuvien poliittisten (muiden kuin kaupallisten) riskien kattamiseen vientitakuulain kokonaisvaltuuden (7,9 mrd. euroa) rajoissa. Investointi on vientitakuulaissa määritelty siten, että sillä tarkoitetaan oman pääoman ehtoista tai muuta rahoitusta, tuotantolaitteita tai -menetelmiä sekä näihin rinnastettavia taloudellisia etuuksia, jotka sijoitetaan yritystoimintaan kohdemaassa. 7 Finnvera Oyj:ltä saatujen tietojen mukaan vientitakuiden kysyntä on vuoden 2008 aikana nelinkertaistunut.

14 Investointitakuulla voidaan kattaa lain mukaan tappio, joka johtuu esimerkiksi sopimusosapuolista riippumattomasta seikasta, kuten säädöksestä, viranomaisen päätöksestä tai toimenpiteestä. Myös ylivoimainen este, joka estää täyttämästä sopimuksen mukaisia velvoitteita tai investoijaa hyödyntämästä investointiaan, kuuluu investointitakuun piiriin. Käytännössä takuu kattaa muun muassa seuraavat poliittiset riskit: sijoitusmaan viranomaisten valuutan vaihtamista ja siirtämistä koskevat rajoitukset investoinnin kansallistaminen, takavarikointi, pakkolunastus tai muut vastaavat sijoitusmaan viranomaisten toimenpiteet sodan, kapinan, vallankumouksen tai muun vastaavan poikkeustilan aiheuttama omaisuuden tuhoutuminen tai toimintojen keskeytyminen 15 Vientitakuulaki ei aseta investointitakuulle erityisedellytyksiä poliittisen riskin kattamiseksi. Investointitakuun myöntämiseen sovelletaan siten samoja riskin arviointia ja hinnoittelua koskevia Finnveran käyttämiä periaatteita kuin niihin takuisiin, jotka myönnetään varsinaisten vientitoimitusten rahoittamiseen. Maan, johon investointi kohdistuu, on oltava Finnveran arvion mukaan takuukelpoinen. Investoija - sijoittajalla on oltava kotipaikka Suomessa sekä riittävät edellytykset investoinnin toteuttamiseen. Investoija-sijoittaja voi myös olla sellainen ulkomainen yritys, jossa Suomessa kotipaikan omaavalla yrityksellä on määräysvalta. 2.2 Investointitakuu kaupallisen riskin kattamiseksi Ulkomaille suuntautuvien investointien yhteydessä syntyvän tappionvaaran varalle on perinteisesti myönnetty vain poliittisen riskin investointitakuita. Valtion vientitakuista annetun 5 :n 2 momentin mukaan vientitakuilla voidaan erityisistä syistä kattaa myös ulkomaille suunnattavien investointien kaupallisia riskejä. 8 Kaupallisella riskillä tarkoitetaan ostajan, luotonsaajan tai takaajan maksukyvyttömyyttä (esimerkiksi konkurssi) tai maksuhaluttomuutta. 8 Investointeihin liittyvän kaupallisen riskin kantoi vuoden 1962 vientitakuulain voimassa ollessa sijoittaja itse ja/tai rahoittava pankki usein yhdessä pankkisyndikaatin kanssa. Vientitakuulainsäädäntöä uudistettaessa vuonna 2001 investoija-sijoittajan rahoitusmahdollisuuksia lisättiin antamalla mahdollisuus myös kaupallisen riskin suojaamiseen.

15 16 Kaupallisen riskin kattaminen on investointitakuun puitteissa mahdollista, mutta rajatuin ehdoin. Erityisenä syynä kaupallisen riskin kattamiseen investointitakuun yhteydessä pidetään rahoituksen saatavuuden turvaamista yhteisrahoitushankkeissa kansainvälisen kehitysrahoituslaitoksen kuten Maailmanpankin tai Pohjoismaiden investointipankin kanssa. 9 Lisäksi kaupallisen riskin investointitakuiden kokonaismäärä on rajattu laissa 200 miljoonaan euroon. Finnvera on todennut investointitakuiden käytön jääneen erittäin vähäiseksi (vain yksi takuupäätös vuosina ) erityisesti vientitakuuasetuksen edellyttämän kansainvälisen kehitysrahoituslaitoksen osallistumisvelvoitteen vuoksi. Investointitakuissa, kuten muissakin vientitakuulain mukaisissa takuissa, takuukate voi olla erisuuruinen kaupallisen ja poliittisen riskin osalta. Tyypillisesti poliittisen riskin takuukate on suurempi ja voi olla jopa 100 %, kun taas kaupalliselle riskille pyritään saamaan riskinjakoa muiden rahoittajien kanssa. Takuukatteiden eroavaisuudet voivat käytännön korvaustilanteessa aiheuttaa ongelmia, jos takuun laukaisseen (maksu)häiriön syytä ei voida selkeästi määritellä. Suomen ja muiden julkisia takuutuotteita tarjoavien maiden välisestä kilpailullisesta näkökulmasta arvioituna kaupallisen riskin kattavien investointitakuutuotteiden tarjonta on vähäistä EU:ssa tai sen ulkopuolisissa OECD-maissa. Esille ei ole tullut, että olisi julkisia rahoituslaitoksia, jotka takaisivat ulkomaisiin investointeihin liittyen myös kaupalliset riskit. Kilpailijamaista esimerkiksi Itävallalla on käytössä investointitakuun kaltaisia, julkisten takuulaitosten kautta hallinnoituja takuutuotteita. Kilpailijamaiden käyttämien instrumenttien osalta työryhmällä on ollut käytössään Finnvera Oyj:n keräämä vertailuaineisto, jota selostetaan muistiossa myöhemmin, ks. kohta 6. 9 Valtioneuvoston asetuksen vientitakuutoiminnassa noudatettavista periaatteista (558/2001) 2 :n mukaan kaupallisen riskin vientitakuu ulkomaille suuntautuvan investoinnin osalta voidaan myöntää ainoastaan silloin, kun yhteisrahoitushankkeessa on mukana kansainvälinen kehitysrahoituslaitos.

16 17 3 Kansainvälistymislainat ja -takaukset Kansainvälistymislainat ja -takaukset myönnetään valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) nojalla. Kyseisen lain mukaan yhtiön tulee suunnata luotto- ja takaustoimintaansa pääasiallisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Luottoja ja takauksia annettaessa on otettava huomioon toiminnan merkitys yleisen taloudellisen kehityksen ja tarkoituksenmukaisen alueellisen sijoittumisen sekä työllisyyden edistämisen kannalta. Luotto- ja takaustoiminta on suunnattava korjaamaan rahoituspalvelujen tarjonnassa esiintyviä puutteita. Lisäksi on otettava huomioon Finnveran ja muiden rahoituspalveluja tarjoavien tahojen mahdollisuus keskenään jakaa sanotusta rahoitustoiminnasta aiheutuvaa tappiota. Luotto- ja takaustoiminnasta annetussa laissa ei ole tuotekohtaisia erityisedellytyksiä. Yrityksen kansainvälistymistä varten myönnetyt luotot ja takaukset noudattavat samoja periaatteita kuin muutkin luotot ja takaukset. Tuotekohtaisia edellytyksiä on sen sijaan asetettu valtioneuvoston antamassa luotto- ja takaustappiokorvaussitoumuksessa. 10 Jotta kansainvälistymislainat ja -takaukset olisivat tappiokorvauksen piirissä, on niiden täytettävä sitoumuksessa tällaiselle rahoitukselle asetetut ehdot. Käytännön rahoitustoiminnassa luotto- ja takaustappiositoumuksen ehdot ovat osoittautuneet joiltain osin epätarkoituksenmukaisiksi. Tällaisia ehtoja ovat muun muassa tappiokorvauksen suuruus, joka on pienempi kuin pelkästään kotimaassa toimiville kasvuyrityksille myönnetyn rahoituksen tappiokorvaus, vaikka tälle ei pitäisi olla elinkeinopoliittista perustetta. Toisaalta sitoumuksessa edellytetään, että rahoituksen kohteena oleva ulkomailla tapahtuva toiminta merkittävästi edistää yrityksen Suomessa tapahtuvaa toimintaa. Yksittäisiä rahoituspäätöksiä tehtäessä on käytännössä osoittautunut vaikeaksi arvioida, milloin tämä edellytys täyttyy. Sitoumuksessa tulisikin tarkemmin määritellä, millaisissa tapauksissa ehdon ulkomailla tapahtuvan toiminnan tulee merkittävästi edistää Suomessa tapahtuvaa toimintaa katsotaan täyttyvän. Tappiokorvaussitoumuksen piiriin kuuluva kansainvälistymisrahoitus on epäsuoraa rahoitusta siten, että rahoituksen saaja on Suomessa toimiva yhtiö, joka välittää saamansa luoton ulkomailla sijaitsevan tytär- tai osakkuusyhtiönsä käyttöön. Luo- 10 Valtioneuvoston sitoumus Finnvera Oyj:lle luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta (48/023/1998).

17 ton käyttötarkoitus on määritelty tappiokorvaussitoumuksessa siten, että varat tulee käyttää: suomalaiselle yritykselle sen ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamiseen, ulkomailla toimivan tytär- tai osakkuusyrityksen tai toimipaikan investointien, kehittämisen tai kasvun rahoitukseen, ja omistusosuuden hankintaan tai lisäykseen ja osakepääoman korottamiseen ulkomailla toimivissa tytär- tai osakkuusyrityksissä. Lisäksi edellytetään, että: lainan saaja on kansainvälistyvä suomalainen pk-yritys, laina helpottaa pk-yrityksen kansainvälistymishankkeen toteutumista ja muun rahoituksen saatavuutta, laina mahdollistaa kotimaan toimintojen kehittämisen, ja riski jakautuu useammalle taholle. 18 Kansainvälistymislainoja ja -takauksia on Finnverassa myönnetty kaiken kaikkiaan 180 kappaletta, vastaten määrältään yhteensä noin 78 miljoonaa euroa. Eniten kansainvälistymishankkeita on rahoitettu Venäjälle ja Baltian maihin. Hankkeiden onnistumista on Finnverassa kartoitettu vuosien aikana myönnettyjen rahoitusten saajayhtiöiden osalta yritystutkimuskertomusten perusteella. Koko 78 yrityksen aineistosta selkeästi epäonnistuneita hankkeita voitiin tunnistaa ainoastaan neljä (4). Lisäksi ilmeni neljä (4) mainintaa siitä, että toiminta ei ollut lähtenyt hyvin käyntiin. Osa yrityksistä ei ollut seurannassa, koska ne olivat maksaneet vastuunsa pois. Sen sijaan vertailtaessa yrityksen taloudellista tilaa rahoitusta myönnettäessä ja tällä hetkellä, voitiin todeta, että riskiluokka oli parantunut kahdella (2) yrityksellä, 42 yrityksellä se oli pysynyt ennallaan ja 34 yrityksellä laskenut. 11 Yhteenveto vertailusta on liitteenä Kyseessä on Finnveran laatima riskiluokitus. Luokituksesta ei sellaisenaan ilmene syitä riskiluokkien muutoksille.

18 4 Kansallisen sääntelyn erityiskysymyksiä Valtion erityisrahoitustoiminta ja markkinapuute Euroopan investointipankin tekemän tutkimuksen mukaan Euroopan tuleva kilpailukyky edellyttää hyvinvoivia ja kasvavia pk-yrityksiä. Yksityiset markkinat eivät kuitenkaan yksin pysty tarjoamaan pk-yrityksille riittävää ja sopivan hintaista rahoitusta etenkään jos kyse on nopeasti kasvavista ja innovatiivisista pk-yrityksistä. 12 On myös arvioitu, että Suomessa joka kolmas pk-yritys olisi saanut jonkinlaista julkista tukea tai julkista rahoitusta. 13 Vientitakuujärjestelmän lähtökohtana on osaltaan täydentää rahoituspalvelujen tarjontaa markkinapuutetilanteissa. Markkinapuute tarkoittaa, että rahoitusmarkkinoilla on yrityksen näkökulmasta katsottuna puutetta sellaisesta rahoituksesta, jota kilpailijamaassa toimivalle yritykselle on saatavissa helpommin, tai jonka parempi saatavuus johtaisi kansantaloudellisesti positiivisiin vaikutuksiin. Julkista rahoitusta voidaan antaa vain sellaiseen elinkeinotoimintaan, jolla arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Erityistä huomiota kiinnitetään luoton tai takauksen saajan toiminnan taloudellisiin edellytyksiin ja kehityskelpoisuuteen sekä yrityksen johdon tai yksityisen elinkeinonharjoittajan kykyyn hoitaa yritystä menestyksellisesti. Valtion erityisrahoitustoiminta ei saa vääristää kilpailua eikä kilpailla markkinaehtoisten luottolaitosten kanssa. Esimerkiksi yleiseen markkinahintaan nähden alihinnoitellun rahoituksen tarjoaminen voi olla markkinoiden toimivuutta haittaavaa toimintaa. Suomi maailmantaloudessa -selvityksen mukaan julkisten rahoittajien olisi tunnistettava tilanteet ja markkinat, joissa niitä ei enää tarvita. Raportin mukaan jul- 12 EU:n komissio on vuonna 2008 paneutunut jäsenmaiden yrittäjyyspolitiikan yhdenmukaistamiseen ja pk-yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen. Valmisteilla oleva ns. Small Business Act sisältää 200 erilaista toimenpide-ehdotusta, joissa pyritään muun muassa täsmentämään pk-yrityksen määritelmää ja erilaisten tukien myöntöperusteita. 13 Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/2004, s. 57.

19 20 kisten ja yksityisten toimijoiden työnjakoon ja päällekkäisyyksiin tulisi yhä enemmän kiinnittää huomiota. 14 Valtion tukeman rahoituksen käyttöaluetta on rajoitettu EU:n säädöstoimien ja kansainvälisten sopimusten nojalla. Valtion erityisrahoitustoiminnassa on otettava huomioon julkisten ja kaupallisten rahoituspalveluja tarjoavien tahojen mahdollisuus keskenään jakaa rahoitustoiminnasta aiheutuvaa tappionvaaraa. Valtion erityisrahoituksen käytännössä tämä on näkynyt siten, että Finnveran rooli on painottunut riskinjakoon markkinaehtoisten toimijoiden kanssa. Finnveralle asetettuna yhtenä omistaja- ja elinkeinopoliittisena tavoitteena on ollut lisätä julkisen rahoituksen läpinäkyvyyttä ja sen vaikuttavuuden seurantaa. Tämä on toteutettu Finnveran hallinnoiman rahoituksen hinnoittelu- ja seurantalaskentaa jatkuvasti kehittämällä. Seurantalaskentaan liittyy erityisesti tukimuotojen selkeä raportointi tuloslaskelmassa, erittelyt tilinpäätöstiedoissa ja vaikuttavuusarvioinnit. 4.2 Suomalainen intressi Vientitakuulakia uudistettaessa vuonna 2000 otettiin vientitakuun myöntämisen perusteeksi suomalaisen intressin olemassaolo. Katsottiin, että lähtökohtana tuli olla aiempaa laajempi suomalainen intressi eli miten vientitakuilla osittain rahoitettu toiminta hyödyttää suomalaista kansantaloutta. 15 Vientitakuulakia uudistanut työryhmä piti seuraavia näkökohtia tärkeinä suomalaisen intressin harkinnassa: Vienti on traditionaalinen kansainvälistymismuoto, markkinat ovat kehittyneet nopeasti ja tarvitaan uutta suhtautumistapaa yritysten poliittisten ja kaupallisten riskien suojaustarpeiden kattamiseen. Mikäli kotimaisuusastevaatimuksen pienentämisellä voidaan edesauttaa vientiä, ulkomaisia investointeja ja kansainvälistymistä sekä kansainvälisiä toimintoja, kotimaisuusastevaatimusta tulee tarkastella uudesta näkökulmasta. Tärkeimmäksi kriteeriksi muodostuu suomalainen intressi eikä vienti vanhassa merkityksessään. 14 Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/2004, s Vientitakuulakityöryhmän mietintö, s. 38.

20 Kaiken riskin tulee olla hyväksyttävää eli kulloinkin voimassa olevan riskinottopolitiikan mukaista. Suomalaisen intressin toteutumisvaatimusta on tarkasteltava tapaus tapaukselta pitäen lähtökohtana Suomen taloudellisen kehityksen vahvistamista Hallituksen esityksessä laiksi valtion vientitakuista (HE 215/2000 vp.) todettiin vientitakuun myöntämisen olevan perusteltua vain silloin, kun hanke hyödyttää suomalaista kansantaloutta. Vientitakuuasetuksessa on määritelty suomalaisen intressin toteutumisen yleiset periaatteet, mutta se ei sisällä säännöksiä siitä, miten tavaran kotimaisuusaste lasketaan, tai mittareita kansantaloudellisen hyödyn arvioimiseksi. Suomalaisen intressin määrittely on käytännössä tehty Finnveran toimesta kulloisessakin vientitakuun myöntämistä koskevassa päätöksenteossa ja Finnveran hallituksen vahvistamia periaatteita noudattaen. Suomalaisen intressin katsotaan yleensä toteutuvan, kun vientikaupan maaluokkakohtainen kotimaisuusaste täyttyy. Tapauskohtaisesti riittävä suomalainen intressi voi toteutua kaupoissa, joissa merkittävä osa suomalaisen yrityksen vientikaupan toimituksista tulee sen ulkomailla toimivista tytäryrityksistä. Kansainvälistymislainojen ja -takausten osalta suomalainen intressi on määritelty luotto- ja takaustappiositoumuksessa. Sen mukaan epäsuoran kansainvälistymisrahoituksen käyttötarkoituksena tulee olla yrityksen ulkomaisen liiketoiminnan rahoittaminen edellyttäen, että ulkomailla tapahtuva toiminta merkittävästi edistää yrityksen Suomessa tapahtuvaa toimintaa. Tappiokorvaussitoumuksessa tätä edellytystä ei ole tarkennettu sisällöllisesti, mutta Finnveran sisäisessä ohjeistuksessa tämän on katsottu täyttyvän mm. niissä tilanteissa, joissa hanke edistää työpaikkojen säilyttämistä tai tuottavuuden ja kannattavuuden paranemista Suomessa. Toiminnan kehittyminen tarkoittaa muun muassa merkittävää lisäystä yrityksen kotimaisessa kehitys- ja suunnittelutoiminnassa. 16 Vientitakuulakityöryhmän mietintö, s. 39.

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Rahoituspalvelut Kiinaan FECC 5.6.2007. Rahoituspäällikkö Leena Tonttila

Rahoituspalvelut Kiinaan FECC 5.6.2007. Rahoituspäällikkö Leena Tonttila Rahoituspalvelut Kiinaan FECC 5.6.2007 Rahoituspäällikkö Leena Tonttila Esityksen sisältö Finnvera Finnvera lyhyesti Viejän rahoittaminen Saatavien vakuuttaminen Ostajan rahoittaminen Etabloituminen, toiminnan

Lisätiedot

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto 16.11.2009

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto 16.11.2009 1 Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen

Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 16.5.2 Luottamuksellinen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion vientitakuista annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön Finnvera

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus (3 mrd ) Lainat ja takaukset Viennin

Lisätiedot

Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa

Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa 1 Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa KIVI 2009 - Kotka 3.11.2009 Erno Ihto, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö,

Lisätiedot

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti Finnvera Oyj Anneli Soppi Finnveran rahoitustoiminta Asiakkaat Paikalliset pienyritykset Kotimarkkinayritykset

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 17.12.2015 Erityisasiantuntija Jyrki Orpana

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 17.12.2015 Erityisasiantuntija Jyrki Orpana TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 17.12.2015 Erityisasiantuntija Jyrki Orpana EHDOTUS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI KOSKIEN VALTIONEUVOSTON FINNVERA OYJ:N LUOTTO-

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen KiVi 2009 Pori 11.11.2009 Jari Mehto 18.11.2009

Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen KiVi 2009 Pori 11.11.2009 Jari Mehto 18.11.2009 1 Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen KiVi 2009 Pori 11.11.2009 Jari Mehto Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille. Jari Mehto 21.11.2014

Finnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille. Jari Mehto 21.11.2014 Finnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille Jari Mehto 21.11.2014 Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus Vientikauppojen rahoitus Pääomasijoituksia Rahoitamme liiketoimintaa, jolla on kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela Finnvera Oy 3.6.2014 aaj Teijo Kuusela Asialistalla Yleistä Finnverasta Avainluvut Liiketoiminta-alueet Rahoitusperiaatteita Omitusjärjestelyistä 3.6.2014 [Alatunniste] 2 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama

Lisätiedot

KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö 2.12.2011

KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö 2.12.2011 1 KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö Finnveran palvelut 2 Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Rahoitamme liiketoimintaa, jolla

Lisätiedot

Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen. 27.8.2015, Terhi Vainikkala

Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen. 27.8.2015, Terhi Vainikkala Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen 27.8.2015, Terhi Vainikkala Kuntarahoitus Osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta Finanssivalvonta määrittänyt

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella 2011 2015

Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella 2011 2015 23.2.2015 Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella 2011 2015 Finanssikriisin jälkeen EU:n piirissä toteutettujen pankkisektorin sääntelytoimien jälkeen on noussut

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

Finnveran rahoitustoiminnan sääntely 11.5.2012

Finnveran rahoitustoiminnan sääntely 11.5.2012 Finnveran rahoitustoiminnan sääntely 11.5.2012 Sisältö 1. Finnveran suhde valtioon 2. Finnveran rahoitustoimintaa ohjaavat säädöskehikot 3. Finnveran lakiin perustuvat tehtävät 4. Finnveran myöntövaltuudet

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

EY:n valtiontukisäännöt

EY:n valtiontukisäännöt EY:n valtiontukisäännöt 1 Valtiontuen määritelmä Yrityksille1 myönnettäviä valtiontukia koskevat periaatteet määritellään EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artikloissa. Vaikka valtiontuet ovat lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Viennin rahoitus. Palvelut viennin ja investointien poliittisten ja kaupallisten riskien kattamiseksi

Viennin rahoitus. Palvelut viennin ja investointien poliittisten ja kaupallisten riskien kattamiseksi Viennin rahoitus Palvelut viennin ja investointien poliittisten ja kaupallisten riskien kattamiseksi Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Lieksan Puuakatemian järjestämä PUUN KÄYTÖN LAAJA-ALAISTAMINEN -seminaari 20.5. 21.5.2014 Hannu Puhakka, Finnvera Oyj Finnveran tavoitteet Cleantech-sektorilla

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012 Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)

Lisätiedot

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO FI FI FI KOMISSION TIEDONANTO VALTIONTUKITOIMENPITEITÄ RAHOITUKSEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI TÄMÄNHETKISESSÄ FINANSSI- JA TALOUSKRIISISSÄ KOSKEVIEN TILAPÄISTEN YHTEISÖN PUITTEIDEN MUUTTAMISESTA 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

HE 36/2001 vp. annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 36/2001 vp. annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012

Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012 Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012 Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus Vientikauppojen rahoitus Pääomasijoitukset Rahoitamme liiketoimintaa, jolla on kannattavuuden edellytykset Rahoitus on

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut. Finnvera Oyj Oulun aluekonttori 9/2013

Finnveran rahoituspalvelut. Finnvera Oyj Oulun aluekonttori 9/2013 Finnveran rahoituspalvelut Finnvera Oyj Oulun aluekonttori 9/2013 Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera lyhyesti Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus Pk- ja kansainvälistymisrahoitus Finnveran rahoitus pk- ja kv-yrityksille vuonna 2012 Rahoitusta myönnetty 933 milj. euroa, josta vientitakuita 79,8 milj. euroa Rahoituskanta 3,2 mrd. euroa Josta vientitakuiden

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä - kansainvälistymisseminaari KiVi 2009 Hämeenlinna 24.3.2009 Erno Ihto, Kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus

Kasvua Venäjältä - kansainvälistymisseminaari KiVi 2009 Hämeenlinna 24.3.2009 Erno Ihto, Kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus 1 Kasvua Venäjältä - kansainvälistymisseminaari KiVi 2009 Hämeenlinna 24.3.2009 Erno Ihto, Kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus Finnvera 2 Edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Rahoitusratkaisuja

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Jari Mehto

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Jari Mehto 1 Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Jari Mehto Finnveran palvelut vientiin ja kansainvälistymiseen 2 Yrityksen omat rahoitustarpeet Venäjän viennissä Vientitakuut Venäjälle Saatavien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 52/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kehitysalueelle tehtävien

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

LIITE II. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA

LIITE II. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA LIITE II Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA Tiedot toimitetaan 11 artiklan mukaisesti käyttäen vakiintunutta komission tietotekniikkasovellusta

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen

Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen 1 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Täydentää rahoitusmarkkinoita

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Tekesin tukiohjelma tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja uudistamiseen

Tekesin tukiohjelma tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja uudistamiseen Tekesin tukiohjelma tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja uudistamiseen Tekesin tukiohjelma tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja uudistamiseen perustuu tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille

Lisätiedot

Finnvera-rahoitus 21.1.2015 Leppävirta. Rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen

Finnvera-rahoitus 21.1.2015 Leppävirta. Rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen Finnvera-rahoitus 21.1.2015 Leppävirta Rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 29.01.2004 C(2004)261 Asia: Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen Herra Ministeri, 1. MENETTELY Suomen viranomaiset

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Finnveran uudet rahoitusinstrumentit

Finnveran uudet rahoitusinstrumentit Finnveran uudet rahoitusinstrumentit Jukka Suokas, sidosryhmäpäällikkö, Finnvera TEM Toimialojen rahoitusseminaari 11.5.2016 Ajankohtaista Finnverasta Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera omistajanvaihdosten

Lisätiedot

Tekesin tukiohjelma pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan

Tekesin tukiohjelma pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan Tekesin tukiohjelma pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan Tekesin tukiohjelma pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritys) innovaatiotoimintaan perustuu tiettyjen tukimuotojen toteamisesta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana

Lisätiedot

FINNVERAN RAHOITUS VENÄJÄLLE

FINNVERAN RAHOITUS VENÄJÄLLE FINNVERAN RAHOITUS VENÄJÄLLE 25.11.2005 Aatos Matikainen 7.11.2006 1 Toiminnan tarkoitus Finnveran tehtävänä on rahoituksen keinoin edistää yritysten vientiä ja kansainvälistymistä pk-yritysten toimintaa

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj

Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

EU:n valtiontukisäännöt

EU:n valtiontukisäännöt EU:n valtiontukisäännöt Sisällys 1 Mitä valtiontuki on?... 3 2 Valtiontukien valvonta ja hyväksyttävyys... 5 Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia tukia valvotaan jälkikäteen... 6 Vähämerkityksiset eli de minimis

Lisätiedot

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015 Vaikuttavuuskatsaus 2014 3.9.2015 Toiminnan tavoitteena on taloudellisen tuloksellisuuden rinnalla yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työpaikkojen luonti ja säilyttäminen Yritysten

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

SOTE-yritysten kasvu. Helsinki 2.4.2014. Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211

SOTE-yritysten kasvu. Helsinki 2.4.2014. Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211 SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Helsinki 2.4.2014 Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Finnveran rahoitusmahdollisuudet kalatalousalalla

Finnveran rahoitusmahdollisuudet kalatalousalalla Finnveran rahoitusmahdollisuudet kalatalousalalla 6.11.2015 Jyrki Isotalo 1 [pvm] Mikä on Finnvera Oyj? Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja

Lisätiedot

Rahoituksen myöntämistä säätelee valtioneuvoston asetus (1444/2014) tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta

Rahoituksen myöntämistä säätelee valtioneuvoston asetus (1444/2014) tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta Tekesin tukiohjelma innovaatioklusterien toimintaan ja investointeihin Tekesin tukiohjelma innovaatioklusterien toimintaan ja investointeihin perustuu tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

Valtiontuki Finnveran toiminnassa. 3.3.2015 Valtiontukiseminaari, Suomen Kuntaliitto

Valtiontuki Finnveran toiminnassa. 3.3.2015 Valtiontukiseminaari, Suomen Kuntaliitto Valtiontuki Finnveran toiminnassa 3.3.2015 Valtiontukiseminaari, Suomen Kuntaliitto Finnverasta yleistä Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa 19.9.2012 Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus Vientikauppojen rahoitus Pääomasijoituksia Rahoitamme liiketoimintaa, jolla on kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (9) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan nojalla tämän luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

Finnvera kasvun ja kansainvälistymisen rahoittajana. Aluejohtaja Pauli Piilma 17.2.2015

Finnvera kasvun ja kansainvälistymisen rahoittajana. Aluejohtaja Pauli Piilma 17.2.2015 Finnvera kasvun ja kansainvälistymisen rahoittajana Aluejohtaja Pauli Piilma 17.2.2015 Finnveran alueet ja toimipisteet Etelä-Suomi (Helsinki) Aluejohtaja Markus Laakkonen, puh. 029 460 2110 Asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot