LAPE. Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon Toiminta vuonna 2011

Transkriptio

1 LAPE Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon Toiminta vuonna 2011 Ulla Kuvaja, Anne Yli-Olli Juha Kainulainen, Erkki Kupari, Jukka Leinonen, Aulis Pohjola, Pekka Niskanen, Ilkka Silén, Tapani Tenhunen 1

2 toim. ja taitto Anne Yli-Olli Kuvat: Liisa Bergius (LB), Ulla Kuvaja (UK), Erkki Kupari (EK), Jukka Leinonen (JL), Pekka Niskanen (PN), Aulis Pohjola (AP), Ilkka Silén (IS), Tapani Tenhunen (TT), Anne Yli-Olli (AYO) Etu- ja takakansi: kattotiilet Keuruun kotiseutumuseolla (AYO) Kartat Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 Kopijyvä Oy

3 Sisältö 1. Projektin esittely Tavoitteet ja niiden toteutuminen Projektin ohjausryhmä Toiminta vuonna Kustannukset Koulutus Työkohteet Jatkotyöllistymisen edistäminen Työjakso ja koulutus Näyttöjen suorittaminen työmailla Terveystarkastukset Palaverit työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa Työkohteista ja projektista tiedottaminen Työnäytökset Hankasalmen työkohteet Joutsan työkohteet Jyväskylän työkohteet Jämsän työkohteet Keuruun työkohteet Kuhmoisten työkohteet Laukaan työkohteet Petäjäveden työkohteet Pihtiputaan työkohteet Toivakan työkohteet Uuraisten työkohteet Viitasaaren työkohteet

4 LAPE toiminta Pihtipudas Viitasaari Keuruu Uurainen Petäjävesi Laukaa Hankasalmi Toivakka Jämsä Jyväskylä Joutsa Kuhmoinen Projektin kumppanuuskunnat vuonna

5 1. Projektin esittely LAPE - Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon -projekti työllistää ja kouluttaa työttömiä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella perinnerakentamisen ja ympäristönhoidon töihin. Projekti toimii Keski-Suomen maakunnan alueella vuosina Projektin kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät, työttömät, työttömyyden uhan alla olevat henkilöt sekä työmarkkinoille pyrkivät nuoret. Tavoitteena on työllistää projektin toiminta-aikana vuosittain 60 henkilöä kuntien, sosiaalisten yritysten ja yhteisöjen kautta. Keskimäärin puolen vuoden mittainen työjakso ajoittuu touko-lokakuulle. Työjaksoa edeltää noin kuukauden pituinen työvoimakoulutus, joka antaa työntekijöille valmiudet suorittaa ympäristötöitä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Projektilla on seitsemän kuntiin sijoitettua työnsuunnittelijaa, jotka vastaavat työmaiden työnjohdosta ja töiden toteutuksesta. Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma , toimintalinja 2. Ohjelman osio Euroopan unionin Länsi- Suomen suuralueosio Projektin rahoitus EU + valtio euroa kunnat euroa Projektissa toteutettavat työkohteet ovat yleishyödyllisiä perinnerakentamisen, virkistyskäytön sekä maisemanhoidon töitä. Kohteet valitaan vuosittain kuntien kohde-esitysten perusteella ja valinta tehdään yhdessä kumppanikuntien ja sidosryhmien kanssa mm. yleishyödyllisyyden sekä kulttuurihistoriallisten ja ympäristöarvojen perusteella. Työkohteiden oheiskustannukset maksavat kohteiden omistajat. Projekti muuttui vuoden 2010 alusta oman tuotannon hankkeeksi, kun rahoittajana toimiva Keski-Suomen TE-keskus ja toteuttaja toimiva Keski-Suomen ympäristökeskus lakkautettiin ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) aloitti toimintansa. Viimeisimmän hyväksytyn projektisuunnitelman mukaan projektin toiminta-avustus on euroa ja kuntarahoitusosuus euroa. Projektin vastuuhenkilönä toimii rakennuttamispäällikkö Aimo Ruokankaan jäätyä eläkkeelle vesihuoltoinsinööri Kai Voutilainen. Projektipäällikkönä on Ulla Kuvaja ja projektikoordinaattorina Anne Yli-Olli. Projektille palkattiin alkuvuodesta 2011 osa-aikainen toimistosihteeri Marjaana Kuitunen. Työnsuunnittelijat ja vastuukunnat 2011 Työnsuunnittelijat Kunnat Juha Kainulainen Joutsa, Toivakka Erkki Kupari Uurainen, Jyväskylä Jukka Leinonen Hankasalmi, Laukaa Pekka Niskanen Viitasaari Aulis Pohjola Keuruu, Petäjävesi Ilkka Silén Jämsä, Jyväskylä, Kuhmoinen Tapani Tenhunen Pihtipudas 7 työnsuunnittelijaa 12 kuntaa Projektin vastuuhenkilö vesihuoltoinsinööri Kai Voutilainen tutustumassa tiilikaton kunnostustyömaahan Keuruun kotiseutumuseolla. (UK) 5

6 LAPE toiminta 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen LAPE -projektin tavoitteena on työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Tärkeimmät tavoitteet ovat rakenteellisen työttömyyden alentaminen sekä työllistettävien jatkotyöllistymisen edistäminen. Jatkotyöllistymistä pyritään edistämään erityisesti panostamalla nivelvaiheeseen eli niihin toimiin, jotka edistävät työntekijän työllistymistä siirryttäessä tukityöjaksolta avoimille työmarkkinoille. Määrällisenä tavoitteena on työllistää projektin aikana vuosittain 60 henkilöä, joista 95% suorittaa projektin loppuun ja 25 % työllistyy tai hakeutuu koulutukseen välittömästi projektin päättymisen jälkeen. Tavoitteena on, että projektin myötävaikutuksella syntyy yksi uusi yritys. Vuosien aikana projektin aloitti yhteensä 173 henkilöä. Näiden lisäksi on työjaksolla ollut sellaisia henkilöitä, jotka ovat aloittaneet projektissa aiempina vuosina ja tulleet uudelleen seuraavan vuoden työjaksolle. Heidät merkintään projektissa aloittaneeksi vain kerran. Projektin vuosina aloittaneista on seurantojen mukaan välittömästi työjakson päättymisen jälkeen työllistynyt tai siirtynyt koulutukseen 14,5 prosenttia. Projektin keskeyttäneitä on 16,2 prosenttia. Keskeyttäneisiin on laskettu myös koulutuksen ja työllistymisen vuoksi keskeyttäneet. Jos nämä ns. positiiviset keskeyttäneet poistetaan laskelmista, keskeyttäneiden määrä on 9,8 %. Projektin tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoite Toteuma % Projektissa aloittaneet 60 henkilöä/vuosi, yhteensä 240 henkilöä Aloittaneista työjakson jälkeen työllistyneet tai koulutukseen siirtyneet 25 % 173 aloittanutta (72 %) 25 henkilöä (14,5 %) Projektin keskeyttäneet enintään 5 % 28 henkilöä (16,2 %) Aloittaneiden ikäjakauma (3 naista) (3 naista) (3 naista) % 34 % 34 % 25 % Työnsuunnittelijoille järjestettiin vuoden aikana kuusi yhteistä palaveria. Kuvassa tutustutaan palaverin päätteeksi projektipäällikkö Ulla Kuvajan johdolla Jyväskylässä sijaitsevaan Tourujoen luontopolkuun ja sen rakenteisiin. Työnsuunnittelijat oikealta Aulis Pohjola, Erkki Kupari, Jukka Leinonen, Ilkka Silén ja Juha Kainulainen. (AYO) 6

7 Kunnat joutuvat maksamaan puolet yli 500 päivää työmarkkinatukea saavien ja aktivointitoimenpiteisiin osallistumattomien työmarkkinatuesta. Tästä syystä kuntien yhtenä tärkeänä tavoitteena projektissa on saada mahdollimman moni yli 500 päivää työmarkkinatukea saanut työllistettyä niin, että heidät saadaan pois työmarkkinatuen ja kunnan sakkomaksujen piiristä. Monet kunnat pyrkivätkin työllistämään uudelleen edellisen vuoden työjaksoilla olleita, koska näin henkilöiden työssäoloehto saadaan täyttymään. LAPE toiminta Pidemmät työrupeamat hyödyttävät kuntien lisäksi myös työntekijää mm. ehkäisemällä paremmin syrjäytymistä ja pitämällä yllä työkykyä. Syrjäytymisen ehkäisemiseen ja ammattitaidon lisäämiseen tarvittaisiin pidempi työllistämis- ja aktivointijakso kuin kuusi kuukautta. Osittain samojen työntekijöiden palkkaaminen on projektin toiminnan kannaltakin järkevää, koska tällöin kokeneemmat työntekijät siirtävät osaamistaan ja työssä olemisen taitoja uusille työntekijöille. Kokeneet ja tutut työntekijät myös helpottavat työnsuunnittelijan työtä. Työntekijöiden oman arvion mukaan työjaksolla on ollut positiivisia vaikutuksia omaaloitteisuuden lisääntymiseen ja itsetunnon kohoamiseen. (Kuvio 1). Koetko työjakson aikana Tietämyksesi ympäristöasioista kasvaneen Tehneesi tärkeää työtä Oma-aloitteisuuden kasvaneen Ammatillisten taitojesi kasvaneen Kyllä Ei Eos Itsetuntosi kohonneen Työkykysi parantuneen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 1. Työntekijöiden arvio työjakson vaikutuksista vuosina Projekti edistää myös ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ympäristöhoidon ja -suojelun tavoitteita toteuttamalla kulttuuriympäristön kunnostustöitä ja ympäristönhoidon töitä näkyvissä ja yleishyödyllisissä kohteissa. Monet näistä töistä jäisivät todennäköisesti tekemättä ilman projektia. Osaltaan projekti edistää maakunnan kulttuurihistoriallisesti ja luonto- ja virkistysarvoltaan merkittävien julkisten kohteiden kunnostamista ja säilymistä. Projektin avulla on myös lisätty ympäristötietoisuutta ja perinnerakentamisen tietämystä sekä kohderyhmässä että alueen asukkaissa. Vuosina projektissa on yhteensä kunnostettu, hoidettu tai tehty 324 yleishyödyllistä kohdetta, joiden henkilötyöpäivistä on työnsuunnittelijoiden ilmoituksen mukaan 73 % käytetty kulttuuriympäristön hoitotöihin, 22 % virkistyskäytön töihin ja 5 % jätehuollon töihin. Projektin työkohteet Työkohteet kpl kpl % htp htp % Kulttuuriympäristön hoito % % Ulkoilu ja virkistyskäyttö % % Jätehuolto 12 4 % % yhteensä 324 kpl 100 % % 7

8 LAPE toiminta 3. Projektin ohjausryhmä Projektilla on ohjausryhmä, jonka tehtävänä on projektisuunnitelman toteutumisen seuranta ja projektin toiminnan ohjaus projektipäätöksen mukaisesti sekä projektin itsearviointi. Jäsen ja varajäsen toimistonjohtaja Heikki Paavuori, pj. yksikön päällikkö Tapani Pietiläinen, vpj. projektikoordinaattori Anne Yli-Olli, siht. projektipäällikkö Ulla Kuvaja vesihuoltoinsinööri Kai Voutilainen suunnittelupäällikkö Esa Solismaa toimistosihteeri Marjaana Kuitunen kehitysjohtaja Markku Laitinen ympäristönsuojelusihteeri Sirpa Peitsenheimo-Aarnio arkkitehti Liisa Bergius insinööri Merja Tissari biologi Johanna Viljanen ylitarkastaja Auvo Hamarus amanuenssi, rakennustutkija Päivi Andersson amanuenssi Pirjo Sojakka kaupunginpuutarhuri Pekka Larinmäki ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen-Joensalmi aluearkkitehti Helena Raatikainen yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Kahilainen työllisyyspalvelupäällikkö Satu Kelin työllisyyspäällikkö Harri Perttinä koulutuspäällikkö Petri Hagman tukipalveluiden vastuuhenkilö Reijo Heinänen Taho Jämsän TE-toimisto Jyväskylän TE-toimisto Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Hankalsalmen kunta Hankasalmen kunta Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo Jämsän kaupunki Keuruun kaupunki Viitasaaren kaupunki/pihtiputaan kunta Pihtiputaan kunta Petäjäveden kunta Keuruun kaupunki Jyväskylän aikuisopisto Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin on kutsuttu rahoittajaviranomaisen edustajana kehittämispäällikkö Sirpa Lehto sekä työvoimakouluksen rinnakkaisprojektin edustajana ja asiantuntijana projektisuunnittelija Merja Taipale. Työnsuunnittelijat ja projektihenkilöstö maastoretkellä Jämsässä. (UK) 8

9 4. Toiminta vuonna 2011 Vuonna 2011 projektiin ilmoittautui 12 kuntaa: Hankasalmi, Laukaa, Joutsa, Toivakka, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Petäjävesi, Uurainen, Pihtipudas ja Viitasaari. Kuntien kanssa laadittiin kumppanuussopimukset, joissa sovittiin projektin työkohteiden suunnittelusta, lupien hakemisesta ja työkohteiden toteuttamisesta sekä työnjohdosta. Lisäksi sovittiin työntekijöiden työterveystarkastuksen järjestämisestä. Kuntien ja projektiin nimettyjen yhteyshenkilöiden kanssa yhteistyö on sujunut hyvin ja mutkattomasti, töitä johtavat työnsuunnittelijat ovat tulleet kunnille tutuiksi, toimintatavat työnsuunnittelijoiden ja kuntien hallinnon kanssa esim. työntekijöiden työajan seurannoissa ja muissa työntekijöitä koskevissa asioissa sekä kohteisiin tarvittavien tarvikkeiden hankinnoissa ovat hioutuneet kunnista riippuen omanlaisikseen. Kuntien kanssa käytiin kuntapalaverit, joissa sovittiin tehtävistä töistä ja kuntiin työllistämistuella palkattavien työntekijöiden määrästä. Työnsuunnittelijat valmistelivat ja suunnittelivat työkohteita yhteistyössä kuntien ja projektihenkilöstön kanssa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kunnostusta ohjeistivat Keski-Suomen museon ja Keski-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat. Arvokkaissa luonto- ja perinnemaisemakohteissa pidettiin ohjeistuspalavereita ennen töiden alkua, samoin vaativimmilla maisemanhoitokohteilla. Työnsuunnittelijat laativat kohteista kirjalliset työsuunnitelmat ja sopimukset. Töiden valmistuttua kohteet luovutettiin ja ylläpitovastuu siirrettiin kohteen omistajalle. Jokaisesta kohteesta laadittiin loppuraportti, jossa kerrottiin tehdyt työt ja kohteesta syntyneet kustannukset. Työnsuunnittelijoiden kesäkausi kului tiiviisti työmailla työnjohtotehtävissä ja työntekijöiden ohjaamisessa ja koordinoinnissa. LAPE toiminta ELY-keskuksen paikkatietoinsinööri Juha Romula (keskellä) opetti työnsuunnittelijoille GPS:n käyttöä Jämsän Linnasenvuorella. Päivän aikana kartoitettiin virkistyskäytössä toimivan alueen polustot. (AYO) 9

10 LAPE toiminta Projektiin osallistuvat valittiin TE-toimistojen osoittamista henkilöistä, joista suurin osa on miehiä. Projektin tekniset työpaikat ovatkin haluttuja tukityöpaikkoja pitkäaikaistyöttömille miehille, joille muita työllistymismahdollisuuksia on rajallisesti tarjolla. Usein työntekijöiksi haluavat ottavatkin itse yhteyttä työnsuunnittelijoihin ja TE-toimistoihin jo vuodenvaihteessa. Myös töiden monipuolisuus, joustavuus ja mahdollisuus oppia uusia työtaitoja kiinnostavat osallistumaan projektiin (kuvio 2). Projektiin osallistuvien kuuden kuukauden työjaksoa edelsi huhtikuussa pidetty työvoimakoulutus, joka antoi tuleville työntekijöille valmiuksia työjakson suorittamiseen. Työvoimakoulutus hallinnoitiin ELY-keskuksen oman rinnakkaisprojektin, Resurssi 2 -hankkeen, kautta. Työvoimakoulutuksen jälkeen kunnat työllistivät työntekijät. Työjaksolla työntekijävahvuus oli noin 60 henkilöä. Suuri osa työllistetyistä oli yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita, joiden työllistämiseen kunnat saavat korkeinta palkkatukea. Kuntien kannalta nimenomaan näiden ns. yli 500 päiväisten työllistäminen on kannattavaa, koska nykyisen työmarkkinatukilain mukaan kunnat joutuvat maksamaan puolet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneen ja aktiivitoimiin osallistumattoman henkilön työmarkkinatuesta. Keski-Suomessa nämä kuntien maksamat sakkomaksut olivat vuonna 2011 lähes 9,7 miljoonaa euroa. (tiedot Kelasto-raportit 2011). Kuvio 2. Syyt, jotka saivat työntekijät lähtemään LAPEprojektin työjaksolle. Työjakson aikana työntekijät työskentelivät usein pienissä ryhmissä tai pareittain. Jos työntekijä oli kokemattomampi, hänelle pyrittiin valitsemaan työpariksi kokeneempi ja ammattitaitoisempi kaveri. Näin saatiin työmailla toimimaan hyväksi todettu mestarikisälli-oppipoika -malli. Tällöin kokeneemmat työntekijät siirsivät osaamistaan ja työssä olemisen taitoja uusille työntekijöille. Kokeneet ja tutut työntekijät olivat avuksi myös työnsuunnittelijoille erityisesti silloin, kun työmaita on käynnissä samaan aikaan useita ja välimatkat kohteille pitkät. Mitkä syyt saivat sinut lähtemään LAPE-töihin? Tekemisen puute, jouten olo harmitti 11 Pakko, työvoimatoimisto osoitti 7 Pääsy työjakson jälkeen ansiosidonnaiselle/eläkkeelle 3 Palkka Halu tehdä jotain konkreettista oman yhteisön hyväksi LAPE-töiden monipuolisuus 18 Mahdollisuus oppia uusia asioita ja työtapoja Sosiaaliset syyt, pääsy mukaan työporukkaan Omien taitojen hyödyntäminen työkohteissa 19 Joustava työ, ei kiirettä tai paineen alaista Lyhyet työmatkat, pääsee töihin omalla asuinseudullaan Mahdollisuus osallistua kiinnostavaan ympäristöprojektiin 9 Omien työllistymismahdollisuuksien parantuminen Muu syy 0 12 vastausten lukumäärä 10

11 Työjakson loputtua työ- ja elinkeinotoimistoilta kysyttiin työntekijöiden tilannetta projektin työjakson jälkeen. Työjakson jälkeen työllistyi kuusi henkilöä, suurin heistä määräajaksi kuntiin erilaisiin tukitöihin. Lisäksi yhteensä 8 henkilöä keskeytti työjakson nimenomaan avoimille työmarkkinoille työllistymisen vuoksi ja yksi koulutukseen siirtymisen vuoksi. Työpaikat olivat kiinteistöhuollon, rakennus- ja metsäalan työpaikkoja. Kaikkiaan yhteensä 20 % vuonna 2011 projektin toimenpiteissä olleista työllistyi joko kesken työjakson tai sen heti jälkeen. Tulosta voidaan pitää hyvänä. LAPE toiminta Työjakson aikana toteutettin monipuolisia ja ammattitaitoa vaativia työkohteita, joihin työntekijät innokkaasti tarttuivat ja sitoutuivat. Oman käden jäljen näkyminen ympäristötöissä omalla asuinpaikkakunnalla on ollut varmasti tärkeää ja motivoivaa monelle. Töiden laatua ja ympäristön viihtyisyyden parantumista onkin kiitelty sekä asukkaiden että kunnan viranhaltijoiden taholta. Työntekijät olivat pääsääntöisesti tyytyviäisiä ja viihtyivät töissään. Eniten negatiivista palautetta tuli palkkauksesta sekä työmailla olevien sosiaali- ja taukotilojen puutteesta. Positiivisinta palautetta saatiin työnsuunnittelijoiden ohjauksesta ja itse töiden mielekkyydestä. (Kuvio 3) Kysely työjaksosta työntekijöille vastaajien määrä Kyllä Ei Eos kysymyksen numero Kuvio 3. Työntekijöiden palauteyhteenveto työjaksosta. 1. Olitko tyytyväinen palkkaukseen suhteessa työn määrään? 2. Korvattiinko työkalu- ja matkakorvauksia oikein? 3. Oliko tauko- ja sosiaalitilat järjestetty riittävällä tavalla? 4. Huomioitiinko työturvallisuutta tarpeeksi? 5. Oliko työnsuunnittelijan ohjaus ja neuvonta riittävää? 6. Piditkö työstäsi? 11

12 LAPE toiminta 4.1. Kustannukset Projektin toiminta-avustuksen kustannukset olivat vuonna 2011 yhteenä euroa. Projektin toiminta-avustus kattoi projektin hallinnointikulut ja palveluiden ostot, projektihenkilöstön palkat sekä suurimpana kustannuksena kuntien projektilta laskuttamat kustannukset eli työnsuunnittelijoiden 80 % palkkakustannukset, työnsuunnittelijoiden työkohteista syntyvät matkakustannukset sekä työntekijöiden työhöntulotarkastuksiin liittyvät työterveysmaksut. Toiminta-avustuksen kustannukset 2011 euroa Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Matkakustannukset Kuntien projektilta laskuttamat kustannukset Yhteensä Kunnat raportoivat projektille neljän kuukauden välein toteutuneen kuntarahoitusosuuden. Viralliseen kuntarahoitusosuuteen voidaan laskea työnsuunnittelijan 20 % palkkakustannus sivukuluineen, työnsuunnittelijoiden huone- ja laitevuokrat, työntekijöiden kahden täsmäkoulutuspäivän matkakustannukset sekä työntekijöiden työsuojeluvarusteisiin käytetyt kustannukset. Projekti keräsi kunnilta myös tiedot työllistämiskustannuksista. Keskimäärin työllistämistuki oli noin 55 % työllistämiskustannuksista sivukuluineen. Tämän lisäksi kunnat maksoivat omistamiensa työkohteiden materiaali- ym. kustannukset. Kuntien ilmoittamat kustannukset 2011 euroa Kuntarahoitusosuus Työllistäminen (palkkauskustannukset saatu palkkatuki) Yhteensä

13 4.2. Koulutus LAPE toiminta Työvoimakoulutus Projektiin osallistuneille järjestettiin kuukauden mittainen työvoimakoulutus huhtikuussa. Koulutukset rahoitettiin ja hallinnoitiin ELY-keskuksen Resurssi 2 -rinnakkaisprojektin kautta. Kouluttajina toimivat Pihtiputaan ja Viitasaaren alueen osallistujille Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, aikuiskoulutus (POKE), Hankasalmen, Laukaan, Jyväskylän, Uuraisten, Toivakan, Joutsan, Keuruun ja Petäjäveden alueen osallistujille Jyväskylän aikuisopisto ja Jämsän ja Kuhmoisten osallistujille Jämsän ammattiopisto. Koulutuksen kesto oli 19 päivää ja se oli luonteeltaan ohjaavaa ja valmisti työntekijöitä käytännön työjaksolle. Koulutus tarjosi perusteet perinnerakentamisesta, maisemanhoidosta ja virkistyskäyttöpaikkojen rakenteista. Koulutus koostui kuudesta teoriapäivästä, jolloin suoritettiin tulityö-, työturvallisuus- ja tieturva 1 -kortit sekä opiskeltiin hätäensiaputaitoja ja raivaus- ja moottorisahan käyttöä ja huoltoa. Kolmetoista päivää kestävässä käytännön harjoittelussa opeteltiin mm. rakentamaan pitkospuita, pisteaitaa, huopa- ja pärekattoa, tekemään maisemanhoitoraivauksia sekä keittämään punamultamaalia. Työvoimakoulutuksesta saatiin hyvää palautetta opiskelijoilta, kouluttajilta ja myös joihinkin päiviin osallistuneilta työnsuunnittelijoilta. Erityisesti käytännön työharjoittelusta pidettiin. Jyväskylän aikuisopiston tiloissa Viitaniemessä harjoiteltiin pärekaton tekoa käytännössä. Ohjeena toimi museoviraston korjauskortti. (kuva Jyväskylän aikuisopisto) 13

14 LAPE toiminta Yrittäjyys- ja osuuskuntakoulutus Työjakson loppupuolella työntekijöille pidettiin Petäjävedellä Miilu-auditoriossa yhden päivän yrittäjyys- ja osuuskuntakoulutus. Kilpailutuksen kautta valittuna kouluttajana toimi InnoTyöverkko Osuuskunnasta Matti Hyvärinen. Teoriapainotteisen päivän aikana kuultiin myös uuden yrittäjän kokemuksia rakennusalan yrittäjän Tero Kauppisen kertomana. Koulutuspäivän palaute oli hyvää, vaikka osa osallistujista oli käynyt vastaavan koulutuksen jo viime vuonna. Täsmäkoulutuspäivän aikana käytiin tutustumassa käynnissä olevaan LAPEkohteeseen eli Petäjäveden pappilan väentupaan työnsuunnittelija Aulis Pohjolan johdolla. (AYO) 14

15 Täsmäkoulutuspäivä Kohderyhmälle järjestettiin työjakson loppupuolella täsmäkoulutuspäivä, jonka aiheena oli työntekijöiden jatkopolut ja eteenpäin vieminen työjakson jälkeen. LAPE toiminta Päivä aloitettiin käymällä läpi Keski-Suomen ammattialojen tulevaisuuden näkymiä, jonka jälkeen kuultiin bioenergia-alan työllisyysnäkymistä POKEn asiantuntijan Jukka Lahden johdolla. Henkilöstöpalveluyrityksen kautta työllistymisestä puhui VMPn henkilöstöneuvottelija Teija Huuhka ja alkavia koulutuksia esittelivät sekä pohjoisen Keski- Suomen oppimiskeskuksen että Jyväskylän aikuisopiston edustajat. Päivän päätteeksi kuultiin monitoimimies Mato Valtosen luento luovuudesta. Valtosen luentoa kuuntelemaan oli kutsuttu myös projektin yhteistyötahoja ja sidosryhmiä. Mato Valtonen piti työntekijöille luennon Luovuus työkaluksi. Valtosen tarinat arkielämän asioista kirvoittivat kuulijoilta monet naurut ja pistivät ajattelemaan omaa elämää taas uudelta kantilta. (AYO) 15

16 4.3. Työkohteet Työkohteiden lukumäärät Kultuuriympäristön hoito 55 kpl Ulkoilu ja virkistyskäyttö 27 kpl Jätehuolto 7 kpl Yhteensä 89 kpl KULTUURIYMPÄRISTÖN HOITO KUNTA HTP OMISTAJA MAISEMANHOITORAIVAUKSET 1. Taajamien maisemanhoitoraivaukset Jämsä 347 kaupunki 2. Keskustan alueen maisemanhoitotyöt Kuhmoinen 255 kunta 3. Kirkonkylän asemakaava-alueen maisemanhoitoraivaukset Petäjävesi 50 kunta 4. Taajaman maisemanhoitotyöt Pihtipudas 97 kunta 5. Uuraisten maisemanhoitotyöt Uurainen 263 kunta 6. Ympäristönhoitotyöt Viitasaari 128 kaupunki 7. Koliman leirikeskuksen ympäristönhoitotyöt Viitasaari 30 kaupunki 8. Tuulensuun taidepuiston maisemanhoitotyöt Viitasaari 32 kaupunki RAKENNUSTEN JA RAKENTEIDEN KUNNOSTUS 9. Niemisjärven aseman kyläsaunan kunnostus Hankasalmi 230 kunta 10. Pappisten kylätalon maalaus ja ikkunoiden kunnostus Joutsa 239 kunta 11. SOK:n varastorakennuksen kunnostus ja maalaus Jyväskylä 121 kaupunki 12. Korpilahden kotiseutumuseon kengitys ja katon maalaus Jyväskylä 36 seurakunta 13. Korpijoen myllyn puuputken ja patoarkkujen asennus Jyväskylä 48 yhdistys 14. Oravivuoren kolmiomittaustornin portaiden rakentaminen Jyväskylä 48 kaupunki 15. Kuoreveden lainaviljamakasiinin kengitys Jämsä 28 kaupunki 16. Pihlajaveden kotiseutumuseon päärakennuksen ikkunoiden kunnostus Keuruu 49 kaupunki 17. Pihlajaveden kotiseutumuseon tuulimyllyn kunnostus Keuruu 48 yhdistys 18. Pihlajaveden kotiseutumuseon makuuaitan pärekaton uusiminen Keuruu 8 yhdistys 19. Pihlajaveden kotiseutumuseon kellarin kunnostus Keuruu 56 kaupunki 20. Pihlajaveden kotiseutumuseon viljamakasiinin maalin raappaus Keuruu 38 yhdistys 21. Keuruun kotiseutumuseon kärryliiterin katon kunnostus Keuruu 46 yhdistys 22. Pihlajaveden ala-asteen ikkunoiden kunnostus Keuruu 76 kaupunki 23. Tarhian tilan riihen sisäpuolen siivous Keuruu 24 seurakunta 24. Ristakosken myllyn myllysillan teko Keuruu 14 yhdistys 25. Kotiseutumuseon maalaus Kuhmoinen 32 kunta 26. Kuhmolan julkisivun maalin raappaus Kuhmoinen 8 kunta 27. Kallun ulkomuseon aidan uusiminen Laukaa 48 kunta 28. Viertolan ikkunoiden ja ovien kunnostus ja maalaus Laukaa 80 kunta 29. Pappilan väentuvan ulkopuolen kunnostus Petäjävesi 214 seurakunta 30. Kankaisten kyläkoulun maalaus Toivakka 58 kunta 31. Nuorisotalon kuistin maalaus Toivakka 34 kunta 32. Kunnanvaraston lisärakennuksen maalaus Uurainen 8 kunta 33. Kyynämöisten museoaittojen kunnostus Uurainen 26 kunta 34. Höytiän koulun ulkopuolen kunnostustyöt Uurainen 77 kunta 35. Huopanankosken kalahautomon ulkopuolen kunnostus Viitasaari 273 kaupunki 36. Mäntylän kylätalon päädyn kunnostus Viitasaari 2 kaupunki 37. Suovanlahden myllytuvan esiintymislavan rakentaminen Viitasaari 168 kaupunki PERINNEBIOTOOPPIEN HOITO 38. Karhunkorven kedon niittoon osallistuminen Joutsa 3 yksityinen 39. Peuralan niityn niittoon osallistuminen Jämsä 6 yksityinen 40. Haapamäen aseman niityn niitto Keuruu 8 VR 41. Vuorelan niityn niitto Keuruu 12 yksityinen 42. Tarhian tilan niityn niitto Keuruu 12 seurakunta 43. Hirvimäen tilan niityn nittto Keuruu 12 metsähallitus 44. Rekolan hautausmaan niittyalueiden niitto Keuruu 8 seurakunta 45. Liehun niityn niitto Kuhmoinen 4 yksityinen 46. Isoahon niityn niitto Laukaa 2 yksityinen 47. Rapeikon ja VR:n niittyjen niitto Pihtipudas 8 kunta/yks. 48. Jokihaaran niityn niitto Uurainen 3 yksityinen 49. Kulhanniemen niityn niitto Viitasaari 10 yksityinen 16

17 MUUT MAISEMANHOIDON TYÖT 50. Linja-autopysäkkikatoksen rakentaminen Hankasalmi 22 kunta 51. Pieneläinhautausmaan aidan uusiminen Hankalalmi 32 kunta 52. Palvelutalo Metsätähden aidan kunnostus Hankasalmi 48 kunta 53. Bussikatosten rakentaminen Koskenpäälle Jämsä 18 kaupunki 54 Päijälänraitin kivisillan kaiteiden uusiminen Kuhmoinen 8 kunta 55 Bussikatoksen rakentaminen Uurainen 20 kunta ULKOILU- JA VIRKISTYKÄYTTÖ KUNTA HTP OMISTAJA LUONTOPOLUT, RETKEILYREITIT JA LAAVUT 56. Virkistyskäyttöpaikkojen rakenteiden kunnostus Hankasalmi 76 kunta 57. Koskikaran kierroksen pikkusiltojen rakentaminen Joutsa 22 metsähallitus 58. Valklammen pitkospuiden uusiminen Joutsa 156 kunta 59. Kirveslammen pitkospuiden uusiminen Joutsa 18 metsähallitus 60. Linnasenvuoren maisemanhoitotyöt Jämsä 94 kaupunki 61. Himoksen rakoliitereiden rakentaminen Jämsä 174 kaupunki 62. Keuruun kulttuuriluontopolun kunnostus Keuruu 2 kaupunki 63. Ohvelammen pitkospuiden uusiminen Kuhmoinen 16 kunta 64. Paikkalankankaan ulkoilureitin kunnostus Toivakka 38 kunta 65. Kyynämöisten laavun ja Pikku-Kuukan rakoliiterin rakentaminen Uurainen 60 kunta 66. Niinilahden laavun rakentaminen Viitasaari 96 yhdistys UIMA- JA VENERANNAT Työkohteisiin käytetyt henkilötyöpäivät (%) Kultuuriympäristön hoito htp (71 %) Ulkoilu ja virkistyskäyttö htp (24 %) Jätehuolto 237 htp ( 5 %) Yhteensä htp 67. Vesikasvien niiton aputyöt Jämsä 6 kaupunki 68 Harjunsalmen uimapaikan kunnostus Kuhmoinen 12 kunta 69. Muurasjärven uimarannan pukusuojan ja puuceen kunnostus Pihtipudas 35 kunta 70. Niemenhäikän uimarannan pukusuojan rakentaminen Pihtipudas 20 kunta 71. Ukonniemen kalasataman kunnostus Pihtipudas 19 kunta 72. Venesatamien raivaus- ja kunnostustyöt Pihtipudas 23 kunta 73 Luontopolkujen ja lintutornien kunnostus Uurainen 10 kunta 74. Soliskylän veneenlaskupaikan teko Viitasaari 9 yhdistys 75. Laiturin purkaminen Viitasaari 40 kaupunki MUUT VIRKISTYSKÄYTÖN TYÖT 76. Pienimäen kaava-alueen infotaulun rakentaminen Hankasalmi 6 kunta 77. Kaipolan ja Paunun urheilukenttien rakennusten kunnostus Jämsä 48 kaupunki 78. Putaanvirran katselutasanteen rakentaminen Pihtipudas 16 kunta 79. Urheilukentän selostustornin kunnostus Pihtipudas 45 kunta 80. Kolimajärven rantautumispaikkojen merkintä Pihtipudas 14 kunta 81. Haapavuoren lintutornin kunnostus Pihtipudas 22 kunta 82. Urheilukentän katsomorakenteiden uusiminen Uurainen 179 kunta JÄTEHUOLTO KUNTA HTP OMISTAJA JÄTTEENKERÄYSPAIKAT JA MUUT JÄTEHUOLLON TYÖT 83. Nuokkarin kompostikäymälän asennus Hankasalmi 6 kunta 84. Keuruun asemakaava-alueen tienvarsien siivous Keuruu 4 kaupunki 85. Jätekatoksen rakentaminen Laukaa 48 kunta 86. Aluekeräyspisteiden rakentaminen Pihtipudas 49 kunta 87. Kierrätyspisteiden kunnostus Toivakka 28 kunta 88. Vuorilahden maamiesseurantalon biokäymälän rakentaminen Viitasaari 4 yhdistys 89. Jätekatosten rakentaminen Viitasaari 98 kaupunki 17

18 LAPE toiminta 5. Jatkotyöllistymisen edistäminen Projektissa pyritään löytämään tehokkaita keinoja, joiden avulla työntekijöiden siirtyminen avoimille työmarkkinoille tukityöjakson jälkeen helpottuisi. Vuonna 2011 jatkotyöllistymistä edistäviä keinoja projektissa olivat työjakso ja sitä tukeva koulutus, mahdollisuus suorittaa työnäyttöjä projektin työkohteilla, työjakson alussa tehdyt terveystarkastukset, työjakson lopulla pidetyt palaverit TE-toimistojen kanssa, tiedottaminen projektin työkohteista ja toiminnasta sekä työjakson aikana pidetyt työnäytökset ja työntekijöiden osaamisen markkinointitilaisuudet. Työjakson aikana kartoitettiin alkavia työvoimakoulutuksia ja tehtiin yhteistyötä Keski- Suomen välityömarkkinoilla toimivan Työnhakijan ammatilliset polut -hankkeen kanssa. Myös työnsuunnittelijat olivat aktiivisesti koko työjakson ajan mukana miettimässä mahdollisia jatkopolkuja ja kannustamassa työntekijöitä eteenpäin. Kohderyhmälle on myös entistä enemmän markkinoitu erityyppisiä koulutusmahdollisuuksia. Tarkoituksena ei ole jättää aktivointitoimia pelkästään viimeiselle työviikolle TE-toimiston käynnin varaan, vaan tukea ja kannustaa työntekijää koko työjakson ajan Työjakso ja koulutus Pitkän työttömyyden katkaisevalla tukityöjaksolla on suuri merkitys jatkotyöllistymisen edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kyselyiden perusteella lähes kaikki työntekijät pitivät työstään ja arvioivat tehneensä tärkeää työtä. Työssä olon rutiinit ja työporukan tarjoama tuki ja yhdessä tekeminen pitkän työttömyyden jälkeen olivat varmasti tärkeitä jokaiselle. Työkohteita valittaessa pyrittiin huomioimaan niiden monipuolisuus. Koska työkohteita oli jokaisessa kunnassa useita, pystyi työnsuunnittelija parhaimmillaan miettimään työkohteet työntekijöiden osaamisen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Joku viihtyi paremmin maisemanhoitotöissä ja joku toinen rakennuskunnostuskohteissa. Toiset työskentelivät mieluummin porukassa ja toiset yksin. Useissa kunnissa käytettiin ns. mestari-kisälli-oppipoika -mallia, jossa työntekijöiksi otettiin sekä työuran alussa olevia että kokeneempia työntekijöitä. Kokeneemmat työntekijät pystyivät näin työjakson aikana siirtämään ammattitaitoaan nuoremmille ja kokemattomammille. Myös työvoimakoulutus suunniteltiin tukemaan sekä työjaksolla tehtäviä töitä että jatkotyöllistymistä. Tulityö- ja työturvallisuuskortit ovat pakollisia monessa työssä ja niiden suorittaminen projektissa lisää työntekijöiden valmiuksia avoimilla työmarkkinoilla. Yrittäjyydestä ja osuuskuntatoiminnasta annettiin yleiskatsaus päivän mittaisessa koulutuksessa. Koetko, että työjaksosta on hyötyä myöhemmän työllistymisen kannalta 3 % 9 % Kyllä, paljon Kyllä, jonkin verran Ei merkittävästi Kuvio 4. Työntekijöiden arvio projektin työjaksosta myöhemmän työllistymisen kannalta. 42 % 46 % Ei lainkaan 18

19 5.2. Näyttöjen suorittaminen työmailla LAPE toiminta LAPE tarjosi myös halukkaille työntekijöille mahdollisuuden suorittaa tutkinnon osaan liittyviä työnäyttöjä projektin työkohteilla Työnhakijan ammatilliset polut -hankkeen sekä Jyväskylän ammattiopiston kautta. Kolme työntekijää suorittikin työjakson aikana talonrakennusalan ammattitutkinnon osan (työmaapalvelut). Heistä yksi sai tämän osan suorittamalla kokoon talonrakennusalan ammattitutkinnon. Yksi työntekijä teki rakennusalan perustutkinnon osan (ulkoverhous- ja vesikattotyöt). Näytöt tehtiin projektin työkohteilla tai kirjallisten tehtävien avulla. Osatutkintojen lisäksi kahdeksalle työntekijälle järjestettiin kaksipäiväinen Rakennuspiirustus-ja mittaus -koulutus Viitasaarella Työnhakijan ammatilliset polut -hankkeen kautta Terveystarkastukset Työntekijät kävivät työjakson alkupuolella paikallisissa terveyskeskuksissa terveystarkastuksissa ja saivat voimaan rakennustyömailla vaadittavan työterveyskortin. Samalla työntekijät pääsivät työterveyshuollon piiriin Palaverit työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa Työjakson loppupuolella työnsuunnittelijat järjestivät TE-toimistojen kanssa tapaamisia, joissa työntekijät saivat ajankohtaista tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista projektin jälkeen. Joissain TE-toimistoissa käytiin resurssipulasta johtuen vain ilmoittautumassa työttömäksi työnhakijaksi. Työnsuunnittelijat olivat tarvittaessa mukana tapaamisissa ja esittelivät TE-toimistojen henkilökunnalle jaksolla tehtyjä töitä ja työntekijöiden osaamista. Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi työjakson jälkeen? 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Minulla on Ryhdyn yrittäjäksi Yritän työllistyä Hakeudun työpaikka tiedossa koulutukseen Todennäköisesti jään työttömäksi Kuvio 5. Työntekijöiltä kysyttin tulevaisuuden suunnitelmia työjakson jälkeen. Vastaajat tuntevat alueensa ja omat työllistymismahdollisuutensa, mutta lähes puolella vastanneista oli kuitenkin toiveena työllistyminen tai koulutukseen siirtyminen. 19

20 LAPE toiminta 5.5. Työkohteista ja projektista tiedottaminen Projektista ja valmistuneista työkohteista tiedottaminen on yksi osa jatkotyöllistymisen edistämistä. Erityisesti paikallislehdissä olevien juttujen avulla työntekijöillä on ollut mahdollisuus markkinoida itseään ja osaamistaan alueen asukkaille. Projektille on laadittu www-sivut osoitteeseen Viestintäyhteenvedon mukaan projekti on ollut esillä eri tiedotusvälineissä (lehtijutut, radio, wwwsivut) vuoden 2011 aikana yhteensä 38 kertaa ja projektia on esitelty yhteensä 11 eri tilaisuudessa. Eniten julkisuutta tällä työjaksolla sai Oravivuoren kolmiomittaustornin kunnostus. Struven ketjuun kuuluvan kohteen turvallisuutta parannettiin LAPE-työnä korottamalla kaiteita ja uusimalla portaat. Paikallislehdet ovat kirjoitelleet omien kuntiensa kohteista, esillä olivat mm. Kuoreveden lainaviljamakasiinin kengitys, Ristakosken myllysillan teko, Viitasaaren perinnebiotooppien niitot ja Huopanankosken kalahautomon ulkopuolen kunnostus. Lisäksi Laukaan Viertolan ikkunoiden kunnostus ja Pihlajaveden kotiseutumuseon päärakennuksen ikkunoiden, tuulimyllyn pärekatteen sekä kellarin kunnostus saivat julkisuutta. Projektia ja sen toimintaa on esitelty mm. kunnille ja ELYlle järjestetyissä esittelytilaisuuksissa sekä palavereissa. Vuoden 2010 toiminnasta valmistui vuosijulkaisu, jota jaettiin yhteistyötahoille ja työntekijöille. Kohderyhmälle on kerrottu projektiin osallistumismahdollisuudesta ja osallistujille Euroopan sosiaalirahaston osarahoituksesta. Ohjausryhmän jäsenet ovat tiedottaneet projektista omissa organisaatioissaan. Projektin viestinnässä on käytetty Euroopan sosiaalirahaston lipputunnusta sekä vipuvoimaa EU:sta -tunnusta. Työntekijöille hankittuihin työhaalareihin painettiin edellä mainitut tunnukset. Keski-Suomen liiton julkaisema Vipuvoimaa Keski-Suomeen lehti esitteli projektin toimintaa maakunnassa. 20

21 LAPE toiminta 5.6. Työnäytökset Projekti järjesti työkohteilla kolme työnäytöstä, joiden tavoitteena oli työntekijöiden osaamisen markkinointi, projektin tunnetuksi tekeminen sekä tiedon levittäminen perinteisistä työtavoista ja -menetelmistä. Näytöksissä jaettiin halukkaille myös esimerkiksi punamultamaalin teko-ohjeita. Työnäytökset saivat julkisuutta paikallislehdissä, mutta paikalla käyneiden määrä oli vähäinen, jos työnäytöstä ei oltu sidottu johonkin muuhun tapahtumaan. Projektin työnäytöksiä pidettiin punamultamaalin keitoista Petäjävedellä seurakunnan väentuvalla ja Huopanankoskella kalahautomon pihassa. Näytöksessä keitetyllä maalilla maalattiin rakennukset. Lisäksi osallistuttiin Keurusselän seuran järjestämille perinnepäiville esittelemällä kotiseutumuseon kärryliiterin tiilikaton kunnostusta kaseiinimaalilla. Petäjäveden seurakunnan väentuvalla pidettiin työnäytös punamultamaalin keitosta. Itsekeitetyllä maalilla maalattiin väentuvan seinät. (AYO) 21

22 Hankasalmi 6. Hankasalmen työkohteet Työnsuunnittelija Jukka Leinonen on laatinut loppuraportit Hankasalmen työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden työpäivät. Hankasalmen kunta työllisti työkohteille neljä työntekijää. Kunnan yhteyshenkilönä toimi elinkeinojohtaja Markku Laitinen. Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 1. Virkistyskäyttöpaikkojen rakenteiden kunnostus 2. Nuokkarin kompostikäymälän asennus 3. Linja-autopysäkkikatoksen rakentaminen 4. Pienimäen kaava-alueen infotaulun teko 5. Niemisjärven aseman kyläsaunan kunnostus 6. Palvelutalo Metsätähden aidan kunnostus 7. Pieneläinhautausmaan aidan uusiminen 22

23 VIRKISTYSKÄYTTÖPAIKKOJEN RAKENTEIDEN KUNNOSTUS Hankasalmi Kunnan luontopolkuja ja lintutorneja kunnostellaan vuosittain tarpeen mukaan. Keskisen, Kovalanmäen ja Lyötinmäen luontopoluilta raivattiin kaatuneita puita, lisäksi uusittiin tarvittavia kylttejä ja alkutauluja. Kärkkäälän luontopolun pitkospuita korotettiin ja silta korjattiin. Kärkkäälän rantautumispaikan rakenteita kunnostettiin muutoinkin: mm. laituri korjattiin, laavu oikaistiin, paikkoja siivottiin ja maisemaa hoidettiin. Kunnan virkistyspaikan Kalliorannan liiteri-puuceen katto uusittiin ja paikkoja siivottiin. Ruumissaaren virkistyskäyttöpaikalta hinattiin veneellä vanha ja vaaralliseksi käynyt laituri pois ja purettiin se rannalla. Uusi laituri on tarkoitus rakentaa ensi vuonna. Myös kunnan lintutornien kaiteita ja portaita korjattiin , ,00 426, ,00 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 76 henkilötyöpäivää. Ruumissaaressa oleva lahonnut venelaituri kuljetettiin vesiteitse pois ja purettiin. Ensi vuonna tilalle on tarkoitus rakentaa uusi laituri. Koko saari on muinaismuistoaluetta ja toimii laavuineen kuntalaisten virkistyspaikkana läpi vuoden. (JL, AYO) 23

24 Hankasalmi NUOKKARIN KOMPOSTIKÄYMÄN ASENNUS Niemisjärven aseman seudun miljööseen kuuluvan nuorisotilan puucee vaihdettiin ajanmukaiseen kompostikäymälään. Remppa aloitettiin tyhjentämällä vanha puucee jätöksistä, jonka jälkeen mittailtiin ja avarrettiin istuinreikä kompostikäymälä-pöntön kokoiseksi. Myös rakenteita piti vähän sorvailla, jotta tuuletusputki saatiin ulos ja nestesäiliö asennettua paikoilleen. 204,00 685,00 66,00 955,00 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 6 henkilötyöpäivää. LINJA-AUTOPYSÄKKIKATOKSEN RAKENTAMINEN Niemisjärvelle koululaisia varten rakennettiin pohjapinta-alaltaan 6 m 2 linja-autopysäkki. Runko tehtiin 2 x 4 ja vuoraus tehtiin 5 tuuman laudoista, laudoitus vielä rimoitettiin. Katoksen maalaus, katon rakentaminen ja asennus paikoilleen on tarkoitus tehdä ensi vuonna. 748,00 220,00 50, ,00 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 22 henkilötyöpäivää. PIENIMÄEN KAAVA-ALUEEN INFOTAULUN TEKO Pienmäen uuden kaava-alueen laidalle tehtiin puinen infotaulu kaava-alueen tiedotteille ja kartoille. Taulu pystytettiin tienvarteen ja tien ja taulun välissä olevan ojan yli tehtiin pieni silta. 204,00 220, , ,00 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 6 henkilötyöpäivää. 24

25 NIEMISJÄRVEN ASEMAN KYLÄSAUNAN KUNNOSTUS Remontti aloitettiin vuonna 2010 kunnostamalla rakennuksen hirsiä ja uusimalla katto ja rakennuksen yläosa kokonaan lahovaurioiden vuoksi. Vuonna 2011 keskityttiin töiden viimeistelyyn ja rakennuksen maalaukseen. Ikkunapokat entisöitiin Laukaan vankilassa. Ennen ikkunoiden asentamista jouduttiin ikkunankarmeja uusimaan. Rakennuksen ulkopuolelta korjattiin vielä listoituksia ja ovea. Vanhat maalit kaavittiin pois ja sen jälkeen rakennus maalattiin Teho-öljymaalilla, maalauksessa käytettiin samoja sävyjä kuin muissakin asemarakennuksissa , ,00 855, ,00 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 108 henkilötyöpäivää. Kyläsaunan ikkunat kunnostettiin Laukaan vankilassa, jossa tilaustyönä tehtävä korjaustoiminta kohdistuu lähinnä kulttuuriarvoja sisältäviin kohteisiin. (AYO) Saunarakennus ulkopuolen kunnostuksen jälkeen. (JL) 25

26 Hankasalmi PALVELUTALO METSÄTÄHDEN AIDAN KUNNOSTUS Metsätähti on vuonna 1991 valmistunut palvelurakennus, jossa ovat vanhusten palvelutalo ja päiväkoti on samoissa tiloissa. Siellä toimii myös neuvola ja työterveys. Piharemontin yhteydessä jouduttiin aitaa purkamaan ja siirtämään sekä rakentamaan aitaan kolme uutta porttia. Aita maalattiin kokonaisuudessaan Nordica Eco vesiohenteisella maalilla (sävy 7133 ) , ,00 426, ,00 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 48 henkilötyöpäivää. Palvelutalo Metsätähden kunnostettua aitaa. (AYO) 26

27 PIENELÄINHAUTAUSMAAN AIDAN UUSIMINEN Hankasalmi Pieneläinhautausmaa sijaitsee Hankamäessä jylhässä kuusikossa. Hautausmaalla on jo useita kymmeniä hautoja. Toisilla haudoilla on muistomerkki ja toisilla rakkaan lemmikin leluja yms. Entinen aita oli valkoiseksi maalattu lauta-aita, jossa oli yksi portti. Vanhan aidan pituus oli n. 70 metriä ja uudesta tehtiin noin 80 metriä pitkä. Portti levitettiin 90 cm:stä 120 cm:iin. Aita maalattiin kauttaaltaan tervamaalilla lukuun ottamatta portin pylväitä, jotka maalattiin valkoiseksi , ,00 426, ,00 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 32 henkilötyöpäivää. Lemmikkieläinten hautausmaan aita suunniteltiin metsäiseen ympäristöön sopivaksi. (JL) 27

28 Joutsa 7. Joutsan työkohteet Työnsuunnittelija Juha Kainulainen on laatinut loppuraportit Joutsan työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden työpäivät. Joutsan kunta työllisti työkohteille viisi työntekijää. Kunnan yhteyshenkilönä toimi tekninen johtaja Antero Korhonen. Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 1. Koskikaran kierroksen pikkusiltojen rakentaminen 2. Pappisten kylätalon maalaus ja ikkunoiden kunnostus 3. Valklammen pitkospuiden uusiminen 4. Kirveslammen pitkospuiden uusiminen 28

29 KOSKIKARAN KIERROKSEN PIKKUSILTOJEN RAKENTAMINEN Joutsa Koskikaran kierros on suosittu ulkoilureitti Rutalahden keskustassa. Edellisinä vuosina olemme rakentaneet reitille siltoja ja uusineet pitkospuita. Reitillä on myös pieniä ojasiltoja, jotka vaativat uusimisen. Vanhat sillat olivat hajonneet, kääntyneet ja kaiteet murtuneet. Emme korjanneet ollenkaan vanhoja, vaan teimme kokonaan uudet. Siltatarvikkeet oli kuljetettu edellisenä syksynä lähemmäs työmaita. Loppusiirto tapahtui käsipelissä. Silloista tehtiin leveämmät kuin aiemmat ja koska ojat olivat matalia, kaiteita ei tarvinnut ollenkaan. Kaikki liitokset tehtiin puutapein. Lankut tapitettiin aluspuihin sekä sidottiin keskeltä tukipuulla tukevuuden lisäämiseksi ,18 205,00 48, ,98 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 22 henkilötyöpäivää. Koskikaran kierroksen kohiseva koski. (AYO) 29

30 PAPPISTEN KYLÄTALON MAALAUS JA IKKUNOIDEN KUNNOSTUS Pappisten kylätalo on kunnan omistama entinen kyläkoulu, joka on nyt vuokrattu kyläyhdistykselle. Talo on kesäaikaan aktiivisesti käytössä eri vuokraajien ja tapahtumien ansiosta. Kylätalon maalaus kuuluu LAPE-projektin ohjelmaan ja suunnitelma on maalata rakennus kolmen kesän aikana muiden töiden ohessa. Tänä kesänä maalattiin loput talon ulkoseinistä sekä aloitettiin ikkunoiden kunnostaminen. Palaveri kylätalon kuistilla. (AYO) Täksi kesäksi kunta osti rakennuskonevuokraamosta HAKI-telineet. 4 kuukauden vuokramaksuilla sai jo kuoletettua telineiden hinnan eli ei ollut järkevää vuokrata ollenkaan. Vuokraamoiden painopiste on siirtynyt alumiinisiin telineisiin, joten raskaista metallisista osista halutaan päästä eroon ja niitä myydään edullisesti. Maalaussuunnitelma tehtiin yhdessä työnsuunnittelijan, Joutsan kunnan ja ELY-keskuksen asiantuntijan kanssa. Maaliksi valittiin JOULE-petroliöljymaali, joka hankittiin Muuramen Tilamaalista. Päävärinä on okrankeltainen sekä priimoissa, peitelaudoissa ja aluslaudoissa valkoinen. Maalissa itsessään on homeensuoja-aine, joten erillistä homekäsittelyä ei tarvita. Petroliöljymaalin etu on kertamaalauksen peittävyys ja riittävyys sekä hyvä tarttuvuus vanhaan alustaan. Jos toisen käsittelyn petroliöljymaalilla haluaa tehdä, se menee seuraavaan vuoteen, sillä maalauskelpoinen kuivumisaika on 3 kk. Kesän aikana seinäpinnat saatiin kokonaan maalattua ja ikkunoista 2/3 kunnostettua. Ensi kesänä ohjelmassa on ikkunakunnostustyön loppuun saattaminen , ,38 78, ,27 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 239 henkilötyöpäivää. Rakennuksen kivijalka suojattiin muoveilla ennen maalaustöiden aloitusta. Näin estetään maaliroiskeiden syntyminen kivijalkaan. (JK) 30

31 Joutsa Työntekijä Ari Virtanen esittelee kunnostuksen alla olevaa ikkunanpokaa. (UK) Pappisten kylätalo maalattuna. (AYO) 31

32 VALKLAMMEN PITKOSPUIDEN UUSIMINEN Valklammen pitkostyömaa on jatkokohde edellisiltä vuosilta. Saimme valmiiksi jo 2002 alkaneen työprojektin. Nyt kaikki lankut on uusittu, mutta tietysti kohde vaatii huolenpitoa jatkossakin. Pitkospuuosuuksien kokonaismitta on noin 2 km. Tänä kesänä kunnostettiin viimeiset osuudet. Osa reitistä oli hyvin vaikeakulkuisen maaston takana. Osa lankuista kuljetettiin talvella moottorikelkalla, osa vettä pitkin veneen perässä ja osa olalla. Työvälineet vietiin työpisteeseen kottikärryillä. Päämajana oli pyörillä oleva taukotupa. Kosteiden painanteiden yli rakennettiin pieniä siltoja. (AYO) Vanhat pitkoslankut pätkittiin, kerättiin kasoihin ja kuljetettiin pois. Kaikkia ei kuitenkaan saanut kohtuullisella työmäärällä, vaan ne kuljetetaan talvella moottorikelkkaa apuna käyttäen parempaan siirtopaikkaan, mistä niitä voi myöhemmin hakea autolla pois. Pitkostyössä porattiin reikä 32 mm:n terällä ja tappina käytettiin valikoitua oksatonta kuivaa kuusta, 30 mm * 30 mm, pituus noin 17 cm. Tapit tehtiin edellisenä talvena valmiiksi, tällä kertaa niitä oli kpl. Lankut olivat pääsääntöisesti 50 mm paksuja. Tavarantoimittajan vaihtelevasta laadusta johtuen jouduimme kanttaaman itse käsisirkkelillä agrigaatin avustamana satoja metrejä lankkuja, arviolta metriä. Turhauttavaa ja turhaa työtä, mutta opittuamme niksit homma kävi jouhevasti kolmeen mieheen. Aluksi värilangalla räpsäytettiin leikkuulinja, sen jälkeen ruuvattiin ohjausrima lankkuun. Käsisirkkeli ei jaksa sahata kerralla koko lankun vahvuutta, vaan se piti ajaa osissa, 2-3 erillistä ajokertaa. Kuulostaa työläältä, mutta uskokaa pois, pienen treenauksen jälkeen se kävi kätevästi. Helpompaa kuitenkin olisi, jos sahan sirkkelimies tekisi työn puolestamme. Jatkossa tätä on painotettava ja tarpeen vaatiessa oltava itse hoitamassa laadunvalvontaa. Niin, miksikö kantataan? Pitkosten keskilinjahan olisi oltava kestävä, jotta se ei aivan parissa vuodessa pehmenisi ja aiheuttaisi tapaturmariskiä esim. kengän jäädessä koloon. Kyseessä on myös esteettinen näkökulma , ,00 33, ,11 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 156 henkilötyöpäivää. Valklammen luontopolku ja ulkoilureitti kiertää suoalueilla, soistuneissa metsissä ja soita ympäröivällä harjulla. (AYO) 32

33 KIRVESLAMMEN PITKOSPUIDEN KUNNOSTUS Pitkospuiden kunnostus oli jatkokohde vuoden 2010 pitkospuutöihin. Kirveslammen pitemmän pitkospuuosuuden lisäksi reitillä on lyhyempiä osuuksia. Tänä vuonna teimme sekä alku- että loppupäähän yhteensä 130 metriä pitkoslankkujen uusimisia. Lankut kuljetettiin poikkeuksellisesti keväällä, työjakson aikana työmaalle, sillä talvella ei ollut vielä tietoa työmaasta. Kohteen hallinnoijalla, Metsähallituksella, ei ollut tarpeita, mutta kunnalle oli talven aikana tullut tarvetta suurempi määrä lankkuja, joten kunta lahjoitti niistä osan Metsähallitukselle. Lankkujen ylimäärä paljastui vasta keväällä laskennassa ja näin ollen talvikuljetus oli myöhäistä. Ajoneuvoja apuna käyttäen lankut saatiin metrin päähän työmaista, loppumatka oli kuljetettava olkatapeilla. Suurin osa lankuista siirtyikin kätevästi, mutta painavimmat, noin 100-kiloiset pistivät puhaltamaan. Kaikki kuitenkin siirrettiin ja kunto kasvoi! Työnkuvauksessa ei muuten ole mitään poikkeavaa. Tämän kirjan raporteista voi lukea niistä lisää. Ja kyllä, näitäkin lankkuja jouduimme kanttamaan. Uudet ja vanhat pitkoslankut Kirveslammella. (AYO) 1 998, ,00 186, ,11 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 18 henkilötyöpäivää. Työntekijät esittelemässä Valklammen pitkospuutyömaata. (AYO) 33

34 Jyväskylä 8. Jyväskylän työkohteet Työnsuunnittelijat Ilkka Silén ja Erkki Kupari ovat laatineet loppuraportit Jyväskylän työkohteista. Silen toimi työnsuunnittelijana Korpilahden alueella ja Kupari Jyväskylän keskustan alueella. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden työpäivät. Jyväskylän kaupunki työllisti työkohteille viisi työntekijää. Kaupungin yhteyshenkilönä toimi henkilöstöjohtaja Anssi Niemelä. Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 1. Korpijoen myllyn puuputken ja patoarkkujen asennus 2. Oravivuoren kolmiomittaustornin portaiden rakentaminen 3. Korpilahden kotiseutumuseon kengitys ja katon maalaus 4. SOK:n varastorakennuksen kunnostus ja maalaus 34

35 KORPIJOEN MYLLYN PUUPUTKEN JA PATOARKKUJEN ASENTAMINEN Korpilahden kotiseutuyhdistyksen hallinnoimalla Korpijoen myllyllä rakennettiin pukit puuputkille. Putkea pitkin on tarkoitus saada vesivoimaa myllyn pyörittämiseen. Vuonna 2010 tehty puuverhoiltu putki asennettiin pukkien päälle. Patoarkut rakennettiin haapapelkasta. Patoarkkuja tehtiin kaksi, toinen asennettiin valmiiksi ja toinen jätettiin odottamaan 2012 kesää, jolloin pato rakennetaan loppuun. Kaikki rakenteet tervattiin. Putket, putkien tuenta sekä patorakenteet on tehty vanhoja valokuvia mukaillen , , ,23 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 48 henkilötyöpäivää. Vettä myllyyn johtava puuputki asennettuna paikoilleen. (AYO) Suunnittelutyö työntekijöiden ja Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen edustajan Taito Salon kesken käynnissä. (AYO) 35

36 ORAVIVUOREN KOLMIOMITTAUSTORNIN PORTAIDEN RAKENTAMINEN Näkötorni ennen kunnostustöitä. Torniin vievät tikkaat olivat vaaralliset ja suositulle näköalakohteelle sopimattomat. (IS) Oravivuorella sijaitsee UNESCOn maailmanperintökohteena olevan Struven kolmiomittausketjun yksi pisteistä. Paikalla on myös Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen yhdessä rakennuttama kolmiomittaustorni muistona alueen merkityksestä Suomen kartoitukselle. Kohde on suosittu retkeilypaikka ja kolmiomittaustornista ihaillaan ympärille avautuvia kauniita keskisuomalaisia maisemia. Kolmiomittaustornin alkuperäiset pystysuoraan kohonneet tikastyyppiset portaat uusittiin turvallisempiin portaisiin, jotka täyttävät mitoituksiltaan tämän päivän vaatimukset. Turvallisuuden parantamiseen päädyttiin, koska UNESCO-kohde on suosittu ja valtatieltä hyvin opastettu nähtävyys. Portaat suunnitteli arkkitehtitoimisto Lasse Kolehmainen Museoviraston, Keski-Suomen museon, Maamittauslaitoksen ja erityisesti työnsuunnittelijan kommenttien pohjalta. Materiaalit kohteeseen kuljetettiin talkoilla. Portaat rakennettiin painekyllästetystä puutavarasta, jota kului noin metriä. Samoin kiinnityksiin tarvittavia rosteriruuveja kului toistatuhatta kappaletta. Portaat rakennettiin siten, että ensin ne tehtiin valmiiksi välitasanteelle saakka, josta päästiin rakentamaan loppuosa portaista ylös asti. Työ tehtiin käsityökaluilla paikan päällä. Korkeuseroa tornilla on 6 metriä, mikä vaikeutti rakentamista. Koska telineitä ei sijainnin vuoksi voinut tuoda kohteeseen, täytyi porrasta rakentaa koko ajan valmiiksi ja siten edetä työssä. Työ oli haasteellinen kokonsa sekä sijaintinsa vuoksi. Kohde on maanmittauslaitoksen valvonnassa, josta oli ylin valvoja kohteessa , ,98 625, ,74 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 48 henkilötyöpäivää. Materiaalit kannettiin vuorelle käsipelillä Jyväskylän kaupungin liikuntapuolen järjestämänä virkistyspäivän työnä (AYO). 36