Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Lapuan kaupunki

2 2 Sisällysluettelo Sivunro TASEKIRJA Toimintakertomus 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Arvio tulevasta kehityksestä 8 2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus 11 3 Rahoitusasema ja sen muutokset 12 4 Kokonaistulot ja -menot 14 5 Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 17 6 Tilikauden tuloksen käsittely 20 7 Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 26 8 Kaupunginhallituksen selonteko kaupungin sisäisestä valvonnasta 27 Käyttötalouden toimintakertomukset 29 Kaupunginvaltuusto 34 Tarkastuslautakunta 35 Kaupunginhallitus 35 Yleishallinto 36 Sivistyslautakunta 41 Perusturvalautakunta 61 Tekninen lautakunta 83 Ympäristölautakunta 97 Konserniyhtiöt 100 Tilinpäätöslaskelmat ja tilinpäätöksen liitetiedot 105 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 126

3 3 TASEKIRJA Toimintakertomus 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Suunta ja tyyli on valittu Vanhan sanonnan mukaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Näin ollen Lapuan kaupungin tulevien vuosien taival voisi kuvitella olevan konstapylkkäsmäisen kevyt, koska toimintakertomusvuotta sävytti harras suunnitelmallisuus. Suunnitelmallisuus kulminoitui alkuvuodesta helmikuun valtuuston yksimielisesti hyväksymään tulevaisuusasiakirjaan eli strategiaan, jossa linjattiin kaupungin kehittämisen suunta ja tyyli. Strategiamme viestii väkevästi tahdosta kehittää kaupunkiamme itsenäisenä, yhtenäisenä, palvelevana, yhteistyökykyisenä sekä yksilön ja perheen vastuuta hyvinvoinnistaan yhä enemmän korostavana Mollisointuisempi nuotisto työstettiin mustapilvisenä yhä jatkuvien talousnäkymien vuoksi. Aluksi oli epäselvää, kuka nuotit kirjoittaa. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin, että talouden tasapainotustoimikunnalle työ luontevasti kuuluu. Linjaukset hyväksyttiin valtuuston kokouksessa. Toimenpiteiden vaikutusten oletetaan pureutuvan täysimääräisesti vuoteen 2017 mennessä, jolloin kaupungin talouden edellytetään olevan tasapainossa. Yritystoiminnan painopistealueiksi täsmentyivät toimintakertomusvuoden alusta voimaan tulleen uuden elinkeinostrategian mukaisesti ympäristö- ja energiateknologia, maa- ja metsätalous sekä matkailu. Uusia yrityksiä perustettiin yhteensä 60 kappaletta ja olevia lakkautui 32, joten keskimääräisessä nettolisäysvauhdissa eli 30:ssä pysyttiin edelleen. Vain yksi konkurssi ja kolme selvitystilaa kirjautui viime vuoden kehnojen uutisten puolelle, vaikka talouskuva olisi antanut aiheen synkempiinkin lukuihin. Asukkaiden tyytyväisyyttä Lapuan palveluihin ja kaupungin henkilöstön työtyytyväisyyttä tutkittiin ulkopuolisin voimin. Kummassakin sarjassa pärjättiin keskimääräistä parempina. Lapua kuuluu edelleen yhteen niistä kolmesta maakuntamme kunnasta, joissa asukasluku kasvaa. Se kielii elinvoimasta ja vetovoimasta. Nettolisäys oli jälleen viidenkymmenen luokkaa asukasluvun ollessa Työttömyysluvut jatkavat kasvuaan. Vuoden aikana työttömien määrä on noussut 107:llä työnhakijalla. Työttömyysaste oli 10,3 %, kun lukema vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana oli 9,3 %. Lapualla on kuitenkin maakunnan keskiarvoon verrattuna parempi tilanne, sillä Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli 12,1 % Alle 18- vuotiaiden työttömyysaste oli 14,6 % ja yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä oli 94 henkeä eli 13,2 %. Sisäilmaongelmat riivasivat edelleen kaupunkimme kiinteistöjä. Kysymys ei ole aina panostusten puutteesta, sillä osaa rakennuksista on tutkittu ja korjattu useampaankin kertaan ongelmien jatkuessa muuttumattomina. Kenen laatujärjestelmä pettää: suunnittelun, rakennuttajan, valvonnan, toteutuksen, käyttäjän vaiko kaikkien kaiken aikaa? Tätäkin asiaa puitiin välillä valtuustoa myöden. Toimintakertomusvuotta sävyttivät tasavaltamme hallituksen käynnistämänä valtionosuusuudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sote-uudistus, palo- ja pelastusalan aluejakouudistus, toisen asteen uudistus, kuntarakennelain uudistus ja luonnollisesti näihin liittyvät lausuntopyynnöt, näyttöruudulle ilmestyneet webropol-kyselyt ja moninaiset palaveeraamiset. Kaikkien näiden siirtyessä keskeneräisinä seuraavalle vuodelle. Arto Lepistö kaupunginjohtaja

4 4 1.2 Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Vuosi 2014 oli valtuuston toinen toimintakausi. Valtuusto kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Valtuustossa on 35 jäsentä ja sen kokoonpano oli seuraava: Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat: Kai Pöntinen, valtuuston puheenjohtaja, Kok. Teppo Ylitalo, valtuuston I varapuheenjohtaja, Kesk. Paavo Lakaniemi, valtuuston II varapuheenjohtaja, SDP Kaupunginvaltuuston jäsenet: Suomen Keskusta (13) Ampiala Riitta, Hella Pekka, Jäätteenmäki Ismo, Kangas Matti, Latvala Rauno, Myllykangas Virpi, Perälä Ari, Rajala Lasse, Rintala Esa, Sahindal Idrahim, Ulvinen Ilpo, Yli-Karhu Esko, Ylitalo Teppo Kansallinen Kokoomus (11) Antila Matti, Hietala Marianne, Kattelus Juha, Kivisaari Pekka, Kuivila Leena, Lahdensuo Olli-Matti, Lahdensuo Panu, Liljamo Carita, Pöntinen Kai, Unkuri Nuppu, Vaahtoniemi Jussi Suomen Kristillisdemokraatit (3) Lahtinen Helena, Laine Kari, Saikkonen-Mahne Ulla-Maija Suomen Sosiaalidemokraatit (3) Huhta Eila, Lakaniemi Paavo, Tuurinmäki Ari Perussuomalaiset (4) Lahdensuo Veli-Martti, Riihimäki Esko, Takaluoma Riku, Yli-Paavola Anssi Vasemmistoliitto (1) Välkkilä Arvi Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus on pitänyt 24 kokousta. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja sen kokoonpano on seuraava: Kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Pekka Hella, puheenjohtaja, Kesk. Veli-Martti Lahdensuo, I varapuheenjohtaja, ps Jussi Vaahtoniemi, II varapuheenjohtaja, Kok. Kaupunginhallituksen jäsenet: Suomen Keskusta (5) Ampiala Riitta, Hella Pekka, Myllykangas Virpi, Rintala Esa, Ulvinen Ilpo Kansallinen Kokoomus (3) Kuivila Leena, Lahdensuo Panu, Vaahtoniemi Jussi Perussuomalaiset (1) Lahdensuo Veli-Martti Suomen Sosiaalidemokraatit (1) Huhta Eila Suomen Kristillisdemokraatit (1) Lahtinen Helena Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja Arto Lepistö. Lautakuntien kokoonpanot ja tilivelvolliset viranhaltijat on selvitetty asianomaisen lautakunnan kohdassa.

5 5 Kaupungin henkilöstömäärä Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden viimeisenä päivänä 749 henkilöä, vähennystä 10 henkilöä. Sijaiset ja määräaikaiset mukaan lukien henkilöstöä oli vuoden viimeisenä päivänä 933, 46 henkilöä edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Toimielinkohtainen henkilöstömäärä esitetään liitetiedoissa. Kaupungissa laaditaan erillinen henkilöstöraportti. Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Projektityöntekijät Yhteensä Yht. ilman työllistettyjä Näistä palkaton vv./työloma v v Lisäksi sivutoimisia tuntiopettajia v (v ) ja lyhytaikaisia sijaisia v (v ). 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön joulukuussa julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kasvunäkymät ovat hyvät. Euroalueen tilanteen taas ennustetaan jatkuvan vaisuna. Vuonna 2014 kasvua kertyy prosentin verran. Saksassa kasvunäkymät ovat heikentyneet. Ruotsissa kasvu jatkuu euroaluetta nopeampana. Tilastokeskuksen julkaisemien alustavien kansantalouden neljännesvuositilinpidon lukujen mukaan Suomen talous kääntyi hienoiseen kasvuun vuoden 2014 toisella neljänneksellä vuosien supistumisen jälkeen; kasvu oli 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Kasvun ennakoidaan jatkuneen myös vuoden 2014 toisella vuosipuoliskolla. Valtiovarainministeriön ennuste BKT:n kasvuksi vuonna 2014 on 0,1 %. Työllisyyden vuoden 2012 lopussa alkanut heikkeneminen on hidastunut vuonna 2014, mutta työllisyyskehitys on jatkunut heikkona vuoden 2014 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Keskimääräinen inflaatio oli noin 1,1 % v Kuntaliiton tilinpäätöstiedotteen mukaan kuntasektorilla heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat ennakkotiedon mukaan erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 n. 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 mrd euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, edellisvuonna kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla oli lainaa euroa asukasta kohti vuoden 2014 lopulla. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kunnallisveroon kohdistuu suuret korotuspaineet ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään.

6 6 1.4 Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Kaupungin vuosikate oli vuonna ,8 milj., vuonna ,6 milj. ja vuonna ,9 milj.. Tilikauden tulokset ovat olleet ylijäämäisiä vuosina : 2,6 milj., 1 milj. ja 2,1 milj.. Vuonna 2011 vuosikate heikkeni 2,95 milj. euroon, minkä vuoksi tulos jäi 1,26 milj. alijäämäiseksi. Vuonna 2012 vuosikate oli 2,6 milj. ja tilikauden tulos alijäämäinen 2,1 milj.. Vuonna 2013 vuosikate oli edelleen heikko, 2,2 milj. ja tulos 3,4 milj. alijäämäinen. Poistojen määrä on kasvanut vuosina ,2 milj. eurosta 5,6 milj. euroon. Investoinneista vuosikate kattoi vuonna %, vuonna %, vuonna %, vuonna 2011 vain 35 %, vuonna % ja vuonna 2013 enää 16 %. Lainamäärä on yli kaksinkertaistunut ajanjaksolla , kasvu n. 20 milj. euroa eli 17,7 milj. eurosta 37,6 milj. euroon. Vuonna 2012 valtionosuudet pienenivät 1,7 milj. euroa valtionosuusleikkauksen vuoksi ja 0,9 milj. euroa johtuen kiinteistöveron poistosta verotulojen tasausjärjestelmästä. Vuonna 2013 valtionosuusleikkaus oli kiinteistöveron poisto valtionosuusjärjestelmästä mukaan laskien yhteensä 3 milj. Seuraavassa on kuvattu vuosikatteen, poistojen ja nettoinvestointien suhdetta ajanjaksolla Kaaviosta nähdään, että vuosikate on kattanut poistot vuosina 2002 ja 2003 sekä ja poistojärjestelmän muutoksen vuoksi vuonna Vuonna 2014 poistojärjestelmää muutettiin kiinteiden rakenteiden ryhmässä menojäännöspoistoista tasapoistojärjestelmään, mikä alensi poistojen määrää. Poistojen täytyisi kuitenkin pitkällä aikavälillä vastata keskimääräistä poistonalaisten investointien tasoa. Nettoinvestoinnit vuosikate on kattanut vain vuosina 2002 ja Kaupungin asukasluku kääntyi kasvuun vuonna 2002 ja väestökehitys oli positiivista myös vuonna Vuoden 2014 lopussa asukkaita oli , kasvua 49 henkilöä vuodesta Vuodesta 2000 asukasluku on kasvanut 686 henkilöllä. Asukkaita muutos Asukkaita muutos

7 7 Työllisyystilanne oli heikompi kuin edellisvuonna. Joulukuun lopulla työttömien osuus työvoimasta oli 10,8 %, edellisvuonna 9,3 %. Vuoden 2014 työttömyysaste Lapualla oli 8,4 (7,7 %), kun se Etelä- Pohjanmaalla oli 9,9 % ja koko maassa 12,4 %. Vuoden 2014 talousarvio hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa Valtionosuusleikkaukset jatkuivat edelleen vuonna Valtionosuusleikkaus vuonna 2014 oli 3 milj. ja kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä vaikutti edelleen valtionosuutta pienentävästi 0,9 milj., yhteensä 3,9 milj.. Kaupungin heikon talouskehityksen vuoksi kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2013 keväällä hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti korottaa tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä 20 %:sta 21 %:iin. Talousarvio sisälsi 1 milj. euron vähennyksen henkilöstömenoista sekä 0,3 milj. euron vähennyksen muista menoista. Talousarvion vuosikatteeksi muodostui 2 milj., jolloin 6,2 milj. poistojen jälkeen tulos oli alijäämäinen 4,2 milj.. Vuoden alkupuoliskolla talouden näkymät olivat heikot kolmen alijäämäisen tilinpäätöksen vuoksi ja myös siksi, että verotilitysennusteet näyttivät tammi-helmikuulla negatiivista tulokertymää budjetoituun verrattuna. Toukokuussa ennuste muuttui positiivisempaan suuntaan, jolloin verotuloja olisi kertynyt hiukan yli budjetoidun. Syksyllä verovuoden 2013 verotuksen valmistumisen jälkeen kunnallisveron tilitysennuste oli noin miljoona euroa budjetoitua suurempi. Vuoden lopulla kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarviomuutoksena kunnallisveron tuloarvion noston 1 milj. eurolla. Korkokuluihin varattua määrärahaa alennettiin 0,4 milj. eurolla. Talousarvion vuosikate oli näiden muutosten jälkeen 3,3 milj.. Toteutumaennusteen arvioitiin asettuvan 4,6 5 milj. euron tasolle. Tilinpäätöksen mukainen vuosikate oli lopulta käyttötaloudessa syntyneiden määräraha-alitusten vuoksi ilman myyntivoittoja/-tappioita 5,9 milj.. Myyntivoitot/-tappiot (budjetoidaan investointiosaan) mukaan lukien vuosikate oli 6,1 milj.. Vuosikate kattoi 4,4 milj. poistot, joten tilikauden tulos oli ylijäämäinen 1,8 milj.. Ylijäämän muodostumiseen vaikutti merkittävästi vuonna 2014 tehty poistosuunnitelman muutos, minkä vuoksi poistot alenivat edellisvuodesta 1,2 milj.. Toimintatulot olivat 13,9 milj. ; ne ylittyvät muutetun talousarvion 0,5 milj., josta myyntivoittojen osuus oli sama eli 0,5 milj. (budjetoidaan investointiosaan). Toimintamenot olivat muutetussa talousarviossa 91 milj., toteutuma 88,7 milj. eli 2,2 milj. alle talousarvion. Talkoovapaat ja lomautukset vähensivät henkilöstökuluja noin 0,7 milj.. Investointimenot olivat alkuperäisessä talousarviossa 13,9 milj.. Toteutuneet investointimenot olivat 12,3 milj.. Investointiosan tulot olivat talousarviossa 2,4 milj., toteutuneet 1,5 milj.. Toteutuneet nettoinvestoinnit olivat 10,8 milj., talousarviossa 11,5 milj..

8 8 Lainojen lyhennyksiin oli budjetoitu 5,3 milj., toteutuneet lyhennykset olivat 4,8 milj.. Lainojen lisäys oli talousarviossa 14,7 milj., toteutuma 12 milj.. Lainamäärän nettolisäys oli talousarviossa 9,4 milj., toteutunut 7,2 milj., josta 2 milj. lyhytaikaisen lainan lisäystä. Vuonna 2014 tuloslaskelman ja rahoituslaskelman tunnusluvut kohentuivat. Parantuneesta vuosikatteesta huolimatta lainamäärä jatkoi edelleen kasvuaan, mikä on huolestuttavaa ottaen huomioon tulevat mittavat investointitarpeet. Omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus-tunnusluvut heikkenivät edelleen. 1.5 Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2015 talousarvion vuosikate on 5,1 milj. ja tilikauden tulos ylijäämäinen 0,5 milj. Käyttötalous on laadittu -2 prosentin tasoon verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Talousarvioon sisältyy riski käyttötalousmenojen ylittymisestä, koska budjetti on laadittu erittäin tiukaksi. 9,1 milj. euron nettoinvestoinnit ovat vuosikatetta suuremmat, joten lainamäärä kasvaa edelleen 3,9 milj. eurolla. Tulevat vuodet ovat haasteellisia. Yleinen talouskehitys tulee olemaan heikkoa lähivuosina. Valtionosuusleikkaukset merkitsevät pysyviä tulojen menetyksiä; leikkaukset jatkuvat vuoteen 2017 asti kasvaen vuosittain. Myös lisäleikkauksia saattaa vielä tulla, kun maan hallitus aloittaa neuvottelut julkisen talouden suunnitelmasta ja siihen sisältyvästä valtiontalouden kehyspäätöksestä vuosille Tuleva sote-ratkaisu on edelleen auki; viimeisin ennakkolaskelma merkitsisi kaupungin talouteen siirtymävaiheen jälkeen n. 3 milj. euron lisälaskua sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sote-ratkaisu siirtyi seuraavalle hallituskaudelle. Valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi ovat jäämässä alle kolmannekseen asetetusta yhdestä miljardista eurosta. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa on asetettu tavoitteeksi talouden tasapainon saavuttaminen v Vuoden 2014 tilinpäätöksen tuloslaskelma oli tasapainossa; vuosikate kattoi poistot. Tuloksen parantumiseen vaikutti tehtyjen säästötoimien lisäksi merkittävästi poistojärjestelmän muutos. Rahoituksen näkökulmasta talous ei kuitenkaan ollut tasapainossa, sillä vuosikate ei riittänyt nettoinvestointien kattamiseen eikä lainojen lyhennyksiin. Lainamäärä kasvoi 7,2 milj.. Talouden tasapainottamistoimia on jatkettava edelleen. Taloussuunnitelma on laadittu toimintamenojen ja -tulojen erotuksen eli toimintakatteen nolla-kasvulle vuonna 2016 ja Tavoite on haasteellinen ottaen huomioon yleinen kustannustason nousu, väestön kasvun ja ikääntymisen aiheuttamat menojen kasvupaineet palvelutuotannossa sekä uudet velvoitteet. Verotulojen kasvuksi on taloussuunnitelmassa merkitty marraskuun 2014 ennusteen mukaisesti keskimäärin 3 %. Noin 7 milj. euron nettoinvestointitasolla ja edellä mainittujen ehtojen toteutuessa lainamäärä ei kasvaisi merkittävästi. Investointitaso uhkaa muodostua suunnitteluvuosina korkeaksi, kun koulu- ja päiväkotihankkeet käynnistyvät. Näiden investointien lisäksi kaupungilla on myös muita investointitarpeita, mm. kunnallistekniikan rakentaminen uusille asuntoalueille, haja-asutusalueiden viemäröintiprojektin mahdollinen jatkuminen yms.

9 9 2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostuminen kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla sisältäen vain ulkoiset menot ja tulot. Tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. TULOSLASKELMA muutos % (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut 14,7 14,8 Vuosikate/poistot, % 140,5 39,7 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä, Tuloslaskelman tuotot yhteensä olivat 94,5 milj., 2,9 milj. edellisvuotta suuremmat milj milj. muutos milj. muutos % Toimintatuotot ja valmistus omaan käyttöön 13,2 13,4-0,2-1,5 Verotulot 48,1 45,3 2,8 6,1 Valtionosuudet 32,7 32,5 0,3 0,8 Rahoitustuotot 0,5 0,3 0,1 30,0 Yhteensä 94,5 91,6 2,9 3,2

10 10 Toimintakulut yhteensä olivat 87,8 milj.. Menot pienenivät edellisvuodesta 0,9 milj., 1,0 %, vuonna 2013 menot kasvoivat 2,4 milj., 2,8 %. Henkilöstökulut olivat 1,4 milj., 3,2 % ja palvelujen ostot 0,3 milj., 0,8 % edellisvuotta pienemmät. Toimintakulut jakautuivat seuraavasti: 2014 milj milj. muutos milj. muutos % Henkilöstökulut 40, 6 42,0-1,4-3,2 Palvelujen ostot 35,2 35,4-0,3-0,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5,7 5,4 0,3 4,8 Avustukset 5,3 5,0 0,3 6,2 Vuokrat 0,5 0,6-6,2 Muut toimintakulut 0,4 0,2 0,2 83,1 Yhteensä 87,8 88,7 0,9-1,0 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa sen, paljonko jää katettavaksi verorahoituksella ja valtionosuuksilla. Vuoden 2014 toimintakate oli alijäämäinen 74,5 milj.. Se pieneni edellisvuodesta 0,7 milj., 0,9 %. (v ,9 milj., +3,9 %). Verotulot Muutos Muutos % Kunnallisvero ,5 Yhteisövero ,3 Kiinteistövero ,7 Yhteensä ,1 Valtionosuudet Muutos Muutos % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) ,6 Verotuloihin perustuva valt.os. tasaus ,1 Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Yhteensä ,8 Edelliset yhteensä ,9

11 11 Kunnallisveron tilitykset kasvoivat 2,6 milj., 6,5 % vuoden 2013 tilitysmäärästä. Tuloveroprosentin noston vaikutus oli n. 2 milj.. Verotulot kasvoivat yhteensä 2,8 milj., 6,1 %. Valtionosuudet kasvoivat 0,3 milj., 0,8 %. Veroperustemuutosten kompensaation osuus valtionosuuksien tilitysmäärässä oli vuosilta kaikkiaan yhteensä 2,7 milj.. milj.. Verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärä oli 80,8 milj., kasvua 3 milj., 3,9 %. Verotulot muodostivat tuloslaskelman tuotoista 50,9 % ja valtionosuudet 34,6 %. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen määrän, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä edellyttäen, että poistot vastaavat keskimääräistä poistonalaisten investointien tasoa. Tilinpäätöksen mukainen vuosikate oli 6,1 milj. (2,2 milj. ) ja siitä vähennettävät poistot 4,4 milj. (5,6 milj. ), joten vuosikate kattoi poistoista 140,5 % (39,7 %). Vuosikate asukasta kohti oli 417. Vuonna 2013 luku oli Lapualla 152, Etelä-Pohjanmaalla 97 ja koko maassa 380. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Vuoden 2014 tilikauden tulos oli ylijäämäinen 1,8 milj., edellisvuonna alijäämä oli 3,4 milj.. Taseen kertynyt ylijäämä oli 11,5 milj., vuoden 2013 lopussa 9,8 milj Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden rahavirran yhteismäärä osoittaa rahavarojen muutoksen tilikaudella. Rahoituslaskelman tunnusluvut olivat yhtä lukuun ottamatta vuonna 2014 parempia kuin vuonna RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät, netto Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 51,4 15,5 Lainanhoitokate 1,3 0,6 Kassan riittävyys, pv 20,1 9,6 Asukasmäärä

12 12 Toiminnan ja investointien rahavirta oli negatiivinen 4,8 milj. ja rahoituksen rahavirta positiivinen 7,7 milj., joten rahavarat kasvoivat 2,9 milj.. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta-tunnusluku, joka v oli -29,8 milj., ei saisi muodostua pysyvästi negatiivisesti. Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investointien tulorahoitusprosentti oli 51,4 %. Vuonna 2013 se oli Lapualla vain 15,5 %, Etelä-Pohjanmaalla 15 % ja koko maassa 57 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kaupungin lainanhoitokate oli tilinpäätöksessä 1,3, edellisvuonna alle 1 eli 0,6. Kassasta maksut olivat v milj. (108 milj. ). Tilinpäätöshetkellä kassavarat olivat 5,8 milj. (2,8 milj. ). Kassavarat riittivät vajaa 20 päivän kassasta maksuja varten, edellisvuonna luku oli 10 päivää. 3 Rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. VASTAAVAA (1000 ) (1000 ) A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 6. Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

13 VASTATTAVAA (1000 ) (1000 ) A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Edellisten tilikausien yli-/alijäämä III Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET C PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Liittymismaksut ja muut velat II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 39,9 42,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 66,5 59,9 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 11,5 9,8 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , milj. 44,8 37,6 Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, milj. 2,1 2,2 Asukasmäärä Taseen tunnusluvut ovat seuraavia: Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kaupungin omavaraisuusaste aleni alle 50 prosentin vuonna 2012; vuonna 2014 se oli 39,9 %. Edellisvuonna se oli Lapualla 42,0 %, Etelä-Pohjanmaalla 49,9 % ja koko maassa 60,5 %. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Vuonna 2012 kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus ylitti 50 %. Vuonna 2014 se nousi 66,5 prosenttiin. Vuonna 2013 se oli Lapualla 59,9 %, Etelä-Pohjanmaalla 54,1 % ja koko maassa 50,7 %. Kaupungin lainakanta oli tilinpäätöksessä 44,8 milj., vuonna 2013 se oli 37,6 milj., joten lainamäärä kasvoi 7,2 milj.. Lainamäärän kasvu johtuu siitä, että vuosikatetaso ei ole riittänyt viime vuosina kattamaan kaupungin korkeaa investointitasoa. Lainamäärä asukasta kohti oli Ennakkotiedon mukaan se oli Etelä-Pohjanmaalla /asukas ja koko maassa /asukas.

14 14 4 Kokonaistulot ja -menot Kokonaismenojen ja -tulojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo- ja -menokäsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. KOKONAISTULOT JA -MENOT V ulkoiset TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,7 Verotulot ,8 - valmistus omaan käyttöön ,3 Valtionosuudet ,5 Korkotuotot 58 0,1 Korkokulut 585 0,6 Muut rah.tuotot 393 0,4 Muut rahoituskulut 22 0,0 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien +/- pakollisten varausten muutos 0 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot ,5 - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovututappiot ,3 Rahoitusos. investointimenoihin 341 0,3 Investoinnit Käyttöomaisuuden myyntituotot ,1 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,7 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaam. vähennykset 63 0,1 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,3 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset ,6 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,9 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0

15 15 Kokonaismenot olivat 104,8 milj., joista toimintamenot valmistus omaan käyttöön vähennettynä olivat 87,4 milj., investointimenot 12,3 milj. ja lainojen lyhennykset 4,8 milj.. Kokonaismenoista rahoitettiin tulorahoituksella eli toimintatuotoilla, verotuloilla ja valtionosuuksilla yhteensä 93,2 milj., investointituloilla 1,5 milj. ja lainalla 12 milj.. 5 Konsernin toiminta ja talous 5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätös käsittää konsernituloslaskelman, konsernitaseen, konsernin rahoituslaskelman sekä niiden liitteenä ilmoitettavat tiedot. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdistellään rivi riviltä peruspääoman jäsenosuuksien mukaisessa suhteessa niiden kuntayhtymien ja liikelaitoskuntayhtymien tase, tuloslaskelma ja liitetiedot, joissa kunta on jäsenenä. Näiden lisäksi kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana.

16 16 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä: Tytäryhteisö Omistusosuus Lapuan Energia Oy 100 % Lapuan Kehitys Oy 100 % Simpsiönvuori Oy 100 % Lapuan Jätevesi Oy 64 % Lapuan Jäähalli Oy 72,7 % Kiinteistö Oy Yllinpuisto 50,5 % Kiinteistö Oy Lapuan Teora 100 % Kiinteistö Oy Lapuan Kiviristi 100 % Kiinteistö Oy Lapuan Miia 100 % Kiinteistö Oy Ilkansivu 100 % Kiinteistö Oy Peitturinpuisto 100 % Kiinteistö Oy Oppisoppi 100 % Asunto Oy Koivusato 70,3 % Asunto Oy Lapuan Nahkurinkatu % Asunto Oy Lapuan Välilänkatu 6 56,9 % Asunto Oy Lapuan Myllytie 1 85,6 % Lapuan taide- ja tiedesäätiö Kuntayhtymä Peruspääomaosuus Etelä-Pohjanmaan Liiton kuntayhtymä 7,38 % Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 7,67 % Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 3,03 % Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 5,66 % Osakkuusyhteisö Omistusosuus Kiinteistö Oy Myllynkivi 31,3 % Kiinteistö Oy Sahanplassi 49,7 % Lappavesi Oy 45,0 % Thermopolis Oy 46,8 % Thermopolis Oy:stä tuli kaupungin osakkuusyhteisö vuonna Konsernirakenteessa ei ole tapahtunut muita oleellisia muutoksia. 5.2 Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta Kaupunkikonsernin ohjaus tapahtuu konserniohjeen mukaisesti, jotka kaupunginhallitus hyväksyi vuonna Konserniohjeen mukaan kaupunki ottaa omistajaohjausta käyttäessään huomioon kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen, omistusyhteys- ja osakkuusyhteisöjen tai kuntayhtymän johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta. Konserniohje on päivitetty 2012 ja sitä on käsitelty uudelleen kaupunginhallituksessa v sekä puheenjohtajiston työryhmässä Ohje ei ole vielä hyväksytty. Voimassa olevan konserniohjeen mukaan Lapua-konsernia johtavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja sekä muut johtosäännössä määritellyt toimielimet ja viranhaltijat. Omistajan keskeisiä vaikutusmuotoja konserniyhteisön toimintaan on edustajien valitseminen tai ohjeiden antaminen yhteisön hallinto- ja päätöksentekoelimiin valittavista henkilöistä. Lapua-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen on raportoitava konserniohjeiden mukaan toiminnastaan kaupunginhallitukselle osavuosikatsauksessa ajanjaksolta Lisäksi yhteisöjen on toimitettava tilinpäätöstietonsa konsernitilinpäätöksen laadintaa varten sekä toimitettava selvitys toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Konserniyhteisön toimitusjohtaja on tarvittaessa pyydetty selvittämään edellä mainittuja asioita kaupunginhallitukseen. Konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden toteutumista selvitetään tässä toimintakertomuksessa jäljempänä.

17 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernin toimintatulot olivat 43,5 milj. ja toimintakulut 116,7 milj.. Toimintatuotot kattoivat toimintakuluista noin 37 %. Vuosikate oli 9,5 milj. (5,5 milj. ) ja poistot 7,8 milj. (9,1 milj. ). Vuosikate kattoi poistoista 121,8 % (60,9 %). Konsernin tilikauden tulos muodostui ylijäämäiseksi 1,7 milj. (alijäämä 3,5 milj. ) ja tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen oli 1,8 milj. (-3,6 milj. ). Vuosikate asukasta kohti oli 647 (377 ). KONSERNIN TULOSLASKELMA (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -6 8 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 37,3 40,7 Vuosikate/poistot, % 121,8 60,9 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden rahavirran yhteismäärä osoittaa rahavarojen muutoksen tilikaudella. Konsernin investointimenot olivat 17,2 milj. (21,4 milj. ) ja investointitulot 1,8 milj. (1,3 milj. ). Investointien tulorahoitusprosentti oli 56,5 % (26,1 %). Investoinneista 43,5 % jäi rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä.

18 18 Konsernin lainanhoitokykyä kuvaava tunnusluku oli 1,0 (0,5). Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluku on 1 tai suurempi. Konsernin kassasta maksut vuodessa olivat 139 milj. (151 milj. ). Kassan riittävyys oli 24,9 (13,9) päivää. KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA (1000 ) (1000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät, netto Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 8 8 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 10 9 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 56,5 26,1 Lainanhoitokate 1,0 0,5 Kassasta maksut, milj Kassan riittävyys, pv 24,9 13,9 Asukasmäärä

19 19 Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat konsernin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Jos tunnusluvun arvo on 50 % tai sitä alempi, se merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Konsernin omavaraisuusaste oli 26,4 % (27,3 %). Suhteellinen velkaantuneisuus-tunnusluku kertoo, paljonko konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli 92,6 % (85,4 %). Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Konsernin lainamäärä oli tilinpäätösvuoden lopussa 91 milj. (81,4 milj. ) asukasta kohti (5 538). KONSERNITASE VASTAAVAA (1000 ) (1000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset 5 5 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 13 Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

20 20 KONSERNITASE VASTATTAVAA (1000 ) (1000 ) OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen pääoma Lyhytaikainen koroton pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 26,4 27,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 92,6 85,4 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainasaamiset , Kaupungin asukasmäärä Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden ylijäämä on ,55. Kaupunginhallitus esittää, että - tilikauden ylijäämä ,55 siirretään taseessa omaan pääomaan yli-/alijäämätilille.