MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS

2 Julkaisun kuvat MTK-Varsinais-Suomen kuva-arkistosta. Kansi: Varsinais-Suomea huhti-, kesä- ja elokuussa Taitto: TM-suunnittelu Painopaikka: Sälekarin kirjapaino Oy 2016

3 MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS

4 MTK-Varsinais-Suomi ry RAUMA Osoite: Hintsantie RAISIO Puhelin: Kotisivut: Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi varsinais-suomi@mtk.fi Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori VT 8 KT 40 Kauppakeskus Mylly NAANTALI TURKU Toimihenkilöt ja yhteystiedot vuonna 2016 Toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki ja Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu ja Aluepäällikkö Terhi Löfstedt ja Toimistosihteeri Marja-Terttu Ruohonen ja Hanketyöntekijä (Tarmontulva -hanke) Satu Paananen ja Varsinais-Suomen maataloustuottajain säätiö Asiamies Ville Reunanen ja ville.reunanen@live.fi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Osoite: Simonkatu 6, HELSINKI Puhelin: Kotisivut: Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi Kenttäpäällikkö / metsäasiantuntija Lasse Lahtinen MTK-Varsinais-Suomi on Facebookissa. Käy tykkäämässä. 4 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2015

5 Kodisjoki Pyhäranta Laitila Alastaro Metsämaa Kalanti - Uusikaupunki Karjala Yläne Oripää Loimaan seutu Kustavi Pöytyä Mellilä Mynämäki Lokalahti Vehmaa Nousiainen Mietoinen Karinainen Vahto Aura Taivassalo Masku Rusko Raisio Meri-Naantali Paattinen Tarvasjoki Marttila Lieto Paimio Koski Kuusjoki Somero Somerniemi Turun seutu Piikkiö Pertteli Kiikala Rymättylä Kakskerta Salon seutu Sauvo - Karuna Angelniemi Suomusjärvi Parainen - Nauvo Perniö Kisko Särkisalo MTK-Varsinais-Suomen toimialue ja maataloustuottajain yhdistykset Yhdistyksiä 49, jäseniä MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

6 Sisältö MTK-Varsinais-Suomi ry 4 Puheenjohtajan tervehdys 7 Maatalous Varsinais-Suomessa 9 MTK-Varsinais-Suomi ry. vuonna Johtokunnan toiminta 14 Liiton kokoukset 16 Toimintasuunnitelma vuodelle Toiminta ja tapahtumat 23 Kasvinviljely 23 Sokerijuurikas 24 Varhaisperuna 24 Luonnonmukainen tuotanto 25 Lypsykarjatalous 25 Lihatalous 25 Maaseutunuoret 27 Kuluttajatyö 28 Järjestö- ja tiedotustoiminta 30 Annetut lausunnot ja kannanotot, kirjelmät, muistutukset 33 Maaseutuyrittäjätyöryhmä 33 Sosiaalipolitiikka 33 Jäsenkunnalle tarjottuja vapaa-ajan tapahtumia liikunnan ja yhdessäolon merkeissä 34 Hanketoiminta 35 Varsinais-Suomen maataloustuottajain säätiön toiminta vuonna Metsätalous ja puumarkkinat Suomessa vuonna Atrialaisten yhtiöiden vuosi Tilinpäätös Tuloslaskelma 42 Tase 44 MTK-Varsinais-Suomen alueen yhdistykset 47 Tuottajayhdistysten ja maaseutunuorten toimihenkilöt sekä MTK:n johtokunta Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton alueen yhdistykset Maaseutunuorten kerhojen puheenjohtajat ja sihteerit Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton johtokunta Edustajat MTK:n valtuuskunnassa 59 Edustaja MTK:n johtokunnassa 59 6 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2015

7 Puheenjohtajan tervehdys Suomi hakee ulospääsyä tukalasta taloustilanteesta ja sitä varjostavasta henkisestä lamasta. Tilanne ei korjaannu odottelulla eikä asioita paremmaksi selittelemällä. Jonkun on pikaisesti ryhdyttävä sanoista tekoihin. Miten tällaiseen kestämättömään tilanteeseen on tultu? Syy on perin yksinkertainen. Tavaroiden ja palvelujen hintasuhteet ovat vuosikymmenien saatossa muuttuneet radikaalisti. Maataloudessa mennyt vuosi 2015 muistetaan myös todella vaikeana vuotena. Uusi ohjelmakausi pudotti tukia noin %, tilaa kohti. Näitä pudotuksia ei ole saatu siirrettyä tuottajahintoihin. Pikemminkin tuottajahinnat ovat vain laskeneet. Kauppojen halpuutukset ovat yksi merkittävä syy muiden hankaluuksien lisäksi, miksi tuottajien saama osuus tuotteiden hinnoista on pienentynyt. Maatalouden kannattavuuteen ei lyhyellä aikavälillä parannusta ole tulossa, siitä huolen pitää jo aikaisemmin mainitsemani talouden yleinen alakulo. Nyt siis tarvitaan meneillään olevaan hätätilaan lisää varoja ja työkaluja. Suomen ja EU:n päättäjät tietävät tämän, mutta uskallusta puuttua asioiden surulliseen kulkuun ei tunnu löytyvän. Viljelijät ovat pakotepäätösten seurauksena maksaneet kuluttajien ruoka-alen ja menettäneet samalla omat tulonsa käytännössä kokonaan. Nyt jo myönnetyt kriisipaketit kuulostavat huonolta vitsiltä. Kuluttajan kiinnostus ruuan alkuperään on viime vuosina kasvanut, vaikka elintarvikkeiden tuonti on jatkanut kasvua kuin varkain. Onneksi yli puolen kaupassakävijöistä tutkimuksen mukaan tarkistaa ruuan alkuperämaan. Joutsenmerkin tunnistavat lähes kaikki kaupassa kävijät, mutta ostokäyttäytymisessä halpa hinta saattaa kuitenkin painaa vaakakuppia väärään suuntaan. Hallituksen esitys Sote ratkaisusta luo hyvän lähtökohdan aluehallinnon kehittämiseen. Kyseinen ratkaisu luo edellytykset paitsi sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottamiseksi myös aluehallintoon vuosikymmeniksi eteenpäin. Tähän on kuitenkin liitettävä vahvasti myös byrokratian purkua. Ratkaisu luo järkevän mahdollisuuden purkaa monimutkaisia hallintorakenteita ja selkeyttää viranomaistoimintaa ja palveluita helpommin hallittavaksi ja asiakaslähtöiseksi. Toivotaan myös, että tämä tuo hallintoon ja eri alueiden kehittämiseen uuden toimintakulttuurin. Maaseudun kehittämiseen on uskallettava jättää terveelle järjelle tilaa. Ruuan merkitys ihmisten hyvinvoinnille aletaan myös ymmärtää. Suomalainen ruoka ratsastaa puhtaudella, vastuullisella ja eettisellä tuotannolla, vaikka muutakin on väitetty. Tärkeintä on, että asioista puhutaan, sillä samalla lisätään tietoisuutta ulkomaisten elintarvikkeiden tuotanto-olosuhteista ja ympäristövaikutuksista. Suosimalla Suomalaista tuotantoa synnytämme myös uusia työpaikkoja. Meidän tuottajien on myös muistettava, että itse olemme eturivin kuluttajia. Ei ole missään tilanteessa tyhmää kysyä ruuan alkuperästä. Tuottajajärjestölle kuluva vuosi tulee olemaan hyvin työtäyteinen. Katseet on suunnattava eteenpäin ja ruoantuotannon mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Tärkeintä on kuitenkin, että Suomen halvaantunut talous lähtee kasvuun ja kuluttajien ostovoima paranee. Hyvät jäsenet ja yhteistyökumppanit, kiitos hyvästä yhteistyöstä ja menestystä kuluvalle vuodelle. Tapani Heikkilä MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

8 8 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2015

9 Maatalous Varsinais-Suomessa Maatilojen määrä oli Varsinais-Suomessa Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2015, koko maassa tiloja oli yhteensä kpl. Kertomusvuonna vähennystä edellisen vuoden tilamäärään maakunnan osalta oli saman tilaston mukaan 227 tilaa. Käytössä olevaa maatalousmaata Varsinais-Suomessa oli yhteensä hehtaaria tilojen keskikoon ollessa 53 hehtaaria, lähes kolme hehtaaria enemmän kuin edeltävänä vuonna. Luku on huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin (43 hehtaaria). Peltopinta-alasta noin kolmannes oli vuokrattua, vuokramaan osuus kasvoi hieman toimintavuonna Varsinaissuomalaisten viljelijöiden keski-ikä oli vuoden 2015 Melan tilaston mukaan 48,9 vuotta, kun luku koko maassa oli 48,5 vuotta. Tilat jakautuivat tuotantosuunnittain Varsinais-Suomessa seuraavasti: Päätuotantosuunnat olivat kasvinviljely (viljan- ja muun kasvinviljely) lähes 70 % sekä kotieläintuotanto lähes 15 %. Sekamuotoista tuotantoa (kasvintuotanto ja kotieläintuotanto samalla tilalla) ilmoitti tilallaan olevan noin 7 %, ja lähes saman verran oli ilmoitettu kasvihuone- ja avomaantuotantoa. Leipäviljan tuotannossa oli vuonna 2015 yhteensä hehtaaria, rehuviljaa tuotettiin hehtaarilla ja mallasohran alaksi ilmoitettiin hehtaaria. Sianlihatuotannosta reilu neljännes tuotettiin maakunnassa, tuotanto kasvoi viime vuodesta koko maassa hieman. Kananmunantuotannon osuus oli yhä vahva, Varsinais- Suomessa tuotettiin noin puolet koko maan kananmunista. Siipikarjanlihan tuotannosta lähes kolmannes oli maakunnassa ja lampaanlihan tuotantokin on ollut kasvussa. Maidontuotannon suhteellinen osuus koko maan tuotannosta ei maakunnan osalta juurikaan muuttunut toimintakertomusvuonna. Maakunnassa tuotettiin vuonna 2015 vajaa 69 miljoonaa litraa maitoa. Maatilojen rahavirta, Varsinais-Suomen ELY-keskus 2014 lähde: AgriInfo Maatilojen rahavirta, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilojen tulot (brutto, ei sis. alv) yhteensä 796,26 milj. (-1 %) * osuus koko maan tuloista: 12 % % milj. Maatalouden myyntitulot ,46 Maatalouden tulotuet ,14 Metsätulot (maanv,) 4 34,87 Sivuansiot / liitännäiselinkeinot ,79 maatalouden myyntitulot maatalouden tulotuet metsätulot (maanv.) sivuansiot/liitännäiselinkeinot kuntien lukumäärä 28 kpl tilojen lukumäärä 5818 kpl (-3 %) * Maatilojen myyntitulot (brutto, ei sis. alv) yhteensä 345,06 milj. (1 %) * osuus koko maan tuloista: 14 % Tiloja** Tuotanto tn tai milj. l % Tulot milj. Maito ,13 Naudanliha ,93 Sianliha ,11 Muu liha ,01 Kananmunat ,71 Viljat ,05 Muut kasvit ,52 Yhteensä maito naudanliha sianliha muu liha kananmunat viljat muut kasvit * suluissa muutos-% edellisestä vuodesta ** viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

10 MTK-Varsinais-Suomi ry. vuonna 2015 JÄSENET Liiton yhteisöjäseninä olivat kertomusvuonna: Maataloustuottajain yhdistyksiä 49 Manttaalikuntia 43 Osuuskunta Länsi-Maito LSO Osuuskunta Itikka Osuuskunta Raisio Oyj LähiTapiola ProAgria Länsi-Suomi ry Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Tapani Heikkilä, Mynämäki, jäsen v:sta 1999 Varapuheenjohtaja Vähä-Piikkiö Kalle, Rusko, jäsen v:sta 2012 Muut jäsenet Eeva Jukka, Kuusjoki, jäsen v:sta 2015 Jalli Heikki, Koski TL. jäsen v:sta 2011 Kirjonen Ari-Pekka, Pertteli, jäsen v:sta 2008 Lehtonen Aarne, Mynämäki, jäsen v:sta 2013 Rintala Tapio, Yläne, jäsen v:sta 2012 Riski Janne, Sauvo-Karuna, jäsen v:sta 2014 Suominen Juha-Matti, jäsen v:sta 2012 Taneli Eeva, Loimaan Seutu, jäsen v:sta 2007 Vahtivaara Tatja, Paimio, jäsen v:sta 2011 Wikström Juha, Särkisalo, jäsen v:sta 2013 VARSINAIS-SUOMEN LIITON VALIOKUNNAT V JOHTOKUNNAN TYÖVALIOKUNTA Tapani Heikkilä, Mynämäki Ari-Pekka Kirjonen, Pertteli Tapio Rintala, Yläne Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Paavo Myllymäki, sihteeri MAITOVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Sanna Mäki, Kuusjoki Juha-Matti Suominen, Vehmaa Juho Pietilä, Loimaan Seutu Sauli Lähteenmäki, asiantuntija Rusko Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö ETELÄISTEN LIITTOJEN LIHAVALIOKUNTA Taru Antikainen, Aura (MTK:n sikajaosto) Henrik Jensén, Pertteli Matti Murto, Kuusjoki Jukka Eeva, Kuusjoki Tapio Rintala, Yläne (MTK:n lammasjaosto) Jouni Tuomola, Loimaa Seutu Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö Matti Rehula, sihteeri (MTK-Satakunta) KANANMUNAVALIOKUNTA (MTK:n kananmunavaliokunnan jäsenet) Pekka Saarinen, Loimaan Seutu Jukka Huittinen, Kisko Kimmo Yli-Antola, Laitila Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö 10 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2015

11 LOUNAINEN VILJAVALIOKUNTA Totti Nuoritalo, Somero Tapani Heikkilä, Mynämäki (MTK:n mallasjaosto) Ari-Pekka Kirjonen, Pertteli (MTK:n viljavaliokunta) Erkki Haavisto, Raisio Pekka Eskola, Loimaan Seutu Eeva Taneli, Loimaan Seutu Tapio Ylitalo, Paattinen (MTK:n öljykasvijaosto) Aino Launto-Tiuttu, sihteeri JÄRJESTÖ- JA TIEDOTUSTYÖRYHMÄ Eeva Taneli, Loimaan Seutu Jarmo Villman, Suomusjärvi Mikko Sirkiä, Aura Johanna Lassila, Kodisjoki Tatja Vahtivaara, Paimio Terhi Löfstedt, sihteeri LOUNAINEN MAA- JA YMPÄRISTÖPOLITIITTI- NEN VALIOKUNTA Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Pekka Myllymäki, Mietoinen Visa Merikoski, sihteeri (MTK-Pirkanmaa) LOUNAINEN SOSIAALIVALIOKUNTA Hanna Simola, Vehmaa Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Aino Launto-Tiuttu, yhteyshenkilö Maarit Hollmén, sihteeri (MTK-Satakunta) SOKERIVALIOKUNTA (Sokerijuurikkaan neuvottelukunnan V-S jäsenet) Erkki Suvitie, Alastaro Kari Saaristo, Perniö Jari Nevavuori, Kalanti Seppo Rekola, Masku Tero Sainio, Salon Seutu Mari Suominen, Sauvo-Karuna Hannu Reiman, Salon Seutu Toni Majuri, Pertteli Oskari Virtanen, Mietoinen Pekka Myllymäki, Mietoinen (MTK:n sokerivaliokunta) Juha Wikström, Särkisalo (MTK:n sokerivaliokunta) Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö Elina Liinaharja, sihteeri (MTK-Satakunta) VARHAISPERUNATYÖRYHMÄ (Yhteisvaliokunta ÅSP:n ja MTK-Satakunnan kanssa) Jukka Sariola, Meri-Naantali Jaakko Lehmuskoski, Rymättylä Eero Saarinen, Rymättylä (MTK:n perunavaliokunta) Jussi Launto, Sauvo Kristian Mikola, Laitila Jaakko Heikkilä, Masku Pasi Saarinen, Nauvo-Parainen Tommi Vippola, Laitila Terhi Löfstedt, sihteeri MAASEUTUNUORTEN VALIOKUNTA Jarno Tuominen, Paimio Marko Knaapi, Vehmaa Stiina Lerkki, Meri-Naantali Heikki Huhtanen, Metsämaa Saara Lainio, Mietoinen Jukka Eeva, Kuusjoki Markus Junnila, Salo Taneli Takatalo, Karinainen Aarne Lehtonen, Mymämäki (liiton johtokunta) Aino Launto-Tiuttu, sihteeri LOUNAINEN LUOMUVALIOKUNTA Matti Tilkanen, Karinainen Kaisa Riiko, Angelniemi Juuso Hulmi, Alastaro Lasse Näykki, Somero Sari Raimoranta, Mietoinen (MTK:n luomuvaliokunta) Aino Launto-Tiuttu, yhteyshenkilö Päivi Fallström, sihteeri (MTK-Pirkanmaa) KULUTTAJATYÖRYHMÄ Stiina Lerkki, Meri-Naantali Elina Heino, Vehmaa (MTK:n kuluttajatyöryhmä) Juha Wikström, Särkisalo Satu Näykki, Somero Hanna Takatalo, Karinainen Antti Airikki, Nousiainen Terhi Löfstedt, sihteeri KYLVÖSIEMENVALIOKUNTA Eeva Taneli, Loimaan Seutu Olli Alikärri, Koski TL. Juhani Hakamäki, Alastaro Jarmo Mäntyharju, Oripää Aki Riski, Salon Seutu Aino Launto-Tiuttu, yhteyshenkilö Raimo Nordman, rahastonhoitaja Satu Näykki, ProAgria Länsi-Suomi, sihteeri MAASEUTUYRITTÄJÄTYÖRYHMÄ Satu Anttila, Nousiainen (MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunta) Markku Hyssälä, Lieto Aarne Lehtonen, Mynämäki Tuija Rainio, Meri-Naantali Terhi Löfstedt, sihteeri MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

12 EDUSTAJAT MTK:SSA MTK:n valtuuskunnassa Antti Airikki, Nousiainen Tapani Heikkilä, Mynämäki Totti Nuoritalo, Somero Anna Setälä, Latila Jouni Tuomola, Loimaan Seutu MTK:n valtuuskunnassa varaedustajina Elina Heino, Vehmaa Juha Jokiniemi, Somero Tero Mahkonen, Vahto Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Matti Tilkanen, Karinainen MTK:n kananmunavaliokunnassa Pekka Saarinen, Loimaan Seutu Jukka Huittinen, Kisko Kimmo Yli-Antola, Laitila MTK:n kylvösiemenjaostossa Eeva Taneli, Loimaan Seutu MTK:n lihavaliokunnan sikajaostossa Taru Antikainen, Aura MTK:n lihavaliokunnan lammasjaostossa Tapio Rintala, Yläne MTK:n luonnonmukaisen tuotannon valiokunnassa Sari Raimoranta, Mietoinen MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunnassa Satu Anttila, Nousiainen MTK:n perunavaliokunnassa (varhaisperuna) Eero Saarinen, Rymättylä MTK:n puutarhavaliokunta Timo Mäkinen, Kalanti MTK:n siipikarjanlihanjaosto Jaakko Juva, Pöytyä Eeva Korimäki, Marttila Mika Puotunen, Nousiainen MTK:n sokerijuurikasvaliokunnassa Pekka Myllymäki, Mietoinen Juha Wikström, Särkisalo MTK:n sopimusviljelyjaostossa (kurkkutoimikunta) Marko Himanen, Sauvo MTK:n viljavaliokunnassa Ari-Pekka Kirjonen, Pertteli MTK:n viljavaliokunnan mallasohrajaostossa Tapani Heikkilä, Mynämäki MTK:n viljavaliokunnan öljykasvijaostossa Tapio Ylitalo, Paattinen MTK:n kuluttajatyöryhmässä Elina Heino, Vehmaa EDUSTUS ERI YHTEISÖISSÄ Raisio Oyj:n yhtiökokouksissa (myös valtakirjat) Tapani Heikkilä, Mynämäki, varalla Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Lännen Tehtaat Oyj:n yhtiökokouksissa Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko varalla Tapani Heikkilä, Mynämäki HKScan Oyj: Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko varalla Paavo Myllymäki Edellä mainituissa varalla toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki, tai hänen määräämänsä. Muut edustukset toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki tai hänen määräämänsä henkilö. VILJAKAUPAN TARKKAILIJAT Pekka Eskola, Loimaan Seutu Tapio Halla, Pertteli Harri Mäkitalo, Vehmaa Juha Reponen, Perniö Heikki Sariola, Somero Risto Vähätalo, Vahto TILINTARKASTAJAT Liiton tilintarkastajina ovat toimineet KHT Matti Huhtala Ruskolta, pankinjohtaja Eero Koskinen, Pöytyältä ja maaseutuyrittäjä Matti Karppinen Karjalasta. Varajäseninä toimivat HTM Simo Laaksonen Loimaalta, Elisa Koho, Tarvasjoelta sekä Jouko Siivo Perttelistä. TOIMIHENKILÖT Paavo Myllymäki, toiminnanjohtaja Aino Launto-Tiuttu, aluepäällikkö Terhi Löfstedt, aluepäällikkö Satu Paananen, hanketyöntekijä, Tarmonpuuska-hanke ( ) Marja-Terttu Ruohonen, toimistosihteeri 12 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2015

13 Hyvää HUOMENTA UUSI PÄIVÄ! Maailmassa riittää kaikenlaista pohdittavaa, mutta pankkipalveluiden ei tarvitse olla yksi niistä. Meillä Säästöpankissa on tutkitusti tyytyväiset asiakkaat, joiden mieltä ei aamuyöstä pankkiasiat vaivaa. Kolme hyvää syytä tulla Säästöpankin asiakkaaksi: Tutkitusti tyytyväiset asiakkaat. Yksilöllisempää palvelua ja huolenpitoa. Asiointi on helppoa paikallisen asiantuntijan kanssa. Voit olla Säästöpankin asiakas jo tänään! Ota yhteyttä ja me teemme vaihdon kanssasi vaivattomasti. LIEDON SÄÄSTÖPANKKI Kaarina Lieto Loimaa Naantali Paimio Raisio Turku *) *) Puhelu 8,35 snt/puh. + 6 snt/min.,matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

14 Johtokunnan toiminta Liiton johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana yhdeksän kertaa. Lisäksi johtokunnalla oli yhteinen tilaisuus MTK-Satakunnan johtokunnan kanssa Turussa heinäkuussa. MTK:n valtuuskunnan varsinaissuomalaiset jäsenet sekä MTK:n johtokunnan jäsen Jaakko Halkilahti ovat osallistuneet liiton johtokunnan kokouksiin. Johtokunnan työvaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kerran. Johtokunnan ja MTK:n valtuuskunnan jäsenet osallistuivat kertomusvuoden aikana tuottajayhdistysten johtokuntien kokouksiin, kevät- ja syyskokouksiin sekä yhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelupäiville. Seuraavassa on koottuna johtokunnan kokouksissaan käsittelemiä asioita: 19. tammikuuta Johtokunnan järjestäytyminen Nuorten valiokunnan valinta Maatalouspoliittiset kysymykset Kevätkauden toiminta 14. syyskuuta Jäsenmaksusuositus tuottajayhdistyksille Hanke- ja henkilöstöasiat Raportit Maatalouspoliittiset kysymykset 12. helmikuuta Valiokuntien ja edustusten nimeäminen Vastuuyhdistysten nimeäminen johtokunnan jäsenille Raportit Lounais-Suomen Maalaistentalon tilanne Kokous jatkui kehittämisseminaarina lokakuuta Toimintasuunnitelman 2015 toteutuminen Toimintasuunnitelman 2016 perusteet Talousarvio 2016 perusteet Ehdotukset MTK:n valiokuntiin Lausunnot 17. maaliskuuta Liiton tilinpäätöksen 2014 allekirjoittaminen TTIP-keskustelu ja raportit Yhtiökokousasiat Kehittämisseminaari 16. huhtikuuta 17. marraskuuta Toimintasuunnitelma 2016 Talousarvio 2016 MTK:n valtuuskunnan syyskokous Kokous jatkui yhteistilaisuutena elintarvikealan luottamushenkilöiden kanssa Liiton omaisuudenhoito- ja sijoitusstrategia Maatalouspoliittiset asiat Alustus viljakasvien kannattavasta viljelystä Jäsenmaksuasiat 16. kesäkuuta Liiton 100-vuotishistoriikin laadinta MTK Varsinais-Suomen metsävaliokunnan ohjesääntö Hankeasiat Järjestöasiat Vastuukansanedustajien nimeäminen 3. elokuuta Raportit Kasvukauden tilanne ja toimenpiteet Syyskauden toiminta Petotilanne Kuvassa ylhäällä: Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle luovutettiin kirjelmä maatalouden tilanteen osalta syyskuussa. Seuraavana päivän oli Brysselissä viljelijöiden suurmielenosoitus maatalousministerikokouksen aikana. Kuvassa alhaalla: Toiminnanjohtaja Myllymäki esittelee tuottajaliiton toimintaa MTK-Satakunnan johtokunnalle heinäkuussa. 14 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2015

15 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

16 Liiton kokoukset Kevätkokous torstaina Vehmaalla MTK-Varsinais-Suomen virallinen kevätkokous järjestettiin aiemmista vuosista poiketen iltakokouksena. Kevätkokouksia on toivottu pidettäväksi iltaisin, sillä kevätkokouksen asialistan vuoksi kokousten kesto on jäänyt muutamiin tunteihin. Nyt pidetyn iltakokouksen osallistujamäärä tuki tehtyä ratkaisua, sillä kokouksessa oli paikalla virallisia kokousedustajia 99 henkeä. Virallisen kokouksen puheenjohtajana toimi MTK-Vehmaan puheenjohtaja Elina Heino ja sihteerinä aluepäällikkö Terhi Löfstedt liiton toimistosta. Kokous antoi julkilausuman, jonka teki kokouksen valitsema toimikunta: Jari Nevavuori, Tuomas Levomäki, Sanna Mäki, Antero Lähteenmäki ja sihteerinä aluepäällikkö Aino Launto liiton toimistosta. Kevätkokous palkitsi tuottajayhdistysten välisessä ja maaseutunuorten kerhojen välisessä toimintakilpailussa sijoittuneet yhdistyksen ja kerhot seuraavasti: Yhdistykset alle 100 jäsentilaa Yhdistykset yli 100 jäsentilaa 1. Lokalahti, 355 p. 1. Vehmaa, 470 p. 2. Kodisjoki, 241 p. 2. Laitila, 312 p. 3. Vahto, 190 p. 3. Loimaa, 260 p. Maaseutunuorten kerhojen toimintakilpailun pisteitä ei voitu laskea, sillä kisaan osallistui vain kolme kerho. Kerhojen toiminnassa oli niin isoja eroja johtuen osin kerhojen koosta, että palkinnot päädyttiin jakamaan kertomusten perusteella. Pisteytys olisi tuonut saman lopputuloksen. MTK-Varsinais-Suomen kevätkokouksen julkilausuma : JÄRKEÄ MAATALOUSPOLIITTIIKKAAN EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen piti yksinkertaistaa ja selkeyttää maatalouden tukijärjestelmiä nyt alkavalle ohjelmakaudelle. Toisin kuitenkin on käynyt. Uudistuksen vaatimuksia on hankala soveltaa käytännön viljelyyn ja kotieläintalouteen. Uudistus heikentää maatalouden kilpailukykyä suhteessa muuhun maailmaan. Viljelijät ovat osallistuneet kevään aikana sankoin joukoin uuden tukijärjestelmän koulutuksiin. Osallistujia on pelkästään Varsinais-Suomessa ollut yli Vaikea tukijärjestelmä pakottaa koulutuksissa pilkuntarkkojen tukiehtojen opetteluun, eikä aitoon maatalouden kehittämiseen. Kaikkia ehtojen yksityiskohtia ei edes tiedetä tällä hetkellä. Tämä on vastoin viljelijän oikeusturvaa. Viljelijöiden on tehtävä tukihakemuksensa kuukauden sisällä huonosti toimivan sähköisen haun avulla. Samaan aikaan on tehtävä myös käytännön kylvötyöt. Kevätkokous vaatii, että tuleva hallitus asettaa vuonna 2017 alkavan uudistuksen tavoitteeksi maatalouspolitiikan ja tukijärjestelmän järkevöittämisen. Sääntöjen ja perustelujen tulee olla viljelijän kannalta selkeät ja ymmärrettävät. Uuden järjestelmän tulee mahdollistaa kannattava maatalouden harjoittaminen Suomessa. 1. Vehmaan maaseutunuorten kerho 2. Mynämäen maaseutunuorten kerho 3. Kuusjoen maaseutunuorten kerho Palkittujen yhdistysten ja kerhojen vuoden 2014 johtokunnan jäsenet kutsuttiin kesäkuussa Kurjenrahkalle saunailtaan sekä tutustumaan alueen luontoon oppaan johdolla. 16 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2015

17 Syyskokous lauantaina Paattisilla MTK-Varsinais Suomen kevätkokous pidettiin lauantaina Turun Paattisilla. Kokouksessa oli paikalla 165 jäsentä, joista virallisia kokousedustajia 112. Kokouksen puheenjohtajana toimi MTK-Paattisten puheenjohtaja Tapio Ylitalo ja sihteerinä aluepäällikkö Aino Launto- Tiuttu liitosta. Varsinaissuomalaisille järjestöaktiiveille oli myönnetty 9 MTK:n kultaista ansiomerkkiä ja 40 ansiomerkkiä. Merkit luovutettiin saajilleen kokouksen aluksi. Kokouksen maatalouspoliittisen esitelmän piti MTK:n johtaja Simo Tiainen. Yleiskeskustelu kokouksessa oli vilkasta ja paikoin kiivastakin. Erityistä huolta herätti maatilojen huono kannattavuus ja viljan alhainen hinta. Venäjä-pakotteiden vaikutus kotieläintuotantoon puhutti myös. Tuottajajärjestön toiminta vaikeassa tilanteessa sai arvosteluja kokousväeltä, samoin järjestön omistajapolitiikka Raisio Oyj:ssä. Kokouksen julkilausuma korosti kotimaisen tuotannon laatua sekä ekologisesti kestävää ja eettistä tuotantotapaa Suomessa. Kokous hyväksyi liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle Liiton johtokuntaan kaudelle kokous valitsi Tuomas Levomäen Loimaalta uutena Eeva Tanelin tilalle ja Katariina Vapolan Uudenkaupungin Kalannista uutena Aarne Lehtosen tilalle. Johtokuntaan uudelleen valittiin Kalle Vähä-Piikkiö Ruskolta ja Juha Wikström Salon Särkisalosta. MTK:n valtuuskuntaan valittiin yksimielisesti erovuoroiset Antti Airikki Nousiaisista ja Anna Setälä Laitilasta uudelleen vuosiksi MTK:n valtuuskunnan varajäseniksi valittiin uudelleen Tero Mahkonen Ruskon Vahdolta ja Juha Jokiniemi Somerolta vuosiksi Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Säätiön hallitukseen vuosiksi kokous valitsi Jarmo Willmanin Salon Suomusjärveltä uudelleen ja varajäseneksi Timo Yli-Karron Rauman Kodisjoelta myös uudelleen. Tilintarkastajiksi vuodelle 2016 valittiin yksimielisesti Matti Huhtala (KHT) Ruskolta, Eero Koskinen Pöytyältä ja Matti Karppinen Mynämäen Karjalasta uudelleen. Varatilintarkastajiksi valittiin yksimielisesti Simo Laaksonen (HTM) Loimaalta, Jouko Siivo Salon Perttelistä ja Elisa Koho Liedon Tarvasjoelta. MTK-Varsinais-Suomen syyskokous ilmaisi kannanotossaan huolensa alkutuotannon kannattavuudesta: LÄHIRUOKA ON REILUA RUOKAA Suomalainen viljelijä tuottaa tutkitusti puhdasta ruokaa. Suomessa tuotetun ruoan jäljitettävyys on erinomainen ruokapöytään asti. Kasvintuotanto perustuu kestäviin tuotantomenetelmiin ja ympäristöystävälliseen viljelytapaan. Kotieläintuotannossa eettisyys ja eläinten hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Kuluttaja voi seurata omin silmin lähiruoan tuottamista. SUOMALAINEN RUOKA TUO HYVINVOINTIA JA TYÖLLISYYTTÄ Suomalaisen elintarvikkeen valitsemalla varmistetaan ruokaketjun työpaikkojen säilyminen kotimaassa. Ruokaketju työllistää liki henkilöä, joista viljelijöitä on viidesosa. Yhtä viljelijää kohti työllistyy siten neljä henkeä. Valitaan siis ruokapöytään turvallisia ja taidolla tuotettuja kotimaisia elintarvikkeita! Kuva alla: MTK:n ansiomerkkien saajat yhteiskuvassa. MTK:n kultaisen ansiomerkin saivat: Antti Airikki, Elina Heino, Matti Huhtala, Ari-Pekka Kirjonen, Arto Köpilä, Terhi Löfstedt, Urban Silen, Matti Tilkanen, Henna-Maija Vesola. MTK:n ansiomerkin saivat: Juha Aalto, Risto Ahtinen, Juho Angervo, Matti Anttila, Eero Ekman, Pekka Eskola, Outi Haapanen, Antti Haapavaara, Pekka Heininen, Harri Joukas, Jouni Kalleinen, Tuomo Kivivuori, Eeva Korimäki, Henrik Korpi, Voitto Kulmala, Juha Kylämäki, Esa Lindroos, Janne Martti, Hannele Mäkitalo, Martti Mäkitalo, Jari Nevavuori, Jukka Nieminen, Antti Palmunen, Markku Peltonen, Timo Penttilä, Petri Puustinen, Mika Ranta, Tapio Rintala, Tomi Saarnivaara, Jukka Sariola, Anna Setälä, Risto Skyttä, Simo Stocklin, Heikki Takatalo, Saija Teinilä, Kalle Vanha-Perttula, Juha Wikström, Kalle Yli-Jaakkola, Timo Yli-Karro, Mika Örri. Kuvat vasemmalla: Kokouksessa oli runsaasti väkeä, yhteensä 168 henkeä. Kuvassa etualalla Loimaan alueen edustajia. Virallisen kokouksen jälkeen olleen vaalipaneelin juonsivat MTK-Varsinais-Suomen johtokunnan jäsen Tapio Rintala ja MTK:n Varsinais-Suomen alueen metsäasiamies Lasse Lahtinen. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

18 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintamme tavoite Voimaa järjestöön yhteistyöstä Olemme maakuntamme vaikutusvaltainen maaseutuelinkeinonharjoittajien etujärjestö. Puolustamme yksityistä omistusoikeutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistamme jäsenistön yhteenkuuluvuutta. Tavoitteemme on maatilojen ja maaseutuyritysten jatkuvuuden turvaaminen, maataloustuottajien taloudellisen ja sosiaalisen elämän laadun parantaminen. Edistämme tilojen kannattavuutta, viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien toimeentuloa sekä työkykyä. Toimintamme perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja asiantuntemukseen. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä muiden maaseudun hyväksi toimivien ihmisten ja tahojen kanssa. Lisää rahaa markkinoilta Teemme kuluttajatyötä suomalaisen tuotannon menekinedistämiseksi ja tiedon lisäämiseksi suomalaisesta tuotannosta. Vaikutamme politiikkaan maaseutuelinkeinoja harjoittavien ihmisten aseman parantamiseksi. Toimimme maatalouden tuotantokus-tannusten alentamiseksi. Vaikutamme maataloustuotteiden markkinoihin ja päämäärä-nämme ovat kannattavan tuotannon turvaavat tuottajahinnat. Tämä tapahtuu koko tuottajajärjestön toimintana ja vastuullisena vaikuttamisena tuotteitamme jalostaviin yrityksiin. Järjestötyön painopisteenä ovat yhdistykset. Tuotamme tietoa ja aktivoimme jäsenistöä. Tuemme ja edistämme tuottajayhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten yhteistoimintaa. Olemme MTK:n jäsen ja toteutamme osaltamme MTK:n toimintasuunnitelmaa. Teemme toiminnallista yhteistyötä lounaisen MTK-liittoryhmän, alueemme metsävaliokunnan /metsänhoitoyhdistysten, ÅSP:n sekä alueemme neuvontaorganisaatioiden kanssa. Seuranta Liiton johtokunta valvoo toimintasuunnitelman toteuttamista, ja reagoi tarvittaessa muuttuviin tilanteisiin. Johtokunta raportoi toimintasuunnitelman toteutumisesta yhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelukunnan kokouksessa. Viljelijöiden osaaminen ja työssä jaksaminen Toiminnallamme edistämme viljelijöiden osaamista, johtamistaitoja, yhteistyötä, työssä jaksamista sekä yhteisöllisyyttä. Osaamisen avulla viljelijät pystyvät kehittämään ja jatkamaan tilojensa kannattavaa toimintaa. Maatilojen kehittämiseksi kannustamme viljelijöitä kannattaviin investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin. Tiedotamme tukijärjestelmistä ja niiden perusteista sekä muutoksista jäsenistölle. Vastuullinen biotalous ja ympäristöpolitiikka Edistämme uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvaa biotaloutta ja kannustamme jäsenistöämme alueelliseen, paikalliseen sekä tilakohtaiseen ratkaisujen kehittämiseen. Edistämme elinkeinomme ja maakuntamme kustannustehokasta ympäristöystävällisyyttä, esimerkiksi ravinteiden kierrätystä ja maan rakenteen ylläpitoa. Kannustamme varsinaissuomalaisia viljelijöitä jatkamaan ympäristökorvausjärjestelmässä. Osallistumme biotalouden ja ympäristöasioiden valmisteluun ja edistämiseen maakunnassamme. 18 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2015

19 Tavoitteiden saavuttamiseksi toiminnan painopisteet ovat: 1. Yhdistystoiminta Yhdistysten toiminnan tukeminen Kuntatyöryhmien toiminnan kehittäminen Sähköpostiosoitteet jäsenrekisteriin Jäsenmaksukannon parantaminen Järjestön 100-vuotisjuhliin valmistautuminen 6. Maaseutuyrittäjyys Biotalouden ja yrittäjyyden edistäminen yhdessä MTY- ja MHY-yhdistysten kanssa Yrittäjien verkostoitumiseen kannustaminen Biotuotteiden käyttökohteiden lisääminen Tilojen elinkeinotoiminnan monipuolistaminen 2. Nuorten toiminnan tukeminen Nuorten kohtaamispaikkojen järjestäminen ja toiminnan tekeminen vetovoimaiseksi Sosiaalisen median ja verkostojen hyödyntäminen 3. Viestintä Aktiivinen yhteydenpito tiedotusvälineisiin Vuorovaikutteisuus kaikessa viestinnässä Sähköiset jäsentiedotteet 4. Markkinavaikuttaminen Kuluttajatapahtumat ja ruoan alkuperän tunnistaminen Kotimaisen ruuan edistäminen julkisissa hankinnoissa Viljelijöiden koulutus markkinatietoisuuden ja riskienhallinnan parantamiseksi Toimenpiteet tuotantokustannusten alentamiseksi Tuottaja ykköseksi viljelijöiden hallitsemissa yrityksissä 5. Maatalouspolitiikan toimeenpano Maatalousuudistuksen tehokas hyödyntäminen Viljelijöiden oikeusturvasta huolehtiminen Sähköisen tukihaun koulutus 7. Ympäristöasiat Ympäristöosaamisen käytäntöön soveltaminen Maa- ja metsätalouden kannalta riista- ja petoeläinkannan pienentäminen Maanomistajien oikeuksien ajaminen 8. Hanketoiminta Omien uusien hankkeiden haku ja aloitus Osallistutaan muiden jäsenistömme toimintaa tukeviin hankkeisiin Viljelijöiden jaksamisen edistäminen 9. Koulutus Maatalousjärjestelmien koulutus jäsenistölle ja sidosryhmille Luottamushenkilöiden kouluttaminen Toimimme MTK:n tasa-arvoohjelman, palvelulupauksen ja oman viestintäsuunnitelmamme mukaisesti. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

20 20 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2015

21 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

22 ENEMMÄN MAKUJA ELÄMÄÄSI. Omistajan käyntikortti Ota kumppaniksesi asiantuntija MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2015

23 Toiminta ja tapahtumat Kasvinviljely Kasvukausi 2015 oli kolea. Touko-, kesä- ja heinäkuun keskilämpötila jäi normaalia alemmiksi ja sateita saatiin useana päivänä. Ilmatieteen laitoksen Turun mittauspisteessä toukokuun sademäärä oli 156 % pitkän ajan keskiarvosta, samoin heinäkuun sademäärä oli 130 % keskiarvosta. Kesäkuun sademäärä sen sijaan jäi Turussa 94 % pitkän ajan keskiarvosta. Turusta itään sademäärät olivat alkukesästä suurempia kuin Turussa. Elo-syyskuu olivat normaalia lämpimämpiä. Elokuussa sademäärä jäi kolmannekseen normaalisademäärästä, syyskuun sademäärä vastasi pitkän ajan keskiarvoa. Lokakuussa sen sijaan satoi Turussa vain viidennes pitkän ajan keskiarvosta. Kylvötyöt alkoivat jo huhtikuussa mutta huhtikuun lopun sateet keskeyttivät kylvöt ja monin paikoin kylvöjä päästiin jatkamaan vasta toukokuun loppupuoliskolla ja kesäkuussa. Pellot liettyivät sateen ja veden voimasta eikä maa ollut routaantunut kunnolla talvella 2014/2015. Näin varsinkin savipelloilla vesi vaivasi pahoin kasvustoja koko kesän. Etenkin ohrat kärsivät märkyydestä ja sateiden pahimmin kurittamilla alueilla sato jäi erittäin alhaiseksi. Kylvösuunnitelmia jouduttiin muuttamaan, mitä myöhäisemmäksi kylvöt venyivät. Kevätvehnää vaihdettiin kevätrypsiin ja ohraan. Tehoisa lämpötilasumma oli heinä-elokuun vaihteessa noin 150 astetta pitkän ajan keskiarvoa perässä. Näytti, että sato ei ehdi valmistua lainkaan. Elokuun alussa alkanut lämmin poutakausi pelasti sadon. Puintikausi venyi pitkälle lokakuuhun. Alueilla, missä kasvustot selvisivät sadekaudesta, korjattiin määrällisesti hyvä sato. Viljan valkuainen ja sakoluku jäivät sen sijaan alhaisiksi. Syyskylvöjä tehtiin vielä lokakuulla puintikauden viivästymisen vuoksi. Kasvukausi oli viljelijöille erittäin raskas. Viljelyolosuhteet olivat vaikeat, kylvöt ja korjuu venyivät myöhäisiksi sekä osa kasvustoista tuhoutui sateiden vuoksi. Markkinahinnat laskivat entisestään loppuvuotta kohti. Lisäksi tukipolitiikassa aloitettiin uusi ohjelmakausi ja tukijärjestelmät muuttuivat merkittävästi. Kokonaistukimäärä tiloille laski erityisesti ympäristökorvauksen määrän laskun vuoksi. Vaikean markkinatilanteen vuoksi eteläiset tuottajaliitot miettivät myös toimia, millä viljan vientiä voidaan edistää ja hakea vientimarkkinoilta parempaa hintaa. Yhtenä keinona selvitettiin oman osuuskunnan tai tuottajaorganisaation perustamista viennin edistämiseksi. Kilpailulain säädökset todettiin hankaliksi ja organisaation tai osuuskunnan perustamiseen ei ryhdytty. Toimia mietitään vielä. Liitto on ainakin edistämässä MTK:n työkalujen käyttöönottoa. MTK on luomassa jäsenten käyttöön varastonhallintapalvelua, josta tietoa viljamääristä voidaan hallinnoida helposti. Tämä tieto jää viljelijälle, mutta järjestelmä on mahdollista integroida MTK:n luomaan viljakauppaportaaliin. Nämä järjestelmät tulevat käyttöön vuoden 2016 aikana. Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteinen viljavaliokunta kokoontui yhteensä kolme kertaa vuoden aikana. Valiokunta otti kantaa mm. viljan viennin kustannusten alentamiseksi. Myös muita keinoja viljan viennin edistämiseksi ja lisäarvon saamiseksi viljalle mietittiin. Kasvukauden tehoisa lämpötilasumma kertyi erittäin hitaasti heinäkuun loppuun mennessä. Lähde: ilmatieteen laitos MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

24 Sokerijuurikas Vuosi 2015 oli sokerijuurikkaan viljelylle huono vuosi. Kasvukausi oli vaikea, vaikka roudattoman talven jälkeen ennakoitiin ennätyksellisen pitkän kasvukauden mahdollisuutta. Toisin kävi, ja kasvukauden sateinen ja viileä alkupuoli heikensivät kasvutuloksia. Juurikkaan hinnan lasku voimisti taloudellisen tuloksen heikentymistä vuonna Sokerijuurikkaan viljelyala Suomessa oli ha ( ha -14), josta Varsinais-Suomessa oli ha, eli 45% viljelyalasta. Koko maan juurikkaan keskisato ja sokeripitoisuus olivat kg/ha ja 16,35%; läntisessä Varsinais- Suomessa kg/ha ja 16,32% ja itäisessä Varsinais-Suomessa kg/ha ja 16,32%. Suomen kokonaissato oli juurikkaina tonnia ja sokerina tonnia. Kasvukauden sääolosuhteet vaikuttivat erityisen haitallisesti Salon alueella. Mutta koko valtakunnankin keskisato oli yli kg/ha alempi kuin vuotta aikaisemmin. Syksyllä 2014 aloitetut toimialaneuvottelut Sucroksen sekä leikeneuvottelut Hankkijan kanssa saatiin ratkaistua vasta maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon nimittämän EU-lainsäädännön mukaisen sovittelijan Jarmo Vaittisen esittämän ratkaisun jälkeen. Ratkaisu merkitsi sokerijuurikkaan hinnan 24% leikkausta sekä lisien, kuljetuskorvausten ja leikehyvityksen kokonaissumman alenemista 53%. Voimakkaan hintojen laskun syynä oli sokerin kiintiöjärjestelmän loppumisen ennakointi Euroopassa sekä sokerin maailmanmarkkinahintojen lasku. Sokerijuurikkaan viljelijöiden neuvottelukunta toimi kolmattatoista toimintavuottaan. Neuvottelukunta toimii viljelijöiden ja Sucroksen välisenä yhdyselimenä sekä vastaa alueensa tuottajaliittojen sokeriasioiden edunvalvonnasta tuottajaliittojen alaisuudessa yhdessä MTK:n sokerivaliokunnan kanssa. Neuvottelukunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm CAP-uudistusta, TAS-neuvotteluita, Sucroksen näkymiä, SJT:n toimintaa, juurikkaan vastaanoton tarkkailua sekä hallinnollisia asioita. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii Elina Liinaharja Satakunnasta. Varhaisperuna Varhaisperunan ja vihannesten tuottajille suunnattu ajankohtaisseminaari laivalla aloitti kauden maaliskuussa, vaikka ensimmäiset varhaisperunat olikin jo istutettu helmikuussa. Matkalla kuultiin tällä kertaa kasvinviljelytekniikkaan liittyviä alustuksia, tulevaa kesäkautta ja sen markkinoita unohtamatta. Toukokuussa tehtiin jälleen varhaisperuna-alojen kartoittamiseksi istutuskysely kaikille alueen viljelijöille. Istutusala- ja aikataulukyselyn tavoitteena on ollut varmistaa perunasadon markkinoilletuloajankohta, jotta valtakunnallinen varhaisperunan mainoskampanja on voitu ajoittaa oikein satokauteen nähden. Vuonna 2015 perunamainonta painotettiin alkukauteen sekä juhannuksen jälkeiseen aikaan, juhannusviikolla mainos oli radion lisäksi iltapäivälehdissä. Toimintakertomusvuonna istutuskyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi, joten markkinoille tulon ajankohta selvitettiin suoralla isoihin perunatuottajiin kohdistuvilla kyselyillä (sihteeri ja toimikunnan jäsenet soittivat läpi eri tahoja). Varhaisperunatoimikunnan kokoukset kolmea lukuun ottamatta tapahtuivat kaudella puhelinkokouksina ajankäytöllisistä- ja kustannussyistä. Iltaisin pidetyistä puhelinko- Kylvösiunaus rymättyläläisittäin tapahtui totta kai perunaistutusten äärellä. 24 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2015

25 kouksista sihteeri sai ajantasaiset markkinatiedot. Erittäin iso osa varhaisperunatoimikunnan toimintaa on markkinatiedotteen ajantasaisuus. Kaikilla alueen tuottajilla on markkinatiedotteen avulla mahdollisuus saada ajankohtaiset tiedot perunamarkkinoiden tilanteesta, yksittäinen tuottaja ei ole näin ollen perunanostajien hinta- ja määrätietojen varassa. Varhaisperunan istutukset aloitettiin paikoin jo helmikuussa, mutta valtaosa sadosta istutettiin kuitenkin melko tavanomaisessa aikataulussa maalis-huhtikuun vaihteessa ja huhtikuussa. Kevään säät olivat melko oikulliset, pitkä sadejakso sotki niin viimeisiä istutuksia kuin perunan kehitystäkin. Ensimmäisiä avomaan varhaisperunoita saatiin kuitenkin jo lakkiaisiin. Pääosa maakunnan alueella tuotetusta varhaisperunasta tuli markkinoille juhannusviikolla ja sitä seuraavina viikkoina satokauden ollessa käytännössä lopuillaan heinäkuun alkupuolella. Luonnonmukainen tuotanto Kolmen lounaisen liiton yhteinen luomuvaliokunta kokoontui kesällä. Erityisesti nitraattiasetuksen säännökset puhuttivat valiokunnan jäseniä. Lisäksi maakunnan luomutoimijoista koostuva luomutyöryhmä on jatkanut työskentelyään kertomusvuoden aikana. Ryhmä on toiminut tiedonvälityskanavana mm. luomusektorin koulutusasioissa. Lypsykarjatalous Varsinais-Suomella on yhteinen maitovaliokunta Pirkanmaan ja Satakunnan kanssa. Valiokuntaan kuuluvat Varsinais-Suomesta Sanna Mäki Kuusjoelta, Juha-Matti Suominen Vehmaalta, Juho Pietilä Loimaalta ja Sauli Lähteenmäki Ruskolta asiantuntijana. Valiokunnan sihteerinä toimi Markku Pärssinen Satakunnasta. Valiokunta kokoontui yhdessä Etelä-Suomen liittojen maitovaliokunnan kanssa. Eli käytännössä kyseessä oli koko A/B-alueen maitovaliokunta. Valiokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Kokouksistaan valiokunta laati kaksi kannanottoa, joissa puututtiin maidontuotannon vakaviin ongelmakohtiin: Venäjän pakotteisiin, alhaiseen markkinahintaan, hallinnon tehottomuuteen ja maksatuksien viivästymiseen, lomitusjärjestelmän muuttumiseen. Vuoden aikana lypsykarjatilojen määrä Varsinais-Suomessa aleni 215 lypsykarjatilaan. Vähenemää on vuodessa seitsemän tilaa. Tuotettu maitomäärä sen sijaan lisääntyi litraan litrasta (Luke). Liitto ja Länsi-Maito tekivät vuoden aikana tiivistä yhteistyötä. Liitto osallistui osastolla Länsi-Maidon tuottajatilaisuuksiin. Yhteinen Laitumelle lasku tilaisuus pidettiin Riuttaskorven perheen tilalla, Loimaalla. Lihatalous Eteläisten liittojen lihavaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Valiokuntaan kuuluivat Varsinais-Suomesta Taru Antikainen Aurasta ja Jukka Eeva Kuusjoelta sikatalouden edustajina, Matti Murto Kuusjoelta ja Henrik Jensen Perttelistä naudanlihantuotannon edustajina, Jouni Tuomola Loimaalta broilertuotannon sekä Tapio Rintala lammastalouden edustajina. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Antero Kaappa Satakunnasta sekä sihteerinä järjestökonsulentti Matti Rehula Satakunnasta. Valiokunta antoi 2.6. kokouksessaan kannanoton, jossa kiinnitettiin huomiota seuraaviin asioihin: lihantuotannon kannattavuuden heikentyminen, maksatusten viivästymiseen sekä tukivalvontojen kohtuuttomuuksiin ja pikkumaisuuksiin. Valiokunta otti kantaa myös EU:n ja USA:n välillä käytäviin TTIP-neuvotteluiden turmioillisuuteen eurooppalaiselle lihantuotannolle. Kirjelmä oli osoitettu ensisijaisesti MTK:lle. Kokouksessaan lihavaliokunta antoi vakavan kannanoton Suomen Metsästäjäliitolle: Etelä-Suomen MTK-liittojen lihavaliokunta on huolissaan suomalaisen sianlihantuotannon tulevaisuudesta sekä tällä hetkellä erityisesti Afrikkalaisen Sikaruton (ASF) leviämisestä ja esiintymistä yhä lähempänä maamme rajoja. Kaikkien joilla on riski levittää virustartuntaa, tulisi asia tiedostaa. Huolenamme on metsästysmatkailu Virossa sekä elintarvikkeiden liikkuvuus Virosta Suomeen matkailijoiden ja yrittäjien välityksellä. Toivomme, että Metsästäjäliitto informoi kaikkia jäsenyhdistyksiään ASF:n vaaroista sianlihantuotannolle sekä luonnonvaraisille villisioille. ASF:n leviäminen maamme rajojen sisäpuolelle tulee kaikin mahdollisin keinoin estää, koska metsästysmatkailu on suosittua ja laajaa suomalaistenkin metsästysharrastajien keskuudessa tulisi asia tiedostaa kaikissa metsästysseuroissa. ASF:n esiintyminen Suomessa aiheuttaisi välittömästi sianlihan vientikaranteeniin sekä esiintymän ympärille tulevan suojavyöhykkeen, jonka sisällä eläinliikenne loppuisi ja tuotantosikalan eläinten lopettamiseen. Tämä olisi käytännössä lopun alkua muutenkin kannattavuuskriisissä oleville sianlihantuottajille. Onneksemme luonnonvaraisten villisikojemme populaatio on pieni ja harvahko, mutta koska niiden esiintyminen Itä-Suomessa on suhteellisen lähellä Venäjän puolella oleviin esiintymiin, pidämme myös tätä yhtenä riskinä. Viruksen leviämistä kasvien ja jätteiden (olkien) mukana luonnosta tuotantosikaloihin ei täysin tunneta eikä millään varautumisella pystytä tunnistamaan niitä ongelmia, mitä viruksen esiintyminen Suomessa voisi aiheuttaa käytännössä. MTK Eteläisten liittojen lihavaliokunta toivoo vastuullisuutta metsästysharrastajilta tässä vakavassa uhkassa sekä Metsästäjäliitolta konkreettisia toimia ja seurantaa viruksen ehkäisemiseksi sekä tietoisuuden lisäämiseksi. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

26 26 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2015

27 Kylvösiunaukset ja sadonkorjuun kiitosjuhlat ovat kuuluneet jo vuosikymmeniä usean tuottajayhdistyksen vuoden kiertoon. Tapahtumat keräävät vuodesta toiseen kymmeniä osallistujia kaikkialla missä niitä pidetään. Keväinen kylvösiunaus on luonteeltaan luonnonläheisempi tapahtuma pellon laidalla kylvökauden aluksi, kun taas kiitosjuhlat ovat nimensä mukaisesti useinkin juhlavia tilaisuuksia kirkonmenoineen kaikkineen. Kuvassa vasemmalla MTK- Kosken kylvösiunaus keväällä 2015, pastori Outi Niiniaho suoritti siunauksen. Liitosta paikalla oli aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Kuva Into Lehtisaari. Kuvassa alla: Maaseutunuoria syysparlamentissa Kuopiossa. Maaseutunuoret Maaseutunuorten päätapahtuma kertomusvuonna oli Maaseutunuorten Gaala itsenäisyyspäivän aattona Wiurilan kartanossa Salossa. Gaalaan osallistui lähes 120 nuorta Varsinais-Suomesta ja muutama naapurimaakunnistakin. Gaalan hengen mukaisesti tilaisuus oli juhlava. Juhlapuheen pitivät MTK:n johtokunnassa nuoria edustava Juha Tenho Satakunnasta ja maaseutunuorten asiamies Meri Ojanen. Illan musiikista vastasi tanssiorkesteri Fernanda. Vuoden maaseutunuorena palkittiin Wilhelmiina Jalovaara Vehmaalta. Juuri joulun alla maaseutunuoret polttivat perinteisesti joulutulia teiden varsilla ja toivottivat samalla hyvää joulua joulun viettoon matkaaville. Tulia poltettiin usealla eri paikkakunnalla. Maaseutunuorten valtakunnallinen kevätparlamentti järjestettiin Helsingissä. Suosittuun kevätparlamenttiin osallistui maakunnastamme maksimimäärä osallistujia eli neljä nuorta. Syysparlamentissa Kuopiossa valittiin nuorten edustaja MTK:n johtokuntaan kolmeksi vuodeksi. Varsinais-Suomesta ehdolla johtokuntaan oli Heikki Huhtanen Metsämaalta, joten edustajillamme oli tärkeä tehtävä kannustaa Heikkiä taistossa loppuun asti. Heikki taisteli hienosti tiukassa kisassa viimeiselle kierrokselle asti. Viimeisessä äänestyksessä eteläpohjalainen Jenna Syrjälä löi Heikin ja Jenna valittiin MTK:n johtokuntaan. Varsinais-Suomesta osallistui yhteensä kahdeksan henkilöä syysparlamenttiin. Sekä kevät- että syysparlamentti edustavat valtakunnallista verkottumista parhaimmillaan. Maaseutunuorten maakunnallista kesätapaamista järjestettiin kesäkuun alkuun Mynämäkeen, mutta vielä kesäkuulle venyneet kevätkylvöt pitivät nuoret kiireisinä tiloilla ja saunailta peruttiin. Maaseutunuoret osallistuivat aktiivisesti maakunnallisiin ja paikallisiin tuottajatapahtumiin, mm. maaliskuussa tuottajien sählyturnaukseen ja Vehmaan Beach Wolley turnaukseen. Metsämaan tuottajat järjestivät Pyramidipiknikin, josta on muodostumassa jo perinne. Maaseutunuoret kouluttautuivat liiton ja keskusliiton järjestökoulutuksen järjestämillä järjestökursseilla. MTK:n vaikuttajavalmennukseen pääsivät Jukka Eeva ja Stiina Lerkki maaseutunuorten valiokunnasta. Valiokunta kokousti vuoden aikana viisi kertaa, kolme kertaa liiton toimistossa ja kaksi kertaa videokokouksena. Lisäksi elokuun alussa osallistuttiin valiokuntien yhteiskokoukseen Tampereella Pirkanmaan ja Satakunnan valiokuntien kanssa. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Marko Knaapi ja varapuheenjohtajana Stiina Lerkki. Valiokunta suunnitteli päättäjätapaamisia, nuorten tilaisuuksia, Gaalan järjestämistä ja syksyllä nuoren asettamista ehdolle MTK:n johtokuntaan ja lopulta kampanjaa Heikki Huhtasen saamiseksi MTK:n johtokuntaan syysparlamentin äänestyksessä. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

28 Kuluttajatyö Liiton kuluttajatyöryhmä kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa, keväällä sekä loppusyksystä. Keväällä kokous kuuli terveiset MTK:n kuluttajatyöryhmän toiminnasta, sillä ryhmän puheenjohtaja oli myös MTK:n kuluttajatyöryhmän jäsen. Kevätkokouksessa käytiin läpi liiton alueella tapahtuvaa kuluttajavaikuttamista tulevan vuoden aikana. Kevään aloitti järjestöllinen kuluttajakampanja huhtikuussa, jota seurasi toukokuun Laitumelle lasku-tapahtuma yhdessä Länsi-Maidon kanssa Loimaalla. Erilaisten markkina- ja toimintatapojen saloja valotettiin kesällä kahdella koulutustilaisuudella: Kesäkuussa oli REKO-toimintamalliin ja toimintatapoihin pureutuva koulutus liiton toimistolla. Puhujina olivat MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi sekä REKO-toiminnan käytännön asiantuntija lampuri Tapio Rintala. Tilaisuuden lopuksi osallistujat pääsivät näkemään REKO-toiminnan konkretiisesti: ilta päättyi tutustumiseen Turun REKO:n jakeluun. Elokuussa liitto järjesti koulutusillan liittyen suoramyyntisääntöihin ja lainsäädäntöön. Asiantuntijana suoramyyntilainsäädännön osalta toimi LounaFoodin Mervi Louhivaara. Tilaisuuksissa oli yhteensä lähes 50 osallistujaa, kahvituskuluista osa katettiin Lounais-Suomen Emäntäkoulutuksen tukisäätiön avustuksella. Elokuun lopulla maakunnan ruoantuottajia ja jalostajia oli esillä Helsingissä Herkkujen Suomi-tapahtumassa. Syksyllä tehtiin neljä vierailua kotitaloustunneille maakunnassa. Mahdollisuutta viljelijävierailuihin tarjottiin jo keväällä kaikille maakunnan kotitalousopettajille, joista kolme tarttui tilaisuuteen yhdellä koululla oli kaksi käyntiä. Tuottajista puhumassa olivat Jouni Tuomola/broiler (Maskun Hemmingin koulu), Lasse Näykki/lammastalous (Kosken yläkoulu) ja Taru Antikainen/sikatalous (Paimion koulu). Yhteensä koulukierros tavoitti 150 oppilasta. Länsi-Maidon kanssa yhteistyössä pidetty Laitumelle lasku- tilaisuus kokosi Riuttaskorven perheen loimaalaiselle maatilalle yli 300 hengen yleisön. MTK-Varsinais-Suomi oli tapahtumassa elävinä osastoina tomihenkilöiden kiertäessä yleisön joukossa jakaen MTK:n ostoslistoja, joissa oli alkuperämerkinnät painettuna. Vastaanotto oli loistava, kaikki varatut 300 ostoslistanippua menivät ensimmäisten tuntien aikana. Syksyllä kuluttajatyöryhmä päätti kokoukseen pyrkiä nostamaan esille varsinaissuomalaisia onnistuneita lähiruoka- ja kotimaisen ruoan menekkiä edistäviä tekoja ja tahoja. Työryhmän sihteeri teki lehdistölle tiedotteen maakunnan lähiruoka- ja kotimaisuusaatetta korostavista kaupoista, ainakin Pyheen puoti niminen kauppa päätyi tämän johdosta lehtijuttuun. Kuvat: Hintojen epäoikeudenmukaista jakautumista korostettiin valtakunnallisella kampanjalla: Kaikissa isoissa maakuntakeskuksissa myytiin pyttipannua sillä hintaa, jonka tuottaja saa raaka-aiheista. Annoksen hinnaksi tuli Varsinais- Suomessa (pyttipannu ja maito 2 dl) 30 senttiä. Päivän aikana myytiin yhteensä 600 annosta. Kuluttajilla oli mahdollista maksaa annoksesta se hinta, jonka kokivat tuottajalle kuuluvan annoksesta keskihinnaksi muodostui Turun kauppatorilla kuluttajien tahdosta 80 sentin tasolle. 28 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2015