Talousarvioesitys 2010

Transkriptio

1 2. Lähivuosien talousnäkymät 2.2. Suomen kansantalouden kehitys 2.1. Kansainvälinen talousmaailmantalous supistui erittäin voimakkaasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja ajautui syvään taantumaan kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Reaalitalouden taantuman laukaisi rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen. Rahoitusmarkkinoiden tila on yhä epätasapainoinen pankkien taseiden hienoisesta parantumisesta huolimatta. Riskilisät, jotka heijastuvat luotonantoon ja korkotasoon, ovat alentuneet mutta ovat edelleen korkealla tasolla. Varsinkin pitkäaikaisen rahoituksen saatavuudessa on ongelmia sekä pankeille että yrityksille lähitulevaisuudessa. Kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Globaalin taloustaantuman seurauksena elvytystoimet monessa maassa ovat olleet tasoltaan ennätyksellisiä ja hyvin laaja-alaisia. Rahoitusjärjestelmän toimintaa on tuettu useilla tavoilla, esimerkiksi julkisen vallan takauksilla, ja lisäksi keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on ollut kasvua tukevaa. Finanssipolitiikan puolella julkista kulutusta on lisätty ja investointiohjelmia käynnistetty. Massiivisen julkisen elvytyksen tehokkuuden arviointi on kuitenkin vielä ennenaikaista, mutta vaikuttaa uskottavalta, että elvytystoimenpiteillä on ollut vaikutusta viimeaikaisiin rohkaiseviin tietoihin taloudellisesta aktiviteetista sekä ulkomailla että kotimaassa. Kestävälle kasvu-uralle palautuminen edellyttää luottamuksen vahvistumista ja markkinavetoisen kasvun käynnistymistä. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa on otettava huomioon, että finanssipolitiikkaa joudutaan monissa maissa kiristämään julkisen talouden suuren velkaantumisen takia ja myös elvyttävän finanssipolitiikan teho heikkenee ajan saatossa. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että julkisen vallan toimet eivät johda protektionismiin eivätkä myöskään syrjäytä yksityisen sektorin toimeliaisuutta ja sitä kautta tulevaa kasvupotentiaalia.maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa lientymisen merkkejä. On kuitenkin ennenaikaista sanoa taantuman olevan jo ohi, ja joka tapauksessa lähivuosien kasvun odotetaan jäävän hitaaksi. Tuotannon puoli vuotta jatkunut jyrkkä supistuminen loiveni vuoden 2009 toisella neljänneksellä samalla kun rahoitusmarkkinoiden ongelmat edelleen lieventyivät. Sekä yritysten että kotitalouksien odotukset ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Kansainvälisillä osakemarkkinoilla talouden käänteeseen viittaavia merkkejä on ollut näkyvissä keväästä lähtien. Tuotantotarvikkeiden ja öljyn hinnat ovat kääntyneet uudelleen nousuun, kun varastot on saatu sopeutettua alemmalle kysynnän tasolle. Muutoksia vahvistaa korkojen aleneminen, mikä on siirtänyt kiinnostusta korkoinstrumenteista osake- ja raakaainemarkkinoille. Kansainvälinen inflaatio pysyy kokonaisuutena jatkossakin matalana, mutta deflaation vaara on vähäinen. On syytä olettaa, että maailmantalouden elpyminen tulee olemaan hidasta, sillä mm. työttömyyden kasvu teollistuneissa maissa pitää kotitaloudet varovaisina. Elpymistä vaikeuttaa ja hidastaa myös se, että kriisi on yleismaailmallinen. Näyttää myös siltä, että elpymisen ajoittuminen ja vahvuus vaihtelevat maittain ja alueittain. Tilanne on paras Aasian suurissa kehittyvissä talouksissa ja sen myötä kasvu alkaa kohentua vähitellen myös Japanissa. Yhdysvalloissa taloustilanteen arvioidaan vakiintuvan vuoden loppuun mennessä. Euroopassa toipuminen voi ajoittua hieman myöhemmäksi kuin muualla. Maailmankauppa supistuu tänä vuonna kymmenkunta prosenttia ja maailmantalous runsaan prosentin. Molempien kasvuksi arvioidaan v pari prosenttia, eli selvästi vuosikymmenen keskiarvoa vaimeampaa kasvua. Kansainvälisessä taloudessa on edelleen olemassa riskejä, joiden toteutuminen merkitsisi orastavan elpymisen loppumista. Pankkien taseiden tasapainottaminen etenkin Euroopassa ja luottotappioiden kasvu voivat kärjistää rahoitusmarkkinoiden kriisiä uudelleen. Työttömyyden kasvu voi niin ikään hidastaa kulutuskysynnän elpymistä arvioitua enemmän. Maailmankaupan supistuminen sekä suhdanneherkkien investointihyödykkeiden suuri paino viennissä ovat vaikuttaneet voimakkaasti viennistä riippuvaisen Suomen taloudelliseen aktiviteettiin. Bruttokansantuotteen supistuminen on vuoden 2009 alkupuolella ollut voimakasta, mutta myös kotimaassa on saatu alustavia arvioita taantuman pohjan saavuttamisesta. Eritoten sekä kuluttajien että yritysten odotuksia kuvaavat barometriaineistot näyttäisivät toipumisen merkkejä vuoden jälkipuoliskolta alkaen. Talouden odotetaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys ** meilläkin piristyvän loppuvuotta kohden, mutta alkuvuoden heikkouden takia bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan Suomessa keskimäärin 6 % v Jos Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden taloudet elpyvät odotetusti, vientiteollisuuden ennakoidaan vetävän bruttokansantuotteen ensi vuonna pieneen, noin puolen prosentin kasvuun. Taulukko 3. Kansantalouden kehitys * 2008* 2009** 2010** Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 167,0 179,7 184, Bruttokansantuote, määrän muutos, % 4,9 4,2 1,0-6 ½ Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,4 9 10½ Työllisyysaste, % 68,9 69,9 70, Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,6 2,5 4,1 0 1 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 3,8 4,3 4,3 4 4 Ulkomaankauppa Pitkään jatkunut vientivetoinen talouskehitys katkesi taantuman myötä. Viime vuonna viennin bkt-osuus nousi ennätykselliseen 47 prosenttiin. Taantuman seurauksena Suomen perinteisten kauppakumppaneiden tuontikysyntä on ollut varsin heikkoa. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tavaraviennin arvo väheni runsaan kolmanneksen edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Viennin määrä on kuitenkin osoittanut vakiintumisen merkkejä. Kun suhdanteiden ennustetaan kääntyvän paremmaksi mm. Saksassa ja Ruotsissa loppuvuoden aikana ja raaka-aineiden hintojen normalisoituminen tukee Venäjän vähittäistä elpymistä, on olemassa perusteita Suomen viennin vahvistumiselle vuoden loppupuoliskolla. Silti vienti tulee tänä vuonna supistumaan runsaan viidenneksen ja myös vientihinnat alenevat tuntuvasti. Viennin määrän ennustetaan kasvavan ensi vuonna niukasti, vain pari prosenttia. Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuonti vähentyy tänä vuonna tuntuvasti seuraten tiukasti teollisuuden tuotanto- ja vientinäkymien kehitystä. Varastojen sopeuttaminen kysyntää vastaaviksi osaltaan vähentää tuontia. Koneiden ja laitteiden tuonti vähenee merkittävästi, koska yritykset lykkäävät investointihankkeitaan. Kuluvana vuonna tuonnin määrä laskee noin viidenneksen ja tuontihinnat alenevat lähes 10 %. Vaihtosuhteen vuosia jatkunut heikkeneminen kuitenkin keskeytyy. Vuonna 2010 tuonti jatkuu vaisuna vähen- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Kulutus Investoinnit Työllisyys Palkka- ja hintakehitys 2.3. Julkisen talouden näkymät tyen prosentin. Kuluvana vuonna vaihtotaseen ylijäämä suhteessa kokonaistuotantoon alenee noin 1,5 prosenttiin viimeisten kymmenen vuoden keskimääräisestä 6 prosentista. Palkansaajien reaaliansiot kohosivat alkuvuonna 3½ % viime vuodesta. Heikentyneen työllisyystilanteen takia kotitalouksien yhteenlasketut käytettävissä olevat reaalitulot eivät tänä vuonna lisäänny palkkojen noususta ja tuloveronkevennyksistä huolimatta. Kotitalouksien kulutusmenot kääntyivät laskuun vuosi sitten ja laskuvauhti kiihtyi alkuvuonna. Kulutuksen supistuminen on ollut laaja-alaista, sillä kotitaloudet ovat tinkineet sekä tavaroiden että palveluiden hankinnoistaan. Kotitaloudet ovat näin ollen lisänneet säästämistään merkittävästi. Toisaalta kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu jatkui vuoden alkupuoliskolla, vaikkakin hitaampana kuin vuotta aiemmin. Kulutus supistuu tänä vuonna lähes 3 %. Ostovoima kääntynee niukkaan kasvuun ensi vuonna, mutta työttömyyden edelleen lisääntyessä kotitalouksien varovaisuus jatkunee ja kulutus supistuu edelleen hieman. Investoinnit vähenevät tänä vuonna n. 10 %. Kaikkien tehdasteollisuuden toimialojen investoinnit alenevat, ja erityisesti metsä-, kone- ja metalliteollisuudessa lasku on voimakasta. Myös asuinrakennusinvestointien määrä vähenee tänä vuonna, mutta todennäköisesti ei enää ensi vuonna. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit pienenevät tänä vuonna, mutta kääntyvät nousuun v Kone- ja laiteinvestoinnit laskevat molempina vuosina. Kaikkiaan kokonaisinvestoinnit alenevat ensi vuonna vielä 5 6 %. Kuluvana vuonna työpaikat vähenevät erityisesti viennin supistumisen mutta myös kotimaisen kysynnän laskun johdosta. Työllisten määrä jää yli pienemmäksi kuin v ja työllisyysaste alenee alle 68 prosenttiin. Työttömyysaste nousee tänä vuonna keskimäärin 9 prosenttiin. Vuonna 2010 työvoiman kysyntä jatkaa laskuaan runsaalla hengellä työllisyysasteen alentuessa 66 prosentin tuntumaan eli kymmenen vuoden takaiselle tasolleen. Työttömyysaste nousee keskimäärin 10½ prosenttiin ja työttömänä on noin henkilöä. Vakavaksi ongelmaksi nousee työttömyysaikojen pidentyminen ja sitä kautta myös rakenteellinen työttömyys alkaa lisääntyä. Raaka-aineiden hinnat ovat olleet lievässä nousussa viime vuoden loppupuoliskolla tapahtuneen voimakkaan alentumisen jälkeen. Teollisuuden tuottaja- ja tuontihinnat seuraavat vähitellen raaka-aineiden hintauraa. Kuluttajahintojen nousu on lähes pysähtynyt ja joinakin kuukausina kuluttajahintaindeksi alenee edelliseen kuukauteen verrattuna. Hintoja alentaa vielä lainakorkojen, asuntojen ja polttonesteiden halpeneminen, mutta loppuvuoden käänne on jo näkyvissä. Vuoden alkupuolella toteutettu alkoholi- ja tupakkatuotteiden verojen korotus nostaa hintatasoa vajaalla puolella prosentilla. Lokakuussa alkoholiveroa korotetaan vielä uudelleen, kun taas elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennetaan. Vuonna 2009 kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo nousee vain 0,1 %. Vuonna 2010 tuonti- ja tuotantohinnat jatkavat maltillista nousua ja työvoimakustannusten nousu tulee myös olemaan hidasta. Asuntohinnat ja korot eivät enää alene. Tupakkaveroa korotetaan vuoden 2010 alusta lukien. Heinäkuussa toteutettavat arvonlisäveron yleinen korotus, ravintolaruoan arvonlisäveron alennus sekä makeisveron käyttöönotto ja virvoitusjuomaveron korotus nostavat kuluttajahintoja puolella prosentilla. Kuluttajahintojen nousuksi ennustetaan hieman yli yksi prosenttia. Kansantalouden kokonaistuotannon supistuminen on heikentänyt julkisen talouden tilaa tuntuvasti. Julkisen talouden verotulojen kehitykseen keskeisesti vaikuttavat tekijät, kuten yksityinen kulutus, yritysten tuloskehitys ja palkkasumma, ovat kääntyneet laskuun. Vastaavanlaista veropohjan laaja-alaista supistumista ei ole koettu sitten 1990-luvun laman. Tulojen vähentyessä julkisen talouden menojen kasvu on samanaikaisesti jatkunut nopeana. Menojen kasvua voimistavat ns. automaattiset vakauttajat, kuten työttömyysturva, joka vaimentaa osaltaan talouden aktiviteetin laskua. Myös hallituksen päätökset elvyttävistä toimenpiteistä ovat kasvattaneet menoja. Kun otetaan lisäksi huomioon aiemmin päätetyt veronkevennykset, finanssipolitiikka on taloudellista toimeliaisuutta tukevaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen Suhdannetilanteen heikkenemisen vaikutukset eivät vielä tänä vuonna näy täysimääräisesti julkisen talouden rahoitusasemassa, jonka arvioidaan ensi vuonna edelleen heikentyvän työttömyyden lisääntyessä. Julkisen talouden rahoitusaseman voimakas heikkeneminen lisää paineita korjaaviin toimenpiteisiin. Julkisen talouteen ensi vuonna syntyvä kansantalouden tilinpidon mukainen alijäämä on noin 8 mrd. euroa. Julkisen talouden velka lisääntyy vielä tätäkin enemmän, koska tilinpidon mukaisessa rahoitusjäämässä ei oteta huomioon mm. finanssisijoituksia. Esimerkiksi valtion myöntämät vientiluotot kasvattavat velanottotarvetta tilinpidon mukaista alijäämää suuremmaksi. EMU-velka kohoaakin ensi vuonna 48 prosenttiin kokonaistuotantoon suhteutettuna. Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan * 2009** 2010** suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, prosenttia Verot ja sosiaaliturvamaksut 43,9 43,4 42,9 43,0 41,6 41,0 Julkisyhteisöjen menot 50,3 48,7 47,3 49,0 54,6 55,8 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto 2,6 3,9 5,2 4,4-2,7-4,5 Valtionhallinto 0,4 0,9 2,1 0,9-4,6-6,1 Paikallishallinto -0,7-0,3-0,1-0,2-0,5-0,5 Työeläkelaitokset 3,0 3,2 3,0 3,7 2,7 2,5 Muut sosiaaliturvarahastot 0,0 0,2 0,3 0,1-0,3-0,4 Perusjäämä 2,4 3,5 4,6 3,3-3,9-5,6 Julkisyhteisöjen velka (EMU) 41,8 39,3 35,2 34,2 41,4 48,2 Valtionvelka 38,2 35,3 31,2 29,4 36,9 43,9 Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan Valtiontalous muodostaa suhdanneherkimmän osan julkisesta taloudesta. Taloudellisen aktiviteetin heikkeneminen näkyy voimakkaimmin yhteisö-, pääomatulo- ja autoverojen tuotossa. Valtion verotulot supistuvat kuluvana vuotena 14 %. Ensi vuonna verojen tuotto pienenee edelleen hieman yli prosentin. Kokonaistuotannon kehityksessä tapahtuva käänne parempaan ei vielä ensi vuoden aikana näy verotulojen lisääntymisenä. Työttömyyden jatkaessa ensi vuonna edelleen nousuaan kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen säilyy varovaisena, mikä hidastaa välillisten verotulojen palautumista aiemmalle tasolleen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidon mukaan Valtion rahoitusjäämä on tänä vuonna 4½ % alijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna alijäämä syvenee edelleen 6 prosenttiin. Pelkästään tänä ja ensi vuonna valtionvelka lisääntyy yhteensä yli 23 mrd. euroa. Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi alkuvuonna 2009 yhteisöverotulojen romahdettua nopeasti. Kunnallisveron tuotto lisääntyi vielä tammi elokuussa, mutta kunnallisveropohja heikkenee loppuvuonna ja vielä v työllisyysnäkymien synkentyessä. Vaikka mm. ansiosidonnainen työttömyysturva kompensoi osittain palkkatulojen laskua ja kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen korotus loiventaa yhteisöverotulojen alenemista, kuntien verotulot supistuvat kuluvana vuonna 2½ %. Vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea, kun kunnallisverotuloja kertyy vuoden 2009 veroasteella arvioituna kuluvaa vuotta vähemmän. Heikon verotulokehityksen lisäksi kuntataloutta rasittavat sekä tänä että ensi vuonna erityisesti nykyisten sopimuskorotusten aiheuttama ansiotason nousu ja työttömyyssidonnaisten menojen kasvu. Kansaneläkemaksun asteittainen poistaminen lieventää kuntien menopaineita, mutta kunnat joutuvat taloutensa tasapainottamiseksi hillitsemään sekä kulutusmenojen kasvua että investointeja. Nimellisten kulutusmenojen kasvun oletetaan hidastuvan tänä vuonna 4 prosenttiin ja ensi vuonna reaalisen kulutuksen hieman supistuessa 2½ prosenttiin. Kuntien investointien odotetaan vähenevän sekä kuluvana että varsinkin ensi vuonna, vaikka monissa kunnissa investointeja on pyritty pitämään yllä rakentamisen hintapaineiden hellittäessä. Kuntasektorin nettoluotonanto painuu tänä vuonna -0,6 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Vuoden 2010 tasapainokehitys riippuu pitkälti kuntien tulevista kunnallis- ja kiinteistöveroprosentteja sekä menojen kasvun hillintään liittyvistä päätöksistä. Myös seuraavan palkkasopimuksen ratkaisut vaikuttavat kuntatalouden tilaan keskeisesti. Tehdyillä oletuksilla nettoluotonanto pysyy v ½ prosentissa. Kun kunnallisveroaste ei v noussut ja kuntatalous on viime vuosien korkeasuhdanteenkin jäljiltä alijäämäinen, paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ovat huomattavan suuret. Sosiaaliturvaetuudet kasvavat v edellisvuodesta n. 10 %. Nopeimmin kasvavat työttömyysvakuutusmenot työttömyyden nopean kasvun takia sekä työeläkemenot poikkeuksellisen suuren indeksikorotuksen takia. Sosiaalietuudet, -avustukset ja korvaukset kasvavat selvästi edellisvuodesta, ja ovat 18½ % suhteessa kokonaistuotantoon. Sosiaaliturvarahastojen maksutulot supistuvat v ½ % edellisvuodesta. Tämä poikkeuksellinen tilanne johtuu lähinnä palkkasumman supistumisesta suhteessa edellisvuoteen sekä siitä, että työnantajan kansaneläkemaksua alennettiin huhtikuussa 2009 ennen sen lopullista poistamista vuoden 2010 alusta lukien. Kansaneläkevakuutusmaksutulojen poistuminen korvataan valtion talousarviosta. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämän arvioidaan supistuvan selvästi edellisvuodesta 2,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2010 sosiaaliturvaetuuksien arvioidaan lisääntyvän runsaat 6 %. Työttömyysmenot jatkavat voimakasta kasvuaan. Työeläkkeiden indeksitarkistukset jäävät hidastuneen inflaation takia poikkeuksellisen pieniksi. Kansaneläkeindeksin arvioitaisiin jopa kääntyvän negatiiviseksi, mutta kansaneläkkeitä ja muita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ei kuitenkaan alenneta v Eläkkeelle siirtymisen odotetaan nopeutuvan suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Sosiaalietuudet, -avustukset ja korvaukset jatkavat siten kasvuaan suhteessa kokonaistuotantoon. Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat selvästi hitaammin kuin etuusmenot, n. 1½ %, johtuen palkkasumman vaatimattomasta kasvusta ja työnantajan kansaneläkemaksun poistumisesta. Palkansaajien ja yksityisen sektorin työnantajien työeläkemaksuprosentit nousevat jonkin verran. Myös sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksuissa on nousupainetta. Tulonsiirrot valtion talousarviosta Kansaneläkelaitokselle kasvavat edellisvuodesta selvästi kansaneläkemaksun poistumisen ja työttömyysmenojen kasvun takia. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä supistuu 2,1 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5