Aaro Harju kertoo, että yhdistystoiminta alkoi Suomessa jo 1800-luvulla, s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aaro Harju kertoo, että yhdistystoiminta alkoi Suomessa jo 1800-luvulla, s. 6"

Transkriptio

1 aivoitus asiaa aivovammasta Teemana jäsenhankinta 1/2015 Aaro Harju kertoo, että yhdistystoiminta alkoi Suomessa jo 1800-luvulla, s. 6 Ammattilainen, omainen ja vammautunut ihminen kertovat, mikä heitä motivoi aivovammayhdistystoiminnassa, s. 8

2 aivoitus Sisällys... 1/2015 Pääkirjoitus: Miten se tehdään?...3 Puheenjohtajan palsta: Jäseniä, jäseniä enemmän jäseniä...4 Hyvinvointia loppuelämäksi...5 Järjestötoiminnan monenlaiset motiivit...6 Vapaaehtoistyö tarvitsee pitkäjännitteisiä ihmisiä...8 Lukijaraadin sananen...9 Arvokkuuden kokemuksia...10 Pitkän tien kulkija...11 Jäsenhankintakampanjan askelmerkit...13 Haaja näyttää tietä...14 Lukutoukka...15 Jokisen eväät...16 Terapiatarinoita...17 Kop kop - pääseekö sisään?...18 Ilmoitusosio PääFest tulee taas...31 Helsinki kuvin...33 Varsinais-Suomen neljä vuodenaikaa...34 Nuija uusiin käsiin...35 No onkos tullut joulu...36 Aivovammaviikon 2014 tapahtumia Turussa...37 Vuosi käyntiin heti rakettien pamahdeltua...37 Yhdistyspalsta...38 Toimintakalenteri...42 Liitto tiedottaa...43 Aivoituksessa tänään Aivovammaliiton uusi strategia vuosille on valmistunut. Lue lisää sivulta 5 Tänä vuonna starttasi jäsenhankinnan teemavuosi. Lue jäsenyyden monista motiiveista ja iloista alkaen sivulta 6 PääFest tule taas! Tutustu tapatumaan s ja lähde mukaan! Aivoitus on Aivovammaliitto ry:n lehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Lehteä voi myös tilata. Osoitteenmuutokset: Aivovammaliitto saa automaattiset muuttuneet osoitteet Itellalta. Jos osoitteesi on salainen, ilmoita osoitteenmuutos liiton nettisivujen kautta Tee osoitteenmuutos. Tilaukset: Tilaa Aivoitus-lehti. Linkit lomakkeisiin löytyvät liiton nettisivujen etusivulta oikeasta yläkulmasta. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Julkaisija: Aivovammaliitto ry Toimituksen osoite: Kumpulantie 1 A, HELSINKI Päätoimittaja: Anne Porthén Toimittaja: Pia Warvas Tämän numeron freelacer-toimittajat: Eija Kiiskinen Käännökset: Åsa Öhman Taitto: Leena Hagman / Painoyhtymä Oy Ilmoitukset: Walmos Oy puh fax Vuosikerta (4 numeroa) 40 euroa. Painopaikka: Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN Kannen kuva: Pia Warvas Aivoitus 2015 Teema aineistopäivä Ilmestyy 2/2015 Lapset vko 23 3/2015 Parisuhde vko 40 4/2015 Kulttuuri vko 50 Hyvinvointia loppuelämäksi 2 Aivoitus 1/15

3 pääkirjoitus Ledare Miten se tehdään? Miten kasvaisimme isommaksi? Millä tavoin saisimme lisää jäseniä mukaan toimintaamme? Mitä pitäisi siis tehdä? Ainakin näkymällä ja pitämällä ääntä meidät huomattaisiin? Toisaalta eihän pienestä ja nasevasta mainospuheestakaan olisi haittaa? Näytämmekö kutsuvalta? Mitä google kertoo meistä? Entä verkkosivut? Olenkohan kertonut kaikille mahdollisille tahoille meidän liitosta ja yhdistyksestä? Jos jäsenenä suosittelet liittymään, en minä ainakaan rohkenisi kieltäytyä. Tiesitkö, että meillä on toimintaa ympäri Suomen ja mukaan toimintaan pääsee helposti. Meille kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Ei kaikkien tarvitse olla vammautuneita, toimintaan voi liittyä mukaan ammattilainen, läheinen, ystävä, tai kummin kaima. Voit myös toimia kannatusjäsenenä. Vuosi 2015 on merkityksellinen Aivovammaliiton historiassa. Keväällä meillä starttaa liiton historiassa ensimmäinen jäsenhankinta-kampanja. Tavoitteena on saada kaikkiin kahdeksaan paikallisyhdistyksiin uusia jäseniä. Mitä enemmän jäseniä, sitä tehokkaampaa edunvalvontaa liitto voi tarjota. Kampanjaa on ollut valmistelemassa mainostoimisto, josta voit lukea lisää tästä lehdestä. Kampanjaa vauhdittaa yhteinen tapahtuma Helsingissä, jonka jälkeen kukin yhdistys ja jäsen saa omalla tavallaan toteuttaa jäsenhankintaa. Tyyli on vapaa. Kutsu ensin mukaan ystäväsi, ja sen jälkeen suosittele toimintaanne tuttavallesi, siitä se lähtee. Onnea matkaan! Olet tärkeässä asemassa. Tehdään yhdessä vuodesta merkityksellinen! Anne Porthén toiminnanjohtaja Hur man gör det? Hur kan vi bli större? På vilket sätt kan vi få fler medlemmar med i vår verksamhet? Vad borde vi alltså göra? Åtminstone genom att synas och höras skulle man kunna lägga märke till oss? Å andra sidan kan det inte skada med ett litet och kärnfullt reklamtal? Ser vi inbjudande ut? Vad säger Google om oss? Hurdana är våra webbsidor? Nog har jag väl berättat för alla möjliga sektorer om vårt förbund och våra föreningar? Om du som medlem rekommenderar ett medlemskap skulle i alla fall jag inte neka. Visste du att vi har verksamhet runt om i hela Finland och att det är lätt att komma med i den. För oss är alla medlemmar välkomna. Alla behöver inte ha en funktionsnedsättning, du kan delta i verksamheten som professionell, anhörig, vän eller mer avlägsen släkting. Du kan också verka som understödjande medlem. År 2015 är ett viktigt år i Hjärnskadeförbundets verksamhet. På våren inleds den första medlemsrekryteringskampanjen i förbundets historia. Målet är att få med nya medlemmar i alla åtta lokala föreningar. Ju fler medlemmar vi har, desto effektivare intressebevakning kan förbundet erbjuda. Kampanjen ha förberetts av en reklambyrå som du kan läsa mera om i den här tidskriften. Ett gemensamt evenemang i Helsingfors sätter fart på kampanjen, varefter varje förening och medlem på sitt eget sätt kan främja medlemsrekryteringen. Formen är fri. Bjud till en början in en vän och efter det kan du rekommendera er verksamhet för dina bekanta. På så sätt kommer du igång. Lycka till! Du är i en viktig ställning. Låt oss tillsammans göra året till något viktigt! Anne Porthén verksamhetsledare Tiedätkö, että... vuoden alussa starttasi Aivovammaliiton jäsenhankinnan ja tiedotuksen teemavuosi. Miten saisimme uusia jäseniä toimintaamme? Yhdistysavain.fi-sivuston blogissa annetaan jäsenhankintaan muun muassa seuraavat vinkit: 1. Facebook-mainonta Facebook-mainonnassa on paljon hyviä puolia. Jos osaatte määritellä keskimääräisen uuden jäsenen ominaisuuksiltaan tai vaikkapa mielenkiinnon kohteiltaan, saatatte päästä näyttämään mainoksia hyvinkin kohdistetulle porukalle ja välttää turhat harhalaukaukset, blogissa todetaan. 2. Suosittelu Nykyisten jäsenten suosittelua pidetään blogissa erittäin tärkeänä jäsenhankintakeinona. Suosittelumarkkinointi (word-of-mouth), jossa jäsenet suosittelevat jäsenyyttä kavereilleen, tulee varmasti pitämään tehonsa ja suosionsa aina. Kaikki siis innolla jäseniä hankkimaan! Aivoitus 1/15 3

4 Jäseniä, jäseniä enemmän jäseniä! Aivovammaliiton vuosi 2015 on alkanut vauhdikkaasti ja tuntuu jatkuvan toiminnallisesti virkeänä koko vuoden. Nyt jo on pidetty kiirettä, kun jäsenhankintakampanjaa laitetaan pystyyn kovalla vauhdilla. Onhan liiton toiminnassa uusien jäsenten saaminen mukaan tämän vuoden painopistealue. Ihan oikeasti: kun liiton jäsenmäärä on alle 2000, niin onhan se suhteellisen vähän, mutta on asiassa hyväkin puoli potentiaalia on, kunhan se löydetään. Olen usein pohtinut syytä jäsenmäärän pienuuteen ja tullut siihen johtopäätökseen, että syy on vammaisuudessa ja sen asettamissa haasteissa niin vammaisille itselle kuin lähiomaisille. Aivovamman ja sen vaikutusten kanssa eläminen on usein täyttä työtä, josta ei tahdo liietä aikaa muille harrasteille. Tiedän kuitenkin aivan varmasti, että potentiaalisia jäseniä on olemassa. Yhtä varma olen siitä, että jäsenkampanja tuottaa tulosta. Jäsenmäärän lisääntyminen heijastuu varmasti myös yhdistysten toimintaan. Ei ehkä aivan heti, mutta ajan mittaan uusista jäsenistä seuloutuu joukko uusia vapaaehtoistyöntekijöitä. Olen kyllä viime vuosina pannut ilolla merkille, miten yhdistyksiin on tullut mukaan uusia, innokkaita toimijoita, mutta tokkopa heitä koskaan on liikaa. Omalta osaltani voin vain kertoa, että en olisi koskaan tiennyt, miten antoisaa tämä vapaaehtoistyö on, ellen olisi lähtenyt toimintaan mukaan yli kymmenen vuotta sitten; sillä tiellä olen edelleen. Otan tässä esiin toisen tapahtumakokonaisuuden, joka sekin työllistää paljon liittoa keväällä, tässä tapauksessa toukokuussa. Tuolloin Euroopan kattava kuntoutustutkimustapahtuma EFRR järjestetään Helsingissä. Tapahtuman yhteydessä on pieni näyttely, johon Aivovammaliitto osallistuu. Samaan aikaan pidetään Helsingissä BIF:n eli Euroopan kansallisten aivovammajärjestöjen liittokokous, jonka järjestelyissä liitto on vahvasti mukana. Kuluvan vuoden ohjelmassa on jäsenkampanjan ja toukokuun tapahtumien lisäksi monta muutakin hanketta. Yksi tärkeimmistä on helatorstain tuntumassa jo kolmannen kerran erityisesti nuorille kohdistettu PääFest. On hienoa, että tästäkin tapahtumasta on saatu aikaan perinne. PääFest on tärkeä myös sen vuoksi, että aikanaan siitäkin porukasta tulee yhdistyksiin uusia toimijoita. Kiirettä pitää, mutta pitäköön. Heikki Harri puheenjohtaja PUHEENJOHTAJAN PALSTA 4 Aivoitus 1/15

5 Hyvinvointia loppuelämäksi Aivovammaliiton hallitus hyväksyi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan uuden strategian liitolle vuosiksi Aiempi strategiakausi päättyi viime vuoden loppuun ja uusi viisivuotinen on jo käynnistynyt tämän vuoden alusta. Strategian laati kuuden hengen työryhmä, johon kuuluivat Heikki Harri (hallituksen puheenjohtaja), Jaana Hattunen (hallituksen jäsen), Timo Kallioja (hallituksen varapuheenjohtaja), Annamaria Marttila (työryhmän puheenjohtaja), Anne Porthén (toiminnanjohtaja), Jaana Vähänikkilä (hallituksen jäsen) ja Sanna Välilä (hallituksen jäsen). Strategiatyöryhmä toteutti viime syksynä strategian laadinnan tueksi kyselyn jäsenistölle ja liiton henkilöstölle. Moni lukijoistakin on kyselyyn vastannut. Kaikkiaan vastaajia oli 225, joista 184 teki kyselyn loppuun saakka. Hyvä tulos, kiitos vastanneille! Jäsenistön vastauksissa painottui asiantuntevan tiedon ja vertaistuen tarve. Keskeisinä teemoina niin jäsenten kuin henkilöstönkin vastauksissa olivat vaikuttaminen, ammattilaisyhteistyö ja toiminnan jatkuvuus. Näiden pohjalta jatkoideoitiin Aivovammaliiton tahtotila, strategiset painopisteet, arvot ja arvolause sekä toiminnalliset tavoitteet. Tahtotilamme on kasvava ja kehittävä kansanterveysjärjestö, jonka mukaisesti pyrimme tukemaan toiminnassa mukana olevien ihmisten ja organisaatioiden hyvinvoivaa kehitystä. Pyrimme tavoittamaan vammautuneet ihmiset, läheiset ja ammattilaiset. Keskeiset strategiakauden arvot ovat luottamus, toimijuus ja vertaisuus. Luottamus syntyy avoimesta, suvaitsevasta toiminnasta. Toimijuuteen pyrimme aktivoimalla jäsenistöä koulutuksella ja tarjoamalla mielekästä toimintaa. Vertaisuutta tuemme yhdenvertaisen ja vastavuoroisen yhdessä tekemisen avulla. Liiton henkilöstön ja yhdistysväen yhteistyö muodostaa toiminnan vankan perustan. Strategiset painopisteet ovat hyvinvointi, jatkuvuus ja sitoutuminen. Hyvinvointi tavoitteena tähtäämme toiminnassa mukana olevien ihmisten hyvinvointiin ja järjestön toimivuuteen. Jatkuvuudella pyrimme juurruttamaan hyväksi havaittuja toimintoja säännöllisiksi ja huomioimaan mukana olevien ihmisten työpanoksen. Sitoutuminen tavoitteena tähtäämme siihen, että ihmisillä on riittävän mielekkäitä ja haastavia tehtäviä, jotta he voivat ottaa tehtävistään vastuun. Toiminnallisissa tavoitteissa pyrimme Aivovammaliiton ja sen toiminnan tunnetuksi tekemiseen kehittämällä viestintää, näkyvyyttä ja yhteistyötä. Toimintaa kehitämme avoimuuden, tiedonkulun ja toimiviksi todettujen käytäntöjen levittämisen hengessä. Tehostamme osaamista, asiantuntemusta ja sitoutumista kouluttautumisen, tutkimustiedon ja yhteistyön avulla. Pyrimme siihen, että aivovammautuneilla ja heidän läheisillään oleva kokemustieto saadaan paremmin ammattilaisten käyttöön. Tavoittelemme näitä kaikki yhdessä pitäen mielessä toimintamme vaikuttavuuden eri tahoihin sekä asiantuntemuksen ja yhteistyön. Erityistä huomiota kiinnitämme toistemme hyvinvointiin ja jaksamiseen, jotta toiminnassa on ilo mukana. Arvolauseena strategiakaudella onkin Hyvinvointia loppuelämäksi! Pyrimme yhdessä siihen, että vammautuneet ja läheiset saavat riittävät ja oikeat palvelut oman hyvinvointinsa ja toimintakykynsä kehittämiseksi. Tämän taustalla on ajatus, että oikeanlaisilla palveluilla tuetaan vammautuneitten omatoimisuuden ja itsenäisyyden kehittymistä sekä vammautuneitten ja omaisten jaksamista, mikä johtaa palvelutarpeen vähenemiseen. Yhdessä tekemisellä kasvatamme osaamistamme ja voimaannumme. Saamme toisiltamme tukea ja ystävyyttä. Yhdessä teemme toiminnastamme mukavaa ja houkuttelevaa! Näkyvyyden aloituslaukauksena on jo käynnistynyt oma jäsenhankintakampanjamme, jossa toteamme, että vaikka aivovammautuminen on usein suuri ja mullistava tapahtuma, voi vammautumisesta ja sen aiheuttamista muutoksista kuitenkin selvitä ja löytää tien mielekkääseen elämään. Tämä vaatii voimaa ja tahtoa, jotka haluamme välittää sekä jäsenistölle että niille, jotka eivät jäseniä vielä ole. Yhdistystoiminnassa pyrimme tukemaan toisiamme ja vahvistamaan toistemme toivoa ja tahtoa. Yhdessä teemme kaiken tämän! Teksti: Annamaria Marttila Kuva: Pia Warvas Aivoitus 1/15 5 Strategia

6 Järjestötoiminnan monenlaiset motiivit Varmasti jokainen on kuullut todettavan, että Suomi on yhdistysten luvattu maa. Sanonta pitää paikkansa, sillä maassamme on rekisteröityä yhdistystä ja lisää niitä syntyy vuosittain parisen tuhatta. Kansalaisfoorumin pääsihteeri, filosofian tohtori Aaro Harju pohtii, että miksi juuri Suomessa ja muissa Pohjoismaissa yhdistystoiminta on saanut vahvan jalansijan. Yhdistyksiä alkoi syntyä 1800-luvulla, ja erityisesti 1880-luvulta alkaen yhdistystoiminta alkoi vilkastua. Ensimmäisiä merkittäviä yhdistyksiä olivat raittiusseurat, nuorisoseurat, urheiluseurat, naisasialiike ja työväenyhdistykset. Harju kuvailee, että yhdistykset olivat siihen maailman aikaan merkittäviä kansanliikkeitä. Esimerkiksi alkoholi on Suomessa aina ollut vahvasti läsnä ja se aiheutti ongelmia perheissä jo 1800-luvulla. Siksi haluttiin alkaa raitistaa kansaa. Erilaisten hyvien asioiden edistämisen kimppuun käytiin yhteisvoimin. Hän kertoo, että esimerkiksi Etelä- Euroopassa yhdistystoiminta ei ole koskaan ollut niin tärkeää kuin Pohjoismaissa. Suurin syy tähän on katolinen kirkko. Katolisissa maissa monet toiminnat kytkeytyivät kirkon piiriin. Sen sijaan luterilainen kirkko ei ole koskaan ollut katolisen kirkon tavoin kokonaisvaltaisesti elämää määrittävä instituutio, joten täällä yhdistystoiminta sai vahvan jalansijan. Erityisesti sosiaalialaan liittyvien järjestöjen työ on tänä päivänäkin katolisissa maissa joko kirkon siipien suojissa tai ainakin sitä lähellä olevien tahojen hallussa. Harju toteaa, että 1800-luvun Suomessa säätyerot olivat huomattavia ja sivistyneistö halusi sivistää osin luku- ja Kuva: Aaro Harjun albumista Aaro Harju kertoo, että suomalaiset ovat olleet yhdistysihmisiä jo 1800-luvulta alkaen, eikä yhdistystoiminnan tenho ole katoamassa tulevaisuudessakaan. kirjoitustaidottomia kansan syviä rivejä. Syntyvuosinaan yhdistystoiminta keskittyi isojen kysymysten ympärille, eikä silloin ollut esimerkiksi perhostenkeräilyyn panostavia yhdistyksiä. Erilaiset intressiryhmät, kuten esimerkiksi talonpojat tai työväestö, olivat suuria, ja niiden joukosta isot massat lähtivät innokkaasti mukaan yhteisten asioiden edistämiseen. Yhdistystoiminta sopii suomalaiselle ja pohjoismaiselle luonteelle. Harju kertoo, että Suomeen säädettiin yhdistysrekisterilaki vuonna Vastaavaa ei ole esimerkiksi Ruotsissa, josta on muutoin maahamme paljon oppia haettu. Aloite yhdistysrekisterilaille tuli Venäjältä. Siellä pelättiin, että mitähän suomalaiset oikein yhdistyksissään puuhastelivat, joten yhdistystoiminnan valvomiseksi oli laadittava yhdistysrekisterilaki. Jokaiselle jotakin Aaro Harju uskoo, että järjestötoiminta sopii kaikille. Suomen järjestössä on jäseniä noin 15 miljoonaa. Hieman reilusta viisimiljoonaisesta Jäsenyyden ilot 6 Aivoitus 1/15

7 kansasta moni siis kuuluu useampaan järjestöön. Järjestötoiminta on edelleen koko kansan asia. Kaikkein vähiten järjestöihin kuuluu nuoria miehiä, erityisesti heitä, jotka ovat joko niinsanottuja nörttejä tai kuntosalifriikkejä. Myöskään luonnollisesti vauvat tai kovin iäkkäät eivät ole aktiivisia järjestöihmisiä, eivätkä myöskään syrjäytyneet. Mitä koulutetumpi ja paremmin toimeentuleva ihminen on, sitä luultavammin yhdistystoiminta kiinnostaa häntä. Sen sijaan naisten ja miesten välillä ei eroja ole, järjestötoiminta imee mukaansa tasaisesti molempia sukupuolia. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat kuitenkin naisvaltaisia, kun taas esimerkiksi metsästys- ja kalastusseuroihin kuuluu huomattavasti enemmän miehiä. Toiveena hyöty Helpoiten esimerkiksi vammaisjärjestöön lähtee jäseneksi sellainen vammautunut ihminen tai hänen omaisensa, jotka ovat jo aiemmin olleet mukana jonkun järjestön toiminnassa. Jäseneksi liittymisen motiivina on yleensä kaksi merkittävää tekijää: joko se, että asia on itselle tai läheiselle tärkeä, kuten esimerkiksi vammaisjärjestön toiminta oman elämäntilanteen vuoksi, tai että joku asia kiinnostaa juuri minua oli se sitten aivoterveys tai vaikkapa postimerkkeily. Harju korostaa, että nykyajan ihmiset haluavat yhä enenevässä määrin hyötyä järjestöön kuulumisesta tavalla tai toisella. On pystyttävä osoittamaan, että mitä juuri me pystymme tarjoamaan, miksi juuri meidän järjestöön kannattaa liittyä. Jäseneksi kosiskeltava kysyy ensimmäiseksi, että miksi juuri minä liittyisin. Jos siihen ei voida antaa ytimekästä ja yksiselitteistä vastausta, ei potentiaalinen jäsenkandidaatti kiinnostu. Vammaisjärjestöissä katse kannattaa vammautuneiden lisäksi suunnata vahvasti vanhempiin, sisaruksiin, kummeihin tai muihin läheisiin. On osoitettava konkreettisesti, että meiltä saa tietoa, neuvoja ja vertaistukea silloin, kun rakas läheinen vammautuu. Aktiiveista pulaa Sosiaali- ja terveysalojen erikoispiirre Kuva: istockphoto on, että useimmiten jäseneksi liitytään silloin, kun jotakin ikävää tapahtuu. Moneen muuhun järjestöön liitytään siksi, että siellä toimiminen on kivaa hevoshullu liittyy ratsastusseuraan ja kotona tekemisestä innostunut suuntaa Marttoihin. Riippumatta siitä, mikä on innostanut liittymään järjestöön, käyttäytyy jäsenkunta samalla tavalla. Jäsenet jakautuvat kolmeen kuppikuntaan. 10 prosenttia on aktiiveja, jotka toimivat puheenjohtajina, sihteereinä ja järjestävät tapahtumia. He ovat toiminnan ydinihmisiä. Toinen joukko ovat he, jotka lähtevät mukaan tapahtumiin ja ostavat järjestön arpoja, mutta eivät halua käyttää aikaansa yhdistystoiminnan pyörittämiseen. Kolmas ryhmä ovat passiiviset, jotka eivät halua tehdä muuta kuin kannattaa järjestön toimintaa maksamalla jäsenmaksun. Heitä kaikki tarvitaan, eikä jokaisen tarvitsekaan osallistua samalla tavalla. Harju korostaa, että kolmosryhmälle kannattaa tarjota mahdollisuutta liittyä tukijäseneksi. Silloin sekä yhdistyksen ydinporukka että liittyvä itse tietävät, ettei tukijäseneltä odotetakaan muuta kuin jäsenmaksun maksamista. Harju muistuttaa, että erilaisia ryhmiä pitää lähestyä erilaisin viestein. Tukijäsenmaksusta kiinnostuneen motiivi liittyä on erilainen kuin esimerkiksi sellaisen vammautuneen tai omaisen, joka haluaa päästä mukaan aktiivitoimijaksi. Kolmannen sektorin tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Vaikka yhdistyksiä lopetetaankin, syntyy niitä kuitenkin noin lisää vuosittain. Kun kunnat säästösyistä lopettavat palveluitaan, voivat yhdistykset ottaa lakkautetuista toiminnoista vastuuta. Ongelmana kaikenlaisissa yhdistyksissä on kuitenkin aktiivitoimijoiden löytäminen ja toiminnassa mukana pitäminen. Neuvoni tähän onkin, että vähentäkää liittoihin kuuluvien rekisteröityjen yhdistysten määrää ja lisätkää isompiin yhdistyksiin kuuluvien itsenäisesti toimivien tahojen, kutsuttiin niitä sitten toimintaryhmiksi, klubeiksi, tai kerhoiksi, osuutta. Näin tarvitaan yhä vähemmän puheenjohtajia ja sihteereitä ja yhdistyslain velvoittamia asioita kuten vuosikokouksien pitämisiä ja tilinpäätösten laatimisia. Uusi trendi on, että kaikki jäsenet kuuluvatkin kattojärjestöön, eikä erillisiä liittoon kuuluvia yhdistyksiä ole lainkaan. Näin byrokratia vähenee ja voimavarat voidaan kohdentaa varsinaisen toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen. Teksti: Pia Warvas Aivoitus 1/15 7 Jäsenyyden ilot

8 Vapaaehtoistyö tarvitsee pitkäjännitteisiä ihmisiä -Vapaaehtoistyöhön kaivataan innostuneita ja pitkäjännitteisiä ihmisiä. Eduksi olisi, jos tehtävään voisi sitoutua niin, että ryhmällä olisi mahdollisuus kokoontua säännöllisesti ja ryhmäläiset tulisivat tutuiksi keskenään, sanoo Tarja Juntunen. - Aina ei tarvitse sanoa mitään, hiljaisuus hoitaa myös, varsinkin kun joku ymmärtävä ihminen on lähellä.tarja Juntunen harrastaa vapaa-ajallaan ruuanlaittoa. Joskus hän valmistaa juhlaruokaa kymmenille ystäville ja sukulaisille. Vapaaehtoistyö tuo henkistä rikkautta Tarja Juntunen vetää toista vuotta Keski-Suomen aivovammayhdistyksen omaisten vertaistukiryhmää. Juntunen on koulutukseltaan psykiatriaan suuntautunut sairaanhoitaja. Pitkäjännitteisyys tarkoittaa sitä, että ihminen on valmis sitoutumaan pidemmäksi aikaa muiden ihmisten kanssa toimimiseen. Sopiva merkitsee esimerkiksi sitä, että vapaaeh- toistyöntekijällä on sopiva peruskoulutus tehtävään, tai hänellä on muita kokemuksia vastaavista tehtävistä. Vapaaehtoistöissä ovat myös henkilökohtaiset kokemukset eduksi, jos niitä osaa käyttää: vapaaehtoistyöntekijällä on ryhmässä vetäjän rooli, hän ei voi heittäytyä kertomaan joka välissä omista kokemuksistaan. Tarja Juntunen on itse tehnyt työtä kolmisenkymmentä vuotta kuntoutuksen parissa. Hänellä on kokemusta myös ympärivuorokautisesta kuntoutuksesta omassa perhepiirissään. Hän on aina ollut valmis oppimaan uusia asioita niin koulutuksessa kuin työssäkin, mutta myös vapaaehtoistöissä. Olen ikäni tehnyt jonkinlaista vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön etu on sen rikkaus. Näen ja koen, että pystyn antamaan jotain. Samalla oma tietomäärä lisääntyy, kun voin oppia muiden kokemuksista. Voin myös soveltaa omassa ammatissani oppimiani käytäntöjä vapaaehtoistyöhön. Jäsenyyden ilot 8 Aivoitus 1/15

9 Myös vapaaehtoiseen työhön pitää valmistautua Tarja Juntunen sanoo, että ryhmään ei voi mennä valmistautumatta, vaan siihen pitää mielellään olla joku teema tai aihe. Kokoontumisesta pitää saada voimaa ja ymmärrystä. Ja ryhmään lähdön pitäisi tuntua mukavalta ja odotetulta. Viime vuonna käsittelimme eri aiheita kuten rakkautta ja katkeruutta. Tänä vuonna olemme toiminnallisia, menemme teatteriin, pilatekseen ja milloin minnekin. Lisäksi peruskeskustelulle pitää varata myös aikaa. Juntunen toteaa, että ihmiset tarvitsevat vahvistusta siihen ovatko he toimineet oikein, uudessa tilanteessa. Missä voisi opiskella vammaisen sukulaisen tai läheisen kanssa oloa? Monilta palaa pinna, se harmittaa jälkeenpäin. Mutta on myös ymmärrettävää, että aivovammaisen läheisetkin ovat vain ihmisiä. Kyllä pinna kärähtää, kun tarpeeksi monta kertaa samaa asiaa kysytään. Olen sanonut, että aina ei tarvitse silotella, kaikki olemme ihmisiä. Tärkeintä on välittäminen. Vammautuneiden sukulaiset ja muut läheiset tarvitsevat jaksamisessaan apua ja tukea. Omaiset täytyy saada näkemään valoa edessäpäin. Vertaistuki on voimakasta hoitoa väsyneille omaisille. Ryhmästä saa tietoa, - Kun tarvitsin omassa perhepiirissäni hoitoneuvoja asiantuntijoilta, lähetin erikoislääkäreille kyselykirjeen. Kaikki vastasivat.varsinaisessa leipätyössään Tarja Juntunen työskentelee Keljon pitkäaikaishoidon osastolla. voimaa ja ymmärrystä. Vapaaehtoistyöntekijällä on ryhmäkokoontumisen alussa vetäjän rooli. Kun porukka on kokoontunut useita kertoja ja ryhmäläiset ovat tutustuneet toisiinsa, vetäjän rooli pienenee ja ryhmä pystyy toimimaan myös ilman vetäjää itsenäisesti. Mitä voisin tehdä toisten hyväksi? Tarja Juntunen on syvästi huolestunut välittämisen vähentymisestä. Lehdistä voi bongata uutisia, joissa kerrotaan, kuinka kuollut vanhus on lojunut viikkokausia kodissaan kenenkään kyselemättä perään. Pitäisi kysyä joskus itseltään, että mitä voisin tehdä toisten hyväksi. Huolimatta siitä, että elämä on nykyään niin kiireistä. Tarvitsemmeko aina sen vakavan pysäyttäjän, ennen kuin maltamme pysähtyä ja miettiä, mitä oikeasti tarvitsemme ja mitkä ovat meille merkityksellisiä asioita. Teksti ja kuvat: Eija Kiiskinen Lukijaraadin sananen Lukijaraatilaiset kommentoivat edellisvuoden viimeistä numeroa kiitettävästi kiitos jälleen kaikille aktiiveille! Mielipiteenne ovat erittäin tärkeitä lehteä kehitettäessä. Kiinnostavimmaksi jutuksi nousi Palvelujärjestelmäviidakko tutuksi, jossa pureuduttiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kakkoseksi nousi liittopäivien ja syysliittokokouksen tunnelmia esitellyt artikkeli. Kolmannen sijan nappasi Hannu Ylösen haastattelu, jossa kerrotaan terveysaseman kokemusasiantuntijatoiminnasta. Jälleen muutamia ääniä sai lähes jokainen artikkeli, joten nelosnumerossa tuntui olevan jokaiselle jotakin! Palstoista ykkössijalle nousi Terapiatarinat ja kakkoseksi Lukutoukka. Myös valtaosa vakiopalstoista oli vähintään yhden vastaajan mielestä se kaikkein mielenkiintoisin. Nimensä jättäneiden vastaajien kesken arvotun kiitoksen sai tällä kertaa Ari Seppänen. Käythän jälleen kertomassa mielipiteesi aivovammaliitto.fi-sivustolla! PW Aivoitus 1/15 9 Jäsenyyden ilot

10 Arvokkuuden kokemuksia Kouvolalainen Tiina Eklund sai aivovamman vuonna 1997 pahoinpitelyn seurauksena. Yhdistystoiminta on tuonut elämään sisältöä, uusia ystäviä ja ymmärrystä siihen, että ihminen on arvokas myös muuttuneen elämäntilanteensa jälkeen. Kuva: Juho Tynys Minulla on päihdetausta ja pahoinpitelynikin oli ryyppyillan seurausta, Tiina Eklund muistelee lähes 20 vuoden takaisia aikoja. Hän kuvailee, miten korkealta ihminen putoaa, kun yhtäkkiä herääkin sairaalasta ja huomaa, että sängyn vieressä on pyörätuoli. Kaikki oli opeteltava uudelleen alusta. Olin alkuvaiheessa todella yksinäinen, eikä ollut helppoa hyväksyä, että sekä persoonani, myös koko elämäntilanteeni olivat muuttuneet. Hän oli vammautuessaan 29-vuotias. Kuntoutumisessani avuksi oli varmasti nuorehko ikäni sekä paha sisuni, Tiina nauraa ja jatkaa, että hän saattaisi olla katkera, jos liikuntakyky ei olisi palautunut. Yhdistystoiminnasta tukea uuteen elämään Päihteet eivät jääneet kuin taikaiskusta sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Ryyppäsin edelleen ja minut sijoitettiin huoltokotiin. Huoltokoti on tarkoitettu ihmisille, jotka eivät pärjää yksin. Meillä kaikilla oli jonkinlainen päihdeongelma taustalla. Tiina Eklund asui huoltokodissa seitsemän kuukautta. Neuropsykologini suositteli minulle Etelä-Kymen aivovammayhdistyksen toimintaan mukaan lähtemistä. Sirpa Jetsonen-Hongisto, joka oli aivovammautuneen läheinen, oli Kouvolassa pääpaikkaansa pitävän vastaperustetun yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Sirpa oli alusta asti tukenani myös silloin, kun en jaksanut yhdistyksen tapaamisiin mukaan lähteä. Tiina kuvailee, että välillä yhdistystoiminta tuntui turhalta ja raskaaltakin, mutta hän pysyi toiminnassa mukana jo siksikin, että hänen poikansa isoäiti on yhdistyksen tukijäsen ja on alusta asti pitänyt yhdistyksen Tiinalle tarjoamaa vertaistukea ensiarvoisen tärkeänä. Nyt olen jo pitkään ajatellut, että jos omista kokemuksistani ja tiedoistani on hyötyä edes yhdelle ihmiselle, ei toimintani yhdistyksessä ole turhaa. Tiinan mukaan yhdistystoiminnan tärkein anti on, että sen myötä tutustuu uusiin ihmisiin ja huomaa, ettei olekaan ainoa, jolla on aivovamma. Tärkeää on myös mahdollisuus jakaa aivovammatietoutta ihmisille sekä rohkaista muitakin hyväksymään oma muuttunut elämäntilanteensa. Tiina kuvailee, että yhdistystoiminta sopii kaikille, jotka ovat saaneet aivovamman, sillä erityisesti vammautumisen alkutaipaleella moni on eksyksissä ja tuntee olevansa yksin. Yhdistyksestä saa paitsi tukea, myös ystäviä. Minulla oli pitkään oiretiedostamattomuutta ja oli vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että olen vammautuneenakin arvokas. Mutta palataanpa hetkeksi parinkymmenen vuoden takaisiin aikoihin. Kun Tiinan vamman aiheuttajat olivat oikeuden edessä, ei heitä tuomittu. Korvaukset pysyvästä haitasta maksoi Valtionkonttori. Myös tähän prosessiin Tiina sai apua yhdistysaktiiveilta. Kaikki kolme pahoinpitelijääni ovat jo menehtyneet huumeisiin. Vaikka olisin voinut kuolla pahoinpitelyn seurauksena, oli jälkikäteen ajateltuna vammautumiseni kuitenkin pelastus. Sen myötä pääsin eroon päihteistä ja olen nyt kuivilla. Ilman vammautumistani silloinen elämäntyylini huomioon ottaen olisin varmasti jo kuollut joko viinaan tai siirtynyt huumeisiin. Nyt olen saanut uuden mahdollisuuden, toisen elämän. Jäsenyyden ilot 10 Aivoitus 1/15

11 Toiminnallisen ryhmän vetäjäksi Kevään aikana Kouvolassa käynnistyi uusi toiminnallinen ryhmä, jonka tarkoituksena on jakaa vertaistukea aivovammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen. Tiina ryhtyi ryhmän luotsiksi. Toiminnallisen vertaistukiryhmän alkaessa tutustuimme toisiimme ja mietimme, mitä kaikkea voisimme kevään kokoontumisissa tehdä. Kokoontumispaikka Pohjola-talon Veturi-toimipiste on esteetön tila, joten pyörätuolissa istuvatkin pääsevät osallistumaan. Toiminta mukautetaan ihmisten kunnon mukaan. Varsinkin he, jotka ovat saaneet vamman äskettäin, ovat erityisen tervetulleita. Ryhmässä voimme opastaa, ohjata ja neuvoa omien kokemustemme perusteella, Eklund selvittää ja jatkaa, että kokoontumisten tärkein tavoite on vahvistaa tunnetta siitä, että ihminen on arvokas myös vammautumisen jälkeen. Teksti ja kuvat: Pia Warvas "Miten korkealta ihminen putoaa, kun yhtäkkiä herääkin sairaalasta ja huomaa, että sängyn vieressä on pyörätuoli" Pitkän tien kulkija Maija Sänkiaho nauraa, että hän liittyi aivovammayhdistykseen tietämättään. Hän kertoo, että hänen aivovamman saanut tyttärensä liitti Maijankin mukaan paikalliseen yhdistykseen jo parikymmentä vuotta sitten ja hän on edelleen samalla yhdistysaktiivitiellään. Maija Sänkiaho kertoo, että hänen kaksi tytärtään joutuivat autokolariin, kun vasemmalta kääntyvä auto törmäsi tyttöjen autoon. Toinen tytöistä selvisi parilla naarmulla, toiselle tuli aivovamma. Alkuvaiheessa, kun tyttäreni vammautui, olisi tietoa ja tukea tarvittu. Silloin ei aivovammasta puhuttu mitään. Hänellä oli paljon fyysisiä vammoja, joiden hoitamiseen keskityttiin ensiksi. Aivovammasta kuulin vasta, kun hän pääsi silloiseen Käpylän kuntoutuskeskukseen. Käpylässä Maijan Venla-tytär tapasi aivovammayhdistyksessä aktiivisesti toimivia ja innostui itsekin. Samalla äitikin tuli ilmoitetuksi yhdistyksen jäseneksi. Olin ensiksi rivijäsenenä ja sitten minut valittiin hallitukseen. Olin pitkään hallituksen tavallinen jäsen ja nyt toimin kolmatta vuotta Etelä- Kymen aivovammayhdistyksen puheenjohtajana. Aivoitus 1/15 11 Jäsenyyden ilot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yhdistystiedote 5/2014

Yhdistystiedote 5/2014 Yhdistystiedote 5/2014 Tervehdys yhdistysaktiivi! Liittopäivät menivät hienosti, kiitos teille kaikille, jotka pääsitte paikalle. Ohessa hiukan kuvia ja terveisiä tapahtumasta. Tähän yhdistystiedotteeseen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki / Yhdistysverkosto Pj. Jonna Marttinen / Kinnarin koulun vanhempainkerho Pj. Terttu Kanninen / Luodaan Yhdessä ry OTA KORTTI

Lisätiedot

Yhdistystiedote 2/2016

Yhdistystiedote 2/2016 Yhdistystiedote 2/2016 Tärkeimmät: Jäsenjärjestöavustuksen raportointi 31.3. mennessä Uutta henkilökuntaa toimistolle Liiton kevätkokous järjestetään 9.4.2016 Iiris-keskuksessa Tässä yhdistystiedotteessa

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

VETÄVÄ FACEBOOK KEVYESTI

VETÄVÄ FACEBOOK KEVYESTI VETÄVÄ FACEBOOK KEVYESTI Allergia- ja astmaliiton ja Iholiiton koulutus yhdistysaktiiveille ti 31.5. klo 17.30-18.15 Mira Airola ja Anu Sauliala TÄNÄÄN OPITAAN! Työkaluja yhdistyksesi Facebook-sivujen

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot