Raportti Wiitaunionin hyvinvointikertomuksesta
|
|
- Hilkka Jaakkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2016 Raportti Wiitaunionin hyvinvointikertomuksesta Hannu Korpela Wiitaunionin hyvinvointiryhmä 2016
2 Sivu 2 / 15 SISÄLLYS 1. HYVINVOINTIKERTOMUS TEHDYT TOIMENPITEET Perusturva 2.2 Tekninen lautakunta 2.3 Sivistyslautakunta 3. HYVINVOINTITILASTO Talous ja elinvoima 3.2 Kaikki ikäryhmät 3.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 3.4 Nuoret ja nuoret aikuiset 3.5 Työikäiset 3.6 Ikäihmiset 4. ARVIOINTI Kansallinen arviointi 4.2 Paikallinen hyvinvointityön arviointi 4.3 Mitä on opittu hyvinvointikertomustyöstä? 5. SEURAAVAN LAAJAN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN ( ) HAASTEET JA KEHITTÄMISKYSYMYKSET 15
3 Sivu 3 / 15 RAPORTTI WIITAUNIONIN LAAJASTA HYVINVOINTIKERTOMUKSESTA ( ) 1. HYVINVOINTIKERTOMUS Wiitaunionin ensimmäinen hyvinvointikertomustyö käynnistyi vuonna 2013 ja kertomus hyväksyttiin molempien kuntien valtuustoissa loppuvuodesta Työryhmä oli laaja ja kirjoittamiseen osallistuivat: Sanna Ruuska (pj), Sisko Alapuro-Närhi, Raija Toiviainen, Juha Kuulasmaa, Harri Back, Kirsi Virtanen, Teija Paananen, Tuija Mäntylä, Arja Pöyhönen, Sari Wilkman, Kati Laine-Rissanen, Teemu Pappinen, Raimo Pärnänen, Jyrki Koskela, Pauli Salonpää, Ulla Selin ja Elma Tainio. Kertomusta kommentoivat lisäksi: Janne Kinnunen, Ari Kinnunen, Tiina Honkanen, Mauri Jouppi, Marja Laurila, Tapani Savolainen, Seppo Lappalainen, Ritva Holster, Ari-Jukka Käsmä, Asta Herranen, Heikki Vihava, Tuula Kokkonen sekä Nina Peränen (KSSHP). Kertomus on julkaistu sivustoilla Viitasaaren nimellä. Kertomuksen tekovaiheessa ei sähköisessä työkalussa ollut mahdollisuutta julkaista kuntayhtymän tai kuntaparin nimellä (Wiitaunioni). Myöhemmin tämä tuli mahdolliseksi. Wiitaunionin laajan hyvinvointikertomuksen ( ) tavoitteet: Asukkaiden omaehtoisen terveyden edistämisen vahvistaminen o liikuntapaikat palvelevat kuntalaisia o sairauskohtaisten liikuntaryhmien ja erityisliikuntaryhmien mahdollistaminen o seniorikorttitoiminnan jatkaminen o erilaisten liikuntamuotojen mahdollistaminen kaikille o liikuntapaikat turvallisia ja hyväkuntoisia o kuntalaisten liikunnan harrastaminen lisääntyy o kuntalainen löytää helposti liikuntapaikat ja ryhmät sekä järjestävät tahot o kuntalaisten omaehtoinen terveyden edistäminen lisääntyy o ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen mahdollisimman pitkään Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy o lasten ja perheiden henkinen hyvinvointi lisääntyy o nuorten henkinen hyvinvointi lisääntyy o lasten vapaa-ajan liikunta lisääntyy o kuntalaisten aktivointi luku- ja kulttuuriharrastuksiin o työttömien terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen o pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistäminen o alueellisen tasa-arvon lisääminen Työllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy o alueellisten erojen kaventaminen o nuorten opintojen keskeyttäminen vähentyy o kaikilla mahdollisuus hyödyntää sähköistä asiointia o ikääntyvien syrjäytymisen ehkäisy
4 Sivu 4 / TEHDYT TOIMENPITEET Kesällä 2015 hyvinvointiryhmä pyysi lautakunnilta raportin tehdyistä toimenpiteistä. Alla olevissa taulukoissa (1-3) on lautakuntien koosteet. 2.1 Perusturva Tavoite Asukkaiden omaehtoisen terveyden edistämisen vahvistaminen Tehdyt toimenpiteet Sairauskohtaisia liikuntaryhmiä, päiväkeskuksen liikuntaryhmiä Kansalaisen terveysportaali Hyvis.fi käyttöönotto 2016 Työhyvinvointihanke (Wiitaunionin työntekijät) Työhyvinvointiasiantuntija koulutus (Wiitaunionin työntekijät) Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen Seniorivastaanotto, seniorineuvoja Aktiivinen, kuntouttava ja toimintakykyä tukeva työote, kotikuntoutus, toimintakykymittarit, kuntoutussuunnitelmat Avosairaalatoiminta Päihde- ja mielenterveysstrategiat Omaishoitajien terveystarkastukset Omaishoitajien lomapäivien turvaaminen Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy - Koulupsykologin vakanssi auki, kuraattoriresurssia saatavilla hyvin - Lastensuojelussa painopiste avohoidon suuntaan, huostaan otettujen ja ulkopuolelle sijoitettujen lasten määriä seurataan - Lapsiperheiden kotipalvelu - Työttömien terveystarkastukset - Suuhygienistin tunnit käynnistymässä oppilaitoksissa - Esteetön ympäristö - Kehitytään kimpassa hanke (ikäihmiset) - Reseptien uusimisen yhteydessä huomio vuosikontrolliin - Sopukkaan hankittu liikuntavälineitä (Pihtipudas) - Liikunnan vertaisohjaajakoulutus (ikäihmiset), Pihtipudas - MLL perhekerhot - Vanhusten päiväkeskustoiminta, kiertävä päivätoiminta (Pihtipudas) - Vuodeosastoille kuntosalilaitteita Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy - Matalan kynnyksen yhteydenottopisteitä senioreille - Kehitytään kimpassa hanke
5 Sivu 5 / 15 Taulukko 1. Perusturvalautakunnan raportoidut hyvinvointitoimenpiteet 2.2 Tekninen lautakunta - Vanhusneuvostot - Vammaisneuvostot - Palveluiden käyttöastetta seurataan aktiivisesti - Kumppanuus hanke - Nuorten työpaja - Kohti parempaa työllisyyttä hanke Viitasaari (päättyi 2015) - Työttömien terveystarkastukset Tavoite Asukkaiden omaehtoisen terveyden edistämisen vahvistaminen Tehdyt toimenpiteet Liikuntapaikat palvelevat kuntalaisia, liikuntapaikat turvallisia ja hyväkuntoisia. Teknisellä toimella on vastuullaan huoltaa paikat säännöllisesti ja ylläpitää niiden kuntoa ja resurssoida huoltoon, uusimiseen käytettävät määrärahat. Menneinä vuosina on voimakkaasti panostettu liikuntapaikkojen rakentamiseen, jatkossa painopiste on olevien alueiden hoito ja kunnossapito. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy Ei suunniteltuja toimenpiteitä Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Ei suunniteltuja toimenpiteitä Taulukko 2. Teknisen lautakunnan raportoidut hyvinvointitoimenpiteet 2.2 Sivistyslautakunta Tavoite Liikuntapaikat palvelevat kuntalaisia, sairauskohtaiset liikuntaryhmät, erityisliikunta, seniorikortin jatkaminen, erilaisten liikuntamuotojen mahdollistaminen, liikunnan harrastamisen lisääntyminen, liikuntapaikkojen löydettävyys Tehdyt toimenpiteet - Wiitaunionin liikuntakysely 2014, vastausten pohjalta toimenpiteitä - Liikuntapaikkojen ylläpitoon 2-4 henkilöä/kunta, ylläpito ja palvelutaso on pystytty säilyttämään - Uusien liikuntatottumisten huomiointi: fisbeegolf, senioriliikunta ja parkour - Kansalaisopistolla kohdennettuja liikuntaryhmiä myös sivukylillä - Seniorikortin käyttötilastot/ pyritään jatkamaan - Liikuntavälineiden lainausmahdollisuus kirjastosta - Kummassakin kunnassa työntekijä, jonka
6 Sivu 6 / 15 työpanos kohdentuu liikuntapalveluihin - Liikuntapaikat ja ryhmät ajantasaisesti verkossa lisäksi painettu ohjelma - Kunta tukee liikuntaseuroja (koulujen liikuntasalit) maksuttomilla vuoroilla Pihtiputaalla Nuorten henkinen hyvinvointi lisääntyy - Nuorisovaltuustojen aktiivinen toiminta - Nuorille suunnatut harrastukset - Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto - Nuotta valmennus - Koulujen kerhotoiminta - Yläkoulun nuorten hyvinvointipäivä 3/2015 Lasten liikunta lisääntyy - Lähiliikuntapaikkoihin (välitunti) on panostettu, - Koulujen liikuntakerhot - Varhaiskasvatuksen liikunnan teemavuosi (ohjatut liikuntatuokiot, vanhempainillat, lapsiryhmät liikuntatiloissa) - Varhaiskasvatuksen yhteinen liikuntatapahtuma urheilukentällä Kuntalaisten aktivointi luku- ja kulttuuriharrastuksiin - Monipuoliset kirjastopalvelut (kirjavinkkaukset, satutuokiot, elokuvat, nukketeatteri, työpajat) - Kampanjat - SeniorSurf tapahtuma - Molemmissa kunnissa kulttuuriasioiden hoitaja Alueellisten erojen kaventaminen - vapaa-aikapalveluita kyläkunnille - Kirjastoauton teemapäivät - Kirjastoauto vaaliautona - Kirjastoauton reitin arviointi ja kattavuus Taulukko 3. Sivistyslautakunnan raportoidut hyvinvointitoimenpiteet
7 Sivu 7 / HYVINVOINTITILASTO 3.1 Talous ja elinvoima Molempien kuntien asukasluku on laskeva. Huoltosuhde (demografinen) oli Pihtiputaalla 77 ja Viitasaarella 74,1. Tämä kertoo ikääntyvästä väestöstä (kuviot 1 ja 2) Kuvio 1. Viitasaaren väestöjakauma , % väestöstä (Sotkanet) Kuvio 2. Pihtiputaan väestöjakauma , % väestöstä (Sotkanet) Työttömyysprosentti oli Pihtiputaalla maaliskuun 2016 lopussa 15,8 % ja Viitasaarella 19,7 % (TEM, Työnvälitystilasto). Työttömyysluvut ovat korkeammat kuin Keski-Suomessa keskimäärin. Pohjoisessa Keski-Suomessa toimii InnoVapriikki hanke ( ), jonka tavoitteena on tavoitteena on edesauttaa uusien tuotteiden sekä palveluiden kehittämistä yritysverkostoissa. Keskeisinä tavoitteina on seutukunnan yritysten oman innovatiivisen tuotekehitystoiminnan
8 Sivu 8 / 15 aktivointi ja kasvattaminen, uusien palveluiden, tuotteiden ja yritysten synnyttäminen sekä yritysten kilpailukyvyn kasvu kansallisesti sekä kansainvälisesti. ( 3.2 Kaikki ikäryhmät Sairastavuus on molemmissa kunnissa reilusti yli maan keskiarvojen (100). (taulukot 4 ja 5) Korkeat luvut saattavat olla myös merkki seulonnasta ja varhaisesta diagnosoinnista (esim. tyypin 2 diabetes). Taulukko 4. Kansantauti-indeksi ikävakioitu Viitasaari ( Kela/ Terveyspuntari) Taulukko 5. Kansantauti-indeksi ikävakioitu Pihtipudas (Kela/ Terveyspuntari) Työkyvyttömyysindeksi (taulukot 6 ja 7), joka ilmaisee työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuden alueen työikäisestä väestöstä (16-64-vuotiaat) on todella korkea molemmissa kunnissa. Työttömien terveystarkastuksiin ja ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin kannattaa panostaa myös jatkossa. Työttömien ohjautumista terveydenhuoltoon ja terveystarkastuksiin tulisi tehostaa. Tässä työssä tarvitaan yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Taulukko 6. Sairastavuus-indeksi ikävakioitu Viitasaari (lähde Kela)
9 Sivu 9 / 15 Taulukko 7. Sairastavuus-indeksi ikävakioitu Pihtipudas (lähde Kela) Alkoholijuomien myynti asukasta kohden 100 % alkoholina oli vuonna 2014 Pihtiputaalla noin 8.1 l/hlö ja Viitasaarella 9,3 l/ hlö. Luvut ovat hieman korkeammat kuin maassa yleensä. Ennaltaehkäisevä päihdelaki (2015) edellyttää kunnilta toimenpiteitä ja ehkäiseviä toimenpiteitä kulutuksen ja haittojen vähentämiseksi. Molemmissa kunnissa ovat ehkäisevät päihdetyön rakenteet kunnossa, mutta tehostamista on vielä tiedottamisessa yhteisölle. Hyvinvointiryhmä tekee yhteistyötä päihdeasioissa ennaltaehkäisevän päihdetyön vastuuhenkilön kanssa. Wiitaunionin alueella tehtiin perusturvan asiakaskysely Arvioitavia asioita oli mm. palveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy, palvelun luotettavuus ja saatu hyöty, henkilön ammattitaito ja käyttäytyminen sekä puhelinpalvelun toimivuus. Vastaajia oli Viitasaarella 371 ja Pihtiputaalla 161. Molemmilla paikkakunnilla terveys- ja sosiaalitoimen asiakkaat vaikuttivat tyytyväisiltä saamiinsa palveluihin (taulukko 8 ja 9). Arvioitava asia Viitasaari Palvelujen saatavuus ja hoitoon pääsy. Palvelun luotettavuus. Henkilöstön palveluhenkisyys/ käyttäytyminen. Henkilöstön ammattitaito/ osaaminen. Puhelinpalvelun toimivuus. Keskiarvo (1-5) 3,92 4,13 4,33 4,30 3,56 Taulukko 8. Viitasaaren asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset (2014) Arvioitava asia Pihtipudas Palvelujen saatavuus ja hoitoon pääsy. Palvelun luotettavuus. Henkilöstön palveluhenkisyys/ käyttäytyminen. Henkilöstön ammattitaito/ osaaminen. Puhelinpalvelun toimivuus. Keskiarvo (1-5) 4,03 4,31 4,39 4,35 3,78 Taulukko 9. Pihtiputaan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset (2015) Kuntastrategian näkökulmasta kuntalaisilla ovat olleet hyvät lähipalvelut perusturvan alueella. Lakisääteiset palvelut on pystytty turvaamaan kuntalaisille. Toiminnan painopistettä on siirretty vahvasti avohoidolliseen suuntaan. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa on kehitetty, samoin kotihoidossa on tehostettu toiminnanohjausjärjestelmää. (Perusturvan toimintakertomus 2015)
10 Sivu 10 / 15 Verenpainepotilaan hoidon tehostamiseksi on tehty pilottihanke, joka tuotos on julkaistu Terveysportissa. Tehostettua neuvontaa (ruokavalio, liikunta ja tupakointi) on tarjottu kaikille potilaille, joilla on todettu kohonnut verenpaine. Pilotin myötä veranpainepotilaan hoitoketju ja ohjaus ovat tehostuneet ja yhdenmukaistuneet. Hoidon porrastusta on tehostettu. Potilaat menevät hoitajan kautta lääkärille ja usein asia hoituu hoitajavastaanotolla. Wiitaunionin alueella on nyt neljä lääkkeenmääräämisoikeuden omaavaa hoitajaa. Erikoissairaanhoidon palveluita on jalkautettu terveyskeskukseen. Ortopedi, kardiologi, fysiatri ja neurologi pitävät vastaanottoa Wiitaunionissa. Myös gastros- ja kolonoskopioita tehdään omassa terveyskeskuksessa. Vuonna 2015 oli perustoimeentulotuen saajia Pihtiputaalla 171 ja Viitasaarella 262. Laskua edellisestä vuodesta oli 4/ 27 asiakasta. Perustoimeentulotuen kustannukset /asukas olivat Viitasaarella 64,90 euroa ja Pihtiputaalla 75,17 euroa. (Perusturvan toimintakertomus 2015) 3.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Hyvinvointikertomuksessa kiinnitettiin huomiota yksinhuoltajaperheisen suurehkoon määrään. Pihtiputaalla yksinhuoltajaperheiden määrä oli hieman laskenut, ollen 18,8 % ja Viitasaarella määrä oli hieman kohonnut nyt 20,7 %. Yläkouluikäisistä koululaisista on Pihtiputaalla 15 % ja Viitasaarella 20 % ylipainoisia. Kuntien tarkat painotilastot on käsin kerätty potilastietojärjestelmistä vuonna Tämä olisi syytä uusia, sillä terveydenhuollon ammattilaiset ilmaisevat huoltaan alueen nuorten painon kehityksestä. Syksylle 2016 on suunniteltu toimenpiteitä, joilla vaikutetaan lasten ja nuorten ylipainoon (ravitsemus ja liikunta). Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi ja vuoden 2015 tulokset jäivät saamatta molemmilta kunnilta valtakunnallisen teknisen virheen vuoksi. Seuraava kysely tehdään Koulupsykologien vakanssit saatiin täytettyä Yhteistyössä sivistystoimen kanssa kouluilla toimii kuraattorien lisäksi myös pienen huolen perhetyöntekijä. Neuvolatiimissä oleva lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä on tuonut merkittävän lisän lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiselle. Neuvolassa tarjotaan kaikille neuvolaikäisille sekä lasta odottaville perheille mahdollisuutta kotipalvelutyöntekijän kotikäynnille. (Perusturvan toimintakertomus 2015) Tekninen toimi ylläpitää leikki- ja liikuntapaikkoja. Vuonna 2015 on uusittu vanhoja leikkikenttien kalusteita. Lastensuojeluilmoituksia tuli Pihtiputaalla vuonna 2015 yhteensä 42 kpl ja Viitasaarella 117 kpl. Pihtiputaalla nousua oli 7 ilmoitusta mutta Viitasaarella laskua 21 ilmoitusta. Lastensuojelun avohuollossa Pihtiputaalla oli asiakkaana 41 lasta ja Viitasaarella 59 lasta. Laitoshoitoon oli Pihtiputaalla sijoitettu 3 ja Viitasaarella 4 lasta. (Perusturvan toimintakertomus 2015) 3.4 Nuoret ja nuoret aikuiset Yläkoululaisten sekä lukiolaisten tuoretta hyvinvointitietoa ei nyt ole saatavilla kouluterveyskyselyn tulosten puuttumisen vuoksi.
11 Sivu 11 / 15 Poke keskeyttämisprosentti oli 8 % vuonna 2014 ja 17 % vuonna Lukion keskeyttämisprosentit ovat alle 1 % molemmissa kunnissa. Keskeyttämisprosentit ovat laskeneet alueella. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on laskenut merkittävästi (kuvio 3). Kuvio 3: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde Hyvinvointikompassi) Etsivän nuorisotyön resurssit lisääntyivät elokuun 2015 alusta kun toinen nuorisotyöntekijä aloitti työskentelyn. Nyt molemmissa kunnissa on oma työntekijä. Etsivän nuorisotyön kontaktit lisääntyivät vuoden 2015 aikana 20 kontaktilla. Alle 25 vuotiaita oli työttömänä vuoden 2015 lopussa 25 henkilöä. Wiitaunionissa on aloitettu etsivä nuorisotyö elokuussa Toinen vakanssi saatiin elokuussa Nyt on molemmissa kunnissa työntekijä, jotka tekevät yhteistyötä. Nuorten tilanne psykologipalveluiden osalta on huolestuttava. Koulupsykologiresurssi on riittämätön, mahdollisuus on saada vain akuuttia kriisitukea. Tarve olisi määräaikaiselle koulupsykologille, jotta tilanne saataisiin hallintaan. Ikäluokka16-18-vuotiaat ovat ns. väliinputoajaryhmä, sillä he eivät ole minkään psykologipalvelun piirissä. Toimeentulotukea saavien vuotiaiden osuus on pysytellyt Pihtiputaalla ja Viitasaarella % tuntumassa. Pitkäaikaista toimeentuloa saavien osuus samassa ikäluokassa on noin 3 % seutukunnalla. 3.5 Työikäiset Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneita vuotiaita oli vuonna 2014 Viitasaarella 20,7 % ja Pihtiputaalla 15,9 % vastaavanikäisestä väestöstä. Luku vastaa koko maan keskiarvoa. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuonna 2014 Viitasaarelaisia vuotiaita 11,9 % ja pihtiputaalla 12,3 %. Luku on suurempi kuin koko maan keskiarvo (6 %). Tämä näkyy myös työkyvyttömyysindeksin suuruutena.
12 Sivu 12 / 15 Keski-Suomi ei kuulu AVTK kyselyn piiriin, joten Wiitaunionin alueelle ei saada spesifiä aikuisväestön terveystietoa. Työterveyshuollon rooli tilastotiedon kautta on todella tärkeä hyvinvointikertomuksessa. 3.6 Ikäihmiset Kotona asuvien 75-vuotiaiden määrä on kasvussa (taulukko 10). Kotona asumisen tulemiseksi tehdään hyvinvointia tukevia kotikäyntejä seniorineuvojan toimesta halukkaille 80 vuotiaille, jotka eivät ole palveluiden piirissä. Kotona asuvat 75-v Pihtipudas 89,5 91,1 90,1 Viitasaari 88,7 89,4 91,3 Taulukko 10: kotona asuvat 75-vuotiaat, % väestöstä (Lähde Sotkanet) Kotihoidon työntekijöille on noussut huoli ikääntyvien päihteiden käytöstä. Yli 65-vuotiaiden alkoholin riskikäytön rajat ovat huomattavasti matalampia kuin työikäisillä. Tähän tulisi jatkossa panostaa jo ennaltaehkäisevän päihdelainkin puitteissa. Ikääntyville on kunnissa tarjolla paljon toimintaa sekä kunnan että järjestöjen toimesta. Myös tässä ikäluokassa on henkilöitä, joita eivät palvelut ja tarjonta tavoita. Vanhukset saavat keskusta-alueella seitsemänä päivänä viikossa kolme kertaa päivässä lämpimän aterian. Kyläkunnille toimitetaan kylmänä lounas kaksi kertaa viikossa. Muurasjärvellä vanhukset voivat käydä syömässä aamupuuron eläketalolla ja lämmin lounas toimitetaan joka arkipäivä (Pihtiputaalta 30 km). Pihtiputaalla on aktiivinen seniorityöryhmä. Kunnissa on ollut kokeiluna sähköinen apuväline kotihoidon asiakkaille. 4. ARVIOINTI 4.1 Kansallinen arviointi Aluehallintovirasto oli arvioinut vuonna 2015 Länsi- ja Sisä-Suomen alueen hyvinvointikertomukset. Raportissa arvioitiin Wiitaunionin kertomus seuraavanlaisesti. Kertomuksessa ei ole mainintaa onko kunnassa käytetty päätöksenteossa ennakkovaikutusten arviointimenetelmiä (EVA/IVA). Kertomuksesta ei löydy mainintaa onko kansalaisia osallistunut hyvinvointikertomustyöhön tai hyvinvointiryhmätyöhön. Hyvinvointikertomuksen tavoitteet vastaavat hyvin kunnan tilannekuvaa, tietopohjassa on käytetty valtaosin valtakunnallisia indikaattoreita. Tietopohjassa on hyödynnetty paikallisia indikaattoreita ja tavoitteissa on huomioitu eri ikäryhmät sekä erityisryhmät. Toimenpiteiden konkreettisuus toteutuu hyvin ja ne on vastuutettu. Tietoon/tutkimukseen perustuvia hyviä käytäntöjä on mukana. Viittaukset valtakunnallisiin ohjelmiin kuitenkin puuttuvat.
13 Sivu 13 / 15 Tilannekuva osiossa Pihtiputaan ja Viitasaaren osalta tilannekuvakatsaus on lukijalle hieman sekava siltä osin, että milloin kuvataan Wiitaunionia ja milloin Viitasaarta tai Pihtipudasta. Valitut toimenpiteet on hyvin mietitty ja niitä on runsaasti. Lisäksi ne ovat konkreettisia ja selkeästi vastuutettuja. (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 7/2015). 4.2 Paikallinen hyvinvointityön arviointi Terveydenhuolto- ja kuntalaki määrittelevät hyvinvointityön kunnan tehtäväksi. Hyvinvointityö säilyy kunnan vastuulla myös sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeenkin. Wiitaunionin hyvinvointityön visio on: aktiivinen, hyvinvoiva kuntalainen joka elää terveessä ja turvallisessa ympäristössä (mukaan lukien rakennukset). Hyvinvointityöllä on Wiitaunionin alueella pitkät perinteet alkaen vuodesta 2008 ja työryhmä on saanut paljon asioita aikaan. Hyvinvointiryhmä on vaikuttanut mm. koulujen välipaloihin, makeis- ja limsa-automaatteihin, sekä rasvattomiin maitotuotteisiin. Hyvinvointiryhmä on vaikuttanut lisäksi mm. koulupsykologin toimen saamiseen sekä ottanut kantaa myös ravitsemusterapeutin palveluiden tarpeeseen. Ryhmän aikaansaannoksia ovat myös terveystietotuvat, sähköiset liikuntakalenterit sekä seniorineuvojatoiminta. Ryhmä on tukenut SAPERE lasten ravitsemuskasvatus menetelmän sekä Neuvokas Perhe työkalun käyttöönottoa. Kunnan rooli hyvinvointityössä on toimia mahdollistajana tarjoamalla resursseja, valvontaa, ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Kuntalaisen roolina on ottaa vastuu itsestään, ympäristöstään sekä läheisistään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kerännyt terveydenedistämisaktiivisuustietoa kunnilta vuonna 2015 (kuntajohto, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, liikuntatoimi, perusterveydenhuolto ja ikääntyneiden palvelut). Vastausten perusteella Wiitaunionin kunnat sijoittuvat valtakunnallisesti keskikastiin, mutta kaikilla osa-alueilla löytyy vielä kehityshaasteita (kuvio 4). Ammatillinen koulutus ei ollut Wiitaunionissa vastannut kyselyyn, joten tämä osa-alue puuttuu. Kyselyn tulokset löytyvät kansallisesta vertailutietokannasta TEAviisariasta. Kuvio 4. Terveydenedistämisaktiivisuus Wiitaunioni 2015 (TEAviisari) Kuntajohdon kyselyssä 2015 on paljon hyvinvointityöhön liittyviä osa-alueita (kuvio 5). Tämän kyselyn tulosten mukaan Wiitaunioni sijoittuu hyvinvointijohtamisessa valtakunnallisesti keskitasolle, mutta sitoutumisessa, seuranta- ja tarveanalyysissä sekä osallisuudessa hyvälle
14 Sivu 14 / 15 tasolle (kuva 5). Kuvio 5: Teaviisari kuntajohto Wiitaunioni 2015 (TEAviisari) Sitoutumisen hyvään tulokseen vaikuttavat mm. paikallinen turvallisuussuunnitelma, savuton kunta toiminta sekä mittarit toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Haasteina on terveyserojen kaventamisen kirjaaminen strategioihin sekä tiettyjen tavoitteiden näkymättömyys tavoitteissa (mm. päihteiden käyttöön liittyvät). Myöskään ikäryhmittäisiä tavoitteita ja toimenpiteitä terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi ei toimintasuunnitelmista löytynyt. Johtamisen osalta väestön terveydentilan seurannan vastuutahot on määritelty kunnissa mutta terveyden edistämisen johtamisvastuu on osin määrittelemättä. Myöskään kunnan hyvinvointivastuita ei ole huomioitu investointisuunnitelmissa. Osallisuus toteutuu kuntalaisille julkisen kuntastrategian, talousarvion ja toimintasuunnitelman osalta hyvin. Hyvinvointikertomuksen julkisuus toteutuu kuitenkin kunnissa vain osin. Kuntien verkkosivuilla on kuntalaisten avoimesti tarkasteltavissa kuvaus kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja keinoista. 4.3 Mitä on opittu hyvinvointikertomustyöstä? - hyvinvointityö vaatii yhteistä keskustelua ja harjoittelua eri hallinnonalojen välillä - ennaltaehkäisevän työ pitää tehdä näkyväksi, mittaaminen on haastavaa kun tulokset näkyvät viiveellä - kansalliset indikaattorit päivittyvät todella hitaasti, tarvitaan paikallisia tilastoja. - hyvinvointityö on oleellinen osa kaikkien hallinnonalojen työtä. - hyvinvointityön koordinointiin olisi annettava työaikaa, oman työn ohessa ei tällaista työtä tehdä Hyvinvointiryhmä teki alueella toimiville järjestöille sekä hyvinvointiyrittäjille sähköisen kyselyn hyvinvointiyhteistyöstä. Mitä järjestöt tekevät jo nyt ja miten he näkevät yhteistyön tulevaisuudessa. Kyselyn linkki oli sekä Viitasaaren että Pihtiputaan verkkosivuilla ja kyselyyn vastasi kymmenen järjestöä/yrittäjää. Vastaukset antoivat: Mannerheimin lastensuojeluliiton Viitasaaren yhdistys, Pihtiputaan Mieskuoro RY, Viitasaaren vapaaseurakunta, Keski-Suomen Kylät ry, Keiteleen Melojat ry, Fysioterapia ja Lääkärikeskus TÄSMÄHOITO Oy (Viitasaari ja Pihtipudas), Viitasaaren mielenterveysseura ry, Keski-Suomen Kotien Puolesta ry, Pihtipudas Ty. Vastanneet organisaatiot toimivat kaiken ikäisten kuntalaisten parissa toiminnan painottuessa liikuntaan, kulttuuriin, harrastamiseen, virkistäytymiseen sekä eri elämäntilanteessa olevien tukemiseen. Vastanneista kolmen toiminnassa on alle 50 henkilöä ja seitsemän 50- yli 100. Hyvinvointikertomuksen tunsi vain kaksi vastaajaa mutta yhteistyötä kunnan kanssa oli tehnyt 9 vastaajaa.
15 Sivu 15 / 15 Yhteistyö kunnan toimijoiden kanssa on koettu hyväksi. Kehittämisideoina nousi esiin seuraavaa: kuntalaiset kokevat, etteivät he aidosti pääse vaikuttamaan päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun yhteistyössä toivotaan aitoa toisen osapuolen arvostusta ja halukkuutta yhteistyöhön. Kumppanuuspöytämallia toivotaan laajennettavan sote palveluiden ulkopuolellekin kuntalaisten omaehtoiselle kehittämiselle toivotaan mahdollisuuksia, niin ettei innovaatioita ja ideoita latistettaisiin heti alkuunsa 5. SEURAAVAN LAAJAN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN ( ) HAASTEET JA KEHITTÄMISKYSYMYKSET Kunta- ja terveydenhuoltolaki määrittelevät tällä hetkellä kunnan tehtäväksi kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön. Sote- ja alueuudistuksen jälkeenkin tämä velvoite säilyy edelleen kunnalla huolimatta uudesta maakuntaorganisaatiosta. Hyvinvointiryhmällä ja sen tekemällä työllä on siis entistä enemmän painoarvoa tulevaisuudessa. Hyvinvointivastuun voisi määritellä jollekin muulle taholle kuin sote organisaation edustajalle. Seuraava laaja hyvinvointikertomus tulee laatia vuosille Työtä helpottamaan on sähköinen hyvinvointikertomus työkalu, jonka kehittämistyöstä vastaavat Kuntaliitto ja FCG. Työkalun lisenssi on Viitasaarelle 750 euroa ja Pihtiputaalle 500 euroa. Jos lisenssi hankitaan Wiitaunionin nimellä, on hinta 2500 euroa (alueellinen toimija). Hyvinvointikertomuksen voi tehdä ilman tätä työkalua mutta tällöin indikaattorit pitää kerätä useasta eri tietokannasta työnsä päättävät valtuustot laativat hyvinvointityön näkökulmasta perinnön seuraavalle aloittavalle valtuustolle. Missä he ovat onnistuneet ja missä on vielä parannettavaa. Tämä teksti on lähtökohta uuden hyvinvointikertomuksen laadinnalle. Nykyisen valtuuston olisi hyvä antaa myös vinkkejä ja ideoita seuraavaan hyvinvointikertomuksen. Miten he näkevät indikaattoritiedon ja mitä tietoa halutaan päätöksenteon tueksi? Kolmas sektori, väestö ja yritykset pitää ottaa mukaan seuraavaan hyvinvointikertomuksen laadintatyöhön aivan alkuvaiheista lähtien. Hyvinvointikertomuksen kommentointiin on avattava mahdollisuus kuntalaisille ennen sen hyväksyntää. Kannattaa hyödyntää kokemusasiantuntijoita, kumppanuuspöytää tai kansalaisiltaa. Aluehallintovirasto nostaa arviointiraportissaan tiettyjä erityisryhmiä, joiden hyvinvointiin kannattaa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Näitä ovat ikääntyvät, muistipotilaat (erityisesti muistiongelmien ennaltaehkäisy), vammaiset sekä maahanmuuttajat. Ennaltaehkäisevän päihdelain ja toimeenpanosuunnitelman mukaiset suunnitelmat ja toimenpiteet kannattaa yhdistää seuraavaan hyvinvointikertomukseen. Myös muita suunnitelmia ja ohjelmia kannattaa yhdistää hyvinvointikertomukseen päällekkäisyyksien karsimiseksi. Hyvinvointiryhmä 2016 Sari Wilkman puheenjohtaja, Sanna Ruuska, Veikko Lindlöf, Tomi Jämsén, Irja Tiainen, Kati Laine-Rissanen, Erja Laukkanen, Kirsi Hyvärinen, Sami Wiik sekä Mika Paananen. Työryhmän sihteerinä on toiminut Nina Peränen (KSSHP). Perusturvajohtaja Marja Laurila on kommentoinut raporttia.
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTERVEYDEN EDISTÄMISEN AJANKOHTAISET ASIAT. Pirkanmaan ja Keski-Suomen kuntayhdyshenkilöiden verkostopäivä
TERVEYDEN EDISTÄMISEN AJANKOHTAISET ASIAT Pirkanmaan ja Keski-Suomen kuntayhdyshenkilöiden verkostopäivä 24.9.2015 Juha Mieskolainen ESITYKSEN RAKENNE Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen valvonta Hyvinvointikertomusten
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotKannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi elinvoimapaja
Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi elinvoimapaja 28.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP
LisätiedotPERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus
PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä
LisätiedotHyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa
Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon
LisätiedotMiten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä
Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotKeminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio
Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA
HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA Ylitarkastaja Sini Männistö, Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen neuvottelukunnan kokous 4.12.2015 3.12.2015 1 TAUSTAA Kunnilla velvollisuus
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotSähköisen hyvinvointikertomus
Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden
LisätiedotKuntalaisten tarpeiden arviointi
Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotHyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotMaaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi
Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi 30.1.2017 Pirjo Nikula Verkostokoordinaattori Lapin liitto Yhteys kunta-, maakunta- ja sote-uudistukseen
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotKuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa
Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa Yhteenvetoa Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 380
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa
LisätiedotPirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla
LisätiedotHyvinvoinnin tilannekatsaus
Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)
LisätiedotTIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015
TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015 I TAUSTA Lomake on tarkoitettu vastattavaksi kunnan keskushallinnon näkökulmasta riippumatta siitä, millä tavoin kunnan
LisätiedotKunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Uudenmaan Maakuntaparlamentti 23. 24.11.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta-
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Enontekiö 1.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin
LisätiedotTyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Savukoski 10.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula
Lisätiedot4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna
4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotKansalaisen hyvinvointi (tieto)
Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti
VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS 4.5.2015 Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti Vanhuslaki 11 Vanhusneuvosto Sen lisäksi, mitä kuntalain 27 :ssä säädetään kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista,
LisätiedotPalvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut
LisätiedotAjankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle
Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle 23.3.2017 23.3.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 1 Taustaksi: Ennakkoarvioinnissa vertailtaan eri päätösvaihtoehtojen hyte-vaikutuksia 1 vaikutus
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen
LisätiedotSähköinen kysely löytyy Oriveden kaupungin kotisivuilta, ajankohtaista-osiosta
HYVINVOINTIKYSELY Kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia sekä seurata terveyden ja hyvinvoinnin kehittymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Yhtenä työvälineenä toimii hyvinvointikertomus,
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
LisätiedotHYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
HYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos VUOSI TIETOLÄHDE KYSYMYS Vastausvai htoehto 1 Vastausvaiht oehto 2 Vastausva ihtoehto 3 PERUSTERVEYDENHUOLTO
LisätiedotMaakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL
Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät
LisätiedotHyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018
Hyvinvointisuunnitelma 2017-2021 (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TULOSTEN JA YHTEENVEDON PERUSTEELLA LAADITAAN PAINOPISTEALUEET HYVINVOINTISUUNNITELMA EHDOTUS PAINOPISTELUALUEISTA
LisätiedotTervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä
Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Terveyden edistämisen työryhmä 23.2.2010 Tervolan kunnan toiminta-ajatus Hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kittilä 2.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen
LisätiedotLounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -
Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotTiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä
Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotKuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana
Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka
LisätiedotKuntien hyvinvointi - seminaari
Kuntien hyvinvointi - seminaari Seminaarin avaus Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio @HannaTainio 15.5.2019 Lähde: hs.fi 2 Kunnan tehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia Kuntalaki 1 (1995/365) Kunta
LisätiedotJ.Kinnunen / Kuntavaalit 17
J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen
Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?
Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön? Pekka Puustinen, LT, MPH, TM Sp. pekka.puustinen@kuh.fi 1) Kuinka kokonaiskuva hallitaan? Pohjois-Savossa iso työkenttä
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
LisätiedotSALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi
SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto
Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotVoimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari
Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari 8.2.2017 Johtaja Kristiina Poikajärvi Lapin aluehallintovirasto 1 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat 65 ja 75 vuotta täyttäneet Lapissa ja koko maassa
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos
LisätiedotPerheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti
Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde
LisätiedotHyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa
Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä
LisätiedotLAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotTurvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki
Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta
LisätiedotTIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2017
TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2017 Lomake on tarkoitettu vastattavaksi kunnan keskushallinnon näkökulmasta riippumatta siitä, millä tavoin kunnan palvelut
LisätiedotHYTE-KERROIN TALOUDELLINEN KANNUSTIN KUNTIEN HYTE- TYÖHÖN. Timo Ståhl KKI-päivät 2019, Lahti
HYTE-KERROIN TALOUDELLINEN KANNUSTIN KUNTIEN HYTE- TYÖHÖN Timo Ståhl KKI-päivät 2019, Lahti SISÄLTÖ Tausta Miksi kannustin kunnille? Mitä indikaattoreita mukana? Miten lasketaan? Kuinka paljon sinun kuntasi
LisätiedotJärjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
LisätiedotLiikunta tulevaisuuden kunnassa?
Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotYhdyspintapalvelut mitä, miten ja kenelle?
Yhdyspintapalvelut mitä, miten ja kenelle? Anne Taulu, FT, TtM, sh, ylitarkastaja, terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työpajatyöskentelyssä mukana: Hanna
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Auli Anttila, projektiasiantuntija
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kanta-Hämeessä Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus 29.5.2018 Auli Anttila, projektiasiantuntija THL: Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntija-arvio 2018
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotMaakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus
Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus 5.2.2019 Maakunnan hyte-tehtävä Maakuntien tehtävänä on seurata väestönsä hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:
Lisätiedot