Jään taikaa POHJOLA-NORDEN. Jukkasjärvellä. Ishotellet i Jukkasjärvi. Förbundet fick en ny strategi. Oslon työläiskorttelit kutsuvat

Transkriptio

1 POHJOLA-NORDEN -LEHTI / TIDNINGEN 4/ Ishotellet i Jukkasjärvi Anders Rusk liiton puheenjohtajaksi Förbundet fick en ny strategi Oslon työläiskorttelit kutsuvat Jään taikaa Jukkasjärvellä Osoitteemme muuttuu alkaen. Uusi osoite: Fredrikinkatu 61 A 11, Helsinki. Vår address förändras fr.o.m. den Den nya adressen är: Fredriksgatan 61 A 11, Helsingfors

2 Pane lentomatkasikin tuottamaan. Credits-sopimuksella matkustusmenot tuloksi! Lentäessäsi Blue1:lla, SAS:lla tai partnereilla voit saada lentolipun hinnasta jopa 8 % Credittiä, jonka voit hyödyntää seuraavilla lennoillasi. Sangen tuottoisaa, eikö. /credits

3 Tämä autoilija voi isonakin tankata kärrynsä töpselistä. Olemme mukana kehittämässä verkkovirralla ladattavien sähköautojen käyttöönottoa ja lataamiseen tarvittavaa infrastruktuuria. Sähköautoilu on ekologisempi vaihtoehto. Sähköä voidaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä, ja tuotannossa voidaan hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Tämä on meidän tapamme hillitä ilmastonmuutosta ja ajaa tulevaisuuden autoilijoiden asiaa. Uuden sukupolven energiaa. fortum.

4 PÄÄKIRJOITUS & LEDARE Tervetullut koepallo Välkommen provballong Larserik Häggman Päätoimittaja / Chefredaktör Pohjoismaiden neuvoston Tukholman istunnon aikana lokakuun lopussa ruotsalainen Dagens Nyheter lehti yllätti kahdesti. Kyseinen lehti on vuosien varrella useaan otteeseen voimakkaasti kritisoinut pohjoismaista yhteistyötä ja esittänyt Pohjoismaiden neuvoston lakkauttamista. Nyt lehti julkaisi ensin debattiartikkelin, jossa esitettiin Pohjoismaiden liittovaltion muodostamista. Seuraavana päivänä Dagens Nyheterin pääkirjoitus suorastaan ylisti yhteistyötä ja erityisesti maiden pääministerien suhtautumista ja otetta. Liittovaltioesitys sai palstatilaa myös Itämeren itäpuolella, ja moni lehti on ehtinyt raportoida, että pääministerit eivät syttyneet ajatukselle tai suorastaan ampuivat koepallon alas. Aivan näin torjuvia eivät pääministerit kuitenkaan olleet, vaikka eivät pitäneet ehdotusta kovin realistisena ainakaan tällä hetkellä. Suomen pääministeri Matti Vanhanen piti esimerkiksi artikkelin sisältöä visioivana ja löysi siitä paljon hyvää. Mitä artikkelissa sitten ehdotettiin yhteisen valtiojohdon lisäksi? Muun muassa osittain yhteistä lainsäädäntöä, yhteistä valuuttaa, yhteistä talouspolitiikkaa sekä turhien esteiden poistamista. Jos hetkeksi unohdetaan esityksen kauaskantoisimmat ehdotukset yhteisestä ulko- ja puolustuspolitiikasta, puhumattakaan yhteisestä kuningattaresta (tai vaihtoehtoisesti kiertävästä valtiopäämiehestä), jäljelle jää varsin hyvä pohjoismainen yhteistyöohjelma lähivuosiksi. Jos näissä onnistutaan, ei liene mahdotonta ajatella, että valtioliiton tai liittovaltion tapainen yhteistyö voisi häämöttää tulevaisuudessa. Onhan Norjan ulkoministeri jo ehdottanut yhteisesiintymistä G20-ryhmän suuntaan, ja kehittyyhän puolustusyhteistyö koko ajan tavalla, jota oli mahdotonta ajatella vuosikymmen sitten. Uusvanha ehdotus (samansuuntaisia esityksiä tehtiin ja 1970-luvuilla) on siksi tervetullut keskustelun herättäjänä, ellei muuta. On nimittäin selvää, että monin tavoin ilahduttava kehitys Pohjoismaiden yhteistyössä jatkuakseen ja syventyäkseen vaatii keskustelua ja aloitteita. Under Nordiska rådets session i Stockholm i slutet av oktober överraskade den svenska tidningen Dagens Nyheter två gånger. Ifrågavarande tidning har genom åren flera gånger skarpt kritiserat det nordiska samarbetet och föreslagit nedläggning av Nordiska rådet. Nu publicerade tidningen först en debattartikel som innehöll förslag om en nordiskt förbundsstat. Följande dag formligen rosade Dagens Nyheter på ledarplats samarbetet och då speciellt statsministrarnas inställning och grepp. Förslaget om en förbundsstat fick spaltutrymme också på östra sidan om Östersjön och många tidningar har hunnit rapportera att statsministrarna inte tände på förslaget eller direkt sköt ned provballongen. Helt så avvisande var statsministrarna emellertid inte, fastän de inte betraktade förslaget som speciellt realitiskt i dagsläget. Finlands statsminister Matti Vanhanen såg till exempel artikeln som visionär och fann en hel del gott i den. Vad föreslogs då i artikeln utom en gemensam statsledning? Bland annat delvis gemensam lagstiftning, gemensam valuta, gemensam ekonomisk politik och avskaffande av onödiga hinder. Om vi för ett tag glömmer de längst gående förslagen om gemensam utrikes- och försvarspolitik för att inte tala om en gemensam drottning (eller alternativ roterande statschef) så kvarstår ett riktigt bra nordiskt samarbetsprogram för kommande år. Om de lyckas förefaller det inte omöjligt att tänka sig att ett statsförbund eller en förbundsstat kan skymta i framtiden. Norges utrikesminister har ju redan föreslagit gemensamt uppträdande i relation till G20-gruppen och det försvarspolitiska samarbetet utvecklas hela tiden på ett sätt som hade varit otänkbart för ett decennium sedan. Det nygamla förslaget (liknande lades fram på och 1970-talen) är därför välkommet om inte annat så som debattväckare. Det är nämligen klart att den på många sätt glädjande utvecklingen i det nordiska samarbetet för att fortsätta och fördjupas kräver debatt och initiativ. s i s ä l l y s i n n e h å l l

5 AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN Pääkirjoitus / Ledare Päätoimittaja / Chefredaktör 6 Ajankohtaista / Aktuellt Larserik Häggman 10 Teemakolumni / Temakolumn: Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Kaikin puolin onnistunut vuosi / Heli Mäkipää Ett på allt sätt lyckat märkesår lehti@pohjola-norden.fi 13 Täällä / Här är Stockholm Osoite / Adress Fredrikinkatu / Fredriksgatan 61 A Uusi puheenjohtaja, uusi strategia / Helsinki / Helsingfors Ny ordförande, ny strategi puh. / tfn faksi / fax pohjola-norden@unionimedia.fi Anders Rusk valittiin h4pohjola-norden Pohjola-Nordenin uudeksi puheenjohtajaksi. 16 Oslon työväenkorttelit uudistuivat / Oslos förvandlade arbetarkvarter 21 Täällä / Här är Reykjavik 22 Kristallinkirkas majapaikka / Ett kristallklart boställe 26 Globsol 2009: Vi i Norden är en del av oss i världen Nordhumla 27 Täällä / Här är Köpenhamn 29 Täällä / Här är Oslo 32 Tanska tutuksi neljässä päivässä 32 Ystävyysvierailulla Uppsalassa Anders Rusk valdes till Pohjola-Nordens nya förbundsordförande. s.14 Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Kjell Skoglund puh. / tfn faksi / fax kjell.skoglund@pohjola-norden.fi Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Mikko Taipale Unionimedia mikko.taipale@unionimedia.fi Paino / Tryckeri Auranen Oy 2009 Painos / Upplaga kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar /10 DL 20.1., ilmestyy / utkommer /10 DL 14.4., ilmestyy / utkommer /10 DL 11.8., ilmestyy / utkommer /10 DL , ilmestyy / utkommer Tulossa / På kommande 48 Poimintoja verkkopuodista / Axplock ur nätboden Rödelokka on taiteilijoiden suosima alue Oslossa. Stadsdelet Rodelökka i Oslo har förvandlats till fashionabla bostadsområde. s.16 Hinta 20 e / vuosikerta Priset 20 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild L-G Nilsson/Skylight

6 Ajankohtaista & aktuellt Rajaesteet näkyvästi esillä Tukholmassa Rajaesteet olivat näkyvässä osassa Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Tukholmassa lokakuun lopulla. Suomessa Pohjola-Norden on aktiivisesti mukana rajaesteiden poistoon tähtäävässä työssä edunvalvontatoimintansa ja Haloo Pohjola neuvontapalvelun kautta. Lisäksi Pohjola-Nordenin pääsihteeri Larserik Häggman edustaa Suomea Pohjoismaiden pääministerien asettamassa Rajaestefoorumissa, joka ei ole vain tyytynyt toteamaan rajaesteitä, vaan on aktiivisesti nostanut asioita esille niin poliitikkojen kuin virkamiestenkin keskuudessa. Aina asioita ei kuitenkaan tarvitse viedä korkeimmalle poliittiselle tasolle, jotta ratkaisu löytyisi. Yksi viimeaikainen esimerkki rajaesteestä, joka ratkesi asianosaisten yhteistyönä, on ruotsalaisen opetusalan työttömyyskassan, Lärarnas a-kassan, jäsenyysehtojen helpottuminen. Aiemmin tiukat jäsenyysehdot Ruotsin ulkopuolelta tuleville tuntiopettajille aiheuttivat ongelmia etenkin Suomessa asuville, mutta Ruotsissa työskenteleville tuntiopettajille sekä työnhakumatkalle Ruotsiin lähteville opettajille. Kun ongelma nostettiin esille Suomen ja Ruotsin opettajien työttömyyskassojen kesken, löytyi asiaan pian ratkaisu ja jäsenyysehtoja helpotettiin. Vaikka rajaesteet ovat nousseet näkyvästi Pohjoismaiden neuvoston asialistalle, ja pelkästään viime vuoden aikana löydettiin ratkaisu yli kymmeneen rajaesteeseen, ei työ rajaesteiden alalla ole läheskään loppusuoralla. Tiedonkulun haasteet ja erityisesti EU-päätösten täytäntöönpanon koordinoinnin puute Pohjoismaiden välillä luovat uusia ongelmia ja jopa rajaesteitä. Pitkäaikainen ratkaisu olisikin ennaltaehkäisevä ote lainsäädäntötyössä: tehokas tiedonvälitys ja lainsäädännön yhdenmukaisuuden tarkistaminen jo luonnosvaiheessa olisi varmasti estänyt monia ongelmia syntymästä, ja huomiota tulisi kiinnittää erityisesti ongelmien ennaltaehkäisyyn eikä vain jo syntyneiden ongelmien korjaamiseen. Aasauskonnon vaikutuksesta kirja Islannin pääkaupungissa Reykjavikissa juhlittiin vuoden 2007 syyskuussa Islannin Norden-yhdistyksen 85-vuotisjuhlaa. Juhlatilaisuuksien teemaksi oli valittu Pohjoismainen mytologia ja sen vaikutus tuhannen vuoden ajan kristinuskoon ja nykyaikaan. Snorri Sturlusonin kertomukset Snorrin Eddassa ovat aasauskonnon tuntemisen pohja. Snorrin kertomusten vaikutus on havaittavissa kaikessa pohjoiseurooppalaisessa kielenkäytössä, kertomuksissa ja taiteessa. Nyt juhlassa pidettyjen puheiden pohjalta on julkaistu kirja, Mikä aasoilla on? Esitelmät sekä Hallgrimskirkjassa pidetty päätössaarna käsittelevät aihetta eri näkökulmista. Kirjassa näkemyksiään esittelevät mitä arvovaltaisimmat henkilöt, ja esitelmöitsijöinä olivat muun muassa Islannin pohjoismainen yhteistyöministeri Össur Skarphéthinsson, aikaisempi presidentti Vigdís Finnbogadóttir, professori Terry Gunnell ja Kööpenhaminan piispa Erik Norman Svendsen. Kirja on myynnissä Pohjola-Nordenin verkkokaupassa. Verkkokaupan tilauslomake löytyy myös tämän lehden Verkkokauppa-osiosta.

7 Ajankohtaista & aktuellt Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto Suomeen Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotinen musiikkipalkinto jaettiin neuvoston istunnon yhteydessä lokakuun lopussa suomalaiselle klarinetistille Kari Kriikulle. Hän on kansainvälisesti tunnettu muusikko, joka tunnetaan nykymusiikin esille tuojana ja lähettiläänä. Kari Kriikku on vertaansa vailla oleva klarinettivirtuoosi. Hänen ilmaisulleen on ominaista joustavuus ja soittamisen ilo hän on siis muusikko sanan hienoimmassa merkityksessä. Kriikku on omassa genressään uraauurtava soolokonserttien uudistaja, minkä vuoksi hän on tehnyt yhteistyötä lukuisten nykysäveltäjien kanssa ja kantaesittänyt heidän teoksiaan, palkintolautakunta perustelee valintaansa. Hämeenlinna haltuun kaupunkikävelyllä Kauniina syyskuisena päivänä yli satapäinen hämeenlinnalaisjoukko lähti tutustumaan oman kaupunkinsa historiaan, kun Hämeenlinnan Pohjola-Norden järjesti ensimmäisen kaupunkikävelytapahtumansa. Yhdistys oli kutsunut Pohjola-Nordenin Hämeen piirin hallituksen jäsenen Pekka Koskisen kävelylle mukaan oppaaksi ja Hämeenlinnan historian ammattilaiseksi. Asiantuntevuutta ei mieheltä puuttunut, onhan hän Hämeenlinnan lyseon kasvatti ja väitellyt tohtoriksi Hämeen linnan linnoittamisesta. Kävelykierros alkoi Palokunnankadun ja Linnankadun risteyksestä ja jatkui Linnankatua pitkin kirkon ohi linnan suuntaan. Kierroksella tutustuttiin kaupungin historiaan kustavilaisella ajalla ja 1800-luvulla. Osallistujat vierailivat paikalla, jolla kaupunki oli aikoinaan sijainnut, ja tutustuivat siihen alueeseen, jonne Kustaa III olisi kaupungin aikoinaan halunnut siirtää. Hämeenlinnalaisten kiinnostus kaupunkikävelytapahtumaa kohtaan oli suurta. Tapahtumaan otti osaa yli 110 osallistujaa, ja Hämeenlinnan Pohjola-Norden sai tapahtuman johdosta paljon positiivista näkyvyyttä, uusia jäseniä sekä uteliaita kyselyjä yhdistyksen toiminnasta. Kävelylle toivottiin jatkoa, ja sitä varmasti on myös tulossa. FNF: Uttalande om nordiskt samarbete i EU Styrelsen för Föreningarna Nordens Förbund sammanträdde inför Nordiska rådets session i Stockholm. I likhet med Pohjola-Nordens förbundsmöte antog även Norden-förbundets möte ett uttalande om nordiskt samarbete inför implementeringen av EU-besluten. Inget systematikst samarbete och inget kontinuerligt utbyte av information förekommer mellan Danmark, Sverige och Finland. För Norges och Islands del sker implementeringen med ett visst dröjsmål men inte heller då sker något samråd med EU-medlemmarna står i uttalandet. Utan samarbete och systematisk informationsutväxling föreligger stora risker för att implementeringen leder till ökande, inte minskande, skillnader i lagstiftning i Norden. Likaså ökar risken för nya onödiga gränshinder och mer komplikationer för nordborna fortsätter texten. Det återstår att se om verkställandet av EU-besluten för Nordens del kommer att förändras under det danska ordförandeskapet i Nordiska ministerrådet.

8 Ajankohtaista & aktuellt Talvipimeiden pohjoismaisia kulttuuririentoja Aineen taidemuseossa Tornio-Haaparannassa järjestetään talven aikana parikin kiinnostavaa näyttelyä välisenä aikana tiloissa on esillä Tarja ihmemaassa, Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen videoteos ihmisten suhteesta valtionsa johtajaan sekä Tänään kotona Suomalainen perhe taiteessa. Elsa Beskown joulutarinaa Petter och Lottas jul luetaan lapsille ruotsiksi Tammisaaren Naturumin auditoriossa päivittäin välisenä aikana. Ääneen luvun aikana tarinoista heijastetaan myös kuvia seinille kerrontaa elävöittämään. Tarinahetkiin osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista Ekenäs naturumille. Tammisaaren wanhan ajan joulumarkkinoiden aikana tarinoita luetaan koko päivän ajan ja myös suomen kielellä. Tapahtuman järjestävät Ekenäs naturum, Raaseporin kaupunginkirjasto ja Tammisaaren kirjasto. Ruotsalaiset koreografi Vera Suvalo ja lavastaja Klas Grimberg sekä suomalaiset muusikko Ville Hukkinen ja näyttelijä Nina Hukkinen ovat valmistelleet joulukuun ensimmäiselle viikolle ensi-illan Universum tanssii, joka täyttää niin tanssiesityksen kuin performanssinkin kriteerit. Teater Marsissa Helsingissä järjestettävässä teoksessa universumi tanssii kirjaimellisesti, sillä koko teatteritalon henkilökunta on pyydetty mukaan tanssiin. Esitys on sanaton tutkimusmatka talon tilaan, sen eri tasoihin ja tunnelmiin. Universumin tanssikutsu tarjoaa huikeita tarinoita ja kuvia näyttäen toteen sen mitä monet meistä epäilevät: jokaisella universumin osasella on kyky tanssia! Esitykset järjestetään 4.12, ja Peer Gynt on norjalaisen Henrik Ibsenin 1860-luvulla kirjoittama viisinäytöksinen näytelmäruno, jota esitetään joulukuussa Kajaanin kaupunginteatterissa. Peer Gynt kertoo tarinan korvessa kasvaneesta pojasta, Peer Gyntistä joka, kotiseutunsa käydessä liian pieneksi, lähtee koettamaan onneaan maailman turuille. Peer ajautuu seikkailuissaan mitä oudoimpiin paikkoihin ja tilanteisiin, mutta nousee voimakkaan tahtonsa ja röyhkeytensä avulla maalaispojusta maailman eliittiin. Hän on aikamme kapitalistinen sankari ja ihmissuhdeseikkailija, joka kaataa naisia kuin aisaa. Peer haluaa taivuttaa koko maailman haluamaansa muottiin. Vaan miten lopulta käy? Kuka laittaa muottiin ja ketä? Näytökset 17.12, 18.12, ja Turun taidemuseon Pimiössä nähdään Joachim Koesterin mustavalkoinen Tarantism-filmi (2007). New Yorkissa työskentelevä Koester on yksi tunnetuimmista tanskalaisista nykytaiteilijoista. Nyt esitettävä teos liittyy Etelä-Italian tarantismi-kulttiin ja rekonstruoi tarantula-hämähäkin pureman saaneita ihmisiä, jotka tanssivat ekstaasissa. Teos nähtävissä Pimiössä Maailmankuulun hevosshown Apassionatan tämän vuoden kiertue-esityksiä helmikuussa 2010 vahvistaa islantilainen oopperalaulaja Arndis Halla. Mukana on ylväitä andalusianhevosia, eloisia arabianhevo-

9 Ajankohtaista & aktuellt sia, sympaattisia islanninhevosia ja elegantteja oldenburginhevosia, joukko Euroopan kuuluisimpia ja taitavimpia showratsastajia, loistokkaita pukuja sekä taianomaisia tanssiesityksiä. Esitykset Helsingissä Hartwallareenalla 13.2 ja Helsingissä, Suomen rakennustaiteen museossa avautuu, näyttely Gert Wingårdh. Yksitoista taloa, jossa keskitytään Ruotsin tunnetuimpiin kuuluvan arkkitehdin Gert Wingårdhin tuotantoon. Wingårdhille ominaisesta varioinnista on tullut osa kansainvälistä Ruotsi-kuvaa. Näyttelyyn on valittu taloja, jotka heijastavat hänen runsaan ja monipuolisen tuotantonsa ominaispiirteitä. Talojen ohella näyttely esittelee Wingårdhin arkkitehtuurikäsitystä. Näyttely on avoinna asti. Hämeen linna ja Turun linna ovat tuottaneet yhteistyössä hopeanäyttelyn Ajaton aarre Tidlös skatt. Linnojen yhteistyökumppaneina ovat Ruotsin Skoklosterin linna ja Hallwylin museo sekä Tanskan Koldinghusin linna. Näyttelyssä esitellään Turun museokeskuksen kokoelmissa olevaa, pääasiassa ja 1800-luvun pöytähopeaa, Skoklosterin ja Hallwylin museon kokoelmissa olevaa vanhaa ja 1700-luvun pöytähopeaa ja Koldinghusista uutta tanskalaista hopeatuotantoa. Näyttelyn tarkoituksena on tuoda esille Suomen, Ruotsin ja Tanskan pitkät perinteet hopean valmistuksessa ja tehdä läpileikkaus pohjoismaisesta hopeasepän taidosta ja muotoilusta. Näyttely on avoinna vuoden 2010 syyskuun loppuun asti. Turun taidemuseon kokoelmanäyttelyn Tämä matka yhteydessä esitellään ensimmäistä kertaa julkisuudessa Henry Lönnforsin korkeatasoinen miniatyyrikokoelma, jonka miniatyyrit ovat pääosin ruotsalaisia ja peräisin 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alusta. Ajanjaksoa pidetään ruotsalaisen miniatyyrimaalauksen kulta-aikana. Näyttely avoinna Katseet kohti Tanskaa Pohjoismaisen hallitusyhteistyön johtaminen siirtyy vuodenvaihteessa Tanskalle, kun maasta tulee Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja. Puheenjohtajakauden 2010 ohjelmassa Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen kertoo Tanskan tekevän voitavansa Pohjoismaiden edelläkävijäaseman säilyttämiseksi. Keinoina Rasmussen mainitsee rajaesteiden poistamisen kansalaisten ja yritysten tieltä, kestävien ilmasto- ja ympäristöratkaisujen tekemisen sekä arvojen ja tulosten tekemisen, jotta alueella olisi vahva kansainvälinen vaikuttavuus. Globalisaatio onkin Tanskan puheenjohtajakauden ohjelman läpäisevä teema. Globalisaatio, ilmasto ja talouskriisi koskettavat maailman kaikkia kolkkia, myös Pohjoismaita. Ohjelma jatkaa luontevasti pohjoismaista globalisaatiotyötä, jonka Pohjoismaiden pääministerit käynnistivät Punkaharjulla vuonna Puheenjohtajuus tarjoaa aina haasteita mutta myös mahdollisuuksia. Joulukuussa koko maailman katse kääntyy ilmastokysymyksissä Tanskaan, kun Kööpenhaminassa järjestetään ilmastokokous, jossa on tarkoitus sopia Kioton ilmastosopimuksen jatkosta. Isäntämaa voi omalla esimerkillään osoittaa Pohjolan olevan kestäviä ilmastoratkaisuja ja tuloksia tuottava alue, ja osaltaan näin täyttää puheenjohtajakautensa lupaukset

10 Teemakolumni / Temakolumn 4/2009 Larserik Häggman Pääsihteeri/generalsekreterare Pohjola-Norden Kaikin puolin onnistunut vuosi Suomen sodan merkkivuoden vietto on monessa mielessä sujunut yli odotusten. Näin on ollut Suomessa, mutta myös Ruotsissa vuosi on herättänyt paljon odotettua enemmän huomiota. Lähtöasetelmasta käsin oli toki helppo ymmärtää, että aikanaan kipeä ratkaisu, joka kuitenkin asteittain pitkäaikaisen prosessin kautta johti varsinaisen suomalaisen kansakunnan syntyyn, herättäisi huomiota Itämeren itäpuolella. Ovathan monet maamme keskeisistä instituutioista peräisin juuri kahdensadan vuoden takaa, ja olemmehan me suomalaiset kaikki aina yhtä innostuneita viettämään juhlatai merkkivuosijuhlia. Itämeren länsipuolella asetelma oli tietysti hieman toisenlainen. Hieman vastaavantyyppisestä juhlimisesta muutama vuosi sitten, eli Ruotsin ja Norjan unionin loppumisen merkkivuoden vietosta vuonna 2005, kokemukset eivät olleet pelkästään myönteiset. Norjalaisten juhliessa ruotsalaiset eivät välttämättä noteeranneet koko merkkivuotta, muutamasta näyttävästä tapahtumasta huolimatta. On myönnettävä, että merkkivuoden alla moni epäili ruotsalaisten intoa viettää koko vuotta. Tapahtumat kaksisataa vuotta sitten merkitsivät monella tapaa vanhan Ruotsin suurvallan lopullista päätepistettä: edessä oli aika, jolloin Suomea tulisi vallata takaisin Ruotsin rajojen sisällä. Samaten on todettava, että Suomen puolella esiintyi pelkoja, että merkkivuosi nostaisi esille äärinationalistisia ja naapurimaan vastaisia piirteitä. Täysin vierastahan ei ole yksinkertaistaen tulkita historiaa niin, että hävitty Suomen sota irrotti Suomen Ruotsista ja johti maan itsenäisyyteen. Kun vielä osa merkkivuodesta on jäljellä, voidaan jo yksiselitteisesti todeta, että pelot molemmin puolin Itämerta olivat aiheettomat. Ruotsalaiset innostuivat leveällä rintamalla, eivätkä suomalaiset sortuneet Ruotsin-vastaisuuteen. Harvoin naapurit ovat juhlineet yhdessä kuten tänä vuonna, harvoin on ilmestynyt niin monta valaisevaa historiallista teosta, ja vielä harvemmin maiden johto, päättäjät ja suuri yleisö ovat suunnanneet katseensa niin selvästi yhteisiin hankkeisiin ja yhteiseen tulevaisuuteen. Pohjola-Nordenille merkkivuosi on ollut täynnä iloisia yllätyksiä. Se on yksiselitteisesti vahvistanut uskoamme omaan sanomaamme ja haluamme jatkaa pohjoismaisen kansalaisyhteistyön kehittämistä sekä pohjoismaisuuden hyödyntämistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Siitä hyvänä osoituksena ovat ne pitkälti toistasataa eri tilaisuutta, joita liittomme puitteissa on järjestetty vuoden merkeissä. Ett på allt sätt lyckat märkesår Firandet av märkesåret till åminnelse av Finska kriget har i många anseenden överträffat förväntningarna. Så har det varit i Finland men också i Sverige har året väckt långt större intresse än väntat. Med tanke på utgångsläget är det lätt att förstå att en på sin tid svår lösning som dock stegvis genom en lång process ledde till uppkomsten av en egentlig finländsk nation skulle väcka uppmärksamhet på östra sidan av Östersjön. Många av våra centrala institutioner stammar ju från tiden för tvåhundra år sedan och vi finländare är ju alltid lika engagerade när det gäller att fira jubileer eller märkesår. På västra sidan av Östersjön var läget naturligtvis litet annorlunda. Erfarenheterna från ett liknande jubileum för några år sedan, dvs unionsupplösningen mellan Sverige och Norge år 2005 var inte helt positiva. När norrmännen firade, noterade svenskarna nödvändigtvis inte hela märkesåret, trots några synliga begivenheter. Det finns skäl att medge att många inför märkesåret tvivlade på svenskarnas engagemang över hela året. Händelserna för tvåhundra år sedan innebar ju på många sätt den slutliga slutpunkten för det gamla Sveriges stormakt då det som förestod var att inom Sveriges gränser erövra Finland åter. På samma sätt måste man konstatera att det på finsk sida förefanns en rädsla för att märkesåret skulle lyfta fram ultranationalistiska och mot grannen fientliga drag. Det är ju inte helt främmande att tolka historien så att det förlorade Finska kriget lösgjorde Finland från Sverige och ledde till landets självständighet. När ännu en del av märkesåret återstår kan vi redan entydigt konstatera att rädslan på båda sidor av Östersjön var obefogad. Svenskarna engagerade sig på bred front och finländarna förföll inte till antisvenskhet. Sällan har grannar firat samman som i år, sällan har lika många belysande historiska verk publicerats och än mer sällan har länders ledning, beslutsfattare och allmänheten riktat blickarna så klart mot gemensamma projekt och en gemensam framtid. För Pohjola-Norden har märkesåret varit fyllt av glada överraskningar. Det har entydigt styrkt vår tro på vårt egna budskap och vår vilja att fortsätta utveckla det folkliga nordiska samarbetet och utnyttjandet av det nordiska i det finländska samhället. Ett gott uttryck för detta är de långt över hundra olika arrangemang som anordnats inom förbundets ram under märkesåren. 10

11 YLI JÄSENTÄ POHJOISMAISSA TULE MUKAAN! o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN JÄSENEKSI. Maksan 14 euron suuruisen jäsenmaksun vuosittain. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN PERHEJÄSENEKSI, sillä taloudessani on Pohjola-Nordenin jäsen. Maksan jäsenmaksua vuosittain 6 euroa. Saan perhejäsenenä Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin. o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITON JÄSENEKSI. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. Lisätietoa Effective Business Reach with Nordicum Magazine Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Syntymävuosi Minua kiinnostaa Pohjola-Nordenin o kulttuuritoiminta o koulutoiminta o elinkeinoelämän toiminta o matkat o Nuorisoliitto ja/tai Nordjobb o muu, mikä? o Osoitteeni on muuttunut, entinen osoite: Yhteystietoja käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Päiväys ja allekirjoitus ÖVER MEDLEMMAR I NORDEN KOM MED! o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN, genom att årligen betala en medlemsavgift på 14 euro. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN SOM FAMILJEMEDLEM, eftersom det redan finns en medlem i min familj. Den årliga medlemsavgiften är 6 euro. Som familjemedlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDENS UNGDOMSFÖRBUND. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens och Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. Mer information Namn Adress Postnummer och -anstalt E-post Födelseår & Jag är intresserad av Pohjola-Nordens o kulturaktiviteter o skolverksamhet o verksamhet inom näringslivet o resor o Ungdomsförbundet och/eller Nordjobb o annat, vad? o Mina adressuppgifter har ändrats, gamla adressen: Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående. Datum och underskrift LEIKKAA IRTI JA POSTITA, OSOITETIEDOT VASTAKKAISELLA PUOLELLA 11

12 Taita ja niittaa tästä Föreningar NORDEN Yhdistykset Pohjola-Norden maksaa postimaksun Pohjola-Norden betalar portot Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus Helsinki Foreningene Nordens Forbund Norra Vallgatan 16, 2 tr., SE Malmö puh./tfn +46 (0) faksi/fax +46 (0) fnf@norden.se, Föreningen Norden, Sverige Box 12707, SE Stockholm puh./tfn faksi/fax foreningen@norden.se, Foreningen Norden, Danmark Malmøgade 3, DK-2100 København Ø puh./tfn faksi/fax landskontoret@foreningen-norden.dk Foreningen Norden, Norge Abbediengen hovedgård Harbitzalléen 24, NO-0275 Oslo puh./tfn faksi/fax foreningen@norden.no, Föreningen Norden på Åland Hamngatan 4 puh./tfn +358 (0) faksi/fax +358 (0) norden@aland.net, Norrøna Felagid i Føroyum J. Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavn puh./tfn faksi/fax , hogni@kringvarp.fo Norræna Felagid, Island Odinsgata 7, IS-101 Reykjavik puh./tfn faksi/fax norden@norden.is, Föreningen Norden på Grønland N.A.P.A, Skibshavnsvej 21, Postboks 770, GL-3900 Nuuk Eesti Põhjala Ühing Lai 29,EE Tallinn puh./tfn faksi/fax info@norden.ee, Biedriba Norden Latvija BOX 217, LV-1024 Riga puh./tfn pj./ordf: elsberga@hotmail.com 12 & Föreningen Norden i Litauen Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius puh./tfn:

13 Nordisk stat bättre än Nordiskt råd? Pohjoismainen valtio parempi kuin Pohjoismaiden neuvosto? Existerar Nordiska rådet? Den som läste eller lyssnade på nyheterna i Sverige under sista veckan i oktober kan inte vara säker. Där nämndes så gott som inget om att Nordiska rådet möttes tre dagar i Stockholm. Enda undantaget var egentligen kulturpriserna till Lars von Trier (film) och Per Petterson (litteratur). Och de stort upplagda nordiska kulturdagarna Så in i Norden. Det visar det nordiska samarbetets problem. Många, flera hundra politiker samlas och diskuterar viktiga frågor som om och hur Norden bättre ska knytas till EU, hur Östersjön ska räddas, om säkerhetssamarbetet ska bli tätare. Men medierna vill inte lyssna. Och medborgarna får inget veta. Å andra sidan finns det ett brett intresse för kulturen. Här finns ett naturligt utbyte vid sidan av politiska beslut. Dessutom finns det ett folkligt intresse, särskilt i gränsregionerna, att riva gränshinder. Där krävs det dock politiska beslut. Det är ett underbetyg till de nordiska politikerna att de - trots utmärkta förslag från dansken Poul Schlüter och just nu fortsatt arbete av finländaren Ole Norrback - har åstadkommit så lite i praktiken. En annan svaghet i nordiskt samarbete är förstås splittringen gentemot EU. Om nu också Island blir medlem vore det väl naturligt att skapa en informell nordisk region inom EU? Detta har varit något av en tabufråga men åtminstone Matti Vanhanen och Mona Sahlin var inne på tanken vid rådets utfrågning. Mer storslaget är den idérike Gunnar Wetterbergs debattförslag att skapa ett nordiskt statsförbund, framfört i Dagens Nyheter. Världens tionde största ekonomi, kompletterande näringsliv, stark forskning, många gemensamma värderingar allt talar för detta, menar han. Och därtill större inflytande i EU! Nja, där stötte han på en liten tuva: Norge. Men kanske kan en EU-koppling lättare godtas om den sker via ett enat Norden? Onko Pohjoismaiden neuvosto olemassa? Ruotsissa uutisia lokakuun viimeisellä viikolla kuunneltuaan tai katseltuaan asiasta ei voi olla varma. Niissä ei oikeastaan mainittu mitään siitä, että Pohjoismaiden neuvosto kokoontui Tukholmassa kolmen päivän ajan. Ainoat poikkeukset olivat Lars von Trierin (elokuva) ja Per Pettersonin (kirjallisuus) saamat kulttuuripalkinnot sekä suurisuuntaiset Så in i Norden -kulttuuripäivät. Tässä näkyy pohjoismaisen yhteistyön ongelma. Useat sadat poliitikot kokoontuvat ja keskustelevat tärkeistä asioista kuten Pohjoismaiden ja EU:n välisistä suhteista, Itämeren pelastamisesta, turvallisuusyhteistyön tiivistämisestä. Tiedotusvälineet vain eivät halua kuunnella. Ja kansalaiset eivät saa tietää mitään. Toisaalta kulttuuri kiinnostaa useita. Se tarjoaa luontevan kanssakäymisen tavan poliittisten päätösten rinnalla. Lisäksi kansalaisten keskuudessa, erityisesti raja-alueilla, on halu poistaa rajaesteitä, minkä toteuttamiseksi tarvitaan kuitenkin poliittisia päätöksiä. Pohjoismaiset poliitikot saavat ala-arvoisen arvosanan siitä, että he tanskalaisen Poul Schlüterin erinomaisista ehdotuksista ja Ole Norrbackin nyt jatkamasta työstä huolimatta ovat saaneet käytännössä niin vähän aikaan. Toinen pohjoismaisen yhteistyön heikkous on tietysti hajanaisuus suhteessa EU:hun. Jos Islantikin nyt liittyy jäseneksi, olisi kai luontevaa luoda epävirallinen pohjoismainen alue EU:n sisälle? Tämä ajatus on ollut jonkinlainen tabu, mutta ainakin Matti Vanhanen ja Mona Sahlin tarttuivat siihen neuvoston kyselytunnilla. Vielä kunnianhimoisempi on kekseliään Gunnar Wetterbergin Dagens Nyheterissä esittämä keskustelunavaus pohjoismaisen valtioliiton luomisesta. Maailman kymmenenneksi suurin talous, toisiaan täydentävä elinkeinoelämä, vahva tutkimus, monet yhteiset arvot kaikki tämä tukee hänen mielestään ehdotusta. Ja päälle lisääntynyt vaikutusvalta EU:ssa! No, tässä hän kyllä kompastui pikkumättääseen nimeltä Norja. Mutta ehkä EU-kytkös olisi helpompi hyväksyä, jos sen takana olisi yhtenäinen Pohjola? HÄR ÄR TÄÄLLÄ Olof Kleberg Frilansjournalist Vapaa toimittaja STOCKHOLM Johannes Jansson/norden.org 13

14 Uusi puheenjohtaja, uusi strategia OAJ:n johtaja Anders Rusk valittiin Mikkelin liittokokouksessa lokakuussa Pohjola-Nordenin uudeksi puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Outi Ojalaa, joka oli liiton johdossa neljä vuotta. Pohjola-Norden hyväksyi myös uuden strategian ohjenuoraksi tulevien vuosien työlle. A Anders Ruskilla on vankka tausta liitossa. Hän on ollut liittohallituksen jäsen 6 vuotta ja johtanut sekä koulu- että ay-toimikuntia. Ammattinsa puolesta Rusk tuntee hyvin pohjoismaisen yhteistyön ja siirtyy vuodenvaihteessa myös Pohjoismaiden opettajien yhteistyöjärjestön pääsihteeriksi. Liiton valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi Kimmo Sasin jälkeen nousi Pohjola- Norden-veteraani Risto Laakkonen. Uutena varapuheenjohtajana aloittaa Lapin piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Ulla Karvo, Magnus Österin jatkaessa samassa tehtävässä. Liittokokouksen yksimielisesti hyväksytyn uuden strategian mukaan Pohjola-Nordenin tehtävä pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliittona on eri keinoin vaikuttaa Suomen päättäjiin ja viranomaisiin, jotta he toiminnassaan kaikin tavoin hyödyntäisivät pohjoismaisia kokemuksia ja edistäisivät yhteistyötä ja yhteisesiintymistä sekä kansainvälisesti että eri aloilla. Pohjola-Nordenin päätavoitteena on saat- taa mahdollisimman moni Suomessa asuva kosketukseen pohjoismaisuuden ja pohjoismaalaisten kanssa. Strategia on kokonaisuudessaan luettavissa liiton verkkosivuilla Vanhaselle ja Wallinille kirjeet Liittokokouksesta lähti myös kirjeet sekä pääministeri Matti Vanhaselle, että kulttuuriministeri Stefan Wallinille. Vanhasen kirjeessä kannettiin huolta pohjoismaisen yh- Ny ordförande, ny strategi OAJ-direktören Anders Rusk valdes vid förbundsmötet i St Michel till Pohjola-Nordens nya förbundsordförande. Han efterträder Outi Ojala som lett förbundet i fyra år. Pohjola-Norden godkände också en ny strategi som rättesnöre för arbetet under kommande år. A Anders Rusk har en gedigen bakgrund inom förbundet. Han har suttit i förbundsstyrelsen i sex år och lett både skol- och fackutskotten. Via sitt arbete känner Anders Rusk väl det nordiska samarbetet och börjar vid årsskiftet som generalsekreterare för de nordiska ländernas lärares samarbetsorganisation. Ordförande för fullmäktige efter Kimmo Sasi blev Pohjola-Nordenveteranen Risto Laakkonen. Som ny viceordförande börjar ordföranden för Lapplands distrikt, riksdagsledamot Ulla Karvo medan Magnus Öster fortsätter i samma uppdrag. I enlighet med den av förbundsmötet enhälligt godkända nya strategin är Pohjola- Nordens uppgift som centralförbund för folkligt nordiskt samarbete att på olika sätt påverka beslutsfattare och myndigheter i Finland så att de i sin verksamhet på allt sätt gör bruk av nordiska erfarenheter och främjar samarbete och gemensamt uppträdande både internationellt och inom olika sektorer. Pohjola-Nordens huvuduppgift är att föra så många i Finland bosatta som möjligt i kontakt med det nordiska och nordbor. Strategin kan i sin helhet läsas på förbundets websidor Brev till Vanhanen och Wallin Förbundsmötet sände också brev till både statsminister Matti Vanhanen och kulturminister Stefan Wallin. I brevet till Vanhanen oroade sig Pohjola-Norden över bristen 14

15 Sasista kunniajäsen Liittokokouksen alla hallitus oli päättänyt kutsua Kimmo Sasin liiton kunniajäseneksi. Päätöstä osoittava diplomi ojennettiin kokouksessa. Kunniajäsenenä on Sasin lisäksi liiton entinen puheenjohtaja Elsi Hetemäki-Olander. Liiton kultaisen ansiomerkin saivat liittokokouksessa Outi Ojala, Vuokko Rehn, Seppo Kuisma, Bo Grönholm ja Maiju Kaitainen. Kurt Söderberg vastaanotti Veikko Karsman stipendin. teistyön puutteesta EU-direktiivejä sovellettaessa. Wallinille osoitetussa kirjeessä esitettiin vapaaehtoisjärjestöille ja harrastajille parempia mahdollisuuksia saada osansa pohjoismaisista kulttuurirahoista. Erillisissä kannanotoissa kannatettiin Islannin EU-jäsenyyttä ja toivottiin toimenpiteitä skandinaavisten kielten opetuksen parantamiseksi Suomessa. Kannanotot ovat luettavissa liiton verkkosivuilla. Sasi hedersmedlem Inför förbundsmötet hade styrelsen beslutat kalla Kimmo Sasi till förbundets hedersmedlem. Ett diplom överlämnades vid mötet. Förbundets tidigare ordförande Elsi Hetemäki-Olander är förutom Sasi hedersmedlem. Förbundets förtjänsttecken i guld fick Outi Ojala, Vuokko Rehn, Seppo Kuisma, Bo Grönholm och Maiju Kaitainen. Kurt Söderberg mottog Veikko Karsmas stipendium. på nordiskt samarbete vid implementeringen av EU-direktiv. I brevet till Wallin föreslogs bättre möjligheter för frivilligorganisationer och amatörer att få del av nordiska kulturpengar. I separata ställningstaganden uttrycktes stöd för Islands medlemskap i EU och efterlystes åtgärder för att förbättra undervisningen i skandinaviska språk i Finland. Ställningstagandena kan läsas på förbundets websidor. 15

16 Tromsö- ja Hammerfestgaten kulmaus. Oslon työväenkorttelit L Oslon asvalttiviidakon yläpuolella kohoaa puistokaupunginosa Rodelökka. Entinen työläisten asuinsija on nykyään trendikäs osa pääkaupunkia. Liikenteen melu ja pakokaasupilvet hälvenevät hiljalleen. Kostean mullan haju sekoittuu kastuneiden puiden tuoksuun, ja vanhan puutalon pihakivet sojottavat taivaalle, joka on aamupäivän sateiden jälkeen kirkastunut syvänsiniseksi. Östkantenin Rodelökka, aikanaan tavallinen työläiskaupunginosa, on kehittynyt muodikkaaksi yliopisto-opettajien ja taiteilijoiden suosimaksi omakotitaloalueeksi. Suuren työläisrunoilijan Rudolf Nilsenin ( ) sanat tuntuvat ajankohtaisemmilta kuin koskaan: flyr drömmen som en fugl fra gatens sprekk mot vår og muld og spiler vingene i vindens trekk og solens gull. Myös Rodelökka on kokenut ajan, jolloin alue haluttiin purkaa lasin ja betonin tieltä, mutta itsepintainen vastarinta kantoi hedelmää. Puukoristeet ja pienet puutarhat säilyivät. Jaettu ilman muuria Vanhoina aikoina Oslo oli jaettu kaupunki melkein kuin Berliini, vain ilman näkyvää muuria. Proletariaattinen Östkanten oli hyvin erilainen kuin äveriäs Västkanten. Vaikka nykyään monet aikaisemmista vastakkainasetteluista ovat poissa, löytyy alueiden väliltä vielä nykyään taloudellisia ja sosiaalisia eroja. Östkantenin työläiskaupunginosilla on monia nimiä: Grünerlökka, Rodelökka, Sagene, Vaterland, Grönland, Töyen, Kampen, Gamlebyen jne. Vålerengaakaan ei sovi unohtaa. Ainakin kaikki urheilusta kiinnostuneet Pohjolassa tuntevat nimen jalkapalloseuran perusteella. Rodelökkan Carl Berners plassilta voi mukavasti ottaa trikkenin, Oslon sinisen raitiovaunun, joka on saanut nimensä englanninkielisestä electric tramway -nimestä. Trikken kuljettaa pitkin Trondheimsveieniä ja Storgatenia kohti Youngstorgetia, norjalaisen ammattiliikkeen keskusta. Nimikyltit kertovat kaiken: Folkets hus, Folketeaterbyggnaden, Arbeiderpartietin punainen tiilikolossi ja Oslon Arbeidersamfunnin harmaa funkkistalo. Youngstorgetilla sijaitseva suhteellisen uusi baari on saanut osuvan nimen Internasjonalen. Baarin sisällä olevasta valokuvakokoelmasta löytyy mustavalkoinen valokuva Youngstorgetilla kauan sitten pidetystä isosta kokouksesta. Ruskea kahvila kutsuu Jos haluaa vierailla kansankievarissa tai ruskeassa kahvilassa, kuten täällä sanotaan, kannattaa Youngstorgetilta ottaa suunta kohti Folketeaterpassasjenia. Valitettavasti Erlings Moen kalakauppa aina tuoreine rapuineen on ollut suljettuna jo jonkin aikaa, mutta Operablomstenin kukka- 16

17 Rudolf Nilsenin patsas symboloi köyhien kamppailua. Jon Pelle Kjellström muistelee Daelengan urheilukisoja, joihin hän osallistui aktiivisesti nuoruudessaan. uudistuivat kauppa antaa tuoksuaan koko pasaasille. Kun laskeutuu Storgatenille ja katsoo viistosti kadun toiselle puolelle toiseen kerrokseen, näkee Dovrehallenin ruokasalin. Hjemmelaget mat -kyltti ikkunassa houkuttelee sisälle. Ainakin paistettua ruijanpallasta remoulade-kastikkeella voi lämpimästi suositella. Nahkapäällysteisessä nojatuolissa sisällä Dovrehallenissa istuu Jon Pelle Kjellström, paikan kanta-asiakas, joka on syntynyt ja varttunut Östkantenin Torshovissa. Se oli teollisuustyöläisten asuttama kaupunginosa. Ammattiyhdistysliike ja politiikka olivat tärkeitä. Isoisäni toimi pääluottamusmiehenä Lilleborgin tehtaalla, jossa valmistettiin saippuaa, Kjellström kertoo. Suuria vapaa-ajan harrastuksia olivat jalkapallo ja murtomaahiihto. Pelasimme usein Daelenengan urheilukentällä Östkantenilla. Kun halusimme nähdä elokuvan, menimme Soria Moriaan, joka oli yksi Oslon hienoimmista elokuvateattereista. Kjellströmin lapsuudessa luokkaerot olivat suuret. Myös ihmisten luonteenlaadussa oli jotakin, joka loi eroja eri ryhmien välille. En unohda koskaan sitä, kun setäni osti liiketilan Västkantenilta. Hän joutui pian huomaamaan, että rikkaat olivat niin rikkaita, ettei heillä ollut koskaan varaa maksaa, Kjellström nauraa sydämellisesti. Vahva yhteishenki Myös Öistein Flatenilla on monia muistoja Dovrehallenista, jossa hän aikoinaan työskenteli. Täällä oli aikaisemmin kellaritila, joka toimi vuotta sitten erityisesti työläisnuorten kokoontumispaikkana. Flanten muistaa edelleen vahvan yhteishengen, joka vallitsi niiden ihmisten kesken, jotka hänen lapsuudessaan asuivat Östkantenilla. Taloja rakennettiin yhteisvoimin. Kaikki ammattimiehet savupiipun rakentajista ja rakennusmiehistä timpureihin ja muurareista hitsaajiin olivat mukana rakentamassa taloja, joihin he sitten itse muuttivat. Yhtä asiaa Flaten kaipaa. Tämän päivän lapset ja nuoret ovat täynnä tietokonepelejä ja televisiota. En kadehdi heitä. Ihmettelen vain, milloin heillä on aikaa olla keskenään ystäviensä kanssa. Dovrehallenilta on vain joitakin kortteleita Rudolf Nilsen plassille, jossa on runoilijan itsensä patsas. Runossa Storstadsnatt hän kirjoitti: Og varm av lykke går jeg her og kjenner, i dette dyp har jeg mitt hjem, min rot. For her er allting skapt av menneskehender fra lyset ned til stenen ved min fot. Teksti ja kuvat: Henrik Helenius 17

18 Oslos förvandlade arbe T Över Oslos stenöken höjer sig trästadsdelen Rodelökka likt en hägring mot nordost. Trafikbruset tonar sakta bort, och avgasmolnen skingras långsamt. Lukten av blöt mull blandas med doften av ännu regnvått trävirke medan skorstenarna från de gamla trähusen spretar mot en himmel som efter förmiddagens regn blivit klarblå. Rodelökka på Östkanten. En gång typiska industriarbetarkvarter. Nu förvandlade till fashionabla egnahemshus för till exempel universitetslärare och konstnärer. Mer levande än någonsin känns orden av Oslos store arbetardiktare Rudolf Nilsen ( ) när han skrev: flyr drömmen som en fugl fra gatens sprekk mot vår og muld og spiler vingene i vindens trekk og solens gull. Det fanns en tid när också Rodelökka skulle rivas bort för att ge plats åt glas och betong. Men det envetna motståndet bar frukt. Snickarglädjen och de små trädgårdarna överlevde. Delad utan mur I gamla dagar var Oslo en delad stad - nästan som Berlin fast utan synlig mur. Den proletära Östkanten stod mot den förmögna Västkanten. Också om mycket av de gamla motsättningarna är borta så finns det fortfarande kvar ekonomiska och sociala skillnader. Arbetarstadsdelarna på Östkanten bär många namn: Grünerlökka, Rodelökka, Sagene, Vaterland, Grönland, Töyen, Kampen, Gamlebyen osv. Vålerenga inte att förglömma. Ett namn som åtminstone alla idrottsintresserade i Norden känner till efter fotbollsklubben. Från Rodelökka går det bra att från Carl Berners plass ta trikken, Oslos blåa spårvagn som fått sitt för utomstående obegripliga namn efter engelskans electric tramway, Arbeiderpartiets röda koloss vid Youngstorget representerar politisk makt. 18

19 tarkvarter längs Trondheimsveien och Storgaten ner mot Youngstorget - centrum för norsk arbetarrörelse. Namnskyltarna berättar det mesta: Folkets hus, Folketeaterbyggnadens och Arbeiderpartiets röda tegelkoloss och Oslo Arbeidersamfunns gråa funkishus. Vid Youngstorget har en ganska nyöppnad bar fått det träffande namnet Internasjonalen. På ett fotomontage inne i baren ser man en svartvit bild från något stormöte på Youngstorget för länge sedan. Brunt kafé Vill man besöka ett folkligt värdshus eller brunt kafé som de kallas här lönar det sig att från Youngstorget vandra genom Folketeaterpassasjen. Tyvärr är Erlings Moes fiskaffär med alltid lika färska räkor nedlagd sedan en tid men från Operablomstens blombutik doftar det blomsteräng i passagen. Gå ner till Storgaten och snett mitt emot i andra våningen finns Dovrehallens matsal. Hjemmelaget mat står det inbjudande på ett av fönstren. Stekt hälleflundra med remouladsås kan rekommenderas. I en av de brunstoppade läderfåtöljerna på Dovrehallen sitter Jon Pelle Kjellström, stamgäst som är född och uppvuxen på Torshov på Östkanten. Också det var ett område bebott av industriarbetare. Facket och politiken var viktiga. Morfar var huvudförtroendeman vid Lilleborg-fabriken som tillverkade tvål. De stora fritidssysselsättningarna var fotboll och skridskoåkning. Vi spelade ofta på Daelenenga idrottsplats på Östkanten. Och när vi skulle se film gick vi till Soria Moria som är en av de finaste biograflokalerna i Oslo. I Kjellströms barndom var klasskillnaderna stora. Det fanns också någonting i mentaliteten som skilde. Jag glömmer aldrig när min farbror köpte en butikslokal på Västkanten. Han märkte snart att de rika var så rika att de aldrig hade råd att betala. Kjellström skrattar hjärtligt åt minnet. Stark sammanhållning Också Öistein Flaten har många minnen från Dovrehallen där han en gång i tiderna arbetat. Här fanns förr en källarlokal som för trettio-fyrtio år sedan var en samlingslokal speciellt för arbetarungdomen. Han minns den starka sammanhållningen bland människorna som i hans barndom bodde på Östkanten. Man hade en bostadskooperation som byggde bostäder. Alla från rörläggare och byggnadsarbetare till timmermän, murare och svetsare var själva med om att bygga de bostäder som de sedan flyttade in i. Det finns någonting han saknar. Dagens barn och ungdom har fullt upp med sina dataspel och sina teveapparater. Det missunnar jag dem inte. Men jag bara undrar när de ska ha tid att vara tillsammans med sina kamrater. Från Dovrehallen är det bara några kvarter till Rudolf Nilsens plass där diktaren själv står staty. Han som i dikten Storstadsnatt skrev: Og varm av lykke går jeg her og kjenner, i dette dyp har jeg mitt hjem, min rot. For her er allting skapt av menneskehender - fra lyset ned til stenen ved min fot. Text och foto: Henrik Helenius Öistein Flaten i en av Dovrehallens bruna läderfåtöljer. Här har han själv en gång arbetat. 19

20 VIKING CRUISES Purjehdi joulutunnelmaan merellä! Laivalla on tunnelmaa, tuoksuja, makuja, joululahjoja, viihdettä mukavaa merellistä joulunodotusta. Iloinen juhla Punaisilla laivoilla tarjoaa herkullisia makuja ja mukavia yhdessäolon hetkiä. Silti oma rauha ja yksityisyys ovat vain hyttiavaimen vilautuksen päässä. Julstämning i sikte! Ombord fi nns stämning, dofter, smaker, julklappar, underhållning allt i väntan på julen. På en glad fest på de Röda båtarna får man njuta av både goda smaker och trevlig samvaro. Egen ro och eget rum fi nns dock på en hyttnyckels avstånd