Jään taikaa POHJOLA-NORDEN. Jukkasjärvellä. Ishotellet i Jukkasjärvi. Förbundet fick en ny strategi. Oslon työläiskorttelit kutsuvat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jään taikaa POHJOLA-NORDEN. Jukkasjärvellä. Ishotellet i Jukkasjärvi. Förbundet fick en ny strategi. Oslon työläiskorttelit kutsuvat"

Transkriptio

1 POHJOLA-NORDEN -LEHTI / TIDNINGEN 4/ Ishotellet i Jukkasjärvi Anders Rusk liiton puheenjohtajaksi Förbundet fick en ny strategi Oslon työläiskorttelit kutsuvat Jään taikaa Jukkasjärvellä Osoitteemme muuttuu alkaen. Uusi osoite: Fredrikinkatu 61 A 11, Helsinki. Vår address förändras fr.o.m. den Den nya adressen är: Fredriksgatan 61 A 11, Helsingfors

2 Pane lentomatkasikin tuottamaan. Credits-sopimuksella matkustusmenot tuloksi! Lentäessäsi Blue1:lla, SAS:lla tai partnereilla voit saada lentolipun hinnasta jopa 8 % Credittiä, jonka voit hyödyntää seuraavilla lennoillasi. Sangen tuottoisaa, eikö. /credits

3 Tämä autoilija voi isonakin tankata kärrynsä töpselistä. Olemme mukana kehittämässä verkkovirralla ladattavien sähköautojen käyttöönottoa ja lataamiseen tarvittavaa infrastruktuuria. Sähköautoilu on ekologisempi vaihtoehto. Sähköä voidaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä, ja tuotannossa voidaan hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Tämä on meidän tapamme hillitä ilmastonmuutosta ja ajaa tulevaisuuden autoilijoiden asiaa. Uuden sukupolven energiaa. fortum.

4 PÄÄKIRJOITUS & LEDARE Tervetullut koepallo Välkommen provballong Larserik Häggman Päätoimittaja / Chefredaktör Pohjoismaiden neuvoston Tukholman istunnon aikana lokakuun lopussa ruotsalainen Dagens Nyheter lehti yllätti kahdesti. Kyseinen lehti on vuosien varrella useaan otteeseen voimakkaasti kritisoinut pohjoismaista yhteistyötä ja esittänyt Pohjoismaiden neuvoston lakkauttamista. Nyt lehti julkaisi ensin debattiartikkelin, jossa esitettiin Pohjoismaiden liittovaltion muodostamista. Seuraavana päivänä Dagens Nyheterin pääkirjoitus suorastaan ylisti yhteistyötä ja erityisesti maiden pääministerien suhtautumista ja otetta. Liittovaltioesitys sai palstatilaa myös Itämeren itäpuolella, ja moni lehti on ehtinyt raportoida, että pääministerit eivät syttyneet ajatukselle tai suorastaan ampuivat koepallon alas. Aivan näin torjuvia eivät pääministerit kuitenkaan olleet, vaikka eivät pitäneet ehdotusta kovin realistisena ainakaan tällä hetkellä. Suomen pääministeri Matti Vanhanen piti esimerkiksi artikkelin sisältöä visioivana ja löysi siitä paljon hyvää. Mitä artikkelissa sitten ehdotettiin yhteisen valtiojohdon lisäksi? Muun muassa osittain yhteistä lainsäädäntöä, yhteistä valuuttaa, yhteistä talouspolitiikkaa sekä turhien esteiden poistamista. Jos hetkeksi unohdetaan esityksen kauaskantoisimmat ehdotukset yhteisestä ulko- ja puolustuspolitiikasta, puhumattakaan yhteisestä kuningattaresta (tai vaihtoehtoisesti kiertävästä valtiopäämiehestä), jäljelle jää varsin hyvä pohjoismainen yhteistyöohjelma lähivuosiksi. Jos näissä onnistutaan, ei liene mahdotonta ajatella, että valtioliiton tai liittovaltion tapainen yhteistyö voisi häämöttää tulevaisuudessa. Onhan Norjan ulkoministeri jo ehdottanut yhteisesiintymistä G20-ryhmän suuntaan, ja kehittyyhän puolustusyhteistyö koko ajan tavalla, jota oli mahdotonta ajatella vuosikymmen sitten. Uusvanha ehdotus (samansuuntaisia esityksiä tehtiin ja 1970-luvuilla) on siksi tervetullut keskustelun herättäjänä, ellei muuta. On nimittäin selvää, että monin tavoin ilahduttava kehitys Pohjoismaiden yhteistyössä jatkuakseen ja syventyäkseen vaatii keskustelua ja aloitteita. Under Nordiska rådets session i Stockholm i slutet av oktober överraskade den svenska tidningen Dagens Nyheter två gånger. Ifrågavarande tidning har genom åren flera gånger skarpt kritiserat det nordiska samarbetet och föreslagit nedläggning av Nordiska rådet. Nu publicerade tidningen först en debattartikel som innehöll förslag om en nordiskt förbundsstat. Följande dag formligen rosade Dagens Nyheter på ledarplats samarbetet och då speciellt statsministrarnas inställning och grepp. Förslaget om en förbundsstat fick spaltutrymme också på östra sidan om Östersjön och många tidningar har hunnit rapportera att statsministrarna inte tände på förslaget eller direkt sköt ned provballongen. Helt så avvisande var statsministrarna emellertid inte, fastän de inte betraktade förslaget som speciellt realitiskt i dagsläget. Finlands statsminister Matti Vanhanen såg till exempel artikeln som visionär och fann en hel del gott i den. Vad föreslogs då i artikeln utom en gemensam statsledning? Bland annat delvis gemensam lagstiftning, gemensam valuta, gemensam ekonomisk politik och avskaffande av onödiga hinder. Om vi för ett tag glömmer de längst gående förslagen om gemensam utrikes- och försvarspolitik för att inte tala om en gemensam drottning (eller alternativ roterande statschef) så kvarstår ett riktigt bra nordiskt samarbetsprogram för kommande år. Om de lyckas förefaller det inte omöjligt att tänka sig att ett statsförbund eller en förbundsstat kan skymta i framtiden. Norges utrikesminister har ju redan föreslagit gemensamt uppträdande i relation till G20-gruppen och det försvarspolitiska samarbetet utvecklas hela tiden på ett sätt som hade varit otänkbart för ett decennium sedan. Det nygamla förslaget (liknande lades fram på och 1970-talen) är därför välkommet om inte annat så som debattväckare. Det är nämligen klart att den på många sätt glädjande utvecklingen i det nordiska samarbetet för att fortsätta och fördjupas kräver debatt och initiativ. s i s ä l l y s i n n e h å l l

5 AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN Pääkirjoitus / Ledare Päätoimittaja / Chefredaktör 6 Ajankohtaista / Aktuellt Larserik Häggman 10 Teemakolumni / Temakolumn: Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Kaikin puolin onnistunut vuosi / Heli Mäkipää Ett på allt sätt lyckat märkesår 13 Täällä / Här är Stockholm Osoite / Adress Fredrikinkatu / Fredriksgatan 61 A Uusi puheenjohtaja, uusi strategia / Helsinki / Helsingfors Ny ordförande, ny strategi puh. / tfn faksi / fax Anders Rusk valittiin h4pohjola-norden Pohjola-Nordenin uudeksi puheenjohtajaksi. 16 Oslon työväenkorttelit uudistuivat / Oslos förvandlade arbetarkvarter 21 Täällä / Här är Reykjavik 22 Kristallinkirkas majapaikka / Ett kristallklart boställe 26 Globsol 2009: Vi i Norden är en del av oss i världen Nordhumla 27 Täällä / Här är Köpenhamn 29 Täällä / Här är Oslo 32 Tanska tutuksi neljässä päivässä 32 Ystävyysvierailulla Uppsalassa Anders Rusk valdes till Pohjola-Nordens nya förbundsordförande. s.14 Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Kjell Skoglund puh. / tfn faksi / fax Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Mikko Taipale Unionimedia Paino / Tryckeri Auranen Oy 2009 Painos / Upplaga kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar /10 DL 20.1., ilmestyy / utkommer /10 DL 14.4., ilmestyy / utkommer /10 DL 11.8., ilmestyy / utkommer /10 DL , ilmestyy / utkommer Tulossa / På kommande 48 Poimintoja verkkopuodista / Axplock ur nätboden Rödelokka on taiteilijoiden suosima alue Oslossa. Stadsdelet Rodelökka i Oslo har förvandlats till fashionabla bostadsområde. s.16 Hinta 20 e / vuosikerta Priset 20 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild L-G Nilsson/Skylight

6 Ajankohtaista & aktuellt Rajaesteet näkyvästi esillä Tukholmassa Rajaesteet olivat näkyvässä osassa Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Tukholmassa lokakuun lopulla. Suomessa Pohjola-Norden on aktiivisesti mukana rajaesteiden poistoon tähtäävässä työssä edunvalvontatoimintansa ja Haloo Pohjola neuvontapalvelun kautta. Lisäksi Pohjola-Nordenin pääsihteeri Larserik Häggman edustaa Suomea Pohjoismaiden pääministerien asettamassa Rajaestefoorumissa, joka ei ole vain tyytynyt toteamaan rajaesteitä, vaan on aktiivisesti nostanut asioita esille niin poliitikkojen kuin virkamiestenkin keskuudessa. Aina asioita ei kuitenkaan tarvitse viedä korkeimmalle poliittiselle tasolle, jotta ratkaisu löytyisi. Yksi viimeaikainen esimerkki rajaesteestä, joka ratkesi asianosaisten yhteistyönä, on ruotsalaisen opetusalan työttömyyskassan, Lärarnas a-kassan, jäsenyysehtojen helpottuminen. Aiemmin tiukat jäsenyysehdot Ruotsin ulkopuolelta tuleville tuntiopettajille aiheuttivat ongelmia etenkin Suomessa asuville, mutta Ruotsissa työskenteleville tuntiopettajille sekä työnhakumatkalle Ruotsiin lähteville opettajille. Kun ongelma nostettiin esille Suomen ja Ruotsin opettajien työttömyyskassojen kesken, löytyi asiaan pian ratkaisu ja jäsenyysehtoja helpotettiin. Vaikka rajaesteet ovat nousseet näkyvästi Pohjoismaiden neuvoston asialistalle, ja pelkästään viime vuoden aikana löydettiin ratkaisu yli kymmeneen rajaesteeseen, ei työ rajaesteiden alalla ole läheskään loppusuoralla. Tiedonkulun haasteet ja erityisesti EU-päätösten täytäntöönpanon koordinoinnin puute Pohjoismaiden välillä luovat uusia ongelmia ja jopa rajaesteitä. Pitkäaikainen ratkaisu olisikin ennaltaehkäisevä ote lainsäädäntötyössä: tehokas tiedonvälitys ja lainsäädännön yhdenmukaisuuden tarkistaminen jo luonnosvaiheessa olisi varmasti estänyt monia ongelmia syntymästä, ja huomiota tulisi kiinnittää erityisesti ongelmien ennaltaehkäisyyn eikä vain jo syntyneiden ongelmien korjaamiseen. Aasauskonnon vaikutuksesta kirja Islannin pääkaupungissa Reykjavikissa juhlittiin vuoden 2007 syyskuussa Islannin Norden-yhdistyksen 85-vuotisjuhlaa. Juhlatilaisuuksien teemaksi oli valittu Pohjoismainen mytologia ja sen vaikutus tuhannen vuoden ajan kristinuskoon ja nykyaikaan. Snorri Sturlusonin kertomukset Snorrin Eddassa ovat aasauskonnon tuntemisen pohja. Snorrin kertomusten vaikutus on havaittavissa kaikessa pohjoiseurooppalaisessa kielenkäytössä, kertomuksissa ja taiteessa. Nyt juhlassa pidettyjen puheiden pohjalta on julkaistu kirja, Mikä aasoilla on? Esitelmät sekä Hallgrimskirkjassa pidetty päätössaarna käsittelevät aihetta eri näkökulmista. Kirjassa näkemyksiään esittelevät mitä arvovaltaisimmat henkilöt, ja esitelmöitsijöinä olivat muun muassa Islannin pohjoismainen yhteistyöministeri Össur Skarphéthinsson, aikaisempi presidentti Vigdís Finnbogadóttir, professori Terry Gunnell ja Kööpenhaminan piispa Erik Norman Svendsen. Kirja on myynnissä Pohjola-Nordenin verkkokaupassa. Verkkokaupan tilauslomake löytyy myös tämän lehden Verkkokauppa-osiosta.

7 Ajankohtaista & aktuellt Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto Suomeen Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotinen musiikkipalkinto jaettiin neuvoston istunnon yhteydessä lokakuun lopussa suomalaiselle klarinetistille Kari Kriikulle. Hän on kansainvälisesti tunnettu muusikko, joka tunnetaan nykymusiikin esille tuojana ja lähettiläänä. Kari Kriikku on vertaansa vailla oleva klarinettivirtuoosi. Hänen ilmaisulleen on ominaista joustavuus ja soittamisen ilo hän on siis muusikko sanan hienoimmassa merkityksessä. Kriikku on omassa genressään uraauurtava soolokonserttien uudistaja, minkä vuoksi hän on tehnyt yhteistyötä lukuisten nykysäveltäjien kanssa ja kantaesittänyt heidän teoksiaan, palkintolautakunta perustelee valintaansa. Hämeenlinna haltuun kaupunkikävelyllä Kauniina syyskuisena päivänä yli satapäinen hämeenlinnalaisjoukko lähti tutustumaan oman kaupunkinsa historiaan, kun Hämeenlinnan Pohjola-Norden järjesti ensimmäisen kaupunkikävelytapahtumansa. Yhdistys oli kutsunut Pohjola-Nordenin Hämeen piirin hallituksen jäsenen Pekka Koskisen kävelylle mukaan oppaaksi ja Hämeenlinnan historian ammattilaiseksi. Asiantuntevuutta ei mieheltä puuttunut, onhan hän Hämeenlinnan lyseon kasvatti ja väitellyt tohtoriksi Hämeen linnan linnoittamisesta. Kävelykierros alkoi Palokunnankadun ja Linnankadun risteyksestä ja jatkui Linnankatua pitkin kirkon ohi linnan suuntaan. Kierroksella tutustuttiin kaupungin historiaan kustavilaisella ajalla ja 1800-luvulla. Osallistujat vierailivat paikalla, jolla kaupunki oli aikoinaan sijainnut, ja tutustuivat siihen alueeseen, jonne Kustaa III olisi kaupungin aikoinaan halunnut siirtää. Hämeenlinnalaisten kiinnostus kaupunkikävelytapahtumaa kohtaan oli suurta. Tapahtumaan otti osaa yli 110 osallistujaa, ja Hämeenlinnan Pohjola-Norden sai tapahtuman johdosta paljon positiivista näkyvyyttä, uusia jäseniä sekä uteliaita kyselyjä yhdistyksen toiminnasta. Kävelylle toivottiin jatkoa, ja sitä varmasti on myös tulossa. FNF: Uttalande om nordiskt samarbete i EU Styrelsen för Föreningarna Nordens Förbund sammanträdde inför Nordiska rådets session i Stockholm. I likhet med Pohjola-Nordens förbundsmöte antog även Norden-förbundets möte ett uttalande om nordiskt samarbete inför implementeringen av EU-besluten. Inget systematikst samarbete och inget kontinuerligt utbyte av information förekommer mellan Danmark, Sverige och Finland. För Norges och Islands del sker implementeringen med ett visst dröjsmål men inte heller då sker något samråd med EU-medlemmarna står i uttalandet. Utan samarbete och systematisk informationsutväxling föreligger stora risker för att implementeringen leder till ökande, inte minskande, skillnader i lagstiftning i Norden. Likaså ökar risken för nya onödiga gränshinder och mer komplikationer för nordborna fortsätter texten. Det återstår att se om verkställandet av EU-besluten för Nordens del kommer att förändras under det danska ordförandeskapet i Nordiska ministerrådet.

8 Ajankohtaista & aktuellt Talvipimeiden pohjoismaisia kulttuuririentoja Aineen taidemuseossa Tornio-Haaparannassa järjestetään talven aikana parikin kiinnostavaa näyttelyä välisenä aikana tiloissa on esillä Tarja ihmemaassa, Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen videoteos ihmisten suhteesta valtionsa johtajaan sekä Tänään kotona Suomalainen perhe taiteessa. Elsa Beskown joulutarinaa Petter och Lottas jul luetaan lapsille ruotsiksi Tammisaaren Naturumin auditoriossa päivittäin välisenä aikana. Ääneen luvun aikana tarinoista heijastetaan myös kuvia seinille kerrontaa elävöittämään. Tarinahetkiin osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista Ekenäs naturumille. Tammisaaren wanhan ajan joulumarkkinoiden aikana tarinoita luetaan koko päivän ajan ja myös suomen kielellä. Tapahtuman järjestävät Ekenäs naturum, Raaseporin kaupunginkirjasto ja Tammisaaren kirjasto. Ruotsalaiset koreografi Vera Suvalo ja lavastaja Klas Grimberg sekä suomalaiset muusikko Ville Hukkinen ja näyttelijä Nina Hukkinen ovat valmistelleet joulukuun ensimmäiselle viikolle ensi-illan Universum tanssii, joka täyttää niin tanssiesityksen kuin performanssinkin kriteerit. Teater Marsissa Helsingissä järjestettävässä teoksessa universumi tanssii kirjaimellisesti, sillä koko teatteritalon henkilökunta on pyydetty mukaan tanssiin. Esitys on sanaton tutkimusmatka talon tilaan, sen eri tasoihin ja tunnelmiin. Universumin tanssikutsu tarjoaa huikeita tarinoita ja kuvia näyttäen toteen sen mitä monet meistä epäilevät: jokaisella universumin osasella on kyky tanssia! Esitykset järjestetään 4.12, ja Peer Gynt on norjalaisen Henrik Ibsenin 1860-luvulla kirjoittama viisinäytöksinen näytelmäruno, jota esitetään joulukuussa Kajaanin kaupunginteatterissa. Peer Gynt kertoo tarinan korvessa kasvaneesta pojasta, Peer Gyntistä joka, kotiseutunsa käydessä liian pieneksi, lähtee koettamaan onneaan maailman turuille. Peer ajautuu seikkailuissaan mitä oudoimpiin paikkoihin ja tilanteisiin, mutta nousee voimakkaan tahtonsa ja röyhkeytensä avulla maalaispojusta maailman eliittiin. Hän on aikamme kapitalistinen sankari ja ihmissuhdeseikkailija, joka kaataa naisia kuin aisaa. Peer haluaa taivuttaa koko maailman haluamaansa muottiin. Vaan miten lopulta käy? Kuka laittaa muottiin ja ketä? Näytökset 17.12, 18.12, ja Turun taidemuseon Pimiössä nähdään Joachim Koesterin mustavalkoinen Tarantism-filmi (2007). New Yorkissa työskentelevä Koester on yksi tunnetuimmista tanskalaisista nykytaiteilijoista. Nyt esitettävä teos liittyy Etelä-Italian tarantismi-kulttiin ja rekonstruoi tarantula-hämähäkin pureman saaneita ihmisiä, jotka tanssivat ekstaasissa. Teos nähtävissä Pimiössä Maailmankuulun hevosshown Apassionatan tämän vuoden kiertue-esityksiä helmikuussa 2010 vahvistaa islantilainen oopperalaulaja Arndis Halla. Mukana on ylväitä andalusianhevosia, eloisia arabianhevo-

9 Ajankohtaista & aktuellt sia, sympaattisia islanninhevosia ja elegantteja oldenburginhevosia, joukko Euroopan kuuluisimpia ja taitavimpia showratsastajia, loistokkaita pukuja sekä taianomaisia tanssiesityksiä. Esitykset Helsingissä Hartwallareenalla 13.2 ja Helsingissä, Suomen rakennustaiteen museossa avautuu, näyttely Gert Wingårdh. Yksitoista taloa, jossa keskitytään Ruotsin tunnetuimpiin kuuluvan arkkitehdin Gert Wingårdhin tuotantoon. Wingårdhille ominaisesta varioinnista on tullut osa kansainvälistä Ruotsi-kuvaa. Näyttelyyn on valittu taloja, jotka heijastavat hänen runsaan ja monipuolisen tuotantonsa ominaispiirteitä. Talojen ohella näyttely esittelee Wingårdhin arkkitehtuurikäsitystä. Näyttely on avoinna asti. Hämeen linna ja Turun linna ovat tuottaneet yhteistyössä hopeanäyttelyn Ajaton aarre Tidlös skatt. Linnojen yhteistyökumppaneina ovat Ruotsin Skoklosterin linna ja Hallwylin museo sekä Tanskan Koldinghusin linna. Näyttelyssä esitellään Turun museokeskuksen kokoelmissa olevaa, pääasiassa ja 1800-luvun pöytähopeaa, Skoklosterin ja Hallwylin museon kokoelmissa olevaa vanhaa ja 1700-luvun pöytähopeaa ja Koldinghusista uutta tanskalaista hopeatuotantoa. Näyttelyn tarkoituksena on tuoda esille Suomen, Ruotsin ja Tanskan pitkät perinteet hopean valmistuksessa ja tehdä läpileikkaus pohjoismaisesta hopeasepän taidosta ja muotoilusta. Näyttely on avoinna vuoden 2010 syyskuun loppuun asti. Turun taidemuseon kokoelmanäyttelyn Tämä matka yhteydessä esitellään ensimmäistä kertaa julkisuudessa Henry Lönnforsin korkeatasoinen miniatyyrikokoelma, jonka miniatyyrit ovat pääosin ruotsalaisia ja peräisin 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alusta. Ajanjaksoa pidetään ruotsalaisen miniatyyrimaalauksen kulta-aikana. Näyttely avoinna Katseet kohti Tanskaa Pohjoismaisen hallitusyhteistyön johtaminen siirtyy vuodenvaihteessa Tanskalle, kun maasta tulee Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja. Puheenjohtajakauden 2010 ohjelmassa Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen kertoo Tanskan tekevän voitavansa Pohjoismaiden edelläkävijäaseman säilyttämiseksi. Keinoina Rasmussen mainitsee rajaesteiden poistamisen kansalaisten ja yritysten tieltä, kestävien ilmasto- ja ympäristöratkaisujen tekemisen sekä arvojen ja tulosten tekemisen, jotta alueella olisi vahva kansainvälinen vaikuttavuus. Globalisaatio onkin Tanskan puheenjohtajakauden ohjelman läpäisevä teema. Globalisaatio, ilmasto ja talouskriisi koskettavat maailman kaikkia kolkkia, myös Pohjoismaita. Ohjelma jatkaa luontevasti pohjoismaista globalisaatiotyötä, jonka Pohjoismaiden pääministerit käynnistivät Punkaharjulla vuonna Puheenjohtajuus tarjoaa aina haasteita mutta myös mahdollisuuksia. Joulukuussa koko maailman katse kääntyy ilmastokysymyksissä Tanskaan, kun Kööpenhaminassa järjestetään ilmastokokous, jossa on tarkoitus sopia Kioton ilmastosopimuksen jatkosta. Isäntämaa voi omalla esimerkillään osoittaa Pohjolan olevan kestäviä ilmastoratkaisuja ja tuloksia tuottava alue, ja osaltaan näin täyttää puheenjohtajakautensa lupaukset.

10 Teemakolumni / Temakolumn 4/2009 Larserik Häggman Pääsihteeri/generalsekreterare Pohjola-Norden Kaikin puolin onnistunut vuosi Suomen sodan merkkivuoden vietto on monessa mielessä sujunut yli odotusten. Näin on ollut Suomessa, mutta myös Ruotsissa vuosi on herättänyt paljon odotettua enemmän huomiota. Lähtöasetelmasta käsin oli toki helppo ymmärtää, että aikanaan kipeä ratkaisu, joka kuitenkin asteittain pitkäaikaisen prosessin kautta johti varsinaisen suomalaisen kansakunnan syntyyn, herättäisi huomiota Itämeren itäpuolella. Ovathan monet maamme keskeisistä instituutioista peräisin juuri kahdensadan vuoden takaa, ja olemmehan me suomalaiset kaikki aina yhtä innostuneita viettämään juhlatai merkkivuosijuhlia. Itämeren länsipuolella asetelma oli tietysti hieman toisenlainen. Hieman vastaavantyyppisestä juhlimisesta muutama vuosi sitten, eli Ruotsin ja Norjan unionin loppumisen merkkivuoden vietosta vuonna 2005, kokemukset eivät olleet pelkästään myönteiset. Norjalaisten juhliessa ruotsalaiset eivät välttämättä noteeranneet koko merkkivuotta, muutamasta näyttävästä tapahtumasta huolimatta. On myönnettävä, että merkkivuoden alla moni epäili ruotsalaisten intoa viettää koko vuotta. Tapahtumat kaksisataa vuotta sitten merkitsivät monella tapaa vanhan Ruotsin suurvallan lopullista päätepistettä: edessä oli aika, jolloin Suomea tulisi vallata takaisin Ruotsin rajojen sisällä. Samaten on todettava, että Suomen puolella esiintyi pelkoja, että merkkivuosi nostaisi esille äärinationalistisia ja naapurimaan vastaisia piirteitä. Täysin vierastahan ei ole yksinkertaistaen tulkita historiaa niin, että hävitty Suomen sota irrotti Suomen Ruotsista ja johti maan itsenäisyyteen. Kun vielä osa merkkivuodesta on jäljellä, voidaan jo yksiselitteisesti todeta, että pelot molemmin puolin Itämerta olivat aiheettomat. Ruotsalaiset innostuivat leveällä rintamalla, eivätkä suomalaiset sortuneet Ruotsin-vastaisuuteen. Harvoin naapurit ovat juhlineet yhdessä kuten tänä vuonna, harvoin on ilmestynyt niin monta valaisevaa historiallista teosta, ja vielä harvemmin maiden johto, päättäjät ja suuri yleisö ovat suunnanneet katseensa niin selvästi yhteisiin hankkeisiin ja yhteiseen tulevaisuuteen. Pohjola-Nordenille merkkivuosi on ollut täynnä iloisia yllätyksiä. Se on yksiselitteisesti vahvistanut uskoamme omaan sanomaamme ja haluamme jatkaa pohjoismaisen kansalaisyhteistyön kehittämistä sekä pohjoismaisuuden hyödyntämistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Siitä hyvänä osoituksena ovat ne pitkälti toistasataa eri tilaisuutta, joita liittomme puitteissa on järjestetty vuoden merkeissä. Ett på allt sätt lyckat märkesår Firandet av märkesåret till åminnelse av Finska kriget har i många anseenden överträffat förväntningarna. Så har det varit i Finland men också i Sverige har året väckt långt större intresse än väntat. Med tanke på utgångsläget är det lätt att förstå att en på sin tid svår lösning som dock stegvis genom en lång process ledde till uppkomsten av en egentlig finländsk nation skulle väcka uppmärksamhet på östra sidan av Östersjön. Många av våra centrala institutioner stammar ju från tiden för tvåhundra år sedan och vi finländare är ju alltid lika engagerade när det gäller att fira jubileer eller märkesår. På västra sidan av Östersjön var läget naturligtvis litet annorlunda. Erfarenheterna från ett liknande jubileum för några år sedan, dvs unionsupplösningen mellan Sverige och Norge år 2005 var inte helt positiva. När norrmännen firade, noterade svenskarna nödvändigtvis inte hela märkesåret, trots några synliga begivenheter. Det finns skäl att medge att många inför märkesåret tvivlade på svenskarnas engagemang över hela året. Händelserna för tvåhundra år sedan innebar ju på många sätt den slutliga slutpunkten för det gamla Sveriges stormakt då det som förestod var att inom Sveriges gränser erövra Finland åter. På samma sätt måste man konstatera att det på finsk sida förefanns en rädsla för att märkesåret skulle lyfta fram ultranationalistiska och mot grannen fientliga drag. Det är ju inte helt främmande att tolka historien så att det förlorade Finska kriget lösgjorde Finland från Sverige och ledde till landets självständighet. När ännu en del av märkesåret återstår kan vi redan entydigt konstatera att rädslan på båda sidor av Östersjön var obefogad. Svenskarna engagerade sig på bred front och finländarna förföll inte till antisvenskhet. Sällan har grannar firat samman som i år, sällan har lika många belysande historiska verk publicerats och än mer sällan har länders ledning, beslutsfattare och allmänheten riktat blickarna så klart mot gemensamma projekt och en gemensam framtid. För Pohjola-Norden har märkesåret varit fyllt av glada överraskningar. Det har entydigt styrkt vår tro på vårt egna budskap och vår vilja att fortsätta utveckla det folkliga nordiska samarbetet och utnyttjandet av det nordiska i det finländska samhället. Ett gott uttryck för detta är de långt över hundra olika arrangemang som anordnats inom förbundets ram under märkesåren. 10

11 YLI JÄSENTÄ POHJOISMAISSA TULE MUKAAN! o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN JÄSENEKSI. Maksan 14 euron suuruisen jäsenmaksun vuosittain. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN PERHEJÄSENEKSI, sillä taloudessani on Pohjola-Nordenin jäsen. Maksan jäsenmaksua vuosittain 6 euroa. Saan perhejäsenenä Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin. o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITON JÄSENEKSI. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. Lisätietoa Effective Business Reach with Nordicum Magazine Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Syntymävuosi Minua kiinnostaa Pohjola-Nordenin o kulttuuritoiminta o koulutoiminta o elinkeinoelämän toiminta o matkat o Nuorisoliitto ja/tai Nordjobb o muu, mikä? o Osoitteeni on muuttunut, entinen osoite: Yhteystietoja käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Päiväys ja allekirjoitus ÖVER MEDLEMMAR I NORDEN KOM MED! o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN, genom att årligen betala en medlemsavgift på 14 euro. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN SOM FAMILJEMEDLEM, eftersom det redan finns en medlem i min familj. Den årliga medlemsavgiften är 6 euro. Som familjemedlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDENS UNGDOMSFÖRBUND. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens och Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. Mer information Namn Adress Postnummer och -anstalt E-post Födelseår & Jag är intresserad av Pohjola-Nordens o kulturaktiviteter o skolverksamhet o verksamhet inom näringslivet o resor o Ungdomsförbundet och/eller Nordjobb o annat, vad? o Mina adressuppgifter har ändrats, gamla adressen: Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående. Datum och underskrift LEIKKAA IRTI JA POSTITA, OSOITETIEDOT VASTAKKAISELLA PUOLELLA 11

12 Taita ja niittaa tästä Föreningar NORDEN Yhdistykset Pohjola-Norden maksaa postimaksun Pohjola-Norden betalar portot Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus Helsinki Foreningene Nordens Forbund Norra Vallgatan 16, 2 tr., SE Malmö puh./tfn +46 (0) faksi/fax +46 (0) Föreningen Norden, Sverige Box 12707, SE Stockholm puh./tfn faksi/fax Foreningen Norden, Danmark Malmøgade 3, DK-2100 København Ø puh./tfn faksi/fax Foreningen Norden, Norge Abbediengen hovedgård Harbitzalléen 24, NO-0275 Oslo puh./tfn faksi/fax Föreningen Norden på Åland Hamngatan 4 puh./tfn +358 (0) faksi/fax +358 (0) Norrøna Felagid i Føroyum J. Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavn puh./tfn faksi/fax , Norræna Felagid, Island Odinsgata 7, IS-101 Reykjavik puh./tfn faksi/fax Föreningen Norden på Grønland N.A.P.A, Skibshavnsvej 21, Postboks 770, GL-3900 Nuuk Eesti Põhjala Ühing Lai 29,EE Tallinn puh./tfn faksi/fax Biedriba Norden Latvija BOX 217, LV-1024 Riga puh./tfn pj./ordf: 12 & Föreningen Norden i Litauen Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius puh./tfn:

13 Nordisk stat bättre än Nordiskt råd? Pohjoismainen valtio parempi kuin Pohjoismaiden neuvosto? Existerar Nordiska rådet? Den som läste eller lyssnade på nyheterna i Sverige under sista veckan i oktober kan inte vara säker. Där nämndes så gott som inget om att Nordiska rådet möttes tre dagar i Stockholm. Enda undantaget var egentligen kulturpriserna till Lars von Trier (film) och Per Petterson (litteratur). Och de stort upplagda nordiska kulturdagarna Så in i Norden. Det visar det nordiska samarbetets problem. Många, flera hundra politiker samlas och diskuterar viktiga frågor som om och hur Norden bättre ska knytas till EU, hur Östersjön ska räddas, om säkerhetssamarbetet ska bli tätare. Men medierna vill inte lyssna. Och medborgarna får inget veta. Å andra sidan finns det ett brett intresse för kulturen. Här finns ett naturligt utbyte vid sidan av politiska beslut. Dessutom finns det ett folkligt intresse, särskilt i gränsregionerna, att riva gränshinder. Där krävs det dock politiska beslut. Det är ett underbetyg till de nordiska politikerna att de - trots utmärkta förslag från dansken Poul Schlüter och just nu fortsatt arbete av finländaren Ole Norrback - har åstadkommit så lite i praktiken. En annan svaghet i nordiskt samarbete är förstås splittringen gentemot EU. Om nu också Island blir medlem vore det väl naturligt att skapa en informell nordisk region inom EU? Detta har varit något av en tabufråga men åtminstone Matti Vanhanen och Mona Sahlin var inne på tanken vid rådets utfrågning. Mer storslaget är den idérike Gunnar Wetterbergs debattförslag att skapa ett nordiskt statsförbund, framfört i Dagens Nyheter. Världens tionde största ekonomi, kompletterande näringsliv, stark forskning, många gemensamma värderingar allt talar för detta, menar han. Och därtill större inflytande i EU! Nja, där stötte han på en liten tuva: Norge. Men kanske kan en EU-koppling lättare godtas om den sker via ett enat Norden? Onko Pohjoismaiden neuvosto olemassa? Ruotsissa uutisia lokakuun viimeisellä viikolla kuunneltuaan tai katseltuaan asiasta ei voi olla varma. Niissä ei oikeastaan mainittu mitään siitä, että Pohjoismaiden neuvosto kokoontui Tukholmassa kolmen päivän ajan. Ainoat poikkeukset olivat Lars von Trierin (elokuva) ja Per Pettersonin (kirjallisuus) saamat kulttuuripalkinnot sekä suurisuuntaiset Så in i Norden -kulttuuripäivät. Tässä näkyy pohjoismaisen yhteistyön ongelma. Useat sadat poliitikot kokoontuvat ja keskustelevat tärkeistä asioista kuten Pohjoismaiden ja EU:n välisistä suhteista, Itämeren pelastamisesta, turvallisuusyhteistyön tiivistämisestä. Tiedotusvälineet vain eivät halua kuunnella. Ja kansalaiset eivät saa tietää mitään. Toisaalta kulttuuri kiinnostaa useita. Se tarjoaa luontevan kanssakäymisen tavan poliittisten päätösten rinnalla. Lisäksi kansalaisten keskuudessa, erityisesti raja-alueilla, on halu poistaa rajaesteitä, minkä toteuttamiseksi tarvitaan kuitenkin poliittisia päätöksiä. Pohjoismaiset poliitikot saavat ala-arvoisen arvosanan siitä, että he tanskalaisen Poul Schlüterin erinomaisista ehdotuksista ja Ole Norrbackin nyt jatkamasta työstä huolimatta ovat saaneet käytännössä niin vähän aikaan. Toinen pohjoismaisen yhteistyön heikkous on tietysti hajanaisuus suhteessa EU:hun. Jos Islantikin nyt liittyy jäseneksi, olisi kai luontevaa luoda epävirallinen pohjoismainen alue EU:n sisälle? Tämä ajatus on ollut jonkinlainen tabu, mutta ainakin Matti Vanhanen ja Mona Sahlin tarttuivat siihen neuvoston kyselytunnilla. Vielä kunnianhimoisempi on kekseliään Gunnar Wetterbergin Dagens Nyheterissä esittämä keskustelunavaus pohjoismaisen valtioliiton luomisesta. Maailman kymmenenneksi suurin talous, toisiaan täydentävä elinkeinoelämä, vahva tutkimus, monet yhteiset arvot kaikki tämä tukee hänen mielestään ehdotusta. Ja päälle lisääntynyt vaikutusvalta EU:ssa! No, tässä hän kyllä kompastui pikkumättääseen nimeltä Norja. Mutta ehkä EU-kytkös olisi helpompi hyväksyä, jos sen takana olisi yhtenäinen Pohjola? HÄR ÄR TÄÄLLÄ Olof Kleberg Frilansjournalist Vapaa toimittaja STOCKHOLM Johannes Jansson/norden.org 13

14 Uusi puheenjohtaja, uusi strategia OAJ:n johtaja Anders Rusk valittiin Mikkelin liittokokouksessa lokakuussa Pohjola-Nordenin uudeksi puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Outi Ojalaa, joka oli liiton johdossa neljä vuotta. Pohjola-Norden hyväksyi myös uuden strategian ohjenuoraksi tulevien vuosien työlle. A Anders Ruskilla on vankka tausta liitossa. Hän on ollut liittohallituksen jäsen 6 vuotta ja johtanut sekä koulu- että ay-toimikuntia. Ammattinsa puolesta Rusk tuntee hyvin pohjoismaisen yhteistyön ja siirtyy vuodenvaihteessa myös Pohjoismaiden opettajien yhteistyöjärjestön pääsihteeriksi. Liiton valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi Kimmo Sasin jälkeen nousi Pohjola- Norden-veteraani Risto Laakkonen. Uutena varapuheenjohtajana aloittaa Lapin piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Ulla Karvo, Magnus Österin jatkaessa samassa tehtävässä. Liittokokouksen yksimielisesti hyväksytyn uuden strategian mukaan Pohjola-Nordenin tehtävä pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliittona on eri keinoin vaikuttaa Suomen päättäjiin ja viranomaisiin, jotta he toiminnassaan kaikin tavoin hyödyntäisivät pohjoismaisia kokemuksia ja edistäisivät yhteistyötä ja yhteisesiintymistä sekä kansainvälisesti että eri aloilla. Pohjola-Nordenin päätavoitteena on saat- taa mahdollisimman moni Suomessa asuva kosketukseen pohjoismaisuuden ja pohjoismaalaisten kanssa. Strategia on kokonaisuudessaan luettavissa liiton verkkosivuilla Vanhaselle ja Wallinille kirjeet Liittokokouksesta lähti myös kirjeet sekä pääministeri Matti Vanhaselle, että kulttuuriministeri Stefan Wallinille. Vanhasen kirjeessä kannettiin huolta pohjoismaisen yh- Ny ordförande, ny strategi OAJ-direktören Anders Rusk valdes vid förbundsmötet i St Michel till Pohjola-Nordens nya förbundsordförande. Han efterträder Outi Ojala som lett förbundet i fyra år. Pohjola-Norden godkände också en ny strategi som rättesnöre för arbetet under kommande år. A Anders Rusk har en gedigen bakgrund inom förbundet. Han har suttit i förbundsstyrelsen i sex år och lett både skol- och fackutskotten. Via sitt arbete känner Anders Rusk väl det nordiska samarbetet och börjar vid årsskiftet som generalsekreterare för de nordiska ländernas lärares samarbetsorganisation. Ordförande för fullmäktige efter Kimmo Sasi blev Pohjola-Nordenveteranen Risto Laakkonen. Som ny viceordförande börjar ordföranden för Lapplands distrikt, riksdagsledamot Ulla Karvo medan Magnus Öster fortsätter i samma uppdrag. I enlighet med den av förbundsmötet enhälligt godkända nya strategin är Pohjola- Nordens uppgift som centralförbund för folkligt nordiskt samarbete att på olika sätt påverka beslutsfattare och myndigheter i Finland så att de i sin verksamhet på allt sätt gör bruk av nordiska erfarenheter och främjar samarbete och gemensamt uppträdande både internationellt och inom olika sektorer. Pohjola-Nordens huvuduppgift är att föra så många i Finland bosatta som möjligt i kontakt med det nordiska och nordbor. Strategin kan i sin helhet läsas på förbundets websidor Brev till Vanhanen och Wallin Förbundsmötet sände också brev till både statsminister Matti Vanhanen och kulturminister Stefan Wallin. I brevet till Vanhanen oroade sig Pohjola-Norden över bristen 14

15 Sasista kunniajäsen Liittokokouksen alla hallitus oli päättänyt kutsua Kimmo Sasin liiton kunniajäseneksi. Päätöstä osoittava diplomi ojennettiin kokouksessa. Kunniajäsenenä on Sasin lisäksi liiton entinen puheenjohtaja Elsi Hetemäki-Olander. Liiton kultaisen ansiomerkin saivat liittokokouksessa Outi Ojala, Vuokko Rehn, Seppo Kuisma, Bo Grönholm ja Maiju Kaitainen. Kurt Söderberg vastaanotti Veikko Karsman stipendin. teistyön puutteesta EU-direktiivejä sovellettaessa. Wallinille osoitetussa kirjeessä esitettiin vapaaehtoisjärjestöille ja harrastajille parempia mahdollisuuksia saada osansa pohjoismaisista kulttuurirahoista. Erillisissä kannanotoissa kannatettiin Islannin EU-jäsenyyttä ja toivottiin toimenpiteitä skandinaavisten kielten opetuksen parantamiseksi Suomessa. Kannanotot ovat luettavissa liiton verkkosivuilla. Sasi hedersmedlem Inför förbundsmötet hade styrelsen beslutat kalla Kimmo Sasi till förbundets hedersmedlem. Ett diplom överlämnades vid mötet. Förbundets tidigare ordförande Elsi Hetemäki-Olander är förutom Sasi hedersmedlem. Förbundets förtjänsttecken i guld fick Outi Ojala, Vuokko Rehn, Seppo Kuisma, Bo Grönholm och Maiju Kaitainen. Kurt Söderberg mottog Veikko Karsmas stipendium. på nordiskt samarbete vid implementeringen av EU-direktiv. I brevet till Wallin föreslogs bättre möjligheter för frivilligorganisationer och amatörer att få del av nordiska kulturpengar. I separata ställningstaganden uttrycktes stöd för Islands medlemskap i EU och efterlystes åtgärder för att förbättra undervisningen i skandinaviska språk i Finland. Ställningstagandena kan läsas på förbundets websidor. 15

16 Tromsö- ja Hammerfestgaten kulmaus. Oslon työväenkorttelit L Oslon asvalttiviidakon yläpuolella kohoaa puistokaupunginosa Rodelökka. Entinen työläisten asuinsija on nykyään trendikäs osa pääkaupunkia. Liikenteen melu ja pakokaasupilvet hälvenevät hiljalleen. Kostean mullan haju sekoittuu kastuneiden puiden tuoksuun, ja vanhan puutalon pihakivet sojottavat taivaalle, joka on aamupäivän sateiden jälkeen kirkastunut syvänsiniseksi. Östkantenin Rodelökka, aikanaan tavallinen työläiskaupunginosa, on kehittynyt muodikkaaksi yliopisto-opettajien ja taiteilijoiden suosimaksi omakotitaloalueeksi. Suuren työläisrunoilijan Rudolf Nilsenin ( ) sanat tuntuvat ajankohtaisemmilta kuin koskaan: flyr drömmen som en fugl fra gatens sprekk mot vår og muld og spiler vingene i vindens trekk og solens gull. Myös Rodelökka on kokenut ajan, jolloin alue haluttiin purkaa lasin ja betonin tieltä, mutta itsepintainen vastarinta kantoi hedelmää. Puukoristeet ja pienet puutarhat säilyivät. Jaettu ilman muuria Vanhoina aikoina Oslo oli jaettu kaupunki melkein kuin Berliini, vain ilman näkyvää muuria. Proletariaattinen Östkanten oli hyvin erilainen kuin äveriäs Västkanten. Vaikka nykyään monet aikaisemmista vastakkainasetteluista ovat poissa, löytyy alueiden väliltä vielä nykyään taloudellisia ja sosiaalisia eroja. Östkantenin työläiskaupunginosilla on monia nimiä: Grünerlökka, Rodelökka, Sagene, Vaterland, Grönland, Töyen, Kampen, Gamlebyen jne. Vålerengaakaan ei sovi unohtaa. Ainakin kaikki urheilusta kiinnostuneet Pohjolassa tuntevat nimen jalkapalloseuran perusteella. Rodelökkan Carl Berners plassilta voi mukavasti ottaa trikkenin, Oslon sinisen raitiovaunun, joka on saanut nimensä englanninkielisestä electric tramway -nimestä. Trikken kuljettaa pitkin Trondheimsveieniä ja Storgatenia kohti Youngstorgetia, norjalaisen ammattiliikkeen keskusta. Nimikyltit kertovat kaiken: Folkets hus, Folketeaterbyggnaden, Arbeiderpartietin punainen tiilikolossi ja Oslon Arbeidersamfunnin harmaa funkkistalo. Youngstorgetilla sijaitseva suhteellisen uusi baari on saanut osuvan nimen Internasjonalen. Baarin sisällä olevasta valokuvakokoelmasta löytyy mustavalkoinen valokuva Youngstorgetilla kauan sitten pidetystä isosta kokouksesta. Ruskea kahvila kutsuu Jos haluaa vierailla kansankievarissa tai ruskeassa kahvilassa, kuten täällä sanotaan, kannattaa Youngstorgetilta ottaa suunta kohti Folketeaterpassasjenia. Valitettavasti Erlings Moen kalakauppa aina tuoreine rapuineen on ollut suljettuna jo jonkin aikaa, mutta Operablomstenin kukka- 16

17 Rudolf Nilsenin patsas symboloi köyhien kamppailua. Jon Pelle Kjellström muistelee Daelengan urheilukisoja, joihin hän osallistui aktiivisesti nuoruudessaan. uudistuivat kauppa antaa tuoksuaan koko pasaasille. Kun laskeutuu Storgatenille ja katsoo viistosti kadun toiselle puolelle toiseen kerrokseen, näkee Dovrehallenin ruokasalin. Hjemmelaget mat -kyltti ikkunassa houkuttelee sisälle. Ainakin paistettua ruijanpallasta remoulade-kastikkeella voi lämpimästi suositella. Nahkapäällysteisessä nojatuolissa sisällä Dovrehallenissa istuu Jon Pelle Kjellström, paikan kanta-asiakas, joka on syntynyt ja varttunut Östkantenin Torshovissa. Se oli teollisuustyöläisten asuttama kaupunginosa. Ammattiyhdistysliike ja politiikka olivat tärkeitä. Isoisäni toimi pääluottamusmiehenä Lilleborgin tehtaalla, jossa valmistettiin saippuaa, Kjellström kertoo. Suuria vapaa-ajan harrastuksia olivat jalkapallo ja murtomaahiihto. Pelasimme usein Daelenengan urheilukentällä Östkantenilla. Kun halusimme nähdä elokuvan, menimme Soria Moriaan, joka oli yksi Oslon hienoimmista elokuvateattereista. Kjellströmin lapsuudessa luokkaerot olivat suuret. Myös ihmisten luonteenlaadussa oli jotakin, joka loi eroja eri ryhmien välille. En unohda koskaan sitä, kun setäni osti liiketilan Västkantenilta. Hän joutui pian huomaamaan, että rikkaat olivat niin rikkaita, ettei heillä ollut koskaan varaa maksaa, Kjellström nauraa sydämellisesti. Vahva yhteishenki Myös Öistein Flatenilla on monia muistoja Dovrehallenista, jossa hän aikoinaan työskenteli. Täällä oli aikaisemmin kellaritila, joka toimi vuotta sitten erityisesti työläisnuorten kokoontumispaikkana. Flanten muistaa edelleen vahvan yhteishengen, joka vallitsi niiden ihmisten kesken, jotka hänen lapsuudessaan asuivat Östkantenilla. Taloja rakennettiin yhteisvoimin. Kaikki ammattimiehet savupiipun rakentajista ja rakennusmiehistä timpureihin ja muurareista hitsaajiin olivat mukana rakentamassa taloja, joihin he sitten itse muuttivat. Yhtä asiaa Flaten kaipaa. Tämän päivän lapset ja nuoret ovat täynnä tietokonepelejä ja televisiota. En kadehdi heitä. Ihmettelen vain, milloin heillä on aikaa olla keskenään ystäviensä kanssa. Dovrehallenilta on vain joitakin kortteleita Rudolf Nilsen plassille, jossa on runoilijan itsensä patsas. Runossa Storstadsnatt hän kirjoitti: Og varm av lykke går jeg her og kjenner, i dette dyp har jeg mitt hjem, min rot. For her er allting skapt av menneskehender fra lyset ned til stenen ved min fot. Teksti ja kuvat: Henrik Helenius 17

18 Oslos förvandlade arbe T Över Oslos stenöken höjer sig trästadsdelen Rodelökka likt en hägring mot nordost. Trafikbruset tonar sakta bort, och avgasmolnen skingras långsamt. Lukten av blöt mull blandas med doften av ännu regnvått trävirke medan skorstenarna från de gamla trähusen spretar mot en himmel som efter förmiddagens regn blivit klarblå. Rodelökka på Östkanten. En gång typiska industriarbetarkvarter. Nu förvandlade till fashionabla egnahemshus för till exempel universitetslärare och konstnärer. Mer levande än någonsin känns orden av Oslos store arbetardiktare Rudolf Nilsen ( ) när han skrev: flyr drömmen som en fugl fra gatens sprekk mot vår og muld og spiler vingene i vindens trekk og solens gull. Det fanns en tid när också Rodelökka skulle rivas bort för att ge plats åt glas och betong. Men det envetna motståndet bar frukt. Snickarglädjen och de små trädgårdarna överlevde. Delad utan mur I gamla dagar var Oslo en delad stad - nästan som Berlin fast utan synlig mur. Den proletära Östkanten stod mot den förmögna Västkanten. Också om mycket av de gamla motsättningarna är borta så finns det fortfarande kvar ekonomiska och sociala skillnader. Arbetarstadsdelarna på Östkanten bär många namn: Grünerlökka, Rodelökka, Sagene, Vaterland, Grönland, Töyen, Kampen, Gamlebyen osv. Vålerenga inte att förglömma. Ett namn som åtminstone alla idrottsintresserade i Norden känner till efter fotbollsklubben. Från Rodelökka går det bra att från Carl Berners plass ta trikken, Oslos blåa spårvagn som fått sitt för utomstående obegripliga namn efter engelskans electric tramway, Arbeiderpartiets röda koloss vid Youngstorget representerar politisk makt. 18

19 tarkvarter längs Trondheimsveien och Storgaten ner mot Youngstorget - centrum för norsk arbetarrörelse. Namnskyltarna berättar det mesta: Folkets hus, Folketeaterbyggnadens och Arbeiderpartiets röda tegelkoloss och Oslo Arbeidersamfunns gråa funkishus. Vid Youngstorget har en ganska nyöppnad bar fått det träffande namnet Internasjonalen. På ett fotomontage inne i baren ser man en svartvit bild från något stormöte på Youngstorget för länge sedan. Brunt kafé Vill man besöka ett folkligt värdshus eller brunt kafé som de kallas här lönar det sig att från Youngstorget vandra genom Folketeaterpassasjen. Tyvärr är Erlings Moes fiskaffär med alltid lika färska räkor nedlagd sedan en tid men från Operablomstens blombutik doftar det blomsteräng i passagen. Gå ner till Storgaten och snett mitt emot i andra våningen finns Dovrehallens matsal. Hjemmelaget mat står det inbjudande på ett av fönstren. Stekt hälleflundra med remouladsås kan rekommenderas. I en av de brunstoppade läderfåtöljerna på Dovrehallen sitter Jon Pelle Kjellström, stamgäst som är född och uppvuxen på Torshov på Östkanten. Också det var ett område bebott av industriarbetare. Facket och politiken var viktiga. Morfar var huvudförtroendeman vid Lilleborg-fabriken som tillverkade tvål. De stora fritidssysselsättningarna var fotboll och skridskoåkning. Vi spelade ofta på Daelenenga idrottsplats på Östkanten. Och när vi skulle se film gick vi till Soria Moria som är en av de finaste biograflokalerna i Oslo. I Kjellströms barndom var klasskillnaderna stora. Det fanns också någonting i mentaliteten som skilde. Jag glömmer aldrig när min farbror köpte en butikslokal på Västkanten. Han märkte snart att de rika var så rika att de aldrig hade råd att betala. Kjellström skrattar hjärtligt åt minnet. Stark sammanhållning Också Öistein Flaten har många minnen från Dovrehallen där han en gång i tiderna arbetat. Här fanns förr en källarlokal som för trettio-fyrtio år sedan var en samlingslokal speciellt för arbetarungdomen. Han minns den starka sammanhållningen bland människorna som i hans barndom bodde på Östkanten. Man hade en bostadskooperation som byggde bostäder. Alla från rörläggare och byggnadsarbetare till timmermän, murare och svetsare var själva med om att bygga de bostäder som de sedan flyttade in i. Det finns någonting han saknar. Dagens barn och ungdom har fullt upp med sina dataspel och sina teveapparater. Det missunnar jag dem inte. Men jag bara undrar när de ska ha tid att vara tillsammans med sina kamrater. Från Dovrehallen är det bara några kvarter till Rudolf Nilsens plass där diktaren själv står staty. Han som i dikten Storstadsnatt skrev: Og varm av lykke går jeg her og kjenner, i dette dyp har jeg mitt hjem, min rot. For her er allting skapt av menneskehender - fra lyset ned til stenen ved min fot. Text och foto: Henrik Helenius Öistein Flaten i en av Dovrehallens bruna läderfåtöljer. Här har han själv en gång arbetat. 19

20 VIKING CRUISES Purjehdi joulutunnelmaan merellä! Laivalla on tunnelmaa, tuoksuja, makuja, joululahjoja, viihdettä mukavaa merellistä joulunodotusta. Iloinen juhla Punaisilla laivoilla tarjoaa herkullisia makuja ja mukavia yhdessäolon hetkiä. Silti oma rauha ja yksityisyys ovat vain hyttiavaimen vilautuksen päässä. Julstämning i sikte! Ombord fi nns stämning, dofter, smaker, julklappar, underhållning allt i väntan på julen. På en glad fest på de Röda båtarna får man njuta av både goda smaker och trevlig samvaro. Egen ro och eget rum fi nns dock på en hyttnyckels avstånd

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. Anders R. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv.

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. Passer sammen med andre eller sig selv. Passaa yhdessä toisten kanssa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue

BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue Pohjoismaissa on... 26 miljoonaa asukasta 2,3 miljoonaa yritystä 12,5 miljoonaa työntekijää BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue 280.000 pohjoismaalaista asuu toisessa pohjoismaassa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 505/2006 vp Linja-autoliikenteen polttoainevero Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen tukia, mistä on erityisesti kärsinyt harvaan asuttujen seutujen joukkoliikenne.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 73/2004 vp Rahamarkkinoiden ohjaus ja Nordea Suomi Oyj Eduskunnan puhemiehelle Ruotsi on päättänyt jäädä Euroopan keskuspankin (EKP) alaisuudessa toimivan euroalueen ulkopuolelle muun

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot