Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen"

Transkriptio

1

2 LEDARE PÄÄKIRJOITUS Tillsammans klarar vi det I skrivande stund har stadsstyrelsens budgetförslag för år 2013 just blivit klart. Förslaget vandrar nu vidare för att behandlas i december av stadsfullmäktige. Budgetförslaget kan karakteriseras som en anpassningsbudget. Budgeten innehåller en anpassning till rådande realiteter. Den första anpassningen till rådande realiteter har skett via att skattesatsen föreslås höjas med en procentenhet till 21,25%. Det är aldrig ett lätt beslut att höja skatten som tas lättvindigt. Ofta föregås ett skattehöjningsbeslut av politisk turbulens och av en diskussion för och emot. Ett symptom på lägets allvar i Jakobstad är att denna gång har denna debatt lyst med sin frånvaro. Stadens servicestrukturer medger på kort sikt inget annat än en skattehöjning. Anpassningarna tar inte slut i och med skattesatsen. Den andra anpassningen vi hamnar att göra är att vi, i bästa fall, går in i en tid av långsam ekonomisk tillväxt. Märk väl ordvalet. I bästa fall. I värsta fall kan vi gå in i en djup recession och finanskris där samhällsfreden i Europa kan få törnar. Tysklands förbundskansler Angela Merkel säger att vi har minst fem år framför oss före eurokrisen är löst. Scenariot med en långsam ekonomisk tillväxt innebär att skatteinkomsterna de närmaste åren kommer att öka långsamt. Då måste också kostnadsutvecklingen ha högst samma takt. Den tredje anpassningen av ekonomin är strukturell. Vi måste tillsammans gå in i stadens strukturer och få till stånd en anpassning neråt av kostnaderna med mellan 7och 8 miljoner euro. I praktiken är enda sättet att få till stånd en dylik anpassning att utgifterna växer i en långsammare takt än intäkterna. Det säger sig självt att sådana summor inte kan uppnås med osthyvelmetoder. Ekonomiplanen utgår från att ungefär halva anpassningen sker till år Det är en ringa tröst att de flesta kommuner i Finland befinner sig i en motsvarande sits som Jakobstad. I själva verket har många kommuner ett mycket värre läge än oss. Situationen är allvarlig men fullt hanterbar. Ifall vi hanterar kostnadstrycket kommer vi ur krisen stärkta. Ifall vi i Finland misslyckas med projektet kommer välfärdssamhällets fundament att vara sönderslagna före årtiondet är till ända. Det är en tuff uppgift vi har framför oss. Tillsammans skall vi klara det. Personalen utgör vår viktigaste resurs och år 2013 kommer att präglas av att alla tillsammans kommer med idéer om hur vi kan bli ännu effektivare. Personal och förtroendevalda tillsammans. Nästa år blir arbetsdrygt. Före det skall vi alla passa på av att njuta av jul- och nyårshelgen och ladda batterierna. Jag tillönskar alla anställda, förtroendevalda och pensionärer med familj en Riktigt God jul och ett Framgångsrikt Nytt År Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen Mikael Jakobsson stadsdirektör Yhdessä selviydymme Tätä kirjoitettaessa on kaupunginhallituksen talousarvioehdotus vuodeksi 2013 juuri valmistunut. Ehdotus matkaa nyt eteenpäin käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa joulukuussa. Talousarvioehdotusta voidaan luonnehtia sopeuttamistalousarvioksi. Talousarvio sopeutetaan vallitsevaan todellisuuteen. Ensimmäinen sopeutus on toteutettu siten, että veroprosenttia ehdotetaan korotettavaksi yhdellä prosenttiyksiköllä 21,25 %:iin. Päätös veroprosentin korottamisesta ei ole koskaan helppo eikä sitä tehdä kevyin perustein. Usein korottamispäätöstä edeltää poliittinen levottomuus ja keskustelu puolesta ja vastaan. Merkkinä tilanteen vakavuudesta Pietarsaaressa on se, että tällä kertaa keskustelu on loistanut poissaolollaan. Kaupungin palvelurakenteet eivät salli lyhyellä aikavälillä muuta kuin veronkorotuksen. Sopeutukset eivät pääty veroprosenttiin. Toinen sopeutus jonka joudumme tekemään on se, että siirrymme, parhaassa tapauksessa, hitaan talouskasvun aikaan. Huomatkaa sanavalinta. Parhaassa tapauksessa. Pahimmassa tapauksessa saatamme joutua syvään taantumaan ja talouskriisiin, jossa Euroopan yhteiskuntarauha saattaa järkkyä. Saksan liittokansleri Angela Merkel arvioi eurokriisin kestävän vähintään viisi vuotta. Hitaan talouskasvun skenaario merkitsee sitä, että verotulot lisääntyvät lähivuosina hitaasti. Silloin myös kustannuskehityksen on noudatettava enintään samaa tahtia. Kolmas talouden sopeutus on rakenteellinen. Yhdessä meidän on kajottava kaupungin rakenteisiin ja sopeutettava kustannuksia 7-8 miljoonaa euroa pienemmiksi. Käytännössä tuollainen sopeutus on mahdollista aikaansaada vain siten, että menot lisääntyvät tuottoja hitaammin. On selvää, ettei tuollaisia summia saavuteta juustohöylämenetelmällä. Taloussuunnitelman lähtökohtana on, että noin puolet sopeutuksesta toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Laihana lohtuna on, että useimmat Suomen kunnat ovat samassa tilanteessa kuin Pietarsaari. Itse asiassa moni kunta on paljon heikommassa asemassa. Tilanne on vakava, mutta täysin hallittavissa. Jos hallitsemme kustannuspaineen, selviydymme kriisistä vahvistuneina. Jos Suomi epäonnistuu hankkeessa, tulee hyvinvointiyhteiskunnan perusta murtumaan ennen vuosikymmenen loppua. Edessämme on vaativa tehtävä. Yhdessä selviydymme siitä. Henkilöstö on tärkein voimavaramme, ja vuotta 2013 sävyttää se, että ideoimme kaikki yhdessä, miten voimme olla entistä tehokkaampia. Henkilöstö ja luottamushenkilöt yhdessä. Ensi vuosi on työntäyteinen. Ennen sitä meidän kaikkien on hyvä nauttia joulun ja uuden vuoden pyhistä ja ladata akkujamme. Toivotan kaikille työntekijöille, luottamushenkilöille ja eläkeläisille perheineen Oikein Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja STADEN/KAUPUNKI 2/2011 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Pärm/Kansi: Pirjo Salonen Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Guy Björklund Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Guy Björklund, Marjo Luokkala, Magnus Vikman Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs - 2 -

3 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA Jämställdhetsplan Staden Jakobstad personalsektioner har godkänt den personalpolitiska jämställdhetsplanen för Planens målsättningar: Jämställdhet mellan könen är ett mål som Staden Jakobstad förbinder sig att främja i all sin verksamhet. Diskriminering på grund av kön godkänns inte, målet är en arbetsplats fri från alla former av diskriminering. Jämställdhet i arbetslivet innebär att kvinnor och män behandlas likvärdigt och utan diskriminering i alla situationer. Jämställdhetsplanen indelas i 6 delområden så att den omfattar hela yrkeskarriären: 1. Ledning av personal, 2. Personalplanering och rekrytering, 3. Utbildning och karriärutveckling, 4. Löner o dylikt, 5. Sammanjämkning av arbete och familjeliv, 6. Arbetsförhållanden och samarbete. Jämställdhetsplanen har skickats till arbetsplatserna och finns även på portalen/intra. Antal anställda, män och kvinnor Työntekijämäärä, miehiä ja naisia Antal anställda/ Työntekijöitä Social- och hälsovårdssektorn/ Sosiaali- ja terveydenhuolto Kvinnor/ Naisia % ,9 5,1 Bildningstjänster/Sivistyspalvelut ,0 12,0 Tekniska tjänster/tekniset palvelut ,2 40,8 Övriga/Muut ,0 47,0 Sammanlagt/Yhteensä ,5 15,1 Tasa-arvosuunnitelma Män/ Miehiä % Pietarsaaren kaupungin henkilöstöjaostot ovat hyväksyneet henkilöstöpoliittisen tasa-arvo suunnitelman Suunnitelman tavoitteet: Sukupuolten välinen tasa-arvo on tavoite, jota Pietarsaaren kaupunki sitoutuu edistämään kaikessa toiminnassaan. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää ei hyväksytä, tavoitteena on kaikenlaisesta syrjinnästä vapaa työpaikka. Työelämän tasa-arvo tarkoittaa sitä, että naisia ja miehiä kohdellaan tasapuolisesti ja ilman syrjintää kaikissa tilanteissa. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma jakautuu 6 osa-alueeseen siten, että se käsittää koko ammattiuran: 1. Henkilöstön johtaminen, 2. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi, 3. Koulutus ja urakehitys, 4. Palkat yms., 5. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, 6. Työolot ja yhteistyö. Tasa-arvosuunnitelma on lähetetty työpaikoille ja löytyy myös portaalista/intrasta. Birgitta Blomqvist Julgröt Joulupuuro Staden bjuder anställda på julgröt fredagen den på följande ställen: Kaupunki tarjoaa työntekijöilleen joulupuuroa perjantaina seuraavissa paikoissa Tobaksmagasinet i Jakobstad Tupakkamakasiini, Pietarsaari kl./klo Malmskas personalmatsal Malmin henkilöstöruokala kl./klo Juthbacka, Herrgård kl./klo Meteoriten Bennäs, Pännäinen kl. /klo Sandlunden Larsmo, Luoto kl. /klo

4 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA Siniset ja vihreät ateriakupongit Kaupungin sinisiä ja vihreitä lounaskuponkeja voi käyttää maksuvälineenä noin neljässäkymmenessä ravintolassa tai kunnallisessa ruokalassa oheisen luettelon mukaisesti. Kuponkeja voi ostaa vain kymmenen kupongin vihkoissa. Muistutamme, että lounaskuponkeja voi käyttää ainoastaan työpäivinä (lue teksti kupongissa)! Måltidskuponger, blå och grön Stadens lunchkuponger som är blå eller grön kan användas som betalningsmedel på ett fyrtiotal restauranger eller kommunala matplatser enligt nedanstående lista. Kupongerna kan endast köpas häftesvis om tio kuponger. Vi påminner om att måltidskupongerna kan användas endast under arbetsdagar (läs texten på kupongen)! Avtalsrestauranger i Jakobstad / Sopimusravintolat Pietarsaaressa ABC Autotie After Eight Storgatan 6, Isokatu Asian Garden Otto Malmsgatan 13, Otto Malminkatu Auto-Grillen /-Grilli Jakobsgatan 15, Jaakonkatu Café Fredrika Storgatan 13, Isokatu Café Locum Rådhusgatan 11, Raatihuoneenkatu Café Örtagården Rosenlund City Cafe Storgatan 14, Isokatu Elif Ravintola Ky / Kebab Pizzeria Kanalesplanaden 20, Kanavapuistikko Endivo Stadshuset, Kaupungintalo Fazer Amica / Nautor Swan Laukkogränd 3 (BTC) Hotel Epoque Jakobsgatan 10, Jaakonkatu Hötorg Center Rådhusgatan 12, Raatihuoneenkatu Japrak Kebab Pizzeria Choraeusgatan 13, Choraeuksenkatu Kb Korv-Göran Ky Kanalesplanaden 20, Kanavapuistikko Koti Pizza Rådhusgatan 7,Raatihuoneenkatu Kumar s Restaurang Storgatan 11, Isokatu Liisan Pizza Oy Skutnäsgatan 16, Skutnäsinkatu Mama Ethiopia Streetfood Storgatan,Isokatu Mc Donald s Smedjegatan 6,Pajakatu Neste Permosvängen 127, Permunkaarre Neste Södra tullen Paul Hallvarsgtan 2, Paul Hallvarinkatu Presso & Rosso Skolgatan 4, Koulukatu Saigon City Storgatan 8, Isokatu Sanni`s kök Solkullavägen 65,Aurinkomäentie Ab Servicestation Rådhusgatan 41, Raatihuoneenkatu T. Viklund Oy Sesam Club Maharaja Rådhusgatan 5, Raatihuoneenkatu Stadshotellet/Per Brahe Kanalesplanden 13, Kanavapuistikko Subway Kanalesplanaden 18, Kanavapuistikko Una Delikatess Alholmsgatan 6,Alholminkatu Vegana Skutnäsgatan 2, Skutnäsinkatu Vietnam Grill Styrmansgatan, Perämiehenkatu Yrkeskocken Trädgårdsgatan 30,Puutarhakatu BENNÄS / PÄNNÄINEN Meteoriten Mysinge Vasavägen 1, Vaasantie 1 Bennäs, Pännäinen Lövö, Bennäs,Pännäinen EDSEVÖ Neste Edsevö Motellvägen 2, Edsevö LARSMO O. BOSUND / LUOTO JA BOSUND Kiosk 57 Bosundsv. 57 Bosund Strandcamping, Larsmo Assarsskärsvägen NYKARLEBY / UUSIKAARLEPYY Café Brostugan Seminariegatan 2, Nykarleby, Uusikaarlepyy Öppet juni-augusti, avoinna kesäkuu-elokuu Föreningen Munsala Pensionärshem r.f Munsalav Munsala Juthbacka Hotell & Restaurang Jutasvägen 34, Juuttaatie 34, Nykarleby, Uusikaarlepyy New Asian Garden Topeliusepl. 5, Nykarleby, Uusikaarlepyy Nykarleby Wärdshus Bankgatan 6 Nykarleby Victoria Kebab pizzeria Sollefteågatan 11, Nykarleby PURMO Uffes Mat & Cafe Purmovägen 471, Purmo YTTERESSE Pizzeria & restaurang Venezia Ytteressevägen 174 B Ytteresse KOMMUNALA SERVERINGAR - KUNNALLISET RUOKAILUPAIKAT Björkbacka kök, Koivurinteen keittiö Carleborg Esselunden Hagalund HCV Nykarleby, Uusikaarlepyy Malmskas kök, Malmin keittiö Pedersheim Purmohemmet Sandlunden, Larsmo,Luoto - 4 -

5 Maria Lindborg, Linda Aspvik, Åsa Grundvall & Heini Ollikkala INFO Pietarsaaren kaupungin työterveyshoitajina toimii tällä hetkellä Åsa Grundvall, Heini Ollikkala ja Linda Aspvik. Uusikaarlepyyssä työterveyshoitajana toimii Maria Lindborg. E-resepti otetaan käyttöön alkuvuoden 2013 aikana. Ilmoitamme ajankohdasta myöhemmin. Kaikilta asiakkailtamme kysytään ilmoittautumisen yhteydessä henkilötiedot potilasturvallisuuden takaamiseksi. Ajokortti tai kuvallinen kela-kortti on näytettävä vastaanotossa. Sosiaali- ja terveysviraston laboratorioon jokainen asiakas varaa itse aikansa Internetin kautta. Laboratorioon voi myös mennä ilman ajanvarausta. Lähete on kuitenkin aina oltava. Sairausvastaanotollemme tullaan toistaiseksi ajanvarauksella. Sairausvastaanotolla hoidetaan lyhyitä asioita, kuten vilustumisoireita, tikkien poistoa tai korvien huuhtelua. Ajanvaraus /neuvonta: Vastaanotto Pietarsaaressa: tai terveydenhoitajan puhelinaika ja Åsa Grundvall Heini Ollikkala Linda Aspvik sairausvastaanotto Vastaanotto Uusikaarlepyyssä: Maria Lindborgin puhelinaika Jos hoitaja on varattu eikä pysty vastaamaan, jätä nimesi ja numerosi vastaajaan SELVÄSTI. Hoitaja ottaa Sinuun yhteyttä mahdollisimman pian. Vastaanotto on auki ma-to ja pe Pe aukiolo alkaa Lääkärille annetaan aikoja sairausvastaanoton tai oman työterveyshoitajan kautta. Sairausvastaanoton lääkäreinä toimivat: ylilääkäri Helinä Sipinen lääkäri Uno Kiplok yleislääketieteen erikoislääkäri Anne-May Wallin lääkäri Piia Tamminen lääkäri Veera Lindfelt Työterveyslääkäreinä: työterveyslääkäri Paula Kalliomaa työterveyslääkäri, fysiatri Nina Britschgi lääkäri Maria Krokvik Joulun aikana vastaanottomme on auki normaalisti ( ). Som staden Jakobstads företagshälsovårdare fungerar för närvarande Åsa Grundvall, Heini Ollikkala och Linda Aspvik. I Nykarleby fungerar Maria Lindborg som företagshälsovårdare. E-recept tas i bruk i början av år Vi meddelar den exakta tidpunkten senare. Alla våra klienter ombeds uppge sina personuppgifter vid anmälningen för att garantera patientsäkerheten. Körkort eller ett FPA-kort med foto ska uppvisas vid receptionen. Till social- och hälsovårdsverkets laboratorium ska varje klient själv reservera tid via Internet. Man kan också komma till laboratoriet utan tidsbeställning. En remiss ska man ändå alltid ha. Till vår sjukvårdsmottagning kommer man tillsvidare med tidsbeställning. På sjukvårdsmottagningen sköts enklare saker som förkylningssymtom, borttagning av stygn och öronsköljning. Tidsbeställning/rådgivning: Mottagningen i Jakobstad: eller på hälsovårdarens telefontid och Åsa Grundvall Heini Ollikkala Linda Aspvik sjukvårdsmottagningen Mottagningen i Nykarleby: Maria Lindborgs telefontid Om hälsovårdaren är upptagen eller inte kan svara, uppge ditt namn och telefonnummer på svararen, TYDLIGT. Hälsovårdaren tar kontakt med Dig så fort som möjligt. Mottagningen är öppen mån. tor och fre Öppethållningstiden på fredag gäller fr.o.m Läkartider ges via sjukvårdsmottagningen eller den egna företagshälsovårdaren. Som läkare på sjukvårdsmottagningen fungerar: överläkare Helinä Sipinen läkare Uno Kiplok specialist i allmänmedicin Anne-May Wallin läkare Piia Tamminen läkare Veera Lindfelt Som läkare inom företagshälsovården fungerar: företagsläkare Paula Kalliomaa företagsläkare fysiater Nina Britschgi läkare Maria Krokvik I julmellandagarna är vår mottagning öppen som vanligt ( ). Hälsningar, terveisin Työplus - 5 -

6 Bodil Dahlin pitää kuntoa yllä suunnistuksen avulla Kaupungin henkilöstössä on monia, jotka ovat innostuneet suunnistuksesta kuntoilumuotona. Pietarsaaren Veden suunnitteluinsinööri Bodil Dahlin aloitti suunnistuksen vuonna Hän on ollut aina aktiivikuntoilija, ja lajeihin ovat kuuluneet hiihto, hölkkä ja kuntosalilla käynti. - Hiihto oli minulle pääasia. Sisareni kehotti minua kokeilemaan suunnistusta, ja se sopi hyvin hiihdon oheen, koska molemmat ovat kausilajeja, toteaa Bodil, joka on myös osallistunut kaksi kertaa Vasaloppet ja TjejVasa -hiihtoihin. Suunnistus on laji, jossa harjoitellaan kilpailuihin osallistumalla, mutta kisoissa on eri luokkia, matkoja ja vaativuusasteita. - Minä tapaan juosta noin neljä kilometriä siitä on yksi alempi ja kaksi ylempää luokkaa. Teen osittain työtäkin karttojen parissa, joten se puoli oli tuttua, mutta kiinnostavaksi suunnistuksen tekee se, että siihen voivat osallistua kaikki iästä ja kunnosta riippumatta. Kymmenvuotias voi keskustella reitin valinnasta kahdeksankymppisen kanssa, vaikka he saattavat osallistua eri radoille. Nuoremmat lapset voivat suunnistaa aikuisen seurassa kisoissa voi sekä juosta että kävellä. Maanantaisin kisoja järjestää Kokkolan suunnistajat, torstaisin pidetään Torstairastit, jonka järjestäjinä ovat IF Minken, IK Falken, IF Brahe ja Pietarsaaren Hiihtäjät. - Meillä on kesämökki Kruunupyyssä, ja siellä ollessamme osallistumme Torstaipummeihin, jonka järjestävät OK Botnia, IK Kronan ja GIF, kertoo Bodil, joka ei ole perheen ainoa suunnistuskärpäsen puraisema. - Mieheni aloitti suunnistuksen pian minun jälkeeni ja jäi vielä enemmän koukkuun. Tänä kesänä mukana on ollut nuorin poikamme, joka on 21-vuotias. Mehän olemme tottuneet liikkumaan luonnossa, joten suunnistus tuntui siksikin luontevalta harrastukselta. Meillä on kolme lasta, joista kaksi on aktiivisia partiolaisia. Vävy on eräopas ja toinen pojista opiskelee parhaillaan samaan ammattiin. - Polvisuojat eivät olisi hassummat, vaikka en kyllä ole niitä kokeillutkaan. Melkein joka kerta sitä kaatuu mahalleen tai putoaa polvilleen jossain vaiheessa, Bodil nauraa. Suunnistajaksi aikovalle on hyötyä pitkistä jaloista. - Kaksimetriset miehet vain harppovat ojan yli metrin pituisilla jaloillaan. Me lyhyempijalkaiset joudumme ojaan. Ne kerrat jolloin kotiin tullaan kuivin kengin, ovat harvassa. Oikeanlaiset kengät ovat tärkeät Kengät ovat tärkein osa varustusta. Suunnistuskengillä saa paremman otteen märistä sammalista ja kivistä ja ne vähentävät liukastumisriskiä. Pahaksi onneksi Bodililla ei ollut suunnistuskenkiä juostessaan Fäbodan metsässä elokuussa. - Se sattui torstairasteilla Fäbodan Pikkuhiekalla eräällä tasaisimmista osuuksista. Taisin kompastua johonkin juureen tai kiveen, oikeastaan en tiedä mitä tapahtui, kertoo Bodil. Hän taittoi jalkansa ja joutui kävelemään kolmisen viikkoa kyynärsauvoilla ilmatuki jalan ympärillä. Kauden pilalle meno harmittaa hiukan. - En ole suunnistanut sen jälkeen, mutta ensi kaudella olen taas mukana. Koska suunnistuskengissä on matalampi kantapää ja ne tukevat nilkkaa samalla tavoin kuin jalkapallokengät, on mahdollista, että luunmurtumaa ei olisi tullut, jos olisin käyttänyt niitä. Ensi kaudeksi aion siis hankkia suunnistuskengät. Onnettomuudesta huolimatta Bodil haluaa kannustaa muita työntekijöitä suunnistusharrastuksen pariin. - Kausi kestää huhtikuusta lokakuuhun. Torstairastien kotisivuille tulee ensi vuoden ohjelma. Seurat tapaavat järjestää myös suunnistuskouluja. EMIT-leimasimia saa lainaksi ellei omaa leimasinta ole, Bodil Dahlin selittää ja jatkaa: - Minulle on ollut kiva juttu löytää viisikymppisenä uusi, itselleni sopiva kuntoilumuoto. Pidän haasteista ja niitä suunnistus tarjoaa. Teksti: Ulla Linder Foto: Pirjo Salonen Monipuolista harjoittelua Bodil itse suunnistaa yhdessä sisarensa kanssa. - Juoksemme yhdessä. Se ei ole oikein luvallista, mutta toisaalta emme myöskään osallistu kärkiluokkaan. Minua kiehtoo eniten se, että suunnistaessa pää on tyhjennettävä kartta kädessä metsässä juostessa ei voi ajatella mitään muuta. On keskityttävä siihen, mitä on tekemässä. Suunnistuskilpailujen välillä myös muu harjoittelu jatkuu noin 5-8 kilometrin lenkeillä kolmesta viiteen kertaa viikossa sekä pyöräilyllä. Lisäksi tulee jonkin verran maastoharjoittelua esimerkiksi viime vuonna Bodil juoksi puolet Lidingöloppetista eli 16 kilometriä. Talvella vuorossa on hiihto. - En harjoittele pelkästään huvin vuoksi, mutta vielä en halua kertoa tulevaisuuden haaveistani. Vasaloppetiin valmistauduin puolentoista vuoden ajan tässä iässä täytyy harjoitella järjestelmällisesti pidemmän aikaa. Suunnistusta aion jatkaa tällä tasolla, mutta juoksussa minulla on muita tavoitteita, joihin suunnistus on hyvää harjoitusta. Metsässä juokseminen kehittää kuntoa niin paljon enemmän. Se on aivan toisenlaista kuin tiellä juokseminen, ja lisäksi paljon mielenkiintoisempaa ja tehokkaampaa. Sykemittarilla eron huomaa korkeampi syke ja intervalliharjoittelua samalla kertaa. Bodil ei ole törmännyt hirviin eikä karhuihin, mutta metsässä on katsottava, mihin laittaa jalkansa

7 Bodil Dahlin håller sig i form med orientering Bland stadens personal finns flera som fastnat för orientering som motionsform. Bodil Dahlin, planeringsingenjör på Jakobstads vatten, började orientera Hon har alltid varit aktiv motionär skidat, joggat och gått på gym. - Skidåkning var huvudsaken för mig. Min syster tyckte jag skulle pröva orienteringen och då båda är säsongsbundna, passade den bra in, konstaterar Bodil, som också två gånger deltagit i Vasaloppet och Tjejvasan. Orientering är en sport där man tränar genom att delta i tävlingar, men det finns olika klasser, sträckor och svårighetsgrader. - Jag brukar springa cirka fyra kilometer - det finns en klass under och två över. Jag jobbar annars också till en del med kartor, så den delen var bekant, men det som är intressant med orientering är att alla kan delta, oberoende av ålder och kondition. En 10-åring kan diskutera vägvalet med en 80-åring, fast de kanske deltagit på olika banor. Yngre barn kan delta med någon vuxen - man kan både springa och promenera. På måndagar ordnar Kokkolan suunnistajat tävlingar, på torsdagar är det Torsdagsträffen, då IF Minken, IK Falken, IF Brahe och Pietarsaaren hiihtäjät är arrangörer. - Vi har sommarstuga i Kronoby så om är vi där deltar vi i Torsdagsbommen som OK Botnia, IK Kronan och GIF ordnar, berättar Bodil som inte är den enda i familjen som blivit biten av orienteringsflugan. - Min man började strax efter mig och blev ännu mera fast. I sommar har yngsta pojken, som är 21, varit med. Det är klart, vi är sådana som rör oss i naturen, så detta med orientering låg ju inte så långt ifrån. Vi har tre barn, varav två är aktiva scouter, mågen är friluftsguide och en av sönerna studerar till det som bäst. Mångsidigt tränande Bodil själv orienterar tillsammans med sin syster - Vi springer tillsammans, vilket inte är riktigt lagligt, men så deltar vi inte heller i toppklassen. Det som fascinerar mig mest är att man tömmer huvudet - det går inte att tänka på annat när du har kartan i hand och springer i skogen. Du måste fokusera på det du gör just då. Mellan orienteringstävlingarna fortsätter också övrigt tränande med ungefär tre till fem motionspass per veckan på ungefär fem till åtta kilometer plus cykling. Lite terrängträning blir det också - i fjol sprang hon till exempel halva Lidingöloppet på 16 kilometer. Skidåkning gäller på vintern. - Träningen är inte bara för skojs skull, men jag vill inte ännu berätta om mina drömmar för framtiden. För Vasaloppet förberedde jag mig i ett och ett halvt år i denna ålder måste man förbereda sig systematiskt en längre tid. Orienteringen planerar jag att fortsätta med på denna nivå, men jag har andra ambitioner med löpningen, som orientering är bra träning för. Det ger så mycket mer för konditionen att springa i skogen, det är helt annat än att löpa på vägen och dessutom mycket intressantare och effektivare. Man ser skillnaden med pulsmätaren - högre puls och intervallträning på samma gång. Bodil har varken stött på älgar eller björnar, däremot måste man se var man sätter fötterna. - Knäskydd skulle inte vara helt fel, även om jag inte använt dem. Nästan varje gång ligger man platt på magen eller hamnar på knä i något skede, säger Bodil och skrattar. En fördel skulle vara att ha långa ben om man ska bli orienterare. - Tvåmeters karlarna med en meters ben kliver bara över dikena. Vi med kortare hamnar i dikena. De gånger man kommer hem med torra skor är lätträknade. Rätt sorts skor är viktigt Skorna är den viktigaste delen av utrustningen. Orienteringsskor greppar bättre på våt mossa och stenar och minskar halkningsrisken. Tyvärr hade Bodil inga sådana då hon sprang i Fäbodaskogen i augusti i år. - Det var på torsdagsträffen på Lillsand i Fäboda, på ett av de plattaste avsnitten. Jag tror jag snubblade på någon rot eller sten, jag vet egentligen inte vad som hände, berättar Bodil som bröt benet och fick gå på kryckor i cirka tre veckor med luftstöd runt foten. Hon grämer sig lite över att säsongen blev spolierad. - Jag har inte orienterat efter det, men nästa säsong är jag med igen. Eftersom orienteringsskor har lägre häl och stärker vristen på samma sätt som fotbollsskor kan det tänktas att benbrottet inte hade inträffat om jag använt sådana, så nästa säsong ska jag införskaffa dem. Trots olyckan vill Bodil uppmuntra andra anställda att börja orientera. - Säsongen pågår mellan april och oktober. På Torsdagsträffens hemsida kommer programmet för nästa år. Föreningarna brukar också ordna orienteringsskolor. Emitbrickor som man stämplar med, kan man också låna om man inte har egen, förklarar Bodil Dahlin och fortsätter: - För min del är det en kul grej att i 50-års åldern hitta en ny motionsform som passar mig. Jag tycker om utmaningar och det ger orienteringen. Text: Ulla Linder - 7 -

8 Foto: Pirjo Salonen Färska doktorer på förvaltningskansliet Utbildningsplanerare Pia Nyman disputerade till doktor i hälsovetenskap inom arbetshälsa i Tammerfors i juni, medan vikarierande chefen för äldreomsorgen, Pirjo Knif, är doktor i samhällsvetenskaper inom socialgerontologi vid Jyväskylä universitet sedan augusti i år. Pia hade tur och blev promoverad i september - det var sju år sedan föregående promotionstillfälle i Tammerfors. Pirjo får vänta på sin hatt och sitt svärd till nästa år. Pia Nyman har forskat i axelbesvär Patienters uppfattning om funktionsförmåga och välbefinnande efter operativ och konservativ behandling vid supraspinatussyndrom heter Pia Nymans doktorsavhandling, som är en kombinerad ansats av kvalitativ och kvantitativ forskning, med både individuella intervjuer, gruppintervjuer och enkäter. Pia Nyman samarbetade med Kaj Palenius, lektor vid Åbo Akademi. - Vi har velat göra patientens röst hörd i avhandlingen. Det är värdefullt att ta del av patienternas upplevelser och erfarenheter för att kunna utveckla hela vårdapparaten. Med Kaj har vi testat och räknat statistik, samt publicerat i läkar- och rehabiliteringstidningar. Vi har använt oss av lite nyare förhållningssätt med kombinerad ansats av både patientintervjuer och enkäter. Arbetsmängden blir större, men det ger mera. Målgruppen bestod av totalt 215 personer med axelbesvär mellan åren De patienter som studerades fick endera konservativ behandling eller åtgärdades operativt med tillhörande fysioterapi. - Den kliniska nyttan för fysioterapeuter är ett amerikanskt frågeformulär gällande axelbesvär, som är översatt och testat i finska förhållanden och får fritt användas, förklarar Pia. Hösten 2003 började Pia arbetet med avhandlingen. - Det blev cirka fem års heltidsstudier och varje artikel tog cirka ett år i anspråk. Att skriva doktorsavhandling har gjort mig ödmjuk - det är en lång process där det man gör granskas kritiskt, konstaterar Pia och fortsätter: - Jag var alterneringsledig ett år och fick utbildningsstöd när det var som mest intensivt under datainsamlingen. Mycket av den privata tiden har gått åt till att sitta vid datorn, men jag ångrar ingenting. Det har varit min egen fri vilja att utveckla och utvärdera arbetet med vetenskapliga metoder. Lång karriär i Jakobstad Sedan 2010 arbetar Pia som utbildningsplanerare, men började redan 1980 på Malmska som konditionsskötare. - Jag har fått nya arbetsuppgifter i takt med att jag höjt min kompetens. Tack vare forskningsanslagen har jag haft ekonomiska möjligheter att studera och arbetsgivarens och arbetskamraternas stöd har betytt mycket. I kafferummet skojas det friskt om doktorn som inte lyckats värma tevattnet, då det är hennes tur att sköta pausserveringen. - Vi har en bra arbetsgemenskap. Ibland kan jag ha varit lite frånvarande, fast fysiskt närvarande. Det blir lätt så att man bubblar i egna funderingar, men ingen har klagat, säger Pia glatt. - Vi gläder oss med dig, konstaterar arbetskamraterna. Tack vare studierna har Pia nu ett brett nätverk och djup sakkunskap och kan dessutom fungera som föreläsare. - Det har varit himla roligt. Resan har varit mödan värd. Jag har fått massor med nya kontakter och fått uppleva mycket, som att till exempel att opponera och presentera mitt arbete på internationella konferenser på engelska. Min kompetens borde jag kanske använda vid ett universitet till att utbilda fysioterapeuter

9 Men det är också en utmaning att jobba med nya saker inom verket och det känns värdefullt, konstaterar doktor Pia Nyman. Pirjo Knif och medelålders hjälpare Pirjo Knif disputerade med sin avhandling Keski-ikäiset ikääntyvien omaistensa auttajina? Tutkimus sukupolvien välisestä informaalista hoivasta den sista augusti i år. - Det var en intressant och intensiv dag, väldigt spännande. Det har tagit många veckor efteråt att landa och komma ikapp med annat, men det känns bra att kunna sätta punkt, förklarar den färska doktorn och fortsätter: - Det mesta har jag gjort vid sidan av arbetet och därför har det också tagit sin tid, cirka åtta år. En kortare period har jag varit ledig i cirka fyra månader. Det har nog varit tufft periodvis. Sedan januari i år är Pirjo Knif tjänsteledig från sin tjänst som utvecklingsplanerare vid SONet Botnia, ett kompetenscentrum för det sociala kunnandet, där hon jobbat i tio år. - Min arbetspunkt var i Karleby, men arbetsfältet bestod av Södra -, Mellersta Österbotten och Österbotten. Jag har också varit avdelningsskötare på bäddavdelningen i Jakobstad i över tio år före det. Egentligen uppstod de första tankarna om ämnet redan i samband med arbetet på bädden satte hon igång med att utföra så kallad kvalitativ forskning, vilket är en djup forskningsmetod. - Gerontologi handlar om alla åldersgrupper, men många uppfattar att det handlar om de äldre. Min forskning handlar om informell vård mellan generationer. Jag har intervjuat tolv medelålders personer för att få fram deras synvinkel, deras förväntningar och inställning till vården - är de beredda att ge vård till sina äldre? Pirjo fick bekräftat att medelålders människor är välvilligt inställda. - Vi är ett hjälpande folk, den uppfattningen har funnits allmänt, men det individualistiska samhället har också satt sina spår på vårt tänkesätt. Vi vill vara fria som medelålders, samtidigt som vi också har mycket plikter och ansvar både för de yngre och äldre i samhälle och har eget arbete. Det är ingen lätt sits. Nya modeller för hjälp och stöd En annan aspekt som kom fram i intervjuerna är att många känner ansvar för de äldre som bor nära till. - Det är intressant, tidigare var det en sak inom familjen. Delvis handlar det om att familjerna inte lever intill varandra mera, det är långa avstånd och den naturliga kontakten finns inte som tidigare. Man vet till exempel att man är närmaste släkting, men vet inte hur man ska börja hjälpa - man upplever att man inte bara kan stolpa in i andras liv. Lagstiftningen är rätt bra för dem som sköter sina barn, med det är inte alls lika enkelt om man vill sköta de äldre. - Orsaken att jag började med detta var en liten irritation över att det togs för givet att medelålders människor tar hand om de äldre. Jag ville ge dem en röst. Jag har också märkt att man i arbetslivet inte gör något nummer av den egna vården, den kommer bara fram i förbifarten: Jag kan inte komma ikväll, har något med mamma/ pappa/svärföräldrarna. Pia Nyman Foto: Pirjo Salonen - Jag var i riksnyheterna dagen då jag disputerade - forskningen överskred riksradions tröskel. Det här är ett ämne som är viktigt, både individuellt och för samhället. Pirjo representerar nu den offentliga sektorn och har direkt nytta av sin forskning. Dessutom har hon själv många roller i förhållande till ämnet. - Samhället ändras och man kan inte handla med de gamla verktygen, vi måste skapa något nytt. Jag är själv medelålders med gamla föräldrar och har vänner i samma situation. Alla hamnar vi i något skede av vårt liv att ta ställning till dessa frågor, det är inget vi bara kan gå förbi, konstaterar Pirjo Knif. Pirjo Knifs avhandling: Pia Nymans avhandling: ISBN: Text: Ulla Linder I en lag som avvecklades i början av 70-talet stod skrivet att barnen ska ta hand om sina föräldrar. Pirjo Knif anser att andan i lagen lever kvar hos många, speciellt i det agrara samhället. - Det är jätteviktigt att planera hur det offentliga samhället kommer att göra i fortsättningen, eftersom det finns mycket förväntningar hos dem som är beredda att hjälpa. Nationellt har det också funnits intresse för Pirjos forskning

10 Foto: Pirjo Salonen Hallintokansliassa tuoreita tohtoreita Koulutussuunnittelija Pia Nyman väitteli terveystieteiden tohtoriksi työterveyden alalta kesäkuussa Tampereella. Vanhushuollon päällikön sijainen Pirjo Knif puolestaan väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi sosiaaligerontologian alalta Jyväskylän yliopistossa elokuussa. Pialla oli onni päästä promootioon syyskuussa Tampereen yliopiston edellisestä promootiotilaisuudesta oli kulunut seitsemän vuotta. Pirjo saa odottaa hattuaan ja miekkaansa ensi vuoteen saakka. Pia Nyman on tutkinut olkapään alueen ongelmia Pia Nymanin väitöskirjan nimi on Patienters uppfattning om funktionsförmåga och välbefinnande efter operativ och konservativ behandling vid supraspinatus-syndrom (Potilaiden käsitys toimintakyvystään ja terveydentilastaan supraspinatus-oireyhtymän leikkaushoidon ja konservatiivisen hoidon jälkeen). Hän on käyttänyt laadullisen ja määrällisen tutkimuksen monimenetelmäistä tutkimusasetelmaa, johon sisältyy sekä henkilökohtaisia haastatteluja, ryhmähaastatteluja että kyselytutkimuksia. Pia Nyman teki yhteistyötä Åbo Akademin lehtorin Kaj Paleniuksen kanssa. - Väitöskirjassa olemme halunneet saada potilaan äänen kuuluville. Potilaiden kokemukset ovat arvokkaita koko hoitojärjestelmän kehittämisessä. Kajn kanssa olemme testanneet ja laskeneet tilastoja sekä julkaisseet artikkeleita lääkäri- ja kuntoutuslehdissä. Olemme käyttäneet hieman uudempaa tarkastelutapaa, jossa olemme yhdistäneet potilashaastatteluja ja kyselyjä. Työmäärä oli siten suurempi, mutta työn tulos antoisampi. Kohderyhmään kuului vuosina yhteensä 215 henkilöä, joilla oli olkapään alueen ongelmia. Potilaat saivat joko konservatiivista hoitoa tai leikkaushoitoa, johon kuului fysioterapiaa. - Kliininen hyöty fysioterapeuteille on olkapään ongelmia koskeva amerikkalainen kyselylomake, joka on käännetty ja testattu suomalaisissa olosuhteissa ja vapaasti käytettävissä, Pia selittää. Pia aloitti väitöskirjatyön syksyllä Se vaati noin viiden vuoden kokopäivätoimisen opiskelun, ja jokaisen artikkelin laatiminen vei vuoden verran. Väitöskirjan kirjoittaminen on tehnyt minusta nöyrän se on pitkä prosessi, jossa aikaansaannoksia tarkastellaan kriittisesti, Pia toteaa ja jatkaa: - Olin vuoden vuorotteluvapaalla ja sain koulutustukea tiedonkeruun ollessa tiiviimmillään. Paljon vapaa-aikaa on kulunut tietokoneen ääressä, mutta se ei harmita. Olen kehittänyt ja arvioinut työtäni tieteellisin menetelmin omasta vapaasta tahdostani. Pitkä ura Pietarsaaressa Vuodesta 2010 Pia on työskennellyt koulutussuunnittelijana, mutta hän aloitti jo vuonna 1980 kuntohoitajan työt Malmilla. - Olen saanut uusia tehtäviä sitä mukaa kuin olen kehittänyt osaamistani. Tutkimusmäärärahojen ansiosta opiskelu on ollut taloudellisesti mahdollista, ja työnantajan ja työtovereiden tuki on merkinnyt paljon. Kahvihuoneessa heitetään huumoria tohtorista, joka ei ole onnistunut keittämään teevettä, kun on hänen vuoronsa huolehtia taukotarjoiluista. - Meillä on hyvä työyhteisö. Toisinaan olen saattanut olla hieman poissa oleva, vaikkakin fyysisesti läsnä. Helposti käy niin, että sitä uppoutuu omiin mietteisiinsä, mutta ei kukaan ole valittanut, Pia sanoo iloisesti. - Olemme iloisia puolestasi, työtoverit toteavat. Opintojensa ansiosta Pialla on nyt laaja verkosto ja syvällistä asiantuntemusta, ja lisäksi hän voi toimia luennoitsijana. - Tämä on ollut todella hauskaa. Matka on ollut vaivan arvoinen. Olen saanut valtavasti uusia kontakteja ja saanut olla mukana monessa, esimerkiksi opponoimassa ja esittelemässä työtäni englanniksi kansainvälisissä konferensseissa. Ehkä minun pitäisi käyttää osaamistani fysioterapeuttien kouluttamiseen yliopistossa. Mutta haasteellista on myös työskennellä uusien asioiden parissa täällä virastossa, ja se tuntuu arvokkaalta, toteaa tohtori Pia Nyman. Pirjo Knif ja keski-ikäiset auttajat Pirjo Knif väitteli aiheesta Keski-ikäiset ikääntyvien omaistensa auttajina? Tutkimus sukupolvien välisestä informaalista hoivasta elokuun viimeisenä päivänä tänä vuonna

11 - Se oli mielenkiintoinen ja intensiivinen päivä, todella jännittävä. Kesti viikkoja palata takaisin maanpinnalle ja saada otetta muista asioista, mutta tuntuu hyvältä kun työlle saa laittaa pisteen, selittää tuore tohtori ja jatkaa: - Olen tehnyt väitöskirjan suurimmaksi osaksi työn ohessa ja sen vuoksi se on vienytkin oman aikansa, noin kahdeksan vuotta. Kerran olen ollut vapaalla neljän kuukauden jakson. Välillä on kyllä ollut rankkaa. Pirjo Knif on ollut tämän vuoden tammikuusta saakka virkavapaalla SONet Botnian koulutussuunnittelijan virastaan, jossa hän on toiminut kymmenen vuotta. SONet Botnia on sosiaalialan osaamiskeskus. - Työpaikkani oli Kokkolassa, mutta työkenttänä olivat Eteläja Keski-Pohjanmaa sekä Pohjanmaa. Ennen sitä työskentelin yli kymmenen vuotta vuodeosaston osastonhoitajana Pietarsaaressa. Oikeastaan ensimmäiset ajatukset väitöskirjan aiheesta syntyivät jo osastolla työskentelyn aikana. Vuonna 2005 Pirjo aloitti niin sanotun laadullisen tutkimuksen, joka on syvällinen tutkimusmenetelmä. - Gerontologia käsittää kaikki ikäryhmät, mutta monet mieltävät sen vain ikääntyneitä koskevaksi. Tutkimukseni käsittelee sukupolvien välistä informaalista hoivaa. Olen haastatellut kahtatoista keski-ikäistä henkilöä saadakseni selville heidän näkemyksiään, odotuksiaan ja asenteitaan hoivaan ovatko he valmiita antamaan hoivaa ikääntyville omaisilleen? Pirjo Knif sai vahvistuksen sille käsitykselle, että keski-ikäiset suhtautuvat asiaan myönteisesti. - Yleisenä käsityksenä on ollut, että olemme avuliasta kansaa, mutta individualistinen yhteiskunta on vaikuttanut ajattelutapaamme. Haluamme olla keski-ikäisinä vapaita, samalla kun meillä on myös runsaasti velvollisuuksia ja vastuuta sekä yhteiskunnan nuorista että ikääntyneistä, ja meillä on oma työmme. Ei mikään helppo asetelma. Uusia avun ja tuen malleja Toinen haastatteluissa esiin tullut näkökohta on se, että monet tuntevat vastuuta lähellään asuvista ikääntyneistä. - Se on mielenkiintoista, sillä aikaisemmin tämä oli perheen sisäinen asia. Osittain ilmiö johtuu siitä, että perheet eivät enää elä tiiviissä yhteisöissä. Välimatkat ovat pitkiä eikä luonnollista kontaktia enää ole samaan tapaan kuin ennen. Saatetaan esimerkiksi tietää, että on itse lähin sukulainen, mutta ei tiedetä, miten voi ryhtyä auttamaan koetaan ettei muiden elämään voi saapastella noin vain. Lainsäädäntö kohtelee varsin hyvin niitä, jotka hoitavat omia lapsiaan, mutta omien ikääntyvien läheisten hoitaminen ei ole ollenkaan yhtä helppoa. - Syynä tutkimuksen aloittamiseen oli lievä ärtymys siitä, että pidettiin itsestään selvänä, että keski-ikäiset huolehtivat ikääntyvistä läheisistään. Halusin saada heidän äänensä kuuluviin. Lisäksi olen huomannut, että työelämässä omasta hoivatyöstä ei tehdä numeroa, vaan se tulee esille vain ohimennen: En pääse tulemaan tänä iltana, kun minulla on äidin/isän/appivanhempien asioita luvun alussa kumotussa laissa todettiin, että lasten tulee huolehtia vanhemmistaan. Pirjo Knif katsoo, että lain henki elää edelleen monissa, etenkin maaseutuyhteisöissä. - On erittäin tärkeää suunnitella, miten julkinen yhteiskunta menettelee vastaisuudessa, koska auttamishaluisilla on paljon odotuksia. Pirjon tutkimuksesta on oltu kiinnostuneita myös valtakunnallisesti. - Olin valtakunnallisissa uutisissa väitöspäivänäni tutkimus ylitti yleisradion uutiskynnyksen. Tämä on tärkeä aihe sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti. Pirjo edustaa nyt julkista sektoria ja tutkimuksesta on hänelle välitöntä hyötyä. Lisäksi hänellä itsellään on useita aiheeseen liittyviä rooleja. - Yhteiskunta muuttuu eikä enää voida toimia vanhoilla keinoilla, vaan on luotava jotakin uutta. Itse olen keski-iässä ja minulla on vanhat vanhemmat, ja ystäviäni on samassa tilanteessa. Kaikki me joudumme jossakin vaiheessa elämäämme ottamaan kantaa näihin asioihin, niitä ei voi sivuuttaa, Pirjo Knif toteaa. Pirjo Knifin väitöskirja: Pia Nymanin väitöskirja: ISBN: Teksti: Ulla Linder Pirjo Knif

12 Kytömäen päiväkodissa hengitetään puhdasta ilmaa Kytömäen päiväkodin henkilökunta ja lapset saavat hengittää puhdasta sisäilmaa. Takana on reilun vuoden evakkotaival, jolloin lapset oli sijoitettu kolmeen eri yksikköön. Evakkotaipaleen aikana taloon tehtiin täydellinen remontti. Vanhasta muistuttaa enää ulkokuoren ruskea tiiliverhoilu ja päiväkodin paikka. Noin pari vuotta sitten salin katto päästi kevään sulamisvedet läpi. Jo ennen tapahtunutta henkilökunta oli oirehtinut, oli köhää, silmien kirvelyä ja yleistä huonovointisuutta. Sisäilmamittaukset paljastivat tilojen surullisen totuuden, ilmaan oli päässyt pesiytymään bakreereita ja homeitiöitä. - Ensin suunnitelmissa oli tilojen remontointi osasto kerrallaan, mutta sitten päädyttiin tekemään kaikki kerralla kuntoon, päiväkodin johtaja Leila Vihtola kertoo. Päiväkodin tyhjennys ja muutto eri yksikköihin (Pursisalmi, Kirkkorannan pikkukoulu sekä Bambi) oli haasteellista ja työlästä, mutta oli se kaiken vaivan väärti. Paitsi, että talossa on nyt hyvä hengittää, opetti se myös yhteisen tilan merkityksen käytännön asioiden kannalta. - Esimerkiksi saman katon alla ollessa oli helppo järjestää päiväsaikaan palavereita, mutta eri yksiköissä ollessamme se tuotti enemmän hankaluuksia. Usein ne jouduttiin pitämään iltaisin, Vihtola muistelee. Päiväkodissa on uusittu kaikki seinät, lattiat, ovet ja ikkunat. Keittiökin on uusi. Tasakatosta tehtiin pulpettimallinen ja välikatossa on nyt koneellisen ilmastoinnin putkistolabyrintti. - Henkilökunta iloitsee siitä, että nykyään iltapäivälläkin olo on vielä virkeä eikä silmiä kirvele, Leila sanoo. Neliömäärä on suunnilleen sama kuin ennen, reilut 700 neliötä. Lisäneliöitä toivat ulko-ovien yhteyteen rakennetut tuulikaapit, jotka keräävät kovasti kiitoksia. Entisen noin puolentoista neliön sijaan nyt on kunnolla tilaa laittaa lasten vaatteet naulakkoihin, kumisaappaat telineisiin ja nyt tiloissa on suihkutkin kuravaatteiden huuhtelua varten. - Suhteellisen pieni asia, mutta käytännön kannalta erittäin suuri, Leila kiittelee. Uutta on myös talon päätyyn liitetty lisäsiipi, jossa on varastohuone, huoltotila, kiinteistönhoitajan tila ja henkilökunnalle oma sisäänkäynti. Sisäänkäynnin yhteyteen rajattiin aidoilla henkilökunnan oma parkkialue, johon on turvallista pysäköidä autot ja polkupyörät. Aikaisemmin henkilökunnan parkkipaikan kautta vanhemmille ja lapsille oli sisäänkäynti päiväkodin piha-alueelle. Yhtäkään vanhaa huonekalua ei uusiin tiloihin tuotu. Tällä ehkäistiin itiöiden pääsy takaisin taloon. Uudet huonekalut saatiin 31. heinäkuuta, joten viimeinen päivä ennen lasten tuloa taloon, oli kiireinen. Osa leluista imuroitiin hepasuodatin imurilla ja pestiin tiskikoneessa. Myös osa tekstiileistä otettiin taloon takaisin perusteellisen kuumapesun tai kemiallisen pesun jälkeen. Leila Vihtola sanoo, että on hyvä, että edes jotain voitiin ottaa takaisin. Talolla on historiaa jo 36 vuoden ajalta, joten ihan kaikkea ei ole onneksi tarvinnut hävittää. Sisustukseen talon väki on saanut itse vaikuttaa. Pinnat haluttiin neutraaleiksi, jotta tekstiileillä voitiin sisustaa osastot yksilölliseksi. Myös lasten työt ja piirustukset tuovat oman värimaailmansa ympäristöön. Verhoja talon väki on ommellut itse syysloman aikana, jolloin lapsia oli hoidossa normaalia vähemmän. Pihan viherpensaat sijaitsivat ihan seinien vierustoilla, joten ne on nyt poistettu. Tilalla on asfaltoitu kaarenmallinen väylä ja siinäkin loivennus ulospäin, jotta sulamisveden eivät virtaa rakennuksen perustaan. Nurmikko rullattiin paikalleen valmiina. Ennen vuodenvaihdetta pihaa ympäröivä aita uusitaan ja korotetaan suosituskorkeuteen eli 1,20 metriin. Lisäksi päiväkoti saa pihamaalle uuden ulkoleluvaraston. Talon keskustilaa hallitsee iso sali, joka mahdollistaa päiväkodin suunnitteilla olevan toimintamallin toteuttamisen. Leila Vihtola kertoo, että uuden päiväkodin on tarkoitus profiloitua liikuntapäiväkodiksi, jossa mahdollistetaan monipuolinen omaehtoinen sekä ohjattu liikunta. Marjo Luokkala

13 Frisk luft i Sveden daghem Personalen och barnen i Sveden daghem får igen andas ren inomhusluft. Under drygt ett år har barnen varit evakuerade till tre olika enheter. Under evakueringen totalrenoverades huset. Endast den bruna tegelfasaden och daghemmaets plats är desamma som förr. För ett par år sedan gav taket i salen upp, och smältvattnet sipprade igenom på våren. Redan före det här hade personalen olika symtom: irritationer i luftvägarna, sveda i ögonen och allmänt illamående. Undersökningar av inomhusluften avslöjade den sorgliga sanningen: det fanns bakterier och mögelsporer i luften. - Först planerade man att renovera utrymmena en avdelning åt gången, men sedan beslöt man att renovera allt på en gång, berättar daghemmets föreståndare Leila Vihtola. Det var en utmaning och ett stort arbete att tömma daghemmet och flytta allt till olika enheter (Pursisalmi, Kyrkostrands lilla skola och Bambi), men det var värt besväret. Förutom att det nu går lätt att andas i huset, insåg vi också hur mycket ett gemensamt utrymme betyder i praktiken. - När alla är under samma tak är det lätt att t.ex. ordna möten på dagtid, men när vi var utspridda på olika enheter vållade det mera problem. Ofta var vi tvungna att ha möten på kvällarna, minns Vihtola. Alla väggar, golv, dörrar och fönster i daghemmet har förnyats. Köket är också nytt. Det platta taket byggdes om till ett pulpettak och på mellantaket finns nu en labyrint av rör för maskinell ventilation. - De anställda gläder sig över att de nuförtiden är pigga också på eftermiddagen, och det svider inte i ögonen, säger Leila. Antalet kvadratmeter är ungefär detsamma som förr, drygt 700 m2. Det blev några kvadratmeter till p.g.a. att man byggde vindfång vid ytterdörrarna, något som är mycket uppskattat. I stället för att tidigare ha haft ca 1,5 m2 finns det numera gott om utrymme att hänga upp barnens kläder på klädhängare och sätta gummistövlarna i ställningar. Det finns t.o.m. duschar för att skölja av regnkläderna. - Det är en relativt liten sak, men den har stor betydelse i praktiken, berömmer Leila. Ny är också den flygel som har byggts till på gaveln av huset. Där finns förrådsrum, servicerum, fastighetsskötarens rum och en egen ingång för personalen. I anslutning till ingången inhägnades en egen parkeringsplats för personalen, där det är tryggt att parkera bilar och cyklar. Tidigare kom föräldrar och barn in på daghemmets gårdsplan tvärsöver personalens parkeringsplats. Inte en enda gammal möbel togs med till de nya utrymmena. På det viset ville man förhindra att sporerna skulle följa med tillbaka in i huset. De nya möblerna levererades den 31 juli, så den sista dagen innan barnen kom var stressig. En del av leksakerna dammsögs med en dammsugare som var utrustad med hepa-filter och tvättades i diskmaskin. Också en del av textilerna återanvändes efter en grundlig tvätt i hett vatten eller kemtvätt. Leila Vihtola tycker det är bra att man kunde ta åtminstone någonting med sig tillbaka. Huset har en 36-årig historia, så det är fint att man inte var tvungen att förstöra allt. Husfolket har fått påverka inredningen. Man ville ha neutrala ytor för att kunna inreda avdelningarna på ett individuellt sätt med textiler. Barnens arbeten och teckningar sätter färg på omgivningen. Personalen har sytt gardiner på höstlovet, då färre barn än vanligt behövde dagvård. På gården fanns det tidigare buskar alldeles uppefter husväggarna, de har nu tagits bort. I stället finns det en asfalterad, bågformad gång, som lutar utåt, så att smältvattnet inte ska rinna ner i byggnadens grund. Gräsmattan rullades ut färdig. Före årsskiftet ska staketet runt gårdsplanen förnyas och göras högre, 1,20 m enligt rekommendationerna. Dessutom ska daghemmet få ett nytt förråd för utomhusleksaker. Mitt i huset finns en stor sal, som är en förutsättning för att man ska kunna förverkliga den verksamhetsmodell som håller på att planeras för daghemmet. Leila Vihtola berättar att det nya daghemmet ska profilera sig som motionsdaghem, där barnen ska kunna motionera mångsidigt, både på egen hand och med ledare. Marjo Luokkala

14 Auli Stenman hoppas på en öppen diskussion om välbefinnande i arbetet Staden Jakobstads nya arbetarskyddsfullmäktig, Auli Stenman, hoppas att balansen mellan arbete och fritid ska vara sådan att resurserna räcker till för båda. Hon konstaterar att om arbetet är för tungt, mentalt eller fysiskt, finns det ingen energi för fritiden och man hamnar lätt in i en ond cirkel som gör att man mår dåligt både på jobbet och hemma. - Jag har länge varit intresserad av välbefinnande i arbetet, och de senaste åren har jag funderat på vad man kunde göra för att arbetet skulle kännas meningsfyllt och för att arbetsförhållandena skulle bli sådana att folk orkade och mådde bättre, säger hon. Den fysiska belastningen kan man påverka med arbetsredskap och ergonomi, men den påverkas också av arbetstagarens egen kondition. Om man orkar och hinner motionera, har det också inverkan på hur man orkar på jobbet och hur man mår mentalt. Stenman tror att öppenheten är mycket viktig i problemsituationer. Man måste våga prata om saker. I bästa fall skapar öppenheten en vi-anda, som i sin tur har en positiv inverkan på atmosfären i arbetsgemenskapen. Som arbetarskyddsfullmäktig vill Stenman lyfta fram positiva saker. - Gemenskapen på arbetsplatsen är mycket viktig och varje arbetstagare har betydelse för helheten. Arbetet borde kännas meningsfyllt, viktigt och givande, säger hon. Auli Stenman är utbildad hälsovårdare och tjänstledig från hvc-mottagningen i Purmo, där hon har arbetat som hälsovårdare i ca 15 år. Hon är hemma i Bötom, men har bott i Purmo sedan år Sin egen arbetshälsa sköter hon med motion. - Jag försöker hålla mig i form genom att springa och gå. De senaste åren har jag också blivit intresserad av att vandra, det är en mycket trevlig motionsform, som ger krafter både för vardagen och fritiden. Att röra sig ute i naturen är ett väldigt bra sätt att Foto: Pirjo Salonen förbättra både sitt fysiska och psykiska välmående, säger hon. Auli Stenman hoppas att stadens anställda frimodigt tar kontakt, om de behöver hjälp i arbetarskyddsfrågor. Hon lovar att göra vad hon kan och vid behov föra ärenden vidare. Uppgiften som arbetarskyddsfullmäktig går ut på att sätta sig in i arbetarskyddsfrågor och delta i arbetarskyddsinspektioner. Dessutom strävar arbetarskyddsfullmäktigen till att de arbetstagare som hon representerar ska fästa uppmärksamhet vid säkerhetsoch hälsoaspekterna i sitt arbete. Arbetarskyddsfullmäktigen har ingen beslutanderätt, men hon kan påverka beslut genom att lyfta fram olika saker. Stenman har regelbundna möten med fyra andra arbetarskyddsfullmäktige: Reijo Viinikka/Tekniska sektorn, Kaj Högdahl/ Lärarna, Ulla Prittinen/ Förmännen inom social- och hälsovården, Tiina Höylä-Männistö/övriga förmän. Hon samarbetar dagligen med arbetarskyddschefen Birgitta Blomqvist och deltar i olika arbetsuppgifter och möten också med biträdande arbetarskyddschefen Leif Karlström. Marjo Luokkala Auli Stenman toivoo avointa keskustelua työhyvinvoinnista Pietarsaaren kaupungin uusi työsuojeluvaltuutettu Auli Stenman toivoo, että työn ja vapaa-ajan tasapaino saadaan sille tasolle, että voimavaroja riittää molempiin. Hän toteaa, että jos työ on liian raskasta, henkisesti tai fyysisesti, energiaa ei riitä vapaa-ajalle ja se luo noidankehän, jolloin ihminen voi huonosti sekä töissä että kotonaan. - Olen pitkään ollut kiinnostunut työhyvinvoinnista ja viime vuosina olen pohtinut, mitä voitaisiin tehdä jotta työ koettaisiin antoisaksi ja työ-olot saataisiin sellaisiksi, että ihminen jaksaisi ja voisi paremmin, hän sanoo. Fyysiseen kuormitukseen voidaan vaikuttaa työvälineillä ja ergonomialla. Mutta siihen vaikuttaa myös ihmisen oma kunto. Jos jaksaa ja ehtii harrastaa liikuntaa, se vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Stenman uskoo, että ongelmatilanteissa avoimuus on hyvin ratkaisevalla sijalla. Asioista pitää uskaltaa puhua. Avoimuus luo parhaillaan me-henkeä, joka puolestaan vaikuttaa työyhteisön henkiseen ilmapiiriin parantavasti. Työsuojeluvaltuutettuna Stenman haluaa nostaa esille positiivisia asioita. - Yhteisöllisyys työssä on hyvin tärkeää ja jokaisella työntekijällä on oma tärkeä roolinsa. Työn teon pitäisi tuntua hyvältä, merkitykselliseltä ja antoisalta, hän sanoo. Auli Stenman on ammatiltaan terveydenhoitaja ja on virkavapaalla Purmon terveysasemalta, jossa on toiminut terveydenhoitajana noin 15 vuotta. Hän on kotoisin Karijoelta, mutta asunut Purmolla vuodesta Omaa työhyvinvointiaan hän pitää yllä liikunnalla. - Juokseminen ja kävely ovat minun tapani pitää kuntoa yllä. Viime vuosina olen kiinnostunut myös vaeltamisesta, joka on erittäin antoisa tapa liikkua ja antaa voimia niin arkeen kuin vapaaaikaankin. Luonnossa liikkuminen on erittäin hyvä keino parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia, hän sanoo. Auli Stenman toivoo, että kaupungin työntekijät ottavat tarvittaessa yhteyttä työsuojelullisissa asioissa. Hän lupaa kykyjensä mukaan viedä tarvittaessa asioita eteenpäin. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on perehtyä työsuojeluasioihin ja osallistua työsuojelutarkastuksiin. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Päätösvaltaa valtuutetulla ei ole, mutta hän voi vaikuttaa päätöksiin nostamalla asioita esiin. Stenman kokoontuu säännöllisesti neljän muun työsuojeluvaltuutetun kanssa: Reijo Viinikka/Tekninen sektori, Kaj Högdahl/ Opettajat, Ulla Prittinen/ Sosiaali- ja terveyshuollon esimiehet, Tiina Höylä-Männistö/muut esimiehet. Hän tekee päivittäin yhteistyötä työsuojelupäällikkö Birgitta Blomqvistin kanssa ja osallistuu erilaisiin työtehtäviin ja tapaamisiin myös apulaistyösuojelupäällikkö Leif Karlströmin kanssa. Marjo Luokkala

15 Stadens anställda med jämna tjänsteår 2012 Tasavuosia palvelleita kaupungin työntekijöitä v år/vuotta Antila Matti Malmin terveyskeskusvastaanotto Bexar Marjut Kytömäen päiväkoti Björk May Jakobstads gymnasium Björkskog Ann-Britt Barnavdelningen Blomberg Liselott Socialcentralen Broända Ann-Christin Oxhamns kök Elvström Ann-Christine Rehse/Malmska Enqvist Jan Energiverket Eriksson Marja Idrottsbyrån Fagerholm Anette Jouren Finnäs Åsa Kyrkostrands-Jungmans skola Grankulla Solveig Pedersheim Hahtokari Pekka Malmska tekniska avdelningen Hietamäki Ritva Aurinkorinne Ikkala Harri Malmska avd. 3 Isokoski Camilla Marjalan keittiö Jaskari Regina Nykarleby HVC Kanckos Lena Laboratoriet Kangas Päivi Avdelning 6 Karlsson Sonja Cist Kyheröinen Anne Osasto 8 Kuisma Inari Etelänummen koulu Libäck-Skrifvars Lilian Rehse/Malmska Lindvall Maria Nykarleby HVC Lönnbäck Riitta Malmska Mattbäck Anna-Lena Avdelning 6 Niemi Maija-Liisa Koivurinne Nyman Pia Avdelning 6 Paananen Keijo Länsinummen koulu Pasanen Marketta Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto Sandberg Katarina Familjedagvården Silander Jaana Oxhamns skola Slotte Catharina Rehab. och neurologi Snellman Mikael Malmska tekniska avdelningen Storbacka Harriet Esselunden Sweins Sirkka-Liisa Sveden daghem Tapaninmäki Anita Kaupunginkanslia Wallin Helena Sosiaalikeskus Wiik Marlene Bosund mottagning Vuorensivu Niina Malmska Wärn Carina Munhälsovård Öhberg Tina Ankaret 30 år/vuotta Berg Mona Centrum rådgivningen Björklund Christina Psykologverksamheten, Malmska Björklund Gunilla Purmohemmet Björklund Guy Museet Braskén Gun Malmska avd 3 Erikoinen Kimmo Tekniska tjänster Fagernäs Sixten Tekniska tjänster Forsman Sonja Dagcenter Träffen Heino Tuija Nuorisotoimisto Hjulfors Helene Nykarleby HVC Holmbäck Kristina Malmska Hooli Anneli Malmska kök Humalajoki Seija Siivousjaos Huopana Seija Kytömäen päiväkoti Koskela Antero Tekniska tjänster Kronqvist Inger Nykarleby HVC, Jeppo mottagning Lehtinen Anne Vestersundsby skola Nilsson Marianne Malmska avd 4 Nykvist Kurt Oxhamns skola Nylund Birgit Laboratoriet Rönnbacka Staffan Oxhamns skola Saari Ulla Munhälsovård Simanainen Annika Nykarleby HVC Sjöblom Anette Nykarleby HVC Sjöblom Stig Tekniska verket Sjölund Ulla-Britt Städsektionen Stara Marja Harjaantumiskoulu Wik Conny Malmska tekniska avdelning Vikström Tuulikki Malmska avd 7 Vilkas Armi Kotipalvelu Åhman Marika Avdelning 1 Österbacka Gun Databyrån 40 år/vuotta Finne Ritva Fors John Haga Eivor Hagström Gun-Maj Hulden Viveka Hyvönen Leena Högväg Bjarne Nyman Åsa Svenfelt Gunborg Kirjasto Tekniska tjänster Visas tandklinik Laboratoriet Rehab och neurologi Kytömäen päiväkoti Disponentsektionen Drätselkontoret Personalbyrån MORGONSTUND I ADVENT Inbjudan till personer som har pension på grund av tidigare anställning i staden Jakobstad eller tidigare anställning inom social- hälso- eller sjukvården i nejden som staden övertagit från Vi samlas i församlingscentret i Jakobstad fredagen den 14 december 2012 kl Programmet består av sång, musik och vackra ord. Jakobstads lucia deltar. Efteråt bjuder vi på kaffe. Staden Jakobstads personalbyrå ADVENTTIAAMU Pietarsaaren kaupungin tai kaupungille vuonna 2010 siirtyneen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksesta eläkkeelle jääneet kutsutaan ystävällisesti seurakuntakeskuksessa perjantaina 14. joulukuuta 2012 klo 9.00 pidettävään adventtiajan tilaisuuteen. Aamuhetkessä kuullaan laulua, soittoa ja kaunista sanomaa, mukana on myös Pietarsaaren Lucia. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. Pietarsaaren kaupungin henkilöstötoimisto

16 TYHY-FÖRMÅNERNA Värdet på tyhy-kupongerna har höjts till 4 /kupong, antalet kuponger lite mindre än tidigare. Kupongerna kan användas på samma sätt som tidigare, dvs. vid deltagande i konditionsfrämjande verksamhet inom Jakobstad, Larsmo, Nykarleby och Pedersöre. Endast 1 kupong/konditionstillfälle. Vid köp av 10 ggr kort eller månadskort kan 10 kuponger användas. TYHY-kupongerna är personliga, ditt namn finns färdigt tryckt på kupongen, men glöm inte att själv anteckna din arbetsplats på kupongen. Ifall du deltar i en arbis kurs, skriv gärna vilken kurs någonstans på kupongen. Du kan använda dina kuponger vid arbis endast om du kan betala hela kursavgiften med dem. OBS! Endast motionskurser. Du kan delta i den subventionerade tyhy-verksamheten även ifall du är 1. moderskaps-, föräldra-, vård- eller alterneringsledig 2. timlärare, har undervisning minst 16 h/v 3. säsonganställd, under anställningstiden 4. vikarie och sysselsatt, över 6 mån. anställningstid 5. permitterad, permitteringstiden under 6 mån. Men inte om du är anställd av annan firma! TYHY-EDUT Tyhy-kuponkien arvoa on korotettu ja se on nyt 4 / kuponki. Lukumäärää on hiukan vähennetty. Kuponkeja voi käyttää samalla tavoin kuin aikaisemmin osallistuessa kuntoa kohottaviin liikuntatilaisuuksiin Pietarsaaressa, Luodossa, Uudessakarlepyyssä ja Pedersöressä. Vain yksi kuponki/ liikuntakerta. 10 kerran tai kuukausikortin ostoon voidaan käyttää 10 kuponkia. TYHY-kupongit ovat henkilökohtaisia. Nimesi on painettu valmiiksi kuponkiin, mutta muis ta merkitä työpaikkasi kuponkiin itse. Jos osallistut työväenopiston järjestämään kurssiin, kirjoita mielellään kurssin nimi jonnekin kuponkiin. Voit käyttää kuponkeja työväenopiston kursseihin ainoastaan silloin kun voit maksaa koko kurssimaksun niillä. HUOM! Ainoastaan kuntoilukurssit. HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN TOIMINTAA TALVEN JA KEVÄÄN TAPAHTUMIA Henkilöstöyhdistyksen vuosi on täynnä eri tapahtumia. Poimi alla olevasta listasta itsellesi mieluiset ja laita ylös kalenteriisi. Tarkemmat tiedot tapahtumista saat työpaikallesi sähköpostitse. Hotellimatka Helsinkiin (Shoppailua, teatteria vai matkamessuille?) Ulkoiluilta Laskettelumatka Vuokattiin Matka Luulajaan suurkirpputorille huhti/toukokuu 2013 Kevätvaellus Matka Oulun erämessuille Tallinnan kesämatka Valokuvauskerho Malmin tapaamiset ovat joka kuukauden toinen tiistai! Seuraa ilmoittelua tapahtumista ja osallistu toimintaan! Muista myös vierailla henkilöstöyhdistyksen kuntolaatikoilla! PERSONALFÖRENINGENS VERKSAMHET VINTERNS OCH VÅRENS AKTIVITETER Personalföreningen har en massa olika aktiviteter under året. Välj det som intresserar dig i nedanstående lista och skriv in i din kalender! Noggrannare information om aktiviteterna får du via e-post direkt till din arbetsplats. Hotellresa till Helsingfors (Shopping, teater eller resemässan?) Friluftskväll Slalomresa till Vuokatti Resa till storloppis i Luleå april/maj 2013 Vårvandring Resa till vildmarksmässan i Uleåborg Sommarresa till Tallinn Fotoklubben Malm träffas den andra tisdagen varje månad. Följ med annonseringen om aktiviteterna och kom med i verksamheten! Kom också ihåg att besöka personalföreningens motionslådor! Voit myös osallistua tuettuun tyhy-toimintaan, vaikka olet: 1. äitiys-, isyys-, hoito- tai vuorotteluvapaalla 2. tuntiopettaja, opetusta väh. 16 h/v 3. sesonkityöntekijä, työssäoloaikana 4. sijainen tai työllistetty, yli 6 kk:tta 5. lomautettu, lomautusaika alle 6 kk:tta Mutta ei, jos olet jonkun toisen yrityksen työntekijä! Birgitta Blomqvist

17 Foto: Magnus Vikman Fastighetsskötare tar yrkesexamen Fastighetsskötarna på Staden Jakobstad avlägger yrkesexamen inom sitt eget yrkesområde. Skolningen började våren 2012 och till slutet av 2013 ska det vara klart. Skolnigen sker via läroavtal under arbetstiden. Närstudiedagar är i medeltal två dagar i månaden och då sitter man på teorilektioner vid Optima. Som lärare Jonne Isomaa fungerar Pekka Jyllilä från Seinäjoki. Skolningen sker på fiska men var och en använder sitt eget modersmål som är allmänt i vår stad. Utbildningen innehåller alla områden innom husteknik så som : fastighetsskötarens baskunskaper och färdigheter, skötsel- och underhåll av uppvärmnings-, vatten- och avloppssystem, skötsel och underhåll av byggnader samt skötsel och underhåll av el- och ventilationssystem. Dagens fastighetsskötare skall vara en mångsysslare inom olika områden. Fastighets- och automatikteknik utvecklas så snabbt i dagens samhälle så det gäller att uppdatera sig själv med jämna mellanrum. Pekka Isokoski och Jonne Isomaa är två av ivriga fastighetsskötare som deltar i utbildningen. Båda har varit nöjda med skolningen hittills. Pekka säger att självförtroende växer då man får mera kunskap av olika saker inom sitt eget område och att lära nya dagsfärska metoder gör också att man vågar mera utmana sig själv att försöka lösa olika problem vad som gäller automatiken. Under närstudiedagar diskuteras det villt och man kan och vågar fråga av läraren om det är något man undrar över. Man lär sig också av andras erfarenheter och det har varit intressant att besöka andras arbetsplatser och lära sig från deras vardagliga problem med olika saker. Några Ahaa- upplevelser har man också varit med om redan Arbetsgivaren ställer sig positivt och uppmuntrar att arbetstagaren vill utöka sitt eget kunnande. Kiinteistönhoitajat suorittavat ammattitutkintoa Pietarsaaren kaupungin kiinteistönhoitajat lähtivat porukalla suorittamaan oman alansa ammattitutkintoa keväällä 2012 tavoitteena saada tutkinto valmiiksi 2013 loppuun mennessä. Opiskelu tapahtuu oppisopimuksella työn ohessa. Lähiopintopäiviä kertyy keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa ja silloin käydään teorian kimppuun Optimassa. Kouluttajan toimii Pekka Isokoski Pekka Jyllillä Seinäjoelta. Koulutuskieli on suomi, mutta jokainen käyttää vapaasti omaa äidinkieltään niin kuin kaupungissa tapana on. Koulutuksen aikana käydään läpi kaikki talotekniikkaan liittyvät eri osa- alueet, kuten kiinteistönhoitajan perustiedot- ja taidot/ lämmitys-, vesi,- ja viemärijärjestelmien hoito ja huolto/ rakennusten hoito ja huolto, sähkölaitteet sekä ilmastointijärjestelmät ja ulkoalueiden hoito. Tämän päivän kiinteistönhoitajan on oltava eri alueiden monitaituri. Kiinteistötekniikka ja automatiikka kehittyy valtavaa vauhtia, mikä puolestaan vaatii itsensä päivittämistä vähän väliä. Pekka Isokoski ja Jonne Isomaa lähtivät innokkaina kiinteistönhoitajina kehittämään omaa ammattitaitoaan ja ovat olleet tähän astiseen koulutukseen enemmän kuin tyytyväisiä. Pekan mielestä itsevarmuus kasvaa kun saa uutta ja ajankohtaista tietoa ja uskaltaa rohkeammin yrittää selvittää itse, missä vika, jos automatiikka ei pelaa. Lähiopintopäivillä on vilkasta keskustelua ja opettajalta uskaltaa ja kehtaa kysyä ihan kaikkea. Toisten kokemuksista oppii myös ja on ollut kiva käydä tutustumassa muiden kiinteistöjen järjestelmiin ihan kädestä pitäen. Muutama ahaa- elämyskin on jo koettu Työnantajapuoli suhtautuu erittäin myönteisesti ja kannustavasti oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Pekka Isokoski, Harri Kaltiala, Jonne Isomaa, Pekka Jyllilä, (opet)tapio Pukkila, Peter Rudnäs, Henrik Westersund, Magnus Vikman. Foto/kuvat: Pirjo Salonen

18 Elomaa on ulkoiluharrastuksiin viehtynyt asemakaavaarkkitehti Kaupungin uusi asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa kehuu työympäristönsä henkistä ilmapiiriä. Hänet on otettu avoimin mielin vastaan ja autettu kaikin tavoin pääsemään työhönsä kiinni. Elomaa kertoo, että ilmapiiri on muutenkin hyvin keskusteleva. Uusia tuoreita vaihtoehtoja otetaan mielellään vastaan. - Tiedän, että on monia paikkoja, joissa tuoreita, ulkopuolisia näkemyksiä ei edes haluta kuulla, saati ottaa vakavasti mietittäväksi. Täällä niitä puolestaan Foto: Pirjo Salonen oikein kysytään, sanoo syyskuussa virassa aloittanut asemakaava-arkkitehti. Pekka Elomaa työskenteli aiemmin Hailuodossa aluearkkitehtinä. Koti sijaitsi ja sijaitsee edelleen rintamamiestalossa Oulussa, jossa perheterapeuttina työskentelevä vaimo edelleen asuu. Elomaa toteaa, että työ Pietarsaaressa oli työpaikkaratkaisu, ei perheratkaisu. Viikonloput Elomaa viettää oikeassa kodissaan Oulussa ja arkipäivät yksiössään Pietarsaaressa. - Ihan toimiva ratkaisu. Vaimolla on virka Oulussa ja siellä meillä on koti. Samalla tavalla toimimme aikaisemmin, jolloin asuin osaviikot Hailuodossa, hän sanoo. Pietarsaareen Elomaa on aikaisemmin tutustunut turistin ominaisuudessa. Nuo vierailukerrat ovat jättäneen mieleen positiivisen kuvan kauniista ja historiallisesta kaupungista, jonne olikin nyt helppo tulla ja asettua. - Niin ja ostimmehan täältä aikoinaan yhdelle lapsistamme e- jollan, sanoo purjehdusta harrastava Elomaa. Tällä hetkellä tapetilla on kaupungin keskustan kehittäminen. Torinaluspysäköinti ja Pankkitalon sekä Irjalan kortteleiden suunnittelu on alkanut toden teolla. Tavoitteena on kehittää kaupunkia siten, että tilaa riittää uusille elinkeinoharjoittajille, ja liikkuminen kaupungissa helpottuu myös kevyen liikenteen kulkijoille. Lammassaareen kaavoitettavana oleva uusi pientaloalue on Elomaan mielestä mielenkiintoinen ratkaisu, jossa on otettu huomioon ympäröivä luonto. Alueelle tulee arviolta 70 omakotitalotonttia, 9 paritaloa ja 5 rivitaloa. - Alueella asuvat lepakot ja liito-oravat on otettu kaavoituksessa tarkasti ja taitavasti huomioon, hän iloitsee. Elomaa kuvaa kaavoitettavana olevaa pientaloaluetta luontoorientoituneeksi asumisalueeksi, jonne ihminen astuu nöyränä luontoa kunnioittaen. Vapaa-ajan harrastukset ovat luontopainotteisia. Purjehduksen lisäksi mies pitää retkeilystä ja vaeltamisesta. Uinti ja hiihto ovat lajeina mieluisia. Näiden lisäksi hän harrastaa valokuvausta. Valokuvauksesta olikin tulla miehelle sivuammatti. Nykyisellään kamera on tiivis työkalu varsinaisessa työssäkin. Pekka Elomaa selailee jokin aika sitten valmistunutta uutta ja perusteellista melontakarttaa ja toteaa, että melonta kiinnostaisi kovasti. Kartan perusteella vesistöalueet näyttävät erittäin mielenkiintoisilta. - Eskimokäännöksen olen sisäaltaassa jo oppinut, joten hyvässä alussa ollaan, hän naurahtaa. Suomenkielisistä oloista Pietarsaareen siirtynyt Pekka Elomaa kertoo, että ruotsin kieli sujuu suhteellisen hyvin ja paranee koko ajan. Lähimpien työkavereidensa kanssa hän pyrkiikin puhumaan ruotsia, jotta saisi harjoitusta. Marjo Luokkala Pekka Elomaa en friluftsintresserad stadsplanearkitekt Jakobstads nya stadsplanearkitekt Pekka Elomaa berömmer atmosfären på sin arbetsplats. Han har blivit mycket väl mottagen och på alla sätt fått hjälp med att komma in i sitt arbete. Elomaa berättar att atmosfären överlag präglas av diskussion. Nya, fräscha alternativ tas emot med öppna armar. Jag vet att det finns många platser där man inte ens vill höra talas om några nya, utomstående synpunkter för att inte tala om att allvarligt fundera på dem. Här frågar man uttryckligen efter nya synvinklar, säger stadsplanearkitekten, som inledde sitt arbete i Jakobstad i september. Pekka Elomaa arbetade tidigare som områdesarkitekt på Karlö. Sitt hem hade och har han i ett frontmannahus i Uleåborg, där hans fru, som är familjeterapeut, fortfarande bor. Elomaa konstaterar att arbetet i Jakobstad var en lösning i fråga om hans arbetsplats, inte i fråga om familjen. Veckosluten tillbringar Elomaa i sitt riktiga hem i Uleåborg och vardagarna i sin etta i Jakobstad. En lösning som fungerar alldeles bra. Min fru har tjänst i Uleåborg och där har vi vårt hem. På samma sätt gjorde vi förut, då jag bodde en del av veckorna på Karlö, säger han. I egenskap av turist har Elomaa tidigare bekantat sig med Jakobstad. De här besöken har lämnat efter sig en positiv bild av en vacker och historisk stad, som det nu var lätt att komma och bosätta sig i. Ja, och så köpte vi i tiden en e-jolle här åt ett av våra barn, säger Elomaa, som är intresserad av segling. För närvarande är utvecklandet av stadens centrum på tapeten. Parkeringen under torget och planeringen av Bankhuset och Irjalas kvarter har börjat på allvar. Målet är att utveckla staden så, att det finns rum för nya näringsidkare och så att det blir lättare att röra sig i staden också för den lätta trafiken. Det nya småhusområdet som planeras på Fårholmen är enligt Elomaas åsikt en intressant lösning, där man har beaktat den omgivande naturen. På området planeras ca 70 egnahemshustomter, 9 parhus och 5 radhus. Man har nogsamt och skickligt tagit hänsyn till fladdermössen och flygekorrarna som finns på området, säger han uppskattande. Elomaa beskriver småhusområdet på Fårholmen som ett naturorienterat bostadsområde, där människan intar sin plats, ödmjuk och med högaktning för naturen. Fritidsintressena är naturbetonade. Förutom segling tycker arkitekten om att göra utfärder och vandra. Simning och skidning är grenar som han gillar. Dessutom är han intresserad av fotografering. Fotograferingen höll t.o.m. på att bli en bisyssla för honom. Nuförtiden är kameran i flitig användning också i det egentliga arbetet. Pekka Elomaa bläddrar i den nya, detaljerade paddlingskartan, som utkom för en tid sedan, och konstaterar att paddling verkar mycket intressant. Av kartan att döma ser vattenområdena ut att passa väldigt bra för paddling. Jag har redan lärt mig att göra en eskimåvändning i simbassäng, så början är gjord, skrattar han. Pekka Elomaa, som flyttat till Jakobstad från helt finskspråkiga trakter, berättar att svenskan flyter relativt bra och hela tiden blir bättre. Han försöker tala svenska med de närmaste arbetskamraterna för att få tillfälle att öva sig. Marjo Luokkala

19 Foto: Pirjo Salonen Projekt SAMARBETE (ERF15111B): Samarbete mellan aktörer för en snabb integrering av flyktingar i Jakobstadsregionen Projekttid: (förlängning till har ansökts). Styrgrupp: Carola Löf, Ann-Britt Kronqvist, Carola Lindén, Jukka-Pekka Korva, Tomas Knuts, Malin Källman, Håkan Storbacka, Carina Ahlström, Hanna Auronen, Sonja Björk, Juha Paasimäki Projektarbetare: Ulla Linder (anställdes i slutet av juni 2012), anställning 60 %. Kostnader: ,39. Kommunerna (Jakobstad, Nykarleby, Larsmo, Pedersöre, Kronoby) står för 50% av kostnaderna procentuellt enligt andel kvotflyktingar och EU för 50%. Projektet har tre tyngdpunkter: 1. Kurs i samhällsorientering och hälsoinformation fem dagar för personer som är 15 år och äldre och en dag för åringar - på eget språk. 2. Verka för en effektivare och snabbare språkinlärning genom att kartlägga befintliga språkutbildningsprogram och planera det språklaboratorium som behövs för att få en plats där elektroniska språkutbildningsprogram erbjuds under professionell ledning. 3. Verka för integrering genom föreningar. Kontakten mellan flyktingar och föreningar underlättas. Ulla Linder Hanke SAMARBETE (ERF15111B): Eri toimijoiden välinen yhteistyö, joka täh tää Pietarsaaren seudun pakolaisten nopeaan kotoutumiseen Hankeaika: (haettu jatkoa saakka). Ohjausryhmä: Carola Löf, Ann-Britt Kronqvist, Carola Lindén, Jukka-Pekka Kor va, Tomas Knuts, Malin Källman, Håkan Storbacka, Carina Ahlström, Hanna Au ro nen, Sonja Björk, Juha Paasimäki. Hanketyöntekijä: Ulla Linder (palkattiin kesäkuun 2012 lopussa), 60 %:n palvelussuhde. Kustannukset: ,39. Kunnat (Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Luoto, Pedersören kunta ja Kruunupyy) maksavat 50 % kustannuksista kunnan kiin tiö pa kolaisten prosentuaalisen osuuden mukaan ja EU 50 %. Hankkeella on kolme painopistettä: 1. Viisipäiväinen kurssi yhteiskuntaan perehdyttämistä ja terveystietoa varten yli 15-vuotiaille ja yhden päivän kurssi vuotiaille omalla äidinkielellä. 2. Tehokkaamman ja nopeamman kielenoppimisen edistäminen kartoittamalla ny kyiset kielenopetusohjelmat ja suunnittelemalla kielilaboratorio, jota tarvitaan säh köisten kielenopetusohjelmien tarjoamiseksi ammattimaisessa ohjauksessa. 3. Kotoutumisen edistäminen yhdistystoiminnan avulla. Pakolaisten ja yhdistysten välisen Ulla Linder

20 Stadens gåva av två olika grafiker Foto: Eva Spikbacka I år föll valet av stadens gåvografik på två olika konstnärer. Sven Svanbäck är med för fjärde gången, men Eva Spikbacka är en ny konstnär för stadens anställda. Sven funderar att det kanske var det faktum att båda hade råkat avbilda måsar som var avgörande i år. - Både Eva och jag har rätt neutrala bilder som passar många. Jag är traditionell i motivvalet, men man ser att Eva fått skolning och har ett modernare sätt att kombinera bilder. När intervjuerna görs håller båda konstnärerna på med avdragen. - Det finns en viss risk att en kopparplatta inte håller över hundra avtryck, så det är bra att motiv väljs ut av flera konstnärer. Nu är det lättare att göra avdrag och det blir ingen panik. Det går inte att fuska och jag vill också att varje bild ska se likadan ut - jag är pedant med bilderna, berättar Sven Svanbäck. Eva Spikbacka österbottning i Stockholm 32-åriga Eva Spikbacka fick sin yrkeshögskoleexamen inom bildkonst från Yrkeshögskolan Novia i Nykarleby år blev hon inbjuden att jobba som projektkonstnär på Kungliga konsthögskolan i Stockholm, vilket hon gjorde två år. Sedan dess har hon fortsatt där på verkstadskontrakt, medan hon har en ateljé på Odenplan. - Varje år får ett antal yrkesverksamma konstnärer möjlighet att genom ansökan få en plats på verkstaden på Skeppsholmen. Den är väldigt fin och välutrustad. Man vill dessutom blanda etablerade konstnärer med studerade. Vi är ett gäng på tio till femton som hyr in oss på tre våningar: screen tryck, koppar, litografi, ja, allt finns här. De senaste åren har hon pendlat till Österbotten, men inte riktigt vetat var hon hör hemma. - Jag har nu förlikat mig med tanken att jag hör hemma i båda kulturerna. Mina rötter och identiteten finns i Österbotten, men samtidigt har jag utvecklats mycket genom att jag här haft förmånen att få arbeta bland oerhört kunniga konstnärer inom särskilt grafikens specialområden. Samtidigt har jag fått ett stort kontaktnät av verksamma konstnärer i Norden. Eva arbetar främst med måleri och djuptryck, men det var först i Stockholm som hon började med grafik. - Jag tyckte grafiken var omständig, jobbig och tidskrävande under studierna. Man måste tänka många steg innan man kan sätta igång. Då orkade jag inte lära mig, så det blev mera måleri, speciellt i olja, säger Eva och skrattar Egentligen är det inte så många yngre som jobbar med grafik den kanske räknas som en lite mossig teknik. Jag är möbelsnickare i grunden, så det passar mig bra, för det finns en hantverksdisciplin i det hela. När du målar ser du direkt vad du gjort, i grafik måste man arbeta i huvudet innan man faktiskt får en bild. I början blev det mycket insekter. - Jag var fascinerad av de fina skolplanscherna från förr i världen, som kunde vara kopparstick i grunden. Sedan blev det djur i människogestalt, eller om man så vill, djurliknande människor beklämmande malplacerade i allt från en närmast borgerlig salongsmiljö till samtida urbana interiörer där de verkar ana att något inte stämmer med deras belägenhet. Det är små berättelser om rotlöshet och de tafatta försöken att finna sig tillrätta och bringa ordning i en komplex värld, berättar Eva Spikbacka och fortsätter: - Man kan säga att jag utforskar ett tryckbaserat måleri och bygger upp bildvärldar att röra mig i för att gestalta små mikroskeenden i rummet i tiden - en delvis fotorealistisk verklighet där det undermedvetnas gestalter, kanske arketyper, rör sig som spöken på besök från en annan värld. Koppargrafik/djuptryck som både Sven och Eva arbetat i för stadens upplaga är den mest tidskrävande av alla att trycka. - Jag hade som mål att trycka tio per dag jag har tre färger på tre olika plåtar, men fick finna mig i att det blev cirka åtta per dag plus några provtryck och de obligatoriska trettio procenten som av olika anledningar åker i sophinken, berättar Eva. Eftersom det inte är så lätt att försörja sig som bildkonstnär tar Eva ibland också hantverksjobb som möbel- och lägenhetsrenoveringar - hon har dessutom en artesan-examen inom hantverk och konstindustri från Yrkesskolan Optima i bakfickan. Hemma i Kronoby håller hon på att renovera en byggnad nära hemgården till sin ateljé, så småningom kommer hon kanske att börja tillbringa mera tid i Österbotten igen. Hemsida: Text: Ulla Linder

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

www.vikbykennelhotel.fi

www.vikbykennelhotel.fi Puh Tel 050 516 6340 www.vikbykennelhotel.fi YKSILÖLLISTÄ HOITOA KOIRILLE JA KISSOILLE YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA INDIVIDUELL SKÖTSEL AV HUNDAR OCH KATTER MED 20 ÅRS ERFARENHET HOITOLASSAMME on oma siipi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot