Päästöoikeus on taas arvossaan. Venäjän markkinoilla tapahtuu. Fortum Kulttuuritekoja. ja brändiasiaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päästöoikeus on taas arvossaan. Venäjän markkinoilla tapahtuu. Fortum 4 2007. Kulttuuritekoja. ja brändiasiaa"

Transkriptio

1 Päästöoikeus on taas arvossaan Fortum Venäjän markkinoilla tapahtuu Kulttuuritekoja ja brändiasiaa

2 Kulttuurikokemuksesta energiaa Helsingin Taidehallin näyttely on yksi Fortumin kautta aikojen suurimmista kulttuuripanostuksista. Fortumin Taidesäätiö työskenteli uutterasti näyttelyn toteuttamiseksi. Säätiön ansiosta Fortum sai kulttuurilliset kasvot, joista jokainen fortumlainen voi olla ylpeä. Ottamalla askeleen kulttuuriareenalle Fortum on kaatanut muureja. Fortumin Taidesäätiö perustettiin vuonna 2005, jolloin sen ensisijainen tavoite oli kartoittaa yhtiön omistamat taideaarteet ja huolehtia mittavan kokoelman säilymisestä jälkipolville. Säätiön taideaarteista vain kolmasosa asetettiin näytteille, mutta teokset valittiin huolellisesti ja ajatuksella. Ne edustavat hyvin Taidesäätiön hallitsemaa taidekokoelmaa. Fortum on nyt ja jatkossa yhtiö, joka tuottaa, myy ja jakelee sähköä ja lämpöä hyvällä menestyksellä, kuten viimeisin osavuosikatsaus jälleen kerran osoitti. Monille yhtiö edustaa kovia liikemaailman arvoja. Sen vuoksi taidenäyttelyllä on suuri merkitys varjelemme taideaarteitamme ja haluamme jakaa kulttuurikokemuksen kaikkien kanssa. Näyttely on tästä hyvä osoitus. Kuvataiteesta ei kuitenkaan koskaan tule tavaramerkkiämme, mutta näyttely on varmasti vaikuttanut asenteisiin. Kun yritys viestii brändin ohjaamana, se näyttäytyy johdonmukaisena eri sidosryhmille, sanotaan yhdessä tämän lehden artikkelissa. 16 Se on varmasti totta. Johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys kaikessa toiminnassa kantavat pitkällä aikavälillä hedelmää. Näin on myös tämän päivän ja tulevaisuuden Fortumissa; suojelemme ympäristöä, suhtaudumme ilmastouhkaan vakavasti ja olemme kestävän kehityksen puolestapuhujia. Tämä ei ole estänyt meitä astumasta kulttuurikerrokseen. Fortum on päässyt vaikuttamaan kulttuurikokemuksen syntymiseen, mikä on varmasti tärkeää monille asiakkaille. Jonkun mielestä kulttuuri on pakoa todellisuudesta. Toisen mielestä se on henkireikä. Kolmannen mielestä kulttuuri on itsestäänselvyys. Taulu, konsertti, teatteri, elokuva, ooppera, kirja kulttuuri on kaikissa muodoissaan tukemisen arvoista. Mitä kulttuuri antaa yksittäiselle kulttuurinkuluttajalle, on subjektiivista ja jokaisen oma asia. Mutta harvoin kulttuuri jättää ketään kylmäksi. Mikä parasta hyvästä kulttuurikokemuksesta saa aina energiaa! Maria Romantschuk viestintäjohtaja 2 FORTE 4/2007

3 TÄSSÄ NUMEROSSA Ajankohtaista... 4 Brändin asialla... 8 Yrityksen matkaa voi tulkita taideteosten kautta...11 Fortumin kasvot -sarjassa Ilona Salokangas...12 Nordiska Museet on todellinen megakeräilijä...14 Vedessä on kirjaimellisesti virtaa...16 Historian solinaa vesivoimamuseoissa...18 Norpalla hyytävä tulevaisuus?...19 Päästöoikeus on taas arvossaan...20 Sähköä kuluu mutta vähemmän Asiakas kysyy, Fortum vastaa...22 Sähköä Venäjän markkinoilla...23 Palvelunavaus venäläisille voimalaitoksille...24 Kannatettavaa toimintaa viheriön reunalla Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä. Tuotamme, myymme ja jakelemme sähköä sekä lämpöä, tarjoamme voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalveluita sekä muita energiaan liittyviä palveluita. Päätuotteitamme ovat sähkö, lämpö ja höyry. Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisiin tuloksiin. Tavoitteemme on luoda johtava sähkö- ja lämpöyhtiö ja tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Fortum Oyj:n osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä. 4/2007 Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Maria Romantschuk Toimituspäällikkö: Eija Johansson Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj, puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Tomi Parkkonen Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: Puh , fax ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä osoitteessa FORTE 4/2007 3

4 AJANKOHTAISTA Matalajärvi elpyy Kasvistoltaan ja linnustoltaan ainutlaatuista Espoon Matalajärveä on kunnostettu jo kahden ja puolen vuoden ajan Matalajärven suojeluyhdistyksen sekä Uudenmaan ja Espoon ympäristökeskusten voimin. Fortum on ollut mukana sponsoroimassa kunnostustyötä. Alkusysäyksen suojelutyölle antoivat järven ja ympäröivän luonnon huonontunut tila sekä halu tarjota lähiseudun asukkaille parempia ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia. Virkistyskäyttöä uhkasi muun muassa laajalle levinnyt karvalehti, joka aiheutti typpi- ja fosforimäärien kasvua vesialueella. Alueella pesii runsas ranta- ja vesilinnusto, ja sen kasvistoon kuuluvat harvinainen hentonäkinruoho ja jouhivita. Linnuston harvinaisuuksia ovat luhtahuitti, kurki, pikkulepinkäinen ja peltosirkku sekä uhanalaiset liejukana ja pikkutikka. Järvi on myös merkittävä vesilintujen muutonaikainen levähdyspaikka. Tukivarojen avulla järveä on hapetettu ja karvalehteä poistettu. Vesistön tervehtymistä estävää roskakalakantaa on pienennetty istuttamalla roskakaloja syöviä haukia veteen. Suojelutyötä on suunniteltu yhdessä alueen maanomistajien ja yrittäjien kanssa, ja sen on kaavailtu jatkuvan vuoteen 2009 saakka, jolloin myös suunnitelmissa olevat kahden puron laskeutumisaltaat olisivat valmiit. Matalajärvi-hanke on ollut osa Fortumin yritysvastuuohjelmaa. ENSIO AURA Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on esittänyt energiateollisuudelle pyynnön saada alalta vaihtoehtoja uusiutuvan energian käytön merkittäväksi lisäämiseksi. Ministeriön mukaan uusiutuvan energian lisäystä voidaan vauhdittaa kolmella pääkeinolla: verottamalla päästöllisiä energiamuotoja nykyistä enemmän ja poistamalla joillakin uusiutuvilla energiamuodoilla jäljellä olevat verot, moninkertaistamalla valtion uusiutuvan energian investointeihin myöntämä tuki ja ottamalla Suomessakin käyttöön uusiutuvan energian syöttötariffit tai vihreät sertifikaatit. Energiateollisuus ry on luvannut toimittaa ministeriölle ehdotuksensa jouluun mennessä. Valoa viheriölle Veikkausliigan espoolaisjoukkue FC Hongan kotistadionilla vietettiin syyskuussa Fortum Nightia. Fortum lahjoitti FC Hongalle neljä valopylvästä, jotka pystytettiin Tapiolan urheilupuiston laidoille. Fortum on FC Hongan pääsponsori yhteistyösopimus on voimassa vuoteen 2008 saakka. TOMI PARKKONEN VUOKKO HIETALA Fortum tanssittaa vanhuksia Espoolaisissa vanhainkodeissa on tanssittu koko syksyn ajan. Fortumin ja Espoon kaupungin sosiaalitoimen järjestämissä tanssi-iltapäivissä ohjelmasta vastaa Jokke Syrjälä Trio, joka kiertää vanhainkodeissa soittamassa kaikille tuttua tanssimusiikkia tiistai-iltapäivisin aina tammikuun lopulle saakka. 4 FORTE 4/2007

5 Led valaisee ja puhdistaa vettä Professori Shuji Nakamura vieraili syksyllä Fortumin pääkonttorissa Keilaniemessä. Kirkkaan sinisen, vihreän ja valkoisen led-valon sekä sinisen laservalon kehittänyt Nakamura palkittiin viime vuonna miljoonan euron arvoisella Millennium-palkinnolla, jonka suomalainen Millenniumpalkintosäätiö myöntää joka toinen vuosi ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia parantavasta keksinnöstä. Led-valot ovat pitkäikäisiä ja kuluttavat vähemmän energiaa kuin hehkulamput. Yksi keksinnön merkittävimmistä tulevaisuuden sovelluksista on juomaveden sterilointi; ultravioletilla led-valolla veden puhdistuksesta tulee aiempaa tehokkaampaa ja edullisempaa. Nakamuran esitystä oli kuuntelemassa muun muassa useampi kymmenen nuorta tutkijanalkua Teknillisestä korkeakoulusta. Hyvästit hiilidioksidille Norjassa Fortum on lanseerannut Norjassa CO2FRIympäristötuotteen. CO2FRI-merkittyä sähköä ostava yksityis- tai yritysasiakas voi olla varma siitä, ettei hänen kuluttamansa sähkö aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Samalla alkuperämerkinnän hankkinut sähkönkuluttaja kannustaa energiantuottajia hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä aiempaa paremmin ja kehittämään uutta, ympäristöystävällistä teknologiaa. Fortum uusi paikkansa DJSI-indeksissä Fortum on lunastanut jo viidennen kerran paikkansa Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä. DJSI World -indeksiin kuuluu yli 300 yritystä Fortum on indeksin ainoa pohjoismainen sähkö- ja lämpöyhtiö. Yhtiömme on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä toimintansa kaikilla osa-alueilla. Tämän vuoksi kestävä kehitys on otettu yhä vahvemmin mukaan myös toimintaamme ohjaavaan visioon, Fortumin kestävän kehityksen johtaja Carola Teir-Lehtinen sanoo. TOMI PARKKONEN Hyvä energia kiertää SPR:n kautta Fortum lahjoittaa perinteisesti joulutervehdysvaransa hyväntekeväisyyteen. Viime jouluna lahjoituksen saivat Fortumin työntekijöiden toivomuksesta omaishoitajat, joita tuetaan Suomen Punaisen Ristin kautta. Omaishoitajat tekevät raskasta työtä usein vuorokauden ympäri, ja lomittajia on vaikea saada, kertoo omaishoidon koordinaattori Sisko Aalto Suomen Punaisesta Rististä. Fortumin työntekijöiden toivomuksesta olemmekin kohdentaneet lahjoitusvarat erityisesti lomittajien palkkaamiseen. Näin voimme tukea omaishoitajien elämänlaatua ja jaksamista varsin konkreettisesti. Lomittaja palkattiin auttamaan kuutta perhettä Posiolla, viittä Joensuussa ja kolmea Espoossa. Posiolla palkkasimme lomittajaksi henkilön, joka juuri sillä hetkellä oli työtön. Hanke sai paikkakunnalla myönteistä julkisuutta, ja ehkä osin tästä syystä hän on nyt saanut työpaikan Posion kunnalta hyvä energia on siis kiertänyt myös tällä tavalla. Lisäksi järjestö on tarjonnut lomituspalveluita omaishoitajille, jotka eivät muuten olisi päässeet SPR:n järjestämiin, omaishoitajille suunnattuihin tapahtumiin, kuten Henkisen hyvinvoinnin päivät ja Omaishoitajien virkistyspäivä. Virkistyspäiville jotka myös järjestettiin lahjoituksen turvin osallistui yhteensä 65 omaishoitajaa. FORTE 4/2007 5

6 AJANKOHTAISTA Kirjastokortilla kulutuksenmittaukseen 30 kunnankirjastoa lainaa yhteistyössä Fortumin kanssa mittareita sisätiloissa olevien kotitalouslaitteiden sähkönkulutuksen mittausta varten. Helppokäyttöisen mittarin saa käyttöönsä kirjastokortilla viikoksi kerrallaan. Kodeissa noin puolet energiasta menee lämmitykseen, viidesosa veden lämmitykseen ja loput sähkölaitteisiin. Kodinkoneiden energiasyöpöt löytyvät helposti tarkistamalla niiden kulutus mittarin avulla. Erikoiskirjastovirkailija Heidi Först espoolaisesta Kirjasto Omenasta kertoo, että heidän kaksi mittariaan ovat jatkuvasti lainassa. Laina-aika on tuntunut riittävän ainakin Kirjasto Omenan asiakkaille viikossa on ehditty hyvin testata kaikki kodin laitteet. Palautetta on tullut mittauksen hyödyllisyydestä; monessa kodissa on esimerkiksi todettu, ettei tietokonetta kannata pitää auki yön yli. Projektissa mukana olevat kirjastot löytyvät osoitteesta > Yksityisasiakkaat > Tiesitkö energiasta Osakkuus aaltovoimayhtiöstä Fortum on ostanut 8,4 prosentin osuuden suomalaisesta aaltovoimateknologiaa kehittävästä AW-Energy Oy:stä. AW-Energyn kehittämä WaveRoller on patentoitu laite, jolla tuotetaan sähköä meren aalloista. Suurin osa aaltovoimaratkaisuista hyödyntää meren pinnan liikettä, mutta WaveRoller on ensimmäinen ratkaisu, joka valjastaa rannikoilla esiintyvät pohja-aallot sähköntuotantoon. Muihin aaltovoimalaitteisiin verrattuna pohja-aaltoteknologiassa on huomattavasti parempi myrskynkestävyys. Lisäksi se on äänetön eikä aiheuta maisemahaittoja. On arvioitu, että aaltovoimalla on mahdollisuus kattaa jopa 10 prosenttia maailman energiantarpeesta täysin ilman hiilidioksidipäästöjä. WaveRollerin hyödyntämät rannikkovesien pohja-aallot ovat eri puolilla maailmaa esiintyvä ehtymätön luonnonvara, ja mahdollisia sijoituspaikkoja on kaikilla mantereilla, sanoo AW-Energyn toimitusjohtaja Tuomo Hyysalo. Kärkisija pohjoismaisessa yrityssivuvertailussa Eurooppalaiset analyytikot, sijoittajat ja taloustoimittajat ovat valinneet Fortumin yrityssivut Pohjoismaiden parhaimmiksi. Ruotsalaisen sijoittajaviestinnän konsulttitoimisto Hallvarsson & Halvarssonin yhdettätoista kertaa toteuttamassa tutkimuksessa arvioitiin yhteensä 50 suomalaisen ja 197 pohjoismaisen pörssiyhtiön yrityssivut. Fortumin visiossa olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä kiteytyy myös tapamme viestiä verkkosivuillamme. Tämä huomionosoitus on tunnustus siitä, että pyrimme jatkuvasti kehittämään sivujamme. Olemme ylpeitä päästyämme tässä vertailuissa kolmatta kertaa viiden parhaan joukkoon, sanoo uusmediajohtaja Viveka Leksell. Fortumin sijoittaviestintäjohtaja Mika Palorannan mukaan tutkimustulos ei yllättänyt, sillä Fortum tapaa säännöllisesti sijoittajia ja kehittää sivustoa jatkuvasti sekä sijoittajien että muiden kohderyhmien tarpeet ja toiveet huomioiden. Markkinatoimijat kiinnostuneita sähkön siirtokapasiteetista Venäjältä Kantaverkkoyhtiö Fingridin sähkömarkkinaosapuolille tarjoama siirtokapasiteetti Venäjän yhteyksille on herättänyt kiinnostusta. Varauspyyntöjä saapui määräaikaan eli syyskuun loppuun mennessä megawattia (MW), joka on selvästi yli tarjolla olevan kaupallisen siirtokapasiteetin 1300 MW. Fingrid tarjoaa Venäjän siirtoyhteyksien kapasiteettia sähkön tuontia varten sähkökaupan osapuolten käyttöön yhtäläisin, tasapuolisin ja julkisin periaattein. Siirtokapasiteettivarauksia jättivät mm. Fortum Power and Heat Oy (400 MW), E.ON Energihandel Nordic AB (800 MW), Vattenfall AB (300 MW) ja Norsk Hydro ASA (300 MW). Fingrid vahvistaa siirtovaraukset saatuaan Venäjän kantaverkkoyhtiöltä selvityksen vastaavista varauksista Venäjän puoleisella siirtoyhteydellä. Best in Class Syyskuun lopulla julkistetussa Carbon Disclosure Projectin (CDP) raportissa Fortum on valittu parhaimpaan Best in Class -luokkaan ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden hallinnassa. CDP kartoittaa yritysten kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä riskejä ja niiden vaikutuksia mm. yritysten kilpailutilanteeseen, talouteen ja yrityskuvaan. Raportissa Fortum on otettu ensimmäistä kertaa mukaan maailmanlaajuiseen Climate Disclosure Leadership Indexiin (CDLI). Indeksin yritykset ovat sitoutuneet alallaan parhaiten ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastoasioista raportointiin. Fortumin kokonaispistemäärä on 95/100, jolla Fortum sijoittuu energiayhtiöiden joukossa sijalle kaksi. Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen mukaan Fortumin pääsy CDLI:hin on osoitus yhtiön pitkäjänteisestä työstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Fortumin tavoitteena on alentaa sähköntuotannossa hiilidioksidin ominaispäästöjen viiden vuoden keskiarvo alle 80 grammaan kilowattituntia kohti vuoteen 2020 mennessä. Lämmöntuotannossa Fortumin tavoitteena on alentaa päästöjä vähintään 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. FORTE 4/2007

7 STEFAN SJÖDIN Yritysmaailman vaikuttajat ilmastoseminaareissa Fortum järjesti syys lokakuussa sekä Suomessa että Ruotsissa seminaarin, johon oli kutsuttu yli satapäinen joukko yrityselämän vaikuttajia. Seminaarien teemoja olivat talouden kasvu, tulevaisuus ja ilmastonmuutos. Energia aiheuttaa valtaosan maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Olemme Fortumissa koko sydämellämme mukana ilmastonmuutoksen hillitsemisessä investoimalla niin kestävään energiantuotantoon kuin uusiin innovaatioihinkin. Taataksemme pohjoismaiselle teollisuudelle jatkuvan kilpailukyvyn meidän on varmistettava ympäristömyötäisen energian riittävä saatavuus nyt ja tulevaisuudessa, sanoi Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius. Suomessa seminaarin muita puhujia olivat Björn Wahlroos Sampo Oyj:stä, Eija Ailasmaa Sanoma Magazines BV:stä, Esko Aho Sitrasta, Sakari Tamminen Ruukista ja Juha Laaksonen Fortum Oyj:stä. Ruotsin seminaarin pääpuhuja oli Yhdysvaltain Ruotsin suurlähettiläs Michael M Wood. Lisäksi keskustelupaneeleihin osallistui johtotason henkilöstöä suurista teollisuuskonserneista, lehtitaloista, yliopistoista sekä paikallisesta luonnonsuojeluliitosta. Sähkömarkkinatietoa kaikkien saataville Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan ja Puolan sähkömarkkinaviranomaiset ovat sitoutuneet harmonisoimaan ja parantamaan sähkömarkkinatiedon saatavuutta syyskuun lopulla julkaisemassaan raportissa. Sähkömarkkinaviranomaisten eurooppalainen yhteistyöorganisaatio (ERGEG) perusti vuonna 2006 seitsemän alueellista hanketta, joiden tavoitteena on sähkömarkkinoiden alueellinen kehittäminen osana eurooppalaisia sähkön sisämarkkinoita. Käytännön työtä on tehty vuosien 2006 ja 2007 aikana sähkömarkkinatiedon läpinäkyvyyden parantamiseksi ja julkaistavan tiedon yhdenmukaistamiseksi. Valaistuksella Tukholma turvallisemmaksi Fortum ja Tukholman kaupunki ovat käynnistäneet valaistusprojektin Tukholman viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi. Hiljattain tehdyn tutkimuksen tulokset kertovat, että erityisesti nuoret naiset ovat tunteneet turvattomuutta etenkin Lappkärrsbergetin alueella. Joka neljäs nuori nainen on joskus jättänyt kävelemättä ulkona iltaisin väkivallanpelon vuoksi. Lähes jokainen tutkimukseen osallistunut sanoi, että ulkovalaistus vaikuttaa turvallisuudentunteeseen. Lappkärrsbergetin alueen kävelyteille ja tunneleihin on nyt vaihdettu 81 valopylvästä. Valaistusta on myös lisätty yhdellä uudella pylväällä ja seitsemällä uudella valonheittimellä. Panostus tuo kaupunkiin valoa ja lisää turvallisuutta, mutta se on myös ympäristöystävällinen. Uudistettu valaistus on energiaa säästävä, ja valoissa on aiempaa vähemmän ympäristöä kuormittavia aineita. Lisätietoja Fortumin ja Tukholman kaupungin valaistusyhteistyöstä: belysningsprojektet FORTE 4/2007 7

8 Tässä jutussa mainitaan sana brändi noin 40 kertaa. Joku voisi vaihtelun vuoksi ehdottaa sille synonyymiksi tuotemerkkiä. Tässä jutussa ei kuitenkaan puhuta tuotemerkistä vaan brändistä. Siis mistä? TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVAT: TOMI PARKKONEN 8 FORTE 4/2007

9 Coca-Cola on maailman arvokkain brändi. Jalkapalloilija David Beckham ja poptähtivaimonsa Victoria ovat brändänneet itsensä. Brändistä ja brändäämisestä puhutaan kuin arkisimmastakin asiasta. Mutta. Brändi ymmärretään uskomattoman monella tavalla, eikä ole lainkaan tavatonta, että yrityksessä kokoustetaan brändiasioista ja kokouksen jälkeen osallistujat eivät osaa sanoa, mitä brändillä tarkoitetaan, projektijohtaja Nando Malmelin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta lataa. Brändi on siis moniaineksinen soppa, joka kuitenkin liian usein keitetään yhden raaka-aineen varaan: brändi ei ole vain liikemerkki, logo tai tuotelinja. Brändi on organisaation visio, jonka kautta liiketoiminta brändijohtamisen malli. Sen mukaan brändin on ohjattava koko organisaation toimintaa ja viestintää. Kun organisaatio viestii brändin ohjaamana, se näyttäytyy johdonmukaisena eri sidosryhmille. Koska mielikuvat brändistä ja sen tulevaisuudesta muodostuvat kaikista niistä kohtaamisista, joita kuluttajilla ja sidosryhmien edustajilla on brändin kanssa, ei yrityksen viestintää voida enää pitää pelkkänä tukitoimintona. Sen sijaan kaikki yrityksen toiminta on viestintää ja brändi on jokaisen työntekijän asia, sillä toiminnan ja viestinnän välinen ristiriita leviäisi laajalle. Itse asiassa myös kuluttajat osallistuvat bränditarinaan sosiaalisessa mediassa. Jos toimitusjohtaja jäätyy televisiossa, se puitiin ennen kahvipöytäkeskusteluissa ja unohdettiin, mutta nyt tilanne leviää maailmal prosessia. Liikkeenjohdolta edellytetään intuitiivista ja rohkeaa toimintaa. Potentiaaliset vaarat brändille on osattava ennakoida, vaikka faktatietoa ei olisikaan, Hakala sanoo. Brändin rakentaminen ei ole hanke, projekti eikä tempaus. Se on loputonta brändijohtamista, tulevaisuuden miettimistä ja askel edellä olemista ei reagointia markkinoilla jo tapahtuneisiin muutoksiin. Ennen puhuttiin brändin vartijoista. Koko termi on hassu. Eihän brändiä voi suojella. Brändin on kyettävä dialogiin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Julkisuus on riskien ja mahdollisuuksien dynamiikkaa, Malmelin jatkaa. Siinä missä suomalaiset ovat markkinointiin kielteisesti suhtautuvaa insinöörikansaa, ruotsalaiset ovat markkinoijakansaa. Ruotsista Hakala ja Malmelin löytävätkin jo TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVA: TOMI PARKKONEN Brändiä ei voi suojella. Brändin on kyettävä dialogiin yhteiskunnan kanssa. ratkaisuja pitäisi peilata, sanoo Malmelin, joka haluaa radikalisoida brändiajattelun. Yhdessä toisen radikaalin, suhdetoimisto Taivaan suunnittelujohtaja Jukka Hakalan kanssa kirjoitettu kirja Radikaali brändi pistää 1960-luvulta periytyneet brändikäsitykset uusiksi. Useiden markkinointikirjojen sanastoissa brändi määritellään yhä siten kuin yhdysvaltalainen mainonta-alan järjestö on sen aikanaan kuvannut. Olisihan se erikoista, jos sama määritelmä yhä pätisi, miehet huomauttavat. Kirjassa esitellään radikaali Otanko kirjan kuvaan vai onko se liian päälleliimattua? Nando Malmelin (oik.) nauraa. le YouTubessa, Hakala ja Malmelin kärjistävät. Niinpä. Miten hallitsematonta voi hallita? Maaottelu, jossa Ruotsi vie Suomea Malmelin, valtiotieteiden tohtori itsekin, sanoo brändikirjallisuuden laahanneen käytäntöä jäljessä, koska tutkijankellareista ei näe, miten nopeasti kuluttajien käyttäytyminen ja teknologiat muuttuvat. Sen sijaan johtamisen teoriat ovat olleet edellä käytäntöjä. Ja nyt brändi ja johtaminen siis lyövät kättä. Vastaus hallitsemattoman hallintaan on yllättävän helppo. Radikaalissa brändijohtamisessa kaikkien liiketoimintapäätösten mielikuvavaikutukset otetaan huomioon jo osana päätöksenteko esimerkkejä hyvästä brändijohtamisesta. Ikea ja H&M ovat lupaukseen pohjautuvia brändejä, jotka oikeasti ohjaavat yritysten toimintaa. Kun kävelet Ikeaan, vastassa on heti kyltti, joka kertoo, miksi joudut kokoamaan huonekalut itse: suunnittelemme ensin hintalapun. Suomalaisista brändeistä maailmalla tunnetuin on Nokia. Toiseksi tunnetuin ainakin nuorten ikäryhmässä on Habbo. Vuonna 2000 perustetussa virtuaaliyhteisössä nuoret voivat luoda itselleen hahmon, jonka avulla virtuaalimaailmassa liikutaan ja jutellaan. Tarvitaan vain tietokone ja internetyhteys. Nokia ja Habbo ovat kaksi erilaista esimerkkiä siitä, millä FORTE 4/2007 9

10 vauhdilla brändi voidaan luoda. Nokian brändiä on rakennettu hyvin pitkällä aikavälillä. Ensin luotiin perusta ja tunnettuus, sitten alettiin lisätä attribuutteja ja vasta sen jälkeen alabrändejä. Mutta internetin ansiosta globaalin brändin voi luoda nopeastikin, kuten Habbo on osoittanut, Hakala kertoo. Brändistrategioiden täytyy olla erilaisia. Manuaalia menestyvän brändin rakentamiseksi ei voida tehdä, koska eihän ohjekirjan mukaan tehty brändi olisi erottuva! Pari (varoituksen) sanaa sponsoroinnista Erottautumisesta päästään sponsorointiin. Jalkapallon MM-kilpailuissa oli Niken maat, oli Adidaksen maat ja sitten oli Jamaican iloinen ja taitava Puma-ryhmä, Malmelin muistaa. Puma paini eri scenessä ja erottautui. Sponsoroinnissa Malmelin ja Hakala tunnistavat ison muutoksen. Sponsorirahat suunnataan yhä harvemmin yksittäisille ihmisille ja panostetaan sen sijaan yhteistyöhön yrityksen omiin arvoihin sopivan kumppanin kanssa. Hankkeissa mukana olosta kerrotaan myös entistä aktiivisemmin sisäisessä viestinnässä. Jälkijunassa ei sovi taaskaan tulla. Sponsorointikohteiden valinta edellyttää luotaamista kauas tulevaisuuteen. Mikä tahansa viestintätoimenpide on sekä mahdollisuus että riski. Ylilyönti mainonnassa herättää huomiota, ja vielä toistaiseksi se koetaan useimmiten tärkeämmäksi kuin ylilyöntiä seuraava vastalauseiden vyöry. Mutta kaukana ei olla siitä, että huonosta Ohjekirjan mukaan rakennettu brändi ei erottuisi! mainoskampanjasta koituu enemmän haittaa kuin hyötyä. Kuluttaja seuraa tapahtumia yhä tarkemmin, ja väärä, epäeettinen tai päälleliimattu viesti on todellinen riski, Malmelin analysoi. Any publicity ei siis olekaan Epäeettinen tai päälleliimattu viesti on todellinen riski, sanoo Nando Malmelin. enää good publicity. Vanhat sloganit ja näkemykset on radikalisoitu. Miten tästä eteenpäin, käytännössä? Viestinnällinen ajattelu ja osaaminen on tärkeää juurruttaa osaksi koko organisaatiota. Keskeisiä kohderyhmiä on kolme: yrityksen viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijat, joiden saumaton yhteistyö on edellytys yrityksestä syntyvien käsitysten yhdenmukaisuudelle, yrityksen henkilöstö, jonka kautta yrityksen asiat välittyvät ulkoisille sidosryhmille, sekä yrityksen ylin johto, jonka kaikki merkittävät päätökset vaikuttavat myös yrityksen brändiin, Hakala ja Malmelin konkretisoivat. TÄRKEINTÄ ON PITÄÄ, MINKÄ LUPAA Kampanjoihin voi laittaa miljoonia ja yrittää sitä kautta saada viestiä läpi. Mutta miljoonat menevät hukkaan yhdessä yössä, jollei lupauksiin vastata, Fortumin brändijohtaja Susanna Serlachius-Pressler sanoo. Fortumin bränditavoite on lupaus asiakkaille: olla aidosti asiakaslähtöinen edelläkävijä kaikilla osa-alueilla. Mutta miten lupaus lunastetaan? Erityisesti Suomen mediassa Fortum on kohdannut voimakastakin vastatuulta. Ne ovat olleet meille oppimisen paikkoja, Serlachius-Pressler myöntää. Hän sanoo olevansa Jukka Hakalan ja Nando Malmelinin kanssa samaa mieltä siitä, että brändi on otettava mukaan kaikkiin prosesseihin ja päätökset on tehtävä brändin valossa. Mutta tärkeintä on, että kaikki yli fortumlaista ymmärtävät, mikä merkitys brändillämme on, hän jatkaa ja allekirjoittaa siten näkemyksen brändistä jokaisen työntekijän asiana. Asiakaslähtöinen edelläkävijyys tarkoittaa muun muassa kannustamista energiansäästöön ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen siis asioita, joista on hyötyä ihan jokaiselle. Meillä on työntekijöitä, jotka ovat oman työnsä ohessa kouluttautuneet energiansäästöeksperteiksi. He opastavat ihmisiä energiavalinnoissa ja saavat samalla omalle tekemiselleen mahdollisimman konkreettisen merkityksen, Serlachius-Pressler havainnollistaa. Yksi näkyvimmistä brändin ohjaamista prosesseista on sponsorointikohteiden valinta. Tukemamme kohteet, muun muassa alppihiihtäjät, yleisurheilu ja Folkoperan, ovat identiteeteiltään dynaamisia ja moderneja kansansuosikkeja. Lisäksi haluamme vaikuttaa ympäristöön ja ilmastoon ja olla hyviä yrityskansalaisia. Meillä on esimerkiksi Espoon ja Tukholman kaupunkien kanssa valaisuprojekteja, joissa pelottavia ja pimeitä paikkoja tehdään turvallisemmiksi, ja koululaisia opastamme ilmastoasioissa yhteistyössä WWF:n kanssa. Itse asiassa myös alppinistit ovat ilmastolähettiläitämme heille ilmaston lämpeneminen ja lumettomat talvet ovat kouriintuntuvia tosiasioita. 10 FORTE 4/2007

11 Yrityksen matkaa tähän päivään voi tulkita taideteosten kautta. Kulttuuriteko pitkälle tulevaisuuteen TEKSTI: SAMI LAAKSO, COMPOSITOR OY KUVA: TOMI PARKKONEN Fortumin Taidesäätiö perustettiin vuonna 2005 vaalimaan Fortumin ja sen edeltäjäyhtiöiden taideteoksia. Säätiön hallintaan annettiin yhtiön noin teoksesta 300. Lisäksi yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Fortum lahjoitti säätiölle euron peruspääoman. Säätiön kokoelman valintakriteerinä oli, että teosten pitää täyttää hyvän museotaiteen laatuvaatimukset. Taidehistorioitsija Tuija Tervo, onko kriteeri täyttynyt? Kyllä. Ehdottomasti näin voi sanoa, Tervo vastaa asiantuntijan varmuudella, sillä hän on perehtynyt kokoelmaan perusteellisesti kirjoittaessaan teoksia esittelevää kirjaa: Taiteen valo juuret perinteessä, katse tulevassa. Perinteitä ja avarakatseisuutta Säätiön kokoelman taiteilijalista tekee vaikutuksen taiteeseen vähemmänkin perehtyneeseen henkilöön: Edelfelt, Gallen-Kallela, Järnefelt Silti Tuija Tervo kehottaa kiinnittämään huomion tekijöiden sijasta heidän töihinsä. Kokoelmassa ei ole painotettu määrää. Ei esimerkiksi ole tavoiteltu mahdollisimman montaa teosta joltakin nimekkäältä taiteilijalta. Oleellisempaa on ollut, mikä yksittäinen teos taiteilijalta on valittu. Mitä Fortumin Taidesäätiön kokoelma kertoo yrityksestä ja niistä henkilöistä, jotka teoksia ovat valinneet? Teoksista heijastuvat perinteiset arvot ja varsin klassinen taidemaku. Rakkaus luontoon on läsnä aina vanhimmista teoksista aivan uusimpiin asti. Valinnoista ilmenee perhearvojen ja yksilöllisten arvojen kunnioitus. Teoksissa annetaan tilaa myös taiteilijoiden näkemyksille ja kommenteille, Tervo sanoo. Valitsijat ovat olleet avarakatseisia, sillä joukossa on esimerkiksi abstraktia taidetta, jonka hankinnoissa on oltu uuden ajan aallonharjalla. Lisäksi kokoelmassa on tekstiilitaidetta ja keramiikkaa. Juuret perinteessä, mutta katse tulevassa, aivan kuten kokoelmaa käsittelevän kirjan nimessä todetaan, Tervo luonnehtii valintoja. Taide historiikkina Enemmän kuin yksittäisiä teoksia, Tervo haluaa korostaa kokoelman muodostamaa kokonaisuutta. Taideteokset vievät hänen mukaansa mielenkiintoiselle matkalle siihen maailmaan, josta juontuvat juuret nykyisen Fortumin toiminnalle ja olemassaololle. Hän näkee pitkän linjan myös siinä, kuinka yksityiset henkilöt ja yritykset ovat tärkeässä roolissa taidetta tukevina mesenaatteina. Ilman tällaista tukea monet mestariteokset olisivat jääneet tekemättä. Fortumin Taidesäätiön toiminnan hän näkee linjakkaana kulttuuritekona. Säätiöittämisen ansiosta kokoelma pysyy kokonaisuutena, teosten kunnosta huolehditaan ja taideteokset pysyvät jatkossakin yleisön nähtävänä. Taide ja pörssiyritys? Joukossa on abstraktia taidetta, jonka hankinnoissa on oltu uuden ajan aallonharjalla, Tuija Tervo pohtii. Pörssiyhtiöissä on muodostunut lähes hokemaksi keskittyminen ydinbisnekseen, ja toiminnan rönsyistä on pyritty pääsemään eroon. Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius, miten Fortumin Taidesäätiön toiminta sijoittuu yhtälöön. Se sijoittuu siihen oikein hyvin. Tämä on osaltaan hyvää yrityskansalaisuutta. Yritysten toiminta ja usein muotokin muuttuvat ajan myötä. Siirtämällä merkittäviä taideteoksia Fortumin Taidesäätiön hallintaan voimme varmistaa, että riippumatta siitä, mitä yritykselle tapahtuu pitkälläkin ajanjaksolla, nämä merkittävät taideteokset säilyvät suomalaisessa hallinnassa yleisön nähtävinä. FORTE 4/

12 FORTUMIN KASVOT TAIDENAUTINTOJA työpaikalla TEKSTI: SAMI LAAKSO, COMPOSITOR OY KUVA: TOMI PARKKONEN Ilona Salokangas kokee olevansa etuoikeutettu, kun pääsee työskentelemään taiteen mestariteosten parissa. Ilona Salokangas tunnustaa olevansa iloinen ja onnellinen. Syy tunnetilaan selittyy sillä, että Fortumin Taidesäätiön kokoelmasta sata taideteosta on saatu esille Helsingin Taidehalliin. Aivan upeaa, että meillä on ollut mahdollisuus tuoda teokset näin hienosti näytteille. Nyt laajalla yleisöllä on mahdollisuus tutustua kokoelmaan, Salokangas riemuitsee. Suuri ansio näyttelyn järjestymiseen on Ilona Salokankaalla itsellään, joka Fortumin Taidesäätiön sihteerinä on ennen näyttelyä elänyt työntäyteisiä aikoja. Kokoelmaan kuuluvista teoksista julkaistiin myös kirja, jonka työstämisessä Salokangas oli apuna. Taidesäätiön sihteerin töitä Salokangas tekee oman toimensa ohessa; varsinainen tehtävä on toimia Fortumin viestintäjohtaja Maria Romantschukin assistenttina. Rikasta työelämää Ilona Salokangas kertoo, että hänelle työ taiteen parissa tuli ikään kuin bonuksena. Kun tulin parikymmentä vuotta sitten Nesteelle Jaakko Ihamuotilan assistentiksi, perin samalla nämä taidepuolen tehtävät edeltäjältäni. Tehtävänkuvan laajennus oli mieluinen Salokankaalle, joka kertoo aina olleensa kiinnostunut taiteesta. Taiteeseen liittyvät työtehtävät rikastuttavat toimenkuvaani valtavasti. Kun liike-elämässä työskennellään yleensä tiukalla faktalinjalla, Taidesäätiön sihteerinä kohtaan pehmeämmän ja monisäikeisemmän puolen maailmasta. Paitsi töihin, kulttuuri liittyy myös Ilona Salokankaan vapaa-aikaan. Hän kertoo käyvänsä taidenäyttelyissä ja harrastavansa taidehistoriaa. Kotoa häneltä löytyy niin perittyjä vanhoja taideteoksia kuin modernia grafiikkaakin. Entä löytyykö laajasta taiteen kentästä alueita, joista hän ei pidä? On myönnettävä, etten vielä ole päässyt sisään performanssitaiteeseen, hän muotoilee. Taidesäätiön sihteerin tehtäviin kuuluu esimerkiksi taideteosten esillepano, teosrekisterin ylläpito sekä mittavasta konservointiohjelmasta vastaaminen. Salokangas kertoo olevansa kauppakorkeakoulun kasvatteja, joten hän käyttää taiteellisissa asioissa asiantuntijoita apunaan. Hän tietää kertoa taidehankin Taidetta ei ole olemassa ilman kommunikaatiota. noista muun muassa sellaisen tarinan, että Nesteen toimitusjohtaja Uolevi Raade halusi kotimaisen taiteen välityksellä viestiä ulkomaisille vieraille Suomen historiasta sekä kulttuuriperinteestä ja näin murtaa mahdollisia virheellisiä käsityksiä. Oman suosikkiteoksen nimeäminen Taidesäätiön kokoelmasta ei ole Salokankaalle aivan yksinkertainen tehtävä, sillä se vaihtelee aika ajoin. Tällä hetkellä se on suomalaisen naistaiteilija Elin Danielsson-Gambogin Kalastajaveneitä. Siinä taiteilija on onnistunut tuomaan tauluun Välimeren valon. Kun teosta katsottuani suljen silmäni, oikein tunnen sen lämmön, mikä teoksesta välittyy. Laajalle yleisölle Kun Salokankaalta kysyy, sisältyykö hänen työhönsä joitakin negatiivisia asioita, ensireaktiona hän kieltää niitä olevan, mutta miettii tovin. Oikeastaan se harmittaa, että kaikki taide ei voi olla esillä ihmisten nähtävillä, vaan toimitilojen rajoitukset pakottavat siihen, että osa kokoelmasta säilytetään varastossa. Salokangas antautuu filosofiseen pohdintaan, onko taide ylipäätään olemassa ilman, että se on ihmisten nautittavissa. Eivätkö vasta vastaanottajan tuntemukset teoksesta aikaansaa taidekokemuksen? Taidetta ei ole olemassa ilman kommunikaatiota. Taiteen pitäisi olla esillä voidakseen synnyttää positiivisen reaktion, hän vastaa. Salokangas onkin ilahtunut siitä, että Fortumin Taidesäätiö on liittynyt tänä syksynä perustettuun suomalaisten taidesäätiöiden yhdistykseen, jonka kautta teoksia pyritään saamaan laajemmin ihmisten nähtäville. TEKSTI: AULI PACKALÉN KUVAT: TOMI PARKKONEN 12 FORTE 4/2007

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa

Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa Henry Foorumi 9.11.2010 Vice President Corporate Internal and Sustainability Communications 1 Pohjoismaiden johtavia energiayhtiöitä Painopiste Pohjoismaissa,

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014. Maaliskuu 2015

Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014. Maaliskuu 2015 Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014 Maaliskuu 2015 Fortum pähkinänkuoressa 2014 Fortumin raportointisegmentit Vertailukelpoinen liikevoitto (EBITA) Power and Technology Fortumin sähköntuotanto,

Lisätiedot

Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014. Maaliskuu 2015

Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014. Maaliskuu 2015 Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014 Maaliskuu 2015 Fortum pähkinänkuoressa 2014 Fortumin raportointisegmentit Vertailukelpoinen liikevoitto (EBITA) Power and Technology Fortumin sähköntuotanto,

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot Milka Kortet, Energiateollisuus ry Mainetalkoot -hankkeen tausta Energia-alan julkikuvatutkimus syksyllä 2007 o Julkikuvan ja maineen kehittämisessä

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Minna Salmi Ruukin Teräspaalupäivä 26.1.2012 Ympäristövastuu terästuotannosta teräspaalutuotteisiin Luotettava paalun valmistusketju RR- ja RD-paalujen edut

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot