VAPAAVAHTI FRIVAKT. M/s Finnfellowin matkassa. Sjöfartsmässan i Åbo. Nielsen Nostalgia IV. Vuoden merimiesurheilija 4/ / 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAVAHTI FRIVAKT. M/s Finnfellowin matkassa. Sjöfartsmässan i Åbo. Nielsen Nostalgia IV. Vuoden merimiesurheilija 4/2013 4 / 2013"

Transkriptio

1 MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN VAPAAVAHTI FRIVAKT 4/2013 Sjöfartsmässan i Åbo M/s Finnfellowin matkassa Nielsen Nostalgia IV Vuoden merimiesurheilija Frivakt Vapaavahti 1

2 VAPAAVAHTI 4/13 Pääkirjoitus: Vuosi 2013 lähestyy loppuaan 3 Finnfellow Naantalista Kapellskäriin 4 Tossua toisen eteen 12 Desdemona hylky rannalla 16 Turun merenkulkumessut 20 Laivakuraattoritoimintaa 22 Vuoden merimiesurheilija Pasi Kinnari 24 Nielsen Nostalgia IV 28 Sylvänne: Ammattiyhdistyksiä 32 Merimieshistorian ja -kulttuurin tuntija 34 Merikirjallisuutta Hakaniemessä 38 Päiväkahvia AL -varustamon mokkakupeista 40 Kirjamessuilla Kauhia Oolannin sota 50 Uusi merikirja Timo Sylvänteeltä 52 M/s Finnmill -laivalla herkkuja Karjalasta 54 Suomen Joutsen viennin edistäjänä 1930 luvulla 56 Jäänmurtaja Sisu ja tehtävä Suomenlahdella 57 Veikko Yli-Rajala on merimies ja voimamies 58 Ristikko 60 Stay Onboard -hanke jatkuu 62 Jalkapallosarjan voitto Silja Serenadelle 63 Formare työhyvinvointihanke etenee 63 Kekkosen kannu Boren merimiesurheilijoille 64 Merimiestapaamisia tulossa 65 Laitureilla ja lankongeilla 66 Kuvia kursseilta 68 MEPA kurssit FRIVAKT 4/13 Ledare: År 2013 närmar sig sitt slut 3 Finnfellow fraktgods och resenärer från Nådendal till Kapellskär 8 Steg för steg 14 Desdemona ett vrak på stranden 18 Sjöfartsmässan i Åbo hölls i nya lokaler 21 Skeppskuratorsverksamhet i trettio år 23 Årets sjömansidrottare 2013: Pasi Kinnari 26 Nielsens folk kryssade under munter men högtidlig stämning 30 Expert på sjömanshistoria och -kultur i långvarigt samarbete med SSB 36 Anne tog den maritima litteraturen från Hansabron till Hagnäs 39 Eftermiddagskaffe ur mockakoppar från AL 42 Helsingfors Bokmässa Ett nytt maritimt praktverk från John Nurminens Stiftelse 51 Korsord 61 Silja Serenade vann fotbollsserien 63 Sjöfararnas arbetshälsoprojekt ForMare startar 63 Bores sjömän fick Kekkonens kanna 64 Kannen kuva Pärmbild: Pekka Karppanen Takakansi Baksida: Sirpa Kittilä Silja Serenade årets mästare i den Nordiska Fotbollsserien, s. 63 MEPAn kursseille tehtiin monenlaisia käden töitä, s. 68 Seppo Pesonen ja muut 170 Nielsen risteilyllä, s Vapaavahti Frivakt

3 VAPAAVAHTI FRIVAKT Parhaat lukijat on kehittämiseksi myös ensi vuoden aikana, ja ainakin kirjastotoiminnasta tullaan tekemään interaktiivisempi. Olemme vaiheessa, jossa meidän on koko ajan kehittyvä ja seurattava aikamme, että voidaan huomioida ne muutokset, joita alalla tapahtuu. Voidaksemme toimia näin tarvitsemme myös teidän apuja, koska jos emme tiedä mitä kentällä tapahtuu, emme myöskään pysty kehittämään toimintaa oikeaan suuntaan. Olen aikaisemmissa pääkirjoituksissa usein painottanut mahdollisuutta parantaa suomalaisen merenkulun kilpailuedellytyksiä panostamalla merihenkilöstön hyvinvointiin. ForMare projektin ensimmäinen pilottiversio on nyt laskettu vesille ja tällä olemme kehittäneet uuden työkalun, josta toivon mukaan on hyötyä. Vuoden 2014 aikana tätä projektia tullaan tarjoamaan useammille varustamoille. Omalta osaltani kulunut vuosi on ollut jännittävä ja täynnä uusia haasteita. Paljon on ollut uutta ja erilaista laivanrakentajalle, joka on tottunut hoitamaan teknisiä asioita. Mutta, Merimiespalvelutoimiston johtaminen on haasteista huolimatta ollut erittäin antoisaa. Miten olen onnistunut työssäni, siitä te lukijat päätätte, mutta olen ainakin pyrkinyt tekemään parastani. Haluan tässä yhteydessä myös kiittää kaikkia teitä, jotka olette osallistuneet toimintaan. Samassa yhteydessä kiitokset myös merenkulkijoille, varustamoille ja valtionvallalle jotka ovat mahdollistaneet toiminnan, sekä tietysti Merimiespalvelutoimiston henkilökunnalle hyvästä työstä vuonna Toivottaen hyvää joulua ja menestystä uudelle vuodelle. Niklas Rönnberg Bästa läsare Nummer 4/2013 av Frivakt ligger framför er och det är dags för mig att bidra med den sista ledaren för detta år. År 2013 närmar sig sitt slut, julen står inför dörr och det är igen dags att summera vad som skett under det senaste året. För den finländska sjöfarten har det innevarande året varit fyllt av utmaningar och de mörka molnen har inte ännu skingrats från himlen, men trots att en del dåliga nyheter nått oss nu vid slutet av året tror jag trots allt att botten nu är nådd och att en liten ljusning är i sikte. Sjömansservicebyrån har ett aktivt år bakom sig och vi har förhoppningsvis också utvecklat organisationen och servicen i en positiv riktning. Som ny man vid rodret tycker jag att vi har lyckats särskilt väl med våra nya web-sidor och den information som vi nu denna väg kan förse er alla sjöfarare med. Vi kommer att fortsätta detta jobb under nästa år och i alla fall biblioteksservicen kommer att utvecklas mot ett mer interaktivt koncept. Vi ligger i en process där vi ständigt måste utveckla oss och följa med vår tid och de förändringar som sker inom branschen. Till detta behöver vi också er hjälp, för utan att veta vad fältet vill ha av oss är det svårt att utveckla verksamheten i rätt riktning. Jag har i mina tidigare ledare ofta betonat vikten av att stärka den finländska sjöfartens konkurrenskraft, genom satsningar på personalen och dess välbefinnande. ForMare projektets första pilot version har nu kört Vapaavahdin numero 4/2013 on edessänne ja on minun vuoroni kirjoittaa viimeinen pääkirjoitus, tälle vuodelle. Vuosi 2013 lähestyy loppuaan, joulu on jo ovella, ja on aika muistella mitä vuosi on tuonut mukanaan. Suomalaiselle merenkululle kulunut vuosi on ollut täynnä haasteita ja tummia pilviä liehuu vieläkin taivaalla. Uskon kuitenkin, että vaikkakin tiettyjä huonoja uutisia on tullut loppuvuodesta, niin pohja on saavutettu ja pientä valoa on tällä hetkellä näkyvissä. Merimiespalvelutoimistolla on takanaan aktiivinen vuosi ja toivon mukaan olemme kehittäneet toiminnan ja organisaation oikeaan, eli positiiviseen suuntaan. Uutena ruorimiehenä näkisin, että olemme onnistuneet erityisen hyvin, varsinkin uusien kotisivujen luomisessa ja niiden mukana merenkulkijoille tarjoamallamme tiedoista palveluistamme. Tulemme jatkamaan työtämme organisaatiigång och med detta har vi utvecklat ett nytt verktyg, som förhoppningsvis kan vara till hjälp i dessa satsningar och under 2014 kommer detta projekt att kunna erbjudas ett flertal rederier. För min egen del har det varit ett spännande år med en hel del nya utmaningar. Mycket har varit nytt och annorlunda och att som skeppsbyggare med en gedigen teknisk bakgrund leda Sjömansservicebyrån har varit utmanande men också givande. Om jag har lyckats i mitt jobb hittills får ni läsare avgöra, men jag har i alla fall försökt att göra mitt bästa. Jag vill i detta sammanhang också passa på att tacka alla er som deltagit i våra aktiviteter, sjöfararna, rederierna och statsmakten som möjliggjort detta samt Sjömansservicebyråns personal för ett strålande jobb under Med önskan om en God jul och ett framgångsrikt nytt år Niklas Rönnberg Frivakt Vapaavahti 3

4 Finnfellow rahtia ja matkustajia Naantalista Kapellskäriin Vapaavahti kävi katsastamassa monikymmenvuotisen linjan, jota nyt hoitavat Finnlinesin laivat. Lokakuun alusta lähtien alukset poikkeavat myös Långnäsissa Ahvenanmaalla siten, että sieltä on arkipäivisin yksi lähtö kumpaankin suuntaan. Finnfellowin porukka totuttelee muuttuneeseen aikatauluun. Uusi satama toi vaihtelua, muun muassa matkustajien verovapaat ostokset, mutta vaikuttaa myös rutiineihin. Päällikkö Gustav Granbergin mukaan kaikki toimii hyvin. Laiva lähtee Naantalista puoli kymmeneltä, poikkeaa Långnäsissä puoli kolmen aikoihin ja saapuu Kapellskäriin viiden jälkeen. Lähtö Ruotsin päästä on ja Finnfellow ajaa suoraan Naantaliin, jonne tuloaika on aamulla. Laiva siirtyi taannoin Suomen lipun alle Ruotsin rekisteristä, mukana seurasi kymmenkunta Finnlinesin ruotsalaisen hoitovarustamon palveluksessa ollutta merenkulkijaa. Paraisilla asuva Granberg siirtyi laivaan Finnstarista. Olen siinä mielessä harvinaisuus, että olen päässyt tähän ikään seilaamalla vain suomalaisilla aluksilla, Granberg miettii. Hän aloitti merimiesuran Effoa -varustamossa luvulla, jolloin saattoi mennä suoraan laivalle jungmanniksi. Suomen kieltä hän oppi seilaamalla puolikkaana Ilmari Tuulen m/s Tellholmissa. Granberg kävi lukion loppuun ja meni opiskelemaan merenkulkua Turkuun. Luonnollista laihdutusta jääpaatissa Granberg keräsi päällystöpraktiikkaa eri varustamoista, kuten Nesteeltä, Viking Linelta ja Gustaf Eriksonilta. Olen saanut oppini paljolti työn kautta. Tuntuu, että vanha systeemi oli parempi kuin nykyinen harjoittelu- ja koulutusjärjestelmä. Duuni oli duunia, ja siitä sai palkkaa, Kustu pohtii. Naantalista lähdön jälkeen Granberg luovuttaa Finnfellowin navigoinnin linjaluotsi Johnny Forssin ja perämies Tomas Holmbergin hoitoon ja lähtee esittelemään hulppeaa kuntosalia. Hän valittelee, että paperityötä on paljon, jostain pitäisi löytää aikaa kuntoilulle. Eriksonin kylmäalus Järsöllä painoa lähti toistakymmentä kiloa ja helposti, Granberg muistelee. Tuolloin oli kova työtahti, sekä 6-6 vahti. Kuntosalin laajaan käyttäjäkuntaan kuuluu myös talousapulainen Anne Kattainen, joka on hyvillä sijoilla MEPAn minuuttikisassa. Hän harrastaa monenlaista liikuntaa, ja toivoo, että minuuttikisaa pisteytettäisiin lajin vaativuuden mukaisesti. Naisten sarjakin voisi olla erikseen. Finnlinesin laivoilla liikuntaharrastus on lisääntynyt. Yritän kannustaa kaikkia, pitää vaan muistaa aloittaa rauhallisesti, Anne tähdentää. Lapinlahdella asuva Anne kehuu työkavereitaan. Porukka osaa käyttäytyä ja kunnioittaa toisiaan. Ei hänellä tosin ole moitittavaa entisistäkään työpaikoista Finnlinesilta, Nesteeltä tai Kristina Cruiselta. Hyvä edustus MEPAn minuuttikisassa Laivan kokkina työskentelevä Roope Haapala on nuori mies, mutta seilausta on kertynyt jo viisi vuotta. Seinäjoelta kotoisin oleva Roope on innostanut porukkaa kuntosalille ja toimii myös laivan varaluottamusmiehenä. Finnfellowilla työskentelee yhdessä vuorossa parikymmentä Merimies-Unionin jäsentä. Olen käynyt jo luottamusmiesten jatko- 4 Vapaavahti Frivakt

5 kurssi kakkosen. Toimin samalla talousosaston luottamusmiehenä, Roope kertoo. Hän on ollut aktiivinen myös rekrytoidessaan väkeä mukaan MEPAn minuuttikisaan. Finnfellowilta on kuntokilpailussa mukana jo parikymmentä merenkulkijaa. Roope itse on pudonnut laivan sisäisessä kisassa seitsemänneksi, kun muut ovat kirineet. Yritän hoitaa kuntoa päivävapaalla. Sitä tarvitaan, kun työpäivä alkaa jo aamuneljältä. Jonkun verran luen myös kirjoja, Roope sanoo. Mies kävi merimiesammattikoulun Raumalla, ensimmäinen laiva oli RG 1. Roope on seilannut Finnlinesilla Star-luokan aluksilla ja Finnkraftilla, jossa myös tuurasi kokkistuerttia. Hän käväisi myös Silja Europalla. Vankkaa ammattitaitoa suuressa konehuoneessa Finnfellowissa on neljä Sulzerin pääkonetta, jotka kehittävät yli kilowatin tehot. Nämä koneet ovat Triesten tehtailla tehtyjä Wärtsilän NSD Sulzereita, vaikka kyljissä lukeekin Sulzer, konehuoneen oppaaksi lähtenyt konemestari Anton Kahlos täsmentää. Kotkassa opiskellut Anton kehuu myös Wärtsilän pilssivesiseparaattoria. Se käyttää kolmea eri kemikaalia ja erottaa epäpuhtaudet sähkömagneettisesti. Kahlos poikkeaa katsomaan, kun moottorimies Anssi Laaksonen on höyrykattilan kimpussa. Laaksonen on juuri tullut Finnfellowille. Hän on ollut töissä maissa ja eri varustamoissa ATC:sta Viking Lineen. Hän kertoo ensimmäisen viikon olleen opettelua, nyt alkaa homma sujua. Ennen oli enemmän väkeä koneessa. Nykyään ulkopuoliset firmat tekevät osan hommista, Laaksonen muistelee ja vertaa tilannetta Kapellskärissä viereiseen laituriin kiinnittyneeseen Rosellaan, jossa hän seilasi 90-luvulla. Konehuone ehditään kiertää lähes kokonaan kunnes tulee kahvin aika. Täältä ei lähdetä ylös kahvipaussille vaan porukka kokoontuu äänieristettyyn valvomoon, josta löytyy kahvinurkkaus jääkaappeineen. Ruotsin ja Suomen merimieskulttuurissa ei suuria eroja Heli Kinnunen, Jussi Sovio. Byssassa on hyvä henki. Viisi vuotta Finnfellowin konepäällikkönä toiminut Lars Grahn seurasi laivan mukana, kun lippu vaihtui. Hän on kotoisin Ruotsin Lundista, Malmön läheltä. Lars on aikaisemmin seilannut muun muassa Walleniuksen autolaivoilla, joilla oli pidemmät, kolmen kuukauden työtörnit. Frivakt Vapaavahti 5

6 Finnfellowin ahteri on kiinni Kapellskärin satamassa. Kahden viikon työjaksot tuntuvat lyhyiltä, mutta laivalla on paljon satamaan tuloja ja lähtöjä, vuonna 1976 merelle lähtenyt Grahn tuumii. Hän on hyvin sopeutunut seilaamisen suomalaisten kanssa. Walleniuksen aluksissa oli myös monikulttuurinen miehistö, mutta Larsin mukaan laivaelämä Suomen ja Ruotsin lipun alla on lähes samanlaista. Hernekeittoa on aina torstaisin. Punssi jäi pois, kun alkoholipolitiikka laivoilla kiristyi, naureskelee Lars. Laivan virallinen kieli on englanti, jota käytetään kaikessa dokumentoinnissa ja harjoituksissa. Finnfellowilla on ruotsalaisia merenkulkijoita, sekä useita ruotsia puhuvia suomalaisia, joten Lars voi päivittäin käyttää myös äidinkieltään. Hyvin täällä menee, voisin suositella muillekin ruotsalaisille merenkulkijoille seilaamista Suomen lipun alla, Lars toteaa. Hän näkee asiassa win-win -tilanteen; Ruotsissa työpaikat ovat vähentyneet, ja Suomessa on ollut pulaa konepäällystöstä. Konehuoneesta saunaan Kahvitauolle tulevat myös 1. konemestari Roger Uustalu ja konekorjausmies Esa Runsala. Finnfellow on matkustaja-alus, joten koneessa ajetaan vahtia. Konemiehistöön kuuluu kaikkiaan kahdeksan merenkulkijaa. Vahdit ovat 11 tunnin mittaisia, mihin kaikki ovat tyytyväisiä vuoron voi tehdä kerralla. Konemiesten ammattinimikkeet ovat vuosien varrella muuttuneet tosin niin ovat koneetkin, naurahtaa Urjalasta kotoisin oleva Runsala. Hän lähti Rauman Merimiesammattikoulun jälkeen seilaamaan vuonna Tuolloin konekorjausmiestä kutsuttiin nimellä donkeyman. Esan työuralle mahtuu monia laivoja Algotilta (Red Ab Sally), Borelta ja ATC:lta. Ennen Finnlinesille tuloa hän seilasi myös Siljalla ja ESL-Shippingilla. Kontulassa ja Steelissa ollessani osallistuin myös MEPAn ja ESL-Shippingin järjestämälle Arjessa kuntoon -työhyvinvointikurssille, Esa muistelee. Työpäivä on usein melko kiireinen, joten Esa Runsala käyttää muiden konemiesten tapaan vapaa-ajan lepoon ja saunomiseen. Anssi Laaksonen ja Anton Kahlos tarkistavat kattilaa. Tehokkaita satamakäyntejä Matkalla Naantalista Kapellskäriin Finnfellow ei viivy välisatamassa Långnäsissä kauan. Kansimiehet ovat keulassa ja perässä koko ajan stand by. Matruusi Åsa Strömberg heittää kastliinan maihin ja laskee kiinnitysköydet laiturimiehille. Åsa tekee muista poiketen kolmen viikon työvuoroja. 6 Vapaavahti Frivakt

7 Minulle se sopii paremmin, koska asun Göteborgissa ja matkat kestävät melko kauan, Åsa kertoo. Hän työskenteli Finnlinesin ruotsalaisessa hoitovarustamossa seitsemän vuotta ja siirtyi lipunvaihdon yhteydessä Suomen lipun alle. Åsa myös opettelee suomen kieltä, mikä sai alkunsa pursimies Pete Sandströmin hankittua hänelle MEPAn kautta merimieskielen sanakirjan suomi-ruotsi-englanti. Ahterissa laivan kiinnitystä koordinoi perämies Jussi Sovio. Hän oli edellisen kerran Vapaavahdin haastattelussa vuonna Silloin olin Nesteen Palvassa, joka tuli ensimmäistä kertaa Suomeen, Jussi muistelee Turussa koulut käynyt Jussi aloitti perämiehenä Crystal Poolin m/t Crystal Topazissa. Tie vei myöhemmin Nordö Linkin laivoihin, jossa hän seilasi Ruotsin lipun alla muun muassa Lübeck Linkissä ja Finnpartnerissa. Lübeck Link on entinen Finnrose. Olin myyntireissulla viemässä sitä Liverpooliin, nimeksi tuli Ropax 2, Jussi muistelee MEPAn palveluita Monen muun tavoin myös Jussi tuli Finnfellowin mukana Suomen lipun alle. Hän ajaa toisen perämiehen kanssa vahtia. Yliperämies on vahtivapaa ja hoitaa lastiin ja aluksen kunnossapitoon liittyviä töitä. Navigointituntumaa försti saa, kun tuuraa perämiestä ruokailun ajan. Paraisilla syntynyt Jussi Sovio on asustellut aina Turun seudulla. Hän on urheilumiehiä, joka hyödyntää MEPAn Turussa olevia liikuntavuoroja. Kunnon hoitaminen on tärkeää myös työjaksojen aikana. Täällä laivalla on todella mahtava kuntosali. Toisen, kahdeksan tunnin lepovuoroni aikana voin vetää täydellisen saliohjelman, Jussi kehuu. Sali on todella avara, ja laitteet on sijoiteltu järkevästi. Jussin mukaan kuntosalia käyttää päivittäin 6-8 merenkulkijaa. Finnfellow on aktiivinen MEPAn palveluiden käyttäjä. Lehtipalvelu toimii säännöllisesti, kirjojakin luetaan. Kuntoilu on minun pääharrastukseni. Jonkin verran luen lehtiä ja katson elokuvia. Filmipalvelu on kyllä hyvä, Jussi Sovio kiittelee. Ruotsalaisilta on peräisin tapa, jossa DVD -elokuvat säilytetään komentosillalla. Porukka käy sieltä lainaamassa. Monet ovat vielä perinteisen lehtipalvelun kannattajia. Onhan minulla ipad -versiokin tilattuna, mutta aamukahvipöytään kuuluu kuitenkin painettu lehti, kehuu päällikkö Gustav Granberg ja istuu lukemaan MEPAn tilaamaa Hufvudstadsbladetia, kun laiva on kiinnitetty Naantalin satamaan. Päällikkö Gustav Granberg tekee paperitöitä - sähköisesti. Roger Uustalu, Anssi Laaksonen ja Lars Grahn tulivat tauolle konevalvomoon. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen Frivakt Vapaavahti 7

8 Finnfellow fraktgods och resenärer från Nådendal till Kapellskär Frivakt har besökt linjen som funnits i flera decennier och som numera trafikeras av Finnlines fartyg. Sedan början av oktober gör fartygen även en avstickare till Långnäs på Åland så att det finns en avgång därifrån i vardera riktningen på vardagar. Personalen på Finnfellow håller på att vänja sig vid den ändrade tidtabellen. Den nya hamnen för med sig vissa förändringar, bland annat kan resenärerna handla skattefritt, men den påverkar även rutinerna. Enligt befälhavare Gustav Granberg fungerar allt väl. Fartyget avgår från Nådendal halv tio, stannar till i Långnäs vid halv tre och ankommer till Kapellskär efter fem. Avresan från Sverige går och Finnfellow åker direkt till Nådendal, dit hon ankommer på morgonen. Fartyget började nyligen segla under finsk flagg från att ha varit svenskregistrerat. Ett tiotal sjöfarare som varit anställda vid Finnlines svenska driftsrederi följde med. Granberg, som bor i Pargas, kom till fartyget från Finnstar. Jag är ovanlig på det sättet att jag trots min ålder bara har seglat med finska fartyg, konstaterar Granberg. Han började sin sjömanskarriär vid Effoarederiet på 1970-talet, då man kunde gå på ett fartyg och direkt bli jungman. Finska lärde han sig när han seglade som halvmatros med Ilmari Tuulis m/s Tellholm. Granberg gick ut gymnasiet och började studera sjöfart i Åbo. Linjelots Johnny Forss, lättmatros Ismo Kettunen och styrman Jussi Savio kör sjövakt. Naturlig bantning på kylfartyget Granberg gjorde sin befälspraktik på olika rederier såsom Neste, Viking Line och Gustaf Erikson. Jag har lärt mig det mesta via praktiskt arbete. Det känns som att det gamla systemet var bättre än det nuvarande praktik- och utbildningssystemet. Jobbet var ett jobb, och det fick man betalt för, säger Granberg. Efter avgången från Nådendal överlåter Granberg Finnfellows navigering till linje- 8 Vapaavahti Frivakt

9 lotsen Johnny Forss och styrman Tomas Holmberg, och går för att visa upp det tjusiga gymmet. Han beklagar sig över allt pappersarbete och att han skulle behöva tid över för motion. På Eriksons kylfartyg Järsö gick jag ner drygt tio kilo utan problem, drar sig Granberg till minnes. Då var arbetstakten hög och man gick i 6 6 vakt. Ekonomiassistenten Anne Kattainen hör också till den stora skara som använder gymmet och ligger bra till i Sjömansservicebyråns minuttävling. Hon gillar olika typer av motion och skulle önska att minuttävlingen poängsattes utifrån hur krävande motionsformen är. Damerna kunde också ha en egen serie. Allt fler har börjat motionera på Finnlines fartyg. Jag försöker uppmuntra alla, man måste bara komma ihåg att börja lugnt, framhåller Anne. Anne, som bor i Lapinlax, pratar gott om sina arbetskamrater. De är trevliga och respekterar varandra. Visserligen har hon heller inget att klaga på när det gäller hennes tidigare arbetsplatser Finnlines, Neste och Kristina Cruise. Ekonomiarbetena löper med positiv inställning. Välrepresenterade i SSB:s minuttävling Fartygets kock Roope Haapala är ung men har redan hunnit arbeta till sjöss i fem år. Roope, som kommer från Seinäjoki, har fått flera av arbetskamraterna att börja gymma och är även fartygets vice förtroendeman. Under varje skift på Finnfellow arbetar ett tjugotal medlemmar i Sjömans-Unionen. Jag har redan gått den andra fortsättningskursen för förtroendemän, och är även ekonomiavdelningens förtroendeman, berättar Roope. Han har dessutom engagerat sig i att rekrytera folk till SSB:s minuttävling. Ett tiotal sjöfarare från Finnfellow deltar redan i motionstävlingen. Roope själv har sjunkit till sjunde plats i fartygets interna tävling när de andra har lagt på ett kol. Jag försöker motionera på lediga dagar. Det behövs när arbetsdagen börjar redan klockan fyra på morgonen. Jag läser också en del böcker, säger Roope. Roope gick sjömansskolan i Raumo och hans första fartyg var RG 1. Han har seglat med Finnlines fartyg i Star-klassen och med Finnkraft, där han även hoppade in som kocksteward. Han har dessutom arbetat på Silja Europa. Gedigen yrkesfärdighet i det stora maskinrummet Finnfellow har fyra huvudmotorer från Kocken Roope Haapala har rekryterat folk till SSB:s minuttävling. Sulzer som genererar en effekt på över kilowatt. Motorerna är tillverkade på fabrikerna i Trieste och heter egentligen Wärtsilä NSD Sulzer, även om det står Sulzer på dem, förtydligar maskinmästare Anton Kahlos som guidar runt i maskinrummet. Anton, som har studerat i Kotka, lovordar Wärtsiläs slagvattenseparator. Den använder tre olika kemikalier och separerar orenheter på elektromagnetisk väg. Kahlos avviker för att se på när maskinman Anssi Laaksonen arbetar med ångpannan. Anssi har precis kommit till Finnfellow. Han har arbetat i land och hos olika rederier, från ACT till Viking Line. Han berättar att Frivakt Vapaavahti 9

10 Inga större skillnader mellan den svenska och den finska sjömanskulturen Maskinreparatör Esa Runsala har varit till sjöss sen år Lars Grahn är maskinchef på Finnfellow sedan fem år tillbaka och följde med fartyget vid flaggbytet. Han kommer från Lund, som ligger nära Malmö i Sverige. Lars har tidigare seglat med bland annat Wallenius bilfartyg där besättningen hade längre arbetstörnar på tre månader. Arbetsperioderna på två veckor känns korta, men fartyget har många ankomster och avgångar, konstaterar Lars. Han har anpassat sig väl till att segla med finländare. Besättningen på Wallenius fartyg var också mångkulturell, men enligt Lars är livet till sjöss nästan likadant under finsk flagg som under svensk. Det är alltid ärtsoppa på torsdagar. Men punschen försvann när alkoholpolicyn ombord stramades åt, skrattar Lars. Det officiella språket på fartyget är engelska, vilket används i all dokumentation och under alla övningar. På Finnfellow finns det svenska sjöfarare och flera svensktalande finländare, så Lars kan även tala sitt modersmål varje dag. Det är inga problem. Jag kan rekommendera andra svenska sjöfarare att segla under finsk flagg, intygar Lars. Han ser det som en win-win-situation; arbetsplatserna har minskat i Sverige och i Finland har det varit brist på maskinbefäl. Från maskinrummet till bastun Båtsmannen Pete Sandström förtöjer fartyget i fören. första veckan mest bestått av att lära sig de nya uppgifterna, men att allt börjar falla på plats nu. Tidigare var man flera som arbetade i maskinrummet. Numera sköter externa firmor en del av jobbet, förklarar Anssi och jämför situationen med den på Rosella, som han seglade med på 90-talet och som nu ligger förtöjd vid kajen intill i Kapellskär. Vi hinner nästan gå runt hela maskinrummet innan det är dags för kaffe. Här går personalen inte upp under kaffepausen, utan de samlas i det ljudisolerade kontrollrummet som har en kaffehörna med kylskåp. Förste maskinmästare Roger Uustalu och maskinreparatör Esa Runsala kommer också in för en kopp kaffe. Finnfellow är ett passagerarfartyg, så man går vakt i maskinrummet. Maskinpersonalen består av totalt åtta sjöfarare. Varje vaktpass pågår i 11 timmar, vilket alla är nöjda med man kan avverka ett pass åt gången. Maskinisternas yrkestitlar har ändrats genom åren, men de har ju maskinerna också, skrattar Esa som kommer från Urjala. Efter sjömansskolan i Raumo gav han sig av till sjöss På den tiden kallades maskinreparatören för donkeyman. Esa har hunnit med många fartyg från Algot (Red Ab Sally), Bore och ATC under sin karriär. Innan han kom till Finnlines seglade han med Silja och ESL Shipping. När jag var på Kontula och Steel deltog jag i friskvårdskursen Vardagsmotion, som anordnades av SSB och ESL Shipping, minns Esa. 10 Vapaavahti Frivakt

11 Arbetsdagarna är ofta ganska stressiga, så precis som de övriga maskinisterna passar Esa på att vila och basta under sin fritid. Effektiva hamnbesök På resan från Nådendal till Kapellskär dröjer sig Finnfellow inte kvar länge i mellanhamnen i Långnäs. Däcksmännen är hela tiden stand by i fören och aktern. Matros Åsa Strömberg slänger kastlinan i land och sänker ner förtöjningarna till dem på kajen. Till skillnad från övrig personal arbetar Åsa tre veckor i stöten. Det passar mig bättre eftersom jag bor i Göteborg och resorna tar ganska lång tid, förklarar Åsa. Hon arbetade vid Finnlines svenska driftsrederi i sju år och övergick till finsk flagg vid flaggbytet. Åsa studerar finska, vilket hon började med när båtsman Pete Sandström gav henne SSB:s finsk-svensk-engelska sjömansordbok. I aktern koordinerar styrman Jussi Sovio förtöjningen av fartyget. Han har tidigare varit med i en intervju i Frivakt från Då var jag på Nestes Palva, som kom till Finland för första gången, minns Jussi. Jussi har utbildat sig i Åbo och började som styrman på Crystal Pools m/t Crystal Topaz. Senare bar det av till Nordö Link, där han seglade under svensk flagg med bland annat Lübeck Link och Finnpartner. Lübeck Link är före detta Finnrose. Jag var på en säljresa för att ta henne till Liverpool, där hon fick namnet Ropax 2, berättar Jussi. Elektriker K.O. Kallström och maskinmästare Roger Uustalu. Sjömansservicebyråns tjänster Matros Åsa Strömberg slänger kastlinan i land. Liksom många andra hamnade även Jussi under finsk flagg med Finnfellow. Han och andre styrman går vakt. Överstyrman är befriad från vakttjänsten och sköter uppgifter som rör lasten och fartygsunderhållet. Överstyrman får känna på navigeringen när han eller hon hoppar in för styrmannen under måltider. Jussi Sovio är född i Pargas och har alltid bott i Åboregionen. Han är en av de motionärer som utnyttjar SSB:s motionsmöjligheter i Åbo. Det är viktigt att motionera även under arbetsperioderna. Gymmet här på fartyget är verkligen toppen. Min andra frivakt är åtta timmar och då hinner jag gå igenom ett helt gymprogram, säger Jussi gillande. Gymmet är rymligt och maskinerna är smart placerade. Enligt Jussi används gymmet av 6 8 sjöfarare varje dag. Finnfellow använder SSB:s tjänster i stor utsträckning. Tidningstjänsten är regelbunden och besättningen läser också böcker. Mitt främsta fritidsintresse är att motionera. Men jag läser en del tidningar och tittar på film. Filmtjänsten är riktigt bra, berömmer Jussi. Idén att förvara dvd-filmer på kommandobryggan kommer från svenskarna. Där kan besättningen låna filmer. Men många är fortfarande anhängare av den traditionella tidningstjänsten. Jag har även tillgång till ipad-versionen, men till morgonkaffet vill jag ändå läsa den tryckta tidningen, säger befälhavare Gustav Granberg och slår sig ner för att läsa Hufvudstadsbladet, som SSB prenumererar på, när fartyget ligger förtöjt i Nådendal hamn. text och bilder: Pekka Karppanen Frivakt Vapaavahti 11

12 Tossua toisen eteen Maukka Haarala valmistautuu ensi kevään Hannoverin maratonille juoksemalla vapaavahdillaan Joensuun rantamaisemissa. Maratonille valmistautuva Maukka Haarala juoksee ilokseen. Työvuorossa olevan Mauri Maukka Haaralan löytää MS Mariellan Á la carte -ravintolasta tarjoilemasta tai satunnaisesti baaritiskin takaa juomia sekoittamasta. Vapaaajallaan hän pistää mielellään lenkkikengät jalkaan ja juoksee. Laiva seisoo päivän Tukholmassa ja siellä on mukavia reittejä juosta. Pari kertaa vahdissa tulee juostua 7-10 kilometrin lenkki, kertoo Maukka. Päättyneenä kesänä hän kertoo juosseensa omaksi iloksi ja yleiskunnon ylläpitämiseksi. Juoksukärpäsen purema Kahdeksan vuotta sitten Maukkaa puraisi maratonkärpänen, joka on ehtinyt juoksuttaa miestä yhdeksässä maratonissa eri puolilla maailmaa. Maratonharrastus ei toki ole päättynyt, mutta vuoden tauko haastaviin pitkän matkan juoksuihin syntyi, kun toinen tärkeä harrastus, vapaaehtoistyö Joensuun järvipelastajissa alkoi viedä aikaa. Hetkellisesti hiipuneen juoksuharrastuksen kurssia korjataan parhaillaan. Loppusyksystä samaan aikaan kun Meripelastusseuran koulutus Bågaskärissä kutsuu, ilmoittautuu Maukka ensi keväänä järjestettävälle Hannoverin maratonille. Muutama kaverikin tarttui mukavasti haasteeseen, kertoo Maukka. Maratonit on sellanen juttu, että vaikka juoksu onkin yksilösuoritus, niin koskaan en ole reissulle yksin mennyt. Aina on ollut joku samanhenkinen kaveri matkassa. Kaverin kanssa on yleensä juostu alkumatka yhdessä ja jos toisella askel kulkee, niin se on lähtenyt omille teilleen, niin sanotusti tekemään omaa aikaansa. Ulkomaille juoksemaan Maratonin Maukka on juossut muun muassa Berliinissä, Amsterdamissa ja Honolulussa. Tukholman maratoniin hän on osallistunut viisi kertaa. Se on meille suomalaisille harrastajille semmoinen toinen kotimainen, nauraa Maukka. Kotimaassa on tullut juostua hieman erikoisempi Viiden tunnelin maraton, joka juostiin viitisen vuotta sitten Turun moottoritiellä ennen sen avaamista. Se oli ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen kotimainen maraton. Se oli aika vaativa, nousuja ja laskuja paljon, eikä valmistautuminen ollut ihan kohdillaan. Startti oli Lohjalta ja viisi tunnelia juostiin läpi. Viiden tunnelin maratonilta puuttui yleisö. Maratonissa on nimittäin hauskaa sen luonne kaupunkitapahtumana. Reitin 12 Vapaavahti Frivakt

13 Maukka Haaralan juoksupäiväkirja kertoo, että vuonna 2008 kertyi juoksukilometrejä ennätykselliset Määrät vaihtelevat vuosittain. varrella on monenlaista ohjelmaa, kaupunkilaisia ja muuta yleisöä kannustamassa. Tukholman maratonin juoksee aina parikymmentä tuhatta juoksijaa ja se on kuuluisa hyvistä järjestelyistä. Reitin varrella on muun muassa bändejä ja huoltopisteet toimivat hyvin. Juoksijan huolto Tankkauspisteillä on maratonin varrella tarjolla juotavaa ja jopa pientä syötävääkin. Juostessa pidän mukana energiageelejä ja hiukan suolaa. Nestettä saa tankkauspisteeltä. Suola auttaa nestettä imeytymään. Jos keho kuivuu, krampitkin iskevät helpommin. Asialliset varusteet on tietysti oltava. Vaatteet vuodenajan mukaan ja hyvin sisään ajetut kengät. Maukka toteaa, että reilu sata kilometriä on juoksukengillä oltava takana ennen maratonille lähtöä. Vaatetus on puolestaan oikein mitoitettu kun lähtöviivalla on aavistuksen viileä olo, ei kuitenkaan kylmä. Maraton kun juostaan säällä kuin säällä. Juoksija tunnustaa yhdistävänsä maratoniin mielellään myös kaupunkiloman. Maratonin juokseminen on oiva tapa matkailla. Silloin on eri porukalla liikkeellä, kuin aurinkolomalle lähtiessä. Kun lähtee juoksemaan kauemmas maratonin, kannattaa se sijoittaa loman alkupäähän. Sen jälkeen voi keskittyä lomailuun. Muuten ei lomasta oikein tule mitään, koska keskittyminen on kuitenkin juoksussa. Eksoottinen Honolulu Mieleenpainuvin retki on ollut Honolulun maraton. Harrastus sai vauhtia siitä, että isä oli luvannut minulle ja sisarilleni tarjota matkan Honolulun maratonille, heti kun olemme todistettavasti juosseet yhden maratonin loppuun. Isä on aina ollut innokas maratoonari. Joulukuussa 2010 Maukka matkusti Honoluluun isänsä ja kahden siskonsa kanssa. Maratonin lähtölaukauksena toimi ilotulitus ja lähtö oli aamuyöllä viiden aikaan pimeässä. Puolet matkasta sai juosta miellyttävän viileässä lämpötilassa. Auringon noustua oli lämpötila siinä 28 astetta, ja juostessa läkähdyttävän kuuma. Reitti kulki suurimman osan luonnossa. Maaliin tulleita oli Honolulussa tuolloin Maraton on siellä siitä mielenkiintoinen, ettei Honolulussa ole mitään aikarajoitusta, eli matkan voi vaikka kävellä. Juostessakin ehtii toki katsella maisemia. Eri asia on jääkö mitään mieleen, nauraa juoksija muistelleessaan eksoottista maratonia. Rennosti ja ilolla Parhaimman aikani juoksin Berliinissä syyskuussa Aikani oli Ilmoittautuneita sille maratonille oli reilut Nykyisin sinne otetaan ilmoittautunutta juoksijaa. Maukka korostaa, ettei ota juoksemista ryppyotsaisen vakavasti, vaikka toki maratonia joskus juostaan naama irvessä, kuten hän asian ilmaisee. Kisaan vain itseni kanssa. Treenaamisenikin on välillä vähän laiskan sutjakkaa. Pidän juoksupäiväkirjaa ja harjoituksen määrä riippuu suoraan siitä, onko joku maraton kiikarissa. Maukka myöntää, että maratonilla voi tulla jopa epäuskon hetkiä. Jos matka tuntuu pitkältä hän ajattelee tuttuja reittejä ja niiden mittaan. Maratonin juoksun jälkeen taas on hyvä mieli jo siitä, että on päässyt maaliin. Aina pitkällä juoksulla vaanii vaara, että tulee kramppeja, jolloin juoksusta tulee todella tuskaista ja vaikeaa, tuolloin juoksu voi jopa keskeytyä.. Teksti: Sirpa Sutinen Kuvat: Aapo Väänänen Maukka Haarala harjoittelee kotimaisemissa Pohjois-Karjalassa, mutta juoksee maratonin mieluiten ulkomailla. Frivakt Vapaavahti 13

14 Steg för steg Maukka Haarala har haft löpning som intresse i åtta år och arbetat till sjöss på olika passagerarfartyg i 12 år. Maukka Haarala förbereder sig inför maraton och springer för nöjes skull. Under Mauri Maukka Haaralas arbetsskift hittar man honom i m/s Mariellas à la carte-restaurang där han serverar eller då och då bakom bardisken där han blandar drinkar. På fritiden drar han gärna på sig joggingskorna och tar en löptur. Fartyget står en dag i Stockholm och där finns det fina löprundor. Under ett vaktpass hinner jag springa två rundor på 7 10 kilometer, berättar Maukka. I somras sprang han för nöjes skull och för att upprätthålla allmänkonditionen. Biten av löpning För åtta år sedan blev Maukka biten av maratonlöpning, och sedan dess har han hunnit springa nio maraton i olika delar av världen. Maratonintresset har inte upphört, men han tog en ett år lång paus från de utmanande långa loppen när ett av hans andra viktiga intressen, frivilligarbetet i sjöräddningssällskapet Joensuun Järvipelastajat, började ta upp allt mer tid. Just nu håller Maukka på att ta igen det tillfälligt avsvalnade intresset för löpning. På senhösten, samtidigt när Sjöräddningssällskapet kallar till utbildningen i Bågaskär, anmäler sig Maukka till nästa års maraton i Hannover. Några av mina vänner ska också anta utmaningen, berättar Maukka. Även om löpning är en individuell prestation, har jag aldrig åkt ensam på maratonresor. Jag har alltid haft med mig någon likasinnad vän. Vi har ofta sprungit tillsammans till en början, och om någon har haft piggare ben har den sprungit vidare i egen takt för att så att säga göra sig en tid. På språng utomlands Maukka har sprungit maraton i bland annat Berlin, Amsterdam och Honolulu. Stockholm maraton har han deltagit i fem gånger. För oss finländska entusiaster är det som en andra hemmabana, skrattar Maukka. I Finland har han sprungit det något annorlunda Viiden tunnelin maraton (Fem tunnlars maraton), som för fem år sedan sprangs på Åbo motorväg innan den öppnades. Det var mitt första och hittills enda maraton i Finland. Det var ganska krävande med många uppförs- och nedförsbackar. Jag var inte heller så bra förberedd. Vi startade i Lojo och sprang genom fem tunnlar. Det fanns ingen publik under Fem tunnlars maraton. Det som är roligt med maraton är just att det är ett stadsevenemang. Längs sträckan pågår olika aktiviteter som lockar stadsborna och annan publik. I Stockholm maraton deltar varje år ett par tusen löpare och det är känt för att vara välarrangerat. Till exempel står liveband och spelar längs sträckan och servicestationerna fungerar bra. Löparservice Vid tankstationerna längs maratonbanan erbjuds dryck och något litet att äta. 14 Vapaavahti Frivakt

15 Jag har med mig energigel och lite salt när jag springer. Vätska får man vid tankstationerna. Saltet hjälper kroppen att ta upp vätskan. Om kroppen torkar ut får man lättare kramp. Man måste förstås vara rätt utrustad också. Kläder efter årstid och väl insprungna skor. Maukka menar att löparskorna måste ha drygt hundra kilometer bakom sig innan de används i ett maratonlopp. Och om man känner sig en aning kall på startlinjen, men utan att frysa, är man rätt klädd. Maratonlopp springs i alla väder. Maukka medger att han gärna kombinerar loppen med stadssemestrar. Att springa maraton är ett utmärkt sätt att turista. Då är det annat folk i rörelse än under en solsemester. När man ska springa maraton på en mer avlägsen plats är det bra att börja semestern med loppet. Därefter kan man koncentrera sig på själva semestrandet. Annars blir det inte riktigt någonting av semestern, eftersom fokus ligger på loppet. Exotiska Honolulu Den mest minnesvärda resan var den till Honolulu maraton. Mitt intresse tog fart när pappa lovade mig och mina systrar en resa till Honolulu maraton när vi bevisligen hade sprungit ett maraton från början till slut. Pappa har alltid varit en entusiastisk maratonlöpare. I december 2010 reste Maukka till Honolulu med sin pappa och sina två syskon. En fyrverkeripjäs användes som startskott för loppet och starten gick på småtimmarna vid femtiden i mörkret. Halva sträckan fick man springa i behagligt sval temperatur. När solen steg låg temperaturen på kring 28 grader, och det var förlamande varmt att springa. Banan gick till största delen i naturen. Det året kom löpare i mål i Honolulu. Loppet i Honolulu är intressant eftersom det inte har någon tidsbegränsning, man kan alltså gå hela sträckan. Man hinner dock se landskapet även om man springer. Det är en annan femma om man kommer ihåg något, skrattar Maukka när han tänker tillbaka på det exotiska maratonloppet. Avslappnat och glädjefyllt Min bästa tid fick jag i Berlin i september Tiden var Det var drygt anmälda till loppet. Numera tar man emot anmälda löpare. Maukka understryker att han inte tar löpningen på blodigt allvar även om man, såsom han själv uttrycker det, ibland springer maraton med sammanbiten min. Enligt Maukka Haaralas löpdagbok slog han personligt rekord i antalet löpta kilometer 2008, nämligen stycken. Antalet varierar från år till år. Jag tävlar bara med mig själv. Min träning är också lite slapp emellanåt. Jag skriver löpdagbok och träningsmängden är direkt beroende av om jag har något lopp i sikte. Maukka medger att det kan uppstå stunder av tvivel under ett maratonlopp. Om vägen känns lång tänker han på välbekanta sträckor och hur långa de är. När man har sprungit ett maraton är man nöjd bara av att ha kommit i mål. Under ett långlopp finns det alltid en risk att man får kramp. Då blir löpningen verkligen plågsam och kämpig, och man kanske rentav måste avbryta loppet. Text: Sirpa Sutinen Bilder: Aapo Väänänen Från Amsterdam maraton har han en tröja som minne. Frivakt Vapaavahti 15

16 Gaucho ratsastaa rantaa pitkin (Kuva: Pia Korhonen). Desdemona hylky rannalla Matkailija, valokuvaaja ja kirjoittaja M/s Ramonassa päällikkönä seilaava Jukka Lindell kierteli lomallaan perheensä, Pia ja Vera Korhosen kanssa Argentiinaa ja törmäsi mielenkiintoiseen laivan hylkyyn. MEPAn valokuvakilpailussakin menestynyt Jukka tutki aluksen kohtaloa, johon Vapaavahdin lukijat saavat oheisessa jutussa tutustua. Vuokraamme auton Ushuaiasta ja lähdemme neljän päivän ajelulle pitkin Tulimaan Argentiinanpuoleisia maanteitä. Käännymme asfaltoidulta RN3-tieltä hiekkatielle, jota pitkin ajamme seuraavat 45 kilometriä. Ohitamme muutaman karjatilan, useita karjaportteja ja kilometritolkulla metsää. Lopulta tulemme pitkälle autiolle Cabo San Pablon rannalle. Tuuli puhaltaa kylmästi Eteläiseltä Atlantilta. Rannan tuntumassa on vanha hylätty majatalo, josta on aikojen saatossa hajotettu ikkunat, seinät ovat täyttyneet spreijauksista ja nurkkiin on kerääntynyt kaikenlaista rojua. Parin sadan metrin päässä olevasta ryteiköstä nousee savua, siellä on jollain mökin virkaa toimittava majahökkeli. Aavemaisen tunnelman luomisessa tärkein rooli on kuitenkin rantahietikolla makaavalla Desdemonalla. Desdemona on vuonna 1952 saksassa rakennettu rahtilaiva, joka ajettiin Cabo San Pablon rantaan, jossa se on ollut siitä lähtien. Vesi on matalalla, laivan ympäri pääsee kävelemään kuivin jaloin. Ankkurikettinkiä on ulkona reilu sata metriä, ankkuri lojuu hiekassa irtikoplattuna. Laiva on kallistunut lievästi paapuuriin. Desdemonanimi erottuu ruosteen syömästä keulasta juuri ja juuri. Miten tässä näin on käynyt, miksi Desdemona makaa rannalla? Tolhuinin kaupungin turisti-info ja internet kertovat seuraavaa: Argentiinalainen Cormoran Lineas Maritimas -varustamo liikennöi Desdemona -laivallaan pitkin Argentiinan rannikkoa, Plata-joen rannoilta Tulimaahan saakka. Heinäkuussa 1985 Desdemona ajoi karille Buenos Airesin edustalla, mutta pääsi jatkamaan matkaa omin avuin Mar de Platan rannikkokaupunkiin, jossa laivaa korjailtiin. Myöhemmin laiva kärsi taas teknisistä ongelmista Tulimaan Rio Granden kaupungin lähettyvillä ja 25 päivän korjaamisen jälkeen pääsi uudelleen liikkeelle. Jotain tapahtui matkalla Rio Grandesta Ushuaiaan. Jotkut puhuvat tulipalosta, toiset räjähdyksestä, mutta joka tapauksessa laiva oli vaarassa upota ja kippari ajoi laivan Cabo San Pablon rantaan. Siellä se on maannut siitä lähtien, surullisena ja mystisenä. Kiipeän ahterin pohjalevyyn poltetun reiän kautta suoraan ahterin lastiruumaan, jossa osa lastista on yhä paikallaan. Kivikovia Cemento Portland -säkkejä on siisteissä riveissä ruuman pohjalla. Jatkan matkaa leidareita pitkin täkille, joka on paikoitellen läpiruostunut. Spantit ovat kuitenkin sen verran kunnossa, että niitä pitkin uskaltaa hyvin kävellä. Keskitorpan alla on konehuone ja siellä Kruppin kahdeksansylinterinen kone vielä 16 Vapaavahti Frivakt

17 Pelastusvenen luuranko (Kuva: J.L). tallella. Brygalta, kuten koko laivasta, on revitty kaikki vähänkään arvokkaat tai hienot osat jo aikoja sitten irti, turha etsiä messinkiä tai muuta laiva-antiikkia. Jäljellä on palanut ja puhkiruostunut runko eikä paljon muuta. Brygalla ei ole ruoria, ei venttiilejä, ei paakeja, ei mitään. Hytit ovat tyhjiä, ainoastaan ahteritorpassa oleva puutäkki on jäljellä ja yllättävän hyvässä kunnossa. Keulapakalle nousevat leidarit ovat ruostuneet irti, mutta ankkuripeli on sentään tallella. Kuten aina, kun jotain sattuu, huhuja alkaa liikkua. Niiden mukaan onnettomuus oli lavastettu vakuutusrahojen toivossa. Paljon muitakin teorioita liikkuu ihmisten keskuudessa. Jopa onnettomuuden vuosiluvusta on ristiriitaista tietoa. Desdemonan runko on haljennut torpan etupuolelta. Styyrpuurin kyljessä ja täkissä on noin 10 cm levyinen railo. Sisällä on ollut tulipalo, ehkä sen surauksena runko on haljennut. Ehkä halkeama tullut jo merellä ja sen takia laiva on ajettu rantaan. Emme tiedä, Cabo San Pablon vanha majakka ei kerro, ohi ratsastavaa Gauhcoa ei kiinnosta. Ruoste nakertaa runkoa pikkuhiljaa, satunnaiset matkaajat käyvät joskus ihmettelemässä sitä ja Eteläinen Atlantti velloo vieressä. Käännämme auton keulan takaisin kohti RN 3:a ja uusia mysteereitä. Merenkulkijoille Tulimaan ympäristön vedet, Cap Horn, Magallanesin salmi ja Beaglen kanava lienevät vähintäänkin niminä tuttuja. Ushuaian merimuseossa on esillä kymmenien lähivesille uponneiden laivojen kuvia ja tarinoita. Museon seinällä on vaikuttava merikortti, johon on merkattu tunnetuimmat hylyt ja niiden nimet. Koko kortti täyttyy niistä. Hylkyrekisterin mukaan 1600-luvun alusta lähtien alueelle on uponnut noin 1900 laivaa. Desdemona makaa Cabo San Pablon autiolla rannalla (Kuva: J.L). Teksti: Jukka Lindell Frivakt Vapaavahti 17

18 Desdemona (Foto: J.L). Desdemona ett vrak på stranden 18 Vapaavahti Frivakt

19 Resenär, fotograf och skribent Jukka Lindell, befälhavare på m/s Ramona, reste runt i Argentina på semestern tillsammans med sin familj och Pia och Vesa Korhonen. Under resan träffade de på ett intressant skeppsvrak. Jukka, som även varit framgångsrik i SSB:s fototävling, undersökte fartygets öde och delar med sig av sina upptäckter till Frivakts läsare i artikeln nedan. Vy från bryggan mot fören (Foto: J.L). Vi hyr en bil i Ushuaia och ger oss av på en fyradagarstur längs landsvägarna på den argentinska sidan av Eldslandet. Vi svänger av från den asfalterade RN3:an och in på en sandväg, som vi åker på i 45 kilometer. Vi passerar några gårdar med kreatur, flera carportar och kilometervis med skog. Till slut kommer vi fram till den vidsträckta, öde stranden Cabo San Pablo. Vinden blåser kallt från Sydatlanten. Vid stranden finns ett gammalt övergivet värdshus som med åren fått fönstren krossade, väggarna nedklottrade och ansamlingar av allehanda skräp i hörnen. Det stiger rök från buskagen ett par hundra meter bort; där finns någon slags övernattningskoja som tjänstgör som stuga. Det mest avgörande för den spöklika stämningen är dock Desdemona som ligger på sandstranden. Desdemona är ett fraktfartyg byggt i Tyskland Den 9 september 1985 kördes fartyget till stranden Cabo San Pablo, där hon har legat sedan dess. Vattnet står lågt och man kan gå runt fartyget utan att bli blöt om fötterna. Drygt hundra meter ankarkedja hänger på utsidan, och ankaret ligger löst på sanden. Fartyget lutar lätt åt babord. Det går nätt och jämnt att urskilja namnet Desdemona på den rostangripna fören. Varför gick det så här, varför ligger Desdemona på stranden? Turistinformationen i staden Tolhuin och internet låter berätta följande: Det argentinska rederiet Cormoran Lineas Maritimas trafikerade med Desdemona längs Argentinas kust, från floden Río de la Plata till Eldlandet. I juli 1985 gick Desdemona på grund utanför Buenos Aires, men lyckades fortsätta sin färd på egen hand till kuststaden Mar de Plata, där fartyget reparerades. Senare fick fartyget nya tekniska problem i närheten av staden Río Grande i Eldslandet men kunde åka vidare igen efter 25 dagars reparation. Därefter inträffade något på resan mellan Río Grande och Ushuaia. En del pratar om en eldsvåda och andra om en explosion i vilket fall var fartyget nära att sjunka och den 9 september 1985 körde skepparen in henne till Cabo San Pablo. Där har hon legat sedan dess, sorglig och mystisk. Jag klättrar in genom hålet i akterbotten, vilket uppstått under en brand, och direkt in i lastrummet. Där finns en del av lasten fortfarande kvar; stenhårda Cemento Portland -säckar står i prydliga rader på golvet. Jag tar mig vidare längs lejdarna upp på däcket, som är genomrostigt på sina ställen. Spanten är dock i så pass bra skick att jag vågar gå längs dem. Maskinrummet är beläget under överbyggnaden midskepps, och där finns den åttacylindriga Kruppmotorn bevarad. Från bryggan, precis som från hela fartyget, har man för länge sedan slitit loss alla delar med minsta värde eller skönhet med andra ord ingen idé att leta efter mässing eller andra fartygsantikviteter. Det återstår inte mycket annat än det eldhärjade och sönderrostade skrovet. På bryggan finns inget roder, inga ventiler, inga spakar nej, ingenting. Hytterna är tomma, endast akterns överbyggnad har trädäcket kvar och det i överraskande gott skick. Lejdarna till fördäcket har rostat loss, men ankarspelet sitter fortfarande på plats. Precis som alltid när något händer börjar rykten att spridas, och enligt dem var olyckan iscensatt med hopp om försäkringspengar. Även många andra teorier cirkulerar. Det finns till och med motstridiga uppgifter om vilket årtal olyckan inträffade. Desdemonas skrov har gått itu framför överbyggnaden. På styrbordssidan och på däck finns en cirka 10 cm bred spricka. Det har brunnit inne i fartyget, och kanske är det därför skrovet har gått itu. Eller kanske har sprickan uppstått redan ute till havs, vilket var orsaken till att fartyget kördes in till stranden. Vi vet inte, Cabo San Pablos gamla fyr berättar inget och den förbiridande gauchon är inte intresserad. Rosten gnager på skrovet undan för undan, sporadiska resenärer kommer förbi emellanåt för att beundra fartyget och Sydatlanten böljar intill. Vi styr kosan tillbaka mot RN3:an och nya mysterier. Text: Jukka Lindell Sjöfarare torde vara bekanta med vattnen kring Eldslandet Kap Horn, Magellans sund och Beaglekanalen åtminstone till namnet. Det maritima museet i Ushuaia visar fotografier och berättar om ett tiotal fartyg som sjunkit i närområdet. På väggen sitter ett sjökort där de mest kända vraken har namngetts och märkts ut. Hela kortet är fullt av dem. Enligt vrakregistret har cirka fartyg sjunkit i området sedan början på 1600-talet. Frivakt Vapaavahti 19

20 Turun merenkulkumessut pidettiin uusissa tiloissa Messut on perinteisesti pidetty kahden vuoden välein. Tänä syksynä taantuma saattoi vaikuttaa siihen, että näytteilleasettajia oli hieman vähemmän, kuin edellisellä kerralla. Varustamoita, laitetoimittajia ja merenkulkualan toimijoita oli etenkin Turun seudulta, myös Maarianhaminasta. Kaksipäiväisillä messuilla vilisi luonnollisesti paljon opiskelijoita, mutta uudet tilat kiinnostivat myös aktiivimerenkulkijoita ja merimieseläkeläisiä. Piti käyttää tilaisuutta hyväksi ja katsastaa uusittu Linnakiinteistö tässä samalla, totesi m/s Viking XPRS:lla yliperämiehenä työskentelevä Sakari Saari. Monina vuosina messujen pääteemana on ollut merenkulkijoiden rekrytointi. Jobitilanne ei tänä syksynä ole kehuttava, mutta aina jotain löytyy. Mahdollisuuksia kävi tutkimassa kustavilainen Lasse Luhtala, joka on palaamassa merille pitkän maatyöjakson jälkeen. Juttelin täällä muun muassa Langhin, Boren ja Godby Shippingin, sekä merenkulkuopiskelijoiden praktiikkamyllyä pyörittävän Suomen Varustamot ry:n Laura Raikusen kanssa, Luhtala kertoi Hän päätyi lopulta harjoittelijaksi Meriauran m/s Meri -alukselle. Shanty Singers viihdytti yleisöä. Auriga Business Centerin toisessa kerroksessa nähtiin lokakuun lopulla suuri joukko merenkulkualan ihmisiä ja toimijoita. Tapahtuma on järjestetty aikaisemmin jo kymmenen kertaa. Myös MEPA oli nyt mukana omalla messuosastolla. Johan Jusba Treuthardt päivysti MEPAn osastolla. Messuohjelma kiinnosti yleisöä Messuihin tutustui myös Aboa Maren täydennyskursseilla opiskelevia merenkulkijoita. M/s Midaksella perämiehenä työskentelevä Vesa Tuomala piipahti MEPAn osastolla. Olen täällä Medical Care -lääkintähuollon kursseilla, Karibian vesillä ruskettunut Vesa kertoi Hän kävi samalla työnantajansa Godby Shippingin ständillä tervehtimässä pitkäaikaista, keväällä eläkkeelle jäävää merihenkilöstöpäällikköä Ulf Anderssonia. Turun merenkulkumessujen tarjontaan kuuluvat aina ajankohtaiset alan luennot. Auriga Business Centerin auditoriossa kuultiin kiinnostavia alustuksia kumpanakin päivänä. Yleisöä vetivät etenkin Deltamarinin ja Langh Shipin luennot. Tekninen tarkastaja Anders Söderblom teki selkoa Langh Shipin kehittämästä ja hyvin toimivasta rikkipesuritekniikasta, joka syksyn mittaan on herättänyt laajalti huomiota. Yleisön joukossa nähtiin edustajia muiltakin pesurivalmistajilta. Deltamarinin luennon veti Päivi Haikkola, joka esitteli Titanic II -projektia. Deltamarin valvoo, että Titanic-kopio rakennetaan turvallisuusnormien mukaan mutta mahdollisimman tarkasti alkuperäisen laivan kaltaiseksi. Haasteet ovat suuret. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen 20 Vapaavahti Frivakt

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Sisällysluettelo 7. luokka

Sisällysluettelo 7. luokka Sisällysluettelo 7. luokka Finland 8 1 Sverige 10 Vad heter du? 12 Aiheet: tervehdykset, itsensä esittely, ääntäminen: [e ja ä] Rakenteet: persoonapronominit 2 Mitt hem i Äppelstad 14 Aiheet: asuminen,

Lisätiedot

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg Ulkomaanliikenteen palkat 1.4.2013 Utrikesfartens löner 1.4.2013 DWT/ IHV Vahtivapaa konepääll. I-konemestari II/III-konemest. DWT/ IHK Vaktfri maskinchef I-maskinmästare II/III-maskinmästare Alle 12999

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat. A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria)

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria) Porejärjestelmä Tehokas porejärjestelmä jossa on myös hyvää tekevä hieromatoiminto. Sopii myös muihin markkinoilla oleviin kylpytynnyreihin, mutta tällöin meille tulee ilmoittaa tynnyrin halkaisija, istuimien

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Lycka till! Otava. Ruotsin alkeiskirja aikuisille. Kaija Turpeinen

Lycka till! Otava. Ruotsin alkeiskirja aikuisille. Kaija Turpeinen Kaija Turpeinen Lycka till! Ruotsin alkeiskirja aikuisille Kaija Turpeinen Otava Lycka till on aikuisopiskelijoille tarkoitettu ruotsin alkeisoppimateriaali. Se soveltuu Sinulle, joka aloitat ruotsin opiskelun

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 001-200504 Firewirekort IEEE 1394 PCI Firewirekortti IEEE 1394 PCI Nr/Nro: 32-7172 Modell/Malli: FW3010 SE Presentation Firewirekort (IEEE 1394), snabb överföring upp till

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Harjoittelijan palaute 2011

Harjoittelijan palaute 2011 Harjoittelijan palaute 2011 Koulutusala Mistä sait tiedon harjoittelupaikasta? 1 Millainen hakuprosessi mielestäsi oli? Saitko tarpeeksi ohjeistusta ennen harjoittelun alkamista? 2 Kun aloitit harjoittelun,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 34/2008 vp Ajoneuvoveron määräytyminen rekisteröitäessä huoltoauto henkilöautoksi Eduskunnan puhemiehelle Eräs pohjoiskarjalainen henkilö kirjoittaa aikovansa vaihtaa autonsa Itä-Suomen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Hirsitalot / Stockhus

Hirsitalot / Stockhus UUSI ESITE! NY BROSCHYR! LAATUTALOJA HIRRESTÄ KVALITETSHUS I TIMMER Loghomes Since 1974 Hirsitalot / Stockhus Sisältö Innehåll Pia-Maria 222L...4 Eva 130L...6 Diana 153L...8 Vera 139L... 10 Jonna 120L...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot