VUOSIKERTOMUS Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2010 Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...4 Hallituksen toimintakertomus Yhteiskuntavastuu ja henkilöstö Konsernipalvelut Sähkökauppa Kaukolämpö Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab...22 Tilinpäätös Vaasan Sähkö -konsernin tilinpäätös Tuloslaskelma Tase...26 Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot...28 Ympäristökatsaus Erillisyhtiöiden tilinpäätökset: Vaasan Sähkö Oy...42 Eriytetyt tilinpäätökset: Sähkökauppa Kaukolämpö Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab...47 Konsernin tunnuslukujen kehitys Liikevaihto (milj.euroa) Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto

3 35% 100% 25 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% % 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 35,00 % 30,00 % Liikevoitto-% Omavaraisuusaste-% Tilikauden voitto (milj.euroa) Sijoitetu 30% 50 25,00 % 2,50 25% 40 2,00 20% 30 20,00 % 1,50 15% 10% 5% ,00 % 1,00 0,50 0% Sijoitetun pääoman tuotto-% Investoinnit 10,00 (milj.euroa) % Maksuvalmius (Quick Ratio) 0 5,00 % 0,00 % MENESTYSTEKIJÄT JA TAVOITTEET z Vaasan Sähkö on tehokas, kannattava ja hinnoiltaan edullinen energiakonserni. z Vaasan Sähköllä on luotettavat energiaverkot alueensa elinkeinoelämälle ja asukkaille. z Konserni kasvaa lisääntyviä resurssejaan hyödyntäen energiamarkkinoilla. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Lama taittui, lämpö verolle Lama taittui vuoden 2010 aikana kasvuksi odotettua nopeammin. Energia-alan osalta toipumista nopeutti kylmien säiden aiheuttama energian kulutuksen kasvu: kaikki vuoden 2010 talvikuukaudet olivat keskimääräistä kylmempiä. Sähkömarkkinoiden hinnat nousivat vesivoiman vähyyden, kysynnän kasvun ja polttoaineiden hintojen kohoamisen seurauksena. Energiatoimiala oli julkisuudessa enemmän kuin koskaan ennen. Talvella keskusteluttivat pakkaset, energian kulutus ja sähkön hintapiikit. Kesällä otsikoissa olivat myrskyt ja niiden aiheuttamat sähkökatkot. Eduskunta antoi lupapäätöksen kahdelle uudelle ydinvoimalaitokselle. Uusiutuvien tuotantomuotojen tuki ja polttoaineverojen korotukset ovat pysyneet otsikoissa vielä vuodenvaihteen jälkeenkin. Euroopan energiaratkaisut puhuttivat kansainvälisesti ja sähkön etämittauksen eteneminen paikallisesti. Vuoden aikana realisoitui työnantajien Kela-maksun poiston korvaajaksi kuvattu energiaverojen korotus. Suomen hallituksen peruslinjaksi osoittautui lämmön verotuksen voimakas kertakorotus. Lämmön tarvetta on Suomessa vaikeata päästä pakoon. Vaasan Sähköllä oli hyvä vuosi Vaasan Sähkön liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia ja suhteellinen kannattavuus parani. Nopeasti parantunut markkinatilanne, kylmät talvikuukaudet sekä erinomainen toiminnallinen onnistuminen olivat menestyksen takana. Sähkökaupan tulos kasvoi edellisestä vuodesta kohonneen sähkömarkkinahinnan ja lähes 20 prosenttia kasvaneen energiamäärän seurauksena. Voimalaitosten käytettävyys oli korkea. Kilpailukykyisen hinnoittelun seurauksena sähköasiakkaiden lukumäärä ylitti vuoden lopussa sadantuhannen rajan. Tornion Röytän tuulivoimapuisto käynnistyi vuodenvaihteessa lisäten Vaasan Sähkön tuulivoimakapasiteettia. Kaukolämmön kilpailukyky Vaasassa säilynee veroratkaisuista huolimatta myös tulevaisuudessa. Kaukolämmön toimitusmäärä kasvoi kylmien talvisäiden seurauksena 12 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon ennätyksellinen määrä varmisti hyvän tulostason, mikä luo optimismia tulevien tuotantoinvestointien toteuttamiseksi. Westenergyn rakenteilla oleva voima- 4 4

5 laitos ja Vaskiluotoon valmisteilla oleva kaasutuslaitos ovat sekä ympäristön että kilpailukykyisen tuotannon kannalta tulevaisuuden peruspilareita. Vaasan Sähköverkon alue ei kohdannut kesän myrskyjä yhtä voimakkaana kuin maan keski- ja itäosat. Taloudellinen elpyminen ja kylmyys näkyivät kuuden prosentin kasvuna sähkön siirrossa. Vuosi 2010 jää historiaan vuotena, jolloin sähkön kulutuksen mittaus kokonaisuudessaan toteutettiin etäluentana. RAVERAn liikevaihto kasvoi urakoinnin maantieteellisen laajentumisen myötä. Isot toiminnalliset muutokset rasittivat RAVERAn toimintaa ja tulos muodostui tyydyttäväksi. Tulevaisuuden näkymät ovat Vaasan Sähkön kaikkien liiketoimintojen osalta valoisat ja mahdollistavat kasvun. Keskeistä on säilyttää kilpailukyky ja toiminnallinen tehokkuus tulevia ratkaisuja toteutettaessa. Kokonaisuutena toimintavuosi 2010 oli odotettua parempi. Toiminnallisesta onnistumisesta kiitän konsernin henkilöstöä sekä rakentavasta yhteistyöstä hallitusta ja hallintoneuvostoa. Hannu Linna toimitusjohtaja 5

6 Markku Mäntymaa Mauri Holma Riitta Viitala Miapetra Kumpula-Natri Kaj Skåtar

7 Hallituksen toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vaasan Sähkön kaikki liiketoiminnot kasvoivat talouslaman käännyttyä kasvuksi. Kylmät talvikuukaudet lisäsivät energian käyttöä. Sähkön markkinahinnat nousivat edellisestä vuodesta. Molempien emoyhtiön liiketoimintojen, sähkökaupan ja kaukolämmön, kannattavuus parani. Tytäryhtiöistä Vaasan Sähköverkko Oy paransi edellisvuoden tulostaan. Oy RAVERA Ab kasvoi suhteellisesti eniten, mutta nopea kasvu heikensi jonkin verran kannattavuutta. Ydinvoimalupa Teollisuuden Voiman neljännelle ydinvoimayksikölle luo pohjaa Vaasan Sähkön toimittaman energian pitkän aikavälin kasvulle. Valmistelussa olevat uusiutuvan energian tukiratkaisut ja polttoaineverojen merkittävä korotus tulevat todennäköisesti aiheuttamaan toimintaympäristöön merkittäviä muutoksia. Vaasan Sähkö jatkoi panostustaan EPV Energia Oy:n kautta toteutettaviin sähkön tuotantoinvestointeihin. Rajakiiri Oy:n tuulivoimapuisto valmistui Tornioon ja kaupallinen sähkön tuotanto alkoi vuoden 2011 alussa. Tuulivoiman lisäksi EPV Energian ydinvoiman ja Vaskiluodon Voiman osakesarjojen omavaraisuutta kohotettiin. Oy RAVERA Ab osti VK-Electric Oy:n jakeluverkkourakointia koskevan liiketoiminnan maaliskuussa tehdyllä kaupalla. Taloudellinen kehitys Vaasan Sähkö -konserni teki tilikaudella 2010 hyvän tuloksen. Konsernin vuoden 2010 liikevaihto oli 136,0 (117,7) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 15,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevoitto kasvoi 36,6 prosenttia, ollen 30,8 (22,5) miljoonaa euroa. Liikevaihdot kehittyivät positiivisesti kaikilla konsernin liiketoiminnoilla. Suhteellisesti eniten liikevaihtoaan kasvatti Oy RAVERA Ab (24,9 %). Sähkökaupan liikevaihto oli 82,7 (71,0) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevaihto oli 28,8 (25,9) miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 24,1 (21,6) miljoonaa euroa ja Oy RAVERA Ab:n liikevaihto oli 11,0 (8,8) miljoonaa euroa. Sähkökaupan liikevoitto oli 16,6 (13,5) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevoitto oli 8,8 (4,1) miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevoitto oli 5,5 (3,5) miljoonaa euroa ja Oy RAVERA Ab:n liikevoitto oli 0,6 (0,9) miljoonaa euroa. Emoyhtiön sähkön myynti toimintavuonna oli volyymiltään gigawattituntia (1 570 GWh), sähkön siirto gigawattituntia (956 GWh) ja kaukolämmön myynti 731 gigawattituntia (651 GWh). Konsernin tilikauden voitto oli 23,9 (16,4) miljoonaa euroa ja emoyhtiön tilikauden voitto 20,7 (14,3) miljoonaa euroa. Emoyhtiössä sähkökauppaliiketoiminnan osuus tilikauden tuloksesta oli 60,6 (67,6) prosenttia. Konsernin bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna 26,5 (44,7) miljoonaa euroa, josta EPV Energia Oy:n osakkeet 9,4 miljoonaa euroa, Westenergyn investoinnit olivat 4,6 miljoonaa euroa ja Runsorin sähköasema 1,9 miljoonaa euroa. 7

8 Bruttoinvestoinnit Vaasan Sähkö Oy - Sähkökauppa Vaasan Sähkö Oy - Kaukolämpö Vaasan Sähkö Oy - Palvelut Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab Rahoitus Liittymismaksuja konsernissa kertyi 1,4 (1,5) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 19,3 (21,8) miljoonaa euroa Maksuvalmius oli vuoden aikana kohtalainen, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 4,3 (7,8) miljoonaa euroa. Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 15,5-3,1 15,0-3,3 Liikevoitto % 22,6 19,1 22,2 18,2 Oman pääoman tuotto % *) 16,2 11,9 21,6 15,7 Sijoitetun pääoman tuotto % *) 18,9 15,0 23,4 18,9 Omavaraisuusaste % *) 70,5 71,2 67,8 66,9 Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,9 0,8 0,78 0,73 *) Omaan pääomaan on laskennassa huomioitu liittymismaksuvelat oman pääoman luontaisena eränä. Henkilöstö Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Vakituisia Määräaikaisia Yhteensä Tilikauden palkat ja palkkiot Konsernirakenne Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy, tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy, Oy RAVERA Ab, VS Tuulivoima Oy ja osakkuusyhtiöt EPV Energia Oy, Oy Enerit Ab sekä Smedsby Värmeservice Ab. Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat Westenergy Oy:n ja Vaasan Sähkö Oy:n väliset sopimukset, jotka koskevat rakenteilla olevaa jätteiden energiahyötykäyttölaitosta, on allekirjoitettu Sopimukset sisältävät mm. ehdot 20 vuoden sähkön ja lämmön toimituksista Westenergy Oy:ltä Vaasan Sähkö Oy:lle. Hankkeen merkitys on keskeinen päästöjen vähentämiseksi sekä öljyn ja hiilen käytön vähentämiseksi Vaasan kaukolämmön tuotannossa. Vaasan Sähkö Oy:n 8

9 hankkeeseen liittyvä investointi on kokonaisuudessaan noin 23 milj. euroa. Arvio tulevasta kehityksestä Lähivuosien investointitaso tulee uusiutuvan sähköntuotannon rakentamisen sekä kaukolämmön tuotantoinvestointien takia pysymään korkealla tasolla. Merkittävimmät investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat edelleen EPV:n omistamien tuulivoimayhtiöiden Rajakiiri Oy:n ja EPV Tuulivoima Oy:n sekä myöhemmässä vaiheessa Suomen Merituuli Oy:n tuotantolaitokset. Jäte-energian hyödyntämiseksi on käynnissä Westenergy Oy:n voimalaitoksen rakentaminen Stormossenin alueelle. Vaasan Sähkö on aktiivisesti mukana Teollisuuden Voiman ydinvoimahankkeissa. Konsernin vahvasta taloudellisesta asemasta huolimatta korkea investointitaso muodostaa rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden vuoksi merkittävän haasteen. Kokonaisuudessaan näkymät ovat konsernin kasvun ja kannattavuuden kannalta kaikkien liiketoimintojen osalta suotuisat. Tutkimus- ja kehitystoiminta Vaasan Sähkö Oy:n oma liiketoiminta perustuu valmiin teknologian hyväksikäyttöön. Uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja energiateknologian kehittämiseen on aiempien vuosien tapaan panostettu yhteistyökumppanien kautta. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa. Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja myynnin yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä. Päästöoikeuskaupan hintariski Tuotantolaitokset joutuvat palauttamaan sähkömarkkinaviranomaiselle huhtikuun loppuun mennessä päästöoikeuksia edellisenä kalenterivuonna toteutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen verran. Vaje ostetaan markkinoilta ja ylijäämä myydään markkinoille. Päästöoikeuksien markkinahinta vaihtelee voimakkaasti ja ennakoimattomasti. Päästöoikeuskaupan riskejä hallitaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Vakuutuspolitiikka Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään katta- 9

10 maan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta Konsernihallitus vahvisti konsernin rahoituspolitiikan periaatteet Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Korkoriski Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Korkojohdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien Suomessa toimivien pankkien kanssa. Luottoriski Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla. Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 63,392 miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 20,739 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voiton jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ,48 osinkona jaetaan 329,19 euroa/osake eli yhteensä ,00 jätetään omaan pääomaan ,48 Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on riittävä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakkeet Yhtiöllä on osaketta, joiden nimellisarvon on 50,46 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat Yhtiökokouksen huhtikuussa 2009 valitsemina kuuluivat hallintoneuvostoon Jarmo Wahlström (puh.joht.), Juha 10

11 Häkkinen (varapuh.joht.), Ragnvald Blomfeldt (varapuh. joht.), Viveca Bäck, Erik Cederholm, Niilo Hamari, Raija Kumpula, Pentti Paloniemi, Urpo Saari, Anna Swanljung, Anne Södervik, Tuula Wägar sekä (Roger Thölix, kuollut ) Reinhold Klockars alkaen. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina 4 luottamusmiestä. Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Ragnvald Blomfeldtin, Niilo Hamarin, Juha Häkkisen ja Jarmo Wahlströmin, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut. Tämän lisäksi valiokunta tekee ehdotuksen hallintoneuvostolle hallituksen nimeämiseksi ja hallituksen jäsenten palkkioiden määrittelemiseksi kerran vuodessa. Hallintoneuvoston valitsemina kuuluivat Vaasan Sähkö Oy:n hallitukseen varsinaisina jäseninä Kaj Skåtar (puh.joht.), Miapetra Kumpula-Natri (vara puh.joht.), Mauri Holma, Markku Mäntymaa ja Riitta Viitala. Hallitus kokoontui kaikkiaan 10 kertaa tilikauden aikana. Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitukseen kuuluivat Heikki Miilumäki (puh.joht.), Heikki Lamminmäki, Tarja Launonen, Arja Rosing ja Ossi Suortti. Oy RAVERA Ab:n hallitukseen kuuluivat Hannu Linna (puh.joht.), Antero Vehkala ja Kyösti Salo. Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kristian Berg. 11

12 Yhteiskuntavastuu ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Vaasa Sähkö -konsernissa yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että kukin konserniyhtiö kantaa vastuunsa taloudellisesti ja sosiaalisesti suhteessa sidosryhmiin. Strategiassa määritellyt yhteiset arvot: avoimuus, osaaminen ja luottamus ohjaavat yhteiskuntavastuutyötä. Vastuuseen kuuluu huolehtia kaikkien asiakkaiden energiatarpeista panostamalla toimitusvarmuuteen ja edulliseen energian hintaan sekä tuottaa taloudellisesta lisäarvoa omistajille ja sitä kautta hyvinvointia koko alueelle. Konserni tuntee vastuunsa ympäristöstä ohjaten toimintaansa entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Konserni on mukana kehittämässä ja rakentamassa ympäristön kannalta kestäviä energiantuotantovaihtoehtoja. Konsernissa noudatetaan hyvää hallintotapaa ja toiminnan läpinäkyvyyttä sekä avointa vuorovaikutusta. Päämääränä on eri sidosryhmien eli asiakkaiden, henkilöstön, viranomaisten sekä omistajien luottamuksen kasvattaminen ja säilyttäminen. Kannattavuus konsernissa perustuu edulliseen energiaan sekä operatiivisesti erinomaiseen toimintaan. Henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointia ja motivaatiota seurataan ja edistetään. Konsernin henkilökunta on sitoutunutta noudattamaan työturvallisuuslainsäädäntöä ja konserni edellyttää samaa myös alihankkijoiltaan. Työtä pyritään rationalisoimaan ja tehostamaan sekä tekemään työ mielekkäämmäksi henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia, joustavuutta ja koulutusta tarjoamalla. Henkilöstön osallistuminen päätöksentekoon ja paikallinen sopiminen tähtäävät tasapainoisen työyhteisön kehittämiseen. Vuonna 2010 käynnistettiin konsernissa esimiestyön kehittämiseen tähtäävä Hyvä johtaminen Vaasan Sähkö-konsernissa -projekti. Syksyn aikana toteutettiin esimieskysely yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa. Tulosten avulla tullaan konsernin esimiehiä tukemaan heidän esimiestyönsä kehittämisessä. Joka toinen vuosi toteutettava koko konsernin kattava työyhteisökysely suoritettiin keväällä ja tyhy-päivien yhteydessä kerättiin vuosittainen palaute toimitusjohtajille. Työhyvinvointitoimintaa ollaan laajentamassa entisestään. Loppuvuodesta solmittiin sopimus ulkopuolisen 12

13 Vaasan Vaasan Konserni Sähkö Oy Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab yhteensä Henkilöstö (97) 43 (49) 54 (44) 185 (190) Henkilöstö keskimäärin (90) 43 (46) 52 (42) 182 (177) Keski-ikä 45 v 3 kk 47 v 5 kk 40 v 8 kk 44 v 5 kk Koulutus keskimäärin/henkilö/vuosi 4 pv 3 pv 2 pv 3 pv Sairauspäivät keskimäärin/henkilö/vuosi 6,3 pv 9,8 pv 11 pv 8 pv Ylityöt keskimäärin/henkilö/vuosi 30 h 21 h 68 h 39 h palveluntuottajan kanssa kokonaisvaltaisesta hyvinvointikartoituksesta. Siinä ei keskitytä enää pelkästään perinteisen työhyvinvoinnin kartoittamiseen vaan kenttää laajennetaan myös yleisen terveydentilan, elintapojen ja henkisen hyvinvoinnin suuntaan. Kyselyn perusteella osalle henkilöstöstä tullaan tarjoamaan mahdollisuutta osallistua yksilölliseen ja henkilökohtaiseen hyvinvointivalmennukseen, joka tähtää pysyvien elämäntapamuutosten aikaansaamiseen. Vuonna 2010 työsuhteessa olevien määrä oli keskimäärin 194, kun henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 182. Henkilöstön keski-ikä oli laskenut vuoden lopussa 44 vuoteen ja 5 kuukauteen (46 v 7 kk) osittain toteutetuista eläkepaketeista johtuen. Työnantajavelvoitteensa sidosryhmiin konserni hoitaa tarjoamalla kesätöitä (20 henkilöä), harjoittelupaikkoja sekä insinööri- ja diplomityömahdollisuuksia alasta kiinnostuneille. 13

14 Konsernipalvelut Prosessien ja laskujen sähköistäminen edelleen toiminnan keskiössä Siirtyminen sähköisiin prosesseihin ja sitä kautta prosessien automatisointi mahdollistavat kustannussäästöjen lisäksi monia uusia asiakkaiden elämää helpottavia palveluja. Sähköisiin prosesseihin siirtyminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Taustalla on aina paljon sekä muutosprosessiin, että tiedon jakamiseen liittyvää työtä. Toteutuakseen muutosprosessi vaatii myös vahvan yhteisen näkemyksen muutoksen tuomista hyödyistä kaikille asianosaisille. Yhtä muutosprosessia vauhdittaaksemme järjestimme vuonna 2010 e-laskukampanjat, joissa asiakkaita houkuteltiin sähköisen sähkölaskun saajiksi. Kampanjoiden avulla kuluttajien e-laskusopimusten määrä kasvoi 90 prosenttia (5 660 kpl ) ja yritysten verkkolaskusopimusten määrä kasvoi 40 prosenttia (4 920 kpl ). Prosessien sähköistämiseen ja automatisointiin sekä asiakkaiden lisäpalvelujen tuottamiseen tähtää myös Online-palvelujen uusiminen, jonka parissa on tehty töitä jo jonkin aikaa. Vuoden 2011 aikana tullaan asiakkaille esittämään tehdyn työn tulokset sekä myös muilta osin uudistetut kotisivut. Sähköisten prosessien parissa tehdyn työn tuloksista päästiin nauttimaan vuoden 2010 keväällä. Mittareiden etäluennan ansiosta sähkönlaskutusrytmit pystyttiin muuttamaan asiakkaiden kulutuksen määrästä riippuvaisiksi (vanhan lukupiiriin perustuvan rytmityksen käytyä tarpeettomaksi) ja lähetettävien laskujen kappalemääriä päästiin karsimaan useilla tuhansilla. Sähköisiin prosesseihin liittyy aina myös järjestelmähankkeita. Asiakastietojärjestelmän päivityksellä vuoden 2010 alussa pystyimme mahdollistamaan asiakkaille uuden ennakkotiedote-palvelun laskujen tulevista eräpäivistä. Prosessien sähköistyminen tuo mukanaan myös uudenlaisia haasteita. Yksi tällainen haaste on etäluettavien mittareiden tuottama datamäärän valtava kasvu järjestelmissä. Aiemmin asiakkaalla oli yksi lukema vuotta kohden, mutta etäluennan myötä kaikilla etäluennan piirissä olevilla asiakkailla on lukema jo joka kuukaudelle ja vuoteen 2014 mennessä niitä on jo vuorokauden jokaiselle tunnille. Tämä siksi, että valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan sähkönmittauksen tulee 14

15 Suomessa perustua sähkömittareiden etäluentaan ja tuntikohtaiseen energiamittaukseen vuoden 2013 loppuun mennessä. Prosessien sähköistäminen muokkaa myös työnkuvia. Esimerkkinä tästä on energiankäytön neuvonnan roolin ja tärkeyden korostuminen kylmien talvikuukausien realisoituessa asiakkaille laskujen loppusummien euroissa. Etäluennan myötä on kuitenkin työvälineiden valikoima kasvanut todennettaessa kulutuksen kasvuun johtaneita syitä yhdessä asiakkaan kanssa. Osana yhtenäistä Euroopan maksualuetta Euroopan alueen maksuliikenteen harmonisointi etenee ja SEPA:n (Single Euro Payments Area) tuloon varautumista on jatkettu. Marraskuussa 2010 siirrettiin konsernin maksuliikenne täysin SEPA-muotoiseksi. Tulevana haasteena on vielä mm. kansallisen suoraveloituksen lopullinen kohtalo, kotimaisen suoraveloituksen siirtymäaika päättyy mahdollisesti vuonna Yhtenäisen euromaksualueen luominen edellyttää, että pankit luopuvat vastaavista kansallisista maksupalveluistaan ja näin siis myös varsin suositusta kotimaisesta suoraveloituksesta. Kotimaisen suoraveloituksen korvaajaksi ei taas SEPA-suoraveloituksesta ole, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee e-laskun infrastruktuuriin perustuva e-laskun automaattinen maksupalvelu. Mm. finanssivalvonta ja kuluttajavirasto ovatkin kannanotoissaan suhtautuneet tähän myönteisesti. Tulevia näkymiä Huhtikuun alussa 2011 voimaan astuva rakennusalan käänteinen arvonlisäverovelvollisuus muuttaa jo heti alkuvuodesta tuntuvasti konserniyhtiöiden osto- ja myyntilaskuprosesseja. Muutokseen valmistautumista on hankaloittanut verottajan etukäteisinformaation puutteellisuus. Prosessien sähköistämistä ja automatisointia jatketaan koko vuosi Yksi yksityiskohta tällä matkalla on alkuvuoden aikana tapahtuva siirto nykyisestä puhelinjärjestelmämme uuteen mobiilitekniikkaa tukevaan puhelin- ja vaihdejärjestelmään. Kokoluokkaa suurempi prosessi sitä vastoin on asiakastietojärjestelmän kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, joista sähkön pohjoismaiset vähittäismarkkinat on yksi suurimmista. Tämäkin työ on jo aloitettu. Arja Rosing talousjohtaja 15

16 Vaasan Sähkö Oy:n voimaosuudet Vaasan Sähkö Oy 40,7 % Tornion Voima Oy 100 % EPV Energia Oy 100 % EPV Alueverkko Oy Teollisuuden Voima Oyj 6,6 % 58,3 % 7,2 % Pohjolan Voima Oy 50 % Rapid Power Oy PVO-Huippuvoima Oy 100 % 50 % 50 % Vaskiluodon Voima Oy Sähkökauppa Sähkömarkkinat toipuivat nopeasti taantumasta Teollisuuden sähkön tarpeen kasvun ja kylmän sään seurauksena sähkön käyttö Suomessa kasvoi 7,6 prosenttia. Kulutuksen kasvusta huolimatta sähkön käyttö Suomessa jäi edelleen alle ennätysvuosien. Kylmä alku- ja loppuvuosi, vuodesta 2009 huonona jatkunut vesitilanne Pohjoismaissa sekä Ruotsin ydinvoimalaitosten heikko käytettävyys vaikuttivat merkittävästi sähkön markkinahintatasoon. Suomen hinta-alueella pörssisähkön keskihinta nousi 53 prosenttia vuodesta 2009 ja oli 56,64 euroa/megawattitunti. Pörssisähkön kuukausikeskiarvo Suomen hinta-alueella oli kalleimmillaan helmikuussa 93,70 / MWh ja halvimmillaan toukokuussa 39,47 /MWh. Vuositasolla Suomen aluehinta oli 3,58 /MWh systeemihintaa korkeampi. Sähköpörssissä esiintyi tammi- ja helmikuussa 2010 useita kertoja korkeita hintapiikkejä. Nämä hintapiikit aiheutuivat Pohjoismaissa vallitsevasta kylmästä säästä ja siitä, että osa Ruotsin ydinvoimaloista oli huollossa. Uusia asiakkaita ennätystahtiin :nnen raja rikottiin Sähkönmyynnin asiakasmäärä ja sopimusmyynnin volyymi kasvoivat edellisestä vuodesta. Vuoden lopussa sähköä myyntiin sähkönkäyttöpaikkaan. Asiakashankintakampanjoita toteutettiin markkinointisuunnitelman mukaisesti Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Nette-asiakaslehti jaettiin kaikille asiakkaille neljä kertaa vuoden aikana. Asiakkaille vaivatonta e-laskua markkinoitiin yksityisasiakkaille. Norjan vesivoimalla tuotettiin ennätysmäärä sähköä Sähkönhankinta oli gigawattituntia vuonna Lisäystä edelliseen vuoteen oli 19,2 prosenttia. Ranan 16

17 vesivoimaosuudella Norjassa tuotettiin ennätysmäärä sähköä (200 GWh). Vaasan Sähkö oli mukana EPV Energian kautta Tornioon rakennettavassa tuulivoimapuistossa, jonka rakennustyöt valmistuivat loppuvuodesta ja sähköntuotanto alkoi Vaasan Sähkön ja Westenergyn yhteisen jätteiden energiahyötykäyttöön tarkoitetun voimalaitoksen rakentaminen Mustasaareen aloitettiin. Laitoksen kaupallinen käyttö alkaa suunnitelmien mukaan vuonna Ydinvoimaresurssien lisäyksen käyttöönoton todettiin viivästyvän lisää laitostoimittajan ilmoitettua, että Olkiluodon kolmas yksikkö (OL3) tulee valmistumaan suunnitellusta aikataulusta neljä vuotta myöhässä vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Eduskunta hyväksyi toukokuussa Teollisuuden Voima Oyj:n periaatepäätöshakemuksen neljännen yksikön (OL4) rakentamiseksi Olkiluotoon. Sähkökaupan tulos hyvällä tasolla Sähkökaupan liikevaihto oli 82,7 milj. euroa ja liikevoitto 16,6 milj. euroa vuonna Tulosta voitiin pitää tässä markkinatilanteessa hyvänä. Riskienhallinta perustui hallituksen hyväksymään riskipolitiikkaan ja sen säännölliseen raportointiin hallitukselle. Olli Arola sähkökauppayksikön johtaja Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 16-9 Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto % Henkilökunnan määrä

18 Kaukolämpö Kylmin toimintavuosi yli kahteenkymmeneen vuoteen Vuosi 2010 oli kaukolämmön kannalta ennätyksellinen. Kaukolämmön myynti ylitti edellisen myyntiennätyksen, joka oli vuodelta 2009, noin 12 prosentilla. Toimintavuosi nousi ensimmäisen kerran normaalivuotta kylmemmäksi sitten vuoden Vuoden 2010 kokonaismyynti oli 731 gigawattituntia, josta 361 GWh suuntautui asuintaloille, 344 GWh teollisuudelle ja julkisille rakennuksille sekä 26 GWh Smedsby Värmeservice Ab:lle Mustasaaren puolelle. Kaukolämmön myynnin keskihinta vuonna 2010 oli 47,7 euroa/megawattitunti (sis. alv) kun se edellisenä vuonna oli 48,3 /MWh. Ympäristöä säästävän yhteistuotannon määrä säilyi korkeana Kaukolämpöä hankittiin toimintavuoden aikana yhteensä 793 GWh. Yhteistuotannolla kaukolämpöä tuotettiin hiilellä Vaskiluoto 2:ssa 18

19 731 GWh ja öljyllä omassa vastapainelaitoksessa 3 GWh. Yhteistuotannon kokonaismäärä säilyi samana kuin parina edellisenä vuotena ja vastasi noin 93 prosenttia koko hankinnasta. Kesällä Vaskiluoto 2:n huoltoseisokin aikana ja talvipakkasilla, kun Vaskiluoto 2:n teho ei riittänyt, lämpöä tuotettiin myös omilla öljykäyttöisillä lämpökeskuksilla. Oman lämpökeskustuotannon kokonaismäärä vuonna 2010 oli 57 GWh eli noin 7 prosenttia koko hankinnasta. Loput kaukolämmön vuosihankinnasta eli noin 0,2 prosenttia muodostui dieselmoottorien koeajolämmöstä (noin 0,6 GWh) sekä kaatopaikkakaasun poltosta (noin 1,2 GWh). Suurin hankinnan tuntikeskiteho mitattiin aamupäivällä , jolloin kaukolämpöverkkoon syötetty kokonaisteho oli 252 megawattia. Uusien asiakkaiden määrä laski hieman Kaukolämpöön liittyi vuoden aikana 79 uutta asiakasta, joista 59 oli omakotitaloja. Liittyjien määrä laski hieman verrattuna edellisiin vuosiin, mikä johtui yleisestä rakennusalan hiljenemisestä. Asiakkaiden kokonaismäärä vuoden lopussa oli Suurin yksittäinen rakennustyö oli siirtoyhteyden rakentaminen Pitkämäeltä Liisanlehtoon. Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto % Henkilökunnan määrä Uutta verkostoa rakennettiin vuoden aikana metriä ja vanhaa verkostoa purettiin 488 metriä. Vaurioitunutta verkostoa uusittiin vuoden aikana 91 metriä ja paikallisia vuotoja korjattiin 12 kpl. Kaukolämpöverkoston kokonaispituus oli vuoden lopussa 207 km. Smedsby Värmeservice Ab:lle urakoitiin lisäksi vuoden aikana yhteensä 758 metriä uutta kaukolämpöverkostoa. Verkosto- ja mittaushäviöt olivat toimintavuoden aikana 61,4 gigawattituntia eli 7,7 prosenttia verkostoon syötetystä energiasta. Ossi Suortti kaukolämpöyksikön johtaja 19

20 Vaasan Sähköverkko Oy Vaasan Sähköverkko vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta sekä niihin liittyvien palvelujen tarjoamisesta Vaasan, Mustasaaren, Laihian, Maalahden, Korsnäsin, Vöyrin ja Närpiön pohjoisosan asukkaille ja yrityksille. Vaasan Sähköverkko on Vaasan Sähkön täysin omistama eriytettyä sähköverkkoliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö. Suurinvestointi älymittareihin valmistui Vuoden lopussa kaikki Sähköverkon asiakkaat olivat sähkömittauksen etäluennan piirissä. Etäluentaan siirtymisen myötä sähkön arviolaskutus on päättynyt ja laskutus perustuu jatkossa asiakkaan todelliseen sähkön käyttöön. Mittari-investoinnin avulla on tavoitteena parantaa toiminnan tehokkuutta, lisätä asiakastyytyväisyyttä sujuvan palvelun avulla sekä vastata lainsäädännön energiatehokkuusvaatimuksiin. Mittariinvestointi oli kokonaisuudessaan 10 miljoonaa euroa jakautuen kolmelle vuodelle. Muut verkostoinvestoinnit kohdistuivat verkon laajentamiseen ja saneeraukseen. Kaiken kaikkiaan investointeihin käytettiin rahaa toimintavuonna 10 (14,1) miljoonaa euroa. Sähkönkäyttö kasvoi edellisvuodesta Asiakkaille siirretyn sähkön määrä oli (956) gigawattituntia. Alueen sähkönkäyttö kasvoi kaupan ja teollisuuden lisääntyneen tarpeen, sekä kylmän sään johdosta 6 prosentilla vuoden takaiseen nähden. Sähkönkäyttö kasvoi valtakunnallisesti samaan aikaan 7,6 prosentilla. Sähköverkkoon liitettiin 440 uutta kiinteistöä, ja siirtoasiakkaita oli vuoden lopussa yhteensä kpl. Hinnoittelun kohtuullisuuden valvonta Vuosi 2010 oli nelivuotisen valvontajakson kolmas vuosi. Siirtohintoihin tehtiin helmikuun alusta keskimäärin kuuden prosentin korotus. Vaasan Sähköverkon siirtohinnoittelu on valtakunnan keskitasoa edullisempaa ja täyttää Energiamarkkinaviraston määrittelemän kohtuullisen hinnoittelun vaatimukset. Sähkönjakelu luotettavaa Verkon luotettavuuden parantamiseksi on jatkettu verkon kaapelointia ja linjojen siirtoa metsistä tienvarsille. Osana pitkän tähtäimen verkon kehittämissuunnitelmaa Vöyrillä ja Petolahdessa otettiin käyttöön maasulkuvian sammutuslaitteistot ja jatkettiin vikaaluetta pienentävien verkkokatkaisijoiden asennuksia. Vaasan Sähköverkon alueella kirjattiin vuoden aikana kokonaisuudessaan 130 (97) keskijänniteverkon käyttökeskeytystä. Vaasan Sähköverkon keskijänniteverkon vuotuinen keskeytysaika oli noin 113 (90) minuuttia asiakasta kohden. Vuoden aikana ei ollut yhtään yli 20