Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon tiedotuslehti 1/ Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tuo etuja metsänomistajalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon tiedotuslehti 1/2014 11.4.2014. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tuo etuja metsänomistajalle"

Transkriptio

1 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon tiedotuslehti 1/ KEITELE, KUOPIO, MAANINKA, RAUTALAMPI, SIILINJÄRVI, SUONENJOKI,TERVO, TUUSNIEMI, VESANTO sivu 2 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tuo etuja metsänomistajalle sivu 4 Vahvat varannot jarruttavat kysyntää sivu 8 Konekitkentä on tehokas taimikonhoitokäsittely sivu 14 Vauhti on valttia metsänuudistamisessa PEFC/

2 2 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2014 Toiminnanjohtajan palsta Mhy:n jäsenyys tuo etuja metsänomistajalle Vuosi 2013 oli metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon ensimmäinen toimintavuosi. Vuosi oli toiminnallisesti vilkas. Puukaupan kokonaismyyntimäärä oli toimialueemme yksityismetsistä yhteensä 1,8 milj. kuutiometriä. Kantorahatuloja myynneistä kertyi 66,6 miljoonaa euroa. Puukaupan paras kysyntä ja parhaat hinnat ajoittuivat kevääseen ja alkukesään. Lisätuloa valtakirjakaupalla Metsänhoitoyhdistyksen puukaupallinen edunvalvonta ja valtakirjakauppojen ajoitus onnistuivat viime vuonna erinomaisesti. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) julkaisemat Pohjois-Savon metsäkeskusalueen kantohinnat olivat kaikissa puutavaralajeissa selvästi alhaisemmat kuin mhy:n valtakirjakauppojen keskihinnat. Suurin ero oli tukkipuissa. Hintaero mhy:n valtakirjakauppojen eduksi oli tukkipuissa: mänty + 2,70 eur/m³, kuusi + 3,15 eur/m³ ja koivu+ 3,68 eur/m³. Lisätuloja mhy:n valtakirjakauppa-asiakkaille kertyi keskimääräistä paremmista kantohinnoista noin 1,5 milj eur. Uusi metsälaki tuli voimaan vuoden alussa Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa taloudellisten tavoitteiden ohella myös virkistys-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkökohtia. Sen ohella suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa. Metsälain uudistuksessa metsäpolitiikan tärkeimmät päämäärät: metsien kestävä käyttö ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen säilyvät. Kestävyystavoite säilytetään, sillä uudistamishakkuun jälkeinen uudistamisvelvoite ja kasvatushakkuun jälkeinen puustopääoman minimimäärä ja laatuvaatimus säilyvät laissa. Metsänomistajien valta ja vastuu metsiensä käytössä ja hoidossa lisääntyy. Lakiuudistuksessa uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteerit poistuivat. Kasvatushakkuiden toteuttamistapa on metsänomistajan päätettävissä. Pienaukkohakkuut ja jatkuva kasvatus sallitaan. Metsien monimuotoisuuden turvaaminen paranee, sillä erityisen tärkeiden elinympäristöjen lista laajenee ja käsittelylle tulee selkeämmät reunaehdot. Jäsenyys mhy:ssä jatkuu Uusi metsänhoitoyhdistyslaki säädettiin vuoden 2013 lopulla. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa. Uuden lain myötä metsänhoitomaksu poistuu ja yhdistyksessä siirrytään normaaliin jäsenmaksuun. Kaikki nykyiset jäsenet jatkavat mhy:n jäsenenä ilman mitään toimenpiteitä. Metsänhoitoyhdistyslain muuttuminen mahdollistaa myös metsänomistajien edunvalvontaketjun suoraviivaistamisen. Järjestöuudistuksessa metsänhoitoyhdistykset voivat liittyä suoraan MTK:n jäseniksi. Mhy Pohjois-Savon valtuusto päätti 18.3 pitämässään kokouksessa hakea MTK:n jäsenyyttä. Metsänomistaja saa liittyessään Mhy:n jäseneksi käyttöönsä koko järjestön tarjoamat jäsenedut- ja palvelut, sekä edunvalvonnan. Metsänomistajien liitot sulautetaan osaksi MTK:n metsäosaston toimintaa. Hyvät jäsenedut Metsänomistaja saa mhy:n jäsenenä hyvät jäsenedut. Yksi tärkeimmistä eduista lienee metsien sertifiointiin kuuluminen. Kaikki metsänhoitoyhdistyksen jäsenet kuuluvat automaattisesti PEFC ryhmäsertifiointiin. Sertifioinnilla osoitetaan se, että puusta tehdyt tuotteet ovat peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Elintason noustessa tämä on entistä tärkeämpää puutuotemarkkinoilla. Sertifioinnin vaatimukset täyttyvät pääosin kun metsiä hoidetaan hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ja metsänomistajien organisaatiot muodostavat edunvalvontaketjun, joka ulottuu puun juurelta Brysseliin. Metsänomistajien kannattaa pitää omia puoliaan, olipa sitten kyseessä yhden kunnan alueella suunnitteilla olevaan kaavaan vaikuttaminen tai Brysselissä tekeillä oleva direktiivi. Jatkossa jäsenemme saavat käyttöönsä oman metsäneuvojan, joka osaa kertoa niin ajankohtaiset puun hintatiedot kuin parhaat metsänhoitovinkitkin. Jäsenyys tuo mukanaan etuoikeuden saada parasta paikallista metsäomaisuuden hoitopalvelua. Me teemme metsänomistajien eteen enemmän! Kuopiossa Pekka Sahlman toiminnanjohtaja Tervehdys metsäväki Tänään 2.4. huhtikuuta kun katselen ulos, ei voi muuta kuin ihmetellä miten pitkällä kevät jo on. Tänä vuonna ei voi puhua talvesta ollenkaan koska lunta ei ole ollut juuri nimeksikään. Onneksi oli pieni pakkasjakso jolloin maat jäätyivät ja puunkorjuu pääsi kunnolla käyntiin. On ollut aivan mainiot kelit käydä raivaussahan kanssa metsässä. Nähtäväksi jää miten lumeton talvi vaikuttaa tulevan kesän puutarha- ja metsämarjasatoon kun suojaava lumipeite on puuttunut. Puukauppa on sujunut ihan hyvin. Asia joka kuitenkin huolestuttaa on tuontipuun, varsinkin havukuidun tuonti. Varsinkin kuusikuitu, jota meillä kasvaa todella paljon, on ollut ongelmallinen markkinoitava. Toivoisi jalostavalta teollisuudelta enemmän vastuullisuutta harvennuspuun ostamiseen ja hyödyntämiseen. Korvaavaa käyttöä ohuelle ainespuulle olisi käyttö hakkeena. Vuosi 2014 on yhdistyksille valmistautumista järjestöuudistukseen ja metsänhoitoyhdistyslain muutokseen. Hieman yllättäen järjestöuudistuksen hiominen yksityiskohtia myöten on ollut haastavaa. Yhdistys tulee panostamaan tänä ja ensivuonna jäsentiedotteisiin ja metsänomistajien henkilökohtaisiin yhteydenottoihin. Muutos vaatii aina tiedon jakamista, toivon että siinä onnistutaan. Viime vuosi oli ensimmäinen yhteinen vuosi fuusiossa. Onnistuimme tavoitteissamme erittäin hyvin. Jäsenten luottamus yhdistyksen tarjoamiin palveluihin on ollut hyvä ja siitä suuri kiitos kaikille metsänomistajille. Kiitokset myös koko henkilöstölle hyvin tehdystä ensimmäisestä vuodesta, tästä on hyvä jatkaa. Toivottelen kaikille metsänomistajille oikein hyvää kevään jatkoa. Seppo Helminen Puheenjohtajan palsta Metsänomistajat Pohjois-Savo METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo Päätoimittaja Pekka Sahlman Toimitussihteeri Annikki Matilainen Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2014

3 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/ Metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle tulevaisuudessa enemmän ja parempaa! Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki muuttuu vuoden 2015 alusta. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle tämä tarkoittaa entistä parempaa palvelua ja jäsenetuja valtakunnallisesti yhtenäisemmässä Metsänomistajat-järjestössä. Metsänomistajalle tärkein viesti on, että hänen ei tarvitse tehdä mitään. Yhdistys toimii ja vaikuttaa jatkossakin, jäsenmaksun maksamalla pysyy jäsenenä ja palvelut ja edut vaan paranevat, tiivistää Metsänhoitoyhdistys Pohjois- Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman. Avainsanana jäsenyys Uudessa mhy-laissa yhdistystä ei enää velvoiteta palvelemaan metsänomistajia tasapuolisesti. Yhdistys on esisijaisesti jäseniään varten, joten jäsenet ja eijäsenet siis voi asettaa eriarvoiseen asemaan. Luonnollisesti vain jäsenet saavat jäsenedut. Monessa yhdistyksessä varmasti hinnoitellaan palveluitakin uudelleen niin, että jäsenet saavat ne halvemmalla. Siksi yhdistyksen jäsenyys kannattaa, toteaa MTK:n Metsänhoitoyhdistys lähettää kaikille nykyisille jäsenilleen huhtikuun puolivälissä jäsenkortin, jossa on sekä tietoa jäsenyydestä että jäseneduista, joita pääset hyödyntämään jo tänä vuonna. Ensi vuonna jäsenedut laajenevat kattamaan myös MTK:n neuvottelemat jäsenedut. metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Vaikka yhdistyksen toimintaa ohjaava laki joiltakin osin muuttuu, pysyy perusajatus samana: Metsänhoitoyhdistys palvelee edelleen alueensa metsänomistajia samalla vahvalla ammattitaidolla. Metsänhoitoyhdistys pysyy metsänomistajien omana yhdistyksenä ja toimintaa ohjaavat jatkossakin jäsenistöstämme valittu valtuusto ja hallitus. Toimimme ja vaikutamme metsänomistajien etujen puolesta ja metsänomistajan parhaaksi, vakuuttaa toiminnanjohtaja Sahlman. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu entisellään lakimuutoksesta huolimatta. Myös metsänhoitomaksuvelvollisuus poistuu ilman erillisilmoitusta. Sinun ei siis metsänomistajana tarvitse tehdä yhtään mitään. Yhdistyksen jäsenille jäsenpalveluita ja etuja Koko järjestö tulee panostamaan tulevaisuudessa entistä enemmän jäsenpalveluihin ja -etuihin. Osan näistä yhdistys tuottaa itse, osan saat jäsenenä käyttöösi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kautta tai valtakunnallisesti neuvottelemana. Jäsenpalveluina yhdistys tulee tarjoamaan käyttöösi oman metsäneuvojan, jolta saat rahanarvoisia neuvoja sekä ammattiapua puukaupassa sekä kustannustehokkaassa metsänhoidossa. Kaikki metsänhoitoyhdistyksen järjestämät metsäpäivät ovat jäsenille maksuttomia. Valtakunnallisena jäsenpalveluna tulemme tarjoamaan mm. metsiesi PEFC sertifioinnin, ajankohtaista tietoa metsätaloudesta sekä yritysyhteistyökumppaneittemme (tänä vuonna Aarre-lehti, Agrimarket, BRP ja Savotan puoti) tarjoamia etuja ja alennuksia jäsenille. Jäsenetujen käytöstä saat ennakkomaistiaisen jo tänä vuonna. Yhdistyksesi lähettää kaikille nykyisille jäsenilleen huhtikuun puolivälissä jäsenkortin, jossa on sekä tietoa jäsenyydestä että jäseneduista, joita pääset hyödyntämään jo tänä vuonna. Ensi vuonna jäsenedut laajenevat kattamaan myös MTK:n neuvottelemat erityisesti metsänomistajille suunnatut jäsenedut. Anne Rauhamäki Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo 2013 Pinta-ala ha Puusto Kokonaistilavuus 47,4 milj. m³ Keskimäärin metsämaalla 125 m³/vuosi Hakkuusuunnite m³/vuosi Myyntimäärä m³ Metsätulot Yksityismetsänomistajien kantorahatulot Metsänhoitomaksua maksavia 9291 kpl ha Metsänhoitomaksu ,90 e/ha Hallinto Valtuusto 30 jäsentä Hallitus 6 jäsentä Henkiöstö Toimihenkilöt 36 Metsurit vakituiset 34 määräaikaiset 34 Urakointisuhteiset yrittäjät 130 ja maksetut yrittäjätulot 5,6 milj. Hakkuut puunmyyntisuunnitelmien mukaan Metsänuudistaminen, istutusala Metsänterveyslannoitus 1,4 milj.m³ 1600 ha 2246 ha Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo - Asiakaspalautteet 2013 Asiakaspalautteiden tulokset Palveluiden arvostelu Selitteet: 1 - Yhteyden saannin helppous 2 - Sovitun aikataulun pitävyys 3 - Yhteydenpito palvelun toteutuksessa 4 - Toimihenkilön palvelualttius 5 - Toimihenkilön asiantuntemus 6 - Asiapapereiden selkeys 7- Asiakkaan toiveiden huomioon ottaminen 8 - Palvelu vastasi hintaansa 9 - Metsurin (manuaalisen) työn laatu 10 - Urakoitsijan (koneellisen) työn laatu 11 - Palveluiden arvostelun keskiarvo

4 4 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2014 Vahvat varannot jarruttavat kysyntää Vuoden 2014 puukauppa käynnistyi ripeästi Järvi-Suomessa. Tammimaaliskuun myyntimäärä oli 3,3 milj. m³ ja kasvua edellisvuodesta on 27 %. Pohjois-Savossa vastaava myyntimäärä oli ja lisäystä edellisvuodesta 31 %. Kokonaisuutena Järvi- Suomi on valtakunnan vilkkainta puukauppaaluetta. Kuusikoihin kohdistuneet kaarnakuoriaistuhot ja niiden ennakkotorjunta ovat vaikuttaneet merkittävästi erityisesti Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon puumarkkinoihin ja tarjonnan rakenteeseen. Mäntytukilla paras kysyntä Viime aikojen vilkas puukauppa näkyy jos selvästi puun kysynnässä. Kuitupuun kysyntä heikkeni jo syksyllä, mutta nyt ostajien korkea varantotaso hidastaa myös kuusitukin kysyntää. Paras kysyntä tällä hetkellä on mäntytukilla. Aina on muistettava näin keväällä, että kelirikon aikana korjuukelpoiset tukkileimikot ovat aina arvotavaraa, jotka kannattaa kilpailuttaa erityisellä huolella. Havukuidun tuonti erityisen haitallista Kuitupuun heikko kysyntä vähentää metsänhoidollisten harvennushakkuiden toteutusta. Erityisen kiusallista on se, että samaan aikaan metsäteollisuus ostaa ulkomailta yhä kasvavia määriä tuontipuuta. Viime vuoden tuontimäärä oli yhteensä 11,4 milj. m³. Kasvua edellisvuodesta oli 1,4 milj. m³ (+ 14 %). Kotimaan puumarkkinoiden kannalta erityisen vahingollista on havukuitupuun tuonti. Vuonna 2013 havukuitupuun tuontimäärä oli 1,6 milj. m³. Tämä puumäärä vastaa yli hehtaarin ensiharvennushakkuiden puumäärää. Metsänomistajien on vaikea käsittää 50 % kalliimman kuitupuun tuontia samaan aikaan kun kotimaassa harvennushakkuuta odottavat metsät riutuvat kuitupuun kysynnän puutteessa. Syksyllä tarvitaan puuta Lähitulevaisuuden näkymät varsinkin sahatavaramarkkinoiden osalta ovat valoisat. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ennustaa sahatavaran tuotantomäärien kasvavan tänä vuonna reilut kaksi prosenttia ja ensi vuonna peräti viisi prosenttia. Sahatavaran vientihintojen ennustetaan jatkavan nousua sekä kuluvana vuonna että ensi vuonna. Myös kuiduttavan teollisuuden puunkäyttö on sellun ja kartongin siivittämänä hyvällä tasolla. Tämä merkitsee sitä, että metsäteollisuuden puunostotarpeet ovat huomattavat myös ensi syksynä. Metsänhoitoyhdistyksillä suuri merkitys puumarkkinoiden toimivuudessa Metsänhoitoyhdistyksillä on keskeinen rooli metsänomistajien asiantuntijoina ja puumarkkinoiden toimivuudessa. Vuonna 2013 Järvi-Suomen metsänhoitoyhdistysten laatimien puunmyyntisuunnitelmien määrä oli yhteensä 10,1 milj. m³. Määrä oli yli 70 %:n kaikesta yksityismetsistä markkinoille tulevasta puumäärästä. Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä tehtävä myös puumarkkinoiden kilpailun edistäjänä. Metsänhoitoyhdistykset tekevät metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta keskeistä työtä kilpailuttaessaan yli 40 % kaikesta markkinoille tulevasta puusta. Tämä puumarkkinoiden tervehdyttäminen ja hintatasoon vaikuttaminen näkyy jokaisen metsänomistajan puukauppatilissä. Timo Leskinen johtaja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi /2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 Lähde: Metinfo Myyntimäärät viikoittain Pohjois-Savossa Lähde: Metla PEFC-metsäsertifiointi sopii suomalaiseen metsätalouteen parhaiten PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Sertifiointi on erityisen tärkeää suomalaisten paperi- ja puutuotteiden ostajille Keski-Euroopassa, jossa metsien käytön kestävyydestä ollaan erittäin huolissaan. PEFC-metsäsertifiointi on ollut käytössä Suomessa jo reilut kymmenen vuotta. Yli 95 prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu. Sertifioinnin vaatimuksia täsmennetään viiden vuoden välein ja nyt on meneillään kolmas kerta. Uudet vaatimukset ovat parhaillaan työn alla ja niitä on voinut avoimesti kommentoida. Suomen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset seuraavat ja ennakoivat metsäalan ja koko yhteiskunnan muutoksia, sillä PEFC haluaa olla kiinni sekä ajassa että metsänomistajien arjessa. Nyt erityisen paljon keskustelua ovat herättäneet vesistöjen suojeluun, riistanhoitoon sekä metsänhoitotöiden laadun varmistamiseen liittyvät asiat, kertoo Lea Jylhä MTK:sta. PEFC soveltuu metsäsertifiointijärjestelmistä parhaiten suomalaiseen metsätalouteen, sillä sen lähtökohtana ovat aina kunkin maan metsätalouden erityispiirteet meillä tämä erityispiirre on perhemetsätalous, jossakin muualla maailmassa esimerkiksi kyläyhteisöjen metsät. PEFC -sertifioinnissa asetetaan metsien hoidolle monia tärkeitä vaatimuksia, jotka kohdistuvat muun muassa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Vaatimusten toteutumista valvovat puolueettomat ja ammattitaitoiset tarkastajat sertifiointiyrityksistä. Viimeisimmissä sertifiointitarkastuksissa huomautuksia on tullut mm. vähäisistä kulotusten määrästä. Metsänhoitoyhdistykset ovatkin kannustaneet metsänomistajia metsänhoidollisiin kulotuksiin niihin sopivilla kohteilla. Ryhmäsertifiointi on toimiva ja tehokas ratkaisu tulevaisuudessakin Metsäsertifiointiin osallistuminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Sertifiointi voidaan toteuttaa metsänomistajakohtaisesti tai alueellisena ryhmäsertifiointina. PEFC -sertifiointi on aiemmin hoidettu alueellisena ryhmäsertifiointina Metsänomistajien liittojen toimesta. Toimintaympäristön ja metsätalouden organisaatioiden muutosten vuoksi metsien alueellisen ryhmäsertifioinnin toteutus on organisoitava uudella tavalla. MTK on selvittänyt uuden sertifiointimallin mahdollisuuksia. Kustannustehokkainta sertifiointi olisi edelleenkin järjestää alueellisena ryhmäsertifiointina. Toiminnan yhdenmukaisuuden kannalta olisi myös järkevää, että alueellisten sertifikaattien hakijana ja hallinnoijana toimisi yksi organisaatio koko maata koskien. Varsinainen sertifioinnin uudelleen organisointi tehdään erillishankkeessa vuoden 2014 aikana..kevään aikana on tarkoitus saada valmiiksi esitys tulevaksi ryhmäsertifioinnin malliksi. Sidosryhmäkeskusteluja käydään sen pohjalta ja syksyllä keskitytään konkretiaan ja yksityiskohtiin. Anne Rauhamäki

5 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/ kysymystä puukaupasta Kysyimme Pauli Rintalalta metsänomistajien liitto Järvi- Suomesta seuraavat kysymykset puukaupan suunnitteluun, puukauppaan ja puun korjuuseen liittyen. 1. Miksi metsänomistajan kannattaa tilata metsänhoitoyhdistyksen puunmyyntisuunnitelma? Puunmyyntisuunnitelma on puukaupan alkuvaiheen tärkein asiakirja. Se tehdään aina metsänomistajan lähtökohdista. Siinä on metsäsuunnitelmaa tarkemmin selvitetty myytävä puuerä ja sen yksityiskohtaiset tiedot. Puunmyyntisuunnitelman pohjalta myös ostaja voi tehdä luotettavammin tarjouksen myyntikohteesta. 5. Miten paljon puunostajien erilaiset mitta- ja laatuvaatimukset vaikuttava puukaupan lopputulokseen? Eri ostajien tekemässä runkojen katkonnassa syntyy tavallisesti jopa suurempia eroja kuin tarjotuissa yksikköhinnoissa. Ostajien erilainen runkojen katkonta vaikuttaa metsänomistajan puukauppatiliin todella paljon. Harvennuksilla katkonnan merkitys on helposti yli 5 / m³ ja päätehakkuissakin useita euroja jokaista myytyä kuutiometriä kohden. Eli ilman puukaupan kilpailutusta tai katkonnan huomioimista metsänomistajalta saattaa jäädä tuhansia euroja rahaa saamatta. 6. Mitä korjuun valvonnassa tulee ottaa huomioon? Jukka Hujala 2. Miksi puukaupan kilpailuttaminen on tärkeää? Ilman puukaupan kilpailutusta puunhinta laskisi. Kilpailuttaminen on ainoa tapa varmistaa puulle mahdollisimman hyvä hinta. Kilpailuttaminen on aivan yhtä tärkeää myös metsänomistajien itse tekemissä puukaupoissa. 3. Mitä hyötyä metsänomistajalle on puukaupan toimeksiantopalvelusta? Metsänhoitoyhdistys voi metsänomistajan valtuuttamana hoitaa koko puukaupan alusta loppuun. Tämä Avaimet käteen kokonaispalvelu kattaa mm. puunmyynnin suunnittelun, tarjouspyynnöt, kilpailutuksen, tarjousten vertailun, korjuun ja mittauksen valvonnan sekä puukaupan päättämisen. Tilatessaan metsänhoitoyhdistykseltä puukaupan toimeksiantopalvelun, metsänomistajalla on oma puukaupan ammattilainen hoitamassa puukauppa yhdessä hänen kanssaan. 4. Pystyykö metsänomistaja omatoimisesti vertailemaan puunostajien tekemiä ostotarjouksia? Vain hinnan osalta. Ostajien tarjoamia yksikköhintoja pystyy vertailemaan kyllä aika helposti. Sen sijaan ostajien tarjouksien erilaisten mitta- ja laatuvaatimusten vertaaminen on jo paljon hankalampaa. Koska tavallisessa puukaupassa kauppahinta määräytyy tehtyjen puutavaralajien mukaan, on eri ostajien erilainen runkojen katkonta pystyttävä ennustamaan parhaalla mahdollisella tavalla ennen puukaupan tekemistä. Tätä vertailua ei oikeastaan pysty tekemään kukaan muu kuin metsänhoitoyhdistys, koska vain sillä on valtava tietomäärä kunkin ostajan tekemästä aiemmasta erilaisesta runkojen katkonnasta samanlaisillakin mitta- ja laatuvaatimuksilla. Hakkuusopimuksessa on sovittu kaikki puukaupan ehdot. Korjuun valvonnassa enää valvotaan, että puukauppa toteutetaan sovittujen ehtojen mukaisesti. Rungot on katkottava sovituilla mitta- ja laatuvaatimuksilla, mittaus on tehtävä puutavaran mittauksesta laadittujen säädösten mukaisesti jne. Lisäksi valvotaan mm. juurikäävän torjuntaan, korjuuvaurioihin, varastopaikkoihin, luontokohteisiin ja säästöpuihin liittyviä asioita. Korjuun valvonnassa on siis lukuisia tarkistettavia yksityiskohtia niin maastossa kuin toimistollakin. 7. Puunostaja ottaa yhteyttä ja esittää puukauppaa miten tässä tilanteessa kannattaa toimia? Puunostajilla on pääosin hyvät tiedot metsänomistajista ja metsävaroista. Puunostajien kiinnostus kohdistuukin pääosin isoihin metsäpinta-aloihin ja ehkä uusiin metsänomistajiin. Sinulla on siis myytävää, joten puukauppaan kannattaa aina suhtautua positiivisesti. Sen sijaan suin päin kaupantekoon ei kannata lähteä. Onnistunut puukauppa kannattaa aloittaa aina metsänhoitoyhdistyksen laatimalla puunmyyntisuunnitelmalla. Tämän pohjalta pyydetään kaikilta ostajilta tarjoukset, ne vertaillaan ja vasta tämän jälkeen tehdään päätös mahdollisesta puukaupasta yleensä parhaan tarjouksen tehneen ostajan kanssa. Toki on muistettava, että tarjousten pyytäminen ei edellytä puukaupan tekemistä. 8. Miksi puunostajat markkinoivat aktiivisesti erilaisia yhteistyösopimuksia ja metsäpalveluja? Niiden ainoa tarkoitus on varmistaa tehtaiden puuhuolto ja ostaa puut mahdollisimman edullisesti. Erilaisilla yhteistyösopimuksilla metsänomistaja antaa jollekin ostajalle etuostooikeuden. Sopimuksiin kuuluu, että puuta ei kilpailuteta ja puu- ta tarjotaan vain yhdelle ostajalle. Koska vain kilpailuttamalla puun hintaa voidaan nostaa, niin ostajat pyrkivät tekemillään yhteistyösopimuksilla vähentämään puukaupan kilpailua ja siten alentamaan puun hintaa. Metsäpalveluiden markkinointia tehdään vain puukaupan kylkiäisenä ja sen edistämiseksi. Jos tilalla ei ole enää puunmyyntimahdollisuuksia, ostajien kiinnostus myös metsäpalveluiden markkinointiin loppuu. 9. Tarvitseeko pienellä tekstillä painettuihin metsänhakkuusopimuksen sopimusehtoihin perehtyä? Pitää ehdottomasti. Sopimusehtoja ei ole varsinaisessa metsänhakkuusopimuksessa, vaan ne ovat yleensä eri liitteessä Ostajittain ehdot vaihtelevat ja vakiomallisia ehtoja ei enää ole. Onkin hyvä tiedostaa, että puukauppa perustuu sopimukseen eli lähes kaikki asiat ovat sovittavissa. Vain puutavaran mittausta säätelee lainsäädäntö, muista asioista on osattava pitää puolensa. Näitä sopimusehtoja tarvitaan erityisesti silloin, jos puukaupassa tai korjuussa jokin menee pieleen tai ei mene sovitusti. 10. Mitä uuden metsälain muutoksen vuoksi on syytä huomioida puukaupassa? Metsälain säädökset mahdollistavat aiempaa voimakkaampia metsän hakkuita ja käsittelyitä. Ellei puukaupassa ole muuta sovittu, niin hakkuussa ja korjuussa noudatetaan lainsäädäntöä. Kun lainsäädännön rima on pudonnut aika alas, niin se ei enää anna juurikaan turvaa puukaupan, hakkuun ja korjuun osalta. Puukaupassa olisikin hyvä sopia, että noudatetaan Metsänhoitosuosituksia, joissa rima on selvästi korkeammalla. Lainsäädännön muutos toi siis vapauksia, mutta myös vastuita niin metsänomistajalle kuin puun ostajallekin. Tukin katkonnalla on merkittävä vaikutus puukaupan lopputulokseen. Kysymyksiin vastasi Pauli Rintala Aluejohtaja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi T A I M I A, J O T K A K E S T Ä V Ä T Meillä on ollut tapana selviytyä! Itä-Suomi Luostaritie Tuusjärvi Puh Fax

6 6 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2014 Vähäluminen talvi suosi metsuria Poikkeuksellisen leuto ja vähäluminen talvi on suosinut metsässä tehtävää raivaussahatyöskentelyä. Metsänomistajat ja metsurit ovat voineet tehdä taimikonhoitotöitä ja nuoren metsän kunnostuksia ympäri talven. Useilla työmailla raivaussahan kanssa kulkeminen on sujuvampaa talvella kuin kesällä ohuen lumipeitteen ja jäätyneen maan pinnan takia. Myös näkyvyys talvisessa metsässä on huomattavasti parempi, koska puissa ei ole lehtiä. Erityisesti havupuuvaltaisissa taimikoissa kuuset ja männyt erottuvat helposti lehtipuiden seasta. Raivaussahalla tehtävät työt onnistuvat hyvin myös vähälumisena talvena, kunhan valitaan oikea kohde. Parhaita kohteita ovat varttuneet taimikot, nuoret metsät sekä leimikon ennakkoraivaukset. Taimikoissa kannattaa keskittyä talvella ensisijaisesti vart- Juha Nuutinen Koneellisen korjuun järkevä toteuttaminen vaatii ennakkoraivauksen tekemisen ennen hakkuuta. Taimikoissa kannattaa keskittyä talvella ensisijaisesti varttuneempien taimikoiden hoitoon. tuneempien taimikoiden hoitoon, sillä pienimmät taimikot vesoittuvat herkästi kasvukauden alkaessa. Varttuneissa taimikoissa vesoittuminen on vähäisempää, koska jäljelle jäävät taimet varjostavat maapohjaa. Hyväkasvuisen ja riittävän tiheän taimikon latvusto sulkeutuu nopeasti taimikonhoidon jälkeen ja ehkäisee vesakon kasvua sekä vähentää ennakkoraivauksen tarvetta. Taimikoiden ja nuorten metsien hoito on kustannustehokkainta varhaisessa vaiheessa. Oikein ajoitetuilla hoitotöillä parannetaan puiden kasvua ja nopeutetaan metsikön kehittymistä laadukkaaksi ensiharvennuskohteeksi. Viivästyneet hoitotyöt laskevat metsätalouden kannattavuutta. Jos metsässäsi on taimikonhoitotöitä tekemättä, kannattaa kääntyä metsänhoitoyhdistyksen puoleen. t käyvät arvioimassa tilanteen ja hoidattavat tarpeen vaatiessa taimikot kuntoon ammattitaitoisilla metsureilla. Metsänomistaja voi saada kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea tehdyn taimikonhoitotyön jälkeen, jos työn laatukriteerit täyttyvät. Tukea on mahdollista saada myös omana työnä tehtyyn taimikonhoitoon. Tapani Kinnunen Omistatko metsää? Saatat olla Monelle meistä on kertynyt arkista omaisuutta, jota emme ajattele varallisuutena. Jos sinun salavarallisuutesi koostuu vihreästä kullasta, me autamme puukaupparahojen sijoittamisessa, metsän vakuuttamisessa, metsätilakaupoissa ja metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa. Lisätietoja osoitteessa op.fi/metsavarallisuus _Pohjois-Savon_OP_Salavarakas_ilmoitus_250x180.indd 1 3/10/14 9:55 AM

7 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/ Uusia soita halutaan suojeluun Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan soidensuojelun täydennysohjelmaa. Työryhmä päättää tehtyjen maastoinventointien pohjalta syksyllä 2014 ohjelmaan esitettävistä suoalueista. Sen jälkeen maanomistajille tulee mahdollisuus muistutuksen tekemiseen, jonka perusteella vielä ohjelmaa tarkistetaan. Kaikki inventoidut suot eivät siis välttämättä tule ohjelmaan mukaan. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä ohjelma alkuvuonna Suojelu pyritään ensisijaisesti toteuttamaan vapaaehtoisin keinoin maakaupoilla tai yksityisen suojelualueen perustamisilla. Ohjelma-alueen ulkopuolelle ei saa tulla käyttörajoituksia Ohjelmassa maakunnallinen ELY-keskus inventoi sellaisia suoalueita, joilla on valtakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja. Valintakriteerit ovat varsin moninaiset, osin jopa outoja ja monimutkaisia. Inventointivaiheessa käydään läpi avosoiden lisäksi puustoisia (esim. korvet, rämeet, metsäluhdat), ojitettujakin soita. Varsinaisen suoalueen luontoarvojen turvaamiseksi voi Valtakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja omaavien suoalueiden suojeluun liittyvien inventointien toteutus aloitettiin kesällä 2013 ja ne saatetaan loppuun tulevana kesänä. Tutkittavien suoalueiden maanomistajat saavat etukäteen kirjeen, jossa kerrotaan mitä ollaan tekemässä. tulla kyseeseen ennallistamistoimenpiteitä, esim. reunaojien tukkimista tai muutoin suon vaihettumisvyöhykkeiden suojelemista. Suojeluohjelmalla ei saa olla vaikutuksia ohjelmaan rajatun alueen ulkopuolella olevien alueiden käyttöön. Luonnonsuojelulain mukaiset toimenpiderajoitukset tulevat voimaan siinä vaiheessa, kun valtioneuvosto on hyväksynyt soidensuojeluohjelman ja päätös on annettu tiedoksi asianosaisille eli maanomistajille. Inventointien tiedot maanomistajille ELY-keskukset aloittivat inventointeja kesällä 2013 ja ne saatetaan loppuun tulevana kesänä. Tutkittavien suoalueiden maanomistajat saavat ELYkeskukselta etukäteen kirjeen, jossa kerrotaan mitä ollaan tekemässä. Suoalueen omistajille tulee täydennysohjelman periaatteiden mukaan tarjota mahdollisuutta osallistua maastoinventointiin. Omat tavoitteet suoalueen käytölle voivat olla moninaiset. Suon puustoisia ja hoidettuja osia on useimmiten tarkoitus hyödyntää taloudellisesti tekemällä kunnostusojitusta, harvennushakkuita, lannoitusta tms. Suo voi olla sovelias myös turpeen nostoon. Tarvittaessa näistä seikoista on hyvä kertoa ELY:ssä vastaavalle viranomaishenkilölle. Inventointitiedot tulisi kertoa omistajille. Velvoitetta siihen ei liene olemassa, mutta ne olisi hyvä saada sen vuoksi, että valittavien suoalueiden maanomistajien mahdollisuus muistutuksen tekemiseen näyttää jäävän lyhyeksi. Näin perehtymisaikaa saadaan pidemmäksi. Muistutusvaiheessa on hyvä tuoda esille rajauksiin ja suon käyttöön liittyviä seikkoja. Korvauksissa on huomioitava kaikki arvot Korvausta määrättäessä maapohja ja puusto huomioidaan. Sen sijaan on edelleen epäselvää, miten mahdollinen turpeen hyödyntäminen huomioidaan korvauksissa? Entä onko muita mahdollisia korvattavia arvoja tai haittoja? Kuinka avosuon arvot määritellään? Täydennysohjelmaan olevien valtion varojen määrästä ja käytöstä ei ole vielä olemassa täyttä selvyyttä. Suotavaa on, että nämä seikat selvitetään ennen ohjelman täytäntöönpanoa, jolloin voidaan arvioida ohjelman toteuttamisen realismia ja aikataulua. Korvaukset maanomistajille tulee maksaa mahdollisimman pian ja täysimääräisinä päätöksen jälkeen. Maanomistajien kannattaa olla aktiivisia. Lisätietoa ohjelmasta löytyy osoitteesta www. ym.fi/soidensuojeluohjelma. Hannu Ripatti aluejohtaja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Metsälakien muutoksilla vaikutuksia puukaupasta sopiessa Metsälain ja metsätuholain muutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Säädöksissä on sekä mahdollisuuksia että velvoitteita niin puunmyyjille kuin puunostajille. Metsälaki tarjoaa vaihtoehtoja Uusi metsälaki mahdollistaa metsänomistajien uudistaa metsänsä haluamanaan ajankohtana ja tehdä kasvatushakkuita useammalla eri tavalla. Uudistamiseen ei ole enää olemassa erillisiä läpimitta- tai ikärajoja. Harvennushakkuun lisäksi kasvatushakkuita ovat pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut eli jatkuva kasvatus. Metsälain mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista ei vielä ole kovinkaan paljon käytännön kokemuksia. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä on koulutettu olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta. Käytännön vaikutukset puukaupan hinnoitteluun selviävät ajansaatossa, kunhan saadaan enemmän käytännön kokemusta. Samalla hakkuusopimuksella voidaan jatkossa myydä puuta erilaisin kasvatushakkuutavoin. Siksi puunmyyntisuunnitelmaan ja metsänhakkuusopimukseen tulee kirjata kuvioittain, miten haluaa hakkuun metsässään tehtävän. Erityisen tärkeitä ovat hakkuutapa ja harvennusvoimakkuus. Vasta ilmestyneissä metsänhoitosuosituksissa on suositukset jäävän puuston määrästä. On hyvä huomata, että lain mukaiset harvennusvoimakkuuden alarajat ovat huomattavasti alle metsänhoitosuositusten. Puunkorjuun aloittaminen nopeutuu, kun metsänkäyttöilmoituksen jättöaika lyhenee 10 päivään. Metsänomistaja velvoitetaan lailla ilmoittamaan tiedossaan olevista metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä hakkuuoikeuden ostajalle. Metsätuhoja pyritään torjumaan Metsätuholain uudistuksella pyritään entistä paremmin estämään metsätuhojen leviämistä metsissä. Metsänomistajien on syytä itsekin seurata puutavaravarastojen tyhjenemistä, koska viranomaiset valvonevat metsätuholain noudattamisesta entistä satunnaisemmin. Ammatinharjoittajille laissa on säädetty velvoite omavalvontaan. Käytännössä puun korjuussa omavalvontaan velvoitetaan puuta korjaavia yrityksiä tai niihin rinnastettavia ammattimaisia toiminnanharjoittajia. Mikäli puiden poistaminen niiden omistajan toimesta laiminlyödään tai muita toimenpiteitä metsätuhojen estämiseksi ei ole tehty voi aiheutuneista kasvutappioista tai puiden kuolemisista aiheutua vahingonkorvausvelvollisuus. Puutavara pois hakkuu- ja välivarastopaikoilta Ajankohdat, joihin mennessä edellisen syksyn, talven ja kevään aikana ( ) kaadettu puu tulee kuljettaa pois hakkuupaikalta ja välivarastosta, aikaistuvat (taulukko 1). Eteläisimmässä Suomessa (alue A) kuusipuutavara, joka on kaadettu välisenä aikana, on PUUTAVARAN POISKULJETTAMISEN MÄÄRÄAJAT kuljetettava pois 30 pv:n kuluessa hakkuuhetkestä. Velvoite koskee kuusipuutavaraeriä ja kaarnoittuneita mäntypuutavaraeriä. Poikkeuksena on, että velvoite ei koske yksittäisiä alle 20 m³ mäntypuutavaraeriä (yksittäinen, jos vähintään 200 m päässä muista vastaavista pinoista) eikä puutavarapinoja, jonka tilavuudesta enintään puolet on tyveltään yli 10 cm läpimittaista mänty- tai kuusipuutavaraa. Mikäli metsään on välisenä aikana suoritetussa hakkuussa jäänyt tyviläpimitaltaan yli 10 cm paksuja kuusen rungonosia yli 10 m³/ha tai kaarnoittuneita männyn rungonosia yli 20 m³/ ha, koskee em. rajojen ylimenevää osaa samat määräajat kuin hakkuupaikalta ja välivarastosta poiskuljettamisesta (taulukko 1). Vaihtoehtoisesti poiskuljettamiselle voidaan käyttää peittämis-, sadettamis- kuorimis- tai muita vastaavia menetelmiä. Vahingoittunut puu pois metsistä Mikäli metsikössä on tyviläpimitaltaan yli 10 cm paksua vahingoittunutta kuusipuuta, jossa tuhonaiheuttajat voivat lisääntyä tai levitä, on puiden omistaja velvollinen poistamaan metsästä ja välivarastosta 10 m³/ha (mänty 20 m³/ha) ylittävän osan ennen laissa säädettyjä puutavaran poiskuljettamisen määräaikoja. Hannu Ripatti Aluejohtaja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry Puut kaadettu MÄNTY KUUSI A ALUE ETELÄ KARJALA, KANTA HÄME, KYMENLAAKSO, PÄIJÄT HÄME, UUSIMAA JA VARSINAIS SUOMI B ALUE ETELÄ POHJANMAA, ETELÄ SAVO, KESKI POHJANMAA, KESKI SUOMI, PIRKANMAA, POHJANMAA, POHJOIS KARJALA, POHJOIS SAVO, SATAKUNTA C ALUE KAINUU, LAPPI JA POHJOIS POHJANMAA Puut kaadettu A ALUE ETELÄ KARJALA, KANTA HÄME, KYMENLAAKSO, PÄIJÄT HÄME, UUSIMAA JA VARSINAIS SUOMI 30 pv hakkuusta

8 8 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2014 Konekitkentä on tehokas taimikonhoitokäsittely Konekitkentä on tehokas taimikonhoitomenetelmä, sillä juurineen maasta irti vedetyt lehtipuut eivät veso. Kitkentä tehdään jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja se voi olla ainoa tarpeellinen hoitotoimenpide taimikossa. Tämä on hyödyksi sekä tuotantopuuston kasvulle että taimikonhoidon kustannustehokkuudelle. Taimikonhoito on tärkeä osa metsänuudistamista ja -hoitoa. Uudistamisen jälkeen taimikonhoidolla varmistetaan arvokkaan tuotantopuuston nopea ja laadukas kehitys. Jos taimikonhoito jää tekemättä tai viivästyy, niin nuorena nopeakasvuinen lehtipuusto heikentää tulevaa hakkuupuusatoa monella tapaa ja voi mitätöidä uudistamiseen aiemmin satsatun arvokkaan työn. Hoitamattomuuden seurauksena arvokas tuotantopuusto korvautuu vähäarvoisella lehtipuustolla. Lehtipuuston piiskaamana tuotantopuusto kasvaa mutkaiseksi tai haaraiseksi eikä kelpaa tukkipuuksi. Kilpailun seurauksena tuotantopuusto järeytyy hitaammin ja puuston korjuu on kalliimpaa. Konekitkentä on uusi taimikonhoitomenetelmä, jossa taimikon kehitystä haittaava puusto poistetaan juurineen kitkemällä. Metsurin toteuttamasta raivaussahatyöstä se eroaa siinä, että kitketyt lehtipuut eivät joitain poikkeuksia lukuun ottamatta veso. Sahaamalla katkaistusta kannosta taas syntyy tyypillisesti useita vesoja. Kantovesat kasvavat erittäin nopeasti ensimmäisinä vuosina katkaisun jälkeen, minkä seurauksena taimikonhoitotarve usein uusiutuu muutaman vuoden päästä raivaussahalla toteutetusta varhaisperkauksesta. Sen sijaan kitkennässä taimikonhoitotarve ei yleensä uusiudu, ja mikäli uusiutuu, niin myöhempi taimikonhoito on edullinen toteuttaa. Konekitkentä tehdään yleensä hakkuukoneella, jonka puomiin on liitetty kitkevä perkaajaa. Konekitkentä on jotakuinkin yhtä nopeaa työtä kuin metsurin varhaisperkaus. Työpäivä riittää tyypillisellä kohteella reilun hehtaarin kitkentään. Kitkennän hinnoittelu ei ole vielä vakiintunut, mutta tutkimusten mukaan konekitkennän kustannukset ovat n. 10 % alhaisemmat kuin metsurityönä toteutetun varhaisperkauksen ja myöhemmän taimikonhoidon kustannukset yhteensä. Konekitkentä on siis metsurityötä edullisempi sillä oletuksella, että konekitkennän jälkeen myöhempi taimikonhoito ei ole tarpeen. Tämä on myös tutkimusten ja käytännön kokemusten näkökulmasta todennäköisin vaihtoehto. Konekitkentä parantaa tuotantopuuston kasvua raivaussahatyöhön verrattuna. Raivaussahatyössä suuri osa poistettavan puuston juuristosta jää varhaisperkauksen jälkeen eloon. Juuristokilpailu eli kilpailu kasvupaikan vedestä ja ravinteista voi olla oleellisimmin tuotantopuuston kasvua rajoittava tekijä. Kitkentä poistaa ylimääräisen lehtipuuston aiheuttaman juuristokilpailun lähes kokonaan. Koska kitkennän jälkeen ei synny enää juuri uutta lehtipuustoa, niin kitkennän vaikutus on myös huomattavasti pidempikestoinen kuin raivaussahatyön. Konekitkennän haittapuolena on, että osa taimista vaurioituu väkisin ajolinjoilla koneen renkaiden alle. Myös kitkentälaitteen käyttö vaurioittaa jonkin verran taimia. Kitkentään soveltuvilla kohteilla konekitkennässä tuhoutuu kasvatuskelvottomiksi keskimäärin noin 5 % taimista. Toisaalta myös metsurityössä pieni osuus kasvatettavista taimista vaurioituu. Kohdevalinta on tärkeässä roolissa konekitkentätyössä aiheutuvien taimivaurioiden välttämisessä. Konekitkentään soveltuvia kohteita ovat kivennäismaiden 4 6-vuotiaat istutuskuusikot ja -männiköt sekä 6 8-vuotiaat kylvömänniköt, joista saadaan vähintään puolentoista hehtaarin työmaita. Noin metrin mittaisena tuotantopuusto näkyy jo muun kasvillisuuden seasta, mutta koneella voi vielä ajaa taimien päältä niiden vahingoittumatta. Toisaalta poistettavan puuston tulee olla mielellään alle kaksimetristä, jotta kitkentä on sujuvaa eikä tuottavuus kärsi. Poistettavassa lehtipuustossa ongelmia aiheuttavat haapa ja pihlaja. Vesasyntyinen pihlaja nostaa paljon maata juuristonsa mukana, jolloin kitketyn pihlajan viereisillä kasvatettavilla taimilla on suuri riski vahingoittua. Haavan juurivesomista taas ei voi estää edes kitkennällä. Konekitkentä on ollut tähän asti käytössä lähinnä suuremmilla metsäfirmoilla, mutta menetelmä soveltuu myös yksityisille metsänomistajille. Vaikka konekitkentä vaurioittaa hieman enemmän taimia kuin raivaussahatyö, niin kitkennän hyödyt tuotantopuuston kasvun ja taimikonhoidon kustannustehokkuuden kannalta vaikuttavat ylittävän aiheutuneen haitan. Metsänhoitopalvelut ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostavan metsänomistajan kannattaa ehdottomasti kokeilla, että soveltuuko konekitkentä omien metsien hoitoon, mikäli sopivia kohteita on tarjolla ja kitkentään tarjoutuu mahdollisuus. Kitkennän etuna metsissä ulkoilevalle metsänomistajalle on myös metsikön helppokulkuisuuden säilyminen taimikkovaiheen läpi. Taimikkoon ei pääse syntymään missään vaiheessa tiheää riukumetsää, joka muodostaa pystyssä ollessaan lävitse ja kaadettuna ylitse pääsemättömän ryteikön. Karri Uotila Metsäntutkimuslaitos Hyvistä siemenistä kasvaa TUOTTAVA METSÄ KYLVÄ HYVÄÄ Tapion siemenkeskus palvelee Sinua, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle. SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus Torholantie 33, Oitti puh Tiirola Metsävaltuuskunnan kokouksen avauksessa: Metsien käyttö pelastaa Suomen Pystymme tarjoamaan kasvua ja työtä, kun toimeen tartutaan päättäväisesti. Päätöksissä ja päättäväisyydessä vallitsee kuitenkin tällä hetkellä valitettavan suuri vaje, harmitteli puheenjohtaja Mikko Tiirola MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksen avauspuheessa 8.4. Espoossa. Suomi tarvitsee puunkäyttöä lisääviä investointeja ainakin 20 miljoonan kuution edestä. Se toisi työtä ja vientituloja miljardien edestä. Kuitupuun nykyinen jalostuskapasiteetti ei vastaa läheskään tulevien vuosien tarpeita. Sellukapasiteetin riittämättömyys tuntuu myös sahatavaran tuotannossa, jota ei pystytä kasvattamaan, kun sahahakkeelle ja kuitupuulle ei ole osoitetta. Mihin maailman kolkkaan uusi havusellutehdas kannattaa rakentaa, ellei Suomeen, kysyy Tiirola. Nykyiset tehtaat ovat äärimmäisen kannattavia ja markkinanäkymäkin on suotuisa. Puun saatavuudesta investointiedellytykset eivät ainakaan ole kiinni. Yrittäjämäiseen metsänomistamiseen panostamalla puuta saadaan markkinoille lisää, kun uusia investointeja tehdään. Energiapolitiikassa tarvitaan nopeita päätöksiä kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvyn varmistamiseksi ja mekaanisen puunjalostuksen lisäämiseksi. Puusähkön syöttötariffijärjestelmää pitäisi pikaisesti korjata investointien saamiseksi. MTK:n tavoitteena on turpeen verotuksen palauttaminen vuoden 2012 tasolle. Markkinatalous toimii myös metsien suojelussa Nyt olisi syytä siirtyä markkinatalouteen myös metsien suojelun suhteen. Perinteisten suojeluohjelmien aika on ohi hehtaaria uusia suojelumetsiä kehysriihipäätöksenä ei edistä investointeja Suomeen. Vapaehtoinen suojelu saa metsänomistajien täyden tuen. Luonnonperintösäätiön toiminnasta voisi ottaa mallia. He keräävät rahaa luonnonsuojelua varten ja ostavat tiloja markkinahintaan. Luonnonsuojeluliitolle ja Luontoliitolle haluan lähettää terveisiä, että tämä toimintamalli saa MTK:n tuen pakkosuojelu ei. Toisten maille on niin kovin helppo esittää rajoituksia ja vaatimuksia. Mikko Tiirola MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

9 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/ Onko aihetta kirjanpainajapaniikkiin, erikoistutkija Seppo Neuvonen? Kirjanpainajapopulaatio kasvoi viime kesänä epidemiatasolle Etelä-Savon metsissä. Myrskytuhojen jälkitautina kirjanpainajan joukkolisääntymiset voivat aiheuttaa merkittäviä metsätaloudellisia tappioita kuusikoissa. Viime talven myrskyjen jäljiltä metsistä löytyy paljon tuulenkaatoja, jotka tarjoavat otollisen lisääntymisalustan kirjanpainajille. Räjähtääkö ongelma käsiin tulevana kesänä, erikoistutkija Seppo Neuvonen Metsäntutkimuslaitoksesta? Ohessa Seppo Neuvosen vastauksia metsänomistajan mietteisiin: 1. Mistä tunnistaa, että kirjanpainaja on iskeytynyt kuusikkoon? Kirjanpainajan lisäksi kuusikoihin voi iskeytyä muutama muukin kaarnakuoriainen (tärkeimmät lueteltu alla). Luultavasti kirjanpainajan tiliin on mennyt muidenkin lajien tekosia. Kaikki nämä lajit pystyvät tappamaan eläviä kuusia, vaikka niiden ensisijainen lisääntymismateriaali onkin tuore kuollut (tai vaurioitunut) puutavara. Lajit voivat esiintyä myös yhdessä, mutta kirjanpainajat ovat yleisimpiä varttuneissa kuusikoissa ja lämpimillä kasvupaikoilla, kuusentähtikirjaajat suosivat nuorempia kuusikoita ja monikirjaajat varjoisampia kuusikoita. Lisävihjeitä lajien tunnistamiseen on lueteltu alla, ja tarkemmin Metinfon tuholaissivuilla. Kirjanpainajatuhojen tunnistaminen riippuu vuodenajasta. Syksyllä talvella keväällä voidaan havaita kirjanpainajan edellisenä kesänä tappamia kuusia, mutta näiden poistamisesta ei ole hyötyä tuhojen torjunnan kannalta (kirjanpainajat ovat niistä jo poistuneet, ja niissä voi elellä kirjanpainajan luontaisia vihollisia). Alkukesällä kirjanpainajan iskeytymät voi tunnistaa iskeytymärei istä ja ruskeasta purusta kuorella ja puun tyvellä (jonne se on varissut). Tällaiset kuuset, jos niitä on yli 10 mottia (/ha), on syytä poistaa metsiköstä ennen kirjanpainajan toukkien aikuistumista. Kirjanpainaja Tumma kaarnakuoriainen (pituus 4,2-5,5 mm), jolla peräkuopan reunoilla 4 paria hampaita Karkeaa ruskeata purua kuorella paksun kuoren alueella Pystysuuntaisia syömäkuvioita kaarnan alla. Emokäytäviä 2-4 Syksyn ja talven aikana kaarna irtoaa rungosta Iskeytyvät useimmiten valoisilla paikoilla oleviin kuusiin, esim. hakkuuaukkojen reunapuihin Kuusentähtikirjaaja Pieni (2-2,3 mm), tumman punaruskea kuoriainen Kuoriaisen peräpäässä kolme hammasparia Ohuen kuoren alla olevassa tähtimäisessä syömäkuviossa 4-8 emokäytävää Voi aiheuttaa merkittäviä tuhoja nuorten kuusikoiden harvennuksien yhteydessä Monikirjaajat Pieniä (2-3 mm), tummia kaarnakuoriaisia Kuori tarttuu lujasti kiinni runkoon Vain emokäytävien loppupäät näkyvät kaarnan alla Usein varjoisammissa kuusikoissa 2. Mikä sen tappaa? Kirjanpainajalla on lukuisia (useita kymmeniä) luontaisia vihollisia, mm. petoja (esim. muurahaiskuoriaiset ja tikat) ja erilaisia loisia. Mikäli kirjanpainajan toukkia on oikein runsaasti kuoren alla, niiden ravintokilpailu voimistuu, ja osa toukista kuolee ravinnon puutteeseen. 3. Mikä on paras torjuntakeino? Torjuntakeinoja on useita, eikä mikään näistä ole sataprosenttisen tehokas. Kukin näistä Mari Sarvaala voi kuitenkin osaltaan vähentää tuhoriskiä merkittävästi. Ensisijainen torjuntakeino on tuoreen kuusipuutavaran ja vaurioituneiden kuusten poistaminen metsästä 10 mottia ylittävältä osalta metsätuholakiin kirjattuihin määräaikoihin mennessä. Kirjanpainajan valloittamien kuusien etsintä ja poisto tai muu käsittely alkukesällä ennen uusien kirjanpainajien aikuistumista vähentää myös tuhojen määrää jatkossa. Joissakin tapauksissa myös feromonipyynnillä on saatu vähennettyä kirjanpainajatuhoja merkittävästi. Kirjanpainajatuhon riskiä voi pidemmällä aikajänteellä vähentää myös suunnittelemalla hakkuuaukot siten, että myrsky-/tuulituhojen riski minimoituu, ja suosimalla lehtipuusekoitusta kuusikoissa. 4. Kuinka pitkään epidemiaa sairastetaan? Kirjanpainajaepidemiat eivät useinkaan ole kovin pitkäkestoisia, mutta epidemian kesto riippuu myös siitä, toistuvatko alueella tuulituhot ja miten hyvin vaurioitunut kuusipuutavara saadaan pois metsistä. Kirjanpainajakannan ollessa korkea hyönteisten lisääntymismenestys laskee ravintokilpailun kiristyessä, joten kannankasvu voi taittua. 5. Kumpi on pahempi, hirvi vai kirjanpainaja? Kumpi on moniongelmaisempi, kuusikko vai männikkö? En pitäisi hirven ja kirjanpainajan vertailua mielekkäänä; niiden aiheuttamat tuhot ovat niin erilaisia. Männiköitä pitäisin kuitenkin (ainakin hieman) moniongelmaisempina kuin kuusikoita. Kumpaakin puulajia on kuitenkin syytä kasvattaa niille parhaiten sopivilla kasvupaikkatyypeillä. 6. Onko aihetta paniikkiin? Paniikkiin ei mielestäni ole syytä, huoleen kylläkin. Kirjanpainajatuhoista tiedotettaessa on joskus saatettu antaa turhan pessimistinen kuva tuhojen torjuntamahdollisuuksista. Kirjanpainajatuhon riski nousee kuusikoiden tullessa uudistusikään; kuusentähtikirjaajat vaivaavat nuorempia kuusikoita ja niiden osalta tuhoriski voi nousta harvennushakkuun yhteydessä. Erityisesti huoleen on syytä, jos lähistöllä on kirjanpainajan edellisenä vuonna valtaamia kuusiryhmiä tai runsaasti kesän yli maastossa ollutta tuoretta kuusipuutavaraa. Uudet tuhopesäkkeet ovat useimmiten vain muutaman sadan metrin päässä edellisen vuoden lisääntymispesäkkeistä. VAASA VAASA TURKU Hyönteistuhojen johdosta 2013 laaditut metsänkäyttöilmoitukset TAMPERE HELSINKI vastaa sekä puhelimitse että sähköpostin välityksellä metsätuhoja koskeviin tiedusteluihin, tutkii laitokselle lähetetyt tuho-näytteet sekä tekee pyydettäessä myös maastokäyntejä tuhokohteisiin. Osa palveluista on maksullisia. TURKU Hyönteistuhojen johdosta 2013 laaditut metsänkäyttöilmoitukset Tutustu metsätuho-oppaaseen osoitteessa metinfo/metsien HELSINKI terveys/opas/index.htm Soita ja kysy lisää metsätuhotietopalvelusta p tai ROVANIEMI OULU OULU Lähde: Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, rahoitus ja tarkastus, TAMPERE Lähde: Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, rahoitus ja tarkastus, Elinvoima Terveys Hyvä kasvu KUOPIO KUOPIO JOENSUU Saapumiskuukausi tammi-maaliskuu huhti - kesäkuu heinä - syyskuu loka - joulukuu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. JOENSUU Saapumiskuukausi tammi-maaliskuu huhti - kesäkuu heinä - syyskuu loka - joulukuu Kun kauempaa näkee metsikön, jossa on ryhmässä useita varttuneita, ruskeaneulaisia tai neulaset varistaneita kuusia, kannattaa astella lähemmäksi. Metlan Metsätuhotietopalvelu

10 10 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2014 Päätoimisto Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo ry Minna Canthin katu 11B, Kuopio puh , Hallintopalvelut Metsänhoito Pohjois-S palvele Petäjäkylä Pekka Sahlman Toiminnanjohtaja Tarja Kurenkunnas Toimistonhoitaja Annikki Matilainen Toimistopäällikkö Sulkavanjärvi Metsäkiinteistöjen välitys ja metsätilojen sukupolvenvaihdos Tie- ja ojaasiantuntijapalvelut 20 Keitele Tuovilanlahti Onkivesi 6 Maaninka 7 Pulkonkoski 18 Hamula NILAKKA 17 Talluskylä 5 Hirvilahti S Niinivesi Arto Kosunen Kenttäpäällikkö Pekka Moilanen Tie- ja oja-asiantuntija KEITELE 19 Vesanto Niinivesi Tervo Karttula 3 Lamperila Kuopion tiimi Minna Canthin katu 11B, Kuopio Närhilä 19 Sonkeri Kerkonkoski Virmasvesi Iisvesi 15 Syvänniemi 4 3 Virmaanpää Airakselan asema Haminala Kurkimä Veh Konnevesi Rautalampi Iisvesi SUONENJOKI Lempyy Veli Pirskanen Jari Heikkinen Tiiminvetäjä Merja Hyttinen Myhinpää Suontienselkä Pörölänmäki Suontee Siilinjärvi-Maaninka-tiimi Maaningantie 47, Maaninka Asematie 9, Siilinjärvi Janne Jaakkonen Metsäsuunnittelija Tila-arviot Hemmo Niskanen Voitto Vauhkonen Janne Rajala 5 6 Tuomo Kärkkäinen 6 Mauri Säisä Tiiminvetäjä LKV ja SPV-palvelut Sampo Metsä 040 7

11 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/ yhdistys avo e Tuusniemi-Riistavesi-Vehmersalmi-tiimi Keskitie 22, Tuusniemi Keskustie 18, Riistavesi Risto Toivanen Tiiminvetäjä Antti Kakkonen 10 Hannu Havu 9 10 Arto Heikkinen Jukka Väisänen 11 Metsäsuunnittelija LKV ja SPV -palvelut Tila-arviot Rautalampi-Suonenjoki-tiimi Kuopiontie 30, Rautalampi Asemakatu 12, Suonenjoki 8 Pöljä iilinjärvi Toivala Tapani Kinnunen Tiiminvetäjä Juurusvesi 11 Hannu Leinonen Metsäsuunnittelija Tila-arviot Pekka Paananen Ilkka Koppanen Paavo Paananen Risto Paananen Tervo-tiimi Urheilutie 3, Tervo Juha Nuutinen Vartiala Riistavesi hti 2 KUOPIO KALLAVESI Savulahti 10 Hiidenlahti Tuusjärvi Tuusniemi ki masmäki Maanmittauslaitos, lupa nro 5/MML/12 Räsälä Vehmersalmi SUVASVESI Juurikkamäki 9 Juojärvi Mustinlahti Kosula Osmo Hyytiäinen Tiiminvetäjä Vesanto-Keitele-tiimi Keskustie 7, Vesanto Pikonmäentie 4A, Keitele 16 Matti Tarvainen 17 Mika Lyytinen 16 Metsäsuunittelija Korjuuesimies Tila-arviot Ari Vesterinen Tiiminvetäjä Kimmo Karhatsu Juha Huttunen Sanelma Nousiainen Metsäsuunnittelija Tila-arviot Kyösti Vornanen Ylivainio neuvoja Timo Kymäläinen Metsäsuunnittelija Tila-arviot METSÄN- OMISTAJIEN PALVELU- TOIMISTO, HELSINKI Metsälakimies Tuomo Pesälä p Lakipuhelin päivystää ma klo 9-16 Puh (4,01 min + pvm/mpm) Kati Häkkinen Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki puh p

12 12 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2014 Svenska Skogsplantor kehittää toimintaansa Suomessa Svenska Skogsplantor, SSP, on Ruotsin johtava metsätaimien tuottaja. Yhtiö tehostaa nyt toimintaansa Suomessa ja tarjoaa metsänjalostuksen asiantuntemustaan Suomen metsänomistajien käyttöön. Paikallinen asiantuntemus, valtakunnalliset markkinat SSP:n jalostetuista siemenistä kasvattamat taimet ovat jo monelle suomalaiselle metsänomistajalle tuttuja. Ennen ne on tuotu maahan SSP:n tytäryhtiön NFP Taimi Oy:n kautta. Marraskuun alusta taimenmyynti, varastointi ja toimitus Suomessa tapahtuu suoraan SSP:n alaisuudessa. Olemme toimineet Suomen markkinoilla SSP:n tytäryhtiönä jo vuodesta Haluamme kuitenkin tarjota suomalaisille asiakkaillemme emoyhtiömme KAIKKI osaamisen ja tuotannon resurssit. Parhaiten se onnistuu suoraan emoyhtiön sateenvarjon alla, kertoo SSP:n Suomen edustaja Johan Grönros. Jalostettu siemen on peräisin SSP:n omilta siemenviljelmiltä, joihin on aikoinaan istutettu tarkoin valittuja, geneettiseltä laadultaan parhaita taimia. Siemenviljelmiltä kerätyistä siemenistä kasvatetut taimet kasvavat nopeammin ja puun laatu on korkea. Tutkimuksemme osoittavat, että käyttämällä jalostetuista siemenistä kasvatettuja taimia metsä kasvaa tavallista nopeammin. Lisäkasvu voi mäntytaimikossa olla jopa 22% ja kuusitaimikossa noin 14 %, vakuuttaa SSP:n taimisiemenjohtaja, metsätieteen tohtori, Finnvid Prescher. Annamme taimillemme paremmat eväät elämälle ja pyrimme siihen, että niillä on myös parempi vastustuskyky nuorta TURVALLINEN METSÄN AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ Pekka Sahlman Mauri Säisä LKV, metsät.ins. LKV, metsät.ins. p p Metsätilat: alue: Kuopio, alue: Siilinjärvi, Tuusniemi, Paikallinen Ylä- Maaninka Kuopio, Pihkainmäki; metsätila 12,4 ha. Tila Savon alue asiantuntemus, valtakunnalliset markkinat rajoittuu Vaarunjärveen. Tarjoukset 30.4 mennessä. Hp Arto Kosunen Kuopio, Lyytikkälä; kaksi tilaa yht. 7,1 ha. Tarjoukset 30.4 mennessä. Hp Arto Kosunen Tuusniemi, Ohtaanniemi; pikkutila 8,0 ha. Tilalla kesäkäytössä oleva mökki. Tarjoukset mennessä. Hp Arto Kosunen Kuopio, Sotkanniemi; metsätila 38,0 ha. Hyvällä paikalla, tonttien myyntimahdollisuus. Hp Arto Kosunen Tuusniemi, Ohtaanniemi, kaksi määräalaa 9,8 ha ja 17,9 ha. Tarjoukset mennessä. Hp ja Arto Kosunen Kuopio, Kurkimäki, erittäin hyväpuustoinen tila 10,0 ha. Tarjoukset mennessä. Hp Arto Kosunen Maaninka, Tavinsalmi ma 6,8 ha. Tarjoukset mennessä. Hp Arto Kosunen Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä tutustumassa taimituotantoon Svenska Skogsplantorin taimitarhalla. Tontit: puuta uhkaavia sairauksia ja tuholaisia vastaan, Prescher korostaa. Onko geeneillä tosiaan merkitystä? Kaikki, jotka kasvattavat karjaa tai muita eläimiä, jalostavat kantaansa valitsemalla suvunjatkajiksi vahvimmat TURVALLINEN METSÄN Arto Kosunen AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ LKV, metsät.ins. p alue: Sisä-Savon kunnat, Kuopio Maaninka, Leinolanlahti, Haapo-saari, metsätila 11,4 ha. Rehevät kasvupohjat. Puusto n m³. Tukkia 1560 m³ ja kuitua 1240 m³. Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli puh Heti hakattavaa Savilahdenkatu n m³. Rantav. 5-7, Mikkeli 1200 m. puh. Va-04paa-ajan rak. paikka. Hp / tarjous Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa Mauri Säisä Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa Pekka Sahlman Mauri Säisä LKV, Antti metsät.ins. Kakkonen LKV, metsät.ins. p. LKV metsät.ins. 286 p alue: p. Kuopio, alue: Siilinjärvi, Tuusniemi, Ylä- Maaninka Savon alue: aluetuusniemi, Riistavesi, Vehmersalmi Kuopio, Rytky. Omakotitalotontit n. 0,5 ha. Valmiit tiet ja liittymävaraukset. Hp /kpl. Arto Kosunen Tervo, Koivujärvi. Kesäpaikka 1,0 hehtaarin tontilla. Rajoittuu Hirvijärveen. Hp Arto Kosunen Tuusniemi, Kojanlahti 0,9 ha rantatontti. Kirkasvetisen ja kalaisan Juojärven rannalla. Tie perille. Rantav. 140 m, hyvä ranta. Kuusivalt. puusto. Sähkö lähellä. Hp Mauri Säisä yksilöt eli ne, joilla on parhaat geenit. Me toimimme samalla periaatteella ja valitsemme taimiemme tuottajiksi parhaat yksilöt. Eroa karjankasvatukseen on toki siinä, että itse siemenviljelmän perustaminen kestää vähintään parikymmentä vuotta. Geneettisesti laadukkaiden taimien tuottaminen vaatii siis paitsi pitkäjänteisyyttä myös erittäin paljon resursseja, Grönros selittää. Svenska Skogsplantor, joka on vuodesta 2003 lähtien kuulunut Sveaskog-konserniin, on alallaan merkittävä toimija, joka panostaa paljon tutkimukseen ja kehitystyöhön. Yrityksen palveluksessa on 115 henkilöä ja tutkimus- ja tuotekehitystyöhön käytetään vuosittain noin kolme miljoonaa euroa. SSP tekee myös jatkuvasti yhteistyötä Ruotsin suurimman metsäntutkimuslaitoksen Skogsforskin kanssa. Meidät tunnetaan Ruotsissa toimialamme edelläkävijänä, toteaa Finnvid Prescher. SSP on tytäryhtiönsa puitteissa tehnyt uraauurtavaa työtä myös Suomessa. Olimme ensimmäinen taimentuottaja, joka möi Suomessa kiinteään hintaan ja toimitti taimet aina pahvilaatikoissa, Grönros kertoo. Grönros ja Prescher muistuttavat, että jalostetusta siemenestä tuotetut taimet ei ole ainoa tapa edistää metsän kasvua. SSP toimittaa kaikki taimet lepotilassa. Taimet varastoidaan talveksi kylmä- ja pakkasvarastoihin, joiden lämpötila on miinus kolme astetta. Pakkasvarastointi edesauttaa istutetun taimen juurtumista ja helpottaa niiden käsittelyä. Taimien silmujen on oltava lepotilassa kuljetettaessa ja istutettaessa, koska auenneet silmut vaurioituvat helposti. Hyvin varastoituja, tervejuurisia taimia on helppoa ja turvallista käsitellä, painottaa Grönros. Onko jalostettu kalliimpaa? Jalostetun taimen hintaero muihin taimiin on yllättävän pieni, sanoo Grönros. Muutama kymmenen euroa enemmän istutettua hehtaaria kohti ei ole iso raha verrattuna siihen taloudelliseen hyötyyn, jonka metsänomistaja saa, kun istutettu metsä on hakkuuvalmis jo noin kahdeksan vuotta aiemmin kuin metsikkotaimista kasvatettu metsä. Skogsforskin laskelmien mukaan kuusitaimikko, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Sälebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia, tuottaa lähes 500 euroa enemmän hehtaaria kohti. Laskelmassa nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korkoolettamalla. Väitetään, että nopea kasvu heikentää puun laatua. Onko se totta? On tärkeää istuttaa oikeaa puuta oikealle alueelle. Jos esimerkiksi istutetaan mäntyä reheville maille, laatu kärsii varmasti, kertoo Finnvid Prescher. Olemme ottaneet jalostuksessa huomioon myös tuotetun puun laadun. Jalostetuista siemenistä kasvatetut ja asianmukaiseen metsäpohjaan istutetut taimet kasvavat nopeammin tiheäsyisiksi puiksi, joiden oksarakennekin on parempi niin säänkestävyyden kuin puun käsittelynkin kannalta. Svenska Skogsplantorilla on eri puolilla Ruotsia kahdeksan taimitarhaa, yksi siemenasema ja noin viisikymmentä siemenviljelmää. Suomessa on tällä hetkellä kolme kylmävarastoa. Konserni tuottaa vuosittain miljoonaa tainta ja on näin pohjoismaiden suurin taimentuottaja. Lisätietoja antaa Johan Grönros, puhelin

13 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/ Taimikon oikea-aikainen hoito kannattaa Metsänomistajan on turha pelätä perkauksen seurauksena uusiutuvan taimikonhoidon lisäkustannuksia, sillä myös hoitamattomissa taimikoissa taimikonhoidon kustannukset nousevat metsikön ikääntyessä. Jotakuinkin sama summa kannattaa mieluummin maksaa hyvin hoidetusta metsästä kuin hoitamattomasta. Taimikonhoito viivästyy liian usein, kun taimikko pyritään hoitamaan kerralla kuntoon. Useimmiten kuusen- ja männyntaimikoissa kannattaa tehdä kaksi taimikonhoitoa; ensin varhaisperkaus ja sitten myöhempi taimikonhoito, eli taimikonharvennus. Varhaisperkaus on lähes säännönmukaisesti tarpeen jo 4 6-vuotiaissa havupuutaimikoissa. Tällöin taimikoista perataan pois tuotantopuiden kasvua häiritsevä vähäarvoinen lehtipuusto. Varhaisperkauksen jälkeen tuotantopuusto yltyy nopeaan kasvuun ja myöhempi taimikonhoito on ajankohtainen 5 10 vuotta varhaisperkauksen jälkeen 3 7-metrisissä taimikoissa. Myöhemmässä taimikonhoidossa poistetaan lehtipuuvesakko ja harvennetaan kasvatettava puusto rungon hehtaaritiheyteen puulajista sekä taimikon kasvatustavoitteista ja alkuperäisestä tiheydestä riippuen. Taimikon harventaminen nopeuttaa arvokkaimpien puiden järeytymistä ja parantaa tulevia hakkuutuloja huomattavasti. Varhaisperkaus on edullinen toimenpide ja siitä on useita hyötyjä Varhaisperkaukseen kannattaa investoida sillä taimikonhoito on sitä edullisempaa mitä aikaisemmin se toteutetaan. Metsuri tekee kolme varhaisperkauskohdetta samassa ajassa kuin yhden rästikohteen. Sen lisäksi, että varhaisperkaus on edullinen toimenpide, niin se myös alentaa myöhemmän taimikonhoidon kustannuksia. Varhaisperkauksen jälkeen syntynyt vesakko jää myöhemmässä taimikonhoidossa pienehköksi ja on siten nopeaa raivata. Investointi varhaisperkaukseen säästyy lähes täysimääräisenä myöhemmässä taimikonhoidossa. Sen takia taimikonhoidon kokonaiskustannukset eivät juuri nouse vaikka varhaisperkaus tehdään ja taimikko hoidetaan kahteen kertaan yhden sijasta. Varhaisperkaus ei ole KEMERA-tukikelpoinen toimenpide, mutta KEMERA-tuen voi hyödyntää varhaisperatun taimikon myöhemmässä taimikonhoidossa. Varhaisperkaus parantaa taimikon kasvua % välittömästi perkausta seuraavien vuosien aikana. Varhaisperkauksen ideana on poistaa haitallinen lehtipuusto taimikoista jo ennen kuin se on varjostanut tuotantopuustoa voimakkaasti. Näin ollen tuotantopuusto on koko elinkaarensa hyvin elinvoimaista ja nopeakasvuista sekä pystyy hyödyntämään perkauksessa ja myöhemmässä taimikonhoidossa vapautuneen kasvutilan tehokkaasti. Hyvin hoidettujen taimikoiden tuotantopuuston latvusto sulkeutuu nopeasti, mikä vie kasvutilan haitallisilta lehtipuilta ja katkaisee siten taimikonhoidon kustannuskierteen varhain. Näin ollen metsänomistaja voi jo varhaisessa vaiheessa jättää hoidetun taimikkonsa odottelemaan ensiharvennusta ja hakkuutuloja. Hyvin hoidetusta taimikosta kasvaa nopean järeytymisen ansiosta tuottoisa, puun ostajien arvostama ensiharvennusmetsikkö. Varhaisperkaus ehkäisee myös tuhoriskejä. Hirvi on suurehko ongelma männyntaimikoissa, erityisesti hirvi aiheuttaa tuhoja silloin jos lehtipuusto on päässyt mäntyyn nähden valta-asemaan. Tällainen tilanne ehkäistään varhaisperkauksella, minkä takia varhaisperkaus vähentää huomattavasti hirven aiheuttamien tuhojen riskiä männyntaimikoissa. Lisäksi taimikonhoito vähentää tuuli-, lumi- ja hyönteistuhojen riskejä, kun puusto pidetään riittävän kasvutilan avulla elinvoimaisena ja tukevana. Tutkija, Karri Uotila Metsäntutkimuslaitos Karri Uotila Havupuutaimikot tarvitsevat varhaisperkauksen lähes säännöllisesti 4 6-vuotiaana. SÄÄSTÖPANKIN TALLETUSTARJOUS ON AINA REILU Kysy säästöpankin talletus- ja muista sijoitusvaihtoehdoista. Kaija Puustinen Sijoituspäällikkö , Päivi Sydänsalo Sijoituspäällikkö , Väkevä ja laadukas Jonsered-moottorisaha Täysin uudistunut moottorisaha: uusi moottori, runko ja moottorinohjausjärjestelmä. Ennennäkemätön teho-painosuhde, äärettömän hyvä kiihtyvyys ja sahan käsiteltävyys sekä hallinta etenkin karsintatyössä. Moottori 50,1 cm 3 Teho 2,5 kw Paino ilman terävarustusta 4,9 kg 599,- MHY:N JÄSENILLE KYPÄRÄ KAUPAN PÄÄLLE! Jonsered CS2252 -moottorisahan ostajille kypärä kaupan päälle! Arvo 60,-. Voimassa asti. Tilatessasi Agrimarketin verkkokaupasta kirjoita tilauksen lisätietoihin teksti MHY. Tilaa Agrimarketin Metsäuutiset -uutiskirje, saat ajankohtaista tietoa metsänhoidosta sekä hyviä tarjouksia suoraan sähköpostiisi 4 kertaa vuodessa! Arvomme kaikkien mennessä kirjeen tilaajien kesken n. 50 euron arvoisen tuotesetin, joka sisältää reppujakkaran, termospullon ja ruokatermoksen. Tilaa Metsäuutiset osoitteesta tai skannaa tämä QR-koodi älypuhelimella tai tablet-laitteella. Palvelemme ma-pe , muulloin sopimuksen mukaan Kauppakatu 22, Kuopio Puh * * Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min Agrimarket Kuopio (Siilinjärvi) Takojantie 3, TOIVALA p Puhelun hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min. (sis. alv.).

14 14 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2014 Vauhti on valttia metsänuudistamisessa! Bräcke on tehokas ratkaisu mätästykseen. Kevät kohisten tulevi ja luonto heräilee hiljalleen eloon maltillisen talven jäljiltä. Hakkuuaukeilta kaikuu kaivinkoneiden jytinä ja pottiputkien kalske. Saattaapa rehdin metsurin suusta päästä ärräpääkin, kun saappaan kärki tarraa juurenniskaan ja meinaa heittää miehen väkisin nutulleen. Nuo äänet ovat uuden metsän syntymisen ääniä. Metsän kasvatus on pitkäjänteistä puuhaa. Kun metsikön kiertoaika lähentelee sataa vuotta, ei metsätöiden ajoitukseen aina kiinnitä niin suurta huomiota. On kuitenkin työlajeja, kuten metsänuudistaminen, jossa oikea-aikaisuus on erityisen tärkeää. Uuden puusukupolven nopea alulle pano säästää metsänomistajan pinnaa ja rahakukkaroa. Uudistamisen suunnittelu on hyvä aloittaa yhdessä metsäammattilaisen kanssa jo ennen kuin metsä hakataan. Suunnitelman tärkeimmät kohdat ovat sopivan maanmuokkaustavan ja puulajin valinta, sekä uudistamisen aikataulusta sopiminen. Erityisesti aikataulutus on tärkeää, sillä metsämaan kasvuolosuhteet muuttuvat radikaalisti, kun puusto hakataan pois. Menee jonkin aikaa ennen kuin heinä ja vesakko ehtivät reagoimaan lisääntyneeseen tilaan ja valoon hakkuuaukealla. Jokainen hetki, jonka taimi ehtii viettää maassa ennen heinien ja vesakon heräämistä, on voitettua elintilaa ja säästettyjä euroja. Maanmuokkaustyöt on pantava alkuun heti hakkuiden päätyttyä. Talvella hakatut kuviot muokataan keväällä heti lumien sulettua ja kesällä hakatut kohteet syksyllä, ennen maan jäätymistä. Istutuskohteilla ylivoimaisesti paras muokkausmenetelmä on laikkumätästys. Se voidaan tehdä kaivinkoneella tai jatkuvatoimisella Bräcke -muokkauskoneella. Molemmat tekevät laadukkaan ja istutuskelpoisen mättään, eroa on lähinnä vain muokkausnopeudessa. Bräcke on kaivinkonetta nopeampi ja sen vuoksi kustannustehokkaampi. Toisaalta Bräckellä ei voi kaivaa ojia, eli jos uudistettavan kuvion vesitalous vaatii paljon ojien kaivamista, on kaivinkone maanmuokkaukseen parempi ratkaisu. Muokattua maatakaan ei pidä jäädä pitkäksi ajaksi ihmettelemään. Tuoreeseen muokkausjälkeen istuttaminen on helppoa, pottiputki sujahtaa pehmeään mättääseen kuin kuuma veitsi voihin. Taimien istutus käyntiin vain heti, kun maa vain on sula. Sulassa maassa taimen juuristo pääsee välittömästi työhönsä, imemään vettä ja ravinteita taimen kasvua ja yhteyttämistä varten. Mikäli istutetaan jäiseen maahan, ei juuristo saa vettä ja taimi kuivahtaa ja kuolee. Ennen istutusta on vielä tarkastettava taimien kunto. Paakun pitää olla kostea ja taimen terhakka sekä väriltään terveen vihreä. Kun tällainen taimi istutetaan keskelle mätästä ja noin 10 sentin syvyyteen, on onnistuminen käytännössä taattu. Puulajin valinnan suhteen voi pitää mielessään seuraavan nyrkkisäännön; Kuusi käy kaikille reheville maille, mänty kaikille karuimmille maille ja rauduskoivu reheville kivennäismaille. Ilolla vain istuttamaan! Metsä kasvaa joutuin, kun sille annetaan hyvät lähtökohdat! Juha Huttunen Yllättävän hyvää tuottoa Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta? Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajan-kohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle prosentin vuotuisen tuoton. Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään. Tutustu verkossa metsanlannoitus.fi ja yara.fi

15 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/ Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon yhteismetsähanke etenee Yhteismetsä on vaivaton vaihtoehto metsäomaisuuden hyödyntämisessä ja omistamisessa. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo perustaa alueelleen yhteismetsän, johon liitetään metsänhoitoyhdistyksen omistamia metsäkiinteistöjä noin 80 hehtaaria. Metsänomistajilla on mahdollisuus liittää oma metsäkiinteistönsä tähän yhteismetsään. Yhteismetsän osakkaita ovat osakiinteistöjen omistajat, jotka muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakkaat omistavat yhteismetsän omistamiensa osakaskiinteistöjen kuuluvien osuuslukujen suhteessa. Osakaskunta päättää vuosikokouksessaan toiminnan suuntaviivoista, ohjenuorana on metsäsuunnitelma. Tämä takaa metsien tehokkaan ja tasaisen hyödyntämisen ja toiminnan suunnittelun kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Käytännön toiminnasta vastaa osakaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsijamies. Yhteismetsä on erillinen toimintayksikkö ja tuottoa jaetaan vuosittain sekä jako-osuusennakkoina että lopullisena tuottona ylijäämästä osakaskunnan tekemien päätösten mukaisesti. Verokanta on yhteismetsällä edullisempi kuin yksityisillä verovelvollisilla. Vero on 28 prosenttia ja se maksetaan yhteismetsän lopullisesta vuotuistuotosta. Osakkaille jaettavasta ylijäämästä verot on jo maksettu. Tilan liittäminen yhteismetsään helppoa Yhteiskunnallinen tavoite on, että metsätaloudessa tilojen pirstoutumista pyritään estämään ja tilakokojen kasvattamisella parannetaan metsätalouden kannattavuutta ja kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä. Tilan liittäminen on tehty houkuttelevaksi. Mahdollinen tilan hyödyntämätön metsävähennys siirtyy yhteismetsän käyttöön. Tilan liittämisestä olemassa olevaan yhteismetsään ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa eikä luovutusvoittoveroa. Tilan liittyessä yhteismetsään pidetään maanmittaustoimitus, jonka toimituskustannukset maksetaan valtion varoista. Liitettävän tilan arvonmääritys Kiinteistöarvioinnin avulla määritetään liitettävän tilan käypä arvo. Tämän perusteella omistaja saa tilan arvon mukaisen osuuden koko yhteismetsän osuuksista. Arvioinnissa huomioidaan myöskin mahdolliset muut kuin metsätaloudelliset arvot. Yhteismetsät voivat nykyisin melko vapaasti hyödyntää myös muita tilojen arvostuksia mm. kiinteistöjä jalostamalla esimerkiksi myymällä tontteja tai maa-aineksia. Tähän isompi toimintayksikkö antaa paremmat mahdollisuudet. Lopullinen arvonmääritys on kiinteistökauppaan verrattava toimenpide, jossa yhteismetsä ja liittyjä neuvottelevat käyvän arvon uudelle osakastilalle. Yhteismetsän hyödyt Yhteismetsän metsiä hoidetaan tehokkaasti, koska isommilla pinta-aloilla kestävä metsätalouden harjoittaminen on helpompaa. Puukaupat tehdään yleensä vuosittain hakkuusuunnitteen mukaisesti huomioiden eri puutavaralajien suhdannevaihtelut. Leimikot ovat suuria ja niiden kilpailuttaminen on tehokkaampaa. Yhteismetsä rinnastetaan yksityisiin metsänomistajiin, joten se saa samat edut mm. Kestävän rahoituslain mukaisesti. Verohyödyt ovat sekä tuloverotuksessa että tilan luopumisen puolella selkeät. Omistustusmuotona yhteismetsäosuus on selkeä- metsäomaisuuden tuotto on melko tasaista vuodesta toiseen ja jaettava ylijäämä on puhdasta tuloa osakkaalle. Päätökset yhteismetsän toiminnasta tehdään enemmistöpäätöksinä yleisissä osakaskunnan kokouksissa, joissa kaikilla osakkailla on vaikutusmahdollisuus. Yhteismetsän säännöissä on yleensä määritetty ns. äänileikkuri suurimmille osakkuuksien omistajille. Yhteismetsäosuudesta luopuminen Mikäli haluat luopua yhteismetsäosuudesta, sen voi myydä normaalisti. Yhteismetsän säännöissä määritetään, onko sillä etuosto-oikeus myynnissä oleviin osuuksiin. Yhteismetsään liitetyn erottaminen omaksi tilaksi ei ole mahdollinen, mikäli yhteismetsä ei halua myydä määräalaa. Myyntitilanteissa yhteismetsäosuuden arvo määritetään yleensä tuottoarvomenetelmällä, jossa sijoitetun pääoman tuotto on helppo määrittää. Oletko kiinnostunut yhteismetsään liittymisestä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon yhteismetsä on perusteilla. Vuoden 2014 aikana kartoitamme halukkaat liittyjät ja yhteismetsän perustaminen tehdään vuoden viahteessa. Mikäli olet kiinnostunut liittämän oman metsätilasi yhteismetsän osaksi, ota yhteyttä toimihenkilöihimme. Kerromme mielellämme lisää yhteismetsän toiminnan periaatteista. Lisätietoja; Arto Kosunen Suomen Metsäsäätiöltä apurahoja 1,32 miljoonaa euroa Metsäsäätiö rahoittaa hankkeita, jotka tähtäävät metsätalouden ja metsäteollisuuden nykyaikaisen ja vastuullisen toimialakuvan rakentamiseen. Rahoitettujen projektien avulla kerrotaan lisäksi puun ja puupohjaisten tuotteiden hyvyydestä tavoitteena niiden käytön lisääminen. Vuonna 2013 Metsäsäätiö rahoitti metsäelinkeinoa edistäviä hankkeita 1,32 miljoonalla eurolla. Rahoituspäätöksissä panostettiin sekä puunkäyttöä ja puurakentamista edistäviin projekteihin että kouluyhteistyöhön ja nuorisotyöhön. Vajaa metsänomistajaa maksoi menekinedistämismaksun Metsäsäätiölle puukaupan tehdessään Varoja menekinedistämismaksuista kertyi vuoden 2013 aikana 1,98 miljoonaa euroa. Summa on Metsäsäätiön historian toiseksi suurin. Onnistuneesta varojen keruusta kiitokset kuuluvat puukaupan parissa työskenteleville toimihenkilöille, menekinedistämismaksun maksaneille metsänomistajille sekä muille toimijoille, jotka puhuvat Metsäsäätiön puolesta. Liisa Mäkijärvi, toiminnanjohtaja, Suomen Metsäsäätiö Metsäsäätiön rahoituksen jakautuminen 2013 Puunkäyttö ja puurakentaminen 26 % - Puurakentamisen osaaminen ja viestintä (Puuinfo) - Puurakentamisen lahjoitusprofessuuri Aalto-yliopistolle - Puuelementtirakentamisen tutkimus (FWR) Viestintä päättäjille ja vaikuttajille 17 % - Päättäjien Metsäakatemia - Puupohjaiset biotuotteet, viestintäohjelman rakentaminen - Tiedotusvälineyhteistyö, metsäalan koulutusta toimittajille Metsien sertifiointi 15 % - PEFC-sertifioinnin kilpailukyvyn parantaminen Britanniassa, Hollannissa ja Suomessa Rahoitus yhteensä 1,32 milj. Kouluyhteistyö ja nuorisotyö 26 % - Metsäammattilaisten kouluille järjestämien metsäpäivien kuljetuskulut - Koululaisten metsävisa - Metsä puhuu -nuorisohanke - Oppimateriaalia ja metsäalan koulutusta opettajille ja opoille Tutkimukset ja selvitykset 7 % - Maankäyttörajoitusten vaikutukset metsätalouteen ja puunhankintaan (Metla) - Metsätalouden kannattavuus eri kasvatustavoilla (PTT) Viestintä suurelle yleisölle ja metsäalan sisällä 9 % - Forest.fi-verkkosivut - Metsäsektorin ympäristöluotaus, kansainvälisten ympäristöprosessien seuranta Ruthin Säätiön myöntämä apuraha ennakkoraivaukseen Fanny ja William Ruthin Säätiö on myöntänyt Metsänhoitoyhdistys Pohjois- Savolle avustuksen käytettäväksi metsänomistajien omatoimisen ennakkoraivauksen edistämiseen. Hankkeen taustalla on tieto siitä, että nuorten metsien kunnostustarve on huomattava ja että toteutunut ensiharvennuspinta-ala on vain runsas puolet tavoitteen mukaisesta käsittelyalasta. Hakkuiden oikea-aikainen toteuttaminen mahdollistaa metsien järeytymisen. Tärkeimpänä esteenä kannattavien ensiharvennusten tekemiselle on ollut ennakkoraivausten tekemättömyys. Koneellisen korjuun järkevä toteuttaminen vaatii ennakkoraivauksen tekemisen ennen hakkuuta, jotta työn toteutus tulee kannattavaksi. Pienpuun kysynnän kasvu myös paikalliseen ja alueelliseen energiakäyttöön antaa nykyisellään mahdollisuuksia hoitohakkuiden suorittamiselle. Ennakkoraivaus soveltuu hyvin omatoimisille metsänomistajille. Raivaus voidaan tehdä myös talvella vähän lumen aikaan, jolloin myös maatilametsänomistajilla on paremmin aikaa metsätöiden tekemiseen. Hankkeen tavoitteena on opastaa ja innostaa omatoimiset metsänomistajat tekemään ennakkoraivauksia omissa metsissään, jolloin ensiharvennuskohteista muodostuu taloudellisesti kannattavia hakkuutyömaita. Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat toteuttavat hankkeen pääosin henkilökohtaisena opastuksena ja neuvontana tiloilla. Työnopastuksen tekevät MHY:n koulutetut metsurit maanomistajalle. Hakkuutyömaille järjestetään maanomistajakäyntejä. Yrittäjien ja metsänomistajien yhteistyön lisääminen luo edellytykset oikein tehdylle ennakkoraivaukselle. Hanke toteutetaan vuoden 2014 aikana ennakkoon laaditun toteutusaikataulun ja ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on, että ennakkoraivauksia lisäämällä saamme ensiharvennushakkuut kiinnostavammiksi ja taloudellisesti kannattavimmiksi. Hakkuista kertyvät puut ohjautuvat pääosin uusille pienpuun käyttökohteille energiakäyttöön. Toiminnan vakiintuessa pystymme tehostamaan metsänhoidollisia hakkuita ja kohottamaan metsätalouden kannattavuutta maatalouden tulonmuodostuksessa.

16 16 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2014 Uutta korjuukalustoa Siilinjärvi-Maaninka tiimin alueelle Metsäkoneurakointi Tuomainen Oy aloitti marraskuussa 2013 uutena urakoitsijana puunkorjuun urakoinnin metsänhoitoyhdistyksen savotoilla. Työkohteet ovat pääasiassa ensiharvennuksia. Antti Tuomainen on aiemmin ollut vieraan palveluksessa kuljettajana. Vuonna 2010 hän perusti oman yrityksen ja alkoi urakoida omiin nimiin. Työkokemusta metsäalalta on kertynyt kaikkiaan 10 vuotta. Työmatkaa savotoille ennen metsänhoitoyhdistykseen siirtymistä kertyi aamuin illoin satakin kilometriä. Nyt työmaat ovat melko mukavalla etäisyydellä, toteaa Maaningan Käärmelahdessa asuva Tuomainen. Kalustoa on päivitetty Kulunut talvi on ollut lyhyt ja sinä aikana on pyritty korjaamaan sovitut talvikohteet. Puita on kertynyt Tuomaisen motoketjulta tienvarteen kuitenkin mukavasti. Tuuli on riepotellut metsiä tehden pienempiä ja suurempia myrskytuhoja ympäri maakuntaa. Tällä hetkellä Tuomaisen korjuuohjelmassa onkin lähinnä myrskypuiden korjuuta. vastaamaan tämän päivän puunkorjuun tarpeita. Hakkuukoneena on Ponssen Ergo. Harvesteri on varustettu joukkokäsittelykouralla ja pitkällä puomilla, jotka helpottavat energiapuun korjuuta ja antavat tehoa harvennushakkuisiin. Ajokoneessa oleva kuormainvaaka antaa mahdollisuuden puiden mittaamisen myös painomitalla. Tuomaisen kalustoon kuuluu lisäksi 8 tonnin kumitelainen kaivuri, joka voidaan myös valjastaa metsätalouden töihin. Teksti ja kuvat Janne Rajala Se on geeneissä. Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta. Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme lähes sata siemenviljelystä eri puolille Ruotsia. Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillemme. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan % samalle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin. Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua! *Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa. Kysy lisää omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi Puh Johan Grönros tai ota yhteyttä: Metsikkötaimi 100 % Jalostettu taimi 189 % *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla.

17 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/ Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan tuki ja turva Maukolan tila sijaitsee Maukolanniemellä, Hankaveden rannalla, kirkonkylän kupeessa. Talon ympärillä näkyy vettä ja metsää silmän kantamattomiin. Maukola on vanhimpia maatiloja Rautalammilla, jo 1561 siellä on perimätiedon mukaan asunut pappi. Anna-Liisa Vainikaisen isoisä osti tilan huutokaupasta. Maatilalla oli oma mylly ja raamisaha. Parhaimmillaan työntekijöitä oli yli kolmekymmentä, kertoo talon emäntä. Anna-Liisasta ei pitänyt tulla tilanomistajaa. Vanhemmat olivat sitä mieltä, että tyttäret koulutetaan ammattiin ja pojat jäävät pitämään tilaa. Mutta toisin kävi. Molemmat veljet menehtyivät vaikeaan sairauteen. Anna-Liisan piti valita pysyykö vanhainkodin johtajana vai palaako Rautalammille hoitamaan kotitilaa. Muutaman vuoden harkinnan jälkeen Anna-Liisa tuli takaisin Rautalammille. Kun Anna-Liisa aloitti tilanpidon, asiantuntija-apu oli tarpeen, myös metsäomaisuuden hoitamisessa. Taimia olin istuttanut mutta en ollut tehnyt muita metsätöitä, toteaa Anna-Liisa. Metsänhoitoyhdistykseltä on apua saanut aina kun on tarvinnut. Anna- Liisa kuitenkin on päättänyt mitä metsässä tehdään. Kun tuli uudistamisen aika, neuvoja sanoi, että tähän laitetaan sitten kuusta, mutta minä sanoin että koivua ja niin myös koivua istutettiin. Kyseinen alue aurattiin ja nyt siinä kasvaa komea koivikko. Alue oli ensimmäisiä työmaita minne yhdistyksen metsäneuvoja Ilkka Koppanen toi taimet. -Ja yhteistyö on sujunut hyvin, kehuu Anna-Liisa. Ilkka tuntee Maukolan metsät. Metsässä riittää tekemistä. Asta-myrsky vei Maukolan tilalta kymmenen vuoden hakkuut kerralla. Mutta hyvin on yhdistys myrskyvahinkoalueet kunnostanut ja aukot ovat taimettuneet myös saarissa. Saaria on vajaa 70 hehtaaria ja niissä on ollut paljon tekemistä. Vakuutus pitää olla, myrskyjä on vähän Koivikon alle on syntynyt luontaisesti kuusen taimikko. Koivun taimet on istutettu auratulle alueelle 80-luvun loppupuolella väliä, muistuttaa Anna-Liisa. Maukolan isäntäväki on tyytyväinen yhdistyksen toimintaan. Anna-Liisan mielestä metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan tuki ja turva. Maukolan metsät on metsänhoitoyhdistyksen hoidossa niin kauan kuin minä elän, vakuuttaa Anna-Liisa. Teksti ja kuvat Annikki Matilainen Anna-Liisa Vainikainen palasi hoitamaan kotitilaansa Rautalammille. Tilan puinen päärakennus on valmistunut 1800-luvulla. Hyvät neuvot eivät ole kalliita. Autamme Sinua tekemään oikeita ratkaisuja vaikeissakin tilanteissa. Poikkea pankkiin, jossa sinua kuunnellaan. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Siilinjärvi Tuusniemi Oy Agrame Ab

18 18 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2014 Metsänomistaja POHJOIS-KARJALA

19 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/ Palat paikoilleen ja kokonaisuus kuntoon Kun muuttaa yhtä palaa, menee usein koko paletti sekaisin tai sitten ihan oikealle paikalleen. Joskus paletti on jo valmiiksi niin sekava, että on järkevämpää laittaa yhden palan sijasta kaikki uusiksi samalla kertaa. Olen remontoinut ja seurannut sivusta uuden asuntoni kunnostamista jo koko viime syksyn, eikä loppua ihan vielä näy. Kun vanha asunto uudistetaan, ei välttämättä auta vetää vain pintaa toisensa päälle, vaikka sitä konstia edelliset asukkaat olivatkin kokeilleet ansiokkaasti useiden vuosikymmenten ajan. Tapetteja, kaakeleita ja jopa sähköjohtoja oli laiteltu kerroksittain päällekkäin ja niitä oli oikein herttaista purkaa. Tällä kertaa ulkokuoren sijasta lähti nimittäin ihan kaikki putkista sähköjohtoihin. Paletti oli siis aivan sekaisin ja alussa ja yli puolivälissäkin projektia oli sellainen olo, että lopun aamenta ei näy koskaan eikä missään. Mutta nyt on jo valoa ikkunoissa ja katossa ja voin jo varmasti sanoa, että tämä homma oli kaikkien niiden hampaankiristysten ja väsymyskiukkujen arvoinen. Näin vuoden alkumetreillä onkin hyvä aika sorkkia joko sitä yhtä palaa tai laittaa koko touhu uuteen uskoon. Varmasti moni onkin jo aloitellut remontoimaan elämäänsä jollakin saralla. Joku lupaa liikkua enemmän, toinen lupaa levätä enemmän, kolmas luo kokonaan uuden elämän, mutta yhtä kaikki pienetkin palaset vaikuttavat varmasti kokonaispeliin. Ihminen joka lisää liikuntaa, saa siihen ruumiinsa totutettuaan varmasti lisää energiaa, vaikka alussa tilanne tuntuisikin olevan päinvastainen. Se, joka onkin enemmän levon tarpeessa ja oppii pitämään välillä oikeasti rentoja päiviä, tuntee tämän varmasti kehossaan niinä aktiivisempina päivinä. Itse olen oikeastaan tänä vuonna päätynyt levon kannalle. On pakko antaa itselle armoa treenien suhteen, jos keho alkaa käydä liian kovilla. Oikean ja täydellisen lepopäivän pitäminen on ollut aina minulle todella haastavaa, mutta nyt olen sitäkin opetellut. Lepopäivä treeneistä ei nimittäin tarkoita sitä, että voi vaikkapa remontoida aamusta iltaan, vaan sitä, että ihan oikeasti löytää itsensä röhnöttämästä sen verran tiiviisti, että takamus tekee painojäljen sohvaan. Levon kunnollinen sekoittaminen harjoituspalettiin saa välillä sisäisen harjoitusnarkomaanin huutamaan, että olen laiska, mutta onneksi sydän tietää, että pääkin on välillä vähän sekaisin. Olen myös muuttanut toista pientä osaa harjoittelussani. Minun on nimittäin tarkoitus muokata jossain vaiheessa metsäseikkailu-uraani väärään moodiin joutunutta vatsalihastoimintaani niin, että alavatsatkin aktivoituisivat paremmin. Samalla lantioni nousee enemmän eteen ja pakaratkin aktivoituvat voimakkaammin. Toiveissa on tietysti, että selkäni voi paremmin ja että vauhtia tulee ihan hulluna lisää, kun saan kaikki lihakset toimimaan. Pienenä pelkona on toki myös se, että kun juoksuasento muuttuu, niin voi olla, että joku toinen osa paletista meneekin vähän sotkuun. Mutta katsellaan. Kun rauhassa ottaa, niin luultavasti hommat pelittävät niin, että keho on entistä ehompi. Onneksi lihakset ja pää oppivat näilläkin vuosilla uusia tapoja, kun vaan opettaa niitä niistä vanhoista ja pahoista tarpeeksi hyvin pois. Keväällä ja kesällä viimeistään onkin sitten sadonkorjuun aika. Ensi kesänä MM-kisamme pidetään Pohjois-Italiassa, jossa toivottavasti näen sitten, miten tällaisten pienten osasten muokkaaminen vaikuttaa kokonaiskuvaan. Voi olla, että uudistetun kodin lisäksi MM-kisojen lähtöviivalla on myös jokseenkin uudeksi remontoitu nainen ja remontti on vieläpä hyvin toteutettu. Kisametsissä ja katuviidakoissa kaahailee uusi minä, jonka juoksutyyli edustaa enemmän ylvästä tiikeriä kuin vanhaa kotikissaa. Hyvää vuotta 2014, Minna Kauppi Metsänhoitoyhdistyksessä tapahtuu seuraavaa: Tapahtumia pääkaupunkiseudulla Meidän metsä Rautatientorilla Paikka: Rautatientori, Helsinki Ajankohta: :00-16:30 Helsingin OP Pankki ja Metsänhoitoyhdistykset järjestävät kaikille avoimen tapahtuman Helsingin Rautatientorilla klo 10-16:30. Paikan päällä voit tutustua erilaisiin metsäkoneisiin, hevosmetsurin arkeen ja kuulla ajankohtaistietoiskuja metsästä ja sen käytöstä. Oikein lämpimästi tervetuloa keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa metsäasioista. Tiedotamme tapahtumasta tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Metsänhoitoyhdistysten tapahtumat osoitteesta Jos havaitset myyrätuhoja, ilmoita meille! Joitakin yksittäisiä myyrätuhoja on havaittu edellisen kesän kuusen viljelyaloilla. Ei kuitenkaan mitään hälyttävää. Metlan seuraava myyräennuste julkaistaan toukokuussa ja se löytyy osoitteesta: Metsänhoitoyhdistyksessä tapahtuu Metsänomistaja-viikko metsäpäivät tiimeittäin: klo Kuopio klo Maaninka klo Rautalampi klo Tervo klo Riistavesi klo Keitele Metsäopintomatka Unkariin Metsäilta Siilinjärvellä Marraskuu 2014 Tupaillat vastuualueittain loka-joulukuussa Tervetuloa! Metsänomistajat Metsänomistajat POHJOIS-SAVO ETELÄ-KARJALA Nordea Pankki Suomi Oyj Ota suunnaksi Metsänomistajat! kun suunnittelet puukauppaa. Valmistaudu puukauppaan ajoissa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä mittauksen. KUVA: MARKUS LAUKKANEN Pistä laiska rahasi ruotuun. Tuntuuko sinusta, että vaivalla ansaitsemasi rahat vain loikoilevat laiskoina tilisi lämmössä? Älä huoli, sillä SiSu auttaa sinua pistämään rahasi ruotuun. Tule juttelemaan, miten voisit säästää paremmin ja saada rahoistasi enemmän irti. Tehdään sinulle oma SiSu sinun suunnitelmasi säästämiseen. Tutustu tarkemmin osoitteessa nordea.fi/sisu Teemme sen mahdolliseksi Metsänomistajat POHJOIS-SAVO Kuopio Kauppakatu nordea.fi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo Minna Canthin katu 11 B KUOPIO Minna Kauppi

20 20 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2014 Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo on täyden palvelun metsätalo Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta Puunmyyntisuunnitelma Puukaupan toimeksianto Puukaupan korjuun valvonta Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Taimikonhoito Kasvatus- ja terveyslannoitus Metsätien rakennusja perusparannus Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ja kiinteistönvälitys Puunkaatoapu sähkölinjojen vierestä ja tonteilta Luonnonhoitopalvelut Metsäpäivät Metsätyönäytökset Metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta Maanmuokkaus Taimien ja siementen välitys, istutus ja siementen kylvö Taimikonperkaus Kunnostusojitus Metsäsuunnitelmien laadinta Asiantuntijapalvelut *Metsäarviot *Metsäveroilmoitukset Metsänomistajien koulutus Nuorten metsäosaamisen edistäminen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo Minna Canthin katu 11 B Kuopio puh Y-tunnus

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä Metsätuholaki Seinäjoki 10.4.2014 SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä Metsätuholaki 1087/2013 Taustaa Metsäkeskuksen rooli (MK laki 8 ): metsien tilan seuranta, aloitevelvollisuus.

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi Järjestöuudistus Toiminnanjohtaja Antti Sahi 31.1.2014 Valmistelun lähtökohdat 1. Näköpiirissä ollut metsänhoitoyhdistyslain muutos, joka muuttaa niiden roolia 2. Nykyisen metsäjäsenhankintamallin toimimattomuus

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsälain uudistaminen 4.2.2013 ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Lakimuutoksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Suostrategian toteutus, kommentteja

Suostrategian toteutus, kommentteja Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA

METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema Metsänhoitotöiden

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa 1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

PEFC-sertifioinnin vaikutukset PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot