Oletko Messissä?, s. 11 Pelastajat ilmassa, s. 16 Edu Kettunen on tarinankertoja, s. 26

Transkriptio

1 4/2014 Oletko Messissä?, s. 11 Pelastajat ilmassa, s. 16 Edu Kettunen on tarinankertoja, s meripelastustaitokilpailut Turussa, s koulutuspäivät , s. 18

2 Furuno Finland toivottaa tunnelmallista joulua kaikille vesilläliikkujille Meiltä korkealaatuiset tuoteperheet pelastusaluksesta huviveneeseen: Furuno navigointijärjestelmät Flir lämpökamerat McMurdo hätälähettimet veneelle ja miehistölle True Heading AIS:it ja kompassit

3 Vapaaehtoinen meripelastaja Den frivilliga sjöräddaren Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastusseuran jäsenlehti 84. vuosikerta, ISSN Painos kpl Toimitusneuvosto Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen, Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck, Sanja Starck, Sadri Wirzenius Toimitus Päätoimittaja Jari Piirainen Toimitussihteeri Sadri Wirzenius Eero Nurmikko Ulkoasu M.E.N Oy Ilmoitusmyynti Ilmoitustilavaraukset / ilmoituskoko-varaukset sähköposti: meripelastaja@gmail.com soita: /2014 Merellistä turvallisuutta yli rajojen 4 Gränsöverskridande säkerhet till sjös 4 Käytkö vieraissa? 9 Kaikki Messiin! 11 Ensiauttajien yhtenäinen koulutusmalli vakiintuu 14 Pelastajat ilmassa - ihmishenki on tärkein 16 Koulutuspäivät Auttaminen ja yhdessä toimiminen inspiroivat vapaaehtoisia 20 Apua vailla kuinka toimia hätätilanteessa 22 Edu Kettunen 26 Meripelastajan lokikirja 28 ilmoitusaineistot: eero.nurmikko@iki.fi Paino Puna Musta Oy, Joensuu 2014 Painotuote Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu Seuraava jäsenlehti ilmestyy helmikuun alussa. Lehden aineiston on oltava toimituksessa 9.1. mennessä. Sähköinen aineisto: sadri.wirzenius@meripelastus.fi. Aineistoa ei palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon smps.toimisto@meripelastus.fi. Suomen Meripelastusseuran toimisto Suomen Meripelastusseuran toimisto Kalliolinnantie Helsinki smps.toimisto@meripelastus.fi etunimi.sukunimi@meripelastus.fi Toimitusjohtaja Jari Piirainen Valmiuspäällikkö Jori Nordström Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen Talouspäällikkö Tiina Hietikko Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma Alustarkastaja Taneli Mauno Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä koulutuspäivät Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan, s. 18! Vapaaehtoisjärjestöjen yhdessä luoma ensivastekoulutus on vakiinnuttamassa asemansa valtakunnallisena ensiauttajien koulutusmallina, s Auttaminen ja yhdessä toimiminen inspiroivat vapaaehtoisia. Palosuojelurahaston rahoittama vapaaehtoisten käytettävyystutkimus julkaistaan Lue lisää, s ! Kannen kuva Heidi Hyväri

4 Komentosillalla På bryggan Itämeri ja erityisesti Suomenlahti on riskialtis, vaikeasti navigoitava, matala ja karikkoinen merialue. Suomenlahden keskisyvyys on n. 38 metriä ja meriliikenteelle vaarallisia matalikkoja on paljon. Vertailun vuoksi esimerkiksi Välimeren keskisyvyys on 1,5 kilometriä. Suomenlahti on jään peitossa keskimäärin 100 vuorokautta vuodessa ja alukset joutuvat poikkeamaan vaikeissa jääoloissa normaaleilta reiteiltään. Suomenlahti on myös vilkkaasti liikennöity alue ja risteävä liikenne lisää onnettomuusriskiä. Venäjän öljykuljetukset ovat olleet kasvussa uusien satamahankkeiden myötä. Yli puolet Venäjän merikuljetuksista on öljyä ja nestemäisiä öljytuotteita. Suomen merelliset viranomaistoimijat (METO) Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Rajavartiolaitos ja Merivoimat ovat toimineet sektorirajat ylittävässä viranomaisyhteistyössä merellisen turvallisuuden puolesta jo 20 vuotta. METO-yhteistoiminnalla on kyetty osoittamaan parhaat voimavarat ja osaaminen merellisen turvallisuuden kehittämiseen. Yhteistyön kautta on vuosien varrella säästetty kymmeniä miljoonia euroja ja mikä tärkeintä, parannettu konkreettisesti merellistä turvallisuutta ja toimijoiden suorituskykyä mm. yhteisen tilannekuvan, sensoriverkon ja tiedonvaihdon avulla. METO-toimijat ovat sitoutuneet yhteistyöhön poikkeuksellisella tavalla ja jokainen osapuoli kokee Suomen merellisen turvallisuuden sekä toimintakyvyn kehittämisen ja turvaamisen yhteiseksi, organisaatiosta riippumattomaksi tehtäväkseen. METO-toiminnan keskeisinä toimijoina olevat Liikenneviraston meriliikennekeskukset valvovat ja ohjaavat liikennettä sekä antavat tarvittaessa alukselle navigointiapua ja varoittavat aluksia vaaroista. Liikenteenohjaus puuttuu alusten poikkeukselliseen kulkuun keskimäärin 5900 kertaa vuodessa. Varmoja karille ajoja ehkäistään kymmeniä vuosittain. Rajat ylittävää yhteistyötä tehdään myös Merellistä turvallisuutta yli rajojen Gränsöverskridande säkerhet till sjös Suomen, Venäjän ja Viron välillä Suomenlahden tiedonvaihdon ja raportoinnin GOFREP-yhteistyössä, jossa Liikenneviraston meriliikennekeskukset vaihtavat tietoa ja liikenteen tilannekuvaa Venäjän ja Viron meriliikennekeskusten kanssa. Tätä yhteistyötä voimme kiittää mm. siitä, että sadantuhannen tonnin raakaöljylastissa ollut öljytankkeri Lovina ei ajanut karille ja aiheuttanut mittavaa ympäristökatastrofia eräänä pimeänä lokakuisena iltana. Viranomaisyhteistyön lisäksi yhteistyö yksityisen ja erityisesti kolmannen sektorin kanssa on Suomessa merellisen turvallisuuden varmistamisessa tärkeää. John Nurmisen säätiön, yritysten ja viranomaisten kanssa yhteistyössä toteutettu öljytankkereiden reitintarkastus- ja tietopalvelu ENSI on Östersjön och i synnerhet Finska viken är ett riskfyllt, svårnavigerat och grunt havsområde. Finska vikens medeldjup är ca 38 meter och i området finns rikligt med för sjötrafiken farliga grynnor. Som jämförelse kan nämnas att Medelhavets medeldjup är 1,5 kilometer. Finska viken är istäckt i genomsnitt 100 dygn om året, och under svåra isförhållanden är fartygen tvungna att avvika från sina normala rutter. Finska viken är också ett livligt trafikerat område, och risken för olyckor ökar ytterligare på grund av den fartygstrafik som korsar viken. Rysslands oljetransporter har ökat i och med de nya hamnprojekten. Hälften av Rysslands sjötransporter består av olja och vätskeformiga oljeprodukter. Finlands marina myndigheter (METO) Trafikverket, Trafiksäkerhetsverket Trafi, Gränsbevakningsväsendet och Marinen har haft sektoröverskridande myndighetssamarbete för främjande av sjösäkerheten redan i över 20 år. Genom METO-samarbetet har man kunnat samla de bästa resurserna och kunnandet för att främja sjösäkerheten. Tack vare samarbetet har man under årens lopp lyckats göra inbesparingar på tiotals miljoner euro och, vad som är ännu viktigare, man har på ett konkret sätt förbättrat sjösäkerheten och aktörernas prestationsförmåga bl.a. genom en gemensam lägesbild, ett sensornätverk och informationsbyte. METO-aktörerna har förbundit sig till samarbetet ovanligt väl och alla parter, oberoende av organisation, anser att utvecklingen och tryggandet av sjösäkerheten och funktionsförmågan i Finland är en gemensam uppgift. Trafikverkets sjötrafikcentraler, som är de centrala aktörerna i METO-verksamheten, övervakar och leder trafiken samt ger fartyg navigeringsassistans vid behov och varnar dem för faror. Sjötrafikledningen ingriper årligen i genomsnitt 5900 gånger i fartygs exceptionella rutter. Man lyckas varje år hindra tiotals grundstötningar. Gränsöverskridande samarbete görs också mellan Finland, Ryssland och Estland inom ramen för GOFREP-samarbetet för informationsbyte och rapportering. Detta samarbete går ut på att Trafikverkets sjötrafikcentraler byter information och lägesbilder med Rysslands och Estlands sjötrafikcentraler. Vi har detta samarbete att tacka bl.a. för det att oljetankern Lovina med en last på hundratusen ton råolja inte stötte på grund och orsakade en omfattande miljökatastrof en mörk oktoberkväll. Vad gäller tryggandet av sjösäkerheten i Finland är inte endast samarbetet mellan myndigheterna viktigt utan också samarbetet med den privata sektorn och i synnerhet tredje sektorn. Ett gott exempel på detta gränsöverskridande samarbete är ENSI-servicen, en ruttplans- och informationsservice för oljetankrar som John Nurminens stiftelse, företag och myndigheter tog fram tillsammans. Finlands Sjöräddningssällskaps frivilliga sjöräddningsverksamhet innehar en betydande roll i den nationella sjöräddningen som stöd för myndigheternas verksamhet. Sjöräddningssällskapets 2000 aktiva frivilliga hjälper varje år till sjöss och vid insjöarna tusentals människor, av vilka tiotals sannolikt från en säker död. Finland är ett litet land, vars styrka är dess nationella och internationella samarbete. Vi bör hålla fast vid denna styrka och utan fördomar vidareutveckla det gränsöverskridande samarbetet för tryggare sjöfart. Tiina Tuurnala Överdirektör Trafikverket Medlem i Esbo Sjöräddare sedan Meripelastaja 4-14

5 Vuonna 2014 oli mennessä suoritettu 1639 tehtävää, joissa autettiin 4200 ihmistä ja 1340 alusta. erinomainen esimerkki tästä rajat ylittävästä yhteistyöstä. Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävässä roolissa kansallisen meripelastuksen järjestämisessä viranomaistoiminnan tukena. Meripelastusseuran 2000 aktiivista vapaaehtoista auttavat joka vuosi vesillämme tuhansia ihmisiä, joista kymmenet pelastetaan todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Suomi on pieni maa, jonka vahvuutena on yhteistyö niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Pidetään tästä vahvuudestamme kiinni ja kehitetään yhteistyötä edelleen ennakkoluulottomasti yli rajojen turvallisen merenkulun puolesta. Tiina Tuurnala Ylijohtaja Liikennevirasto Espoon Meripelastajien jäsen vuodesta 1995 Rauhallista Joulua ja Turvallista veneilyvuotta 2015! Meripelastusseuran toimisto ja Vapaaehtoinen meripelastaja lehden toimitus Hallituksen uudet jäsenet n Meripelastusseuran valtuusto valitsi syyskokouksessaan Seuran hallitukseen kaudeksi Pertti Helaniemen, Markus Karjalaisen ja Vesa Rauhalan. Erovuorossa olleet Helaniemi ja Karjalainen valittiin jatkokaudelle. Helaniemi toimii myös hallituksen varapuheenjohtajana. Vesa Rauhala on uusi jäsen. Pertti Helaniemi on EVLI Alexander Managementin toimitusjohtaja, ja hän toimii myös vapaaehtoisena meripelastajana Meripelastusasema 1:ssä ja Espoon Meripelastajissa. Markus Karjalainen on Arctia Shipping Oy:n jäänmurtopalveluiden liiketoimintajohtaja. Vesa Rauhala työskentelee aluepäällikkönä VR Yhtymässä Tampereella. Hän on toiminut vapaaehtoisena meripelastajana yli 15 vuotta, joista Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana 6 vuotta ja Pirkanmaan yhdistyksen puheenjohtajana 3 vuotta. SMPS hallitus vuonna 2015: Juha Toivola, puheenjohtaja Pertti Helaniemi, varapuheenjohtaja Petri Haapasalo, jäsen Olli Kaljala, jäsen Markus Karjalainen, jäsen Pekka Mölsä, jäsen Vesa Rauhala, jäsen Valtteri Simola, jäsen Ulla von Weissenberg, jäsen Osallistu some-tutkimukseen! n HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija tekee opinnäytetyönään tutkimuksen Meripelastusseuran sosiaalisen median käytöstä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä ja miten Meripelastusseuran tulisi näkyä sosiaalisessa mediassa. Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena, johon ovat tervetulleita osallistumaan kaikki sosiaalista mediaa käyttävät. Linkki kyselylomakkeen löytyy Seuran nettisivuilta (tutkimusta koskevan uutisen yhteydestä). Vastaamalla kyselyyn, autat Meripelastusseuraa saamaan tietoa siitä, mistä kanavista sen jakama sisältö saavuttaisi kohteensa parhaiten. Vastaukset käsitellään nimettömänä ja luottamuksellisesti. Kyselyyn vastaamiseen on aikaa asti. Yhdistysten uusi tilikartta käyttöön n Meripelastusseuran jäsenyhdistyksilleen tuottama uusi yhdenmukainen tilikartta tulee käyttöön Uusi tilikartta tukee yhteisiä strategisia tavoitteitamme ja yhdistysten taloussuunnittelua. Samassa yhteydessä Seura tarjoaa yhdistyksille myös kirjanpito-ohjelmiston korvauksetta. Hanketta tukee Reijo Rautauoman säätiö. Talouskysymykset ovat Seuralle ja yhdistyksille elintärkeitä ja niiden merkitys kasvaa edelleen. Tilikartan avulla yhdistysten taloussuunnittelua tuetaan seuraavilla alueilla: - Yhdenmukainen kulu- ja tuloseuranta kaikissa yhdistyksissä. - Riskipaikkojen arviointimahdollisuus. - Yhdenmukainen raportointi (keskinäinen ja rahoittajien suuntaan). - Toiminnan ohjaus ja kehittäminen. - Kuluseuranta mm. alusluokittain ja toimialoittain. Tavoitteena on, että kaikki Seuran yhdistykset ottavat käyttöönsä uuden tilikartan ja ns. pilvipalvelussa verkon kautta käytettävän ohjelman. Seuran toimisto suljettu n Meripelastusseuran toimisto on suljettu joulun ja loppiaisen välillä Palvelemme jälleen 7.1. Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa! Venemessuille helmikuussa! n Suomen suurin venealan tapahtuma, Vene 15 Båt näyttely järjestetään helmikuuta Helsingin messukeskuksessa. Meripelastusseuran osasto 7a39 sijaitsee venehallissa 7. Osastolla on näytteillä Atlantic75 -pelastusvene. Messuilta voi myös helposti hankkia Trossi-jäsenpalvelun veneensä turvaksi ja liittyä samalla Seuran tukijoukkoihin tai löytää vaikka kokonaan uuden harrastuksen vapaaehtoisena meripelastajana. Lue lisää Seuran nettisivuilta lähempänä tapahtumaa! Lue uusimmat tiedotteet: Meripelastaja

6 Meripelastusseuran yhteystiedot muuttuvat n Meripelastusseuran toimisto muuttaa takaisin Wihurin rahaston omistamaan kiinteistöön Helsingin Kaivopuistoon. Seuran uusi osoite on Kalliolinnantie Helsinki Huom! Laskutusosoite: Verkkolaskuosoite/OVT-tunnus Välittäjätunnus (Itella) Y-tunnus tai Meripelastusseura PL Laskut Muuton yhteydessä Seura luopuu myös puhelinvaihteesta ja fax-numerosta. Puhelinnumero ja fax-numero poistuvat käytöstä Toimiston henkilöstön tavoittaa suorista puhelinnumeroista ja sähköpostilla. Yhteystiedot tehtävänkuvauksineen: Toimitusjohtaja Jari Piirainen puh Seuran toiminnan suunnittelu, johtaminen, koordinointi ja kehittäminen - Seuran varainkäytön suunnittelu ja talouden hoidon valvonta - Toimiston ja henkilöstön johtaminen - Yhteiskuntasuhteet ja kansainvälinen yhteistyö Valmiuspäällikkö Jori Nordström (työvapaalla saakka) - Meripelastustoiminnan operatiivinen suunnittelu ja johtaminen - Seuran koulutustoiminnan johtaminen ja kehittäminen - Kansainvälinen yhteistyö koulutuksessa ja operatiivisessa toiminnassa - Yhteistyö operatiivisen toimialan viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa - Bågaskärin toimintakeskushankkeen koordinointi ja valvonta Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen puh Alus- ja varustesektorin koordinointi ja toiminnan kehittäminen - Uudisalusten tilaustoiminta, rakennuttaminen, valvonta ja vastaanotto - Toimittajasopimukset - Tekninen koulutus ja koulutuksen suunnittelu - Miehistöverkkokauppa Talouspäällikkö Tiina Hietikko puh Seuran talouden ja avustusten hoito - Seuran tilinpäätös, kirjapito, verot - Jäsenyhdistysten talousneuvonta Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius puh Seuran sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelu, toimeenpano ja seuranta - Seuran mediasuhteet - Jäsenyhdistysten tukeminen viestinnän asiantuntijapalveluilla - Vapaaehtoinen Meripelastaja lehden toimitussihteerin tehtävät 6 Meripelastaja 4-14 Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma (valmiuspäällikön sijainen saakka) puh Seuran koulutustoiminnan kehittäminen ja kurssitoiminta - Yhdistysten tukeminen käytännön koulutustyössä ja koulutuksellisissa asioissa - Koulutusjärjestelmän ylläpitoon ja käyttöön liittyvät asiat - Yhteistyö koulutusalan sidosryhmien kanssa Koulutussuunnittelija Ilari Hatakka palaa opintovapaalta Vastuualueiden jaosta tiedotetaan erikseen. Alustarkastaja Taneli Mauno puh Alusten ylläpidosta ja korjauksista vastaaminen - Alusten katsastus ja katsastustoiminnan koordinointi - Yhdistysten ohjaus ja valvonta alusten ylläpidossa - Alus- ja henkilövahingot - Alusten rekisteröinti- ja radiolupa-asiat - Käytöstä poistettavan kaluston myynti Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä puh Jäsenrekisterin ylläpito ja jäsenpalvelu - Taloushallinnon tehtävät - Esite- ja messumateriaalien tilaukset Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@meripelastus.fi Toimiston sähköposti: smps.toimisto@meripelastus.fi Bågaskärin toimintakeskus Toimintakeskuksen isäntä Teemu Hotanen puh bagaskar@meripelastus.fi Meripelastusseura mukana Koulut vesille -hankkeessa n Laajoista vesistöistämme ja pitkästä rantaviivastamme johtuen vesillä toimimisen taidot ovat tärkeitä jokaiselle maassamme asuvalle. Näitä taitoja voi oppia ympäri vuoden Vesiympäristö tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet oppimiseen, tutkimiseen, havainnointiin ja luontosuhteen vahvistamiseen. Järjestöyhteistyössä valmistellun Koulut vesille -hankkeen tavoitteena on innostaa koululaisia tutustumaan vesiympäristöön ja hankkimaan taidot turvalliseen vesillä liikkumiseen. Valmisteilla olevassa hankkeessa opetellaan vesillä toimimisen taitoja monipuolisesti eri vuodenaikoina. Toteutuessaan hanke tarjoaa oppimateriaalia ensiaputaidoista navigointitaitoihin eri aineiden luokkaopetuksen tueksi. Tämän lisäksi tarkoituksenamme on toteuttaa tapahtumia, joissa harjoitellaan vesipelastustaitoja ja vesillä liikkumisen taitoja mm. purjehdussimulaattorissa, kertoo Koululiikuntaliiton liikunta-asiantuntija Sari Turunen. Tavoitteenamme on ennaltaehkäistä vesillä tapahtuvia onnettomuuksia ja tapaturmia, jotka voivat pahimmillaan johtaa hukkumisiin. Koulujen kautta tavoitetaan eri taustoja omaavia lapsia ja nuoria. Yksi Koulut vesille hankkeen tavoitteista onkin luoda yhdenvertaiset mahdollisuudet esimerkiksi eri kulttuuritaustoista tuleville koululaisille oppia vesillä toimimisen taitoja koulun lähiympäristössä. Hankkeessa tähdätään myös Kaste-ohjelman tavoitteisiin kouluhyvinvoinnin parantamiseksi sekä terveyttä edistävän koulun syntymiseksi sekä samalla hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Koulut vesille -hankkeessa yhteistyössä ovat mukana Koululiikuntaliitto, Suomen Punainen Risti, Suomen Purjehdus ja Veneily, Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto, Suomen Uimaliitto, Sukeltajaliitto, Suomen Melontaja Soutuliitto ja Suomen Meripelastusseura. Kuva Sari Häkkinen

7 Auta pelastamaan ihmishenkiä! Joululahja vapaaehtoiselle meripelastustyölle Aiheuttaako joululahjaostoksilla juokseminen harmaita hiuksia? Ahdistaako turha tavara? Oletko ajatellut, että perinteisten joululahjojen sijasta voisit tehdä lahjoituksen hyvään tarkoitukseen; vapaaehtoiselle meripelastustyölle? Nettisivujemme lahjoituskaupasta voit valita sopivan hintaisen lahjan valmiista vaihtoehdoista. Voit myös omistaa lahjoituksesi haluamallesi henkilölle. Hänelle lähtee meiltä sähköpostiviesti joulutervehdykselläsi varustettuna. Kypärä 250 Polttoainetta pelastusalukseen 75 Valaisin 50 Pelastusliivi 150 Sammutuspeite 20 Meripelastuskoira Köpi 35 Kaikki lahjoitukset käytetään vapaaehtoisen meripelastustoiminnan ylläpitämiseen. Yksittäisen lahjoituksen käyttöä ei ole mahdollista seurata. Rahankeräyslupa 2020/2013/2491, Poliisihallitus, Arpajaishallinto. Lupa on voimassa Koko Suomen alueella Ahvenenmaata lukuunottamatta. Meripelastaja

8 Onko vapaaehtoinen meripelastustyö lähellä sydäntäsi ja haluat tukea Suomen Meripelastusseuran toimintaa? Oletko harkinnut testamenttilahjoituksen tekemistä? Testamenttilahjoitus vapaaehtoiselle meripelastustyölle Testamentin tekeminen on helppoa. Siihen tarvitaan: - pääsääntöisesti 18 vuoden ikää - kirjallinen muoto - kaksi vähintään 15-vuotiasta todistajaa. Yleishyödyllisille järjestöille tehdyistä lahjoituksista ei makseta perintöveroa. Tutustu testamenttioppaaseemme osoitteessa tai ota yhteyttä suoraan toimitusjohtajaamme Jari Piiraiseen, jari.piirainen@meripelastus.fi tai puh Season s Greetings Wishing You a Merry Christmas and a Prosperous New Year Önskar Er en God Jul och ett Gynnsamt Nytt År Toivotamme Teille Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta from all of us at/önskar alla vi på/toivottaa Bore - Bore Ltd member of the Rettig Group -

9 Käytkö vieraissa? Vai harrastatko vain sitä omaa? Useimmat tekevät niin eli pysyvät yhdessä lajissa eikä siinä ole mitään moitittavaa. Tuttu ja turvallinen. Luotettava. Tiedät ja tunnet sen kaikki oikut. Tiedät miten se käyttäytyy eri tilanteissa eikä se yllätä sinua. Mikäs sen helpompaa. Mutta olisiko joskus hyväksi kokeilla sitä toista lajia? Ihan vain mausteeksi. Tai jopa niin, että oppisi ymmärtämään sen toisen lajin kummallisuuksia. Miksi se tekee niin kuin tekee. Ihan oudosti ja erilailla kuin luulit sen tekevän siinä tilanteessa. Se yllätti sinut myönnä pois. Harmittaa. Tietysti. Oma on kuitenkin tutumpi. Osaat sen vaikka silmät kiinni. Oma vene - joko moottorilla tai purjeilla. Monet oudot tilanteet vesillä johtuvat tietämättömyydestä. Jos purjehtija tuntisi ison moottoriveneen haasteet liukukynnyksen molemmin puolin tai moottoriveneilijällä olisi kokemusta vendan tekemisestä väylällä, niin molemmilla olisi helpompaa ja ohittaessa vain moikattaisiin sen sijaan, että nyt puristetaan kättä taskussa nyrkkiin tai mikä pahempaa heristetään sitä avoimesti... Meillä on niin paljon vettä, että kyllä sitä riittää jokaisen veneen alle ja jää vähän ylikin. Eräs amerikkalainen liikenneprofessori piti aikoinaan luentoa meille suvaitsevaisuudesta. Hän totesi, että kun kaupunki kasvaa riittävän suureksi on jokaisen pakko antaa tietä päästäkseen itse liikkumaan ja juuri siksi suurkaupungeissa tuntuu liikenne sujuvan paremmin kuin pikkukaupungeissa ja kylissä. Olisiko meillä vesialueilla vielä sellainen pikkukylämeininki. Kun tilaa on paljon, niin ei tarvitse niin välittää... siitä toisesta... Tuo samainen professori totesi kyllä myös, että te suomalaiset saatte ruuhkan aikaan kahdella autolla kun molemmat menevät itse ensin. Totta varmaan tuokin. Vesilläkö myös? Saattaa joskus ollakin... Ratkaistaanko ongelma? Seuroissa voitaisiin järjestää vaikka vuoroin vieraissa viikot. Kokeile kaverin venettä. Valvotusti. Opi sen ihmeellisyydet. Saatat jopa hurahtaa toiseen lajiin. Tai ainakin oppia miten ja miksi sillä tehdään niin kuin tehdään. Otatko haasteen vastaan? Ehdota seurassasi kokeiluja. Ja kerro miten kävi. Vaikka sähköpostilla harri@sane.fi. Julkaistaan kooste sitten myöhemmin sopivassa tilaisuudessa. Tuo mainittu ruuhka on muuten ihan käsillä. Ainakin lahjakaupoissa. Älä mene itse ensin vaan tarkkaile tilannetta. Ja osta siinä sivussa se VHF DSC:llä veneellesi, jos sillä ei sitä vielä ole. Ai mikä DSC? Voit myös ostaa hyvän kurssin itsellesi tai kaverille lahjaksi. Se kannattaa. Turvallista talvea Harri Sane Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Espoon Pursiseuran kommodori, Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n veneilytoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Meripelastaja

10 Tiedämme mitä vaaditaan. Tarjoamme jokaiselle asiakkaalle oikean turvan, oikean avun ja oikean hinnan. Asiakkaamme tietävät voivansa luottaa meihin vahingon sattuessa. Emme jätä ketään rannalle. Meille joka ikinen vene on se tärkein. veneenomistajan puolella vuodesta Meripelastaja 4-14

11 Meripelastaja, Trossi-jäsen, asema, yhdistys Kaikki Messiin! Messi on Meripelastusseuran ja sen jäsenyhdistysten yhteinen verkkopohjainen toiminnanohjausjärjestelmä. Ja kuten kaikki vastaavat järjestelmät, Messi täyttää tehtävänsä vain, jos sitä käytetään aktiivisesti. Olethan Messissä? Messi kokoaa yhteen paikkaan kaiken niin yksittäisen vapaaehtoisen meripelastajan, paikallisyhdistyksen kuin keskusjärjestönkin tarvitseman tiedon. Lisäksi Messi tarjoaa työkalut mm. erilaisten tapahtumien luomiseen ja ilmoittautumiseen, raportointiin sekä koulutuksen seurantaan. Päivä päivältä Messistä tulee yhä enemmän myös operatiivisen toiminnan apuväline, mistä esimerkkejä ovat mm. päivystyskalenteri ja hälytysjärjestelmä. omalta osaltaan koko vapaaehtoisen meripelastustyön vaikuttavuuden arviointiin. Uutiset-toiminnon avulla yhdistys voi tiedottaa tärkeistä asioista ja tapahtumista valintansa mukaan vain aktiivimiehistölle tai koko jäsenistölle. Messin uutiset ovat myös Meripelastusseuran tärkein ja Meripelastaja-jäsenlehden lisäksi ainoa virallinen valtakunnallinen viestintäkanava. Messin ominaisuuksista ei pidä unohtaa myöskään materiaali-, kuva- ja videopankkia. Valtakunnalliseen keskusjärjestön materiaalipankkiin on koottu kaikki Meripelastusseuran yhdistysten toiminnan tueksi antamat ohjeet hallinnosta operatiiviseen toimintaan. Lisäksi materiaalipankista löytyy oma osionsa Messin käyttöohjeille. Kuva- ja videopankkeihin saadaan helposti koottua vaikkapa esittelykäytössä tarvittavaa kuva- ja videomateriaalia. Valtakunnallisten tietopankkien lisäksi jokainen yhdistys voi perustaa osioon omia pankkejaan vain yhdistyksen jäsenten käyttöön. Uutena alusrekisteri ja raportointiosio Messiä kehitetään kokoajan käyttäjiltä saadun palautteen avulla. Pienten käyttöä helpottavien korjausten ja muutosten lisäksi Messiin rakennetaan parhaillaan vielä kahta täysin uutta osiota. Tulevan kauden alkuun mennessä valmistuu uusi alusrekisteri, joka kerää kaiken aluksiin ja niiden varusteisiin liittyvän tiedon yhteen paikkaan. Tiedon syöttäminen järjestelmään tulee alkuun vaatimaan pienen panoksen itse kultakin yhdistykseltä, mutta kiitokseksi tehdystä työstä Messin alusrekisteri tarjoaa jatkossa yhdistysten käyttöön automaattisesti koostuvia huoltosuunnitelmia ja muuta ka- Viestinnästä koulutussuunnitteluun Messin käytetyimpiä ominaisuuksia ovat toimintakalenteri, viestitoiminto ja tehtävärekisteri. Toimintakalenteriin voi tehdä tapahtumia esimerkiksi koulutustapahtumista, partioajoista ja muista yhdistyksen tapahtumista. Koulutuskalenterista löytyvät kaikki Meripelastusseuran valtakunnalliset kurssit ja tapahtumat, ja toimintakalenterin kautta onnistuu niin tapahtumaan ilmoittautuminen, osallistujien valikoiminen kuin tapahtumanjälkeinen koulutusrekisterimerkintöjen tekeminenkin kootusti. Messin viestitoiminto mahdollistaa viestien lähettämisen jäsenten välillä ilman sähköpostiosoitetta. Lisäksi keskustelupalstat tarjoavat oivan mahdollisuuden ajatusten ja kokemusten vaihtoon niin yhdistyksen sisällä kuin alueellisti ja valtakunnallisestikin. Tehtävärekisteriin puolestaan syötetään kaikki Meripelastusseuran yksiköiden tekemät tehtävät, niin varsinaiset pelastustehtävät kuin esimerkiksi ennaltaehkäisevänä työnä tehdyt messuvierailut. Tehtävärekisteri luo pohjan Seuran vuosittaisten tilastojen tekemiselle ja Meripelastaja

12 Kaikki Messiin! luston ylläpidossa tarpeellista tietoa. Myös alusten konepäiväkirjanpito sekä kaikki dokumentaatio on jatkossa kootusti Messissä ja siten alusvastaavien ja muiden miehistönjäsenten käytössä muuallakin kuin ko. aluksella. Ollakseen varsinainen toiminnanohjausjärjestelmä, Messi tarvitsee myös oman seuranta- ja raportointiosion. Raportointiosio on tällä erää viimeinen suurempi Messiin kehitettävä kokonaisuus. Valmistuessaan sen on tarkoitus tarjota yhdellä silmäyksellä nopea katsaus aseman, yhdistyksen, toiminta-alueen tai valtakunnalliseen tilanteeseen. Muutamalla klikkauksella saadaan kokonaiskuvan lisäksi myös tarkempaa toimintaa ohjaavaa tietoa mm. koulutuksesta, kalustosta, operatiivisesta toiminnasta ja jäsentilanteesta. Toiminnan suunnittelun väline paikallisesti Sitä mukaan kun Messiin saadaan yhä enemmän ja enemmän tietoa yksittäisten vapaaehtoisten, yhdistysten ja Meripelastusseuran toiminnasta, voidaan tietoa myös käyttää yhä tehokkaammin toiminnan suunnitteluun. Seuran tekemän valtakunnallisen suunnittelun lisäksi on Messi oivallinen työväline myös yhdistyksen kaiken toiminnan suunnittelun tueksi. Messin koulutusrekisteristä partion päällikkö saa muutamalla klikkauksella esiin vaikkapa tiedon juuri sen hetkisen miehistön osaamisesta ja voi suunnitella partion aikaista koulutusta tukemaan omaa miehistöään. Vastaavasti yhdistyksen koulutusvastaava voi ottaa koosteita kaikkien oman yhdistyksen tai aseman kansimieskoulutuksessa olevien osaamispuutteista ja suunnitella kevätkauden viikkokoulutusten ohjelman parhaiten juuri heille sopivaksi. Kolmantena esimerkkinä voi yhdistyksen varainhankintaa suorittava puheenjohtaja koostaa tulevaisuuden raportointijärjestelmästä raportin yhdistyksen toiminnasta menneellä kaudella. Varsin hyvän kuvan antanee esimerkiksi esitys, jossa puheenjohtaja voi kertoa yhdistyksen 23 miehistönjäsenen osallistuneen edellisenä vuonna 670 mieskoulutustuntiin, suorittaneen 110 partioajoa ja tehneen näiden aikana 850 tuntia vapaaehtoistyötä. tävämääriin. Koulutusjärjestelmän valtakunnalliset ja alueelliset tiedot, kuten annetut koulutustasot sekä osaamispuutteet ovat omiaan luomaan suuntaa Seuran tulevalle koulutus- ja kurssisuunnittelulle. Katsastustilastojen pohjalta Seura voi suunnata korjausmäärärahasuunnittelua valtakunnallisesti tai alueellisesti havaittuihin epäkohtiin. Myös muita Messiin syötettyjä tietoja voidaan käyttää erilaisten suunnitelmien pohjana kuvaamaan yhdistyksen tai toiminta-alueen toimintaa ja tilannetta. Pitämällä tiedot ajan tasalla yhdistys varmistaa, että suunnitelmat pohjautuvat oikeaan tietoon. Käyttökoulutusta tarjolla Messin käyttökoulutusta on tarjottu yhdistyksille vuosina 2013 ja 2014, ja sitä on tarpeen mukaan mahdollista saada jatkossakin. Koulutuksessa pyritään aina selvittämään juuri koulutettavan yhdistyksen tarpeet ja vastaamaan niihin parhaalla mahdollisella tavalla. Perinteisesti koulutusta on järjestetty lähiopetuksena yhdistyksen kotipaikkakunnalla, mutta tulevaisuudessa koulutustarjonnan laajentamiseksi pyritään tarjoamaan myös verkkokoulutusta, joka mahdollistaa eri puolelta Suomea olevien yhdistysten yhtäai Messin koulutusrekisteristä löytyvät miehistönjäsenten koulutuskortit ja pätevyydet. SARi -verkkoversiossa on käytettävissä kaikki Meripelastusseuran koulutusmateriaali. Materiaalipankkiin on koottu kaikki Meripelastusseuran ja yhdistysten antamat ohjeet ja asiakirjat hallinnosta operatiiviseen toimintaan. Uutiset kertovat sekä Seuran että yhdistysten ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Tehtäväraportointi on Messin tärkeimpiä työkaluja. Messiin syötettyihin tehtäviin perustuvat Meripelastusseuran vuotuiset tehtävätilastot, jotka ovat selkeä osoitus toimintamme yhteiskunnallisesta merkityksestä. Jatkossa tehtävätilastoja tullaan käyttämään tukena myös valtakunnallisessa toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Toimintakalenteri on väline valtakunnallisten ja paikallisten tapahtumien suunnitteluun (esim. kurssit, kokoukset jne.). Päivystyskalenteri sen sijaan on osa yhdistyksen operatiivista toimintaa. Toiminnan suunnittelun väline valtakunnallisesti Messiä tullaan käyttämään tulevaisuudessa yhä enemmän myös Meripelastusseuran valtakunnallisten suunnitelmien ja päätöstenteon tukena. Esimerkiksi alussijoittelusuunnitelmassa tullaan kiinnittämään huomiota mm. yhdistysten miehistö- ja teh Meripelastaja 4-14

13 3 2 kaisen koulutuksen. Käyttökoulutuksesta kiinnostunut yhdistys voi olla suoraan yhteydessä koulutussuunnittelija Joonas Lahelmaan. Messi kaikille jäsenille Messi mielletään usein vain aktiivimiehistön kohtauspaikaksi. Messi tarjoaa kuitenkin palveluita myös Trossi- ja kannatusjäsenille. Trossi- ja kannatusjäsenet voivat muun muassa päivittää omia yhteystietojaan suoraan Messiin. Lisäksi Trossi-jäsenet pystyvät muuttamaan helposti Trossiin liitetyn veneen tietoja omatoimisesti Messistä. Myös jäsenmaksujen maksu onnistuu kätevästi suoraan Messistä verkkopankkiyhteydellä. Mikäli et ole vielä kirjautunut Messiin, löydät kirjautumiseen tarvittavat tunnukset edellisestä jäsenlaskustasi. 4 Teksti: Joonas Lahelma ja Lasse Kämäräinen Meripelastaja

14 Ensiauttajien yhtenäinen koulutusmalli vakiintuu Vapaaehtoisjärjestöjen yhdessä työstämä ensivastekoulutus on vakiinnuttamassa asemaansa valtakunnallisena ensiauttajien koulutusmallina. Meripelastusseura ja Suomen Punainen Risti ovat sisäänajaneet koulutusmallia järjestämillään kursseilla parin viime vuoden aikana ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ottaa koulutuksen käyttöön vuoden 2015 alusta. Jatkossa kiireellistä apua tarvitsevan potilaan luokse saapuvat ensiauttajat on yhdenmukaisesti koulutettu, saapuipa apu sitten vettä pitkin tai maitse. Ensivastekoulutuksen kehittämistyöryhmä työskentelee tällä hetkellä osaamisen ylläpitämisen ja koulutusmallin virallistamisen parissa. Ensivastekurssi tullaan auditoimaan ulkopuolisen tahon toimesta ja koulutus työstetään myös osaksi opintopistejärjestelmää. Toteutuessaan se palvelee kurssilaisia muun muassa mahdollistamalla koulutuksen hyväksi lukemisen esimerkiksi terveydenhuollon opinnoissa. Koulutusmallin virallistaminen selkeyttää myös ensihoitopalvelussa toimivien yksiköiden määrittelyä ensivasteen osalta, kun lainsäädännössä ei toistaiseksi ole ollut tarkempaa määritelmää ensiauttajien koulutukselle yhtenäisen koulutusmallin puuttuessa. Tämä on hyödyksi esimerkiksi meri- tai järvipelastusyhdistyksen neuvotellessa ensivastesopimuksesta viranomaisen kanssa. Kertaus on opintojen äiti ensivastekoulutuksessakin Kiireellistä apua tarvitsevan potilaan luona jokaisella ensivasteryhmän jäsenellä on oma tehtävänsä (kuva Tuomas Telkki). Osaamisen ylläpitämistä varten on kehitteillä Ensivastekertauskurssi, sillä tarve kertaavalle koulutukselle on ilmennyt järjestöjen vapaaehtoiskentässä. Vaikka ensivasteasioita harjoitellaan omassa yksikössä säännöllisesti, on perusteellisempi kertauskoulutus paikallaan siitäkin syystä, että oikeita potilaskontakteja osuu yksittäisen ensiauttajan kohdalle verrattain harvoin. Kertauskurssin avulla voidaan jakaa myös ajantasaista tietoa kentälle päivittyvistä hoitosuosituksista ja käytännöistä sekä välinemuutoksista. Meripelastusseuran osalta ensiapu- ja ensivastevälineistöä on tarkasteltu ja päivitetty ALTTR-EVY työryhmän toimesta viimeisen vuoden aikana ja ajantasaista välineistöä käytetäänkin Meripelastusseuran järjestämillä kursseilla. Ensiauttaja = ensivastekoulutettu maallikko tai muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö Ensivasteyksikkö = äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi hätäkeskuksen kautta hälytettävä yksikkö Hätätilapotilas = äkillisesti sairastunut tai loukkaantunut henkilö, joka on merkittävässä vaarassa menehtyä, joutua pitkään sairaalahoitoon tai saada pysyvän haitan (esim. elottomaksi mennyt potilas, sydän- tai aivoninfarktin saanut potilas tai suuren ulkoisen verenvuodon saanut vammautunut potilas). Kertauskurssin ensimmäistä versiota testattiin loka-marraskuun vaihteessa Meripelastusseuran toimintakeskuksessa Bågaskärissä. Kertauskoulutuksessa keskityttiin potilaan tilanarviointiin ja yleisimpien ensiauttajien kohtaamien potilasryhmien hoitoperiaatteisiin, kuten elottomuuteen ja vammautuneen tai rintakivusta kärsivän potilaan kohtaamiseen. Todellisia tilanteita vastaamaan lavastetuissa caseharjoituksissa harjoiteltiin potilaan kohtaamisen lisäksi runsaasti myös viranomaisyhteistyötä niin ensihoidon, poliisin kuin meripelastusviranomaistenkin kanssa. Yhteistyötä yli järjestörajojen Järjestöjen välinen yhteistyö koulutuksen käytännön toteutuksessa toimii projektin tavoitteiden mukaisesti, kun kouluttajia vierailee kursseilla yli järjestörajojen. Kouluttajavaihto helpottaa paitsi mahdollista kouluttajaresurssivajetta yksittäisen järjestön kohdalla, se lisää myös kunkin järjestön toiminnan tunnettuutta. Vieraassa toimintaympäristössä ja kulttuurissa toimiminen antaa kouluttajalle mahdollisuuden kehittää ja laajentaa osaamistaan ja ulkopuolinen kouluttaja on arvokas lisä kurssilaisenkin 14 Meripelastaja 4-14

15 Ensivastekertauskurssilla harjoiteltiin myös lapsipotilaan tutkimista (kuva Erik Naarajärvi). Elottoman potilaan hoitoketjussa elottomuuden tunnistaminen ja elvytystoimien aloittaminen on ensivasteyksikön tärkeimpiä tehtäviä (kuva Tuomas Telkki). Ensiauttajan taskuopas on suunniteltu koulutetuille ensiauttajille tueksi operatiiviseen toimintaan että osaamisen ylläpitämiseen. näkökulmasta. Jatkossa tullaan lisäämään myös kurssilaisten osallistumista toisen järjestön järjestämälle ensivastekurssille. Sekä kertauskurssista että tähän mennessä pidetyistä varsinaisista kursseista saadut kokemukset ja palautteet ovat merkittävässä roolissa koulutusta kehitettäessä. Kukin järjestö myös edesauttaa yhteisen koulutuksen eteenpäinviemistä tuomalla yhteistyöhön omat kokemuksensa, vahvuutensa ja erityisosaamisensa. Samalla yhteistyö antaa myös mahdollisuuden tukeutua toisiin niillä osaalueilla, jotka ovat heikompia, kuten resurssivajeet pätevien kouluttajien tai koulutusvälineistön osalta. Hedelmällisen yhteistyön soisi siis kantavan projektin ulkopuolellakin, edistäen järjestöjen toiminnan keskiössä olevan vapaaehtoisen auttajan toimintaa ja tarjoamalla toiminnallamme parhaan mahdollisen avun sitä tarvitsevalle. Ensiauttajille oma opas Osana järjestöjen yhteistyöhanketta tuotettiin lokakuussa julkaistu Ensiauttajan taskuopas -kirja. Se soveltuu käytettäväksi muistin tukena ensivastetehtävillä sekä koulutuksessa opittujen asioiden itsenäiseen kertaamiseen. Taskuoppaaseen on koottu tärkeimmät ensivastetehtävällä tarvittavat tiedot liittyen tehtävään valmistautumiseen ja tehtävällä toimimiseen sekä potilaan kohtaamiseen. Ajantasaisiin hoitosuosituksiin pohjautuvissa hoitoohjeissa keskitytään olennaisimpiin ensivasteyksiköiden kohtaamiin potilasryhmiin, kuten eriasteisiin peruselintoimintojen häiriöihin, yleisimpiin sairaskohtauksiin ja eri tavoin loukkaantuneeseen potilaaseen. Asiat on ryhmitelty oppaaseen selkeästi ja ensihoidon tehtäväkoodistoa noudattaen. Sama jäsentelytapa on käytössä myös ensivastekurssilla, joten nykyisen ensivastekoulutuksen käyneen ensiauttajan on helppo etsiä tarvitsemansa tieto nopeasti tehtävälle matkatessaan, mahdollisesta keikkajännityksestä huolimatta. Meripelastusseuran järjestämillä ensivastekursseilla Ensiauttajan taskuopas jaetaan kurssilaisille osana kurssin oppimateriaaleja ja se on ostettavissa myös jokaisen hankkeessa mukana olleen järjestön verkkokaupasta. Jatkossa opas tullaan käännättämään myös ruotsin kielelle. Kirja löytäneekin tiensä paitsi vapaaehtoisten, myös muiden ensivastepalvelua tuottavien tahojen ensivastereppuihin. Teksti: Saija Naarajärvi Potilas Hätäkeskus Ensivasteyksikkö Ensihoitoyksikkö Sairaala Ensivaste on osa hätätilapotilaan auttamisketjua. Ensivastetoiminnalla voidaan vaikuttaa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan selviytymiseen lyhentämällä potilaan tavoittamisviivettä etenkin harvaan asutulla seudulla. Koulutetut ensiauttajat kykenevät tutkimaan potilaan peruselintoiminnot sekä aloittamaan potilaan hoidon ennen ensihoitoyksiköiden saapumista. Ensihoitojärjestelmää kuvaava jana (kuva Ensiauttajan oppaan takakannesta). Ensiauttajan taskuoppaan tekijät Saija Naarajärvi ja Tuomas Telkki (kuva SW). Lue kirja-arvostelu seuraavasta Meripelastaja lehden numerosta! Meripelastaja

16 Pelastajat ilmassa - ihmishenki on tärkein Kuulaassa kuutamoillassa kuuluu kumeaa ääntä jo kauan ennen kuin mitään näkyy. Sitten voimakkaat valot ilmestyvät keskeltä pimeyttä. Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Rovaniemen yksikön pelastushelikopteri saapuu. Lentokeli Rovaniemeltä on ollut mitä parhain, kun miehistö Ari Lakio, Petteri Savolainen, Juha Eteläinen ja Ilkka Kontiokoski saapuvat Virpiniemen merivartioasemalle harjoittelemaan vedestä vinssausta partiovene 277:n miehistön kanssa. Täysikuu antaa valoa ja pilviä ei ole lainkaan. - Haasteellisin sää meille on tiivis sumu ja jäätävään sadekeliin emme lähde lainkaan. Tuuli sen sijaan saattaa jopa helpottaa matkantekoa, kertoo Savolainen. Vartiolentolaivueen Rovaniemen tukikohta on Rajavartiolaitoksen pohjoisin lentotukikohta ja sen lakisääteinen tehtävä on rajojen vartiointi ja valvonta. Rovaniemen yksikössä on neljä helikopteria: kaksi meripelastukseenkin soveltuvaa Agusta Bell 412 -helikopteria sekä kaksi Agusta Westland AW 119 Ke Koala -helikopteria. Agusta Bell toimii neljän hengen miehistöllä, johon kuuluvat lentäjä, perämies, pintapelastaja ja mekaanikko. Koalaa operoivat lentäjä ja mekaanikko. Uutta kalustoa on tulossa arviolta vuosina , jolloin Helsingin tukikohtaan saadaan kaksi uutta ranskalaisvalmisteista Aérospatiale AS 332 Super Puma -pelastushelikopteria. Koneiden saavuttua Suomeen käynnistyy kokeilu, jossa viisihenkiseen miehistöön kuuluu myös ensihoitaja. Nämä lentävät pelastusyksiköt palvelevat koko maata. Rovaniemen yksikön toiminta-alue on laaja: se ulottuu pohjoisimmasta Lapista Vaasa- Kuhmo-linjaan saakka ja kattaa Pohjanlahden rannikkoalueet. - Tehtäviä on vuosittain , kertoo Juha Eteläinen. Lukumäärästä noin kolmasosa on sairaankuljetustehtäviä. Muita tyypillisiä tehtäviä ovat etsinnät, palonsammutus- ja valvontatehtävät. Meripelastustehtäviä sattuu Rovaniemen yksikölle vuosittain noin 25. Hälytyksen tullen helikopteriyksikkö lähtee Agusta Bellin miehistö Ilkka Kontiokoski, Petteri Savolainen, Juha Eteläinen ja Ari Lakio suunnittelevat illan vinssausharjoitusta Virpiniemen merivartioasemalla. matkaan viipymättä. Kun kohde on lähellä ja hälytys tulee miehitetylle asemalle, nopeimmillaan helikopteri ehtii paikalle jopa neljässä-viidessä minuutissa. Joskus mummo löytyy naapurin komerosta Etsinnät voivat olla haasteellisia, jos etsintäalue on epätarkka. - Polttoaine riittää noin kolmeksi tunniksi, ja koska lentomatkat voivat olla pitkiä ja etsintätehtävä voi kestää kauan, on polttoaineen riittävyys jatkuva päänvaiva, sanoo Eteläinen. Myös metsänpohjan näkeminen puunlatvustosta käsin tuottaa ongelmia. - Jos metsään haluaa piiloutua, se kyllä onnistuu, toteaa Petteri Savolainen. Erään kerran etsintäkohteena oli vanha mummo. Etsinnät kestivät pitkään ja paikalla oli myös runsaasti vapaaehtoisia. Lopulta mummo löytyi hyvässä kunnossa naapurin vaatekomerosta. Aina etsinnät eivät kuitenkaan pääty onnellisesti ja työ näyttää raskaat puolensa. - Henkisesti vaativimpia ovat liikenneonnettomuudet, joissa saattaa olla uhreja, joiden aika ei olisi vielä ollut lähteä, toteaa Eteläinen. Rankat tehtävät käydään läpi keskustellen yhdessä, kahvikupin ääressä istuen. Vaikeimpia tehtäviä varten Rajavartiolaitoksella on käytössään debriefing-järjestelmä, jota hyödynnettiin muun muassa Estonia-onnettomuuden jälkikäsittelyssä. - Tällaista prosessia vaativat tapaukset ovat onneksi erittäin harvinaisia, sanoo Eteläinen. Jatkuva koulutus ja rutiinit turvallisuuden perusta Koska marginaalit hälytyksen tullen ovat pienet, tulee kaiken toimia saumattomasti yhteen. - Meillä minimoidaan riskit, mikä on täysin toinen lähtökohta kuin esimerkiksi kaupallisessa lentoliikenteessä, jossa puolestaan maksimoidaan turvallisuus, toteaa Juha Eteläinen. Mitään ei jätetä sattuman varaan, vaan joka päivä asiat tehdään samalla tavalla ja pieniinkin poikkeamiin tartutaan. Menetelmät on luotu 16 Meripelastaja 4-14

17 Pelastusyksikkö on valmiina lähtöön. Pintapelastaja lasketaan liikkuvan kohteen kannelle. miehistön turvallisuutta ja yksikön toimintakykyä ajatellen. Yhteistyön merkitys korostuu vaativissa tehtävissä, kuten merellä vinssatessa liikkuvaan kohteeseen. - Mekaanikon tehtävä on katsoa ja kertoa lentäjälle, missä kohtaa kohde on. Lentäjä ohjaa käsivaralla ja arvioiden on osuttava yksiin, selvittää Eteläinen. Miehistön on kouluttauduttava jatkuvasti, sillä työvälineet muuttuvat, menetelmät uudistuvat, lääkkeet kehittyvät ja ala vaatii kokonaisvaltaisesti kertausta henkilöstöltä. - Useilla miehistön jäsenillä on pohjakoulutuksena ilmavoimien koulutus. Alasta kiinnostuneen kannattaa hankkiutua Rajavartioston omaan koulutukseen, neuvoo Juha Eteläinen. - Yhteistyökyky ja tiimipelaajahenkisyys hyvän fyysisen ja psyykkisen kunnon lisäksi ovat tässä tehtävässä tärkeitä ominaisuuksia, lisää Petteri Savolainen. Yhteistyötä meripelastusyhdistysten kanssa kannattaa kehittää Helikopterimiehistön mukaan heidän tärkeimpiä yhteistyökumppaneitaan ovat hätäkeskus, poliisi, pelastuslaitos sekä Finnhems-lääkärihelikopteriyksiköt. - Joskus Finnhemsiltä otetaan hoitaja mukaan koneeseemme. Tämä on osoittautunut toimivaksi yhteistyömuodoksi, kertoo Juha Eteläinen. Koska resurssit ovat toiminnan tehostumispaineissa pienentyneet, vapaaehtoisten yhteistyökumppaneiden merkitys korostuu entisestään. - Meripelastusyhdistysten kanssa olisi hyvä järjestää vaikkapa yhteisharjoituksia, toteaa Eteläinen ja kiittelee, että muun muassa veneyksikkö on Perämeren paikallisyhdistyksistä saatu aina paikalle kun on pyydetty. Yhteistyötä kannattaa miehistön mielestä edelleen kehittää, jotta toimintatavat tulevat tutuiksi. Teksti: Sanja Starck, Kuvat: Heidi Hyväri Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivue, Rovaniemen tukikohta - lentomiehistöä 17 henkilöä, jatkuva varallaolo - tukikohta perustettu vuonna 1992 Ilma-aluskalusto Agusta Bell/Bell 412: Kaksimoottorinen kevyt helikopteri (2 kpl) Miehistö: 4 Matkustajaluku: max 10 Max lentoonlähtöpaino kg Nopeus: 220 km/h Toimintamatka 800 km Varustus: - meripelastus- ja lääkintävarustus - pimeännäkölaitteet ja lämpökamera - säätutka/ etsintätutka - etsintävalonheitin - pelastusvinssi, nostokyky 270 kg - ulkopuolisen kuorman nostokoukku, nostokyky kg - metsänsammutusvälineistö, litran sammutuspussi AW 119 Ke Koala (2 kpl): Yksimoottorinen kevyt helikopteri (2 kpl) Miehistö: 1-2 Matkustajaluku: max 7 Max lentoonlähtöpaino 2 850kg Nopeus 250 km/h Toimintamatka 750 km Varustus: - viranomaisradio ja taktinen tietokone - pimeänäkölaitteet - sairaankuljetuspaarit - ulkopuolisen kuorman nostokyky kg - metsäpalonsammutusvälineistö, litran sammutuspussi Lähde: Miehistö valmiina lähtöön. Vas. Ilkka Kontiokoski, Petteri Savolainen, Ari Lakio ja Juha Eteläinen. Meripelastaja

18 Koulutuspäivät 2015 Meripelastusseuran 50. koulutuspäivät Suomen Meripelastusseuran ensimmäiset neuvottelupäivät pidettiin Helsingissä vuonna Vuosien saatossa nimeltään koulutuspäiviksi muuttunut tapahtuma järjestetään nyt jo 50. kertaa. Juhlavuoden koulutuspäivät pidetään Tukholman risteilyllä, uusitulla Silja Serenadella Koulutuspäivien teemoja ovat Seuran uusi strategia ja kuinka yhdessä saavutamme sen tavoitteet, uudet pelastusalusluokat ja alusten sijoituspaikkojen määräytymisen perusteet jatkossa, yhdistysten yhtenäinen tilikartta sekä Messi-järjestelmä osana kaikkea toimintaamme. Ohjelman runkona on aiempina vuosina kiitosta saanut työpajamalli, joka mahdollistaa yleisön aktiivisen osallistumisen. Atlantis Palacessa pidettävien, kaikille yhteisten avauspuheenvuorojen jälkeen ohjelma jakautuu 4-5 vuorovaikutteiseen työpajaan. Yleisö haastetaan mukaan; kysymään ja kyseenalaistamaan, testaamaan omia tietojaan sekä yhdessä kehittämään käsiteltäviä aiheita edelleen. Koulutuspäivillä jaetaan Meripelastusseuran korkeimmat huomionosoitukset ja julkistetaan Vuoden meripelastaja Lauantaina Tukholmassa on mahdollista vierailla Allt för Sjön venenäyttelyssä. Tervetuloa mukaan! Ohjelma julkaistaan tammikuun puoliväliin mennessä. Ilmoittautuminen Matkajärjestelyjä hoitaa matkatoimisto Matkapojat Oy. Matka varataan suoraan toimiston nettivaraamosta. Linkki varaamoon avautuu Meripelastusseuran nettisivuilla lähtien. HUOM! Ilmoittautumisia ei oteta vastaan Seuran toimistossa. Sitova ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään , jonka jälkeen nettivaraamo sulkeutuu. Hinnat ja aikataulu Silja Line m/s Silja Serenade - risteily Helsinki-Tukholma-Helsinki pe 6.3. Helsinki Tukholma klo 17:00 09:45 la 7.3. Tukholma Helsinki klo 16:45 10:30 Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa, meriaamiainen ja Buffet-illallinen (meno-paluu) ruokajuomineen sekä koulutuspäivien ohjelma ja kokouskahvit. HUOM paluumatkalla Buffet illalliskuponki on mahdollista vaihtaa myös avoimeen illallislippuun (arvo 35 ), jonka voi käyttää osamaksuna missä tahansa laivan ruokaravintolassa. Pöytävarauksia otetaan vastaan paluumatkalle etukäteen Buffetin lisäksi Tavolata á la carte ravintolaan. Lisämaksusta kokouslounas pe 6.3. klo hintaan 18 /hlö. Kokouslounas on varattava etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä. Hinnat/henkilö ja hyttiluokat hinta /hlö A luokka 1hh 317 2hh 215 3hh 181 4hh 164 Promenade 1hh 302 2hh 208 3hh 176 4hh valtakunnalliset koulutuspäivät MS Silja Serenade B -luokka 1hh 264 2hh 189 3hh 164 4hh 151 Venemessut Allt för sjön 2015 Bussikuljetus lähtee terminaalin edestä venemessuille lauantaina klo ja paluukuljetus messuilta klo takaisin satamaan. Messulippu kuljetuksineen 35 /hlö. Messulippu varataan matkavarauksen yhteydessä. Varaus on sitova, eikä lipun hintaa palauteta sairastapauksessakaan. 18 Meripelastaja 4-14 Ilmoittaudu 6.2. mennessä!

19 Matkan maksaminen Matkan ennakko- ja loppulasku lähtee ilmoittautumisen jälkeen varaajan sähköpostiin. Ennakkomaksu on 25% kokonaishinnasta ja se erääntyy viikon päästä varauksen tekemisestä. Loppumaksun eräpäivä on Huom. peruutustapauksessa kulut 10 / hlö lääkärintodistusta vastaan. Lippujen luovutus Lippujen luovutus 6.3. klo alkaen Siljan Olympiaterminaalissa, Olympiaranta 1, Matkapoikien lähtöselvityspisteessä. Lippujen kanssa samassa kuoressa ovat matkaohjelma ja ateriakupongit. Matkan muutokset/ peruutukset Matkaan liittyvät hytti- tai nimimuutokset on ilmoitettava suoraan Matkapojille puh (ma pe 09:00 16:00) tai sähköpostilla ryhmat.helsinki@matkapojat.fi Jos olet estynyt matkustamasta, tulee varaus peruuttaa välittömästi. Peruutuskulut 10 vain lääkäritodistusta (toimitettava kahden viikon kuluessa lähtöpäivästä) vastaan, mikäli peruutus ilmoitetaan eräpäivän jälkeen. Tarkemmat peruutusehdot saa matkatoimistosta. Yhdistyksen virallinen edustaja Seura korvaa 189 yhdistyksen virallisen edustajan matkasta. Yhdistykset ilmoittavat Seuran toimistoon smps.toimisto@meripelastus.fi yhdistyksen virallisen edustajan nimen viimeistään Hyttivarauksen edustaja tekee itse netissä Matkapoikien varaamosta ja maksaa matkansa itse (tai lähettävä yhdistys maksaa sen). Korvauksen 189 Seura maksaa yhdistykselle matkan jälkeen ja yhdistys maksaa sen edelleen edustajalleen. Yhdistyksen virallisen edustajan tulee osallistua kaikkiin koulutustilaisuuksiin sekä puheenjohtajiston kokoukseen lauantaina. Huomioitavaa Yhdellä varauksella voi ilmoittautua enintään 9 henkilöä. Varauksesta lähtee 1 ennakko- ja loppulasku/varaus varauksen tekijän antamaan sähköpostiosoitteeseen. Yhdistykset voivat edelleen koota oman yhdistyksensä osallistujat, jolloin yhdistyksen edustaja lähettää tiedot ilmoittautuneista sähköpostilla osoitteeseen ryhmat.helsinki@matkapojat.fi HUOM Ryhmät laskutetaan yhdellä laskulla yhdistyksen edustajan antamasta osoitteesta. Nais- ja miespaikat ovat myynnissä nettivaraamossa B luokan hytteihin. Jos haluat varata puolikkaan hytin muusta hyttiluokasta soita varausnumeroon (ma pe 09:00 16:00). Samoin yhdensuuntaiset matkat tai Maarianhaminasta tulevat varaavat matkansa matkatoimistosta suoraan (puhelimitse tai sähköpostilla). Kaikissa ongelmatapauksissa ota yhteys matkatoimistoon, ei Seuran toimistoon. Matkatoimisto Matkapojat Oy:n yhteystiedot ovat puh (ma pe 09:00 16:00) ja sähköposti ryhmat.helsinki@matkapojat.fi Ilmoittaudu 6.2. mennessä! Meripelastaja

20 Tutkimus vapaaehtoisten osallistumisesta hälytystehtäviin valmistunut Auttaminen ja yhdessä toimiminen inspiroivat vapaaehtoisia Viranomaisia tukevassa hälytystoiminnassa on mukana yli vapaaehtoista, jotka suorittavat vuosittain tuhansia tehtäviä. Järjestöt osallistuvat etsintä- ja pelastustehtäviin sekä esimerkiksi psykososiaalisen tuen ja ensihuollon tehtäviin. Kiinteänä osana pelastustoimea toimii 709 palokuntaa, jotka ovat mukana noin puolessa pelastustoimen tehtävistä. Vapaaehtoisten saatavuutta ja käytettävyyttä koskevassa tutkimuksessa on tarkasteltu viranomaisten tukena toimivaa pelastuspalvelu- ja palokuntajärjestökenttää ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. Kolmas sektori on tehnyt Suomessa jo kauan työtä yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi. Palokuntatoiminnan 175-vuotisjuhlaa vietettiin viime vuonna. Valmiusjärjestöjen yhteenliittymä, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) täytti viime vuonna 50 vuotta. Järjestöillä on turvallisuustyössä kolme roolia: ne tuottavat asiantuntijapalveluita, tukevat viranomaisia onnettomuus- ja häiriötilanteissa sekä koordinoivat kansalaisten osallistumista yhteiskunnan turvallisuustyöhön. Järjestöjen rooli yhteiskunnan turvallisuustoimijoina onkin 2000-luvun aikana kasvanut. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kokonaisturvallisuudesta, Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ja esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ohjelmassa järjestöjen asema on vakiintunut. Lisäksi järjestöjä kuullaan esimerkiksi Turvallisuuskomiteassa. Yli vapaaehtoista Järjestöjen rooli sisäisessä turvallisuudessa on merkittävä. Yli vapaaehtoista on mukana palokuntien, pelastuspalvelujärjestöjen ja Vapepan toiminnassa. Viranomaisten hälytettävissä toimii kolmannes eli noin vapaaehtoista. Vuonna 2013 kaikkiaan lähes henkilöä sai apua valmiusjärjestön vapaaehtoiselta yksiköltä tai ryhmältä. Vuonna 2013 viranomaiset hälyttivät vapaaehtoiset pelastuspalvelujärjestöt sekä Vapepan yksiköt ja ryhmät lähes kertaa etsintä-, pelastus- tai sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin. Muista järjestöistä poiketen noin kolmannes meripelastusyhdistysten tehtävistä tuli suoraan avuntarvitsijalta. Kiireellisten hälytystehtävien lisäksi vapaaehtoiset suorittivat vuonna 2013 yli erilaista päivystyksellistä ennalta sovittua tai kiireetöntä tehtävää. Tehtävät olivat muun muassa palotähystyslentoja, ensiapupäivystyksiä, sekä vesillä ja liikenteessä tehtyjä avunantoja. Järjestöjen toiminta- ja osaamisalue on siis laaja. Usein järjestötoimintaa arvioitaessa nostetaan esille kysymys siitä, millaisen verkoston valmiustoiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset muodostavat sekä kuinka moni vapaaehtoinen toimii samoissa tehtävissä eri järjestöissä. Suuri osa vapaaehtoisista on mukana useammassa kuin yhdessä järjestössä. Noin puolet kaikista järjestöjen vastaajista oli mukana Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) toiminnassa. Pelastuskoirayhdistysten harrastajista Vapepan toimintaan osallistui jopa yli 80 prosenttia. Meripelastusharrastajista alle 10 prosenttia oli mukana Vapepassa. On myös mielenkiintoista huomata, että pelastuspalvelujärjestöissä toimivista vain 14 % oli mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Palokunnista vastaava luku oli vieläkin alhaisempi, vain 5 %. 20 Meripelastaja 4-14