Oletko Messissä?, s. 11 Pelastajat ilmassa, s. 16 Edu Kettunen on tarinankertoja, s. 26

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oletko Messissä?, s. 11 Pelastajat ilmassa, s. 16 Edu Kettunen on tarinankertoja, s. 26"

Transkriptio

1 4/2014 Oletko Messissä?, s. 11 Pelastajat ilmassa, s. 16 Edu Kettunen on tarinankertoja, s meripelastustaitokilpailut Turussa, s koulutuspäivät , s. 18

2 Furuno Finland toivottaa tunnelmallista joulua kaikille vesilläliikkujille Meiltä korkealaatuiset tuoteperheet pelastusaluksesta huviveneeseen: Furuno navigointijärjestelmät Flir lämpökamerat McMurdo hätälähettimet veneelle ja miehistölle True Heading AIS:it ja kompassit

3 Vapaaehtoinen meripelastaja Den frivilliga sjöräddaren Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastusseuran jäsenlehti 84. vuosikerta, ISSN Painos kpl Toimitusneuvosto Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen, Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck, Sanja Starck, Sadri Wirzenius Toimitus Päätoimittaja Jari Piirainen Toimitussihteeri Sadri Wirzenius Eero Nurmikko Ulkoasu M.E.N Oy Ilmoitusmyynti Ilmoitustilavaraukset / ilmoituskoko-varaukset sähköposti: soita: /2014 Merellistä turvallisuutta yli rajojen 4 Gränsöverskridande säkerhet till sjös 4 Käytkö vieraissa? 9 Kaikki Messiin! 11 Ensiauttajien yhtenäinen koulutusmalli vakiintuu 14 Pelastajat ilmassa - ihmishenki on tärkein 16 Koulutuspäivät Auttaminen ja yhdessä toimiminen inspiroivat vapaaehtoisia 20 Apua vailla kuinka toimia hätätilanteessa 22 Edu Kettunen 26 Meripelastajan lokikirja 28 ilmoitusaineistot: Paino Puna Musta Oy, Joensuu 2014 Painotuote Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu Seuraava jäsenlehti ilmestyy helmikuun alussa. Lehden aineiston on oltava toimituksessa 9.1. mennessä. Sähköinen aineisto: Aineistoa ei palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon Suomen Meripelastusseuran toimisto Suomen Meripelastusseuran toimisto Kalliolinnantie Helsinki Toimitusjohtaja Jari Piirainen Valmiuspäällikkö Jori Nordström Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen Talouspäällikkö Tiina Hietikko Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma Alustarkastaja Taneli Mauno Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä koulutuspäivät Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan, s. 18! Vapaaehtoisjärjestöjen yhdessä luoma ensivastekoulutus on vakiinnuttamassa asemansa valtakunnallisena ensiauttajien koulutusmallina, s Auttaminen ja yhdessä toimiminen inspiroivat vapaaehtoisia. Palosuojelurahaston rahoittama vapaaehtoisten käytettävyystutkimus julkaistaan Lue lisää, s ! Kannen kuva Heidi Hyväri

4 Komentosillalla På bryggan Itämeri ja erityisesti Suomenlahti on riskialtis, vaikeasti navigoitava, matala ja karikkoinen merialue. Suomenlahden keskisyvyys on n. 38 metriä ja meriliikenteelle vaarallisia matalikkoja on paljon. Vertailun vuoksi esimerkiksi Välimeren keskisyvyys on 1,5 kilometriä. Suomenlahti on jään peitossa keskimäärin 100 vuorokautta vuodessa ja alukset joutuvat poikkeamaan vaikeissa jääoloissa normaaleilta reiteiltään. Suomenlahti on myös vilkkaasti liikennöity alue ja risteävä liikenne lisää onnettomuusriskiä. Venäjän öljykuljetukset ovat olleet kasvussa uusien satamahankkeiden myötä. Yli puolet Venäjän merikuljetuksista on öljyä ja nestemäisiä öljytuotteita. Suomen merelliset viranomaistoimijat (METO) Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Rajavartiolaitos ja Merivoimat ovat toimineet sektorirajat ylittävässä viranomaisyhteistyössä merellisen turvallisuuden puolesta jo 20 vuotta. METO-yhteistoiminnalla on kyetty osoittamaan parhaat voimavarat ja osaaminen merellisen turvallisuuden kehittämiseen. Yhteistyön kautta on vuosien varrella säästetty kymmeniä miljoonia euroja ja mikä tärkeintä, parannettu konkreettisesti merellistä turvallisuutta ja toimijoiden suorituskykyä mm. yhteisen tilannekuvan, sensoriverkon ja tiedonvaihdon avulla. METO-toimijat ovat sitoutuneet yhteistyöhön poikkeuksellisella tavalla ja jokainen osapuoli kokee Suomen merellisen turvallisuuden sekä toimintakyvyn kehittämisen ja turvaamisen yhteiseksi, organisaatiosta riippumattomaksi tehtäväkseen. METO-toiminnan keskeisinä toimijoina olevat Liikenneviraston meriliikennekeskukset valvovat ja ohjaavat liikennettä sekä antavat tarvittaessa alukselle navigointiapua ja varoittavat aluksia vaaroista. Liikenteenohjaus puuttuu alusten poikkeukselliseen kulkuun keskimäärin 5900 kertaa vuodessa. Varmoja karille ajoja ehkäistään kymmeniä vuosittain. Rajat ylittävää yhteistyötä tehdään myös Merellistä turvallisuutta yli rajojen Gränsöverskridande säkerhet till sjös Suomen, Venäjän ja Viron välillä Suomenlahden tiedonvaihdon ja raportoinnin GOFREP-yhteistyössä, jossa Liikenneviraston meriliikennekeskukset vaihtavat tietoa ja liikenteen tilannekuvaa Venäjän ja Viron meriliikennekeskusten kanssa. Tätä yhteistyötä voimme kiittää mm. siitä, että sadantuhannen tonnin raakaöljylastissa ollut öljytankkeri Lovina ei ajanut karille ja aiheuttanut mittavaa ympäristökatastrofia eräänä pimeänä lokakuisena iltana. Viranomaisyhteistyön lisäksi yhteistyö yksityisen ja erityisesti kolmannen sektorin kanssa on Suomessa merellisen turvallisuuden varmistamisessa tärkeää. John Nurmisen säätiön, yritysten ja viranomaisten kanssa yhteistyössä toteutettu öljytankkereiden reitintarkastus- ja tietopalvelu ENSI on Östersjön och i synnerhet Finska viken är ett riskfyllt, svårnavigerat och grunt havsområde. Finska vikens medeldjup är ca 38 meter och i området finns rikligt med för sjötrafiken farliga grynnor. Som jämförelse kan nämnas att Medelhavets medeldjup är 1,5 kilometer. Finska viken är istäckt i genomsnitt 100 dygn om året, och under svåra isförhållanden är fartygen tvungna att avvika från sina normala rutter. Finska viken är också ett livligt trafikerat område, och risken för olyckor ökar ytterligare på grund av den fartygstrafik som korsar viken. Rysslands oljetransporter har ökat i och med de nya hamnprojekten. Hälften av Rysslands sjötransporter består av olja och vätskeformiga oljeprodukter. Finlands marina myndigheter (METO) Trafikverket, Trafiksäkerhetsverket Trafi, Gränsbevakningsväsendet och Marinen har haft sektoröverskridande myndighetssamarbete för främjande av sjösäkerheten redan i över 20 år. Genom METO-samarbetet har man kunnat samla de bästa resurserna och kunnandet för att främja sjösäkerheten. Tack vare samarbetet har man under årens lopp lyckats göra inbesparingar på tiotals miljoner euro och, vad som är ännu viktigare, man har på ett konkret sätt förbättrat sjösäkerheten och aktörernas prestationsförmåga bl.a. genom en gemensam lägesbild, ett sensornätverk och informationsbyte. METO-aktörerna har förbundit sig till samarbetet ovanligt väl och alla parter, oberoende av organisation, anser att utvecklingen och tryggandet av sjösäkerheten och funktionsförmågan i Finland är en gemensam uppgift. Trafikverkets sjötrafikcentraler, som är de centrala aktörerna i METO-verksamheten, övervakar och leder trafiken samt ger fartyg navigeringsassistans vid behov och varnar dem för faror. Sjötrafikledningen ingriper årligen i genomsnitt 5900 gånger i fartygs exceptionella rutter. Man lyckas varje år hindra tiotals grundstötningar. Gränsöverskridande samarbete görs också mellan Finland, Ryssland och Estland inom ramen för GOFREP-samarbetet för informationsbyte och rapportering. Detta samarbete går ut på att Trafikverkets sjötrafikcentraler byter information och lägesbilder med Rysslands och Estlands sjötrafikcentraler. Vi har detta samarbete att tacka bl.a. för det att oljetankern Lovina med en last på hundratusen ton råolja inte stötte på grund och orsakade en omfattande miljökatastrof en mörk oktoberkväll. Vad gäller tryggandet av sjösäkerheten i Finland är inte endast samarbetet mellan myndigheterna viktigt utan också samarbetet med den privata sektorn och i synnerhet tredje sektorn. Ett gott exempel på detta gränsöverskridande samarbete är ENSI-servicen, en ruttplans- och informationsservice för oljetankrar som John Nurminens stiftelse, företag och myndigheter tog fram tillsammans. Finlands Sjöräddningssällskaps frivilliga sjöräddningsverksamhet innehar en betydande roll i den nationella sjöräddningen som stöd för myndigheternas verksamhet. Sjöräddningssällskapets 2000 aktiva frivilliga hjälper varje år till sjöss och vid insjöarna tusentals människor, av vilka tiotals sannolikt från en säker död. Finland är ett litet land, vars styrka är dess nationella och internationella samarbete. Vi bör hålla fast vid denna styrka och utan fördomar vidareutveckla det gränsöverskridande samarbetet för tryggare sjöfart. Tiina Tuurnala Överdirektör Trafikverket Medlem i Esbo Sjöräddare sedan Meripelastaja 4-14

5 Vuonna 2014 oli mennessä suoritettu 1639 tehtävää, joissa autettiin 4200 ihmistä ja 1340 alusta. erinomainen esimerkki tästä rajat ylittävästä yhteistyöstä. Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävässä roolissa kansallisen meripelastuksen järjestämisessä viranomaistoiminnan tukena. Meripelastusseuran 2000 aktiivista vapaaehtoista auttavat joka vuosi vesillämme tuhansia ihmisiä, joista kymmenet pelastetaan todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Suomi on pieni maa, jonka vahvuutena on yhteistyö niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Pidetään tästä vahvuudestamme kiinni ja kehitetään yhteistyötä edelleen ennakkoluulottomasti yli rajojen turvallisen merenkulun puolesta. Tiina Tuurnala Ylijohtaja Liikennevirasto Espoon Meripelastajien jäsen vuodesta 1995 Rauhallista Joulua ja Turvallista veneilyvuotta 2015! Meripelastusseuran toimisto ja Vapaaehtoinen meripelastaja lehden toimitus Hallituksen uudet jäsenet n Meripelastusseuran valtuusto valitsi syyskokouksessaan Seuran hallitukseen kaudeksi Pertti Helaniemen, Markus Karjalaisen ja Vesa Rauhalan. Erovuorossa olleet Helaniemi ja Karjalainen valittiin jatkokaudelle. Helaniemi toimii myös hallituksen varapuheenjohtajana. Vesa Rauhala on uusi jäsen. Pertti Helaniemi on EVLI Alexander Managementin toimitusjohtaja, ja hän toimii myös vapaaehtoisena meripelastajana Meripelastusasema 1:ssä ja Espoon Meripelastajissa. Markus Karjalainen on Arctia Shipping Oy:n jäänmurtopalveluiden liiketoimintajohtaja. Vesa Rauhala työskentelee aluepäällikkönä VR Yhtymässä Tampereella. Hän on toiminut vapaaehtoisena meripelastajana yli 15 vuotta, joista Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana 6 vuotta ja Pirkanmaan yhdistyksen puheenjohtajana 3 vuotta. SMPS hallitus vuonna 2015: Juha Toivola, puheenjohtaja Pertti Helaniemi, varapuheenjohtaja Petri Haapasalo, jäsen Olli Kaljala, jäsen Markus Karjalainen, jäsen Pekka Mölsä, jäsen Vesa Rauhala, jäsen Valtteri Simola, jäsen Ulla von Weissenberg, jäsen Osallistu some-tutkimukseen! n HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija tekee opinnäytetyönään tutkimuksen Meripelastusseuran sosiaalisen median käytöstä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä ja miten Meripelastusseuran tulisi näkyä sosiaalisessa mediassa. Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena, johon ovat tervetulleita osallistumaan kaikki sosiaalista mediaa käyttävät. Linkki kyselylomakkeen löytyy Seuran nettisivuilta (tutkimusta koskevan uutisen yhteydestä). Vastaamalla kyselyyn, autat Meripelastusseuraa saamaan tietoa siitä, mistä kanavista sen jakama sisältö saavuttaisi kohteensa parhaiten. Vastaukset käsitellään nimettömänä ja luottamuksellisesti. Kyselyyn vastaamiseen on aikaa asti. Yhdistysten uusi tilikartta käyttöön n Meripelastusseuran jäsenyhdistyksilleen tuottama uusi yhdenmukainen tilikartta tulee käyttöön Uusi tilikartta tukee yhteisiä strategisia tavoitteitamme ja yhdistysten taloussuunnittelua. Samassa yhteydessä Seura tarjoaa yhdistyksille myös kirjanpito-ohjelmiston korvauksetta. Hanketta tukee Reijo Rautauoman säätiö. Talouskysymykset ovat Seuralle ja yhdistyksille elintärkeitä ja niiden merkitys kasvaa edelleen. Tilikartan avulla yhdistysten taloussuunnittelua tuetaan seuraavilla alueilla: - Yhdenmukainen kulu- ja tuloseuranta kaikissa yhdistyksissä. - Riskipaikkojen arviointimahdollisuus. - Yhdenmukainen raportointi (keskinäinen ja rahoittajien suuntaan). - Toiminnan ohjaus ja kehittäminen. - Kuluseuranta mm. alusluokittain ja toimialoittain. Tavoitteena on, että kaikki Seuran yhdistykset ottavat käyttöönsä uuden tilikartan ja ns. pilvipalvelussa verkon kautta käytettävän ohjelman. Seuran toimisto suljettu n Meripelastusseuran toimisto on suljettu joulun ja loppiaisen välillä Palvelemme jälleen 7.1. Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa! Venemessuille helmikuussa! n Suomen suurin venealan tapahtuma, Vene 15 Båt näyttely järjestetään helmikuuta Helsingin messukeskuksessa. Meripelastusseuran osasto 7a39 sijaitsee venehallissa 7. Osastolla on näytteillä Atlantic75 -pelastusvene. Messuilta voi myös helposti hankkia Trossi-jäsenpalvelun veneensä turvaksi ja liittyä samalla Seuran tukijoukkoihin tai löytää vaikka kokonaan uuden harrastuksen vapaaehtoisena meripelastajana. Lue lisää Seuran nettisivuilta lähempänä tapahtumaa! Lue uusimmat tiedotteet: Meripelastaja

6 Meripelastusseuran yhteystiedot muuttuvat n Meripelastusseuran toimisto muuttaa takaisin Wihurin rahaston omistamaan kiinteistöön Helsingin Kaivopuistoon. Seuran uusi osoite on Kalliolinnantie Helsinki Huom! Laskutusosoite: Verkkolaskuosoite/OVT-tunnus Välittäjätunnus (Itella) Y-tunnus tai Meripelastusseura PL Laskut Muuton yhteydessä Seura luopuu myös puhelinvaihteesta ja fax-numerosta. Puhelinnumero ja fax-numero poistuvat käytöstä Toimiston henkilöstön tavoittaa suorista puhelinnumeroista ja sähköpostilla. Yhteystiedot tehtävänkuvauksineen: Toimitusjohtaja Jari Piirainen puh Seuran toiminnan suunnittelu, johtaminen, koordinointi ja kehittäminen - Seuran varainkäytön suunnittelu ja talouden hoidon valvonta - Toimiston ja henkilöstön johtaminen - Yhteiskuntasuhteet ja kansainvälinen yhteistyö Valmiuspäällikkö Jori Nordström (työvapaalla saakka) - Meripelastustoiminnan operatiivinen suunnittelu ja johtaminen - Seuran koulutustoiminnan johtaminen ja kehittäminen - Kansainvälinen yhteistyö koulutuksessa ja operatiivisessa toiminnassa - Yhteistyö operatiivisen toimialan viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa - Bågaskärin toimintakeskushankkeen koordinointi ja valvonta Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen puh Alus- ja varustesektorin koordinointi ja toiminnan kehittäminen - Uudisalusten tilaustoiminta, rakennuttaminen, valvonta ja vastaanotto - Toimittajasopimukset - Tekninen koulutus ja koulutuksen suunnittelu - Miehistöverkkokauppa Talouspäällikkö Tiina Hietikko puh Seuran talouden ja avustusten hoito - Seuran tilinpäätös, kirjapito, verot - Jäsenyhdistysten talousneuvonta Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius puh Seuran sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelu, toimeenpano ja seuranta - Seuran mediasuhteet - Jäsenyhdistysten tukeminen viestinnän asiantuntijapalveluilla - Vapaaehtoinen Meripelastaja lehden toimitussihteerin tehtävät 6 Meripelastaja 4-14 Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma (valmiuspäällikön sijainen saakka) puh Seuran koulutustoiminnan kehittäminen ja kurssitoiminta - Yhdistysten tukeminen käytännön koulutustyössä ja koulutuksellisissa asioissa - Koulutusjärjestelmän ylläpitoon ja käyttöön liittyvät asiat - Yhteistyö koulutusalan sidosryhmien kanssa Koulutussuunnittelija Ilari Hatakka palaa opintovapaalta Vastuualueiden jaosta tiedotetaan erikseen. Alustarkastaja Taneli Mauno puh Alusten ylläpidosta ja korjauksista vastaaminen - Alusten katsastus ja katsastustoiminnan koordinointi - Yhdistysten ohjaus ja valvonta alusten ylläpidossa - Alus- ja henkilövahingot - Alusten rekisteröinti- ja radiolupa-asiat - Käytöstä poistettavan kaluston myynti Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä puh Jäsenrekisterin ylläpito ja jäsenpalvelu - Taloushallinnon tehtävät - Esite- ja messumateriaalien tilaukset Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Toimiston sähköposti: Bågaskärin toimintakeskus Toimintakeskuksen isäntä Teemu Hotanen puh Meripelastusseura mukana Koulut vesille -hankkeessa n Laajoista vesistöistämme ja pitkästä rantaviivastamme johtuen vesillä toimimisen taidot ovat tärkeitä jokaiselle maassamme asuvalle. Näitä taitoja voi oppia ympäri vuoden Vesiympäristö tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet oppimiseen, tutkimiseen, havainnointiin ja luontosuhteen vahvistamiseen. Järjestöyhteistyössä valmistellun Koulut vesille -hankkeen tavoitteena on innostaa koululaisia tutustumaan vesiympäristöön ja hankkimaan taidot turvalliseen vesillä liikkumiseen. Valmisteilla olevassa hankkeessa opetellaan vesillä toimimisen taitoja monipuolisesti eri vuodenaikoina. Toteutuessaan hanke tarjoaa oppimateriaalia ensiaputaidoista navigointitaitoihin eri aineiden luokkaopetuksen tueksi. Tämän lisäksi tarkoituksenamme on toteuttaa tapahtumia, joissa harjoitellaan vesipelastustaitoja ja vesillä liikkumisen taitoja mm. purjehdussimulaattorissa, kertoo Koululiikuntaliiton liikunta-asiantuntija Sari Turunen. Tavoitteenamme on ennaltaehkäistä vesillä tapahtuvia onnettomuuksia ja tapaturmia, jotka voivat pahimmillaan johtaa hukkumisiin. Koulujen kautta tavoitetaan eri taustoja omaavia lapsia ja nuoria. Yksi Koulut vesille hankkeen tavoitteista onkin luoda yhdenvertaiset mahdollisuudet esimerkiksi eri kulttuuritaustoista tuleville koululaisille oppia vesillä toimimisen taitoja koulun lähiympäristössä. Hankkeessa tähdätään myös Kaste-ohjelman tavoitteisiin kouluhyvinvoinnin parantamiseksi sekä terveyttä edistävän koulun syntymiseksi sekä samalla hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Koulut vesille -hankkeessa yhteistyössä ovat mukana Koululiikuntaliitto, Suomen Punainen Risti, Suomen Purjehdus ja Veneily, Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto, Suomen Uimaliitto, Sukeltajaliitto, Suomen Melontaja Soutuliitto ja Suomen Meripelastusseura. Kuva Sari Häkkinen

7 Auta pelastamaan ihmishenkiä! Joululahja vapaaehtoiselle meripelastustyölle Aiheuttaako joululahjaostoksilla juokseminen harmaita hiuksia? Ahdistaako turha tavara? Oletko ajatellut, että perinteisten joululahjojen sijasta voisit tehdä lahjoituksen hyvään tarkoitukseen; vapaaehtoiselle meripelastustyölle? Nettisivujemme lahjoituskaupasta voit valita sopivan hintaisen lahjan valmiista vaihtoehdoista. Voit myös omistaa lahjoituksesi haluamallesi henkilölle. Hänelle lähtee meiltä sähköpostiviesti joulutervehdykselläsi varustettuna. Kypärä 250 Polttoainetta pelastusalukseen 75 Valaisin 50 Pelastusliivi 150 Sammutuspeite 20 Meripelastuskoira Köpi 35 Kaikki lahjoitukset käytetään vapaaehtoisen meripelastustoiminnan ylläpitämiseen. Yksittäisen lahjoituksen käyttöä ei ole mahdollista seurata. Rahankeräyslupa 2020/2013/2491, Poliisihallitus, Arpajaishallinto. Lupa on voimassa Koko Suomen alueella Ahvenenmaata lukuunottamatta. Meripelastaja

8 Onko vapaaehtoinen meripelastustyö lähellä sydäntäsi ja haluat tukea Suomen Meripelastusseuran toimintaa? Oletko harkinnut testamenttilahjoituksen tekemistä? Testamenttilahjoitus vapaaehtoiselle meripelastustyölle Testamentin tekeminen on helppoa. Siihen tarvitaan: - pääsääntöisesti 18 vuoden ikää - kirjallinen muoto - kaksi vähintään 15-vuotiasta todistajaa. Yleishyödyllisille järjestöille tehdyistä lahjoituksista ei makseta perintöveroa. Tutustu testamenttioppaaseemme osoitteessa tai ota yhteyttä suoraan toimitusjohtajaamme Jari Piiraiseen, tai puh Season s Greetings Wishing You a Merry Christmas and a Prosperous New Year Önskar Er en God Jul och ett Gynnsamt Nytt År Toivotamme Teille Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta from all of us at/önskar alla vi på/toivottaa Bore - Bore Ltd member of the Rettig Group -

9 Käytkö vieraissa? Vai harrastatko vain sitä omaa? Useimmat tekevät niin eli pysyvät yhdessä lajissa eikä siinä ole mitään moitittavaa. Tuttu ja turvallinen. Luotettava. Tiedät ja tunnet sen kaikki oikut. Tiedät miten se käyttäytyy eri tilanteissa eikä se yllätä sinua. Mikäs sen helpompaa. Mutta olisiko joskus hyväksi kokeilla sitä toista lajia? Ihan vain mausteeksi. Tai jopa niin, että oppisi ymmärtämään sen toisen lajin kummallisuuksia. Miksi se tekee niin kuin tekee. Ihan oudosti ja erilailla kuin luulit sen tekevän siinä tilanteessa. Se yllätti sinut myönnä pois. Harmittaa. Tietysti. Oma on kuitenkin tutumpi. Osaat sen vaikka silmät kiinni. Oma vene - joko moottorilla tai purjeilla. Monet oudot tilanteet vesillä johtuvat tietämättömyydestä. Jos purjehtija tuntisi ison moottoriveneen haasteet liukukynnyksen molemmin puolin tai moottoriveneilijällä olisi kokemusta vendan tekemisestä väylällä, niin molemmilla olisi helpompaa ja ohittaessa vain moikattaisiin sen sijaan, että nyt puristetaan kättä taskussa nyrkkiin tai mikä pahempaa heristetään sitä avoimesti... Meillä on niin paljon vettä, että kyllä sitä riittää jokaisen veneen alle ja jää vähän ylikin. Eräs amerikkalainen liikenneprofessori piti aikoinaan luentoa meille suvaitsevaisuudesta. Hän totesi, että kun kaupunki kasvaa riittävän suureksi on jokaisen pakko antaa tietä päästäkseen itse liikkumaan ja juuri siksi suurkaupungeissa tuntuu liikenne sujuvan paremmin kuin pikkukaupungeissa ja kylissä. Olisiko meillä vesialueilla vielä sellainen pikkukylämeininki. Kun tilaa on paljon, niin ei tarvitse niin välittää... siitä toisesta... Tuo samainen professori totesi kyllä myös, että te suomalaiset saatte ruuhkan aikaan kahdella autolla kun molemmat menevät itse ensin. Totta varmaan tuokin. Vesilläkö myös? Saattaa joskus ollakin... Ratkaistaanko ongelma? Seuroissa voitaisiin järjestää vaikka vuoroin vieraissa viikot. Kokeile kaverin venettä. Valvotusti. Opi sen ihmeellisyydet. Saatat jopa hurahtaa toiseen lajiin. Tai ainakin oppia miten ja miksi sillä tehdään niin kuin tehdään. Otatko haasteen vastaan? Ehdota seurassasi kokeiluja. Ja kerro miten kävi. Vaikka sähköpostilla Julkaistaan kooste sitten myöhemmin sopivassa tilaisuudessa. Tuo mainittu ruuhka on muuten ihan käsillä. Ainakin lahjakaupoissa. Älä mene itse ensin vaan tarkkaile tilannetta. Ja osta siinä sivussa se VHF DSC:llä veneellesi, jos sillä ei sitä vielä ole. Ai mikä DSC? Voit myös ostaa hyvän kurssin itsellesi tai kaverille lahjaksi. Se kannattaa. Turvallista talvea Harri Sane Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Espoon Pursiseuran kommodori, Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n veneilytoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Meripelastaja

10 Tiedämme mitä vaaditaan. Tarjoamme jokaiselle asiakkaalle oikean turvan, oikean avun ja oikean hinnan. Asiakkaamme tietävät voivansa luottaa meihin vahingon sattuessa. Emme jätä ketään rannalle. Meille joka ikinen vene on se tärkein. veneenomistajan puolella vuodesta Meripelastaja 4-14

11 Meripelastaja, Trossi-jäsen, asema, yhdistys Kaikki Messiin! Messi on Meripelastusseuran ja sen jäsenyhdistysten yhteinen verkkopohjainen toiminnanohjausjärjestelmä. Ja kuten kaikki vastaavat järjestelmät, Messi täyttää tehtävänsä vain, jos sitä käytetään aktiivisesti. Olethan Messissä? Messi kokoaa yhteen paikkaan kaiken niin yksittäisen vapaaehtoisen meripelastajan, paikallisyhdistyksen kuin keskusjärjestönkin tarvitseman tiedon. Lisäksi Messi tarjoaa työkalut mm. erilaisten tapahtumien luomiseen ja ilmoittautumiseen, raportointiin sekä koulutuksen seurantaan. Päivä päivältä Messistä tulee yhä enemmän myös operatiivisen toiminnan apuväline, mistä esimerkkejä ovat mm. päivystyskalenteri ja hälytysjärjestelmä. omalta osaltaan koko vapaaehtoisen meripelastustyön vaikuttavuuden arviointiin. Uutiset-toiminnon avulla yhdistys voi tiedottaa tärkeistä asioista ja tapahtumista valintansa mukaan vain aktiivimiehistölle tai koko jäsenistölle. Messin uutiset ovat myös Meripelastusseuran tärkein ja Meripelastaja-jäsenlehden lisäksi ainoa virallinen valtakunnallinen viestintäkanava. Messin ominaisuuksista ei pidä unohtaa myöskään materiaali-, kuva- ja videopankkia. Valtakunnalliseen keskusjärjestön materiaalipankkiin on koottu kaikki Meripelastusseuran yhdistysten toiminnan tueksi antamat ohjeet hallinnosta operatiiviseen toimintaan. Lisäksi materiaalipankista löytyy oma osionsa Messin käyttöohjeille. Kuva- ja videopankkeihin saadaan helposti koottua vaikkapa esittelykäytössä tarvittavaa kuva- ja videomateriaalia. Valtakunnallisten tietopankkien lisäksi jokainen yhdistys voi perustaa osioon omia pankkejaan vain yhdistyksen jäsenten käyttöön. Uutena alusrekisteri ja raportointiosio Messiä kehitetään kokoajan käyttäjiltä saadun palautteen avulla. Pienten käyttöä helpottavien korjausten ja muutosten lisäksi Messiin rakennetaan parhaillaan vielä kahta täysin uutta osiota. Tulevan kauden alkuun mennessä valmistuu uusi alusrekisteri, joka kerää kaiken aluksiin ja niiden varusteisiin liittyvän tiedon yhteen paikkaan. Tiedon syöttäminen järjestelmään tulee alkuun vaatimaan pienen panoksen itse kultakin yhdistykseltä, mutta kiitokseksi tehdystä työstä Messin alusrekisteri tarjoaa jatkossa yhdistysten käyttöön automaattisesti koostuvia huoltosuunnitelmia ja muuta ka- Viestinnästä koulutussuunnitteluun Messin käytetyimpiä ominaisuuksia ovat toimintakalenteri, viestitoiminto ja tehtävärekisteri. Toimintakalenteriin voi tehdä tapahtumia esimerkiksi koulutustapahtumista, partioajoista ja muista yhdistyksen tapahtumista. Koulutuskalenterista löytyvät kaikki Meripelastusseuran valtakunnalliset kurssit ja tapahtumat, ja toimintakalenterin kautta onnistuu niin tapahtumaan ilmoittautuminen, osallistujien valikoiminen kuin tapahtumanjälkeinen koulutusrekisterimerkintöjen tekeminenkin kootusti. Messin viestitoiminto mahdollistaa viestien lähettämisen jäsenten välillä ilman sähköpostiosoitetta. Lisäksi keskustelupalstat tarjoavat oivan mahdollisuuden ajatusten ja kokemusten vaihtoon niin yhdistyksen sisällä kuin alueellisti ja valtakunnallisestikin. Tehtävärekisteriin puolestaan syötetään kaikki Meripelastusseuran yksiköiden tekemät tehtävät, niin varsinaiset pelastustehtävät kuin esimerkiksi ennaltaehkäisevänä työnä tehdyt messuvierailut. Tehtävärekisteri luo pohjan Seuran vuosittaisten tilastojen tekemiselle ja Meripelastaja

12 Kaikki Messiin! luston ylläpidossa tarpeellista tietoa. Myös alusten konepäiväkirjanpito sekä kaikki dokumentaatio on jatkossa kootusti Messissä ja siten alusvastaavien ja muiden miehistönjäsenten käytössä muuallakin kuin ko. aluksella. Ollakseen varsinainen toiminnanohjausjärjestelmä, Messi tarvitsee myös oman seuranta- ja raportointiosion. Raportointiosio on tällä erää viimeinen suurempi Messiin kehitettävä kokonaisuus. Valmistuessaan sen on tarkoitus tarjota yhdellä silmäyksellä nopea katsaus aseman, yhdistyksen, toiminta-alueen tai valtakunnalliseen tilanteeseen. Muutamalla klikkauksella saadaan kokonaiskuvan lisäksi myös tarkempaa toimintaa ohjaavaa tietoa mm. koulutuksesta, kalustosta, operatiivisesta toiminnasta ja jäsentilanteesta. Toiminnan suunnittelun väline paikallisesti Sitä mukaan kun Messiin saadaan yhä enemmän ja enemmän tietoa yksittäisten vapaaehtoisten, yhdistysten ja Meripelastusseuran toiminnasta, voidaan tietoa myös käyttää yhä tehokkaammin toiminnan suunnitteluun. Seuran tekemän valtakunnallisen suunnittelun lisäksi on Messi oivallinen työväline myös yhdistyksen kaiken toiminnan suunnittelun tueksi. Messin koulutusrekisteristä partion päällikkö saa muutamalla klikkauksella esiin vaikkapa tiedon juuri sen hetkisen miehistön osaamisesta ja voi suunnitella partion aikaista koulutusta tukemaan omaa miehistöään. Vastaavasti yhdistyksen koulutusvastaava voi ottaa koosteita kaikkien oman yhdistyksen tai aseman kansimieskoulutuksessa olevien osaamispuutteista ja suunnitella kevätkauden viikkokoulutusten ohjelman parhaiten juuri heille sopivaksi. Kolmantena esimerkkinä voi yhdistyksen varainhankintaa suorittava puheenjohtaja koostaa tulevaisuuden raportointijärjestelmästä raportin yhdistyksen toiminnasta menneellä kaudella. Varsin hyvän kuvan antanee esimerkiksi esitys, jossa puheenjohtaja voi kertoa yhdistyksen 23 miehistönjäsenen osallistuneen edellisenä vuonna 670 mieskoulutustuntiin, suorittaneen 110 partioajoa ja tehneen näiden aikana 850 tuntia vapaaehtoistyötä. tävämääriin. Koulutusjärjestelmän valtakunnalliset ja alueelliset tiedot, kuten annetut koulutustasot sekä osaamispuutteet ovat omiaan luomaan suuntaa Seuran tulevalle koulutus- ja kurssisuunnittelulle. Katsastustilastojen pohjalta Seura voi suunnata korjausmäärärahasuunnittelua valtakunnallisesti tai alueellisesti havaittuihin epäkohtiin. Myös muita Messiin syötettyjä tietoja voidaan käyttää erilaisten suunnitelmien pohjana kuvaamaan yhdistyksen tai toiminta-alueen toimintaa ja tilannetta. Pitämällä tiedot ajan tasalla yhdistys varmistaa, että suunnitelmat pohjautuvat oikeaan tietoon. Käyttökoulutusta tarjolla Messin käyttökoulutusta on tarjottu yhdistyksille vuosina 2013 ja 2014, ja sitä on tarpeen mukaan mahdollista saada jatkossakin. Koulutuksessa pyritään aina selvittämään juuri koulutettavan yhdistyksen tarpeet ja vastaamaan niihin parhaalla mahdollisella tavalla. Perinteisesti koulutusta on järjestetty lähiopetuksena yhdistyksen kotipaikkakunnalla, mutta tulevaisuudessa koulutustarjonnan laajentamiseksi pyritään tarjoamaan myös verkkokoulutusta, joka mahdollistaa eri puolelta Suomea olevien yhdistysten yhtäai Messin koulutusrekisteristä löytyvät miehistönjäsenten koulutuskortit ja pätevyydet. SARi -verkkoversiossa on käytettävissä kaikki Meripelastusseuran koulutusmateriaali. Materiaalipankkiin on koottu kaikki Meripelastusseuran ja yhdistysten antamat ohjeet ja asiakirjat hallinnosta operatiiviseen toimintaan. Uutiset kertovat sekä Seuran että yhdistysten ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Tehtäväraportointi on Messin tärkeimpiä työkaluja. Messiin syötettyihin tehtäviin perustuvat Meripelastusseuran vuotuiset tehtävätilastot, jotka ovat selkeä osoitus toimintamme yhteiskunnallisesta merkityksestä. Jatkossa tehtävätilastoja tullaan käyttämään tukena myös valtakunnallisessa toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Toimintakalenteri on väline valtakunnallisten ja paikallisten tapahtumien suunnitteluun (esim. kurssit, kokoukset jne.). Päivystyskalenteri sen sijaan on osa yhdistyksen operatiivista toimintaa. Toiminnan suunnittelun väline valtakunnallisesti Messiä tullaan käyttämään tulevaisuudessa yhä enemmän myös Meripelastusseuran valtakunnallisten suunnitelmien ja päätöstenteon tukena. Esimerkiksi alussijoittelusuunnitelmassa tullaan kiinnittämään huomiota mm. yhdistysten miehistö- ja teh Meripelastaja 4-14

13 3 2 kaisen koulutuksen. Käyttökoulutuksesta kiinnostunut yhdistys voi olla suoraan yhteydessä koulutussuunnittelija Joonas Lahelmaan. Messi kaikille jäsenille Messi mielletään usein vain aktiivimiehistön kohtauspaikaksi. Messi tarjoaa kuitenkin palveluita myös Trossi- ja kannatusjäsenille. Trossi- ja kannatusjäsenet voivat muun muassa päivittää omia yhteystietojaan suoraan Messiin. Lisäksi Trossi-jäsenet pystyvät muuttamaan helposti Trossiin liitetyn veneen tietoja omatoimisesti Messistä. Myös jäsenmaksujen maksu onnistuu kätevästi suoraan Messistä verkkopankkiyhteydellä. Mikäli et ole vielä kirjautunut Messiin, löydät kirjautumiseen tarvittavat tunnukset edellisestä jäsenlaskustasi. 4 Teksti: Joonas Lahelma ja Lasse Kämäräinen Meripelastaja

14 Ensiauttajien yhtenäinen koulutusmalli vakiintuu Vapaaehtoisjärjestöjen yhdessä työstämä ensivastekoulutus on vakiinnuttamassa asemaansa valtakunnallisena ensiauttajien koulutusmallina. Meripelastusseura ja Suomen Punainen Risti ovat sisäänajaneet koulutusmallia järjestämillään kursseilla parin viime vuoden aikana ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ottaa koulutuksen käyttöön vuoden 2015 alusta. Jatkossa kiireellistä apua tarvitsevan potilaan luokse saapuvat ensiauttajat on yhdenmukaisesti koulutettu, saapuipa apu sitten vettä pitkin tai maitse. Ensivastekoulutuksen kehittämistyöryhmä työskentelee tällä hetkellä osaamisen ylläpitämisen ja koulutusmallin virallistamisen parissa. Ensivastekurssi tullaan auditoimaan ulkopuolisen tahon toimesta ja koulutus työstetään myös osaksi opintopistejärjestelmää. Toteutuessaan se palvelee kurssilaisia muun muassa mahdollistamalla koulutuksen hyväksi lukemisen esimerkiksi terveydenhuollon opinnoissa. Koulutusmallin virallistaminen selkeyttää myös ensihoitopalvelussa toimivien yksiköiden määrittelyä ensivasteen osalta, kun lainsäädännössä ei toistaiseksi ole ollut tarkempaa määritelmää ensiauttajien koulutukselle yhtenäisen koulutusmallin puuttuessa. Tämä on hyödyksi esimerkiksi meri- tai järvipelastusyhdistyksen neuvotellessa ensivastesopimuksesta viranomaisen kanssa. Kertaus on opintojen äiti ensivastekoulutuksessakin Kiireellistä apua tarvitsevan potilaan luona jokaisella ensivasteryhmän jäsenellä on oma tehtävänsä (kuva Tuomas Telkki). Osaamisen ylläpitämistä varten on kehitteillä Ensivastekertauskurssi, sillä tarve kertaavalle koulutukselle on ilmennyt järjestöjen vapaaehtoiskentässä. Vaikka ensivasteasioita harjoitellaan omassa yksikössä säännöllisesti, on perusteellisempi kertauskoulutus paikallaan siitäkin syystä, että oikeita potilaskontakteja osuu yksittäisen ensiauttajan kohdalle verrattain harvoin. Kertauskurssin avulla voidaan jakaa myös ajantasaista tietoa kentälle päivittyvistä hoitosuosituksista ja käytännöistä sekä välinemuutoksista. Meripelastusseuran osalta ensiapu- ja ensivastevälineistöä on tarkasteltu ja päivitetty ALTTR-EVY työryhmän toimesta viimeisen vuoden aikana ja ajantasaista välineistöä käytetäänkin Meripelastusseuran järjestämillä kursseilla. Ensiauttaja = ensivastekoulutettu maallikko tai muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö Ensivasteyksikkö = äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi hätäkeskuksen kautta hälytettävä yksikkö Hätätilapotilas = äkillisesti sairastunut tai loukkaantunut henkilö, joka on merkittävässä vaarassa menehtyä, joutua pitkään sairaalahoitoon tai saada pysyvän haitan (esim. elottomaksi mennyt potilas, sydän- tai aivoninfarktin saanut potilas tai suuren ulkoisen verenvuodon saanut vammautunut potilas). Kertauskurssin ensimmäistä versiota testattiin loka-marraskuun vaihteessa Meripelastusseuran toimintakeskuksessa Bågaskärissä. Kertauskoulutuksessa keskityttiin potilaan tilanarviointiin ja yleisimpien ensiauttajien kohtaamien potilasryhmien hoitoperiaatteisiin, kuten elottomuuteen ja vammautuneen tai rintakivusta kärsivän potilaan kohtaamiseen. Todellisia tilanteita vastaamaan lavastetuissa caseharjoituksissa harjoiteltiin potilaan kohtaamisen lisäksi runsaasti myös viranomaisyhteistyötä niin ensihoidon, poliisin kuin meripelastusviranomaistenkin kanssa. Yhteistyötä yli järjestörajojen Järjestöjen välinen yhteistyö koulutuksen käytännön toteutuksessa toimii projektin tavoitteiden mukaisesti, kun kouluttajia vierailee kursseilla yli järjestörajojen. Kouluttajavaihto helpottaa paitsi mahdollista kouluttajaresurssivajetta yksittäisen järjestön kohdalla, se lisää myös kunkin järjestön toiminnan tunnettuutta. Vieraassa toimintaympäristössä ja kulttuurissa toimiminen antaa kouluttajalle mahdollisuuden kehittää ja laajentaa osaamistaan ja ulkopuolinen kouluttaja on arvokas lisä kurssilaisenkin 14 Meripelastaja 4-14

15 Ensivastekertauskurssilla harjoiteltiin myös lapsipotilaan tutkimista (kuva Erik Naarajärvi). Elottoman potilaan hoitoketjussa elottomuuden tunnistaminen ja elvytystoimien aloittaminen on ensivasteyksikön tärkeimpiä tehtäviä (kuva Tuomas Telkki). Ensiauttajan taskuopas on suunniteltu koulutetuille ensiauttajille tueksi operatiiviseen toimintaan että osaamisen ylläpitämiseen. näkökulmasta. Jatkossa tullaan lisäämään myös kurssilaisten osallistumista toisen järjestön järjestämälle ensivastekurssille. Sekä kertauskurssista että tähän mennessä pidetyistä varsinaisista kursseista saadut kokemukset ja palautteet ovat merkittävässä roolissa koulutusta kehitettäessä. Kukin järjestö myös edesauttaa yhteisen koulutuksen eteenpäinviemistä tuomalla yhteistyöhön omat kokemuksensa, vahvuutensa ja erityisosaamisensa. Samalla yhteistyö antaa myös mahdollisuuden tukeutua toisiin niillä osaalueilla, jotka ovat heikompia, kuten resurssivajeet pätevien kouluttajien tai koulutusvälineistön osalta. Hedelmällisen yhteistyön soisi siis kantavan projektin ulkopuolellakin, edistäen järjestöjen toiminnan keskiössä olevan vapaaehtoisen auttajan toimintaa ja tarjoamalla toiminnallamme parhaan mahdollisen avun sitä tarvitsevalle. Ensiauttajille oma opas Osana järjestöjen yhteistyöhanketta tuotettiin lokakuussa julkaistu Ensiauttajan taskuopas -kirja. Se soveltuu käytettäväksi muistin tukena ensivastetehtävillä sekä koulutuksessa opittujen asioiden itsenäiseen kertaamiseen. Taskuoppaaseen on koottu tärkeimmät ensivastetehtävällä tarvittavat tiedot liittyen tehtävään valmistautumiseen ja tehtävällä toimimiseen sekä potilaan kohtaamiseen. Ajantasaisiin hoitosuosituksiin pohjautuvissa hoitoohjeissa keskitytään olennaisimpiin ensivasteyksiköiden kohtaamiin potilasryhmiin, kuten eriasteisiin peruselintoimintojen häiriöihin, yleisimpiin sairaskohtauksiin ja eri tavoin loukkaantuneeseen potilaaseen. Asiat on ryhmitelty oppaaseen selkeästi ja ensihoidon tehtäväkoodistoa noudattaen. Sama jäsentelytapa on käytössä myös ensivastekurssilla, joten nykyisen ensivastekoulutuksen käyneen ensiauttajan on helppo etsiä tarvitsemansa tieto nopeasti tehtävälle matkatessaan, mahdollisesta keikkajännityksestä huolimatta. Meripelastusseuran järjestämillä ensivastekursseilla Ensiauttajan taskuopas jaetaan kurssilaisille osana kurssin oppimateriaaleja ja se on ostettavissa myös jokaisen hankkeessa mukana olleen järjestön verkkokaupasta. Jatkossa opas tullaan käännättämään myös ruotsin kielelle. Kirja löytäneekin tiensä paitsi vapaaehtoisten, myös muiden ensivastepalvelua tuottavien tahojen ensivastereppuihin. Teksti: Saija Naarajärvi Potilas Hätäkeskus Ensivasteyksikkö Ensihoitoyksikkö Sairaala Ensivaste on osa hätätilapotilaan auttamisketjua. Ensivastetoiminnalla voidaan vaikuttaa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan selviytymiseen lyhentämällä potilaan tavoittamisviivettä etenkin harvaan asutulla seudulla. Koulutetut ensiauttajat kykenevät tutkimaan potilaan peruselintoiminnot sekä aloittamaan potilaan hoidon ennen ensihoitoyksiköiden saapumista. Ensihoitojärjestelmää kuvaava jana (kuva Ensiauttajan oppaan takakannesta). Ensiauttajan taskuoppaan tekijät Saija Naarajärvi ja Tuomas Telkki (kuva SW). Lue kirja-arvostelu seuraavasta Meripelastaja lehden numerosta! Meripelastaja

16 Pelastajat ilmassa - ihmishenki on tärkein Kuulaassa kuutamoillassa kuuluu kumeaa ääntä jo kauan ennen kuin mitään näkyy. Sitten voimakkaat valot ilmestyvät keskeltä pimeyttä. Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Rovaniemen yksikön pelastushelikopteri saapuu. Lentokeli Rovaniemeltä on ollut mitä parhain, kun miehistö Ari Lakio, Petteri Savolainen, Juha Eteläinen ja Ilkka Kontiokoski saapuvat Virpiniemen merivartioasemalle harjoittelemaan vedestä vinssausta partiovene 277:n miehistön kanssa. Täysikuu antaa valoa ja pilviä ei ole lainkaan. - Haasteellisin sää meille on tiivis sumu ja jäätävään sadekeliin emme lähde lainkaan. Tuuli sen sijaan saattaa jopa helpottaa matkantekoa, kertoo Savolainen. Vartiolentolaivueen Rovaniemen tukikohta on Rajavartiolaitoksen pohjoisin lentotukikohta ja sen lakisääteinen tehtävä on rajojen vartiointi ja valvonta. Rovaniemen yksikössä on neljä helikopteria: kaksi meripelastukseenkin soveltuvaa Agusta Bell 412 -helikopteria sekä kaksi Agusta Westland AW 119 Ke Koala -helikopteria. Agusta Bell toimii neljän hengen miehistöllä, johon kuuluvat lentäjä, perämies, pintapelastaja ja mekaanikko. Koalaa operoivat lentäjä ja mekaanikko. Uutta kalustoa on tulossa arviolta vuosina , jolloin Helsingin tukikohtaan saadaan kaksi uutta ranskalaisvalmisteista Aérospatiale AS 332 Super Puma -pelastushelikopteria. Koneiden saavuttua Suomeen käynnistyy kokeilu, jossa viisihenkiseen miehistöön kuuluu myös ensihoitaja. Nämä lentävät pelastusyksiköt palvelevat koko maata. Rovaniemen yksikön toiminta-alue on laaja: se ulottuu pohjoisimmasta Lapista Vaasa- Kuhmo-linjaan saakka ja kattaa Pohjanlahden rannikkoalueet. - Tehtäviä on vuosittain , kertoo Juha Eteläinen. Lukumäärästä noin kolmasosa on sairaankuljetustehtäviä. Muita tyypillisiä tehtäviä ovat etsinnät, palonsammutus- ja valvontatehtävät. Meripelastustehtäviä sattuu Rovaniemen yksikölle vuosittain noin 25. Hälytyksen tullen helikopteriyksikkö lähtee Agusta Bellin miehistö Ilkka Kontiokoski, Petteri Savolainen, Juha Eteläinen ja Ari Lakio suunnittelevat illan vinssausharjoitusta Virpiniemen merivartioasemalla. matkaan viipymättä. Kun kohde on lähellä ja hälytys tulee miehitetylle asemalle, nopeimmillaan helikopteri ehtii paikalle jopa neljässä-viidessä minuutissa. Joskus mummo löytyy naapurin komerosta Etsinnät voivat olla haasteellisia, jos etsintäalue on epätarkka. - Polttoaine riittää noin kolmeksi tunniksi, ja koska lentomatkat voivat olla pitkiä ja etsintätehtävä voi kestää kauan, on polttoaineen riittävyys jatkuva päänvaiva, sanoo Eteläinen. Myös metsänpohjan näkeminen puunlatvustosta käsin tuottaa ongelmia. - Jos metsään haluaa piiloutua, se kyllä onnistuu, toteaa Petteri Savolainen. Erään kerran etsintäkohteena oli vanha mummo. Etsinnät kestivät pitkään ja paikalla oli myös runsaasti vapaaehtoisia. Lopulta mummo löytyi hyvässä kunnossa naapurin vaatekomerosta. Aina etsinnät eivät kuitenkaan pääty onnellisesti ja työ näyttää raskaat puolensa. - Henkisesti vaativimpia ovat liikenneonnettomuudet, joissa saattaa olla uhreja, joiden aika ei olisi vielä ollut lähteä, toteaa Eteläinen. Rankat tehtävät käydään läpi keskustellen yhdessä, kahvikupin ääressä istuen. Vaikeimpia tehtäviä varten Rajavartiolaitoksella on käytössään debriefing-järjestelmä, jota hyödynnettiin muun muassa Estonia-onnettomuuden jälkikäsittelyssä. - Tällaista prosessia vaativat tapaukset ovat onneksi erittäin harvinaisia, sanoo Eteläinen. Jatkuva koulutus ja rutiinit turvallisuuden perusta Koska marginaalit hälytyksen tullen ovat pienet, tulee kaiken toimia saumattomasti yhteen. - Meillä minimoidaan riskit, mikä on täysin toinen lähtökohta kuin esimerkiksi kaupallisessa lentoliikenteessä, jossa puolestaan maksimoidaan turvallisuus, toteaa Juha Eteläinen. Mitään ei jätetä sattuman varaan, vaan joka päivä asiat tehdään samalla tavalla ja pieniinkin poikkeamiin tartutaan. Menetelmät on luotu 16 Meripelastaja 4-14

17 Pelastusyksikkö on valmiina lähtöön. Pintapelastaja lasketaan liikkuvan kohteen kannelle. miehistön turvallisuutta ja yksikön toimintakykyä ajatellen. Yhteistyön merkitys korostuu vaativissa tehtävissä, kuten merellä vinssatessa liikkuvaan kohteeseen. - Mekaanikon tehtävä on katsoa ja kertoa lentäjälle, missä kohtaa kohde on. Lentäjä ohjaa käsivaralla ja arvioiden on osuttava yksiin, selvittää Eteläinen. Miehistön on kouluttauduttava jatkuvasti, sillä työvälineet muuttuvat, menetelmät uudistuvat, lääkkeet kehittyvät ja ala vaatii kokonaisvaltaisesti kertausta henkilöstöltä. - Useilla miehistön jäsenillä on pohjakoulutuksena ilmavoimien koulutus. Alasta kiinnostuneen kannattaa hankkiutua Rajavartioston omaan koulutukseen, neuvoo Juha Eteläinen. - Yhteistyökyky ja tiimipelaajahenkisyys hyvän fyysisen ja psyykkisen kunnon lisäksi ovat tässä tehtävässä tärkeitä ominaisuuksia, lisää Petteri Savolainen. Yhteistyötä meripelastusyhdistysten kanssa kannattaa kehittää Helikopterimiehistön mukaan heidän tärkeimpiä yhteistyökumppaneitaan ovat hätäkeskus, poliisi, pelastuslaitos sekä Finnhems-lääkärihelikopteriyksiköt. - Joskus Finnhemsiltä otetaan hoitaja mukaan koneeseemme. Tämä on osoittautunut toimivaksi yhteistyömuodoksi, kertoo Juha Eteläinen. Koska resurssit ovat toiminnan tehostumispaineissa pienentyneet, vapaaehtoisten yhteistyökumppaneiden merkitys korostuu entisestään. - Meripelastusyhdistysten kanssa olisi hyvä järjestää vaikkapa yhteisharjoituksia, toteaa Eteläinen ja kiittelee, että muun muassa veneyksikkö on Perämeren paikallisyhdistyksistä saatu aina paikalle kun on pyydetty. Yhteistyötä kannattaa miehistön mielestä edelleen kehittää, jotta toimintatavat tulevat tutuiksi. Teksti: Sanja Starck, Kuvat: Heidi Hyväri Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivue, Rovaniemen tukikohta - lentomiehistöä 17 henkilöä, jatkuva varallaolo - tukikohta perustettu vuonna 1992 Ilma-aluskalusto Agusta Bell/Bell 412: Kaksimoottorinen kevyt helikopteri (2 kpl) Miehistö: 4 Matkustajaluku: max 10 Max lentoonlähtöpaino kg Nopeus: 220 km/h Toimintamatka 800 km Varustus: - meripelastus- ja lääkintävarustus - pimeännäkölaitteet ja lämpökamera - säätutka/ etsintätutka - etsintävalonheitin - pelastusvinssi, nostokyky 270 kg - ulkopuolisen kuorman nostokoukku, nostokyky kg - metsänsammutusvälineistö, litran sammutuspussi AW 119 Ke Koala (2 kpl): Yksimoottorinen kevyt helikopteri (2 kpl) Miehistö: 1-2 Matkustajaluku: max 7 Max lentoonlähtöpaino 2 850kg Nopeus 250 km/h Toimintamatka 750 km Varustus: - viranomaisradio ja taktinen tietokone - pimeänäkölaitteet - sairaankuljetuspaarit - ulkopuolisen kuorman nostokyky kg - metsäpalonsammutusvälineistö, litran sammutuspussi Lähde: Miehistö valmiina lähtöön. Vas. Ilkka Kontiokoski, Petteri Savolainen, Ari Lakio ja Juha Eteläinen. Meripelastaja

18 Koulutuspäivät 2015 Meripelastusseuran 50. koulutuspäivät Suomen Meripelastusseuran ensimmäiset neuvottelupäivät pidettiin Helsingissä vuonna Vuosien saatossa nimeltään koulutuspäiviksi muuttunut tapahtuma järjestetään nyt jo 50. kertaa. Juhlavuoden koulutuspäivät pidetään Tukholman risteilyllä, uusitulla Silja Serenadella Koulutuspäivien teemoja ovat Seuran uusi strategia ja kuinka yhdessä saavutamme sen tavoitteet, uudet pelastusalusluokat ja alusten sijoituspaikkojen määräytymisen perusteet jatkossa, yhdistysten yhtenäinen tilikartta sekä Messi-järjestelmä osana kaikkea toimintaamme. Ohjelman runkona on aiempina vuosina kiitosta saanut työpajamalli, joka mahdollistaa yleisön aktiivisen osallistumisen. Atlantis Palacessa pidettävien, kaikille yhteisten avauspuheenvuorojen jälkeen ohjelma jakautuu 4-5 vuorovaikutteiseen työpajaan. Yleisö haastetaan mukaan; kysymään ja kyseenalaistamaan, testaamaan omia tietojaan sekä yhdessä kehittämään käsiteltäviä aiheita edelleen. Koulutuspäivillä jaetaan Meripelastusseuran korkeimmat huomionosoitukset ja julkistetaan Vuoden meripelastaja Lauantaina Tukholmassa on mahdollista vierailla Allt för Sjön venenäyttelyssä. Tervetuloa mukaan! Ohjelma julkaistaan tammikuun puoliväliin mennessä. Ilmoittautuminen Matkajärjestelyjä hoitaa matkatoimisto Matkapojat Oy. Matka varataan suoraan toimiston nettivaraamosta. Linkki varaamoon avautuu Meripelastusseuran nettisivuilla lähtien. HUOM! Ilmoittautumisia ei oteta vastaan Seuran toimistossa. Sitova ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään , jonka jälkeen nettivaraamo sulkeutuu. Hinnat ja aikataulu Silja Line m/s Silja Serenade - risteily Helsinki-Tukholma-Helsinki pe 6.3. Helsinki Tukholma klo 17:00 09:45 la 7.3. Tukholma Helsinki klo 16:45 10:30 Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa, meriaamiainen ja Buffet-illallinen (meno-paluu) ruokajuomineen sekä koulutuspäivien ohjelma ja kokouskahvit. HUOM paluumatkalla Buffet illalliskuponki on mahdollista vaihtaa myös avoimeen illallislippuun (arvo 35 ), jonka voi käyttää osamaksuna missä tahansa laivan ruokaravintolassa. Pöytävarauksia otetaan vastaan paluumatkalle etukäteen Buffetin lisäksi Tavolata á la carte ravintolaan. Lisämaksusta kokouslounas pe 6.3. klo hintaan 18 /hlö. Kokouslounas on varattava etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä. Hinnat/henkilö ja hyttiluokat hinta /hlö A luokka 1hh 317 2hh 215 3hh 181 4hh 164 Promenade 1hh 302 2hh 208 3hh 176 4hh valtakunnalliset koulutuspäivät MS Silja Serenade B -luokka 1hh 264 2hh 189 3hh 164 4hh 151 Venemessut Allt för sjön 2015 Bussikuljetus lähtee terminaalin edestä venemessuille lauantaina klo ja paluukuljetus messuilta klo takaisin satamaan. Messulippu kuljetuksineen 35 /hlö. Messulippu varataan matkavarauksen yhteydessä. Varaus on sitova, eikä lipun hintaa palauteta sairastapauksessakaan. 18 Meripelastaja 4-14 Ilmoittaudu 6.2. mennessä!

19 Matkan maksaminen Matkan ennakko- ja loppulasku lähtee ilmoittautumisen jälkeen varaajan sähköpostiin. Ennakkomaksu on 25% kokonaishinnasta ja se erääntyy viikon päästä varauksen tekemisestä. Loppumaksun eräpäivä on Huom. peruutustapauksessa kulut 10 / hlö lääkärintodistusta vastaan. Lippujen luovutus Lippujen luovutus 6.3. klo alkaen Siljan Olympiaterminaalissa, Olympiaranta 1, Matkapoikien lähtöselvityspisteessä. Lippujen kanssa samassa kuoressa ovat matkaohjelma ja ateriakupongit. Matkan muutokset/ peruutukset Matkaan liittyvät hytti- tai nimimuutokset on ilmoitettava suoraan Matkapojille puh (ma pe 09:00 16:00) tai sähköpostilla Jos olet estynyt matkustamasta, tulee varaus peruuttaa välittömästi. Peruutuskulut 10 vain lääkäritodistusta (toimitettava kahden viikon kuluessa lähtöpäivästä) vastaan, mikäli peruutus ilmoitetaan eräpäivän jälkeen. Tarkemmat peruutusehdot saa matkatoimistosta. Yhdistyksen virallinen edustaja Seura korvaa 189 yhdistyksen virallisen edustajan matkasta. Yhdistykset ilmoittavat Seuran toimistoon yhdistyksen virallisen edustajan nimen viimeistään Hyttivarauksen edustaja tekee itse netissä Matkapoikien varaamosta ja maksaa matkansa itse (tai lähettävä yhdistys maksaa sen). Korvauksen 189 Seura maksaa yhdistykselle matkan jälkeen ja yhdistys maksaa sen edelleen edustajalleen. Yhdistyksen virallisen edustajan tulee osallistua kaikkiin koulutustilaisuuksiin sekä puheenjohtajiston kokoukseen lauantaina. Huomioitavaa Yhdellä varauksella voi ilmoittautua enintään 9 henkilöä. Varauksesta lähtee 1 ennakko- ja loppulasku/varaus varauksen tekijän antamaan sähköpostiosoitteeseen. Yhdistykset voivat edelleen koota oman yhdistyksensä osallistujat, jolloin yhdistyksen edustaja lähettää tiedot ilmoittautuneista sähköpostilla osoitteeseen HUOM Ryhmät laskutetaan yhdellä laskulla yhdistyksen edustajan antamasta osoitteesta. Nais- ja miespaikat ovat myynnissä nettivaraamossa B luokan hytteihin. Jos haluat varata puolikkaan hytin muusta hyttiluokasta soita varausnumeroon (ma pe 09:00 16:00). Samoin yhdensuuntaiset matkat tai Maarianhaminasta tulevat varaavat matkansa matkatoimistosta suoraan (puhelimitse tai sähköpostilla). Kaikissa ongelmatapauksissa ota yhteys matkatoimistoon, ei Seuran toimistoon. Matkatoimisto Matkapojat Oy:n yhteystiedot ovat puh (ma pe 09:00 16:00) ja sähköposti Ilmoittaudu 6.2. mennessä! Meripelastaja

20 Tutkimus vapaaehtoisten osallistumisesta hälytystehtäviin valmistunut Auttaminen ja yhdessä toimiminen inspiroivat vapaaehtoisia Viranomaisia tukevassa hälytystoiminnassa on mukana yli vapaaehtoista, jotka suorittavat vuosittain tuhansia tehtäviä. Järjestöt osallistuvat etsintä- ja pelastustehtäviin sekä esimerkiksi psykososiaalisen tuen ja ensihuollon tehtäviin. Kiinteänä osana pelastustoimea toimii 709 palokuntaa, jotka ovat mukana noin puolessa pelastustoimen tehtävistä. Vapaaehtoisten saatavuutta ja käytettävyyttä koskevassa tutkimuksessa on tarkasteltu viranomaisten tukena toimivaa pelastuspalvelu- ja palokuntajärjestökenttää ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. Kolmas sektori on tehnyt Suomessa jo kauan työtä yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi. Palokuntatoiminnan 175-vuotisjuhlaa vietettiin viime vuonna. Valmiusjärjestöjen yhteenliittymä, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) täytti viime vuonna 50 vuotta. Järjestöillä on turvallisuustyössä kolme roolia: ne tuottavat asiantuntijapalveluita, tukevat viranomaisia onnettomuus- ja häiriötilanteissa sekä koordinoivat kansalaisten osallistumista yhteiskunnan turvallisuustyöhön. Järjestöjen rooli yhteiskunnan turvallisuustoimijoina onkin 2000-luvun aikana kasvanut. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kokonaisturvallisuudesta, Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ja esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ohjelmassa järjestöjen asema on vakiintunut. Lisäksi järjestöjä kuullaan esimerkiksi Turvallisuuskomiteassa. Yli vapaaehtoista Järjestöjen rooli sisäisessä turvallisuudessa on merkittävä. Yli vapaaehtoista on mukana palokuntien, pelastuspalvelujärjestöjen ja Vapepan toiminnassa. Viranomaisten hälytettävissä toimii kolmannes eli noin vapaaehtoista. Vuonna 2013 kaikkiaan lähes henkilöä sai apua valmiusjärjestön vapaaehtoiselta yksiköltä tai ryhmältä. Vuonna 2013 viranomaiset hälyttivät vapaaehtoiset pelastuspalvelujärjestöt sekä Vapepan yksiköt ja ryhmät lähes kertaa etsintä-, pelastus- tai sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin. Muista järjestöistä poiketen noin kolmannes meripelastusyhdistysten tehtävistä tuli suoraan avuntarvitsijalta. Kiireellisten hälytystehtävien lisäksi vapaaehtoiset suorittivat vuonna 2013 yli erilaista päivystyksellistä ennalta sovittua tai kiireetöntä tehtävää. Tehtävät olivat muun muassa palotähystyslentoja, ensiapupäivystyksiä, sekä vesillä ja liikenteessä tehtyjä avunantoja. Järjestöjen toiminta- ja osaamisalue on siis laaja. Usein järjestötoimintaa arvioitaessa nostetaan esille kysymys siitä, millaisen verkoston valmiustoiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset muodostavat sekä kuinka moni vapaaehtoinen toimii samoissa tehtävissä eri järjestöissä. Suuri osa vapaaehtoisista on mukana useammassa kuin yhdessä järjestössä. Noin puolet kaikista järjestöjen vastaajista oli mukana Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) toiminnassa. Pelastuskoirayhdistysten harrastajista Vapepan toimintaan osallistui jopa yli 80 prosenttia. Meripelastusharrastajista alle 10 prosenttia oli mukana Vapepassa. On myös mielenkiintoista huomata, että pelastuspalvelujärjestöissä toimivista vain 14 % oli mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Palokunnista vastaava luku oli vieläkin alhaisempi, vain 5 %. 20 Meripelastaja 4-14

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius KALENTERI 2008 Tammikuu Vapaaehtoinen meripelastaja 1/2008 Helmikuu Vene 08 Båt messut Helsingissä Trossin markkinointi käyntiin

Lisätiedot

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Osaavien auttajien verkosto (päivitetty 4.11.2015) 19.11.2015 1 Apua tarvitaan 19.11.2015 2 Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) historiaa Enontekiö, Kerässieppi 24.5.1963

Lisätiedot

RYHMÄVARAUSVAHVISTUS

RYHMÄVARAUSVAHVISTUS Grankulla Ifk FIN-02700 KAUNIAINEN Matkanjohtaja: Kuka? + puhelinnumero? Viite: Robert Nyström Kiitos tilauksestanne! Pyydämme teitä ystävällisesti tarkistamaan, että varausvahvistus on tilauksenne mukainen

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

YRITYSTURVALLISUUDEN NEUVOTTELUKUNTA YRITYSTURVALLISUUS EK OY SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ

YRITYSTURVALLISUUDEN NEUVOTTELUKUNTA YRITYSTURVALLISUUS EK OY SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ YRITYSTURVALLISUUDEN NEUVOTTELUKUNTA YRITYSTURVALLISUUS EK OY SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ Keskiviikko 9.12.2009 11.30-12.00 Neuvottelupäivien avaus Poliisin ja pelastustoimen yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012

Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012 Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012 Hankeverkoston harjoitukset 2012-2013 11 harjoitusta (mm. Ahti tulipalo, hotellien evakuoinnit x 4, kanootti onnettomuus/vesipelastaminen, koskenlasku

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry Suomen Lentopelastusseura SLPS ry MIKÄ - MITÄ Suomen Lentopelastusseura SLPS ry on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu vapaaehtoislentotoiminnan kattojärjestö SLPS on yksi

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen Kaarina Suonperä

alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen Kaarina Suonperä Tule alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen koulutukseen sellaisena kuin olet. Palaat matkalta osaavampana ja tavoista paljon tietävänä. Tapaseura ry:n puheenjohtaja, tapakouluttaja Kaarina Suonperä tarjoaa

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

Turvallisuutta älykkäästi

Turvallisuutta älykkäästi Turvallisuutta älykkäästi Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Valtakunnallinen turvallisuusseminaari järjestetään 27. 28.1.2016 Joensuussa hotelli Kimmelissä, Itäranta 1, Joensuu.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Asukkaita 165 673 Pinta-ala 21 584

Lisätiedot

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 201 Paikallistoimikunta Paikallistoimikunnan kokouksia oli vuonna 201 kaksi: kevätkokous (11.2.) ja syyskokous (13.11.).

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Pieksämäen Urheilusukeltajat ry Toimintalinja

Pieksämäen Urheilusukeltajat ry Toimintalinja Pieksämäen Urheilusukeltajat ry Toimintalinja 2014 PiSu:n VISIO Toimintamme tärkeimpänä lähtökohtana on koota Pieksämäen talousalueen sukelluksesta kiinnostuneet henkilöt seuraamme. Seura pyrkii ottamaan

Lisätiedot

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Alueelliset järjestöpäivät 24. 25.10.2009 Intranet ja Ekstranet Intranet on lähiverkko, joka on eristetty tietyn ryhmän käyttöön. Tavallisesti intranetillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Minit ja Uimataidottomat minit Tikkurila toimintakaudella 2015 2016

Minit ja Uimataidottomat minit Tikkurila toimintakaudella 2015 2016 Minit ja Uimataidottomat minit Tikkurila toimintakaudella 2015 2016 Minien ryhmät on tarkoitettu 4-6-vuotiaille lapsille. Harjoituksiin sisältyy aina kuivaharjoittelua, jossa verrytellään, jumpataan ja

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti

NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti Suomen Voimisteluliitto NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti Nepton perusversio on seuran yhteyshenkilörekisteri ja jäsenrekisteri. Perusversiota käyttää seurassa henkilö/t, jolle on annettu

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

LUUPPI RY: VAATIMUSMÄÄRITTELY. Toiminnot Sivu / Osio Sisältö / Huomioita Peruskäyttäjä Ylläpito Vastuullinen

LUUPPI RY: VAATIMUSMÄÄRITTELY. Toiminnot Sivu / Osio Sisältö / Huomioita Peruskäyttäjä Ylläpito Vastuullinen LUUPPI RY: VAATIMUSMÄÄRITTELY Toiminnot Sivu / Osio Sisältö / Huomioita Peruskäyttäjä Ylläpito Vastuullinen Etusivu Etusivu Lukee ja saa tietoa Voi kirjautua sisään omilla tunnuksillaan (muillakin sivuilla

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto, yhteydenpito sidosryhmiin, hanke-edustus: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Nettisivupäivitykset,

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Tilaisuuden nimi / Tillställningens namn Kansallinen esprint -suunnistuskilpailu ja Huippuliigan 1. osakilpailu Pelastuslaissa

Lisätiedot

Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry

Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry ETELÄ-POHJANMAA 2015 KESÄKUUN NUMEROSSA 3 Yhdistyksen toimintakalenteri & STTK tiedottaa 4 Puheenjohtajan palsta 5 Toukokuun RIA-ilta 6 RIA-viesti 6/2015 7 Syysmatka Amsterdamiin info ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä.

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. MAOL TIEDOTTAA Liiton tavoitteena on sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen avulla tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. Liiton eri tiedotuskanavat

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

Ammattiyhdistyksen nimi on Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Toiminta-alueena on koko Suomi.

Ammattiyhdistyksen nimi on Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Toiminta-alueena on koko Suomi. Suomen Optometrian Ammattilaiset ry I YHDISTYS, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Ammattiyhdistyksen nimi on Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Toiminta-alueena

Lisätiedot

ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ. 1. Yleistä

ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ. 1. Yleistä Versio 4.3.2014 1 (4) ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ 1. Yleistä Merellä tapahtuvassa onnettomuudessa johto- ja toimintavastuu on meripelastusviranomaisilla. Sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelu vastaa

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE. TAUSTATIEDOT (Kysymykset 1. 5.) VOIMAVARAISTAVAT KYSYMYKSET (Kysymykset 6. 11.

Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE. TAUSTATIEDOT (Kysymykset 1. 5.) VOIMAVARAISTAVAT KYSYMYKSET (Kysymykset 6. 11. Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE Tämä peruslomake toimii apukeinona järjestössä (yhdistys, säätiö) yhdessä asiakkaan kanssa tehtävässä tuen tarpeen arvioinnissa ja tuen suunnittelussa

Lisätiedot

JOHTOKUNNAN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1/2014

JOHTOKUNNAN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1/2014 Aika Paikka Läsnä klo.11.06 Kuopion Eläinlääkärikeskus, Soikkokuja 12, Kuopio Viivi Kaskenaho, Joonas Kaskenaho, Johanna Sipiläinen, Teo Lintula, Anni Puurunen, Teija Pesonen ja Niina Elomäki Käsitellyt

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 Toivalan Urheilijat ry ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 PVM: 10.1.2016 1. Joukkueen toimihenkilöt: Valmentajat: Suvi Kankkunen Puh. 050 381 2105, kankkunens@gmail.com Erika Hyttinen Puh.

Lisätiedot

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 18.1.2016 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen 1 Infektiohälytystilanne laivalla Mahdollisia

Lisätiedot

ClubOne-alennus edellyttää 1 kortti / hytti. Samaa korttia ei voi hyödyntää useammassa hytissä.

ClubOne-alennus edellyttää 1 kortti / hytti. Samaa korttia ei voi hyödyntää useammassa hytissä. Ikaalisten Matkatoimisto Taru Malmström 03-4580203 taru.malmstrom@ikaalistenmatkatoimisto.fi Matti Ristimäki 040-5025917 matti.ristimaki@luukku.com Tässä tarjouksemme Visbyn risteilystä 7.-9.8.2016 Matkaohjelma

Lisätiedot

III Luokan riihitys. Aika: Lauantai 25.4.2015 klo 10:00 (arvioitu päättymisaika klo 15)

III Luokan riihitys. Aika: Lauantai 25.4.2015 klo 10:00 (arvioitu päättymisaika klo 15) III Luokan riihitys III luokan loppututkinnon riihitys on valoisan aikaan tehtävä partiotaitokilpailun kaltainen päiväretki. Reitti on noin 7 km pitkä. Reitin varrella on lähdön ja maalin lisäksi 6 miehitettyä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry

Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry ETELÄ-POHJANMAA 2015 TAMMIKUUN NUMEROSSA 3 Yhdistyksen toimintakalenteri & STTK tiedottaa 4 Puheenjohtajan palsta 5-6 Hallituksen vaihtokokous 7 Alkavat koulutukset ammattikorkeakoulussa insinööreille

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot