Kun pahin tapahtuu asiaa perhesurmista alentia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kun pahin tapahtuu asiaa perhesurmista 12 26. alentia"

Transkriptio

1 Kun pahin tapahtuu asiaa perhesurmista alentia Aika hakea järjestelyeriä 27 Lomautus tietopaketti varmuuden vuoksi 28 Jäsenkampanjan arvonnassa Rooman matka 35 Henkilökuvassa: sosiaalityöntekijä ja runoilija Riitta Pakarinen 38

2 alentia Päätoimittajalta Lapset tarvitsevat suojelua Jyrki Komulainen Keskustelu lastensuojelusta on siirtynyt yksittäisestä tapauksesta rakenteisiin, toimintakäytäntöihin, yhteistyön esteisiin, resurssivajeisiin ja koulutukseen. Tällä kertaa keskustelu on moniäänistä ja enimmäkseen rakentavaa. Oma lukunsa tosin on venäläistaustaisten lasten huostaanotoista nostettu kohu, joka ilmeisimmin palvelee muita kuin lastensuojelun päämääriä. Moni on painottanut sitä, että tarvitaan muutosta lapsia suojelevaan yhteiskunta- ja kuntapolitiikkaan. Runsaatkaan lastensuojelun voimat, saati nykyiset riittämättömät resurssit, eivät riitä korjaavaan työhön, jos perusrakenteet vuotavat ja tuottavat jatkuvasti uusia asiakkuuksia. Neuvolat, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotoimi, päihde- ja mielenterveyspalvelut, asuntotoimi, työvoimapalvelut kaikissa näissä tulee huolehtia siitä, että kukaan ei jää vaille tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Vastuun rakenteiden korjaamisesta kantavat poliittiset päättäjät, mutta sosiaalialan ammattilaisten tehtävänä on tuoda heidän tietoonsa nykytilan ongelmat ja omat korjausehdotuksensa. Lastensuojelun tutkimusta arvioivan LasTut-hankkeen piirissä olevat ovat esittäneet, että Suomeen tulisi perustaa Lastensuojelun akatemia, joka keräisi tietoa, koordinoisi ja edistäisi tutkimus- ja kehittämistyötä. Akatemialle on nyt selkeä tilaus. Tarvitaan rahoitus. Lastensuojelun ydinammattilaisten kuten sosiaalityöntekijöiden ja perhetyötä tekevien ohjaajien velvollisuudeksi lankeaa oman työn jatkuva kehittäminen ja uusien toimintamallien käyttöönotto. Tarvitaan myös tavallisten ihmisten tavallisia tekoja: ihmisiksi elämistä, toisten huomioon ottamista, kohtaamista, kysymistä. Mutta ilman toimivia rakenteita, ammatillista osaamista, tutkimusta ja kehittämistä kaikkien lasten elämä ei ole turvattu. Kaikilla toimintalohkoilla on tehtävä työtä yhtä aikaa. Kukaan ei voi jäädä odottamaan toisten hoitavan ensin oman tonttinsa. Tässä lehdessä on teemakokonaisuus lastensuojelun raskaimmasta taakasta, perhesurmista. Toivon, että artikkelit avaavat näkökulmaa ja antavat ajattelulle aineksia. Kristiina Koskiluoma Julkaisija Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf Päätoimittaja Kristiina Koskiluoma, puh Toimittaja Helena Jaakkola, puh Toimituksen sähköposti Verkkosivut Ulkoasu Kinestasis Oy / Veikko Anttila Toimitusneuvosto pj. Petra Salovaara, Pirjo Havukainen, Saara Jäämies, Minna Kaija-Kortelainen, Touko Niinimäki, Tanja Lund-Tiainen, Ann-Mari Palén, Kaisi Peltoniemi, Riikka Piironen, Seija Stocklin Toimituksen osoite Talentia-lehti, Ratamestarinkatu 11, Helsinki, puh , faksi Juttuideat ja uutisvinkit Tilaushinta 55 e / vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Mia Penttinen, puh , Ilmoitusmyynti PakeMark / Pauli Keinänen, , Painopaikka Oy Scanweb Ab Painos

3 Sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehti Vesa Ranta / Kuvankäsittely: Veikko Anttila ISSN vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen 12 Lastensuojelun raskas vastuu 16 Tukea ja tietoa syyllistämisen sijaan 20 On vain uhreja Tutkija, lastenpsykiatri Anne Kauppi on tutkinut lapsensa tappaneita vanhempia. 23 Miten kuunnella lapsen hätää? 25 Riskianalyysiä Perhesurmaselvityksestä tuli esille, ettei väkivallan uusiutumisen riskiä kunnolla arvioida. 27 Järjestelyerien tasajako ei korjaa mitään 29 Lomautus uhkaa Mitä lomautuksessa tapahtuu ja mitä työntekijän pitää tietää tai tehdä? 38 Heinävetinen sosiaalityöntekijä Riitta Pakarinen purkaa kuormaansa kirjoittamiseen. 16 Kun lapsiasiakas kuolee väkivaltaisesti, tarvitsevat työntekijät aikaa ja tilaa surulle, sanoo Soili Poijula. 38 Sosiaalityön taakka runoksi 46 Krisarbete kräver mod och snabba beslut Palstat 4 Puheenjohtajalta 5 Profiili Geronomi (AMK) Anitta Ollikainen ja ajatukset muuttava koulutus. 7 Nyt Marraskuun ajankohtaiset. 11 Tänään töissä Meeri Kuikka koordinoi ihmiset vapaaehtoistoimintaan. 33 Jäsenille 48 Tieto & taito Satu-Marianne Piispan hetken idea poiki lohtunukke-kampanjan. 51 Kolumnistina Susanna Yliluoma Talk show ennen teloitusta Kannen kuva: M. Docher / plainpicture / Fennopress Johanna Kokkola Juttuideat ja uutisvinkit Talentia

4 alentia Puheenjohtajalta Lue puheenjohtajan blogi Sosionomien (AMK) osaaminen käyttöön Lastensuojelukeskustelun rinnalla on kirjoitettu sosiaalityöntekijäpulasta. Julkisuudessa vähemmälle huomiolle ovat jääneet sosionomit (AMK) ja heidän osaamisensa käyttöönotto. Heillä on osaamista tunnistaa asiakkaiden elämäntilanteita, voimavaroja ja toimintakyvyn eri osa-alueita. Lisäksi heillä on sosiaalivakuutuksen ja sosiaalipalvelujärjestelmän tuntemusta. Tältä osaamispohjalta sosionomit (AMK) toimivat laajalla tehtäväkentällä monipuolisissa sosiaaliohjauksen tehtävissä. Keskeistä sosiaaliohjauksessa on asiakkaan motivointi, joka tukee suunnitelmallista asiakasprosessia. Sosiaaliohjaus on arkilähtöistä ja vuorovaikutuksellista työtä yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen kanssa. Työssään sosionomit (AMK) tukevat asiakkaiden elämänhallintaa ja sosiaalista toimintakykyä. Sosionomien (AMK) osaaminen pitää ottaa täysimääräisesti käyttöön kunnissa ja yksityisissä sosiaalipalveluissa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakoa ja yhteistyötä pitää kehittää niin lastensuojelussa kuin aikuissosiaalityössäkin. Ihan oma lukunsa on sosionomien (AMK) ja geronomien (AMK) osaamisen hyödyntäminen vanhustenpalveluissa. Varhaiskasvatuksessa sosionomien (AMK) asema ja merkitys ansaitsevat erityishuomion. THL:n mukaan 28 prosenttia lastentarhanopettajista on sosionomi (AMK) -tutkinnon tai sosiaalikasvattajatutkinnon suorittaneita. Sosionomien (AMK) suhteellinen osuus on kasvussa, kasvatustieteen kandidaattien osuus puolestaan laskussa. Nykyisistä lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottavista tutkinnoista sosionomi (AMK) oli vuonna 2011 jo yleisempi kuin kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Tämän luvun takaa löytyy kuitenkin iso mutta. Lastentarhanopettajina toimivista sosionomeista (AMK) liki kolmannes on määräaikaisia. Syynä tähän on osin työnantajien arvostuskysymykset näiden kahden tutkinnon välillä. Suurin ongelma piilee kuitenkin esiopetuksen kelpoisuudessa. Opetusalan kelpoisuussäädökset sulkevat sosionomeilta (AMK) tien saada esiopetuksen kelpoisuus lisäkoulutuksella. Tähän Talentia vaatii muutosta. Jyrki Komulainen Kotimainen lastensuojelukeskustelu jatkuu vilkkaana. Myös naapurimme Venäjä on osallistunut keskusteluun aina ulkoministeriä myöten. Valtiovallan ja Suomen ulkopoliittisen johdon tulee tässä keskustelussa pitää kiinni suomalaisesta oikeusjärjestelmästä ja olla suomaisten viranomaisten tukena. Tero Ristimäki 4 Talentia

5 Profiili Anitta Ollikainen valmistui hiljan geronomiksi (AMK). Pitkään hoitotyötä tehneelle sosiaalialaan ja ikääntymiseen keskittyvä opiskelu oli mullistava. Näkökulma vanhuuteen muuttui täysin. Geronomiksi (AMK) -opiskelu muutti minua ja ajatteluani vanhuudesta, ikääntyvät pitäisi nähdä aktiivisina kansalaisia, voimavarana eikä vain taloudellisena taakkana sairauksineen. Näkökulmani muuttumisesta kertoo vaikkapa tämä: ennen katsoin vanhusta rollaattorin kanssa ja mietin, miten sairas hän on, kun joutuu käyttämään apuvälinettä. Nyt katselen häntä ihmisenä, joka apuvälineensä kanssa selviää, asuu kotona ja on matkalla kampaajalle. Ajattelun muutos ei ole ollut helppoa ja minun on ollut vaikea luopua hoitajan roolista. Siksi olenkin tehnyt vapaaehtoistyötä vanhusasioiden hyvinvointivastaavana paikallisessa mielenterveysyhdistyksessä. Leipätyötäni teen tällä hetkellä Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa geropsykiatrisella osastolla. Tulevaisuus on avoin. Minua kiinnostaisi vanhuskentän kehittämistyö projekteissa tai järjestöissä. Haluan tulevaisuudessa työskennellä geronomin ammattinimekkeellä. Opiskelin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Vuosikurssini muut opiskelijat opiskelevat vielä, mutta itse urakoin opinnot kasaan pikavauhdilla. Meillä on ollut valtavan aktiivinen vuosikurssi ja kannustavat opettajat. Viimeisin voimannäyte oli lokakuinen kaupunkitapahtuma Senioreiden suhinat Kouvolan ydinkeskustassa. Ajatus vanhemman väen yleisötapahtuman järjestämisestä lähti opiskeluihin liittyvästä tehtävästä, missä kaupunkia piti katsella ikääntyvien silmin. Joku sitten heitti ilmaan idean Mummojen yöstä tapahtumasta, missä kaupungin ikääntyvät olisivat pääroolissa. Ajatuksemme kanssa lähestyimme Kouvolan ydinkeskusta ry:tä sekä muutamia muita järjestöjä, jotka kaikki lähtivät mukaan. Vuoden mittaisen suunnittelun jälkeen syntyi tapahtuma, joka keräsi lähes 500 osanottajaa, suuren joukon järjestöjä, paikallisia yrityksiä ja muita tahoja yhteen. Tunnelma oli mahtava ja tapahtumalle on luvattu jo jatkoa. Vaikka ikääntyviä pitää ajatella aktiivisina kansalaisina ja oman elämänsä herroina, on myös muistettava ne ikääntyvät, jotka tarvitsevat apua: syrjäytymisvaarassa olevat vanhukset, joilla ei ole voimia ja liikkuvat huonosti, ovat arkoja tai voivat psyykkisesti huonosti. Usein nämä ihmiset sinnittelevät yksin tai omaisen hoidossa viikosta toiseen, kunnes tilanne on niin huono, että tarvitaan jykeviä toimia asioiden korjaamiseksi. Myös palvelujärjestelmämme voi syrjäyttää ikääntyviä. Ikääntyvän tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Kelan taloudelliset tuet haetaan kaikki eri luukuista. Palveluiden pirstaleisuus ja monimutkaisuus sekä jatkuva muutos palvelurakenteissa ovat ikääntyvälle vaikea hallita. Kolmas näkökulma syrjäytymiseen on ikääntyvän syrjäytyminen tiedosta, kun entistä enemmän on siirrytty sähköisiin palveluihin ja esimerkiksi erilaiset oppaat on vain netissä luettavina. Internet ei kuitenkaan ole kaikkien ikääntyvien ulottuvilla ja esimerkiksi muistisairauksien vuoksi kyky käyttää tietokoneita ja nettiä heikkenevät. Kaikkialla pohditaan nyt, miten hoidamme vanhuksemme tulevaisuudessa. Ajattelen, että ammattilaisten tai vapaaehtoistyön voimin emme siitä selviä. Meillä pitäisi nostaa kansalaisvelvollisuudeksi huolehtia lähimmäisistämme. Itselläni ei ole vanhempia eikä isovanhempia, mutta minulla on 82-vuotias Vieno. Ystävä, joka on osa perhettämme. Hän on ollut ilona lapsillemme ja nyt saan Vienolta kokemuksellista tietoa ikääntymisestä, jota tarvitsen työssäni. Helena Jaakkola JAni Sourander Talentia

6 Ajan kuva Kuvaliiteri / Reijo Juurinen Kerää voimia kaamokseen suppilovahveroita voi poimia lumeen tuloon asti.

7 Nyt Toimitus: Helena Jaakkola Meillä on vapaus puhua kipeistäkin kysymyksistä, kun ei enää tarvitse pelätä työn tai arvostuksen menetyksen puolesta, sanovat seniorikansalaiset Aulikki Kananoja ja Risto Pelkonen. Improbatur ikälaki-keskustelulle Kristiina Koskiluoma Sosiaalitoimittajat ry:n järjestämässä tentissä ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja arkkiatri Risto Pelkonen ruotivat ikälain lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sekä yhteistyötä. Ikälakikeskustelun fokus hukkui heti alussa ja keskusteltiin detaljeista, kun olisi pitänyt puhua miljoonan ihmisen elämänlaadun parantamisesta, sanoo arkkiatri Risto Pelkonen. Huutia Pelkoselta saivat myös niin kinastelevat ministerit kuin mutkia liikaa oikovat toimittajat. Mutta millaisia lakeja sitten tähän maahan tarvittaisiin? Ei ainakaan käyttöohjeita ja temppukokoelmia. Lakeihin tulisi kirjata suuret periaatteet ja päälohkot. Laki on poliittisen tahdon ilmaus. Lisäksi tarvitaan ohjausvälineet ja kunnollinen valvonta, linjaavat Aulikki Kananoja ja Risto Pelkonen. Ulospääsy pattitilanteesta Poliittiset sitoumukset vaalien alla hankaloittavat kuntaratkaisun löytämistä. Pakkoa ei haluta käyttää, vaikka kuntauudistus ei tunnu syntyvän ilman sitä. Soppaa sakeuttaa se, että ter veys- ja sosiaalipalveluita rahoittavat useat tahot. Sote-uudistusta valmistelevan toimikunnan sisällä on liikaa ristiriitoja, ja nyt kaivataan ulkopuolelta tulevaa ratkaisijaa. Selvitysmies ei ole hyvä vaihtoehto, sillä selvitysmies tuottaa ratkaisun, joka häneltä on tilattu, uskoo Pelkonen. Molemmat arvojohtajat haluaisivat asettaa ihmisen kaiken uudistamisen keskelle: miten potilas saa parhaan hoidon ja asiakas parhaan palvelun. Nyt keskustellaan vain rakenteista. Sanon näin silläkin uhalla, että syytetään kentänlaidan filosofiksi, heittää Pelkonen. Sote-uudistuksessa haetaan kaksiportaista mallia, jossa peruspalvelut saadaan kunnasta ja erikoispalvelut tuotetaan erityisvastuualueilla. Käytännössä tämä vaatii kahdensuuntaista muutosta: perusterveydenhuoltoon tarvitaan vahvistusta erityissairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoon on luotava vaativimmille ja harvinaisimmille palveluille uusi erityistaso. Yhteinen tulevaisuus Yhteistyön rakentamisessa on tärkeää tunnistaa se, mihin omat taidot eivät riitä. Siitä alkaa todellinen yhteistyö ilman reviirien puolustamista ja oman osaamisen korostamista, sanoo Kananoja. Sosiaali- ja terveyssektoreiden kulttuurien ja kielen erilaisuus ei ole este, vaan lähtökohta, toteaa Kananoja. Keskustelussa tuli vahvasti esiin lääketieteen näyttöön perustuvat ja yhdessä arvioidut menetelmät, joita sosiaalitieteissä vasta tavoitellaan. Sosiaalityöntekijöiden maisterikoulutus on nuorta ja tutkimus on vielä juurtumassa, lääketieteessä historia on pitkä. Kristiina Koskiluoma Talentia

8 Nyt Toimitus: Helena Jaakkola Helsingin lastensuojelu kurjistuu Helsingin Lännen lastensuojelun työntekijöitä ahdistaa suunnitelma, jonka mukaan ns. suunnitelmallisesta sosiaalityöstä siirretään kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää muualle. Jäljelle jäljelle jäisi enää kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää. Tieto siirrosta tuli työntekijöille täytenä yllätyksenä. He pitävät sitä kohtuuttomana, etenkin viimeaikaisen lastensuojelua koskevan keskustelun ja tapahtumien valossa. Johtava sosiaalityöntekijä on tiiviisti mukana asiakastyössä sosiaalityöntekijöiden työmäärien ja asiakastyön vaativuuden vuoksi. Lännen alueen vastaanottotiimiä vahvistettiin äskettäin kolmella ns. resurssisosiaalityöntekijällä, koska lastensuojeluilmoitusten määrä on niin suuri, ettei lain määrittämissä määräajoissa pysytty. Samalla suunnitelmallisten tiimien asiakasmäärät ovat nousseet ja jatkavat nousuaan. Suunnitelmallisten tiimien sosiaalityöntekijät joutuvat rajaamaan asiakasmääriään päättämällä asiakkuuksia, jotka todellisuudessa hyötyisivät lastensuojelun tuesta, voidakseen tehdä laadukasta ja vaikuttavaa sosiaalityötä edes akuutisti sosiaalityötä tarvitsevien kanssa. Asiakasmäärien kasvu antaisi viitteitä ennemminkin siitä, että työntekijöiden määrää tulisi lisätä. Myös aluehallintovirasto (avi) ja viimeisimpänä apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ovat puuttuneet lastensuojelun tilaan Helsingissä. Puumalaisen mukaan puutteet ovat merkittäviä ja suojelun tarpeessa olevien lasten perusoikeuksia vaarantuvat vakavasti. Eeva Mehto / Kuvaliiteri Apulaisoikeuskansleri ei kuitenkaan tässä vaiheessa ryhdy toimenpiteisiin, koska aluehallintovirasto odottaa 15.marraskuuta asti, että Helsinki pääsee lastensuojeluilmoitusten käsittelyssä määräaikoihin. Jos määräaikoja ei noudateta, ottaa avi käyttöön uhkasakkomenettelyn. Varhaiskasvatuksen Kasvu ilmestyi taas. Haluatko lehden itsellesi tai työpaikallesi, tilaa maksutta: Suomalaisten alkoholiasenteet % tiukentaisi alkoholin myyntiä päihtyneille ravintoloissa ja kaupoissa 67 % laskisi rattijuopumuksen promillerajan 0,2 promilleen 53 % kieltäisi alkoholin mielikuvamainonnan 52 % poistaisi alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan urheilutapahtumista 44 % laittaisi aamuneljään auki olevat ravintolat aiemmin kiinni 38 % nostaisi alkoholiveroa 17 % laimentaisi keskioluen 15 % veisi keskioluen takaisin Alkoon. 8 Talentia Lähde: Soste ry

9 Dokumentti Pertti Kurikan nimipäivistä palkittiin Valtion elokuvataidetoimikunta on myöntänyt vuoden 2012 elokuvataiteen valtionpalkinnon dokumenttielokuvan Kovasikajuttu työryhmälle: tuottajalle Sami Jahnukaiselle, elokuvaohjaajille Jukka Kärkkäiselle ja J-P Passille sekä elokuvaleikkaajalle Riitta Poikselälle. Kovasikajuttu on dokumenttielokuva Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeestä. Elokuvassa seurataan muusikoiden elämää keikoilla, ja katsoja pääsee myös tutustumaan heidän yksityiselämäänsä. Dokumentti näyttää bändin muusikoiden asenteen musiikkia ja maailmaa kohtaan, Se on rehellinen ja kursailematon. Välillä ollaan estyneitä, toisinaan pidäkkeettömiä, mutta aina vilpittömiä. Mestariteok seksi elokuvan nostaa tekijöiden kunnioittava, mutta samalla kaunistelematon suhde kehitysvammaisiin kuvattaviin. Lapsen oikeuksien päivä YK:n lapsen oikeuksien päivää vietetään jälleen marraskuun 20. päivä. Päivää vietetään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ( ) hyväksymisen kunniaksi. YK:n lapsen oikeuk sien sopimus on lapsia koskeva ihmisoikeus sopimus, joka luettelee lapsille kuuluvat oikeudet ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne. Oikeudet kuuluvat kaikille lapsille kaikkialla maailmassa. Sopimuksessa mukana olevat maat sitoutuvat muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna Sopimuksen neljä yleisperiaatetta ovat: syrjimättömyys, lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa päätöksissä, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen kaikissa häntä koskevissa asioissa. Isoveli valvoo Kela seuraa vuosittain korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä. Seuranta on nyt tehty noin korkeakouluopiskelijalle, jotka saivat opintotukea lukuvuonna Heistä saa selvityspyynnön opintojen edistymisestä. Opintojen edistymisen seurantaan on tullut useita muutoksia. Vähimmäissuoritusvaatimus nousi 4,8:sta 5,0 opintopisteeseen tukikuukautta kohti. Samalla täsmennettiin sääntöjä siitä, milloin opintotuki lakkautetaan, kuinka opiskelija pääsee uudelleen tuen piiriin ja missä tilanteessa opintotuki voidaan periä opiskelijalta takaisin. Tarkoituksena on, että korkeakouluopinnot suoritettaisiin nopeammin ja että opintotukea käytettäisiin suunnitelmallisemmin. Opiskelijan pitää palauttaa selvityksensä korkeakoulunsa opintotukilautakunnalle. Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai hänen esittämäänsä syytä liian vähäisille opintosuorituksille ei hyväksytä, opiskelijan opintotuki lakkautetaan alkaen. Suomessa on kaupunki, jossa sosiaalinen on vielä arvossaan Hei sosiaalityöntekijä! Ryhdymme vähentämään paperinmakuisuutta ja lisäämään kohtaamisia. Tarvitsemme rohkeuttasi ja ennakkoluulottomuuttasi tekemään sosiaalityöstä näkyvää. Tarjolla on jatkuvasti vakituisia ja määräaikaisia työpaikkoja, tervetuloa Espooseen! Hae paikkasi lähes osaajan joukkoon. Katso lisätiedot osoitteesta Espoossa työskentelystä on etua! Apua asunnon hankintaan Tukea myös omalla ajalla tapahtuvaan koulutukseen Laadukasta täydennyskoulutusta Työsuhdematkalippu joukkoliikenteeseen Liikunta- ja kulttuurietu, maksuttomat uimahallikäynnit ja harrastusryhmät Työterveyspalvelut ja liikuntaryhmät Kunnallisen alan pitkät vuosilomat Yksilöllisiä työaikajärjestelyjä Espoossa voit työskennellä aikuis-, lastensuojelu- tai vammaissosiaalityössä, vanhusten palveluissa tai päihde- ja mielenterveystyössä Espoon kaupunki on savuton työpaikka. Talentia

10 Nyt Toimitus: Helena Jaakkola Työtä kellon ympäri Moni sosiaalialan ammattilainen työskentelee ei-perinteisinä työaikoina. Työtä tehdään yhtälailla arkena ja pyhänä, iltaisin ja öisin. Perhe joutuu usein mukautumaan työn vaatimuksiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) Ei-päivätyö, viikonloppu- tai vuorotyö on koordinoi Suomen Akatemian rahoittamaa usein hankalaa lapsiperheelle. Tutkimushankkeeseen liittyen keväällä kysyttiin kokemuksia Perheet 24/7 -tutkimushanketta. Tutkimuksessa ovat mukana Jyväskylän työstä ja perheestä. yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Haastateltavat toivat esille, että vanhemmat pyrkivät ketjuttamaan työaikoja. Näin päi- (THL) Suomesta sekä Iso-Britanniasta Manchesterin yliopisto ja Alankomaista Utrechtin vähoitoikäiset lapset voivat olla enemmän aikaa kotona. Toisaalta perheen yhteinen aika, yliopisto. Tutkimuksessa tietoa lasten hyvinvoinnista ja perheiden arjesta 24/7-yhteiskunnassa kerätään monin eri tavoin. Lapset, van- kertoo tutkija Mia Tammelin. samoin kuin parisuhdeaika, jää vähäiseksi, hemmat ja päivähoidon ammattilaiset kertovat kokemuksensa esimerkiksi lasten vuoti myös Suomessa lastenhoidon ja työaikojen Vuoropäivähoidon tarve on lisääntynyt. Silrohoidosta ja ei-perinteiseen aikaan sijoittuvasta työstä. laisten, tuttavien ja ystävien verkoston yhdistäminen on usein mahdollista vain suku- tuella. Klikkaa puheenvuoroihin Laajemmin voit lukea tutkijoiden ajatuksia ja tutkimustuloksia lasten hyvinvoinnista ja perheiden arjesta 24/7-yhteiskunnassa Talentia-lehden verkkosivuilta, talentia-lehti.fi > Puheenvuorot. Koululaisten ilta- ja viikonloppu- ja yöhoito on meillä lähes täysin tuttavien ja sukulaisten varassa. Tähän epäkohtaan tulisi puuttua, erityisesti pienten koululaisten kohdalla. Kun toisilla on käytettävissään laaja sukulaisja tuttavaverkosto, toiset joutuvat pärjäämään omin voimin, toteaa tutkimuskonsortiumin johtaja, yliopettaja Anna Rönkä JAMK:ista. Hanke kerää marraskuussa laajan kyselyaineiston lapsiperheiden vanhemmilta. Kyselyssä selvitetään, miten vanhemmat Suomessa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa järjestävät lastenhoidon ja arjen. lastensuojelu.info tarjoaa tietoa suomalaisesta lastensuojelusta venäjäksi. Palautetta lukijoilta Talentia-lehti 7/2012 keskittyi kehitysvammaisuuteen ja ajankohtaisiin aiheisiin lastensuojeluun ja kuntavaaleihin sekä aikuissosiaalityön kehittämiseen. Lukijat antoivat palautetta lehden sisällöstä ja hyviä vinkkejä uusiksi aiheiksi sekä kertoivat ajatuksiaan, joita heräsi lehden lukemisen jälkeen. Pertti Kurikan nimipäivät -juttu sykähdytti ja innosti. Ihan mahtavaa, että kirjoititte tästä bändistä. Laulujen sanat koskettivat. Kiitos tästä jutusta! Mirja Satkan juttu jäi mieleeni, koska hän oli tuttu ja aktiivinen opettaja jo minun opiskeluaikana. Aino Armeniaan -juttu oli pirteä. Lastensuojelussa eletään mielenkiintoisia aikoja, muuttuuko jotain vihdoinkin vai meneekö vain hullummaksi. Mietityttää nämä lomautusasiat ja kunnallisen puolen paine lomauttaa työntekijöitään. Vanhemmuus ja murrosikä -teema olisi hyvä tulevissa lehdissä. Tämä on sellainen elämänvaihe perheissä, missä vanhemmat kokevat riittämättömyyttä ja kyvyttömyyttä. Toivoisin lehteen juttua perheneuvolan työntekijöistä, jotka kertoisivat työstään, mitä haasteita ja onnistumisia sekä kehittämisehdotuksia heillä olisi tarjolla. Talentia Pertti Kurikan Nimipäivät ja punkin kapina Talentia Profiili Teemana: Kehitysvamma-alan kipupisteet Salo perui lastensuojelun lomautukset 23 Talentian kuntavaaliteesit 24 Aikuissosiaalityön kehittäminen Vantaalla 30 Henkilökuvassa: Armeniaan lähtevä Aino Syrjänen 34 Mirja Satka on ensimmäinen sosiaalityön käytäntötutkimuksen vakinainen professori Suomessa. Helsingin yliopiston ja Heikki Waris -instituutin kesken työpanoksensa jakava tutkija haluaa kehittää sosiaalityöhön uusia menetelmiä. Tehtäväni on vastata suurkaupunki- Moni opiskelija saattaa käytäntötutkimusvaiheessa huokaista, että tämäkin vielä gradun sosiaalityön tutkimus-, kehittämis- ja opetustyöstä sekä tehdä siihen liittyvää yhteistyötä lisäksi. Työn edetessä opiskelija yleensä huomaa, miten käytäntötutkimus avaa sosiaali- pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Aloitteen käytäntöopetuksen ja -tutkimuksen kehittämiselle teki Aulikki Kananoja joh- Käytännönopetus on kuin ajokortti, ahketyön olemuksen uudella tavalla. taessaan Helsingin sosiaalitointa. Perustettiin ra harjoittelu antaa luvan ajamiseen, auttaa Heikki Waris -instituutti, joka on täyttänyt selviämään ja välttymään onnettomuuksilta 10 vuotta. Palaan tuttuun ympäristöön, sillä myöhemmin. toimin instituutin johtoryhmässä hoitaessani Helsingin yliopiston sosiaalityön profes- voi tarjota hyvän lisän, kun he voivat neuvo- Työpaikoille käytäntöopetus- ja tutkimus sorin virkaa. tella käytäntötutkimuksen vaiheessa olevalle opiskelijalle aiheen ja saada tulokset käyt- Olen myönteisesti yllättynyt siitä, miten paljon käytäntötutkimus ja -opetus ovat edistyneet niiden viiden ja puolen vuoden aikana, Käytäntötutkimuksen rooli kasvaa, töönsä. jotka olin Jyväskylän yliopistossa sosiaalityön kun jatkuva muutos vaatii sosiaalityöntekijöiltä valmiutta tuottaa tietoa ja professorina ja akatemiatutkijana. hakea tutkimustietoa kehittääkseen työtään. kaisua, jossa sosiaalityön opiskelijalla on käytännönopetusta ensimmäisestä lukuvuodesta viimeiseen. Käytäntö ja teoria lomittuvat ja tukevat toisiaan. Ensimmäisenä vuonna opiske- on tapahtunut käänne, jossa on siirrytty käy- parantumisesta yliopistossa. Sosiaalitieteissä lijat tutustuvat asiakkaiden sosiaaliseen todellisuuteen matalan kynnyksen neuvontapalvetantoon. Tämä näkyy sosiaalityön asemassa täntöä painottavaan uudenlaiseen tiedontuolu Ne-Rå:ssa (Neuvonta-Rådgivning). Toisessa se on toiseksi suosituin oppiaine Helsingin vaiheessa tulee ohjattu käytännönopetus, jossa yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. opetellaan vuorovaikutustaitoja ja asiakkaan Yliopistojen sisällä kiinnostus yhteistyöhön sosiaalityön kanssa on lisääntynyt. Esi- haastattelua. Käytännönopetuksen ohjaajina toimiville merkiksi Aalto-yliopiston tutkijat haluavat sosiaalityöntekijöille yliopisto järjestää koulutuksen, jossa perehdytään opiskelijan ohjaamällisiä yhteistyömahdollisuuksia taideainei- tehdä yhteistyötä kanssamme. Näen hedelmiseen ja käytäntötutkimuksen kysymyksiin. den ja esimerkiksi teologian kanssa, kun pohditaan spirituaalisuutta, tai oikeustieteiden Kolmas vaihe syventää taitoja. Neljännessä vaiheessa paneudutaan ammatti-identiteetin kysymyksiin. Käytännönopetus huipentuu Aika ja politiikka ovat vieneet suuntaan, kanssa käsiteltäessä vaikka perusoikeuksia. käytäntötutkimukseen, jossa opiskelija soveltaa käytäntötutkimuksen käsitteitä ja lähes- monilla tahoilla. Innostavaa, eikö totta? missä sosiaalityön asiantuntemusta tarvitaan tymistapaa omassa hankkeessaan jossakin Kristiina Koskiluoma työyhteisössä. Hankkeesta tehdään raportti, joka käsitellään seminaarissa, ja johon myös työpaikat voivat osallistua. Pidämme onnistuneena rat- Olen iloinen sosiaalityön aseman JyRkI komulainen Talentia Talentia

11 Tänään töissä Vapaaehtoistyön koordinaattorina Teksti: Helena Jaakkola Kuva: Jyrki Komulainen Helsingin sosiaalivirastossa on vapaaehtoisia, joista osa on ollut mukana jo yli 30 vuotta. Toimintaa on koordinoitukin jo vuosia. Nyt palkkalistoilla on viisi vapaaehtoistyön koordinaattoria. Yksi heistä on Meeri Kuikka. Meerin työ on liikkuvaa ja välillä hän itsekin hämmästyy työpäivien vaihtelevista sisällöistä. Yhtenä hetkenä hän keskustelee intensiivisesti tulevan vapaaehtoisen kanssa ja haastattelussa pohditaan, missä vapaaehtoinen voisi toimia. Toisella kertaa hän kouluttaa, tukee tai järjestää virkistystilaisuuksia toiminnassa mukana oleville tai puhuu suurelle ammattilaisten joukolle vapaaehtoisuuden mahdollisuuksista. Jatkuvasti koordinaattorit myös kehittävät uusia vapaaehtoistoiminnan malleja osaksi julkisia palveluita. Oli ehkä vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 ansiota, että vapaaehtoisuus tuli näkyväksi ja se on tunnustettu paremmin kuin ennen. Yhä harvemmin Meeri Kuikka törmää asenteellisuuteen, että vain-varakkaiden-ja-joutilaiden-etuoikeus tai pelkoihin, että vapaaehtoisilla-korvataanammattilaiset. Vapaaehtoistoiminnan avulla sosiaalipalveluihin tuodaan jotain lisää, kun esimerkiksi vanhusten palvelutaloon saadaan vapaaehtoinen tuolijumpan vetäjä tai päihdekuntoutujien vertaisryhmä saa vetäjän. Yhtä olennaista on huomata vapaaehtoisuuden merkitys tekijöille itselleen. Meeri Kuikka sanoo, että mukaan motivoi ennen kaikkea halu auttaa ja olla hyödyllinen itselle mielekkäällä tavalla. Osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus pitävät sisällään vahvan ennaltaehkäisevän näkökulman ja estää syrjään jäämistä. Sosiaalivirastossa toimii noin vapaaehtoista. Virasto ei halua kilpailla järjestöjen kanssa vapaaehtoisista ja yhteistyötä tehdään paljon. Vapaaehtoisia haetaan koko ajan lisää. Parhaiten rekrytointi sujuu puskatiedotuksen avulla. Tutkimuksillakin todistettu, että mieluiten ihminen lähtee mukaan toimintaan, kun joku pyytää henkilökohtaisesti. Vuoden loppuun asti virasto hakee uusia vapaaehtoisia Kysy kaveria -kampanjalla. Sosiaalivirasto on yhtenä järjestäjänä Menumessuilla , missä eri tahot esittelevät vapaaehtoistoimintaansa. Lisää tietoja löytyy osoitteesta kansalaisareena.fi, kertoo Meeri Kuikka. Talentia

12 Perhesurmat Teksti: Iita Kettunen Lastensuojelun raskas vastuu Onimage / plainpicture / Fennopress 12 Talentia

13 Lastensuojelussa tehdään päätöksiä ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat ihmisen elämään vuosien päähän. Kun pahin tapahtuu, vastuunkantajaa haetaan yksittäisestä sosiaalityöntekijästä. Viime toukokuussa pikkutytön kuolemaan johtaneiden tapahtumien osasyyllisiksi osoitettiin julkisuudessa lastensuojeluviranomaiset, joiden toiminnasta aloitettiin uutisten mukaan mahdollisen virkarikoksen esitutkinta. Salassapitovelvollisuuden vuoksi emme koskaan saa tietää tapahtuneen yksityiskohtia. Tarina jää vajaaksi, koska siitä jää puolet kertomatta. Se puoli, jonka kertoisi lastensuojeluviranomainen, voisi olla hyvinkin erilainen. Tätä mieltä ovat Tampereen eteläisen lapsiperheiden sosiaaliasemalla työskentelevät sosiaalityöntekijät Tiina Pihlajamäki ja Tarja Pihlajamaa. Tuon tytön elämässä oli mukana monia muitakin viranomaisia ja myös yksityishenkilöitä. Kaikkien on tärkeä miettiä tällaisessa tilanteessa omaa toimintaansa, mitä voisi jatkossa tehdä toisin, pohtii Tiina Pihlajamäki Sosiaalityöntekijöillä ei välttämättä ole käytössään tietoa lapsen jokapäiväisestä elämästä, joten me joudumme luottamaan niihin, jotka pitävät huolta lapsen arjesta. Emme liioin tiedä tässä tapauksessa, kuinka paljon sosiaalityöntekijä on ollut oikeasti tekemisissä lapsen kanssa, lisää Tarja Pihlajamaa. Tämä on totta tieto ei kulje Tapauksen jälkeen Tiina Pihlajamäki kertoo pohtineensa viranomaisyhteistyön toimivuutta. Hän on huomannut omissa asiakastilanteissaan, että se ei aina suju toivotulla tavalla. Joiltakin viranomaisilta tietoja on vaikea saada, vaikka niitä tarvittaisiin lastensuojeluasian selvittämiseen. Jotkut viranomaiset eivät taas välitä tietojaan olettaen, että kaikki asianosaiset ovat jo kuitenkin selvillä niistä. Ei tulla edes ajatelleeksi sitä, että toiselle viranomaiselle jokin asia on itsestään selvänä tiedossa, mutta toiselle se ei välttämättä missään vaiheessa tule esiin, Tarja Pihlajamaa lisää. Pihlajamaa arvelee suurimman syyn tiedon panttaamiseen olevan pelko itselle koituvista seurauksista, jos luovuttaa tietojaan lastensuojelun käyttöön. Hänen mukaansa monet tahot eivät koe lastensuojeluilmoitusten tekoa itselleen kuuluvaksi tehtäväksi. Talentia

14 Perhesurmat Jokaisen sosiaalityöntekijän pahin pelko on, että epäonnistuu arvioinnissa ja sitten tapahtuu jotain katastrofaalista. Laura Vesa / Kuvankäsittely: Veikko Anttila Lastensuojelun pitäisi olla kaikkien oikeus. Meidän työmme herättää kuitenkin paljon kielteisiä mielikuvia, vaikka suurin osa työstämme on kaikkea muuta kuin kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja. Näkyviin tulevat vain ikävät tapaukset, mutta missä näkyvät ne kaikki muut lapset, joille on käynyt hyvin? Pihlajamaa kysyy. Asioiden hoitamista hidastaa Pihlajamaan mukaan usein ajan puute. Sosiaalityöntekijöiden työtilanteet ovat niin kiireisiä, että ei ole aikaa hoitaa jotain asiaa siinä hetkessä eteenpäin. Joskus taas saattaa jokin asia jäädä tärkeys järjestyksessä loppupäähän, ja jää sik- 14 Talentia si juuri sillä hetkellä hoitamatta, täsmentää Tarja Pihlajamaa. Asioiden priorisointia Pihlajamäki ja Pihlajamaa sanovat pohtivansa oman työparinsa kanssa, mutta joskus pohdintakin saattaa siirtyä tuonnemmaksi kiireen vuoksi. Alkuarvioinnit asioiden kiireellisyydestä hoidetaan. Ostopalveluita lisätään, mutta ei rahaa Työtä tehdään Tampereen eteläisellä lapsiperheiden sosiaaliasemalla Hervannassa Tarja Pihlajamaan ja Tiina Pihlajamäen mukaan välillä kuin liukuhihnalla: täällä otetaan vastaan ilmoitukset, selvitetään uusilta asiakasperheiltä lastensuojelutarve, hoidetaan jo asiakkaina olevien lasten koko avohuollon tukitoimien kenttä, tehdään kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja ja jonkin verran myös sijaishuoltoa. Lisäksi on asiakasperheiden aikuissosiaalityö, toimeentulotuki ja päihdehuolto, ja tietenkin hoidetaan myös kiireelliset kriisitapaukset. Kiireisimpinä päivinä on viisi neuvottelua, joissa istutaan viidestä seitsemään tuntiin pöydän ääressä yhteistyökumppaneiden kanssa. Jokaisessa neuvottelussa kirjataan ylös hoidettavat yhteydenotot ja tehtävät, jotka sosiaalityöntekijä hoitaa neuvottelujen jälkeen. Viimeisen kahden viikon aikana olen monena päivänä ehtinyt juuri ja juuri pitää puolen

15 Tampereella on ollut vaikeuksia saada lastensuojelun vakansseja täyteen, vastavalmistuneetkaan eivät halua tähän työhön, sanovat Tarja Pihlajamaa ja Tiina Pihlajamäki. tunnin lounastauon päivässä. Joskus on kyllä pakko käydä vessassa ja juoda vesilasillinen, Tiina Pihlajamäki sanoo. Tarvitsisimme tänne ehdottomasti lisää työntekijöitä. Mehän jarrutamme asioiden eteenpäin viemistä ja palveluiden saamista, koska emme ehdi niitä hoitaa ajallaan, Tarja Pihlajamaa sanoo. Tampereella on kunnallisia palveluita vähennetty rankasti, ja niiden sijaan ostetaan yhä enemmän yksityisiä palveluita. Tämä tarkoittaa lisämenoja, mutta palveluihin osoitettu summa on kuitenkin pysynyt samana. Eteläisen alueen lastensuojelun ostopalveluihin on Pihlajamaan mukaan osoitettu vuodessa noin euroa. Kun 16 työntekijällä on kullakin noin 50 asiakkuutta, jää yhden lapsen ostopalveluihin käytettäväksi vuodessa noin sata euroa. Perhekuntoutusta ei ole kaupungin puolesta lainkaan, vaan se täytyy hankkia ostopalveluna, ja tukiperheitä joutuu odottamaan vuoden verran, Pihlajamaa listaa. Iso vastuu, pieni palkka Tampereen kaupungin sisäiset ohjeistukset ovat Tiina Pihlajamäen mielestä hyvät ja ne päivitetään säännöllisesti. Useimmiten kuitenkin kunkin asiakkaan tilanne joudutaan arvioimaan erikseen, joten ohjeistus ei ole suoraan sovellettavissa. Arviointiin tarvitaan vankkaa ammattitaitoa, aikaa ja muiden ammattilaisten tukea. Tämän työn stressaavimpia puolia on varmaankin juuri se, että vaikka meillä on ohjeet, emme useinkaan voi edetä niiden mukaan, vaan täytyy itse arvioida tehtäväjärjestys. On varmaan jokaisen sosiaalityöntekijän pahin pelko, että epäonnistuu arvioinnissa ja sitten tapahtuu jotain katastrofaalista, Pihlajamaa lisää. Tiina Pihlajamäen mielestä perheille tarvitaan kotiin enemmän konkreettista apua ja tukitoimia. Myös sosiaalityöntekijöitä pitäisi olla paljon enemmän, jotta he pystyisivät rauhassa arvioimaan oikeasti perheen tilanteen. Rahapulan lisäksi Tampereella ei saada riittävästi päteviä hakijoita lastensuojelun vakansseihin. Vastavalmistuneetkaan eivät halua tähän työhön. Tarja Pihlajamaan mielestä sosiaalityön houkuttelevuutta pitäisikin parantaa muun muassa paremmalla palkalla, kohtuullisella työmäärällä ja asiallisilla työtiloilla. Me olemme kaikki akateemisesti koulutettuja ja henkilökohtaisesti virkavastuussa kaikista päätöksistä, joita teemme. Vastuumme on suuri, mutta näkyykö se palkassa? Tuossa keväisessäkin tapauksessa vastuuseen vedettiin tiettävästi sosiaalityöntekijä, ei hänen esimiestään tai muita viranomaisia, Pihlajamaa sanoo. Kaikesta huolimatta Tiina Pihlajamäki ja Tarja Pihlajamaa ovat ylpeitä ammatistaan ja kokevat tekevänsä arvokasta työtä, kun pystyvät viemään monen lapsen ja perheen asioita elämässä eteenpäin. On tärkeää, että itse jaksaa arvostaa omaa työtään. Tässä työssä ovat hyvät työkaverit kaikki kaikessa. He auttavat jaksamaan, sanoo Tarja Pihlajamaa. Talentia

16 Perhesurmat Teksti: Riitta Ahonen Tukea ja tietoa syyllistämisen sijaan M. Docher / plainpicture / Fennopress 16 Talentia

17 Lapsiasiakkaan väki valtainen kuolema on traumaattinen tilanne lastensuojelun työntekijöille. He tarvitsevat aikaa ja tilaa surulle sekä yksilöllistä traumapsykologista tukea. Eerika-tytön väkivaltainen kuolema muistuttaa tuskallisella tavalla siitä, että todellista pahuutta on olemassa. On tapahtunut käsittämättömän julma teko, jota terve, suhteellisen normaalin kokemusmaailman omaava ihminen ei voi kuvitella tapahtuvaksi. Siksi pahuuden kohtaamista on harjoiteltava, avattava silmänsä asioille, joiden olemassaoloa ei haluaisi uskoa. Siitäkin huolimatta lapsiasiakkaan väkivaltainen kuolema on aina odottamaton tapahtuma, joka on traumaattinen tilanne lastensuojelussa työskenteleville. He tarvitsevat ensisijaisesti organisaation eli esimiehen, työparin ja tiimin tukea, sanoo kriisi- ja traumapsykologiaan erikoistunut psykologi Soili Poijula. Sen lisäksi tarvitaan työntekijöille yksilöllinen ja ryhmämuotoinen traumapsykologinen tuki. Yksi jälkipuintikeskustelu ei todellakaan riitä. Aika moni reagoi mustavalkoisesti uutiseen lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen kuolemasta. Median avulla haetaan syyllisiä, vaikka työntekijät olisivat toimineet parhaan kykynsä mukaan. Uusi trauma syntyy siitä, kun lastensuojelussa työskentelevät joutuvat kielteisen mediahuomion kohteeksi ja syyllistetyksi. Se vaikeuttaa selviytymistä, sillä syyllistettynä olevalla ei jää aikaa eikä tilaa suremiselle. Selviytymistä auttaa mahdollisuus tuoda turvallisesti esille omat tunteet ja ajatukset pelkäämättä joutumista väheksytyksi tai leimautumista ammatillisesti epäpäteväksi. Ketään ei saa jättää yksin eikä kenenkään pidä jäädä sairauslomalle saamatta kriisipsykoterapeuttista apua. Organisaation vastuulla on tarjota apua työntekijöilleen ja työntekijän vastuulla ottaa apu vastaan, käsitellä asiaa ja hakea apua, jos sitä ei muuten hänelle tarjota. Rentoutusharjoitus vähentää ylivireystilaa Surun itsehoitoon ja suruun liittyviin syyllisyydentunteisiin on käytettävissä monia harjoituksia, joilla voi käsitellä tapahtunutta. Kokemusta voi purkaa mielestään esimerkiksi toipumista edistävällä kirjoittamisella. Päivittäin kirjoitetaan kaksi kertaa 15 minuutin ajan siitä, miten menetys on vaikuttanut omaan elämään. Harjoituksia toistetaan kolmena peräkkäisenä päivänä. Voit kirjoittaa kaikesta, minkä muistat tapahtuneesta ja tapahtumaa koskevista syvimmistä tunteistasi ja ajatuksistasi, ja millaista on ollut jälkeenpäin. Toisessa tehtävässä on sama aihe, mutta siinä pyritään vapauttamaan itsensä kirjoittamaan edellistä tehtävää vielä syvemmällä olevista tunteista, neuvoo Poijula. Sitten kirjoitetaan kokemuksesta kertomus, jossa on rakenne. Viimeisenä kirjoitustehtävänä on neuvoa toista henkilöä, joka on kokenut vastaavanlaisen tapahtuman tai menetyksen. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa ajatuskokeena katsomalla taaksepäin 10 vuoden kuluttua. Traumaattisen kokemuksen jälkeen ihminen tarvitsee paitsi aikaa ajatella, myös toisten tukea ja fyysistä hellyyttä, hierontaa, rentouttavaa liikuntaa, säännöllistä ruokailua ja lepoa. Päivittäiset rentouttamisharjoitukset vähentävät kehon ylivireystilaa. Pelkkä palleahengitys rauhoittaa tehokkaasti sydämen sykettä ja vähentää ylivireisyyttä. Laita kätesi vatsallesi. Kun hengität sisään, tunnet liikkeen vatsassasi, et rintakehälläsi. Hengitä sisään laskien kymmeneen, sitten hengität ulos laskien kymmeneen. Toista tämä kertaa syventääksesi rentoutumista, neuvoo Poijula. Tärkeät kommunikaatiotaidot Lasten väkivaltaisten kuolemien ehkäisemiseksi on kansallisesti ja paikallisesti parannettava kommunikaatiota asiakkaiden kanssa, mutta myös eri organisaatioiden välillä. Suositeltavaa on kommunikaatiokoulutus, mutta myös se, että organisaatiot antavat työntekijöille aikaa kommunikoida hyvin. Jo vuosia sitten esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa on sattunut Eerikan kuoleman kaltaiset tapaukset, joissa lapset kuolivat lähisukulaisensa pahoinpitelemänä. Kuolemaa edelsi lapsen raaka ja pitkäaikainen kaltoin kohtelu. Englannissa tapahtuma sai aikaan sen, että luotiin toimintamalli viranomaisten toiminnan selvittämiseen, jotta virheistä voitaisiin oppia ja jatkossa välttää niitä. Talentia

18 Perhesurmat Traumaattisen kokemuksen jälkeen ihminen tarvitsee aikaa ajatella, toisten tukea, halauksia ja hierontaa sekä rentouttavaa liikuntaa, säännöllistä ruokailua ja lepoa. Mallissa ei etsitä syyllistä, vaan tehdään aito, asiantunteva arviointi, jotta toimenpiteitä voitaisiin kehittää aidosti eteenpäin. Englannin mallista on julkaistu tietoa muun muassa 2009 ilmestyneessä sosiaalialan asiantuntijoiden Liz Hughein ja Hilary Owenin kirjassa Good Practices in Safeguarding Children. Traumapsykologian yrityksessään työskentelevä Poijula hankki kirjan itselleen heti sen ilmestyttyä ja on kertonut tästä mallista viime vuosina kouluttaessaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Julkista tietä kirja ei ole vielä tullut Suomeen. Lapsiasiavaltuutettu nosti kirjan esiin viimeaikaisten tapahtumien jälkeen. Englannissa lastensuojelun sosiaalityön todettiin vaativan muun muassa erinomaisia 18 Talentia

19 Lapsiasiakkaan väkivaltaisesta kuolemasta selviytymistä auttaa, kun saa tuoda turvallisesti esille omat tunteet ja ajatukset pelkäämättä joutumista väheksytyksi tai leimautumista ammatillisesti epäpäteväksi, sanoo Soili Poijula. kommunikaatiotaitoja, koska työssä kohdataan asiakkaita heissä voimakkaita kielteisiä tunteita herättävissä tilanteissa. Todellisuudessa kommunikaatiotaidot eivät olleet hyvät. Vuorovaikutustaitojen opettamisen pitäisikin sisältyä sosiaalityön koulutukseen, sanoo Poijula. Poijulaa turhauttaa se, että vaikka valtio rahoittaa esimerkiksi THL:n ja yliopistojen tutkimustoimintaa ja emeritusasiantuntijoiden työryhmiä perustetaan toistuvasti, sieltä ei tule kentälle uusinta innovatiivista tietoa lapsen asemaa parantavista työskentelymalleista. Yhteiskunnallinen todellisuus muuttuu koko ajan ja se edellyttää käytännön työn tuntemusta ja seuraamista, mitä meillä ja maailmalla tapahtuu. Toiminnan tulee olla sellaista, Vesa Ranta / Kuvankäsittely: Veikko Anttila että aidosti kehitytään eteenpäin. Yksittäiset, käytännön asiakastyöhön yhteyden säilyttäneet asiantuntijat näyttävät olevan eniten ajan hermolla, ja heidän osaamisensa kannattaisi käyttää hyödyksi, sanoo Poijula. Traumatietoisuus auttaa työssä Asiakasmäärä ei saa olla liian suuri. On oltava aikaa kerätä taustatiedot, jotta toteutuu oikeus saada kaikilta viranomaisilta tietoa lapsesta. Poijula on omassa työssään ohjannut asiakkaitaan turhaan saamaan apua mielenterveyspalveluista. Perheneuvolat ovat niin kuormittuneita, että voivat kerran tavata tukea kaipaavan ja asia jätetään siihen. Olen turhautunut siihen, että meillä on näennäiset palvelut, jotka eivät toimi. Ongelmat sivuutetaan silloin, kun ne eivät ole vielä vakavia, vaikka juuri ennaltaehkäisy on tärkeintä. Monet lastensuojelujärjestelmän piirissä olevat lapset ovat kokeneet traumoja. Sama tilanne on usein heidän vanhemmillaan. Hoitamattomilla traumoilla voi olla vakavia seurauksia aikuisen kykyyn säädellä tunteitaan, ylläpitää fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja olla riittävän hyviä vanhempia. The National Child Traumatic Stress Network (www.nctsn.org) on Yhdysvalloissa kehittänyt lastensuojeluun avuksi traumainformoidut organisaatiot -lähestymistavan. Siinä kaikilla lastensuojelun asiakkaiden kanssa työskentelevillä poliiseista psykiatreihin ja lastensuojeluun on peruskoulutus traumatisoituneen lapsen ja vanhemman tunnistamisesta. Traumatietoisuus parantaa lastensuojelutyön laatua. Viranomais- ja auttamisorganisaatioiden tulee kouluttaa henkilökuntansa lapsuuden traumaattisten tapahtumien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten tuntemiseen. Jopa työntekijän toiminta voi laukaista alkuperäisen trauman muistoja ja traumatisoida uudelleen, sanoo Poijula. Tyypillisesti traumatisoituneet vanhemmat välttelevät traumamuistuttajia, mikä tekee heistä etäisiä tai turtuneita vuorovaikutuksessa lapseen. Se tekee sosiaalityöntekijöille vaikeaksi saada vanhempiin yhteyttä ja saada esille perheen pinnan alla olevia ongelmia. Traumatietoisuuden integroiminen osaksi työotetta parantaa työskentelyä vaikeiden perheiden kanssa, kertoo Poijula. Huolenkantajille tukea Organisaation tulee kohdella työntekijöitään inhimillisesti ja hyvin. Jos työntekijä kuormittuu liikaa työssään työn määrän ja laadun vuoksi, on esimiehen jo työturvallisuuslainkin mukaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran välttämiseksi ja vähentämiseksi. Tässä kohdassa on pakko sanoa, että jos meillä teollisuudessa työlainsäädäntö suojelee työntekijöitä niin, että heillä on lakisääteiset lepotauot lähes tunnin välein, samaa tarvetta ei ole ymmärretty äärimmäisen kuormittavan lastensuojelun sosiaalityön saralla, Soili Poijula huomauttaa. Yhteiskunnan taholta kuvastaa kaltoin kohtelevaa suhtautumista se, että väkivallan uhan alaisina työtä tekevät ihmiset joutuvat tekemään raskasta työtään pienellä palkalla liian suuren työtaakan alla ja jatkuvan ulkopuolelta tulevan kritiikin kohteena. Jos organisaatio kohtelee kylmästi työntekijöitään odottaen heiltä vain suoritteita, he kadottavat sensitiivisyyttään asiakkaiden tarpeita kohtaan. Emotionaalinen pätevyys on organisaation, ei yksilön ongelma. Työntekijän haasteeksi kaatuvat usein myös johtamisen ongelmat, jolloin työntekijä jää vaille esimiesten ja johdon asianmukaista tukea vaativassa työssään. Loppuun ajettu lastensuojelun työntekijä ei ole syyllinen asiakkaana olevan lapsen kuolemaan. Syyllisiä ovat ne ihmiset, jotka tappoivat lapsen. Lastensuojeluun tarvittaisiin tuek si lastenpsykologeja arvioimaan lasten mielenterveyttä ja psyykkistä kehitystä. Sosiaalityöntekijöillä ei liioin ole koulutuksellista pätevyyttä arvioida esimerkiksi sitä, onko lapsen isä tai äiti psykoottinen tai vakavasti persoonallisuushäiriöinen. Talentia

20 Perhesurmat Teksti: Vesa Keinonen On vain uhreja 20 Talentia

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot