Kun pahin tapahtuu asiaa perhesurmista alentia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kun pahin tapahtuu asiaa perhesurmista 12 26. alentia"

Transkriptio

1 Kun pahin tapahtuu asiaa perhesurmista alentia Aika hakea järjestelyeriä 27 Lomautus tietopaketti varmuuden vuoksi 28 Jäsenkampanjan arvonnassa Rooman matka 35 Henkilökuvassa: sosiaalityöntekijä ja runoilija Riitta Pakarinen 38

2 alentia Päätoimittajalta Lapset tarvitsevat suojelua Jyrki Komulainen Keskustelu lastensuojelusta on siirtynyt yksittäisestä tapauksesta rakenteisiin, toimintakäytäntöihin, yhteistyön esteisiin, resurssivajeisiin ja koulutukseen. Tällä kertaa keskustelu on moniäänistä ja enimmäkseen rakentavaa. Oma lukunsa tosin on venäläistaustaisten lasten huostaanotoista nostettu kohu, joka ilmeisimmin palvelee muita kuin lastensuojelun päämääriä. Moni on painottanut sitä, että tarvitaan muutosta lapsia suojelevaan yhteiskunta- ja kuntapolitiikkaan. Runsaatkaan lastensuojelun voimat, saati nykyiset riittämättömät resurssit, eivät riitä korjaavaan työhön, jos perusrakenteet vuotavat ja tuottavat jatkuvasti uusia asiakkuuksia. Neuvolat, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotoimi, päihde- ja mielenterveyspalvelut, asuntotoimi, työvoimapalvelut kaikissa näissä tulee huolehtia siitä, että kukaan ei jää vaille tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Vastuun rakenteiden korjaamisesta kantavat poliittiset päättäjät, mutta sosiaalialan ammattilaisten tehtävänä on tuoda heidän tietoonsa nykytilan ongelmat ja omat korjausehdotuksensa. Lastensuojelun tutkimusta arvioivan LasTut-hankkeen piirissä olevat ovat esittäneet, että Suomeen tulisi perustaa Lastensuojelun akatemia, joka keräisi tietoa, koordinoisi ja edistäisi tutkimus- ja kehittämistyötä. Akatemialle on nyt selkeä tilaus. Tarvitaan rahoitus. Lastensuojelun ydinammattilaisten kuten sosiaalityöntekijöiden ja perhetyötä tekevien ohjaajien velvollisuudeksi lankeaa oman työn jatkuva kehittäminen ja uusien toimintamallien käyttöönotto. Tarvitaan myös tavallisten ihmisten tavallisia tekoja: ihmisiksi elämistä, toisten huomioon ottamista, kohtaamista, kysymistä. Mutta ilman toimivia rakenteita, ammatillista osaamista, tutkimusta ja kehittämistä kaikkien lasten elämä ei ole turvattu. Kaikilla toimintalohkoilla on tehtävä työtä yhtä aikaa. Kukaan ei voi jäädä odottamaan toisten hoitavan ensin oman tonttinsa. Tässä lehdessä on teemakokonaisuus lastensuojelun raskaimmasta taakasta, perhesurmista. Toivon, että artikkelit avaavat näkökulmaa ja antavat ajattelulle aineksia. Kristiina Koskiluoma Julkaisija Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf Päätoimittaja Kristiina Koskiluoma, puh Toimittaja Helena Jaakkola, puh Toimituksen sähköposti Verkkosivut Ulkoasu Kinestasis Oy / Veikko Anttila Toimitusneuvosto pj. Petra Salovaara, Pirjo Havukainen, Saara Jäämies, Minna Kaija-Kortelainen, Touko Niinimäki, Tanja Lund-Tiainen, Ann-Mari Palén, Kaisi Peltoniemi, Riikka Piironen, Seija Stocklin Toimituksen osoite Talentia-lehti, Ratamestarinkatu 11, Helsinki, puh , faksi Juttuideat ja uutisvinkit Tilaushinta 55 e / vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Mia Penttinen, puh , Ilmoitusmyynti PakeMark / Pauli Keinänen, , Painopaikka Oy Scanweb Ab Painos

3 Sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehti Vesa Ranta / Kuvankäsittely: Veikko Anttila ISSN vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen 12 Lastensuojelun raskas vastuu 16 Tukea ja tietoa syyllistämisen sijaan 20 On vain uhreja Tutkija, lastenpsykiatri Anne Kauppi on tutkinut lapsensa tappaneita vanhempia. 23 Miten kuunnella lapsen hätää? 25 Riskianalyysiä Perhesurmaselvityksestä tuli esille, ettei väkivallan uusiutumisen riskiä kunnolla arvioida. 27 Järjestelyerien tasajako ei korjaa mitään 29 Lomautus uhkaa Mitä lomautuksessa tapahtuu ja mitä työntekijän pitää tietää tai tehdä? 38 Heinävetinen sosiaalityöntekijä Riitta Pakarinen purkaa kuormaansa kirjoittamiseen. 16 Kun lapsiasiakas kuolee väkivaltaisesti, tarvitsevat työntekijät aikaa ja tilaa surulle, sanoo Soili Poijula. 38 Sosiaalityön taakka runoksi 46 Krisarbete kräver mod och snabba beslut Palstat 4 Puheenjohtajalta 5 Profiili Geronomi (AMK) Anitta Ollikainen ja ajatukset muuttava koulutus. 7 Nyt Marraskuun ajankohtaiset. 11 Tänään töissä Meeri Kuikka koordinoi ihmiset vapaaehtoistoimintaan. 33 Jäsenille 48 Tieto & taito Satu-Marianne Piispan hetken idea poiki lohtunukke-kampanjan. 51 Kolumnistina Susanna Yliluoma Talk show ennen teloitusta Kannen kuva: M. Docher / plainpicture / Fennopress Johanna Kokkola Juttuideat ja uutisvinkit Talentia

4 alentia Puheenjohtajalta Lue puheenjohtajan blogi Sosionomien (AMK) osaaminen käyttöön Lastensuojelukeskustelun rinnalla on kirjoitettu sosiaalityöntekijäpulasta. Julkisuudessa vähemmälle huomiolle ovat jääneet sosionomit (AMK) ja heidän osaamisensa käyttöönotto. Heillä on osaamista tunnistaa asiakkaiden elämäntilanteita, voimavaroja ja toimintakyvyn eri osa-alueita. Lisäksi heillä on sosiaalivakuutuksen ja sosiaalipalvelujärjestelmän tuntemusta. Tältä osaamispohjalta sosionomit (AMK) toimivat laajalla tehtäväkentällä monipuolisissa sosiaaliohjauksen tehtävissä. Keskeistä sosiaaliohjauksessa on asiakkaan motivointi, joka tukee suunnitelmallista asiakasprosessia. Sosiaaliohjaus on arkilähtöistä ja vuorovaikutuksellista työtä yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen kanssa. Työssään sosionomit (AMK) tukevat asiakkaiden elämänhallintaa ja sosiaalista toimintakykyä. Sosionomien (AMK) osaaminen pitää ottaa täysimääräisesti käyttöön kunnissa ja yksityisissä sosiaalipalveluissa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakoa ja yhteistyötä pitää kehittää niin lastensuojelussa kuin aikuissosiaalityössäkin. Ihan oma lukunsa on sosionomien (AMK) ja geronomien (AMK) osaamisen hyödyntäminen vanhustenpalveluissa. Varhaiskasvatuksessa sosionomien (AMK) asema ja merkitys ansaitsevat erityishuomion. THL:n mukaan 28 prosenttia lastentarhanopettajista on sosionomi (AMK) -tutkinnon tai sosiaalikasvattajatutkinnon suorittaneita. Sosionomien (AMK) suhteellinen osuus on kasvussa, kasvatustieteen kandidaattien osuus puolestaan laskussa. Nykyisistä lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottavista tutkinnoista sosionomi (AMK) oli vuonna 2011 jo yleisempi kuin kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Tämän luvun takaa löytyy kuitenkin iso mutta. Lastentarhanopettajina toimivista sosionomeista (AMK) liki kolmannes on määräaikaisia. Syynä tähän on osin työnantajien arvostuskysymykset näiden kahden tutkinnon välillä. Suurin ongelma piilee kuitenkin esiopetuksen kelpoisuudessa. Opetusalan kelpoisuussäädökset sulkevat sosionomeilta (AMK) tien saada esiopetuksen kelpoisuus lisäkoulutuksella. Tähän Talentia vaatii muutosta. Jyrki Komulainen Kotimainen lastensuojelukeskustelu jatkuu vilkkaana. Myös naapurimme Venäjä on osallistunut keskusteluun aina ulkoministeriä myöten. Valtiovallan ja Suomen ulkopoliittisen johdon tulee tässä keskustelussa pitää kiinni suomalaisesta oikeusjärjestelmästä ja olla suomaisten viranomaisten tukena. Tero Ristimäki 4 Talentia

5 Profiili Anitta Ollikainen valmistui hiljan geronomiksi (AMK). Pitkään hoitotyötä tehneelle sosiaalialaan ja ikääntymiseen keskittyvä opiskelu oli mullistava. Näkökulma vanhuuteen muuttui täysin. Geronomiksi (AMK) -opiskelu muutti minua ja ajatteluani vanhuudesta, ikääntyvät pitäisi nähdä aktiivisina kansalaisia, voimavarana eikä vain taloudellisena taakkana sairauksineen. Näkökulmani muuttumisesta kertoo vaikkapa tämä: ennen katsoin vanhusta rollaattorin kanssa ja mietin, miten sairas hän on, kun joutuu käyttämään apuvälinettä. Nyt katselen häntä ihmisenä, joka apuvälineensä kanssa selviää, asuu kotona ja on matkalla kampaajalle. Ajattelun muutos ei ole ollut helppoa ja minun on ollut vaikea luopua hoitajan roolista. Siksi olenkin tehnyt vapaaehtoistyötä vanhusasioiden hyvinvointivastaavana paikallisessa mielenterveysyhdistyksessä. Leipätyötäni teen tällä hetkellä Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa geropsykiatrisella osastolla. Tulevaisuus on avoin. Minua kiinnostaisi vanhuskentän kehittämistyö projekteissa tai järjestöissä. Haluan tulevaisuudessa työskennellä geronomin ammattinimekkeellä. Opiskelin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Vuosikurssini muut opiskelijat opiskelevat vielä, mutta itse urakoin opinnot kasaan pikavauhdilla. Meillä on ollut valtavan aktiivinen vuosikurssi ja kannustavat opettajat. Viimeisin voimannäyte oli lokakuinen kaupunkitapahtuma Senioreiden suhinat Kouvolan ydinkeskustassa. Ajatus vanhemman väen yleisötapahtuman järjestämisestä lähti opiskeluihin liittyvästä tehtävästä, missä kaupunkia piti katsella ikääntyvien silmin. Joku sitten heitti ilmaan idean Mummojen yöstä tapahtumasta, missä kaupungin ikääntyvät olisivat pääroolissa. Ajatuksemme kanssa lähestyimme Kouvolan ydinkeskusta ry:tä sekä muutamia muita järjestöjä, jotka kaikki lähtivät mukaan. Vuoden mittaisen suunnittelun jälkeen syntyi tapahtuma, joka keräsi lähes 500 osanottajaa, suuren joukon järjestöjä, paikallisia yrityksiä ja muita tahoja yhteen. Tunnelma oli mahtava ja tapahtumalle on luvattu jo jatkoa. Vaikka ikääntyviä pitää ajatella aktiivisina kansalaisina ja oman elämänsä herroina, on myös muistettava ne ikääntyvät, jotka tarvitsevat apua: syrjäytymisvaarassa olevat vanhukset, joilla ei ole voimia ja liikkuvat huonosti, ovat arkoja tai voivat psyykkisesti huonosti. Usein nämä ihmiset sinnittelevät yksin tai omaisen hoidossa viikosta toiseen, kunnes tilanne on niin huono, että tarvitaan jykeviä toimia asioiden korjaamiseksi. Myös palvelujärjestelmämme voi syrjäyttää ikääntyviä. Ikääntyvän tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Kelan taloudelliset tuet haetaan kaikki eri luukuista. Palveluiden pirstaleisuus ja monimutkaisuus sekä jatkuva muutos palvelurakenteissa ovat ikääntyvälle vaikea hallita. Kolmas näkökulma syrjäytymiseen on ikääntyvän syrjäytyminen tiedosta, kun entistä enemmän on siirrytty sähköisiin palveluihin ja esimerkiksi erilaiset oppaat on vain netissä luettavina. Internet ei kuitenkaan ole kaikkien ikääntyvien ulottuvilla ja esimerkiksi muistisairauksien vuoksi kyky käyttää tietokoneita ja nettiä heikkenevät. Kaikkialla pohditaan nyt, miten hoidamme vanhuksemme tulevaisuudessa. Ajattelen, että ammattilaisten tai vapaaehtoistyön voimin emme siitä selviä. Meillä pitäisi nostaa kansalaisvelvollisuudeksi huolehtia lähimmäisistämme. Itselläni ei ole vanhempia eikä isovanhempia, mutta minulla on 82-vuotias Vieno. Ystävä, joka on osa perhettämme. Hän on ollut ilona lapsillemme ja nyt saan Vienolta kokemuksellista tietoa ikääntymisestä, jota tarvitsen työssäni. Helena Jaakkola JAni Sourander Talentia

6 Ajan kuva Kuvaliiteri / Reijo Juurinen Kerää voimia kaamokseen suppilovahveroita voi poimia lumeen tuloon asti.

7 Nyt Toimitus: Helena Jaakkola Meillä on vapaus puhua kipeistäkin kysymyksistä, kun ei enää tarvitse pelätä työn tai arvostuksen menetyksen puolesta, sanovat seniorikansalaiset Aulikki Kananoja ja Risto Pelkonen. Improbatur ikälaki-keskustelulle Kristiina Koskiluoma Sosiaalitoimittajat ry:n järjestämässä tentissä ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja arkkiatri Risto Pelkonen ruotivat ikälain lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sekä yhteistyötä. Ikälakikeskustelun fokus hukkui heti alussa ja keskusteltiin detaljeista, kun olisi pitänyt puhua miljoonan ihmisen elämänlaadun parantamisesta, sanoo arkkiatri Risto Pelkonen. Huutia Pelkoselta saivat myös niin kinastelevat ministerit kuin mutkia liikaa oikovat toimittajat. Mutta millaisia lakeja sitten tähän maahan tarvittaisiin? Ei ainakaan käyttöohjeita ja temppukokoelmia. Lakeihin tulisi kirjata suuret periaatteet ja päälohkot. Laki on poliittisen tahdon ilmaus. Lisäksi tarvitaan ohjausvälineet ja kunnollinen valvonta, linjaavat Aulikki Kananoja ja Risto Pelkonen. Ulospääsy pattitilanteesta Poliittiset sitoumukset vaalien alla hankaloittavat kuntaratkaisun löytämistä. Pakkoa ei haluta käyttää, vaikka kuntauudistus ei tunnu syntyvän ilman sitä. Soppaa sakeuttaa se, että ter veys- ja sosiaalipalveluita rahoittavat useat tahot. Sote-uudistusta valmistelevan toimikunnan sisällä on liikaa ristiriitoja, ja nyt kaivataan ulkopuolelta tulevaa ratkaisijaa. Selvitysmies ei ole hyvä vaihtoehto, sillä selvitysmies tuottaa ratkaisun, joka häneltä on tilattu, uskoo Pelkonen. Molemmat arvojohtajat haluaisivat asettaa ihmisen kaiken uudistamisen keskelle: miten potilas saa parhaan hoidon ja asiakas parhaan palvelun. Nyt keskustellaan vain rakenteista. Sanon näin silläkin uhalla, että syytetään kentänlaidan filosofiksi, heittää Pelkonen. Sote-uudistuksessa haetaan kaksiportaista mallia, jossa peruspalvelut saadaan kunnasta ja erikoispalvelut tuotetaan erityisvastuualueilla. Käytännössä tämä vaatii kahdensuuntaista muutosta: perusterveydenhuoltoon tarvitaan vahvistusta erityissairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoon on luotava vaativimmille ja harvinaisimmille palveluille uusi erityistaso. Yhteinen tulevaisuus Yhteistyön rakentamisessa on tärkeää tunnistaa se, mihin omat taidot eivät riitä. Siitä alkaa todellinen yhteistyö ilman reviirien puolustamista ja oman osaamisen korostamista, sanoo Kananoja. Sosiaali- ja terveyssektoreiden kulttuurien ja kielen erilaisuus ei ole este, vaan lähtökohta, toteaa Kananoja. Keskustelussa tuli vahvasti esiin lääketieteen näyttöön perustuvat ja yhdessä arvioidut menetelmät, joita sosiaalitieteissä vasta tavoitellaan. Sosiaalityöntekijöiden maisterikoulutus on nuorta ja tutkimus on vielä juurtumassa, lääketieteessä historia on pitkä. Kristiina Koskiluoma Talentia

8 Nyt Toimitus: Helena Jaakkola Helsingin lastensuojelu kurjistuu Helsingin Lännen lastensuojelun työntekijöitä ahdistaa suunnitelma, jonka mukaan ns. suunnitelmallisesta sosiaalityöstä siirretään kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää muualle. Jäljelle jäljelle jäisi enää kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää. Tieto siirrosta tuli työntekijöille täytenä yllätyksenä. He pitävät sitä kohtuuttomana, etenkin viimeaikaisen lastensuojelua koskevan keskustelun ja tapahtumien valossa. Johtava sosiaalityöntekijä on tiiviisti mukana asiakastyössä sosiaalityöntekijöiden työmäärien ja asiakastyön vaativuuden vuoksi. Lännen alueen vastaanottotiimiä vahvistettiin äskettäin kolmella ns. resurssisosiaalityöntekijällä, koska lastensuojeluilmoitusten määrä on niin suuri, ettei lain määrittämissä määräajoissa pysytty. Samalla suunnitelmallisten tiimien asiakasmäärät ovat nousseet ja jatkavat nousuaan. Suunnitelmallisten tiimien sosiaalityöntekijät joutuvat rajaamaan asiakasmääriään päättämällä asiakkuuksia, jotka todellisuudessa hyötyisivät lastensuojelun tuesta, voidakseen tehdä laadukasta ja vaikuttavaa sosiaalityötä edes akuutisti sosiaalityötä tarvitsevien kanssa. Asiakasmäärien kasvu antaisi viitteitä ennemminkin siitä, että työntekijöiden määrää tulisi lisätä. Myös aluehallintovirasto (avi) ja viimeisimpänä apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ovat puuttuneet lastensuojelun tilaan Helsingissä. Puumalaisen mukaan puutteet ovat merkittäviä ja suojelun tarpeessa olevien lasten perusoikeuksia vaarantuvat vakavasti. Eeva Mehto / Kuvaliiteri Apulaisoikeuskansleri ei kuitenkaan tässä vaiheessa ryhdy toimenpiteisiin, koska aluehallintovirasto odottaa 15.marraskuuta asti, että Helsinki pääsee lastensuojeluilmoitusten käsittelyssä määräaikoihin. Jos määräaikoja ei noudateta, ottaa avi käyttöön uhkasakkomenettelyn. Varhaiskasvatuksen Kasvu ilmestyi taas. Haluatko lehden itsellesi tai työpaikallesi, tilaa maksutta: Suomalaisten alkoholiasenteet % tiukentaisi alkoholin myyntiä päihtyneille ravintoloissa ja kaupoissa 67 % laskisi rattijuopumuksen promillerajan 0,2 promilleen 53 % kieltäisi alkoholin mielikuvamainonnan 52 % poistaisi alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan urheilutapahtumista 44 % laittaisi aamuneljään auki olevat ravintolat aiemmin kiinni 38 % nostaisi alkoholiveroa 17 % laimentaisi keskioluen 15 % veisi keskioluen takaisin Alkoon. 8 Talentia Lähde: Soste ry

9 Dokumentti Pertti Kurikan nimipäivistä palkittiin Valtion elokuvataidetoimikunta on myöntänyt vuoden 2012 elokuvataiteen valtionpalkinnon dokumenttielokuvan Kovasikajuttu työryhmälle: tuottajalle Sami Jahnukaiselle, elokuvaohjaajille Jukka Kärkkäiselle ja J-P Passille sekä elokuvaleikkaajalle Riitta Poikselälle. Kovasikajuttu on dokumenttielokuva Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeestä. Elokuvassa seurataan muusikoiden elämää keikoilla, ja katsoja pääsee myös tutustumaan heidän yksityiselämäänsä. Dokumentti näyttää bändin muusikoiden asenteen musiikkia ja maailmaa kohtaan, Se on rehellinen ja kursailematon. Välillä ollaan estyneitä, toisinaan pidäkkeettömiä, mutta aina vilpittömiä. Mestariteok seksi elokuvan nostaa tekijöiden kunnioittava, mutta samalla kaunistelematon suhde kehitysvammaisiin kuvattaviin. Lapsen oikeuksien päivä YK:n lapsen oikeuksien päivää vietetään jälleen marraskuun 20. päivä. Päivää vietetään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ( ) hyväksymisen kunniaksi. YK:n lapsen oikeuk sien sopimus on lapsia koskeva ihmisoikeus sopimus, joka luettelee lapsille kuuluvat oikeudet ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne. Oikeudet kuuluvat kaikille lapsille kaikkialla maailmassa. Sopimuksessa mukana olevat maat sitoutuvat muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna Sopimuksen neljä yleisperiaatetta ovat: syrjimättömyys, lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa päätöksissä, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen kaikissa häntä koskevissa asioissa. Isoveli valvoo Kela seuraa vuosittain korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä. Seuranta on nyt tehty noin korkeakouluopiskelijalle, jotka saivat opintotukea lukuvuonna Heistä saa selvityspyynnön opintojen edistymisestä. Opintojen edistymisen seurantaan on tullut useita muutoksia. Vähimmäissuoritusvaatimus nousi 4,8:sta 5,0 opintopisteeseen tukikuukautta kohti. Samalla täsmennettiin sääntöjä siitä, milloin opintotuki lakkautetaan, kuinka opiskelija pääsee uudelleen tuen piiriin ja missä tilanteessa opintotuki voidaan periä opiskelijalta takaisin. Tarkoituksena on, että korkeakouluopinnot suoritettaisiin nopeammin ja että opintotukea käytettäisiin suunnitelmallisemmin. Opiskelijan pitää palauttaa selvityksensä korkeakoulunsa opintotukilautakunnalle. Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai hänen esittämäänsä syytä liian vähäisille opintosuorituksille ei hyväksytä, opiskelijan opintotuki lakkautetaan alkaen. Suomessa on kaupunki, jossa sosiaalinen on vielä arvossaan Hei sosiaalityöntekijä! Ryhdymme vähentämään paperinmakuisuutta ja lisäämään kohtaamisia. Tarvitsemme rohkeuttasi ja ennakkoluulottomuuttasi tekemään sosiaalityöstä näkyvää. Tarjolla on jatkuvasti vakituisia ja määräaikaisia työpaikkoja, tervetuloa Espooseen! Hae paikkasi lähes osaajan joukkoon. Katso lisätiedot osoitteesta Espoossa työskentelystä on etua! Apua asunnon hankintaan Tukea myös omalla ajalla tapahtuvaan koulutukseen Laadukasta täydennyskoulutusta Työsuhdematkalippu joukkoliikenteeseen Liikunta- ja kulttuurietu, maksuttomat uimahallikäynnit ja harrastusryhmät Työterveyspalvelut ja liikuntaryhmät Kunnallisen alan pitkät vuosilomat Yksilöllisiä työaikajärjestelyjä Espoossa voit työskennellä aikuis-, lastensuojelu- tai vammaissosiaalityössä, vanhusten palveluissa tai päihde- ja mielenterveystyössä Espoon kaupunki on savuton työpaikka. Talentia

10 Nyt Toimitus: Helena Jaakkola Työtä kellon ympäri Moni sosiaalialan ammattilainen työskentelee ei-perinteisinä työaikoina. Työtä tehdään yhtälailla arkena ja pyhänä, iltaisin ja öisin. Perhe joutuu usein mukautumaan työn vaatimuksiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) Ei-päivätyö, viikonloppu- tai vuorotyö on koordinoi Suomen Akatemian rahoittamaa usein hankalaa lapsiperheelle. Tutkimushankkeeseen liittyen keväällä kysyttiin kokemuksia Perheet 24/7 -tutkimushanketta. Tutkimuksessa ovat mukana Jyväskylän työstä ja perheestä. yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Haastateltavat toivat esille, että vanhemmat pyrkivät ketjuttamaan työaikoja. Näin päi- (THL) Suomesta sekä Iso-Britanniasta Manchesterin yliopisto ja Alankomaista Utrechtin vähoitoikäiset lapset voivat olla enemmän aikaa kotona. Toisaalta perheen yhteinen aika, yliopisto. Tutkimuksessa tietoa lasten hyvinvoinnista ja perheiden arjesta 24/7-yhteiskunnassa kerätään monin eri tavoin. Lapset, van- kertoo tutkija Mia Tammelin. samoin kuin parisuhdeaika, jää vähäiseksi, hemmat ja päivähoidon ammattilaiset kertovat kokemuksensa esimerkiksi lasten vuoti myös Suomessa lastenhoidon ja työaikojen Vuoropäivähoidon tarve on lisääntynyt. Silrohoidosta ja ei-perinteiseen aikaan sijoittuvasta työstä. laisten, tuttavien ja ystävien verkoston yhdistäminen on usein mahdollista vain suku- tuella. Klikkaa puheenvuoroihin Laajemmin voit lukea tutkijoiden ajatuksia ja tutkimustuloksia lasten hyvinvoinnista ja perheiden arjesta 24/7-yhteiskunnassa Talentia-lehden verkkosivuilta, talentia-lehti.fi > Puheenvuorot. Koululaisten ilta- ja viikonloppu- ja yöhoito on meillä lähes täysin tuttavien ja sukulaisten varassa. Tähän epäkohtaan tulisi puuttua, erityisesti pienten koululaisten kohdalla. Kun toisilla on käytettävissään laaja sukulaisja tuttavaverkosto, toiset joutuvat pärjäämään omin voimin, toteaa tutkimuskonsortiumin johtaja, yliopettaja Anna Rönkä JAMK:ista. Hanke kerää marraskuussa laajan kyselyaineiston lapsiperheiden vanhemmilta. Kyselyssä selvitetään, miten vanhemmat Suomessa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa järjestävät lastenhoidon ja arjen. lastensuojelu.info tarjoaa tietoa suomalaisesta lastensuojelusta venäjäksi. Palautetta lukijoilta Talentia-lehti 7/2012 keskittyi kehitysvammaisuuteen ja ajankohtaisiin aiheisiin lastensuojeluun ja kuntavaaleihin sekä aikuissosiaalityön kehittämiseen. Lukijat antoivat palautetta lehden sisällöstä ja hyviä vinkkejä uusiksi aiheiksi sekä kertoivat ajatuksiaan, joita heräsi lehden lukemisen jälkeen. Pertti Kurikan nimipäivät -juttu sykähdytti ja innosti. Ihan mahtavaa, että kirjoititte tästä bändistä. Laulujen sanat koskettivat. Kiitos tästä jutusta! Mirja Satkan juttu jäi mieleeni, koska hän oli tuttu ja aktiivinen opettaja jo minun opiskeluaikana. Aino Armeniaan -juttu oli pirteä. Lastensuojelussa eletään mielenkiintoisia aikoja, muuttuuko jotain vihdoinkin vai meneekö vain hullummaksi. Mietityttää nämä lomautusasiat ja kunnallisen puolen paine lomauttaa työntekijöitään. Vanhemmuus ja murrosikä -teema olisi hyvä tulevissa lehdissä. Tämä on sellainen elämänvaihe perheissä, missä vanhemmat kokevat riittämättömyyttä ja kyvyttömyyttä. Toivoisin lehteen juttua perheneuvolan työntekijöistä, jotka kertoisivat työstään, mitä haasteita ja onnistumisia sekä kehittämisehdotuksia heillä olisi tarjolla. Talentia Pertti Kurikan Nimipäivät ja punkin kapina Talentia Profiili Teemana: Kehitysvamma-alan kipupisteet Salo perui lastensuojelun lomautukset 23 Talentian kuntavaaliteesit 24 Aikuissosiaalityön kehittäminen Vantaalla 30 Henkilökuvassa: Armeniaan lähtevä Aino Syrjänen 34 Mirja Satka on ensimmäinen sosiaalityön käytäntötutkimuksen vakinainen professori Suomessa. Helsingin yliopiston ja Heikki Waris -instituutin kesken työpanoksensa jakava tutkija haluaa kehittää sosiaalityöhön uusia menetelmiä. Tehtäväni on vastata suurkaupunki- Moni opiskelija saattaa käytäntötutkimusvaiheessa huokaista, että tämäkin vielä gradun sosiaalityön tutkimus-, kehittämis- ja opetustyöstä sekä tehdä siihen liittyvää yhteistyötä lisäksi. Työn edetessä opiskelija yleensä huomaa, miten käytäntötutkimus avaa sosiaali- pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Aloitteen käytäntöopetuksen ja -tutkimuksen kehittämiselle teki Aulikki Kananoja joh- Käytännönopetus on kuin ajokortti, ahketyön olemuksen uudella tavalla. taessaan Helsingin sosiaalitointa. Perustettiin ra harjoittelu antaa luvan ajamiseen, auttaa Heikki Waris -instituutti, joka on täyttänyt selviämään ja välttymään onnettomuuksilta 10 vuotta. Palaan tuttuun ympäristöön, sillä myöhemmin. toimin instituutin johtoryhmässä hoitaessani Helsingin yliopiston sosiaalityön profes- voi tarjota hyvän lisän, kun he voivat neuvo- Työpaikoille käytäntöopetus- ja tutkimus sorin virkaa. tella käytäntötutkimuksen vaiheessa olevalle opiskelijalle aiheen ja saada tulokset käyt- Olen myönteisesti yllättynyt siitä, miten paljon käytäntötutkimus ja -opetus ovat edistyneet niiden viiden ja puolen vuoden aikana, Käytäntötutkimuksen rooli kasvaa, töönsä. jotka olin Jyväskylän yliopistossa sosiaalityön kun jatkuva muutos vaatii sosiaalityöntekijöiltä valmiutta tuottaa tietoa ja professorina ja akatemiatutkijana. hakea tutkimustietoa kehittääkseen työtään. kaisua, jossa sosiaalityön opiskelijalla on käytännönopetusta ensimmäisestä lukuvuodesta viimeiseen. Käytäntö ja teoria lomittuvat ja tukevat toisiaan. Ensimmäisenä vuonna opiske- on tapahtunut käänne, jossa on siirrytty käy- parantumisesta yliopistossa. Sosiaalitieteissä lijat tutustuvat asiakkaiden sosiaaliseen todellisuuteen matalan kynnyksen neuvontapalvetantoon. Tämä näkyy sosiaalityön asemassa täntöä painottavaan uudenlaiseen tiedontuolu Ne-Rå:ssa (Neuvonta-Rådgivning). Toisessa se on toiseksi suosituin oppiaine Helsingin vaiheessa tulee ohjattu käytännönopetus, jossa yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. opetellaan vuorovaikutustaitoja ja asiakkaan Yliopistojen sisällä kiinnostus yhteistyöhön sosiaalityön kanssa on lisääntynyt. Esi- haastattelua. Käytännönopetuksen ohjaajina toimiville merkiksi Aalto-yliopiston tutkijat haluavat sosiaalityöntekijöille yliopisto järjestää koulutuksen, jossa perehdytään opiskelijan ohjaamällisiä yhteistyömahdollisuuksia taideainei- tehdä yhteistyötä kanssamme. Näen hedelmiseen ja käytäntötutkimuksen kysymyksiin. den ja esimerkiksi teologian kanssa, kun pohditaan spirituaalisuutta, tai oikeustieteiden Kolmas vaihe syventää taitoja. Neljännessä vaiheessa paneudutaan ammatti-identiteetin kysymyksiin. Käytännönopetus huipentuu Aika ja politiikka ovat vieneet suuntaan, kanssa käsiteltäessä vaikka perusoikeuksia. käytäntötutkimukseen, jossa opiskelija soveltaa käytäntötutkimuksen käsitteitä ja lähes- monilla tahoilla. Innostavaa, eikö totta? missä sosiaalityön asiantuntemusta tarvitaan tymistapaa omassa hankkeessaan jossakin Kristiina Koskiluoma työyhteisössä. Hankkeesta tehdään raportti, joka käsitellään seminaarissa, ja johon myös työpaikat voivat osallistua. Pidämme onnistuneena rat- Olen iloinen sosiaalityön aseman JyRkI komulainen Talentia Talentia

11 Tänään töissä Vapaaehtoistyön koordinaattorina Teksti: Helena Jaakkola Kuva: Jyrki Komulainen Helsingin sosiaalivirastossa on vapaaehtoisia, joista osa on ollut mukana jo yli 30 vuotta. Toimintaa on koordinoitukin jo vuosia. Nyt palkkalistoilla on viisi vapaaehtoistyön koordinaattoria. Yksi heistä on Meeri Kuikka. Meerin työ on liikkuvaa ja välillä hän itsekin hämmästyy työpäivien vaihtelevista sisällöistä. Yhtenä hetkenä hän keskustelee intensiivisesti tulevan vapaaehtoisen kanssa ja haastattelussa pohditaan, missä vapaaehtoinen voisi toimia. Toisella kertaa hän kouluttaa, tukee tai järjestää virkistystilaisuuksia toiminnassa mukana oleville tai puhuu suurelle ammattilaisten joukolle vapaaehtoisuuden mahdollisuuksista. Jatkuvasti koordinaattorit myös kehittävät uusia vapaaehtoistoiminnan malleja osaksi julkisia palveluita. Oli ehkä vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 ansiota, että vapaaehtoisuus tuli näkyväksi ja se on tunnustettu paremmin kuin ennen. Yhä harvemmin Meeri Kuikka törmää asenteellisuuteen, että vain-varakkaiden-ja-joutilaiden-etuoikeus tai pelkoihin, että vapaaehtoisilla-korvataanammattilaiset. Vapaaehtoistoiminnan avulla sosiaalipalveluihin tuodaan jotain lisää, kun esimerkiksi vanhusten palvelutaloon saadaan vapaaehtoinen tuolijumpan vetäjä tai päihdekuntoutujien vertaisryhmä saa vetäjän. Yhtä olennaista on huomata vapaaehtoisuuden merkitys tekijöille itselleen. Meeri Kuikka sanoo, että mukaan motivoi ennen kaikkea halu auttaa ja olla hyödyllinen itselle mielekkäällä tavalla. Osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus pitävät sisällään vahvan ennaltaehkäisevän näkökulman ja estää syrjään jäämistä. Sosiaalivirastossa toimii noin vapaaehtoista. Virasto ei halua kilpailla järjestöjen kanssa vapaaehtoisista ja yhteistyötä tehdään paljon. Vapaaehtoisia haetaan koko ajan lisää. Parhaiten rekrytointi sujuu puskatiedotuksen avulla. Tutkimuksillakin todistettu, että mieluiten ihminen lähtee mukaan toimintaan, kun joku pyytää henkilökohtaisesti. Vuoden loppuun asti virasto hakee uusia vapaaehtoisia Kysy kaveria -kampanjalla. Sosiaalivirasto on yhtenä järjestäjänä Menumessuilla , missä eri tahot esittelevät vapaaehtoistoimintaansa. Lisää tietoja löytyy osoitteesta kansalaisareena.fi, kertoo Meeri Kuikka. Talentia

12 Perhesurmat Teksti: Iita Kettunen Lastensuojelun raskas vastuu Onimage / plainpicture / Fennopress 12 Talentia

13 Lastensuojelussa tehdään päätöksiä ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat ihmisen elämään vuosien päähän. Kun pahin tapahtuu, vastuunkantajaa haetaan yksittäisestä sosiaalityöntekijästä. Viime toukokuussa pikkutytön kuolemaan johtaneiden tapahtumien osasyyllisiksi osoitettiin julkisuudessa lastensuojeluviranomaiset, joiden toiminnasta aloitettiin uutisten mukaan mahdollisen virkarikoksen esitutkinta. Salassapitovelvollisuuden vuoksi emme koskaan saa tietää tapahtuneen yksityiskohtia. Tarina jää vajaaksi, koska siitä jää puolet kertomatta. Se puoli, jonka kertoisi lastensuojeluviranomainen, voisi olla hyvinkin erilainen. Tätä mieltä ovat Tampereen eteläisen lapsiperheiden sosiaaliasemalla työskentelevät sosiaalityöntekijät Tiina Pihlajamäki ja Tarja Pihlajamaa. Tuon tytön elämässä oli mukana monia muitakin viranomaisia ja myös yksityishenkilöitä. Kaikkien on tärkeä miettiä tällaisessa tilanteessa omaa toimintaansa, mitä voisi jatkossa tehdä toisin, pohtii Tiina Pihlajamäki Sosiaalityöntekijöillä ei välttämättä ole käytössään tietoa lapsen jokapäiväisestä elämästä, joten me joudumme luottamaan niihin, jotka pitävät huolta lapsen arjesta. Emme liioin tiedä tässä tapauksessa, kuinka paljon sosiaalityöntekijä on ollut oikeasti tekemisissä lapsen kanssa, lisää Tarja Pihlajamaa. Tämä on totta tieto ei kulje Tapauksen jälkeen Tiina Pihlajamäki kertoo pohtineensa viranomaisyhteistyön toimivuutta. Hän on huomannut omissa asiakastilanteissaan, että se ei aina suju toivotulla tavalla. Joiltakin viranomaisilta tietoja on vaikea saada, vaikka niitä tarvittaisiin lastensuojeluasian selvittämiseen. Jotkut viranomaiset eivät taas välitä tietojaan olettaen, että kaikki asianosaiset ovat jo kuitenkin selvillä niistä. Ei tulla edes ajatelleeksi sitä, että toiselle viranomaiselle jokin asia on itsestään selvänä tiedossa, mutta toiselle se ei välttämättä missään vaiheessa tule esiin, Tarja Pihlajamaa lisää. Pihlajamaa arvelee suurimman syyn tiedon panttaamiseen olevan pelko itselle koituvista seurauksista, jos luovuttaa tietojaan lastensuojelun käyttöön. Hänen mukaansa monet tahot eivät koe lastensuojeluilmoitusten tekoa itselleen kuuluvaksi tehtäväksi. Talentia

14 Perhesurmat Jokaisen sosiaalityöntekijän pahin pelko on, että epäonnistuu arvioinnissa ja sitten tapahtuu jotain katastrofaalista. Laura Vesa / Kuvankäsittely: Veikko Anttila Lastensuojelun pitäisi olla kaikkien oikeus. Meidän työmme herättää kuitenkin paljon kielteisiä mielikuvia, vaikka suurin osa työstämme on kaikkea muuta kuin kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja. Näkyviin tulevat vain ikävät tapaukset, mutta missä näkyvät ne kaikki muut lapset, joille on käynyt hyvin? Pihlajamaa kysyy. Asioiden hoitamista hidastaa Pihlajamaan mukaan usein ajan puute. Sosiaalityöntekijöiden työtilanteet ovat niin kiireisiä, että ei ole aikaa hoitaa jotain asiaa siinä hetkessä eteenpäin. Joskus taas saattaa jokin asia jäädä tärkeys järjestyksessä loppupäähän, ja jää sik- 14 Talentia si juuri sillä hetkellä hoitamatta, täsmentää Tarja Pihlajamaa. Asioiden priorisointia Pihlajamäki ja Pihlajamaa sanovat pohtivansa oman työparinsa kanssa, mutta joskus pohdintakin saattaa siirtyä tuonnemmaksi kiireen vuoksi. Alkuarvioinnit asioiden kiireellisyydestä hoidetaan. Ostopalveluita lisätään, mutta ei rahaa Työtä tehdään Tampereen eteläisellä lapsiperheiden sosiaaliasemalla Hervannassa Tarja Pihlajamaan ja Tiina Pihlajamäen mukaan välillä kuin liukuhihnalla: täällä otetaan vastaan ilmoitukset, selvitetään uusilta asiakasperheiltä lastensuojelutarve, hoidetaan jo asiakkaina olevien lasten koko avohuollon tukitoimien kenttä, tehdään kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja ja jonkin verran myös sijaishuoltoa. Lisäksi on asiakasperheiden aikuissosiaalityö, toimeentulotuki ja päihdehuolto, ja tietenkin hoidetaan myös kiireelliset kriisitapaukset. Kiireisimpinä päivinä on viisi neuvottelua, joissa istutaan viidestä seitsemään tuntiin pöydän ääressä yhteistyökumppaneiden kanssa. Jokaisessa neuvottelussa kirjataan ylös hoidettavat yhteydenotot ja tehtävät, jotka sosiaalityöntekijä hoitaa neuvottelujen jälkeen. Viimeisen kahden viikon aikana olen monena päivänä ehtinyt juuri ja juuri pitää puolen

15 Tampereella on ollut vaikeuksia saada lastensuojelun vakansseja täyteen, vastavalmistuneetkaan eivät halua tähän työhön, sanovat Tarja Pihlajamaa ja Tiina Pihlajamäki. tunnin lounastauon päivässä. Joskus on kyllä pakko käydä vessassa ja juoda vesilasillinen, Tiina Pihlajamäki sanoo. Tarvitsisimme tänne ehdottomasti lisää työntekijöitä. Mehän jarrutamme asioiden eteenpäin viemistä ja palveluiden saamista, koska emme ehdi niitä hoitaa ajallaan, Tarja Pihlajamaa sanoo. Tampereella on kunnallisia palveluita vähennetty rankasti, ja niiden sijaan ostetaan yhä enemmän yksityisiä palveluita. Tämä tarkoittaa lisämenoja, mutta palveluihin osoitettu summa on kuitenkin pysynyt samana. Eteläisen alueen lastensuojelun ostopalveluihin on Pihlajamaan mukaan osoitettu vuodessa noin euroa. Kun 16 työntekijällä on kullakin noin 50 asiakkuutta, jää yhden lapsen ostopalveluihin käytettäväksi vuodessa noin sata euroa. Perhekuntoutusta ei ole kaupungin puolesta lainkaan, vaan se täytyy hankkia ostopalveluna, ja tukiperheitä joutuu odottamaan vuoden verran, Pihlajamaa listaa. Iso vastuu, pieni palkka Tampereen kaupungin sisäiset ohjeistukset ovat Tiina Pihlajamäen mielestä hyvät ja ne päivitetään säännöllisesti. Useimmiten kuitenkin kunkin asiakkaan tilanne joudutaan arvioimaan erikseen, joten ohjeistus ei ole suoraan sovellettavissa. Arviointiin tarvitaan vankkaa ammattitaitoa, aikaa ja muiden ammattilaisten tukea. Tämän työn stressaavimpia puolia on varmaankin juuri se, että vaikka meillä on ohjeet, emme useinkaan voi edetä niiden mukaan, vaan täytyy itse arvioida tehtäväjärjestys. On varmaan jokaisen sosiaalityöntekijän pahin pelko, että epäonnistuu arvioinnissa ja sitten tapahtuu jotain katastrofaalista, Pihlajamaa lisää. Tiina Pihlajamäen mielestä perheille tarvitaan kotiin enemmän konkreettista apua ja tukitoimia. Myös sosiaalityöntekijöitä pitäisi olla paljon enemmän, jotta he pystyisivät rauhassa arvioimaan oikeasti perheen tilanteen. Rahapulan lisäksi Tampereella ei saada riittävästi päteviä hakijoita lastensuojelun vakansseihin. Vastavalmistuneetkaan eivät halua tähän työhön. Tarja Pihlajamaan mielestä sosiaalityön houkuttelevuutta pitäisikin parantaa muun muassa paremmalla palkalla, kohtuullisella työmäärällä ja asiallisilla työtiloilla. Me olemme kaikki akateemisesti koulutettuja ja henkilökohtaisesti virkavastuussa kaikista päätöksistä, joita teemme. Vastuumme on suuri, mutta näkyykö se palkassa? Tuossa keväisessäkin tapauksessa vastuuseen vedettiin tiettävästi sosiaalityöntekijä, ei hänen esimiestään tai muita viranomaisia, Pihlajamaa sanoo. Kaikesta huolimatta Tiina Pihlajamäki ja Tarja Pihlajamaa ovat ylpeitä ammatistaan ja kokevat tekevänsä arvokasta työtä, kun pystyvät viemään monen lapsen ja perheen asioita elämässä eteenpäin. On tärkeää, että itse jaksaa arvostaa omaa työtään. Tässä työssä ovat hyvät työkaverit kaikki kaikessa. He auttavat jaksamaan, sanoo Tarja Pihlajamaa. Talentia

16 Perhesurmat Teksti: Riitta Ahonen Tukea ja tietoa syyllistämisen sijaan M. Docher / plainpicture / Fennopress 16 Talentia

17 Lapsiasiakkaan väki valtainen kuolema on traumaattinen tilanne lastensuojelun työntekijöille. He tarvitsevat aikaa ja tilaa surulle sekä yksilöllistä traumapsykologista tukea. Eerika-tytön väkivaltainen kuolema muistuttaa tuskallisella tavalla siitä, että todellista pahuutta on olemassa. On tapahtunut käsittämättömän julma teko, jota terve, suhteellisen normaalin kokemusmaailman omaava ihminen ei voi kuvitella tapahtuvaksi. Siksi pahuuden kohtaamista on harjoiteltava, avattava silmänsä asioille, joiden olemassaoloa ei haluaisi uskoa. Siitäkin huolimatta lapsiasiakkaan väkivaltainen kuolema on aina odottamaton tapahtuma, joka on traumaattinen tilanne lastensuojelussa työskenteleville. He tarvitsevat ensisijaisesti organisaation eli esimiehen, työparin ja tiimin tukea, sanoo kriisi- ja traumapsykologiaan erikoistunut psykologi Soili Poijula. Sen lisäksi tarvitaan työntekijöille yksilöllinen ja ryhmämuotoinen traumapsykologinen tuki. Yksi jälkipuintikeskustelu ei todellakaan riitä. Aika moni reagoi mustavalkoisesti uutiseen lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen kuolemasta. Median avulla haetaan syyllisiä, vaikka työntekijät olisivat toimineet parhaan kykynsä mukaan. Uusi trauma syntyy siitä, kun lastensuojelussa työskentelevät joutuvat kielteisen mediahuomion kohteeksi ja syyllistetyksi. Se vaikeuttaa selviytymistä, sillä syyllistettynä olevalla ei jää aikaa eikä tilaa suremiselle. Selviytymistä auttaa mahdollisuus tuoda turvallisesti esille omat tunteet ja ajatukset pelkäämättä joutumista väheksytyksi tai leimautumista ammatillisesti epäpäteväksi. Ketään ei saa jättää yksin eikä kenenkään pidä jäädä sairauslomalle saamatta kriisipsykoterapeuttista apua. Organisaation vastuulla on tarjota apua työntekijöilleen ja työntekijän vastuulla ottaa apu vastaan, käsitellä asiaa ja hakea apua, jos sitä ei muuten hänelle tarjota. Rentoutusharjoitus vähentää ylivireystilaa Surun itsehoitoon ja suruun liittyviin syyllisyydentunteisiin on käytettävissä monia harjoituksia, joilla voi käsitellä tapahtunutta. Kokemusta voi purkaa mielestään esimerkiksi toipumista edistävällä kirjoittamisella. Päivittäin kirjoitetaan kaksi kertaa 15 minuutin ajan siitä, miten menetys on vaikuttanut omaan elämään. Harjoituksia toistetaan kolmena peräkkäisenä päivänä. Voit kirjoittaa kaikesta, minkä muistat tapahtuneesta ja tapahtumaa koskevista syvimmistä tunteistasi ja ajatuksistasi, ja millaista on ollut jälkeenpäin. Toisessa tehtävässä on sama aihe, mutta siinä pyritään vapauttamaan itsensä kirjoittamaan edellistä tehtävää vielä syvemmällä olevista tunteista, neuvoo Poijula. Sitten kirjoitetaan kokemuksesta kertomus, jossa on rakenne. Viimeisenä kirjoitustehtävänä on neuvoa toista henkilöä, joka on kokenut vastaavanlaisen tapahtuman tai menetyksen. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa ajatuskokeena katsomalla taaksepäin 10 vuoden kuluttua. Traumaattisen kokemuksen jälkeen ihminen tarvitsee paitsi aikaa ajatella, myös toisten tukea ja fyysistä hellyyttä, hierontaa, rentouttavaa liikuntaa, säännöllistä ruokailua ja lepoa. Päivittäiset rentouttamisharjoitukset vähentävät kehon ylivireystilaa. Pelkkä palleahengitys rauhoittaa tehokkaasti sydämen sykettä ja vähentää ylivireisyyttä. Laita kätesi vatsallesi. Kun hengität sisään, tunnet liikkeen vatsassasi, et rintakehälläsi. Hengitä sisään laskien kymmeneen, sitten hengität ulos laskien kymmeneen. Toista tämä kertaa syventääksesi rentoutumista, neuvoo Poijula. Tärkeät kommunikaatiotaidot Lasten väkivaltaisten kuolemien ehkäisemiseksi on kansallisesti ja paikallisesti parannettava kommunikaatiota asiakkaiden kanssa, mutta myös eri organisaatioiden välillä. Suositeltavaa on kommunikaatiokoulutus, mutta myös se, että organisaatiot antavat työntekijöille aikaa kommunikoida hyvin. Jo vuosia sitten esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa on sattunut Eerikan kuoleman kaltaiset tapaukset, joissa lapset kuolivat lähisukulaisensa pahoinpitelemänä. Kuolemaa edelsi lapsen raaka ja pitkäaikainen kaltoin kohtelu. Englannissa tapahtuma sai aikaan sen, että luotiin toimintamalli viranomaisten toiminnan selvittämiseen, jotta virheistä voitaisiin oppia ja jatkossa välttää niitä. Talentia

18 Perhesurmat Traumaattisen kokemuksen jälkeen ihminen tarvitsee aikaa ajatella, toisten tukea, halauksia ja hierontaa sekä rentouttavaa liikuntaa, säännöllistä ruokailua ja lepoa. Mallissa ei etsitä syyllistä, vaan tehdään aito, asiantunteva arviointi, jotta toimenpiteitä voitaisiin kehittää aidosti eteenpäin. Englannin mallista on julkaistu tietoa muun muassa 2009 ilmestyneessä sosiaalialan asiantuntijoiden Liz Hughein ja Hilary Owenin kirjassa Good Practices in Safeguarding Children. Traumapsykologian yrityksessään työskentelevä Poijula hankki kirjan itselleen heti sen ilmestyttyä ja on kertonut tästä mallista viime vuosina kouluttaessaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Julkista tietä kirja ei ole vielä tullut Suomeen. Lapsiasiavaltuutettu nosti kirjan esiin viimeaikaisten tapahtumien jälkeen. Englannissa lastensuojelun sosiaalityön todettiin vaativan muun muassa erinomaisia 18 Talentia

19 Lapsiasiakkaan väkivaltaisesta kuolemasta selviytymistä auttaa, kun saa tuoda turvallisesti esille omat tunteet ja ajatukset pelkäämättä joutumista väheksytyksi tai leimautumista ammatillisesti epäpäteväksi, sanoo Soili Poijula. kommunikaatiotaitoja, koska työssä kohdataan asiakkaita heissä voimakkaita kielteisiä tunteita herättävissä tilanteissa. Todellisuudessa kommunikaatiotaidot eivät olleet hyvät. Vuorovaikutustaitojen opettamisen pitäisikin sisältyä sosiaalityön koulutukseen, sanoo Poijula. Poijulaa turhauttaa se, että vaikka valtio rahoittaa esimerkiksi THL:n ja yliopistojen tutkimustoimintaa ja emeritusasiantuntijoiden työryhmiä perustetaan toistuvasti, sieltä ei tule kentälle uusinta innovatiivista tietoa lapsen asemaa parantavista työskentelymalleista. Yhteiskunnallinen todellisuus muuttuu koko ajan ja se edellyttää käytännön työn tuntemusta ja seuraamista, mitä meillä ja maailmalla tapahtuu. Toiminnan tulee olla sellaista, Vesa Ranta / Kuvankäsittely: Veikko Anttila että aidosti kehitytään eteenpäin. Yksittäiset, käytännön asiakastyöhön yhteyden säilyttäneet asiantuntijat näyttävät olevan eniten ajan hermolla, ja heidän osaamisensa kannattaisi käyttää hyödyksi, sanoo Poijula. Traumatietoisuus auttaa työssä Asiakasmäärä ei saa olla liian suuri. On oltava aikaa kerätä taustatiedot, jotta toteutuu oikeus saada kaikilta viranomaisilta tietoa lapsesta. Poijula on omassa työssään ohjannut asiakkaitaan turhaan saamaan apua mielenterveyspalveluista. Perheneuvolat ovat niin kuormittuneita, että voivat kerran tavata tukea kaipaavan ja asia jätetään siihen. Olen turhautunut siihen, että meillä on näennäiset palvelut, jotka eivät toimi. Ongelmat sivuutetaan silloin, kun ne eivät ole vielä vakavia, vaikka juuri ennaltaehkäisy on tärkeintä. Monet lastensuojelujärjestelmän piirissä olevat lapset ovat kokeneet traumoja. Sama tilanne on usein heidän vanhemmillaan. Hoitamattomilla traumoilla voi olla vakavia seurauksia aikuisen kykyyn säädellä tunteitaan, ylläpitää fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja olla riittävän hyviä vanhempia. The National Child Traumatic Stress Network (www.nctsn.org) on Yhdysvalloissa kehittänyt lastensuojeluun avuksi traumainformoidut organisaatiot -lähestymistavan. Siinä kaikilla lastensuojelun asiakkaiden kanssa työskentelevillä poliiseista psykiatreihin ja lastensuojeluun on peruskoulutus traumatisoituneen lapsen ja vanhemman tunnistamisesta. Traumatietoisuus parantaa lastensuojelutyön laatua. Viranomais- ja auttamisorganisaatioiden tulee kouluttaa henkilökuntansa lapsuuden traumaattisten tapahtumien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten tuntemiseen. Jopa työntekijän toiminta voi laukaista alkuperäisen trauman muistoja ja traumatisoida uudelleen, sanoo Poijula. Tyypillisesti traumatisoituneet vanhemmat välttelevät traumamuistuttajia, mikä tekee heistä etäisiä tai turtuneita vuorovaikutuksessa lapseen. Se tekee sosiaalityöntekijöille vaikeaksi saada vanhempiin yhteyttä ja saada esille perheen pinnan alla olevia ongelmia. Traumatietoisuuden integroiminen osaksi työotetta parantaa työskentelyä vaikeiden perheiden kanssa, kertoo Poijula. Huolenkantajille tukea Organisaation tulee kohdella työntekijöitään inhimillisesti ja hyvin. Jos työntekijä kuormittuu liikaa työssään työn määrän ja laadun vuoksi, on esimiehen jo työturvallisuuslainkin mukaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran välttämiseksi ja vähentämiseksi. Tässä kohdassa on pakko sanoa, että jos meillä teollisuudessa työlainsäädäntö suojelee työntekijöitä niin, että heillä on lakisääteiset lepotauot lähes tunnin välein, samaa tarvetta ei ole ymmärretty äärimmäisen kuormittavan lastensuojelun sosiaalityön saralla, Soili Poijula huomauttaa. Yhteiskunnan taholta kuvastaa kaltoin kohtelevaa suhtautumista se, että väkivallan uhan alaisina työtä tekevät ihmiset joutuvat tekemään raskasta työtään pienellä palkalla liian suuren työtaakan alla ja jatkuvan ulkopuolelta tulevan kritiikin kohteena. Jos organisaatio kohtelee kylmästi työntekijöitään odottaen heiltä vain suoritteita, he kadottavat sensitiivisyyttään asiakkaiden tarpeita kohtaan. Emotionaalinen pätevyys on organisaation, ei yksilön ongelma. Työntekijän haasteeksi kaatuvat usein myös johtamisen ongelmat, jolloin työntekijä jää vaille esimiesten ja johdon asianmukaista tukea vaativassa työssään. Loppuun ajettu lastensuojelun työntekijä ei ole syyllinen asiakkaana olevan lapsen kuolemaan. Syyllisiä ovat ne ihmiset, jotka tappoivat lapsen. Lastensuojeluun tarvittaisiin tuek si lastenpsykologeja arvioimaan lasten mielenterveyttä ja psyykkistä kehitystä. Sosiaalityöntekijöillä ei liioin ole koulutuksellista pätevyyttä arvioida esimerkiksi sitä, onko lapsen isä tai äiti psykoottinen tai vakavasti persoonallisuushäiriöinen. Talentia

20 Perhesurmat Teksti: Vesa Keinonen On vain uhreja 20 Talentia

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot