Kun pahin tapahtuu asiaa perhesurmista alentia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kun pahin tapahtuu asiaa perhesurmista 12 26. alentia"

Transkriptio

1 Kun pahin tapahtuu asiaa perhesurmista alentia Aika hakea järjestelyeriä 27 Lomautus tietopaketti varmuuden vuoksi 28 Jäsenkampanjan arvonnassa Rooman matka 35 Henkilökuvassa: sosiaalityöntekijä ja runoilija Riitta Pakarinen 38

2 alentia Päätoimittajalta Lapset tarvitsevat suojelua Jyrki Komulainen Keskustelu lastensuojelusta on siirtynyt yksittäisestä tapauksesta rakenteisiin, toimintakäytäntöihin, yhteistyön esteisiin, resurssivajeisiin ja koulutukseen. Tällä kertaa keskustelu on moniäänistä ja enimmäkseen rakentavaa. Oma lukunsa tosin on venäläistaustaisten lasten huostaanotoista nostettu kohu, joka ilmeisimmin palvelee muita kuin lastensuojelun päämääriä. Moni on painottanut sitä, että tarvitaan muutosta lapsia suojelevaan yhteiskunta- ja kuntapolitiikkaan. Runsaatkaan lastensuojelun voimat, saati nykyiset riittämättömät resurssit, eivät riitä korjaavaan työhön, jos perusrakenteet vuotavat ja tuottavat jatkuvasti uusia asiakkuuksia. Neuvolat, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotoimi, päihde- ja mielenterveyspalvelut, asuntotoimi, työvoimapalvelut kaikissa näissä tulee huolehtia siitä, että kukaan ei jää vaille tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Vastuun rakenteiden korjaamisesta kantavat poliittiset päättäjät, mutta sosiaalialan ammattilaisten tehtävänä on tuoda heidän tietoonsa nykytilan ongelmat ja omat korjausehdotuksensa. Lastensuojelun tutkimusta arvioivan LasTut-hankkeen piirissä olevat ovat esittäneet, että Suomeen tulisi perustaa Lastensuojelun akatemia, joka keräisi tietoa, koordinoisi ja edistäisi tutkimus- ja kehittämistyötä. Akatemialle on nyt selkeä tilaus. Tarvitaan rahoitus. Lastensuojelun ydinammattilaisten kuten sosiaalityöntekijöiden ja perhetyötä tekevien ohjaajien velvollisuudeksi lankeaa oman työn jatkuva kehittäminen ja uusien toimintamallien käyttöönotto. Tarvitaan myös tavallisten ihmisten tavallisia tekoja: ihmisiksi elämistä, toisten huomioon ottamista, kohtaamista, kysymistä. Mutta ilman toimivia rakenteita, ammatillista osaamista, tutkimusta ja kehittämistä kaikkien lasten elämä ei ole turvattu. Kaikilla toimintalohkoilla on tehtävä työtä yhtä aikaa. Kukaan ei voi jäädä odottamaan toisten hoitavan ensin oman tonttinsa. Tässä lehdessä on teemakokonaisuus lastensuojelun raskaimmasta taakasta, perhesurmista. Toivon, että artikkelit avaavat näkökulmaa ja antavat ajattelulle aineksia. Kristiina Koskiluoma Julkaisija Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf Päätoimittaja Kristiina Koskiluoma, puh Toimittaja Helena Jaakkola, puh Toimituksen sähköposti Verkkosivut Ulkoasu Kinestasis Oy / Veikko Anttila Toimitusneuvosto pj. Petra Salovaara, Pirjo Havukainen, Saara Jäämies, Minna Kaija-Kortelainen, Touko Niinimäki, Tanja Lund-Tiainen, Ann-Mari Palén, Kaisi Peltoniemi, Riikka Piironen, Seija Stocklin Toimituksen osoite Talentia-lehti, Ratamestarinkatu 11, Helsinki, puh , faksi Juttuideat ja uutisvinkit Tilaushinta 55 e / vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Mia Penttinen, puh , Ilmoitusmyynti PakeMark / Pauli Keinänen, , Painopaikka Oy Scanweb Ab Painos

3 Sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehti Vesa Ranta / Kuvankäsittely: Veikko Anttila ISSN vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen 12 Lastensuojelun raskas vastuu 16 Tukea ja tietoa syyllistämisen sijaan 20 On vain uhreja Tutkija, lastenpsykiatri Anne Kauppi on tutkinut lapsensa tappaneita vanhempia. 23 Miten kuunnella lapsen hätää? 25 Riskianalyysiä Perhesurmaselvityksestä tuli esille, ettei väkivallan uusiutumisen riskiä kunnolla arvioida. 27 Järjestelyerien tasajako ei korjaa mitään 29 Lomautus uhkaa Mitä lomautuksessa tapahtuu ja mitä työntekijän pitää tietää tai tehdä? 38 Heinävetinen sosiaalityöntekijä Riitta Pakarinen purkaa kuormaansa kirjoittamiseen. 16 Kun lapsiasiakas kuolee väkivaltaisesti, tarvitsevat työntekijät aikaa ja tilaa surulle, sanoo Soili Poijula. 38 Sosiaalityön taakka runoksi 46 Krisarbete kräver mod och snabba beslut Palstat 4 Puheenjohtajalta 5 Profiili Geronomi (AMK) Anitta Ollikainen ja ajatukset muuttava koulutus. 7 Nyt Marraskuun ajankohtaiset. 11 Tänään töissä Meeri Kuikka koordinoi ihmiset vapaaehtoistoimintaan. 33 Jäsenille 48 Tieto & taito Satu-Marianne Piispan hetken idea poiki lohtunukke-kampanjan. 51 Kolumnistina Susanna Yliluoma Talk show ennen teloitusta Kannen kuva: M. Docher / plainpicture / Fennopress Johanna Kokkola Juttuideat ja uutisvinkit Talentia

4 alentia Puheenjohtajalta Lue puheenjohtajan blogi Sosionomien (AMK) osaaminen käyttöön Lastensuojelukeskustelun rinnalla on kirjoitettu sosiaalityöntekijäpulasta. Julkisuudessa vähemmälle huomiolle ovat jääneet sosionomit (AMK) ja heidän osaamisensa käyttöönotto. Heillä on osaamista tunnistaa asiakkaiden elämäntilanteita, voimavaroja ja toimintakyvyn eri osa-alueita. Lisäksi heillä on sosiaalivakuutuksen ja sosiaalipalvelujärjestelmän tuntemusta. Tältä osaamispohjalta sosionomit (AMK) toimivat laajalla tehtäväkentällä monipuolisissa sosiaaliohjauksen tehtävissä. Keskeistä sosiaaliohjauksessa on asiakkaan motivointi, joka tukee suunnitelmallista asiakasprosessia. Sosiaaliohjaus on arkilähtöistä ja vuorovaikutuksellista työtä yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen kanssa. Työssään sosionomit (AMK) tukevat asiakkaiden elämänhallintaa ja sosiaalista toimintakykyä. Sosionomien (AMK) osaaminen pitää ottaa täysimääräisesti käyttöön kunnissa ja yksityisissä sosiaalipalveluissa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakoa ja yhteistyötä pitää kehittää niin lastensuojelussa kuin aikuissosiaalityössäkin. Ihan oma lukunsa on sosionomien (AMK) ja geronomien (AMK) osaamisen hyödyntäminen vanhustenpalveluissa. Varhaiskasvatuksessa sosionomien (AMK) asema ja merkitys ansaitsevat erityishuomion. THL:n mukaan 28 prosenttia lastentarhanopettajista on sosionomi (AMK) -tutkinnon tai sosiaalikasvattajatutkinnon suorittaneita. Sosionomien (AMK) suhteellinen osuus on kasvussa, kasvatustieteen kandidaattien osuus puolestaan laskussa. Nykyisistä lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottavista tutkinnoista sosionomi (AMK) oli vuonna 2011 jo yleisempi kuin kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Tämän luvun takaa löytyy kuitenkin iso mutta. Lastentarhanopettajina toimivista sosionomeista (AMK) liki kolmannes on määräaikaisia. Syynä tähän on osin työnantajien arvostuskysymykset näiden kahden tutkinnon välillä. Suurin ongelma piilee kuitenkin esiopetuksen kelpoisuudessa. Opetusalan kelpoisuussäädökset sulkevat sosionomeilta (AMK) tien saada esiopetuksen kelpoisuus lisäkoulutuksella. Tähän Talentia vaatii muutosta. Jyrki Komulainen Kotimainen lastensuojelukeskustelu jatkuu vilkkaana. Myös naapurimme Venäjä on osallistunut keskusteluun aina ulkoministeriä myöten. Valtiovallan ja Suomen ulkopoliittisen johdon tulee tässä keskustelussa pitää kiinni suomalaisesta oikeusjärjestelmästä ja olla suomaisten viranomaisten tukena. Tero Ristimäki 4 Talentia

5 Profiili Anitta Ollikainen valmistui hiljan geronomiksi (AMK). Pitkään hoitotyötä tehneelle sosiaalialaan ja ikääntymiseen keskittyvä opiskelu oli mullistava. Näkökulma vanhuuteen muuttui täysin. Geronomiksi (AMK) -opiskelu muutti minua ja ajatteluani vanhuudesta, ikääntyvät pitäisi nähdä aktiivisina kansalaisia, voimavarana eikä vain taloudellisena taakkana sairauksineen. Näkökulmani muuttumisesta kertoo vaikkapa tämä: ennen katsoin vanhusta rollaattorin kanssa ja mietin, miten sairas hän on, kun joutuu käyttämään apuvälinettä. Nyt katselen häntä ihmisenä, joka apuvälineensä kanssa selviää, asuu kotona ja on matkalla kampaajalle. Ajattelun muutos ei ole ollut helppoa ja minun on ollut vaikea luopua hoitajan roolista. Siksi olenkin tehnyt vapaaehtoistyötä vanhusasioiden hyvinvointivastaavana paikallisessa mielenterveysyhdistyksessä. Leipätyötäni teen tällä hetkellä Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa geropsykiatrisella osastolla. Tulevaisuus on avoin. Minua kiinnostaisi vanhuskentän kehittämistyö projekteissa tai järjestöissä. Haluan tulevaisuudessa työskennellä geronomin ammattinimekkeellä. Opiskelin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Vuosikurssini muut opiskelijat opiskelevat vielä, mutta itse urakoin opinnot kasaan pikavauhdilla. Meillä on ollut valtavan aktiivinen vuosikurssi ja kannustavat opettajat. Viimeisin voimannäyte oli lokakuinen kaupunkitapahtuma Senioreiden suhinat Kouvolan ydinkeskustassa. Ajatus vanhemman väen yleisötapahtuman järjestämisestä lähti opiskeluihin liittyvästä tehtävästä, missä kaupunkia piti katsella ikääntyvien silmin. Joku sitten heitti ilmaan idean Mummojen yöstä tapahtumasta, missä kaupungin ikääntyvät olisivat pääroolissa. Ajatuksemme kanssa lähestyimme Kouvolan ydinkeskusta ry:tä sekä muutamia muita järjestöjä, jotka kaikki lähtivät mukaan. Vuoden mittaisen suunnittelun jälkeen syntyi tapahtuma, joka keräsi lähes 500 osanottajaa, suuren joukon järjestöjä, paikallisia yrityksiä ja muita tahoja yhteen. Tunnelma oli mahtava ja tapahtumalle on luvattu jo jatkoa. Vaikka ikääntyviä pitää ajatella aktiivisina kansalaisina ja oman elämänsä herroina, on myös muistettava ne ikääntyvät, jotka tarvitsevat apua: syrjäytymisvaarassa olevat vanhukset, joilla ei ole voimia ja liikkuvat huonosti, ovat arkoja tai voivat psyykkisesti huonosti. Usein nämä ihmiset sinnittelevät yksin tai omaisen hoidossa viikosta toiseen, kunnes tilanne on niin huono, että tarvitaan jykeviä toimia asioiden korjaamiseksi. Myös palvelujärjestelmämme voi syrjäyttää ikääntyviä. Ikääntyvän tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Kelan taloudelliset tuet haetaan kaikki eri luukuista. Palveluiden pirstaleisuus ja monimutkaisuus sekä jatkuva muutos palvelurakenteissa ovat ikääntyvälle vaikea hallita. Kolmas näkökulma syrjäytymiseen on ikääntyvän syrjäytyminen tiedosta, kun entistä enemmän on siirrytty sähköisiin palveluihin ja esimerkiksi erilaiset oppaat on vain netissä luettavina. Internet ei kuitenkaan ole kaikkien ikääntyvien ulottuvilla ja esimerkiksi muistisairauksien vuoksi kyky käyttää tietokoneita ja nettiä heikkenevät. Kaikkialla pohditaan nyt, miten hoidamme vanhuksemme tulevaisuudessa. Ajattelen, että ammattilaisten tai vapaaehtoistyön voimin emme siitä selviä. Meillä pitäisi nostaa kansalaisvelvollisuudeksi huolehtia lähimmäisistämme. Itselläni ei ole vanhempia eikä isovanhempia, mutta minulla on 82-vuotias Vieno. Ystävä, joka on osa perhettämme. Hän on ollut ilona lapsillemme ja nyt saan Vienolta kokemuksellista tietoa ikääntymisestä, jota tarvitsen työssäni. Helena Jaakkola JAni Sourander Talentia

6 Ajan kuva Kuvaliiteri / Reijo Juurinen Kerää voimia kaamokseen suppilovahveroita voi poimia lumeen tuloon asti.

7 Nyt Toimitus: Helena Jaakkola Meillä on vapaus puhua kipeistäkin kysymyksistä, kun ei enää tarvitse pelätä työn tai arvostuksen menetyksen puolesta, sanovat seniorikansalaiset Aulikki Kananoja ja Risto Pelkonen. Improbatur ikälaki-keskustelulle Kristiina Koskiluoma Sosiaalitoimittajat ry:n järjestämässä tentissä ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja arkkiatri Risto Pelkonen ruotivat ikälain lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sekä yhteistyötä. Ikälakikeskustelun fokus hukkui heti alussa ja keskusteltiin detaljeista, kun olisi pitänyt puhua miljoonan ihmisen elämänlaadun parantamisesta, sanoo arkkiatri Risto Pelkonen. Huutia Pelkoselta saivat myös niin kinastelevat ministerit kuin mutkia liikaa oikovat toimittajat. Mutta millaisia lakeja sitten tähän maahan tarvittaisiin? Ei ainakaan käyttöohjeita ja temppukokoelmia. Lakeihin tulisi kirjata suuret periaatteet ja päälohkot. Laki on poliittisen tahdon ilmaus. Lisäksi tarvitaan ohjausvälineet ja kunnollinen valvonta, linjaavat Aulikki Kananoja ja Risto Pelkonen. Ulospääsy pattitilanteesta Poliittiset sitoumukset vaalien alla hankaloittavat kuntaratkaisun löytämistä. Pakkoa ei haluta käyttää, vaikka kuntauudistus ei tunnu syntyvän ilman sitä. Soppaa sakeuttaa se, että ter veys- ja sosiaalipalveluita rahoittavat useat tahot. Sote-uudistusta valmistelevan toimikunnan sisällä on liikaa ristiriitoja, ja nyt kaivataan ulkopuolelta tulevaa ratkaisijaa. Selvitysmies ei ole hyvä vaihtoehto, sillä selvitysmies tuottaa ratkaisun, joka häneltä on tilattu, uskoo Pelkonen. Molemmat arvojohtajat haluaisivat asettaa ihmisen kaiken uudistamisen keskelle: miten potilas saa parhaan hoidon ja asiakas parhaan palvelun. Nyt keskustellaan vain rakenteista. Sanon näin silläkin uhalla, että syytetään kentänlaidan filosofiksi, heittää Pelkonen. Sote-uudistuksessa haetaan kaksiportaista mallia, jossa peruspalvelut saadaan kunnasta ja erikoispalvelut tuotetaan erityisvastuualueilla. Käytännössä tämä vaatii kahdensuuntaista muutosta: perusterveydenhuoltoon tarvitaan vahvistusta erityissairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoon on luotava vaativimmille ja harvinaisimmille palveluille uusi erityistaso. Yhteinen tulevaisuus Yhteistyön rakentamisessa on tärkeää tunnistaa se, mihin omat taidot eivät riitä. Siitä alkaa todellinen yhteistyö ilman reviirien puolustamista ja oman osaamisen korostamista, sanoo Kananoja. Sosiaali- ja terveyssektoreiden kulttuurien ja kielen erilaisuus ei ole este, vaan lähtökohta, toteaa Kananoja. Keskustelussa tuli vahvasti esiin lääketieteen näyttöön perustuvat ja yhdessä arvioidut menetelmät, joita sosiaalitieteissä vasta tavoitellaan. Sosiaalityöntekijöiden maisterikoulutus on nuorta ja tutkimus on vielä juurtumassa, lääketieteessä historia on pitkä. Kristiina Koskiluoma Talentia

8 Nyt Toimitus: Helena Jaakkola Helsingin lastensuojelu kurjistuu Helsingin Lännen lastensuojelun työntekijöitä ahdistaa suunnitelma, jonka mukaan ns. suunnitelmallisesta sosiaalityöstä siirretään kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää muualle. Jäljelle jäljelle jäisi enää kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää. Tieto siirrosta tuli työntekijöille täytenä yllätyksenä. He pitävät sitä kohtuuttomana, etenkin viimeaikaisen lastensuojelua koskevan keskustelun ja tapahtumien valossa. Johtava sosiaalityöntekijä on tiiviisti mukana asiakastyössä sosiaalityöntekijöiden työmäärien ja asiakastyön vaativuuden vuoksi. Lännen alueen vastaanottotiimiä vahvistettiin äskettäin kolmella ns. resurssisosiaalityöntekijällä, koska lastensuojeluilmoitusten määrä on niin suuri, ettei lain määrittämissä määräajoissa pysytty. Samalla suunnitelmallisten tiimien asiakasmäärät ovat nousseet ja jatkavat nousuaan. Suunnitelmallisten tiimien sosiaalityöntekijät joutuvat rajaamaan asiakasmääriään päättämällä asiakkuuksia, jotka todellisuudessa hyötyisivät lastensuojelun tuesta, voidakseen tehdä laadukasta ja vaikuttavaa sosiaalityötä edes akuutisti sosiaalityötä tarvitsevien kanssa. Asiakasmäärien kasvu antaisi viitteitä ennemminkin siitä, että työntekijöiden määrää tulisi lisätä. Myös aluehallintovirasto (avi) ja viimeisimpänä apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ovat puuttuneet lastensuojelun tilaan Helsingissä. Puumalaisen mukaan puutteet ovat merkittäviä ja suojelun tarpeessa olevien lasten perusoikeuksia vaarantuvat vakavasti. Eeva Mehto / Kuvaliiteri Apulaisoikeuskansleri ei kuitenkaan tässä vaiheessa ryhdy toimenpiteisiin, koska aluehallintovirasto odottaa 15.marraskuuta asti, että Helsinki pääsee lastensuojeluilmoitusten käsittelyssä määräaikoihin. Jos määräaikoja ei noudateta, ottaa avi käyttöön uhkasakkomenettelyn. Varhaiskasvatuksen Kasvu ilmestyi taas. Haluatko lehden itsellesi tai työpaikallesi, tilaa maksutta: Suomalaisten alkoholiasenteet % tiukentaisi alkoholin myyntiä päihtyneille ravintoloissa ja kaupoissa 67 % laskisi rattijuopumuksen promillerajan 0,2 promilleen 53 % kieltäisi alkoholin mielikuvamainonnan 52 % poistaisi alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan urheilutapahtumista 44 % laittaisi aamuneljään auki olevat ravintolat aiemmin kiinni 38 % nostaisi alkoholiveroa 17 % laimentaisi keskioluen 15 % veisi keskioluen takaisin Alkoon. 8 Talentia Lähde: Soste ry

9 Dokumentti Pertti Kurikan nimipäivistä palkittiin Valtion elokuvataidetoimikunta on myöntänyt vuoden 2012 elokuvataiteen valtionpalkinnon dokumenttielokuvan Kovasikajuttu työryhmälle: tuottajalle Sami Jahnukaiselle, elokuvaohjaajille Jukka Kärkkäiselle ja J-P Passille sekä elokuvaleikkaajalle Riitta Poikselälle. Kovasikajuttu on dokumenttielokuva Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeestä. Elokuvassa seurataan muusikoiden elämää keikoilla, ja katsoja pääsee myös tutustumaan heidän yksityiselämäänsä. Dokumentti näyttää bändin muusikoiden asenteen musiikkia ja maailmaa kohtaan, Se on rehellinen ja kursailematon. Välillä ollaan estyneitä, toisinaan pidäkkeettömiä, mutta aina vilpittömiä. Mestariteok seksi elokuvan nostaa tekijöiden kunnioittava, mutta samalla kaunistelematon suhde kehitysvammaisiin kuvattaviin. Lapsen oikeuksien päivä YK:n lapsen oikeuksien päivää vietetään jälleen marraskuun 20. päivä. Päivää vietetään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ( ) hyväksymisen kunniaksi. YK:n lapsen oikeuk sien sopimus on lapsia koskeva ihmisoikeus sopimus, joka luettelee lapsille kuuluvat oikeudet ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne. Oikeudet kuuluvat kaikille lapsille kaikkialla maailmassa. Sopimuksessa mukana olevat maat sitoutuvat muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna Sopimuksen neljä yleisperiaatetta ovat: syrjimättömyys, lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa päätöksissä, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen kaikissa häntä koskevissa asioissa. Isoveli valvoo Kela seuraa vuosittain korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä. Seuranta on nyt tehty noin korkeakouluopiskelijalle, jotka saivat opintotukea lukuvuonna Heistä saa selvityspyynnön opintojen edistymisestä. Opintojen edistymisen seurantaan on tullut useita muutoksia. Vähimmäissuoritusvaatimus nousi 4,8:sta 5,0 opintopisteeseen tukikuukautta kohti. Samalla täsmennettiin sääntöjä siitä, milloin opintotuki lakkautetaan, kuinka opiskelija pääsee uudelleen tuen piiriin ja missä tilanteessa opintotuki voidaan periä opiskelijalta takaisin. Tarkoituksena on, että korkeakouluopinnot suoritettaisiin nopeammin ja että opintotukea käytettäisiin suunnitelmallisemmin. Opiskelijan pitää palauttaa selvityksensä korkeakoulunsa opintotukilautakunnalle. Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai hänen esittämäänsä syytä liian vähäisille opintosuorituksille ei hyväksytä, opiskelijan opintotuki lakkautetaan alkaen. Suomessa on kaupunki, jossa sosiaalinen on vielä arvossaan Hei sosiaalityöntekijä! Ryhdymme vähentämään paperinmakuisuutta ja lisäämään kohtaamisia. Tarvitsemme rohkeuttasi ja ennakkoluulottomuuttasi tekemään sosiaalityöstä näkyvää. Tarjolla on jatkuvasti vakituisia ja määräaikaisia työpaikkoja, tervetuloa Espooseen! Hae paikkasi lähes osaajan joukkoon. Katso lisätiedot osoitteesta Espoossa työskentelystä on etua! Apua asunnon hankintaan Tukea myös omalla ajalla tapahtuvaan koulutukseen Laadukasta täydennyskoulutusta Työsuhdematkalippu joukkoliikenteeseen Liikunta- ja kulttuurietu, maksuttomat uimahallikäynnit ja harrastusryhmät Työterveyspalvelut ja liikuntaryhmät Kunnallisen alan pitkät vuosilomat Yksilöllisiä työaikajärjestelyjä Espoossa voit työskennellä aikuis-, lastensuojelu- tai vammaissosiaalityössä, vanhusten palveluissa tai päihde- ja mielenterveystyössä Espoon kaupunki on savuton työpaikka. Talentia

10 Nyt Toimitus: Helena Jaakkola Työtä kellon ympäri Moni sosiaalialan ammattilainen työskentelee ei-perinteisinä työaikoina. Työtä tehdään yhtälailla arkena ja pyhänä, iltaisin ja öisin. Perhe joutuu usein mukautumaan työn vaatimuksiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) Ei-päivätyö, viikonloppu- tai vuorotyö on koordinoi Suomen Akatemian rahoittamaa usein hankalaa lapsiperheelle. Tutkimushankkeeseen liittyen keväällä kysyttiin kokemuksia Perheet 24/7 -tutkimushanketta. Tutkimuksessa ovat mukana Jyväskylän työstä ja perheestä. yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Haastateltavat toivat esille, että vanhemmat pyrkivät ketjuttamaan työaikoja. Näin päi- (THL) Suomesta sekä Iso-Britanniasta Manchesterin yliopisto ja Alankomaista Utrechtin vähoitoikäiset lapset voivat olla enemmän aikaa kotona. Toisaalta perheen yhteinen aika, yliopisto. Tutkimuksessa tietoa lasten hyvinvoinnista ja perheiden arjesta 24/7-yhteiskunnassa kerätään monin eri tavoin. Lapset, van- kertoo tutkija Mia Tammelin. samoin kuin parisuhdeaika, jää vähäiseksi, hemmat ja päivähoidon ammattilaiset kertovat kokemuksensa esimerkiksi lasten vuoti myös Suomessa lastenhoidon ja työaikojen Vuoropäivähoidon tarve on lisääntynyt. Silrohoidosta ja ei-perinteiseen aikaan sijoittuvasta työstä. laisten, tuttavien ja ystävien verkoston yhdistäminen on usein mahdollista vain suku- tuella. Klikkaa puheenvuoroihin Laajemmin voit lukea tutkijoiden ajatuksia ja tutkimustuloksia lasten hyvinvoinnista ja perheiden arjesta 24/7-yhteiskunnassa Talentia-lehden verkkosivuilta, talentia-lehti.fi > Puheenvuorot. Koululaisten ilta- ja viikonloppu- ja yöhoito on meillä lähes täysin tuttavien ja sukulaisten varassa. Tähän epäkohtaan tulisi puuttua, erityisesti pienten koululaisten kohdalla. Kun toisilla on käytettävissään laaja sukulaisja tuttavaverkosto, toiset joutuvat pärjäämään omin voimin, toteaa tutkimuskonsortiumin johtaja, yliopettaja Anna Rönkä JAMK:ista. Hanke kerää marraskuussa laajan kyselyaineiston lapsiperheiden vanhemmilta. Kyselyssä selvitetään, miten vanhemmat Suomessa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa järjestävät lastenhoidon ja arjen. lastensuojelu.info tarjoaa tietoa suomalaisesta lastensuojelusta venäjäksi. Palautetta lukijoilta Talentia-lehti 7/2012 keskittyi kehitysvammaisuuteen ja ajankohtaisiin aiheisiin lastensuojeluun ja kuntavaaleihin sekä aikuissosiaalityön kehittämiseen. Lukijat antoivat palautetta lehden sisällöstä ja hyviä vinkkejä uusiksi aiheiksi sekä kertoivat ajatuksiaan, joita heräsi lehden lukemisen jälkeen. Pertti Kurikan nimipäivät -juttu sykähdytti ja innosti. Ihan mahtavaa, että kirjoititte tästä bändistä. Laulujen sanat koskettivat. Kiitos tästä jutusta! Mirja Satkan juttu jäi mieleeni, koska hän oli tuttu ja aktiivinen opettaja jo minun opiskeluaikana. Aino Armeniaan -juttu oli pirteä. Lastensuojelussa eletään mielenkiintoisia aikoja, muuttuuko jotain vihdoinkin vai meneekö vain hullummaksi. Mietityttää nämä lomautusasiat ja kunnallisen puolen paine lomauttaa työntekijöitään. Vanhemmuus ja murrosikä -teema olisi hyvä tulevissa lehdissä. Tämä on sellainen elämänvaihe perheissä, missä vanhemmat kokevat riittämättömyyttä ja kyvyttömyyttä. Toivoisin lehteen juttua perheneuvolan työntekijöistä, jotka kertoisivat työstään, mitä haasteita ja onnistumisia sekä kehittämisehdotuksia heillä olisi tarjolla. Talentia Pertti Kurikan Nimipäivät ja punkin kapina Talentia Profiili Teemana: Kehitysvamma-alan kipupisteet Salo perui lastensuojelun lomautukset 23 Talentian kuntavaaliteesit 24 Aikuissosiaalityön kehittäminen Vantaalla 30 Henkilökuvassa: Armeniaan lähtevä Aino Syrjänen 34 Mirja Satka on ensimmäinen sosiaalityön käytäntötutkimuksen vakinainen professori Suomessa. Helsingin yliopiston ja Heikki Waris -instituutin kesken työpanoksensa jakava tutkija haluaa kehittää sosiaalityöhön uusia menetelmiä. Tehtäväni on vastata suurkaupunki- Moni opiskelija saattaa käytäntötutkimusvaiheessa huokaista, että tämäkin vielä gradun sosiaalityön tutkimus-, kehittämis- ja opetustyöstä sekä tehdä siihen liittyvää yhteistyötä lisäksi. Työn edetessä opiskelija yleensä huomaa, miten käytäntötutkimus avaa sosiaali- pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Aloitteen käytäntöopetuksen ja -tutkimuksen kehittämiselle teki Aulikki Kananoja joh- Käytännönopetus on kuin ajokortti, ahketyön olemuksen uudella tavalla. taessaan Helsingin sosiaalitointa. Perustettiin ra harjoittelu antaa luvan ajamiseen, auttaa Heikki Waris -instituutti, joka on täyttänyt selviämään ja välttymään onnettomuuksilta 10 vuotta. Palaan tuttuun ympäristöön, sillä myöhemmin. toimin instituutin johtoryhmässä hoitaessani Helsingin yliopiston sosiaalityön profes- voi tarjota hyvän lisän, kun he voivat neuvo- Työpaikoille käytäntöopetus- ja tutkimus sorin virkaa. tella käytäntötutkimuksen vaiheessa olevalle opiskelijalle aiheen ja saada tulokset käyt- Olen myönteisesti yllättynyt siitä, miten paljon käytäntötutkimus ja -opetus ovat edistyneet niiden viiden ja puolen vuoden aikana, Käytäntötutkimuksen rooli kasvaa, töönsä. jotka olin Jyväskylän yliopistossa sosiaalityön kun jatkuva muutos vaatii sosiaalityöntekijöiltä valmiutta tuottaa tietoa ja professorina ja akatemiatutkijana. hakea tutkimustietoa kehittääkseen työtään. kaisua, jossa sosiaalityön opiskelijalla on käytännönopetusta ensimmäisestä lukuvuodesta viimeiseen. Käytäntö ja teoria lomittuvat ja tukevat toisiaan. Ensimmäisenä vuonna opiske- on tapahtunut käänne, jossa on siirrytty käy- parantumisesta yliopistossa. Sosiaalitieteissä lijat tutustuvat asiakkaiden sosiaaliseen todellisuuteen matalan kynnyksen neuvontapalvetantoon. Tämä näkyy sosiaalityön asemassa täntöä painottavaan uudenlaiseen tiedontuolu Ne-Rå:ssa (Neuvonta-Rådgivning). Toisessa se on toiseksi suosituin oppiaine Helsingin vaiheessa tulee ohjattu käytännönopetus, jossa yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. opetellaan vuorovaikutustaitoja ja asiakkaan Yliopistojen sisällä kiinnostus yhteistyöhön sosiaalityön kanssa on lisääntynyt. Esi- haastattelua. Käytännönopetuksen ohjaajina toimiville merkiksi Aalto-yliopiston tutkijat haluavat sosiaalityöntekijöille yliopisto järjestää koulutuksen, jossa perehdytään opiskelijan ohjaamällisiä yhteistyömahdollisuuksia taideainei- tehdä yhteistyötä kanssamme. Näen hedelmiseen ja käytäntötutkimuksen kysymyksiin. den ja esimerkiksi teologian kanssa, kun pohditaan spirituaalisuutta, tai oikeustieteiden Kolmas vaihe syventää taitoja. Neljännessä vaiheessa paneudutaan ammatti-identiteetin kysymyksiin. Käytännönopetus huipentuu Aika ja politiikka ovat vieneet suuntaan, kanssa käsiteltäessä vaikka perusoikeuksia. käytäntötutkimukseen, jossa opiskelija soveltaa käytäntötutkimuksen käsitteitä ja lähes- monilla tahoilla. Innostavaa, eikö totta? missä sosiaalityön asiantuntemusta tarvitaan tymistapaa omassa hankkeessaan jossakin Kristiina Koskiluoma työyhteisössä. Hankkeesta tehdään raportti, joka käsitellään seminaarissa, ja johon myös työpaikat voivat osallistua. Pidämme onnistuneena rat- Olen iloinen sosiaalityön aseman JyRkI komulainen Talentia Talentia

11 Tänään töissä Vapaaehtoistyön koordinaattorina Teksti: Helena Jaakkola Kuva: Jyrki Komulainen Helsingin sosiaalivirastossa on vapaaehtoisia, joista osa on ollut mukana jo yli 30 vuotta. Toimintaa on koordinoitukin jo vuosia. Nyt palkkalistoilla on viisi vapaaehtoistyön koordinaattoria. Yksi heistä on Meeri Kuikka. Meerin työ on liikkuvaa ja välillä hän itsekin hämmästyy työpäivien vaihtelevista sisällöistä. Yhtenä hetkenä hän keskustelee intensiivisesti tulevan vapaaehtoisen kanssa ja haastattelussa pohditaan, missä vapaaehtoinen voisi toimia. Toisella kertaa hän kouluttaa, tukee tai järjestää virkistystilaisuuksia toiminnassa mukana oleville tai puhuu suurelle ammattilaisten joukolle vapaaehtoisuuden mahdollisuuksista. Jatkuvasti koordinaattorit myös kehittävät uusia vapaaehtoistoiminnan malleja osaksi julkisia palveluita. Oli ehkä vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 ansiota, että vapaaehtoisuus tuli näkyväksi ja se on tunnustettu paremmin kuin ennen. Yhä harvemmin Meeri Kuikka törmää asenteellisuuteen, että vain-varakkaiden-ja-joutilaiden-etuoikeus tai pelkoihin, että vapaaehtoisilla-korvataanammattilaiset. Vapaaehtoistoiminnan avulla sosiaalipalveluihin tuodaan jotain lisää, kun esimerkiksi vanhusten palvelutaloon saadaan vapaaehtoinen tuolijumpan vetäjä tai päihdekuntoutujien vertaisryhmä saa vetäjän. Yhtä olennaista on huomata vapaaehtoisuuden merkitys tekijöille itselleen. Meeri Kuikka sanoo, että mukaan motivoi ennen kaikkea halu auttaa ja olla hyödyllinen itselle mielekkäällä tavalla. Osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus pitävät sisällään vahvan ennaltaehkäisevän näkökulman ja estää syrjään jäämistä. Sosiaalivirastossa toimii noin vapaaehtoista. Virasto ei halua kilpailla järjestöjen kanssa vapaaehtoisista ja yhteistyötä tehdään paljon. Vapaaehtoisia haetaan koko ajan lisää. Parhaiten rekrytointi sujuu puskatiedotuksen avulla. Tutkimuksillakin todistettu, että mieluiten ihminen lähtee mukaan toimintaan, kun joku pyytää henkilökohtaisesti. Vuoden loppuun asti virasto hakee uusia vapaaehtoisia Kysy kaveria -kampanjalla. Sosiaalivirasto on yhtenä järjestäjänä Menumessuilla , missä eri tahot esittelevät vapaaehtoistoimintaansa. Lisää tietoja löytyy osoitteesta kansalaisareena.fi, kertoo Meeri Kuikka. Talentia

12 Perhesurmat Teksti: Iita Kettunen Lastensuojelun raskas vastuu Onimage / plainpicture / Fennopress 12 Talentia

13 Lastensuojelussa tehdään päätöksiä ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat ihmisen elämään vuosien päähän. Kun pahin tapahtuu, vastuunkantajaa haetaan yksittäisestä sosiaalityöntekijästä. Viime toukokuussa pikkutytön kuolemaan johtaneiden tapahtumien osasyyllisiksi osoitettiin julkisuudessa lastensuojeluviranomaiset, joiden toiminnasta aloitettiin uutisten mukaan mahdollisen virkarikoksen esitutkinta. Salassapitovelvollisuuden vuoksi emme koskaan saa tietää tapahtuneen yksityiskohtia. Tarina jää vajaaksi, koska siitä jää puolet kertomatta. Se puoli, jonka kertoisi lastensuojeluviranomainen, voisi olla hyvinkin erilainen. Tätä mieltä ovat Tampereen eteläisen lapsiperheiden sosiaaliasemalla työskentelevät sosiaalityöntekijät Tiina Pihlajamäki ja Tarja Pihlajamaa. Tuon tytön elämässä oli mukana monia muitakin viranomaisia ja myös yksityishenkilöitä. Kaikkien on tärkeä miettiä tällaisessa tilanteessa omaa toimintaansa, mitä voisi jatkossa tehdä toisin, pohtii Tiina Pihlajamäki Sosiaalityöntekijöillä ei välttämättä ole käytössään tietoa lapsen jokapäiväisestä elämästä, joten me joudumme luottamaan niihin, jotka pitävät huolta lapsen arjesta. Emme liioin tiedä tässä tapauksessa, kuinka paljon sosiaalityöntekijä on ollut oikeasti tekemisissä lapsen kanssa, lisää Tarja Pihlajamaa. Tämä on totta tieto ei kulje Tapauksen jälkeen Tiina Pihlajamäki kertoo pohtineensa viranomaisyhteistyön toimivuutta. Hän on huomannut omissa asiakastilanteissaan, että se ei aina suju toivotulla tavalla. Joiltakin viranomaisilta tietoja on vaikea saada, vaikka niitä tarvittaisiin lastensuojeluasian selvittämiseen. Jotkut viranomaiset eivät taas välitä tietojaan olettaen, että kaikki asianosaiset ovat jo kuitenkin selvillä niistä. Ei tulla edes ajatelleeksi sitä, että toiselle viranomaiselle jokin asia on itsestään selvänä tiedossa, mutta toiselle se ei välttämättä missään vaiheessa tule esiin, Tarja Pihlajamaa lisää. Pihlajamaa arvelee suurimman syyn tiedon panttaamiseen olevan pelko itselle koituvista seurauksista, jos luovuttaa tietojaan lastensuojelun käyttöön. Hänen mukaansa monet tahot eivät koe lastensuojeluilmoitusten tekoa itselleen kuuluvaksi tehtäväksi. Talentia

14 Perhesurmat Jokaisen sosiaalityöntekijän pahin pelko on, että epäonnistuu arvioinnissa ja sitten tapahtuu jotain katastrofaalista. Laura Vesa / Kuvankäsittely: Veikko Anttila Lastensuojelun pitäisi olla kaikkien oikeus. Meidän työmme herättää kuitenkin paljon kielteisiä mielikuvia, vaikka suurin osa työstämme on kaikkea muuta kuin kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja. Näkyviin tulevat vain ikävät tapaukset, mutta missä näkyvät ne kaikki muut lapset, joille on käynyt hyvin? Pihlajamaa kysyy. Asioiden hoitamista hidastaa Pihlajamaan mukaan usein ajan puute. Sosiaalityöntekijöiden työtilanteet ovat niin kiireisiä, että ei ole aikaa hoitaa jotain asiaa siinä hetkessä eteenpäin. Joskus taas saattaa jokin asia jäädä tärkeys järjestyksessä loppupäähän, ja jää sik- 14 Talentia si juuri sillä hetkellä hoitamatta, täsmentää Tarja Pihlajamaa. Asioiden priorisointia Pihlajamäki ja Pihlajamaa sanovat pohtivansa oman työparinsa kanssa, mutta joskus pohdintakin saattaa siirtyä tuonnemmaksi kiireen vuoksi. Alkuarvioinnit asioiden kiireellisyydestä hoidetaan. Ostopalveluita lisätään, mutta ei rahaa Työtä tehdään Tampereen eteläisellä lapsiperheiden sosiaaliasemalla Hervannassa Tarja Pihlajamaan ja Tiina Pihlajamäen mukaan välillä kuin liukuhihnalla: täällä otetaan vastaan ilmoitukset, selvitetään uusilta asiakasperheiltä lastensuojelutarve, hoidetaan jo asiakkaina olevien lasten koko avohuollon tukitoimien kenttä, tehdään kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja ja jonkin verran myös sijaishuoltoa. Lisäksi on asiakasperheiden aikuissosiaalityö, toimeentulotuki ja päihdehuolto, ja tietenkin hoidetaan myös kiireelliset kriisitapaukset. Kiireisimpinä päivinä on viisi neuvottelua, joissa istutaan viidestä seitsemään tuntiin pöydän ääressä yhteistyökumppaneiden kanssa. Jokaisessa neuvottelussa kirjataan ylös hoidettavat yhteydenotot ja tehtävät, jotka sosiaalityöntekijä hoitaa neuvottelujen jälkeen. Viimeisen kahden viikon aikana olen monena päivänä ehtinyt juuri ja juuri pitää puolen

15 Tampereella on ollut vaikeuksia saada lastensuojelun vakansseja täyteen, vastavalmistuneetkaan eivät halua tähän työhön, sanovat Tarja Pihlajamaa ja Tiina Pihlajamäki. tunnin lounastauon päivässä. Joskus on kyllä pakko käydä vessassa ja juoda vesilasillinen, Tiina Pihlajamäki sanoo. Tarvitsisimme tänne ehdottomasti lisää työntekijöitä. Mehän jarrutamme asioiden eteenpäin viemistä ja palveluiden saamista, koska emme ehdi niitä hoitaa ajallaan, Tarja Pihlajamaa sanoo. Tampereella on kunnallisia palveluita vähennetty rankasti, ja niiden sijaan ostetaan yhä enemmän yksityisiä palveluita. Tämä tarkoittaa lisämenoja, mutta palveluihin osoitettu summa on kuitenkin pysynyt samana. Eteläisen alueen lastensuojelun ostopalveluihin on Pihlajamaan mukaan osoitettu vuodessa noin euroa. Kun 16 työntekijällä on kullakin noin 50 asiakkuutta, jää yhden lapsen ostopalveluihin käytettäväksi vuodessa noin sata euroa. Perhekuntoutusta ei ole kaupungin puolesta lainkaan, vaan se täytyy hankkia ostopalveluna, ja tukiperheitä joutuu odottamaan vuoden verran, Pihlajamaa listaa. Iso vastuu, pieni palkka Tampereen kaupungin sisäiset ohjeistukset ovat Tiina Pihlajamäen mielestä hyvät ja ne päivitetään säännöllisesti. Useimmiten kuitenkin kunkin asiakkaan tilanne joudutaan arvioimaan erikseen, joten ohjeistus ei ole suoraan sovellettavissa. Arviointiin tarvitaan vankkaa ammattitaitoa, aikaa ja muiden ammattilaisten tukea. Tämän työn stressaavimpia puolia on varmaankin juuri se, että vaikka meillä on ohjeet, emme useinkaan voi edetä niiden mukaan, vaan täytyy itse arvioida tehtäväjärjestys. On varmaan jokaisen sosiaalityöntekijän pahin pelko, että epäonnistuu arvioinnissa ja sitten tapahtuu jotain katastrofaalista, Pihlajamaa lisää. Tiina Pihlajamäen mielestä perheille tarvitaan kotiin enemmän konkreettista apua ja tukitoimia. Myös sosiaalityöntekijöitä pitäisi olla paljon enemmän, jotta he pystyisivät rauhassa arvioimaan oikeasti perheen tilanteen. Rahapulan lisäksi Tampereella ei saada riittävästi päteviä hakijoita lastensuojelun vakansseihin. Vastavalmistuneetkaan eivät halua tähän työhön. Tarja Pihlajamaan mielestä sosiaalityön houkuttelevuutta pitäisikin parantaa muun muassa paremmalla palkalla, kohtuullisella työmäärällä ja asiallisilla työtiloilla. Me olemme kaikki akateemisesti koulutettuja ja henkilökohtaisesti virkavastuussa kaikista päätöksistä, joita teemme. Vastuumme on suuri, mutta näkyykö se palkassa? Tuossa keväisessäkin tapauksessa vastuuseen vedettiin tiettävästi sosiaalityöntekijä, ei hänen esimiestään tai muita viranomaisia, Pihlajamaa sanoo. Kaikesta huolimatta Tiina Pihlajamäki ja Tarja Pihlajamaa ovat ylpeitä ammatistaan ja kokevat tekevänsä arvokasta työtä, kun pystyvät viemään monen lapsen ja perheen asioita elämässä eteenpäin. On tärkeää, että itse jaksaa arvostaa omaa työtään. Tässä työssä ovat hyvät työkaverit kaikki kaikessa. He auttavat jaksamaan, sanoo Tarja Pihlajamaa. Talentia

16 Perhesurmat Teksti: Riitta Ahonen Tukea ja tietoa syyllistämisen sijaan M. Docher / plainpicture / Fennopress 16 Talentia

17 Lapsiasiakkaan väki valtainen kuolema on traumaattinen tilanne lastensuojelun työntekijöille. He tarvitsevat aikaa ja tilaa surulle sekä yksilöllistä traumapsykologista tukea. Eerika-tytön väkivaltainen kuolema muistuttaa tuskallisella tavalla siitä, että todellista pahuutta on olemassa. On tapahtunut käsittämättömän julma teko, jota terve, suhteellisen normaalin kokemusmaailman omaava ihminen ei voi kuvitella tapahtuvaksi. Siksi pahuuden kohtaamista on harjoiteltava, avattava silmänsä asioille, joiden olemassaoloa ei haluaisi uskoa. Siitäkin huolimatta lapsiasiakkaan väkivaltainen kuolema on aina odottamaton tapahtuma, joka on traumaattinen tilanne lastensuojelussa työskenteleville. He tarvitsevat ensisijaisesti organisaation eli esimiehen, työparin ja tiimin tukea, sanoo kriisi- ja traumapsykologiaan erikoistunut psykologi Soili Poijula. Sen lisäksi tarvitaan työntekijöille yksilöllinen ja ryhmämuotoinen traumapsykologinen tuki. Yksi jälkipuintikeskustelu ei todellakaan riitä. Aika moni reagoi mustavalkoisesti uutiseen lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen kuolemasta. Median avulla haetaan syyllisiä, vaikka työntekijät olisivat toimineet parhaan kykynsä mukaan. Uusi trauma syntyy siitä, kun lastensuojelussa työskentelevät joutuvat kielteisen mediahuomion kohteeksi ja syyllistetyksi. Se vaikeuttaa selviytymistä, sillä syyllistettynä olevalla ei jää aikaa eikä tilaa suremiselle. Selviytymistä auttaa mahdollisuus tuoda turvallisesti esille omat tunteet ja ajatukset pelkäämättä joutumista väheksytyksi tai leimautumista ammatillisesti epäpäteväksi. Ketään ei saa jättää yksin eikä kenenkään pidä jäädä sairauslomalle saamatta kriisipsykoterapeuttista apua. Organisaation vastuulla on tarjota apua työntekijöilleen ja työntekijän vastuulla ottaa apu vastaan, käsitellä asiaa ja hakea apua, jos sitä ei muuten hänelle tarjota. Rentoutusharjoitus vähentää ylivireystilaa Surun itsehoitoon ja suruun liittyviin syyllisyydentunteisiin on käytettävissä monia harjoituksia, joilla voi käsitellä tapahtunutta. Kokemusta voi purkaa mielestään esimerkiksi toipumista edistävällä kirjoittamisella. Päivittäin kirjoitetaan kaksi kertaa 15 minuutin ajan siitä, miten menetys on vaikuttanut omaan elämään. Harjoituksia toistetaan kolmena peräkkäisenä päivänä. Voit kirjoittaa kaikesta, minkä muistat tapahtuneesta ja tapahtumaa koskevista syvimmistä tunteistasi ja ajatuksistasi, ja millaista on ollut jälkeenpäin. Toisessa tehtävässä on sama aihe, mutta siinä pyritään vapauttamaan itsensä kirjoittamaan edellistä tehtävää vielä syvemmällä olevista tunteista, neuvoo Poijula. Sitten kirjoitetaan kokemuksesta kertomus, jossa on rakenne. Viimeisenä kirjoitustehtävänä on neuvoa toista henkilöä, joka on kokenut vastaavanlaisen tapahtuman tai menetyksen. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa ajatuskokeena katsomalla taaksepäin 10 vuoden kuluttua. Traumaattisen kokemuksen jälkeen ihminen tarvitsee paitsi aikaa ajatella, myös toisten tukea ja fyysistä hellyyttä, hierontaa, rentouttavaa liikuntaa, säännöllistä ruokailua ja lepoa. Päivittäiset rentouttamisharjoitukset vähentävät kehon ylivireystilaa. Pelkkä palleahengitys rauhoittaa tehokkaasti sydämen sykettä ja vähentää ylivireisyyttä. Laita kätesi vatsallesi. Kun hengität sisään, tunnet liikkeen vatsassasi, et rintakehälläsi. Hengitä sisään laskien kymmeneen, sitten hengität ulos laskien kymmeneen. Toista tämä kertaa syventääksesi rentoutumista, neuvoo Poijula. Tärkeät kommunikaatiotaidot Lasten väkivaltaisten kuolemien ehkäisemiseksi on kansallisesti ja paikallisesti parannettava kommunikaatiota asiakkaiden kanssa, mutta myös eri organisaatioiden välillä. Suositeltavaa on kommunikaatiokoulutus, mutta myös se, että organisaatiot antavat työntekijöille aikaa kommunikoida hyvin. Jo vuosia sitten esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa on sattunut Eerikan kuoleman kaltaiset tapaukset, joissa lapset kuolivat lähisukulaisensa pahoinpitelemänä. Kuolemaa edelsi lapsen raaka ja pitkäaikainen kaltoin kohtelu. Englannissa tapahtuma sai aikaan sen, että luotiin toimintamalli viranomaisten toiminnan selvittämiseen, jotta virheistä voitaisiin oppia ja jatkossa välttää niitä. Talentia

18 Perhesurmat Traumaattisen kokemuksen jälkeen ihminen tarvitsee aikaa ajatella, toisten tukea, halauksia ja hierontaa sekä rentouttavaa liikuntaa, säännöllistä ruokailua ja lepoa. Mallissa ei etsitä syyllistä, vaan tehdään aito, asiantunteva arviointi, jotta toimenpiteitä voitaisiin kehittää aidosti eteenpäin. Englannin mallista on julkaistu tietoa muun muassa 2009 ilmestyneessä sosiaalialan asiantuntijoiden Liz Hughein ja Hilary Owenin kirjassa Good Practices in Safeguarding Children. Traumapsykologian yrityksessään työskentelevä Poijula hankki kirjan itselleen heti sen ilmestyttyä ja on kertonut tästä mallista viime vuosina kouluttaessaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Julkista tietä kirja ei ole vielä tullut Suomeen. Lapsiasiavaltuutettu nosti kirjan esiin viimeaikaisten tapahtumien jälkeen. Englannissa lastensuojelun sosiaalityön todettiin vaativan muun muassa erinomaisia 18 Talentia

19 Lapsiasiakkaan väkivaltaisesta kuolemasta selviytymistä auttaa, kun saa tuoda turvallisesti esille omat tunteet ja ajatukset pelkäämättä joutumista väheksytyksi tai leimautumista ammatillisesti epäpäteväksi, sanoo Soili Poijula. kommunikaatiotaitoja, koska työssä kohdataan asiakkaita heissä voimakkaita kielteisiä tunteita herättävissä tilanteissa. Todellisuudessa kommunikaatiotaidot eivät olleet hyvät. Vuorovaikutustaitojen opettamisen pitäisikin sisältyä sosiaalityön koulutukseen, sanoo Poijula. Poijulaa turhauttaa se, että vaikka valtio rahoittaa esimerkiksi THL:n ja yliopistojen tutkimustoimintaa ja emeritusasiantuntijoiden työryhmiä perustetaan toistuvasti, sieltä ei tule kentälle uusinta innovatiivista tietoa lapsen asemaa parantavista työskentelymalleista. Yhteiskunnallinen todellisuus muuttuu koko ajan ja se edellyttää käytännön työn tuntemusta ja seuraamista, mitä meillä ja maailmalla tapahtuu. Toiminnan tulee olla sellaista, Vesa Ranta / Kuvankäsittely: Veikko Anttila että aidosti kehitytään eteenpäin. Yksittäiset, käytännön asiakastyöhön yhteyden säilyttäneet asiantuntijat näyttävät olevan eniten ajan hermolla, ja heidän osaamisensa kannattaisi käyttää hyödyksi, sanoo Poijula. Traumatietoisuus auttaa työssä Asiakasmäärä ei saa olla liian suuri. On oltava aikaa kerätä taustatiedot, jotta toteutuu oikeus saada kaikilta viranomaisilta tietoa lapsesta. Poijula on omassa työssään ohjannut asiakkaitaan turhaan saamaan apua mielenterveyspalveluista. Perheneuvolat ovat niin kuormittuneita, että voivat kerran tavata tukea kaipaavan ja asia jätetään siihen. Olen turhautunut siihen, että meillä on näennäiset palvelut, jotka eivät toimi. Ongelmat sivuutetaan silloin, kun ne eivät ole vielä vakavia, vaikka juuri ennaltaehkäisy on tärkeintä. Monet lastensuojelujärjestelmän piirissä olevat lapset ovat kokeneet traumoja. Sama tilanne on usein heidän vanhemmillaan. Hoitamattomilla traumoilla voi olla vakavia seurauksia aikuisen kykyyn säädellä tunteitaan, ylläpitää fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja olla riittävän hyviä vanhempia. The National Child Traumatic Stress Network (www.nctsn.org) on Yhdysvalloissa kehittänyt lastensuojeluun avuksi traumainformoidut organisaatiot -lähestymistavan. Siinä kaikilla lastensuojelun asiakkaiden kanssa työskentelevillä poliiseista psykiatreihin ja lastensuojeluun on peruskoulutus traumatisoituneen lapsen ja vanhemman tunnistamisesta. Traumatietoisuus parantaa lastensuojelutyön laatua. Viranomais- ja auttamisorganisaatioiden tulee kouluttaa henkilökuntansa lapsuuden traumaattisten tapahtumien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten tuntemiseen. Jopa työntekijän toiminta voi laukaista alkuperäisen trauman muistoja ja traumatisoida uudelleen, sanoo Poijula. Tyypillisesti traumatisoituneet vanhemmat välttelevät traumamuistuttajia, mikä tekee heistä etäisiä tai turtuneita vuorovaikutuksessa lapseen. Se tekee sosiaalityöntekijöille vaikeaksi saada vanhempiin yhteyttä ja saada esille perheen pinnan alla olevia ongelmia. Traumatietoisuuden integroiminen osaksi työotetta parantaa työskentelyä vaikeiden perheiden kanssa, kertoo Poijula. Huolenkantajille tukea Organisaation tulee kohdella työntekijöitään inhimillisesti ja hyvin. Jos työntekijä kuormittuu liikaa työssään työn määrän ja laadun vuoksi, on esimiehen jo työturvallisuuslainkin mukaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran välttämiseksi ja vähentämiseksi. Tässä kohdassa on pakko sanoa, että jos meillä teollisuudessa työlainsäädäntö suojelee työntekijöitä niin, että heillä on lakisääteiset lepotauot lähes tunnin välein, samaa tarvetta ei ole ymmärretty äärimmäisen kuormittavan lastensuojelun sosiaalityön saralla, Soili Poijula huomauttaa. Yhteiskunnan taholta kuvastaa kaltoin kohtelevaa suhtautumista se, että väkivallan uhan alaisina työtä tekevät ihmiset joutuvat tekemään raskasta työtään pienellä palkalla liian suuren työtaakan alla ja jatkuvan ulkopuolelta tulevan kritiikin kohteena. Jos organisaatio kohtelee kylmästi työntekijöitään odottaen heiltä vain suoritteita, he kadottavat sensitiivisyyttään asiakkaiden tarpeita kohtaan. Emotionaalinen pätevyys on organisaation, ei yksilön ongelma. Työntekijän haasteeksi kaatuvat usein myös johtamisen ongelmat, jolloin työntekijä jää vaille esimiesten ja johdon asianmukaista tukea vaativassa työssään. Loppuun ajettu lastensuojelun työntekijä ei ole syyllinen asiakkaana olevan lapsen kuolemaan. Syyllisiä ovat ne ihmiset, jotka tappoivat lapsen. Lastensuojeluun tarvittaisiin tuek si lastenpsykologeja arvioimaan lasten mielenterveyttä ja psyykkistä kehitystä. Sosiaalityöntekijöillä ei liioin ole koulutuksellista pätevyyttä arvioida esimerkiksi sitä, onko lapsen isä tai äiti psykoottinen tai vakavasti persoonallisuushäiriöinen. Talentia

20 Perhesurmat Teksti: Vesa Keinonen On vain uhreja 20 Talentia

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. ...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. - Esitelmä terveydenhoitajan työmenetelmänä 30.4.2013 Kaisa Uravuori THHTNU09A Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia

Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia Neuvolapäivät.11.2017. Tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula, THL Taustaa THL:n Nelivuotiaiden terveys, hyvinvointi ja palvelut kysely

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä. ASIAKASPEILI KOKEMUKSENI PALVELUNKÄYTTÄJÄNÄ Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot