1/2008. Risto Lassila: Urakeskustelut kannattavat UUSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2008. Risto Lassila: Urakeskustelut kannattavat UUSI"

Transkriptio

1 1/2008 Risto Lassila: Urakeskustelut kannattavat UUSI

2 sisältö Pääkirjoitus... 5 Hyvinvoivat tekevät tulosta Uutisia Keravan Wipro korvamerkitsee uudet työntekijänsä jo opiskeluaikana. Kapea-alaisessa osaamisessa tarvitaan lisänä yrityksen antamaa täsmäkoulutusta, Kimmo Hannukainen sanoo. Energiassa vastattiin henkilöstön ikääntymishaasteeseen. Tuloksena ovat vähentyneet sairaus poissaolot ja kasvanut työmotivaatio, iloitsevat Raili Niemenmaa ja Paavo Kainulainen. 24 Jäsenasiaa... Kolumni... 8 Visiolla vauhtia uralle Puheenjohtajan palsta... 9 Osaamisesta on maksettava käypä hinta Uranhallintaa Risto Lassila sai uutta potkua uralle keskustelujen kautta Keravan Energiassa havahduttiin ikääntymishaasteeseen Koulun penkiltä työelämään Lähiesimiehen pikatyökalupakki Totta ja tutkittua Hyvät suhdanteet näkyivät insinööriopiskelijoiden kesätöissä Työolobarometri: työelämän laatu paranee Maailmalta Aalloista nousi uusi Aceh Osaaminen Vuoden laatuinnovaatio -palkinto Outotecille Työterveydestä huolehtiminen on entistä tärkeämpää Wipro hakee etunojaa koulutuksesta Edunvalvontaa Kolme neuvottelujärjestöä edustaa UIL:n jäsenkuntaa Lappeenrannassa uskotaan yhteistoimintaa Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö palvelee jäsentä Tekniikkaa Aurinkokeräimen voi tehdä myös itse Oikeutta Kesätyö tulee oletko valmis! Termit tutuiksi työsuhteen ehtojen määräytyminen Työntekijän takaisinottovelvollisuus Opiskelija-asiaa Kuntauutisia Mennen tullen Järjestöyhteydet Kannen kuva: Timo Syrjänen 2

3 24.1. numero 1/2008 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Päätoimittaja Suvi Veramo Uuden Insinööriliiton työsuhde ja neuvotteluyksikkö neuvoo ja auttaa yksittäisiä jäseniä, luottamusmiehiä sekä yritysyhdistysten edustajia työ- ja sosiaalilainsäädännön sekä sopimusten oikeassa soveltamisessa. Toimitussihteeri Ilona Mäenpää Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 21.2., 20.3., 24.4., 12.6., 21.8., 18.9., , ja Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 38 Lappeenrannassa henkilöstö on vahvasti mukana suunnittelemassa ja vaikuttamassa muutoksiin. KTN:n Lappeenrannan pääluottamusmies Heini Löytty-Laahanen on tilanteeseen tyytyväinen. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa ISSN UUSI Insinööri 3

4

5 tammikuu 2008 pääkirjoitus Suvi Veramo Hyvinvoivat tekevät tulosta Meihin suomalaisiin on vuosisatojen saatossa istutettu, paitsi paljon sisua, myös valtaisa määrä negatiivista ajattelua ja heikkoa itsetuntoa. Sisu on hyvä ravinne, mutta negatiivinen asenne on syytä kitkeä pois ja kylvää tilalle positiivisuutta. Johtamiskysymyksiin erikoistunut valtiotieteen tohtori, dosentti Pauli Juuti totesi marraskuussa pidetyssä seminaarissa, että ilottomuus tappaa elämänvoiman, mutta huumori antaa meille toivoa. Tuossa hän osui asian ytimeen. Työtovereiden pitäisi iloita mahdollisimman paljon yhdessä. Työnteko voi olla hauskaa ja onnistumisista saa ja pitää tulla hyvä olo. Hyvä olomme ja mielialamme ovat paljolti omissa käsissämme. Meidän on opittava arvostamaan itse itseämme. Vasta sen jälkeen muut voivat arvostaa meitä. Sanotaan, että meidän pitäisi rakastaa sitä, mitä haluamme, niin saamme sen. Positiivisella asenteella pääsemme positiiviseen tulokseen. On hyvin tavanomaista, että työyhteisössä käsitellään vain ongelmia. Niiden parissa painiskeltaessa unohdetaan, mikä on parasta juuri nyt. Ei ehkä nähdäkään sankan sumuharson läpi edessä hahmottuvaa haavetta tai unelmaa, jota olimme tavoittelemassa. Suomi elää innovaatioista. Sanotaan, että niitä kykenevät tuottamaan vain ihmiset, jotka ovat avoimia kaikelle uudelle ja jotka voivat hyvin. Meistä jokaisesta löytyy luovuutta, mutta se ei välttämättä ole vielä puhjennut kukkaan. Luovuudenkin paras kannustin on hyvinvointi ja avoimuus kaikelle uudelle. Esimiehen on pidettävä huolta alaisistaan ja heidän hyvinvoinnistaan. Heidän on rohkaistava alaisiaan kehittymään, jotta luovuus pääsee valloilleen. Esimiehen on myös vaalittava työyhteisöään rakkaudella, jotta ihmisissä oleva potentiaali pääsee valloilleen. Voikaa hyvin! UUSI Insinööri 5

6 uutisia Määräaikaisia työsuhteita vähennettävä uuden lain avulla n Työministeri Tarja Cronbergin mukaan kuntien ja valtion on parannettava työantaja-asennettaan ja vähennettävä määräaikaisia työsuhteita. Niistä kärsivät erityisesti nuoret ja nuoret naiset, joiden elämän suunnittelu vaikeutuu. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä julkisella sektorilla. Määräaikaisille työsuhteille on hyviä vaihtoehtoja. Esimerkiksi Pohjois- Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla toimii Työpooli. Se on yhtymä, jossa joukko yrityksiä ja työhallinto toimivat yhdessä kausiluonteisen työn järjestelyä varten, kertoo työministeri Cronberg. Cronbergin mielestä Paras-hankkeen innoittamana syntyvät kuntaliitokset voivat avata tietä määräaikaisten vakinaistamiseen. Esimerkiksi kolmen entisen kunnan muodostama uusi Äänekoski vakinaistaa ketjutettuja määräaikaisuuksia. Jo nyt siellä on vakinaistettu 31 eri alojen työntekijää. Tämän vuoden alusta tulivat voimaan lakimuutokset, joilla pyritään vähentämään perusteettomia määräaikaisia työsuhteita. Muutosten myötä työsuhteen keskeisiä ehtoja koskevan selvitysvelvollisuuden rikkominen tulee rangaistavaksi. Tavoitteena on, että määräaikaisuuden perustetta harkitaan tarkemmin ja että peruste tulee työntekijän tietoon nykyistä paremmin. KTN:n hallitus n Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n hallitus vuosille valittiin pidetyssä KTN:n edustajakokouksessa. KTN:n puheenjohtaja on Keijo Houhala ja 1. varapuheenjohtaja Raimo Lehtonen (Kuntien Insinöörit). Muut Uuden Insinööriliiton edustajat KTN:n hallituksessa ovat Markku Järvenpää (Kuntien Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry), Timo Ansio (Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry), Aulis Toivonen (Kuntien Teknisten Liitto KTL ry), Riitta-Liisa Niemi (Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry), Juhani Prusti (Energia-alan Toimihenkilöliitto EATL ry), Aulis Huikko (Pelastusalan Toimihenkilöliitto PTL ry) ja Paavo Lehmonen (Uusi Insinööriliitto UIL ry) SAK:laisen teollisuuden suurliiton perustaminen etenee n Kuuden SAK:laisen teollisuuden suurliiton yhdistyminen etenee aikataulun mukaisesti. Tavoitteena on liittojen yhdistyminen vuoden 2010 alusta. Mikäli yhdistyminen toteutuu, syntyy jäsenen Suomen suurin ammattiliitto. Fuusioprojektia johtava SAK:n edunvalvontajohtaja Lauri Lyly uskoo, että suurliitto syntyy ja aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta. Lylyn mukaan suurliiton perustaminen on suomalaisten teollisuuden ammattiliitojen vastaus globalisaatioon. Lyly arvioi, että uusi suurliitto pystyy tarjoamaan jäsenilleen parempaa jäsenpalvelua ja tehokkaampaa edunvalvontaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Perusteilla olevaan uuteen SAK:laiseen teollisuuden ja teknologian ammattiliitoon ovat yhdistymässä Kemianliitto, Metallityöväen Liitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Rautatieläisten Liitto, Sähköalojen ammattiliitto ja Viestintäalan ammattiliitto. Työehtosopimukset löytyvät neuvottelujärjestöjen nettisivuilta n Uuden Insinööriliiton jäsenet voivat tutustua viime syksynä solmittuihin työehtosopimuksiin neuvottelujärjestöjen www-sivuilla. Yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset löytyvät Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n sivuilta Kuntasektorin työ- ja virkaehtosopimukset löytyvät Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:nsivuilta, >Linkkejä. UIL:n valtiosektorilla työskentelevien jäsenten työ- ja virkaehtosopimuksen neuvottelee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Valtion sopimuksiin voit tutustua JUKOn sivuilla, >Sopimusalat. Korkeasti koulutetun väestön osuus korkein Uudellamaalla n Tilastokeskuksen mukaan koko maan väestöstä (16 74-vuotiaat) 27 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon vuonna Korkeasti koulutettujen osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä vuodesta Uudellamaalla osuus oli maan korkein 35 prosenttia. Alhaisin osuus oli Kainuussa 21 prosenttia. Korkeasti koulutetuista 35 prosenttia asui Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla kummassakin noin 9 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla noin 7 prosenttia. Osuuttaan vuodesta 2000 olivat kasvattaneet eniten Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat ja menettäneet Lapin, Kainuun ja Pohjois- ja Etelä-Savon maakunnat. Eniten korkeasti koulutettuja työskenteli terveydenhuollon toimialalla, 18 prosenttia. Tutkija-asteen tutkinnon suorittaneista kolmannes oli sijoittunut yliopistoihin ja noin 16 prosenttia terveydenhuollon alalle. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista puolestaan noin 29 prosenttia työskenteli koulutuksen alalla. Muun korkea-asteen tutkinnon suorittaneet työlliset olivat eniten töissä terveydenhuollon (21%), kaupan (13%) ja liike-elämän palvelujen (11%) toimialoilla Anu-Leenan sukunimi Arolaksi n Uuden Insinööriliiton varapuheenjohtaja Anu-Leena Annalan sukunimi on nyt Arola. Anu-Leena on ottanut takaisin tyttönimensä. 6

7 Ansiotulojen verotus kevenee 330 miljoonalla eurolla n Ansiotulojen verotusta kevennetään 330 miljoonalla eurolla tänä vuonna. Kevennyksellä kompensoidaan myös tänä vuonna toteutuvan palkansaajien työeläkevakuutusmaksun 0,1 prosenttiyksikön korotusta. Vuoden 2008 tuloveroasteikko Verotettava ansiotulo, euroa Lentoliikenne mukaan EU:n päästökauppaan vuonna 2012 Vero alarajan kohdalla, euroa n Lentoliikenteen päästökauppa aloitetaan kaikilla Euroopan unionin sisäisillä sekä EU:n ja kolmansien maiden välisillä reiteillä vuonna Päästökauppa koskee kaikkia EU:n alueelta lähteviä ja sinne saapuvia koneita. EU:n ympäristöministerit pääsivät sopuun asiaa koskevasta direktiiviehdotuksesta ympäristöneuvostossa Brysselissä. Seuraavaksi asia etenee Euroopan Parlamentin käsittelyyn. Lentoliikenteen päästökauppa vähentäisi ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä arviolta enimmillään 122 miljoonaa tonnia vuoteen 2015 mennessä ja 183 miljoonaa tonnia vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi päästökaupan avulla on mahdollista vähentää typen oksidipäästöjä noin 2 % verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Lentolippujen hintoihin päästökaupan arvioidaan tuovan parin prosentin korotukset. Lyhyillä lennoilla lipun hinta noussee noin 5 euroa ja mannertenvälisillä lennoilla noin 40 euroa. Tämän ei arvioida olennaisesti vähentävän sen paremmin lentoliikenteen kasvua kuin ihmisten matkustushalukkuuttakaan. Progressiivista tuloveroasteikkoa lievennetään alentamalla kaikkia marginaaliveroprosentteja puolella prosenttiyksiköllä. Verrattuna viime vuoden tuloveroasteikkoon asteikkoon on tehty lisäksi 2 prosentin inflaatiotarkistus. Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % , , , ,5 Tuottavuustyö tutuksi käytännönläheisesti n on uudenlaisen tuottavuustiedon verkkopalvelu. Sen tiedot ja palvelut edistävät yhteistoiminnassa tapahtuvaa tuottavuuden parantamista suomalaisilla työpaikoilla. Aloite verkkopalvelun rakentamiseen tuli Akavan, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, SAK:n ja STTK:n käynnistämän tuottavuusprojektin myötä. Työturvallisuuskeskus vastaa palvelun sisällön ja tekniikan ylläpidosta. Tuottavuustyö.fi -verkkopalvelusta löytyvät tuoreimmat tuottavuuteen liittyvät uutiset ja tutkimustiedot sekä keskeiset tuottavuustyön tehostamista edistävät palvelut. Ne ovat kaikkien työpaikkojen, johtajien, esimiesten, tuottavuuden kehittäjien ja henkilöstön edustajien ulottuvilla. YTN laajensi puheenjohtajistoaan n Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry uudisti sääntöjään ylimääräisessä yhdistyskokouksessaan Uusien sääntöjen mukaan YTN:n puheenjohtajistoon kuuluu jatkossa puheenjohtajan lisäksi kolme varapuheenjohtajaa. Uudeksi varapuheenjohtajaksi kokous valitsi toiminnanjohtaja Ismo Kokon Tradenomiliitosta. YTN:n puheenjohtajana toimii Suomen Ekonomiliitto SEFEn neuvottelujohtaja Sture Fjäder ja muina varapuheenjohtajina toiminnanjohtaja Heikki Kauppi Tekniikan Akateemiset TEKistä sekä puheenjohtaja Pertti Porokari Uudesta Insinööriliitosta. Sääntöuudistuksella haluamme entisestään laajentaa pienten ja keskisuurten akavalaisten liittojen edustavuutta YTN:ssä, mikä lisää päätöksenteon demokratiaa, puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa. LOUSI UIL:n jäseneksi n Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry on hyväksytty hallituksen päätöksellä UIL:n jäseneksi. Yhdistys on rekisteröity yhdistysrekisteriin LOUSIn jäsenyhdistyksinä ovat kaikki ne yhdistykset, jotka ovat aikaisemmin kuuluneet Varsinais-Suomen Insinöörit VAI ry:hyn. LOUSI:n puheenjohtaja on Jonna Aaltonen. (jonna. Työeläketietoa 1948 ja 1949 syntyneille n TELA Eläketiedotus jatkaa tiedotustilaisuuksien sarjaa, joka on tällä kertaa kohdistettu 1948 ja 1949 syntyneille. Tilaisuuksia järjestetään 37 eteläsuomalaisella paikkakunnalla. Lisätietoa tilaisuuksien sisällöstä on osoitteessa UUSI Insinööri 7

8 kolumni Timo Lampikoski uraohjaaja, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Visiolla vauhtia uralle Tiedätkö, mihin olet menossa ja miksi? Enemmistö työntekijöistä kulkee urallaan ilman selkeää ja innostavaa päämäärää. Useimmat suunnittelevat työuraansa korkeintaan puoli vuotta eteenpäin, ja etenevät urapolkuaan pitkin erilaisten sattumien, kohtaamisten ja onnenpotkujen kautta. Tällä lyhytjännitteisellä tyylillä jää valitettavasti monia mahdollisuuksia käyttämättä. Ja jossakin vaiheessa uraa saattaa iskeä leipääntyminen sen hetkiseen työhön ja työnantajaan. Urasuunnittelulla tarkoitetaan oman itsetuntemuksen lisäämistä, ja sen pohjalta tapahtuvaa ideointia ja omaan työtulevaisuuteen liittyvien päämäärien asettamista sekä niiden toteuttamista. Tärkeimmät asiat urasuunnittelussa ovat oman itsetuntemuksen ja päämäärätietoisuuden lisääminen. Itsetuntemuksen kehittämiseen liittyy oman toimintahistorian hahmottaminen, omien vahvuuksien ja kehittymisalueiden sekä omien arvojen, kiinnostusten ja tarpeiden selkeytys. Mitkä ovat ammatilliset vahvuutesi ja tärkeimmät kehittämisalueesi? Mitä haluat työltä? Monet kokevat hankalaksi määritellä omaa erityisosaamistaan, samoin sen markkinointi työnantajalle koetaan haasteelliseksi. Päämäärätietoisuuden lisäämisessä olennaista on omien lyhyen ja pitkän ajan pyrkimysten selkeyttäminen. Minkä tyyppistä työtä haluat tehdä seuraavan 1 3 vuoden sisällä? Kohdentamisen periaatteen mukaisesti se, mihin keskityt, lisääntyy ja toteutuu elämässäsi ja urallasi. Tätä periaatetta voit hyödyntää muodostamalla itsellesi vahvan vision ja palauttamalla sen mieleesi säännöllisesti. Aseta rima riittävän korkealle, sillä vision on hyvä olla haastava ja innostava. Uskalluksen lisäksi on tärkeätä luottaa omaan visioonsa ja urapolkuunsa, vaikka se olisi erilainen kuin esimerkiksi opiskelukavereilla. Usein antoisimmat urapolut löytyvät valtavirran ulkopuolelta. Esimerkiksi myyntialalla on jatkuva pula hyvät ihmissuhde- ja neuvottelutaidot omaavista insinööreistä. Myyntiala tarjoaa mielenkiintoisia osto-, myynti- ja myynninjohdon tehtäviä ja urapolkuja. Mikset perustaisi omaa yritystä yksin tai kaveriesi kanssa? Jokaisen vuoden alussa voit esittää itsellesi seuraavat kysymykset, ja kirjata vastaukset ylös: Mitä työtä haluan tehdä seuraavan kahden vuoden aikana ja miksi? Mitkä ovat tämän vuoden työ- ja opiskelutavoitteeni? Miten toteutan ne? Päämäärätietoiset ja suunnitelmalliset ihmiset ovat onnekkaita. Tutkimusten mukaan uraansa pitkäjännitteisesti suunnittelevat työllistyvät nopeammin, löytävät mielenkiintoisen työpaikan ja saavat jopa parempaa palkkaa! Urasuunnittelu onkin sopiva yhdistelmä suunnitelmallisuutta ja spontaanisuutta, oman tulevaisuuden aktiivista suunnittelua, mutta myös uskallusta ja kykyä luoda tilaisuuksia, tarttua tilaisuuksiin, kokeilla erilaisia asioita ja ottaa harkittuja riskejä. Urasuunnittelu vaatii aktiivista vastuunottoa omista tekemisistään, kehittymisestään ja työtulevaisuudestaan. Urasuunnittelu on aktiivinen prosessi, jonka aikana tulee vastaan tienhaaroja ja risteyksiä. Kun luotat visioosi, tiedät minkä reitin valitset. Onnea urapolullasi! Usein antoisimmat urapolut löytyvät valtavirran ulkopuolelta. Lähteitä ja lisätietoa Lampikoski, T Uraksi.ins insinööri uralla. WSOY. Lampikoski, T Vähemmän on enemmän tasapainoisen ajankäytön opas. PS-Kustannus. Internet Omien taitojen itsearviointi urapalvelut/taitojen_itsearviointi.htm Itsetuntemuksen lisäämiseen liittyviä itsearviointeja 8

9 tammikuu 2008 puheenjohtajan palsta Pertti Porokari Osaamisesta on maksettava käypä hinta Selasin Helsingin Sanomien viikonlopun työpaikat-osiota. Avoimia työpaikkoja oli peräti 30 sivua ja ilokseni sain todeta, että suureen osaan työpaikoista voi hakea insinöörin monipuolisella koulutuksella. Avoimia työpaikkoja on ollut pitkään runsaasti tarjolla. Nyt on siis työntekijän markkinat. Työntekijöiden kannattaakin hinnoitella työpanoksensa käypään työmarkkinahintaan. Älkää olko turhan vaatimattomia, laadukkaasta osaamisesta on maksettava sen tuottavuuden mukainen korvaus. Etenkin te, jotka haette valmistumisen jälkeen ensimmäistä työpaikkaa, hyödyntäkää liiton palkkatilastoja ja -neuvontaa, sekä urapalveluita, joiden käyttö onkin ilahduttavasti lisääntynyt. Kun neuvottelukierros on lähestymässä loppuaan, käy keskustelu kiivaana, onko keskitetyn tuloratkaisun aika niin totaalisesti ohi, että tilalle pitäisi keksiä uutta esimerkiksi raamitettua tulokierrosta kompromissiksi tupon ja liittokierroksen välille. Molemmissa perinteisissä ratkaisuissa on puolensa ja nyt nähtiin palkansaajien kannalta menestyksellinen liittokierros. Ostovoiman lisääminen on kuitenkin oleellisinta, muuten verotus syö korotukset. Myös kuntapuolen pääsopimus on mahdollisesti murroksessa käydyn kierroksen seurauksena. Valtakunnansovittelija kritisoi televisiouutisissa järjestöpolitiikan tuomista neuvottelupöytään. Kritiikki onkin aiheellinen ja keskusjärjestöjen on luotava pelisäännöt rajariitojen varalta, samoin kun ne ovat laatineet ohjeet työtaistelun osalta rajariitatilanteessa. Uusi Insinööriliitto ei ole syyllistynyt järjestöpolitiikkaan neuvottelukierroksella, eikä myöskään Ylemmät Toimihenkilöt YTN. On aivan eri asia puolustautua, kun työehtosopimustemme soveltamisrajoja uhataan. Me emme voi silloin vain seurata sivusta, vaan meidän on valvottava etujamme ja torjuttava hyökkäys. Toivotan hyvää alkanutta vuotta ja menestystä vuoden tuleviin haasteisiin. Insinööri UUSI 9

10 Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Timo Syrjänen Risto Lassilan uralle uutta potkua keskustelujen kautta Keskustelut Uuden Insinööri liiton urahallintaasiantuntijan kanssa selkeyttivät insinööri Risto Lassilan ajatuksia omasta työurastaan. Keskustelujen kautta Lassila löysi itse vastaukset kysymyksiinsä ja pystyi näin suunnittelemaan uuden laisen työnkuvan työnantajansa kanssa. Nyt hän taas viihtyy työssään ja kokee sen haastavaksi. Mielenkiintoinen työ ja kehittymismahdollisuudet ovat Risto Lassilalle tärkeitä. 10

11 Tuotantotalouden insinööriksi EV- TEK-ammattikorkeakoulusta keväällä 2006 valmistuneelle Risto Lassilalle työssä viihtyminen on työuran alusta lähtien ollut tärkeää. Nykyisen työnantajan Etelä-Suomen Rakennuslogistiikka Oy:n palvelukseen Lassila tuli jo kesken opintojensa keväällä Ensimmäinen työmaaprojekti oli kauppakeskus Sello, jossa Lassila työnjohtajana vastasi rakennustyömaan logistiikasta. Insinöörityönsä hän teki työmaalogistiikasta ja sen sujuvuudesta. Lassilan insinöörityö palkittiin stipendillä. Sellon valmistuttua seuraava työpiste oli Stockmannin laajennustyömaa, jossa hän pystyi hyödyntämään Sellon työmaalta hankittuja kokemuksia. Lassila kehuukin, että nämä kaksi työprojektia olivat hyvin opettavaisia ja parasta mahdollista kokemusta vastavalmistuneelle insinöörille. Vaikka Lassila oli tyytyväinen rakennustyömaakokemuksiinsa, hän koki tarpeelliseksi hankkia muunlaistakin työkokemusta, jottei osaaminen rajoittuisi liian kapea-alaiseksi. Viime kesäloman jälkeen hän otti asian esille työnantajan kanssa, mutta sillä hetkellä hänellä ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitä hän todella haluaisi tehdä. Työnantajallakaan ei ollut tarjota uudenlaista työtehtävää. Lassilan mielessä kävi jopa muutto Turun seudulle, josta hän avopuolisoineen on kotoisin. Liiton urahallintapalvelusta sparrausapua Jotta urasuunnitelmia ei olisi tarvinnut pohtia yksikseen, Lassila päätti ottaa yhteyttä Uuden Insinööriliiton urahallintapalveluun. Aluksi hän ajatteli, että liiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriaisen kautta hän voisi kuulla esimerkiksi Turun seudun työpaikoista, joihin kannattaisi hakea. Keskustelujen lomassa mieli muuttui, muuttoaikeet haudattiin ja Lassila päätti keskustella vielä nykyisen työnantajansa kanssa siitä, löytyisikö työyhteisöstä hänelle jotain uutta haastetta. Aika oli tehnyt tehtävänsä, sillä yrityksen johdossa oli myös mietitty Lassilalle uusia työtehtäviä. Lopulta tilanne päättyi kaikkien kannalta hyvin, kun Lassila sai yrityksen sisältä uuden haastavan työn ja työnantaja sai pitää arvostamansa työntekijän. Nykyisessä tehtävässään Lassila kartoittaa yrityksen toiminnan sisäisiä prosesseja ja palvelujen tuotteistamista. Lassila on itse tyytyväinen tulokseen, koska hän on viihtynyt alusta lähtien nykyisen työnantajansa palveluksessa. Etelä-Suomen Rakennuslogistiikka on alansa pioneeri ja kasvava yritys. Lassila arvostaa sitä, että yrityksen sisällä asioista voi puhua avoimesti ja asioiden oikeilla nimillä, hierarkia on matala ja esimiesten kanssa tulee hyvin toimeen. Avoimuuden ja luottamuksen ansiosta hän uskalsikin avoimesti kertoa työnantajalle toiveistaan muuttaa työkuvaansa. Urasuunnitelmista kannattaa puhua Lassila uskoo, että jokaiselle ihmiselle tulee jossain vaiheessa uraa sellainen hetki, että miettii tarkoin, mihin suuntaan oma työura on menossa. Silloin kannattaa puhua asiasta avoimesti edes jonkun luottoihmisen kanssa. Toki kaikilla työpaikoilla avoin keskustelu ei ole mahdollista ja suotavaa, mutta liiton urahallintapalveluita kannattaa hyödyntää. Ihminen itse löytää yleensä ratkaisun, mutta keskusteluista ja oikeista kysymyksistä on apua ratkaisujen tekemisessä. Kun omat ajatukset kiertävät kehää, on tärkeää kuulla oikeat kysymykset. Näin pystyy selkeyttämään omat ajatukset. Ihminen voi paljon vaikuttaa siihen, miten hän työpaikallaan voi. Kun kokonaisuus on kunnossa, niin työssä viihtyy ja jaksaa. Ideaalitilanne on sellainen, jossa työ on kiinnostavaa, toimialalla on tarpeeksi työmahdollisuuksia ja palkka vastaa työn vaativuutta, osaamista ja koulutusta. Rakennusala oikea valinta Opiskelujensa loppupuolella Lassila alkoi miettiä, mille toimialalle hänen kannattaa hakeutua töihin. Puntarissa olivat työmahdollisuudet, työn kiinnostavuus ja palkka. Rakennusala tuntui hyvältä ratkaisulta ja tähän valintaan hän on ol- Kaikilla työpaikoilla avoin keskustelu ei ole mahdollista ja suotavaa, mutta liiton urahallintapalveluita kannattaa hyödyntää. lut tyytyväinen. Mahdollisuudet ovat monipuoliset ja paljon on minusta itsestä kiinni, mihin suuntaan haluan uraani viedä. Toki pääkaupunkiseudulla työmahdollisuudet ovat paremmat kuin jossain muualla päin Suomea. Tämä tosiasia on toki tunnustettava. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat Lassilalle aika selkeät. Omalta tulevaisuudeltani odotan, että minulla on jatkossakin hyvä ja kiinnostava työpaikka, etenemismahdollisuuksia ja osaamistani vastaava palkka. Uskon, että työuralla eteneminen on mahdollista, jos on itse valmis panostamaan siihen. n UUSI Insinööri 11

12 Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Timo Syrjänen Seija Utriainen hoitaa liiton urahallintapalveluja. Urahallintapalvelut tärkeä osa Uuden Insinööriliiton toimintaa Urahallintapalvelut ovat yksi Uuden Insinööriliiton keskeisistä tehtävistä. Muun muassa työsuhdelakimiehet, koulutus- ja urahallinnasta vastaavat ja Insinööriopiskelijaliitto tekevät parhaansa, jotta jäsenet voisivat työssään hyvin, olisivat arvostettuja työpaikallaan ja pääsisivät etenemään urallaan. Uuden Insinööriliiton urahallintaasiantuntija Seija Utriainen opastaa jäseniä urahallintaan liittyvissä asioissa sekä kahdenkeskisten keskustelujen että yleisten koulutustilaisuuksien kautta, joita järjestetään ympäri Suomen. Urahallinta koskettaa kaikkia jäseniä opiskelijoista työuran lopulle asti. Jokaisen on aina välillä hyvä pysähtyä pohtimaan, mitkä ovat omat kiinnostuksen kohteet, mistä asioista nauttii työssään, mitä haluaa oppia ja tehdä. Omilla valinnoilla voi muokata työuraa ja elämää, Utriainen muistuttaa. Koulutustilaisuuksissa aihealuetta käsitellään yleisesti ja teeman mukaisesti, esimerkiksi keskitytään työnhakuun, urasuunnitteluun, ulkomaan työsuhteisiin, työn ja perheen yhteensovittamiseen jne. Kurssilaisten omille kysymyksillekin löytyy aina jonkin verran aikaa. Kahdenkeskisessä tapaamisessa keskustelu käydään asiakkaan ehdoilla ja tahtiin. Keskitytään juuri siihen, mikä kullekin asiakkaalle on tärkeintä omalla urallaan. Aiheita ovat usein työn löytäminen, työnhaun dokumenttien parantaminen, oman urasuunnitelman tekeminen, omien vahvuuksien kartoittaminen tai vaikkapa yleisesti muutoksen aikaansaaminen, joskus myös jaksaminen ja/tai uupuminen. Keskustelujen perimmäinen tarkoitus on kysymysten ja näkökulmien laajentamisen kautta auttaa asiakasta löytämään omia ratkaisujaan. Henkilökohtaiseen tapaamiseen täytyy varata aika. Tapaamisia voidaan järjestää ainakin suurimmissa kaupungeissa eri puolilla Suomea. Jäsenet saavat liitosta asiantuntevaa apua myös palkka-asioissa. Vuosittain tehtävillä tutkimuksilla seurataan insinöörikunnan ja -opiskelijoiden palkkakehitystä. Tutkimuksen tulokset julkaistaan Uusi Insinööri -lehdessä sekä jäsensivuilla Internetissä. Opiskelijoiden kesätyöpalkkoihin ja vastavalmistuneiden palkkatasoon annetaan yleissuosituksia. Liitosta saa tietoja myös insinöörien palkkatasosta ulkomailla, tosin rajoitetusti. Henkilökohtaista palkkaneuvontaa annetaan jäsenille sähköpostitse ja puhelimella. Uusi työpaikka Insinööripörssistä Uuden Insinööriliiton jäsenet voivat etsiä uutta työpaikkaa Insinööripörssistä. Tästä palvelusta kerrotaan tarkemmin seuraavalla sivulla. n 12

13 Oletko tutustunut Insinööripörssin työpaikkailmoituksiin? Liittomme toimenvälitys, Insinööripörssi, on jokaisen liittoyhteisön jäsenen käytettävissä ja jäsenetu. Löydät Insinööripörssin kotisivuiltamme osoitteesta Kirjaudu jäsensivuille, jolloin Avoimet työpaikat -ilmoitussivu löytyy pikapainikkeesta sivun oikeasta laidasta. Työpaikkailmoitukset ovat nähtävillä hakuajan loppuun asti. Koska elämme nykyään hyvin hektisessä maailmassa, ilmoitusajatkin ovat toisinaan sangen lyhyitä ja uutta työpaikkaa etsivän kannattaakin käydä katsomassa ilmoituksia viikoittain. Työnhakija ottaa luonnollisesti yhteyttä suoraan työnantajaan. Insinöörien työtilanne on ollut jo jonkin aikaa hyvä ja se on näkynyt ilmoitusten määrässä. Julkaisimme viime vuonna toista tuhatta työpaikkailmoitusta. Tätä kirjoitettaessa on jäsensivuillamme työpaikkailmoituksia yli 60. Erityisen ilahduttavaa viimeaikaisessa kehityksessä on ollut se, että olemme saaneet julkaistavaksi runsaasti ilmoituksia avoimista IT-alan työpaikoista. Edelleen myös rakennusala vetää. Lisäksi mm. myyntitehtäviin haetaan jatkuvasti insinöörejä ja perinteisten kone- ja sähkötekniikan osaajien kysyntä on tasaista. Lisäksi voitte halutessanne jättää myös työnhakijatietonne Insinööripörssiin, se nimittäin mahdollistaa suorahakutoiminnoissa mukana olemisen. Hakutiedot jätetään sähköisesti jäsensivujen urahallintasivuilla. Työpaikkahakemus on voimassa kerrallaan kuusi kuukautta. Hakemusta voi käydä muokkaamassa ja täydentämässä ja sen voi uusia. Hakemuksen vanhenemisesta tulee muistutus hakijan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai kirjeitse. Jos osallistut työpaikkasi rekrytointeihin, muista ohjata yrityksesi insinöörityöpaikkailmoituksia myös Insinööripörssiin. Palvelemme työnantajia nopeasti ja maksutta. Nyt on ajankohtaista varmistaa yrityksen kesätyöntekijät ja siinäkin voimme palvella työnantajia ja opiskelijajäseniämme Kesäkissa-palvelumme avulla. n Koulutuksella kansainväliselle uralle Uusi Insinööriliitto järjestää kansainvälisen työnhaun kurssin Helsingissä Hotelli Pasilassa lauantaina kello Koulutuksen tavoitteena on auttaa kurssilaisia löytämään keinot ja kanavat työpaikan saamiseksi sekä opastaa korostamaan omaa ammattitaitoaan ulkomaisten yritysten ja vieraitten kulttuurien edellyttämällä tavalla. Koulutuspäivän aikana kuullaan ulkomaantyösuhteen juridisesti tärkeistä ja huomioon otettavista asiois ta. Lisäksi perehdytään työnhakudokumentteihin ja kansainvälisen työhaastattelun perusmetodiin sekä englanninkieliseen haastatteluun valmistautumiseen. Koulutus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille ja on maksuton. Uusi Insinööriliitto korvaa kurssilaisten matkakustannukset edullisimman matkustustavan mukaisesti sekä tarjoaa lounaan ja kahvit. Ilmoittautumiset viimeistään 5.3. Seija Utriaiselle, puhelin Seijalta voi tarvittaessa kysyä myös lisätietoja kurssista. Kurssi paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuneille lähetetään vahvistus ja tarkempi ohjelma viikkoa ennen tilaisuutta. n UUSI Insinööri 13

14 Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Timo Syrjänen Keravan Energiassa paneuduttiin ikääntymishaasteeseen Henkilöstön ikääntyminen ei ole este vaan haaste. Näin uskotaan Keravan Energiassa, jossa tartuttiin haasteeseen ikäjohtamisprojektin kautta. Pari vuotta kestänyt projekti on saanut aikaan hyviä tuloksia, sillä henkilöstö on innostunut työstään enemmän ja hiljaista tietoa siirtyy nyt systemaattisesti kokeneilta työntekijöiltä nuoremmille. Tämän lisäksi sairauspoissaolot ovat vähentyneet Keravan Energiassa havahduttiin ikääntymishaasteeseen ja kasvaviin sairauspoissaoloihin muutama vuosi sitten. Vuoden 2005 lopulla henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta ja ikääntyneiden (yli 45-vuotiaiden osuus) oli 60 prosenttia koko henkilöstöstä. Muutamilla osastoilla peräti 60 prosenttia työntekijöistä oli yli 50-vuotiaita. Keravan Energian talousjohtaja Raili Niemenmaan mukaan henkilöstö on työhönsä hyvin sitoutunutta ja viihtyy pitkään yhtiön palveluksessa, mikä näkyy henkilöstön keski-iässä. Ajatus ikäjohtamisprojektista syntyi, kun ulkopuolinen konsultti ehdotti haasteeseen tarttumista. Työministeriö myönsi projektille Tykes-rahoitusta, jonka turvin oli mahdollista palkata kaksi ulkopuolista konsulttia projektin ohjaajiksi. Raili Niemenmaan vetämä projektiryh- Raili Niemenmaa ja Erkki Hult olivat kiinteästi mukana ikäjohtamisprojektissa. 14

15 Tulevaisuuskeskustelujen tarkoitus on selvittää, miten varttuneet työntekijät voisivat auttaa hiljaisen tiedon siirtämisessä, milloin he ovat suunnitelleet jäävänsä eläkkeelle vai onko heillä tarkoitus jatkaa työelämässä pidempään. Mahdollisuus urakiertoon mä valittiin syksyllä 2004 ja ryhmän jäsenet edustivat eri henkilöstöryhmiä ja ikäluokkia. Ikäjohtamisprojekti sai heti yhtiön johdon vankan tuen, sillä projektiryhmä teki läheistä yhteistyötä ohjausryhmänä toimineen johtoryhmän kanssa. Niemenmaa muistuttaa, että henkilöstö pidettiin hyvin informoituna koko projektin ajan. Tammikuussa 2005 henkilökunnalle järjestettiin aloitusseminaari, jossa käytiin läpi projektin tavoitteet. Helmikuussa 2005 tehtiin kartoitus henkilöstön asenteista varttuneempia työntekijöitä kohtaan. Samalla kartoitettiin myös henkilöstön osaamista ja määriteltiin ydinosaamisalueet. Seuraavan vuoden tammikuussa tehtiin uusi asennekartoitus, jonka mukaan suhtautuminen varttuneita työntekijöitä kohtaan oli parantunut. Vaikka projekti päättyi tammikuussa 2006, työ jatkuu edelleen. Kaiken ikäisiä tarvitaan Raili Niemenmaa ja Paavo Kainulainen muistuttavat, että työyhteisössä tarvitaan kaiken ikäisiä työntekijöitä. Energialiiketoiminnasta vastaava johtaja, insinööri, Paavo Kainulainen muistuttaa, että Keravan Energiassa tarvitaan kaiken ikäisiä työntekijöitä, niin nuoria kuin varttuneempiakin. Nuorilla tietotekniset taidot ovat yleensä hyvät, kun taas vanhemmat työntekijät hallitsevat monia sellaisia taitoja, joita karttuu vain kokemuksen myötä. Siksi on elintärkeää, että varttuneempi väki jatkaisi työssä mahdollisimman pitkään ja osaavat nuoret hakeutuisivat yhtiön palvelukseen. Henkilöstön osaamisen kartuttaminen oli tärkeä osa projektia, sillä pystyimme selvittämään, mitä osaamista meillä on tällä hetkellä, mitä puuttuu ja mitä tarvitsemme tulevaisuudessa. Vähitellen pystymme vastaamaan tähän haasteeseen systemaattisella hiljaisen tiedon siirtämisellä varttuneemmilta nuoremmille sekä rekrytoimalla uusia osaajia, Niemenmaa sanoo. Keravan Energiassa ollaan tyytyväisiä sairauspoissaolojen vähentymiseen. Kun vuonna 2004 yrityksen henkilökunnan sairauspoissaoloprosentti oli 6,15, seuraavana vuonna se oli laskenut 4 prosentin paikkeille. Ikäjohtamisprojektin tavoitteena oli myös tarjota henkilökunnalle lisääntyvissä määrin mahdollisuuksia urakiertoon. Tätä varten perustettiin sisäinen resurssipankki, jonne henkilöstö voi ilmoittaa kiinnostuksestaan vaihtaa uusiin työtehtäviin, Niemenmaa kertoo. Kainulainen muistuttaa, että eri työtehtävissä toimiminen lisää osaamista ja innostusta työhön. Hän on itse työskennellyt jo 31 vuotta Keravan Energian palveluksessa monissa eri työtehtävissä. Juuri monipuoliset työnkuvat ovat pitäneet hänet saman yhtiön palveluksessa. Ikäjohtamisprojektin tuloksena kehityskeskustelut ovat muuttuneet systemaattisemmiksi. Uudeksi ikäjohtamisvälineeksi on kehitetty tulevaisuuskeskusteluja yli 55-vuotiaille. Tulevaisuuskeskustelujen tarkoitus on selvittää, miten varttuneet työntekijät voisivat auttaa hiljaisen tiedon siirtämisessä, milloin he ovat suunnitelleet jäävänsä eläkkeelle vai onko heillä tarkoitus jatkaa työelämässä pidempään. Yhtiö toki toivoo, että henkilöstö jatkaisi töissä ainakin viralliseen eläkeikään asti, Kainulainen toteaa. Varttuneita työntekijöitä voi kiinnostaa jatkaa työelämässä pidempään, jos työ voidaan mitoittaa sen hetkisen tilanteen ja jaksamisen mukaiseksi. Siksi on tärkeää keskustella mahdollisuudesta jatkaa työelämässä pidempään ja mitoittaa työtehtävät kullekin sopiviksi, Kainulainen sanoo. Niemenmaa kertoo yhtiön työntekijästä, joka jäi eläkkeelle, mutta halusi palata takaisin töihin, koska ei viihtynyt eläkkeellä. Tämä henkilö oli erittäin tervetullut takaisin töihin. n UUSI Insinööri 15

16 Teksti: Jari Hakala n Kuva: Johannes Tervo Koulunpenkiltä työelämään Iloa ja epävarmuutta Vaasalaisen insinöörin Jarkko Fagerin elämässä on tapahtunut lyhyessä ajassa paljon. Koulunpenkiltä työelämään siirtynyt nuori mies tuli hiljattain isäksi jo toistamiseen. Isäksi tulon kynnyksellä 24-vuotias Jarkko Fager on päällisin puolin tyyni. Pinnan alla riittää kuitenkin vipinää. Jarkko odottaa synnytyslaitokselle lähtöä hetkenä minä hyvänsä. Pahimpia paineita helpottaa se, että synnytykseen mukaan aikovan Jarkon sekä Maria-vaimon ei tarvitse vaihtaa H- hetkellä paikkakuntaa. Sairaanhoitajien työtaistelu-uhan peruuntumisen ansiosta vaimo voi synnyttää perheen toisen lapsen kotikaupungissa. Perheenlisäyksen myötä vastuu kasvaa. Jarkon mielestä sama asia tapahtuu siirryttäessä koulunpenkiltä työelämään. Opiskeluaikana tehdään erilaisia projekteja koulun sisällä muitten opiskelijoitten kanssa. Niissä ja oman opiskelun eteenpäinviemisessä oppii vastuunkantamista. Se on kuitenkin erilaista vastuunkantamista kuin siirtyminen työelämään, Jarkko sanoo. Syksyllä tietotekniikan insinööriksi valmistuneen Jarkon työpaikka järjestyi koulun lopputyön kautta. Viime keväästä alkusyksyyn aika vierähti töissä Vaasan Läänin Puhelimella VLP:llä kiinnostavissa merkeissä. Lähetimme Jukolan Viestistä reaaliaikaisesti kuvaa sekä netin että IPTV:n välityksellä. Käytimme netissä monikanavavideolähetystä. Meillä oli kameroita tietyillä rasteilla ja katsoja päätti, mitä niistä halusi katsoa. IPTV toimii kaksisuuntaisesti. Katsoja pystyy käyttämään internet-selainta TV:n ruudulla. Lopputyön jälkeen hommat VLP:llä vaihtuivat saman tien työsuhteiseksi. Tuotekehityksessä työn kuvaan kuuluu uusien palveluiden innovointi, kehitys, testaus sekä tuotteistaminen ja dokumentointi. Työtä Jarkko oppi tekemään jo opiskeluaikoina, kesän toisensa perään. Vieraiden palveluksessa oppi sen, että työt on hoidettava kunnolla. Epävarmuus leijuu työn ympärillä Monipuoliselta kuulostavan työn ympärillä leijuu kaikesta huolimatta epävarmuus. Työsuhde on ainakin toistaiseksi määräaikainen. Hommat ovat katkolla maaliskuussa. Se ei perheenisää liikaa huoleta. Nuori ikä ja vankka koulupohja antavat uskoa joko työn jatkumisesta tai uuden paikan löytymisestä. Opiskeluai- kana Helsingissä kesänsä toisinaan työn merkeissä viettänyt Jarkko on tarvittaessa valmis vaihtamaan hommien perässä asuinpaikkakuntaa. Jarkon mainitsemaa vastuunkantamista voitaisiin hänen mielestään iskostaa aiempaa kovemmalla painoarvolla jo koulussa. Pitäisi olla projekteja yritysten kanssa, niin panokset olisivat vähän isommat. Vaikka projektin onnistuminen ja kesätyöpaikka, niin silloin vastuu olisi todellisempi. Koulun voisi Jarkon mielestä tuoda 16

17 lähemmäksi todellisuutta myös se, että yritysvierailuja tehtäisiin nykyistä enemmän. Koulupulpetin vaihtuminen työhuoneympäristöön muuttaa elämänrytmiä. Yksivuorotyössä vapaapäiviä tai tunnin parin luppojaksoja ei viikolle kerry. Viikonloput taas ovat totaalista vapaata. Jarkolla rytmin vaihtaminen tapahtui omien sanojen mukaan pehmeän laskun avulla. Viimeisenä opiskeluvuotena minulla oli enää muutama kurssi käymättä. Vapaata oli tosi paljon ja kävin jo silloin töissä. Perhe-elämälle opiskeluaikojen päättyminen tiesi pelkkää hyvää. Viikonloppuisin pystyy oikeasti rentoutumaan ja olemaan perheen kanssa. Monesti opiskeluaikana kun tiesi, että on jokin tentti, niin se oli alitajunnassa koko ajan. Opintoaikoina Jarkko oppi elämään omillaan. Nytkään ei ensimmäisenä rynnätä pankin tiskille. Opintoihin ei tarvinnut ottaa velkaa. Tavoitteena oli, että kesä tehdään työtä ja talvi opiskellaan. Laskin, että Vaasalainen Jarkko Fager viihtyy työpaikallaan Vaasan Läänin Puhelimella. Nuoren perheenisän mielestä työn tuoma vastuu on erilaista kuin koulussa. tukien ja säästöjen kanssa selviää kevääseen asti. Toistaiseksi vuokralla asuva Fagerin perhe uskaltaa tosin nyt vilkaista asuntojen myynti-ilmoituksia aiempaa uteliaam malla silmällä n UUSI Insinööri 17

18 Teksti: Jari Peltoranta Urpo Jalava, Ailo Uhinki: 100 ideaa esimiestyöhön Tammi 2007 Lähiesimiehen pikatyökalupakki Työyhteisövalmentajat Urpo Jalava ja Ailo Uhinki ovat tehneet erityisesti lähiesimiehille suunnatun käytännöllisen ideakirjan ja työelämän koulutuksen oppikirjan 100 ideaa esimiestyöhön. Siitä voi helposti etsiä apuvälineitä oman esimiestyön kehittämiseen. Kirja sopii hyvin juuri insinöörin esimiestyön kehittämiseen, koska kirjan näkökulma on ihmisten johtamisessa, jota ei paljon insinöörikoulutuksessa käsitellä. Kirjan suurin anti on ehkä siinä, että sen avulla kehittää esimiestyötään kiireenkin keskellä, koska jokainen idea on pyritty esittämään tiiviisti yhden aukeaman puitteissa. Yhden aukeaman ehtii lukea vaikka lyhyellä tauollakin. Kirjasta voi yhtenäisen lukemisen jälkeen tai sijaan poimia omaan työtilanteeseen sopivia tärppejä pohdittavaksi. Sataan ideaan mahtuu jo hyvin monenlaisia näkökulmia, joita voi käyttää joko toisten johtamiseen tai oman itsensä johtamiseen. Kirjoittajat ovat kokeneita työyhteisövalmentajia, mikä näkyy sisällössäkin. Kirjoittajat kehottavat lukijaa keskustelemaan kirjan kanssa, hakemaan sieltä ideoita ja toteuttamaan ne. Esimiestyö on sekä ajattelua että toimintaa, eikä vain toinen näistä riitä. Kirjoittajien mukaan jokaisen esimiestehtävässä toimivan on hyvin tärkeätä esittää itselleen jatkuvasti kysymyksiä, jotka rakentavat esimiestyön konkreettista perustaa. Kirjan idea kerrallaan -rakenne helpottaa tätä sisäistä keskustelua. Ideoista voi poimia aina päivän teeman pureksittavaksi ja tarvittaessa palata aiheeseen uudelleen. Kuvittele tulevaisuutesi Kirjan fokus on suunnattu tulevaisuuteen ja erityisesti tulevaisuuteen johtamiseen. Jos näkökulma ei ole tulevaisuudessa, organisaatio ajelehtii passiivisena ajopuuna päämäärättömästi päivästä toiseen. Kirjoittajien mukaan oman tulevaisuutensa kuvitteleminen on yksi vaikeimmista ja perustavimmista asioista, mitä esimies voi tehdä. Se ei ole kuitenkaan mahdotonta. Vaikka tulevaisuus ei vielä ole olemassa, sinne voidaan tunkeutua ajattelun avulla. Tulevaisuuden johtaminen lähtee myönteisestä tulevaisuusmielikuvasta, visiosta. Täytyy tietää, minne haluaa, mennä, jotta sinne pääsee. Mitään ihmisen rakentamaa tai luomaa ei tuotettu ilman, että siitä olisi ensin ollut mielikuva. Visio on työkalu, jolla esimies voi tuottaa tahtoa, uskoa ja myönteistä ilmapiiriä. Visio kerää toteutusenergiaa, kun muut ajattelevat ja rakentavat sitä. Sillä, mihin huomiota kiinnitetään, on taipumus toteutua. Näytä itse esimerkkiä Oma esimerkki on tärkeä esimiehen työkalu. Mieti siksi mitä voit luvata, lupaa se julkisesti ja pidä aktiivisesti lupauksesi. Visiota voidaan käyttää työkaluna 18

19 myös toimenpiteiden valinnassa. Esimiehen on kuitenkin tärkeätä oivaltaa, että esimiehen jäykkä pakkomielle tulevaisuudesta helposti etäännyttää työntekijät tavoitteesta. Siksi visiolle pitää jättää kehittämisen mahdollisuus myös työntekijöille. Mitä aikaisemmassa vaiheessa työntekijät tulevat mukaan vision kehittämiseen, sitä paremmin he sitoutuvat sen toteuttamiseen. Mikään muutos ei valmistu hetkessä. Kirjoittajat suosittavat paloittelemaan muutoksen aikahorisontin sopivan kokoisiin paloihin, jotta hanke pysyy käsissä. Joidenkin tutkimusten mukaan kahden kuukauden horisontti on sopiva kertapala, kun yhteisössä pyritään tuottamaan muutoksia. Kirjoittajat kehottavat keskittämään kehittämishuomion korkeintaan kahteen tai kolmeen asiaan kerralla. Suurempi määrä johtaa toiminnan hajaannukseen ja harhailuun. Kysymysten voima Työntekijöiltä kysyminen voi monesti olla parempi idea kuin pelkästään kysymyksiin vastaaminen. Kysymykset ovat johtamisen väline ja niiden avulla esimies voi johdattaa alaisensa ajattelumatkalle pohtimaan toisenlaisia näkökulmia. Kirjassa on myös avustavia uutta luovia mallikysymyksiä: Mitä pidetään itsestään selvänä? Mitä asioita emme pidä meille sopivina? Mitä sopimatonta pitäisi harkita? Esimiehen on syytä varoa tuottamasta virheitä pelkäävää kulttuuria työyhteisöönsä. Tätä hän voi ehkäistä sallimalla myös oman toimintansa arvostelun. Kirjoittajat kehottavat pitämään kritiikkiä tervetulleena ja kertomaan tämän työntekijöillekin. Vaihtoehtona on ongelmista vaikeneminen ja niiden peitteleminen. Ei ole vaikea ennustaa, kuinka jälkimmäistä mallia toteuttava organisaatio menestyy nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kirjoittajat muistuttavat, että johtaminen ei ole vain toisten johtamista. Esimiehen on ensin kyettävä johtamaan itseänsä. Jotta voi johtaa itseänsä, on ensin syytä tutustua itseensä ja pohtia omaa arvomaailmaansa: Mikä on minulle tärkeätä? Mikä on tavoittelemisen arvoista itselleni ja yhteisölleni. Kirjoittajien mukaan kaikkein tärkein esimiehen itselleen asettama kysymys kuuluu: Miten voin olla avuksi tälle yhteisölle? Mitä nyt pitäisi tehdä? Jos et tiedä vastausta, kirja antaa runsaasti työkaluja pohdintojasi varten. n Tilaa Kuntoremontin esite Kuntoremontti aikaa itselle Rentouttava ja aktiivinen Kuntoremontti on irtiotto arjesta. Talvella ja keväällä 2008 on tarjolla laadukkaita lomia terveyskylpylöissä, kuntoutumiskeskuksissa tai urheiluopistoissa. Valittavana on myös teemakuntoremonttilomia. :: Lomalla testataan fyysinen kunto, kartoitetaan liikuntaja ravintotottumukset sekä liikutaan yhdessä. Aikaa on myös lepoon ja hoitoihin. :: Kahden vuorokauden Terveystreffeillä tarkistetaan onnistuiko Kuntoremontti. :: Kuntoremontin lomatuki on 330 euroa ja Terveystreffien tuki on 130 euroa. ja lomatuen hakemus A-lomat ry Ratamestarinkatu Helsinki puh (arkisin 9 12) faksi (09) UUSI Insinööri 19

20 totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies Hyvät suhdanteet näkyivät insinööriopiskelijoiden kesätöissä Hyvien taloussuhdanteiden siivittämä myönteinen työllisyyskehitys näkyi myös insinööriopiskelijoiden kesätöissä. Uuden Insinööriliiton (UIL) ja Insinööriopiskelijaliiton (IOL) toteuttaman kyselyn mukaan 93 prosenttia opiskelijoista sai itselleen kesätyöpaikan viime kesänä. Luku kasvoi edelliskesästä yhden prosenttiyksikön. Noin neljä prosenttia kyselyyn vastanneista ei löytänyt yrityksistään huolimatta itselleen töitä ja noin kolme prosenttia ei halunnut töihin kesäksi. Ainoastaan noin joka kymmenes insinööriopiskelija kokee työpaikan saamisen olleen selvästi hankalampaa kuin vuonna 2006, jolloin tilannetta kuvattiin parhaimmaksi 2000-luvulla. Verrattuna edellisvuoteen myös työtehtävien laadussa on tapahtunut myönteistä muutosta. Kaksi kolmasosaa vastaajista katsoo saatujen työtehtävien kehittyneen huomattavasti tai jonkin verran insinööriopintojen edetessä (suunnilleen saman verran on myös niitä, jotka ilmoittavat kesätyön liittyneen hyvin opiskeluun). Luku on yli viisi prosentti yksikköä suurempi kuin vuosi sitten. Nyt enää reilu kolmannes kokee, etteivät työtehtävät ole kehittyneet lainkaan. Vuosi sitten vastaava luku oli 40 prosenttia. Työtehtävien kehittyminen asteittain vaativammaksi opintojen edessä tulisi UIL:n ja IOL:n mielestä olla kesätyön peruslähtökohta, joten tässä suhteessa on edelleen paljon parannettavaa. Toki on niin, että jotkut valitsevat ennemmin hyväpalkkaisen ja yksinkertaisen työn kuin haastavamman mutta pienipalkkaisemman kesätyön. Tällaisissa tapauksissa kyse ei kuitenkaan välttämättä ole lyhytnäköisyydestä, vaan valinnan taustalla saattaa olla senhetkinen elämäntilanne, joka ei jätä asiassa vaihtoehtoja mistä akuutti rahantarve sitten ikinä johtuukaan. Oli miten oli, sijoittumistutkimukset osoittavat, että opintojen aikana hankittu insinööriosaamisen kehittymistä tukeva työkokemus on hyvin tärkeää sisällöllisesti ja palkkatasoltaan laadukkaan työllistymisen kannalta. Teollisuus työllisti useimpia Kesätöissä olleista 43 prosenttia työskenteli teollisuuden palveluksessa. Toiseksi suurin työllistäjä oli rakennusliikkeet, joiden palveluksessa työskenteli 13 prosenttia insinööriopiskelijoista. Vain joka kymmenes työpaikka löytyi julkiselta sektorilta. Työvoimapulasta kärsivissä insinööri- ja suunnittelutoimistoissa työskenteli ainoastaan neljä prosenttia opiskelijoista, mikä hieman ihmetyttää, sillä näillä työpaikoilla työskentelevien (jo valmistuneiden) insinöörien osuus on kuitenkin neljä kertaa suurempi. Parannettavaa löytyy myös muualta. Suurin osa kesätöissä olleista teki työkseen erilaisia tekniikan alan suoritustason töitä ja 15 prosenttia oli tehtävissä, jotka eivät liity lainkaan tekniikan alaan. Työnjohtotehtävissä toimi yhdeksän prosenttia vastaajista. Suunnittelutyötä teki kahdeksan prosenttia ja it-alan tehtäviä seitsemän prosenttia insinööriopiskelijoista. Insinöörin kesälomasijaisuuden oli saanut kesätyökseen ainoastaan kolme prosenttia opiskelijoista. Kummastusta herättääkin työnantajien samanaikainen valitus osaavan työvoiman puutteesta ja haluttomuus itse osallistua tulevaisuuden osaajien kouluttamiseen ottamalla heitä tarkoituksenmukaisiin kesätöihin kehittymään. Keskimääräinen palkka vajaat euroa Kokopäivätoimessa kesällä 2007 olleiden insinööriopiskelijoiden bruttopalkka ilman lisiä oli keskimäärin euroa kuussa. Nousua keskiarvopalkassa edellisvuoteen (1 552 ) on kaksi ja puoli prosenttia. Mediaanipalkka on noussut 60 eurolla euroon. Verrattaessa palkkarakennetta edellisvuoteen on palkkahaitari kaventumaan päin. Siinä missä vähiten tienaavan 10 prosentin yläpalkka oli viime vuonna euroa, on se nyt peräti 150 euroa enemmän. Regressioanalyysiä hyödyntävä tarkem pi palkanmuodostustarkastelu osoittaa, että aiempi työkokemus, suoritetut opintopisteet ja ikä nostavat palkkaa. Sukupuolten välinen ominaisvakioitu palkkaero on 113 euroa miesten hyväksi. Pääkaupunkiseudulla maksetaan keskimäärin 70 euroa parempaa kuukausipalkkaa. Sektoreittain parhaita palkanmaksajia ovat rakennusliikkeet ja teollisuus metsäteollisuus palkkajohtajana. Tehtävien osalta parhaiten tienaa työnjohtotehtävissä, insinöörin kesälomasijaisena ja it-alan töissä. Nyt toteutettu kesätyöpaikkatutkimus oli järjestyksessään 27:s. Kyselyyn vastasi yhteensä insinööriopiskelijaa. Lämpimät kiitokset kaikille tutkimukseen osallistuneille! n 20

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? TY ÖELÄMÄN LA ATU Laadukkaasti tulosta Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? Puhutaan huomisesta ja vähän ylihuomisestakin Työelämän laatu ja työyhteisön

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

http://www.anpdm.com/newsletterweb/434a584672414159...

http://www.anpdm.com/newsletterweb/434a584672414159... Jos et pysty lukemaan tätä viestiä, klikkaa tästä. Kotisivulle Lähetä kaverille Muokkaa jäsentietoja TradenomiOnline 11/2015 1. AJANKOHTAISTA: Työsuojeluvaltuutetut valitaan nyt 2. AJANKOHTAISTA: Oletko

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot