1/2012. Lasten ja nuorten osallisuus -teemanumero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2012. Lasten ja nuorten osallisuus -teemanumero"

Transkriptio

1 Pesäpuun lehti 1/2012 Lasten ja nuorten osallisuus -teemanumero

2 Pesäpuun lehti 1/ Toiminnanjohtajalta / Raili Bäck-Kiianmaa 4... Sisukas pärjää elämässä / Christine Välivaara 7... Varhaiset interventiot lapsiperheissä / Christine Välivaara Selviytyjissä tapahtuu / Pipsa Vario Selviytyjät-tiimi uusien mahdollisuuksien edessä / Pipsa Vario Nuorten foorumi Tampereella / Pipsa Vario Be the change we want to see in the world Power4Youth European Seminar, / Sami Isoniemi & Pipsa Vario Tarina Rosasta / Raili Bäck-Kiianmaa Kukaan ei pärjää yksin / Paula Männikkö Pesäpuun uudet työntekijät esittäytyvät / Pia Lahtinen & Pipsa Vario Hyvä sijaivanhempi! -kirjoituskutsu / Leena Valkonen Selvitys sukulaissijaisvanhemmuudesta, PRIDE-kouluttajakoulutus Tulevaa koulutusta Julkaisija Pesäpuu ry Ilmarisenkatu 17 A, Jyväskylä puh. (014) , fax (014) Iso Roobertinkatu 1 A 16, Helsinki (15.6.) Päätoimittaja Raili Bäck-Kiianmaa, pesapuu.fi Taitto ja ulkoasu Piritta Schulz, Painopaikka Kopijyvä, Jyväskylä 2 Pesäpuun lehti 1/2012

3 Lastensuojelussa on toivoa! Toiminnanjohtajalta Raili Bäck-Kiianmaa Keskustelua lastensuojelusta hallitsee usein toivottomuus. Puhutaan resurssipulasta, työntekijöiden vaihtuvuudesta, kuormittavasta työmäärästä, syrjäytymisestä. Lastensuojelu kärsii myös huonosta julkisuuskuvasta, toivon ja tuen sijasta lastensuojeluun liitetään helposti rankaisuelementti. Onkin tärkeää pyrkiä vaikuttamaan rakenteisiin, että perheiden olisi mahdollista saada apua riittävän varhaisessa vaiheessa ja kaikilla lapsilla olisi yhtäläinen mahdollisuus laadukkaaseen lastensuojeluun ja sitä kautta turvalliseen elämään. Ilahduin, kun Lastensuojelun keskusliitto otti maaliskuussa kantaa Sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstöresursseihin. Lastensuojelulakia ja perhehoitajalakia on uudistettu ja ne antavat hyvät lähtökohdat tehdä lapsen edun mukaista lastensuojelua. Uudistusten toteutuminen painottuu kuntin, mutta uudistusten toteutuminen pelkästään kuntien niukkojen resurssien varassa ei ole mahdollista. Laadukkaan ja asiakaslähtöisen lastensuojelun toteuttaminen edellyttää priorisointia myös valtionhallinnossa. Lastensuojelu tulee nostaa painopistealueeksi muuallakin kuin puheissa., todettiin kannanotossa. Ajattelin kirjoittaa tähän pääkirjoitukseen niistä epäkohdista joista olen viime aikoina pahoittanut mieleni. Niitähän lastensuojelun piirissä työskentelevän ei ole vaikea löytää. Katseltuani tämän lehden sisältöä kuitenkin ilahduin. Pesäpuussa ja koko lastensuojelussa tapahtuu paljon hyviä ja hienoja asioita. On kuin portti olisi aukaistu ja uudet ajatukset, kehittämis- ja toimintaideat virtaisivat sisään. Selviytyjien rooli ja esimerkki on ollut valtava innostuksen lähde työlle. Nuoret ovat nostaneet esille selviytymisen teeman ja sitä viestiä kannattaa kuunnella. Ilahduttavaa on, että Selviytyjien viestiä todella halutaan kuulla. Kiinnostus heidän työtään kohtaan on ollut valtavaa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Toivommekin, että uuden keväällä käynnistyneen projektin myötä, Selviytyjien tekemä pioneerityö muuntuu työmenetelmäksi, joka juurtuu osaksi suomalaista lastensuojelua. Työ lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi on tuonut Pesäpuulle muitakin uusia kontakteja sekä Suomessa että ulkomailla. Hyvä esimerkki tästä on pohjoismainen yhteistyöhanke, jossa yhteisen työskentelyn jälkeen nuoret lähettävät suoraa palautetta päättäjille. Hankkeen toimintapäivästä Suomessa kerrotaan tässä numerossa. Laadukas lastensuojelutyö tarvitsee kehittyäkseen sekä uutta kehittämistyötä että vanhoja hyväksi koettuja työmenetelmiä. Pesäpuun työn yksi peruselementti on ollut PRIDE-ohjelma, joka tarjoaa mallin perhehoidon kehittämiselle. Tämä malli on viimeinkin saatu kirjoitettua auki oppaaksi. Oppaassa ohjelman periaatteet yhdistetään Suomessa tehtyyn perhehoidon kehittämistyöhön. Tutustukaa! Kuuleminen ja kuulluksi tuleminen edellyttävät palautetta kuulijalta. Jäämme toivorikkaina odottamaan Toivorikasta kevättä ja huoletonta kesää! Teksti: Raili Bäck-Kiianmaa toiminnanjohtaja, Pesäpuu ry Kuva: Lahja Kallinen Pesäpuun lehti 1/2012 3

4 Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa seminaaari Tiistaina klo Jyväskylä, Yliopiston päärakennuksen juhlasali Pääpuhujana professori Bo Vinnerljung, Tukholman yliopisto. Seminaari on maksuton ja suunnattu projektin yhteistyökumppaneille, sosiaali- ja opetustoimen henkilöstölle, sijaisvanhemmille, tutkijoille, kehittäjille ja muille asiasta kiinnostuneille. Ohjelma täydentyy sivustolla: Ilmoittautuminen alkaa Lisätietoja: Christine Välivaara, gsm , SISUKAS-PROJEKTI Lapset ja perheet 4 Pesäpuun lehti 1/2012

5 SISUKAS , sijoitettu lapsi koulussa -projekti Sisukas pärjää elämässä Pesäpuussa maaliskuussa käynnistynyt, Sijoitettu lapsi koulussa -projekti (SISUKAS ) on osa RAY:n Emma ja Elias, Pidetään huolta lapsista -ohjelmaa. Projektin päämääränä on kehittää yhteistyömalli alakouluikäisen sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukemiseen ja juurruttaa se osaksi tuettua perhehoitoa. Pilottialueena toimii Keski-Suomi. SISUKAS-projekti pyrkii edistämään sijoitettujen lasten koulumenestystä ja pärjäämistä elämässä. Sijoitetut riskiryhmässä Hiitolan (2008) mukaan kolmanneksella lapsista ilmenee lastensuojelun asiakkaaksi tullessaan vaikeuksia koulunkäynnissä. Huostaanottohetkellä jo puolella sijoitetuista lapsista on vaikeuksia koulussa. Huostaanoton aikana kouluvaikeudet jatkuvat ennallaan ja neljäsosalla tutkimuksiin osallistuneista lapsista ne lisääntyvät entisestään. Huostassa olleiden osallistuminen lukio- ja ammattiopintoihin on myös muuta ikäluokkaa selkeästi vähäisempää. Sijoitetut nuoret ovat yliedustettuina koulupudokkaissa. Tutkimukset kertovat, että syrjäytymiskehityksen riskitekijät ovat olemassa jo varhaislapsuudessa. Pesäpuu ry:n SISUKAS-projektissa pyritään edistämään sijoitettujen alakouluikäisten lasten koulunmenestystä ja selviytyvyyttä tukemalla koulunkäyntiä jo koulupolun alussa. Koulumenestys on yhteydessä elämässä pärjäämiseen Alakouluikäisistä, 7 12-vuotiaista lapsista, 1% asuu sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Yksittäiset opettajat joutuvat verrattain harvoin kohdakkain sijaisperheissä asuvien lasten erityiskysymysten kanssa, vaikka lasten suojelu sinänsä on osa koulutyön arkea. Lasten oikeuksien toteutumisen kannalta on tärkeää, että opetushenkilöstöllä on tarvittaessa saatavilla riittävästi tietoa lapsen taustasta ja varhaisen traumatisoitumisen vaikutuksista lapsiin voidakseen kohdata sijoitetun lapsen tarpeet asianmukaisesti. Sijaisvanhemmat eivät voi olla yksin vastuussa tiedon välittämisestä kouluun. Lapsen vaikeudet tulisi nähdä pikemminkin kasvu- ja oppimisympäristön haasteina kuin lapsen ongelmina. Aikuisten kiintymyskeskeinen kasvatusote, kasvatuskumppanuus, asianmukaiset opetusmetodit ja tuki sijoitetulle lapselle koituvat kaikkien oppilaiden eduksi. Alisuoriutuminen uhkana Monet sijoitetut alisuoriutuvat koulussa. Sijoitetun lapsen potentiaalin käyttöön otto mahdollistuu parhaalla tavalla silloin, kun lapsen ympärillä olevat aikuiset uskovat lapsen kyvykkyyteen, jakavat yhteisen ymmärryksen ja toimivat lapsen tarpeista lähtien. Kumppanuus ja tiedonvälitys sijaisperheen ja koulun välillä tulisikin olla saumatonta ja tasavertaista. Lapsen omalla sosiaalityöntekijällä on keskeinen rooli yhteistyön koordinoijana ja tiedon välittäjänä. Opettaja hyötyy sijaisvanhemman lapsituntemuksesta ja si- Pesäpuun lehti 1/2012 5

6 jaisvanhemmat opettajan ja oppilashuollon asiantuntemuksesta liittyen lapsen ohjaamiseen kotona. Lapsi haluaa olla normaali Koulunkäyntiin keskittyminen on vaikeaa silloin, kun on huoli omaisista tai syyllisyys siitä, että itse saa asua turvassa sijaisperheessäi. Karut elämänkokemukset saavat lapsen tuntemaan arvottomuutta ja tekevät keskittymisestä vaikeaa. Arkisilta vaikuttavat asiat luokkahuoneessa, kuten kastikkeen tuoksu, saattavat nostaa mieleen traumaattisia muistoja. Lapsen elämänhallinta perustuu varuillaan oloon ja tottumuksiin, joihin tulevat poikkeamat saavat lapsen suunniltaan. Kysyttäessä sijoitetuilta nuorilta koulunkäynnistä, moni kertoo tulleensa kiusatuksi ja leimaantuneensa syntipukiksi. Kiusaaminen on ollut myös syy poissaoloihin ja koulun keskeyttämiseen. Moni toivookin, että opettaja näkisi vaivaa luottamuksellisen suhteen luomiseen sekä uskaltaisi kysyä ja kohdata lapsen oireilun takana. Nuoret kokevat tärkeinä tukipilareina opettajat, jotka eivät epäile lapsen tarkoitusperiä vaan uskovat tämän selviytyvyyteen. Koulu on lapselle parhaimmillaan turvapaikka, kun perheessä on/on ollut ongelmia. SISUKAS ja SkolFam SISUKAS-projekti pureutuu Keski-Suomeen sijoitettujen lasten lähtötilanteen kartoittamiseen, monitoimijaisen tuen mallintamiseen sekä vaikutusten arviointiin. Projekti tekee yhteistyötä ruotsalaisen SkolFam -verkoston kanssa. Ruotsissa on vakiintumassa käyttöön Helsingborgissa kehitetty malli, jossa kaikkien sijoitettujen alakouluikäisten tuen tarpeet selvitettiin tekemällä psykologinen ja pedagoginen kartoitus sekä havainnoimalla vuorovaikutusta luokkatilanteessa. Tulokset analysoitiin moniammatillisessa tiimissä (psykologi, erityisopettaja, lapsen oma sosiaalityöntekijä). Lapsille laadittiin kuntoutussuunnitelma yhteistyössä sijaisperheen ja opettajan kanssa. Suunnitelman toteutumista seurattiin kahden vuoden ajan, jonka jälkeen suoritettiin uusintamittaus. Tulokset olivat myönteisiä kautta linjan (Vinnerljung 2009). Tänä päivänä tutkitut lapset ovat kaikki myös sijoittuneet jatko-opintoihin. SkolFam -malli on otettu käyttöön Ruotsissa jo 10 kunnassa. SISUKAS-projektin idea SISUKAS-projektin päämääränä on soveltaa ruotsalaista SkolFam -mallia Suomeen. Pilottialueeksi on valittu Keski-Suomi, jonne on keskittynyt paljon osaamista lasten oppimisvaikeuksien tukemisesta (Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylän Yliopisto, Haukkarannan koulu). Projektin tulostavoitteena on mallintaa monitoimijaista yhteistyötä sijoitetun lapsen koulutyön tukemiseksi. Projektin tuloksena tuotetaan koulutusta, Sijoitettu lapsi koulussa- opettajan opas sekä raportoidaan tulokset. Projektin myötä Keski- Suomen kouluille tarjotaan lisäresurssina Pesäpuu ry:n SISUKAS-tiimin tuki (psykologi, sosiaalityöntekijä, erityisopettaja). Projektissa tutkitaan mahdollisuutta juurruttaa SISUKAS- tiimin toiminta osaksi valtion erityiskoulujen VALTERI- verkoston ympäristökunnille suuntaamaa ohjaus- ja konsulttipalvelua. Teksti: Christine Välivaara kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry 6 Pesäpuun lehti 1/2012

7 Tidiga insatser , Yhteispohjoismainen projekti Varhaiset interventiot lapsiperheissä Pesäpuu on mukana Nordens Välfärdcenterin Tidiga insatser -projektissa , joka pureutuu riskiperheiden varhaiseen auttamiseen. Eri osahankkeiden tavoitteena on koota tutkimusta suojaavista ja riskitekijöistä, vaihtaa tietoa lupaavista interventioista alle kouluikäisten perheille, kehittää matalan kynnyksen palveluita sekä antaa lapsille ja nuorille tilaa tulla kuulluksi kokemusasiantuntijoina. Millaista apua nuorten mielestä pitäisi tarjota lapsiperheille, joilla on ongelmia? Kevättalvella järjestettiin Norjassa, Suomessa ja Tanskassa toiminnalliset nuorten Anna äänesi kuulua!- työpajat, joihin osallistui yhteensä n. 40 nuorta kokemusasiantuntijaa kaikista pohjoismaista. Norjalaiset Karin Källsmyr ja Ina Nergård Voksne for Barn- järjestöstä vastasivat toteutuksesta. Suomen osuuden koordinoinnista vastasivat Christine Välivaara Pesäpuusta sekä Kati Palsanen ja Anna Rautiainen SOCCAsta, Heikki Waris-instituutista nuorten ryhmineen. Työpajat dokumentoitiin ja Oslossa filmattiin myös lyhytelokuva metodista. Tuotoksista valmistuu myös raportti hankkeen päätösseminaariin, joka pidetään Tukholmassa Seminaariin kutsutaan työntekijöiden, päättäjien ja poliitikoiden lisäksi työpajoihin osallistuneita sijoitettuja nuoria kaikista pohjoismaista. Teksti ja kuvat: Christine Välivaara kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Ina & Karin, Vokne for Barn. Pesäpuun lehti 1/2012 7

8 Tidiga insatser , Yhteispohjoismainen projekti Anna äänesi kuulua! - työpajat: Oslo, Kööpenhamina, Sipoo kevät 2012 Kuka olet, mistä tulet? Nuorten työpajoissa tutustuttiin ja virittäydyttiin alkajaisiksi käsimonisteen avulla. Parit haastattelivat ja esittelivät toisensa välineen avulla. Jokaisessa sormessa oli kysymys, johon piti vastata. Millainen olen ja millaisena muut minut näkevät? Osallistujat askartelivat pienryhmissä laatikot, joiden päällys kuvasi asioita, joita nuoret haluavat itsestään näyttää ulkopuolisille. Olen kaunis omana itsenäni, Olen viisas, Olen normaali, Huomaa minut Laatikon sisus kuvasi asioita, joita ei haluaisi toisille paljastaa. Lapsuus alkoholin varjossa, Hyväksikäyttö, Väkivalta, Syyllisyys, Arvottomuus, Yksinäisyys, Riippuvuus, Paniikki, Unettomuus. Laatikoita raotettiin ryhmänä keskustellen apukysymysten avulla: Oletteko joskus raottaneet laatikon kantta jollekulle? Millaiselle aikuiselle voisit kertoa? Saitteko apua? Mikä auttaisi kertomaan noista asioista? 8 Pesäpuun lehti 1/2012

9 Elämänvirta-harjoitus Elämänvirrassa voi olla joskus uppotukkeja ja kiviä, jotka hankaloittavat elämää. Osallistujat kirjasivat haasteita ja ratkaisuja erivärisille liimalapuille, jotka liimattiin foliopaperivirtaan. Ratkaisuvaihtoehdot koottiin myös julisteiksi. Millaisia haasteita olette elämässänne kokeneet? Millaisia ratkaisuvaihtoehtoja noihin pulmiin voisi olla? Hyvinvointiukko-harjoitus Nuoret pohtivat ja kirjasivat liimalapuille seuraavia asioita: Miten vaikeudet elämässäsi ovat vaikuttaneet sinuun? Millaisista asioista on ollut sinulle apua? Laput kiinnitettiin sitä lähemmäs sydäntä, mitä tärkeämpia asiat olivat nuorille. Kirje ministerille Lopuksi nuoret kirjoittivat kirjeen ministerille. Millaisia ohjeita antaisitte aikuisille, poliitikoille? Mistä voi huomatta, että lapsella on kotona vaikeaa? Millaista apua pitäisi tarjota ja miten? Työpajatyöskentely oli koskettavaa, sy- vällistä, opettavaista ja voimauttavaa. Nuorten kirjeet postitetaan ja manifesti julkaistaan metodista kertovan dokument- tielokuvan kanssa Tidiga insatser -hank- keen päätösseminaarissa Tukholmassa Lue lisää: tidigainsatser Teksti ja kuvat: Christine Välivaara kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Pesäpuun lehti 1/2012 9

10 Selviytyjissä tapahtuu Piipahdus Helsingissä, Lapsiasiavaltuutetun neuvottelukunnan kokouksessa Uutena projektityöntekijänä ensimmäinen työmatkani suuntautui helmikuun 15. päivänä Helsinkiin. Tuolloin minulla oli etuoikeus osallistua Lapsiasiavaltuutetun neuvottelukunnan kokoukseen. Kokouksen pääteemoina olivat lastensuojelun laatu sekä perhesurmat, joista keskustelimme koko osallistujajoukon voimin. Lisäksi kuulimme Lapsiasiavaltuutetun toimiston ajankohtaiset kuulumisia lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan esittäminä. Oma puheenvuoroni käsitteli lasten ja nuorten osallisuutta lastensuojelussa. Uuden projektimme esittelyn yhteydessä toin esiin jo käytössä olevia lasten ja nuorten osallisuutta lisääviä menetelmiä ja käytänteitä. Esitykseni pääviesti oli, että ottamalla lapset ja nuoret mukaan heitä itseään koskevien asioiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen, heidän sitoutumisasteensa yhteistyöhön sekä toimintaan kasvaa. Puheenvuoro RAY:n keskustelutilaisuudessa RAY: nuorten arjen- ja elämänhallinta -keskustelutilaisuus järjestettiin Helsingissä Tilaisuuden tarkoituksena oli keskustella ja löytää keinoja, joilla nuorten elämänhallintaa voitaisiin vahvistaa, syrjäytymistä ehkäistä sekä tukea tarvitsevia auttaa. Keskustelu ei kohdistunut ainoastaan sijaishuollon piirissä oleviin nuoriin, vaan Suomen koko nuorisoon. Käytin tilaisuudessa Selviytyjien 10 minuutin puheenvuoro aiheesta Järjestötyö tukenani elämänhallinnassa. Puheenvuoron tarkoituksena oli konkreettisin esimerkein kuvata, mitä kaikkea Pesäpuu ry:n ja Selviytyjien toiminta on antanut meidän nuorten elämään. Kokemuksemme voisi tiivistää kahteen sanaan: osallisuus ja arvonanto. Järjestötyö on vahvistanut osallisuuttamme niin oman elämän suunnittelussa kuin lisännyt vaikuttamismahdollisuuksia kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Arvonantoa näkyy eri tahojen halussa kuulla kokemusistamme ja työstämme sekä palautteesta jota saamme. Ja tuo arvonanto tuntuu todella syvällä sydämessä. Vetovastuu Tampereen nuorten foorumissa Maaliskuun puolessa välissä Selviytyjät järjestivät Nuoruus haittaks se? -foorumin vuotiaille sijoitetuille nuorille. Päivän ohjelma koostui nimensä mukaan nuoruuden, sen haasteiden sekä ennen muuta mahdollisuuksien pohdinnasta. Mukana foorumissa oli myös sijoitettujen nuorten toivonlähettiläs, Idols-tuomari ja manageri Tommi Liimatainen. Juonsimme yhdessä Samin kanssa tuon tilaisuuden. Paikalla oli noin 20 sijoitettua nuorta sekä suurin osa Selviytyjien jäsenistä. Vaikka itselläni on jo jonkin verran kokemusta nuorten kanssa työskentelystä, on jokainen foorumi omanlaisensa eikä koskaan tarkalleen tiedä mitä odottaa kuitenkin aina päivän päätteesi ihmettelee sitä, miten fiksuja nuoria ihmisiä näiden foorumeiden kautta saa tavata. Tälläkin kertaa päivä oli täynnä puhetta. Siihen mahtui hienoja tarinoita selviytymisestä, kipuilua koetun epäoikeudenmu- 10 Pesäpuun lehti 1/2012

11 kaisuuden kanssa, rohkaisua unelmoimiseen ja selviytymiseen. Tuohon huoneeseen mahtui kokemusta lastensuojelusta yli 330 vuoden verran. Mielestäni se kertoo varsin selkeää kieltä potentiaalista, joka odottaa tulevansa hyödynnetyksi lastensuojelun kehittämistyössä. II Nuorten hyvä elämä keskustelufoorumi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sekä Pirkanmaan ja Pohjanmaan ELY -keskukset järjestivät maaliskuun lopussa Jyväskylän kristillisellä opistolla Nuorten hyvä elämä -keskustelufoorumin. Foorumin teemoina olivat erityisesti nuorten hyvinvoinnin, osallisuuden sekä työllisyyden lisääminen. Koska tilaisuus käsitteli tiiviisti nuorten arkea, haluttiin myös nuorten oman äänen kuuluvan tilaisuudessa. Tässä tapauksessa se tarkoitti minun osaltani toimimista tilaisuuden puheenjohtajana. Päivän päätteeksi pidimme myös yhdessä Johanna Barkmanin kanssa puheenvuoron aiheesta Asiakkaasta asiantuntijaksi ja viimein työntekijäksi Lastensuojelun toisenlainen kierre. Tarkoituksena oli tuoda esiin osallisuuden positiivista vaikutusta nuorten elämään ja hyvinvointiin sekä korostaa sijoitetun nuoren mahdollisuuksia pärjätä ja edetä elämässään kokemuksistaan huolimatta. Haastatteluja lehtiin Myös lehdistön kiinnostus toiminnastamme on ollut suurta. Tämä on näkynyt haastattelu- ja kirjoituspyynnöissä, joita alkuvuoden aikana olemme ottaneet vastaan useita. Kannattaakin seurailla niin Pelastakaa Lasten kuin Raha-automaattiyhdistyksen lehtiä. Niistä on voinut kuluneiden viikkojen aikana löytää useamman jutun, jotka koskettavat Selviytyjät -tiimiä sekä sijaishuollon piirissä eläviä lapsia ja nuoria yleensä. Teksti: Pipsa Vario projektityöntekijä Pesäpuu ry Pesäpuun lehti 1/

12 Selviytyjät-tiimi uusien mahdollisuuksien edessä Lasten ja nuorten oikeutta osallisuuteen ja kuulemiseen heitä itseään koskevissa asioissa peräänkuulutetaan yhteiskunnassamme vahvasti. Kuluneiden neljän vuoden aikana Pesäpuu ry:n Selviytyjät -tiimi on ollut omalta osaltaan vahvistamassa näiden oikeuksien toteutumista sijaishuollossa piirissä olevien lasten ja nuorten kohdalla. Eikä työ jää tähän, siitä kiitos uuden RAY:n rahoittaman nelivuotisen ( ) projektin. Jotain vanhaa, paljon uutta Edellinen kolmevuotinen projekti päättyi vuoden 2011 lopussa. Tuon Ikkunan omaan elämään -projektin aikana kehitettiin monia uusia menetelmiä nuorten kanssa työskentelyyn, pohdittiin lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä yhdessä useiden satojen sijoitettujen lasten ja nuorten kanssa sekä koulutettiin alan ammattilaisia niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kymmenissä eri tilaisuuksissa Selviytyjät saivat olla mukana tuomassa esiin omaa ja lukuisten muiden sijaishuollossa elävien lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuutta. Työ lasten ja nuoren osallisuuden edistämiseksi on kuitenkin vasta alussa ja me Selviytyjät haluamme jatkaa eteenpäin. Saimmekin joulun alla parhaan mahdollisen lahjan kuullessamme saaneemme Raha-automaattiyhdistykseltä rahoituksen uutta projektia varten. Projekti kantaa nimeä Osallisuuden taidot ja valmiudet lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa. Olin teidän järjestämässä sijoitettujen nuorten tapahtumassa Kuopiossa ja sitten Vaasassa; lasten suojelupäivillä. Se päivä Vaasassa oli minulle ja ystävälleni ikimuistoinen ja hyvä olo jatkui pitkään:) Kaikki ihmiset olivat aivan ihania, monesti olen heitä ikävöinytkin! Tunnelma siellä oli niin yhteenkuuluva ihmisten keskellä, se tuntui hyvältä! Toivottavasti järjestäisitte pian joitain juuri tuollaisia päiviä, ne ovat todella erityisiä! - Palaute foorumeissa olleelta nuorelta Osallisuutta ja vuoropuhelua Uuden projektin tavoitteena on edistää lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osallisuutta kolmella tasolla. Nämä tasot ovat 1) yksilö-, 2) yhteisö- ja 3) yhteiskunnallinen taso. Yksilötason tavoitteena on lasten ja nuorten tietoisuuden lisäämistä omista oikeuksistaan, jotta he voivat paremmin vaikuttaa omaan elämäänsä ja elämänhallintaansa. Tavoitteen taustalla on näkemys siitä, että lisäämällä osallisuutta, voidaan vahvistaa nuoren kokemusta hänen ajatustensa ja kokemustensa merkityksellisyydestä. Kun nuori kokee asiansa omikseen, hän pystyy sitoutumaan niihin paremmin ja myös ottamaan vastuuta toiminnastaan. Yhteisötason päätavoitteena on sijaishuollossa olevien ja olleiden nuorten kokemustiedon hyödyntäminen muiden sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten eduksi. Konkreettisesti tämä tarkoittaa 12 Pesäpuun lehti 1/2012

13 kunnallisten ja valtakunnallisten vertais- ja kehittäjäryhmien perustamista. Selviytyjät haluaa olla auttamassa tällaisten ryhmien perustamisessa sekä mentoroinnissa. Kuluneet vuodet ovat osoittaneet, kuinka suuri tilaus Selviytyjien kaltaisille ryhmille on maassamme. Nuorten näkökulmasta asioihin ollaan kiinnostuneita, mutta yksi valtakunnallinen ryhmä ei kykene (eikä sen ole mielestämme tarkoituskaan kyetä) vastaamaan tähän kysyntään. Selviytyjien visiona on nähdä vertais- tai kehittäjäryhmä Suomen jokaisessa notkossa ja niemen kärjessä. Tapaamisissa nuorten kanssa olemme kuulleet lukuisia oivaltavia ja kypsiä ajatuksia, jotka kaipaavat päästä kuuluviin laajemminkin. Projektin aikana haluamme rohkaista nuoria valjastamaan omat kokemuksensa hyvään tarkoitukseen ja lähteä kehittämään lastensuojelua. Tämän lisäksi tavoitteena on motivoida ja rohkaista myös nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia, jotta he uskaltavat ottaa riskin ja työstää asioita yhdessä nuorten kanssa. Kehitteillä on työntekijöille suunnattu Nuorten kehittäjäryhmä -malli, jonka avulla työntekijät saavat tietoja, taitoja ja valmiuksia ryhmien perustamiseen ja niiden vetämiseen. Foorumeita ajatustenvaihtoon niin nuorille kuin aikuisille Valtakunnallisesti projektin tavoitteena on luoda kansallinen, lasten ja nuorten oikeuksia edistävä sijaishuollon verkosto, joka koostuu sekä nuorista että aikuisista. Verkosto olisi muutaman kerran vuodessa kokoontuva foorumi, jossa eri tason vaikuttajat nuoret, työntekijät ja päättäjät pääsisivät tasavertaisesti keskustelemaan lastensuojelun kysymyksistä, oppimaan toisiltaan sekä luomaan kaikkien osapuolten näkökulmat huomioon ottavia ratkaisuja. Lisäksi haluamme vakiinnuttaa vuosittaiset sijoitettujen nuorten foorumit osaksi lastensuojelun toimintatapoja. Yhtälailla kuin lastensuojelun ammattilaiset kokoontuvat vuosittain erilaisille koulutuspäiville, näemme erittäin tärkeäksi sen, että sijaishuollon piirissä olevilla nuorilla tulee olla mahdollisuuksia kohdata vertaisiaan sekä päästä keskustelemaan heidän elämäänsä koskevista Ketkä ihmeen Selviytyjät? Selviytyjät ovat vuotiaista lastensuojelun asiakkaina olevista tai olleista nuorista koostuva valtakunnallinen kehittäjäryhmä. Tiimin 12 jäsenellä on monipuolista kokemusta lastensuojelun sijaishuollosta, sen toimivista sekä kehittämistä tarvitsevista käytänteistä. Tiimin vetäjinä toimivat Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Johanna Barkman ja Palmukotien johtaja Marko Nikkanen. Selviytyjien missiona on rohkaista sijaishuollossa eläviä lapsia ja nuoria olemaan aktiivisia oman elämänsä suunnittelussa. Tehtävänä on myös olla äänitorvena, jotta nuorten viestit päätyvät aina päättäjien kuultaviksi asti. Lisäksi Selviytyjät kouluttavat lastensuojelun ammattilaisia ja ovat mukana kehittämässä ammattilaisille suunnattuja työvälineitä, joiden avulla he voivat lisätä asiakkaiden osallisuutta arjen työssään. Pesäpuun lehti 1/

14 asioista. Kun nuoret ovat mukana miettimässä toimintoja, ideoimassa oman elämänsä vaihtoehtoja ja toteutustapoja, heidän motivaationsa saavuttaa tavoitteet ja toimia niiden eteen kasvaa. Yksin tähän ei kukaan pysty yhteistyössä on voimaa Avainasemassa projektin toteuttamisessa ovat yhteistyökumppanimme: Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lastensuojelun keskusliitto, THL, Sinut ry, SOS-lapsikylät, Nuorten Ystävät ry, Ehjä ry, Pelastakaa Lapset ry, Suomen lasten parlamentti ja Kaste-hankkeen eri toimijat. Lisäksi merkittävänä osana projektia on yhteistyö pohjoismaisten sekä kansainvälisten toimijoiden, Power4Youth n kanssa. Tämän yhteistyön kautta osallistuimme huhtikuussa Hollannissa järjestettyyn Power4Youth Euroopan seminaariin. Seminaarin tarkoituksena oli vahvistaa Eurooppaan rakenteilla olevaa sijoitettujen nuorten verkostoa. Marraskuussa kolme tiimiläistämme osallistuu Kroatiassa järjestettävään vertaisohjaajakoulutukseen. Projekti itsessään tulee näyttämään minkälaista yhteistyötä tulemme konkreettisesti näiden eri tahojen kanssa tekemään. Tahdomme kuitenkin jo nyt kiittää edellä mainittuja tahoja uskosta toimintaamme sekä rohkeudesta lähteä tekemään asioita eritavalla kuin yleensä on totuttu. Luovuttamiselle on olemassa vaihtoehto, selviytyminen Kirjoitettaessa projektin loppuraporttia neljän vuoden kuluttua toivomme olevamme siinä tilanteessa, että: Sijoitetut lapset ja nuoret tietävät omista oikeuksistaan ja osaavat vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun sekä ovat tietoisia tahoista, jotka ovat velvollisia valvomaan heidän oikeuksiensa toteutumista. Nuorten kehittäjäryhmä mallin sekä muun koulutuksen kautta työntekijöiden asenteet, tiedot ja valmiudet nuorten osallisuuden lisäämiseksi ovat vahvistuneet. Kehittäjäryhmät, foorumit sekä valtakunnallinen sijaishuollon verkosto ovat vakiintuneet osaksi yhteiskunnan rakennetta. Päättäjät kuuntelevat sijoitettujen lasten ja nuorten näkökulmia osana kunnallista ja valtakunnallista kehittämistyötä. Haluamme nähdä, että niin nuoret itse, työntekijät kuin päättäjätkin näkevät sijoitetun lapsen tai nuoren tulevaisuuden mahdollisuutena ja ponnistelevat yhdessä kohti selviytymiseen vaadittavien edellytyksien parantamista. Kaikilla näillä toimilla pyritään hyvinvoinnin lisääntymiseen sekä syrjäytymiskierteen ehkäisemiseen. Teksti: Pipsa Vario projektityöntekijä, Pesäpuu ry 14 Pesäpuun lehti 1/2012

15 Nuoruus haittaaks se? Nuorten foorumi Tampereella Parisenkymmentä vuotiasta nuorta ja seitsemän Selvityjät-tiimin jäsentä pysähtyi päiväksi miettimään nuoruuden haasteita, iloja ja suruja sekä sijaishuollon kysymyksiä. Päivään mahtui uusia tuttavuuksia ja jakamisen iloa, naurua ja kyyneliä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tampereen nuorten foorumi oli kolmas Selvityjien sijoitetuille nuorille järjestämä foorumi. Paikkana toimi tällä kertaa Koukkuniemen vanhainkodin juhlasalirakennuksen pylvässali ja teema oli mielenkiintoinen Nuoruus haittaks se? Saman aikaisesti nuorten foorumin kanssa, sijaisvanhemmat osallistuivat Jari Sinkkosen pitämään koulutuspäivään Haastava nuoruus. Puhetta unelmista ja taistelemisesta Nuorten foorumiin saapui vieraaksi sijoitettujen nuorten toivonlähettiläs, Idols-tuomari ja manageri Tommi Liimatainen. Hän piti todella koskettavan ja rohkaisevan puheenvuoron elämästä, periksi antamattomuudesta ja selviytymisestä. Tommin kertomat Muumimörkö on sympaattinen hahmo, joka vaikuttaa ensin pelottavalta. Jos pääsee vähän tutustumaan (jos ei ehdi kahtakymmentä kertaa vaihtua) niin sitten se voi olla vähän symppis. Mut onhan se vähän jäätävä! esimerkit kokemastaan ja näkemästään antoivat samaistumisen mahdollisuuden varmasti jokaiselle paikalla olleelle nuorelle. Kysymyksiin kuten, mitä muut minusta ajattelevat?, miten voin päästä eteenpäin? tai voinko saavuttaa unelmani? kaipaavat monet sijoitetut nuoret vastauksia. Tommi Liimataisen puheenvuoro oli omiaan rohkaisemaan nuoria. Hän kannusti nuoria etsimään unelmia, asettamaan tavoitteita elämälle sekä taistelemaan niiden saavuttamisen puolesta. Millainen nuori minä olen? Koen itseni kauniiksi, arvokkaaksi ja osaavaksi. Ja kuitenkin ajoittain heikoksi ja hauraaksi. Päivän aikana nuoret pohtivat pienryhmissä sitä, millaisia nuoria he ovat. Syttyi vilkasta keskustelua ja samalla piirtyivät sarjakuvahahmot ja muut kuvat isoille värillisille papereille. Nuoret tarkastelivat itseään omasta, sijaisvanhempien, sosiaalityöntekijän, kavereiden sekä ulkopuolisten näkökulmasta. Tehtävä oli nuorille haastava, mutta antoisa. Keskusteluissa nousi kaksi keskeistä teemaa: millainen olen muiden silmin ja olenko hyväksytty sellaisena kun olen. Näiden kysymysten kautta nuoret peilasivat myös omaa paikkaansa johon voisi kuulua. Eräs nuori totesi: Me ollaan tärkeitä, kun joku on halunnut puuttua eikä jättänyt vain oman onnen varaan huonoihin olosuhteisiin. Toinen nuori toi esiin sen, ettei pääse kaveriporukkaan huonojen vaatteiden takia. Kolmas Pesäpuun lehti 1/

16 kertoi kantavansa koko elämäänsä mukanaan kuin hiidenkiveä kantava Obelix. Vaikka nuoret kertoivat erilaisuudestaa ja siitä, miten olla outo hyypiö muiden joukossa, niin pääasiassa he kokivat olevansa sisukkaita selviytyjiä. Nuoret eivät halua olla vain nimiä paperilla, vaan haluavat, että heidät oikeasti tunnetaan. Torjutuksi tuleminen, joko kavereiden tai aikuisten taholta, on tuttua sijoitetuille nuorille. Silti on hienoa nähdä ja tuntea se voiman ja vimman, jota nuorissa on. Useimmilla on kuitenkin henkilöitä, jotka hyväksyvät. Kuulimme palopuheita siitä, miten epäreilua on saada lastensuojeluasiakkuudesta leima, jota sydämessään kantaa ja joka myös rajaa elämänvalintoja. Nuoruus haittaaks se? -keskustelu jatkuu toisissakin Nuorten foorumeissa. On tärkeää kiinnittää huomioita siihen, miten nuoret tulee kohdelluksi eri tilanteissa. Nuoren identiteettiä vahvistaa ja tukee se, jos hänen oma kuvansa on riittävän samankaltainen kuin se, miten muut hänet näkevät. Nuori saa olla oma itsensä seurasta ja tilanteesta riippumatta. Tähän meidän kaikkien tulee pyrkiä Mun oma sijaiperhe on kannustanut mua uskomaan itseeni ja on saanut heiltä rohkaisevaa palautetta. He ovat nähneet minut eritavalla, paljon rohkeampana ja vahvempana mitä itse olisin osannut muutamia vuosia sitten nähdä. Terveiset aikuisille Päivän päätteeksi teimme yhdessä nuorten kanssa huoneentaulun asioista, joita nuori tarvitsee selviytyäkseen sijaishuollossa. Antaa taulun puhua puolestaan. Teksti: Pipsa Vario projektityöntekijä, Pesäpuu ry Johanna Barkman kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry MITEN SELVIYDYN SIJAISHUOLLOSSA 1. Usko itseesi! 2. Pyydä apua! 3. Kenelle kerron? 4. Oikeus tietää miksi on sijoitettu ja miksi vielä olen sijoitettuna! 5. Sijoitettu nuori on tavallinen nuori! 6. Nuoruus haittaks se? 16 Pesäpuun lehti 1/2012

17 Tiesitkö, Uskomme sinuun Usko sinäkin -käsikirja on ehdolla Euroopan parlamentin Charlemagne -nuorisopalkinnon saajaksi. Nuorten eurooppalainen Charlemagne -palkinto (Kaarle Suuri -palkinto) myönnetään nuorten hankkeille, jotka tukevat yhteisymmärrystä, edistävät yhteisen eurooppalaisen identiteetin kehittymistä ja antavat käytännön esimerkkejä siitä, miten eurooppalaiset elävät yhdessä. Palkinnon myöntävät vuosittain Euroopan parlamentti ja Aachenin kansainvälisen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö. Palkinnon voittaja valitaan kaksivaiheisessa menettelyssä. Ensimmäisessä vaiheessa kansalliset tuomaristot valitsevat kansallisen kilpailun voittajan jokaisesta 27 jäsenvaltiosta. Toisessa vaiheessa eurooppalainen tuomaristo valitsee voittajan 27 kansallisen tuomariston valitsemista hankkeista. Vuoden 2012 palkinnon voittaja julkistetaan Saksassa. Lue lisää palkinnosta: Pesäpuu ry & Lastensuojelun Keskusliitto Hyvä sijoitetun nuoren vanhempi, läheinen, sijaisvanhempi, työntekijä ja opettaja USKOMME SINUUN USKO SINÄKIN NUORTEN KÄSIKIRJAAN ILMESTYI AIKUISTEN OPAS! Uskomme sinuun Usko sinäkin lastensuojelun käsikirja nuorilta nuorille on ensimmäinen Suomessa julkaistu sijoitetuille nuorille tarkoitettu käsikirja. Aikuisten opas on tehty nuorten käsikirjan tueksi ja sen tarkoituksena on antaa aikuisille valmiuksia käsitellä nuorten käsikirjassa olevia asioita yhdessä nuorten kanssa. Oppaan kirjoittajat ovat kotimaisia asiantuntijoita. Mukana myös nuorten kirjeitä aikuisille. Pesäpuu ry:n ja Lastensuojelun Keskusliiton julkaisemat kirjat on suunnitellut ja toimittanut Pesäpuu ry:n Selviytyjättiimi. ISÄ, minulla on sinusta valokuva tallessa. Sinne on talletettu arvokkaat muistot ajasta, jolloin kaikki oli vielä hyvin. Ymmärrätkö, että kuormitan äitiäni riitelyllä, kun en halua rikkoa sitä haurasta kuvaa sinusta. Nuorten käsikirja 1,20 Aikuisten opas 8 Tilaukset: tai Pesäpuun lehti 1/

18 Be the change we want to see in the world Power4Youth European Seminar, Huhtikuu ja keväinen Hollanti tulppaaneineen ja tuulimyllyineen on jo itsessään näkemisen arvoinen paikka. Mutta vielä paljon merkityksellisemmän ja antoisamman matkasta teki se, että kyseessä oli kansainvälinen seminaari, johon kokoontui 25 sijaishuollosta kokemusta omaavaa nuorta 10 eri Euroopan maasta. Osallistujia oli Suomesta, Norjasta, Virosta, Hollannista, Kroatiasta, Romaniasta, Englannista, Irlannista, Maltalta ja Tšekistä. Selviytyjien Sami ja Pipsa pakkasivat laukkunsa ja hyppäsivät lentokoneeseen epäonnenpäivänä Suuntana oli Hollanti ja Haag. Haagissa järjestettiin Power4Youth n (P4Y) vuotuinen Euroopan seminaari. P4Y on eurooppalainen sijaishuollosta kokemusta omaavien nuorten verkosto ja sen tarkoituksena on kehittää lastensuojelua sekä nuorten osallisuutta siinä. Selviytyjät tutustuivat IFCO- ja Power4Youthaktiiviin Jean Anne Kennedyyn IFCO:n maailmankonferenssissa Kanadassa viime heinäkuussa. Siitä lähtien Selviytyjät -ryhmä on ollut epämuodollisesti osa P4Y -verkostoa. Seminaarin yhteydessä Selviytyjistä tuli virallisesti Power4Youhin jäseniä. Tiivistä työskentelyä ja mukavaa yhdessäoloa Kuten seminaarien luonteeseen kuuluu, päivät pitivät sisällään ahkeraa työskentelyä monenlaisten aiheiden ympärillä. Me esimerkiksi tutustuimme eri maiden lastensuojelujärjestelmiin, teimme toimintasuunnitelmia siitä, miten voisimme kehittää nuorten osallisuutta omassa maassamme sekä mietimme miten osallisuutta voitaisiin tehostaa sosiaalisen median tarjoamin keinoin. Keskustelujen aiheet eivät itsessään olleet meille uusia, vaan saimme jälleen huomata, että samat kysymykset puhuttavat lastensuojelussa eläneitä nuoria kansallisuudesta riippumatta. Lisäksi keskusteluissa esiinnousseet ongelmat (kuten jälkihuolto, nuorten kuuleminen ja osallisuus) olivat maiden välillä pitkälti samoja. Kuitenkin se, miten laajoina ongelmat ilmenevät, vaihtelee maittain. Saimme myös huomata, että nuorten osallisuus ja osallistaminen ovat ajankohtaisia asioita ympäri Eurooppa. Joissain maissa toiminta on kuitenkin vielä lapsen kengissä, kun taas esimerkiksi Norjassa kansallisella sijaisnuorten verkostolla on mahdollisuus vaikuttaa jopa lainsäädäntöprosesseihin. Olisi hienoa, jos näin voisi olla myös Suomessa. Viestejä Euroopan parlamenttiin sanoin ja kuvin Yksi seminaarin pääteemoista oli de-instutionalism eli laitosten korvaaminen perhehoidolla. Tehtävänämme oli kommentoida Eurochildin aiheesta tekemää lausuntoa, joka on 18 Pesäpuun lehti 1/2012

19 Sami Isoniemi, Jean Anne Kennedy ja Pipsa Vario. tarkoitus esittää Euroopan parlamentissa ensi kesänä. Lausunnon ydinajatuksena oli kaikkien lastensuojelulaitosten sulkeminen EU:n alueella. Nuorten yleinen mielipide Eurochildin lausuntoa kohtaan oli kriitti nen ja valtaosa osallistujista esitti maltillisempia ehdotuksia laitosten sulkemista koskien. Myös meillä Selviytyjillä oli paljon sanottavaa Eurochildin kannanottoluonnokseen, sillä luonnoksessa koko eurooppalainen sijaishuoltojärjestelmä oli tiivistetty muutamaan sivuun. Edustimme seminaarissa kuitenkin Selviytyjiä ja niitä nuoria, joita olemme vuosien varrella tavanneet, emmekä näin ollen voineet jättää tapaamiemme nuorten viestejä sanomatta. Luonnoksessa kaikenlainen laitoshoito oli saman termin alla, käsittäen siis niin pienet perhekodit kuin eteläeurooppalaiset tuhannen lapsen laitokset. Luonnoksen sanamuodot olivat ehdottomia ja lopulliseen kannanottoon tulee paljon tarkennuksia, sillä lastensuojelussa asiat eivät ole mustavalkoisia, ainakaan Euroopan laajuisesti. Yhteenvetona voisi sanoa kantamme olleen, että Euroopan mittakaavassa isoista laitoksista tulisi päästä eroon ja että perhesijoitus pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto varsinkin pienille lapsille. Kuitenkin korostimme, että lapsen oman mielipiteen kuuleminen ja sen huomioiminen on erityisen tärkeää ja että sijoituspaikan tulee vastata lapsen tai nuorten tarpeita. Joskus tämä tarkoittaa nuoren sijoittamista laitokseen, mikä voi olla myös nuoren oma tahto. Mukana seminaarissa oli ammattivalokuvaaja. Hänen tehtävänään oli dokumentoida viikonlopun tapahtumia sekä kerätä osallistujien ajatuksia, kokemuksia ja tarinoita lastensuojelusta. Hänen ottamistaan kuvista ja keräämistään viesteistä kootaan tulevana kesänä näyttely Euroopan parlamenttiin. Sanomamme päätyy siis suoraan ja autenttisena päättäjien kuuluviin! Euroopan parlamentissa pääsee esille myös Uskomme sinuun Usko sinäkin -käsikirja sekä tarina sen taustalta. Englanninkieliselle versiolle lienee kohta siis entistä enemmänkin kysyntää. Power4Youth -verkostosta kasvanee tärkeä eurooppalaisen lastensuojelun kehittäjätaho. Selviytyjät tulee olemaan jatkossakin aktiivisesti mukana Euroopan tasolla tapahtuvassa kehittämistyössä. Pääpaino on kuitenkin Suomessa, sillä meiltä puuttuu oma sijaisnuorten verkosto ja sen perustaminen on osa Selviytyjien projektisuunnitelmaa. Lue lisää: blogspot.com/ Teksti: Sami Isoniemi ja Pipsa Vario Pesäpuun lehti 1/

20 Nuorten foorumit 2012 Vuonna 2012 järjestetään kaksi valtakunnallista nuorten foorumia. Nuoret nuorille foorumeita on järjestetty jo kolme kertaa ja nyt on aika ilmoittautua ensi syksn tilaisuuksiin. Tartu tilaisuuteen ja motivoi nuoresi mukaan! Teemana: TABUT, TODELLISUUS JA TULEVAISUUS! Tabuko? Murra jää, ota asiat puheeksi! Foorumeissa vaihdetaan ajatuksia ja kokemuksia lastensuojeluasiakkuudesta sekä puntaroidaan mm. mikä on hyvinvointia ja mikä pahoinvointia? miten lastensuojelusta saadaan lasten ja nuorten näköistä? miten nuorten mielestä nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä voisi ehkäistä? miksi unelmat ovat tärkeitä ja mitkä asiat mahdollistavat niiden toteutumisen? Nuorten viestit viedään seuraavana päivänä aikuisten päiville. ä Tiistai klo 9 16 HELSINKI Finlandia-talo Lastensuojelupäivien yhteydessä. Mukaan mahtuu 50 nuorta! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Ankkurit ylös ja kohti uusia haasteita! ä Keskiviikko kello 9.30 noin JYVÄSKYLÄ Messukeskus Paviljonki Perhehoidon päivien yhteydessä. Mukaan mahtuu 40 nuorta! Lisätiedot ja ilmoittautumiset alkaen: Ota riski, et tule katumaan! Yhteistyöllä nuoret nuorille: Lastensuojelun Keskusliitto, Helsingin kaupungin Nuoret Kehittäjät, Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi, Pääkaupunkiseudun Sosiaalialan Osaamiskeskus SOCCA ja Sinut ry. 20 Pesäpuun lehti 1/2012

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää?

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää? JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää? Nuorten foorumi Vaasassa 15.8.2014 Raportti Paikalla oli 9 16-18-vuotiasta nuorta sekä perhehoidon että laitoshoidon piiristä, 2 Selviytyjät-tiimin jäsentä sekä 3 aikuista.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot