1/2012. Lasten ja nuorten osallisuus -teemanumero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2012. Lasten ja nuorten osallisuus -teemanumero"

Transkriptio

1 Pesäpuun lehti 1/2012 Lasten ja nuorten osallisuus -teemanumero

2 Pesäpuun lehti 1/ Toiminnanjohtajalta / Raili Bäck-Kiianmaa 4... Sisukas pärjää elämässä / Christine Välivaara 7... Varhaiset interventiot lapsiperheissä / Christine Välivaara Selviytyjissä tapahtuu / Pipsa Vario Selviytyjät-tiimi uusien mahdollisuuksien edessä / Pipsa Vario Nuorten foorumi Tampereella / Pipsa Vario Be the change we want to see in the world Power4Youth European Seminar, / Sami Isoniemi & Pipsa Vario Tarina Rosasta / Raili Bäck-Kiianmaa Kukaan ei pärjää yksin / Paula Männikkö Pesäpuun uudet työntekijät esittäytyvät / Pia Lahtinen & Pipsa Vario Hyvä sijaivanhempi! -kirjoituskutsu / Leena Valkonen Selvitys sukulaissijaisvanhemmuudesta, PRIDE-kouluttajakoulutus Tulevaa koulutusta Julkaisija Pesäpuu ry Ilmarisenkatu 17 A, Jyväskylä puh. (014) , fax (014) Iso Roobertinkatu 1 A 16, Helsinki (15.6.) Päätoimittaja Raili Bäck-Kiianmaa, pesapuu.fi Taitto ja ulkoasu Piritta Schulz, Painopaikka Kopijyvä, Jyväskylä 2 Pesäpuun lehti 1/2012

3 Lastensuojelussa on toivoa! Toiminnanjohtajalta Raili Bäck-Kiianmaa Keskustelua lastensuojelusta hallitsee usein toivottomuus. Puhutaan resurssipulasta, työntekijöiden vaihtuvuudesta, kuormittavasta työmäärästä, syrjäytymisestä. Lastensuojelu kärsii myös huonosta julkisuuskuvasta, toivon ja tuen sijasta lastensuojeluun liitetään helposti rankaisuelementti. Onkin tärkeää pyrkiä vaikuttamaan rakenteisiin, että perheiden olisi mahdollista saada apua riittävän varhaisessa vaiheessa ja kaikilla lapsilla olisi yhtäläinen mahdollisuus laadukkaaseen lastensuojeluun ja sitä kautta turvalliseen elämään. Ilahduin, kun Lastensuojelun keskusliitto otti maaliskuussa kantaa Sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstöresursseihin. Lastensuojelulakia ja perhehoitajalakia on uudistettu ja ne antavat hyvät lähtökohdat tehdä lapsen edun mukaista lastensuojelua. Uudistusten toteutuminen painottuu kuntin, mutta uudistusten toteutuminen pelkästään kuntien niukkojen resurssien varassa ei ole mahdollista. Laadukkaan ja asiakaslähtöisen lastensuojelun toteuttaminen edellyttää priorisointia myös valtionhallinnossa. Lastensuojelu tulee nostaa painopistealueeksi muuallakin kuin puheissa., todettiin kannanotossa. Ajattelin kirjoittaa tähän pääkirjoitukseen niistä epäkohdista joista olen viime aikoina pahoittanut mieleni. Niitähän lastensuojelun piirissä työskentelevän ei ole vaikea löytää. Katseltuani tämän lehden sisältöä kuitenkin ilahduin. Pesäpuussa ja koko lastensuojelussa tapahtuu paljon hyviä ja hienoja asioita. On kuin portti olisi aukaistu ja uudet ajatukset, kehittämis- ja toimintaideat virtaisivat sisään. Selviytyjien rooli ja esimerkki on ollut valtava innostuksen lähde työlle. Nuoret ovat nostaneet esille selviytymisen teeman ja sitä viestiä kannattaa kuunnella. Ilahduttavaa on, että Selviytyjien viestiä todella halutaan kuulla. Kiinnostus heidän työtään kohtaan on ollut valtavaa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Toivommekin, että uuden keväällä käynnistyneen projektin myötä, Selviytyjien tekemä pioneerityö muuntuu työmenetelmäksi, joka juurtuu osaksi suomalaista lastensuojelua. Työ lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi on tuonut Pesäpuulle muitakin uusia kontakteja sekä Suomessa että ulkomailla. Hyvä esimerkki tästä on pohjoismainen yhteistyöhanke, jossa yhteisen työskentelyn jälkeen nuoret lähettävät suoraa palautetta päättäjille. Hankkeen toimintapäivästä Suomessa kerrotaan tässä numerossa. Laadukas lastensuojelutyö tarvitsee kehittyäkseen sekä uutta kehittämistyötä että vanhoja hyväksi koettuja työmenetelmiä. Pesäpuun työn yksi peruselementti on ollut PRIDE-ohjelma, joka tarjoaa mallin perhehoidon kehittämiselle. Tämä malli on viimeinkin saatu kirjoitettua auki oppaaksi. Oppaassa ohjelman periaatteet yhdistetään Suomessa tehtyyn perhehoidon kehittämistyöhön. Tutustukaa! Kuuleminen ja kuulluksi tuleminen edellyttävät palautetta kuulijalta. Jäämme toivorikkaina odottamaan Toivorikasta kevättä ja huoletonta kesää! Teksti: Raili Bäck-Kiianmaa toiminnanjohtaja, Pesäpuu ry Kuva: Lahja Kallinen Pesäpuun lehti 1/2012 3

4 Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa seminaaari Tiistaina klo Jyväskylä, Yliopiston päärakennuksen juhlasali Pääpuhujana professori Bo Vinnerljung, Tukholman yliopisto. Seminaari on maksuton ja suunnattu projektin yhteistyökumppaneille, sosiaali- ja opetustoimen henkilöstölle, sijaisvanhemmille, tutkijoille, kehittäjille ja muille asiasta kiinnostuneille. Ohjelma täydentyy sivustolla: Ilmoittautuminen alkaa Lisätietoja: Christine Välivaara, gsm , SISUKAS-PROJEKTI Lapset ja perheet 4 Pesäpuun lehti 1/2012

5 SISUKAS , sijoitettu lapsi koulussa -projekti Sisukas pärjää elämässä Pesäpuussa maaliskuussa käynnistynyt, Sijoitettu lapsi koulussa -projekti (SISUKAS ) on osa RAY:n Emma ja Elias, Pidetään huolta lapsista -ohjelmaa. Projektin päämääränä on kehittää yhteistyömalli alakouluikäisen sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukemiseen ja juurruttaa se osaksi tuettua perhehoitoa. Pilottialueena toimii Keski-Suomi. SISUKAS-projekti pyrkii edistämään sijoitettujen lasten koulumenestystä ja pärjäämistä elämässä. Sijoitetut riskiryhmässä Hiitolan (2008) mukaan kolmanneksella lapsista ilmenee lastensuojelun asiakkaaksi tullessaan vaikeuksia koulunkäynnissä. Huostaanottohetkellä jo puolella sijoitetuista lapsista on vaikeuksia koulussa. Huostaanoton aikana kouluvaikeudet jatkuvat ennallaan ja neljäsosalla tutkimuksiin osallistuneista lapsista ne lisääntyvät entisestään. Huostassa olleiden osallistuminen lukio- ja ammattiopintoihin on myös muuta ikäluokkaa selkeästi vähäisempää. Sijoitetut nuoret ovat yliedustettuina koulupudokkaissa. Tutkimukset kertovat, että syrjäytymiskehityksen riskitekijät ovat olemassa jo varhaislapsuudessa. Pesäpuu ry:n SISUKAS-projektissa pyritään edistämään sijoitettujen alakouluikäisten lasten koulunmenestystä ja selviytyvyyttä tukemalla koulunkäyntiä jo koulupolun alussa. Koulumenestys on yhteydessä elämässä pärjäämiseen Alakouluikäisistä, 7 12-vuotiaista lapsista, 1% asuu sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Yksittäiset opettajat joutuvat verrattain harvoin kohdakkain sijaisperheissä asuvien lasten erityiskysymysten kanssa, vaikka lasten suojelu sinänsä on osa koulutyön arkea. Lasten oikeuksien toteutumisen kannalta on tärkeää, että opetushenkilöstöllä on tarvittaessa saatavilla riittävästi tietoa lapsen taustasta ja varhaisen traumatisoitumisen vaikutuksista lapsiin voidakseen kohdata sijoitetun lapsen tarpeet asianmukaisesti. Sijaisvanhemmat eivät voi olla yksin vastuussa tiedon välittämisestä kouluun. Lapsen vaikeudet tulisi nähdä pikemminkin kasvu- ja oppimisympäristön haasteina kuin lapsen ongelmina. Aikuisten kiintymyskeskeinen kasvatusote, kasvatuskumppanuus, asianmukaiset opetusmetodit ja tuki sijoitetulle lapselle koituvat kaikkien oppilaiden eduksi. Alisuoriutuminen uhkana Monet sijoitetut alisuoriutuvat koulussa. Sijoitetun lapsen potentiaalin käyttöön otto mahdollistuu parhaalla tavalla silloin, kun lapsen ympärillä olevat aikuiset uskovat lapsen kyvykkyyteen, jakavat yhteisen ymmärryksen ja toimivat lapsen tarpeista lähtien. Kumppanuus ja tiedonvälitys sijaisperheen ja koulun välillä tulisikin olla saumatonta ja tasavertaista. Lapsen omalla sosiaalityöntekijällä on keskeinen rooli yhteistyön koordinoijana ja tiedon välittäjänä. Opettaja hyötyy sijaisvanhemman lapsituntemuksesta ja si- Pesäpuun lehti 1/2012 5

6 jaisvanhemmat opettajan ja oppilashuollon asiantuntemuksesta liittyen lapsen ohjaamiseen kotona. Lapsi haluaa olla normaali Koulunkäyntiin keskittyminen on vaikeaa silloin, kun on huoli omaisista tai syyllisyys siitä, että itse saa asua turvassa sijaisperheessäi. Karut elämänkokemukset saavat lapsen tuntemaan arvottomuutta ja tekevät keskittymisestä vaikeaa. Arkisilta vaikuttavat asiat luokkahuoneessa, kuten kastikkeen tuoksu, saattavat nostaa mieleen traumaattisia muistoja. Lapsen elämänhallinta perustuu varuillaan oloon ja tottumuksiin, joihin tulevat poikkeamat saavat lapsen suunniltaan. Kysyttäessä sijoitetuilta nuorilta koulunkäynnistä, moni kertoo tulleensa kiusatuksi ja leimaantuneensa syntipukiksi. Kiusaaminen on ollut myös syy poissaoloihin ja koulun keskeyttämiseen. Moni toivookin, että opettaja näkisi vaivaa luottamuksellisen suhteen luomiseen sekä uskaltaisi kysyä ja kohdata lapsen oireilun takana. Nuoret kokevat tärkeinä tukipilareina opettajat, jotka eivät epäile lapsen tarkoitusperiä vaan uskovat tämän selviytyvyyteen. Koulu on lapselle parhaimmillaan turvapaikka, kun perheessä on/on ollut ongelmia. SISUKAS ja SkolFam SISUKAS-projekti pureutuu Keski-Suomeen sijoitettujen lasten lähtötilanteen kartoittamiseen, monitoimijaisen tuen mallintamiseen sekä vaikutusten arviointiin. Projekti tekee yhteistyötä ruotsalaisen SkolFam -verkoston kanssa. Ruotsissa on vakiintumassa käyttöön Helsingborgissa kehitetty malli, jossa kaikkien sijoitettujen alakouluikäisten tuen tarpeet selvitettiin tekemällä psykologinen ja pedagoginen kartoitus sekä havainnoimalla vuorovaikutusta luokkatilanteessa. Tulokset analysoitiin moniammatillisessa tiimissä (psykologi, erityisopettaja, lapsen oma sosiaalityöntekijä). Lapsille laadittiin kuntoutussuunnitelma yhteistyössä sijaisperheen ja opettajan kanssa. Suunnitelman toteutumista seurattiin kahden vuoden ajan, jonka jälkeen suoritettiin uusintamittaus. Tulokset olivat myönteisiä kautta linjan (Vinnerljung 2009). Tänä päivänä tutkitut lapset ovat kaikki myös sijoittuneet jatko-opintoihin. SkolFam -malli on otettu käyttöön Ruotsissa jo 10 kunnassa. SISUKAS-projektin idea SISUKAS-projektin päämääränä on soveltaa ruotsalaista SkolFam -mallia Suomeen. Pilottialueeksi on valittu Keski-Suomi, jonne on keskittynyt paljon osaamista lasten oppimisvaikeuksien tukemisesta (Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylän Yliopisto, Haukkarannan koulu). Projektin tulostavoitteena on mallintaa monitoimijaista yhteistyötä sijoitetun lapsen koulutyön tukemiseksi. Projektin tuloksena tuotetaan koulutusta, Sijoitettu lapsi koulussa- opettajan opas sekä raportoidaan tulokset. Projektin myötä Keski- Suomen kouluille tarjotaan lisäresurssina Pesäpuu ry:n SISUKAS-tiimin tuki (psykologi, sosiaalityöntekijä, erityisopettaja). Projektissa tutkitaan mahdollisuutta juurruttaa SISUKAS- tiimin toiminta osaksi valtion erityiskoulujen VALTERI- verkoston ympäristökunnille suuntaamaa ohjaus- ja konsulttipalvelua. Teksti: Christine Välivaara kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry 6 Pesäpuun lehti 1/2012

7 Tidiga insatser , Yhteispohjoismainen projekti Varhaiset interventiot lapsiperheissä Pesäpuu on mukana Nordens Välfärdcenterin Tidiga insatser -projektissa , joka pureutuu riskiperheiden varhaiseen auttamiseen. Eri osahankkeiden tavoitteena on koota tutkimusta suojaavista ja riskitekijöistä, vaihtaa tietoa lupaavista interventioista alle kouluikäisten perheille, kehittää matalan kynnyksen palveluita sekä antaa lapsille ja nuorille tilaa tulla kuulluksi kokemusasiantuntijoina. Millaista apua nuorten mielestä pitäisi tarjota lapsiperheille, joilla on ongelmia? Kevättalvella järjestettiin Norjassa, Suomessa ja Tanskassa toiminnalliset nuorten Anna äänesi kuulua!- työpajat, joihin osallistui yhteensä n. 40 nuorta kokemusasiantuntijaa kaikista pohjoismaista. Norjalaiset Karin Källsmyr ja Ina Nergård Voksne for Barn- järjestöstä vastasivat toteutuksesta. Suomen osuuden koordinoinnista vastasivat Christine Välivaara Pesäpuusta sekä Kati Palsanen ja Anna Rautiainen SOCCAsta, Heikki Waris-instituutista nuorten ryhmineen. Työpajat dokumentoitiin ja Oslossa filmattiin myös lyhytelokuva metodista. Tuotoksista valmistuu myös raportti hankkeen päätösseminaariin, joka pidetään Tukholmassa Seminaariin kutsutaan työntekijöiden, päättäjien ja poliitikoiden lisäksi työpajoihin osallistuneita sijoitettuja nuoria kaikista pohjoismaista. Teksti ja kuvat: Christine Välivaara kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Ina & Karin, Vokne for Barn. Pesäpuun lehti 1/2012 7

8 Tidiga insatser , Yhteispohjoismainen projekti Anna äänesi kuulua! - työpajat: Oslo, Kööpenhamina, Sipoo kevät 2012 Kuka olet, mistä tulet? Nuorten työpajoissa tutustuttiin ja virittäydyttiin alkajaisiksi käsimonisteen avulla. Parit haastattelivat ja esittelivät toisensa välineen avulla. Jokaisessa sormessa oli kysymys, johon piti vastata. Millainen olen ja millaisena muut minut näkevät? Osallistujat askartelivat pienryhmissä laatikot, joiden päällys kuvasi asioita, joita nuoret haluavat itsestään näyttää ulkopuolisille. Olen kaunis omana itsenäni, Olen viisas, Olen normaali, Huomaa minut Laatikon sisus kuvasi asioita, joita ei haluaisi toisille paljastaa. Lapsuus alkoholin varjossa, Hyväksikäyttö, Väkivalta, Syyllisyys, Arvottomuus, Yksinäisyys, Riippuvuus, Paniikki, Unettomuus. Laatikoita raotettiin ryhmänä keskustellen apukysymysten avulla: Oletteko joskus raottaneet laatikon kantta jollekulle? Millaiselle aikuiselle voisit kertoa? Saitteko apua? Mikä auttaisi kertomaan noista asioista? 8 Pesäpuun lehti 1/2012

9 Elämänvirta-harjoitus Elämänvirrassa voi olla joskus uppotukkeja ja kiviä, jotka hankaloittavat elämää. Osallistujat kirjasivat haasteita ja ratkaisuja erivärisille liimalapuille, jotka liimattiin foliopaperivirtaan. Ratkaisuvaihtoehdot koottiin myös julisteiksi. Millaisia haasteita olette elämässänne kokeneet? Millaisia ratkaisuvaihtoehtoja noihin pulmiin voisi olla? Hyvinvointiukko-harjoitus Nuoret pohtivat ja kirjasivat liimalapuille seuraavia asioita: Miten vaikeudet elämässäsi ovat vaikuttaneet sinuun? Millaisista asioista on ollut sinulle apua? Laput kiinnitettiin sitä lähemmäs sydäntä, mitä tärkeämpia asiat olivat nuorille. Kirje ministerille Lopuksi nuoret kirjoittivat kirjeen ministerille. Millaisia ohjeita antaisitte aikuisille, poliitikoille? Mistä voi huomatta, että lapsella on kotona vaikeaa? Millaista apua pitäisi tarjota ja miten? Työpajatyöskentely oli koskettavaa, sy- vällistä, opettavaista ja voimauttavaa. Nuorten kirjeet postitetaan ja manifesti julkaistaan metodista kertovan dokument- tielokuvan kanssa Tidiga insatser -hank- keen päätösseminaarissa Tukholmassa Lue lisää: tidigainsatser Teksti ja kuvat: Christine Välivaara kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Pesäpuun lehti 1/2012 9

10 Selviytyjissä tapahtuu Piipahdus Helsingissä, Lapsiasiavaltuutetun neuvottelukunnan kokouksessa Uutena projektityöntekijänä ensimmäinen työmatkani suuntautui helmikuun 15. päivänä Helsinkiin. Tuolloin minulla oli etuoikeus osallistua Lapsiasiavaltuutetun neuvottelukunnan kokoukseen. Kokouksen pääteemoina olivat lastensuojelun laatu sekä perhesurmat, joista keskustelimme koko osallistujajoukon voimin. Lisäksi kuulimme Lapsiasiavaltuutetun toimiston ajankohtaiset kuulumisia lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan esittäminä. Oma puheenvuoroni käsitteli lasten ja nuorten osallisuutta lastensuojelussa. Uuden projektimme esittelyn yhteydessä toin esiin jo käytössä olevia lasten ja nuorten osallisuutta lisääviä menetelmiä ja käytänteitä. Esitykseni pääviesti oli, että ottamalla lapset ja nuoret mukaan heitä itseään koskevien asioiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen, heidän sitoutumisasteensa yhteistyöhön sekä toimintaan kasvaa. Puheenvuoro RAY:n keskustelutilaisuudessa RAY: nuorten arjen- ja elämänhallinta -keskustelutilaisuus järjestettiin Helsingissä Tilaisuuden tarkoituksena oli keskustella ja löytää keinoja, joilla nuorten elämänhallintaa voitaisiin vahvistaa, syrjäytymistä ehkäistä sekä tukea tarvitsevia auttaa. Keskustelu ei kohdistunut ainoastaan sijaishuollon piirissä oleviin nuoriin, vaan Suomen koko nuorisoon. Käytin tilaisuudessa Selviytyjien 10 minuutin puheenvuoro aiheesta Järjestötyö tukenani elämänhallinnassa. Puheenvuoron tarkoituksena oli konkreettisin esimerkein kuvata, mitä kaikkea Pesäpuu ry:n ja Selviytyjien toiminta on antanut meidän nuorten elämään. Kokemuksemme voisi tiivistää kahteen sanaan: osallisuus ja arvonanto. Järjestötyö on vahvistanut osallisuuttamme niin oman elämän suunnittelussa kuin lisännyt vaikuttamismahdollisuuksia kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Arvonantoa näkyy eri tahojen halussa kuulla kokemusistamme ja työstämme sekä palautteesta jota saamme. Ja tuo arvonanto tuntuu todella syvällä sydämessä. Vetovastuu Tampereen nuorten foorumissa Maaliskuun puolessa välissä Selviytyjät järjestivät Nuoruus haittaks se? -foorumin vuotiaille sijoitetuille nuorille. Päivän ohjelma koostui nimensä mukaan nuoruuden, sen haasteiden sekä ennen muuta mahdollisuuksien pohdinnasta. Mukana foorumissa oli myös sijoitettujen nuorten toivonlähettiläs, Idols-tuomari ja manageri Tommi Liimatainen. Juonsimme yhdessä Samin kanssa tuon tilaisuuden. Paikalla oli noin 20 sijoitettua nuorta sekä suurin osa Selviytyjien jäsenistä. Vaikka itselläni on jo jonkin verran kokemusta nuorten kanssa työskentelystä, on jokainen foorumi omanlaisensa eikä koskaan tarkalleen tiedä mitä odottaa kuitenkin aina päivän päätteesi ihmettelee sitä, miten fiksuja nuoria ihmisiä näiden foorumeiden kautta saa tavata. Tälläkin kertaa päivä oli täynnä puhetta. Siihen mahtui hienoja tarinoita selviytymisestä, kipuilua koetun epäoikeudenmu- 10 Pesäpuun lehti 1/2012

11 kaisuuden kanssa, rohkaisua unelmoimiseen ja selviytymiseen. Tuohon huoneeseen mahtui kokemusta lastensuojelusta yli 330 vuoden verran. Mielestäni se kertoo varsin selkeää kieltä potentiaalista, joka odottaa tulevansa hyödynnetyksi lastensuojelun kehittämistyössä. II Nuorten hyvä elämä keskustelufoorumi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sekä Pirkanmaan ja Pohjanmaan ELY -keskukset järjestivät maaliskuun lopussa Jyväskylän kristillisellä opistolla Nuorten hyvä elämä -keskustelufoorumin. Foorumin teemoina olivat erityisesti nuorten hyvinvoinnin, osallisuuden sekä työllisyyden lisääminen. Koska tilaisuus käsitteli tiiviisti nuorten arkea, haluttiin myös nuorten oman äänen kuuluvan tilaisuudessa. Tässä tapauksessa se tarkoitti minun osaltani toimimista tilaisuuden puheenjohtajana. Päivän päätteeksi pidimme myös yhdessä Johanna Barkmanin kanssa puheenvuoron aiheesta Asiakkaasta asiantuntijaksi ja viimein työntekijäksi Lastensuojelun toisenlainen kierre. Tarkoituksena oli tuoda esiin osallisuuden positiivista vaikutusta nuorten elämään ja hyvinvointiin sekä korostaa sijoitetun nuoren mahdollisuuksia pärjätä ja edetä elämässään kokemuksistaan huolimatta. Haastatteluja lehtiin Myös lehdistön kiinnostus toiminnastamme on ollut suurta. Tämä on näkynyt haastattelu- ja kirjoituspyynnöissä, joita alkuvuoden aikana olemme ottaneet vastaan useita. Kannattaakin seurailla niin Pelastakaa Lasten kuin Raha-automaattiyhdistyksen lehtiä. Niistä on voinut kuluneiden viikkojen aikana löytää useamman jutun, jotka koskettavat Selviytyjät -tiimiä sekä sijaishuollon piirissä eläviä lapsia ja nuoria yleensä. Teksti: Pipsa Vario projektityöntekijä Pesäpuu ry Pesäpuun lehti 1/

12 Selviytyjät-tiimi uusien mahdollisuuksien edessä Lasten ja nuorten oikeutta osallisuuteen ja kuulemiseen heitä itseään koskevissa asioissa peräänkuulutetaan yhteiskunnassamme vahvasti. Kuluneiden neljän vuoden aikana Pesäpuu ry:n Selviytyjät -tiimi on ollut omalta osaltaan vahvistamassa näiden oikeuksien toteutumista sijaishuollossa piirissä olevien lasten ja nuorten kohdalla. Eikä työ jää tähän, siitä kiitos uuden RAY:n rahoittaman nelivuotisen ( ) projektin. Jotain vanhaa, paljon uutta Edellinen kolmevuotinen projekti päättyi vuoden 2011 lopussa. Tuon Ikkunan omaan elämään -projektin aikana kehitettiin monia uusia menetelmiä nuorten kanssa työskentelyyn, pohdittiin lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä yhdessä useiden satojen sijoitettujen lasten ja nuorten kanssa sekä koulutettiin alan ammattilaisia niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kymmenissä eri tilaisuuksissa Selviytyjät saivat olla mukana tuomassa esiin omaa ja lukuisten muiden sijaishuollossa elävien lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuutta. Työ lasten ja nuoren osallisuuden edistämiseksi on kuitenkin vasta alussa ja me Selviytyjät haluamme jatkaa eteenpäin. Saimmekin joulun alla parhaan mahdollisen lahjan kuullessamme saaneemme Raha-automaattiyhdistykseltä rahoituksen uutta projektia varten. Projekti kantaa nimeä Osallisuuden taidot ja valmiudet lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa. Olin teidän järjestämässä sijoitettujen nuorten tapahtumassa Kuopiossa ja sitten Vaasassa; lasten suojelupäivillä. Se päivä Vaasassa oli minulle ja ystävälleni ikimuistoinen ja hyvä olo jatkui pitkään:) Kaikki ihmiset olivat aivan ihania, monesti olen heitä ikävöinytkin! Tunnelma siellä oli niin yhteenkuuluva ihmisten keskellä, se tuntui hyvältä! Toivottavasti järjestäisitte pian joitain juuri tuollaisia päiviä, ne ovat todella erityisiä! - Palaute foorumeissa olleelta nuorelta Osallisuutta ja vuoropuhelua Uuden projektin tavoitteena on edistää lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osallisuutta kolmella tasolla. Nämä tasot ovat 1) yksilö-, 2) yhteisö- ja 3) yhteiskunnallinen taso. Yksilötason tavoitteena on lasten ja nuorten tietoisuuden lisäämistä omista oikeuksistaan, jotta he voivat paremmin vaikuttaa omaan elämäänsä ja elämänhallintaansa. Tavoitteen taustalla on näkemys siitä, että lisäämällä osallisuutta, voidaan vahvistaa nuoren kokemusta hänen ajatustensa ja kokemustensa merkityksellisyydestä. Kun nuori kokee asiansa omikseen, hän pystyy sitoutumaan niihin paremmin ja myös ottamaan vastuuta toiminnastaan. Yhteisötason päätavoitteena on sijaishuollossa olevien ja olleiden nuorten kokemustiedon hyödyntäminen muiden sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten eduksi. Konkreettisesti tämä tarkoittaa 12 Pesäpuun lehti 1/2012

13 kunnallisten ja valtakunnallisten vertais- ja kehittäjäryhmien perustamista. Selviytyjät haluaa olla auttamassa tällaisten ryhmien perustamisessa sekä mentoroinnissa. Kuluneet vuodet ovat osoittaneet, kuinka suuri tilaus Selviytyjien kaltaisille ryhmille on maassamme. Nuorten näkökulmasta asioihin ollaan kiinnostuneita, mutta yksi valtakunnallinen ryhmä ei kykene (eikä sen ole mielestämme tarkoituskaan kyetä) vastaamaan tähän kysyntään. Selviytyjien visiona on nähdä vertais- tai kehittäjäryhmä Suomen jokaisessa notkossa ja niemen kärjessä. Tapaamisissa nuorten kanssa olemme kuulleet lukuisia oivaltavia ja kypsiä ajatuksia, jotka kaipaavat päästä kuuluviin laajemminkin. Projektin aikana haluamme rohkaista nuoria valjastamaan omat kokemuksensa hyvään tarkoitukseen ja lähteä kehittämään lastensuojelua. Tämän lisäksi tavoitteena on motivoida ja rohkaista myös nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia, jotta he uskaltavat ottaa riskin ja työstää asioita yhdessä nuorten kanssa. Kehitteillä on työntekijöille suunnattu Nuorten kehittäjäryhmä -malli, jonka avulla työntekijät saavat tietoja, taitoja ja valmiuksia ryhmien perustamiseen ja niiden vetämiseen. Foorumeita ajatustenvaihtoon niin nuorille kuin aikuisille Valtakunnallisesti projektin tavoitteena on luoda kansallinen, lasten ja nuorten oikeuksia edistävä sijaishuollon verkosto, joka koostuu sekä nuorista että aikuisista. Verkosto olisi muutaman kerran vuodessa kokoontuva foorumi, jossa eri tason vaikuttajat nuoret, työntekijät ja päättäjät pääsisivät tasavertaisesti keskustelemaan lastensuojelun kysymyksistä, oppimaan toisiltaan sekä luomaan kaikkien osapuolten näkökulmat huomioon ottavia ratkaisuja. Lisäksi haluamme vakiinnuttaa vuosittaiset sijoitettujen nuorten foorumit osaksi lastensuojelun toimintatapoja. Yhtälailla kuin lastensuojelun ammattilaiset kokoontuvat vuosittain erilaisille koulutuspäiville, näemme erittäin tärkeäksi sen, että sijaishuollon piirissä olevilla nuorilla tulee olla mahdollisuuksia kohdata vertaisiaan sekä päästä keskustelemaan heidän elämäänsä koskevista Ketkä ihmeen Selviytyjät? Selviytyjät ovat vuotiaista lastensuojelun asiakkaina olevista tai olleista nuorista koostuva valtakunnallinen kehittäjäryhmä. Tiimin 12 jäsenellä on monipuolista kokemusta lastensuojelun sijaishuollosta, sen toimivista sekä kehittämistä tarvitsevista käytänteistä. Tiimin vetäjinä toimivat Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Johanna Barkman ja Palmukotien johtaja Marko Nikkanen. Selviytyjien missiona on rohkaista sijaishuollossa eläviä lapsia ja nuoria olemaan aktiivisia oman elämänsä suunnittelussa. Tehtävänä on myös olla äänitorvena, jotta nuorten viestit päätyvät aina päättäjien kuultaviksi asti. Lisäksi Selviytyjät kouluttavat lastensuojelun ammattilaisia ja ovat mukana kehittämässä ammattilaisille suunnattuja työvälineitä, joiden avulla he voivat lisätä asiakkaiden osallisuutta arjen työssään. Pesäpuun lehti 1/

14 asioista. Kun nuoret ovat mukana miettimässä toimintoja, ideoimassa oman elämänsä vaihtoehtoja ja toteutustapoja, heidän motivaationsa saavuttaa tavoitteet ja toimia niiden eteen kasvaa. Yksin tähän ei kukaan pysty yhteistyössä on voimaa Avainasemassa projektin toteuttamisessa ovat yhteistyökumppanimme: Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lastensuojelun keskusliitto, THL, Sinut ry, SOS-lapsikylät, Nuorten Ystävät ry, Ehjä ry, Pelastakaa Lapset ry, Suomen lasten parlamentti ja Kaste-hankkeen eri toimijat. Lisäksi merkittävänä osana projektia on yhteistyö pohjoismaisten sekä kansainvälisten toimijoiden, Power4Youth n kanssa. Tämän yhteistyön kautta osallistuimme huhtikuussa Hollannissa järjestettyyn Power4Youth Euroopan seminaariin. Seminaarin tarkoituksena oli vahvistaa Eurooppaan rakenteilla olevaa sijoitettujen nuorten verkostoa. Marraskuussa kolme tiimiläistämme osallistuu Kroatiassa järjestettävään vertaisohjaajakoulutukseen. Projekti itsessään tulee näyttämään minkälaista yhteistyötä tulemme konkreettisesti näiden eri tahojen kanssa tekemään. Tahdomme kuitenkin jo nyt kiittää edellä mainittuja tahoja uskosta toimintaamme sekä rohkeudesta lähteä tekemään asioita eritavalla kuin yleensä on totuttu. Luovuttamiselle on olemassa vaihtoehto, selviytyminen Kirjoitettaessa projektin loppuraporttia neljän vuoden kuluttua toivomme olevamme siinä tilanteessa, että: Sijoitetut lapset ja nuoret tietävät omista oikeuksistaan ja osaavat vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun sekä ovat tietoisia tahoista, jotka ovat velvollisia valvomaan heidän oikeuksiensa toteutumista. Nuorten kehittäjäryhmä mallin sekä muun koulutuksen kautta työntekijöiden asenteet, tiedot ja valmiudet nuorten osallisuuden lisäämiseksi ovat vahvistuneet. Kehittäjäryhmät, foorumit sekä valtakunnallinen sijaishuollon verkosto ovat vakiintuneet osaksi yhteiskunnan rakennetta. Päättäjät kuuntelevat sijoitettujen lasten ja nuorten näkökulmia osana kunnallista ja valtakunnallista kehittämistyötä. Haluamme nähdä, että niin nuoret itse, työntekijät kuin päättäjätkin näkevät sijoitetun lapsen tai nuoren tulevaisuuden mahdollisuutena ja ponnistelevat yhdessä kohti selviytymiseen vaadittavien edellytyksien parantamista. Kaikilla näillä toimilla pyritään hyvinvoinnin lisääntymiseen sekä syrjäytymiskierteen ehkäisemiseen. Teksti: Pipsa Vario projektityöntekijä, Pesäpuu ry 14 Pesäpuun lehti 1/2012

15 Nuoruus haittaaks se? Nuorten foorumi Tampereella Parisenkymmentä vuotiasta nuorta ja seitsemän Selvityjät-tiimin jäsentä pysähtyi päiväksi miettimään nuoruuden haasteita, iloja ja suruja sekä sijaishuollon kysymyksiä. Päivään mahtui uusia tuttavuuksia ja jakamisen iloa, naurua ja kyyneliä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tampereen nuorten foorumi oli kolmas Selvityjien sijoitetuille nuorille järjestämä foorumi. Paikkana toimi tällä kertaa Koukkuniemen vanhainkodin juhlasalirakennuksen pylvässali ja teema oli mielenkiintoinen Nuoruus haittaks se? Saman aikaisesti nuorten foorumin kanssa, sijaisvanhemmat osallistuivat Jari Sinkkosen pitämään koulutuspäivään Haastava nuoruus. Puhetta unelmista ja taistelemisesta Nuorten foorumiin saapui vieraaksi sijoitettujen nuorten toivonlähettiläs, Idols-tuomari ja manageri Tommi Liimatainen. Hän piti todella koskettavan ja rohkaisevan puheenvuoron elämästä, periksi antamattomuudesta ja selviytymisestä. Tommin kertomat Muumimörkö on sympaattinen hahmo, joka vaikuttaa ensin pelottavalta. Jos pääsee vähän tutustumaan (jos ei ehdi kahtakymmentä kertaa vaihtua) niin sitten se voi olla vähän symppis. Mut onhan se vähän jäätävä! esimerkit kokemastaan ja näkemästään antoivat samaistumisen mahdollisuuden varmasti jokaiselle paikalla olleelle nuorelle. Kysymyksiin kuten, mitä muut minusta ajattelevat?, miten voin päästä eteenpäin? tai voinko saavuttaa unelmani? kaipaavat monet sijoitetut nuoret vastauksia. Tommi Liimataisen puheenvuoro oli omiaan rohkaisemaan nuoria. Hän kannusti nuoria etsimään unelmia, asettamaan tavoitteita elämälle sekä taistelemaan niiden saavuttamisen puolesta. Millainen nuori minä olen? Koen itseni kauniiksi, arvokkaaksi ja osaavaksi. Ja kuitenkin ajoittain heikoksi ja hauraaksi. Päivän aikana nuoret pohtivat pienryhmissä sitä, millaisia nuoria he ovat. Syttyi vilkasta keskustelua ja samalla piirtyivät sarjakuvahahmot ja muut kuvat isoille värillisille papereille. Nuoret tarkastelivat itseään omasta, sijaisvanhempien, sosiaalityöntekijän, kavereiden sekä ulkopuolisten näkökulmasta. Tehtävä oli nuorille haastava, mutta antoisa. Keskusteluissa nousi kaksi keskeistä teemaa: millainen olen muiden silmin ja olenko hyväksytty sellaisena kun olen. Näiden kysymysten kautta nuoret peilasivat myös omaa paikkaansa johon voisi kuulua. Eräs nuori totesi: Me ollaan tärkeitä, kun joku on halunnut puuttua eikä jättänyt vain oman onnen varaan huonoihin olosuhteisiin. Toinen nuori toi esiin sen, ettei pääse kaveriporukkaan huonojen vaatteiden takia. Kolmas Pesäpuun lehti 1/

16 kertoi kantavansa koko elämäänsä mukanaan kuin hiidenkiveä kantava Obelix. Vaikka nuoret kertoivat erilaisuudestaa ja siitä, miten olla outo hyypiö muiden joukossa, niin pääasiassa he kokivat olevansa sisukkaita selviytyjiä. Nuoret eivät halua olla vain nimiä paperilla, vaan haluavat, että heidät oikeasti tunnetaan. Torjutuksi tuleminen, joko kavereiden tai aikuisten taholta, on tuttua sijoitetuille nuorille. Silti on hienoa nähdä ja tuntea se voiman ja vimman, jota nuorissa on. Useimmilla on kuitenkin henkilöitä, jotka hyväksyvät. Kuulimme palopuheita siitä, miten epäreilua on saada lastensuojeluasiakkuudesta leima, jota sydämessään kantaa ja joka myös rajaa elämänvalintoja. Nuoruus haittaaks se? -keskustelu jatkuu toisissakin Nuorten foorumeissa. On tärkeää kiinnittää huomioita siihen, miten nuoret tulee kohdelluksi eri tilanteissa. Nuoren identiteettiä vahvistaa ja tukee se, jos hänen oma kuvansa on riittävän samankaltainen kuin se, miten muut hänet näkevät. Nuori saa olla oma itsensä seurasta ja tilanteesta riippumatta. Tähän meidän kaikkien tulee pyrkiä Mun oma sijaiperhe on kannustanut mua uskomaan itseeni ja on saanut heiltä rohkaisevaa palautetta. He ovat nähneet minut eritavalla, paljon rohkeampana ja vahvempana mitä itse olisin osannut muutamia vuosia sitten nähdä. Terveiset aikuisille Päivän päätteeksi teimme yhdessä nuorten kanssa huoneentaulun asioista, joita nuori tarvitsee selviytyäkseen sijaishuollossa. Antaa taulun puhua puolestaan. Teksti: Pipsa Vario projektityöntekijä, Pesäpuu ry Johanna Barkman kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry MITEN SELVIYDYN SIJAISHUOLLOSSA 1. Usko itseesi! 2. Pyydä apua! 3. Kenelle kerron? 4. Oikeus tietää miksi on sijoitettu ja miksi vielä olen sijoitettuna! 5. Sijoitettu nuori on tavallinen nuori! 6. Nuoruus haittaks se? 16 Pesäpuun lehti 1/2012

17 Tiesitkö, Uskomme sinuun Usko sinäkin -käsikirja on ehdolla Euroopan parlamentin Charlemagne -nuorisopalkinnon saajaksi. Nuorten eurooppalainen Charlemagne -palkinto (Kaarle Suuri -palkinto) myönnetään nuorten hankkeille, jotka tukevat yhteisymmärrystä, edistävät yhteisen eurooppalaisen identiteetin kehittymistä ja antavat käytännön esimerkkejä siitä, miten eurooppalaiset elävät yhdessä. Palkinnon myöntävät vuosittain Euroopan parlamentti ja Aachenin kansainvälisen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö. Palkinnon voittaja valitaan kaksivaiheisessa menettelyssä. Ensimmäisessä vaiheessa kansalliset tuomaristot valitsevat kansallisen kilpailun voittajan jokaisesta 27 jäsenvaltiosta. Toisessa vaiheessa eurooppalainen tuomaristo valitsee voittajan 27 kansallisen tuomariston valitsemista hankkeista. Vuoden 2012 palkinnon voittaja julkistetaan Saksassa. Lue lisää palkinnosta: Pesäpuu ry & Lastensuojelun Keskusliitto Hyvä sijoitetun nuoren vanhempi, läheinen, sijaisvanhempi, työntekijä ja opettaja USKOMME SINUUN USKO SINÄKIN NUORTEN KÄSIKIRJAAN ILMESTYI AIKUISTEN OPAS! Uskomme sinuun Usko sinäkin lastensuojelun käsikirja nuorilta nuorille on ensimmäinen Suomessa julkaistu sijoitetuille nuorille tarkoitettu käsikirja. Aikuisten opas on tehty nuorten käsikirjan tueksi ja sen tarkoituksena on antaa aikuisille valmiuksia käsitellä nuorten käsikirjassa olevia asioita yhdessä nuorten kanssa. Oppaan kirjoittajat ovat kotimaisia asiantuntijoita. Mukana myös nuorten kirjeitä aikuisille. Pesäpuu ry:n ja Lastensuojelun Keskusliiton julkaisemat kirjat on suunnitellut ja toimittanut Pesäpuu ry:n Selviytyjättiimi. ISÄ, minulla on sinusta valokuva tallessa. Sinne on talletettu arvokkaat muistot ajasta, jolloin kaikki oli vielä hyvin. Ymmärrätkö, että kuormitan äitiäni riitelyllä, kun en halua rikkoa sitä haurasta kuvaa sinusta. Nuorten käsikirja 1,20 Aikuisten opas 8 Tilaukset: tai Pesäpuun lehti 1/

18 Be the change we want to see in the world Power4Youth European Seminar, Huhtikuu ja keväinen Hollanti tulppaaneineen ja tuulimyllyineen on jo itsessään näkemisen arvoinen paikka. Mutta vielä paljon merkityksellisemmän ja antoisamman matkasta teki se, että kyseessä oli kansainvälinen seminaari, johon kokoontui 25 sijaishuollosta kokemusta omaavaa nuorta 10 eri Euroopan maasta. Osallistujia oli Suomesta, Norjasta, Virosta, Hollannista, Kroatiasta, Romaniasta, Englannista, Irlannista, Maltalta ja Tšekistä. Selviytyjien Sami ja Pipsa pakkasivat laukkunsa ja hyppäsivät lentokoneeseen epäonnenpäivänä Suuntana oli Hollanti ja Haag. Haagissa järjestettiin Power4Youth n (P4Y) vuotuinen Euroopan seminaari. P4Y on eurooppalainen sijaishuollosta kokemusta omaavien nuorten verkosto ja sen tarkoituksena on kehittää lastensuojelua sekä nuorten osallisuutta siinä. Selviytyjät tutustuivat IFCO- ja Power4Youthaktiiviin Jean Anne Kennedyyn IFCO:n maailmankonferenssissa Kanadassa viime heinäkuussa. Siitä lähtien Selviytyjät -ryhmä on ollut epämuodollisesti osa P4Y -verkostoa. Seminaarin yhteydessä Selviytyjistä tuli virallisesti Power4Youhin jäseniä. Tiivistä työskentelyä ja mukavaa yhdessäoloa Kuten seminaarien luonteeseen kuuluu, päivät pitivät sisällään ahkeraa työskentelyä monenlaisten aiheiden ympärillä. Me esimerkiksi tutustuimme eri maiden lastensuojelujärjestelmiin, teimme toimintasuunnitelmia siitä, miten voisimme kehittää nuorten osallisuutta omassa maassamme sekä mietimme miten osallisuutta voitaisiin tehostaa sosiaalisen median tarjoamin keinoin. Keskustelujen aiheet eivät itsessään olleet meille uusia, vaan saimme jälleen huomata, että samat kysymykset puhuttavat lastensuojelussa eläneitä nuoria kansallisuudesta riippumatta. Lisäksi keskusteluissa esiinnousseet ongelmat (kuten jälkihuolto, nuorten kuuleminen ja osallisuus) olivat maiden välillä pitkälti samoja. Kuitenkin se, miten laajoina ongelmat ilmenevät, vaihtelee maittain. Saimme myös huomata, että nuorten osallisuus ja osallistaminen ovat ajankohtaisia asioita ympäri Eurooppa. Joissain maissa toiminta on kuitenkin vielä lapsen kengissä, kun taas esimerkiksi Norjassa kansallisella sijaisnuorten verkostolla on mahdollisuus vaikuttaa jopa lainsäädäntöprosesseihin. Olisi hienoa, jos näin voisi olla myös Suomessa. Viestejä Euroopan parlamenttiin sanoin ja kuvin Yksi seminaarin pääteemoista oli de-instutionalism eli laitosten korvaaminen perhehoidolla. Tehtävänämme oli kommentoida Eurochildin aiheesta tekemää lausuntoa, joka on 18 Pesäpuun lehti 1/2012

19 Sami Isoniemi, Jean Anne Kennedy ja Pipsa Vario. tarkoitus esittää Euroopan parlamentissa ensi kesänä. Lausunnon ydinajatuksena oli kaikkien lastensuojelulaitosten sulkeminen EU:n alueella. Nuorten yleinen mielipide Eurochildin lausuntoa kohtaan oli kriitti nen ja valtaosa osallistujista esitti maltillisempia ehdotuksia laitosten sulkemista koskien. Myös meillä Selviytyjillä oli paljon sanottavaa Eurochildin kannanottoluonnokseen, sillä luonnoksessa koko eurooppalainen sijaishuoltojärjestelmä oli tiivistetty muutamaan sivuun. Edustimme seminaarissa kuitenkin Selviytyjiä ja niitä nuoria, joita olemme vuosien varrella tavanneet, emmekä näin ollen voineet jättää tapaamiemme nuorten viestejä sanomatta. Luonnoksessa kaikenlainen laitoshoito oli saman termin alla, käsittäen siis niin pienet perhekodit kuin eteläeurooppalaiset tuhannen lapsen laitokset. Luonnoksen sanamuodot olivat ehdottomia ja lopulliseen kannanottoon tulee paljon tarkennuksia, sillä lastensuojelussa asiat eivät ole mustavalkoisia, ainakaan Euroopan laajuisesti. Yhteenvetona voisi sanoa kantamme olleen, että Euroopan mittakaavassa isoista laitoksista tulisi päästä eroon ja että perhesijoitus pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto varsinkin pienille lapsille. Kuitenkin korostimme, että lapsen oman mielipiteen kuuleminen ja sen huomioiminen on erityisen tärkeää ja että sijoituspaikan tulee vastata lapsen tai nuorten tarpeita. Joskus tämä tarkoittaa nuoren sijoittamista laitokseen, mikä voi olla myös nuoren oma tahto. Mukana seminaarissa oli ammattivalokuvaaja. Hänen tehtävänään oli dokumentoida viikonlopun tapahtumia sekä kerätä osallistujien ajatuksia, kokemuksia ja tarinoita lastensuojelusta. Hänen ottamistaan kuvista ja keräämistään viesteistä kootaan tulevana kesänä näyttely Euroopan parlamenttiin. Sanomamme päätyy siis suoraan ja autenttisena päättäjien kuuluviin! Euroopan parlamentissa pääsee esille myös Uskomme sinuun Usko sinäkin -käsikirja sekä tarina sen taustalta. Englanninkieliselle versiolle lienee kohta siis entistä enemmänkin kysyntää. Power4Youth -verkostosta kasvanee tärkeä eurooppalaisen lastensuojelun kehittäjätaho. Selviytyjät tulee olemaan jatkossakin aktiivisesti mukana Euroopan tasolla tapahtuvassa kehittämistyössä. Pääpaino on kuitenkin Suomessa, sillä meiltä puuttuu oma sijaisnuorten verkosto ja sen perustaminen on osa Selviytyjien projektisuunnitelmaa. Lue lisää: blogspot.com/ Teksti: Sami Isoniemi ja Pipsa Vario Pesäpuun lehti 1/

20 Nuorten foorumit 2012 Vuonna 2012 järjestetään kaksi valtakunnallista nuorten foorumia. Nuoret nuorille foorumeita on järjestetty jo kolme kertaa ja nyt on aika ilmoittautua ensi syksn tilaisuuksiin. Tartu tilaisuuteen ja motivoi nuoresi mukaan! Teemana: TABUT, TODELLISUUS JA TULEVAISUUS! Tabuko? Murra jää, ota asiat puheeksi! Foorumeissa vaihdetaan ajatuksia ja kokemuksia lastensuojeluasiakkuudesta sekä puntaroidaan mm. mikä on hyvinvointia ja mikä pahoinvointia? miten lastensuojelusta saadaan lasten ja nuorten näköistä? miten nuorten mielestä nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä voisi ehkäistä? miksi unelmat ovat tärkeitä ja mitkä asiat mahdollistavat niiden toteutumisen? Nuorten viestit viedään seuraavana päivänä aikuisten päiville. ä Tiistai klo 9 16 HELSINKI Finlandia-talo Lastensuojelupäivien yhteydessä. Mukaan mahtuu 50 nuorta! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Ankkurit ylös ja kohti uusia haasteita! ä Keskiviikko kello 9.30 noin JYVÄSKYLÄ Messukeskus Paviljonki Perhehoidon päivien yhteydessä. Mukaan mahtuu 40 nuorta! Lisätiedot ja ilmoittautumiset alkaen: Ota riski, et tule katumaan! Yhteistyöllä nuoret nuorille: Lastensuojelun Keskusliitto, Helsingin kaupungin Nuoret Kehittäjät, Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi, Pääkaupunkiseudun Sosiaalialan Osaamiskeskus SOCCA ja Sinut ry. 20 Pesäpuun lehti 1/2012

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus Pesäpuu ry lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä Iso Roobertinkatu 1 A 16 5 00120 Helsinki toimisto@pesapuu.fi www.pesapuu.fi Läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa

Lisätiedot

PRIDE-valmennus on kantanut pian 20 vuotta

PRIDE-valmennus on kantanut pian 20 vuotta ENNAKKOVALMENNUS Teksti Kirsi-Marja Nurminen Kuvitus Jonna Markkula PRIDE-valmennus on kantanut pian 20 vuotta Sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyössä on vielä parannettavaa Perhehoitajalain

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ?

SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ? Christine Välivaara, Pesäpuu ry SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ? - TUKIMALLI SIJOITETUN LAPSEN KOULUNKÄYNTIIN WWW.PESAPUU.FI SISUKAS 2012-16 pähkinänkuoressa SISUKAS projekti kehittää

Lisätiedot

TUKI JA LÄHEISET NUOREN ELÄMÄSSÄ

TUKI JA LÄHEISET NUOREN ELÄMÄSSÄ Nuorten foorumin järjestivät Pesäpuu ry:n Selviytyjät -tiimi ja Lähemmäs-projekti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Helsingin kaupungin sijaisperheiden koulutustilaisuuden yhteydessä TUKI JA LÄHEISET

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14 SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14 Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.-13.11.2014 Selviytyjät-tiimi Osallisuuden taidot ja valmiudet

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki

Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki Kehittäjäryhmään haettiin kutsukirjeellä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kautta halukkaita vanhempia Kehittäjäryhmässä aloitti 8 kehittäjäasiakasvanhempaa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot