VILKKU. Markku sai uuden sydämen. Ota Loora käyttöösi s.9 Millainen on hyvä esimies s.17

Transkriptio

1 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti Markku sai uuden sydämen Ota Loora käyttöösi s.9 Millainen on hyvä esimies s.17

2 PÄÄKIRJOITUS MAALISKUU 2008 SISÄLTÖ Ammenna avointa Looraa ARI JÄRVELÄ Maailma on tietoa täynnä ja se on helposti saatavilla. Ennen peräkylän poika faktaa perätessään kaivoi sukset esiin ja lähti kirkonkylän kirjastoon apua hakemaan. Nyt hän nappaa syliin kannettavan tietokoneen ja langattomalla yhteydellä etsii kaipaamansa tiedon hakukonetta käyttäen. Luminietos ei enää estä tiedon hankintaa, mutta toisaalta informaatiota on jo liikaa, aina ähkyksi asti. Työpaikalla tiedot eivät ole enää kauniisti mapeissa, levytila alkaa olla paperia halvempaa ja kapasiteetti rajatonta. Ennen tuotiin tietokoneet paikalleen ikkunasta, tänään kulkee mahtava määrä dataa pikkutakin taskussa sikarin kokoisessa tikussa. Maailma siis muuttuu, kehitys kehittyy. Pahinta, mitä voi työkaverille sanoa tämän apua pyytäessä, on toteamus: Kato intrasta tai netistä. Se on sama kuin tokaisisi tietä kysyvälle lyhyesti: Jonnekin tohon suuntaan! Kevään koittaessa aukeaa Tampereen kaupungin uusi sisäinen tiedotuskanava, intranet nimeltään Loora. Tampereen murteella nimi tarkoittaa laatikkoa, ja se kuvaa myös Looran tavoitetta. Tiedon on oltava saatavilla yhdestä tuutista niin, että haku on helppoa ja käsitteet yhdenmukaisia. Oikean tiedon löytymiseen on Loorassa panostettu ja luokittelun termeissä pyritty selkeyteen. Sisältö Loorassa ei ole enää organisaatiopohjaista, rakenne on tehty käyttäjän näkökulmasta, palveluittain luokiteltuna. Sisällön tuottamista on merkittävästi helpotettu. Enää ei tarvitse koodata käsin, työkalut ovat käyttäjäläheisiä. Näin pystytään sivuston päivittämisvastuuta jakamaan nykyistä laajemmalle. Loora on avoin alusta yhdessä tekemiselle ja tiedon jakamiselle. Teknisesti Loora on myös Tampereen kaupungin avaus avoimen tietojärjestelmärakenteen suuntaan. Loora perustuu palvelukeskeiseen tietoarkkitehtuuriin, joka myös lyhenteellä SOA tunnetaan. Tässä olemme päänavaajia Suomessa yhdessä Oulun kaupungin kanssa. Tämä rakenne on ihanteellinen kasvupohja palveluprosesseille. Loorassa on vahva integraatio muihin järjestelmiin. Loora ei luonteeltaan ole toiminnanohjausjärjestelmä, mutta se on kuin sateenvarjo muiden keskeisten sovellusten päällä. Donna on dokumenttien hallintaan ja arkistointiin tarkoitettu työkalu, joka otetaan tämän vuoden aikana käyttöön. Käyttöoikeuksien hallinta toteutetaan alkukesästä jo Kahva-keinoin. Ulkoisten verkkosivujen ulkoasu uusitaan huhti-toukokuussa. Monille tuttu SAP jatkaa talous- ja henkilöstöhallinnon, logistiikan sekä raportoinnin perustana saaden myös uusia ominaisuuksia. Paljon tapahtuu ja Loora on tarkoitettu kaikille kaupungin työntekijöille. Sen käyttö on mahdollista myös oman työpisteen ulkopuolella. Looraa voi käyttää kannettavaltaan tai internet-verkosta miltä tahansa tietokoneelta. Tämä kuitenkin edellyttää tietoturvallisen varmenteen tilaamista Tietotekniikkakeskukselta. Loora on meitä kaikkia varten. Teppo Sulonen tietohallintojohtaja 2 Pääkirjoitus 3 Pormestarimalli sai myönteistä palautetta 5 Valtuutetuilta tiukkaa palautetta uudesta toimintamallista 6 Tilaajan ja tuottajan mielestä yhteistyö lisääntynyt 7 Koulupsykologit ja -kuraattorit tukevat koko kouluyhteisöä 8 Tampereen vaakunan, pöytästandaarin ja viirin käyttöön ohjeita 9 Kaupungin henkilöstön uusi intranet Loora otetaan käyttöön 12 Markku Suomiselle tehtiin sydämensiirto 14 Sairaalaosastoja muutti Pikonlinnaan 15 Hatanpään sairaalan remontti alkoi 16 Klinikkaopettaja auttaa työharjoittelujaksoilla 17 Esimiehestä paljon mielipiteitä 18 Unicef-keräyksen voi käynnistää työpaikalla 18 Osallistu henkilöstön taidenäyttelyyn 19 Ilmoituksia 20 Velomania!-kirja palkittiin VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 44. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit tai raija.lindell@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ tiedotus/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy huhtikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ville Saha. Markku 2Suominen VILKKU kannustaa 2 / 2008 täyttämään elinluovutuskortin. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl.

3 ARI JÄRVELÄ Projektipäällikkö Kari Hakari kertoi valtuutetuille pormestarikyselyn tuloksia. Pormestarimalli ja uusi toimintamalli saivat myönteistä palautetta Paluuta vanhaan ei ole TEKSTI RAIJA LINDELL Pormestarikyselyn tuloksia sekä kokemuksia tilaaja tuottaja-mallista esiteltiin Tampereen kaupunginvaltuuston seminaarissa helmikuussa. Ensimmäisen vuoden kokemukset kummastakin muutoksesta ovat yleislinjaltaan myönteisiä. Tamperelaisessa kunnallispolitiikan laboratoriossa, kuten pormestari Timo P. Nieminen sanoi, on eletty mielenkiintoinen vuosi. Pormestari Nieminen muistutti, että suurten muutosten läpivieminen ei suinkaan tapahdu vuodessa eikä kahdessa. Huomattavissa kuitenkin jo on, että ongelmat ovat pienentyneet ja ne ovat selkiytyneet ja yksityiskohtaistuneet. Henkilökunnalta olen saanut viestiä, että toimintamalli on saatu jotakuinkin käsiin. Organisaatio kehittyy ja menee eteenpäin asiassa. Myös projektipäällikkö Kari Hakarin arvion mukaan tilaaja tuottaja-malli on edennyt varsin odotetusti ja pormestarimalli on saanut myönteisen vastaanoton. Toimintamalli kehittyy koko ajan eikä paluuta vanhaan ole. Tulevaisuudessa tiltua tullaan soveltamaan monilla eri tavoilla. Nyt tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja muutoksille on annettava aikaa, Hakari korosti. Hän ei usko, että toimintatapoihin joudutaan tekemään kovin isoja muutoksia: Aika näyttää millaisia, mutta viilauksia ja tarkennuksia tehdään varmasti. Tampereen kaupunki selvitti pormestarimallin toimivuutta sähköisellä kyselyllä marraskuussa Kysely lähetettiin 147 henkilölle. Heistä viranhaltijoita oli 38 ja luottamushenkilöitä 109. Kyselyyn vastasi ainakin osittain 105 henkilöä, koko kyselyyn vastasi 96 henkilöä. Kokonaisvastausprosentti oli 65, viranhaltijoiden 95 prosenttia ja valtuutettujen 61 prosenttia. 3

4 Päätöksenteko sai kasvot Projektipäällikkö Kari Hakari esitteli valtuutetuille seminaarissa pormestarikyselyn tuloksia. Kyselyyn vastanneista selvän enemmistön mukaan pormestarijärjestelmä on yleisesti ottaen vastannut sille valtuustossa asetettuja tavoitteita. Päätöksenteon on koettu saaneen kasvot suhteessa kuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin. Varsinkin viranhaltijat olivat sitä mieltä, että muu toksen ansios ta luottamushenkilöiden mahdollisuudet osallistua asioiden valmisteluun ovat parantuneet. Tästä asiasta oli eri mieltä noin 25 prosenttia kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä. Kysymys politiikan ja virkamiestoiminnan välisen rajan madaltumisesta ja selkiintymisestä jakoi vastauksia. Lähes yhtä moni vastanneista oli sitä mieltä, että raja ei ole madaltunut tai että raja on madaltunut ja selkiintynyt. Kyselyyn Kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa, ettei apulaispormestarien lukumäärää vähennetä, vaan pidetään ennallaan. Toista vuotta apulaispormestareina ovat nyt Riitta Ollila (vas.), Sirkkaliisa Virtanen, Tarja Jokinen ja Irja Tulonen. vastanneista virkamiehistä puolet oli sitä mieltä, ettei raja ole madaltunut. Kuitenkin 53 prosenttia vastanneista koki demokratian lisääntyneen ja valtuuston poliittisen vallan kasvaneen. Pormestarin rooli selkeä Pormestarikyselyyn vastanneista valtuutetuista lievä enemmistö oli sitä mieltä, että pormestari tulisi valita valtuutetuista. Ajatusta, että pormestari voitaisiin valita myös muista henkilöistä kuin valtuutetuista kannatti 44 prosenttia vastanneista. Varsinkin kyselyyn vastanneet viranhaltijat toivoivat (60%), että pormestarin valintatavassa huomioitaisiin myös muut henkilöt kuin pelkästään valtuutetut, kertoi Hakari. Enemmistö kyselyyn vastanneita piti toimivana ratkaisuna pormestarin roolia luottamushenkilöjohtajana ja kaupunginjohtajan tehtävien hoitajana. Viranhaltijoista lähes kolmasosa suhtautui asiaan muita kriittisemmin. Hakarin mukaan tutkimustulokset kertovat, että työnjakokysymykset ovat pääsääntöisesti kunnossa. Jokseenkin selvä enemmistö kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että pormestarin apuna pitäisi olla nykyistä selkeämmin konsernin operatiiviseen johtamiseen keskittyvä virkamiesjohtaja tai -johtajia. Pormestarin ja konsernihallinnon ryhmänjohtajien työnjakoa piti toimivana selkeä enemmistö vastaajista. Sen sijaan pormestarin ja palvelutuotantojohtajien työnjaosta oli virkamiesvastaajista 60 prosenttia sitä mieltä, että siinä on korjattavaa, Hakari kertoi. Pormestarin ja apulaispormestarien välistä työnjakoa vastaajat pitivät toimivana. Pormestarin esikunnan roolia virkamiesvastaajat eivät pitäneet selkeänä, mutta toisaalta luottamushenkilöt eivät koe roolia niin ongelmallisena. Apulaispormestarien toimivalta epäselvä Apulaispormestarien toimenkuvaa ja toimivaltaa piti vähän yli puolet kaikista vastaajista epäselvänä. Näin ajatteli myös selkeä enemmistö viranhaltijoista, Hakari totesi. Päätoimiset puheenjohtajat ovat kyselyn mukaan parantaneet lautakuntien työtä. Apulaispormestarien ja tilaajaryhmän välistä työnjakoa piti huonosti toimivana hieman SIVULLE 6 VILLE SAHA 4

5 Mitä mieltä tilaaja tuottajamallista? Anneli Kivistö Hannu Soro Elina Sirén TEKSTI RAIJA LINDELL KUVAT VELI-MATTI PARKKINEN Vilkku kysyi kolmelta Tampereen kaupungin henkilöstöön kuuluvalta valtuutetulta, mitä mieltä he ovat tilaaja tuottajamallista. Anneli Kivistö, Hannu Soro ja Elina Sirén vastasivat seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä mieltä olet tilaaja tuottaja-mallin ensimmäisestä vuodesta Tampereella noin ylipäätään? 2. Miten uusi toimintamalli vaikutti työpaikkaasi ja sen henkilöstöön? 3. Missä seikoissa tilaaja tuottaja-mallissa on mielestäsi vielä kehittämisen varaa? Työnsuunnittelija Anneli Kivistö (SDP) 1. Meni paremmin kuin osasin odottaa. Valmista sablonia ei ollut, joten kiitos kuuluu kaupungin osaavalle ja muutoksiin tottuneelle henkilöstölle. 2. Omaan työhöni se vaikutti siten, että entinen työ meni alta, tuli uusia tehtäviä ja myös uudet esimiehet ja työkaverit. Vähän ihmettelimme, kun toimiva ja tuottava yksikkö, eli sosiaali- ja terveystoimen tiimi, joka hoiti tukityöllistämisen ym. harjoittelut, hajotettiin ensimmäisten joukossa. Mutta omalta osaltani olen nyt tyytyväinen. Nykyiset tehtävät on haastavia, esimiehet oikeudenmukaisia ja työkaverit reiluja. Ei valittamista. 3. Varmaan tilaajan ja tuottajan rooleissa on vielä kehittämisen varaa. Ne ovat kaksi eri rootelia, mutta vuoropuhelua täytyy harrastaa. Opinto-ohjaaja Hannu Soro (sit.) 1. Kyllä tilanne on kokonaisuudessaan ollut melko epäselvä. Tilaajan ja tuottajan roolit ovat olleet epäselviä. Järjestelmä ei ole aito, koska lähes kaikki tapahtuu konsernin sisällä. Joskus tuntuu, että tässä pelataan mukavaa peliä, jossa kukaan ei tiedä, mitä tuleman pitää. 2. Lukiopuolella sillä ei ole ollut kovinkaan suurta merkitystä päivittäiseen opettajan työhön. Monet asiat tehdään nyt paljon vaikeammin ja byrokraattisemmin. Tuntuu, että maalaisjärjen käyttö ei ole enää sallittua. Kaupungin sisäisiä palveluja tilattaessa homma on monimutkaistunut ja aikaa kuluu paljon enemmän kuin aikaisemmin, ennen kuin mitään tapahtuu. 3. Kyllä siinä on oikeastaan joka kohdassa kehittämisen varaa. Vaikka paluuta vanhaan ei ilmeisesti ole, niin veikkaan, että jossain kohdin palataan kohti entistä. Näin on tapahtunut jo muuallakin. Pikku hiljaa pitäisivät säästöt ja muut mallissa luvatut asiat tulla esille. Jos näin ei käy, vastustus mallia kohtaan kasvaa entisestään. Terveydenhoitaja Elina Sirén (Kok.) 1. Haastava ja vaativa, mutta välttämätön prosessi on meneillään. Hyvinvointivaltion säilyttämiseksi ja tuottavuuden tehostamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita ja uutta teknologiaa, mutta tehostaminen ei saisi tapahtua työntekijöiden paineita lisäämällä. Tilaaja tuottaja-mallin kehittäminen vie vielä paljon aikaa ja vaatii hiomista. Tilanne on vielä melko sekava ja osa työtekijöistä joutuu turhan kovan työpaineen alle uudistamistyössä, esimerkiksi soten lähiesimiehet. 2. Perustason hoitotyössä uusi toimintamalli ei juurikaan näy, mutta lähiesimiestason työ on lisääntynyt valtavasti. Tieto on kadonnut ja osaaminen hävinnyt työnkierrossa, kun ihmiset ovat vaihtaneet toisiin työtehtäviin ja uutta osaamista ei ole tullut tilalle. Kaikenlainen ohjeistus koetaan epäselväksi, sillä ohjeet ovat joko vaikeaselkoisia tai tulkinnan varaan jää paljon ja se on aikaa vievää. Lähiesimiestason yläpuolella oleva johtajuus tuntuu olevan kateissa. Tarvittaisiin uudenlaista johtajakoulutusta. Myös budjettien seuraaminen ollut vaikeaa ja ajoittain lähes mahdotonta. Budjettivarkaita on liikkeellä; esimerkiksi sellaisia ennakoimattomia lisäkuluja kuten kuljetusmaksut, käsittelymaksut, rivimaksut ja rekrytointimaksut. 3. Koen, että tilaajaosaamista ei ole riittävästi. Työ lankeaa liikaa lähiesimiesten vastuulle. Tässä on varmasti opettelemista koko konsernitasolla. Tuotteistaminen on vielä alkutekijöissään ja sen tekemisessä on myös osaamisvajetta. Tilaajalla ja tuottajalla on molemmilla sama tavoite, ne eivät saa kilpailla keskenään. Valtuuston kokouksissa myös tuotantojohtajien läsnäolo olisi tärkeää. Apulaispormestareiden substanssiosaaminen ei ymmärrettävästi voi aina riittää vastaamaan kysymyksiin. Kyselytuntien vastausten taso saataisiin näin korkeammaksi ja vastaukset olisivat sisällöllisesti oikein. 5

6 yli puolet vastaajista. Myöskään apulaispormestarien välistä työmäärää ei vastaajista yli puolet pitänyt oikeana. Apulaispormestari-nimikettä pidettiin jokseenkin roolia kuvaavana. Apulaispormestarien määrästä ei saaduista vastauksista nouse selkeää näkemystä. Tähän kysymykseen tuli aika moinen hajonta, Hakari kertoi. Reilu viidesosa piti nykyistä määrää hyvänä. Reilu puolet vastaajista oli sitä mieltä, että apulaispormestarien tai vastaavantyyppistä tehtävää hoitavien määrä voisi vähentää. Vain vajaa 10 prosenttia viranhaltijoista oli sitä mieltä, että nykyinen apulaispormestarien määrä on sopiva. Pääosa viranhaltijavastaajista oli sitä mieltä, että apulaispormestareita voisi olla kaksi tai kolme. Pormestari Timo P. Nieminen asettui helmikuussa ehdolle pormestariksi myös seuraavalle nelivuotiskaudelle Pormestari valitaan syksyllä. Pormestariehdokkaiksi ovat ilmoittautuneet myös Sirkkaliisa Virtanen, Hanna Tainio ja Irene Roivainen. Tilaajan ja tuottajan näkökulmat: Monialainen yhteistyö lisääntyi TEKSTI RAIJA LINDELL Tuottajan näkökulman valtuuston seminaariin toi laitoshoidon johtaja Ella Suojalehto. Hänen mielestään uuden toimintamallin ensimmäisenä vuotena päästiin hyvään vauhtiin uudistuksissa. Toimintatavan muutosta hän pitää kokonaisuudessaan hyvänä. Riskeistä puhuttaessa Suojalehto painotti, että konsernitasoisissa pysyväismääräyksissä olisi ehdottomasti huomioitava se, että kaupunkiorganisaatiossa tilaaja ja tuottaja toimivat täysin eri toimintalogiikan mukaan. Lisäksi uusi toimintamalli on tuonut mukanaan sen, että entistä tarkempi työnjako suurentaa osaamisvajeen riskin. Mielestäni on oleellista tiedostaa, että entinen osaaminen ja tietämys vanhenevat. Suojalehto jakoi uuden toimintatavan vai kutuksia neljään osa-alueeseen, joita ovat sopimusohjaus, johtaminen organisaation eri tasoilla, johtokuntatyöskentely sekä muutoksen synnyttämä muutosten sarja. Palvelusopimus selkeytti tuottajan mission. Toiminta on määritelty määrinä, laatuna ja vaikuttavuutena. Eli nyt tehdään ja kehitetään pääasiassa vain palvelusopimuksien sisältämiä asioita. Suurin muutos johtamisessa Suojalehdon arvion mukaan todennäköisesti suurin muutos tuotannossa on tapahtunut johtamisessa. Se on laajentunut huomattavasti. Hän painotti, että johtamien ei ole pelkästään perinteistä työnjohtamista, vaan johtamiseen sisältyy entistä enemmän eri tasoja. Resurssit, toimintaprosessit, työhyvinvointi, osaaminen, kus tan nuk set ja muutos, nämä kaikki edellyttävät huomattavaa johtamisen osaamista ja työskentelyotetta, joka näkyy jokapäiväisessä työssä. Suojalehdon mukaan johtokuntatyöskentelyssä pitäisi tehdä johtokunnan rooli ja päätösvalta näkyviksi. Nyt tuotannon jopa operatiivisessa päätöksenteossa on luottamuselin mukana. Johtokunta on tuotantojohtajan tuki. Johtokunnan roolista ei vielä ole otettu irti kaikkea uuden toimintamallin mahdollistamia hyötyjä. Vaikka johtokuntatyöskentely on työlästä, se on antoisaa ja hyödyllistä. Toimintamallin muutos synnytti Suojalehdon mukaan muutosten sarjan. Tässä on tiedostettava, että jatkuva muutos voi olla henkilöstöä kuormittavaa ja avuksi tarvitaan osaavaa muutosjohtamista. Kaiken kaikkiaan toimintamallin muutos luo sen ikkunan ja imun, jonka mukana on nopeampaa ja helpompaa tehdä muitakin kehittämistoimenpiteitä, Suojalehto totesi. Alussa vanhojen tapojen pauloissa Tuottajan näkökulman seminaariin toi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki. Hänen mielestään uusi hallintomalli mahdollistaa aiempaa paremmin monialaisen yhteistyön. Ensimmäinen vuosi on ollut työntäyteinen. Olemme vasta alkutaipaleella, mutta isot kehittämislinjat on hahmotettu. Täytyy myöntää, että alussa olimme vanhojen toimintatapojen pauloissa. Lehtomäki korosti, että tilaaja tuottaja-malli painottaa asukkaiden tarpeista lähtevää toimintatapaa ja auttaa kuntia siirtymään tuotantolähtöisestä tarvelähtöisempään palvelutuotantoon. Tilaajan toiminnan lähtökohtina ovat kuntalaisten tarpeiden ymmärtäminen ja resurssien ohjaaminen niiden mukaan. Tilaamisessa ja kilpailutuksessa ei Lehtomäen mukaan ole ollut suuria ongelmia, mutta kaupunkilaisten tarpeiden huomioimisessa ja priorisoinnissa on parantamisen varaa, sillä yksittäiset asiat nousevat esiin kokonaisuuden kustannuksella. Kustannuslaskennassa mentiin Lehtomäen mielestä osittain taaksepäin ensimmäisen vuoden aikana, sillä toimintolaskentaan perustuvaa kustannuslaskentaa ei hyödynnetty. Myös tuotteistusta Lehtomäki pitää kehittymättömänä ja tästä johtuen vertailtavuus eri tuottajien välillä on ollut vaikeaa. Vaikuttavuuden mittauksessakin ollaan vasta alussa, mutta saatavuutta on voitu jo mitata kohtalaisesti, Lehtomäki kertoi valtuustoseminaarissa. 6

7 Koulupsykologi Päivi Tornberg ja koulukuraattori Antti Hirvonen kertovat, että oppilaat osaavat käyttää heidän palvelujaan luontevasti. Tämä on matalan kynnyksen lähipalvelua. Koulupsykologeilla ja -kuraattoreilla on merkittävä rooli koulujen jokapäiväisessä oppilashuollossa sekä kasvatus- ja opetustyössä. Päivi Tornberg (vas.) ja Antti Hirvonen keskustelemassa apulaisrehtori Arto Niemisen, luokanvalvoja Virva Karvosen ja luokanvalvoja Sanna Laaksosen sekä koulu terveydenhoitaja Anne Kuuselan kanssa Hatanpään koulussa. TEKSTI JAANA KALLIOMÄKI KUVAT ARI JÄRVELÄ Kun koulupsykologi Päivi Tornberg vuonna 1997 aloitti viransijaisena työnsä Tampereen kaupungilla, hänellä oli kolme kollegaa, jotka kiersivät eri kouluilla. Nyt koulupsykologeja on 17, useimmilla kouluilla omansa. Myös koulukuraattoreja eli koulun sosiaalityöntekijöitä on 17. Molempien palvelujen tarve on kasvanut, ja Tampere on 2000-luvulla vastannut kysyntään uusia toimia perustamalla. Hatanpään koulun kuraattori Antti Hirvonen sanoo, että kuraattoreista ja -psykologeista on tullut kiinteä osa koulujen jokapäiväistä kasvatus- ja opetustyötä ja oppilashuoltoa. He tukevat työllään koko kouluyhteisöä ja osallistuvat sen arkeen omalla asiantuntemuksellaan. Työtä tehdään yhdessä oppilaan, huoltajien, koulun ja tarvittaessa koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kuraattorit ja psyko logit tukevat oppilasta tunne-elämän, sosiaalisen vuorovaikutuksen tai mielenterveyden pulmissa. Lapsi tai nuori saattaa tarvita tukea myös erilaisissa oppimistilanteissa ja omissa tai perheen elämään liittyvissä asioissa, Tornberg ja Hirvonen toteavat. He puhuvat matalan kynnyksen lähipalveluista. Oppilaat osaavatkin käyttää palveluja luontevasti. Yhteyttä ottavat myös vanhemmat ja opettajat. Haasteet kasvaneet Tampereen ensimmäiset koulukuraattorien ja -psykologien toimet perustettiin noin 25 vuotta sitten. Merkkipaalua muistettiin viime syksynä juhlaseminaarilla. Koulukuraattorien ja -psykologien työtä 25 vuotta Tampereella Matalan kynnyksen tukea oppilaiden ongelmiin Keinot ja resurssit tukea oppilaita ovat vuosien aikana parantuneet, mutta ehkä haasteetkin ovat suuremmat, Tornberg kiteyttää. Erityisopetuksen kehittämisellä on voitu huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet aikaisempaa joustavammin, mutta sen tarvekin on vastaavasti kasvanut, Hirvonen kertoo. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Tämä näkyy myös meidän työssämme. Erityisen vaikeana tilanne koetaan sekä kotona että koulussa silloin, kun ulkopuolisen avun saanti syystä tai toisesta pitkittyy. Koululla on moniammatillista oppilashuollon asiantuntemusta, mutta muitakin palveluja tarvitaan. Yksi haaste Hirvosen mukaan on peruskoulun jälkeinen opiskelu. Moni keskeyttää amma- 7

8 tillisen koulutuksen. Miten jo peruskoulussa luotaisiin pohja motivaatiolle opiskella ammattiin? Hatanpään ja Tesoman kouluihin on perustettu joustavan opetuksen jopo-luokat. Niissä oppilailla on työssäoppimisen jaksoja, ja he tutustuvat myös ammatilliseen koulutukseen. Tällöin harppauksesta ei tule niin iso. Tulevaisuudessa tätä työtä tehdään varmasti entistä enemmän, Hirvonen uskoo. Kiusaamista ja kiemuroita kaverisuhteissa Koulupsykologin työ painottuu oppimisen asioihin ja kouluvalmiuksien tutkimiseen. Tärkeä osa on tukitoimien suunnittelu yhdessä vanhempien, opettajien ja koulun oppilashuollon kanssa, Tornberg kertoo. Oppilaita painavat esimerkiksi kaverisuhteet ja perheen pulmat. Voi olla poissaoloja koulusta, keskittymisvaikeuksia tunnilla ja kiusaamista. Vanhemmat kääntyvät psykologin puoleen, kun lapsen tai nuoren käytös on muuttunut. Kuraattorin työssä korostuu ehkä enemmän verkoston rakentaminen lapsen ja nuoren auttamiseksi. Mietimme kokonaisvaltai sesti tilannetta, ja suunnittelemme yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa tarvittavat tukitoimet, Hirvonen sanoo. Tampereella on paljon toimijoita, joiden kanssa koulu tekee yhteistyötä. Lähtökohtana on voimavarojen hakeminen oppilaan ja perheen hyväksi, Tornberg ja Hirvonen pohtivat. Hirvonen sanoo 16:n työvuotensa kertovan alalla viihtymisestä. Työ on mielekästä ja vaihtelevaa. Sitä on kannattanut tehdä. Tämä ei ole yksinäistä tekemistä, sillä työtovereita on paljon. Vaikka esiin tulee vaikeitakin asioita, lapsilla ja nuorilla on mukana aina toivo ja eteenpäin menon näkökulma, Tornberg kiittää. Suurin osa heistä voi hyvin, mutta on myös tukea tarvitsevia. Pienellä ohjauksella ja tuella asioita saadaan yleensä sujumaan, Hirvonen sanoo. Netti kiinni ja nukkumaan ajoissa Tekniikan kehittyminen, informaatiotulva, netti ja kännykät ovat muuttaneet lasten ja nuorten arkea. Tämä tiedetään koulussa ja sen oppilashuollossa. Yläluokkalaiset nukkuvat liian vähän. Nuori voi pelata myöhään yöhön vanhempien tietämättä. Netin kautta voi seurata mitä vain ympäri vuorokauden. Arjen perusrytmi katoaa, ja tulee helposti mielenterveyden ja oppimisen ongelmia, Antti Hirvonen pohtii. Netti voi myös kaventaa nuorten elämää. Virtuaalikaveri voi olla todellisempi kuin todellinen kaveri, Tornberg tietää. Ruokailu, liikunta, yhdessäolo, harrastukset ja nukkuminen, hän kiteyttää vanhat tutut arjen sujumisen eväät. TEKSTI MARIKA HAAPALA KUVAT VILLE SAHA Tampereen lippu pöytäviirinä eli pöytästandaarina on vain kaupungin omassa käytössä. Jos Tampereen vanhaa vaakunaa haluaa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin, siihen tarvitaan pormestarilta lupa. Tampereen vaakunoiden, lippujen ja viirien käytöstä ohjeet T ampereen kaupungin virallisesta vaakunasta on tehty kaupungin käyttöön Tampereen lippu, pöytästandaari eli pöytäviiri sekä viiri. Näistä Tampereen lippu sekä pöytästandaari ovat vain kaupungin omassa käytössä. Sen sijaan Tampereen viiriä voivat käyttää rajoituksetta myös yksityiset ihmiset isännänviirin tapaan. Viirin voi ostaa esimerkiksi Tampere-seuralta ja museokauppa Vinssistä. Tampereen lippu on tarkoitettu sekä sisä- että ulkokäyttöön. Lippu voidaan myös luovuttaa lainaksi tilaisuuksiin, joissa pormestari edustaa kaupunkia. Tampereen pöytästandaaria kaupunki jakaa lahjaksi esimerkiksi yhdistyksille merkkipäivinä tai vierailulla isännille. Vanhan vaakunan lippua käytetään ainoastaan Raatihuoneella silloin kun pormestari isännöi siellä arvovieraita. Muualla kuin Raatihuoneella lipun käyttöä varten tarvitaan pormestarin päätös. Vanhan vaakunan pöytästandaari eli pöytäviiri on vain pormestarin omassa käytössä. Pormestari jakaa sitä lahjaksi arvovieraille pääasiassa Raatihuoneella. Sillä voidaan myös korostaa pormestarin läsnäoloa hänen isännöimässä tilaisuudessa. Vanhaa vaakunaa on mahdollista käyttää historiallisissa tilaisuuksissa, Tampereen päivänä sekä kotiseutua osoittavana osana lipussa tai jäsenmerkissä. Kaupallisiin tarkoituksiin tarvitaan kuitenkin pormestarin lupa. Tampereen lippua, viiriä sekä vanhan vaakunan lippua eivät koske Suomen lippuun liittyvät liputussäännöt, joten ne voivat liehua salossa ympäri vuorokauden. 8

9 Loora on täynnä tietoa Loora on Tampereen kaupungin sisäiseen viestintään tarkoitettu intranetportaali, joka otetaan käyttöön maaliskuussa Loora on koko henkilöstön yhteinen viestintä- ja työväline. Siellä tiedotetaan ajankohtaisista asioista, keskustellaan ja jaetaan dokumentteja. Sinne kootaan niin yhteiset kuin yksiköidenkin omat ohjeet, aineistot ja lomakkeet. Loora tarkoittaa tampereen kielellä laatikkoa eli Loora on henkilöstön työkalupakki, joka on täynnä työssä tarvittavaa tietoa. Loora sijaitsee kaupungin verkossa olevissa koneissa osoitteessa Looran toimitus rakentuu kuten lehtitalossa Loorassa tulee olemaan noin erilaista sisältötiedostoa. Sisältöä tuottaa ja päivittää Looran toimitus, joka koostuu päätoimittajasta, toimituspäälliköistä, vastaavista toimittajista ja Loora-toimittajista. Looran päätoimittaja on tiedotuspäällikkö Aila Rajamäki viestintäyksiköstä. Hän vastaa koko Looran sisällöstä ja rakenteesta sekä etusivun uutisvalinnasta. Päätoimittajan tekemät linjaukset koskevat myös yksiköiden omia sivuja eli välilehtiä. Looran kehittämisestä ja uusien toiminnallisuuksien hankkimisesta vastaa tietohallintoyksikössä työskentelevä portaalipäällikkö, verkkosuunnittelija Päivi Kuusisto yhdessä kehitysryhmän kanssa. Toimituspäällikköjä puolestaan ovat toimialojen verkkoviestintäsuunnittelijat. He opastavat Loora-toimittajia niin sisältöön kuin tekniikkaankin liittyvissä pulmissa ja auttavat yksiköiden välilehtien perustamisessa. Verkkoviestintäsuunnittelijat ovat: Marika Haapala, konsernihallinto, Vili Raja la, yhdyskuntapalvelut, Anne Kauhanen, sosiaali-ja terveyspalvelut ja Anna-Mari Martikainen ( asti), sivistyspalvelut. Jokaisella sisältökanavalla eli yhteisellä asiakokonaisuudella samoin kuin välilehdillä on vastaava toimittaja. Vastaava toimittaja huolehtii, että sisältökokonaisuus pysyy toimivana ja ajantasaisena. Vastaavan toimittajan apuna on varahenkilö ja toimitustiimi. Sisältökanavien vastaavat toimittajat ovat Henkilöstöasiat, Työterveys ja -hyvinvointi: henkilöstötiedottaja Sanna-Maria Röör Päätöksenteko, Ohjeet ja lomakkeet: päätösvalmistelusuunnittelija Merja Sarimaa Kehittäminen: tutkimussihteeri Marko Nurminen Talous ja hankinnat: johdon sihteeri Mia Helin Tietotekniikka: verkkosuunnittelija Kati Viljanen Organisaatio, Viestintä, Projektit sekä Yhteystiedot, tilat ja tukipalvelut: verkkoviestintäsuunnittelija Marika Haapala Looran tekstit ovat ymmärrettäviä Loora-toimittajat luovat ja päivittävät vastuullaan olevaa sisältökokonaisuutta. Tärkeätä on, että Loorassa kaikki asiat esitetään ymmärrettävästi. Loora-toimittajat eivät pelkästään päivitä sivuja, vaan he myös huolehtivat, että tekstit ovat helppolukuisia. Loora-toimittajat ovat saaneet verkkoviestinnän koulutusta. Koulutus alkoi marraskuussa ja jatkuu vielä kevään ajan. Lisäksi heidän avukseen Loorassa julkaistaan käsikirja, josta löytyvät Looran käyttöohjeet, yleiset verkkoviestintäkäytännöt ja talon tavat kertova tyyliopas. Tällä hetkellä koulutettuja Loora-toimittajia on jo yli 100. Mitä kaikkea uutta Loora tuo? Entiseen intraan verrattuna Loora tuo paljon uusia mahdollisuuksia. Loorassa korostuu etenkin vuorovaikutteisuus ja yhdessä tekeminen. Keskustelupalsta ja kirpputori ovat kaikkien käytössä. Kuka tahansa käyttäjä voi ehdottaa julkaistavaksi uutista tai tapahtumaa. Looraa voit myös muokata omien tarpeittesi mukaan. Omien työkalujen ja suosikkien listaan voit lisätä usein käyttämiäsi ohjelmia ja verkkosivuja. Omaan Looraan eli jokaisen käyttäjän henkilökohtaiselle välilehdelle voit tehdä oman uutispalstan, johon voit tilata aiheittain haluamiasi uutisia eri puolelta Looraa tai tiedotusvälineiden verkkosivuilta. Omaksi ruokalistaksi voit asettaa suosikkihenkilöstöravintolasi listan. Looran työtilassa voi myös käsitellä keskeneräisiä dokumentteja pienen piirin kesken. Kuka tahansa käyttäjä voi perustaa työtilan, johon hän voi nimetä jäseniksi työtovereitaan. Looran käyttöön liittyvää opastusta saa Tietotekniikkakeskuksen Tukikeskuksesta puh. (565) tai Loora-toimittajia opastavat toimialueiden verkkoviestintäsuunnittelijat. Looran perustermit haltuun Loora on intranetportaali, joka koostuu portleteista. Intranet, intra Tietoverkko, jonne pääsee vain organisaation oma väki. Jos pääsyä laajennetaan valittuihin ulkopuolisiin, puhutaan ekstranetistä. Kaikille avointa tietoverkkoa kutsutaan taas internetiksi. Portaali Verkkopalvelu, joka tarjoaa yhtenäisen henkilökohtaisen näkymän ajantasaisiin tietoihin ja palveluihin. Tavoitteena on päästä näihin kaikkiin yhdellä kirjautumisella. Portletti Pikkuikkuna, joka voi sisältää linkkejä, tekstiä, uutisia, kuvia, muuta tietoa tai toiminnallisuuksia. 9

10 Ota tämä talteen! Etusivu on Looran tärkein sivu. Sieltä näet koko henkilöstöä koskevat uutiset, tapahtumat ja koulutukset. Sinne on myös koottu yhteiset ohjeet ja palvelut ja sieltä pääset helposti päivittäin tarvitsemiisi ohjelmistoihin. Loora tulee automaattisesti selaimesi aloitussivuksi. 1 Yhteiset asiat löytyvät sisältökanavista Loorassa koko kaupungin henkilöstöä koskevat yhteiset asiat on koottu 11 otsikon eli sisältökanavan alle. Sisältökanavat ovat aiheittain koottuja tietopaketteja, joihin pääset etusivun vasemman laidan valikosta. Esimerkiksi Henkilöstöasioihin on koottu tietoa palkkauksesta, työajasta, lomista sekä henkilöstöeduista. Siellä on myös oma tietopaketti esimiehille. Organisaation alla ovat yksiköiden lyhyet esittelykortit. Ohjeet ja lomakkeet -otsikon takaa taas löydät kaikki työssä tarvittavat lomakkeet. 2 Välilehti Kaupungin yksiköillä on mahdollisuus tehdä Looraan omat intrasivut eli yksikön oma välilehti. Välilehden sisältö on suunnattu oman yksikön henkilöstölle, mutta sinne pääsevät myös muut kaupungin työntekijät. Välilehden voi tehdä myös ydinprosessille tai työtehtävien mukaan vaikka projektipäälliköille. Jatkossa välilehti näkyy automaattisesti yksikön työntekijöillä. Jos sinulla ei näy välilehteä, se johtuu luultavasti siitä, että yksikkösi tai toimialueesi ei ole vielä tehnyt sitä. Sinulla on myös mahdollisuus valita omaan näkymääsi lisää välilehtiä sivun ylälaidan Omat asetukset -linkistä. 11 Loora on henkilöstön päi Oma Loora Oma Loora on jokaisen työntekijän oma sivu, jota voi muokata mieleisekseen. Siellä voit tilata tapahtumatietoja tai uutisia eri aiheista. Sinne saat myös näkyviin muiden tiedotusvälineiden uutisia. Oma Loora on henkilökohtainen, joten sinne tehdyt asetukset säilyvät. Omaa Looraa samoin kuin omia työkaluja ja suosikkeja pääset muokkaamaan sivun ylälaidan Omat asetukset -linkistä Pääuutiset Etusivun yläosassa ovat tärkeimmät henkilöstöä koskevat uutiset. 5 Uutisotsikot Sivun alalaidassa on lista tuoreimmista uutisista, joita pääset lukemaan otsikkoa napsauttamalla. Uutisvinkkejä voit lähettää palstan Ehdota uutista -linkistä. 6 Tapahtumat Tapahtumakalenterista näet ajankohtaiset tapahtumat ja koulutukset. 7 Haku-Loora Haulla löydät nopeasti ja näppärästi tietoa Loorasta. Haku erittelee sisältösivuilta, uutisista, usein kysytyistä kysymyksistä, keskustelupalstalta sekä omista työtiloista löytyneet osumat. Jos olet kiinnostunut esimerkiksi henkilöstöeduista, voit hakea niihin liittyviä sivuja sanoilla edut, etuja, henkilöstöedut tai alennukset. 8 Pikakuvakkeet Kuusi pikakuvaketta ovat oikopolkuja usein käytettyihin palveluihin. Kaupungin työntekijöiden yhteystiedot. Ruokalista. Voit valita suosikkihenkilöstöravintolasi ruokalistan. Tampereen sää. 10

11 vän lehti ja työkalupakki Henkilöstöasiat löytyvät yhdestä paikasta: Henkilöstöasiat on yksi 11:stä vasemman laidan valikon otsikoista eli sisältökanavista. Sieltä löytyvät kaikki henkilöstöasiat riippumatta siitä, mikä yksikkö on ne tuottanut. Sivuilla on tietoa koko palvelussuhteen elinkaaresta: töihin tulemisesta eläkkeelle jäämiseen. Työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat on koottu omaksi tietopaketiksi otsikon Työterveys ja -hyvinvointi alle. 6 Tampereen kartta. Työtilat. Työtilassa voit keskustella ja jakaa keskeneräisiä dokumentteja ryhmän kesken. Voit perustaa omia työtiloja, joihin voit kutsua mukaan muita kaupungin työntekijöitä. Palaute. Voit lähettää palautetta Looran toimitukseen. 9 Sähköposti Looran kautta pääset lukemaan sähköpostiasi. Etusivulla näkyy lukemattomien sähköpostiesi määrä. 10 Omat työkalut ja omat suosikit Omat työkalut on reitti usein käytettyihin ohjelmistoihin. Voit valita valmiista listasta omiksi työkaluiksesi esimerkiksi SAPin, KuntaToimiston, Googlen ja keskustelupalstan. Omiin suosikkeihin voit itse vapaasti lisätä linkkejä haluamillesi verkkosivuille. Ai niin, intran etsityin lomake on lomanhakulomake, kuuluisa HH 402. Viime vuonna sitä käytettiin keskimäärin kertaa kuussa. Mistä se löytyy? Loorassa se löytyy useastakin paikasta, esimerkiksi Ohjeiden ja lomakkeiden alta lomakkeiden top 5:sesta. Helpoin reitti sinne on kuitenkin Henkilöstöasioiden alta kohdasta Lomat ja vapaat. Lomakkeiden lisäksi siellä on selitetty, miten erilaisia lomia ja vapaita haetaan ja miten lomat määräytyvät. 11

12 Uusi sydän pelasti Markun elämään Elinluovutuskortin täyttäminen on lahja lähimmäisille TEKSTI MATTI WACKLIN KUVAT VILLE SAHA Ilman uutta sydäntä en olisi tässä juttelemassa. Siksi toivon, että kaikki kaupungin työntekijät pohtisivat elinluovutuskortin täyttämistä. Olen elävä esimerkki siitä, että elinsiirto voi pelastaa ihmisen jatkamaan elämää. Markku Suominen, 44, istuu Tampereen keskuspaloaseman toisen kerroksen työhuonees sa hyvävoimaisen oloisena. Hymy asettuu kasvoille tuon tuosta, vaikka nyt palolaitokselle osa-aikaisena projektityöntekijänä työskentelevän miehen elämä ei ole mennyt sitä helpointa rataa. Hän haluaa kertoa tarinansa siksi, että mahdollisimman moni ymmärtäisi kuinka tärkeää elinluovutuskortin täyttäminen on. Alkakaamme alusta. Suominen tuli Tampereen palokuntaan palotarkastajaksi vuonna 1987 suoraan Porin teknillisestä koulusta. Hänet valittiin Ylöjärven palopäälliköksi 1990-luvun puolivälissä. Ala tuntui omalta ja kiinnostavalta. Rappeutunut sydänlihas Kohtalo otti kuitenkin asiat johdettavakseen. Markku Suomisen, tuolloin 32-vuotias, sydämessä havaittiin vuoden 1996 alussa voimakas vajaatoiminta. Lenkkeilevän palopäällikön askel alkoi hidastua vähitellen niin, että lyhyetkin kävelyt kävivät ylivoimaisiksi. Sydänlihas oli rappeutunut vakavasti. Ongelmaa hoidettiin lääkkeillä, mutta sydän jatkoi hiipumistaan. Markku Suomisen päivät ovat tänään paljon kirkkaampia kuin 1990-luvun lopulla. Aika loppusuoralle mentiin. Lopulta en enää jaksanut liikkua juuri lainkaan. Vuonna 2002 oli aika ryhtyä äärimmäiseen vaihtoehtoon. Suominen teki lääkärinsä kanssa peruuttamattoman päätöksen sydänsiirrosta. Se merkitsi monenlaisten kokeiden tekemistä. Niissä selvitettiin kestääkö muu terveys sydänsiirron. Myös veriryhmällä, kudostyypeillä ja sydämen koolla on merkitystä. Jälkimmäinenkin on tärkeä. Eihän pikku- Fiatiinkaan voi laittaa Mersun moottoria tai päinvastoin, myhäilee Markku. Oikean sydämen löytäminen ei ole ihan yksinkertainen juttu. Suomista kuitenkin onnisti. Hän oli päässyt lyhyelle kotilomalle joulukuussa 2002, kun puhelin soi. 12

13 Uusi sydän on asettu nut Markku Suomisen ruumiiseen hyvin, mutta lääkkeitä on välttämätöntä käyttää koko loppuelämän. Pienen elinluovutus kortin täyttäminen on syvän inhimillinen teko. Markku Suominen on nyt osa-aikatöissä Tampereen aluepelastuslaitosessa. Helsingistä soitettiin, että nyt on löytynyt sopiva sydän. Kainaloni hikosivat ja iski pieni paniikki. Sitten piti tilata nopeasti ambulanssi ja ottaa suunta kohti Helsingin Meilahtea, jossa kaikki sydänsiirrot tehdään. Kiirettä lisäsi se, että kaiken pitää tapahtua nopeasti luovuttajan kuoleman jälkeen. Elämänlaatu koheni paljon Suominen sanoo, että kun on ollut monta vuotta huonossa kunnossa eikä parannusta näy, ymmärtää sydämensiirron välttämättömyyden. Hän tiesi myös riskit. Tilastojen mukaan kymmenestä siirrosta kahdeksan onnistuu. Markun siirto onnistui. Sairaalassa meni helmikuulle 2003, jonka jälkeen piti vielä pitkään käydä lähes päivittäin lääkärissä. Kunto koheni vähitellen. Nyt sydän toimii hyvin. Elämänlaatu on parantunut moninkertaisesti. Olen saanut uuden mahdollisuuden. Sain Tampereen aluepelastuslaitoksesta osa-aikatyön, joka juuri nyt tuntuu sopivalta. Suominen kävelee ja ajaa polkupyörällä uuden sydämensä kanssa pitkiä lenkkejä, mutta reipasta juoksemista hän välttää, koska syke ei nouse normaalisti. Kaikenlainen terveysliikunta kohentaa kuntoa. Se vaikuttaa tietysti välillä heittelevään mieleenkin myönteisesti. Perusajatus koko elämälle on vanha tuttu: kiiruhda hitaasti. Jos uusi sydän on jotakin henkistä muutosta saanut aikaan, se on juuri tämä hitauden ymmärtäminen. Nuoren miehen terve sydän Sydämensiirron eettisiin reunaehtoihin kuuluu se, että saaja ei saa tietää kuka on luovuttaja. Näin suojellaan kuolleen luovuttajan omaisia. Sen verran tiedän, että minulla nuorena kuolleen miehen hyväkuntoinen sydän, kertoo Suominen. Lääkkeet ovat seurana elämän loppuun asti. Pillerilistaan kuuluvat muun muassa hylkimislääkkeet, kolesteroli- ja verenpainelääkkeitä. Markun sairauden alkuperää ei ole saatu selville. Monet tämänkaltaiset jutut ovat perinnöllisiä. Kortti kannattaa täyttää! Markku Suominen on liittynyt elinsiirron jälkeen Sydän- ja Keuhkosiirrokkaat ry:n jäseneksi. Hän toimii nykyisin yhdistyksen hallituksessa. Suomessa on tehty jo runsaat 400 sydämensiirtoa ja keuhkoja on siirretty satakunta. Elimistä on edelleen kova pula ja jonoihin kuolee kymmeniä odottajia vuodessa. Siksi viestin vieminen elinluovutuskorteista on tärkeää. Ihannetilanne olisi, että mahdollisimman monella olisi kortti lompakossaan tai taskussaan. On hyvä informoida omaisiakin päätöksestä. Kortteja on saatavana muun muassa apteekeista, terveysasemilta ja sairaaloista, mutta myös yhdistyksistä, jotka ovat mukana Lahja Elämälle -kampanjassa. Ne ovat Suomisen oman yhdistyksen lisäksi Munuais- ja maksaliitto, Hengitysliitto Heli, Näkövammaisten Keskusliitto, Suomen Diabetesliitto ja Suomen Sydänliitto. Kortteja yritetään levittää kauppoihin, ravintoloihin ja muihin julkisiin tiloihin. Niitä voi tilata myös netistä osoitteesta Kortteja saa minultakin. Toin jokin aika sitten töihin kahvihuoneen pöydälle kasan kortteja. Ne loppuivat nopeasti. Kai minä olen kävelevä esimerkki siitä, kuinka suuresta jutusta on kyse. Elinluovutuskortilla annetaan suostumus elinten ja kudosten lahjoittamiseen toisen ihmisen sairauden hoitoon oman kuoleman jälkeen. Sydämensiirtojen lisäksi Suomessa tehdään munuaisen, maksan, keuhkon sekä kudosten, kuten luun ja sarveiskalvon siirtoja. Suomen ensimmäinen munuaissiirto tehtiin vuonna 1964, maksasiirto 1982 ja sydämensiirto Lahja Elämälle -kampanjakortti tiivistää elinluovutuksen: On lahjoja, joiden arvoa ei voi mitata rahassa. Niiden antaminen perustuu lähimmäisenrakkauteen ja vapaaehtoisuuteen. Niitä ei tule ajatelleeksi ennen kuin tarve osuu omalle tai jonkun läheisen, korvaamattoman ihmisen kohdalle. 13

14 Jotkut potilaat istuvat päivisin mielellään käytävässä ikkunan ääressä. Liisa Aarnio-Paasela ja Annamari Sorvali pysähtyivät kuulemaan potilaan mietteitä. Pikonlinnan osastoilla 22BP ja 23BP on yhteensä kuutisenkymmentä työntekijää, jotka siirtyivät vapaaehtoisesti Pikoon. Ihana ja kamala Piko iski työntekijät TEKSTI TUULA ALA-HONKOLA KUVAT ARI JÄRVELÄ Arvaatteko, missä kaupungin työpaikassa on samalla kertaa kamalaa ja ihanaa? Tekstiviesti todistaa sellaisen paikan löytyvän Kangasalta Pikonlinnan sairaalasta. Kaupungin kaksi sairaalaosastoa muutti sinne tammikuussa Hatanpään kantasairaalan peruskorjauksen vuoksi. Muuton jäljiltä tavarat olivat aluksi hukassa, ja se oli Pikonlinnaan siirtyneen sairaanhoitajan mielestä sitä työpaikan kamaluutta. Ihanuus puolestaan syntyi tunnelmasta, kun eri työyhteisöistä tulleet työntekijät alkoivat yhdessä rakentaa oman näköistä osastoa ja yhteistä työkulttuuria. Henkilökunta on todella innostunutta ja motivoitunutta, kiittelee osastonhoitaja Annamari Sorvali, joka tuli Pikonlinnaan kantasairaalasta kirurgian osastolta. Pikonlinnan osastoilla 22 BP ja 23 BP on yhteensä kuutisenkymmentä työntekijää. He siirtyivät vapaaehtoisesti Pikoon etupäässä laitoshoidosta ja erikoissairaanhoidosta. Syynä siirtymiseen oli muun muassa halu kehittää ja kokeilla jotakin uutta. Mahdollisuus vaikuttaa työaikaansa oli myös merkittävänä pontimena työpaikan vaihdokselle. Osa työntekijöistä asuu Kangasalla, joten monen työmatka lyheni. Pikonlinnassa oltaneen pari vuotta. Sen jälkeen henkilökunta palaa takaisin Tampereelle laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon yksiköihin. Osaston purku oli haikeaa Hatanpään puistosairaalan osastolta U3 siirtyi kymmenkunta työntekijää Kangasalle. Osastonhoitaja Liisa Aarnio-Paasela oli purkamassa puistosairaalan osastoa, jäi sen jälkeen vuorotteluvapaalle ja elokuussa koittavat eläkepäivät. Hän muistelee, miten haikealta osaston purku puistosairaalassa tuntui. Osa U3:n potilaista siirtyi Kauppiin, osa lähti Pikonlinnaan. U3 puolestaan sai uudet potilaansa kantasairaalan B-siivestä, joka tyhjeni remonttimiesten tieltä helmikuun loppuun mennessä. Aarnio-Paasela muistelee puistosairaalan viihtyisiä ja avaria tiloja, mutta antaa samalla tunnustuksen Pikonlinnaan syntyneelle työilmapiirille. Hän käy mielellään tervehtimässä Pikossa entisiä työkavereitaan, mutta itse ei enää ollut halukas vaihtamaan työyksikköä, koska eläkepäivät ovat niin lähellä. Meillä oli puistosairaalassa hyvä 25 hengen porukka, mutta olosuhteiden muuttuessa se ei voinut pysyä enää koossa. Aarnio-Paasela naurahtaa, että mahtaakohan Pikonlinnaan kotiutunut henkilökunta enää halutakaan takaisin Tampereelle. Sairaalan ikkunoista avautuvat näköalatkin ovat hulppeat. Toivottavasti niitä ehtii työn tuoksinassa pysähtyä edes hetkeksi ihailemaan. Pikonlinnan sairaala otettiin käyttöön 1930-luvun alussa. Kaupungin kahden osaston lisäksi siellä on tällä hetkellä yhdellä osastolla Taysin neurologisen kuntoutuksen potilaita. Muuten sairaala on ainakin toistaiseksi tyhjänä. 14

15 Hatanpään sairaalan remontin suunnittelussa henkilöstö mukana TEKSTI MINNA PAJUNEN KUVA ARI JÄRVELÄ Hatanpään sairaalan remontti on alkanut sairaalan B-siivessä ja A-siiven tilojen suunnittelu on käynnissä. B-siiven suunnittelun alussa osastoille perustettiin sairaanhoitajista, lähihoitajista ja laitoshuoltajista koostuvat remonttiryhmät. Työntekijöiltä kysyttiin millaisia muutoksia he haluaisivat osastolle, mitkä ovat osaston toiminnan kannalta perustarpeet ja mitä muita toiveita henkilökunnalla on remontin suhteen. Saimme esittää toiveita tilojen suunnittelusta, kuitenkin niin, että osastot ovat mahdollisimman samanlaisia, ja osastojen toiminta on muunneltavissa. Suunnittelussa on mietitty tiloja kokonaisuutena, ja osastokohtaisia eroja voi olla tilojen sijainnissa, kertoo osastonhoitaja Tuija Oinonen. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tilojen toimivuuteen potilaan tarpeiden ja työntekijöiden työergonomian kannalta. Muun muassa potilasturvallisuus, potilaiden intimiteettisuoja ja hygienian hoito paranevat, kun vanhoista kuuden hengen huoneista rakennetaan kahden hengen huoneita ja jokaiseen huoneeseen tulee oma wc. B4:n osastonhoitajan Marja- Liisa Ojalan osasto siirtyi Kaupin sairaalaan. Sairaalan johtaja Juha Räsäsen (vas.) ja rakennusarkkitehti Harri Haraholman mukaan hyvän remonttisuunnittelun pohjana on henkilökunnan näkemysten kuunteleminen. Henkilökunta on saanut vaikuttaa esimerkiksi kansliatilojen ja hoitotarvikevarastojen sijaintiin, ja näin hoitotarvikkeiden kuljetus saadaan toimivammaksi. Lähes kaikille osastoille saadaan isot, ikkunalliset ja nykyaikaisin välinein varustetut keittiöt. Toiveena kirjastokahvila Rakennusarkkitehti Harri Haraholma sanoo, että henkilökunnan näkemykset ovat remontin suunnittelussa erittäin tärkeitä. Remontin yhteydessä mietitään myös työhyvinvointiin liittyviä asioita. Suunnitelmissa on muun muassa kirjastokahvilan perustaminen. Oinonen kiittelee Haraholmaa siitä, että hän on kärsivällisesti kuunnellut henkilökunnan toiveita ja että yhteistyö on sujunut hyvin. Oinonen kuitenkin toteaa, että remonttia on suunniteltu nopealla aikataululla, ja henkilökunta on joutunut pohtimaan remonttiin liittyviä asioita oman työnsä ohella. Kiireen vuoksi olen huolissani siitä, että tiloissa havaitaan puutteita remontin valmistuttua. Toivon, että tilojen toimivuuteen vaikuttavat asiat on otettu riittävästi huomioon, ja luotan insinöörien ja arkkitehtien ammattitaitoon. Potilaita ja henkilökuntaa hyvin palvelevat tilat ovat menestystekijä sairaalalle. Tällä hetkellä kärsimme työvoimapulasta. Toivottavasti osastojen henkilöstömitoitus on hyvä tulevaisuudessa, Oinonen sanoo. Houkutteleva magneettisairaalla Sairaalassa halutaan vahvistaa myös Hatanpään henkeä. Sairaalan johtaja Juha Räsänen korostaa työympäristön ja yhteisöllisyyden merkitystä hyvän hengen syntymiselle. Meillä Hatanpään sairaalassa on oma ilme ja helposti lähestyttävä kokonaisuus. Haluamme houkutella tänne työntekijöitä tarjoamalla hyvän työyhteisön, jossa ihmiset tuntevat toisensa. Yhteisöllisyys parantaa palveluhalukkuutta, ja se vaikuttaa sairaalan imagoon, Räsänen sanoo. Hän toivoo, että tulevaisuudessa Hatanpään sairaala on niin sanottu magneettisairaala, jonne ihmiset tulevat mielellään töihin ja potilaaksi. Acutasta tulee yhteinen isäntä TEKSTI TUULA ALA-HONKOLA Hatanpään päivystysaseman ja Taysin ensiavun henkilökunnat siirtyvät ensi vuonna yhteisen isännän eli Acutan palvelukseen. Acutaan muodostetaan kaksi budjettivastuullista aluetta: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vastuualueet. Organisaationa Acuta sijoittuu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin, mutta se toimii omana yksikkönään. Sillä on ohjausryhmä, joka hyväksyy muun muassa budjetin ja toimintasuunnitelman. Ohjausryhmään tulee kaksi Tampereen kaupungin, kaksi sairaanhoitopiirin ja yksi ympäristökuntien edustaja. Acutalle tulee oma johtaja. Henkilökuntaa kannustetaan uudenlaisiin toimintamalleihin ja käytäntöihin. Eväitä yhteistyölle haetaan muun muassa valtakunnallisesta terveyskeskusten kehittämisverkostosta, johon Tamperekin kuuluu. Yhteispäivystyksen ohjausryhmä on hyväksynyt yksimielisesti Acuta-hallintomallin, ja seuraavaksi asiaa käsitellään Tampereen kaupunginhallituksessa maaliskuussa. Lopullinen päätös yhden isännän hallintomallista tehdään PSHP:n luottamuselimissä. Tampereen kaupunki tähtää siihen, että Hatanpään päivystysaseman henkilökunta siirtyy Acutaan alkuperäisen suunnitelman mukaan ensi vuonna toukokuussa eli Siihen mennessä perustetaan päihdeongelmaisille tarkoitettu selviämisasema, jonka sijoituspaikka ratkennee lähiaikoina. Myös vanhusten hoitoketjut on tarkoitus saada kuntoon ennen Acutan avaamista. 15

16 Klinikkaopettaja Minna Nuutila on Tampereen ammattiopistossa lähihoitajaopiskelijoiden ja heidän työpaikkaohjaajiensa yhdyshenkilö. Klinikkaopettaja ohjaa työssäoppijaa ja henkilökuntaa TEKSTI MINNA PAJUNEN KUVA ARI JÄRVELÄ Koukkuniemen vanhainkodissa ja Kaupin sairaalassa työskentelevät lähihoitajaopiskelijat ja heidän työpaikkaohjaajansa ovat saaneet tuekseen klinikkaopettaja Minna Nuutilan. Hän on Tampereen ammattiopiston ja työpaikan yhdyshenkilö, joka tutustuu alan opiskelijoihin ja valmistaa heidät työssäoppimisjaksolle. Työssäoppimisen tarkoituksena on harjoitella ammatissa vaadittavia tietoja ja taitoja työelämässä. Klinikkaopettaja varmistaa, että jakso sujuu asian mukaisesti. Klinikkaopettaja vastaanottaa opiskelijat jakson alussa, laatii opiskelijan kanssa sopimuksen työssäoppimisesta, tarkastaa jaksoon liittyvän näyttökoesuunnitelman ja on yksi näyttökokeen arvioijista. Jokaisella opiskelijalla on työpaikalla henkilökohtainen ohjaaja, joka on työpaikan henkilökuntaan kuuluva työharjoittelun valvoja. Klinikkaopettaja tekee yhteistyötä opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien kanssa koko jakson ajan ja neuvoo esimerkiksi arviointiin liittyvissä asioissa. Uudelle käytännölle myönteistä palautetta Klinikkaopettajamalli on vuoden mittainen kokeilu, jonka aikana Koukkuniemen vanhainkodissa ja Kaupin sairaalassa on työssäoppimisjaksolla yhteensä noin 230 opiskelijaa. Syyskauden kokemukset klinikkaopettajamallista olivat myönteisiä, joten mallista toivotaan pysyvää käytäntöä. Työpaikkaohjaajat ovat kiitelleet yhteistyön sujuvuutta, kun kaikilla opiskelijoilla on sama vastaava opettaja. Myös opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä uuteen käytäntöön. Lähihoitajaopiskelijat Ulla Heikura ja Kimmo Holma työskentelivät Koukkuniemen vanhainkodissa. Työssäoppimisjaksolle oli helppoa tulla, koska siihen liittyviä asioita käytiin läpi jo koulussa. Tuntui hyvältä, kun tiesi aina keneltä voi kysyä työhön ja työpaikan käytäntöihin liittyvistä asioista, Heikura sanoo. Työssäoppiminen on kouluopiskeluun verrattuna erilainen oppimisjakso, joten etukäteen mie tin, miten se sujuu. Harjoittelu käynnistyi hyvin ja mielestäni klinikkaopettaja ja työpaikkaohjaaja ovat opiskelijalle tarpeellinen tuki, Holma jatkaa. Klinikkaopettajamallin tarkoituksena on tiivistää Tampereen ammattiopiston ja työelämän yhteistyötä, parantaa työssäoppimisen laatua, kouluttaa hoitotyön henkilökuntaa opiskelijaohjauksessa ja -arvioinnissa sekä kehittää työpaikkavaraus- ja palautejärjes telmää. Tavoitteena on luopua so siaali- ja terveysalaa rasittavasta työssäoppimisen maksujärjestelmäs tä ja korvata se vaihtoperiaatteeseen perustuvalla henkilöstökoulutusjärjestelmällä. 16

17 Tuhat mielipidettä hyvästä esimiehestä Henkilöstöltä kysyttiin viime vuoden lopulla intranetin kyselyssä, minkälainen on hyvä esimies. Kyselyyn vastasi lähes tuhat kaupungin työntekijää. Tässä pieni läpileikkaus vastauksista: Hyvä esimies on oikeudenmukainen, läsnä oleva, luotettava, hyväkäytöksinen, ei pidä yllä suosikkijärjestelmää, on rehellinen ja avoin, huumorintajuinen ja sitkeä. Älykkyys on myös hyvästä. Hyvä esimies pitää säännöllistä yhteyttä alaiseen. Hän välittää työtä koskevan informaation reaaliaikaisesti. Hyvä esimies pitää alaistensa puolta ja antaa palautetta: sekä positiivista että negatiivista. Hän pystyy itsekin ottamaan palautetta vastaan. Hyvä esimies on tilanteen tasalla sen suhteen, mitä kaupunkiorganisaation tasolla tapahtuu ja kuinka muun muassa erilaiset muutokset vaikuttavat esimiehen yksikköön. Hyvä esimies kannustaa henkilöstöään hoksaamaan uusia, entistä tarkoituksenmukaisempia toimintatapoja, eikä pidä kiinni vanhoista rutiineista vain sillä perusteella, että niin on aina ennenkin tehty. Hyvä esimies kannustaa työntekijöitään koulutuksiin ja kursseille eikä aina mitätöi niitä. Hyvän esimiehen tulee tuntea alaisensa nimeltä. Hän tekee oikeudenmukaisia päätöksiä sellaisista asioista, joihin alaiset eivät välttämättä voi vaikuttaa, mutta ottaa alaisensa mukaan niihin päätöksiin, jotka koskevat yhteisiä asioita. Kun jokainen saa vaikuttaa, se lisää työmotivaatiota. Henkilöstöltä saatuja ajatuksia ja näkemyksiä hyvästä esimiehestä hyödynnetään tänä keväänä, kun henkilöstön kehittämispäällikön Niina Pietikäisen johdolla suunnitellaan ja laaditaan tamperelainen esimiestyön malli. TIESITKO? Yksinkertainen toimintamalli henkiseen väkivaltaan puuttumiseksi 1. Jos joudut henkisen väkivallan kohteeksi, ilmoita kiusaajalle selvästi, että et hyväksy tämän toimintaa. Kerro, että koet hänen toimintansa epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi, ja kehota häntä lopettamaan se. 2. Jo huomautus ei tehoa, voit halutessasi mennä yhdessä työtoverin kanssa kiusaajan luo ilmoittamaan, että koet kyseisen henkilön toiminnan epämiellyttävänä ja asiattomana. Voit myös ilmoittaa, että seuraavalla kerralla käännyt esimiehen puoleen. 3. Jos henkinen väkivalta jatkuu, ota yhteys lähimpään esimieheesi, tai mikäli esimies on kiusaaja, hänen esimieheensä, koska tällä on työturvallisuuslain mukainen velvollisuus puuttua tilanteeseen. Tarvittaessa voit kääntyä myös työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai työterveyshuollon puoleen. 4. Jos esimies ei halua tai kykene hoitamaan tilannetta tai ei ryhdy toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, siirtyy vastuu asioiden hoitamisesta seuraavaksi ylemmälle esimiehelle. Lisätietoja intrasta osoitteesta tampere.fi/henkilosto/julkaisut josta löytyy otsikolla Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin -toimintaohje henkisen väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Tampereen kaupungin työpaikoilla KIITOKSET Suurkiitos liikuntapalveluiden johdolle, erityisesti rempparyhmälle ja Nekalan eri hallintokuntien verstaiden väelle hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella. Juuso Heimo Kiitoksemme päättyneen 6- vuotisen Täyskymppi-projektin toimintoja tukeneelle Vilkku-lehdelle, kaupungin henkilöstöl le sekä luottamushenkilöille. Kiitoksemme apulaispormestari Riitta Ollilalle iloisesta ystävänpäiväylläristä! Kiitokset kaikille omaishoita jille lämpimistä halauksista ja moninaisista muistamista vuosien aikana sekä Ystävänpäivillä Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksella. Mukana oli lähes 100 ystävää. Iloa, valoa ja voimia kevääseen! Paula ja Eija Tampereen Seudun Omaishoitajat ry HALLINTOPALVELUKESKUS TIEDOTTAA Halosta tukea esimiestyön arkeen Hallintopalvelukeskuksen esimiestenneuvonnassa etsitään vastaus niihin kysymyksiin, joihin esimies ei itse ole löytänyt vastausta. Palvelussuhdeasioihin liittyvät kysymykset voidaan esittää joko sähköpostilla tai puhelimella. Ota yhteyttä sähköpostilla fi tai puh Esimiesneuvonnan palvelu on tarkoitettu esimiestyötä tekeville. Työntekijät kysyvät neuvoa omalta esimieheltään. 17

18 Rehtori Pirjo Raitola eläkkeelle Rehtori Pirjo Raitolan eläkejuhlaa vietettiin helmikuun alussa Hatanpään kartanossa yh dessä Hatanpään koulun ja lukion nykyisten opettajien sekä jo aikaisemmin eläkkeelle siirtyneiden kollegojen kanssa. Juhlat kuluivat menneitä muistel len ja hyvässä seurassa ruoas ta nauttien. Koulussa Raitolan lähtöjuhla oppilaiden ja koulun yhteistyökumppaneiden kera oli jo aikaisemmin. Rehtori Raitola tuli Pirkanmaan Yhteiskoulun matemaattisten aineiden lehtoriksi vuonna Peruskouluun siirtymisen myötä hän opetti sekä Hatanpään yläasteella että lukiossa matematiikkaa. Yläasteen apulaisrehtoriksi Raitola nimitettiin vuonna 1982 ja koulun rehtoriksi vuonna Hän on tehnyt mittavan työn opettajana ja rehtorina, yhteensä lähes 39 vuotta. Rehtori Raitola osallistui voimakkaasti Joustava perusopetus -kokeilun (JOPO) suunnitteluun ja toteuttamiseen. Viime vuosina hän paneutui Hatanpään koulun hiljattain aloitetun saneerauksen ja lisärakennuksen suunnitteluun. Käynnistä työpaikallasi Unicef-lipaskeräys Tampereen tavoitteena on edistää vuoden 2008 Unicef-kaupunkina lasten ja nuorten hyvinvointia. Unicef-kaupungin keskeisenä tehtävänä on varainkeruu, johon myös kaupungin omalla henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua. Pormestarin päätöksellä vuoden aikana kaikki kaupungin yksiköt saavat hankkia oman Unicef-keräyslippaan ja osallistua näin varainkeruuseen. Yksiköt voivat noutaa oman lippaansa veloituksetta Unicef-myymälästä osoitteesta Suvantokatu 4. Paikka löytyy Koskikeskuksen kulman takaa. Lipasta noudettaessa työyhteisön edustaja allekirjoittaa paperin, jossa sitoutuu vastaamaan keräyslippaasta. Täydet lippaat tyhjennetään Kurikan Osuuspankin Hämeenkadun tai Tammelan konttorissa Unicefin tilille. Näissä konttoreissa tyhjennys onnistuu ilman käsittelykuluja. Rahojen tilitykseen käytetään Unicef Tampereen pankkisiirtolomakkeita, joita saa Kurikan Osuuspankin lisäksi Unicef-koordinaattori Minna Männistöltä. Unicef-vuoteen voi osallistua monella muullakin tavalla, esimerkiksi soittamalla lahjoituspuhelinnumeroon, haastekampanjoilla, järjestämällä tapahtumia ja osallistumalla niihin, koululuokkien taksvärkeissä ja Unicef-kävelyissä, työyhteisöjen tyky-päivinä, Anna ja Toivo -nukketalkoissa tai ostamalla ja myymällä Unicef-tuotteita. Mahdollista on myös ideoida yhdessä Männistön kanssa oma, sopiva tapa osallistua keräykseen. Unicefin lahjoitustili (Kurikan Osuuspankki Tam pereen konttori). Maksun saaja: Unicef. Lahjoituspuhelinnumero (5,01 /puh. + pvm). Keräyslupatiedot: Suomen Unicef/ ESLH:n keräyslupa OKU 1691A/ / / koko maa. Unicef käyttää varat maailmanlaajuiseen työhönsä lasten auttamiseksi Lisätietoa: Tampereen kaupunki, Unicef-koordinaattori Minna Männistö, p , Tilitykseen liittyvät asiat: Tampereen Unicefin paikallisryhmän rahastonhoitaja Jaana Ristimäki-Anttila (jaanrist@gmail.com) p

19 Syksyllä 2008 alkavat ammatilliset erikoistumisopinnot Koulutukset kestävät vuoden. Opintojen laajuus on 30 op ja ne toteutetaan Tampereella ellei toisin mainita. Koulutusten hinta on 168 euroa lukuvuodelta. Avaimet ruokatuotteen menestykseen Haasteellisen lapsen tukeminen toiminnallisin menetelmin Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla Johtamistaidon erikoistumisopinnot (Mänttä) Psykoterapeuttisesti suuntautunut mielenterveyshoitotyö Solistiset erikoistumisopinnot 1 ja 2 (60 op) Tekonivelpotilaan hoidon asiantuntijakoulutus Toimintamallien ja tehtäväjaon kehittäminen perusterveydenhuollon avovastaanotolla Vierianalytiikan erikoistumisopinnot Hakuaika koulutuksiin päättyen kello Sähköinen haku Lisätietoja koulutuksista tai p. (03) , erikoistumisopinnot@piramk.fi Katso myös KIINNOSTAAKO YLEMPI AMK-TUTKINTO? ASTU URALLASI ETEENPÄIN! TULE KUULEMAAN LISÄÄ! Infotilaisuus ylemmistä AMK-tutkinnoista keskiviikkona klo (Buffet klo alkaen) TAMKissa voit suorittaa insinöörin, medianomin tai tradenomin ylemmän AMKtutkinnon. Tutkinto antaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. TAMKissa alkaa syksyllä 2008 neljä ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa: Information Technology Master of Engineering, 60 op Mediatuottaminen Medianomi (ylempi AMK), 60 op Rakentaminen Insinööri (ylempi AMK), 60 op Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (ylempi AMK), 90 op Koulutus on tutkintoon johtavaa ja siten maksutonta. Koulutukset alkavat elosyyskuussa 2008 ja ne on suunniteltu työn ohella suoritettaviksi. Ylempi AMK-tutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon, ja joille on kertynyt vähintään kolme vuotta työkokemusta asianomaiselta alalta em. tutkinnon jälkeen. Opistoasteen tai ammatillisen korkeaasteen tutkinnon ja sen jälkeen soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelta vaaditaan vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta, josta vähintään vuosi on kertynyt ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen. Koulutusohjelmakohtaiset pohjakoulutusvaatimukset ovat luettavissa TAMKin www-sivuilta. Haku: Hakuaika: Lisätietoja: TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 19

20 REETTA TERVAKANGAS / VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO Velomania!-kirjalle palkintoja Museokeskus Vapriikin julkaisemalle kirjalle, Velomania! Pyörällä halki aikojen, satelee kiitosta. Kirja, joka on Tampereen museoiden julkaisuja 98/2007, sai tammikuun lopussa kaksi merkittävää kunnianosoitusta eli Tieliikennehistorian 4000 euron Mobilia-palkinnon sekä kunniamaininnan Vuoden urheilukirja -kisassa. Palkittu kirja liittyy samannimiseen suosittuun Vapriikin näyttelyyn, joka on saanut jatkoaikaa aina 3. elokuuta asti. Keväällä näyttelyyn lisätään osio, jossa esitellään tuunattuja pyöriä. Kirjan kirjoittajat tekn. lis. Mikko Kylli äi nen, VTM, tutkija Tapani Mauranen, FM, tutkija Roverista otettiin mallia myös Suomessa. Tässä puusta rakennettu sepäntekoinen pyörä 1800-luvun lopusta. Tampereen museoiden kokoelmat. Tiina Männistö, kulttuuritoimittaja, kriitikko Vesa Karonen sekä arkkitehti Markku Lahtinen ovat pyörä- ja liikennehistorian parissa jo pitkään vaikuttaneita tutkijoita ja alan harrastajia. Velomania!-kirjan on toimittanut Vapriikin projektipäällikkö Kimmo Antila. Valokuvaaja Reetta Tervakankaan hienot värivalokuvat polkupyöristä ja arkistojen kätköistä kaivetut kuvalöydöt tarjoavat lukijoille paljon tutkittavaa ja tarkasteltavaa. Tervakangas vastaa myös kirjan ulkoasun suunnittelusta. Taiton on toteuttanut Kaarina Marttila. Mobilia-säätiö jakaa Tieliikennehistorian Mobilia -palkinnon korkealaatuisen historiatiedon tuottamisesta, kansantajuistamisesta ja julkaisemisesta tieliikenteen historian alalta. Valinnan tehnyt raati kiittää Velomania!-kirjaa siitä, että kirjassa on onnistuttu yhdistämään näyttelyluettelo ja historiajulkaisu toimivaksi kokonaisuudeksi. Tieto on esitetty ja argumentoitu hyvin. Myös kuvatoimitus on tehty hienosti. Kirjan taittoa raati kiittää erinomaiseksi. Kirja nostaa uudella tavalla polkupyörän merkitystä sekä kulkuneuvona että teknisenä laitteena. Arvokasta on lisäksi, että kirjassa esitettyä tietoa on verrattu kansainväliseen kehitykseen. Suomen Urheilumuseosäätiön nimeämä raati puolestaan valitsi Velomania!-julkaisun kolmen kärkeen sadan viime vuonna julkaistun urheilukirjan joukosta. Kunniakirjan jakajat kiittävät kirjan ulkoasua, kokonaisuutta ja siinä esitettyjä kiinnostavia uusia näkökulmia. Tuunattujen pyörien kilpailu Vapriikin Velomania!-näyttelyn yhteyteen avataan maaliskuun alussa yhä suositumpaa pyörien rakentelua ja tuunaamista esittelevä osio. Sijansa uudessa näyttelyssä saavat myös kaupunkipyöräilyn näkökulmat ja pyörän liittyvä nykytaide. Vapriikki julistaa samalla myös yhteistyössä Tampereen polkupyöräilijät ry:n kanssa tuunauskisan kaikille asiaa harrastaville tahoille. Kilpailuun voi osallistua toimittamalla Vapriikin verkkosivuille Tuunatut pyörät -sivustolle kuvan omasta pyörästään. Velomania!-kirjan hinta on 29 euroa. Kirjaa myyvät mm. Vapriikin museokauppa Vinssi ja Trafiikki-verkkokauppa: webshop.trafiikki.fi/ 20 Vuoden nuori taiteilija 2008 esittäytyy Tampereen taidemuseossa Tampereen taidemuseossa on Vuoden nuori taiteilija 2008 Samuli Heimonen -näyttely. Heimonen on järjestyksessä 24. vuoden nuori taiteilija. Näyttelyn tarkoituksena on tuoda esille nuoria, lahjakkaita taiteilijoita ja kiinnittää huomiota uuteen suomalaiseen kuvataiteeseen ja sen ilmiöihin. Heimonen (s Saarijärvellä) on valmistunut 2002 taiteiden maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun PALLAS kuvataiteiden maisteriohjelmasta. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti vuonna Yhteisnäyttelyihin hän on osallistunut vuodesta 1998 lähtien. Maalauksieni pohjavirta on viime vuosina ollut sama. Ihminen on lähtökohta, josta kaikki rakentuu. Teen kuvia kuin rakentaisin jotain konkreettista: pinoan osia päällekkäin, puran ja rakennan taas. Tekemisen vaiheiden täytyy näkyä lopullisessa työssä. Maalaukseni voisivat olla karttoja tai esityksiä maailmoista, jotka eivät ole näkyviä paljaalle silmälle tai ovat liian suuria hahmotettavaksi. Vuoden nuori taiteilija näyttely on museon kahdessa ylimmässä kerroksessa, ja siinä on mukana 67 maalausta. Näyttely on esillä Tampereen taidemuseossa 6. huhtikuuta saakka. Tapahtuman järjestävät Tampereen taidemuseo / Tampereen kaupunki. Taidemuseo on avoinna ti su 10 18, pääsymaksut 4/3/1, Puutarhakatu 34, Tampere. Puh. (03) , opas- ja ryhmävaraukset (03) , tamu@tampere.fi