Muut osallistujat Haakana Mervi kaupunginhallituksen jäsen Tiusanen Kari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muut osallistujat Haakana Mervi kaupunginhallituksen jäsen Tiusanen Kari"

Transkriptio

1 -1, KV :00 OSALLISTUJAT Brask Nina puheenjohtaja Päätöksentekijät Kotiniemi Topias I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti II varapuheenjohtaja Eerola Juho III varapuheenjohtaja Aalto-Partanen Annika valtuutettu Almgren Esko Arola Mika Bohm Tarja Eerola Seppo Elo Jari Elomaa Jari Hanhela Seppo Hirvonen Arto Hirvonen Pasi Hodju Juhani Holmberg Kai Kekkonen Olli Kilpeläinen Veijo Kimpanpää Hilppa Kirjavainen Marika Komulainen Rita Koski Matti Levonen Vesa Lommi Semi Luumi Jari Länsimies Anna-Maria Mamia Nanni Merivirta Jorma-Kalevi Mielonen Joona Montonen Tiina Mustonen Lasse Niemi Ritva Olsson Birgitta Paatero Sirpa Pekkola Petri Piipari-Huovila Saila Piipponen-Pekkola Seija Pitko Eeva-Riitta Posti Pekka Rajantie Irma Repo Risto Ristiniemi Sami Saastamoinen Markku Soares Kim Suutari Heikki Säisä Eeva-Liisa Taavitsainen Ninni Tujula Pirjo van Wonterghem Freddy Virtanen Sami Voutilainen Emmi Muut osallistujat Haakana Mervi kaupunginhallituksen jäsen Tiusanen Kari Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Hassinen Raino kaupunginsihteeri Kosonen Sirpa talous- ja rahoitusjohtaja

2 -1, KV :00 Hannonen Markku Puhakka Tiina Laakkonen Päivi kaupunkisuunnittelujohtaja vs. tiedotuspäällikkö hallintosihteeri Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotka Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs)

3 103, KV :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Valitusosoitus

4 104, KV :00 Pöytäkirjan tarkastajat Ehdotus: Vuorossa ovat valtuutetut Risto Repo ja Sami Ristiniemi. Ei valitusosoitusta

5 105, KV :00 Käsittelyjärjestys Ehdotus: Hyväksyttäneen listan mukaisena. Ei valitusosoitusta

6 106, KV :00 KH: 1431/2014 Vuoden 2015 veroprosentit Kh / 279 Valmistelija: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kuntien tulee ilmoittaa vuoden 2015 tulovero- ja kiinteistöveroprosenttinsa Verohallitukselle viimeistään marraskuun 17. päivänä Kunnallisverotus Vuoden 2015 talousarvio on laadittu käyttäen 20,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Vuoden 2015 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon ilmoittama ennakkotieto vuoden 2013 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen kasvu Kotkassa vuonna 2013 oli 1,9 prosenttia ja koko maassa 2,4 prosenttia. Vuonna 2014 kunnallisveron tilitysten muutos vuoden 2013 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 1,3 % prosenttia, eli kasvua oli 2,1 milj. euroa. Kunnallisveron tilitysten kertymäksi vuonna 2014 arvioidaan noin 209,5 milj. euroa, joka on 0,7 % talousarvion verotuloennustetta pienempi. Kiinteistövero Verohallinnon julkaisemien kiinteistöjen verotusarvotietojen mukaan Kotkan kaupungille on maksuunpantu 14,3 milj. euron kiinteistöverot vuodelta Verotusarvot vuonna 2014 ovat seuraavat, yhteensä 1,79 mrd. euroa: Yleisen kiinteistöveron alaiset 646,2 Vakituiset asuinrakennukset 1.098,8 Muut kuin vakituiset asuinrakennukset 18,4 Voimalaitosrakennukset 0,0 Yleishyödyllisessä käytössä olevat 25,6 Kiinteistöveroprosentteihin esitetään seuraavia muutoksia: Kiinteistöveroprosentit Vaihteluväli 2015 Kotka 2014 Kotka 2015 Yleinen 0,80 1,55 1,27 1,35 Vakituinen asuinrakennus 0,37 0,80 0,53 0,55 Muu asuinrakennus 0,60 1,35 1,00 1,15 Voimalaitos 0,50 2,85 2,85 2,85 Kiinteistöverolain 12 :n mukaan rakentamattomalle rakennuspaikalle voidaan määrätä erikseen veroprosentti, joka on vähintään 1,00 % ja enintään 3,00 %. Kotkan kaupungissa tätä prosenttia ei ole määrätty. Valtuusto voi lisäksi kiinteistöverolain 13 a :n mukaan määrätä yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi. Kotkan kaupungin edellä tarkoitettu veroprosentti on 0,50 % vuonna 2014, eikä sitä esitetä muutettavaksi.

7 106, KV :00 KH: 1431/2014 Vuoden 2015 kiinteistöverotuotto kasvaa edellä mainituilla veroprosenttimuutoksilla yhteensä noin 770 tuhannella eurolla. Verotulojen kasvusta kohdistuu yleiseen veroprosenttiin 520 tuhatta euroa, vakituisiin asuinrakennuksiin 220 tuhatta euroa ja muihin asuinrakennuksiin 30 tuhatta euroa. Verotulot talousarviossa 2015 Kaupunginjohtajan vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa verotulojen määräksi on arvioitu 213,3 milj. euroa. Verotulojen kasvu on 3,7 milj. euroa tämän vuoden ennusteeseen verrattuna, kasvuprosentti on 1,8 %. Ennuste 2014 pohjautuu verottajan lokakuun alussa antamaan verotuloennusteeseen. Talousarvion verotulokohta jakautuu seuraavasti: Ennuste 2014 TA 2015 Kunnallisvero 184,6 187,1 Yhteisövero 10,6 11,0 Kiinteistövero 14,3 15,2 Yhteensä 209,5 213,3./. Esityslistan liitteenä ovat Kuntaliiton tilastot: 1. Tietoja kuntien tuloveroprosenteista vuosina Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit maakunnittain ja kuntakoon mukaan vuonna Kuntien kiinteistöveroprosentit vuosina Tuloveroprosentti ja efektiivinen veroaste Kotkassa ja koko maassa vuosina Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää vahvistaa vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 20,50 % ja vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit seuraavasti: Vakinaiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,55 % Muiden kuin vakinaisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 1,15 % Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi 0,50 % Voimalaitoksen kiinteistöveroprosentiksi 2,85 % Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,35 % Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kv /. Liitteenä ovat Kuntaliiton tilastot: 1. Tietoja kuntien tuloveroprosenteista vuosina

8 106, KV :00 KH: 1431/ Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit maakunnittain ja kuntakoon mukaan vuonna Kuntien kiinteistöveroprosentit vuosina Tuloveroprosentti ja efektiivinen veroaste Kotkassa ja koko maassa vuosina Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Toimeenpano: Ilmoitus: Verohallinto Kuntaliitto Kotkan verotoimisto kaikki em. sähköisesti talouspäällikön toimesta Valitusosoitus

9 106, KV :00 / Pykälän liite: Kuntien tuloveroprosentit Tietoja kuntien tuloveroprosenteista vuosilta Lähde: Verohallinto Vuosi Keski- Muutos Aritmeet- Muutos Kuntien lkm Korkein Alhaisin määräinen edell. tinen edell. tulovero-%: tulo- tulotulovero- vuodesta keskiarvo vuodesta nousi laski vero-% vero-% prosentti 1) %-yks. % %-yks ,74 0,36 20,36 0, ,50 16, ,38 0,14 20,01 0, ,00 16, ,24 0,08 19,81 0, ,75 16, ,16 0,19 19,66 0, ,50 16, ,97 0,38 19,60 0, ,00 16, ,59 0,05 19,25 0, ,00 16, ,54 0,09 19,15 0, ,00 16, ,45 0,06 19,00 0, ,00 16, ,39 0,10 18,87 0, ,00 16, ,29 0,17 18,68 0, ,00 16, ,12 0,08 18,50 0, ,00 16, ,04 0,26 18,44 0, ,00 15, ,78 0,11 18,33 0, ,75 15, ,67 0,02 18,19 0, ,75 15, ,65 0,05 18,15 0, ,75 15, ,60 0,07 18,06 0, ,75 15, ,53 0,11 17,96 0, ,75 15, ,42-0,09 17,88-0, ,75 15, ,51-0,02 17,91-0, ,00 15, ,53 0,00 17,94 0, ,00 15, ,53 0,33 17,93 0, ,75 15, ,20 0,32 17,76 0, ,00 14, ,88 0,26 17,60 0, ,00 14, ,62 0,15 17,45 0, ,00 14, ,47 0,09 17,31 0, ,50 14, ,38 0,08 17,20 0, ,50 14, ,30 0,15 17,07 0, ,50 14, ,15 0,10 16,96 0, ,50 13, ,05 0,07 16,87 0, ,50 13, ,98 16, ,75 13,50 1) Painotettu maksuunpantua kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla (ent. ansioäyrit) 2) Vuoden 2009 luvut eivät sisällä kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia.

10 106, KV :00 / Pykälän liite: Veroprosentit maakunnittain 2014 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit maakunnittain Lähde: Verohallinto Maakunta Kuntien Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit: lkm luku Yleinen Vakituinen Muu kuin vaki kiinteistövero-% asuinrakennus tuinen as.rak Muutos 2014 Muutos 2014 Muutos 2014 Muutos %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Uusimaa ,81 0,15 0,82 0,00 0,35 0,01 1,09 0,03 Varsinais-Suomi ,74 0,59 1,00 0,03 0,39 0,02 1,09 0,02 Satakunta ,65 0,33 0,85 0,00 0,42 0,00 0,95 0,01 Kanta-Häme ,30 0,56 1,11 0,10 0,45 0,03 1,04 0,05 Pirkanmaa ,12 0,50 1,00 0,01 0,48 0,03 1,04 0,02 Päijät-Häme ,41 0,46 1,02 0,01 0,51 0,01 1,07 0,05 Kymenlaakso ,26 0,06 1,28 0,00 0,53 0,00 1,11 0,00 Etelä-Karjala ,41 0,94 1,22 0,04 0,49 0,13 1,07 0,08 Etelä-Savo ,61 0,37 1,06 0,09 0,48 0,02 1,05 0,01 Pohjois-Savo ,58 0,76 1,20 0,06 0,53 0,02 1,07 0,03 Pohjois-Karjala ,74 0,78 1,03 0,01 0,46 0,01 1,00 0,02 Keski-Suomi ,33 0,06 1,09 0,01 0,49 0,00 1,07 0,01 Etelä-Pohjanmaa ,00 0,80 1,02 0,00 0,48 0,02 1,05 0,02 Pohjanmaa ,20 0,26 0,96 0,04 0,45 0,04 1,06 0,03 Keski-Pohjanmaa ,66 0,09 1,17 0,10 0,57 0,09 1,01 0,02 Pohjois-Pohjanmaa ,36 0,53 0,96 0,01 0,45 0,02 1,01 0,01 Kainuu ,11 0,28 1,07 0,04 0,55 0,04 1,10 0,06 Lappi ,58 0,35 1,15 0,03 0,43 0,02 1,04 0,02 Ahvenanmaa ,51 0,48 0,37 0,06 0,14 0,14 0,90 0,00 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit kuntakoon mukaan Lähde: Verohallinto Kunnan koko Kuntien Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit: lkm luku Yleinen Vakituinen Muu kuin vaki kiinteistövero-% asuinrakennus tuinen as.rak Muutos 2014 Muutos 2014 Muutos 2014 Muutos %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Alle 2000 as ,95 0,33 0,85 0,04 0,39 0,02 1,05 0, as ,49 0,31 0,91 0,05 0,48 0,03 1,05 0, as ,33 0,38 0,94 0,04 0,46 0,02 1,03 0, as ,35 0,33 0,97 0,02 0,46 0,02 1,07 0, as ,18 0,40 1,06 0,04 0,44 0,02 1,05 0, as ,15 0,48 1,13 0,04 0,48 0,04 1,08 0,04 Yli as ,04 0,31 0,86 0,00 0,38 0,01 0,98 0,00

11 106, KV :00 / Pykälän liite: Kuntien kiinteistöveroprosentit Kuntien kiinteistöveroprosentit Kiinteistöjen verotusarvoilla painotetut keskiarvot Yleinen kiinteistöveroprosentti: Yläraja 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 Keskiarvo 0,55 0,61 0,61 0,59 0,59 0,60 0,65 0,67 0,68 0,68 0,70 0,72 0,73 0,74 0,75 0,74 0,74 0,86 0,88 0,90 0,92 Alaraja 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,60 0,60 0,60 0,60 Vakituinen asuinrakennus: Yläraja 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,75 0,75 0,75 0,75 Keskiarvo 0,20 0,21 0,21 0,20 0,20 0,21 0,23 0,26 0,26 0,26 0,27 0,27 0,28 0,29 0,29 0,29 0,29 0,38 0,39 0,40 0,41 Alaraja 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,32 0,32 0,32 0,32 Muu asuinrakennus kuin vakituinen asuinrakennus: Yläraja 1) 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 Keskiarvo 0,68 0,69 0,69 0,69 0,68 0,69 0,74 0,79 0,79 0,80 0,82 0,83 0,84 0,86 0,87 0,88 0,89 0,98 0,99 1,00 1,03 Alaraja 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,60 0,60 0,60 0,60 Voimalaitos: Yläraja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 2,50 2,50 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 2,85 Keskiarvo 0,99 0,99 0,99 0,99 1,00 1,00 1,38 1,37 1,39 1,39 1,39 1,39 1,39 2,44 2,46 2,47 2,46 2,74 2,73 2,81 2,81 Alaraja Ydinvoimalaitos: Yläraja 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 Keskiarvo 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 Alaraja 1) Vuosina enintään 0,50 prosenttiyksikköä ja vuosina enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti.

12 106, KV :00 / Pykälän liite: Veroprosentit ja efektiiviset veroasteet Kotka Valitse kunta: Tuloveroprosentti ja efektiivinen veroaste Kotka ** 2013** Kunnan tuloveroprosentti 18,00 18,00 18,00 18,00 18,75 18,75 18,75 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,50 Kunnan ef. veroaste 14,90 14,80 14,62 14,30 14,81 14,88 15,11 15,67 15,31 15,05 14,98 14,77 15,62 Erotus 3,10 3,20 3,38 3,70 3,94 3,87 3,64 3,83 4,19 4,45 4,52 4,73 4,88 24,00 Kunnan tuloveroprosentti Kunnan ef. veroaste Koko maan tuloveroprosentti Koko maan ef. veroaste 22,00 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10, ** 2012** 2013** Koko maa ** 2012** 2013** Koko maan tuloveroprosentti 17,67 17,78 18,03 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,25 19,38 Koko maan ef. veroaste 14,43 14,40 14,37 14,08 14,22 14,36 14,65 14,68 14,40 14,48 14,57 14,41 14,58 Erotus 3,24 3,38 3,66 4,04 4,07 4,03 3,80 3,86 4,19 4,49 4,59 4,84 4,80

13 107, KV :00 KH: 1008/2014 Taloussuunnitelma ja talousarvio 2015 Kh / 264 Valmistelija: Talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen, puh /. Kaupunginjohtajan ehdotus taloussuunnitelmaksi ja talousarvioksi 2015 jaetaan erillisenä liitteenä kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville, kaupunginhallituksen varajäsenille, ryhmien puheenjohtajille ja tarkastuslautakunnalle. Kuntalain mukaan valtuuston on hyväksyttävä vuosittain ennen vuoden loppua kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelma ja -arvio valmistellaan ja päätetään yhtenä kokonaisuutena. Kaupungin taloussuunnitelman käyttö- ja tuloslaskelmaosa on kolmivuotinen, investointiosa hyväksytään viidelle vuodelle. Taloussuunnitelmassa ja talousarviossa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelma ja talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Toiminta on suhteutettava aina resursseihin. Taloussuunnitelman ja talousarvion perusrakenteen muodostavat eri toimielinten (lautakunnat ja kaupunginhallitus) vastuualueet ja eri viranhaltijoiden vastuulla olevat palvelualueet ja kustannuspaikat. Taloussuunnitelmassa esitetään keskeiset toiminnalliset linjaukset ja tavoitteet suunnittelukaudelle. Taustalla linjausten ja tavoitteiden määrittelylle ovat valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia Kaikkien Kotka ja toimialakohtaiset strategiat. Lautakuntien esitykset käyttötalouden osalta noudattivat kaupunginhallituksen elokuun 2014 kehyspäätöksen linjauksia pääosiltaan. Talouden tasapainotuskeinona ei käytetä henkilöstön lomautuksia tai irtisanomista. Verotulot perustuvat nykyiseen kunnallisveroprosenttiin. Kiinteistöveroprosenttiin esitetään seuraavia korotuksia: Nykyinen Esitys Yleinen 1,27 % 1,35 % Vakituinen asuinrakennus 0,53 % 0,55 % Muut asuinrakennus 1,00 % 1,15 % Voimalaitokset 2,85 % 2,85 % Yleishyödylliset yhteisöt 0,50 % 0,50 % Rakentamaton 1,27 % 1,27 % Kiinteistöveroprosenttien korotuksien ennakoitu vaikutus on noin 770 tuhatta euroa, jolloin korotuksesta noin 520 tuhatta euroa tulisi yleisen kiinteistöveroprosentin muutoksesta, noin 220 tuhatta euroa vakituisten asuinrakennusten veroprosentin muutoksesta ja noin 30 tuhatta euroa muiden asuinrakennusten prosentin korottamisesta. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen vuosikate on 19,1 milj. euroa, joka vastaa 96,6 % poistoista. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa tulos on -0,7 milj. euroa tappiollinen. Tappio on mahdollinen ainoastaan sen vuoksi, että tilinpäätöseriin kirjataan vuosittain +1,2 milj. euron suuruinen investointivarauksen purku (nk. poistoerokirjaus), jolloin talousarvion loppusumma on positiivinen. Tilinpäätöksen 2014 ennustetaan olevan positiivinen kuntalain muutoksesta johtuvien markkinaehtoisesti toimivien kiinteistöjen yhtiöittämisestä toteutuvien myyntivoittokirjausten johdosta. Kaupungin talousarviossa ei kuitenkaan ole liikkumavaraa, sillä käyttötalouden tasapainotus on edelleen hyvin haasteellista. Talouden tasapainottamiseksi

14 107, KV :00 KH: 1008/2014 ovat vastuualueet esittäneet selkeitä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, joiden avulla on mahdollista toteuttaa pysyvää menojen kasvun hillintää. Investointiohjelma vuosille on yhteensä 104,4 milj. euroa. Viiden vuoden investointisuunnitelma sisältää suurimpana yksittäisenä kohteena E18-moottoritiehen liittyvät kaupungin vastuulla olevat hankkeet, joista kaupungilla on vielä noin 10,6 milj. euron jäljellä olevat investointivastuut. Peruskorjauksiin on suunnitelmakaudelle varattu 51,6 milj. euroa. Lautakuntien investointiesityksiin verrattuna kaupunginjohtajan budjettiehdotusta vuodelle 2015 on pienennetty 2,6 milj eurolla. Talousarvio perustuu noin 1,9 miljoonan euron suuruiseen lisälainan ottamiseen. Lainanottopaine syntyy vuosikatteen ylittävän nettoinvestointimenon määrästä. Lainakanta on arviolta 262,6 milj. euroa vuoden 2015 lopussa (n euroa / asukas). Lainamäärä pyritään pitämään suunnitelmakaudella kutakuinkin ennallaan, mutta lainamäärän supistumista ei juurikaan tapahdu. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen 2015 keskeiset tiedot ovat seuraavat (vuodelta 2014 on käytetty tulosennustetta, joka on kaupunginhallitukselle annetussa seurantaraportissa): Ennuste 2014 KJ TAE2015 Muutos Muutos- % Asukasluku Tuloveroprosentti 20,50 20,50 Verotulot M 210,3 213,3 3,0 1,4 - Kunnallisvero 185,4 187,6 2,2 1,2 - Yhteisövero 10,4 10,4 0,0 0,0 - Kiinteistövero 14,5 15,3 0,8 5,7 Valtionosuudet M 90,8 93,5 2,7 3,0 Verotulotasaus M -1,9 7,2 9,1 Toimintakate M -290,3-288,9 1,4-0,5 Vuosikate M 10,9 19,2 8,6 Vuosikate %-poistoista 54,0% 97,2 % Nettoinvestoinnit, M 18,5 20,9 2,4 Lainakanta M 260,7 262,4 1,7 Lainakanta /asukas Lautakuntien ja vastaavien pöytäkirjaotteet taloussuunnitelman ja talousarvion 2015 käsittelystä ovat kokousasiakirjoissa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ryhtyä käsittelemään taloussuunnitelmaa ja talousarviota Asian käsittely: Kaupunginjohtaja esittelijänä poisti listatekstistä kokonaisuudessaan kappaleen, joka alkaa sanoin Koko investointikaudelle Kaupunginjohtaja sekä talous- ja rahoitusjohtaja esittelivät talousarvioehdotuksen pääkohdat sekä oleellisimmat tunnusluvut. Käytiin keskustelua talousarvioehdotuksesta.

15 107, KV :00 KH: 1008/2014 Merkittiin, että talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen ja talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen poistuivat kokouksesta tämän asian tultua käsitellyksi klo Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kh / 280 Valmistelija: Talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen, puh Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä - kaupunginjohtajan ehdotuksen taloussuunnitelmaksi ja talousarvion 2015 toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tuloarvioineen ja määrärahoineen edellä esitettyine muutoksineen. Lisäksi kaupunginhallitus päättää oikeuttaa talouden vastuualueen toteuttamaan talousarvioasiakirjaan tarvittavat tekniset muutokset ja korjaukset, jotka on tarpeen tehdä kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen sekä valmistelemaan kaupunginhallituksen käsittelyn edellyttämät muutokset talousarvion laskelmiin. Päätös: Hyväksyttiin muuten ehdotuksen mukaisesti, mutta päätettiin lähettää talousarvioehdotus valtuuston käsiteltäväksi siten, että siihen lisätään konserniyhtiöiden puuttuvat tiedot. Kv /. Kaupunginhallituksen ehdotus taloussuunnitelmaksi ja talousarvioksi 2015 jaetaan erillisenä liitteenä kaupunginvaltuuston kokoukseen osallistuville sekä varavaltuutetuille. Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Toimeenpano: Ote: taloussuunnitelma- ja talousarviokirja Valitusosoitus

16 Taloussuunnitelma Talousarvio 2015 Kaupunginhallituksen ehdotus

17

18 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus Henkilöstösuunnitelma Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle KONSERNIPALVELUT Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Jäsenmaksut ja avustukset Hallinnon vastuualue Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Rakennusvalvonta Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiainkeskus Kaupunginkirjasto Kymenlaakson museo Talouden vastuualue Kaupunkisuunnittelulautakunta Tekninen lautakunta Tilapalvelun vastuualue Kuntatekniikan vastuualue HYVINVOINTIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Liikuntalautakunta Liikuntayksikkö

19 Lasten ja nuorten lautakunta Opetustoimen vastuualue Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi INVESTOINNIT LASKELMAT Tuloslaskelma toimielimittäin Lautakuntien toimintakatteet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä

20 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi Kotkan kaupungin kaupunkistrategian vuosille Kaupunkistrategia sisältää vision, 6 strategista päämäärää ja 10 kriittistä menestystekijää. Strategian toteutumista seurataan osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Strategian toteutumista seurataan valtuusto- ja lautakuntatason mittareiden avulla osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Strategiset päämäärät ovat seuraavat: 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö 5. Talous on tasapainossa 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kuuden päämäärän lisäksi on asetettu 10 kriittistä menestystekijää, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision suuntaisesti. Kotkan kaupunkistrategian visio

21 2 Seuraavassa on kuvattu Kotkan kaupungin strategiakartta v : Visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät

22 2. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Väestö ja työpaikat 3 Kotkan kaupungin tavoitteena on asukasluvun kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne ): Kotkan väkiluku väheni 102 henkilöllä vuoden 2013 aikana. Kotkan asukasluku on tilastokeskuksen mukaan henkilöä, joten kuluvan vuoden aikana on asukasluku vähentynyt 170 henkilön verran. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne ): Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,1 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,1 Vuonna 2013 työttömien työnhakijoiden määrä Kotkassa oli keskimäärin (3 942 henkilöä vuonna 2012) ja työttömien osuus työvoimasta 16,8% (15,8%). Pitkäaikaistyöttömiä oli (1 098) ja alle 25 -vuotiaita työttömiä 558 (557). Elokuun 2014 lopussa työttömiä työnhakijoita Kotkassa oli työttömyysprosentin ollessa 17,3.%. Koko maan keskimääräinen työttömyyden kasvu on ollut 10,1% vuoden takaiseen verrattuna, kun Kotkassa työttömien määrä on kasvanut noin 8,5 prosenttia. Kaakkois- Suomessa työttömien määrä ( ) on 13.9% työvoimasta, ja työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 8,8% edellisvuodesta.

23 4 3. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen tilanne (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 3/2014) Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laaja-pohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Kuntien menot vuosina (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 3/2014) Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 %.

24 5 Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat tänä ja ensi vuonna kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailuilla markkinoilla sen tulee antaa tehtävä pääsääntöisesti osakeyhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai säätiölle. Yhtiöittämisten myötä osa aikaisemmin kuntatalouteen liittyneistä toiminnoista siirtyy kuntatalouden ulkopuolelle. Tämä näkyy kuntatalouden kehitysarviossa useina muutoksina sekä tulo- että menopuolella. Energialaitosten ja satamien yhtiöittämiset vaikuttavat kuntatalouden menoennusteeseen erityisesti vuonna 2015, jolloin noin 2000 henkeä siirtyy hallinnollisesti kuntataloustilastojen ulkopuolelle. Karkean arvion mukaan kuntien palkkasumma pienenee muutoksen seurauksena noin 125 milj. eurolla. Yhtiöittämiset vaikuttavat myös muihin palkkaus- ja vuosikustannuksiin, poistoihin sekä esimerkiksi investointimenoihin. Liikelaitosten yhtiöittämisvelvoitteen ohella kunnallisten ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen on pienentänyt kuntatalouden menoja jo vuodesta 2013 lähtien. Kun vuonna 2012 kuntien tai kuntayhtymien ammattikorkeakouluja oli kymmenisen kappaletta, niin tänä vuonna niitä on jäljellä enää kolme. Vuonna 2014 kuntien palkkasumman arvioidaan vähentyvän ammattikorkeasektorilla tapahtuneiden muutosten myötä noin 130 milj. eurolla. Vuonna 2015 toteutettava ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus poistaa viimeisetkin ammattikorkeakoulut kuntataloudesta, minkä seurauksena kuntien palkkamenot pienenevät kumulatiivisesti noin 190 milj. eurolla. Yhteensä yhtiöittämiset pienentävät kuntien palkkasummaennustetta siten, että muutosprosentti putoaa kuluvana vuonna -0,4 prosenttiin ja ensi vuonna palkkasumman arvioidaan pysyvän ennallaan. Ilman yhtiöittämisistä aiheutuvaa vähennystä palkkasumma kasvaisi molempina vuosina 0,6 1,0 prosenttia. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimäärin sosiaalivakuutusmaksut kevenevät 0,4 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna maksutason arvioidaan laskevan 0,1 prosenttiyksiköllä. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä ja ensi vuonna noin 30 prosentissa, mutta vähitellen vuoteen 2018 mennessä maksujen arvioidaan laskevan 29,5 prosentin tuntumaan. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla.

25 Kuntien tulot vuosina (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 3/2014) 6 Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Koko talouden palkkasumma kasvaa tänä vuonna hyvin vaimeasti, sillä alkuvuoden heikon kehityksen perusteella palkkasummaennuste on laskettu 0,7 prosenttiin. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän 2,2 prosenttia, sillä eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. Kunnallisveron tilityksiä pienentävät kuitenkin osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt perustemuutokset, kuten työtulovähennyksen ja perusvähennyksen muutokset. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Yhteensä kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia euroa. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2015 tullaan korottamaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Kaikkien kuntien tuloveroihin vaikuttavien veroperustemuutosten yhteisvaikutukseksi vuonna 2015 arvioidaan -131 milj. euroa. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %. Heikko talouskasvu ei näytä välittyvän kuluvana vuonna kuntien yhteisöverokertymään dramaattisesti lähinnä tilitysten ajoituksiin liittyvien tekijöiden vuoksi. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna peräti 6,0 prosentilla, jolloin sitä kertyy kunnille noin 1,39 mrd. euroa. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty myös muita pienempiä veroperustemuutoksia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 36,36, mutta luku täsmentyy vielä loppuvuoden aikana. Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 kokonaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna.

26 7 Kuntien verotulot yhteensä KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA, Milj. TILIVUOSI ** 2015** 2016** 2017** 2018** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 3,8 6,7 1,4 1,2 3,2 3,6 3,3 Yhteisövero Muutos % -27,3 8,2 6,0 5,8-11,6 6,9 3,6 Kiinteistövero Muutos % 5,9 7,3 10,8 4,0 1,9 1,9 1,8 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 1,2 6,8 2,3 1,7 2,1 3,6 3,2 milj. euroa Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, ** Ennuste

27 8 4. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus Kuntien valtionosuusjärjestelmä nykymuodossaan on toiminut vuoden 2010 alusta. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyy - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi ja - asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden rahoitus tulee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien suhteessa. Valtionosuusprosentti vuonna 2015 on 29,32 prosenttia (kunnan osuus 70,68 %). Ylläpitäjäjärjestelmässä kunnilla on asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka on Kuntaliiton arvion mukaan 307,40 euroa/asukas vuonna Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Esimerkiksi kunnalta, joka laskelmien mukaan hyötyy 150 euroa asukasta kohti, valtionosuutta on vähennettävä 100 euroa asukasta kohti, jotta enintään +50 euroa asukasta kohti toteutuu. Siirtymäkausi vaimentaa merkittäväsi uudistuksen vaikutuksia. Kuntaliiton suosituksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen arvioinnissa on käytetty vuoden 2014 rahoituksen tasoa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin tehdään 1,1 %:n mukainen indeksikorotus vuonna Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 % lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %).

28 9 Valtionosuuksien määrä muodostuu Kotkan kaupungissa seuraavasti, laskelmat on tehty uudesta valtionosuusjärjestelmästä annettuihin ennakkotietoihin perustuen: Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) Muutos Yleinen osa 3,2 3,2 2,3-0,9 SOTE laskennalliset kustannukset 219,7 229,6 244,1 14,4 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset 40,0 40,6 41,5 0,9 Valtionosuusjärjestelmän tasaus -0,6-0,6-12,0-11,5 Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. 8,9 9,2 9,0-0,2 veromenetysten kompensaatio) Kunnan omarahoitusosuus -172,0-181,7-192,9-11,2 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 99,1 100,4 92,1-8,3 Verotulotasaus -2,7-1,9 7,2 9,1 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä -7,7-7,7-5,8 1,9 omarahoitusosuudella Kaupungille maksettava valtionosuus 88,7 90,8 93,5 2,7 Verotulot Vuoden 2015 talousarvio on laadittu käyttäen 20,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Vuoden 2015 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon ilmoittama ennakkotieto vuoden 2013 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa maksuunpantujen verojen kasvu Kotkassa vuonna 2013 oli 9,8 prosenttia ja koko maassa 6,8 prosenttia. Vuodelle 2013 Kotkan tuloveroprosenttia nostettiin 19,50 %:sta 20,50 %:iin. Vuonna 2014 kunnallisveron tilitysten muutos vuoden 2013 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 0,0 % prosenttia, eli kasvua oli vain 57 tuhatta euroa. Yhteisöverojen tasoksi vuodelle 2014 on arvioitu n. 9,2 milj. euroa. Ennustetietojen perusteella erä olisi toteutumassa noin miljoona euroa suunniteltua parempana. Talousarviossa 2015 on käytetty 10,4 milj. euron yhteisöverotulon olettamaa. Kiinteistöveron tilityksien arvioidaan vuonna 2014 toteutuvan ennakoidun suuruisina. Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen sisältyy esitys kiinteistöverojen korottamisesta seuraavan taulukon mukaisella tavalla: Nykyinen Esitys Yleinen 1,27 % 1,35 % Vakituinen asuinrakennus 0,53 % 0,55 % Muut asuinrakennus 1,00 % 1,15 % Voimalaitokset 2,85 % 2,85 % Yleishyödylliset yhteisöt 0,50 % 0,50 % Rakentamaton 1,27 % 1,35 % Esityksen mukaiset kiinteistöveroprosenttien korotukset toisivat kaupungille noin 770 tuhannen euron lisäyksen kiinteistöverotuottoihin. Verotulolisäys kertyisi: Yleisestä kiinteistöveroprosentista 515 tuhatta euroa, vakituisien asuinrakennusten kiinteistöveroprosentista 225 tuhatta euroa ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentista 30 tuhatta euroa.

29 10 Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan olevan 3,3 milj. euroa. Korkotason on arvioitu säilyvän ennallaan. Talousarvio lähtee siitä, että nettolainakanta kasvaa 1,7 milj. eurolla investointitasosta johtuen. Alhaisen korkotason vuoksi odotukset korkotuotoista pysyvät pieninä. Lyhytaikaisten sijoitusten tuottoarvio on säilytetty kuluvan vuoden tasossa. Sen toteutumaan vaikuttavat korkotason muutokset ja maksuvalmiustilanne vuoden aikana. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan olevan 6,25 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut sisältävät koronvaihtosopimuksen vaikutuksen. Rahoitustuottoihin sisältyvät lisäksi arviot kaupungin saamista takausmaksuista. 5. Kotka-konserni Kuntalain 16a :n mukaan kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungille konserniohjeet. Lisäksi valtuusto määrittää konsernille tavoitteet osana kaupunkistrategiaa. Valtuusto asettaa myös talousarviossa vuosittain tytäryhteisöille sitovat yhtiökohtaiset tavoitteet, jotka ohjaavat kaupungin edustajien toimintaa tytäryhteisöjen toimielimissä. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita sekä valtuuston ja kaupunginhallituksen konsernijaoston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitilinpäätös on osa kaupungin tilinpäätöstä. Valmisteilla olevassa kuntalain kokonaisuudistuksessa on keskeinen asia, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kokonaisuudistuksessa korostetaan kunnan omistamien yhteisöjen toiminnan aktiivista seurantaa ja myös säännöllistä yhteydenpitoa yhteisöjen hallintoelimissä oleviin kunnan nimeämiin henkilöihin ja toimivaan johtoon. Kunnan tavoitteiden tiedottaminen yhteisön hallinnon edustajille tulee olla aktiivista, jotta omistajanäkökulma välittyy yhteisön toimintaan. Vastaavasti tytäryhteisön toiminnan tiedottamista omistajalle tulee konserniohjeilla tehostaa. Vuonna 2014 on alettu kehittää vuoropuhelukäytäntöjä ja asiaan palataan kuntalain kokonaisuudistuksen myötä. Omistajaohjausta ja konserniohjeita koskevien kuntalain uusien säännösten on määrä tulla voimaan vuonna Vuoden 2014 alusta kuntalaissa on astunut voimaan uusia sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia velvoitteita. Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnalle (87 c ) ja johtajalle (87 d) on määritelty omat valvontavelvoitteensa. Liikelaitosten on 87 k :n mukaan annettava toimintakertomuksessa tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei muutoin annettu taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kotkan kaupungin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Menettelyä kehitetään jatkuvasti. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen ja valvontavastuu ovat kaupunginjohtajalla. Muut konsernijohtoon kuuluvat viranhaltijat ovat palvelujohtaja ja kansliapäällikkö. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaa myös konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernivalvonnassa seurataan mm. valtuuston tytäryhteisölle asettamien tavoitteiden toteutumista, konserniohjeiden noudattamista ja riskienhallintajärjestelmien toimivuutta.

30 11 Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuvat sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt) edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta, toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt). Alla olevissa yhtiöiden teksteissä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty tummennetulla pohjalla. Muu teksti- ja numeraalinen esittely on informatiivista, eikä valtuusto tee niistä päätöstä. Tytäryhtiöt ovat myös esittäneet riskikartoituksensa, ne on koottu talouden vastuualueelle sähköiseen muotoon.

31 12 Kotkan Energia Oy Liiketoimintayhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on tuottaa ja myydä kaukolämpöä, teollisuushöyryä, sähköä ja jätteiden hyödyntämispalvelua käyttäen ensisijaisesti uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Tavoitteet vuodelle 2015 Osingon määrää kasvatetaan edellisvuodesta. Tilikaudelta 2014 maksetaan osinkoa vähintään 70 % tilikauden tuloksesta huomioiden tilikausilta maksettavalle osingolle kaupunginvaltuustossa hyväksytty kokonaistavoite 12,0 milj.. Kaukolämmön hintataso vastaa valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa seurattavassa asiakasryhmässä (+/- 5 %). Kotkan Energia edistää energiantuottajana aktiivisesti hankkeita, joiden tavoitteena on luoda Kotkan alueelle uusia teollisia ja palvelualan työpaikkoja. Merkittäviä kehittämistoimia: Hyötyvoimalaitoksella toteutetaan tehostamisinvestointi, jolla parannetaan kattilan käytettävyyttä ja kasvatetaan sen elinikää. Kotkaan suunnitellulle datakeskukselle valmistellaan energiantoimituksen kokonaisratkaisua ja siihen liittyviä investointeja. Uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen tähtääviä ratkaisuja ja investointeja selvitetään. Sähköautojen latauspisteitä rakennetaan rajoitetusti suurempien asiointikeskusten yhteyteen. Em. hankkeiden rahoitukselle tullaan tarvittaessa hakemaan kaupungin takausta. TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Myynti emolle Myynti tytäryhtiöille ja kuntayhtymille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta - omavelkaiset (1) Takaukset emolta - täytetakaukset Maksuvalmiuslainat (2) Korot emolle (3) Tilikauden tulos Jakokelpoinen oma pääoma Osingot emolle (4) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Liikevaihto (milj. ) 43,2 47,0 44,5 Sijoitetun pääoman tuottoaste (%) 5,2 7,0 5,5 Kaukolämmön hintataso vertailuryhmän +1,0 % +/-0 +/-0 keskiarvoon verrattuna (%) Henkilöstön määrä keskimäärin (kpl) Selitykset: (1) Konsernitilin käytetty limiitti ei sisälly lukuun. (3) Konsernitilin limiitin korot. (2) Konsernitilin käytetty limiitti. (4) Tilikauden tuloksen perusteella maksettavat osingot.

32 13 HaminaKotka Satama Oy Omistus: Liiketoimintayhtiö Kotkan kaupunki 60%, Haminan kaupunki 40 % Toiminta-ajatus: Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Satamakonsernin kiinteistöjen omistus ja hallinnointi on pääosin keskitetty tytäryhtiö Kotkan Satamatalot Oy:lle. Tavoitteet vuodelle 2015 Liikennemäärä kasvaa 2 %. Vuoden 2014 aikana käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen säästötavoite ( ) saavutetaan. Viime vuosina syntynyttä korjausvelkaa pienennetään. Investoinnit pidetään edelleen alhaisella tasolla (alle 2 miljoonaa euroa). Satamakonsernin omavaraisuusaste nousee 27 %:iin. Ainakin kahdelta toimijalta saadaan sijoittumispäätös Haminaan tai Kotkaan liittyen Business Mooring projektiin. Merkittäviä kehittämistoimia: Vuoden 2015 keskeisin kehittämistoimi on satamasidonnaisen teollisuuden etsiminen talousalueelle ja satamiin yhdessä omistajien ja kehittämisyhtiön kanssa. Projektin mahdolliset tulokset edellyttävät tarvittaessa investointeja myös satamaalueelle ja niihin tulee reagoida nopeasti. Toinen merkittävä hanke on konventionaalisen (sahatavara, sellu) metsäteollisuuden liikennekeskittymän aikaansaaminen Haminaan. Keskittymän toteutuminen vaatii satamayhtiöltä liikennettä palvelevien fasiliteettien luomista. Kolmas merkittävä hanke on uusien tavaravirtojen saaminen tällä hetkellä vähäisemmässä käytössä oleviin satamanosiin mm. Business Mooring projektin kautta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 Vuosi 2014 Arvio 2015 (ennuste) Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut (konserni) TP 2013 Vuosi 2014 Arvio 2015 (ennuste) Liikevaihto, Liikevaihdon kasvu % - 6,2 0 2,0 Sijoitetun pääoman tuotto% 2,3 2,0 3,0 Tilikauden tulos, Edellisten tilikausien voitto, Omavaraisuusaste Käyttökate % Tuottavuus/tonnia/henkilö Liikennemäärä tn Henkilöstö

33 14 Kotkan Asunnot Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 % Toiminta-ajatus: Kotkan Asunnot Oy tarjoaa kotkalaisille ja Kotkaan muuttaville monipuolista ja vuokratasoltaan kilpailukykyistä sekä turvallista asumista. Tavoitteet vuodelle 2015 Kotkan Asunnot Oy ylläpitää kiinteistösalkkuaan suunnitelmallisesti niin, että sen arvo säilyy ja arvonnousu on mahdollista. Asunnot ja niiden ympäristöt pidetään viihtyisinä ja asukastyytyväisyys on hyvä. Asuntojen kysyntä ja käyttöaste säilyvät hyvänä (97,9 %) sekä vaihtuvuus alhaisena (20 %). Yhtiön talous on tasapainossa ja vuokrataso kohtuullinen. Merkittäviä kehittämistoimia: Kiinteistöissä tehdään kunnossapitokorjauksina mm. parvekkeiden, julkisivujen ja vesikattojen kunnostusta. Kiinteistöjen salkuttamisen (pidettävät, kehitettävät, selvitettävät ja realisoitavat kiinteistöt) perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Vuoden aikana suunnitellaan tulevia isompia peruskorjaus- ja rakennushankkeita sekä käynnistetään uudiskohteen suunnittelu ja rakennuttaminen, mikäli sopiva tontti löytyy. Hankkeiden ajankohdasta ja rahoitustavasta riippuu tarvitaanko niiden rahoittamiseen kaupungin takausta. Energiatehokkuutta ja energiansäästöä, kestävää kiinteistöjen ylläpitoa, parempaa asumismukavuutta sekä asumiskustannusten nousua hillitseviä mahdollisuuksia ja toimintatapoja selvitetään järjestelmällisesti. TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup.ta-kirja) Myynti kaupungille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. Ta-kirja) Liikevaihto, Yli/alijäämä Kumulatiivinen yli/alijäämä Käyttöaste, % 97,4 97,8 97,9 Vaihtuvuus, % 19,4 19,5 20 Keskivuokra (budj. neliövuokra) 9,03 9,27 9,59 Henkilöstö

34 15 Kotkan Toriparkki Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen liittyvää toimintaa. Tavoitteet vuodelle 2015 Saavuttaa 0-tulos ja vahvistaa keskustan toimintaedellytyksiä tarjoamalla kohtuuhintaista pysäköintitilaa Merkittäviä kehittämistoimia: Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Pääomalainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yli-/alijäämä Yli-/alijäämä (kumulatiivinen) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Liikevaihto, Pysäköintejä kpl

35 16 Cursor Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 86,4 %, Hamina 4,5 %, Miehikkälä 2,4 %, Pyhtää 0,9 %, Virolahti 0,5 % ja eri yritykset yhteensä 4,46 % ja pankit 0,91 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on Kotkan-Haminan elinvoimaisuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin Etelä- Kymenlaakson kuntien kanssa. Tavoitteet vuodelle 2015 Yritysten perustaminen nousee tasolle 400+ vuodessa Seudulle syntyy työpaikkaa Panostus Seudulliseen matkailuun ja myyntiin alkaa tuottaa tuloksia Raw by Nature elinkeinomarkkinoinnin konsepti lisää seudun näkyvyyttä ja vetovoimaa Merkittäviä kehittämistoimia: Cursor on toiminut seudun rakenteellisen muutoksen johtajana ja vuonna 2015 seudun uusiutuminen ja vetovoimaisuus ovat edelleen tärkeimpiä Cursorin toimenpiteitä sekä työpaikkojen säilyttämiseksi että uusien työpaikkojen lisäämiseksi seudulla. Cursorin toiminnan painotuksia seudulla ovat uusiutuvan teollisuuden ja energiatehokkuusteknologian, peliliiketoiminnan sekä matkailun kehittäminen strategian mukaisesti sekä Kantasataman alueen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä toteuttamiseen osallistuminen ja entistä vahvempi rooli logistiikassa. Tukholma- Turku-Helsinki-Kotka-Pietari kehityskäytävän ja sitä tukevan E18-moottoritien rakentaminen on merkittävässä roolissa seudun vetovoiman lisäämisessä ja hyödyntämisessä ja uusien liiketoimintojen kehittämisessä. Raw by Nature elinkeinomarkkinoinnin konsepti vahvistaa ja lisää seudun yhtenäisyyttä ja houkuttelevuutta. Venäjä-pakotteiden ja Venäjän talouskehityksen vaikutukset Kymenlaakson matkailuelinkeinoon, venäläisten investointeihin alueella sekä suomalaisten toimintaan Venäjän markkinoilla ja yleiseen ilmapiiriin seudullamme vaativat nopeaa reagointia ja uusien mahdollisuuksien etsimistä. Uutena avauksena olemme selvittäneet yhteistyömahdollisuuksia Brasilian kanssa mm. luotettavana kuljetus- ja välivarastointiseutuna. Tämä työ jatkuu ja konkretisoituu myös vuonna Cursorin palveluiden edelleen kehittäminen saumattomaksi kokonaisuudeksi ja Kotkan-Haminan seutu myyntitoiminnan avulla tunnetuimmaksi väyläksi Venäjän ja Euroopan välillä korostuu entisestään vuonna Uuden EU-ohjelmakauden hankkeiden käynnistyminen ja resursointi ovat tärkeimpiä asioita vuoden 2015 ensimmäisellä kvartaalilla. Rahoituksen toteutumisella on vaikutus Cursorin liikevaihtoon. Mikäli seudun rakenteen uusiutuminen ja muutoksiin reagoiminen edellyttää takauksia, niitä haetaan Kotkan kaupungilta. TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Liikevaihto, Tilikauden tulos Kumulatiivinen yli/alijäämä Seudulle syntyvät uudet yritykset Seudulle syntyvät uudet työpaikat Seud. sijoittuvien yritysten lkm Kehittämisrahastosta rah. proj Henkilöstö

36 17 Kymen Vesi Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: A-osakkeista Kotkan kaupunki 79 %, Kouvola 18 % ja Pyhtää 3 %. Toiminta-ajatus: Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Jätevedet käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Tavoitteet vuodelle 2015 Veden ja jäteveden hinnan muutos noudattelee valtakunnan keskitasoa. Veden laatu säilyy hyvänä. Jäteveden aiheuttamat ympäristöhäiriöt hallinnassa. Sekä puhdas- että jätevesipuolen vuotovesimäärän (laskuttamaton vesi) pienentäminen. Merkittäviä kehittämistoimia: Uuden asiakastietojärjestelmän virittäminen jatkuu myös 2015 (Kolibri). Varavedenottamoiden käyttövalmiuden nosto häiriötilanteissa. Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun käynnistäminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Aluerakentamismallin käyttöönotto saneerauskohteissa Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Muut tuloutukset emolle (tak.provisio) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Liikevaihto, Liikevoitto Tulos Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Myynti vesi m³ Myynti jätevesi m³ Henkilöstö

37 18 Kymenlaakson Vesi Oy Omistus: Nollatuottoyhtiö Kotkan kaupunki 70 %, Kouvola 9 % ja Hamina 21 %. (HUOM! Kouvola/Hamina osakekauppa ) Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on hankkia hyvälaatuista vettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Tavoitteet vuodelle 2015 Veden laatu säilyy hyvänä Tuotetaan omistajille riittävä määrä talousvettä Yhtiö ei pyri nollatulokseen, vaan tuloksen, jossa rahoitus riittää toiminnan ja pääomakulujen kattamiseen ilman vieraaseen pääomaan turvautumista. Merkittäviä kehittämistoimia: Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun jatkaminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Veden toimitusvarmuuden turvaaminen: Selänpään YVA-hankkeen jatkaminen. Suunnittelun käynnistäminen rinnakkaisvesijohdon rakentamiseksi välille Utti - Keltakangas. TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Liikevaihto, Tulos Kumulatiivinen yli-/alijäämä Myynti osakaskunnille m³ Henkilöstö 0 0 0

38 19 Kymijoen Ravintopalvelut Oy Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Carea 33,5 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö Yhtiön tavoitteena on lisätä hyvinvointia tarjoamalla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ravintopalveluita, jotka täyttävät valtakunnalliset ravitsemussuositukset. Tavoitteet vuodelle Yhtiö tekee vähintään budjetin mukaisen tuloksen - Yhtiön kassatilanne hyvä - Yhtiön lainojen lyhennykset hoidetaan ohjelman mukaisesti - Yhtiö tekee investoinnit tulorahoituksen kautta - Yhtiö hankkii vähintään yhden uuden julkisen sektorin asiakkaan - Yhtiöllä on uusi palvelusopimus Kouvolan kaupungin, Pohjois-Kymen sairaalan kanssa Merkittäviä kehittämistoimia: - Toiminnan tehokkuuden edelleen kasvattaminen jokaisella osa-alueella - Toiminnanohjausjärjestelmän loput osat käyttöön - Kotiaterioiden uusi toimintamalli -> ateriat kylminä, harvempi toimitusrytmi ja kauppakassitoiminta - Toimintavarmuuden lisääminen oman varavesijärjestelmän kautta -> asian tutkiminen ja päätös mahd. investoinnista - Yhteistyöneuvottelujen jatkaminen mahd. uusien omistaja-asiakkaiden kanssa Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Liikevaihto, Liikevaihto/henkilö Yli-/alijäämä Kumulatiivinen yli-/alijäämä Käyttökate % 9 % 9 % 9 % Jalostusarvo/henkilö (1000 ) 36, Henkilöstö

39 20 Kyamk-kiinteistöt Oy Nollatuottoyhtiö Vuoden 2014 talous on suunniteltu siten, että yhtiölle siirtyneiden lainojen hoidon, hallinnon ja ostettavien taloushallintopalvelujen kulut saadaan katettua toimitiloista perittävällä vuokralla. Kiinteistöjen hoito (lämmitys, puhtaanapito, jne.) on toimitiloissa vuokralla olevan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vastuulla. Yhtiöllä on vain sivutoiminen toimitusjohtaja. Muut palvelut ostetaan. Omistus: Kiinteistöyhtiön omistus jakautuu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n nykyisten omistajien kesken: Kotka 51 %, Kouvola 47 % ja Iitti 2%. Toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kiinteistöjen omistaminen ja hallinta. Yhtiö vuokraa tilat Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Yhtiö voi myös peruskorjata ja rakentaa ammattikorkeakoulun lakisääteisen tehtävän suorittamiseen tarvittavia tiloja. Tavoitteet vuodelle 2015 Merkittäviä kehittämistoimia: Ei suuria kehittämistoimia Metsolan kiinteistön peruskorjaus/uudisrakennus ajankohtainen n 2020, suunnittelua jatketaan. Yhtiön tavoitteena on taata toimivat tilat Kymenlaakson ammattikorkeakoululle. Kyamk on yhtiön ainoa vuokralainen ja vuokra&maksuaikataulu on suunniteltu siten, että yhtiö pystyy hoitamaan vieraan pääoman velvoitteet. Mahdolliset riskit liittyvät vuokralaisen maksukykyyn, mutta siinäkään ei ole näkyvissä ongelmia. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus kaupungilta Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta (51 %) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Liikevaihto, Tulokseen liittyvät *) - liikevoitto tilikauden tulos Vaikuttavuuteen liittyvät - henkilöstö, vain sivutoiminen toim.johtaja 0 0 0

40 21 Kotkan Kaupunginteatteri Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kaupunginteatteri tarjoaa korkeatasoisia teatterielämyksiä, vahvistaa paikallisidentiteettiä, kasvattaa uutta teatteriyleisöä ja tukee Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. - seitsemän omaa ensi-iltaa sekä vierailuesityksiä Tavoitteet vuodelle katsojaa - salien täyttöasteet: Suuri näyttämö 65%, Naapuri 65% ja ravintola Kairo 90% Merkittäviä kehittämistoimia: Yhteistyölle kaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja opetustoimen kanssa haetaan jatkuvuutta kolmivuotisella sopimuksella teatterikuraattorin toimesta. Kotkan Nuorisoteatteri otetaan osaksi teatterin toimintaa mm. yhteistuotantojen myötä. Ohjelmatarjontaa kehitetään - tammikuussa järjestetään viikon mittainen Kotkan komediapäivät - festivaali ja myöhemmin keväällä toteutetaan pienimuotoinen tanssifestivaali tai - tapahtuma. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Avustus kaupungilta Vuokra-avustus kaupungilta Oman pääoman sijoitus kaupungilta Tuloutukset kaupungille-toimitilavuokrat Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Liikevaihto, Yli-/alijäämä Kumulatiivinen yli-/alijäämä Katsojaluku Ensi-iltojen määrä Vakinaisen henkilökunnan määrä Henkilötyövuodet Avustus emolta /katsoja

41 22 Kotka Maretarium Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 97,17 %, Helsingin yliopisto 2,83 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tavoitteet vuodelle 2015 Merkittäviä kehittämistoimia Kävijämäärä akvaariokierroksella , talossa ja tapahtumissa yhteensä Strategian päivitys, energiansäästöohjelman laatiminen TP2013 TA 2014 Arvio 2015 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Vuokra-avustus emolta Vuokra + kiinteistövero emolle Oman pääoman sijoitus emolta * Yhteisön omat tunnusluvut TP2013 TA 2014 Arvio 2015 Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot (ei avustuksia), Liikevaihto+liiketoiminnan muut tuotot ilman avustuksia / kävijä, 12,3 12,5 12,6 Yli- /alijäämä, Yli-/alijäämä, kumulatiivinen, Avustus emolta, /kävijä 4,4 4,3 7,4 Kävijämäärä akvaariokierroksella Henkilöstö *) oman pääoman sijoitus emolta tehty vuosina

42 23 Kymenlaakson Orkesteri Oy Omistus: Kotkan kaupunki 55 % ja Kouvola 45 %. Avustettava Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on ylläpitää Kymi Sinfonietta -nimistä maakunnallista orkesteria ja järjestää korkeatasoisia konsertteja sekä toimia koko Kymenlaakson alueen taidelaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhdessä musiikkikulttuurin ja - kasvatuksen edistämiseksi. Tavoitteet vuodelle 2015 Merkittäviä kehittämistoimia: - Taiteellisen tason ja monipuolisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen: Kansainvälinen konserttikiertue Kansainvälinen huippuvierailu kerran kaudessa - Kouvolan ja Kotkan alueellinen haltuunotto muutenkin kuin päiväkoti-, koulu- ja vanhustentalovierailujen kautta - Positiivisen kehityksen ja imagon säilyttäminen ja sen antaman nosteen käyttäminen Kotkan, Kouvolan ja Kymenlaakson hyväksi. - Riittävien taloudellisten toimintaresurssien turvaaminen. - Kotkan konserttitalon välttämättömät kunnostustyöt ja tilojen saattaminen ajan tasalle. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa **) Edellisvuoteen verrattuna myös jalkautumiskonsertit kirjataan tästä lähtien (Suomen sinfoniaorkesteri ry:n ja Opetusja kulttuuriministeriön ohje) kukin omana konserttinaan, kuten käytännössä tapahtuukin. Aiemmin niitä niputettiin laskuissa virheellisesti muutamaksi suureksi kokonaisuudeksi. ***) + mahdollinen indeksikorotus TP 2013 TA 2014 (kaup. TA-kirja) Arvio 2015 Avustus kaupungilta Vuokra-avustus emolta ***) Oman pääoman sijoitus emolta Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Liikevaihto, Tilikauden tulos Kumulatiivinen yli/alijäämä Yleisömäärä, hlöä Avustus emolta, /kuulija 27, Konserttien määrä ** Vakinaisen henkilökunnan määrä

43 6. Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus 24 Kaupunginhallitus antoi talousarvion laadintaohjeet kokouksessaan Talousarviovalmistelun lähtökohdaksi toimielimille annettiin ulkoisen toimintakatteen määrä. Ulkoinen toimintakate, joka merkitsee todellisuudessa kaupungin ulkopuolisille toimijoille maksamia menoja sekä ulkoa kassaan saatavia tuloja, antaa paremmin tavoitteet toiminnan ohjaukselle ja kustannusten hillitsemiselle. Koko kaupungin tasolla ulkoinen toimintakate on kuitenkin samansuuruinen kuin ulkoinen ja sisäinen yhteensä. Kaupunginhallituksen valmisteluohjeen mukaisesti kokonaisuutena kaupungin toimintakatteen tuli pienentyä 1,8 % tilinpäätöksen 2013 tasoon verrattuna, mikä merkitsi sitä, että vastuualueet tarkastelivat samalla kaupungin tarjoamien palvelujen laajuutta, toimintamalleja ja toimipisteitä. Kaupunginjohtaja on tehnyt esitykseensä seuraavat keskeiset toimintakatteeseen vaikuttavat muutokset, joiden vaikutus verrattuna lautakuntaesityksiin on yhteensä 2,6 M toimintakatetta tiukentava: Merkittävimmät toimintakatetta parantavat muutokset: Kaupunkisuunnittelulautakunnan kaavoitustuottojen lisäys 0,6 milj. euroa Budjetoimatta jääneiden sairasvakuutuskorvausten sisällyttäminen talousarvioon (tekninen oikaisu, ei aiheuta säästötarpeita) 0,8 milj. euroa Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisten toimintojen palvelu- ja tarvikeostojen vähentäminen, yhteensä 0,4 milj. euroa Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuokratuottojen lisäys 0,1 milj. euroa Terveyden- ja vanhustenhuollon henkilöstömäärän sopeuttaminen vallitsevaan täyttöasteeseen 0,5 milj. euroa Opetustoimen työjärjestelyt 0,1 milj. euroa Kulttuurin ja museotoiminnan menokohtasupistukset 0,1 milj. euroa Muut pienet, lähennä henkilöjärjestelyihin liittyvät, muutokset yhteensä 0,1 milj. euroa Kaupunginjohtajan esityksen mukainen toimintakate vuonna 2015 on 289,1 milj. euroa. Muutosta vuoden 2014 ennusteeseen on -0,4 % (elokuun lopun seurantatilanne). Menomäärärahat ovat tämän vuoden ennustetta 0,5 % pienemmät. Verotulojen, valtionosuuksien ja rahoituserien perustelut ovat kohdassa 4, Kotkan kaupungin tuloperusteet. Talousarvion vuosikate on 19,1 milj. euroa, joka vastaa 96,2 % poistoista. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa tulos on -0,7 milj. euroa tappiollinen. Tappio on mahdollinen ainoastaan sen vuoksi, että tilinpäätöseriin kirjataan vuosittain +1,2 milj. euron suuruinen investointivarauksen purku (nk. poistoerokirjaus), joka kääntää talousarvion loppusumman nolla-arvoiseksi. Organisaatiomuutokset teknisellä puolella sekä yhtiöitettävät rakennukset loppuvuoden aikana tulevat vaikuttamaan talousarviolukuihin. Vaikutuksia ei ole sisällytetty kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen vaan ne esitetään erikseen valtuustokäsittelyyn mennessä. Kaupunginhallituksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen päättämät muutokset on sisällytetty kaupunginhallituksen talousarvioehdotukseen: Päätöksen 284 mukaisesti tilapalvelun organisaatiomuutoksen Yhtiöitettävien kiinteistöjen vaikutukset on sisällytetty talousarvioon KH 284 liitteen mukaisesti Muutokset on huomioitu euromääriä sisältävissä talousarviotaulukoissa. Tavoitetaulukot ja niihin liittyvät tekstit ovat talousarviossa kuluvan vuoden talousarvio-organisaation mukaisesti laadittuja.

44 25 7. Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2014 henkilöstösuunnitelmassa näkyy henkilöstöresurssi vastuualueittain ja palvelualuekohtaisesti. Henkilöstösuunnitelmassa näkyy yksikkökohtaiset henkilöstömäärät ensin vakinaisina vakansseina (vakinaiset virat ja tehtävät) ja sen jälkeen henkilötyövuosilukuina (HTV2 eli täytetyt virat ja tehtävät). Henkilöstösuunnitelma antaa tietoa siitä, millä henkilöstöresursseilla työtä tehdään kaupungin eri palvelualueilla. Samalla se avaa sen, miten resurssit ovat jakautuneet eri yksiköiden välillä ja mitä työpanosta saadaan talousarvion henkilöstömenomäärärahoilla. Talousarvion henkilöstömäärärahat ovat varattu samansuuruiseksi kuin henkilöstösuunnitelman henkilötyövuodet eli HTV2 luvut. Henkilöstösuunnitelma kytkee henkilöstöresurssien ja talouden suunnittelun yhteen. Vuodelle 2015 henkilöstömäärän lisäykset ovat erittäin vähäisiä. Henkilöstösuunnitelma on seurantaväline henkilöstömäärän ja henkilöstötyövuosien määrän kehittymiseen. Sen avulla seurataan, miten talouden tasapainottamisohjelmaan kirjattuihin henkilöstömäärätavoitteisiin päästään. Näitä lukuja seurataan vuoden aikana osavuosiraporttien yhteydessä ja laajemmin tilinpäätöksen yhteydessä laadittavassa henkilöstökertomuksessa. Kotkan kaupungin vakinaiset vakanssit vuosina 2014 ja 2015 Virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 Muutos Konsernipalvelut 599,7 593,4-6,3 Hallinnon vastuualue + kaupunginhallitus 77,2 81,9 4,7 Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue 84,0 84,0 0,0 Kaupunkisuunnittelun vastuualue 40,0 39,0-1,0 Talouden vastuualue 22,5 21,5-1,0 Kuntatekniikan vastuualue 120,0 118,0-2,0 Tilapalvelun vastuualue 256,0 249,0-7,0 Hyvinvointipalvelut 2120,5 2109,8-10,7 Hyvinvointineuvolan vastuualue 57,0 60,0 3,0 Nuorisotyön yksikkö 13,0 13,3 0,3 Opetustoimen vastuualue 525,5 519,5-6,0 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue 408,5 408,5 0,0 Liikuntayksikkö 33,0 31,0-2,0 Sosiaalihuollon vastuualue 233,0 226,0-7,0 Terveydenhuollon vastuualue 336,5 337,5 1,0 Vanhustenhuollon vastuualue 514,0 514,0 0,0 Yhteensä 2720,2 2703,2-17,0

45 26 Kotkan kaupungin täytetyt vakanssit eli henkilötyövuodet (HTV2) vuosina 2014 ja 2015 Täytetyt virat/tehtävät 2014, HTV2 Täytetyt virat/tehtävät 2015, HTV2 Muutos Konsernipalvelut 606,2 599,1-7,1 Hallinnon vastuualue + kaupunginhallitus 86,2 89,5 3,3 Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue 79,5 79,0-0,5 Kaupunginsuunnittelun vastuualue 38,0 36,8-1,2 Talouden vastuualue 21,0 19,5-1,5 Kuntatekniikan vastuualue 127,8 126,6-1,2 Tilapalvelun vastuualue 253,7 247,7-6,0 Hyvinvointipalvelut 2112,2 2107,4-4,8 Hyvinvointineuvolan vastuualue 57,0 60,0 3,0 Nuorisotyön yksikkö 14,2 13,3-0,9 Opetustoimen vastuualue 569,5 555,5-14,0 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue 404,0 399,5-4,5 Liikuntayksikkö 31,1 30,6-0,5 Sosiaalihuollon vastuualue 232,9 227,2-5,7 Terveydenhuollon vastuualue 326,1 332,5 6,4 Vanhustenhuollon vastuualue 477,4 488,8 11,4 Yhteensä 2718,4 2706,5-11,9

46 27 8. Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMA, mukaan lukien tilannekatsaus Hyväksytty valtuustossa / 105 Kaupungin talous on edelleen heikko. Seurantaraporttiin sisältyvän ennusteen mukaan alijäämä on kasvamassa - 10 miljoonaan euroon, jolloin katettavaa kumulatiivista alijäämää on vuoden 2014 lopussa yli 50 miljoonaa euroa. Kumulatiivista alijäämää tulee parantamaan noin 20 rakennuksen yhtiöittäminen. Näin kriisikuntakriteerinä pidetty kumulatiivinen alijäämä / asukas maksimissaan 1000 euroa ei ole toteutumassa, mutta talouden tasapainotuspäätökset ovat erittäin kiireellisiä ja välttämättömiä tehdä siten, että syntyy pitkäkestoisia ja pysyviä vaikutuksia. Kerta-luonteisilla hätäratkaisuilla ei ratkaista Kotkan kaupungin taloudellista tilannetta. Talouden tasapainotusohjelman valmistelu on tehty vastuuhenkilöiden toimesta kaupunginhallituksen linjausten mukaisesti kesällä Pääpaino tasapainotusohjelman konkretisoinnissa on henkilöstösuunnitelmassa. Tasapainotustoimenpiteet ovat olleet keskeinen osa talousarviovalmistelua 2014 ja monilta osin kytkeytyvät toisiinsa, kuten palveluverkkopäätökset ja henkilöstösuunnitelman toteutus. Seuraavassa käydään kohta kohdalta läpi tasapainotusohjelma. - Etelä-Kymenlaakson kunnat käynnistivät kuntarakenneselvityksen Kuntarakenneselvityksestä vastaavat seutuvaltuusto ja seutuvaliokunta. Keväällä 2014 selvitykset oli tehty, toimenpiteitä ei toistaiseksi ole määriteltynä mahdollisten liitosten suhteen. -Energiayhtiöiden Kymenlaakson Sähkö Oy:n ja Kotkan Energia Oy:n omistuksen eri vaihtoehtojen selvityksen valmistelua jatketaan loppuvuoteen Vastuuhenkilöinä valmistelussa, joka tähtää päätöksentekoon valtuustokauden puolivälissä, ovat valtuuston puheenjohtaja Nina Brask, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaa ja kaupunginjohtaja Henry Lindelöf. a) Konkretisoidaan rakenteellisten muutosten vaikutus henkilöstösuunnitelmaan ja euromääräisiksi henkilöstömenojen talousarviotavoitteiksi. Sairauspoissaolot vähenevät, ja sijaishenkilöstön tarve pienenee, samoin näihin käytettävät määrärahat. Ylityökielto on ollut voimassa vuodesta 2008 alkaen, jota tulee noudattaa. Erittäin painavista ja perustelluista syistä voidaan esimiehen kanssa neuvotella ylitöiden tekemisestä. Työn suunnitteluun ja työaikajärjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vastuuhenkilö: henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo Henkilöstösuunnitelman tavoite on 6 miljoonan euron pysyvän henkilöstökustannusten aleneman saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Toimenpide-esityksissä on huomioitava työhyvinvoinnin paranemista tukevat, eläköitymisen hyödyntämisen varmistavat ja palvelujen rakenteellisten muutosten vaikutukset. Suunnitelmaa on noudatettu 2014 ajan sekä 2015 talousarvio on valmisteltu suunnitelman mukaisesti. Sairauspoissaoloja sekä palkattomia säästövapaiden kehitystä seurataan kuukausittain.

47 28 b) Ostopalvelujen määrää ja laatua arvioidaan jokaista hankintaa tehtäessä, palvelusopimusta uusittaessa ja kilpailutettaessa. Tavoitteena on ostopalveluihin käytettävien menojen väheneminen. Palvelujen tasoa arvioidaan kriittisesti niiden taso säilyttäen. Palvelutuottajille asetetaan selkeät ehdot kaupungin kannalta hyväksyttävästä kustannuskehityksestä. Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Jorma Haapanen Keskeinen tasapainotuksen osa ovat Carean ostot: näitä ostoja on pienenetty 2013 loppuvuodesta lähtien ja vähennykset palveluiden ostoissa ovat mukana myös 2015 talousarviossa. Muita ostopalveluita kartoitetaan myös edelleen ja hankintaprosessia koko kaupungin osalta on tarkoitus uudistaa 2015 aikana. c) Rahoituksen nettomenojen pienentämiseksi investointitaso pyritään asettamaan vuosikatteen suuruiseksi, ja nettomääräisesti lisävelkaantuminen on suunnitelmakaudella keskimäärin vuoden 2012 tasolla. Tavoitteena on talousarviovalmistelussa tuloslaskelman rahoitusneton asettuminen nollatasoon tai positiiviseksi. Samalla se merkitsee korotettuja rahoitustuottotavoitteita osinkoa maksavilta Kotkan Energia Oy:ltä ja Kymenlaakson Sähkö Oy:ltä. Maltillinen korkotaso ja lainasalkun suojaustoimenpiteet hillitsevät osaltaan korkoja rahoitusmenojen kasvua. Vastuuhenkilöt: kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ja talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen Talousarviossa 2015 investoinnit on esitetty noin 20 milj. euron suuruisiksi. Tämä on aavistuksen enemmän kuin vuosikatetavoite ja tarkoittaa näin ollen että velkaantumisaste ei pienene 2015 aikana. Kotkan kiinteistöyhtiön perustettiin 2014 alkuvuonna. Tavoitteena on luoda puitteet sille, että rakennushakkeiden toteuttamiseksi mahdollistetaan uusien rahoitusmallien käyttöönotto, kestävä elinkaaren mittainen kustannusten hallinta joko kaupungin tasetta hyödyntäen tai perustettua kiinteistöyhtiötä. Kuntalain muutoksesta johtuva vaade yhtiöittää osa rakennuskannasta on tarkoitus toteuttaa siirtämällä rakennusten omistus kiinteistöyhtiöön. Osinkotuottotavoitteeksi asetetaan Kotkan Energialle koko kauden yhteismääräksi 12 milj. euroa ja Kymenlaakson Sähkölle keskimäärin 10,8 milj. euroa, mikä on Kotkan kaupungin 27 %:n omistusosuutta vastaava määrä milj. euron yhteenlasketusta osinkovirrasta. d) Palveluverkkopäätökset toimivat linjauksena koko kaupungin palvelutoimintojen helpon saavutettavuuden, tilojen tehokkaan ja monipuolisen käytön sekä palvelujen laadun varmistamiseksi pitkällä tähtäimellä. Palveluiden tulee olla joukkoliikenteen ulottuvilla. Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Jorma Haapanen Palveluverkkoratkaisuissa lakisääteisten palveluiden tasoa ei riskeerata. Kaupunki keskittyy jatkossa yhä enemmän peruspalveluihin, miltä pohjalta ei-lakisääteisten palvelujen tuottamista ja rahoittamista on arvioitava. Eri vastuualueilla käytetään erilaisia keinoja, kuten päällekkäisyyksien purkamista, kokonaisuuksien kokoamista yhteen, tilojen käytön tehostamista, henkilöstöjärjestelyjä sekä uusia yhteistyömuotoja muiden toimijoiden kanssa. e) Palvelujen maksullisuus arvioidaan, ja palvelumaksutasoa korotetaan käyttäjien omavastuisuuden lisäämiseksi. Vastuuhenkilö: talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen Palvelumaksutulot kaikilla vastuualueilla on arvioitu. Tehdyt maksu- ja taksapäätökset, myös maksuttomuuspäätökset on selvitetty. Tavoitteena on, että käyttäjien omavastuisuutta kustannuksista lisätään käyttäjien tulotaso huomioiden ja arvioidaan uusia alennusryhmiä tai maksuttomuusperusteita. f) Rakennuskiinteistöomaisuuden myyntiä toteutetaan erillisten kiinteistösalkutuksen päätösten mukaisesti. Omaisuuden myynnin tavoitteena on välitön korjausvelan pieneneminen, tulevien investointitarpeiden vähentäminen ja tiloihin liittyvien käyttötalousmenojen alentaminen. Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen

48 29 g) Jatketaan maankäytön ratkaisujen valmistelua siten, että kaupungin tulokseen vaikuttavat myyntivoitot ovat suunnitelmakaudella vähintään 4 miljoonaa euroa vuodessa. Vuodelle 2013 tavoite on 6 miljoonaa euroa. Mutta tavoitteen toteutumiseen on vaikutuksensa myös rakennusten myynnillä. Vastuuhenkilö: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelu on vaikuttavinta kaupungin jatkuvassa kehittämisessä. Kaavoituksella, maapolitiikalla ja kiinteistötoimenpitein luodaan edellytykset mm. elinkeinohankkeille, asumiselle ja liikenteelle. Vastuualueen toimintaa kehitetään erityisesti talousvaikutusten näkökulmasta. Positiivisia, nopeita vaikutuksia talouteen saadaan - tarjoamalla aktiivisesti yritystontteja niille aloille, joilla on kysyntää - kohdistamalla kaavoitus- ja neuvotteluresurssit nopeasti realisoituviin hankkeisiin - tilapalvelun myyntikohteisiin liittyvien kiinteistöjen kehittämisellä (tilapalveluiden hallinnoima kiinteistöomistus siirtyy kaupunkisuunnitteluun organisaatiomuutoksen yhteydessä) - panostamalla myyntikohteiden aktiiviseen ja näkyvään markkinointiin yhdessä tilapalvelun kanssa -vuotuisilla vyöhykehinnoittelun, taksojen ja hinnastojen tarkistuksilla h) Kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaisuutta tuetaan kohdentamalla kehittämismäärärahat Venäjä-yhteistyön vahvistamiseen, mm. Tukholma-Pietari -kehityskäytävään liittyvien hankkeiden muodossa. Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja Henry Lindelöf ja kehitysjohtaja Terhi Lindholm Kaupungin kehittämispanostusten suuntaamisessa otetaan huomioon vaikutus talouden tasapainottamiseen, mikä tulee näkymään kaupunginhallituksen alaisessa kehityshankerahoituksessa. Tämä kytketään osaksi elinkeinostrategian valmistelua. Myös kaupunkistrategian päivitystyössä asetetaan mittarit tavoitteiden saavuttamisen seurantaa varten. g) Selvitetään tilapalvelun kehittämistarpeet sekä uudelleen organisointi mennessä. Samalla selvitetään tilapalvelun sisäisten vuokrien periaatteet. Etsitään synergiaetuja ja säästöjä alueellisesta kunnossapidosta liikuntatoimen, puistotoimen, tilapalvelun ja kuntatekniikan yhteistyöllä mm. koskien lumenluontia sekä erilaista urakointia. Kaupunginhallituksen perustaman tilapalvelun ohjausryhmän lausunnossa (kh ) on tilapalvelun kehittämisvaihtoehtoina nostettu esille laajempia tulevaisuuden kehittämissuuntia sekä konkreettisia lyhyellä aikavälillä toteutettavia tehostamistoimenpiteitä. 1. kiinteistöyhtiö on perustettu 2. kuntalain 2 muutoksen vaikutukset pyritään huomioimaan rakennusten yhtiöittämisellä sekä tiettyjen toimintojen lakkauttamisella tai uudelleen järjestelyillä 3. uusi organisaatiomalli alkaen, toiminnan kehittämistä jatketaan kaikilla osa-alueilla 4. sisäiset vuokrat määritellään uuden laskentamallin mukaisesti 2015 talousarviossa 5. ostopalveluiden käytön selvitystä jatketaan, uudet ohjeistukset käsitellään 2014 vuoden loppuun mennessä j) Kotkan Opiston johtokunta on lakkautettu vuoden 2014 alusta. Organisaation muutoksessa Kotkan Opisto sijoittuu suoraan lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan alaisuuteen. Kotkan Opiston rehtorista tullee yksi ao. lautakunnan esittelevistä viranhaltijoista. k) Kaupunki ottaa työnantajana huomioon kohdennettujen työterveystarkastusten tulokset ergonomian parantamiseksi kalustohankinnoilla, erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa. Tavoitteena on tuki- ja liikuntaelin-sairauksien ennaltaehkäisy ja sairauspoissaolojen väheneminen.

49 30 * * * Tasapainotusohjelmaan sisällytetyt tavoitteet on viety vuoden 2014 talousarvioon konkreettisiksi euromääriksi ja sisällytetty lautakuntien strategisiin tavoitteisiin ja tätä on jatkettu nyt 2015 talousarviovalmistelussa. Tasapainotusohjelman kokonaistaloudelliset vaikutukset arvioidaan lisäksi talouden suunnitelmakaudelle aina vuoteen 2017 asti, jotta kaupungin tilinpäätökseen sisältyvän kumulatiivisen alijäämän kattaminen saadaan toteutettua kuntalain edellyttämällä tavalla. * * * Hyväksyessään talouden tasapainotusohjelman yllä esitetyssä muodossa valtuusto päätti yksimielisesti lisäksi, että tarkennetut linjausten sisällöt talousvaikutuksineen tuodaan erikseen valtuuston päätettäviksi.

50 31 KAUPUNGIN TALOUS Tuloslaskelma (kaupunki + liikelaitokset), M TP2011 TP2012 TP2013 ENN2014* TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Toimintatuotot 101,0 103,1 102,7 105,6 103,2 Toimintakulut -362,5-386,9-395,9-395,9-394,0 TOIMINTAKATE -261,5-283,8-293,2-290,3-290,8-292,0-297,0-303,0-312,0 Toimintakatteen muutos % 8,6 % 8,5 % 3,3 % -1,0 % 0,2 % 0,4 % 1,7 % 2,0 % 3,0 % Menokasvu% 5,1 % 6,7 % 2,3 % 0,0 % -0,5 % Verotulot 190,8 189,0 207,7 209,5 213,6 215,6 221,3 226,0 232,0 Valtionosuudet 80,9 85,7 90,2 90,8 93,5 96,3 99,0 102,0 105,0 Tulorahoituksen muutos % 3,8 % 1,1 % 8,4 % 0,8 % 2,2 % 1,6 % 2,7 % 2,4 % 2,7 % Rahoitusnetto -0,5-1,2 1,3 0,0 1,4 0,0 0,0 0,0 0,0 VUOSIKATE 9,8-10,3 6,0 10,1 17,7 19,9 23,3 25,0 25,0 Vuosikate % poistoista 53,5 % neg. 29,1 % 49,7 % 97,7 % 99,4 % 116,5 % 125,0 % 125,0 % Satunnaiset tuotot 7,8 1,9 1,4 35,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Poistot -18,3-19,0-20,5-20,2-18,1-20,0-20,0-20,0-20,0 Kertaluonteiset poistot ym. 0,0 0,0-0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN TULOS -0,7-27,4-14,0 24,8-0,4-0,1 3,3 5,0 5,0 Tilinpäätöserät 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Tilikauden yli-/alijäämä 0,5-26,2-12,7 26,0 0,8 1,1 4,5 6,2 6,2 KUMULATIIVINEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -3,9-30,1-42,8-16,8-16,0-15,0-10,5-4,3 1,9 * Seuranta 1-9/2014 ennusteen mukaan Rahoituslaskelma (kaupunki + liikelaitokset), M TP2011 TP2012 TP2013 ENN2014* TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Vuosikate 9,8-10,3 6,0 10,1 17,7 19,9 23,3 25,0 25,0 Satunnaiset erät 7,8 1,9 1,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -9,9-4,3-2,2-2,8-2,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Toiminnan rahavirta 7,7-12,8 5,2 7,3 15,2 19,9 23,3 25,0 25,0 Investointien rahavirta -5,9-30,2-12,0-15,7-18,2-34,9-18,3-17,2-12,8 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 1,7-43,0-6,8-8,5-3,0-15,0 5,0 7,8 12,2 Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,2 0,0 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Antolainasaamisten lisäykset -0,1-0,2-0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Antolainauksen muutokset yhteensä -0,1 0,0-0,1 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -27,0-15,4-33,5-34,0-35,0-34,0-32,0-30,0-30,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 23,8 23,8 30,0 30,0 30,0 26,0 18,0 12,0 13,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos -2,1 10,0 9,1 12,2 7,9 22,8 8,8 10,0 4,6 Lainakannan muutokset yhteensä -5,2 18,4 5,6 8,2 2,9 14,8-5,2-8,0-12,4 Oman pääoman muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset -12,4 11,9 1,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -16,0-12,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakanta ,4 247,8 253,3 261,5 264,4 279,2 274,1 266,1 253,7 Lainakanta/asukas

51 32 9. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan Kuntalain 65 pykälässä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä talouden tasapainottamisesta eli alijäämien kattamisesta. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Lisäksi tehdään taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalaki edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion sitovuusmääräykset ovat jäljempänä. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista. Yleisperusteluihin sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella strategiaosa tai se voidaan laatia erillisenä strategiaohjelmana. Tavoitteet talousarviovuodelle sisältää kaupunginvaltuuston päättämät sitovat toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Käyttötalousosa sisältää lautakuntakohtaiset talousarviot esitettynä pääsääntöisesti vastuualuetasolla. Toimielinten suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tuloslaskelmiin tulee sisällyttää toimintatulot, toimintamenot, sisäiset erät sekä suunnitelmapoistot. Taloussuunnitelma on kolmivuotinen. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Suunnitelma tehdään kolmelle vuodelle. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa hankekohtaisesti. Investointiosa laaditaan viideksi vuodeksi. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Kotkan talousarvion rakenne ja osat Kotkan kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sen rakenne, sisältö ja laadinta perustuvat kuntalakiin ja sen soveltamisesta annettuihin Kuntaliiton suosituksiin. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet.

52 33 Kotkan kaupungin talousarviossa on yleisperustelu-, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa sekä erikseen kolme kunnallista liikelaitosta. Talousarvion käyttötalousosa ohjaa kunnan varsinaista palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävä-, vastuu- tai palvelualuekohtaisesti. Käyttötalousosassa on esitetty määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto vastuu- tai palvelualueittain. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan se, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa määritetään myös kaupungin vuosikatteen taso eli tulorahoituksen määrä, joka on mahdollista kohdentaa investointien rahoitukseen ja/tai lainojen lyhennyksiin. Tuloslaskelmaosa on esitetty myös siten, että kaupungin ja liikelaitosten vaikutus erikseen ja yhteensä, on todettavissa. Investointiosan avulla kaupunki ohjaa investointien toteuttamista ja rahoitusta. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle sekä suunnitelmavuosille. Lähtökohtana on, että talousarviovuodelle otetuista investoinneista on tarkka hankesuunnitelma kustannusarvioineen ja käyttötalousvaikutuksineen. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai lautakunnittain. Investointeja koskevat määrärahat on ryhmitelty taloussuunnitelmassa toimielimittäin ja investointilajeittain. Rahoitusosassa arvioidaan myös pitkäaikaisten saamisten muutokset ja pitkäaikaisten lainojen vähennys. Rahoitusosa kertoo kaupungin rahoitustarpeen ja palvelujen järjestämisen vaikutuksen maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään kunnissa vakiintuneen rahoituslaskelmakaavan muodossa. Liikelaitosten talousarviot esitetään omana osanaan. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi talousarviot sisältävät laskelmat liikelaitoskaavalla esitettynä. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Talousarvion yleisperustelut ovat informatiivisia, ja niitä ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion tehtäväalueittaiset perustelut ovat ohjeellisesti sitovia. Tehtäväalueiden tulee noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista linjaa. Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista. Tunnusluvut ovat ohjeellisia. Valtuusto voi kuitenkin korvamerkitä myös perustelutekstiin haluamiaan tavoitteita ja niiden edellyttämiä määrärahavarauksia. Strategisissa tavoitteissa on esitetty strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät, joissa kaupungin on onnistuttava edetäkseen asetetun menestysvisionsa suuntaan. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle ovat toimielimet määritelleet vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot arviointikriteerien/mittarien avulla. Kriittiset menestystekijät arviointikriteereineen ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Tarkastuslautakunta seuraa näiden valtuuston tavoitteiden toteutumista ja raportoi niistä valtuustolle.

53 34 Käyttötalousosa Lautakunta (toimielin) voi laatia itselleen sitovia tehtäväkohtaisia (vastuu- tai palvelualuetasoisia) toiminnallisia tavoitteita. Ne on esitetty toimielinten omissa talousarvioissa. Toimielimen toimintakate (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus) on sitova valtuustoon nähden, ellei talousarviossa ole määrärahan käytölle erikseen asetettu rajoituksia (KH tai KV). Kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, liikuntalautakunnan, lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan ja teknisen lautakunnan vastuualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Nuorisotyön yksikön sekä kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan palvelualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Mikäli toimielin aloittaa kesken vuotta toimintakatteen puitteissa uutta toimintaa, jota ei perusteluissa ole selvitetty, ja joka aiheuttaa kustannuksia myös tulevina vuosina, on ko. asia vietävä valtuuston päätettäväksi. Toimielinten sitovien tavoitteiden sekä toimintakatteen muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kaikki talousarvioon tehtävät muutokset on perusteltava, ja samalla selvitettävä, mistä kate osoitetaan. Menomäärärahojen ylitystä varten haetaan lisämäärärahaa. Tulojen alitusta varten haetaan tuloarvion tarkistusta. Toimielimellä on oikeus hyväksyä käytössään olevia käyttötalousosan menojen ja tulojen muutoksia toimielimen toimintakatteen muuttumatta, mikäli valtuustoon nähden sitovat tavoitteet eivät tämän johdosta muutu. Jos talousarvioon varatun määrärahan käyttötarkoitus muuttuu, on asia vietävä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Käyttötalouteen liittyvästä projektirahoituksesta ja -päätöksistä annetaan talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä tarkemmat ohjeet. Talous- ja rahoitusjohtaja tekee päätöksen ja valvoo leasingrahoituksen käyttöä. Toimielimen on perusteltava hankinnoissaan leasingrahoituksen käyttö ja varattava sitä varten käyttötalouteensa riittävät määrärahat. Investointiosan määrärahoja ei voi siirtää käyttötalouden määrärahoiksi. Investointien siirtomäärärahamenettelyä ei enää ole. Ainoastaan tilinpäätöksessä ylijäämäisestä tuloksesta voidaan tehdä varauksia investointien osalta suunnitteluvuosille. Varaus merkitään taseeseen, ja hankkeen toteuduttua varaus puretaan ja tuloutetaan kaupungin talousarvion asianomaiselle kohdalle. Toimielimen irtaimessa omaisuudessa sitovuus valtuustoon nähden on hankkeiden yhteenlaskettu menojen loppusumma. Toimielimet voivat päätöksellään toteuttaa irtaimen omaisuuden hankintoja yhteenlasketun määrärahan puitteissa erityisestä perustellusta syystä toisin, esimerkiksi muuttamalla suunnittelukauden hankintojen kiireellisyysjärjestystä. Investointiosassa sitovuus on valtuustoon nähden siten, että aineettomassa käyttöomaisuudessa se on menon loppusumma. Kiinteässä omaisuudessa nettomenon tulee olla vähintään nolla tai positiivinen eli myyntituloilla (tasearvo) täytyy kattaa vuosittaiset hankinnat. Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan antaa tarkempia määräyksiä omaisuuden myynnistä. Talonrakennuksessa on sitovana valtuustoon nähden hankkeen bruttomenojen loppusumma, Kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan ja liikuntalautakunnan muiden kuin em. käyttöomaisuusryhmien sitovuus on omaisuusryhmän nettomääräinen loppusumma. Poikkeuksen sitovuuteen muodostavat arvioidut valtionosuus- tms. tulot. Mikäli tulojen määrä ylittää arvioidun, sitoo investointimenon bruttomääräinen loppusumma. Arvioitua suurempi ulkopuolinen rahoitus ei saa kasvattaa hankkeen bruttomenoja. Toimielimien investointihankkeiden toteutumisen tulee tapahtua perustelujen käyttötarkoituksen puitteissa. Kaupunginhallitus on päättänyt, että uudis- ja korjausrakentamisen taidehankinnat päätetään erikseen harkiten tapauskohtaisesti. Esitys taidehankinnoista sisältyy hankesuunnitteluohjeiden mukaisesti hyväksyttävään hankesuunnitelmaan. Tuloslaskelmassa sitovan määrärahan muodostavat ulkoisten korko- ja rahoituserien, menojen ja tulojen yhteismäärät eli rahoitusnetto. Rahoituslaskelmassa antolainojen osalta sitovuus on antolainojen lisäys. Pitkäaikaisten lainojen osalta sitovaa on lainojen nettolisäys (lainojen muutos). Pitkäaikaista lainaa on mahdollista ottaa vähemmän ja lyhennyksiä maksaa enemmän kuin talousarvioon on merkitty. Tulosja rahoituslaskelman tulojen poikkeamista raportoidaan valtuustolle.

54 35 Edellä olevista yleismääräyksistä poiketen toimielinten ja talousarvioyksiköiden tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset: 1. Kaupunginhallitus voi päätöksellään ostaa, myydä, vaihtaa tai lunastaa kiinteää omaisuutta sekä rakennuksia ja laitteita, kun hinnan, vaihtoarvon tai korvauksen enimmäismäärä on euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunta, kun enimmäismäärä on euroa. 2. Kaupunginhallitus voi myöntää vahingonkorvauksen tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi, eikä vaadittu korvaus ylitä euroa. Kaupunginhallitus voi myöntää helpotuksen tai vapautuksen, enimmäismäärältään euroa yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta, jollei valtuusto ole suoritettavaa määrää erikseen vahvistanut tai määrä perustu valtuuston hyväksymään taksaan. 3. Kaupunginhallitus voi päättää tilapäisluoton ottamisesta maksuvalmiuden turvaamiseksi. Luoton enimmäismäärä on 60 miljoonaa euroa, joka käsittää konsernitilin limiitin ja muun lyhytaikaisen rahoituksen (kuntatodistukset) hankinnan. 4. Tekninen lautakunta hyväksyy rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustukset, kun töiden arvon enimmäismäärä on euroa. 5. Kaupunginjohtajalla on päätöksellään oikeus elinkeinopoliittisista syistä ehdollisesti sitoutua kaupungin puolesta ennakolta talousarvioon sisältymättömiin kunnallisteknisiin yrityksiä koskeviin määrärahahankkeisiin. Yksittäinen hanke voi olla enintään euroa. Hankkeesta on tehtävä päätös kaupunginhallituksessa ja/tai kaupunginvaltuustossa myöhemmin. 6. Yhteisöavustuksista päättää kaupunginjohtaja silloin, kun päätös ei sisällä harkintavaltaa veteraaniyhdistysten, yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuuksien sekä seuratalojen vuokra-avustusten myöntämisen osalta. Toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat: Kaupunginjohtaja Palvelujohtaja Konsernipalvelujen ja hyvinvointipalvelujen tehtäväalueilla vastuualueiden johtajat Kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan alaisten palvelualueiden johtajat sekä liikuntatoimen johtaja Keskusvaalilautakunnan sihteeri Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Kymijoen työterveyden toimitusjohtaja ICT Kymin toimitusjohtaja 10. Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, toimielintasolla ja vastuu- tai palvelualuetasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, strategiatavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Kaupunkistrategiaan sisältyviä sitovia tavoitteita sekä taloutta koskeva talousarvion toteutumaraportti laaditaan kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Talouden ja strategian toteutumisen seurannan puolivuosiraportteihin kootaan vain keskeiset kaupungin palvelutuotannon järjestämistä koskevat tiedot. Raportti laaditaan kesäkuun tilanteesta sekä tilinpäätös vuoden lopun tilanteesta. Lisäksi laaditaan talouden kuukausiraportit, jotka ovat sisällöltään edellä mainittua suppeammat. Lautakunnat velvoitetaan toteuttamaan puolivuosiraportointi lautakuntaa sitovien tavoitteiden ja talouden osalta sillä tasolla kun toimielin katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Säännölliseen muuhun raportointiin on lautakuntien päätettävä toimintamalli, jota lautakunta kokoustensa aikataulun puitteissa toteuttaa talousarviovuoden aikana.

55 36

56 KÄYTTÖTALOUS

57

58 37 KAUPUNGINHALLITUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2015 Kuntalain 65,2 mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Kärkikohteiden ja tapahtumien kehittäminen ja kävijämäärät, tapahtumien määrä Kävijämäärät: Vellamo Vellamo maksavat Meripäivät Kirjasto Maretarium Tapahtumia yht. 500 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä E18:n ja kehityskäytävän tuomat uudet investoinnit ja avaukset (ja niiden tuomat työpaikat) Uusien työpaikkojen määrä Kantasataman ja Jumalniemen kaupalliset hankkeet etenevät. Satamasidonnainen teollisuusyritys sijoittuu Kotkaan. Kotka 600 (brutto) Majoittuvien matkailijoiden määrä Kotkassa Taxfree-myynnin ja Invoicekaupan määrä Päätöksenteossa otetaan yritykset huomioon ja uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan Milj.,invoice-kaupasta ei ole saatavilla tilastotieto Yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa -kokeilun laajentaminen. Yritysten palvelemisen kehittäminen mm. uuden toimintamallin avulla. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Keskusta-alueilla käynnissä kaupan ja asumisen kehittämishankkeita Kantasataman asemakaava lainvoimainen. Karhulanniemen kaavarunko Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee valmistuu. Strategisen yleiskaavan tavoitevaihe käynnissä.

59 38 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömäärän vähennys etenee talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Vakinaisen henkilökunnan HTV2 lasku vuoden 2011 tasosta vuoden 2015 aikana on 35 henkilötyövuotta ja määräaikaisten 41 henkilötyövuotta. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Sairauspoissaolojen määrä vähenee suunnitelman mukaisesti. Avoimen hallinnon ohjelman toteuttaminen Sairauspoissaolot laskevat 1,0 päivää/työntekijä. Kaupunki on mukana valtiovarainministeriön Avoimen hallinnon kehittämisohjelmassa. Avoinkotka.fi -sivustoa kehitetään ja käyttöä lisätään 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Vuosikate vastaa poistoja ja Vuosikate 19 milj. euroa investointeja Velkaantuminen pysäytetty Velan määrä ei kasva Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kotkan kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöt (t CO2- ekv/a) Kotkan alueen pistekuormitustaso laskee. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannon raakaaineena (Kotkan energia) (%) Kaupungin oman toiminnan energiankulutus (TEM sopimuksen tavoiteluku) (MWh) Päästöt vähenevät, päästötasotavoite on t/vuosi. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on yli 50 %. Kaupungin toimintojen energiankulutus on alle MWh/vuosi. Turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen Suunnitellut toimenpiteet toteutuvat

60 39 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Kehitetään sähköisen asioinnin mahdollisuuksia Rakennusvalvonnan sähköistä asiointia lisätään. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Lupamenettelyt sujuvia Rakennuslupien ratkaisemisen delegointia lisätään. Ympäristönsuojelussa kehitetään sähköistä lupa- ja ilmoitusmenettelyä ympäristöministeriön lupapiste-palvelun kehittämishankkeen pohjalta.. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Viihtyisä ja terveellinen asuinympäristö Asuinympäristön kuluttajapalveluita, kuten leikkikenttiä, uimahalleja, kauneushoitoloita ja elämyspalveluita, valvotaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudullinen yhteistyö vahvistuu Kymenlaakson kuntien yhteistyötä ekotehokkuuden edistämisessä vahvistetaan. Kootaan kestävän kehityksen yhteistyöverkosto. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Rakentamisen energia- tehokkuus Energianeuvontaa jatketaan rakennusvalvonnassa yhteistyössä kaupunki- suunnittelun kanssa. Aalborgin sitoumusten toteuttaminen Kaupungin ekotukitoimintaa ja ekoarkea kehitetään. KULTTUURILAUTAKUNTA Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja Kärkikohteiden ja tapahtumien Vellamo omaleimainen kaupunki, jossa kehittäminen ja kävijämäärät, Kirjasto tapahtuu tapahtumien määrä Kaupungissa järjestettävien kulttuuritapahtumien Vellamon myynnin ja markkinoinnin tehostaminen määrä 500 Kokousmyyntiä eurolla

61 40 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Kaupunkisuunnittelun vuorovaikutusta kehitetään Uutta vuorovaikutustilaa kaupungintalon alakerrassa hyö- Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä kehitetään dynnetään monipuolisesti Kotkansaaren ja kantasataman jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien kehittämissuunnitelma laadittu 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Toiminnallisesti kiinnostavien ja monipuolisten paikkojen kehittäminen Kauppatorin kokonaissuunnitelman laatiminen yhteistyössä torin toimijoiden Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Kaupunkisuunnittelun yhteistyö muiden elinkeinopolitiikan toimijoiden kanssa saumatonta, monipuolista tonttitarjontaa erilaisille yrityksille kanssa Kantasataman asemakaava lainvoimainen Kansallisen kaupunkipuiston jalkauttaminen yritysten hyödynnettäväksi 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Keskusta-alueilla käynnissä kaupan ja asumisen kehittämishankkeita Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee Karhulan keskustan kehittämishanke ja Kotkansaaren osayleiskaavoitus käynnissä Yleiskaavahankkeen tavoitevaihe käynnissä 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Kaupunkisuunnittelun prosessit toimivat sujuvasti ja vastaavat toimintaympäristön haasteisiin Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Vastuualueen sisäistä vuorovaikutusta kehitetään Prosessien kaikille osille on tekijä Sisäisten tehtäväraatien kokeilu 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Tonttituotantoprosessin ja toteutuksen pitkäntähtäimen suunnittelu Pitkäntähtäimen suunnittelua hyödynnetään seuraavan vuoden talousarviota laaditta- Rakennettujen kiinteistöjen kokonaistalouden hallinta essa Rakennuskannan käyttö-, myynti-, kehittämis- ja purkuvaihtoehtojen kattava arviointi 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kantasataman ympäristöohjelma laadittu Kantasataman l vaiheen Breeam-sertifikaatti hankittu

62 41 TEKNINEN LAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Yhdyskuntatekniset palvelut kyselytutkimus (FCG Finnish Consulting Group Oy) Liikenneväylien ylläpidossa ja katuvalaistuksessa ollaan parempia kuin 25 % vertailukaupungeista. Keskustapuistojen hoidossa ollaan maan paras ja muiden puistojen ja taajamametsien hoidossa ollaan yli keskiarvon. Talonsuunnittelun hinta-/ laatusuhteen arviointi Suunnittelijat kilpailutetaan ja valitaan lautakunnan hyväksymän pisteytysmenetelmän mukaan 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Kilpailutuksissa ja päätöksenteossa pyritään ottamaan huomioon paikalliset yritykset, uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan Hankintakilpailutusten ja päätösten yhteydessä selvitetään niiden vaikutukset paikallisille yrityksille. Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Tiedottamisen riittävyys Henkilöstölle ja kaupunkilaisille lisätään tiedottamista 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Joukkoliikenteen matkustajamäärä. Joukkoliikenteen matkustajamäärä pyritään nostamaan vuoden 2013 tasolle. Kaupungin hankintojen ekologisuus Peruskorjaus- ja uudisrakennusvaiheissa kaupungin kohteet suojataan sään vaikutuksilta, kosteusvahingoilta Hankinnat tehdään kestävän kehityksen periaatteita noudattaen Työt suoritetaan suojatusti

63 42 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen vanhustenhuollossa sosiaalihuollossa terveydenhuollossa (vastuualueittain kyllä / ei) Palveluiden painopiste ennalta ehkäisyyn ja asiakkaiden omatoimisuuden tukemiseen Hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa palveluissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on alle 1,2 % ikäryhmästä (31.12.). Sijaishuollon ostopalvelujen hoitovuorokaudet vähenevät 20 %. Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Sähköisten palvelujen käyttö ja määrä Kohderyhmästä tavoitetaan 95% Sosiaalihuollon sähköisiä palveluja käyttää asiakasta. Vuorovaikutteisia sähköisiä palveluja lisätään., ottamalla käyttöön mm. suojattu sähköposti. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Tulkkikeskuksen toiminnasta tehdään uusi yhteistyösopimus Kymenlaakson kuntien ja Carean kanssa. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömitoitukset vanhustenhuollossa suhteessa lakiin /suosituksiin Lakisääteiset/ suositusten mukaiset henkilöstömitoitukset toteutuvat Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Sairauspoissaolot Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen kuntalaisille Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 pv/hlö ed. vuodesta. Vastuu- tai palvelualueiden muutoksista tiedotetaan väestölle, kaupungin internetsivuilla, median kautta tai infotilaisuuksissa 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa talouden toteuma Toimintakate ei ylity

64 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Yksikkökohtaiset kestävän kehityksen toimintaperiaatteet käytössä 100% 43 LIIKUNTALAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Liikuntatilojen aukiolo ja käyttö Uimahallipalveluja 352 pv:nä. Jäähallipalveluja 330 pv:nä. Sisäliikuntatilojen käyttö käyntiä. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Sairauspoissaolojen määrä Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 päivällä. Henkilöstötilaisuudet toteutuvat 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa /käynti nettokustannus 4,00 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Valtakunnallinen keskitaso Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Oppimistulosten valtakunnallinen kansainvälinen taso ( valtakunnalliset kokeet) Laajat terveystarkastukset Asiakasarviointi eri vastuualueilla (asteikko1-5) Perusopetuksen suorittaminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Ennaltaehkäisevät, tehokkaat ja monialaiset peruspalvelut/itsearviointi 100 % Arviointitulos väh 3/5 100% Vatupassin monialainen yhteistyö toimii 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Lasten ja nuorten palveluiden rakennusten monipuolisuus ja hyvä kunto Suunnitellut korjaukset ja hankesuunnitelmat toteutuvat. Käyttö monipuolista Monipuolistetaan vaikuttamisen keinoja yhdessä lasten ja nuorten kanssa Käytössä neljä uutta yhteistä toimintatapaa

65 44 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Mitoitusten mukainen ja kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö 100 % Sairauspoissaolojen määrä päi- Sairauspoissaolojen määrä Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista vä/henkilö Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen kuntalaisille vähenee 1 päivän/henkilö Avoin Kotka verkkokanavalla 4 yhteistä keskustelunavausta 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Talouden toteuma (%) Toimintakate ei ylity 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Yksikkökohtaiset kestävän kehityksen ohjelmat ja periaatteet käytössä 100 % Sisäilmaongelma 0 %

66 KONSERNIPALVELUT Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hallinnon vastuualue Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Rakennusvalvonta Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiainkeskus Kaupunginkirjasto Kymenlaakson maakuntamuseo Talouden vastuualue Kaupunkisuunnittelulautakunta Tekninen lautakunta Tilapalvelun vastuualue Kuntatekniikan vastuualue

67

68 45 Tuloslaskelma KESKUSVAALILAUTAKUNTA BUDJETTI arvoina TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate Tulos Tuloslaskelma TARKASTUSLAUTAKUNTA 33 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate Tulos Tuloslaskelma KAUPUNGINHALLITUS TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH 40 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Toimintakulut S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät Toimintatuotot 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset Tulos TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset

69 KAUPUNGINVALTUUSTO Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Kaupunginvaltuuston toiminnan painopistealueena talousarviovuonna on hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan nojautuva kaupungin toiminnan ohjaaminen, konsernihallinnon johtaminen ja kaupungin tytäryhteisöjen omistajapoliittisista linjauksista päättäminen. Keskeistä on kaupungin toiminnan ja talouden määrätietoinen ohjaaminen vaikean taloudellisen tilanteen yli. Taloussuunnitelma Palvelutarpeiden muutokset ja niihin vaikuttaminen vuosina Kaupunginvaltuusto vastaa niistä päätöksistä, joita kaupungin organisatorisiin ja henkilöstörakenteisiin on suunnittelukauden aikana tehtävä. Kaupungin hallinto ja palvelut sopeutetaan muuttuneisiin taloudellisiin olosuhteisiin ja palvelurakenne 1202 KAUPUNGINHALLITUS Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta, valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja niiden laillisuuden valvonnasta. Ellei muuta ole määrätty, kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja edustaa kaupunkia sekä käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa ohjeita kaupungin eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä kaupunkia edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin. Henkilöstöjaoston tehtävänä on kaupunginhallituksen apuna edistää johtamiskulttuuria ja henkilöstön kehittämistä sekä ohjata ja kehittää henkilöstön ja työnantajan yhteistoimintaa. Jaosto valmistelee kaupunginhallitukselle henkilöstöpoliittiset linjaukset sekä valmistelee kaupunginhallitukselle talousarvioon liittyvän henkilöstösuunnitelman sekä toimintakertomukseen liittyvän henkilöstökertomuksen. Kaupunginhallituksen toiminnassa keskeistä on talouden sopeuttaminen muuttuneisiin olosuhteisiin ja tarvittavien esitysten tekeminen valtuustolle. Investointisuunnitelmaa varten kaupunginhallitus nimeää investointityöryhmän, joka tekee esityksen investointiraamista vuosittain. Taloussuunnitelma Palvelutarpeiden muutokset ja niihin vaikuttaminen vuosina Kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa siirrytään entistä laajemmin sähköisten menetelmien hyväksikäyttöön. Sähköistä kokousmenettelyä laajennetaan, siirrytään yhä enenevässä määrin sähköiseen asiointiin sekä sähköisen dokumentinhallinnan käyttöön. Kaupunginhallituksen alaista organisaatiota tarkastellaan kriittisesti ja tehdään siihen palvelutarpeiden edellyttämät muutokset. Kaupunginhallitus toimii määrätietoisesti ja kannustavasti henkilöstön vähentämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

70 Tilapäiset toimikunnat Tilapäisten toimikuntien määrärahaan sisältyy euron määräraha saaristotoimikunnan toimintaan. Sen käytöstä toimikunta voi päättää itse, lisäksi varataan saaristo-, rannikko ja vesistöalueiden markkinointikampanjaan määräraha. Kotkan osuus on euroa. Määräraha on yhteensä euroa Kaupunginhallituksen käyttövaraus Käyttövaraus euroa on tarkoitettu talousarviovuoden aikana esille tuleviin ennalta arvaamattomiin avustuskohteisiin, hankkeiden rahoitusosuuksiin, yhteisöjen merkkipäivien huomionosoituksiin ja kaupungin vieraanvaraisuuteen tms Johdon hankkeet Projektiraha on tarkoitettu käytettäväksi kaupungin kehittämisen kannalta olennaisiin hankkeisiin, selvityksiin ja palveluostoihin, joihin ei ole voitu talousarviota päätettäessä tai käyttösuunnitelmaa vahvistettaessa varautua. Määräraha on euroa. Päätöksen määrärahan käytöstä tekee kaupunginjohtaja ja saattaa päätökset kaupunginhallituksen tietoon. Avustukset ja maksut tulosyksiköittäin TA2014 TA Jäsenmaksut ja vastaavat Kiinteistövero- ja vuokratukiavustukset Veteraaniavustukset Musiikkiopisto Helsingin yliopisto Palmenia Maretarium Orkesteri Teatteri Kaakonkulman kulttuurimylly ry Muut sos.toimen avustukset Muut vuosiavustukset Muut kirjastotoimen avustukset Elinkeinoelämän edistäminen Yhteensä Avustukset ja maksut tyypeittäin [ ] TA2014 TA2015 jäsenmaksu tai vastaava vuokra-avustus toiminta-avustus muu avustus sisäinen vuokra Yhteensä

71 48 Tulosyksikkökohtainen erittely: 1240 Jäsenmaksut ja vastaavat TA2014 TA2015 Cruise Helsinki Network Elävä Kaupunkikeskusta -yhdistys em. jäsenmaksujen nousuun varautuminen Gramex Itämeren Kaupunkien Liitto Kansainvälinen Uuno Klami sävellyskilpailu ry Kehittämisyhdistys Sepra Kopiosto Kotkan Rannikkoalueen Perinneyhdistys ry Kotkan seudun musiikkiopisto Kunnallistieteen yhdistys Kuntaliitto Kymenlaakson Kauppakamari Kymenlaakson liitto Kymenlaakson virkistysalueyhdistys Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimusyhd. ry S/S TURSO -yhdistys Satamaliitto Suomalaisen Työn Liitto Suomalais-Venäläinen Kauppakamari Suomen Kansanmusiikkiliitto Suomen Purjelaivasäätiö Teosto The Cruise Baltic Association Kiinteistövero- ja vuokratukiavustukset Avustuksen tyyppi TA2014 HAETTU TA2015 Useita yhdistyksiä vuokra-avustus Aluetupa Närhinnurkka sisäinen vuokra Ilmailukerho sisäinen vuokra Keräys- ja avustuskeskus sisäinen vuokra Korttelikoti Muorikka sisäinen vuokra Korttelikoti Naapuri sisäinen vuokra Korttelikoti Ratikka sisäinen vuokra Kotkan Keilailuliitto sisäinen vuokra Kudonnanharrast. sisäinen vuokra Rintamaveteraanit sisäinen vuokra Kotkan Pursiseura muu avustus Svenska Samskola muu avustus Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuus muu avustus Veteraaniavustukset Avustuksen tyyppi TA2014 HAETTU TA2015 Veteraaniavustukset muu avustus Musiikkiopisto Avustuksen tyyppi TA2014 HAETTU TA2015 Musiikkiopisto toiminta-avustus Helsingin yliopisto Palmenia Avustuksen tyyppi TA2014 HAETTU TA2015 Helsingin yliopisto Palmenia toiminta-avustus Maretarium Avustuksen tyyppi TA2014 HAETTU TA2015 Maretarium muu avustus Orkesteri Avustuksen tyyppi TA2014 HAETTU TA2015 Orkesteri toiminta-avustus Orkesteri sisäinen vuokra

72 Teatteri Avustuksen tyyppi TA2014 HAETTU TA2015 Teatteri vuokra-avustus Teatteri toiminta-avustus Kaakonkulman kulttuurimylly ry Avustuksen tyyppi TA2014 HAETTU TA2015 Kaakonkulman kulttuurimylly ry vuokra-avustus Kaakonkulman kulttuurimylly ry toiminta-avustus Muut sos.toimen avustukset Avustuksen tyyppi TA2014 HAETTU TA2015 Merimiespalvelutoimisto muu avustus Näkövammaiset muu avustus Vammaisyhdistyksen yhteisjärjestö muu avustus Muut vuosiavustukset Avustuksen tyyppi TA2014 HAETTU TA2015 Kans.väl. Uuno Klami -säv.kilp. kann.yhd.ry toiminta-avustus Ilmailukerho muu avustus Juha Vainio rahasto muu avustus Kotkan Meripelastusyhdistys ry muu avustus Kymen Vesi Oy muu avustus Kymenlaakson osakunta muu avustus Tiutisen Työväenyhdistys muu avustus Vapaa-ajattelijat muu avustus Muut kirjastotoimen avustukset Avustuksen tyyppi TA2014 HAETTU TA2015 Merikirjasto toiminta-avustus Elinkeinoelämän edistäminen Avustuksen tyyppi TA2014 HAETTU TA2015 Cursor Oy toiminta-avustus Uuperinrinteet Oy toiminta-avustus Kotkan Kauppatie ry muu avustus Eläkkeet kustannuspaikalle on varattu määrärahat kaupungin varhaiseläkemaksuun, nk. vanhojen eläkkeiden maksuun ja kh:n eläkemenoperusteiseen maksuun 1,6 milj Kunnallisverotus sisältää verotilitysten yhteydessä neljä kertaa vuodessa perittävät verotuksen kustannukset. Talousarviossa on arvioitu kustannuksiksi 1,45 milj Kaakon Taitoan sisältävät Kotkan kaupungin kirjanpidon, palkanlaskennan, taloussuunnittelun sekä hankinnan palvelut ja sijaisvälitysjärjestelmän käytön, jotka Kaakon Taitoa laskuttaa vuonna ,9 milj. euroa Myyntivoitot- ja tappiot kustannuspaikalle kirjataan käyttöomaisuuden myynnistä saadun myyntihinnan ja omaisuuden tasearvon erotus. Tulokseen vaikuttavia myyntivoittoja on budjetoitu saatavaksi eri omaisuuslajien myynnistä 2,5 milj. euroa, jotka kaupunginhallitus käyttösuunnitelmaa vahvistaessaan jakaa tilapalvelun ja kaupunkisuunnittelun kesken Vakuutusmaksut Määräraha muita kuin omaisuus- ja tapaturmavakuutusmaksuja varten 0,2 milj..

73 50 HALLINNON VASTUUALUE Toiminta-ajatus * toimia konsernijohdon asiantuntijana ja tukea Kotka-konsernin johtamista osana konserniohjausjärjestelmää * vastata kaupungin päätöksenteon valmistelusta ja täytäntöönpanosta toimielintensä osalta, huolehtia oikeudellisista asiantuntijatehtävistä, keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja henkilöstön kehittämisestä sekä kansainvälisten asioiden hoitamisesta. * vastata kaupungille kuuluvista vaali-, verotus- ja pysäköinninvalvonnan viranomaistehtävistä. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Uuden asianhallintajärjestelmän hallittu ja onnistunut käyttöönotto Sujuvat kokouskäytännöt koko kaupungin osalta Asiakaspalvelupiste Ruorin toiminnan vakiinnuttaminen Asiakkaat ja organisaatio tuntevat Ruorin toiminnan, sijainnin ja pisteen tarjoamat palvelut 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Keskusvaraston toimintaa pyritään laajentamaan seudulliseen toimintamalliin Toiminnassa tavoitellaan laajempaa seudullista yhteistyötä 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstöpalvelut koordinoi henkilöstösuunnittelua sekä tukee henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen sekä esimiestyön kehittymistä. - Esimiesinfot 5 krt/vuosi - Järjestää henkilöstöja esimieskoulutuksia - Henkilöstöjohtamiseen liittyvät ohjeet ja linjaukset ovat ajantasaisia - Uudelleensijoitettujen määrä kohtaa tarpeen ja onnistumisaste pysyy korkealla - Työterveyshuollon palveluiden käyttö suuntautuu ennaltaehkäisevään toimintaan - Työhyvinvointietujen käyttö kasvaa Määräaikaan sidottuihin lainopillisiin tehtäviin kyetään reagoimaan asiantuntevasti ja säädetyssä ajassa Nykyisen henkilöresurssin riittävyys

74 Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 51 Taataan keskusvaraston toiminnan sujuvuus Kaupungin toimielinten päätöstiedot ovat internetissä virheettöminä ja oikea-aikaisina Henkilöstöpalvelut tukevat kaupungin avointa ja oikeudenmukaista tiedotuslinjaa. Henkilöstön osaaminen ja riittävyys Jatkuva seuranta Henkilöstöpalvelut tiedottavat aktiivisesti henkilöstöasioista kaupungin sisällä. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Vuorovaikutteinen konserni- ja omistajaohjaus Omistajaohjaustapaamiset tytäryhteisöjen kanssa väh. 1 krt / vuosi Konserninäkökulmasta oikealle tasolle arvioidut osinkotuottotavoitteet Valtuuston hyväksymät osinko- ja muut tuottotavoitteet saavutetaan Aktiivinen sopimusohjaus valmistelu- ja jälkitoimenpiteineen sekä poikkeamiin reagointi Budjetoidut pysäköintivirhemaksutulot saavutetaan Vastuutettu sopimusseuranta ja -valvonta Virhemaksuja kpl 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Sähköisten kokouskäytäntöjen kehittäminen Sähköisen arkistoinnin kehittäminen Valtuuston siirtyminen sähköiseen kokousmateriaaliin Kotoj-projekti jatkuu Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Koko hallinnon vastuualueen merkittävimmät toimintaa ja taloutta uhkaavat riskit ovat henkilöriskejä. Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille ja sijaisten puute aiheuttavat uhkaa toiminnan jatkuvuudelle ja voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Vähäisestä henkilöstömäärästä johtuen esim. sairauslomatapaukset voivat pysäyttää koko yksikön toiminnan. Ohut organisaatio näkyy myös yksittäiseen henkilöön kohdistuneina kasvaneina työmäärinä. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Varastotoimintojen tehostamismahdollisuudet selvitetään

75 52 Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Voimavarat Yhteiset palvelut Henkilöstö Asianhallinta Kirjaamo: Henkilöstö 13 12,5 12,6 Keskusarkisto: Henkilöstö Pysäköinnin valvonta: Suoritetavoitteet Maksukehoitukset, kpl Voimavarat Henkilöstö Asiakaspalvelupiste: Henkilöstö 3,7 Lakiasiat Henkilöstö Henkilöstöpalvelut Voimavarat Henkilöstö - vakinaiset 8,6 9 8,6 - päätoimiset pääluottamusmiehet 5 5 6,2 - työsuojeluvaltuutetut 2,6 2,5 2,6 Keskusvarasto Voimavarat Henkilöstö Kuljetusyksikkö Voimavarat Henkilöstö HALLINNON VASTUUALUE Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset erät Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH

76 53 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Ympäristölautakunta on Kotkan rakennusvalvonnan sekä Kotkan ja Pyhtään ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon lupa- ja valvontaviranomainen. Tuloslaskelma YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset Tulos 30 Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset

77 54 YMPÄRISTÖKESKUS Toiminta-ajatus Ympäristökeskus huolehtii Kotkan ja Pyhtään ympäristö- ja luonnonsuojelusta, ympäristö- terveydenhuollosta, elintarvikevalvonnasta ja eläinlääkintähuollosta. Toiminnassa painotetaan kestävää kehitystä ja vuorovaikutusta yritysten, järjestöjen, asukkaiden ja Kymenlaakson muiden kuntien kanssa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Elintarvikehuoneistojen hakemukset ja ilmoitukset käsitellään Käsittelyaika korkeintaan 60 vrk. Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa viivytyksettä. Suunnitelmallista valvontaa kehitetään Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset toteutetaan. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Luonnon paikallistuntemuksen lisääminen internetsivuille. Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Lupamenettelyt sujuvia Valmistellaan luontokohteita esittelevä sivusto kaupungin Kehitetään sähköistä lupa- ja ilmoitusmenettelyä ympäristöministeriön lupapistepalvelun kehittämishankkeen pohjalta. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Viihtyisä ja terveellinen asuinympäristö Asuinympäristön kuluttajapalveluita, kuten leikkikenttiä, uimahalleja, kuntosaleja, kauneushoitoloita ja elämyspalveluita, valvotaan valvontasuun- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudullinen yhteistyö vahvistuu nitelman mukaisesti. Kymenlaakson kuntien yhteistyötä ekotehokkuuden edistämisessä vahvistetaan. Kootaan kestävän kehityksen yhteistyöverkosto. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstön osaamista ylläpidetään ja kehitetään Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Sisäistä tiedotusta parannetaan ja työhyvinvointiin panostetaan. Henkilöstön koulutuspäivien lukumäärä on vähintään 60. Säännölliset yhteispalaverit, koko henkilöstö osallistuu työhyvinvoinnin edistämiseen

78 55 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Talousarvion seuranta Budjetin ja talousarvion tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Aalborgin sitoumusten toteuttaminen Itämerihaasteen jalkauttaminen Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen Kaupungin ekotukitoimintaa ja ekoarkea kehitetään. Itämerihaastetta tehdään tunnetuksi ja toteutetaan arjen työssä. Toteutetaan kampanja haitallisten vieraslajien hävittämisestä. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Ympäristönsuojelulain uudistuksen ( ) soveltaminen lupa- ja valvontatyöhön - Ekotehokkuustavoitteiden edistäminen yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa - Sähköisen lupa- ja ilmoitusmenettelyn kehittäminen ympäristöministeriön kehittämishankkeen mukaisesti - Valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen varmistaminen ympäristöterveydenhuollossa - Elintarvikevalvonnan OIVA- julkisuusperiaatteen käyttöönotto laitosvalvonnassa - Julkisten tilojen sisäilmaselvitysten oikea kohdentaminen ja laadun varmistaminen, sekä ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttöön ohjaaminen - Koulujen yhteistarkastukset isännöitsijän, työterveyden, työsuojelun ja muiden tahojen kanssa Talousarvio - Talousarvion kehys perustuu aiempien vuosien seurantoihin ja toteumiin, ja antaa vakautta toiminnalle ja sen kehittämiselle. - Talousarviossa otetaan huomioon Kotkan kaupungin käyttöön hankittava vuosittainen CO 2 - raportointi (Benviroc Oy) /ympäristönsuojelu. - Talousarviossa otetaan huomioon osallistuminen Kymenlaakson liiton ym. rahoittamaan soiden laatu -hankkeeseen Vesihyönteiset Kotkan ja Haminan soiden laadun ilmaisijana, ympäristönsuojelu /2015. Taloussuunnitelma Täytetään kokoaikaisiksi osa-aikaisesti täytetyt terveystarkastajan (2015) ja ympäristötarkastajan (2016) virat. - Henkilöresurssien eheyttäminen osa-aikaisuutta poistamalla mahdollistaa vakaan valvontatyön ja tehostaa toimintaa ja sen kehittämistä. - Soiden laatu hanke jatkuu, osallistuminen, ympäristönsuojelu /2016. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet - Vaativan viranomaistoiminnan edellyttämä lainopillinen tuki on kaupungin organisaatiossa niukkaa ja satunnaista. Tukea joudutaan hakemaan avista, elystä, keskusvirastoista, ministeriöistä, kuntaliitosta ja muista kunnista. - Hallinnon vastuualueen resurssivähyys ja haavoittuvuus lainopillisessa työssä nähdään toiminnallisena ja taloudellisena riskinä koko konsernille. Ympäristöpalveluissa riski on toteutunut monesti ja kustannukset ovat olleet huomattavat. - Ympäristöpalveluissa toteutuneen lainopillisen tuen osalta nähdään, että kaupungille tulee kiireesti lisätä lainopillista henkilöstöä ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun asioihin, ehkä yhteisesti joidenkin toisten erityislakien mukaisten tehtäväalueiden kanssa.

79 56 Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Henkilöresurssien eheyttäminen osa-aikaisuutta poistamalla mahdollistaa vakaan valvontatyön ja tehostaa toimintaa ja sen kehittämistä. - Ympäristönsuojelulain muutoksen sallimien valvontamaksujen käyttöön otto valvontasuunnitelman mukaisissa kohteissa tuo uusia tuloja. - Sähköisen arkistoinnin käyttöönotto tehostaa toimintaa sekä parantaa palvelua ja tuottavuutta. - Talousarvion toteutumista seurataan ja kehittämiskeinoja puntaroidaan kuukausittain. - Tehtävien jakoa ja tehtävänkuvia tarkistetaan, ja toimintaa tehostetaan sisäistä organisaatiota kehittämällä. - Taksat ja laskutusperiaatteet tarkistetaan. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Suoritetavoitteet Ympäristölautakunnan päätökset / :t Viranhaltijapäätökset / :t Valvonta- ja asiantuntijapalvelu: ympäristöterveys /kpl ympäristönsuojelu / kpl Taloudellisuus nettomeno / asukas 18,69 17,68 17,52 Resurssit henkilöstö, vakituiset vakanssit htv2 koko vastuualueella tilat, m ,70 YMPÄRISTÖKESKUS Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset erät Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH

80 57 RAKENNUSVALVONTA Toiminta-ajatus Rakennusvalvonnan toiminnan tarkoituksena on auttaa ja neuvoa asiakkaita rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä ja rakennuslupa-asioissa sekä valvoa, että rakentaminen täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa ja niiden nojalla annetuissa säännöissä ja määräyksissä asetetut vaatimukset, ja että rakentaminen on kaupunkikuvaan ja ympäristöön soveltuvaa ja edistää ja ylläpitää rakennetun ympäristön hyvää laatua. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Palvelujen sujuvuus Sähköistä asiointia lisätään. Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Tiedottamisen kehittäminen Yleisötilaisuuksien järjestäminen mm. energianeuvonnan osalta. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Avoin ja vuorovaikutteinen lupavalmistelu Viranomaisyhteistyötä parannetaan rakennusalan eri toimijoiden yhteistyötä lisätään ja Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Lupamenettelyn sujuvuus kehitetään. Rakennuslupien ratkaisemisen delegoinnin lisääminen. Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Alueen rakennusvalvontojen yhteistyö 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Kansalaisten tyytyväisyys rakennettuun ympäristöön Osallistutaan kaupungin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatimiseen sekä osallistutaan uusien laadittavien asemakaavojen valmisteluun. Alueen rakennusvalvonnat kokoontuvat vähintään 3 kertaa vuodessa. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilökunnan monipuolista osaamista ylläpidetään ja kehitetään Henkilöstön koulutuspäivien lukumäärä on yhteensä vähintään 40. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Sisäistä tiedotusta parannetaan ja työhyvinvointiin panostetaan Säännöllistä yhteispalaverikäytäntöä jatketaan. TYHYtilaisuuksia järjestetään vähintään 2 kertaa vuodessa. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Taksojen taso on vähintään vertailukaupunkien keski- määräisellä tasolla Taksa tarkistetaan v. 2015

81 58 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Rakentamisen energiatehokkuus Energianeuvonnan jatkaminen rakennus-valvonnassa ja yhteistyö kaupunkisuunnittelun kanssa Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Räskin ja Kalliokosken pientaloalueiden rakentaminen ja näissä hyvän rakennetun ympäristön aikaansaaminen - rakennusjärjestyksen uusiminen - ylikunnallisten rakennusvalvontojen selvitystyöhön osallistuminen Talousarvio - Rakentamisen määrän arvioidaan olevan samalla tasolla kuin v Esityksessä oleva tuloarvio on n. 10 % suurempi kuin arvioitu v toteuma. Jotta arvioituun tuloarvioon päästäisiin, taksoja tulisi korottaa n. 10 %:lla. - Rakennusvalvonnan menot v on arvioitu v menoarvion ja tähän mennessä toteutuneiden menojen pohjalta. Esitykseen on lisätty energianeuvonnan Kotkan osuus 5250 euroa sekä sähköisen asioinnin aloittamiseen 5000 euroa. Taloussuunnitelma Rakennusvalvonnan toiminnassa ei ole tapahtumassa olennaisia muutoksia taloussuunnitelman aikajaksolla. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet - Jos rakentamisen määrä on arvioitua pienempi, tulotavoitetta ei saavuteta. - Toiminnallisella puolella ei nähdä suuria riskejä, jos henkilöstö pysyy terveenä ja töissä. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Tuottavuutta (palvelua) voidaan parantaa sähköistä asiointia lisäämällä, mm. saattamalla piirustusarkisto sähköiseen muotoon. - Ainakin pitkällä tähtäimellä rakennusvalvonnan tulot ja menot pitäisi olla tasapainossa. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Suoritetavoitteet Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat sekä purkamisluvat ja rakentamisilmoitukset Rakennusvalvonnan lupapäätökset, kvv-, iv- ja vastaavan työnjohtajan hyväksymiset Suoritetut katselmukset, aloituskokoukset, tarkastusasiakirjojen käsittely Korjausavustukset Taloudellisuus Nettomeno /asukas - 0,98-2,05-4,70 Resurssit Henkilöstön määrä 9 9 9

82 59 RAKENNUSVALVONNAN PALVELUALUE Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset erät Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH

83 60 KAUPUNKIKEHITYKSEN JA KULTTUURIN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue edistää kaupungin elinvoimaisuutta, parantaa kaupungin näkyvyyttä ja tunnettuutta, kehittää viestintää ja vuorovaikutusta sekä tuottaa laadukkaita kulttuuripalveluita. Elinkeinotoiminnan edistäminen on vastuualueen merkittävä tehtävä, jossa tehdään aktiivista yhteistyötä kaupungin muun organisaation, Cursorin, yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Ajantasainen päätöstiedottaminen (% valtuuston ja hallituksen kokouksista) Kaikista valtuuston ja hallituksen kokouksesta julkaistaan päätöstiedotteet heti kokouksen jälkeen. Lisäksi kehitetään lautakuntien kokousten päätöstiedottamista. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Viestintä- ja markkinointitoimenpiteet sekä tapahtumat, joilla rakennetaan Kotkan ja seudun imagoa ja tunnettavuutta. 16 myynti-, markkinointi- ja mediatilaisuutta (mm. messut, sijoittajatapaamiset, mediavierailut) Laajan seudullisen elinkeinomarkkinointikampanjan käynnistyminen, kohderyhmänä yritykset, investorit ja osaajat Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Vuorovaikutus yritysten kanssa on tiivistä Yrittäjyysilmapiirin parantaminen Meripäivien kävijämäärä Säännölliset yrittäjien tapaamiset 10 kertaa vuodessa. Tehostettu toimintamalli yritysten palvelemiseen ja tiedonjakoon. Elinkeinoilmasto on nousussa Suomen yrittäjien barometrilla mitattuna. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Keskustojen kehittämis- ja elävöittämishankkeiden edistäminen. Kantasatama-hankkeeseen liittyvä viestintä on aktiivista ja hanke etenee tavoiteaikatau- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudulliset toimintamallit lussa. Seudullisen matkailun myyntipalvelun käynnistäminen. Seudullisen elinkeinomarkkinointi-kampanjan käynnistyminen.

84 61 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Sisäisen viestinnän tehostamista jatketaan. Henkilöstön uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa. Uuden intranetiin liittyvän järjestelmän käyttöönotto toiminnan ja tiedonjaon tehos- Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Viestinnällä luodaan edellytykset avoimelle vuorovaikutukselle sekä kuntalaisten mahdollisuuksille vaikuttaa kaupungin toimintaan. tamiseksi. Vuorovaikutustilaisuudet ja kyselyt 15 kpl. AvoinKotka.fi - palveluun 10 uutta kohdetta. Viestinnän toimintamalleja kehitetään 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Tapahtumien rahoitukseen hankitaan yhteistyökumppaneita Meripäivien toimintatuotot kasvavat 5% vuoden 2014 tason verrattuna. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa kestävien kokouskäytäntöjen edistäminen Lync-etäkokousohjelman käytön lisääminen (koulutus, kokoushuoneen varustaminen kaupungintalolla) Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Elinkeinotoiminnan edistäminen (Tukholma-Pietari kehityskäytävän ja Venäjän potentiaalin hyödyntäminen, matkailun kehittäminen seudullisen matkailustrategian mukaisesti) - Viestintä ja markkinointi (tehostettu viestintä ja avoimen hallinnon ja vuorovaikutuksen lisääminen, seudullisen elinkeinomarkkinointikampanjan käynnistäminen seudun imagon ja tunnettavuuden parantamiseksi) - Suuret tapahtumat ja tapahtumatuotanto: Meripäivien kehittäminen, valmistautuminen vuoden 2017 Tall Ships Races -isännyyteen - Kansainvälinen toiminta (investointitapahtumat/messut) - Merikeskus Vellamon yhteistyö- ja johtamismallin vakiinnuttaminen Talousarvio Vastuualueen talousarvioon sisältyvät kansainvälinen toiminta, viestintä ja suhdetoiminta, Kotkan markkinointi, suuret tapahtumat (Tall Ships Races ja Meripäivät) ja kehittämishankkeet. Toiminnan sisällössä korostuu vuonna 2015 uuden merkittävän seudullisen elinkeinomarkkinointikampanjan käynnistäminen Seutupalvelut Kuntaosuudet seutuvaltuuston vastuulla olevan seutusopimuksen mukaisiin tehtäviin ja niihin liittviin hankkeisiin (5 eur/asukas) yhteensä euroa Leader+ maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisyhdistys Sepra ry:n ja Etelä-Suomen kalatalousryhmän (ESKO) toiminnalla tuetaan maaseutualueiden ja kalatalouspuolen paikallis- ja kansalaistoimijalähtöistä kehittämistyötä yhteensä eurolla.

85 Tutkimus- ja kehityshankkeet Käynnistetään ja toteutetaan strategisesti tärkeitä kehityshankkeita. Kokonaisuuteen sisältyy Kymenlaakson ammatikorkeakoulun, Cursor Oy:n ja Kotkan kaupungin vetovoimaan ja kilpailukykyyn liittyvät hankkeet, yhteensä euroa Merikotka-tutkimuskeskus Merikotkan toiminta, organisaatio, professuurit ja hankkeet. Merikotka on meriliikenteen, meriturvallisuuden ja meriympäristön tutkimuskeskus, joka yhdistää johtavien suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamista, yhteensä euroa. Taloussuunnitelma Elinkeinopolitiikassa edetään seudun ja Kotkan elinkeinostrategioiden mukaisesti painopisteinä Tukholma-Pietari -kehityskäytävän hyödyntäminen, seudullisen matkailun kehittäminen ja seudun keskitetty markkinointi ja myynti. Kantasatama-hanke on elinkeinotoiminnan osalta merkittävin hanke ja sen odotetaan valmistuvat Kulttuuritoimen ja monipuolisen kulttuuritarjonnan kehittäminen kokonaisuutena on viihtyisän ja omaleimaisen kaupungin sekä hyvän elämänlaadun olennainen tekijä. Kulttuuritoimen ja Vellamon johtaminen kulttuurijohtajan johdolla vakiinnutetaan. Tapahtumatuotantoa kehitetään ja tehostetaan. Meripäiviä kehitetään tapahtumakokonaisuutena ja haetaan tehostamisen keinoja festivaalin toteuttamiseen. The Tall Ships Races tapahtumaa valmistellaan vuosikymmenen suurimpana tapahtumana Kotkassa sekä osana Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuoden ohjelmaa. Henkilöstösuunnitelman mukaiset muutokset huomioidaan ennakoivasti vastuualueen toimintaa kehitettäessä. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Asiantuntijuusriski. Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille luo vastuualueelle riskin haavoittuvuudelle poikkeustilanteissa. Riskiä pienennetään osaamista jakamalla ja toimintamalleja yhdenmukaistamalla. Taloudellinen riski tapahtumien osalta mikäli tavoitellut kumppanuussopimukset eivät toteudu. Riskiä pienennetään varautumalla mukauttamaan tapahtumien kustannustasoa toteutuvien kumppanuuksien mukaisesti. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Markkinoinnissa painotetaan näkyvyyttä tekemisen ja tapahtumien kautta sekä seudullista yhteistyötä ja kumppanuuksia, jolloin saadaan näkyvyyttä pienemmällä kaupungin panostuksella - Ulkopuolisia yhteistyökumppanuuksia pyritään hankkimaan tapahtumille entistä enemmän. - Synergiaetujen hyödyntäminen vastuualueen sisällä ja sen ulkopuolella - Tilamuutokset, tehtävien yhdistäminen ja osaamisen kehittäminen välineinä henkilöstöresurssien ja tilojen tehokkaammalle käytölle koko vastuualueella. Eläköitymisten myötä tehtäviä pyritään organisoimaan uudelleen ja jättämään vakansseja täyttämättä. - kirjastotoimen tehostamismahdollisuudet

86 63 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Kaupunkikehitys ja viestintä Suoritetavoitteet Lehdistövierailut Sidosryhmätapaamiset Intranetin käyttö/muu viestintä, kysely Kans.välinen toiminta, tapaamiset/vierailut Meripäivien toimintatuotot (eur) Voimavarat Henkilöstö Projektihenkilöstö (The Tall Ships Races 2017) 1 1 0,5 KAUPUNKIKEHITYS, VIESTINTÄ JA MATKAILU Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset erät Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH

87 64 KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Kulttuuripalveluiden vastuualueen tehtävänä on vastata kulttuuritoiminnan ja tapahtumien, kirjastoja tietopalveluiden sekä museotoiminnan järjestämisestä. Tuloslaskelma KULTTUURILAUTAKUNTA TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset Tulos 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset KJ: menoja karsittu

88 65 KULTTUURIASIAINKESKUS Toiminta-ajatus Kulttuuriasiainkeskuksen toiminta-ajatuksena on vastata Kotkan kulttuuristrategiasta, suunnitella ja koordinoida seudun kulttuuritoimintaa järjestäen kulttuuritapahtumia ja tilaisuuksia, ylläpitää kulttuuritiloja sekä tarjota tukea kulttuurijärjestöille ja taiteilijoille. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiteensä. Tilaisuuksien kävijämäärä yh Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Nuorisoteatteri kerää nuoria yhteen työskentelemään yhteisen päämäärän eteen. Toiminnassa on säännöllisesti mukana 80 nuorta 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Järjestettyjen tilaisuuksien määrä. 150 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Yhteistyö paikallisten yritysten ja toimijoiden kanssa. Yritysyhteistyön piiriin hankitaan uusia kumppaneita 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Pyritään edistämään eri toimijoiden hankkeita viihtyisän kaupunkikulttuurin puolesta. Pyritään toteuttamaan Taidepömpelit -hanke uudestaan ja saamaan lisää taidetta sähkö- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Yhteistyötä Kymenlaakson muiden kuntien ja toimijoiden kanssa lisätään. kaappeihin Haetaan lisärahoitusta kulttuuritoimintaan jonkin laajemman kokonaisuuden puitteissa 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstön kouluttaminen. Pyritään siihen, että kaikki pääsevät osallistumaan osaamista kehittäviin koulu- Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Viikkopalavereissa käydään avoimesti läpi ajankohtaiset ja työyhteisöä koskettavat asiat. tuksiin. Viikkopalaverit joka maanantai, tarvittaessa useammin 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Budjetissa pysytään, kaikki tapahtumat pyritään toteuttamaan säästeliäästi Budjetissa pysytään

89 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 66 Yksi kulttuuriasiainkeskuksen toiminnan painopisteistä on huimaan nousuun vuoden aikana lähtenyt Kotkan nuorisoteatteri, jonka toimintatapa ja rahoitus pyritään vakiinnuttamaan. Nuorison hyvinvointia voidaan monin tavoin edistää kulttuurin keinoin, ja tähän asiaan on Kotkassakin syytä panostaa aiempaa voimakkaammin. Talousarvio Olemassaolevat tapahtumat saadaan toteutettua tällä budjetilla. Isojen uusien kokonaisuuksien rakentaminen vaatii lisärahoitusta tai vanhojen tapahtumien lopettamista. Taloussuunnitelma Vuoteen 2017 mennessä kulttuuriasiainkeskuksen henkilökunnassa tapahtuu todennäköisesti 1-2 eläköitymistä. Toiminta pyritään suunnittelemaan niin, että vapautuvia vakansseja ei tarvitse täyttää. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Lähinnä ulkoilmatapahtumiin liittyvä sääriski. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Toiminnan suunnittelu niin, että tuleviin eläköitymisiin varaudutaan. Mittarit ja tunnusluvut Kuvataidetoiminta siirretty Kymenlaakson museon alaisuuteen. Meripäivien luvut poistettu tästä tilastosta, koska eivät kulttuurilautakunnan alaista toimintaa. Tunnusluvut TP2013 TA2014 TAE2015 Suoritetavoitteet Puistokonsertit Tapahtumat Tilaisuudet toimitiloissa Näyttelyt *) Asiakkaat /kävijämäärät Ulkopuolinen rahoitus **) Meripäivät Muu kulttuuritoimi Henkilöstö Toimitilat Ateljeetilat *) Kuvataidetoiminta siirtynyt museotoimeen **) Ei sisällä Meripäiviä KULTTUURIASIAINKESKUS Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset erät Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH

90 67 KAUPUNGINKIRJASTO Toiminta-ajatus Kaupunginkirjasto järjestää kirjasto- ja tietopalveluja pääkirjaston, neljän lähikirjaston, kirjastoauton sekä Kyyti-kirjastoverkon välityksellä. Kirjasto tarjoaa painetun aineiston lisäksi musiikkia, elokuvia, pelejä ja e-aineistoja. Kirjasto on kaupunkilaisten tärkeä kokoontumistila ja tapahtumapaikka, joka tekee arjen viihtyisäksi, opettaa uusia taitoja sekä jakaa tietoa ja elämyksiä. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Palveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa Asiakaspalautteelle selkeät kanavat, palaute käsitellään. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneita mukana mm. hank- Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen tukeminen, digikuilun kaventaminen keiden ohjausryhmissä Vähintään 12 internet-, e- aineisto- tai mobiililaiteopastusta Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivointi ja osallistaminen Nuorten osallistamiseen tähtäävän Karhuvuori-hankkeen aloitus yhdessä nuorisotoimen kanssa 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Yksin tai yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävien tapahtumien määrä, painopisteenä lapset ja nuoret 200 tapahtumaa, pääpaino Kotkan kirjastolaitos 135 vuotta -juhlavuoden tapahtumissa 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Vireät ja yhteistyössä ympäröivän yhteisön kanssa toimivat kirjastot Kirjastot mukana omien alueidensa kylä- ja asukasyhdistysten sekä muissa yhteisissä Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Kyyti-kirjastojen yhteiset hankkeet ja koulutus tapahtumissa Osallistutaan aktiivisesti kaikkiin yhteishankkeisiin 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja monipuolistaminen Henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat ja niiden vuosittainen päivitys 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Henkilöstöresurssien ja tilojen tehokas käyttö Pääkirjaston palvelupisteiden vähentäminen, omatoimikirjaston valmius uuteen Karhuvuoren kirjastoon aukioloaikojen maksimoimiseksi

91 68 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Eko- ja turvallisuusohjeistusten ajantasaisuus ja jalkauttaminen Ohjeet päivitetään vuosittain, ovat osa perehdytystä, turvallisuuskoulutusta vuosittain Asiakkaille tarjotaan ympäristöystävällinen keino saada tietoa ja elämyksiä Mahdollisuuksien mukaan lisätään e-lehtien hankintaa ja vähennetään paperilehtiä Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Kirjastojärjestelmän uusiminen: valtakunnallisten, Kansalliskirjaston koordinoimien, kirjastoalan yhteishankkeiden vuoksi kirjastojärjestelmä on vaihdettava - Karhuvuoren uuden, koulun yhteyteen v lopulla valmistuvan kirjaston kalustamisen suunnittelu ja toteutus. Kirjasto varustetaan myös kahdella lainaus-palautusautomaatilla sekä omatoimisen kirjastonkäytön mahdollistavalla ratkaisulla. - Pääkirjaston tilojen ja toimintatapojen muutosten jatkaminen - Koulun ja kirjaston yhteistoimintasuunnitelman loppuunsaattaminen, hyväksyminen ja toimeenpanon aloittaminen - Kotkan kirjastolaitos täyttää 135 vuotta: juhlavuosi huomioidaan tapahtumaviikolla syksyllä - Uudet kirjastopalveluiden markkinointikeinot käyttöön, mm. liikkuvan kuvan käytön lisääminen Talousarvio Tulotavoitetta on laskettu edellisestä vuodesta. Vaikka myöhästymismaksua nostettiin, tulotavoite jää vuonna 2014 saavuttamatta. Kyyti-kirjastojen perimät myöhästymismaksut ovat valtakunnallisesti korkeinta luokkaa. Muualla Suomessa trendi on ollut varausmaksusta luopuminen kokonaan. Kyyti-kirjastot ovat päättäneet pitää varausmaksun toistaiseksi ennallaan. Muut tulonkeräysmahdollisuudet ovat kirjastolle rajalliset. Henkilötyövuosia on 0,5 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Aineistonhankintamääräraha on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna ja jopa 15 % pienempi kuin vuonna Taso on valtakunnallisesti vertailtuna alhainen. Taloussuunnitelma Koulun yhteyteen valmistuva Karhuvuoren kirjasto mahdollistaa aivan uudentasoisen yhteistyön koulun, kirjaston ja nuorisotoimen välillä. Toiminnan aloitukseen valmistaudutaan jo vuoden 2015 aikana yhteisellä suunnittelulla. Etelä-Suomen AVI on myöntänyt kirjastolle avustusta käytettäväksi Karhuvuoren kirjaston ja nuorisotoimen yhteishankkeeseen. Hanke on tarkoitus aloittaa v lopulla ja jatkaa sitä v Pääkirjaston tilamuutoksia ja vuodelta 1977 olevien hyllyjen uusimista jatketaan vaiheittain tarvittaessa vuoteen 2017 asti. Muutoksilla pyritään paitsi uusimaan lähes 40 vuotta vanhat, jo turvallisuusriskiksi muodostuneet hyllyt, vastaamaan muuttuneeseen kirjastonkäyttöön ja valmistautumaan tuleviin eläköitymisiin tehostamalla henkilöstöresurssien käyttöä. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Vuosien myötä kirjaston eri menotilien eurot on karsittu kattamaan vain pakolliset, etukäteen sidotut kulut. Ainoa liikkumavara on valmiiksi alhainen aineistomääräraha, josta viime kädessä katetaan erilaiset yllättävät kulut, kuten irtaimiston ja laitteiden korjaus- tai uusimiskulut. Tällöin on riskinä, että kirjaston käyttöluvut laskevat ja palveluiden kehittäminen pysähtyy.

92 69 Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Pääkirjaston tila- ja kalustemuutosten jatkaminen jaettuna useammalle vuodelle, tavoitteena henkilöresurssien ja tilojen mahdollisimman tehokas käyttö - Osaamisen kehittämisen jatkaminen henkilöstön monikäyttöisyyden lisäämiseksi Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TAE2015 Suoritetavoitteet Fyysiset käynnit Verkkokäynnit Lainat Tietopalvelutehtävät Näyttelyt Muut tapahtumat Käyttäjäkoulutukset Tehokkuus/taloudellisuus /käynti 6,09 6,14 *) /laina 3,20 3,24 *) Toiminnan laajuus Aukiolotunnit/vko (talvikautena) Resurssit Henkilöstö *) Sisäiset vuokrat puuttuvat, hintaa ei voi laskea KAUPUNGINKIRJASTO Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset erät Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH

93 70 KYMENLAAKSON MUSEO Toiminta-ajatus Kymenlaakson museon toiminta-ajatuksena on tutkia tallentaa ja asettaa näytteille kotkalaista ja kymenlaaksolaista kulttuuriperintöä. Toiminnallaan museo tukee paikallista identiteettiä ja auttaa alueen asukkaita tuntemaan menneisyyttä, ymmärtämään nykyhetkeä ja arvioimaan tulevaisuutta. Kymenlaakson museo toimii sekä maakunnallisena keskusmuseona että Kotkan kaupunginmuseona. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä käytetään osallistavia menetelmiä. Raatitoiminta jatkuu Asiakaskysely Palvelumuotoilukonseptin pilotointi 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Näyttelyiden kehittäminen ja uudistaminen Päänäyttelyn uudistaminen Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu suunnitteluun Maakunnallinen museo- ja kulttuuriympäristötyö 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen, vanhan säilyttäminen ja osallistuminen uuden Museon otetaan mukaan kaupunkisuunnitteluun ja sen lausunnot huomioidaan rakennustoiminnassa. Neuvonta, koulutus, tiedotus, ammatillinen yhteistyö, viranomaistyö, suojelutyö. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Ammattitaidon ylläpito ja vahvistaminen Koulutus suunnitelman mukaisesti, kehityskeskustelut 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Vuoden aikana etsitään rakenteellisia ratkaisuita museon toiminnassa talouden tasapainottamiseen Valmis esitys museon profiloitumisesta ja toiminnan priorisoinnista tulevina vuosina 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Museotyön perustana olevaa kokoelmatyötä kehitetään oikein mitoitetuin toimenpitein kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kartunta, poistot, keskeisen aineiston digitointi sekä turvalliset ja aineiston säilymisen kannalta kestävät olosuhteet.

94 71 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Kymenlaakson museon toiminnan painopiste on päänäyttelyn uudistamisessa. Koko näyttelykonsepti uusitaan siten, että pinta-alaltaan suuri ja kahdessa kerroksessa sijaitseva päänäyttely jaetaan pienempiin kokonaisuuksiin, jotka vaihtuvat vuorotellen muutaman vuoden välein. Vuonna 2015 muutos käynnistyy ylemmästä kerroksesta, josta puretaan nykyiset rakenteet ja toteutetaan ensimmäinen uuden konseptin mukainen näyttely. Samalla luodaan näyttelytilaan johdattava, uutta teknologiaa hyödyntävä visuaalinen elementti. Kuvataidetoiminta siirtyy kulttuuriasiankeskukselta museotoimeen. Talousarvio Näyttelykonseptin uusimiseen tarvitaan investointirahoitusta teknologisiin ratkaisuihin. Talousarvioon tarvitaan myös käyttötalouden puolelle hieman lisärahoitusta ensimmäisen uudenlaisen näyttelyn toteuttamiseen. Näyttelykonseptin vakiinnuttua uudet näyttelyt pyritään kuitenkin tekemään nykytason suuruisella rahoituksella. Uuden näyttelyn tuottamiseen haetaan ulkopuolista rahoitusta ja yritysyhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. Taloussuunnitelma Museon henkilöstömenot tulevat kasvamaan kuvataidesihteerin ja näyttelynvalvojan palkkakulujen verran. Toisaalta tämä kulu taas poistuu kulttuuriasiankeskuksen talousarviosta. Kuvataidetoiminnalle luodaan museon talousarvioon oma kustannuspaikkansa, jonne toimintaan varatut määrärahat siirtyvät kulttuuriasiankeskukselta. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Näyttelyuudistus alkaa perusnäyttelyn toisen kerroksen (n. 800 m2) purkamisella ja esineiden siirtämisellä varastoon. Rakenteiden ja tilan uusiminen sekä ensimmäisen uuden konseptin mukaisen näyttelyn tuottaminen on tiukasti aikataulutettu ja henkilöresurssit minimissä. Tämän vuoden tasolla oleva budjetti ei riitä, vaan tarvitaan lisärahoitusta. Jos investointirahaa ei saada, näyttelytekninen laitteisto, ohjelmat ja sisältö jäävät kotikutoiseksi eivätkä houkuta yleisöä. Jos ulkopuolinen rahoitus ja yritysyhteistyö eivät toteudu suunnitellulla tavalla, näyttelyuudistusta ei pystytä toteuttamaan toivotun tasoisena. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Näyttelyuudistus nostaa kuluja lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä aikavälillä talous tasapainottuu. Päänäyttelyn uudistaminen pienemmissä osissa on taloudellisestikin paremmin hallittavissa kuin koko näyttelytilojen uudistaminen yhdellä kertaa. Talousarviovuoden aikana museon toimintoja pyritään priorisoimaan ja profiloitumaan strategisesti museon ydinosaamiseen.

95 72 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TAE2015 Näyttelyt - päänäyttely merivartiomuseo vaihtuvat näyttelyt Asiakkaat / kävijämäärät Palvelut - opastukset tapahtumat Osaaminen ja uudistuminen - luetteloidut esineet luetteloidut valokuvat annetut lausunnot korjausavustusten valvonta maakunnall. neuvontakäynnit ja tapaamiset muinaismuistolaki, valvonta arkeologiset kaivaukset Resurssit Museon henkilöstö Asiakaspalveluhenkilöstö (yht. merimuseon kanssa) 7 Toimitilat, m KYMENLAAKSON MAAKUNTAMUSEO Toimintatuotot Toimintakulut TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH Sisäiset erät Toimintakate

96 73 TALOUDEN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Vastuualue palvelee kaupungin organisaatiota talousarviovalmistelussa, talouden seurannassa ja ohjeistaa päivittäisen taloushallinnon hoitoa. Vastuualueen tehtävänä on laatia kaupungin tilinpäätös ja konsernitilinpäätös. Tietohallinnon palvelut tukevat kaupungin toiminnan kehittämistä ja johtamista sekä kuntalaisille suunnattua palvelutuotantoa. Vastuualue vastaa kaupungin rahoituksesta, arvopapereista, riskienhallinnasta ja vakuutuksista. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Sähköisten palveluiden määrä Oikeat ohjelmat käytössä ja käyttö Työyhteisöjen työskentelyn tukeminen neuvonnalla, ohjeistuksella ja ennakoinnilla. Prosessien virtaviivaistaminen ja tehostaminen taloushallinnossa 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Aktiivisesti mukana alueen julkisen sektorin talous- ja tietohallinnon kehittämisessä. Alueyhteistyön tavoitteet määritelty selkeästi 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstösuunnitelman mukaiset toiminnan muutokset toteutetaan onnistuneesti. Selkeät tehtäväkokonaisuudet määriteltynä tavoitteineen jokaiselle 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa vuosikate vastaa investointeja Vuosikate 19 milj. euroa ja poistoja velkaantuminen pysäytetty Velan määrä ei kasva 2015 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Kaupungin tase huomioidaan rahoituspäätöksissä - Konsernin talousohjausta vahvistetaan edelleen, tarkempaa ohjausta mm liikelaitoksille - Talousarvioprosessia kehitetään ja vastuualueiden toimintatapoja yhdenmukaistetaan - Tietohallinnon kehittäminen kokonaisuudessaan - Toimikorttikirjautumisen ja käyttövaltuushallinnan kehittäminen - puhelinpalveluiden toimintamallin uusiminen Talousarvio Talousarvio sisältää vastuualueen henkilöstörakenteen uudistamistoimia yhden HTV2 vähennyksenä. Kaupunkitasoisten toimintamallien käyttöönotto on erittäin suuressa roolissa tietohallinnon toimintamallin sekä talousarvio- ja tilinpäätöstyöskentelyn osalta HTV2 tavoitteen toteuttamisessa. Taloussuunnitelma Vastuualue on mukana kaupungin palvelustrategian kehittämisessä sekä organisaatiomuutoksissa tukien prosesseja niin talous- kuin tietohallinnon näkökulmista edesauttaen mahdollisten toimintatapojen virtaviivaistamisessa.

97 74 Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet - Asiantuntijuusriski. Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille luo vastuualueelle riskin haavoittuvuudelle. Riskiä pienennetään mahdollisuuksien mukaan osaamista jakamalla ja toimintamalleja yhdenmukaistamalla. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Vastuualue noudattaa henkilöstösuunnitelmaa - Toimintamalleja kehitetään ja yhdenmukaistetaan, painopiste erityisesti tietohallinnon kehittämisessä - Vastuualueen organisaatiorakennetta kehitetään yhteistyössä kaupungin vastuualueiden kanssa toiminnan tukemisen edellytysten parantamiseksi - Seutuhankinnan asemaan ja organisointiin etsitään ratkaisu Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Henkilöstö controllertoiminnot ja rahoitus 14,5 13,5 10,5 tietohallinto puhelinvaihde 2 HTV2 yhteensä 16,5 20,5 19,5 Resurssit Toimintakulut, euroa/ asukas 65,85 75 Työasemien määrä Pöytäkoneet Kannettavat Tabletit Sähköisten palvelujen määrä asiointialustalla TALOUDEN VASTUUALUE Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset erät Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH KH: TA 2015 KH -sarake sisältää KH kokouksen 284 mukaisen organisaatiomuutoksen vaikutukset (puhelinkeskuksen siirtyminen).

98 75 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Lautakunnan yleisenä tehtävänä on kehittää kaupunkisuunnittelun vastuualueen toimintaa, taloutta, ja organisaatiota, ohjata ja valvoa niiden suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä muiden vastuualueiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tuloslaskelma KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset Tulos 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset KJ: Esitykseen sisältyy kaavoitussopimustuottoja euroa sekä yleiskaavaarkkitehdin vakanssin täytön siirtäminen tammikuusta lokakuulle, mistä kustannussäästöä euroa. Kasvua ulkoiseen toimintakatteeseen yhteensä euroa KH: TA 2015 KH -sarake sisältää KH kokouksen 284 mukaisen organisaatiomuutoksen vaikutukset.

99 76 KAUPUNKISUUNNITTELU Toiminta-ajatus Kaupunkisuunnittelun vastuualueen tehtävänä on huolehtia kaupungin maaomaisuuden hoidosta, kaavoituksesta, kaupunkikuvan ja kaupunkirakenteen kehittämisestä, rakennussuojelusta sekä kaavoitukseen liittyvästä liikenteen suunnittelusta. Toiminta-ajatus Kaupunkisuunnittelun vastuualueen tehtävänä on huolehtia kaupungin maaomaisuuden hoidosta, kaavoituksesta, kaupunkikuvan ja kaupunkirakenteen kehittämisestä, rakennussuojelusta sekä kaavoitukseen liittyvästä liikenteen suunnittelusta. Kaupunkisuunnittelun vastuualue luo maankäytöllisiä edellytyksiä yhdyskuntarakentamiselle ja elinkeinotoiminnalle. Vastuualue huolehtii myös maa- ja vesialueiden hankinnasta ja luovutuksesta sekä näiden alueiden hoidon järjestämisestä, alueiden rakentumista edistävien sopimusten ja muiden toimenpiteiden valmistelusta, asuntotoimesta, kiinteistöinsinöörin palveluista, mittaustoiminnasta, kiinteistörekisterin pidosta, karttatuotannosta ja torikaupan järjestämisestä. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Lautakuntaan ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ovat yhteneväiset. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Maanhankinnan ja -luovutuksen osalta keskitytään satama- ja elinkeinopoliittisesti tärkeisiin kohteisiin. Työpaikkojen syntymisen edellytyksiä täytetään mm. laajentamalla Ristinkallion teollisuusalueen asemakaavaa. Maanhankinta on saatu päätöksen. Sutelassa moottoritien varteen on nousemassa uusia yrityksiä ja Prisman naapurustoon ollaan kaavoittamassa lisää liiketilaa. Kantasataman kehittämishankkeen odotetaan etenevän niin, että ensimmäisten tonttien luovutukseen sekä rakentamisen aloittamiseen päästään vuoden 2015 aikana. Kantasataman kehittämistä jatketaan edelleen. Omakotitonttien luovutus keskittyy Räskiin ja Hortolaan. Kaavoituksen painopiste on elinkeinohankkeissa Kantasataman asemakaavoitus saatetaan valmiiksi Kaavoitetaan uusia työpaikka-alueita, jotka tukeutuvat E18-moottoritiehen Jumalniemen asemakaavat ajantasaistetaan ja alueen kehittämistä tuetaan kaavoituksella. Toteutetaan kaupungin myyntilistalla olevien kiinteistöjen myyntiä edistäviä kaavoitushankkeita. Ahlströmin kaavarunkotyön jälkeen jatketaan alueen asemakaavoituksella. Carean sairaalalaajennuksen vaatima kaavamuutos toteutetaan hankkeen vaatiman aikataulun mukaisesti. Käynnistetään Karhulan keskustan kehittämishanke ja Kotkansaaren osayleiskaavoitus Osallistutaan seudun strategiseen yleiskaavoitukseen ja maakunnalliseen suunnitteluun sekä niihin liittyvään edunvalvontaan Mittaus- ja kiinteistötoimessa toteutetaan kaupungin korkeusjärjestelmän vaihtaminen nykyisestä N43-järjestelmästä N2000-järjestelmään. Korkeusjärjestelmän vaihtaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä rakennusvalvonnan, kuntatekniikan, vesihuollon ym. kanssa sekä tiedottamista ja ohjeistusta rakentajille. Korkeusjärjestelmämuutoksen heijastusvaikutusten koordinointi (mm asemakaavoissa ja katusuunnitelmissa olevat korkeusmääräykset muuttuvat vastaavasti). Paikkatietojen ja kuntarekisterien tietojen yhteiskäytön kehittäminen siten, että aikaansaadaan erilaisia analyyseja tietojohtamisen ja toiminnansuunnittelun tueksi. Toimintaprosessien ja työnkulkujen selvittäminen ja kehittäminen

100 77 Talousarvio Talousarviotavoite on noussut maltillisesti, ja on edellisvuoden tavoin erittäin tiukka. Tavoitteen saavuttaminen on mahdollista lähinnä kertaluonteisiin kaavoitussopimustuloihin perustuen, vuokratulojen merkittävää kasvua ei ole odotettavissa Talousarviota laadittaessa arvioidaan, että lautakunta ylittää vähäisesti talousarviokehyksen. Tonttien myyntiä jatketaan. Katariinankallion kaksi ensimmäistä tonttia on myyty ja Hovinsaaren rannasta myydään ensimmäiset kaksi tonttia viimeistään keväällä Tonttien luovutushintoja on tarkistettu n. 35 % kesäkuun valtuustossa. Kaavoitussopimuksista saadut tulot ovat kertaluonteisia ja muodostuvat yksityisten kanssa laadittavista kaavoitussopimuksista. Tulot toteutuvat kaavojen toteutuessa. Kiinteistötoimitustaksat ja kartta-aineistotaksat on tarkistettu eikä niissä ole korotusmahdollisuutta. Maksuttomien aineistojen laajeneva saatavuus ja inspire-direktiivi edellyttävät tulevina vuosina maksuttomia aineistoja myös kunnilta. Taloussuunnitelma Tulonmuodostus tonttivuokrista ja asiakkuuksista on suunnitelmakaudella kohtalaisen vakaata Suhdanne vaikuttaa voimakkaasti kertaluonteisiin tuloihin, esim. tontinmyynteihin ja kaavoitussopimuksiin Kantasataman alueella on toteutuessaan aluetaloudellisten ja työllisyysvaikutusten lisäksi merkittävä vaikutus maanvuokra- ja kiinteistöverotuottoihin Henkilöstön määrä henkilöstösuunnitelman mukainen Pitkäntähtäimen suunnittelulla kehitetään taloudellisuutta uusien alueiden investoinneissa Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Taantuma hiljentää tonttikauppaa edelleen Talouspakotteet vaikuttavat satamaliikenteeseen ja sitä kautta alueen yrityksiin Kansainvälinen jännite kasvaa ja estää investointeja alueelle Kaavoitettujen omakotitonttien rakentamisvalmius on riippuvainen kuntatekniikan investointimahdollisuuksista Henkilöresurssien niukkuus ja haavoittuvuus hidastavat omalta osaltaan kaupunkikehityshankkeiden etenemistä. Toimintaympäristöstä nouseviin riskeihin on vaikea vaikuttaa. Kaupungin mahdollisuus on säilyttää kehittämisote aktiivisena ja ennakoivana sekä tehdä vahvaa yhteistyötä elinkeinoyhtiön kanssa, jotta investointiympäristö olisi vetovoimainen. Kaupungin omissa käsissä on kehittämisresursseista huolehtiminen.

101 78 Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Hankkeiden priorisointi, työn pitkän tähtäimen suunnittelu ja ennakoitavuuden parantaminen, pitkäntähtäimen suunnittelu Rakennettujen kiinteistöjen kokonaistalouden hallinta Kaupungin kiinteistöjen myyntiä edistävien kaavoitushankkeiden toteuttaminen. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Suoritetavoitteet (kpl) Myönnetyt korjaus- ja energia-avustukset Tehokkuus/taloudellisuus Myydyt kalastusluvat Venepaikat joista vapaana Toiminnan laajuus Hyväksytyt kaavat Poikkeuslupalausunnot Vuokratontit Kiinteistötoimitukset Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset Resurssit Toimitilat m² 1 353, , ,5

102 79 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tuloslaskelma TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset Tulos 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset KH: TA 2015 KH -sarake sisältää KH kokouksen 284 mukaisen organisaatiomuutoksen sekä 284 liitteen mukaiset yhtiöitettävien kiinteistöjen talousarviovaikutukset. KOTKAN OSUUS PELASTUSLAITOKSELLE Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset erät Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH

103 80 TILAPALVELUN VASTUUALUE (Vanhan organisaation mukaisena) Toiminta-ajatus Tilapalvelu vastaa kaupungin kiinteistöjen keskitetystä hallinasta, suunnittelusta, rakennuttamisesta, kunnossapidosta, siivouksesta sekä huolehtii kiinteistöjen arvon säilymisestä ja vuokraa tilat edelleen eri hallintokunnolle sekä yksityisille henkilöille. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Seurataan 4 kk:n välein kiinteistöjen vikailmoitusten ja korjausjärjestelmän siirtämistä tietokantaan Otetaan käyttöön vähintään 90 % kaupungin julkisista rakennuksista Koulutus joka yksikössä Talonsuunnittelun hinta- / laatusuhteen arviointi Vähintään yksi täydentävä koulutus kaikille ryhmille Suunnittelijat kilpailutetaan ja valitan lautakunnan hyväksymän pisteytysmenettelyn mukaan 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Päätöksenteossa pyritään ottamaan huomioon paikalliset yritykset, uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan Päätösten yhteydessä selvitetään niiden vaikutukset paikallisille yrityksille. Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt. Tehdään yhteystietolista. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstösuunnitelmien toteutuminen Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Tiedottamisen riittävyys Eläköityvien henkilöiden töiden uudelleen järjestelyt toimiviksi kokonaisuuksiksi Henkilöstölle ja kaupunkilaisille lisätään tiedottamista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Talousarvion toteutuminen Pysytään talousarviossa ja tehtävät hoidetaan vähenevillä henkilöstöresursseilla. Määräaikaisten henkilöstövähennykset tehdään suunnitellusti. Pystytään palvelemaan asiakkaita erikoisosaamista vaativissa kohteissa. Pystytään mukautumaan asiakkaan muuttuviin tilanteisiin.

104 81 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Sisäilma-asioissa koulutuspäivien lukumäärä/laatu/hlö Yksi koulutuspäivä/ryhmä Kaupungin hankintojen ekologisuus Hankinnat tehdään kestävän kehityksen periaatteita noudattaen Peruskorjaus- ja uudisrakennusvaiheissa kaupungin kohteet suojataan sään vaikutuksilta, kosteusvahingoilta Työt suoritetaan suojatusti Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - pysytään talousarviossa - myydään / puretaan mahdollisimman paljon kiinteistöjä - myydään palveluita Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle Talousarvio - talousarvio niukka ja kaikki keinot käytettävä talousarviossa pysymiseen Taloussuunnitelma investointirahat liian alhaisia. Korjausvelka kasvaa, mikäli peruskorjausten ja kiinteistöjen kunnostuksen määrärahaa ei lisätä. Vähimmäistarve vuosittain olisi n. 22 M. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet - liian alhainen investointitaso saattaa aiheuttaa peruskorjausten siirtyessä riskin henkilöstölle ja johtaa hallitsemattomaan väistötilojen käyttöön. Investointien määrän pieneneminen v (9,47 M ) ja v.2014 (n. 7,8 M ) johtaa korjausvelan kasvuun ja vaara rakennusten sulkemiseen sisäilmaongelmien takia kasvaa. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - henkilöstön työmäärien mitoitus ja työaikojen suunnittelu parantaa tuottavuutta ja mahdollistaa määräaikaisten henkilömäärän vähentämistä vuosittain

105 82 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Tehokkuus/Taloudellisuus Keskivuokra -ulkoa vuokratut /m2/kk 9,71 10,30 10,01 -ulos vuokratut /m2/kk 7,95 8,40 7,05 Siivoustoimi -siivous /m2/v 23,0 23,45 23,5 -siivous m2/tunti Toiminnan laajuus Huoneisto m tyhjänä ulkopuolisilta vuokratut m Siivoustoimi -siivottava ala m siivoustuntia/pv Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset Henkilöstö, määräaikaiset

106 83 KUNTATEKNIIKAN VASTUUALUE (Vanhan organisaation mukaisena) Toiminta-ajatus Kuntatekniikka hoitaa yleisten alueiden suunnittelun, hoidon, kunnossapidon ja rakentamisen sekä sille kuuluvat muut tehtävät asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti, oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti, luotettavasti, avoimesti ja asiakassuhteissa sekä työyhteisössä myönteisesti kilpailukykyiseen hintaan. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Yhdyskuntatekniset palvelut kyselytutkimus (FCG Finnish Consulting Group Oy) Liikenneväylien ylläpidossa ja katuvalaistuksessa ollaan parempia kuin 25 % vertailukaupungeista. Keskustapuistojen hoidossa ollaan maan paras ja muiden puistojen ja taajamametsien hoidossa ollaan yli keskiarvon. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Kilpailutuksissa ja päätöksenteossa pyritään ottamaan huomioon paikalliset yritykset, uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan Hankintakilpailutusten ja päätösten yhteydessä selvitetään niiden vaikutukset paikallisille yrityksille. Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt. 3. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstösuunnitelman toteutuminen. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Tiedottamisen riittävyys Henkilöstön määrä on henkilöstösuunnitelman mukainen. Jokainen työntekijä saa tietoa häntä koskevista asioista. 4. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Ulkoisen toimintakatteen raami Valtuuston hyväksymä ulkoinen toimintakate kuntatekniikalle 5. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Joukkoliikenteen matkustajamäärä. Joukkoliikenteen matkustajamäärä pyritään nostamaan vuoden 2013 tasolle.

107 84 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - tiukan talousarvion noudattaminen - E18 erillishankkeen toteuttaminen (kustannusjako- ja maksusopimus) - Kantasataman Härniemen laiturin kunnostuksen aloittaminen - Räskin asuntoalueen I vaiheen rakentaminen - organisaatiomuutokset Talousarvio - talousarvioraamiin pääsemiseksi on talousarvioon tehty edellisvuosiin verrattuna seuraavat karsinnat: - yksityisteiden avustamiseen ei ole esitetty määrärahaa (aikaisempina vuosina euroa) - ulkovalaistus sammutetaan edellisvuosien tapaan kokonaan kesäajaksi ( ) keskusta-alueita lukuun ottamatta sekä hiljaisimpana yöaikana klo (yöaikaisen sammutuksen säästövaikutus noin euroa) - päällysteiden uusimiseen ei ole varattu määrärahaa (karsittu euroa vuoteen 2014 verrattuna). Karsinta aiheuttaa lisäpaineita paikkauskuluihin ja tulevien vuosien määräahoihin - yleisten alueiden (puistot, liikenneväylät) hoidossa joudutaan tiukentamaan hoitoluokituksia ja karsimaan hoidettavia alueita - investoinneista suurin kohde on E18 erillishanke Kyminlinna-Rantahaka, jonka kustannusjaosta ja kaupungin maksuosuuksista on sopimus - Kantasataman Härniemen laiturin kunnostushanke aloitetaan - Räskin asuntoalueen I vaihe rakennetaan - rakennetun infran (kadut, sillat, ym) saneeraaminen vaatii panostusta - talousarvioon ei sisälly määrärahavarausta Kantasataman kehittämisen kunnallistekniikkaan. Mikäli hankkeen eteneminen vaatii rakentamistoimenpiteitä, tehdään niistä vuoden aikana lisämäärärahaesitys. - talousarvioon ei sisälly myöskään määrärahavarausta muihin elinkeinoelämää edistäviin hankkeisiin kuin Keltakalliontien jatkorakentamiseen. Mikäli uusia työpaikkoja synnyttäviä hankkeita käynnistyy, esitetään niiden vaatimiin kunnallistekniikkahankkeisiin lisämäärärahaa vuoden aikana - katuvalaistuksen saneeraukset ja elohopealamppujen uusiminen toteutetaan 3-4 vuodessa rahoitusleasingsopimuksella, jonka maksut katetaan sähköenergian kustannussäästöillä Taloussuunnitelma Tiukka talous tullee jatkumaan ja säästökohteita sekä toiminnan tehostamistapoja otetaan käyttöön. E 18 erillishankkeen rakentaminen saadaan valmiiksi, samoin kuin Härniemen laiturin kunnostus Tall Ships Races tapahtumaa varten vuonna Uusina investointikohteina tulevat harkittavaksi mm. Munsaaren kunnallistekniikan toteutus, Juha Vainion kadun peruskorjaus sekä siltojen ja katujen peruskorjauskohteet. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Talvesta tulee keliltään vaikea ja yleisten alueiden kunossapitomääräraha ei riitä. Infran peruskorjauksia ei pystytä hoitamaan jolloin sillat, liikenneväylät, valaistus ym. rapistuvat, uhkana on joidenkin siltojen käytön kieltäminen. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa -Kunnossapito- ja hoitoluokitusten tiukentaminen entisestään -Hoidettavien alueiden ja väylien karsiminen -Henkilöstösuunnitelman noudattaminen, työn tehostaminen ja kaikkien ostopalveluiden kilpailuttaminen -Henkilöstöstä ja kalustosta huolehtiminen.

108 85 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Joukkoliikenteen matkat (1000 kpl) Jätemäärä Kaatopaikkajäte (t) Hyötyvoimalan polttoon (t) Biojäte (t) Kunnossapidettävät väylät (km) Maksulliset pysäköintipaikat (kpl) Hoidettavat viheralueet (ha) Henkilöstön määrä - Vakinainen henkilöstö (joulukuu)

109 86

110 HYVINVOINTIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuollon vastuualue Vanhustyön vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Liikuntalautakunta Liikuntayksikkö Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Opetustoimen vastuualue Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö

111

112 87 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yleishallinto, Luottamuselimet (ltk ym), Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto, Kehittämistyö Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Toiminta-ajatus Kotkan sosiaali- ja terveystoimi edistää kotkalaisten omia hyvinvointivalintoja tukevia palveluja, joiden avulla asukkaat itse voivat vaikuttaa aktiivisesti terveyteensä ja sosiaaliseen pärjäämiseensä. Tuloslaskelma SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset Tulos 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset

113 88 Talous Lautakuntakunnan ulkoiseksi toimintakatetavoitteeksi asetettiin -0,6 %:n muutos vuoden 2013 tilinpäätökseen nähden, mikä tarkoittaa noin yhtä miljoonaa euroa. Toimintakatetavoite on euroa. Lautakunnan esitys ylittyy euroa annetusta ulkoisen toimintakatteen budjettiraamista. Merkittävin ylitykseen vaikuttava erä on lakimuutos kuntien vastuun lisääntymisestä työmarkkinatuen kuntaosuuksiin, arvio kustannusvaikutuksesta on 1,6 milj. euroa. Edellä mainitun lisäksi rakennemuutos hoivapalveluissa saadaan päätökseen vuonna 2015, tämä lisää ostopalvelupaikkojen kustannuksia n. 1,0 milj. euroa kuluvan vuoden talousarvioon nähden siitä huolimatta, että palvelusetelien ja ostojen määrää yksittäisistä eri yksiköistä on vähennetty. Varaus erikoissairaanhoidon kuntaosuuksiin on 64,6 milj. euroa, mikä on viisi miljoonaa euroa kuluvan vuoden ennakkolaskutuksen tasoa alhaisempi. Onnistuminen yhteistyön, työnjaon ja toimintamallien kehittämisessä Carean, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon kesken on tärkeää, samoin kuntayhtymän tavoitteiden toteutuminen toimintansa sopeuttamisessa niin erikoissairaanhoidossa kuin toisaalta myös sosiaalipalveluissa. Sosiaalihuollon avustusten määrärahavaraus 24,1 milj. euroa, kasvu vuoden 2014 talousarvioon on 2,7 milj. euroa pääosin varautumisesta työmarkkinatuen kuntaosuuksien nousuun. Lukuihin ei sisälly valtion korvaamia eriä maahanmuuttopalveluiden osalta. Palkkamäärärahat kasvavat n. 1,9 milj. euroa vuoden 2014 budjetointiin nähden. Palkankorotusvaraus on 1 %:n luokkaa, varausta nostaa myös lääkärivakansseihin lisätyt määrärahat sekä vanhustenhuollossa Villa Eskolan henkilöstölisäykset. KJ: Esitykseen sisältyy henkilöstömenojen korjauserän tarkistus ,- euroa, mikä on palkkakustannuksia vähentävä erä. Kehittämistyöhön varattujen määrärahojen karsinta ,- euroa. Hoiva- ja palveluasumisen vuokratuottojen lisäys ,- euroa vastaamaan budjetoitua vuokrakulua.

114 89 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Toiminta-ajatus Terveydenhuollon vastuualueen tehtävänä on ihmisarvoa kunnioittaen edistää väestön terveyttä kannustamalla väestöä ottamaan vastuuta terveydestään ja tarjoamalla keinoja itsehoidon toteuttamiseksi sekä järjestää sairauksien hoito tarpeenmukaisilla palveluilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Yhteydensaanti palveluihin Vastausprosentti saman päivän aikana 100 %. Vastaaminen voi tapahtua: rajoitetuilla soittoajoilla aamupäivällä (1h) ja iltapäivällä (1h) takaisinsoitolla suojatulla sähköpostilla Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Kiireetön hoitoon pääsy hoitotakuun puitteissa Päivystyksen eli kiireellisen hoidon (24h) kriteerit jalkautetaan osaksi toimintaa ja henkilökunta ja potilaat sitoutuvat noudattamaan ko. kriteereitä hoidon / hoitoon ohjauksessa Avovastaanotolla otetaan käyttöön kolme suurtiimiä ja 24 lääkäri-hoitaja työparia. Työnjakoa lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä selkiytetään. Kiireetön hoitoon pääsy: Terveysasemille 2 viikossa Kuntoutukseen 2 kuukaudessa Suun terveydenhuoltoon 6 kuukaudessa Mielenterveystyössä 3 kuukaudessa Terveyskeskussairaalan sisätautipoliklinikalle 3 viikossa ja muistipoliklinikalle hoitajalle 1 kuukaudessa Päivystykseen ei ohjaudu muita kuin kiireellistä hoitoa (24 h) tarvitsevia potilaita. Päivystyksessä hoidettavien potilaiden maksimimäärä / vuosi. Eri tiimien ja työparien työmäärä (potilasmäärät, hoidon vaativuus) on suhteellisen samanlainen. Osa potilaista kuten pitkäaikaissairauksien kontrollit, helppohoitoiset infektiot ja muut työnjaon mukaisesti sovitut potilasryhmät ohjautuvat sairaanhoitajan vastaanotolle lääkärin vastaanoton sijaan.

115 90 Hoitajien vastaanottokäynnit lisääntyvät ja lääkäreiden vähenevät. Terveyshyötymalli toiminnan kehittämisen pohjaksi. Potilaan omaa osuutta sairauksien hoidossa lisätään sähköisten palvelujen avulla Terveyskioskien asiakas- ja käyntimäärät sekä teematapahtumien lukumäärä 20 volyymeiltään ja kustannuksiltaan suurimman potilasryhmän hoitoprosessit on kuvattu käypähoitosuositusten mukaisesti. Marevan-lääkityksen itsesäätelyn ja tekstiviestipalvelun piirissä on 800 potilasta Suojatun sähköpostin käyttöönotto ja sen hyödyntäminen sekä ammattilaisten että kuntalaisten välisessä viestinnässä (esimerkiksi puhelimessa jonottamisen sijaan) Terveyskioskin asiakasmäärä 2 500/vuosi Käyntimäärä 5 000/vuosi Teematapahtumia on vähintään 9 vuodessa molemmilla kioskilla 70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin 50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään Kausi-influenssarokotusten peittävyys Hyvinvointikertomuksen jalkauttaminen 70 % riskiryhmään kuuluneista ja kaikki potilastyössä olevat kaupungin terveydenhuollon työntekijät ottavat rokotteen Asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet (kyllä/ei) 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Terveydenhuolto järjestää alueiltoja Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa lisätään Kolmella alueella kerran vuodessa Yhteisiä tapaamisia kahdesti vuodessa Palvelusetelien käyttöönotto Suun terveydenhuollon palvelusetelien käytön vakiinnuttaminen

116 91 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Sote-lakiselvitykset Kotkan kaupungin terveydenhuolto on aktiivisena osapuolena mukana selvitystyössä /neuvotteluissa (kyllä/ei) Seudullinen mielenterveys- ja päihdestrategian jalkauttaminen Maakunnallinen terveyden edistämissuunnitelma Toimenpideohjelma toteutuu Suunnitelma ja tavoitteet toteutuvat 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstösuunnitelma Terveydenhuollon henkilöstörakenne ja määrä toteutuvat henkilöstösuunnitelman mukaisesti Henkilöstörakenne noudattaa mitoitussuosituksia tai on riittävä toteuttamaan lakisääteisiä palveluja Vakanssien täyttöaste Sairauspoissaolot Henkilöstön täydennyskoulutus JET- ja EVA-koulutus esimiehille Henkilöstömitoitus on suositusten mukainen Kaikki vakanssit on täytetty Sairauspoissaolovähennys 0,5-1 päivää/työntekijä Rakennetaan täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmä Esimiestehtävissä olevat ovat suorittaneet JET- tai EVAkoulutuksen tai vastaavan koulutuksen Esimiestehtävissä olevat osallistuvat kaupungin järjestämiin esimiesinfoihin, esimieskoulutuksiin ja POMOpajoihin Esimiesasemassa olevien osallistujien lukumäärä/osuus TYHY, henkilöstöinfot, Kokemapäivät Kehityskeskustelut TYHY- ja Kokemapäiviin sekä henkilöstöinfoihin osallistujien määrä Kehityskeskustelut käyty kaikkien työntekijöiden kanssa

117 Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 92 Sisäinen tiedotus Ulkoinen tiedotus Ennakkoarviointi Avoimet työpajat väestölle Vastuualueen, palvelualueen sekä toimipisteen asioista ja muutoksista tiedotetaan henkilöstölle mahdollisimman oikea-aikaisesti, tarvittaessa YT-menettely huomioiden Vastuualueen tai palvelualueen uudistuksista ja muutoksista tiedotetaan väestölle kaupungin internet-sivuilla ja terveysjohtajan blogeissa ja paikallislehdissä. Suurissa uudistamis- /kehittämishankkeissa tehdään ennakkoarviointi (EVA) Suurten uudistus- /kehittämishankkeiden yhteydessä järjestetään yksi avoin työpaja kuntalaisille 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Jonopäivien määrä keskussairaalassa 0 päivää Peruuttamattomien käyntien määrä perusterveydenhuollossa Ostopalvelujen käyttöä vähennetään. Peruuttamattomien käyntien määrä vähenee puoleen v tasosta. Ostopalveluihin käytetyt resurssit sisältyvät budjettiraamiin. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Potilasturvallisuussuunnitelma on valmis ja jalkautettu yksiköihin Yksikkökohtaisten suunnitelmien valmistelu on käynnistetty Työyksiköiden turvallisuusriskien päivittäminen Turvallisuuskoulutukset Turvallisuusriskit on päivitetty Terveydenhuollon henkilöstö osallistuu määrävälein koulutukseen

118 93 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 1. Kuntalaisia tuetaan oman terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä 2. Keskitytään hoidon saatavuutta ja asiakastyytyväisyyttä parantaviin kehittämistoimenpiteisiin 3. Oikea hoito oikeassa paikassa; potilaan hoitoketjujen saumattomuuden läpikäyntiä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, vanhustenhuollon ja muiden palveluja tuottavien tahojen välillä 4. Päiväaikaisen päivystystoiminnan keskittäminen keskussairaalan tiloihin, avovastaanotolla lääkäri-hoitajatyöparimallin jalkauttaminen 5. Henkilöstön työhyvinvointi ja -tyytyväisyys lisääntyvät, sairauspoissaolot vähenevät Talousarvio Suuri työttömien määrä ja suurten ikäryhmien eläköityminen lisäävät julkisen terveydenhuollon palvelujen kysyntää ja tarvetta Kotkassa. Koska kunnan taloudellinen tilanne ei salli lisävakanssien perustamista, joudutaan lisääntyneestä kysynnästä selviämiseksi myös terveydenhuollossa tekemään rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Osa muutoksista tapahtuu jo vuoden 2014 aikana, osa tulevien vuosien aikana. Avoterveydenhuollon päällimmäinen kehittämiskohde vuonna 2015 on päiväaikaisen päivystyksen keskittäminen keskussairaalan toiminnaksi ja lääkäri-hoitajatyöparimallin käyttöönotto vuoden alusta. Kotka jaetaan kolmeen suureen alueeseen ja niiden sisällä pienempiin alueisiin, joista lääkärihoitajatyöpari vastaavat. Hoivakotien lääkäripalvelut hoidetaan Karhulan sairaalan lääkäreiden toimesta. Suun terveydenhuollossa hammaslääkärien rekrytointi ja hoitotakuussa pysyminen ovat olleet haasteellisia. Vuonna 2014 käyttöönotettu palveluseteli toiminta vakiinnutetaan. Uuden taloudellisen haasteen hammashoitoon tuo myös v voimaan astuva uusi asetus, jonka mukaan kunnan on tarjottava hammaslääkäripäivystystä myös arki-iltaisin ja viikonlopulla klo:8-21 välillä. Mielenterveystyössä vuoden 2015 tavoitteena on hoidon porrastuksen toteuttaminen siten, että terveysasemien kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään. Potilasprofiileja ja heidän tarvitsemiaan palveluita tuotteistetaan ja hinnoitellaan uudelleen yhteistyössä A-klinikan kanssa. Syyskuussa 2014 valmistuneet uudet vanhustenhuollon hoivapaikat purkivat terveyskeskussairaalassa olleen hoivapaikkoihin jonottaneiden asiakkaiden ruuhkan. Vuonna 2015 vastaavaa ruuhkaa ei saa enää syntyä ja siksi yhteistyö vanhuspalveluiden kanssa pidetään erittäin tiiviinä. Kymen hoito- ja kuntoutuskeskus siirtyy kuntien omistukseen v ja terveydenhuolto sitoutuu ostamaan sieltä 7 kuntoutuspaikkaa erityisesti lonkka- ja muille ortopedisille potilaille. Lonkkaliukumäkipotilaiden keskimääräinen hoitoaika Hoikussa oli v ,3 vrk. Karhulan sairaalassa on kaikki edellytykset ottaa jatkossa vastaan kaikki kotihoidosta, hoivasta, avovastaanotolta ja päivystyksestä ei-esh:a tarvitsevat potilaat suoraan sairaalaan. Infektiopotilaiden jatkosijoittelu keskussairaalasta Karhulan sairaalaan on edelleen haasteellista huonerakenteista johtuen. Erikoissairaanhoidon kanssa yhteistyössä kehitetään tulevaisuuden toimintamalleja, työnjakoa ja hoitoketjujen saumattomuutta. Vuonna 2015 panostetaan erityisesti kuntoutuksen hoitoketjujen kehittämiseen ja käynnistetään ns. neuroliukumäki toiminta. KJ: Terveydenhuollon henkilöstökuluihin esitettyä määrärahaa on karsittu ,- euroa ja kalustohankinnan esitystä ,- euroa.

119 94 Taloussuunnitelma Vuosien taloussuunnittelu sisältää runsaasti epävarmuustekijöitä, koska edelleenkään ei ole selvää, mitä konkreettisia muutoksia uusi sote-laki tulee tuomaan tullessaan. Terveydenhuollon vastuualue hakee tarvittavat säästöt erityisesti erikoissairaanhoidon (somaattinen ja psykiatrinen) käyttöä vähentämällä. Lisäksi vähennetään erityisesti lääkäreiden ostopalveluja. Vuonna 2015 perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja hyvinvointineuvolan toimintojen keskittämiseen liittyvää suunnittelua ja valmistelua jatketaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Riskianalyysi esh ei pysty sopeuttamaan toimintaansa alenevasta käytöstä huolimatta avoinna oleviin lääkärien virkoihin ei saada tekijöitä ja joudutaan edelleen turvautumaan ostoihin suun terveydenhuollossa ei pysytä hoitotakuun rajoissa: aluehallintoviraston edellyttää uhkasakon voimalla hoitotakuussa pysymistä sisäilmaongelmat ja tilaratkaisut terveysasemien toiminnassa voivat vaarantaa toiminnan kehittämisen täysipainoisesti Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa työntekijöiden rekrytointi suoraan vakansseihin - työvoimapalvelujen ostot vähenevät työhyvinvointiin ja varhaisen tuen mallin jalkauttamiseen esimiestyössä panostetaan - sairauspoissaolojen ja sijaistyövoiman tarpeen väheneminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa selkiytetään ja hoitoketjuja sujuvoitetaan mielenterveyspotilaiden avohoidossa kotiin vietävien palveluiden vahvistaminen asumispalvelujen sijaan

120 95 Mittarit ja tunnusluvut TERVEYDENHUOLTO TP 2013 TA 2014 TA 2015 Suoritteet/ asiakkaat palvelualueittain vuodessa - Avoterveydenhuolto omalääkärit omahoitajat muut ammattihenkilöt kotihoidon lääkärit hyvinvointineuvolan lääkärit Suun terveydenhuolto Terveyskeskussairaala - poliklinikkatoiminta osastohoito (Karhulan sairaala) hoivan lääkäripalvelut Mielenterveystyö - oma psykiatrian poliklinikka lääkärikäynnit - sairaanhoitajan vastaanotot - psykiatriset hoitokodit Erikoissairaanhoito - psykiatrinen avohoito psykiatrinen laitoshoito somaattinen avohoito somaattinen laitoshoito Carean tuottama terveyskeskuspäivystys Vaikuttavuus Avoterveydenhuolto/ Peittävyys% 60, Suun terveydenhuolto/ Peittävyys% 33, Mielenterveystyö/ Peittävyys% Oma psykiatrian poliklinikka 2,8 % - psykiatrinen avohoito 1,3 % - psykiatrinen laitoshoito 0,5 % - somaattinen avohoito 36,7 % - somaattinen laitoshoito 10,8 % Lasten ja nuorten D indeksi (12v) 0,19 0,18 0,18 Taloudellisuus/tehokkuus Terveydenhuollon kustannukset /asukas 1 921, , ,00 Suun terveydenhuollon kustannukset /asukas 79,87 88,85 92,69 /käynti Avoterveydenhuollon kustannukset 234,81 233,10 214,87 /asukas Terveyskeskussairaala Vuodeosaston hoitopäivä /asiakas Vuodepaikkojen käyttöaste 98,1 98 Mielenterveystyön kustannukset /asukas 131,43 148,22 147,34 Erikoissairaanhoidon kustannukset /asukas 1 231, , ,45

121 96 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset erät Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH

122 97 VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Toiminta-ajatus Vanhuspalveluiden vastuualueen tarkoituksena on edistää asukkaiden hyvinvointia järjestämällä ja kehittämällä ikääntyneiden tarpeenmukaisia palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Vanhuspalvelujen piirissä olevien 75-vuotta täyttäneiden %- osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Kotihoito 25% Hoiva-asuminen 9% Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Keskussairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä Karhulan sairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä Karhulan sairaalasta hoivaasumiseen odottavien määrä Hoiva-asumisen asukkaista sairaalahoidossa % -osuus Vapautunut hoiva-asumisen paikka täytetään viiveettä Hoiva-asumisen rakennemuutos Omatoimisten 75 -vuotta täyttäneiden % - osuus Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista Osallisuuden lisääminen -ikäihmisille suunnattujen tilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä mukana vanhusneuvosto, ikäihmisten järjestöjä, kolmannen sektorin toimijoita ja seurakunnat 0 hoitopäivää 0 päivää 0 alle 5 % Viive korkeintaan 2 pv Karhuvuorikodin laajennus valmistuu 2015, Pihkapolun hoivakodin toiminta loppuu ja Pihlakodin 3-yksikön toiminta muutetaan hoiva-asumisesta yhteisölliseen asumiseen 66 % selviytyy ilman vanhustenhuollon palveluja Kohderyhmästä tavoitetaan 95% Vanhustenhuollon yleisötilaisuuksia vähintään 2 vuodessa Yhteisesti järjestettyjen tilaisuuksien määrä

123 98 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Vanhustenhuollon ikäihmisille suuntaamat tapahtumat Toteuma Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Sosiaalihuoltolain mukaisten yksityisten tukipalvelutuottajien määrä vanhustenhuollon ylläpitämässä tuottajarekisterissä olevien tuottajien määrä. Yhteistyö yksityissektorin kanssa tuottajatapaamiset 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää vanhustenhuollon asiantuntijuutta mukaan suunnitteluun Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Sote- järjestämisselvitykset Vanhustenhuolto on mukana selvitystyössä (kyllä/ei) Etelä-Kymenlaakson kunnilla (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) on yhdenmukaisia vanhustenhuollon palvelurakenteita, toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja. Uudet, yhdessä kehitetyt vanhustenhuollon palvelurakenteet ja toimintamallit Vanhustenhuollossa on käytössä seutukunnallisesti hyväksyttyjä palvelujen rakenteita ja toimintamalleja. Kotihoidossa käytössä sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömäärä vastaa mitoituksia ja täyttää kelpoisuusvaatimukset. Mitoitukset toteutuvat Henkilöstörakenne ja määrä toteutuvat henkilöstösuunnitelman mukaisesti Vapautuvat kotiavustajan toimet muutetaan tarvittaessa ensisijaisesti lähihoitajan toimiksi Alueellisen kotihoidon välitön työaika Sairauspoissaolojen määrä Esimiestyötä kehitetään kaupungin linjausten ja vanhustenhuollon johtamisjärjestelmän mukaisesti Toteutuneet nimikemuutokset Välitön työaika 60% Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1.0 päivän / työntekijä Toteutuminen

124 Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 99 Sisäinen tiedotus Ulkoinen tiedotus Kaikille vanhustenhuollon työntekijöille tarkoitetut henkilöstötilaisuudet toteutuvat 1-2 kertaa vuodessa. Vastuualueen, palvelualueiden sekä toimipisteen asioista ja muutoksista tiedotetaan henkilöstölle viiveettä Vastuualueen tai palvelualueiden muutoksista tiedotetaan väestölle, kaupungin internetsivuilla, median kautta tai väestölle pidettävissä infotilaisuuksissa 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Toimintakate % Toimintakate ei ylity 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimintaa tuetaan ekotukihenkilöillä Hoiva-asumisessa ja kotihoidossa nimetyt ekotukihenkilöt ja yhtenäiset toimintaperiaatteet Henkilöstön turvallisuuskoulutukset Vanhustenhuollon henkilöstö osallistuu turvallisuuskoulutuksiin määrävälein Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 1. Ennaltaehkäisevä toiminta yhdessä muiden vastuualueiden ja kolmannen sektorin kanssa 2. Kotona asumisen tukeminen - kotihoidon palvelujen kohdentaminen 3. Lyhytaikaishoidon (kuntouttava, arviointi, intervalli) kehittäminen 4. Erilaiset asumisratkaisut - yhteisöllisen asumisen kehittäminen 5. Hoiva-asumisen toimintamallin kehittäminen jatkuu 6. Henkilöstöstrategian mukaiset linjaukset 7. Johtamisen ja osaamisen kehittäminen 8. Hyvinvointipuiston suunnitteluun osallistuminen Talousarvio Kotihoito Kotihoidon palvelut kohdistetaan paljon apua ja hoitoa tarvitseville. Kotihoidon työajasta kohdennetaan jatkossa yhä suurempi osa välittömään asiakastyöhön. Vuonna 2015 tavoitteena on 60 %:nen välitön asiakastyö. Kotihoidossa otetaan käyttöön sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä asiakastyön ohjaukseen. Vanhustenhuollon tehtävänä on yhteistyössä terveydenhuollon vastuualueen kanssa viiveettömän jatkohoidon järjestäminen. Kotihoitoon pääsyn viiveettömyys edellyttää hyvää yhteistyötä ja hoitoketjujen toimimista erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä muiden asiakkaan palveluun osallistuvien tahojen kanssa. Jokaiselle kotihoidon asiakkaalle nimetään vastuuhoitaja.

125 100 Äkillisen yleistilan laskumalli on käytössä ja toimintamallin toteutusta seurataan raporttien avulla. Alueen sairaanhoitajien työpanosta on kohdennettu viikonloppuihin ja kotiutuksia vastaanotetaan kaikkina viikonpäivinä, myös iltaisin. Kotiutustiimi toimii kahdessa vuorossa. Leporannan hoivakatkaisu-hoitopaikka mahdollistaa päihdepotilaiden tarkoituksenmukaisen ja oikea-aikaisen jatkohoidon. Myös kotona asuvat päihdeasiakkaat ovat voineet saada tarkoituksenmukaista katkaisuhoitoa kuormittamatta sairaaloita. Kotikatkaisuhoidon järjestämistä selvitetään yhteistyössä A-Klinikan ja avoterveydenhuollon kanssa. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostetaan edelleen entistä enemmän ja sitä kehitetään poikkihallinnollisen ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämistyöryhmän tekemän selvityksen pohjalta. Nykyistä toimintaa tehdään näkyväksi ja kehitetään edelleen olemassa olevien resurssien avulla. Ennaltaehkäisevällä terveyttä ja hyvinvointia edistävällä toiminnalla pyritään löytämään jokaiselle ikääntyvälle mielekästä tekemistä, mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja tuntea itsensä tärkeäksi ja onnelliseksi. Kotihoidon yhden osastonhoitajan työnkuvaan kuuluu ennaltaehkäisevien ja terveyttä ja hyvinvointia edistävien toimien kehittäminen yhteistyössä muiden osastonhoitajien, kotihoidon johtajan ja eri yhteistyötahojen kanssa. Vapaaehtoistoimintaa kehitetään yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Kotona asuville ikäihmisille tarjotaan kotihoidon toimesta erilaisia ryhmämuotoisia liikuntapalveluja ja jokaiselle kotihoidon asiakkaalle laaditaan liikuntasuunnitelma osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Iäkkäiden terveysliikuntaa kehitetään yhteistyössä liikuntatoimen, terveydenhuollon palvelualueen ja kolmannen sektorin kanssa. Kotihoidossa jatketaan 80- ja 85- vuotta täyttävien ennaltaehkäisevää toimintaa henkilöille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Ikäryhmille tarjotaan kotikäyntejä, puhelinohjausta ja infopaketteja. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset ja niiden puitteissa tehtävät kotikäynnit ovat myös osa ennaltaehkäisevää toimintaa. Jalkautuvaa palveluohjausta toteutetaan korttelikodeissa ja terveyskioskeissa kerran kuukaudessa sekä lisäksi erilaisissa tapahtumissa ja eläkeläisjärjestöjen tapaamisissa. Tavoitteena on lisätä palveluohjausta myös haja-asutusalueille. Omaishoitoperheitä tuetaan omaishoidon tukitiimin sairaanhoitajan, lähihoitajien ja palveluohjaajien käyntien avulla, omaishoitajien terveystarkastuksilla ja erilaisten ryhmätoimintojen kautta sekä järjestämällä omaishoitajille asiointi- ja virkistysvapaita. Omaishoidon tukikeskus järjestää asiakasiltoja sekä ryhmätapaamisia. Yhdistykset ja järjestöt tuottavat omaishoitajille virkistys- ja kuntoutustoimintaa. Omaishoidon tuen määräraha on samansuuruinen kuin tänä vuonna. Omaishoidon vapaat järjestetään kaupungin omana toimintana, ostopalveluista luovutaan. Perhehoidon osuutta lisätään omaishoidon vapaiden järjestämisessä. Rintamaveteraaneille kotiin vietävien kunnallisten avopalvelujen tuottamiseen on saatu vuonna 2014 valtionkonttorilta rahoitusta, jota voidaan käyttää asti. Kotihoito koordinoi määrärahan käyttöä ja tuottaa yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin kanssa veteraaneille kotihoito- ja tukipalveluja. Johtamista ja lähiesimiehisyyttä vahvistetaan edelleen mm. esimiespajatoiminnan, esimiesinfojen, kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, koulutusten, työnohjauksen jne. avulla. Osastonhoitajien työpanosta suunnataan henkilöstöjohtamisen, työn- sekä talousjohtamisen lisäksi Kaste-hankkeen mukaiseen kehittämistyöhön. Henkilöstön osaamisen johtamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Erityisosaajien ammattitaitoa pyritään hyödyntämään mm työryhmätyöskentelyissä, kehittämishankkeissa, koulutuksien suunnitteluissa ja toteutuksissa, erilaisissa vastuualueiden hoitamisissa jne.. Koulutuksia suunnataan vuoden 2014 tehtyjen osaamiskartoitusten tulosten pohjalta sellaisille osa-alueille, joilla havaitaan osaamisvajeita. Osa koulutuksista toteutetaan Kaste-hankkeen kautta, osa oppisopimuskoulutuksena, osa työntekijöistä hakeutuu omaehtoisiin koulutuksiin mm. vanhustyön erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen, muistiasiantuntijakoulutukseen. Kotihoidon henkilökuntarakenteen muutosta viedään eteenpäin palvelurakennemuutoksen ja mm. vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla sekä aikaisemmin tehtyjä suunnitelmia tarkentamalla, jossa pääpaino on avoimien toimien täyttämisessä ja koulutetun henkilökunnan vakinaistamisessa.

126 101 Sairauspoissaolojen vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Varhaisen tuen mallin käyttöä tehostetaan ja työyhteisöjen tiimimallia tuetaan tiimisopimuksilla ja tiimivastaavilla. Hoivapalvelut Hoivapalvelujen palvelurakennemuutos saadaan päätökseen. Laitoshoito on loppunut vanhustenhuollossa ja ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat kotkalaiset vanhukset asuvat hoivakodeissa omissa vuokrahuoneissaan. Karhuvuoren hoivakodin laajennus 65 paikkaa valmistuu kesäkuussa Samalla Pihkapolun hoivakodin toiminta loppuu ja Pihla-kodit (2,3,4) muutetaan yhteisöllisen asumisen yksiköiksi Hoivapalvelut järjestävät kotihoitoa tukevaa lyhytaikaista hoitoa ja kuntoutusta. Palveluseteli on ollut käytössä hoiva-asumisessa keväästä 2012 ja palvelusetelien määrää vähennetään 9:een. Hoivapalvelun vastuualueen erityisenä haasteena on toimivan ja joustavan jatkohoidon toimintamallin luominen. Kotihoidon, terveyskeskussairaalan ja hoivapalvelujen yhteistyönä kehitetään lyhytaikaista kuntouttavaa toimintaa tukemaan kotona selviytymistä sekä sairaaloista kotiutumista. Kotikuntoon -yksikön (16 paikkaa) toiminta kohdentuu KOKS:n jatkohoitoa tarvitseviin asiakkaisiin. Toiminta on tuloksellista: kuntoutujat siirtyvät n. kolmen viikon jakson jälkeen hallitusti kotiin yhteistyössä kotihoidon kanssa. Kotihoitoa tukevat yksiköt Virkkula ja Pihlä 1 toimivat lomaosastoina ja lyhytaikaisen kuntoutuksen yksikköinä. Lyhtyaikaisyksiköiden toimintamalli lisää vanhusten toimintakykyä ja hyvinvointia sekä selviytymistä kotona. Omaishoidettavan lomajakso antaa myös omaishoitajalle mahdollisuuden virkistymiseen. Vanhuspalvelulain toteuttamishankkeessa seutukunnallisesti ja yhteistyössä terveyden-huollon kanssa kehitetty pidempiaikaisen toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen toimintamalli / yksikkö, joissa ensisijaisena tavoitteena olisi aina siirtyminen takaisin kotiin. Tällainen yksikkö KOTVA toimii 7-paikkaisena Villa Eskolassa. SAS-sosiaaliohjaaja siirtyy kotihoidosta hoiva-asumiseen. Tavoitteena on selkiyttää SAS-prosessia ja SAS -työryhmän kanssa tehtävään arvioivaa ja kehittävää yhteistyötä kaikkien lyhytaikayksiköiden kohdalla. Yhteistyötä keskussairaalan poliklinikan kanssa jatketaan poliklinikalle hoivapalveluista ohjautuvien potilaiden määrän vähentämiseksi. Yhteistyössä laadittu äkillisen yleistilan toimintamalli on käytössä kaikissa yksiköissä. Toimintamallin avulla hoivakodeista sairaalaan siirtymiset ovat vähentyneet. Tehostetulla hoidon tarpeen arvioinnilla sairaalaan ohjautuvat hoitoa todella tarvitsevat asukkaat/potilaat. Hoivapalvelut saavat lääkäripalvelut terveydenhuollon vastuualueen järjestämänä Karhulan sairaalan lääkäreiden toimesta vuoden 2015 alusta. Hoivapalveluissa fysioterapiaosaamista on lisätty. Kokemukset fysioterapeuttien työskentelystä hoitajien rinnalla työergonomiassa ja kuntouttavassa työssä ohjaten ovat olleet hyviä. Henkilöstörakennetta on muutettu kuntouttavan hoitotyön mahdollistamiseksi ja strategian mukaisesti. Myös toimintakykyä ylläpitävää/edistävää hoitotyötä kehitetään jatkokouluttamalla henkilöstöä yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa. Viriketyö on keskeinen kehittämisalue: tavoitteena on luoda käytännönläheisiä ja joustavia tapoja lisätä myös vapaaehtoistyöntekijöiden osuutta asukkaiden arjessa. Liikunnanohjaaja koordinoi ja suunnittelee niin Eskolassa kuin Citykodissakin olevien kuntosalien käyttöä yhdessä yksikköjen henkilöstön kanssa. Tavoitteena on mahdollisimman suuri ja monipuolinen käyttö, joka hyödyntää sekä hoivapalvelujen että kotihoidon asiakkaita ja myös muita vanhusryhmiä terveyden edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

127 102 Sairauspoissaolojen vähentämiseksi varhaisen tuen mallin käyttöä tehostetaan ja työyhteisöjen tukemista kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Vahvistetaan lähiesimiehisyyttä johtamisen yhtenäisillä toimintatavoilla ja kehitetään edelleen tiimityön mallia eri yksiköissä. KJ: Vanhustenhuollon henkilöstökuluihin esitettyä määrärahaa on karsittu ,- euroa ja palveluiden ostoihin tehtyä varausta ,- euroa. Taloussuunnitelma Suunnitelmat perustuvat mm. seuraaviin hyväksyttyihin suunnitelmiin ja strategioihin. Kaupunkistrategia Pitkäaikaishoidon rakennemuutos 2007 Vanhustenhuollon strategia Palveluverkkoselvitys ja palvelustrategia 2020 Henkilöstöstrategia Toiminnanohjausjärjestelmä o Kotihoitoon otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä vuonna 2015 kotihoidon tavoitteena on nostaa välittömän työn osuus 60 prosenttiin - Päiväsairaalatoiminta lopetetaan vuoden 2015 alussa o Asiakkaille tuotetaan korvaavina palveluina kotihoidon tai omaishoidon tiimien päiväkeskustoiminnan, lyhtyaikaishoidon, kotihoidon ryhmäkuntoutuksen tai terveyskeskuksen palvelujen avulla.. o Työntekijöille osoitetaan uusi työ, muissa työyksiköissä - Ostopalveluja vähennetään o Omaishoidon lakisääteiset vapaat järjestetään omana toimintana lyhtyaikayksiköissä o Kotona asumista tukeva lyhtyaikahoito tuotetaan omana toimintana. o Edellä mainittujen ostopalvelumäärärahaa on vähennetty yht. n ,- euroa o Hoiva-asumisen palvelusetelien määrä vähenee 90:een. Vähennyksestä 10 on toteutettu syyskuussa Vuoden 2015 alusta vähennys on vielä 10. o Hoiva-asumisen yksittäisiä ostoja eri yksiköistä vähennetään yhteensä 6. Vaikutus ostopalvelumäärärahan vähentämiseen hoivapalveluiden järjestämisessä on n ,- euroa. - Karhuvuoren hoivakodin laajennus 65 paikkaa valmistuu kesäkuussa Samalla Pihkapolun hoivakodin toiminta loppuu ja Pihla-kodit (2,3,4) muutetaan yhteisöllisen asumisen yksiköiksi. Karhuvuoren toiminnasta 32 asukaspaikkaa on omaa ja 33 ostopalvelua. - SAS-sosiaaliohjaaja siirtyy kotihoidosta hoiva-asumiseen, tavoitteena tehdä hoivan lyhtyaikainen arviointiyksikkö osaksi SAS-prosessia. - Paikkavarausohjelma lyhytaikapaikkojen koordinointiin. - Kihlinkadun tuettu asuminen (33 asuntoa) muutetaan kotihoidon palveluiksi, koska talojen paloturvallisuus ei vastaa pelastus- ja turvallisuuslainsäädännön vaatimuksia. Tästä johtuen asukkaaksi ei voi enää ohjata vain niitä, jotka eivät pysty tarvittaessa pelastautumaan itsenäisesti. - Valmistellaan hoitotarvikejakelun ja sen vaatiman ohjauksen ja neuvonnan siirtäminen kotihoidosta avoterveydenhuoltoon. Samalla valmistellaan jakelun keskittämistä yhteen pisteeseen ja hoitotarvikkeiden kotiin kuljetuksien lisäämistä. - Hoivakatkoon varataan määräraha vanhustenhuoltoon, vammaispalveluun ja terveydenhuoltoon yhden yhteisen paikan ostamiseen A-klinikalta - Selvitetään kotikatkaisuhoidon mahdollisuuksia A-klinikan, avoterveydenhuollon ja kotihoidon yhteistyönä. - Terveydenhuolto järjestää lääkäripalvelut; hoiva-asumiseen kahden lääkärin työpanos Karhulan sairaalasta, kotihoitoon 2 lääkärin työpanos ja lääkärityön kehittäminen avoterveydenhuollosta. Tavoitteena tehdä kotihoidossa myös lääkärin kotikäyntejä

128 103 Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Hoivapaikkojen määrä ei vastaa kysyntää. Hoiva-asumisen peittävyystavoite yli 75-vuotta täyttäneiden osalta on 9% ja toteuma 2013 oli 10.7 ja 2014 kesäkuussa 10,5%. Yli 75 -vuotiaiden osuus ei kasva, mutta yli 85-vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 2008 noin 500. Vuodesta 2008 vuoteen vuotta täyttäneitä on vuonna 2015 yli 100 enemmän kuin vuotta täyttäneistä noin 23 % on hoiva-asumisen palvelujen piirissä Peittävyyden pienentämisen keinot Kotihoidon välitön asiakastyöajan lisääminen 60 prosenttiin. Kotihoidon työtapojen muutokset Kotona asumista tukeva lyhytaikaishoito Hoivatarpeen arviointiprosessin kehittäminen Koulutettua henkilöstöä ei ole saatavilla pitempi aikaisiin sijaisuuksiin ja tai vakituisiin toimiin. Rekrytoinnin kehittäminen Kotkan vanhustenhuollon vetovoimaisuuden lisääminen Vakituiset koulutetut varahenkilöt ja vuosilomasijaiset Sairaslomien määrää ei vähene - lähiesimiestyö - Varhaisen tuen malli, omasta työkyvystä huolehtiminen - yhteistyö henkilöstöpalvelujen kanssa, muut työtehtävät Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Päiväsairaala toiminta lopetetaan Lyhytaikahoito tuotetaan omana toimintana ja vastaavia ostoja vähennetään Pihlakodin yksiköt (2,3,4) muutetaan kevyemmän palvelun yksiköiksi, yhteisölliseksi asumiseksi Kotihoidossa otetaan käyttöön tuotannon ohjausjärjestelmä ja lisätään välittömän asiakastyötä 60 prosenttiin. Hoiva-asumisen ostoja ja palveluseteleitä vähennetään Hoiva-asumisen henkilöstöresurssia käytetään joustavasti asiakastarpeiden muuttuessa

129 104 Mittarit ja tunnusluvut VANHUSTENHUOLTO Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Asukkaat 75 vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet Asiakkaat Kotihoidon asiakkaat vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet Hoivan asiakkaat vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet Säännöllisten palveluiden piirissä olevat asiakkaat (75-), lkm - kotihoito kotihoito, ostot omaishoito hoiva-asuminen (oma ja osto) lyhytaikaishoito laitoshoito, pitkäaikaishoito 7 0 Säännöllisten palveluiden piirissä olevat asiakkaat (85-), lkm - kotihoito kotihoito, ostot 90 - omaishoito hoiva-asuminen (oma ja osto) lyhytaikaishoito laitoshoito, pitkäaikaishoito 5 0 Peittävyys Asiakkaiden % -osuus 75 vuotta täyttäneestä väestöstä - kotihoito (sisältää omaishoidon), % 18, hoivapalvelut 10, ,5 Asiakkaiden % -osuus 85 vuotta täyttäneestä väestöstä - kotihoito (sisältää omaishoidon), % 33, hoivapalvelut % 23, Taloudellisuus/tehokkuus Hoivapalveluiden kustannukset / asukas Kotihoidon kustannukset / asukas Voimavarat HTV2 503,5 479,4 492 Kotihoidon raportointiohjelman keskeneräisyys

130 105 VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset erät Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH

131 106 SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE Toiminta-ajatus Sosiaalihuollon vastuualueen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta tuottamalla ja kehittämällä sosiaalihuoltoon kuuluvia palveluja sekä turvata riittävien sosiaalipalvelujen yhdenvertainen saatavuus huolehtimalla niiden tasa-arvoisesta ja tarpeeseen perustuvasta kohdentamisesta sekä torjua huono-osaisuutta, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Sosiaalitakuiden mukaiset käsittelyajat toteutuvat 100 % Asiakastyytyväisyys ja toiminnan arviointi Asiakaspalautteet käsitellään yksiköissä yhdessä. Muistutusten ja kanteluiden määrä ei kasva. Yksilöasioissa tehdyistä valituksista enintään 5 % johtaa päätösten muuttamiseen. Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos etenee Sähköisten palvelujen käyttö ja määrä Palveluiden painopiste ennalta ehkäisyyn ja asiakkaiden omatoimisuuden tukemiseen Hyvinvointipuiston suunnitteluun osallistutaan aktiivisesti. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen selvitys ja suunnitelman laadinta etenee. Lastensuojelussa sijaishuollossa olevista asiakkaista 75 % on perhehoidossa. Sosiaalihuollon sähköisiä palveluja käyttää asiakasta. Sähköinen toimeentulotuen hakeminen laajennetaan portaittain maahanmuuttotoimiston asiakkaille. Vuorovaikutteisia sähköisiä palveluja lisätään. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on alle 1,2 % ikäryhmästä (31.12.). Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on enintään 8 % ikäryhmästä (31.12.).

132 107 Uusien lastensuojeluasiakkaiden määrä vähenee noin 5 %:lla. Sijaishuollon ostopalvelujen hoitovuorokaudet vähenevät 20 %. Koko perheen kuntoutusta kehitetään omana toimintana niin, että pystytään vastaamaan joustavasti erilaisten perheiden tarpeisiin ja perhekuntoutusta ei tarvitse ostaa ostopalveluna. Kotoutumista ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin päästään kuukauden kuluttua kotoutumissuunnitelman teosta ja asiakkaille muodostuu kotoutumisvuoden yhtenäinen jatkumo. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Pitkäaikaistyöttömien määrä Kelan listalla oli heinäkuussa henkilöä. (yli 500 pv) Kelan listalla on enintään henkilöä vuoden lopussa (yli 300 pv) Aikasarjaseurannan mukaan vuoden 2013 lopussa henkilöä. Kaupungin toteuttamat eläkeselvitykset pitkäaikaistyöttömille Pitkäaikaistyöttömiä aikasarjaseurannan mukaan on enintään henkilöä Eläkeselvitys tehdään 30 asiakkaalle vuoden aikana. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Tulkkikeskuksen toiminnasta tehdään yhteistyösopimus Kouvolan sekä eteläisen Kymenlaakson kuntien ja Carean kanssa. Muut sopimukset jatkuvat. Maahanmuuttajapalveluissa ja lasten perhehoidossa sekä työvoiman palvelukeskuksen ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen toiminnassa ovat mukana kaikki seudun kunnat

133 Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömäärä vastaa mitoituksia ja täyttää lakisääteiset kelpoisuusehdot. Epäpätevien pitkäaikaisten sijaisten osuus enintään 2 %. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Sairauspoissaolot Esimiestyötä kehitetään jatkuvasti Kehityskeskustelut Palveluista tiedottaminen tehostuu Vastuualueen säännölliset henkilöstötilaisuudet Yksiköiden tiedottaminen ja henkilöstön osallistuminen organisoitua Poissaolopäivien määrä vähenee 1 pv/hlö ed. vuodesta. Esimiehet osallistuvat työnantajan järjestämään koulutukseen ja esimiestilaisuuksiin. Kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. Palvelujen ja etuuksien myöntämistä koskevat ohjeistot ovat saatavissa kotisivuilla. Toimeentulotuen käsittelyajat ovat ajantasaisina seurattavissa kotisivuilla. Virkaneuvon palveluista tiedottamista jatketaan ja näkyvyyttä lisätään myös seudullisesti. Vähintään yksi koko henkilöstölle suunnattu tilaisuus vuodessa. Yksiköissä järjestetään säännölliset yksikkökokoukset vähintään kerran kuukaudessa. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Vastuualueen talouden toteutuminen suunnitelman mukaisesti. Toimintakate ei ylity. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Ekotukihenkilöitä lisätään.

134 109 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 1. Sosiaalipalvelujen toimivuuden turvaaminen 2. Ehkäisevän toiminnan tehostaminen ja palveluiden koordinoinnin kehittäminen erityisesti lasten ja nuorten palveluissa 3. Työllisyyspalvelujen kehittäminen ja tehostaminen kuntakokeilun tulosten perusteella, työvoiman palvelukeskuksen toiminnan ja pitkäaikaistyöttömille suunnattujen toimien lisääminen sekä yhteistyö kunnan eri toimialojen ja yhteistyötahojen välillä. 4. Sosiaali- ja terveydenhuollolle asetettuihin tuottavuus- ja vaikuttavuusvaatimuksiin vastaaminen tehtyjen lastensuojelun ja vammaispalvelun selvitysten pohjalta 5. Hyvinvointipuiston valmisteluun osallistuminen 6. Henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen jatkuvassa muutoksessa 7. Kehitysvammaisten asumisen kehittämistoimet Talousarvio Lakimuutos lisää kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömille maksettavista etuuksista. Kustannusvaikutukseksi on arvioitu 1,5 M, johon kunta ei voi vaikuttaa. Lastensuojelun palvelutarpeiden odotetaan vähenevän ja sijaishuollon ostojen alenevan noin 20 %. Vammaispalvelujen kustannuksiin on varattu aikaisempaa vähemmän määrärahoja, mikä näkyy mm. henkilökohtaisen avun määrärahojen leikkauksena. Säästöjä syntyy erityishuoltopiirin palvelujen käytön vähentymisenä, mutta samaan aikaa palveluostot yksityisiltä tuottajilta kasvavat. Toimeentulotuen osalta määräraha pysyy vuoden 2014 tasolla. Vakinaisen henkilöstön vakanssien määrä vähenee neljällä vuoden alusta. KJ: Sosiaalihuollon henkilöstökuluihin esitettyä määrärahaa on karsittu ,- euroa ja palveluiden ostoihin tehtyä esitystä ,- euroa. Taloussuunnitelma Merkittävin menojen lisäys vuonna 2015 tulee olemaan kaupungin kustannusten kasvu 1,5 M Kelalle maksettaviin pitkäaikaistyöttömien kustannuksiin. Lakimuutos tuo maksuosuuden piiriin myös päivää työttömyysetuuksia saaneet. Toimeentulotuen menojen ennustetaan pysyvän aikaisemmalla tasolla. Lastensuojelun ja vammaispalvelujen kustannuksiin pyritään vaikuttamaan mm. ostopalveluja vähentämällä ja toimintaprosesseja kehittämällä, mutta asiakastarpeiden muutoksien ennustaminen on vaikeaa. Kehitysvammaisten palveluissa jatketaan laitoshoidon purkua alueellisen suunnitelman mukaisesti sekä pyritään vähentämään erityishuoltopiirin palvelujen käyttöä muutoin. Uuden sosiaalihuoltolain sekä itsemääräämislain voimaantulo asettaa haasteita palvelujen toteutustavoille sekä toimintatavoille mm. vammaisten asumispalveluissa. Vuoden 2017 alusta osa toimeentulotuesta siirtyy Kelan maksettavaksi, mikä merkitsee henkilöstövähennyksiä etuuskäsittelyssä. Tuen kustannusvastuu säilyy kunnilla, joille tulee kuulumaan myös täydentävän toimeentulotuen myöntäminen. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Alueen työllisyystilanne ei parane, mikä lisää maksuja työttömyyden kustannuksiin ja työllisyyden hoidon palvelujen resurssitarvetta sekä toimeentulotukimenoja. Lainsäädännössä tapahtuvat muutokset, jotka kasvattavat kunnan kustannuksia työttömyyden hoidossa. Taantuva talous ja kustannustason nousu, joka näkyy kansalaisten taloudellisina ongelmina ja lisää painetta toimeentulotukeen sekä talous- ja velkaneuvontaan. Lastensuojelutarpeen kasvu oletetusta lähes nollakasvusta ja sijaishuollon tarve, johon varhaisen tuen apu ei ole riittävää. Henkilöstön saatavuus ja ennen kaikkea jaksaminen, millä on oleellinen vaikutus palvelujen saatavuuteen ja laatuun sekä sosiaalitakuun mukaisten määräaikojen toteutumiseen. Kuntien velvoitteiden lisääminen ilman asianmukaisia korvauksia mm. lakimuutosten yhteydessä. Turvapaikan hakijoiden määrän vaihtelut, joilla on vaikutusta Kotkan vastaanottokeskuksen paikkamäärään, toiminnan laajuuteen ja henkilöstömäärään

135 110 Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Lastensuojelussa kehitetään omien laitosyksiköiden toimintaa ja yhteistyötä vastaamaan muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Eri-ikäisten lasten perhehoitoa lisätään ja ostopalveluina hankittavia lastensuojelupalveluja vähennetään mahdollisimman tehokkaasti. Nuorten tukiasumista lisätään tukemaan jälkihuoltoa sekä ehkäisemään nuorten sijoituksia laitoshoitoon. Carean kehitysvammapalveluissa linjataan yhdessä Kouvolan kanssa palveluvalikkoa, palvelujen määrää ja kustannuksia alennetaan nykyisestä. Kehitysvammaisten asumispalveluja kehitetään omissa yksiköissä vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Henkilöstön osaamista lisäämällä vähennetään paineita erityispalvelujen ostoon. Työttömien palveluissa käytetään mahdollisimman tehokkaasti erilaisia tukitoimia ja käynnistetään kaupungin omana toimintana eläkeselvityksien tekeminen niille asiakkaille, joilla olisi perusteet työkyvyttömyyseläkkeelle. Mittarit ja tunnusluvut 2015 Tunnusluvut TP2013 TA 2014 TAE 2015 Väestötiedot, kohderyhmä vuotiaat asukkaat Kodin ulkopuolelle sijoitetut, vuotiaat lapset (31.12.) Lastensuojelu, ostetut sijaishuollon vuorokaudet Suoritetavoitteet, asiakkaat/ v Sosiaalityön asiakkaat - Lastensuojeluasiakkaat Uudet lastensuojelun asiakkaat Toimeentulotukiruokakunnat Päihdehuollon asiakkaat Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat Lapsiperhetyön asiakkaat Nuorisoryhmän asiakkaat Lasten perhehoidon asiakkaat Lastensuojelun laitoshoidon asiakkaat (oma) Kodin ulkopuolinen hoito/ laitosmainen asiakkaat (ostetut) Vammaistyön asiakkaat Maahanmuuttotyön asiakkaat maahanmuuttotoimiston asiakkaat Vastaanottokeskuspaikat Tulkkikeskuksen tulkkaustunnit Vaikuttavuus Kodin ulkopuolelle sijoitettuja vuotiaasta väestöstä, % 1,4 1,3 1,2 Pitkäaikaistyöttömien määrä (31.12.) *) Voimavarat Vakanssit /HTV2 Taloudellisuus/tehokkuus Sosiaalihuollon kustannukset /asukas Toimeentulotuen kustannukset /ruokakunnat, jotka saavat tukea Lasten ja nuorten perhehoito, /vuorokausi Lasten ja nuorten laitoshoito /vuorokausi Oma toiminta Ostopalvelut Työllisyydenhoidon kustannukset /asukas Vammaistyö/laitoshoito ja autettu asuminen kustannukset /vrk. *) tilastoinnin muutos : pitkäaikaistyötön on yli 300 pv työttömänä ollut, aikaisemmin yli 500 pv työttömänä ollut.

136 111 Sosiaalihuollon hallinto ja työllisyyspalvelut Hallinto Sosiaalihuollon hallinto sisältää 2 henkilön palkkauskulut. Menot muodostuvat vastuualueen yhteisistä käyttömenoista, hankkeiden kustannuksista sekä vastuualueen ICT-kustannuksista. ICTkäyttömenot ovat ,- euroa ja investoinnit ,- euroa. Työllisyyspalvelut Työvoiman palvelukeskus Väylä on alkaen osa työllisyyspalveluja. Väylän toimintaa kehitetään vuoden aikana uuden ohjausmallin mukaisesti sekä panostaen kykyyn vastata seudullisiin palvelutarpeisiin. Asiakastietojärjestelmien hyödyntämistä työllisyyspalveluissa tehostetaan. Työllisyyspalvelujen budjetin suurin osa koostuu ostopalvelusopimuksiin perustuvasta toiminnasta: aikuisten ja nuorten työpajat sekä kuntouttava työtoiminta. Palkkatukityöllistämiseen käytettävää määrärahaa pyritään lisäämään. Noin puolet budjetista käytetään Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuteen, joka tulee kasvamaan merkittävästi, kun kunta rahoittaa aikaisemman 500 pv kestäneen työttömyyden sijaan puolet jo 300 pv työttömänä olleiden työmarkkinatuesta. Kustannusvaikutukseksi on arvioitu noin 1,5 M. Työllistämisen painopistealueena ovat edelleen Kelan listalla olevat sekä nuoret ja maahanmuuttajat. Kelan listalla olijoiden ohjaamista oikeaan etuuteen edistetään vuoden 2015 aikana. Tällä tarkoitetaan eläkeselvitysten lisäämistä niille Kelan listalla olijoille, jotka ovat eläkkeeseen mahdollisesti oikeutettuja. Yhdistysten kuntalisällä tuetaan edelleen kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Työttömyyden hoitoon liittyviä eri toimijoita on lukuisia ja niiden yhteisen toiminnan kautta syntyy kokonaisvaikutus. Tämän kokonaisuuden sisällä olevia yhteistyösuhteita ylläpidetään ja kehitetään edelleen. Osallistutaan aktiivisesti Kaakkois-Suomen työvoiman palvelukeskusten ohjausryhmän toimintaan ja palvelujen kehittämiseen alueella. Valtakunnallinen työllisyyden kuntakokeilu ( ) tuo Kotkalle yhdessä Haminan kanssa lisärahoitusta uusien työllistämismallien luomiseen. Hankkeessa toimii kaikkiaan kahdeksan työntekijää, joista viisi Kotkan työntekijöinä. Vuoden 2015 aikana raportoidaan ja arvioidaan kokeilun tuloksia sekä juurrutetaan onnistuneet työtapojen muutokset osaksi Väylän toimintaa. Sosiaalityö Sosiaalityöllä turvataan lasten ja nuorten hyvän kasvun edellytykset ja vahvistetaan ihmisten toimintakykyä ja vastuullisuutta. Palvelualue jakautuu seuraaviin tehtäväalueisiin: sosiaalityö ja -ohjaus, lastensuojelu, sosiaalipäivystys ja kriisityö, lastenvalvonta, lastensuojelun lapsiperhetyö, nuorisoryhmä, perhehoito ja laitoshoito. Lisäksi menoihin sisältyvät toimeentulotuen kustannukset. Sosiaalitakuun mukaisten käsittelyaikojen toteutuminen lastensuojelussa ja toimeentulotuen käsittelyssä varmistetaan mm. toimintaprosesseja kehittämällä ja sähköistä asiointia lisäämällä. Kasvatetaan asiakastyön osuutta kokonaistyöajasta erityisesti sähköisten palvelujen avulla. Pyritään kehittämään vuorovaikutteisia sähköisiä palveluja aloittaen nuorten ja nuorten aikuisten palveluista. Asiakaspalautteet käsitellään palvelualueen yksikkökokouksissa ja johtoryhmässä. Asiakaspalautteiden kokoamistapoja kehitetään kokeiluilla oppilaitosten kanssa. Palaute otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä. Lastensuojelu ja sijaishuolto Vahvistetaan avohuoltoa edelleen (mm. intensiiviperhetyö ja perhehoito, ryhmätoiminnat asiakkaille sekä uudet menetelmät työssä). Lisätään nuorten tukiasumista tarvetta vastaavasti mm. resurssisiirroilla. Tukiasumiseen siirtymistä tuetaan asumisvalmennuksella (Koivula) sekä lapsiperhetyöntekijöiden ohjauksella nuorille. Kotiin tehtävää perhetyötä ja muuta yhteistyötä kehitetään Va-

137 112 tupassin kanssa. Sosiaalityön palvelualueen lapsiperhetyö kohdentuu jatkossa vain perheisiin, jotka ovat lastensuojelun asiakkaina. Perhehoitopainotteisuuden lisääminen: Lyhytaikaista perhehoitoa pystytään tarjoamaan kaikille alle kouluikäisille lapsille ja nuorten perhehoitoon hankitaan ammatillisia sijaisperheitä ja nuorten perhehoidosta kiinnostuneille järjestetään erikoistumiskoulutusta. Laitospalvelujen ostoa vähennetään - erityisesti Kotkan ulkopuolisen palvelun kohdalla. Vammaistyö Vammaistyön palvelualueen tavoitteena on vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin edistäminen oikea-aikaisten ja tarpeiden mukaisten palveluiden ja tukitoimien avulla, uusinta tietämystä ja seutuyhteistyötä hyödyntäen. Palvelualue jakautuu seuraaviin tehtäväalueisiin: avohuollon tukipalvelut, asumispalvelut, laitoshoito Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti kehitysvammaisten asumista ja siihen liittyviä palveluja kehitetään vuosina Sekä kehitysvammaisten että vaikeavammaisten asumispalveluiden osalta toteutetaan yhdessä Carean kanssa pitkäaikaisen laitoshoidon lopettamiseen tähtäävää suunnitelmaa. Suunnitelmaa päivitetään vuoden 2015 aikana. Kehitysvammahuollossa ostetaan tarvittaessa asumispalveluja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti yksityisiltä palveluntuottajilta. Asiakasmäärät asumispalveluissa jatkavat nousua, koska kehitysvammaiset tulevat entistä nuorempina palvelujen piiriin ja toisaalta palvelujen piiriin tulee uusia asiakkaita ikääntyneiden vanhempien luota. Vuonna 2014 päättyvässä Arjen Keskiössä - hankkeessa luodaan toimintamalli tuetun asumisen kehittämiseksi ns. kortteliasumisena ja toimintamalli otetaan käyttöön asteittain vuodesta 2015 alkaen. Omissa kehitysvammahuollon yksiköissä toteutetaan laaja koulutusprosessi, jonka tavoitteena on edistää asukkaiden itsemääräämisoikeutta. Tuetun asumisen, päivä- ja työtoimintojen osalta selvitetään Carean rooli palvelun tuottajana. Lyhytaikaisen hoidon ja tutkimusjaksojen määrä on Carean palveluissa lisääntynyt. Lyhytaikaisen hoidon osalta lisätään vaihtoehtoisia palveluja. Vuonna 2015 suunnitellaan yhdessä Carean kanssa toimintamallit, joilla Kotkaan sijoittuvien uusien asumisyksiköiden asukkaiden tarvitsemat erityispalvelut järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Päivätoimintaan ja työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä pysyy ennallaan. Tuetun työn ja avotyön osuus lisääntyy. Palvelut on kilpailutettu syksyllä Omaishoidossa asiakasmäärät ovat lisääntyvät edelleen. Kulujen karsimiseksi pyritään järjestämään omaishoidon vapaita entistä enemmän perhehoitona ja ryhmälomituksesta luovutaan vuoden aikana. Vaikeavammaisille ostetaan asumispalveluja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelin käyttömahdollisuuksia selvitetään. Sopeutumisvalmennuksessa pyritään aikaisempaa enemmän käyttämään oman henkilöstön osaamista mm. arjen taitojen harjoittelussa. Subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun on lisännyt palvelun käyttöä. Asiakasmäärän ja kustannusten nousu edellyttää palvelun toteutustapojen ja toimintaprosessin tehostamista. Tavoitteena on alentaa kustannuksia noin eurolla, mikä edellyttää myös toimivaa yhteistyötä asiakkaiden kanssa palvelutarpeen arvioinnissa. Kaakkois-Suomen alueella on valmisteltu yhteinen ohjeisto henkilökohtaisen avun palveluseteliin ja se on käytössä vuodesta Kuljetuspalveluissa asiakasmäärä on noussut jatkuvasti. Kaikkia myönnettyjä matkoja ei kuitenkaan käytetä. Kustannusten ennustaminen on vaikeaa, koska asiakkailla on subjektiivinen oikeus palveluun ja taksimatkojen hinnat nousevat vuosittain. Merkittävää kustannusten nousua ei kuitenkaan ole odotettavissa. Asiakasmaksutulot vähenivät vuonna 2014 lainsäädännön ja sen tulkintojen mukaisen ohjeistuksen myötä. Jatkossa taso pysyy jokseenkin vakiona.

138 113 Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajatyötä kehitetään olemassa olevien suunnitelmien ja lainsäädännön mukaisesti. Samalla huomioidaan kotoutumisen kahdensuuntaisuus eli kehitetään myös palveluja vastaamaan maahanmuuttajien tarpeisiin. Huomioidaan ja kehitetään nivelvaiheiden aikaista ohjausta, neuvontaa ja tukea. Nuorten, oppivelvollisuusiän ylittäneiden peruskoulun päästötodistuksen saamisen mahdollistava koulutus vakinaistetaan. Kehitellään myös muita nuorten kotoutumista edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimintamuotoja. Ollaan mukana luomassa ja kehittämässä uudenlaisia kotoutumisen toimintamalleja niin paikallisesti kuin seudullisestikin. Seudullisissa palveluissa painopisteenä on edelleen palveluista tiedottaminen ja palveluiden jalkautuminen muihin Etelä-Kymenlaakson kuntiin. Lisäksi jatketaan panostusta kotoutumiskoulutukseen hyväksytyn budjetin puitteissa edellisten vuosien tavoin. Näin arvioidaan yhdessä työhallinnon ja muiden toimijoiden (kolmas sektori) järjestämien kotoutumistoimenpiteiden kanssa päästävän lain edellyttämiin suositusaikoihin ja vältytään pitkiltä odotusajoilta kielikoulutukseen. Pakolaisten vastaanoton palveluissa panostetaan kotoutumissuunnitelmien kehittämiseen ottamalla huomioon alkukartoituksessa esiin nousseet asiakkaan yksilölliset tarpeet ja voimavarat entistä paremmin koko perheen kotoutumisen näkökulmasta. Samalla kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen erilaisiin paikallisiin toimintoihin. Kiintiöpakolaisten vastaanotossa huomioidaan erityispalvelujen ja muiden palveluntuottajien resurssit sekä asuntotilanne. Kiintiöpakolaisen vastaanottoa esitetään jatkettavaksi vuodelle 2015 edellisvuosien tasolla (n.15 henkilöä). Tulkkikeskuksessa panostetaan palvelujen ja laadun kehittämiseen sekä toiminnan laajentamiseen tiiviimmin koko Kaakkois-Suomen alueelle. Yhteistyösopimusta laajennetaan kattamaan kaikki Kymenlaakson kunnat. Lisäksi tulkkipalvelut kilpailutetaan vuoden 2014 lopulla. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Koivulan ryhmäkodin toiminta jatkuu ennallaan. Keväällä 2014 vastaanottokeskuksen paikkamäärää vähennettiin 50:llä, mutta elokuussa Migri pyysi palauttamaan paikat ennalleen. Toiminta ja talous suunnitellaan tämän mukaisesti vuodelle Tuloslaskelma SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset erät Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH

139 114 LIIKUNTALAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Liikuntalautakunnan yleisenä tehtävänä on kehittää liikuntapalveluita Kotkassa. Lautakunta vastaa liikuntapalveluiden kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Erityistehtävänä on kehittää liikuntapalveluiden toimintaa, taloutta ja organisaatiota, ohjata ja valvoa niiden suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä kaupungin muiden vastuualueiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tuloslaskelma LIIKUNTALAUTAKUNTA TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset Tulos 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Talous Liikuntalautakunnan ulkoisen toimintakatteen kehys vuodelle 2015 on euroa. Kehys on n euroa (-14,8 %) vuoden 2014 talousarviota pienempi. Taloudellinen tulostavoite edellyttää n. 5 % tulojen lisäystä ja kaikkiaan n. 15 % toiminnan tehostamista.

140 115 LIIKUNTAYKSIKKÖ Toiminta-ajatus Liikuntayksikkö vastaa kaupungin julkisista liikuntapalveluista luoden edellytyksiä kotkalaisten terveyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistäville harrastuksille sekä toimille. Liikuntayksikkö edistää toiminnallaan myös kaupungin muuta virkistys- ja vapaa-aikatoimintaa suunnittelemalla ja rakennuttamalla laadukkaita ihmisten liikkumiseen/liikunnan harrastamiseen tarkoitettuja tiloja ja alueita. Liikuntayksikkö luo edellytyksiä sekä omaehtoisen liikuntatoiminnan kehittymiselle että järjestää terveyttä edistävää liikuntatoimintaa yhteistyössä alan järjestöjen ja yritysten kanssa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Lautakuntaan ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ovat yhteneväiset. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 1. Terveysliikuntapalveluiden ydinosaamisen kehittäminen terveyden ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyössä mm. terveyden- ja vanhustenhuollon kanssa. 2. Seudullisesti merkittävimpien liikuntakiinteistöjen ja -palveluiden (mm. Kotkan jäähallit ja Kotkan urheiluhalli Ruonala) kehittämiseen liittyvä selvitystyö toteutetaan valmistuvan liikuntapalveluita koskevan selvitystyön jatkeeksi. Tällä uudella selvitystyöllä haetaan taloudellisesti kestävää ja toiminnallisesti kehittämiseen tähtäävää ratkaisua, jossa pääpaino on liikuntakiinteistöihin kohdistuvien kustannusten hillitsemisessä ja käyttäjäportaan aiheuttamisperiaatteen korostamisessa. 3. Ulkoliikuntatilojen huolto- ja hoitotöiden osavastuuta valvontatehtävien osalta laajennetaan seurayhteistyötä kehittämällä. Talousarvio Tulokertymätavoitteen saavuttaminen edellyttää vähintään toimintavuoden 2013 kaltaista toimintaaktiivisuutta ja edelleen kehittää palvelutehtävien kustannustehokkuutta lisääviä toimintatapoja/- malleja. Toimintavuonna 2015 tulee kiinnittää erityistä huomiota liikuntakiinteistöjen kustannustehokkuuteen ja toimintatilojen käytön tehostamiseen. Taloussuunnitelma Työtehtävien uudelleen organisoinnilla ja seurayhteistyösopimuksilla pyritään liikuntapalvelujen osalta alentamaan henkilöstökustannuksia ja parantamaan liikuntatilojen käyttäjävastuuta. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Suunnittelemattomat henkilöstöresurssisiirrot vastuualueelta toiselle ja liikuntakiinteistöjen hallinnointi nykyisen organisointimallin mukaan vaarantaa sujuvan liikuntapalveluiden tuottamisen jatkossa. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Liikuntalautakunnan ja liikuntapalveluiden nykyistä käytäntöä tiukasta ja säännöllisestä talouden seurannasta jatketaan sekä liikuntapaikka- että vastuualuetasolla. Talouden toteumaa seurataan liikuntalautakunnan määrittämän raportointiaikataulun mukaisesti.

141 116 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Suoritetavoitteet Uimahallikäynnit Sisäliikuntatilojen kävijöitä (sis. koulusalit) Koulusalien käyttäjät Terveys- ja soveltava liikunta (käyntiä) Tehokkuus/Taloudellisuus Liikuntapalveluiden kustannukset /asukas/v. 108,11 118,11 110,00 Käyttökustannus /käynti 3,66 4,20 4,00 Käyttökustannus /käynti: uimahallit 5,60 6,41 6,50 Käyttökustannus /käynti: jäähallit 8,85 7,51 7,50 Käyttökustannus /käynti: muut hallit 5,21 5,06 5,00 Käyttökustannus /käynti: kentät ja ulkoliikunta 0,99 1,04 1,00 Toiminnan laajuus Hoidettavia latuja km Hoidettavia luistinratoja kpl/ha 19/6 19 /6 19 /6 Hoidettavat kentät kpl Ruohokentät kpl/ha 6/3,75 6/3,75 6/3,75 Tekonurmikentät kpl Lähiliikuntapaikat Hiekkakentät kpl/ha 16/5 16 /5 16 /5 Kuntoradat, ladut kpl/km 9/32 9 /32 9 /32

142 117 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Opetustoimen vastuualue Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö Toiminta-ajatus Lasten ja nuorten palveluiden tavoitteena on luoda kotkalaisille lapsille ja nuorille parhaat kasvun ja kehityksen edellytykset, taata terveyttä ja hyvinvointia edistävät, turvaavat ja tukevat palvelut sekä kannustaa lapsia ja nuoria osallisuuteen sekä monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan. Lasten ja nuorten palveluihin kuuluvat päivähoidon, opetustoimen ja hyvinvointineuvolan vastuualueet sekä nuorisotyön yksikkö. Tuloslaskelma LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset Tulos 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Opetustoimen vastuualueelta on siirretty kolmen psykologin vakanssit hyvinvointineuvolan vastuualueelle varhaisen tuen yksikköön.

143 118 OPETUSTOIMEN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Perusopetus tukee lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä perheiden kanssa. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus on koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen lähtökohta ja jatko-opintojen perusta. Lukiokoulutus tukee opiskelijan kasvua ja kehittymistä tasapainoiseksi, vastuuntuntoiseksi ja sivistyneeksi kansalaiseksi, joka kykenee toimimaan kansainvälistyvässä ja muuttuvassa yhteiskunnassa ja jolla on valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Lukiot antavat laaja-alaisen yleissivistyksen sekä valmentavat ja antavat kelpoisuuden jatko-opintoihin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä ammatillisessa koulutuksessa. Kotkan opisto järjestää laadukasta aikuiskoulutusta, taiteen perusopetusta ja ammatillista lisäkoulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta on kaikille avointa ja omaehtoisuuteen perustuvaa. Opisto pyrkii pitämään opiskelukustannukset kohtuullisina tavoittaakseen mahdollisimman suuren osan kotkalaisista. Lisäksi opisto järjestää yrityksille ja yhteisöille maksullista koulutusta ja ohjelmapalveluja. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Arviointikyselyt toiminnasta oppilaille tai huoltajille (asteikko 1-5) Keskiarvo vähintään 3 Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Lähikoulussa opiskelevien erityisopetuspäätöksen saaneiden lasten osuus kaikista erityisopetuspäätöksen saaneista oppilaista. Käyttöönotettu oppilashallintoohjelma palvelee kodin ja koulun yhteistyötä (asteikko 1-5) Uuden oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädännön mukaiset kolmen eri tason (kunta, koulu ja oppilaskohtainen) ryhmät toimivat. 35 % Palaute oppilailta ja huoltajilta keskiarvo vähintään 3 Eri tasojen oppilas- ja opiskelija huoltosuunnitelmat on laadittu, ovat käytössä ja on arvioitu. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Opetustoimen tilat ovat tehokkaassa ja tarkoituksenmukaisessa Tilat sekä päivä- että iltakäytössä.

144 Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudullinen yhteistyö toteutuu strategioiden ja työryhmien kautta -mielenterveys- ja päihdetyöryhmä -Etelä-Kymenlaakson TVTopettajien koordinointivastuu -ympäristökasvatustyöryhmä -yrittäjyyskasvatusstrategian laatiminen Strategioiden mukainen toiminta etenee 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Rehtorit ja johtajat osallistuvat esimieskoulutukseen 85% Kehityskeskustelut pidetään Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista kaupungin ohjelman mukaisesti Koulut tiedottavat toiminnastaan yhteisten toimintamallien mukaan sähköisten ympäristöjen avulla 100 % Koulujen tiedottaminen on yhdenmukaista ja ajan tasalla 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Talousarvio on laadittu oikein suunnitellun toiminnan mukaan Pysytään talousarviossa 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa 2200 lasta käy Hailissa Luontokoulu Haili tavoittaa lähes puolet perusopetuksen oppilaista Työtila terveellisiä ja turvallisia sekä oikein mitoitettuja Työtiloissa ei sisäilmaongelmia Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan kehittäminen on painopisteenä kaikissa peruskouluissa ja lukioissa. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen on painopisteenä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Mobiililaitteiden käyttö opiskelussa muuttaa opetuksen käytänteitä. Ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen valmistautuminen edellyttää lukioiden opettajien kouluttamista. Helmi -oppilashallintojärjestelmän myötä on siirrytty sähköiseen seurantaa oppitunneilla. Tämä edellyttää tietoteknistä varustusta kaikkiin opetusluokkiin. Maahanmuuttajanuorille järjestetään lukioon valmistava koulutus. Kouluverkkoselvityksen mukaisten ratkaisujen edistäminen.

145 120 Talousarvio Toivo Pekkasen koulun toiminta lakkaa alkaen. KJ: Tiutisen koulun toiminta lakkaa KJ: Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa siirrytään minimituntimääriin alkaen Vakinaisten koulunkäynnin ohjaajien määrä on alkaen ja määräaikaisten koulunkäynnin ohjaajien määrää vähennetään alkaen. Talousarvion ulkopuolisilla hanke rahoilla (tasa-arvo ja opetusryhmäkoon pienentäminen) on palkattu 24 opettajaa, 28 koulunkäynnin ohjaajaa sekä 7 koulupsyykkaria ja 2 koulunuorisotyöntekijää lukuvuodeksi Lukioiden yhteisen erityisopettajan virka täytetään KJ: Opetuksen henkilöstömenoista lukiossa, perusopetuksessa ja Kotkan opistossa karsittu yhteensä Taloussuunnitelma Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman uudistaminen edellyttää lisäkorvausten osoittamista suunnittelutyöhön Sähköisten oppimateriaalien lisääntyminen ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset edellyttävät lisäpanostusta. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukanaan tuomat lisävelvoitteet. Riski on todennäköinen ja siihen voi varautua huolellisella suunnittelulla ja yhteistyöllä. Koulutuksellisen tasa-arvorahoituksen sekä opetusryhmäkoon pienentämisen rahoituksen saamisen epävarmuus, johtuen valtionavustusten vähentymisestä. Riski on todellinen. Koulunkäynnin ohjaajien tarpeen ennustaminen on vaikeaa. Riski on todellinen. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen mukaiset toimet eivät ole mahdollisia, jos koulujen remontit eivät käynnisty tai valmistu. Riski on todennäköinen ja siihen voidaan varautua varaamalla riittävästi väistötiloja ja työn ennakkosuunnittelulla. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman uudistamistyöhön ei pystytä osoittamaan riittävästi määrärahoja. Riski on todellinen. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Opetusryhmien määrien ja ryhmäkokojen huolellinen tarkastelu. taloudellisin ja pedagogisin perustein. Opettajien sijoittuminen eri kouluille niin, että opetus voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti.

146 121 Mittarit ja tunnusluvut PERUSOPETUS Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Opetustunnit yht., (sis erit.op) joista lähiopetustunteja erityisopetuksen tunnit Resurssiopetustunnit (OKM:n rahoitus) Koulujen lukumäärä Oppilasmäärä, josta *)(tilasto 20.9.) tehostetun tuen oppilaita erityisen tuen oppilaita, josta lähikoulujen oppilaita maahanmuuttajataustaisia oppilaita, joista valmistavalla luokalla Kuljetettavat oppilaat omissa kouluissa, joista erilliskuljetuksessa Kotka sv. samskolanin kuljetettavat kotkalaiset oppilaat Laatu Keskimääräinen ryhmäkoko **) Tehokkuus / Taloudellisuus Perusopetuksen kustannukset eur/oppilas Opetuskustannukset eur/oppilas Kouluruokailu eur/oppilas Kotikuntakorvauksen perusosa Oppikirjat ja materiaalit eur/oppilas Henkilöstö HTV2 Opettajat (ei sisällä ylitunteja) - 328,5 325 Koulunkäynnin ohjaajat /luokkatyö **) - 62,3 62,8 Koulunkäynnin ohjaajat /IP-toiminta lomahoito - 16,5 Koulusihteerit - 7,5 7,5 *) esiopetusoppilaat eivät sisälly lukuihin **) luvuissa ei ole huomioitu hankerahoituksia Vuoden 2014 tunnusluvut ( /suorite) laskettu alkuperäisen talousarvion mukaisena 15,4 3,6

147 122 LUKIOKOULUTUS Mittarit ja tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Opetustunnit yhteensä, joista lähi- ja verkko-opetustunteja Koulujen lukumäärä Päivälukioiden opiskelijat Aikuislukion opiskelijoita, lukio peruskoulu Aineopiskelijoita aikuislukiossa, lukio peruskoulu Ammattilukion opiskelijat Laatu Lukion oppimäärän 3 v:ssa suorittaneet. % Taloudellisuus / Tehokkuus Lukiokoulutuksen kustannukset eur/opiskelija (pl. ammattilukio ja aikuislukio) Opetuskustannukset eur/opiskelija Kouluruokailu eur/opiskelija Valtionosuuden yksikköhinta yli 18 vuotiaat Henkilöstö HTV2 Opettajat ,6 Koulusihteerit 1,5 1,7 1,4 KOTKAN OPISTO Mittarit ja tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Opetustunnit yhteensä Myyntipalvelun tunnit (sisältyy edelliseen) Kurssien määrä Opiskelijamäärä (hlö) Osallistujamäärä (osallistujia yhteensä ryhmissä) Keskimääräinen kurssikoko 13,8 12,8 12,8 Taloudellisuus/tehokkuus euroa/opetustunti (toimintakate) 85 86,77 Henkilöstö HTV2 Opettajat (päätoimiset) 10,2 9,5 Muu henkilöstö 2,8 2,8 OPETUSTOIMEN VASTUUALUE Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset erät Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH

148 123 PÄIVÄHOIDON JA VARHAISKASVATUKSEN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Päivähoito - ja varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat monipuolista ja laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta lapsen ja perheiden tarpeet huomioiden. Toiminnan perustana on yhdessä vanhempien kanssa luoda turvallinen ja myönteinen kasvuympäristö, jossa lapsella on mahdollisuus yksiköl-liseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen leikin avulla. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Subjektiivisen päivähoitooikeuden mukaiset jonotusajat 100 % 4,2/5 Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa toteutuvat Yhteistyö ennaltaehkäisevissä palveluissa toimii monialaisesti Varhaiserityiskasvatuksen resurssit riittävät Osallisuus ja yhteistyö Vatupassin kanssa toimii Erityisopettajien toimet täytetty ja kelpoisuus kunnossa, avustajien toimet täytetty 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Palvelujen monipuolisuus ja laadukas sisältö Kuntakohtainen esiopetussuunnitelma vahvistettu eriopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksen käsikirja Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Yksityiset palvelut täydentävät palvelutuotantoa käytössä. Yksityiset palvelut säilyvät vetovoimaisina. Määrä vähintään 12 % paikoista 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudullinen yhteistyö eri hankkeissa ja asiakasprosessien toteutuksessa Osallistuminen seutuyhteistyöhön Varhaiskasvatuksen yhteiset kokoontumiset Vähintään 2 krt/lukuvuosi 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Kelpoinen ja riittävä henkilöstö Koulutussuunnitelma Vakituisten lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien määrää lisätään. Kattava koulutussuunnitelma Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Tiedottamiseen sekä asiakkaiden ja henkilöstön kuulemiseen on olemassa toimivat kanavat on käytössä ja toteutuu Tiedotussuunnitelma on toimiva

149 Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Palvelujen käytön tehokkuus Täyttöaste 100 % Käyttöaste 85 % kesäkuukausia lukuunottamatta 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Tilojen riittävyys, terveys ja turvallisuus on varmistettu 100 % Kestävän kehityksen toimintaohjelmat laadittu 100 % käytössä Arjen ekologisuus toiminnassa huomioitu Tavoitteet laadittu kaikille yksiköille Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - tuotteistamisen sovittaminen ja jatkuva arviointi koko palvelutuotannossa - varhaiserityiskasvatuksen vahvistaminen kohdentamalla erityisopettajien työpanosta ja toimimalla yhteistyössä varhaisen tuen palvelujen kanssa - uuden esiopetussuunnitelman päivittäminen ja jalkauttaminen sekä esiopetuksen tiivis yhteistyö perusopetuksen kanssa - oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulon velvoitteet käyttöön esiopetuksessa - päivähoitolaskutuksen muutoksiin valmistautuminen ( toimintaprosessit, tietojärjestelmä) Talousarvio - vakituisen henkilöstön kokonaismäärä ei lisäänny - avoimeen varhaiskasvatukseen ei erillistä henkilöstöä - jo päiväkotien kasvatushenkilöstön käytössä olleet perhepäivähoitajan ja laitosapulaisen vakanssit muutetaan lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan vakansseiksi - investointi tietojärjestelmän täydentämiseen Päivähoidon kirjausprosessien mobilisoinnin loppuun saattaminen ja sähköisen tuloselvitysjärjestelmän käyttöönotto. - investointi kaluston uusimiseen koko vastuualueella KJ: laitosapulaiset siirtyvät tilapalveluun, varhaiskasvatus ostaa sisäisenä palveluna työpanoksen päiväkodeissa Taloussuunnitelma Taloussuunnitelmassa keskeisiä muuttujia ovat kasvaneet henkilöstömenot sekä kustannusten nousu palvelujen ostossa.ateriapalveluiden ilmoitettu kustannusnousu päiväkotiaterioissa on 3 %. Määräaikaista henkilöstöä muutetaan vakituiseksi henkilöstöksi syksyllä 2014 tiedossa olevan päivähoitotarpeen mukaisesti. Mikäli lakisääteisen päivähoidon henkilöstömitoituksen mukainen henkilöstötarve pysyy nykyisen suuruisena, ei talousarviovuodelle 2015 varattu henkilöstömäärä riitä tuottamaan erillisiä avoimen varhaiskasvatuksen ja kerhotoiminnan palveluja. Vuorohoidon yksiköiden määrää supistetaan niin, että pidennettyä iltahoitoa on tarjolla vain Karhulassa Raitin päiväkodissa ympärivuotokautisen Meripirtin päiväkodin lisäksi. Katariinan päiväkodin suunnittelu on käynnistynyt ja rakentaminen alkaa 2015 valmistuen keväällä Koko päivähoidossa siirrytään mobiiliperustaiseen lasten läsnäolojen kirjaukseen. Tarvittavat kustannukset on sisällytetty investointisuunnitelmaan. Tulossa olevan varhaiskasvatuslain linjauksia ja velvotteita odotetaan vuodelle 2015.Yksityiskohdat ovat vielä avoinna.

150 125 Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Muutokset päivähoito-oikeudessa Muutokset kotihoidontuessa ( joustava hoitoraha ) aiheuttavat riskin alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon merkittävään kysynnän kasvamiseen liittyen. Toisaalta suunniteltu päivähoitooikeuden rajaus vuonna 2015 tuo jonkin verran väljyyttä hoitopaikkojen järjestämiseen. Uuden varhaiskasvatuslain tuomat mahdolliset muutokset Riskinä resurssitarpeen näkökulmasta ovat mahdolliset ryhmäkoon tiukennukset. Päiväkotirakennusten kuntoon liittyvät riskit Riskejä ennaltaehkäistään puuttumalla epäkohtiin nopeasti ja pyrkimällä hyvään käytännön yhteistyöhön tilapalvelun kanssa Muutokset perheiden hyvinvoinnissa ja työllisyydessä Varaudutaan joustavalla palvelurakenteella, henkilöstön ammattitaidon vahvistamisella sekä osallisuudella vatupassin toimintaan. Riskin maksutuotoissa muodostaa perheiden tulotason heikentyminen, joka vaikuttaa asiakasmaksutuloihin. Yksityisen palvelutuotannon epävarmuus ja riskit yritystoiminnassa Riskin muodostaa se, että kaikkia tämänhetkisiä yksityisiä palveluja tarvitaan määrällisesti lainsäädännön velvoitteen toteutumiseksi.hyvällä yhteistyöllä ja toiminnan valvonnalla pyritään pitämään yksityiset palvelut olemassa olevana vaihtoehtona asiakkaille. Riskiksi palvelujen järjestämiselle muodostuu myös se, etteivät asiakkaat välttämättä valitse yksityisiä palveluita subjektiivisen päivähoito-oikeuden osana. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - tehokkuutta lisätään koko ajan SPB suoriteperusteisen budjetoinnin avulla - yksiköiden täyttöastetavoite pysyy 100 %:ssa ja toteutuu vähintään 97 % - täyttöasteen lisäksi seurataan ja toteutetaan käyttöastetta ( henkilöstön ja lasten määrän välinen suhdeluku), jonka tulee olla vähintään 85 % - henkilöstön työpanoksen ja työvuorojen tehokkaampi suunnittelu ja toteuttaminen - sairauspoissaolojen alenema - 1/Pv henkilö verrattuna edellisen vuoden toteutumaan

151 126 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Kohderyhmä: 0-6 -vuotiaat *3 633 *3 633 *käytetty tietoa Palveluiden piirissä olevat lapset *ei kotihoidon tukea Päiväkodit, oma toiminta Alle 3-vuotiaat vuotiaat Esiopetukseen osallistuvat Esiopetus ja päivähoito (molemmat palvelut yhdellä lapsella) Kerhotoiminta Avoin varhaiskasvatus asiakkaita keskimäärin Kunnallinen perhepäivähoito Alle 3-vuotiaat perhepäivähoidossa yli 3-vuotiaat perhepäivähoidossa Vuorohoitoa tarvitsevat lapset Erityistä tukea tarvitsevat lapset Monikulttuuriset lapset Päiväkodit yksityiset Alle 3-vuotiaat päiväkotihoito Yli 3-vuotiaat päiväkotihoito vuotiaat yksityinen perhepäivähoito Hoitotuet / Kela Kotihoidontuki/lapsia Yksityisen hoidon tuki/lapsia Osittainen hoitoraha/lapsia Taloudellisuus/tehokkuus Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kustannukset / 0-6 -vuotiaat Täyttöaste % 95, Käyttöaste % 81, Alle 3-vuotiaan päiväkotihoito (euroa/lapsi) Yli 3-vuotiaan päiväkotihoito (euroa/lapsi) Perhepäivähoito (euroa/lapsi) Henkilöstö HTV2 391,6 *)362,2 *) laitosapulaisten siirto tilapalveluun -34,5 HTV PÄIVÄHOIDON JA VARHAISKASVATUKSEN VASTUUALUE Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset erät Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH

152 127 HYVINVOINTINEUVOLAN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Laajat terveystarkastukset Toteutuvat 100% Varhaisen tuen palveluiden, Vatupassin, toiminnan tehokkuus ja palveluihin pääsy Oppilas- ja opiskeluhuollon uudistaminen Palveluohjaus toimii Varhaisen tuen tiimi<2 vko Perheneuvola <2 kk Puheterapia <3 kk Toimintaterapia <2kk Osallistuminen suunnitelmien tekoon ja toteuttamiseen Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Ajantasainen ja selkeä verkkosivusto Asiakaspalautteet/kyselyt Terveystarkastukset toteutuvat sisällöllisesti sovitusti. Yhteinen asiakkuus varhaiskasvatuksen kanssa Yhteistyö opetustoimen kanssa Varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Perhetyö/kotipalvelutoiminta laajenee Kasva Kotkassa työryhmän työskentely säännöllistä Sähköiset palveluiden käyttö lisääntyy Vuosittaiset kyselyt 100 % Toimintamallit valmiit Vanhempainiltojen, psykologija psyykkaritoiminnan kehittäminen Vatupassin rooli ja toiminta vakiintuu Kotipalvelua palvelusetelillä sitä tarvitseville Nuorisotakuun toteutumisen seuranta vakiintuu Kasva Kotkassa työryhmän työksi 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Tarkoituksenmukaiset ja toimivat tilat palveluille. Suunnitellut toimenpiteet toteutuvat 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston seudullinen yhteistyö Seudulliset kokouksetx2/v

153 Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Suositusten mukainen henkilöstö Esimiestyön tukeminen Virat ja toimet täytetty 100% Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Koulutussuunnitelmat ja seuranta toteutuu, kehityskeskustelut ja työnohjaus toteutuu Tiedottaminen aktiivista Yhteistyö toimii tiedotusyksikön kanssa Työnohjaus ja koulutuksellinen tuki esimiehille Osaamisen vahvistaminen tarpeista lähtevää ja suunnitelmallista Henkilöstötilaisuudet toteutuvat Yhteiset säännöt tiedottamiselle luotu 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Talousarviosuunnittelu- ja käyttösuunnitelmat realistiset Painopiste siirtyy korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin Palveluiden hinnat eivät nouse Hyvinvointipuiston suunnittelutyö Aktiivinen, kuukausittainen seuranta Palveluiden vahvistuminen ennaltaehkäisevässä työssä Suunnittelu etenee 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Työtilat terveellisiä ja turvallisia sekä oikein mitoitettuja Kestävän kehityksen periaatteet kaikilla tiedossa Työpisteissä ei sisäilmaongelmia Tukihenkilöt nimetty työyksiköihin Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - terveystarkastusten toteutuminen - varhaisen tuen palveluiden toiminnan edelleen kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulevien lakimuutosten mukaisiksi (esim. kotipalvelun järjestäminen lapsiperheille) - yhteistyön vahvistaminen varhaiskasvatuksen kanssa - uuden oppilashuoltolain mukaisen toiminnan kehittäminen - toimintamallien kuntoon saattaminen lastensuojelun kanssa - hyvinvointipuiston suunnittelutyöhön osallistuminen Talousarvio Hyvinvointineuvola on keskeinen toimija, kun palveluiden painopistettä siirretään korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin. Meneillään olevat palvelurakenneselvitykset tuovat uutta tietoa ja korjauksia tehdään nopealla aikataululla. Selvityksiin perustuvia henkilöstösiirtoja tehdään korjaavista ennaltaehkäiseviin ja silloin hyvinvointineuvola näyttää kasvuyksiköltä. Taloussuunnitelma Hyvinvointineuvolan kasvu perustuu Varhaisen tuen palvelujen keskittämiseen ja vakanssien siirtoon muilta palvelualueilta yhteen yksikköön, Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskukseen (Vatupassiin), palvelupäällikön alaisuuteen. Palveluiden keskittäminen tuo säästöjä ja tehokkuutta palveluihin. Vatupassin vahvistaminen vähentää tulevaisuudessa erityisesti erikoissairaanhoidosta tulevia kustannuksia lasten ja nuorten osalta.

154 129 Puhe- ja toimintaterapia siirto Vatupassiin tapahtui virallisesti Nuorten psykososiaalisten palveluiden vahvistaminen käynnistettiin keväällä 2014 ja uuden yksikön toiminta käynnistyi syksyllä Sosiaalitoimen puolelta siirtyi kaksi toimea Nuorten Vatupassiin syksyllä Ennaltaehkäisevän lasten ja nuorten vastaanottotoiminnan vahvistaminen vaatii myös terveydenhuollon ammattilaisia mahdollisesti sisäisenä siirtona. Tavoitteena on vähentää erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä lastenneurologian ja lasten- ja nuorisopsykiatrian osalta. Tätä työtä tekevät lääkäri-hoitaja työpari. Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja toimii erityisesti Vatupassin lääkärin työparina ja yhteyshenkilönä niin vanhempiin kuin neuvolaan, kouluterveyden- ja oppilashuoltoon kuin erikoissairaanhoitoonkin. Vuonna 2015 voimaan tuleva sosiaalilaki velvoittaa kuntia vahvistamaan peruspalveluita ja antamaan tarpeenmukaista kotipalvelua lapsiperheille. Sen vuoksi hyvinvointineuvola esittää euron kotipalveluun määrärahaa vuodella Kotipalvelu tullaan tuottamaan palvelusetelillä sitä tarvitseville perheille. Suurena haasteena lasten ja nuorten palveluille on palveluiden tuottaminen voimaan tulleen oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaisesti. Varhaisen tuen palvelut ovat mukana tukemassa opetustoimea palveluiden tuottamisessa. Koulupsykologien siirrolla hyvinvointineuvolaan ja varhaisen tuen tiimiin 1.9. alkaen pyritään saamaan heidän työhönsä enemmän houkuttelevuutta ja näin rekrytoitua koulupsykologeja Kotkaan. Toisen asteen psykologipalveluiden tuottaminen vaatii mahdollisesti yhden psykologin viran perustamisen hyvinvointineuvolaan. Hyvinvointineuvola saa lääkäripalvelut terveydenhuollon puolelta ja vuoden 2015 alusta on suunnitelmissa laittaa kustannukset sille yksikölle, joka lääkäripalvelua käyttää. Hyvinvointineuvolan talousarviossa on ollut viime vuosina siirtona yhden lääkärin HTV2. Vuoden 2015 talousarvioon on terveydenhuollon kanssa sovittu 4 lääkärin HTV2. Käyttöä seurataan ja tilannetta korjataan tarvittaessa. Vuoden 2015 eläkeiän saavuttaa 6 työntekijää. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet - palvelurakenteita ei muuteta ja toiminnat jäävät ennalleen - perheet eivät saa tarvitsemaansa tukea - väliinputoajia ei tunnisteta - palvelut edelleen päällekkäisiä ja irrallisia Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Vatupassityön tehostaminen, päällekkäisten toimintojen vähentäminen ja seurannan kehittäminen

155 130 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA 2015 Asiakkaat Perhesuunnittelu Äitiysneuvola - synnytyksiä toteutuneet laajat terveystarkastukset 452 Lastenneuvola toteutuneet laajat terveystarkastukset Kouluterveydenhuolto toteutuneet laajat terveystarkastukset Opiskeluterveydenhuolto opisk.vuoden tt opisk.vuoden tt 209 Perheneuvola perheet Puhe- ja toimintaterapia Perhetyön asiakkaat perheet Vatupassin asiakkaat Lääkäreiden käynnit - äitiysneuvola lastenneuvola kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto perhesuunnittelu lääkärin vatupassityö / käynnit Taloudellisuus / tehokkuus Äitiys- ja lastenneuvola / käynti Kouluterveydenhuolto / käynti Opiskeluterveydenhuolto / käynti Perheneuvola (suoritehinta) Puheterapia Toimintaterapia (1½-2 t) Henkilöstö HTV HYVINVOINTINEUVOLAN VASTUUALUE Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset erät Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH

156 131 NUORISOTYÖN YKSIKKÖ Toiminta-ajatus Nuorisotyön yksikkö - varmistaa nuorten näkökulman esille tuomisen ja luo edellytyksiä lasten ja nuorten non-formaalille oppimiselle, osallisuudelle ja kansainvälisyydelle - tarjoaa lapsille ja nuorille turvallisen toimintaympäristön - tukee lasten ja nuorten myönteistä kasvua * Nuorisotoimintaan on käytössä riittävästi hyväkuntoisia, viihtyisiä ja ajanmukaisia tiloja, välineitä ja retki- ja leirialueita sekä muita nuorisopalveluita. * Lasten kulttuurikeskus järjestää ja kehittää lasten kulttuuritoimintaa ja laadukkaita festivaalitapahtumia Kotkan seudulla. * Nuoret ja nuorten kanssa toimivat järjestävät ja kehittävät nuorten omaehtoista kulttuuria ja kulttuuritoimintaa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Aloitetaan koulussa tehtävän nuorisotyön laadun arviointi. Toteutettu itsearviointi yläkouluissa. Nuorten toteuttamat auditoinnit Toteutettu yhdessä nuorisotilassa. Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Monipuolistetaan vaikuttamisen keinoja yhdessä lasten ja nuorten kanssa yhteistyössä. Käytössä neljä uutta yhteistä toimintatapaa, jotka toteutetaan yhdessä Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen vastuualueiden kanssa. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Vahvistetaan nuorten kulttuuritoiminta. Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Painotetaan nuorten, erityisesti monikulttuuristaustaisten, mahdollisuuksia työelämään. Toteutettu kaksi uutta kulttuuritoimintaa nuorten kanssa. 400 pv 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Kotkansaaren nuorisotilajärjestely on tiedossa. Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Tiivistetään seutukunnan SVoima leiriyhteistyötä. Tilajärjestelysuunnitelma on valmiina. Leirialueiden yhteiskäyttökokeilu toteutuu kesällä

157 Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Satsataan henkilöstön verkkoja pelitoiminnan osaamisen vahvistamiseen. Kaikki työntekijät ovat käyneet verkko- ja pelitoiminnan peruskoulutuksen ja kaksi työntekijää on vastuutettu verkko- Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen kuntalaisille. ja pelitoimintaan. Avoin Kotka -verkkokanavalla 4 yhteistä keskustelunavausta toteutuu yhdessä Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen vastuualueiden kanssa. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Ulkopuolisten tulojen osuus ulkoisista menoista. 20 % 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Laaditaan leirialueiden (4 kpl) ns. tasoluokitus, joissa huomioidaan kestävä kehitys ja turvallisuus sekä käyttäjäviestintä. Alueelliset nuorisopalvelut: - Karhunkulman uudet tilat on otettu käyttöön ja toiminta käynnistynyt. - Kotkansaaren tilajärjestelyjen suunnitelma valmiina. - Koulunuorisotyön kehittäminen yhteistyössä opetustoimen kanssa Tasoluokitus valmis ja tiedotettu toimijoille. Lasten ja nuorten vaikuttaminen: - Toteutettu neljä uutta toimintatapaa lasten ja nuorten vaikuttamiseen yhdessä Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen vastuualueiden kanssa. Lastenkulttuuri: -Kulttuuripolkutoiminnan kehittäminen ja uusien toimintamuotojen kokeilut yhdessä koulujen kanssa. Nuorten kulttuuri: -Nuorten omaehtoisen kulttuuritoiminnan ja eri toimijatahojen (esim. kulttuuri - ja opetustoimi, kaupunkikehitys, teatteri) yhteistyön vahvistaminen. Verkko- ja pelitoiminta: -Toimintavuoden aikana valmistellaan yhdessä nuorten ja yhteistyökumppaneiden kanssa suunnitelma verkko- ja pelitoiminnan kehittämisestä ja toteutettu kokeiluja. Kansainvälinen toiminta: -Eurooppalaisen vapaaehtoistyön (EVS) lisääminen kotkalaisille nuorille., UBC 2015 (Union of Baltic Cities) - tapahtuman, DigiCampin toteuttaminen. Talousarvio Kaupungin ulkopuolisista nuorisotalo Vessun tiloista luopuminen toteutuu ja Karhulan keskustan alueen nuorisotyö aloittaa uusissa tiloissa vuoden 2015 alussa. Nuorisotyön yksikkö on siirtänyt työpanosta asiakaspalvelupiste Ruoriin avustusten, leirivuorojen ja vastaavien hoitamiseksi kaupunkilaisten kannalta yhdessä palvelupisteessä. Kaupunkikonserni ja nuorisotyöyksikkö on sopinut työpanoksen resursoinnista. Molemmissa tapauksissa määrärahoja voidaan suunnata toimintaan, erityisesti nuorten kulttuuri-, liikunta - ja kansalaistoimintaan sekä verkko- ja pelitoimintaan. Samalla voidaan vastata vuoden aikana nousseisiin nuorten tarpeisiin ja toiveisiin ketterämmin.

158 133 Karhunkulman uudet tilat sekä olemassa olevat tilat Greipissä vaativat peruskaluston uusimista ja teknologisten välineiden hankintaa. Taloussuunnitelma Edelleen kehitetään seutukunnallista yhteistyötä Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (Lanuke) suuntaviivojen mukaisesti sekä haetaan seutukunnallisia hankkeita varten ohjelmasta mahdollisesti saatavaa rahoitusta. Seutukunnallisissa hankeissa S-Voiman (Kotka,Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) toteutetaan yhteistyössä erityisesti kansainvälisessä toiminnassa, leireissä, Nuokkari-kortissa, markkinoinnissa ja viestinnässä. Junareissu-hankkeessa on mukana 14 kuntaa. Tavoitteena on saada rahoitus Lanukkeesta hankkeen viimeisen vuoden toteutusta varten. Lasten kulttuurikeskuksen Lakun toimintaa resurssoidaan mahdollisuuksien mukaan Suomen Lastenkulttuuriverkoston (ent. Taikalampun) tuella. Keskeisenä tavoitteena on kououjen kanssa yhteistyössä toteutettava Kulttuuripolku kaikille luokka-asteille. Nuorisotyön yksikkö laatii suunnitelman ulkopuolisen rahoituksen vahvistamisesta ja hakee aktiivisesti eri rahoitusreittejä pitkin resursseja lasten ja nuorten toimintaan. Uusien toiminta- ja työmuotojen kuten verkko- ja pelitoiminta vaativat lisäresursointia. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Yhteiskunnan yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen kohdistuu myös lapsiin ja nuoriin joko suoraan tai välillisesti. Vähenevät resurssit heikentävät lasten ja nuorten mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen ja toimintaan. Koulutukseen tai työhön ohjaava nuorisotakuu ei toteudu suunnitellusti. Perheiden aikuisten työttömyys ja toimeentulo-ongelmat lisääntyvät. Ulkoinen rahoitus ei toteudu suunnitelman mukaisesti. Kotkansaaren tilajärjestelyt eivät toteudu. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Erilaisilla kumppanuuksilla ja yhteistoiminnalla tuotetaan hyvinvointia ja onnellisuutta kotkalaisille lapsille ja nuorille mm. lisäämällä tilojen käyttöastetta, nuorten omatoimisuutta sekä uusia toimintaja työmuotoja.

159 134 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 alle 29-v Avustettu nuorisoyhdistys Ohjaustunti Toimitilat, m Leirialueet ha/kpl 38/5 36/4 36/4 Vaikuttavuus ja palvelukyky Nuorisotilojen kävijöitä Leirialueiden kävijöitä Leirialueiden kesäkäyttöaste Tapahtumaosallistujia Taloudellisuus/tehokkuus Nuorisopalvelut /alle 29-v. 73, Leirialuepalvelut /kävijä - Luovi (5 900 kävijää) Lintukoto (1 700) Niinlahti (1 150) Nuorisotalotoiminta /kävijä - Greippi (8 784 kävijää) Welho (7 095) Vessu * (5 901) Mesta (5 928) Henkilöstö HTV2 15,1 15,1 13,3 *Tilasta luovutaan NUORISOTYÖN YKSIKKÖ Toimintatuotot Toimintakulut TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH Sisäiset erät Toimintakate

160 LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi

161

162 135 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS Toiminta-ajatus Kunnallisena liikelaitoksena toimiva Kymenlaakson pelastuslaitos ylläpitää ja edistää Kymenlaakson maakunnan alueella kansalaisten turvallisuutta tuottamalla palvelutasopäätöksen mukaiset pelastustoimen ja yhteistoimintasopimuksen mukaiset ensihoidon palvelut. Tehtäviin kuuluu onnettomuusriskeistä tiedottaminen sekä onnettomuustilanteiden ehkäisy. Pelastuslaitos koordinoi onnettomuustilanteissa ja varautumisessa käytettäviä viranomais- ja vapaaehtoisresursseja. Tuloslaskelma KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeyli-/alijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Kymenlaakson pelastuslaitos yht

163 136 Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Pystytään pelastamaan ihmiset ja omaisuus onnettomuustilanteessa. Onnettomuusriskien hallinta ja ihmisten oikea käyttäytyminen onnettomuustilanteissa. Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvien vahinkojen määrän lasku. Tulipalossa ja muissa onnettomuuksissa pystytään suojaamaan ihmiset ja loukkaantuneiden elintoiminnat sen jälkeen kun pelastusyksiköt ovat saavuttaneet onnettomuuspaikan. Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on ajan tasalla ja sitä kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia olosuhteita. Pelastustoimen riskienhallinta ja palotarkastuspalvelujen kehittäminen riskiperusteiseen valvontatoimintaan. Onnettomuuksien määrä on 1 % pienempi kuin vuonna Ei menetetä yhtään ihmishenkeä. Valmiussuunnitelmat on tarkistettu vuosittain ja käytössä on ajantasainen Kymenlaakson kattavavalmiuskortti. Yhteydenotto kaikkiin valvontasuunnitelman mukaisiin kohteisiin niin että tarkastusvelvoite toteutuu 95 %:sti Tehokas palvelutasopäätöksen mukainen resurssien käyttö. Yhteistoimintasopimuksen toteuttaminen ensihoidosta sairaanhoitopiirin kanssa. Henkilöstö on osaava, motivoitunut ja halukas kehittämään itseään. Henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä. Sopimuspalokunnat pystyvät suoriutumaan sopimusvelvoitteista. Turvallisuusviestinnällä vaikutetaan oikeaan käyttäytymiseen niin, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat ja osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja osaavat toimia onnettomuustilanteissa. Ydin- ja tukiprosessin kirkastaminen mukaillen palvelujen tilaaja- ja tuottajamallia. Kuntalaisten saavutettavuus Ensihoito on tasalaatuista ja kustannustehokasta. Käydään vuosittain tulos- ja kehityskeskustelut. Esimieskoulutukseen hakeutuneita tuetaan. Sopimuspalokuntalaisten toimintakyky. Huomioidaan eri ryhmät: päiväkotiikäiset, koululaiset, työikäiset ja vanhukset niin, että turvallisuusviestinnällä tavoitetaan vuodessa Kymenlaakson väestöstä 20 %. Hyvä yhteistyö palvelujen tilaajien, palvelutuotantoon osallistuvien sopimuspalokuntien ja yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Pelastustoiminta aloitetaan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämässä ajassa eri riskialueilla 50 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä. Poikkeamat alle 0,4 % ensihoitotehtävistä. Kukin esimies on käynyt yksikkönsä henkilöstön kanssa tuloskehityskeskustelut maaliskuun loppuun mennessä. Vuoden aikana tuetaan omasta laitoksesta esimieskoulutukseen hakeutuvia. Toimintakyvyn testaus saadaan tasapuolisesti kattamaan kaikki palokunnat. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Pelastuslaitos huomioi omistajakuntiensa kantokyvyn omassa taloussuunnistelussaan. Kustannukset valtakunnallisessa vertailussa. Asukasta kohti lasketut käyttökustannukset eivät nouse maan korkeimmiksi huolimatta alueemme Pelastuslaitoksen maksuvalmius pidetään kunnossa. riskikeskittymistä. Ei oteta lainaa.

164 137 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Paperiteollisuudessa tapahtuvat radikaalit alasajot heijastuvat Kymenlaaksossa hyvin moneen toimialaan. Pelastustoimelle se tuo uusia haasteita, kun tyhjilleen jääneet yhden omistajan hallinnassa olevat tilat otetaan uusiokäyttöön ja tehdasaluetta mahdollisesti turvannut teollisuuspalokunta lopetetaan. Myllykosken alueen pelastustoimen palvelutason turvaaminen on vuoden 2015 kärkihankkeita. Kotkan satelliitti paloaseman rakentamisen suunnittelu on käynnissä. Hamina ja Miehikkälä ovat perustaneet tarveselvitystyöryhmän paloasemien rakentamista varten. Kuntarakenteen muutokset ovat olleet alueellamme Suur-Kouvolan myötä isoja. Kuntarakenne tulee myös jatkossa melko varmasti muuttumaan. Logistiikka, mikä syntyy kemianteollisuudesta, varastoinnista, kemikaalikuljetuksista ja paperiteollisuudesta ovat maakunnan pelastustoimen painopistealueita. Vakaviin liikenneonnettomuuksiin varaudutaan suuren rekkaliikenteen takia, mikä on jälleen kasvussa. Pystyäksemme kilpailemaan kansainvälisten yritysten sijoittamiskilpailussa, tulee myös pelastustoimen palveluiden olla hoidettu hyvin muun infrastruktuurin kanssa. Vaarallisten aineiden riskien tuntemus eri vaiheissa (valmistus, kuljetukset ja varastointi) on merkittävä tehtävä. Vaarallisten aineiden torjuntaan tarkoitettua osaamista ja kalustoa tullaan alueellisesti kehittämään. Öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen ja etenkin varautuminen suuronnettomuuteen merellä tehdään ympäristöministeriön antamien valmiusvaatimusten mukaiseksi. Muihinkin suuronnettomuuksiin varautuminen tehostuu viiden pelastuslaitoksen yhteistyön myötä, kun 2014 aloittanutta yhteistä tilannekeskusverkostoa kehitetään edelleen. Ilmaston lämpenemisestä johtuen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyn, tulvien ja metsäpalojen riski arvioidaan kasvavan. Pelastuslaitos tuottaa korkeatasoista ensihoitopalvelua yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiirin kanssa. Hätätilapotilaan entistäkin nopeampi ja tasokkaampi hoidon aloittaminen ovat hoitotason lähitulevaisuuden merkittävimmät haasteet. Taloussuunnitelma Palvelutarpeiden muutokset ja niihin vaikuttaminen vuosina Kymenlaaksossa pelastustoimi hoidetaan vakinaisten ja sopimuspalokuntien hyvällä ja laadukkaalla yhteistyöllä. Pelastustoimen henkilöstö, paloasemaverkosto ja niihin sijoitettu kalusto on riskianalyysin edellyttämällä tasolla ja palvelutasopäätöksen mukainen. Johtokunta on hyväksynyt pelastuslaitokselle talouden säästösuunnitelman Vuosina 2015 ja 2016 palautetaan kunnille /vuosi kuntien maksuosuuksista. Vuoteen 2017 mennessä pelastuslaitoksen toimintoja tarkastellaan niin, että saavutetaan käyttötalouteen /vuosi säästö. Sote-uudistusta tulee seurata ja huomioida sen tuomat muutokset ensihoitoon. Talousarvio Talousarvioon 2015 on laskettu talousarvion laadintaohjeen mukaisesti 1,0 % henkilöstökustannusten nousu, mikä tekee n Sopimuspalokuntien toimintakorvauksiin on varattu 1,0 % korotus ja sopimuspalokuntien omistamien paloasemakiinteistöjen vuokrat nousevat sopimuksen mukaan 2,06 %, yhteensä n Muilta osin vuoden 2015 talousarvio on tehty 2014 tasolle, mikä tarkoittaa vuonna 2015 toiminnan sopeuttamista taataksemme samat palvelut kuin vuonna 2014.

165 138 Kuntien pelastustoimen käyttökustannusten muutos 2015 on -1,03 % verrattuna vuoteen Kouvolan maksuosuuteen v lisätään johtuen Kuusankosken paloaseman miehityksen nostosta erillisen sopimuksen mukaisesti. Ensihoitosopimus sairaanhoitopiirin kanssa muutti nykyistä järjestelmää niin, että vuoden 2013 alusta alkaen Kotkalta vähennettiin palomiehiä 7 HTV ja Kouvolaan ensihoitoon lisätään vastaava määrä. Tästä järjestelystä Kotkan pelastustoimen maksuosuuteen tulee säästö, sillä yhteistoimintasopimuksen mukaan kuntien maksuosuutta tulee tarkastaa, jos palvelutasossa tapahtuu olennainen muutos. Pelastuslaitos rahoitti vuonna 2012 Virojoen uuden paloaseman letkunhuoltojärjestelmän niin, että kunta maksaa sen neljän vuoden aikana takaisin /vuosi. Ensihoito järjestetään taloudellisesti erilleen pelastustoimesta. Käyttötalousmenojen loppusumma ( ). Tästä pelastustoimen osuus on ( ) ja ensihoidon ( ). Pelastustoimen menot ovat 76,20 /asukas (75,09 ), yhteensä ( ), joka tullaan jakamaan kiinteistövuokria lukuun ottamatta johtokunnan päättämän maksuosuusprosentin suhteessa kunnille. Toimintatuotot ovat yhteensä ( ) sisältäen investointivarauksen, joka on ( ). Toimintatuotot koostuvat kuntien maksuosuuksista ( ), sairaanhoitopiirin maksamasta ensihoidosta ( ). Kunnat maksavat pelastuslaitokselle kiinteistövuokria ( ), joka palautuu kunnille vuokrassa takaisin. Pelastuslaitoksen öljysuojarahaston maksamat korvaukset ja muut tulot ovat ( ). Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Suoritteet Valvontasuunnitelman mukaiset toimenpiteet - valvontatoimenpiteet yht omavalvonnan palautus% erityiskohteiden tarkastukset Pelastustoimen tehtävät kpl Ensihoidon tehtävät kpl Turvallisuusviestinnällä tavoitetut asiakkaat % Tehokkuus/Taloudellisuus/Pelastustoimi Brutto /asukas 78,29 75,09 76,20 Toiminnan laajuus Kunnat Voimavarat Henkilöstö, virat ja toimet 207½ 207½ 207½ Sopimuspalokuntia

166 139 KYMIJOEN TYÖTERVEYS Toiminta-ajatus Kymijoen Työterveys-liikelaitos tuottaa ja kehittää työelämälle terveydenhuollon palveluja moniammatillisesti hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Toiminta perustuu hyvään kumppanuuteen ja yhteistyöhön asiakkaidemme kanssa. Tuloslaskelma KYMIJOEN TYÖTERVEYS TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeyli-/alijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Kymijoen Työterveys yht

167 Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Asiakastyytyväisyys TTL YRITYSAVAINKYSELYS- TÄ: Asiakkaiden tyytyväisyys työterveyshuollon antamaan tietoon sairauspoissaoloista ja niihin vaikuttavista tekijöistä/ tai Työterveyshuolto antaa palautetta yrityksemme henkilöstön terveydentilasta Ennaltaehkäisevä kl 1 työ Ennaltaehkäisevän työn osuus toiminnan laskutuksesta Kaikkien asiakkaiden antama keskiarvo vähintään 3,5 Ennaltaehkäisevän työn osuus > 40 % 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Pk-yritysten työterveyshuolto Otetaan käyttöön pienyrityksille ja yrittäjille suunnatut toimintamallit työpaikkaselvityksessä Valtakunnalliset mallit ovat käytössä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Yhtiöittämisvelvollisuus Kaikki liikelaitoksessa mukana olevat kunnat tulevat mukaan osakeyhtiöön, jos yhtiöittämisvelvollisuus toteutuu. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Oikeudenmukainen työnjako Asiakasmäärä ja laatu /henkilö Asiakasmäärä on tarkistettu ja mitoitettu työn kuormittavuuden mukaan Organisaation toiminta on avointa ja oikeudenmukaista ja vastuut selkeät Organisaatiomalli kehitetään johtoryhmälle v suunnatun kyselyn tulosten pohjalta Malli on valmis ja seurannasta ja arvioinnista on sovittu 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Tulos Tulos Tuloksen toteutumista seurataan hallinnossa viikoittain ja poikkeamiin reagoidaan heti. Palveluverkko Tilantarve arvioidaan asiakastarpeen ja toiminnan kustannustehokkuuden kannalta Tarpeettomista tiloista on luovuttu ja tilojen käyttö on mitoitettu optimaaliseksi 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimipisteiden saavutettavuus julkisilla välineillä Kaikki toimipisteet ovat helposti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä

168 141 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Vuoden 2015 toiminnan tavoitteena on muutosvuosien jälkeen tehdä suunnitelmallisesti hyvää ja vaikuttavaa asiakaslähtöistä perustyötä. Toiminnan laatu vakiinnutetaan (laatukäsikirjan päivitetään ja toimintamallit yhtenäistetään Kanta-arkistoon siirtymisen myötä). Asiakassegmentaatio saatetaan loppuun ja luodaan toimintamallit ja kriteerit erilaisille ja erikokoisille asiakkaille. Taloustilanne saadaan käännettyä pysyvästi plussalle. Panostetaan johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen selkiyttämällä organisaatiomallia, vastuita ja tehostamalla johtoryhmätyöskentelyä. Kuntalain 2a yhtiöittämisvaatimuksesta muodostetaan Kymijoen Työterveydestä kuntien yhteinen osakeyhtiö, jos Terveydenhoitolakiin kaavailtu muutos ei toteudu. Jos lain muutos toteutuu, jatketaan toimintaa liikelaitoksena. Yhtiöittämisen valmistelu on aloitettu v aikana. Pyritään vaikuttamaan kuntien konserniohjaukseen niin, että konsernin yhtiöt hankkisivat työterveyspalvelut Kymijoen Työterveydeltä. Talousarvio Muutosvuosien taloudellisten tappioiden jälkeen tulos saadaan käännettyä positiiviseksi ja henkilökohtaiset tulostavoitteet toteutuvat hyvin. Taloussuunnitelma Koska asiakasmäärään ei odoteta kasvua, ennemminkin pientä laskua, on talouden seurannan oltava aktiivista ja mahdollisiin muutoksiin pitää reagoida nopeasti.. Työn hinta lasketaan todellisten tuotantokustannusten mukaiseksi ja siinä huomioidaan myös lakisääteiseen kouluttamiseen ja kehittämiseen käytetyn työajan kustannukset. Kiinteitä kuluja vähennetään mm. toimipisteverkkoa harventamalla. Asiakasmäärä työterveydessä on vähentynyt ja tulee todennäköisesti edelleen vähenemään. Työterveyden suurimmat asiakkaat, kunnat, vähentävät henkilöstöään, samoin pk-yritysten määrä seudulla on vähentynyt ja työttömyys seudulla kasvaa. Tämän vuoksi henkilöstön määrää pitänee vähentää luonnollisen poistuman avulla ja henkilöstökustannuksiin odotetaan säästöä. Kiinteät kustannukset tulevat nousemaan arviolta 2 %. Liittyminen Kanta-arkistoon tuo investointikustannuksia arviolta , lisäksi menetettynä laskutettavana työaikana verkkokoulutukseen kuluu n. 3 tuntia/henkilö, ja uusien toimintatapojen koulutukseen yksi työpäivä/henkilö. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet - Yhtiöittämisvaatimus: Talousarvion laatimisvaiheessa markkinoilla toimivien liikelaitosten yhtiöittämisvelvollisuuden toteutuminen on epävarmaa. STM on muuttamassa terveydenhuoltolakia sellaiseksi, että toiminta liikelaitoksena olisi mahdollista jatkossakin. Jos lakimuutos ei toteudu, on yhtiöittäminen toteutettava v aikana. Yhtiöittämisellä olisi suuria vaikutuksia sekä taloudelle että toiminnalle kilpailutilanteessa yksityisten palveluntuottajien kanssa. - Yleinen taloustilanne: Toiminta-alueen työllisyystilanteen ja kuntatalouden huononeminen vaikuttaa asiakasmäärään ja sitä kautta sekä toimintaan että talouteen ja mm. henkilöstöresurssin ja tilan tarpeeseen. Hyvällä yhteistyöllä ja vaikuttavalla toiminnalla pyritään pitämään nykyiset asiakkaat ja saamaan uusia. - Organisaatiorakenne: Organisaation toiminta on arvioitu keväällä 2013 ja sen pohjalta saatujen kehittämisehdotusten pohjalta on tavoitteena muokata organisaatio aikaisempaa toimivammaksi v alkuun mennessä. Tällä pyritään turvaamaan selkeät toimenkuvat ja tiedonkulku sekä selkiyttämään johtamista ja vastuita. - Kanta-arkistoon siirtyminen ja potilastietojärjestelmän uuden käyttöliittymän käyttöönotto aiheuttavat muutoksia toimintatapoihin. Niitä pyritään ennakoimaan hyvällä suunnittelulla ja testauksella sekä suunnitelmallisella ja hyvin ajoitetulla koulutuksella. Käyttöönotto on todennäköisesti alkutalvella 2015.

169 142 - Henkilöstöriskit, kilpailu osaavasta henkilökunnasta yksityisten palveluntuottajien kanssa. Tähän vastataan hyvällä esimiestyöllä, koulutusmahdollisuuksilla ja mahdollisuudella vaikutta omaan työhön. Myös joustavia työaikajärjestelyjä käytetään. - Vuoden 2014 lopussa vaihtuu kaksi liikelaitoksen vastuuhenkilöä, toimitusjohtaja ja ylilääkäri. Palvelun laatu turvataan sisäisellä työnjaolla ja avoimella tiedottamisella sekä kesittymällä asiakkaiden kanssa tehtävään perustyöhön. Vaihdokset antavat uusia mahdollisuuksia erityisesti talouden myönteiselle kehittymiselle ja toiminnan aikaisempaa suunnitelmalliselle kehittämiselle, seurannalle ja arvioinnille. - Toimitilojen sisäilmaongelmat. Sisäilmaongelmia on ollut sekä Kuusankosken että Haminan toimipisteissä. Jos ongelmien syitä ei saada korjattua ja niillä on vaikutusta henkilöstön terveyteen, on hankittava terveelliset tilat. Tällä on todennäköisesti vaikutusta vuokrakuluihin (nousevat). Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Palvelujen hinnoittelu tarkastetaan kustannuksia vastaavaksi. - Organisaation toiminta muokataan tukemaan sujuvaa tiedonkulkua ja selkeitä vastuita etenkin esimiestyön osalta. - Henkilökohtaiseen tulostavoitteeseen pääsemistä esimiehet seuraavat aktiivisesti ja reagoivat mahdollisiin poikkeamiin heti. - Henkilöstömäärä mitoitetaan vastaamaan asiakasmäärää, samoin palveluverkko. Luovutaan Keltakankaan ja Datariinan tiloista, yht. 389 neliöstä. - Henkilöstön joustava siirtyminen toimipisteiden välillä mahdollistetaan. - Selvitetään sähköisten työkalujen käytön lisäämisen mahdollisuudet, mm. terveystarkastusten osalta. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 Asiakkaat Sopimuksia yhteensä Asiakkaita yhteensä Palvelut Käyntejä vast.otoilla yhteensä Käyntejä lääkärin vast.otoilla yhteensä Käyntejä tth, tft, tpsyk. vast. otoilla yhteensä Korvausluokka 1* toiminta > 40 % > 40 % Talous Tulos Henkilöstö - htv2 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kokonaisvaltaisten palvelujen piirissä asiakkaita yht Resurssit Toimitilat, m *Korvausluokan I ehkäiseviä palveluita ovat esim. työterveyshuollon toimijoiden tekemät työpaikkaselvitykset, ensiapuvalmiuden suunnitteluun osallistuminen, terveystarkastukset sekä työterveyteen liittyvä ohjaus ja neuvonta. [Kansaneläkelaitos]

170 143 ICT Kymi Toiminta-ajatus ICT Kymi -kunnallinen liikelaitos tuottaa tilaajayhteistyössä mukana olevien asiakkaiden vaatimat tietotekniikkapalvelut kustannustehokkaasti ja korkealla palvelutasolla. Pyrimme vahvistamaan seudullista yhteistyötä ja varmistamaan osaamisen sekä työpaikkojen säilymisen seudulla. Tarkoituksemme on turvata asiakkaille lähitukipalvelut ja hillitä tietotekniikkakustannusten nousua seudullisen yhteistyön avulla. Tuloslaskelma ICT KYMI TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut ICT Kymi yht Laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Liikelaitoksen palvelut vastaavat tilaajien asettamia ja yhteisesti sovittuja vaatimuksia sisällön, käytettävyyden, laadun sekä kustannustehokkuuden osalta. Sisältö- ja käytettävyystavoitteet Laadun ja toimintavarmuuden ylläpito äkillisissä kuormitustilanteissa Asiakastyytyväisyys Laatuseurantaa toteutetaan ja palvelutasotavoitteet saavutetaan. Kehitetään säännölliset asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyselyt pysyviksi 2. Seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Johtokunnan ja asiakasyhteistyöryhmän toiminta Sujuva yhteistyö 3. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Tyytyväinen, oppiva ja kehittyvä henkilöstö Työtyytyväisyys, tasapuolinen työnjako Tuloksellisuus Osaamisen kehittämistyö jatkuu

171 Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kilpailukykyinen ja kustannustehokas toimintamalli Läpinäkyvä kustannusrakenne Toteutuneet kustannukset Palvelujen tuotteistus Palvelukuvauksia kehitetään. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - yhteiset toimintamallit palvelutuotannossa - palvelujen tuotteistaminen - henkilöstön osaamisen vahvistaminen Talousarvio Liikevaihto vuodelle 2015 on 4,27 miljoonaa euroa, josta palvelujen ostojen osuus on 40%, muiden toimintakulujen osuus 33% ja henkilöstömenojen osuus on 26%. Konesalien laitteistoja on uusittava ja laajennettava, investointeihin on varattu Taloussuunnitelma ICT Kymin toiminnan siirtymäkausi on määritelty vuoden 2015 loppuun. Koska Kaakon kaksikko tuli ICT Kymin asiakkaaksi vuoden 2014 alussa, toimintamallien yhtenäistämistä ei kyetä siirtymäkauden aikana täysin toteuttamaan, se työ jatkuu edelleen. Asiakasyhteistyössä mukana olevat organisaatiot säilyvät asiakkaina, muutokset ylläpidettävien työasemien ja käyttäjien lukumäärässä ovat mahdollisia. Riskianalyysi - asiakasorganisaatioiden taloudellinen tilanne - asiakkaiden sitoutumisaste yhteisiin toimintamalleihin - henkilöstön jaksaminen - henkilöstön osaaminen Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - toimintamallien yhtenäistäminen - asianmukaiset henkilöstöresurssit - asiakkaiden yhteiset tietojärjestelmähankkeet - jatkuva seuranta ja toimiva yhteistyö asiakasorganisaatioiden yhteyshenkilöiden kesken Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Asiakkaat Työasemat Käyttäjät Palvelukyky Yhteydenotot Kirjatut tiketit Resurssit Henkilöstö Palvelun laatumittarit Asiakastyytyväisyys Henkilöstön tyytyväisyys

172 INVESTOINNIT

173

174 145 INVESTOINTIEN YHTEENVETO KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUS KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Aineeton käyttöomaisuus Investointien hankinnat Ensikertainen kalustaminen Investointien hankinnat Irtain omaisuus Investointien hankinnat Rahoitusosuus Kiinteä omaisuus Investointien hankinnat Myynnit Liikenneväylät Investointien hankinnat Liikuntapaikat Investointien hankinnat Rahoitusosuus Puistot ja leikkipaikat Investointien hankinnat Suunnittelu Investointien hankinnat Talonrakennus Investointien hankinnat Rahoitusosuus Uudet alueet Investointien hankinnat Venesatamat Investointien hankinnat Kaikki yhteensä Kaupunginjohtajan talousarvioesitys sisältää seuraava liikelaitosten investoinnit: LIIKELAITOSTEN INVESTOINNIT TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Aineeton käyttöomaisuus Kymijoen Työterveyden kanta-arkisto -projekti Investointien hankinnat Irtain omaisuus Pelastustoimen investoinnit Investointien hankinnat Kaikki yhteensä Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen lautakuntakäsittelyiden jälkeiset investointeihin tehdyt muutokset on kuvattu investoinnit hankkeittain -osuudessa kunkin lautakunnan kohdalla.

175 146 INVESTOINNIT HANKKEITTAIN KAUPUNGINHALLITUS TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Aineeton käyttöomaisuus Asiakkuuden hallinto Investointien hankinnat Sähköisten toimintatapojen kehittäminen Investointien hankinnat Tietohallinnon ja tietotekniikan menetelmien kehittäminen Investointien hankinnat Tietoturvan kehittäminen Investointien hankinnat Kaikki yhteensä YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Irtain omaisuus Ilmanlaadun analysaattori Investointien hankinnat Rahoitusosuus Kaikki yhteensä KULTTUURILAUTAKUNTA TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Aineeton käyttöomaisuus Kirjasto Investointien hankinnat Ensikertainen kalustaminen Kirjasto Investointien hankinnat Irtain omaisuus Kirjasto Investointien hankinnat Museo Investointien hankinnat Kaikki yhteensä Kj: Kirjastojärjestelmän vaihto (aineeton käyttöomaisuus) on siirretty vuoteen Karhuvuoren kirjastolle esitetty 100 t euron investointi (ensikertainen kalustaminen) vuodelle 2015 on jaettu vuosille 2015 ja 2016 (50 t eur + 50 t eur). Museon interaktiivisen seinän 200 t euron investointi (irtain omaisuus) on jaettu vuosille 2015 ja 2016 (80 t eur t eur). KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Kiinteä omaisuus Kiinteistöhankinnat Investointien hankinnat Käyttöomaisuuden myynti Myynnit Venesatamat Laitureiden rakennus ja kunnostus Investointien hankinnat Matonpesupaikka tulevat vuodet Investointien hankinnat Kaikki yhteensä

176 147 TEKNINEN LAUTAKUNTA / KUNTATEKNIIKKA TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Irtain omaisuus Konekeskus + puistotoimi Investointien hankinnat Liikenneväylät Investointikohteiden suunnittelu Investointien hankinnat Kantasataman Härniemen laituri KH2, KH3, KH4, KH6 Investointien hankinnat Katujen esteettömyyskorjaukset Investointien hankinnat Katutyöt Ristinkallion saneerausten yhteydessä Investointien hankinnat Katutyöt Ruonalan saneerausten yhteydessä Investointien hankinnat Kotkankatu väli Kirkkokatu-Korkeavuorenkatu Investointien hankinnat Liikenne- ja katuvalojen saneeraukset Investointien hankinnat Liikenneväylät, tulevat vuodet Investointien hankinnat Paimenportin liittymä Investointien hankinnat Pernoontien raitti Investointien hankinnat Pienet liikennejärjestelyt Investointien hankinnat Sadevesikaivot vesihuollon saneerauskohteissa Investointien hankinnat Siltojen peruskorjaukset Investointien hankinnat Sorakatujen päällystykset Investointien hankinnat Vt 7:n parantaminen moottoritienä Investointien hankinnat Puistot ja leikkipaikat Karhulan jokirannat Investointien hankinnat Karhuvuoren kehittäminen Investointien hankinnat Katariinanniemi Investointien hankinnat Leikkipaikkojen peruskunnostus Investointien hankinnat Pienet parannustyöt Investointien hankinnat Puistot ja leikkipaikat, tulevat vuodet Investointien hankinnat Sapokan vesipuiston peruskunnostus Investointien hankinnat Suunnittelu Kunte suunnittelu, tulevat vuodet Investointien hankinnat Uudet alueet Hortolan alue vaihe 2 Investointien hankinnat Keltakalliontie Investointien hankinnat Lankila: Kesantopolku Investointien hankinnat Meluvallit ja läjitysalueet Investointien hankinnat Norskankatu ja bussiterminaali Investointien hankinnat Räskin alueen I-vaihe Investointien hankinnat Saariston vesihuolto Investointien hankinnat Tulevat vuodet Investointien hankinnat Kaikki yhteensä

177 148 TEKNINEN LAUTAKUNTA / TILAPALVELUT TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Talonrakennus Karhulan uimahalli Investointien hankinnat Karhuvuoren koulu Investointien hankinnat Karhuvuoren urheilutalo Investointien hankinnat Kaupungintalo Investointien hankinnat Keskeneräiset työt Investointien hankinnat Kiinteistöjen ATK Investointien hankinnat Korkeakosken koulu Investointien hankinnat Kotkan uimala Katariina Investointien hankinnat Langinkosken koulu Investointien hankinnat Mussalon koulu, vanha osa Investointien hankinnat Mussalon liikuntahalli Investointien hankinnat Opintokeskus Karhu / Kamppailu-urheilukeskus Investointien hankinnat Opintokeskus Karhu / Karhulan liikuntahalli Investointien hankinnat Perusparannus Investointien hankinnat Pihkoon koulu Investointien hankinnat Päiväkotien leikkialueet pk Investointien hankinnat Ruonalan halli Investointien hankinnat Suunnittelu Investointien hankinnat Urheilukeskus, katsomotilat ja pelikenttä Investointien hankinnat Rahoitusosuus Kaikki yhteensä

178 149 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Aineeton käyttöomaisuus EFFICA-järjestelmä/sos.huolto Investointien hankinnat EFFICA-järjestelmä/terv.huolto Investointien hankinnat Toiminnan ohjaus järj. Investointien hankinnat Ensikertainen kalustaminen Uusien hoivayksiköiden irtain Investointien hankinnat Irtain omaisuus Toiminnan ohjaus järj. Investointien hankinnat Kaikki yhteensä Kj: Terveydenhuollon Effican järjestelmälaajennus (esitys 300 t eur vuodelle 2015) muutettu toteutettavaksi vuosina (200 t eur ja 100 t eur). Vanhustenhuollon henkilöresurssiohjauksen investointi (toiminnanohjausjärjestelmä) (esitys 200 t eur vuodelle 2015) muutettu toteutettavaksi vuosina (150 t korja) poistettu, toteutetaan mahdollisesti leasing-rahoituksella. LIIKUNTALAUTAKUNTA TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Irtain omaisuus Liikuntatilojen välineet Investointien hankinnat Liikuntapaikat Lähiliikuntapaikat Investointien hankinnat Rahoitusosuus Puistolan kenttä Investointien hankinnat Urheilukeskus Investointien hankinnat Urheilukeskus, katsomotilat Rahoitusosuus Kaikki yhteensä Kj: Liikuntatilojen välinehankinnoista vuodelle 2015 vähennetty 20 t euroa (ltk-esitys 50 t eur). LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Ensikertainen kalustaminen Katariinan päiväkoti Investointien hankinnat Nuorisotilan kalustaminen Karhuvuoren kouluun Investointien hankinnat Pihkoon koulu Investointien hankinnat Irtain omaisuus Karhunkulman kalustaminen Investointien hankinnat Mussalon koulun remontti Investointien hankinnat Nuorisotalo Greipin kalusteet ja välineet Investointien hankinnat Opetustoimen kalusteita ja välineitä Investointien hankinnat Päivähoidon kalusteita Investointien hankinnat Päivähoidon mobiilipohjaisen kirjauksen laajentaminen Investointien hankinnat Kaikki yhteensä

179 150 Kj: Karhuvuoren koulun kalustaminen (ltk-esitys t euroa vuodelle 2015), esitetään toteutettavaksi leasing-rahoituksella. Mussalon koulun kalustaminen (esitys 50 t eur vuodelle 2015) muutettu toteutettavaksi vuosina (25 t eur ja 25 t eur). Opetustoimen kalustaminen ja AV-välineet investointi (esitys 100 t eur vuodelle 2015) muutettu toteutettavaksi vuosina (70 t eur ja 30 t eur).

180 LASKELMAT

181

182 151 TULOSLASKELMA, Ulkoinen toimintakate 1000 euroa KJ-esitys TP2013 Enn 2014* LTK esitykset TA2015 KH Enn14/TA15 Tp2013/TA15 Konsernipalvelut ,7 % -8,4 % Keskusvaaliltk ,2 % -1467,1 % Tarkastusltk ,0 % -67,8 % Kaupunginhallitus ,9 % -4,9 % Ympäristöltk ,6 % -2,3 % Kulttuurilautakunta ,6 % 44,0 % Kaupunkisuunnittelultk ,5 % -57,7 % Tekninen ltk ,5 % -34,8 % Hyvinvointipalvelut ,7 % 0,6 % Sosiaali- ja terveysltk ,4 % 0,0 % Liikuntaltk ,6 % -0,5 % Lasten ja nuorten ltk ,5 % 2,3 % Liikelaitokset ,6 % -12,5 % Kymenlaakson pel.laitos ,9 % -23,9 % Kymijoen työterveys ,7 % 230,9 % ICT Kymi ,0 % -76,1 % TOIMINTAKATE ,2 % -0,8 % Verotulot ,0 % 2,9 % Kunnallisvero ,3 % 0,7 % Yhteisövero ,8 % 28,5 % Kiinteistövero ,6 % 17,0 % Valtionosuudet ,0 % 3,6 % Rahoitustuotot- ja kulut ,1 % VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS KUMULATIIVINEN ALIJÄÄMÄ TILIKAUDEN LOPUSSA INVESTOINTIMENOT, Brutto Investointeihin saatu rahoitus Omaisuuden myynnit INVESTOINTIMENOT, Netto Velkarahoituksen lisäys/vähennys * Ennuste = Seuranta 1-9/2014 mukainen ennuste loppuvuodesta Laskelmassa on huomioitu: Kumulatiiviseen alijäämään vaikuttaa lisäksi positiivisesti poistoeron muutos, vaikutus noin 1,2 milj. eur per vuosi

183 152 KVLA Keskusvaalilautakunta TARLA Tarkastuslautakunta KH Kaupunginhallitus YMPLA Ympäristölautakunta KULA Kulttuurilautakunta KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta TELA Tekninen lautakunta LAUTAKUNTIEN TOIMINTAKATTEET TP 2013 Ennuste 2014 TA 2015 KH Muutos % Muutos % Toimintatuotot ,0 % 4 Toimintakulut ,4 % Ulk. toimintakate ,2 % 4S S9 Sisäiset kulut ,4 % Sisäiset erät 4S Sisäiset erät ,4 % Toimintakate ,6 % 4 Toimintakulut ,0 % -68,0 % Ulk. toimintakate ,0 % -68,0 % 4S S9 Sisäiset kulut ,0 % 0,0 % Sisäiset erät 4S Sisäiset erät ,0 % 0,0 % Toimintakate ,6 % -67,6 % 3 Toimintatuotot ,3 % 44,4 % 4 Toimintakulut ,3 % 4,0 % Ulk. toimintakate ,9 % -4,9 % 4S S8 Sisäiset tuotot ,3 % 20,3 % Sisäiset S9 Sisäiset kulut ,2 % -20,1 % erät 4S Sisäiset erät ,5 % 49,2 % Toimintakate ,7 % -10,7 % 3 Toimintatuotot ,6 % 24,5 % 4 Toimintakulut ,4 % 6,9 % Ulk. toimintakate ,6 % -2,3 % 4S S8 Sisäiset tuotot ,0 % Sisäiset S9 Sisäiset kulut ,6 % -54,5 % erät 4S Sisäiset erät ,6 % -53,1 % Toimintakate ,3 % -12,9 % 3 Toimintatuotot ,0 % -11,9 % 4 Toimintakulut ,9 % 36,9 % Ulk. toimintakate ,6 % 44,0 % 4S S8 Sisäiset tuotot ,0 % Sisäiset S9 Sisäiset kulut ,8 % -44,1 % erät 4S Sisäiset erät ,8 % -43,6 % Toimintakate ,5 % 6,8 % 3 Toimintatuotot ,3 % 65,5 % 4 Toimintakulut ,6 % 603,0 % Ulk. toimintakate ,5 % -57,7 % 4S S8 Sisäiset tuotot ,8 % Sisäiset S9 Sisäiset kulut ,2 % 389,1 % erät 4S Sisäiset erät ,5 % -6520,3 % Toimintakate ,2 % 170,1 % 3 Toimintatuotot ,1 % -67,5 % 4 Toimintakulut ,7 % -44,8 % Ulk. toimintakate ,5 % -34,7 % 4S S8 Sisäiset tuotot ,8 % -79,1 % Sisäiset S9 Sisäiset kulut ,2 % -47,8 % erät 4S Sisäiset erät ,3 % -85,1 % Toimintakate ,7 % -794,9 % KONSERNI PALVELUT Toimintakate ,4 % -26,0 %

184 153 SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta LIILA Liikuntalautakunta LANULA Lasten ja nuorten lautakunta HYVIN- VOINTI- PALVE- LUT LAUTAKUNTIEN TOIMINTAKATTEET TP 2013 Ennuste 2014 TA 2015 KH Muutos % Muutos % Toimintatuotot ,7 % -3,6 % 4 Toimintakulut ,0 % -0,4 % Ulk. toimintakate ,4 % 0,0 % 4S S8 Sisäiset tuotot ,6 % 93,7 % Sisäiset S9 Sisäiset kulut ,2 % 0,9 % erät 4S Sisäiset erät ,0 % -7,7 % Toimintakate ,2 % -0,3 % 3 Toimintatuotot ,7 % 4,5 % 4 Toimintakulut ,2 % 2,5 % Ulk. toimintakate ,6 % -0,5 % 4S S8 Sisäiset tuotot ,0 % Sisäiset S9 Sisäiset kulut ,1 % 3,5 % erät 4S Sisäiset erät ,1 % 3,7 % Toimintakate ,3 % 3,2 % 3 Toimintatuotot ,9 % -9,8 % 4 Toimintakulut ,2 % 1,2 % Ulk. toimintakate ,5 % 2,3 % 4S S8 Sisäiset tuotot ,0 % 211,3 % Sisäiset S9 Sisäiset kulut ,8 % 0,0 % erät 4S Sisäiset erät ,8 % -0,2 % Toimintakate ,1 % 1,6 % Toimintakate ,1 % 0,3 % 2100 Kymenlaakson pelastuslaitos 2101 Kymijoen Työterveys 2102 ICT Kym i 3 Toimintatuotot ,5 % -2,0 % 4 Toimintakulut ,0 % -0,4 % Toimintakate ,9 % -23,9 % 3 Toimintatuotot ,2 % 0,4 % 4 Toimintakulut ,1 % -2,6 % Toimintakate ,7 % -231,3 % 3 Toimintatuotot ,9 % 3,7 % 4 Toimintakulut ,2 % 7,3 % LIIKE- LAITOK- SET Toimintakate Toimintakate ,2 % ,6 % -12,5 % KAIKKI YH- TEENSÄ 3 Toimintatuotot ,0 % 0,5 % 4 Toimintakulut ,4 % -0,5 % Ulk. toimintakate ,2 % -0,8 % 4S Sisäiset erät Toimintakate ,2 % -0,8 %

185 154 TULOSLASKELMA, Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Tilinpäätöstilit ja kulut Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Toimintatuotot Toimintakulut Ulk.Toimintakate Sisäiset erät TP 2013 TA 2014 TA 2015 LTK TA 2015 KH TS2016 TS2017 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Sisäiset kulut Sisäiset tuotot Varausten ja rahastojen muutokset Toimintakate Verotulot Verotulot Valtionosuudet Valtionosuudet Rahoitustuotot Korkotuotot ja - Muut kulut Korkokulut Muut Vuosikate Sisäinen Sisäinen korko korko Poistot ja Suunnitelman arvonalentumiset mukaiset poistot Tilinpäätöstilit

186 155 RAHOITUSLASKELMA (kaupunki + liikelaitokset) 1000 euroa TP2011 TP2012 TP2013 Enn2014 TA2015 TS2016 TS2017 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta VARSINAINEN TOIMINTA JA INVESTOINNIT, Netto Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Antolainauksen muutokset yhteensä Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yhteensä Oman pääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN

187 156 TULOSLASKELMA euroa Kotkan Kaupunki Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos RAHOITUSLASKELMA euroa Kotkan Kaupunki Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi Yhteensä Vuosikate Satunnaiset erät TULORAHOITUS Investoinnit, netto VARS. TOIMINTA JA INVESTOINNIT Antolainasaamisten vähennykset ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen muutos LAINAKANNAN MUUTOKSET RAHOITUSTOIMINTA 0 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN

188

189

190 108, KV :00 KH: 291/2014 Henkilöstösuunnitelma 2015 Heja / 44 Valmistelijat: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh ja Henkilöstösuunnittelija Kalle Honkanen, puh Vuoden 2015 henkilöstösuunnitelmassa näkyy Kotkan kaupungin yksikköjen henkilöstömäärä vakinaisina vakansseina (vakinaiset virat ja tehtävät) ja henkilötyövuosilukuina (HTV2 eli täytetyt virat ja tehtävät). Suunnitelma ei sisällä liikelaitoksia. Talousarvion henkilöstömäärärahat on varattu samansuuruisiksi, kuin henkilöstösuunnitelman henkilötyövuodet eli HTV2- luvut. Henkilöstösuunnitelma kytkee henkilöstöresurssien ja talouden./. suunnittelun yhteen. Suunnitelma on liitteenä. Henkilöstösuunnitelmaa käsitellään yhteistoimintaneuvottelukunnassa Talouden tasapainottamisohjelmassa koko kaupungin tasolla on tavoitteiksi vuoden 2015 osalta asetettu: Vakinaisten säästötavoite -35,0 HTV2 Määräaikaisten säästötavoite -41,0 HTV2 Yhteensä -76,0 HTV2 Henkilöstösuunnitelmaan sisältyy pääasiassa vain kaupungin vakinainen henkilökunta. Määräaikaisten vakanssien vähennys tulee todennäköisesti toteutumaan tavoitteiden suuntaisena samalla, kun vakinaisen henkilöstön määrä laskee. Vastuualueiden henkilöstösuunnitelmat on käsitelty lautakunnissa talousarvion yhteydessä. Seuraavassa henkilöstösuunnitelman lisäykset perusteluineen vastuualuekohtaisesti. Kaupungin sisäisiä siirtoja ei ole sisällytetty lisäyksiin. KONSERNIPALVELUT Konsernipalveluiden virkojen ja tehtävien määrä vähenee suunnitelman toteutuessa 6,3 tehtävällä sekä 7,6 henkilötyövuodella. HALLINNON VASTUUALUE Asianhallinta 1,0 pysäköinnintarkastajan lisäys Pysäköinnintarkastusta on laajennettu yksityisalueille. Toiminnan laajennus on aiheuttanut lisäresurssin tarpeen. 1,0 pysäköinnin tarkastajaa on toiminut noin kaksi vuotta määräaikaisena, mutta koska määräaikaisuudelle ei ole enää laillisia perusteita, tehtävä pitää vakinaistaa. Lakiasiat 1,0 lakimiehen lisäys. Lakiasiainyksikön, jossa on ainoastaan yksi lakimies, tehtävät ovat määrällisesti lisääntyneet. Määrällisesti tehtäviä on niin paljon, etteivät kaikki lakimiesapua tarvitsevat asioiden valmistelijat saa sitä kohtuullisessa ajassa. Kaupungille aiheutuu sopimusriskien lisääntymistä sekä asioiden täytäntöönpanon viivästymistä. Ongelmia on myös oikeudenkäynteihin liittyvissä töissä sekä lomatilanteissa.

191 108, KV :00 KH: 291/2014 KAUPUNKISUUNNITTELUN VASTUUALUE Kaavoituksen palvelualue 1,0 yleiskaava-arkkitehdin viran täyttäminen Yleiskaavoitus on kunnan lakisääteinen tehtävä, jonka tulee muodostaa perusta kaupunkirakenteen kehittämiselle ja taloudelliselle maapolitiikalle. Ilman yleiskaavoitusta kaupunkisuunnittelun pitkäntähtäimen suunnittelusta, investointien hallinnasta ja järkevästä maanhankinnasta puuttuu pohja. Yrityshankkeissa joustavuutta ja nopeutta tuovat nimenomaan yleiskaavoituksella ennalta muodostetut mahdollisuudet. Kotkan yleiskaavoituksen puute on jo alkanut haitata yrityshankkeita ja maanhankintaa. Yleiskaavoitus edellyttää pitkäjänteistä läsnäoloa ja laajaa yhteistyötä. Sen ostaminen palveluna muodostuisi erittäin kalliiksi. HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointipalveluiden virkojen ja tehtävien määrä vähenee suunnitelman toteutuessa 9,7 tehtävällä/viralla. Henkilötyövuosien määrä laskee suunnitelman toteutuessa 10,3 henkilötyövuodella. NUORISOTYÖN VASTUUALUE Lasten kulttuuri 1,0 kulttuurituottajan lisäys Esitetään, että määräaikainen kulttuurituottaja vakinaistetaan ja perustetaan vakanssi vuonna 2015 siten, että samalla vähennetään Kotkan opiston kansalaisopiston opettajan vakanssi. TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Terveyskioski 1,0 sairaanhoitajan lisäys Valtuustolle ehdotettiin kahden sairaanhoitajan vakanssin perustamista vuonna 2014, valtuusto päätti perustaa 1,0 sairaanhoitajan vakanssin ja 1,0 terveydenhoitajan vakanssin. Vakanssit on kuitenkin täytetty vakituisilla sairaanhoitajilla, joten edelleen ehdotetaan 1,0 sairaanhoitajan vakanssin perustamista ja 1,0 terveydenhoitajan vakanssi lakkauttamista. HTV2-luku ei muutu. VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Hoivapalvelu 0,9 sairaanhoitajan ja 14,6 lähihoitajan lisäys Villa Eskolan hoivakodin sekä Karhuvuori-kodin toiminta laajenee. Esittelijä: Ehdotus: Käsittely: Päätös: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Henkilöstöjaosto päättää esittää vuoden 2015 henkilöstösuunnitelman ja siihen sisältyvät vakanssimuutokset kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Puheenvuoron asiassa käyttivät Hirvonen, Merivirta, Koivisto, Haakana ja Lindelöf. Hyväksyttiin. YTNK / 63

192 108, KV :00 KH: 291/2014 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh /. Henkilöstösuunnitelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Yhteistoimintaneuvottelukunta päättää merkitä vuoden 2015 henkilöstösuunnitelman tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Kh / 281 Valmistelijat: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh ja Henkilöstösuunnittelija Kalle Honkanen, puh /. Henkilöstösuunnitelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä henkilöstösuunnitelman 2015 sekä siihen sisältyvät vakanssimuutokset. Lisäksi kaupunginhallitus oikeuttaa henkilöstöpalvelut tekemään teknisluonteisia korjauksia liiteasiakirjoihin. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kv /. Henkilöstösuunnitelma on liitteenä. Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Valitusosoitus

193 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Virat ja tehtävät Virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 Muutos Konsernipalvelut 599,7 593,4-6,3 Hallinnon vastuualue + kaupunginhallitus 77,2 81,9 4,7 Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue 84,0 84,0 0,0 Kaupunkisuunnittelun vastuualue 40,0 39,0-1,0 Talouden vastuualue 22,5 21,5-1,0 Kuntatekniikan vastuualue 120,0 118,0-2,0 Tilapalvelun vastuualue 256,0 249,0-7,0 Hyvinvointipalvelut 2120,5 2110,8-9,7 Hyvinvointineuvolan vastuualue 57,0 60,0 3,0 Nuorisotyön yksikkö 13,0 13,3 0,3 Opetustoimen vastuualue 525,5 520,5-5,0 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue 408,5 408,5 0,0 Liikuntayksikkö 33,0 31,0-2,0 Sosiaalihuollon vastuualue 233,0 226,0-7,0 Terveydenhuollon vastuualue 336,5 337,5 1,0 Vanhustenhuollon vastuualue 514,0 514,0 0,0 Yhteensä 2720,2 2704,2-16,0

194 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma HTV2 Täytetyt virat/tehtävät 2014, HTV2 Täytetyt virat/tehtävät 2015, HTV2 Muutos Konsernipalvelut 606,2 598,6-7,6 Hallinnon vastuualue + kaupunginhallitus 86,2 89,5 3,3 Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue 79,5 78,5-1,0 Kaupunginsuunnittelun vastuualue 38,0 36,8-1,2 Talouden vastuualue 21,0 19,5-1,5 Kuntatekniikan vastuualue 127,8 126,6-1,2 Tilapalvelun vastuualue 253,7 247,7-6,0 Hyvinvointipalvelut 2117,2 2106,9-10,3 Hyvinvointineuvolan vastuualue 57,0 66,0 9,0 Nuorisotyön yksikkö 14,2 15,3 1,1 Opetustoimen vastuualue 574,5 547,0-27,5 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue 404,0 399,5-4,5 Liikuntayksikkö 31,1 30,6-0,5 Sosiaalihuollon vastuualue 232,9 227,2-5,7 Terveydenhuollon vastuualue 326,1 332,5 6,4 Vanhustenhuollon vastuualue 477,4 488,8 11,4 Yhteensä 2723,4 2705,5-17,9

195 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Palvelujohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Kansliapäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Satamajohtaja v 0,1 0,1 0,1 0,1 Yhteensä: 3,1 3,1 3,1 3,1 Kaupunginhallitus yhteensä: 3,1 3,1 3,1 3,1 Hallinnon vastuualue Yhteiset palvelut Kaupunginjohtajan sihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Johdon assistentti t 2,0 2,0 2,0 2,0 Yhteensä: 3,0 3,0 3,0 3,0

196 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Asianhallinta Kirjaamo- ja toimistopalvelut Kaupunginsihteeri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Hallinto- ja kehittämispäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Hallintosihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri t 6,0 5,6 6,0 5,6 Toimistosihteeri, määräaikainen* 0,0 1,0 0,0 1,0 Virastomestari t 2,0 2,0 2,0 2,0 Virastoapulainen t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 12,0 12,6 12,0 12,6 Keskusarkisto Arkistopäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Atk-suunnittelija t 1,0 1,0 1,0 1,0 Tietopalvelusihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 3,0 3,0 3,0 3,0 Pysäköinninvalvonta Pysäköinnintarkastaja** v 3,5 3,5 4,5 4,5 Pysäköinnintarkastaja, määräaikainen** 0,0 1,0 0,0 0,0 Toimistonhoitaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistovirkailija t 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä: 5,0 6,0 6,0 6,0 Asiakaspalvelupiste Asiakaspalvelukoordinaattori*** t 1,0 1,0 Toimistosihteeri**** t 2,0 2,0 Nuorisosihteeri***** v 0,7 0,7 Yhteensä: 3,7 3,7 Asianhallinta yhteensä: 20,0 21,6 24,7 25,3 *Asianhallinnan projekti. **1,0 pysäköinnin valvonnan lisäresurssi yksityisalueita varten, määräaikaisena saakka. Vakinaistetaan alkaen. ***Siirretty sisäisellä siirrolla sosiaalihuollon vastuualueelta. ****Siirretty talouden vastuualueelta rahatoimistosta. *****Siirto nuorisotyön yksiköstä, 0,3 resurssi jää nuorisoyksikköön.

197 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Lakiasiat Kaupunginlakimies v 1,0 1,0 1,0 1,0 Lakimies* v 0,0 0,0 1,0 0,6 Lakiasiainsihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 2,0 2,0 3,0 2,6 *Ehdotetaan lakimiehen viran perustamista. Täytetään alkaen. Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Henkilöstölakimies v 1,0 1,0 1,0 1,0 Työhyvinvointiasiantuntija t 1,0 1,0 1,0 1,0 Työsuojelupäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Henkilöstösuunnittelija t 1,0 1,0 1,0 1,0 Palvelussuhdeasiantuntija t 1,0 1,0 1,0 1,0 Henkilöstöpalvelusihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri t 2,0 1,6 2,0 1,6 Yhteensä: 9,0 8,6 9,0 8,6 Henkilöstöpankki 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä: 0,0 0,0 0,0 0,0 Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut Pääluottamusmiehet t/v 6,2 6,2 Työsuojeluvaltuutetut t/v 2,6 2,6 Yhteensä: 8,8 8,8 Henkilöstöpalvelut yhteensä: 9,0 17,4 9,0 17,4

198 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Hankintakeskus Keskusvarasto Varastopäällikkö t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Varastotyöntekijä t 6,0 6,0 6,0 6,0 Postipalveluiden hoitaja* t 0,0 0,0 1,0 1,0 Yhteensä: 8,0 8,0 9,0 9,0 Kuljetustoimisto Autonkuljettaja** t 1,0 1,0 0,0 0,0 Postipalveluiden hoitaja* t 1,0 1,0 0,0 0,0 Yhteensä: 2,0 2,0 0,0 0,0 *Siirto kuljetustoimistosta keskusvaraston alle. **Siirto kuljetustoimistosta keskusvarastoon varastotyöntekijäksi. Hankintakeskus yhteensä: 10,0 10,0 9,0 9,0

199 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Ympäristökeskus ja rakennusvalvonta Ympäristökeskuksen hallinto Ympäristöjohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri t 2,0 2,0 2,0 2,0 Yhteensä: 3,0 3,0 3,0 3,0 Ympäristönsuojelun palvelualue Ympäristönsuojelupäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Ynpäristönsuojelusuunnittelija v 1,0 1,0 1,0 1,0 Ympäristötarkastaja v 3,0 2,5 3,0 2,5 Ympäristöteknikko t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 6,0 5,5 6,0 5,5 Ympäristöterveydenhuollon palvelualue Ympäristöterveyspäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Kaupungineläinlääkäri v 2,0 2,0 2,0 2,0 Terveystarkastaja v 5,0 4,5 5,0 4,5 Ympäristöterveyssuunnittelija v 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 9,0 8,5 9,0 8,5 Rakennusvalvonnan palvelualue Tarkastusarkkitehti v 1,0 1,0 1,0 1,0 Lvi-tarkastusinsinööri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Rakennustarkastaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Tarkastusinsinööri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Tarkastusrakennusmestari v 2,0 2,0 2,0 2,0 Toimistosihteeri t 3,0 3,0 3,0 3,0 Yhteensä: 9,0 9,0 9,0 9,0 Ympäristökeskus ja rakennusvalvonta yhteensä: 27,0 26,0 27,0 26,0 Hallinnon vastuualue ja kaupunginhallitus yhteensä: 74,1 83,1 78,8 86,4

200 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kaupunkikehityksen ja viestinnän palvelualue, Viestintä ja suhdetoiminta Kehitysjohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Internet-suunnittelija t 1,0 1,0 1,0 1,0 Tiedotuspäällikkö t 1,0 1,0 1,0 1,0 Viestintäassistentti t 1,0 1,0 1,0 1,0 Viestintäsuunnittelija t 1,0 0,0 1,0 0,0 Yhteyspäällikkö t 1,0 1,0 1,0 1,0 Projektipäällikkö, määräaikainen* t 1,0 0,0 Tall Ships Races projektityöntekijä, määräaikainen** t 0,5 Yhteensä: 6,0 6,0 6,0 5,5 *Määräaikainen saakka, KymECO2-projekti. Kulttuuriasiankeskus, Hallinto / yhteiset Kulttuurijohtaja* v 1,0 1,0 1,0 1,0 Ohjelmapäällikkö t 1,0 1,0 1,0 1,0 Kuvataidesihteeri** t 1,0 1,0 0,0 0,0 Tapahtumatuottaja t 2,0 2,0 2,0 2,0 Toimistopäällikkö t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Näyttelynvalvoja** t 1,0 1,0 0,0 0,0 Vastaava vahtimestari t 1,0 1,0 1,0 1,0 Vahtimestari t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 10,0 10,0 8,0 8,0 *40 % työpanoksesta Vellamon johtamiseen, Merimuseo maksaa puolet tämän työpanoksen kuluista. ** Siirtyy museoon.

201 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Kaupunginkirjasto Kirjastotoimenjohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Erikoiskirjastovirkailija t 1,0 1,0 1,0 1,0 Informaatikko t 2,0 2,0 2,0 2,0 Kirjastoautonkuljettaja t 2,0 2,0 2,0 2,0 Kirjastoautopalvelujen hoitaja* t 1,0 1,0 0,0 0,0 Kirjastoavustaja** t 4,0 4,0 5,0 5,0 Kirjastonhoitaja* t 4,0 3,5 5,0 4,5 Kirjastovirkailija t 20,0 16,5 20,0 16,5 Osastonjohtaja 1 v/2 t 3,0 3,0 3,0 3,0 Pedagoginen informaatikko t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistonhoitaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri*** t 1,0 1,0 1,0 0,5 Vahtimestari** t 1,0 1,0 0,0 0,0 Vastaava kirjastonhoitaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 43,0 39,0 43,0 38,5 *Kirjastoautopalvelujen hoitajan nimike muutetaan kirjastonhoitajaksi, kun vakanssin haltija saa pätevyyden vuoden 2014 lopulla. **Vahtimestarin nimike muutettu kirjastoavustajaksi kesällä ***Toimistosihteeri osa-aikaiseksi.

202 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Museo Museotoimenjohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Intendentti t 2,0 2,0 2,0 2,0 Museomestari t 1,0 1,0 1,0 1,0 Av-museomestari t 1,0 1,0 1,0 1,0 Näyttelymestari t 1,0 1,0 1,0 1,0 Museovirkailija t 1,0 1,0 1,0 1,0 Tutkija t 6,0 6,0 6,0 6,0 Valokuvaaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Konservaattori t 2,0 2,0 2,0 2,0 Amanuenssi* t 1,0 1,0 1,0 1,0 Museoapulainen t 1,0 0,5 1,0 0,5 Tiedottaja** t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri** t 1,0 1,0 1,0 1,0 Asiakaspalveluvastaava* t 1,0 1,0 1,0 1,0 Asiakaspalvelija/Opas* t 4,0 4,0 4,0 4,0 Kuvataidesihteeri*** t 1,0 1,0 Näyttelynvalvoja*** t 1,0 1,0 Yhteensä: 25,0 24,5 27,0 26,5 *Palkasta 50 % laskutetaan valtiolta. **Palkasta 15 % laskutetaan valtiolta. ***Siirtyy kulttuuriasiainkeskuksesta. Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue yhteensä: 84,0 79,5 84,0 78,5

203 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Kaupunkisuunnittelun vastuualue* *Kuntatekniikan vastuualueen ja tilapalvelun vastuualueen yhdistymisen yhteydessä omaisuuden hallinnan kokonaisuus siirtyy kaupunkisuunnittelun vastuualueelle. Muutokset tuodaan päätettäväksi marraskuun aikana. Muutos aiheuttaa henkilöstösiirtoja palkkamäärärahoineen vastuualueiden välillä, mutta ei lisäkuluja tai lisävakansseja kaupungin kokonaisuutta katsoen. Kaavoituksen palvelualue Asemakaava-arkkitehti v 1,0 1,0 1,0 1,0 Yleiskaava-arkkitehti* v 1,0 0,0 1,0 0,3 Kaavoitusarkkitehti v 2,0 2,0 2,0 2,0 Kaavasuunnittelija v 1,0 1,0 1,0 1,0 Kaavoitusinsinööri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Kaavoitusassistentti** t 2,0 1,0 2,0 1,5 Energia- ja ilmastoasiantuntija, määräaikainen* t 1,0 0,0 Yhteensä: 8,0 7,0 8,0 6,8 *Ehdotetaan täytettäväksi alkaen. **Kahden eläkkeelle jäävän osa-aikaisen paikkatietokäsittelijän tilalle palkataan kaksi kokoaikaista, jolloin 0,5 työpanos laajennetaan kaavoitusasistentin tehtäviin. Molemmat kaavoitusassistentit tekevät 50 % työaikaa. Maanhankinnan ja -luovutuksen palvelualue Kaupunkisuunnittelujohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Asuntosihteeri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri t 2,0 2,0 2,0 2,0 Maankäyttöinsinööri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 5,0 5,0 5,0 5,0

204 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Kaupunkimittauksen palvelualue Kaupungingeodeetti v 1,0 1,0 1,0 1,0 Isännöitsijä t 1,0 0,5 0,0 0,0 Kartoittaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Maanmittausinsinööri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimitusinsinööri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Mittausteknikko t 1,0 1,0 1,0 1,0 Kiinteistörekisterinhoitaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Paikkatietokäsittelijä* t 4,0 3,5 4,0 3,5 Rakennussihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Mittauspäällikkö t 1,0 1,0 1,0 1,0 Paikkatietosuunnittelija t 1,0 1,0 1,0 1,0 Paikkatietoinsinööri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Mittausmies, tuntipalkkainen** t 4,0 4,0 4,0 3,5 Mittausetumies, tuntipalkkainen t 7,0 7,0 7,0 7,0 Yhteensä: 27,0 26,0 26,0 25,0 *Kahden eläkkeelle jäävän osa-aikaisen paikkatietokäsittelijän tilalle palkataan kaksi kokoaikaista, jolloin 0,5 työpanos laajennetaan kaavoitusasistentin tehtäviin. **1,0 osa-aikainen. Kaupunkisuunnittelun vastuualue yhteensä: 40,0 38,0 39,0 36,8

205 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Talouden vastuualue Controller ja rahoitus Talous- ja rahoitusjohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Talouspäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Controller* v 4,0 4,0 5,0 5,0 Kassapäällikkö* v 1,0 1,0 0,0 0,0 Kassanhoitaja* t 1,0 1,0 0,0 0,0 Rahoitussuunnittelija* v 1,0 1,0 Laskentasihteeri* t 1,0 1,0 0,0 0,0 Riskienhallintasihteeri t 1,0 0,5 1,0 0,5 Tarkastuspäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Tilastosuunnittelija t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri** t 2,0 2,0 0,0 0,0 Yhteensä: 14,0 13,5 11,0 10,5 *Kassapäällikkö, kassanhoitaja, laskentasihteerien vakanssit on lakkautettu ja tilalle perustettu 1,0 controllerin ja 1,0 rahoitussuunnittelijan vakanssit. **Siirretty hallinnon vastuualueelle asiakaspalvelupisteeseen. Tietohallinto Tietohallintopäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Pääsuunnittelija t 1,0 1,0 1,0 1,0 Kehittämissuunnittelija t 2,0 1,5 2,0 1,0 Sovellusasiantuntija* t 2,5 2,0 1,5 1,5 Tietohallintokoordinaattori t 2,0 2,0 2,0 2,0 Yhteensä: 8,5 7,5 7,5 6,5 *1,0 siirretään terveydenhuollon vastuualueelle. Puhelinvaihde* Puhelinkeskuksen hoitaja t 3,0 2,5 Yhteensä: 3,0 2,5 *Siirretään tilapalvelun vastuualueelta ,0 vakansseista täytetty vain saakka, tämän jälkeen vakanssi lakkautetaan. Talouden vastuualue yhteensä: 22,5 21,0 21,5 19,5

206 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Kuntatekniikan vastuualue* *Kuntatekniikan ja tilapalvelun vastuualueiden yhdistäminen on käynnissä. Muutokset tuodaan päätettäväksi marraskuun aikana. Muutos aiheuttaa henkilöstösiirtoja palkkamäärärahoineen vastuualueiden välillä, mutta ei lisäkuluja tai lisävakansseja kaupungin kokonaisuutta katsoen. Hallinto / yhteiset Kuntatekniikan johtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Osastosihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Sähkövalvoja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 3,0 3,0 3,0 3,0 Etelä-Kymenlaakson henkilöliikenneyksikkö* Liikennepäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Kuljetuskoordinaattori t 2,0 2,0 2,0 2,0 Yhteensä: 3,0 3,0 3,0 3,0 *Palkat jaetaan sopimuksen mukaisesti Pyhtään, Haminan ja Kotkan kesken. Suunnittelutoimi Suunnittelupäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Suunnittelija t 4,0 3,0 4,0 3,0 Suunnitteluassistentti t 2,0 2,0 2,0 2,0 Mittausetumies t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 8,0 7,0 8,0 7,0

207 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Rakennustoimi Rakennuspäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Rakennusmestari t 1,0 0,6 1,0 1,0 Valvoja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Satamamestari t 1,0 1,0 1,0 1,0 Kirvesmies, tuntipalkkainen t 2,0 2,0 2,0 2,0 Kunnossapitotyöntekijä, tuntipalkkainen t 5,0 4,5 5,0 4,5 Rataetumies, tuntipalkkainen t 2,0 2,0 2,0 2,0 Ratatyöntekijä, tuntipalkkainen* t 3,0 3,0 2,0 2,0 Yhteensä: 16,0 15,1 15,0 14,5 *1,0 ratatyöntekijän vakanssi lakkautetaan. Kunnossapitotoimi Kunnossapitopäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Katumestari v 2,0 2,0 2,0 2,0 Kunnossapitomestari t 1,0 1,0 1,0 1,0 Koneteknikko t 1,0 1,0 1,0 1,0 Autoteknikko t 1,0 0,6 1,0 0,6 Koneinsinööri* t 1,0 0,6 0,0 0,0 Kuljetusteknikko t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri t 3,0 3,0 3,0 3,0 Koneasentaja, tuntipalkkainen t 1,0 1,0 1,0 1,0 Hitsaaja, tuntipalkkainen t 5,0 3,0 5,0 3,0 Peltiseppä, tuntipalkkainen t 2,0 2,0 2,0 2,0 Jyrsijä, tuntipalkkainen t 1,0 1,0 1,0 1,0 Autokorjaamon etumies, tuntipalkkainen t 1,0 1,0 1,0 1,0 Autonasentaja, tuntipalkkainen t 5,0 5,0 5,0 5,0 Kuormaajan kuljettaja, tuntipalkkainen t 8,0 8,0 8,0 8,0 Kuorma-autonkuljettaja, tuntipalkkainen t 9,0 9,0 9,0 9,0 Kaivurinkuljettaja, tuntipalkkainen t 3,0 3,0 3,0 3,0 Tiehöylän kuljettaja, tuntipalkkainen t 3,0 3,0 3,0 3,0 Kunnossapitäjä, tuntipalkkainen t 10,0 10,0 10,0 10,0 Kirvesmies, tuntipalkkainen t 1,0 1,0 1,0 1,0 Erikoisammattimies, tuntipalkkainen t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 61,0 58,2 60,0 57,6 *Koneinsinöörin vakanssi lakkautetaan eläköitymisen jälkeen.

208 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Puistotoimisto Kaupunginpuutarhuri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistohortonomi t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistonhoitaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistopuutarhuri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Puistotyöpäällikkö t 1,0 1,0 1,0 1,0 Työnjohtaja t 2,0 2,0 2,0 2,0 Etumies, tuntipalkkainen t 6,0 6,0 6,0 6,0 Kirvesmies, tuntipalkkainen t 1,0 1,0 1,0 1,0 Puistotyöntekijä, tuntipalkkainen t 14,0 14,0 14,0 14,0 Puistotyöntekijä/kausityöntek., määräaik., tuntipalkk. t 0,0 12,5 0,0 12,5 Koneasentaja, tuntipalkkainen t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 29,0 41,5 29,0 41,5 Kuntatekniikan vastuualue yhteensä: 120,0 127,8 118,0 126,6

209 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Tilapalvelun vastuualue* *Kuntatekniikan ja tilapalvelun vastuualueiden yhdistäminen on käynnissä. Muutokset tuodaan päätettäväksi marraskuun aikana. Muutos aiheuttaa henkilöstösiirtoja palkkamäärärahoineen vastuualueiden välillä, mutta ei lisäkuluja tai lisävakansseja kaupungin kokonaisuutta katsoen. Tilapalvelun hallinto Tilapalvelujohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Taloussihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Osastosihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Kiinteistösihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Rakennuttajasihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 6,0 6,0 6,0 6,0 Arkkitehtisuunnittelu Kaupunginarkkitehti v 1,0 1,0 1,0 1,0 Arkkitehti t 1,0 0,0 1,0 0,0 Tekninen avustaja t 2,0 2,0 2,0 2,0 Toimistoarkkitehti t 2,0 2,0 2,0 2,0 Yhteensä: 6,0 5,0 6,0 5,0 Rakennuttaminen Lvi-Insinööri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Rakennuttajainsinööri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Rakennuttajapäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistoinsinööri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Sähkövalvoja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Rakennuttajavalvoja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 6,0 6,0 6,0 6,0

210 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Puhelinvaihde* Puhelinkeskuksen hoitaja t 3,0 3,0 0,0 0,0 Yhteensä: 3,0 3,0 0,0 0,0 *Siirretään talouden vastuualueelle alkaen. Talokunnossapito Kunnossapitopäällikkö t 1,0 1,0 1,0 1,0 Kustannuslaskija t 1,0 1,0 1,0 1,0 Vastaava rakennusmestari t 2,0 2,0 2,0 2,0 Vastaava lvi-teknikko t 1,0 1,0 1,0 1,0 Vastaava sähköinsinööri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Rakennusmestari t 2,0 2,0 2,0 2,0 Toimistosihteeri t 2,0 1,7 2,0 1,7 Kirvesmies, tuntipalkkainen t 5,0 5,0 5,0 5,0 Sähköasentaja, vanhempi, tuntipalkkainen t 7,0 7,0 7,0 7,0 Elektroniikka, instrum. ja sähköasentaja, tuntipalkkainen t 2,0 2,0 2,0 2,0 Putkiasentaja, vanhempi, tuntipalkkainen t 5,0 5,0 5,0 5,0 Sekatyöntekijä rakennusala, tuntipalkkainen t 3,0 3,0 3,0 3,0 Muurari, tuntipalkkainen t 1,0 1,0 1,0 1,0 Betoniraudoittaja, tuntipalkkainen t 1,0 1,0 1,0 1,0 Maalari, vanhempi, tuntipalkkainen t 1,0 1,0 1,0 1,0 Rakennusalan yleisammattimies, tuntipalkkainen t 2,0 2,0 2,0 2,0 Autonkuljettaja, tuntipalkkainen* t 1,0 1,0 0,0 0,0 Mittakirvesmies, tuntipalkkainen t 2,0 2,0 2,0 2,0 Rakennusmies, tuntipalkkainen t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 41,0 40,7 40,0 39,7 *Autonkuljettajan vakanssi lakkautetaan. Isännöinti Isännöintipäällikkö t 1,0 1,0 1,0 1,0 Kiinteistöisännöitsijä t 2,0 2,0 2,0 2,0 Kiinteistötyönjohtaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Kiinteistösihteeri t 2,0 2,0 2,0 2,0 Kiinteistönhoitaja t 46,0 45,0 43,0 43,0 Kalustonkorjaaja t 2,0 2,0 2,0 2,0-1,0-1,0 Yhteensä: 54,0 53,0 51,0 51,0-1,0-1,0

211 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Konsernipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 täytetyt virat/tehtävät 2014 Virat/tehtävät 2015 täytetyt** virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Siivoustoimi Siivouspäällikkö t 1,0 1,0 1,0 1,0 Siivoustyönjohtaja t 6,0 6,0 6,0 6,0 Siivooja t 101,0 101,0 101,0 101,0 Laitoshuoltaja t 32,0 32,0 32,0 32,0 Yhteensä: 140,0 140,0 140,0 140,0 Tilapalvelun vastuualue yhteensä: 256,0 253,7 249,0 247,7-1,0-1,0 Konsernipalvelut yhteensä: 599,7 606,2 593,4 598,6-1,0-1,0

212 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Hyvinvointineuvolan vastuualue Hallinto Hyvinvointineuvolan johtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 1,0 1,0 1,0 1,0 Äitiys- perhesuunnittelu- ja lastenneuvola sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Vastaava terveydenhoitaja v 3,0 3,0 3,0 3,0 Terveydenhoitaja t 30,0 30,0 30,0 30,0 Terveyskeskusavustaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 34,0 34,0 34,0 34,0

213 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Varhaisen tuen palvelut Palvelupäällikkö v 1,0 1,0 1,0 1,0 Perheohjaaja t 2,0 2,0 2,0 2,0 Perhetyöntekijä t 1,0 1,0 1,0 1,0 Sosiaaliohjaaja* t 2,0 2,0 2,0 2,0 Psykologi** v 5,0 5,0 8,0 8,0 + 1,0 +1,0 Sosiaalityöntekijä v 4,0 4,0 4,0 4,0 Toimistovirkailija t 1,0 1,0 1,0 1,0 Puheterapeutti v 4,0 4,0 4,0 4,0 Toimintaterapeutti v 2,0 2,0 2,0 2,0 Koulupsyykkari***, määräaikainen t 6,0 Yhteensä: 22,0 22,0 25,0 31,0 +1,0 +1,0 *1,0 perhetyöntekijän vakanssi siirretty sosiaalihuollon vastuualueelta, jonka nimike muutettu sosiaaliohjaajaksi. Lisäksi 1,0 sosiaaliohjaajan vakanssi siirretty sosiaalitoimen vastuualueelta. **3,0 koulupsykologin siirto alkaen hyvinvointineuvolaan. Toisen asteen psykologi ehdotetaan lisättäväksi vuonna ***Siirto opetustoimen vastuualueelta, ulkopuolinen rahoitus saakka. Jatko riippuu siitä, saadaanko uutta hankerahaa. Hyvivointineuvolan vastuualue yhteensä: 57,0 57,0 60,0 66,0 +1,0 +1,0

214 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Nuorisotyön yksikkö Nuorisotoimenjohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Nuorisosihteeri* v 1,0 1,0 0,3 0,3 Nuorisoasiamies t 1,0 1,0 1,0 1,0 Nuoriso-ohjaaja t 8,0 8,0 8,0 8,0 Vahtimestari t 1,0 1,0 1,0 1,0 Lasten kulttuurisihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Kulttuurituottaja** t 1,0 1,0 Kulttuurituottaja**, määräaik.,taikalamppu-proj. t 1,0 0,0 Toimistotyöntekijä, määräaik., Taikalamppu-proj. t 0,2 0,0 Koulunuorisotyöntekijä***, määräaikainen t 2,0 Yhteensä: 13,0 14,2 13,3 15,3 *Osa työpanoksesta siirretty hallinnon vastuualueelle asiakaspalvelupisteeseen. **Ehdotetaan vakinaistamista. Kotkan opiston kansalaisopiston opettajan vakanssi muutetaan kulttuurituottajan vakanssiksi. ***Siirto opetustoimen vastuualueelta. Ulkopuolinen rahoitus saakka. Jatko riippuu siitä, saadaanko uutta hankerahaa. Nuorisotyön yksikkö yhteensä: 13,0 14,2 13,3 15,3

215 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Opetustoimen vastuualue Hallinto Opetustoimenjohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Erityisopetuksen suunnittelija v 1,0 1,0 1,0 1,0 Yleisopetuksen suunnittelija v 1,0 1,0 1,0 1,0 Tukipalveluiden suunittelija v 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri* t 3,0 2,5 3,0 3,0 Palvelussuhdesihteeri* t 1,0 1,0 0,0 0,0 Taloussihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Kehittämiskoordinaattori v 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 10,0 9,5 9,0 9,0 *Palvelussuhdesihteerin tilalle siirretty toimistosihteeri sisäisellä siirrolla, palvelussuhdesihteerin vakanssi lakkautetaan. Oppilashuolto Koulukuraattori v 7,0 7,0 7,0 7,0 Koulupsykologi* v 3,0 3,0 0,0 0,0 Koulupsyykkari**, määräaikainen t 6,0 0,0 Koulunuorisotyöntekijä***, määräaikainen t 2,0 0,0 Yhteensä: 10,0 18,0 7,0 7,0 * Siirto hyvinvointineuvolan vastuualueelle **Siirto hyvinvointineuvolan vastuualueelle, ulkopuolinen rahoitus saakka. Jatko riippuu siitä, saadaanko uutta hankerahaa. ***Siirto nuorisotyön yksikköön. Ulkopuolinen rahoitus saakka. Jatko riippuu siitä, saadaanko uutta hankerahaa.

216 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Perusopetus Peruskoulun rehtori v 8,0 7,0 8,0 7,0 Erityiskoulun rehtori v 1,0 1,0 1,0 1,0 Peruskoulun lehtori v 98,0 92,0 98,0 89,0 Peruskoulun luokanopettaja v 143,0 142,0 143,0 139,0 Päätoiminen tuntiopettaja, vakituinen v 10,0 10,0 10,0 10,0 Perusk. ja lukion yht. lehtori v 15,0 12,0 15,0 12,0 Peruskoulun erityisopettaja v 22,0 16,0 22,0 16,0 Erityisluokanopettaja v 38,0 38,0 38,0 38,0 Koulusihteeri t 9,0 8,6 9,0 8,6 Ohjaaja t 2,0 2,0 2,0 2,0 Koulunkäynnin ohjaaja t 78,0 67,5 78,0 67,5 Koulunkäynnin ohjaaja*, määräaikainen t 39,9 31,9 Resurssiopettaja*, määräaikainen v 23,0 23,0 Yhteensä: 424,0 459,0 424,0 445,0 *Ulkopuolinen rahoitus saakka. Jatko riippuu siitä, saadaanko uutta hankerahaa.

217 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Lukio Lukion rehtori v 2,0 2,0 2,0 2,0 Lukion lehtori v 39,0 33,0 39,0 33,0 Päätoiminen tuntiopettaja, vakituinen v 3,0 3,0 3,0 3,0 Lukion ja peruskoulun yhteinen lehtori v 11,0 10,0 11,0 10,0 Päätoiminen tuntiopettaja, määräaikainen v 5,0 4,0 Sivutoiminen tuntiopettaja, määräaikainen v 0,5 0,5 Koulusihteeri t 1,5 1,5 1,5 1,5 Urheiluakatemian toiminnanjohtaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Aikuislukion apulaisrehtori v 1,0 1,0 1,0 1,0 Aikuislukion lehtori v 6,0 3,0 6,0 3,0 Päätoiminen tuntiopettaja, aikuislukio, vakituinen v 2,0 2,0 2,0 2,0 Päätoiminen tuntiopettaja, aikuislukio, määräaik. v 2,0 1,0 2,0 1,0 Yhteensä: 68,5 63,0 68,5 62,0 Luontokoulu Haili Toiminnanjohtaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 1,0 1,0 1,0 1,0

218 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Kotkan opisto Rehtori v 1,0 1,0 1,0 1,0 Suunnitteluopettaja* t 5,0 5,0 5,0 5,0 Kansalaisopiston opettaja* t 4,0 4,0 3,0 3,0 Tuntiopettaja, määräaikainen t 12,0 12,0 Toimistosihteeri t 2,0 2,0 2,0 2,0 Yhteensä: 12,0 24,0 11,0 23,0 *1,0 kansalaisopiston opettajan vakanssi muutetaan suunnitteluopettajaksi, 1,0 suunnitteluopettajan vakanssi siirtyy nuorisotoimeen. Opetustoimen vastuualue yhteensä: 525,5 574,5 520,5 547,0

219 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Varhaiskasvatuksen johtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Lastentarhanopettaja* t 101,0 109,5 109,0 109,0 Päivähoitoalueen esimies v 3,0 3,0 3,0 3,0 Päiväkodin johtaja/perhepäivähoidon ohjaaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri t 2,0 2,0 2,0 2,0 Palvelusihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnittelija v 1,0 1,0 1,0 1,0 Päiväkotiavustaja t 18,0 18,0 18,0 18,0 Varhaiskasvatuksen erityisopettaja t 7,0 7,0 7,0 7,0 Laitosapulainen*,**,*** t 42,5 37,5 37,5 34,5 Lastenhoitaja*** t 164,0 174,0 176,0 176,0 Päiväkodin johtaja* v 24,0 22,0 21,0 19,0 Perhepäivähoitaja* t 43,0 27,0 31,0 27,0-4,0 Yhteensä: 408,5 404,0 408,5 399,5-4,0 (371)**** (365)**** 408,5 404,0 408,5 399,5-4,0 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue yhteensä: *4,0 perhepäivähoitajan vakanssia, 3,0 päiväkodinjohtajan vakanssia ja 1,0 laitosapulaisen vakanssia muutetaan lastentarhanopettajan vakansseiksi. **Laitosapulaiset ehdotetaan siirrettäväksi tilapalvelun vastuualueelle alkaen. ***8,0 perhepäivähoitajan vakanssia ja 4,0 laitosapulaisen vakanssia muutetaan lastenhoitajan vakansseiksi. ****Vakanssien ja henkilöstötyövuosien määrä laitosapulaisten siirron jälkeen.

220 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Liikuntayksikkö Liikuntajohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Liikuntapalvelusihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Liikuntapalvelupäällikkö t 2,0 2,0 2,0 2,0 Järjestö- ja vapaa-aikasihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Liikuntapaikkamestari* t 1,0 0,5 0,0 0,0 Liikuntapaikkojen hoitaja t 18,0 17,0 17,0 17,0-2,0-2,0-1,0-1,0 Hallimestari t 1,0 1,0 1,0 1,0 Uimavalvoja-lippukassanhoitaja / liikunnanohjaaja t 6,0 6,0 6,0 6,0 Erityisryhmien liikunnanohjaaja t 1,0 0,6 1,0 0,6 Yhteensä: 33,0 31,1 31,0 30,6-2,0-2,0-1,0-1,0 * Liikuntapaikkamestarin vakanssi lakkautetaan 2015 aikana. Liikuntapalvelun vastuualue yhteensä: 33,0 31,1 31,0 30,6-2,0-2,0-1,0-1,0

221 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Sosiaalihuollon vastuualue Sosiaalihuollon hallinto Sosiaalijohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Johdon sihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Työllisyyspalvelupäällikkö* v 1,0 1,0 0,0 0,0 Yhteensä: 3,0 3,0 2,0 2,0 *Siirretty muihin tehtäviin, työllisyyspalvelupäällikön virka lakkautetaan. Työllisyyspalvelut Työvoiman palvelukeskuksen johtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Sosiaaliohjaaja v 6,0 6,0 6,0 6,0 Terveydenhoitaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Fysioterapeutti t 1,0 1,0 1,0 1,0 Työllisyyssihteeri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 11,0 11,0 11,0 11,0

222 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Sosiaalityö Sosiaalityön johtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Sijaishuollon johtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Sosiaaliohjaaja* 5v/8t 13,0 12,7 13,0 13,0 Sosiaalityöntekijä v 20,0 19,6 20,0 20,0 Johtava sosiaalityöntekijä v 1,0 1,0 1,0 1,0 Lastenvalvoja v 2,0 2,0 2,0 2,0 Ohjaaja t 10,0 10,0 10,0 10,0 Velkaneuvoja t 2,0 2,0 2,0 2,0 Toimistosihteeri 5v/1t 6,0 6,0 6,0 6,0 Etuuskäsittelijä v 11,0 11,0 11,0 11,0 Palveluneuvoja t 3,0 3,0 3,0 3,0 Vastaava ohjaaja 4v/1t 5,0 5,0 5,0 5,0 Perhetyönohjaaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Perhetyöntekijä** t 13,0 13,0 12,0 12,0 Lastenkodin ohjaaja* t 28,0 28,0 27,0 27,0 Yhteensä: 117,0 116,3 115,0 115,0 *1,0 lastenkodinohjaaja muutettu sosiaaliohjaajaksi ja 1,0 sosiaaliohjaaja siirretty hyvinvointineuvolan vastuualueelle. **1,0 perhetyöntekijän vakanssi siirretty hyvinvointineuvolan vastuualueelle, jossa nimike muutettu sosiaaliohjaajaksi.

223 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttotoimisto ja tulkkivälityskeskus Maahanmuuttajatyön johtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Palveluneuvoja t 2,5 2,5 2,5 2,5 Sairaanhoitaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Sosiaaliohjaaja 1v/1t 2,0 2,0 2,0 2,0 Sosiaalityöntekijä v 1,0 1,0 1,0 1,0 Etuuskäsittelijä v 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri 1v/1t 2,0 2,0 2,0 2,0 Vastaava tulkkikoordinaattori t 1,0 1,0 1,0 1,0 Tulkkikoordinaattori t 1,0 1,0 1,0 1,0 Seudullinen maahanmuuttokoordinaattori t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 13,5 13,5 13,5 13,5 Vastaanottokeskus Vastaanottokeskuksen johtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Vastaanottokeskuksen ohjaaja t 25,0 21,0 21,0 18,3 Toimistosihteeri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Sairaanhoitaja t 2,0 2,0 2,0 2,0 Sosiaaliohjaaja 1v/1t 2,0 2,0 2,0 2,0 Palveluneuvoja t 0,5 0,5 0,5 0,5 Vastaava ohjaaja t 2,0 2,0 2,0 1,3 Yhteensä: 33,5 29,5 29,5 26,1 Maahanmuuttajapalvelut yhteensä: 47,0 43,0 43,0 39,6

224 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Vammaistyö Vammaistyön johtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Vammaispalveluohjaaja v 2,0 2,0 2,0 2,0 Sosiaalityöntekijä v 2,0 2,0 2,0 2,0 Toimistosihteeri t 2,0 1,6 2,0 1,6 Asumispalvelukoordinaattori v 1,0 1,0 1,0 1,0 Avohuollon ohjaaja t 3,0 3,0 3,0 3,0 Ohjaaja t 43,0 43,0 43,0 43,0 Vastaava ohjaaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 55,0 54,6 55,0 54,6 Sosiaalihuollon hankkeet Työllisyyskokeilu, Hako-hanke*, määräaik. t 5,0 5,0 Yhteensä: 5,0 5,0 *Hako-hanke jatkuu vuodelle Sosiaalihuollon vastuualue yhteensä: 233,0 232,9 226,0 227,2

225 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Terveydenhuollon vastuualue Hallinto / yhteiset Terveysjohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Ylihoitaja* v 1,0 1,0 0,5 0,5 Johdon sihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Hygieniahoitaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Tietohallinnon erityisasiantuntija** t 1,0 1,0 Yhteensä: 4,0 4,0 4,5 4,5 *0,5 hallinnossa, 0,5 terveyskeskussairaalassa. **Siirretty talouden vastuualueelta. Suun terveydenhuolto Ylihammaslääkäri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Hammashoitaja t 27,0 27,0 27,0 27,0 Hammashuollon vastaanottoavustaja t 3,0 3,0 3,0 3,0 Suuhygienisti t 7,5 7,5 7,5 7,5 Vastaava hammashoitaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Vastaava suuhygienisti t 1,0 1,0 1,0 1,0 Terveyskeskuksen hammaslääkäri v 19,0 19,0 19,0 19,0 Yhteensä: 59,5 59,5 59,5 59,5

226 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Avoterveydenhuollon hallinto Avoterveydenhuollon johtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Alueellinen koulutusylilääkäri* v 1,0 1,0 0,4 0,4 Terveyskeskuslääkäri** v 3,0 1,0 0,0 0,0 Ylilääkäri*** v 2,0 1,0 1,0 1,0 Erikoistuva lääkäri** v 1,0 0,0 0,0 0,0 Sairaanhoitaja**** t 2,0 2,0 0,0 0,0 Yhteensä: 10,0 6,0 2,4 2,4 *0,6 siirretty vastaanottotoimintaan terveyskeskuslääkärin vakansseihin. **Siirretty vastaanottotoimintaan terveyskeskuslääkärin vakansseihin. ***1,0 vakanssi siirretty apulaisylilääriksi terveyskeskussairaalaan. ****Siirretty vastaanottotoiminnan sairaanhoitajan vakansseihin. Muu avoterveydenhuolto Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori t 1,0 1,0 1,0 1,0 Terveyden edistämisen koordinaattori t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 2,0 2,0 2,0 2,0

227 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Vastaanottotoiminta Ylilääkäri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Apulaisylilääkäri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Osastonhoitaja v 3,0 3,0 3,0 3,0 Lähihoitaja t 2,0 2,0 2,0 2,0 Sairaanhoitaja* t 24,0 24,0 26,0 26,0 Terveyskeskuslääkäri** v 21,0 21,0 27,6 27,6 Tekstinkäsittelijä t 4,0 4,0 4,0 4,0 Terveyskeskusavustaja t 8,0 8,0 8,0 8,0 Toimistosihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Terveyskioski: Sairaanhoitaja*** t 1,0 2,0 2,0 2,0 Terveydenhoitaja*** t 1,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä: 67,0 67,0 75,6 75,6 *2,0 sairaanhoitajaa siirtyy avoterveydenhuollon hallinnosta. **3,0 terveyskeskuslääkärin, 0,6 alueellinen koulutusylilääkärin ja 1,0 erikoistuvan lääkärin vakanssit siirretty avoterveydenhuollon hallinnosta. Lisäksi terveyskeskussairaalasta on siirretty 1,0 terveyskeskuslääkärin ja 1,0 erikoistuvan lääkärin vakanssit. Siirtoja yhteensä 6,6 vakanssia. *** Valtuustolle ehdotettiin kahden sairaanhoitajan vakansin perustamista vuonna 2014, valtuusto päätti perustaa 1,0 sairaanhoitajan vakanssin ja 1,0 terveydenhoitajan vakanssin. Vakanssit ovat kuitenkin täyttetty vakituisilla sairaanhoitajilla, jolloin edelleen ehdotetaan 2,0 sairaanhoitajan vakanssia ja lakkautetaan 1,0 terveydenhoitajan vakanssi.

228 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Kuntoutus Osastonhoitaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Fysioterapeutti 1v/14t 15,0 15,0 15,0 14,5 Kuntohoitaja t 4,0 3,5 4,0 3,5 Osastosihteeri t 0,3 0,3 0,3 0,3 Toimistosihteeri t 2,0 2,0 2,0 2,0 Yhteensä: 22,3 21,8 22,3 21,3

229 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Terveyskeskussairaala Terveyskeskusylilääkäri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Sisätautiylilääkäri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Ylilääkäri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Ylihoitaja* v 0,5 0,5 Apulaisylilääkäri** v 3,0 3,0 4,0 4,0 Osastonhoitaja v 5,0 5,0 5,0 5,0 Apulaisosastonhoitaja t 2,0 2,0 2,0 2,0 Osastonsihteeri t 8,7 8,7 8,7 8,7 Sosiaalityöntekijä v 1,0 1,0 1,0 1,0 Taloussihteeri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Erikoistuva lääkäri*** v 1,0 1,0 0,0 0,0 Muistineuvoja t 3,0 3,0 3,0 3,0 Sairaanhoitaja**** t 46,0 45,5 47,0 46,5 Lähihoitaja**** t 33,0 33,0 32,0 32,0 Terveyskeskuslääkäri***** v 4,0 4,0 3,0 3,0 Yhteensä: 110,7 110,2 110,2 109,7 *0,5 hallinnossa, 0,5 terveyskeskussairaalassa. **1,0 vakanssi siirretty avoterveydenhuollon hallinnosta. ***Siirretty vastaanottotoimintaan terveyskeskuslääkärin vakansseihin. ****1,0 lähihoitajaa muutettu sairaanhoitajaksi. *****1,0 siirretty vastaanottotoimintaan terveyskeskuslääkärin vakansseihin.

230 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Mielenterveystyö Mielenterveysjohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Osastonhoitaja v 2,0 2,0 2,0 2,0 Apulaisosastonhoitaja t 1,0 0,0 1,0 0,0 Ylilääkäri v 1,0 1,0 1,0 1,0 Apulaisylilääkäri v 1,0 0,0 1,0 0,0 Osastonsihteeri t 2,0 2,0 2,0 2,0 Sairaanhoitaja t 28,0 25,6 28,0 27,6 Sosiaalityöntekijä v 2,0 1,6 2,0 1,6 Toimistosihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Erikoislääkäri v 3,0 3,0 3,0 3,0 Kuntoutusasiantuntija v 1,0 1,0 1,0 1,0 Psykologi t 4,0 4,0 4,0 4,0 Askartelunohjaaja t 1,0 0,4 1,0 0,3 Mielenterveyshoitaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Lähihoitaja t 12,0 12,0 12,0 12,0 Yhteensä: 61,0 55,6 61,0 57,5 Terveydenhuollon vastuualue yhteensä: 336,5 326,1 337,5 332,5

231 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Vanhustenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon hallinto Vanhustenhuollon johtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Palvelussuhdeasiantuntija v 1,0 1,0 1,0 1,0 Määräaikainen kehittämiskoordinaattori t 1,8 1,0 Määräaikainen kehittämissuunittelija t 0,8 0,0 Yhteensä: 2,0 4,6 2,0 3,0 Hoivapalvelut Hoivapalvelun johtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Osastonhoitaja v 7,0 7,0 7,0 7,0 Toimistosihteeri t 3,0 3,0 3,0 3,0 Askartelunohjaaja t 2,0 2,0 2,0 2,0 Asumispalvelukoordinaattori* v 1,0 1,0 2,0 2,0 Liikunnanohjaaja** t 0,5 0,5 0,5 0,5 Sosiaaliohjaaja*** v 1,0 1,0 1,0 1,0 Sosiaalityöntekijä v 2,0 2,0 2,0 2,0 Yövalvoja t 1,0 1,0 1,0 1,0 Fysioterapeutti t 8,0 8,0 8,0 8,0 Kotiavustaja t 5,0 4,0 5,0 4,0 Sairaanhoitaja**** t 45,0 40,3 45,0 41,2 Lähihoitaja**** t 230,0 201,0 230,0 215,6 Yhteensä: 306,5 271,8 307,5 288,30 *1,0 sosiaaliohjaaja muuttettu asumispalvelukoordinaattoriksi. *0,5 hoivapalvelut ja 0,5 kotihoito. ***1,0 sosiaaliohjaaja siirtyy kotihoidosta, 1,0 sosiaaliohjaaja muuttettu asumispalvelukoordinaattoriksi. ****Muutokset 2015 HTV2: luvuissa: Villa Eskolan ja Karhuvuorikodin aloitus, Pihkapolun toiminnan lopetus ja Pihlakodin 3. kerroksen muutos palveluasumiseksi.

232 108, KV :00 / Pykälän liite: Henkilöstösuunnitelma2015 Henkilöstösuunnitelma Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtävä Virat/tehtävät 2014 *v=virkasuhteinen, t=työsuhteinen **Palkkamääräraha varattu talousarvioon täytetyt täytetyt** virat/tehtävät Virat/tehtävät virat/tehtävät Virat/tehtävät 2016 täytetyt virat/tehtävät 2016 Virat/tehtävät 2017 täytetyt virat/tehtävät 2017 Nimike Kotihoito Kotihoidon johtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 Osastonhoitaja v 6,0 6,0 6,0 6,0 Liikunnanohjaaja* t 1,5 1,5 1,5 1,5 Fysioterapeutti t 2,0 2,0 2,0 2,0 Toimistosihteeri t 2,0 2,0 2,0 2,0 Lähihoitaja** t 130,0 125,0 130,0 123,0 Terveydenhoitaja t 5,0 5,0 5,0 5,0 Kotiavustaja t 10,0 9,5 10,0 9,0 Palveluohjaaja v 9,0 9,0 9,0 9,0 Sairaanhoitaja t 38,0 37,0 38,0 37,0 Sosiaaliohjaaja*** v 1,0 1,0 0,0 0,0 Lähihoitaja, määräaikaiset t 2,0 2,0 Yhteensä: 205,5 201,0 204,5 197,5 *0,5 hoivapalvelut ja 0,5 kotihoito. **Henkilötyövuosissa 2,0 lähihoitajan vähennys, talouden tasapainotus. ***Siirtyy hoivapalveluihin. Vanhustenhuollon vastuualue yhteensä: 514,0 477,4 514,0 488,8 Hyvinvointipalveluiden tehtäväalue yhteensä: 2120,5 2117,2 2110,8 2106,9-5,0-1,0-1,0-1,0

233 109, KV :00 KH: 320/2014 Perustettavat ja lakkautettavat virat Heja / 45 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh Kuntalain 45 :n mukaan viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää valtuusto tai johtosäännössä määrätty kunnan muu toimielin. Kun virka, jossa ei käytetä julkista valtaa, tulee avoimeksi, se lakkautetaan. Työsuhteisten tehtävien perustamisesta tai lakkauttamisesta kuntalaki ei määrää mitään. Työsuhteisten vakanssimuutokset on esitelty ja käsitelty henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä, joten niitä ei enää erikseen tuoda perustettavaksi tai lakkautettavaksi. Lakkautettaviksi esitetään kuusi (6) virkaa. Lakkautukset aiheutuvat mm. tarpeettomiksi käyneistä tehtävistä, organisaation muuttumisesta, toiminnan siirtymisestä muualle, eläkkeelle jäämisestä ja toiminnan supistumisesta. Perustettaviksi esitetään kolme (3) virkaa. 1,0 pysäköinnintarkastajan virka Kaupunginhallitus päätti ottaa yksityisalueet pysäköinnin tarkastuksen piiriin. Toiminnan laajennus on aiheuttanut lisäresurssitarpeen. 1,0 pysäköinnin tarkastajaa on toiminut noin kaksi vuotta määräaikaisena, mutta koska määräaikaisuudelle ei ole enää laillisia perusteita, tehtävä pitää vakinaistaa. 1,0 lakimiehen virka Lakiasiainyksikön, jossa on ainoastaan yksi lakimies, tehtävät ovat määrällisesti lisääntyneet. Määrällisesti tehtäviä on niin paljon, etteivät kaikki lakimiesapua tarvitsevat asioiden valmistelijat saa sitä kohtuullisessa ajassa. Kaupungille aiheutuu sopimusriskien lisääntymistä sekä asioiden täytäntöönpanon viivästymistä. Ongelmia on myös oikeudenkäynteihin liittyvissä töissä sekä lomatilanteissa. 1,0 asumispalvelukoordinaattori Lakkautettavan sosiaaliohjaajan viran tilalle perustetaan asumispalvelukoordinaattorin virka, joka paremmin vastaa tehtävän sisältöä. Perustettavat virat ja työsuhteiset tehtävät sisältyvät talousarvioon 2015 ja sen henkilöstösuunnitelmaan. Yhteistoimintaneuvottelukunta käsittelee asian kokouksessaan /. Yhteenveto lakkautettaviksi ja perustettaviksi esitetyistä viroista on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Henkilöstöjaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se esittää kaupunginvaltuustolle 1. liitteessä olevat virat lakkautettaviksi ja 2. liitteessä olevat virat perustettaviksi. Päätös: Hyväksyttiin.

234 109, KV :00 KH: 320/2014 YTNK / 64 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh /. Yhteenveto lakkautettaviksi ja perustettaviksi esitetyistä viroista on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Yhteistoimintaneuvottelukunta päättää merkitä asian tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Kh / 282 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh /. Yhteenveto lakkautettaviksi ja perustettaviksi esitetyistä viroista on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää 1. lakkauttaa liitteessä mainitut virat 2. perustaa liitteessä mainitut virat. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kv /. Yhteenveto lakkautettaviksi ja perustettaviksi esitetyistä viroista on liitteenä. Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Toimeenpano: Ote: henkilöstöjohtaja talous- ja rahoitusjohtaja Valitusosoitus

235 109, KV :00 / Pykälän liite: PERUSTETTAVAT JA LAKKAUTETTAVAT VIRAT PERUSTETTAVAT JA LAKKAUTETTAVAT VIRAT LAKKAUTETTAVAT VIRAT HYVINVOINTIPALVELUT / SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE Lakkautettavat tehtävät Vakanssi- Numero Lakkautusajankohta Työyksikkö Tehtävä avoin/ hoitaja Lakkautuksen vaikutus TA:n Perustelut Työllisyyspalvelupäällikkö Sosiaalihuollon hallinto Avoin Huomioitu talousarviossa 2015 Tehtävät siirretty Väylään. HYVINVOINTIPALVELUT / PÄIVÄHOIDON VASTUUALUE Lakkautettavat tehtävät Vakanssi- Numero Lakkautusajankohta Työyksikkö Tehtävä avoin/ hoitaja Lakkautuksen vaikutus TA:n Perustelut Päiväkodin johtaja Päivähoito avoin Huomioitu talousarviossa 2015, ei vaikutusta palkkamäärärahoihin Lastentarhanopettajan tarve. Tilalle perustetaan 3,0 lastentarhanopettajan työsuhdetta, jotka näkyvät henkilöstösuunnitelmassa.

236 109, KV :00 / Pykälän liite: PERUSTETTAVAT JA LAKKAUTETTAVAT VIRAT HYVINVOINTIPALVELUT / VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Lakkautettavat tehtävät Vakanssi- Numero Lakkautusajankohta Työyksikkö Tehtävä avoin/ hoitaja Lakkautuksen vaikutus TA:n Perustelut Sairaanhoitaja Kotihoito avoin Huomioitu talousarviossa 2015, ei vaikutusta palkkamäärärahoihin Tilalle perustetaan 1,0 sairaanhoitajan työsuhde, joka näkyy henkilöstösuunnitelmassa. Lakkautettavat tehtävät Vakanssi- Numero Lakkautusajankohta Työyksikkö Tehtävä avoin/ hoitaja Lakkautuksen vaikutus TA:n Perustelut Sosiaaliohjaaja Kotihoito täytetty Huomioitu talousarviossa 2015, ei vaikutusta palkkamäärärahoihin Tilalle asumispalvelukoordinaattorin virka.

237 109, KV :00 / Pykälän liite: PERUSTETTAVAT JA LAKKAUTETTAVAT VIRAT PERUSTETTAVAT VIRAT KONSERNIPALVELUT / HALLINNON VASTUUALUE Perustettava tehtävän nimike Virkasuhde/ Työsuhde Perustamisajankohta Työyksikkö Perustelut Pysäköinnintarkastaja Virkasuhde Pysäköinninvalvonta Katso vuoden 2015 henkilöstösuunnitelma. Lakimies Virkasuhde Lakiasiat Rakennuslakimiehen ja pysäköinninvalvojan tehtävät. Katso vuoden 2015 henkilöstösuunnitelma. HYVINVOINTIPALVELUT / VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Perustettava tehtävän nimike Virkasuhde/ Työsuhde Perustamisajankohta Työyksikkö Perustelut Asumispalvelukoordinaattori Virkasuhde Kotihoito Lakkautetun sosiaaliohjaajan viran tilalle perustetaan asumispalvelukoordinaattorin virka.

238 110, KV :00 KH: 1412/2014 Valtuuston ja kaupunginhallituksen kokousaikataulu 2015 Kh / 265 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Juhlapyhät ym. vuonna 2015: hiihtoloma ma-pe pääsiäinen pe-ma vappu pe juhannus pe-su itsenäisyyspäivä su joulu to-la Syyslomapäivämäärät selviävät tuonnempana. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää, että sen kokoukset vuonna 2015 järjestetään alla sanottuina päivinä (vasen sarake). Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että sen kokoukset ja tiedonantokokoukset vuonna 2015 järjestetään alla sanottuina päivinä (oikea sarake). Kaupunginhallitus Valtuusto (tiedonanto) (tiedonanto) (tiedonanto) (tiedonanto) (tiedonanto) (tiedonanto) (tiedonanto) (tiedonanto)

239 110, KV :00 KH: 1412/2014 Kaupunginhallitus Valtuusto (tiedonanto) (tiedonanto) Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kv Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Toimeenpano: Ote: Lautakunnat Ei valitusosoitusta

240 111, KV :00 KH: 1218/2014 Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Sotela / 96 Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh , päivähoidon johtaja Maija Rikberg, puh , sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh ja palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa awwwstructure/22334_lasten_ja_nuorten_hyvinvointisuunnitelma_ pdf Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille Väliarviointi suoritettiin vuonna Loppuarviointi koottiin kaupunginvaltuuston kokouksessa Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä. Suunnitelman liitteiksi tulevat oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma sekä syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa -työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy omalta osaltaan Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Hyväksyttiin.

241 111, KV :00 KH: 1218/2014 Kala / 73 Valmistelija: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille Väliarviointi suoritettiin vuonna Loppuarviointi koottiin kaupungin valtuuston kokouksessa Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä. Suunnitelman liitteenä on oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma. Myöhemmin tähän liitetään syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa -työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy omalta osaltaan Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Asian käsittely: Lautakunta totesi seuraavaa:

242 111, KV :00 KH: 1218/2014 Suunnitelmassa tarkastellaan lasten ja nuorten elämänpiiriä laajasti. Eri toimijoilla on omat vastuunsa sen kehittämisessä. Kaupunkisuunnittelu vastaa tiiviin ja turvallisen kaupunkirakenteen kehittämisestä sekä osaltaan lähiliikunta- ja leikkipaikkojen saavutettavuudesta. Tavoitteet ovat täysin linjassa kaupunkisuunnittelun yleisten suunnittelutavoitteiden kanssa. Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain. Päätös: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi omalta osaltaan Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Kula / 40 Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh Palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille Väliarviointi suoritettiin vuonna Loppuarviointi koottiin kaupungin valtuuston kokouksessa Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä. Suunnitelman liitteenä on oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma. Myöhemmin tähän liitetään syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa - työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen

243 111, KV :00 KH: 1218/2014 Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää hyväksyä omalta osaltaan Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Hyväksyttiin. Tela / 82 Valmistelija: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh ja palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille Väliarviointi suoritettiin vuonna Loppuarviointi koottiin kaupungin valtuuston kokouksessa Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa -työryhmä. Suunnitelman liitteenä on oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma. Myöhemmin tähän liitetään syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa -työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Esittelijä: Kuntatekniikan johtaja Hannele Tolonen

244 111, KV :00 KH: 1218/2014 Ehdotus: Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyy omalta osaltaan Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Hyväksyttiin. Lanula / 86 Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh , päivähoidon johtaja Maija Rikberg, puh , sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh ja palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille Väliarviointi suoritettiin vuonna Loppuarviointi koottiin kaupunginvaltuuston kokouksessa Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä. Suunnitelman liitteiksi tulevat oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma sekä syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa -työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Esittelijä: Palvelujohtaja Jorma Haapanen

245 111, KV :00 KH: 1218/2014 Ehdotus: Päätös: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta hyväksyy omalta osaltaan Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Hyväksyttiin. Liila / 45 Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh ja palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille Väliarviointi suoritettiin vuonna Loppuarviointi koottiin kaupungin valtuuston kokouksessa Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa -työryhmä. Suunnitelman liitteenä on oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma. Myöhemmin tähän liitetään syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa -työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Esittelijä: Ehdotus: Liikuntajohtaja Antti Mattila Liikuntalautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille

246 111, KV :00 KH: 1218/2014 Päätös: Hyväksyttiin. Kh / 266 Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh päivähoidon johtaja Maija Rikberg, puh sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman Asian käsittely: Kaupunginjohtaja esittelijänä muutti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sivun 6 viimeisen kappaleen ensimmäisen virkkeen näin kuuluvaksi: Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on kaikkiaan 39 äidinkieltä kotimaisten kielten lisäksi. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kv /. Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma jaetaan kokoukseen osallistujille ja varavaltuutetuille erillisenä liitteenä. Suunnitelma on lisäksi luettavissa osoitteessa Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Toimeenpano: Ote: lautakunnat palvelujohtaja Valitusosoitus

247 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma KOTKAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

248 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma SISÄLLYS 1 JOHDANTO JA LÄHTÖKOHDAT KOTKAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN TOIMINTAA OHJAAVAT ASIAKIRJAT JA ARVOT LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT Lasten ja nuorten osuus väestöstä Lapsiperheet Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Työllisyys Lasten ja nuorten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Lasten ja nuorten kasvuolot kotkalaisten lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien arvioimana LAPSEN, NUOREN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT KOTKASSA SUUNNITELMAKAUDEN PÄÄMÄÄRÄT JA TEOT SEURANTA JA ARVIOINTI LIITTEET Liite 1: Kasva Kotkassa -työryhmä Liite 2: Sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite 3: Opiskeluhuolto osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa Kotkan kaupungissa

249 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lastensuojelulain 12 mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lain mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman sekä seuraa ja arvioi sen toteuttamista. Suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa ja se on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 pykälän mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Suunnitelman liitteinä ovat oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma sekä syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla kunnan luottamushenkilöt saavat kokonaisvaltaisen käsityksen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvuoloista sekä resursseista, joita tarvitaan heidän hyvinvointinsa turvaamiseksi. Suunnitelman on tarkoitus ohjata konkreettisesti kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi- ja lastensuojelupolitiikkaa. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan kotkalaiset vuotiaat lapset, nuoret ja heidän perheensä. Lastensuojelulain mukaan lapsena pidetään vuotiasta henkilöä ja nuorena vuotiasta. Nuorisolain (72/2006) mukaan nuori on alle 29 -vuotias henkilö. Kotkan lasten ja nuorten ensimmäinen hyvinvointisuunnitelma tehtiin vuosille Se hyväksyttiin Kotkan kaupunginvaltuustossa ( 122) ja Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman loppuarviointi on hyväksytty valtuustossa ( 32). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman on laatinut ja sen toteutumista arvioinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa -työryhmä (Liite 1). Uutta suunnitelmaa on työstetty eri työryhmissä vuosina ja uuden suunnitelman tavoitteet on asetettu vuosille

250 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ohjaavia tärkeimpiä asiakirjoja ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Suunnitelma liittyy Kotkan kaupungin kaupunkistrategiaan ja hyvinvointikertomukseen sekä Kotkan lasten ja nuorten palvelujen strategiaan. Valittujen vuosittaisten tavoitteiden seuranta toteutuu sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta. Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa huomio tulisi kiinnittää lasten ja nuorten elämään kolmen kärjen kautta: osallisuus, yhdenvertaisuus, arjen hallinta. Lisäksi kehittämisohjelman toteuttamistapana on yhteistyön voimistaminen. Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on soveltaen käytetty lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kolmea kärkeä. Taustalla olevat ja toimintaa ohjaavat arvot ovat: terveys ja hyvinvointi, oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, välittäminen ja suvaitsevaisuus. Kasva Kotkassa -työryhmä valitsi hyvinvointisuunnitelman tavoitteiksi: Edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia Tukea lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista Turvata lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen

251 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten osuus väestöstä Vuonna 2013 Kotkassa asui henkilöä. Lasten ja nuorten osuus väestöstä vähentyy tilastokeskuksen ennusteen mukaan vain hieman tulevien vuosikymmenien aikana. Vuodesta 2009 vuoteen 2013 asti syntyneiden lasten määrä Kotkassa oli lievässä laskussa. Vuonna 2013 syntyneitä lapsia oli 467. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan syntyvien lasten määrä pysyy lähes ennallaan vuoteen 2020 asti. Ennusteiden mukaan seuraavina vuosikymmeninä syntyy noin 495 lasta vuosittain. Huomioitavaa on, että kolmasosa ikäryhmästä (0-29 vuotiaista) on täysi-ikäisiä ja moni heistä on jo itse vanhempia. Taulukko 1. Väestötilasto Kotka yhteensä Tilastokeskus: Väestötilasto Taulukko 2. Väestöennuste (2012) vuotiaiden osalta, Kotka 2020 Väestöennuste (2012) vuotiaiden osalta, Kotka Sukupuolet yhteensä Kotka Ikäluokat yhteensä yhteensä vuotiaita (30,76 % ennustetusta väestöstä) Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto

252 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lapsiperheet Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18 -vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Kotkassa oli vuoden 2012 lopussa kaikkiaan perhettä. Lapsiperheiden osuus perheistä oli 38,1 % eli 5567 lapsiperhettä. Kotkassa on lapsiperheiden osuus suurempi kuin vertailukunnassa Lappeenrannassa, mutta pienempi kuin Vaasassa ja koko Suomessa. Osa vanhemmista kuuluu myös itse tarkastelun kohteena olevaan (0-29-vuotiaiden) ikäluokkaan. Taulukko 3. Lapsiperheiden osuus perheistä Lapsiperheet, % perheistä Kotka ,2 38,1 Lappeenranta 38,3 38, ,7 Vaasa 40, ,6 39,3 Koko maa 40, ,7 39,5 *= tietoja ei käytettävissä Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto

253 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä oli 25,1 % eli 1397 yksinhuoltajaperhettä. Kotkassa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on koko seurantajakson aikana ( ) korkeampi kuin vertailukaupungeissa ja koko maassa. Taulukko 4. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Kotka 24,6 24,4 24,6 25,1 Lappeenranta 23,1 22,9 22,8 22,7 Vaasa 19,6 19,3 19,3 19,2 Koko maa 20,1 20,2 20,3 20,4 *= tietoja ei käytettävissä Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto

254 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Maahanmuuttajia tarkastellaan tässä kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan. Tarkastelun keskiössä ovat lapset ja nuoret eli vuotiaat. Tilastojen lisäksi esitetään tietoja heistä palvelujen käyttäjinä. Vuonna 2013 Kotkassa asui henkilöä ja heistä oli ulkomaan kansalaisia Tämä on 5,9 % väestöstä. Vieraskielisten asukkaiden määrä oli kaikkiaan henkilöä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat Venäjän, Viron ja Irakin kansalaiset joita oli yhteensä noin henkilöä. Kieliryhminä luonnollisesti suurimmat olivat myös venäjä, eesti, arabia ja kurdi, joita äidinkielenään puhuvia oli noin henkilöä. Taulukko 5. Vieraskieliset lapset ja nuoret Kotkassa v 7-14v 15-18v 19-24v 25-29v Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on kaikkiaan 39 äidinkieltä kotimaisten kielten lisäksi. Kolme suurinta kieliryhmää ovat venäjä, arabia ja burma. Vuonna 2013 oli varhaiskasvatuspalveluiden piirissä 218 monikulttuuritaustaista lasta.

255 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Asuminen Kotkassa on kaikkiaan asuntokuntaa, joista 5556 asuntokunnassa on alle 18-vuotiaita lapsia. Näistä 5556 lapsiasuntokunnasta ahtaasti asuu 1669 eli n. 30 %. Koko maassa lapsiasuntokunnista ahtaasti asuu n. 29 %. Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (Tilastokeskus 2012). Taulukko 6. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Kotka 30 30,3 30,5 30 Lappeenranta 25,8 26,1 25,1 25,4 Vaasa 28,7 28,8 28,7 28,5 Koko maa 29,5 29,5 29,3 29,2 *= tietoja ei käytettävissä Tilastokeskus: Asuntokunnat ja asuinolot Taulukko 7. Asuntokunnat asumisväljyyden mukaan Kotka Yhteensä Lapsiasuntokunta Ei lapsiasuntokunta Yhteensä Tilava Normaali Ahdas Tuntematon Tilastokeskus: Asunnot 2012

256 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Nuorista vuotiaista jonottaa tällä hetkellä asuntoa 99 henkilöä, joista 68 hakee asuntoa yksin ja 31 pariskuntana tai perheenä. Hakemukset asuntoihin ovat voimassa kolme kuukautta ja asunnon saannin kesto riippuu paljon hakualueesta. Vuonna 2013 asunnon sai 143 ikäryhmään kuuluvaa, joista oli 92 yksinäistä ja 51 pariskuntaa tai perhettä. Nuoret asunnonhakijat toivovat yksiöitä tai pieniä kaksioita (n.40m2) keskusta -alueilta tai ainakin hyvien kulkuyhteyksien varrelta (Kotkan asunnot Oy 2013). 3.5 Työllisyys Kotka-Haminan seudulla työttömyys on pysynyt viimeiset vuodet valtakunnallista tasoa huomattavasti korkeammalla. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli seudulla 14,9 %. Se on kasvanut vuodesta 2008 lähtien n. 40 %. Kotkan tilanne verrattuna muihin seudun kuntiin on ollut heikompi. Vuonna 2008 Kotkassa oli keskimäärin työtöntä työnhakijaa kuukaudessa. Vuoden 2013 keskiarvo oli työtöntä henkilöä kuukaudessa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut merkittävästi ja vuonna 2013 määrä kasvoi 9 % edellisestä vuodesta. Myös yli 50 -vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi selvästi vuonna Työttömistä noin 60 % on miehiä. Nuorten työttömien määrä seudulla on pysynyt melko vakaana. Nuoria, alle 25-vuotiaita, työttömiä oli vuonna 2013 keskimäärin 557 henkilöä/kk. Helmikuun 2014 työllisyyskatsauksen mukaan nuorten työttömien määrä väheni Kotkassa edellisen vuoden lukuihin verrattuna, mutta muutos on pieni. Nuorisotakuun edellyttämä työllistymissuunnitelma oli laadittu 75,4 prosentille alle 25 -vuotiaista työttömistä nuorista. Taulukko 8. Työttömyyden muutokset Kotkassa Työttömien osuus työvoimasta % 14,9 15,8 16,8 Työttömät työnhakijat Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Yli vuoden työttömänä olleet Lähde: TEM työllisyyskatsaukset, josta laskettu keskiarvo ko. vuodelta

257 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Kotkassa on viheralueita yhteensä noin 1400 hehtaaria, joista rakennettuja puistoja on noin 170 hehtaaria. Puistojen ja muiden viheralueiden sekä luontopolkujen hyvällä hoidolla edesautetaan kaikenikäisten mahdollisuuksia ulkoiluun ja virkistykseen. Kotkassa liikuntapalveluja tuotetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Liikuntapaikkoina on mm. 11 liikuntahallia, 28 koulun liikuntatilaa, 9 kuntorataa, yhteensä 32 km valaistua sekä 60 km kunnossapidettävää latua sekä 18 urheilu- ja palloilukenttää. Kaikesta liikuntatilojen käytöstä n. 70 % on seurojen juniorikäyttöä. Lisäksi lähiliikuntapaikkoja on 8, joista viimeisin on rakennettu Karhuvuoreen.

258 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten kasvuolot kotkalaisten lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien arvioimana Varhaiskasvatuksen kysely Vanhemmat arvioivat vuosittain päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toimintaa ja laatua päivähoitoikäisten hyvinvoinnin kannalta. Keväällä 2014 palautetta antoi 317 perhettä. Annetuissa avoimissa arvioineissa korostuvat hyvät kokemukset lasten turvallisuudesta ja henkilökunnan paneutumisesta lapsen hyvään arkeen päivähoidossa. Suuri osa myös kokee saavansa hyvin palautetta lapsen päivästä sekä voivansa riittävästi osallistua lapsensa kasvuun ja kehitykseen liittyvään keskusteluun. Lapsen yksilöllinen kohtelu ja vanhempien kuuleminen vuorovaikutustilanteissa ovat kyselyn mukaan vanhemmille tärkeitä arvoja. Vuorovaikutukseen liittyvästä hyvästä palautteesta huolimatta toivotaan säännöllisyyttä ja enemmän aikaa keskusteluun lapsen kasvusta ja kehityksestä Annetussa palautteessa huolenaiheiksi nousee henkilökunnan suuri vaihtuvuus ja erityisesti se, että kasvattajien määrä koetaan riittämättömäksi. Myös lapsiryhmien koko ja rajalliset toimintatilat mainitaan useissa vastauksissa laatua heikentävänä tekijänä. Päivähoitopalvelun käytännön joustavuus, hoitoaikojen järjestäminen ja vanhempien työvuorojen sovittaminen päivähoidon rytmiin tuntuu monista vanhemmista hankalalta ja huonosti perheiden tarpeita vastaavalta. Työvuodesta on saatu laadun keskiarvoksi arvosana 4,2/5. Päiväkodissa tarjottava ruoka saa edelleen jonkin verran kritiikkiä. Sitä pidetään liian teollisena ja pienille lapsille sopimattomana. Monet vastaajat myös kritisoivat liian makeita välipaloja tai makeisten tarjoamista juhlapäivinä. Kouluterveyskysely Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan positiivista muutosta edelliseen kyselyyn verrattuna luokkalaisten kohdalla oli tapahtunut mm. suhteessa vanhempiin ja perheeseen. Vanhemmat tiesivät paremmin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan ja keskusteluyhteys vanhempien kanssa parani. Lisäksi perheiden yhteinen ateriointi ja aamupalan syöminen lisääntyi. Huolen aiheista 8. ja 9. luokkalaisten kohdalla nousivat läheisten alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat, rikkeiden teko, koulukiusatuksi joutuminen ja opiskeluun liittyvien vaikeuksien lisääntyminen. Vaikka tupakointi ja päihteiden käyttö eivät lisääntyneet, ovat nämä yleisempiä kotkalaisilla pojilla kuin keskimäärin koko Suomessa. Vuoden 2013 Kouluterveyskyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa

259 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kotkalaiset 8. ja 9. luokkien oppilaat arvioivat vuonna 2013 kouluterveyskyselyssä ilon ja huolen aiheita seuraavasti: 11 Lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoiden kohdalla positiivista muutosta edelliseen kyselyyn verrattuna tapahtui erityisesti kouluun sekä terveystottumuksiin liittyvissä tekijöissä. Koulun työilmapiiri parani, opiskeluun liittyvät vaikeudet vähenivät, kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi ja erilaisten päivittäisten oireiden kokeminen vähentyi. Tupakointi, huumekokeilut ja humalajuominen vähentyi. Huolen aiheiksi lukiolaisilla nousivat liikunnan vähentyminen ja ruutuajan lisääntyminen. Sekä peruskouluikäiset että lukiolaiset tytöt ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti enemmän kuin pojat. Kotkalaisten nuorten kohdalla epätietoisuus siitä, miten vaikuttaa koulun asioihin, oli yleisempää kuin koko maassa. Vastaavasti kotkalaiset lukion 1. ja 2. luokan oppilaat arvioivat kouluterveyskyselyssä 2013 ilon ja huolen aiheita seuraavasti:

260 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

261 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Arviointikysely perusopetuksen ja lukion oppilaille Perusopetuksessa ja lukiossa toteutettiin arviointikysely joulukuussa tammikuussa Vastaajina oli 3574 oppilasta. Kyselyllä haluttiin selvittää oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä mielipiteitä, käsityksiä, toiveita ja tarpeita. Kyselyn mukaan oppilaat tulevat hyvin toimeen muiden oppilaiden kanssa. Kiusaamista koetaan harvoin. Oppilaat kokevat turvalliseksi sekä koulussa olon että koulumatkat. Tyytymättömimpiä oppilaat ovat mahdollisuuteen vaikuttaa koulun asioihin, piha-alueen liikuntamahdollisuuksiin sekä kouluruokaan. Kaikki vastaajat N= Tulen toimeen muiden oppilaiden kanssa 4,24 3. Koulussa minua ei kiusata 4,29 4. Olen tyytyväinen kouluruokaan 3,23 6. Koulumatkani on turvallinen 4,35 7. Koen oloni myös koulussa turvalliseksi 4,38 9. Koulun tarjoama harrastustoiminta on mielestäni riittävä 3, Voin vaikuttaa oppilaskunnan kautta koulun asioihin 2, Keskustelen vanhempien kanssa koulupäivän sujumisesta 3, Koulun piha-alue kannustaa minua liikkumaan 3, Koulun tilat ovat viihtyisät 3, Oppitunneilla on hyvä työrauha 3, Saan mielestäni koulussa riittävästi tukea oppimiseen 4, Voin halutessani puhua omista asioistani koulun aikuisen kanssa 3,80 Nuorisobarometri Kotkassa on parin viime vuosikymmenen aikana tehty nuorisotoimen toimesta useita nuorisokyselyitä, joista viimeinen on vuodelta Sama kysely tehtiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan 15 kunnassa. Kotkan vastaajia (14-20-v.) oli yhteensä 884. Tärkeimpinä nuorisotyön palveluina he pitivät nuorisotaloa ja tapahtumia. Kotkalaiset nuoret olivatkin hieman muuta aluetta ahkerampia nuorisotalojen kävijöitä ja myös tyytyväisiä nuorisotaloihin. Muista palveluista nuoret olivat eniten tyytyväisiä seuraaviin palveluihin: kirjasto, pyörätiet ja jalankulkuväylät, koulutus, liikunta- ja urheilupalvelut ja puistot ja ulkoilualueet. Vähiten tyytyväisiä he olivat seuraaviin: joukkoliikenne ja maahanmuuttajapalvelut. Liki 52 % nuorista arveli asuvansa vielä 5 vuoden päästä Kotkassa. Vastaava luku koko vastausalueella oli vain 41 %. Kotka sai kotipaikkana arvosanan 7,8 (4-10), joka oli keskivertoa hieman parempi.

262 111, KV :00 / Pykälän liite: Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma LAPSEN, NUOREN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT KOTKASSA Palvelukartan palvelukuvauksiin pääsee tutustumaan osoitteessa

Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Kaupunginjohtajan ehdotus

Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Kaupunginjohtajan ehdotus Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Kaupunginjohtajan ehdotus Julkaisuvapaa 20.10.2014 klo 13.00 Sivu 1 / 2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2015-2019

Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-2019 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus

Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

Verotulojen arviointi 2015 2018

Verotulojen arviointi 2015 2018 ALAVIESKAN KUNTA Verotulojen arviointi 2015 2018 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Kunnanhallitus Valtuusto ALAVIESKAN KUNTA Sisällysluettelo 1. Yleistä verokehityksestä... 1 1.1. Kunnallisvero...

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2014... 37

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2014... 37 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014-2018 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.11.2013 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

SOTEN ILTAKOULU koskien Ppky Kallion talousarviota kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen Nivalan kaupunki

SOTEN ILTAKOULU koskien Ppky Kallion talousarviota kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen Nivalan kaupunki -3, KV 14.11.2012 18:30 SOTEN ILTAKOULU koskien Ppky Kallion talousarviota kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen Nivalan kaupunki Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Esityslista 6/2012 -2, KV 14.11.2012 18:30

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTA ESITYSLISTA 5. Kunnanvaltuusto. SAAPUVILLA Alamattila Jaakko Kimmel Miliza OLLEET JÄSENET Alatörmänen Seppo Kotavuopio Kari

ENONTEKIÖN KUNTA ESITYSLISTA 5. Kunnanvaltuusto. SAAPUVILLA Alamattila Jaakko Kimmel Miliza OLLEET JÄSENET Alatörmänen Seppo Kotavuopio Kari ENONTEKIÖN KUNTA ESITYSLISTA 5. Kunnanvaltuusto KOKOUSAIKA Keskiviikko 11.11.2015 klo 17.00 (valtuustoseminaari klo 15.00) KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, valtuustosali SAAPUVILLA Alamattila Jaakko Kimmel

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kotkan - Haminan seudun seutuvaltuusto 1. Cursor, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1. krs. auditorio

Kotkan - Haminan seudun seutuvaltuusto 1. Cursor, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1. krs. auditorio PÖYTÄKIRJA Nro 2/2015 Kotkan - Haminan seudun seutuvaltuusto 1 KOKOUSAIKA Tiistai 26.5.2015 klo 14.30 16.15 KOKOUSPAIKKA Cursor, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1. krs. auditorio KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 17.12.2012 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1.

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1. Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen Jorma Haapanen 20.1.2016 Kotkan kaupunki Asukasluku 54 500 Ulkomaalaisia väestöstä noin 6 %,

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään 17.11.2014.

Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään 17.11.2014. Kaupunginhallitus 522 03.11.2014 Kaupunginvaltuusto 111 10.11.2014 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2015 KH 522 Selostus: Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.11.2011 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen

Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen Kunnanhallitus 255 28.10.2013 Kunnanvaltuusto 69 11.11.2013 Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen 349/02.03.02/2013 Kunnanhallitus 28.10.2013 255 Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 VALTUUSTO 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 VALTUUSTO 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 SISÄLLYSLUETTELO 32 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 99 33 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 100 34 KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2015... 101

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 07.11.2011 kello 18.00 18.13 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto,

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Iitin kunta Pöytäkirja 2/2015 1 Tarkastuslautakunta 18.02.2015 Aika Keskiviikko 18.02.2015 klo 18:00-19:49 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto NRO 6/2009 Kokousaika klo Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta

Kaupunginvaltuusto NRO 6/2009 Kokousaika klo Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta HAAPAVEDEN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Kaupunginvaltuusto NRO 6/2009 Kokousaika 16.11.2009 klo 13.00 Kokouspaikka Kaupungintalo Käsiteltävät asiat Asia nro Liite nro Asia Sivu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016 2017 LAADINTAOHJEET

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016 2017 LAADINTAOHJEET PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016 2017 LAADINTAOHJEET VUODEN 2015 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA... 2 Verotulot... 2 Valtionosuudet ja verotulotasaus... 4 Ennakoitavissa

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 Aika 8.10.2014 klo 15:03 18:00 Paikka Kaupungintalo, kokoustila K1-K2 Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 28 29 30 31 32 33 Kaupungin talouskatsaus 1.1. 31.8.2014 Konserniyhtiöiden

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kaupunginvaltuusto 89 16.11.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017 2018 LAADINTAOHJEET

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017 2018 LAADINTAOHJEET PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017 2018 LAADINTAOHJEET VUODEN 2016 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA... 2 Verotulot... 2 Valtionosuudet ja verotulotasaus... 5 Ennakoitavissa

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot