HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 a 3 LAUSUNTO ESITYKSESTÄ RAUTATEIDEN HENKILÖLIIKENTEEN AVAAMISESTA KILPAILULLE Kslk Hankenro 1103 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Lausunnon tiivistelmä Liikenneministeriön työryhmän tekemässä raportissa esitellään ansiokkaasti rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisen vaatimia lainsäädännöllisiä ja toiminnallisia edellytyksiä, joilla aitoa kilpailua saataisiin syntymään. Työryhmän esitys kilpailun aloittamisesta pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä on kannatettava. Mahdollisuudet kilpailun onnistumiselle ovat täällä hyvät. Lausunto Liikenneministeriön työryhmän tekemässä raportissa esitellään ansiokkaasti rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisen vaatimia lainsäädännöllisiä ja toiminnallisia edellytyksiä, joilla aitoa kilpailua saataisiin syntymään. Rautatieliikenteen avaaminen kilpailulle ei ole itsetarkoitus, vaan keino järjestää palvelut entistä tehokkaammin. Pitkään monopolin suojassa toimineiden joukkoliikenneyritysten ei ole tarvinnut kiinnittää huomiota kustannustehokkuuteen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä työryhmän esitys junaliikenteen kilpailuttamisen aloittamisesta pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä on kannatettava. Pääkaupunkiseudun lähiliikenne muodostaa oman riittävästi muusta junaliikenteessä erillään olevan kokonaisuutensa, jonka osalta kilpailun edellytykset ja onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymällä (HSL) on pitkä kokemus junaliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta sekä liikennepalvelujen hankinnasta kilpailuttamalla bussiliikenteessä. Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy omistaa lähiliikennekalustoa, joka voidaan luovuttaa kilpailun voittaneen operaattorin käyttöön. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsityksen mukaan lähiliikenne kannattaa kilpailuttaa bruttomenetelmällä, koska alueellamme on yhtenäinen lippu- ja joukkoliikennejärjestelmä, jonka suunnittelusta

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 2 a vastaa HSL. Junaliikenne on osa liikennejärjestelmää ja se suunnitellaan keskitetysti yhdessä siihen liittyvän liityntäliikenteen kanssa. Bruttomallissa tilaaja kantaa myös lipputuloriskit, mikä helpottaa markkinoille tuloa. Toimivan kilpailun ja markkinoille pääsyn mahdollisiksi esteiksi on tunnistettu junakaluston saatavuus, varikoiden käyttömahdollisuudet, huolto- ja korjauspalveluiden tasapuolinen saatavuus, koulutetun junahenkilökunnan saatavuus ja asemien käyttömahdollisuus. Edellä mainitut asiat tulee ratkaista ennen kilpailun käynnistämistä, jotta markkinoista saataisiin toimivat ja tasapuoliset kilpailun mahdollisuudet voitaisiin taata. Raportissa on mainittu mahdollisuus Ilmalan varikon toiminnan laajentamiseen. Tämän lisäksi tulisi tutkia mahdollisuuksia sijoittaa uudet varikot lähiliikenteen päivittäishuoltoa ja junien säilytystä varten Keravalle ja rantaradan suunnalle. Nämä varikot sijaitsisivat lähiliikenteen käynnistystä ja lopetusta ajatellen reitin oikeassa päässä ja muodostaisivat erään ratkaisun syöttää aamulla junayksiköt liikenteeseen erityisesti Pisara-radan toteuttamisen jälkeisessä tilanteessa. Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle Lisätiedot: Granholm Markku, diplomi-insinööri, puhelin LIITE ESITTELIJÄ Lausuntopyyntöasiakirjat (vain linkkinä) Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, jonka mukaan rautateiden henkilöliikenteessä tulee varautua kilpailuun EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja aikataululla sekä selvittää mahdollisuudet kilpailuttaa rautateiden henkilöliikennettä erityisesti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä on selvittänyt niitä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä järjestelyitä, joita rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle edellyttää. Lisäksi työryhmä on esittänyt näkemyksensä siitä, miten rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisessa voitaisiin edetä ja mitkä palvelukokonaisuudet olisivat valmiimpia kilpailun avaamiselle.

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 3 a Työryhmä esittää, että rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisessa edettäisiin palvelukokonaisuuksittain ja vaiheittain palvelukokonaisuuksien valmiuden mukaan helpommista palvelukokonaisuuksista vaikeammin toteutettavissa oleviin palvelukokonaisuuksiin. Työryhmä ehdottaa, että kilpailuttaminen olisi järkevää aloittaa Helsingin seudun lähiliikenteen kilpailuttamisesta. Liikennekokonaisuuden kilpailuttamisen valmistelut pitäisi aloittaa välittömästi, jos tähdätään siihen, että liikenne kilpailutetaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) ja VR-Yhtymä Oy:n ostoliikennesopimuksen päättymisen ( ) jälkeen. Tilaajaorganisaationa toimisi toimivaltainen viranomainen HSL. Helsingin seudun lähiliikenteen kilpailuttamisesta saatavia kokemuksia voitaisiin käyttää hyväksi päätettäessä jatkaa muiden liikenne- ja palvelukokonaisuuksien kilpailuttamisilla. Ruotsi on edelläkävijä rautateiden avaamisessa kilpailulle. Ruotsissa myös rautatieliikenteen infrastruktuuriin on panostettu ja se näkyy rautatieliikenteen muita Euroopan unionin maita keskimääräistä korkeampana suoriteosuutena. Kilpailutuksen seurauksena subventioiden tarve on vähentynyt prosenttia. Matkustajamäärät taas ovat nousseet keskimäärin 32 prosenttia ja lyhyillä taajamamatkoilla jopa 70 prosenttia. Myös liikenteessä oleva kalusto on uusiutunut viime vuosina. Ruotsissa kilpailuttamisesta saatuja kokemuksia on pidetty niin myönteisinä, että markkinaohjaavuutta on asteittain lisätty. Ohjaavana periaatteena on ollut markkinat tietävät parhaiten kuluttajien tarpeet ja siksi vuonna 2011 siirrytään täysin avoimeen kilpailutilanteeseen. Euroopan komissio julkistamien vuotta 2008 koskevien tietojen perusteella Suomen lisäksi Espanjassa, Irlannissa, Kreikassa, Luxemburgissa, Portugalissa ja Sloveniassa henkilöliikennettä harjoittaa vain yksi rautatieyritys. Muissa Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen jäsenvaltioissa rautatieliikennettä harjoittaa useampi rautatieliikenteen yritys, vaikka EU-lainsäädäntö ei henkilöliikenteen kilpailua vielä edellytä. Useat jäsenvaltiot ovat kuitenkin avanneet henkilöliikennettä kilpailulle, koska kilpailun on katsottu parantavan palvelutasoa, lisäävän kustannustehokkuutta ja laskevan hintoja. Euroopan maiden rautateiden henkilöliikenteen kilpailuesimerkit osoittavat, että kilpailuttaminen on tuonut ostoliikenteeseen kustannussäästöjä keskimäärin prosenttia ja osin myös parantanut rautatieliikenteen palvelua. Jos lähiliikenteen kustannukset

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 4 a kilpailun ansiosta laskisivat 10 %:lla, Helsingin seudun kuntien vuotuinen säästö olisi 5 milj. euroa. Työryhmä on tunnistanut toimivan kilpailun ja markkinoille pääsyn mahdollisia esteitä ja esittää, että: - liikennepalveluja tilaavan toimivaltaisen viranomaisen olisi asetettava palvelutasotavoitteet niin, että liikennepalvelut tarjotaan asiakkaille integroidulla ja tehokkaalla tavalla. Toimivaltaisen viranomaisen olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota seuraaviin tekijöihin palvelutason turvaamiseksi: matkustajapalvelun edellyttämä linjastorakenne, aikataulu sekä tariffijärjestelmä toimivat integroidulla tavalla, liikennöinti toteutetaan alueellisesti riittävän kattavalla tavalla ja matkustajille tarjotaan aikatauluista ja palveluista yhtenäistä informaatiota. - liikenteen tilaajaorganisaatioiden tulisi tarjota kalusto liikennepalvelun tarjoavan operaattorin käyttöön. Tämä voitaisiin järjestää kalustoyhtiön avulla. - Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n omistuspohjaa pitäisi laajentaa kilpailun edetessä ja kilpailutettavan liikenteen alueellisesti laajentuessa niin, että kaikki liikenteen tilaajat/ kilpailuttajat olisivat yhtiön omistajina. - kalustoyhtiön omistussuhteet tulisi järjestää niin, että yhdelläkään liikennepalvelua tarjoavalla operaattorilla ei olisi merkittävää markkinaosuutta kalustoyhtiössä. - huolto- ja varikkopalvelujen saatavuus ja riittävyys on turvattava kilpailutilanteessa kaikille liikennepalveluja tarjoaville operaattoreille. - kilpailunäkökulmasta ja huolto- ja varikkopalvelujen tehokkuuden näkökulmasta olisi perusteltua, että palvelujen tarjoajia olisi useampi kuin yksi. Jos kuitenkin huolto- ja varikkopalveluja tarjoaa vain yksi yhtiö, huolto- ja varikkopalveluihin olisi turvattava avoin ja tasapuolinen pääsy kaikille palveluja tarvitseville. Myös palvelujen hinnoittelun olisi oltava läpinäkyvää ja yhdenmukaista kaikille huolto- ja varikkopalvelujen ostajille. - mikäli huolto- ja varikkopalvelujen monopolitilanne aiheuttaa ongelmia, palvelujen tarjonta tulisi järjestää toiminnallisesti uudelleen niin, että viranomainen (esim. Liikennevirasto tai

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 5 a Lausuntopyyntö Governia Oy) omistaisi varikkokiinteistöt ja vuokraisi tiloja palveluja tarvitseville. - liikenteenohjaus eriytettäisiin VR-konsernista - valtio turvaa tasapuoliset ja riittävät koulutusmahdollisuudet rautatiealan ammattiin pääsyyn. Tämä edellyttäisi VR Koulutuskeskuksen toimintojen uudelleen järjestämistä ja rautatiealan koulutustarjonnan lisäämistä sekä koulutuksen tukemista kohdistamalla harkinnanvaraista valtionavustusta aloittaville oppilaitoksille - kaikki liikennepalveluja tarjoavat operaattorit voisivat käyttää asemia, matkakeskuksia ja niiden yhteydessä olevia liityntäpysäköintialueita sekä huoltoraiteita omien palvelujen tarjontaa varten maksamalla tästä asianmukaista ja käypää vuokraa aseman tai alueen omistajalle. Asemien ja muiden kiinteistöjen käytön hinnoittelun tasapuolisuus ja läpinäkyvyys on turvattava ja tämä mahdollisesti edellyttää lisäselvityksiä (esim. muiden maiden kokemukset). - Liikennevirasto jatkaisi suunnitellulla tavalla toimia, joilla mittarointi ja sähkönsiirto saadaan vastaamaan usean liikenteenharjoittajan kilpailuolosuhteita. Lähtökohtana on, että eri liikenteenharjoittajien energiankulutusta voidaan mitata oikeudenmukaisella tavalla koko rautatiejärjestelmän energiankulutuksen osalta (rataverkko, kiinteistöt ja mahdollisesti myös muut tilat) Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle mennessä.