Joensuun kaupungin esiopetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joensuun kaupungin esiopetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Joensuun kaupungin esiopetussuunnitelma 2014 Joensuun kaupungin esiopetussuunnitelma 2014

2 SISÄLLYS 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA YLEISET TAVOITTEET 4 2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Esiopetuksen järjestämisen perusteet Joensuun kaupungin järjestämä esiopetus ja sen painotukset Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Esiopetuksen pedagoginen toteuttaminen 6 3 ESIOPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖALUEET Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Taide ja kulttuuri 9 4 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Esiopetuksen yleinen tuki Esiopetuksen tehostettu tuki Esiopetuksen erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 20 5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 25 6 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Viittomakielinen esiopetus Monikulttuurinen esiopetus 26 Joensuun kaupungin esiopetussuunnitelma

3 7 ARVIOINTI Lapsen kehittymisen ja oppimisen arviointi Esiopetukseen osallistumisesta annettava todistus Toiminnan toteutumisen jatkuva arviointi Kunnallisen esiopetussuunnitelman kehittäminen 27 LIITTEET 1. Joensuun kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelma Pedagoginen arvio (Varkolk ) 3. Oppimissuunnitelma (Varkolk ) 4. Pedagoginen selvitys (Varkolk ) 5. HOJKS (Varkolk ) 6. KELPO-Esiopetussuunnitelma (Varkolk ) Joensuun kaupungin esiopetussuunnitelma

4 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA YLEISET TAVOITTEET Joensuun kaupungin esiopetuksen toiminta-ajatuksena on kuusivuotiaan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen monipuolinen tukeminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Esiopetus edistää lapsen terveen itsetunnon ja kokonaispersoonallisuuden tasapainoista kehittymistä luomalla myönteisiä oppimiskokemuksia, jotka vahvistavat lapsen oppimisen edellytyksiä ja taitoja. Lasta autetaan kasvamaan yksilönä ryhmän jäseneksi ja hänelle tarjotaan mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten ka-nssa. Esiopetuksen tavoitteena ovat lapsen myönteisen minäkuvan vahvistuminen ja hänen oppimaan oppimisen taitonsa kehittyminen. Hän omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueista ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Esiopetuksessa leikin kautta oppiminen on keskeistä. Vertaisryhmässä lapsi harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä ja hyviä tapoja, oppii tasavertaisuutta, pohtii oikeaa ja väärää sekä oppii hyväksymään ihmisten erilaisuutta. Esiopetuksessa lapsen kulttuuri-identiteetti ja hänen kykynsä ilmaista itseään vahvistuu ja kehittyy. Lapsi tutustuu eri taidemuotoihin, paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin. Tutustuessaan luontoon ja rakennettuun ympäristöön lapsi oppii havainnoimaan ja jäsentämään ympäristöään monipuolisesti sekä tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta niihin. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapselle kehityksellisesti, kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti eheän kokonaisuuden. Esiopetuksessa huomioidaan muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Esiopetuksen toteuttaminen ja kehittäminen perustuu eri osapuolten yhteistyöhön, jonka avulla voidaan turvata lapsille laadukasta ja tasavertaista esiopetusta riippumatta esiopetusyksiköstä. Esiopetuksen tehtävänä on myös havaita lapsen mahdollinen tehostetun ja erityisen tuen tarve ja tarvittavien tukitoimien aloittaminen. Hyvä esiopetus myös ehkäisee syrjäytymistä. Ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta on huoltajilla. Kaikilla esiopetukseen osallistuvilla aikuisilla, niin huoltajilla kuin henkilöstölläkin, on vastuu siitä, että lapsen oikeus osallistua säännölliseen esiopetukseen toteutuu. 4

5 2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2. 1 Esiopetuksen järjestämisen perusteet Joensuun kaupungin esiopetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen vahvistamiin Esiopetuksen opetussuunnitelman 2010 perusteisiin. Kaupungin esiopetussuunnitelmaa voidaan päivittää vuosittain. Vuotuiset päivitykset on tekstissä alleviivattu. Päivitykset hyväksytään varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Lapsella on oikeus osallistua esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetus on perusopetuslain alaista opetusta, johon sovelletaan myös päivähoitolakia päiväkotien toteuttamassa esiopetuksessa. Esiopetus on suunnitelmallista kasvatusta ja opetusta, joka liittyy kiinteästi sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen. Eri hallintokuntien ja ammattiryhmien yhteistyö takaa monipuolisen opetus- ja kasvatustyön esiopetuksessa. Opetussuunnitelmallinen yhteistyö luo perustan toiminnan ja sisältöjen kehittämisprosesseille. Tavoitteena on taata eheä oppimispolku esiopetuksesta perusasteelle. Joensuun kaupungin esiopetussuunnitelman pohjalta laaditaan yksikkökohtainen esiopetussuunnitelma. Tähän suunnitelmaan kirjataan tarkemmin yksikön kasvatus- ja opetustoiminnan käytännön toimintaperiaatteet ja painotukset. Kouluissa esiopetuksen opetussuunnitelma sisältyy koulun perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Esiopetusyksikköjen opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa etenkin kursiivilla mainitut seikat Joensuun kaupungin järjestämä esiopetus ja sen painotukset Joensuun kaupungissa esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja kouluissa yhdistetyissä tai erillisissä esiopetusryhmissä. Esiopetusryhmien muodostamisessa huomioidaan pedagogisesti järkevät ryhmäkoot ja opetusjärjestelyt. Päiväkoti määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan, miten esiopetus järjestetään yhdistetyissä ryhmissä. Koulu määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan, miten esiopetus järjestetään yhdysluokassa. Esiopetuksen tarkoituksena ei ole tehdä lasta valmiiksi peruskoululaiseksi. Kiireetön tekeminen ja oleminen ovat keskeisellä sijalla. Joensuun kaupungin esiopetuksessa painotetaan - lapsen luontaisen uteliaisuuden ja sen myötä oppimishalun tukemista, - itsetunnon tukemista, - sosiaalisia taitoja ja hyviä tapoja sekä - yleisiä työskentelytaitoja, millä tarkoitetaan muun muassa ohjeen kuuntelemista ja omaan tekemiseen paneutumista. Yksittäiset kognitiiviset tiedot ja taidot eivät korostu esiopetuksessa. Silloin kun niitä opetetaan, on hyvä ottaa huomioon, miten oppimisprosessi tulee jatkumaan perusopetuksen piirissä (esim. kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit). Esiopetuksen toteuttaminen ja kehittäminen vaatii sekä henkilökunnan keskinäistä että vanhempien kanssa käytävää keskustelua. Yksiköillä voi olla omia painopistealueita, jotka kirjataan yksikkökohtaisiin esiopetussuunnitelmiin. Henkilökunnan osaamista ja alueen erityispiirteitä pyritään hyödyntämään esiopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhdistetyissä ryhmissä esiopetusta annetaan pääsääntöisesti esiopetusikäisten omana toimintana. Soveltuvissa aihekokonaisuuksissa ja oppimistilanteissa eri-ikäiset lapset työskentelevät yhdessä. 5

6 2. 3 Oppimiskäsitys Oppiminen on aktiivinen, aikaisempiin tietorakenteisiin pohjautuva prosessi, joka usein sisältää ongelmanratkaisua. Oppiminen perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Lapsi rakentaa uudet käsitykset aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta. Oppimisprosessi on mielekäs, kun se lähtee arkielämän tapahtumista ja tilanteista. Vertaisryhmässä yhteistoiminta mahdollistaa asioiden tarkastelun monesta näkökulmasta. Lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Hyvä oppimisympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Se tarjoaa mahdollisuuksia leikkiin, pohdintaan, tutkimiseen, kokeiluihin ja ongelmien ratkaisuun. Oppimisympäristö on kuvallisesti ja kielellisesti virikkeellinen ja monipuolisesti kielellistä kehitystä tukeva. Oppimisympäristössä tulee vallita iloinen, avoin, kannustava, turvallinen ja kiireetön ilmapiiri. Työvälineiden ja materiaalien tulee olla lasten ulottuvilla. Tietotekniikka on osa monipuolista oppimisympäristöä ja lapselle luonteva oppimisen väline. Oppimisympäristössä on keskeistä esiopettajan ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus. Henkilökunta, lapset ja vanhemmat yhdessä suunnittelevat, rakentavat ja edelleen kehittävät esiopetusympäristöä. Esiopetuksessa käytetään hyväksi niitä aineksia, joita lähiympäristö tarjoaa. Lapsi oppii kunnioittamaan ja vaalimaan lähiympäristöään ja kulttuurimaisemaa, johon kuuluu sekä luonto että rakennettu ympäristö. Lähiympäristön kulttuuritarjontaa tulee käyttää hyväksi. Luonteva yhteistyö yhteisöjen, yhdistysten ja erilaisten asiantuntijoiden kanssa monipuolistaa esiopetuksen sisältöä Esiopetuksen pedagoginen toteuttaminen Esiopettajan tulee ohjata lasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että hän voi itse vaikuttaa oppimiseensa. Esiopettaja ohjaa oppimista, kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä tiedon hankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Työtavat vaikuttavat keskeisesti siihen miten lapsi oppii. Lähtökohtina valittaessa työtapoja ja opetusmenetelmiä ovat lapsi ja lapsiryhmä, lapsen kokonaisvaltainen tapa oppia, lapsen elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja opetussuunnitelman käsitys oppimisesta. Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Eheytetyssä opetuksessa eri tiedonalojen sisällöt yhdistyvät lapselle ja lapsiryhmälle mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Ne liittyvät läheisesti lapsen elämään ja hänen maailmankuvaansa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Tavoitteena on luoda laaja-alaisia, kokonaisuuksiin rakentuvia oppimistilanteita, joissa lapselle merkityksellisiä ilmiöitä ja asioita tarkastellaan ja selitetään luontevasti eri teemojen ja projektien avulla. Lapsen oppimisprosessi on tärkeämpi kuin yksittäiset oppisisällöt. Leikki on esiopetuksessa keskeinen toimintamuoto, ja se edistää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Leikissä lapsi hahmottaa elämäänsä ja maailmankuvaansa tulkiten ympäristöään sekä sen tapahtumia. Leikin avulla hän käsittelee tunteita, kokemuksia ja ajatuksia sekä oivaltaa asioiden yhteyksiä ja merkityksiä. Leikissä toteutuu lasten keskinäinen vuorovaikutus, toiminnan ilo ja onnistumisen elämykset. Leikissään lapsi rakentaa, muokkaa ja muuttaa jatkuvasti ympäristöään. Leikki voidaan nähdä sekä lapsen luonnollisena toimintana että esiopettajan järjestämänä oppimista edistävänä tilanteena. Aikuisen tehtävänä on luoda edellytykset sisällöllisesti monipuolisiin ja erityyppisiin leikkeihin sisällä ja ulkona. Draamallisessa työtavassa yhdistyvät eri taideaineet, lasten kokemukset ja tietoaines, joita työstetään yhdessä ajankohtaisen aiheen, sadun tai tarinan pohjalta. Draamapohjaisessa työskentelyssä työtapoina käytetään tietoisesti harjoituksia, joissa eläydytään äänen, liikkeen, eleiden ja 6

7 ilmeiden avulla. Draaman avulla luodaan perustaa hyvälle itsetunnolle, vahvistetaan kielellisiä taitoja ja rohkaistaan lapsen kokonaisilmaisua sekä vahvistetaan lapsen mielikuvitusta ja luovuutta. Tutkimisen lähtökohtana ovat lapsen oman elämysmaailman ilmiöt ja tapahtumat. Tutkiminen on lapsen näkökulmasta konkreettista, haasteellista ja ongelmanratkaisuun perustuvaa toimintaa, jossa lapsi aktiivisesti kokeilee ja hankkii tietoa. Esiopettaja ohjaa lasta pohtimaan kokemuksiaan ja syyseuraussuhteita ryhmässä sekä tekemään johtopäätöksiä. 3 ESIOPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖALUEET 3. 1 Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Oppimiensa käsitteiden avulla lapsi jäsentää ympäristöään ja rakentaa maailmankuvansa. Lapsen tunne-elämä, luovuus ja itsetunto vahvistuvat, kun lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppimisprosessia tuetaan kielen avulla. Lasta kannustetaan kertomaan ja keskustelemaan tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan toisten kanssa. Näin lapsesta kasvaa aktiivinen puhuja ja kuuntelija monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa. Keskustelutilanteissa hän harjaantuu osallistumaan keskusteluun, kuuntelemaan toisia ja odottamaan omaa puheenvuoroaan. Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Lapsi tutustutetaan kirjoitettuun kieleen monipuolisesti. Lapsi eläytyy kuulemaansa, saa aineksia ajatteluunsa ja hänen kykynsä ymmärtää omaa ja toisten elämää vahvistuu. Oppimisympäristössä, jossa lasta on kuunneltu, hänen kanssaan on keskusteltu ja hänelle on luettu, lapsen sanavarasto sekä alkava luku- ja kirjoitustaito kehittyvät. Kielellisesti rikkaassa oppimisympäristössä lapsen saatavilla on erilaisia tekstejä, pelejä sekä muuta materiaalia, jotka tarjoavat lapselle tilaisuuden tutustua kirjoitettuun kieleen omien edellytystensä mukaisesti. Tavoitteena on herättää mielenkiinto puhutun ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Tutkimisen kohteina voivat olla erilaiset tekstit, ilmaisut, sanat, kirjaimet ja äänteet lapselle mielekkäässä yhteydessä. Lapsen kanssa tutkitaan kieltä, sen merkityksiä, rakenteita ja muotoja. Lapsi saa kokemuksia siitä, miten puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitukseksi ja kirjoitettu kieli puheeksi aikuisten antaman mallin ja omien kirjoittamis- ja lukemisyritysten avulla. Lapselle tarjotaan tilaisuuksia tutustua erilaisiin viestintävälineisiin ja häntä ohjataan suhtautumaan kriittisesti niiden välittämään tietoon: kysymään, tekemään päätelmiä sekä arvioimaan näkemäänsä ja kuulemaansa Matematiikka Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle. Lasta ohjataan huomioimaan arkipäivän tilanteissa ilmenevät matemaattiset ilmiöt. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli. Lapsi käsittelee ja laajentaa matemaattisen alueen tietojaan ja taitojaan leikkimällä, kokeilemalla ja tutkimalla. Leikkien, pelien ja tarinoiden käyttäminen ja runsas havainnollistaminen avartavat lapsen käsitystä matematiikasta ja edesauttavat matematiikan oppimista. Lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaa kohtaan tuetaan. Lapsen tulisi kokea matematiikan oppiminen myönteiseksi ja haastavaksi toiminnaksi, joka on merkityksellistä ja mielekästä. Esiopetuksen matematiikassa kehitetään lapsen keskittymistä, kuuntelemista, kommunikointia ja ajattelun taitoja. Matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tärkeää, että lasta kannustetaan kertomaan mitä hän ajattelee tai miten hän ajatteli. Aikuisen tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä. Lasta kannustetaan luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. 7

8 Matemaattinen ajattelu perustuu käsitteiden ymmärtämiselle. Käsitteiden muodostamisessa ovat keskeisiä harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät, välineet ja kieli. Lapsi selkiyttää ajatteluaan kertomalla, pohtimalla ja keskustelemalla. Keskeisiä matematiikan sisältöalueita ovat erilaisten ilmiöiden, aineiden, eliöiden, esineiden, kappaleiden ja kuvioiden luokittelu, vertailu ja järjestäminen muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella Etiikka ja katsomus Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 :n turvaama oikeus, jota esiopetusikäisen kohdalla käyttää huoltaja. Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta. Perustuslain 6 :n säännösten mukaan esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen. Tiettyyn uskontokuntaan kuuluvien tai uskontokuntiin kuulumattomien lasten vähäisestä määrästä tai muusta erityisestä opetuksen järjestämiseen liittyvästä hyväksyttävästä syystä, esiopetuksen järjestäjä voi päättää, ettei kyseistä opetusta järjestetä. Eettisessä ja katsomuskasvatuksessa lapsen ajatusten ja mielipiteiden kuuleminen on keskeistä. Lapsen kanssa pohditaan ryhmästä esiin nousevia eettisiä, moraalisia ja uskontoon liittyviä kysymyksiä. Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja se on kaikille lapsille yhteistä. Lapsen eettinen kasvatus perustuu terveen itsetunnon kehittymiseen, itsensä hyväksymiseen ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Lapsi oppii ymmärtämään oman toimintansa merkityksen muille ihmisille ja ympäristölle sekä oppii ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Lapsen eettinen ja moraalinen kasvu rakentuu niille kokemuksille, joita hän saa arkielämässä. Näitä tilanteita käsitellään lapsen kanssa keskustellen ja roolileikkien avulla. Lasta ohjataan vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Suvaitsevaisuuteen kasvamisessa halu ja kyky asettua toisen asemaan ovat tärkeitä. Kulttuurinen katsomuskasvatus on kaikille lapsille yhteistä. Sen tavoitteena on katsomuksellisen ajattelun kehittyminen. Lasta kuunnellaan katsomuksellisissa kysymyksissä ja hän tutustuu oman ja lähiympäristön uskontojen ja vakaumusten tapoihin sekä oppii tuntemaan ja arvostamaan oman kotiseudun kulttuuri- ja katsomusperintöä. Näin hän saa ajattelulleen aineksia ja kokemuksia oman näkemyksensä rakentamiseen. Uskontokasvatuksen tavoitteena on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Lisäksi lapselle annetaan mahdollisuus tutustua oman uskontonsa keskeisimpiin sisältöihin: kotiseurakuntansa toimintaan, kotikirkkoonsa sekä kirkkovuoden juhlapyhiin ja niiden perinteeseen. Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsen valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön. Lapsen ja ryhmän kanssa käsitellään suvaitsevaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteena on oppia ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Lapsi kokee luonnon tärkeäksi ja havaitsee omalla toiminnallaan olevan merkitystä ympäristölle. Näin hän oppii ymmärtämään kestävän kehityksen lähtökohtia. Kun lapsi kokee elinympäristönsä turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi, hänelle kehittyy ja vahvistuu myönteinen suhde luontoon. Luonnon ja ympäristön tarkastelun lähtökohtana on lapsen monipuolinen elinympäristö. Tarkastelu lähtee lapsen omista kiinnostuksen kohteista, kokemuksista, elämyksistä ja kysymyksistä. Lapsella jo 8

9 olevia tietoja, ajattelumalleja ja käsityksiä käsitellään opetuksen aikana. Samalla tuetaan ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Ongelmakeskeisessä lähestymistavassa lapsi oppii tiedon monipuolista etsimistä, tutkimista, soveltamista ja arvioimista. Lapsi on aktiivinen toimija ja hän rakentaa omaa ymmärtämystään vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Lasta ohjataan esittämään kysymyksiä ja etsimään niihin ratkaisuja. Häntä ohjataan tekemään havaintoja sekä kuvailemaan, vertailemaan, luokittelemaan ja järjestämään havaintojen ja mittausten avulla saatuja tietoja. Tietojen pohjalta lapsi oppii ihmistä, luontoa ja muuta ympäristöä koskevia käsitteitä, niiden välisiä riippuvuuksia, lainalaisuuksia ja vuorovaikutussuhteita. Havaintoja ja tutkimusten tuloksia harjoitellaan merkitsemään muistiin, ja lasta ohjataan arvioimaan ja suhtautumaan kriittisesti saatuun tietoon. Keskeisiä aihealueita ovat esim. ihminen ja hänen suhteensa ympäristöön, eliöt ja niiden elinympäristö, maa ja avaruus, erilaiset aineet ja materiaalit sekä energiaan liittyvät asiat. Joensuulainen kaupunkiympäristö tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia tarkastella sekä monipuolista rakennettua ympäristöä että erityyppisiä luonnonympäristöjä. Retket lähimetsiin, vesistöjen rannoille, kaupunkikeskustaan ja sen rakennuksiin syventävät lapsen tietoja lähiympäristöstä Terveys Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Lapselle tulee tarjota turvallinen kasvuympäristö. Hänellä on oikeus yksilöllisyyteen, terveen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan kehittymiseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen loukkaamattomuuteen. Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa lasta ohjataan ottamaan vastuuta omasta terveydestään, hygieniastaan ja turvallisuudestaan, liikkumaan turvallisesti omassa lähiympäristössään ja huomioimaan omalla alueella olevia vaaratekijöitä. Hänelle annetaan asiallista tietoa vaaratilanteissa toimimisesta Fyysinen ja motorinen kehitys Monipuolinen ja säännöllinen liikunta on välttämätöntä lapsen kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Fyysisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia ja terveyttä sekä kehittää hänen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Liikunnan avulla kehitetään arkipäivän toiminnoissa lapsen hienomotoriikkaa, kädentaitoja, koordinaatiokykyä, luovuutta, itseilmaisua sekä sosiaalisia taitoja. Liikunta auttaa käsitteiden oppimisessa ja tukee kielellisten ja matemaattisten valmiuksien kehittymistä. Esiopetuksen liikunta suunnitellaan ja toteutetaan monipuolisesti ohjaten lasta sekä omaehtoiseen että ohjattuun liikuntaan. Ohjattujen liikuntatuokioiden lisäksi huomioidaan myös hyötyliikunnan merkitys. Lasta tuetaan toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä sekä kaikissa liikuntatilanteissa. Tavoitteena on luoda myönteinen asenne liikuntaa kohtaan ja ohjata ymmärtämään liikunnan merkitystä hyvinvoinnille. Esiopetuksen liikunnassa hyödynnetään Joensuun monipuolisia liikuntamahdollisuuksia Taide ja kulttuuri Taide- ja kulttuurikokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Taide- ja kulttuurikasvatuksen perustana ovat lapsen omat kokemukset ja mahdollisuus erilaisten taidemuotojen monipuoliseen kokeilemiseen. Keskeistä on tekeminen, leikinomaisuus ja elämyksellisyys. Taidekasvatuksen tavoitteena on luoda onnistumisen ja ilon elämyksiä, löytää omia vahvuuksia ja luoda myönteistä minäkuvaa. Musiikin, kuvataiteen, kädentaitojen, draaman, tanssin ja liikunnan avulla lapsen luovuus, mielikuvitus ja ilmaisu harjaantuvat. Omakohtaiset elämykset eri taiteiden alueilla rikastuttavat lapsen ajatus-, kokemus- ja tietomaailmaa. Lapselle annetaan mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja -nautintoihin sekä niistä keskustelemiseen. Leikin ja taiteellisen toiminnan avulla oppii uutta itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Lasta ohjataan pit- 9

10 käjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn, lasten töitä asetetaan esille ja heitä rohkaistaan kertomaan omista töistään. Näin heitä ohjataan arvostamaan sekä omaa että toisten työtä. Taiteellinen toiminta tukee havaintokyvyn, avaruudellisen hahmottamiskyvyn, ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Lapselle tarjotaan tilaisuus tutustua viestintävälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä. Lapsen kanssa tarkastellaan kuvia ja keskustellaan niiden merkityssisällöstä ja kuvailmaisusta ja ohjataan tutkimaan musiikin vaikutusta viestinnässä. Lasta ohjataan ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan taiteen keinoin. Kuvataiteen ja kädentaitojen alueella tutustutaan eri välineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin. Kuvataiteissa keskeisiä käsitteitä ovat väri, valo, liike, tila, muoto ja materiaali. Musiikkikasvatuksessa lapsi tutustuu erilaisiin keho- ja rytmisoittimiin sekä musiikin peruskäsitteisiin. Lapselle tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia laulaa, soittaa ja kuunnella musiikkia. Esiopetuksessa tuetaan taiteen keinoin lapsen kulttuuri-identiteetin vahvistumista sekä ohjataan ymmärtämään omaa kulttuuriperintöään, kulttuurien monimuotoisuutta ja arvostamaan ympäristön esteettisiä arvoja. Lapsille tulee tarjota mahdollisuus tutustua oman kaupungin kulttuuritarjontaan esim. teatteriin, kirjastoon, museoihin ja konsertteihin. 4 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Työskentelyn ja tuen perustana esiopetuksessa ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Työskentelyn tulee olla leikinomaista, lapsen kehitystasosta lähtevää toiminnallista ryhmä- ja yksilöohjausta. Se edistää lapsen kognitiivista, erityisesti kielellistä, sekä sosioemotionaalista kehitystä, valmiuksia uusien asioiden oppimiseen ja ehkäisee ennalta oppimisvaikeuksia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Esiopetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. On tarpeen havaita sekä lapseen että esiopetuksen toteuttamiseen ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lasten tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää lapselle tehtyjen terveystarkastusten ja muiden arviointien tuloksia. Lapselle tarjottavan tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan. Tuen tulee muodostaa suunnitelmallinen jatkumo. Esiopetusyksikön johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan monialaisessa yhteistyössä. Esiopetusyksikön johtaja on vastuussa tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen esiopetusryhmään tai muuhun soveltuvaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Lapsen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua esiopetusryhmän toimintaan. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. 10

11 Huoltajalle ja lapselle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Esiopettaja on oman ryhmänsä osalta yhteyshenkilö kodin ja esiopetuksen välillä lapsen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Hän - vastaa yhteistyöstä kodin kanssa (tuen tarpeesta tiedottaminen, koolle kutsuminen), - on mukana tukea suunnittelevassa moniammatillisessa ryhmässä, - vastaa lapsen Terveiset koululle lomakkeen sekä muiden tuen järjestämistä koskevien asiakirjojen päivittämisestä ja kirjaamisesta määräajoin - vastaa lapsen Terveiset koululle lomakkeen sekä muiden tuen järjestämistä koskevien asiakirjojen toimittamisesta vastaanottavalle koululle 4. 1 Esiopetuksen yleinen tuki Laadukas esiopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen kaikkina esiopetuksen työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Esiopetuksessa tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Työyhteisön ja alueiden toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja lasten erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Havainnoinnin tukena esiopettaja käyttää Koppi-kansion (kansio esioppilaan taitojen havainnoinnin ja kartoittamisen tueksi) tehtäviä tai vastaavia tehtäviä esiopetusmateriaalista sekä Koppi-kansion havainnointilomaketta. KOPPI kansio löytyy varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelujen Intranetistä -> opiskelun tuki > esiopetuksen tuki. Oman havainnoinnin tukena esiopettajalla on mahdollisuus käyttää erityislastentarhanopettajan tai erityisopettajan konsultaatioapua. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun varhaiskasvatuksen henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Tuen havaitsemisessa yhteistyötahona voi olla mm. lastenneuvolan terveydenhoitaja/ lääkäri. Esiopettaja ohjaa lapsia tunnistamaan omat voimavaransa ja vahvuutensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistamiseen kaikissa työskentelytilanteissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu esiopettajan työhön ja kaikkiin esiopetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa lapsen ja huoltajan kanssa. Kasvun ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Esiopetuksessa voidaan käyttää myös esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, erityisopettajan, erityislastentarhanopettajan sekä avustajan työpanosta keinoina vastata esiopetusryhmän tai yksittäisten lasten tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Esiopetusta järjestävä yksikkö määrittelee opetussuunnitelmassaan yhteistyön eri toimijoiden kesken sekä yhteistyön lapsen ja huoltajan kanssa yleisen tuen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuen vaikuttavuuden arvioinnissa Esiopetuksen tehostettu tuki Yleisen tuen ollessa riittämätöntä, lapselle annetaan tehostettua tukea. Lapselle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti lapsen oppimista ja kasvua ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa Tehostetun tuen 11

12 aikana korostuu erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan antaman tuen, lapsen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien ryhmittelyjen sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Myös oppilashuollon osuutta lapsen hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia lapsen mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea lapsen myönteistä käsitystä itsestään. Lapsen kasvua ja oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen pedagogisen arvio laaditaan Wilmaan (liite 2). Pedagogisessa arviossa kuvataan - lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista - lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea Lapsen esiopettaja yhdessä tarvittavien tahojen (erityisopettaja / erityislastentarhanopettaja) kanssa laativat monialaisessa yhteistyössä kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on lapsen hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion liitteenä tulee olla myös jonkin muun asiantuntijan (psykologinen, lääketieteellinen tai sosiaalinen) lausunto lapsen tuen tarpeesta. Yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään lapselle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma tai kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin arvioidaan ja suunnitellaan pedagogiseen arvioon perustuen monialaisessa yhteistyössä. Lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan lapselle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelmaa käsitellään tarkemmin luvussa Esiopetusta järjestävä yksikkö määrittelee tehostetun tuen yhteistyön, vastuut ja työnjaon eri toimijoiden kesken sekä yhteistyön lapsen ja huoltajan kanssa tehostetun tuen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuen vaikuttavuuden arvioinnissa Esiopetuksen erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien tekijöiden vuoksi. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon esiopetuksen opetushenkilöstön, oppilashuollon palveluista vastaavien sekä huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä esiopetuksessa on tarjota lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea ja edistää hänen oppimisedellytyksiään. Lapsen itsetuntoa ja oppimismotivaatiota vahvistetaan. 12

13 Erityisen tuen antamiseksi tehdään kirjallinen määräaikainen hallintopäätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Lapsen oikeusturvan ja esiopetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään - lapsen pääsääntöinen opetusryhmä - mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut - tarvittaessa lapsen esiopetuksen poikkeava järjestäminen - pidennetyn oppivelvollisuuden aloittaminen tai siirtyminen pidennetystä opivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esi- tai perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. - Ensimmäisen lapselle/ oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee päiväkodin tai koulun laatimaan pedagogiseen selvitykseen perustuen varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja. - Kun erityisen tuen päätökseen sisältyvät asiat muuttuvat, uuden erityisen tuen päätöksen tekee koulun rehtori/ päiväkodin johtaja, mikäli kyseessä ei ole resurssi- tai nivelvaiheen sijoituspäätös. Jos päätös vaikuttaa resurssien käyttöön, päätöksen tekee päiväkotien esioppilaiden osalta päivähoidonjohtaja ja koulujen esioppilaiden osalta varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja. Jos päätös vaikuttaa nivelvaiheen sijoituspaikkaan, niin päätöksen tekee varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja. - Päätöksen erityisen tuen purkamisesta tekee varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden lopettamista koskevan erityisen tuen päätöksen tekee varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja pedagogisen selvityksen ja siihen liitetyn asiantuntijalausunnon perusteella. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä laadittava oppilaasta pedagoginen selvitys. Oppilaan ja huoltajan kuuleminen tapahtuu osana pedagogista selvitystä. Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen pedagoginen selvitys laaditaan Wilmaan (liite 4). Pedagogisen selvityksen laatimista varten esiopettaja laatii a) selvityksen lapsen oppimisen/ kehityksen etenemisestä tehostetun tuen aikana b) monialaisena yhteistyönä laaditun selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta sekä arvion siitä, millaista tukea lapsi tarvitsee jatkossa Lapsen siirtyessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen, em. monialaisesti laaditut selvitykset toimitetaan tukitiimin oman alueen erityisopettajalle/ erityislastentarhanopettajalle, jotka tekevät arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Tämän jälkeen päiväkoti/ koulu kuulee lasta ja huoltajia. Lapsen siirtyessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen, em. selvitykset toimitetaan lapsen ja huoltajien kuulemisen jälkeen VARKOn hallintopalveluihin toimistosihteerille. Tähän arvioon pohjautuen varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen. Erityisen tuen piirissä jo olevan lapsen kohdalla pedagoginen selvitys käsitellään monialaisesti ja arvion erityisen tuen tarpeesta tekee monialaisen käsittelyn jälkeen esiopetusyksikön johtaja. Erityisen tuen 13

14 päätöksen tekee kyseisen esiopetusyksikön johtaja. Jos päätös vaikuttaa resurssien käyttöön tai nivelvaiheen sijoituspaikkaan, päätöksen tekee varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee arvioida esiopetuksen aikana tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten lapsesta laaditaan monialaisesti uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tuen tarpeen todetaan jatkuvan, tehdään uusi erityisen tuen päätös. Tällöin päiväkodinjohtaja/ rehtori tekevät arvion erityisen tuen tarpeesta. Erityisen tuen päätöksen tekee tällöin päiväkodin johtaja tai koulun rehtori. Jos päätös vaikuttaa resurssien (avustaja- tai tulkitsemispalvelut) käyttöön, niin päätöksen tekee päiväkotien esioppilaiden osalta päivähoidonjohtaja ja koulujen esioppilaiden osalta varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja. Jos päätös vaikuttaa nivelvaiheen sijoituspaikkaan, niin päätöksen tekee varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tehdä päätös siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen. Koska tuen vaikutuksia ei yleensä voida todeta lyhyessä ajassa, erityisen tuen lopettaminen esiopetuksen aikana on harvinaista. Erityisen tuen päätös tai päätös siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tehdään aina pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon perustuen. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan - lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista - lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee pedagogisen selvityksen liitteeksi tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen, lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Mikäli lapselle on laadittu varhaiskasvatus- tai kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Esiopetusta järjestävä yksikkö määrittelee opetussuunnitelmassaan erityisen tuen järjestämisen, toimintatavat ja yhteistyön koulussa ja alueella eri toimijoiden kesken. Esiopetusta järjestävä yksikkö määrittelee yhteistyön oppilaan ja huoltajan kanssa. 14

15 YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI (Esiopetuksen oppimissuunnitelma) Pedagoginen arvio Esiopetuksen oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys HOJKS TUKIMUODOT YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI - lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen havainnointi ja dokumentointi - toiminnan arviointi - varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy - pienryhmätoiminta - esiopetuksen oppilashuollon tuki - erityislastentarhanopettajan ja erityisopettajan tuki - avustajien tuki - toiminnan strukturointi - apuvälineet - lapsen toimintaa tukeva oppimis- ja toimintaympäristö - lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen havainnointi ja dokumentointi - toiminnan arviointi - pienryhmätoiminta - yksilöohjaus ja eriyttämisen mahdollisuus - esiopetuksen oppilashuollon tuki - erityislastentarhanopettajan ja erityisopettajan tuki - avustajien tuki - monipuolinen toiminnan strukturointi - apuvälineet - lapsen toimintaa tukeva oppimis- ja toimintaympäristö - lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen havainnointi ja dokumentointi - toiminnan arviointi - pienryhmätoiminta - yksilöohjaus ja eriyttämisen mahdollisuus - esiopetuksen oppilashuollon tuki - erityislastentarhanopettajan ja erityisopettajan tuki - avustajien tuki - monipuolinen toiminnan strukturointi - apuvälineet - lapsen toimintaa tukeva oppimis- ja toimintaympäristö 15

16 Pedagogisten asiakirjojen laatimisen vastuualueet Pedagoginen arvio Laaditaan - tehostettuun tukeen siirryttäessä - tehostetusta tuesta yleiseen tukeen siirryttäessä Esiopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä esiopetuksen ja kodin välillä. Esiopettaja kirjaa yleisen tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO/ ELTO on mukana tukea suunniteltaessa. Laaditaan monialaisesti. Voidaan laatia jo yleisen tuen vaiheessa. Oppimissuunnitelma Laadittava - joustavan perusopetuksen oppilaalle - starttiluokan oppilaalle (ellei ole erityisen tuen piirissä) - kun oppilaalle on tehty vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun päätös (Perusopetusasetus 11 3 momentti) - kun oppilaalle on tehty päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ) - tehostetun tuen vaiheessa Esiopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja esiopetuksen välillä. Esiopettaja laatii sisältöalueiden tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO/ EL- TO on mukana tukea suunniteltaessa. Päivitetään vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Pedagoginen selvitys Laaditaan aina ennen erityisen tuen päätöstä /erityisestä tuesta tehostettuun tukeen siirtymistä koskevaa päätöstä - määräaikainen tarkistaminen 2. vuosiluokan jälkeen - määräaikainen tarkistaminen ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä - tarkistaminen aina tarvittaessa Esiopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja esiopetuksen välillä. Esiopetuksesta vastaava opettaja kirjaa tehostetun tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO/ ELTO on mukana tukea suunniteltaessa. Laaditaan monialaisesti. Erityisen tuen päätös Uusi erityisen tuen päätös laaditaan: - siirryttäessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen - erityisen tuen päätökseen sisältyvien asioiden muuttuessa - erityisen tuen päätöstä tarkistettaessa, Ensimmäinen lapselle/ oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja. Uuden erityisen tuen päätöksen tekee 16

17 ainakin 2. vuosiluokan lopussa sekä ennen 7. vuosiluokan alkua (mikäli ei ole tarvetta uusia näissä kohdissa, tehdään hallinnollinen päätös siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen) - Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan oikeusturvan kannalta olennaiset asiat (pidennetty oppivelvollisuus ja siirtyminen pidennetystä yleiseen oppivelvollisuuteen, avustajan tai tulkin tarve, apuvälineet, pääsääntöinen opetuksen järjestämispaikka, erityisestä tehostettuun tukeen siirtyminen jne.) kyseisen yksikön johtaja, mikäli kyseessä ei ole resurssi- tai nivelvaiheen sijoituspäätös (pienluokka-, avustaja-/ tulkkipalvelut). Jos päätös vaikuttaa resurssien käyttöön, päätöksen tekee päiväkotien esioppilaiden osalta päivähoidonjohtaja ja koulujen esioppilaiden osalta varhaiskasvatusja koulutusjohtaja. Jos päätös vaikuttaa nivelvaiheen sijoituspaikkaan, niin päätöksen tekee varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja. Päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta ja pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen siirtymisestä tekee varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja. HOJKS Laaditaan aina, kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös. Päivitettävä vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Ei ole enää hallinnollinen asiakirja. Esiopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja esiopetuksen välillä. Esiopettaja laatii sisältöalueiden tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO/ EL- TO on mukana tukea suunniteltaessa. Hallinnollisen päätöksen, pedagogisen arvion tai pedagogisen selvityksen liitteeksi vaaditaan asiantuntijalausunto (lääketieteellinen, psykologinen tai sosiaalinen) seuraavissa tapauksissa: - Perusopetuksen aloittaminen vuotta aiemmin - Perusopetuksen aloittaminen vuotta myöhemmin (starttiluokka ja muut) - Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittaminen - Pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen siirtyminen - Erityiseen tukeen siirtyminen ilman sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta esi- ja perusopetuksen aikana Pedagoginen arvio, tehostetun tuen oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys, erityisen tuen päätös ja HOJKS ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. Tieto tehostetun ja erityisen tuen saamisesta ovat salassa pidettäviä. Em. asiakirjat on säilytettävä paperimuodossa ja lukitussa tilassa oppilaan perusopetusajan lisäksi kymmenen vuotta. Allekirjoitetut asiakirjat liitteineen säilytetään siinä päiväkodissa/ koulussa, jossa lapsen esiopetus järjestetään. Kun lapsi siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen tai päiväkodista/ koulusta toiseen, siirtyvät opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät asiakirjat (oppimissuunnitelma/ erityisen tuen päätös/ HOJKS) lapsen mukana uuteen päiväkotiin/ kouluun. Muiden tietojen (esim. asiantuntijalausunnot) siirtämiseen vaaditaan huoltajan yksilöity (mitä tietoja lähetään, mihin tarkoitukseen ja kenelle lähetetään) tiedonsiirtolupa. Muussa tapauksessa lausunnot palautetaan huoltajalle 17

18 Oppilashuoltoon osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä esiopetuksessa oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta esiopetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön lapsen itsensä tai muiden lasten turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista lapsen sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Esiopetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta lapsen esiopetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Kun erityisessä tuessa oleva lapsi muuttaa Joensuusta toisen esiopetuksen järjestäjän piiriin: - lapsesta lähetetään aina erityisen tuen päätös vastaanottavaan esiopetusyksikköön - lapsen HOJKS lähetetään vastaanottavaan esiopetusyksikköön, mutta varmistetaan, että siihen on kirjattuna vain esiopetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto Kun lapsi muuttaa toisen esiopetuksen järjestäjän piiristä Joensuuhun: - saamme erityisen tuen päätöksen - laadimme pedagogisen selvityksen ja teemme uuden erityisen tuen päätöksen Kun lapsi muuttaa Joensuun kaupungin sisällä ja lapsen tukijärjestelyissä tapahtuu muutoksia - lähettävä esiopetusyksikkö laatii pedagogisen selvityksen 4. 4 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Joensuun varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksessa laaditaan oppimissuunnitelma joustavan perusopetuksen, tehostetun tuen, starttiluokan ja sairaalaopetuksessa oleville oppilaille sekä oppilaille, joille on tehty päätös opintojen etenemisestä vuosiluokkiin sitomattomasti (Perusopetusasetus 11 ) tai päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ). Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma voidaan laatia yleisen tuen vaiheessa. Lapsen esiopetusta voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla. Yleisen tuen oppimissuunnitelma laaditaan samalle pohjalle kuin tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Suunnitelmasta täytetään soveltuvat osat. Mikäli oppimissuunnitelma on laadittu ilman edeltävää pedagogista arviota, on kyseessä yleisen tuen oppimissuunnitelma. Mikäli edetään tehostettuun tukeen, on oppilaasta laadittava pedagoginen arvio ja sen pohjalta oppimissuunnitelma yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilashuollollisen käsittelyn jälkeen lapselle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita 18

19 tukimuotoja, tulee antaa tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Oppimissuunnitelma pohjautuu paljolti pedagogiselle arviolle, jossa on jo arvioitu lapsen tarvitsemaa tukea. Lapsen esiopettaja koordinoi oppimissuunnitelman laatimista. Hän harkitsee, keitä muita asiantuntijoita tarvitsee mukaan lapsen tilanteen arviointiin, tuen suunnitteluun sekä oppimissuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Lapsen esiopettaja laatii oppimissuunnitelmaan tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet. Erityisopettaja toimii tukea suunnittelevassa tiimissä oppimisvaikeuksien asiantuntijana. Oppimissuunnitelma tulee lukuvuosittain päivittää lokakuun loppuun mennessä, ellei siihen ole selkeää estettä. Oppimissuunnitelmassa kuvataan - lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet - lapsen oppimisvalmiuksiin, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä sosioemotionaalisiin taitoihin liittyvät tavoitteet - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät ja työskentelytavat, välineet/ kommunikaatiotavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit, muu tuki - fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa - yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - lapsen edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen itsearviointi - suunnitelman laatimiseen osallistuneet Tehostetun tuen aikana lapsen kasvua ja oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti. Tuen vaikuttavuuden arvioimiseksi oppimissuunnitelmassa kuvataan - lähtötilanne/ asia, johon tukitoimilla pyritään vaikuttamaan - menetelmät, joilla tilanteeseen pyritään puuttumaan - tavoite, johon tehostetulla tuella pyritään - mittari, jolla tuen vaikuttavuutta arvioidaan Oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta, mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia. Oppimissuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa. Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen oppimissuunnitelma laaditaan Wilmaan (liite 3). Esiopetusta järjestävä yksikkö kuvaa opetussuunnitelmassaan yleiseen sekä tehostettuun tukeen liittyvän oppimissuunnitelman käytön, laadinnan ja seurannan, toimintatavat, yhteistyön, vastuut ja työnjaon eri toimijoiden kesken. Esiopetusta järjestävä yksikkö kuvaa menettelytavat oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävässä yhteistyössä oppimissuunnitelman osalta. 19

20 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Kun lapselle on tehty pedagogisen selvityksen pohjalta erityisen tuen päätös, tulee hänelle laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS laaditaan yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. HOJKSaa laadittaessa hyödynnetään lapselle laadittua esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, pedagogista selvitystä sekä huoltajien luvalla varhaiskasvatus- tai kuntoutussuunnitelmaa. HOJKSn laatimisesta ja tarkistamisesta vähintään kerran vuodessa vastaa lapsen esiopettaja, joka kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta. Esiopettaja laatii tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet. HOJKS tulisi lukuvuosittain päivittää lokakuun loppuun mennessä. HOJKSn tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin ne ovat tarpeen oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi: - lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet - lapsen oppimisvalmiuksiin, työskentelytaitoihin, sosioemotionaalisiin taitoihin sekä motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet - edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen itsearviointi - erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalvelujen järjestäminen sekä eri toimijoiden vastuualueet - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - kuvaus lapsen esiopetuksen järjestämisestä muun esiopetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä kuvaus siitä, miten erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva lapsi integroituu muuhun esiopetukseen - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - kuvaus lapsen esiopetuksen kuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan lapsen ohjauksesta ja valvonnasta - yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - suunnitelman laatimiseen osallistuneet HOJKSssa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen HOJKS laaditaan Wilmaan (liite 5) tai kehitysvammaisten lasten osalta erikseen sovittavalla tavalla. HOJKSsta ei jatkossa tehdä hallintopäätöstä, vaan HOJKS toimii puhtaasti pedagogisena työvälineenä. HOJKS tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen tarpeiden mukaiseksi. Esiopetusta järjestävä yksikkö määrittelee opetussuunnitelmassaan menettelytavat oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävässä yhteistyössä. 5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävä on tukea lapsen oppimista. 20

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi perusopetuslain muuttamisesta (HE

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN

KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN 1 KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN pvm / 20 SALASSAPIDETTÄVÄ Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta Tehostetun

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen vahvuudet

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tuen kolmiportaisuus

Tuen kolmiportaisuus Tuen kolmiportaisuus Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho & Katja Räisänen 13.4.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 61 lähtökohtana sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis-

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka Koulu Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimisen tuki YLEISTÄ

ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimisen tuki YLEISTÄ ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimisen tuki YLEISTÄ Ilmajoen kunnassa opetuksen järjestämistä ohjaa inkluusioajattelu. Inklusiivisella opetuksella pyritään takaamaan jokaiselle lapselle riittävä

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki Tea Kiviluoma 7.2.2018 Kolmiportainen tuki lakiin 2010. Tuki on määritelty asteittain muuttuvaksi, mitä kuvataan yleisen, tehostetun (POL 16a ) ja erityisen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki LAPE kutsuseminaari 19.9.2018 19.9.2018 1 Tuen tarpeen jatkuva arviointi Tuen tarpeen arviointi aina tuen tarpeen muuttuessa ja perusopetuslain mukaan toisen vuosiluokan

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA Hyv. SIVLTK 16.6.2011 56 Voimassa 1.8.2011 alkaen HNI 2011 Sisältö 2 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet... 3 1.1 Tehtävä... 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KIRJE OHJAAVALLE OPETTAJALLE LISÄMATERIAALIA:

KIRJE OHJAAVALLE OPETTAJALLE LISÄMATERIAALIA: KIRJE OHJAAVALLE OPETTAJALLE LISÄMATERIAALIA: E-erikan numero 1/2017, Liisa Korven artikkeli: Matka erityisopettajaksi. http://blogs.helsinki.fi/cea-arviointi/files/2017/05/e-erika_1_2017_fin.pdf Laiho

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi Syntymäaika Päväkoti/ryhmä, puh.nro Lastentarhanopettaja Huomioitavaa esim. kieli/kielet, kulttuuri, katsomus jne. Aikaisempi kokemus ryhmästä Lapsen aikaisempi tuki "Minä olen

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Hyväksytty 8.5.2001 Voimaantulo 1.8.2001 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esiopetuksen järjestämisen toiminta-ajatus 2. Esiopetuksen toimintaympäristö 3. Esiopetuksen painotukset

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Oppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat

Oppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat SUOMUSSALMEN KUNTA Perusopetus Arkistointiohje: SALASSA PIDETTÄVÄ Liite 2 PEDAGOGINEN SELVITYS Perustiedot Oppilas Nimi Osoite syntymäaika puh. Kansalaisuus äidinkieli Vanhemmat / huoltajat Huoltajan nimi

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus Tanssin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Tanssin laaja ja yleinen oppimäärä Perusteiden taiteenalakohtaisten

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Suomenkielinen koulutusjaosto. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma / päivitetty

Suomenkielinen koulutusjaosto. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma / päivitetty Suomenkielinen koulutusjaosto Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma 1.8.2016 / päivitetty 1.8.2017 Paikalliseen esiopetussuunnitelmaan tehdyt muutokset Koko suunnitelmassa muutettu Laadukkaan varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 Määräykset ja ohjeet 2010:27 Opetushallitus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2010:27 ISBN 978-952-13-4616-3 (nid.) ISBN 978-952-13-4617-0 (pdf) ISSN-L

Lisätiedot

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Kasvun kikatusta leikin lumoissa Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään

Lisätiedot

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.

Lisätiedot