Päijät-Hämeen maaseutumatkailun. kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Hämeen maaseutumatkailun. kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma 1 1

2 Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma 1 1 PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUTUMATKAILUN KOORDINOINTIHANKE Lahden ammattikorkeakoulu, matkailun ala Projektipäällikkö Sanna Hiltunen Projektikoordinaattori Kati Sinivuori Painotuote on valmistettu paperista, jolle on myönnetty EU-ympäristömerkki, rek.nr. FI/11/1. Paperi on valmistettu 1 % kierrätyskuidusta.

3 Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelman 1 1 tiivistelmä 4 Päijät-Häme on 1 kunnan maakunta, jossa on noin asukasta. Lahti on keskus. Päijät-Häme sijaitsee Etelä-Suomessa noin 1 tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista. Salpausselkä jakaa sen kahteen erilaiseen osaan. Eteläinen osa on alavaa ja vähävesistöistä peltoaluetta. Pohjoiselle osalle on tyypillistä runsaat vesistöt, isoimpana Päijänne, metsät ja kumpuileva maasto. Metsät ja vesistöt tarjoavatkin luontaiset edellytykset harjoittaa matkailutoimintaa maaseudulla. Päijät-Hämeeseen on luotu syksyn 9 aikana matkailustrategia. Valmistelua on johtanut Päijät-Hämeessä matkailusta vastaava aluekehittäjä Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy. Samanaikaisesti Päijät-Hämeen maaseutumatkailun koordinointihankkeessa (LAMK) on valmisteltu Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma 1 1, joka vaikuttaa maaseutumatkailun tavoitteelliseen toiminnan kehittämiseen. Kehittämissuunnitelma syventää Päijät-Hämeen matkailustrategiaa 1 1 maaseutumatkailun osalta. Suunnitelman tarkoituksena on antaa tukea matkailuyrityksille oman yritystoiminnan kehittämisessä ja ohjata julkista rahoitusta maaseutumatkailun kehittämisen painopisteisiin. Suunnitelmasta saa tietoa maaseutumatkailusta, jota kehittäjät, kunnan päättäjät, kouluttajat ja opiskelijat tarvitsevat työskentelyssään. Maaseudun matkailuyrityksillä käsitetään Päijät-Hämeen maaseudulla toimivat mikroyritykset, jotka ovat perheyrityksiä. Yritykset tarjoavat pääosin mökkilomia, pienimuotoisia ja yksilöllisiä majoituspalveluita, ravitsemus- ja kokouspalveluita maaseutumaisemassa ja luontoa hyödyntäviä ohjelmapalveluita (mm. kalastus, patikointi, melonta). Yritykset tuottavat matkailupalveluita usein sivutoimisesti tai osana muuta yritystoimintaa. Valtaosa asiakkaista on suomalaisia. Päijät- Hämeessä on vajaa maaseutumatkailuyritystä. Matkailuyritykset ovat iältään nuoria; neljäsosa yrityksistä on aloittanut toimintansa -luvulla ja lähes puolet 199-luvulla. Yritysten liikevaihdon keskiarvo oli (v. 4) noin 71 4 euroa vuodessa. Matkailuyritysten markkinointibudjetit (n=69) vaihtelevat suuresti, yleisimmin yritykset ilmoittivat käyttävänsä markkinointiin euroa vuodessa. Päijät-Hämeessä maaseutumatkailun vahvuuksia ovat hyvä sijainti pääkaupungin läheisyydessä, perheyrittäjyys ja innovatiiviset palveluideat, joissa hyödynnetään maaseutuympäristöä ja vesistöä. Laatuun, tuotekehitykseen ja markkinointiin panostaminen on yrityksille välttämätöntä pärjätäkseen kilpailussa ja pystyäkseen tarjoamaan palveluita kokeneille, vaativille ja ympäristötietoisille asiakkaille. Sähköinen liiketoimintaosaaminen on tärkeä osa yritysten myyntiä ja markkinointia. Kehittämistyön pitkäjänteisyys, eri sidosryhmien sitoutuminen ja yhteistyö, osaamispohjan lisääminen lisäävät osaltaan matkailualan arvostusta ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä yritysten ja Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kilpailukyvyn parantumiseen ja palveluiden monipuolistumiseen. Tulevaisuudennäkymä vuodelle 1 on, että Päijät-Hämeen maaseudun matkailuyritykset tarjoavat tuotteistettuja matkailupalveluita suomalaisille ja venäläisille kohdemarkkinoille ja osaavat hyödyntää sähköisen markkinoinnin keinoja aktiivisen myyntinsä tukena. Yritykset saavat kilpailuetua ympäristövastuullisesta toiminnastaan. Päijät-Hämeen julkiset matkailun kehittämis- ja neuvontapalveluiden tarjoajat toimivat verkostossa ja heidän tuottamansa tukipalvelut ovat yrittäjien helposti saatavissa. Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämisen päämäärät noudattelevat Päijät-Hämeen matkailustrategiaa sekä valtakunnallista matkailu- ja matkailun teemaohjelmien strategiaa. Päijät-Hämeen maaseutumatkailun päämäärät vuoteen 1 ovat maaseutumatkailupalveluiden ympäristövastuullisuuden kehittyminen, teemakohtaisten matkailutuotteiden sekä palveluverkoston kehittyminen, tehokas sähköisten ja muiden markkinointikeinojen käyttö yrityksissä, kansainvälistyminen ja matkailun julkisten tukipalveluiden kehittyminen. Päämäärien saavuttaminen on vastuutettu eri kehittäjäorganisaatioille, kuten Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy, Lahti Travel Oy, Lahden ammattikorkeakoulu, ProAgria, kunnat. Päämäärät on jaettavissa strategisiin tavoitteisiin ja niitä ohjaaviin toimenpiteisiin. Laatua kehitetään kannustamalla ottamalla käyttöön ympäristömerkit yrityksissä ja toteuttamalla ympäristövastuullisia investointeja. Teemakohtaisia matkailutuotteita (vesistö- ja luontomatkailutuotteet) kehitetään myyntiin valituille kohdemarkkinoille. Markkinointikeinojen käytön tehostamiseen vaikutetaan lisäämällä sähköistä markkinointiosaamista yrityksissä, yrityskohtaisia markkinointisuunnitelmia tekemällä ja toteuttamalla maaseutumatkailuyritysten ja -yritysryhmien yhteismarkkinointia. Ympäristövastuullisuuden ja -merkkien hyödyntämiseen markkinoinnissa ja reitistöjen (vaellus, melonta, pyöräily) hyödynnettävyyden parantamiseen panostetaan. Kansainvälistymisessä tavoitellaan erityisesti venäläisten asiakasmäärien kasvua yrityksissä ja hyödynnetään MEK:in tutkimia/ valitsemia muita ulkomaisia asiakasryhmiä. Matkailutuotteita kehitettäessä kansainvälisille markkinoille huomioidaan MEK:in tuotesuositukset. Matkailun tukipalveluita kehitetään siten, että luodaan yhden luukun periaate, jossa maaseudun matkailuyrityksille on olemassa yksi kontaktihenkilö, joka tietää eri julkisista tukipalveluista ja osaa ohjata yritykset eteenpäin oikean henkilön puheille. Kaikkien maaseudun matkailuun liittyvät toimijat, erityisesti matkailuyritykset, on sitoutettava kehittämissuunnitelman päämääriin, jotta tavoitteet saavutettaisiin onnistuneesti. Sitouttaminen vaatii kentälle jalkautumista ja suunnitelmasta viestimistä. Yrityksiä sitoutetaan maaseutumatkailun kehittämistyöhön tekemällä yrittäjille helppo ja käytännönläheinen omaa toimintaa ja tavoitteita seuraava opaskirja Menestyvän maaseutumatkailuyrittäjän EVÄSKORI vuoteen 1. Eväskorin avulla yritys voi myös keskittyä oman liiketoimintansa kehittämisessä kehittämissuunnitelman mukaisiin painopisteisiin.

4 Sisältö 1 JOHDANTOA KEHITTÄMISSUUNNITELMAAN Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelman 1 1 tiivistelmä...4 MAASEUTUMATKAILUN NYKYTILAN KUVAUS 1 JOHDANTOA KEHITTÄMISSUUNNITELMAAN...7 MISSÄ OLLAAN? Päijät-Hämeen maaseutumatkailu tilastojen valossa...1. Toiminta-alue Kehittämissuunnitelmaan liittyviä strategioita Eri matkailutoimijoiden roolit Päijät-Hämeessä Analyysit Tietoa yrittäjäkyselystä..... Maaseutumatkailun tulevaisuuden ennakointia SWOT-analyysi....4 Johtopäätökset analyyseistä... KEHITTÄMISSUUNNITELMA MIHIN PYRITÄÄN? Tulevaisuudennäkymä vuonna Päämäärät MITEN PÄÄMÄÄRIIN PÄÄSTÄÄN? Strategiset ja määrälliset tavoitteet ja mittarit Menestyvän maaseutumatkailuyrittäjän EVÄSKORI vuoteen Riskien arviointi...4 PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUTUMATKAILUN KOORDINOINTIHANKKEEN ROOLI KEHITTÄMIS- SUUNNITELMAN TOTEUTTAMISESSA VUONNA SUUNNITELMAAN SITOUTTAMINEN SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA...46 Päijät-Häme on 1 kunnan muodostama maakunta, jossa on noin asukasta. Lahti on maakunnan keskus. Päijät-Häme sijaitsee Etelä-Suomessa noin 1 tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Salpausselkä jakaa sen kahteen selvästi erilaiseen osaan. Eteläinen osa on alavaa ja vähävesistöistä peltoaluetta. Pohjoiselle osalle on tyypillistä runsaat vesistöt, isoimpana Päijänne, metsät ja kumpuileva maasto. Metsät ja vesistöt tarjoavatkin hyvät luontaiset edellytykset harjoittaa matkailutoimintaa maaseudulla. Päijät-Hämeeseen on luotu syksyn 9 aikana maakunnan ensimmäinen matkailustrategia. Valmistelua on johtanut Päijät- Hämeessä matkailusta vastaava aluekehittäjätaho Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES. Osana matkailustrategiaa on samanaikaisesti Päijät-Hämeen maaseutumatkailun koordinointihankkeessa (9 1) valmisteltu Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma, joka vaikuttaa maaseutumatkailun pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen toiminnan kehittämiseen. Koordinointihanke on osa Lahden ammattikorkeakoulun Matkailun alan kehittämistoimintaa. Tässä kehittämissuunnitelmassa kuvataan Päijät-Hämeen matkailuyrittäjyyttä ja sen mahdollisuuksia, uhkia ja tulevaisuudenkuvia. Olemassa olevan ja varta vasten yrittäjäkentältä kerätyn tiedon perusteella koordinointihankkeessa on laadittu tulevaisuudennäkymä maaseutumatkailusta vuoteen 1 ja mietitty menestyskonsepti millä tulevaisuudennäkymä tavoitetaan. Maaseutumatkailun kehittämistyössä Päijät-Hämeessä on mukana monia tärkeitä tahoja ja sidosryhmiä, joiden roolia matkailun kentässä on esitelty myöhemmin. Padasjoki Hämeenkoski Kärkölä Hollola Asikkala Sysmä Lahti Orimattila Nastola Kuvio 1 Päijät-Hämeen maakunta Hartola Heinola Artjärvi Tämän kehittämissuunnitelman tarkoituksena on antaa tukea matkailuyrityksille oman yritystoiminnan kehittämisessä ja ohjata julkista rahoitusta maaseudun matkailun kehittämisen painopisteisiin. Lisäksi suunnitelmasta saa tietoa Päijät-Hämeen maaseutumatkailusta, jota esimerkiksi kehittäjät, kunnan päättäjät, kouluttajat ja opiskelijat tarvitsevat työskentelyssään. Päijät-Hämeessä koordinointihanke toimii koordinoivana tahona vuoden 1 loppuun saakka ja etsii toiminta-aikanaan vastuutahoja, jotka käynnistäisivät tavoitteellisia kehittämistoimia Päijät-Hämeen maaseudun matkailuyrittäjyyden kehittämiseksi. Vuodesta 11 eteenpäin kehittämissuunnitelman toteutumisen seuranta tuleekin vastuuttaa jollekin taholle. 7 8 LÄHTEET LIITTEET...48

5 8 Keskeisiä käsitteitä Tässä on esitelty tämän kehittämissuunnitelman kannalta keskeisiä käsitteitä ja mitä niillä tarkoitetaan tässä kehittämissuunnitelmassa. Maaseutumatkailu Maa- ja metsätalousministeriön alainen Matkailun teemaryhmä on laatinut valtakunnallisen maaseutumatkailun määritelmän, jonka mukaan maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin luonto, maisema, kulttuuri, ihminen sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa matkailun yritystoimintaa. Maaseutumatkailussa yhdistetään vastuullisen matkailun periaatteita noudattaen ja sopusoinnussa paikallisen elämäntavan kanssa suomalaista väljää ja rauhallista maaseutuasutusta, puhdasta luontoa metsineen, vesistöineen ja saaristoineen sekä maaseudun ihmisten monipuolista osaamista. Yhteistyöllä ja elinkeinorajat ylittäen sekä maaseudun kaikkia voimavaroja monipuolisesti hyödyntämällä kootaan myyntikelpoisia ja laadukkaita tuotteita (Matkailun teemaryhmä). Kaikki maaseudulla tapahtuva matkailu ei kuitenkaan ole maaseutumatkailua. Rajaaminen on tärkeää, koska profiilia luotaessa ja palveluiden markkinoinnissa kannattaa käyttää entistä enemmän arvolähtökohtiin pohjautuvaa perustelua. Tärkeimmät arvolähtökohdat ovat ympäristövastuullisuus, terveys ja maaseudun kulttuuriperinnön vaaliminen. Koska suomalaisen maaseutumatkailun suurin vahvuus on puhdas luonto, on ympäristövastuullisuus ja koko vastuullisen matkailun periaate otettava kehittämistyön perustaksi. Vain sillä tavalla voimme osoittaa, että haluamme säilyttää maaseudun puhtauden ja maiseman ne elementit, joilla asiakasta Suomeen houkutellaan ja jotka antavat ratkaisevan kilpailuedun matkailumarkkinoilla. Maaseudun matkailuyritys Tässä kehittämissuunnitelmassa maaseudun matkailuyrityksillä käsitetään Päijät-Hämeen maaseudulla toimivat mikro- ja pienyritykset, jotka ovat pääosin perheyrityksiä. Yritykset tarjoavat pääosin mökkilomia, muita pienimuotoisia ja yksilöllisiä majoituspalveluita, ravitsemuspalveluita ja yksilöllisiä kokouspalveluita maaseutumaisemassa ja pitkälti luontoa hyödyntäviä ohjelmapalveluita. Yritykset tuottavat matkailupalveluita usein sivutoimisesti tai osana muuta yritystoimintaa. Tuotteistettu matkailupalvelutuote Matkailutuote on paketti, joka koostuu viidestä tekijästä: kohteen vetovoimatekijät, kohteen palvelut, saavutettavuus, mielikuvat kohteesta ja hinta (Komppula & Boxberg ). Kohdemarkkinat Matkailuyrityksen markkinat voidaan jakaa erilaisiin markkinalohkoihin, kohdemarkkinoihin, jolloin jakoperusteena voi olla esimerkiksi maantieteellinen tai ikäkriteeri, jako työ- tai lomamatkailuun sekä yksilö- tai ryhmämatkailuun; esimerkiksi Venäjän markkinat, pääkaupunkiseudun markkinat, seniorimarkkinat, perhematkailumarkkinat jne. Kunkin kohdemarkkinoiden kysynnällä on omanlaiset piirteensä ja niitä kutsutaan myös nimellä segmentti. Segmentoinnin perustana on asiakkaan tarpeet, eli pyritään löytämään asiakasryhmä tai siis kohdemarkkinat jolla on tarve samanlaisille tuotteille. (Komppula & Boxberg ). Sähköinen markkinointi Sähköisellä markkinoinnilla tarkoitetaan yrityksen viestintää, myynninedistämistä sekä tuotteiden ja palvelujen myyntiä Internetin kautta. Sähköinen liiketoiminta Sähköisellä liiketoiminnalla tarkoitetaan tietoverkkojen avulla käytävää liiketoimintaa. Liiketoiminta sisältää palveluiden, tuotteiden ja informaation myymisen, maksamisen, esittelemisen, markkinoinnin ja jakelun eri muodoissaan sekä teknologiat, jotka mahdollistavat nämä toiminnot. (ebrc ) Ympäristövastuullisuus Vesien, ilman ja maaperän huomioimista Ilmastomuutoksen hillitsemistä Energiatehokkuuteen panostamista Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen huomioimista Tehokasta ja säästävää luonnonvarojen käyttöä (Päijät-Hämeen matkailustrategia 1 1) Matkailun tukipalvelut Tukipalveluiksi katsotaan tässä suunnitelmassa kaikentyyppiset julkisten organisaatioiden tarjoamat neuvontapohjaiset tukipalvelut, kuten tiedottaminen, neuvonta, koulutus ja muut yrityspalvelut ja julkinen rahoitus, joita tarjotaan ei-kaupallisin ehdoin. Esimerkkejä tukipalveluiden tarjoajista Päijät- Hämeessä: Lahti Travel Oy, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES, Hämeen ELYkeskus, ProAgria, Lahden Alueen Uusyrityskeskus ry, PäijänneLeader ry, Etpähä ry, Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK). 9

6 MISSÄ OLLAAN? 1 Tämä kappale syventyy Päijät-Hämeen maaseutumatkailun nykytilan kuvaukseen tilastojen, alueen matkailutoimijoiden ja yrityksille tehtyjen kyselyjen kautta. Nykytilaa on myös kuvattu SWOT-analyysin ja ennakointityöskentelyn avulla. Tilastotiedon keruu matkailualasta ja alan toimijoista on tärkeää, jotta alaa voidaan kehittää. Tällä hetkellä matkailijatilastot ovat vääristyneitä, koska valtakunnallisesta tilastoinnista puuttuu selvitysten mukaan yli prosenttia matkailijamääristä. Puuttuvat tilastot koskettavat erityisesti maaseutumatkailuyrityksiä, jotka pienen kokonsa vuoksi usein rajataan virallisen tilastoinnin ulkopuolelle. Toisin sanoen matkailu on tosiasiassa vielä merkittävämpi elinkeino, kun tällä hetkellä tiedossa. Matkailun ja erityisesti maaseutumatkailun merkitys ja arvo korostuu, jos jatkossa käytössä on tulosta kuvaavia tilastoja, joiden avulla kehittymistä voidaan mitata. Tilastot hyödyttävät sekä matkailuyrityksiä oman toimintansa kehittämisessä että alueellisessa kehittämistyössä. Tilastojen avulla voidaan osoittaa, että maaseutumatkailu on merkittävä elinkeino ja tuo alueelle matkailutuloja..1 Päijät-Hämeen maaseutumatkailu tilastojen valossa Suomalaisten maaseutumatkailuyritysten tämänhetkisestä toiminnasta, tuotteista ja asiakkaista ei ole saatavissa kattavaa ja luotettavaa tilastotietoa. Saatavilla olevien suuntaa antavien tietojen perusteella pienyritysten harjoittama maaseutumatkailuun liittyvä yritystoiminta on usein sesonkiluontoista ja sivutoimista. Osa yrityksistä harjoittaa myös maataloutta, osa ei. Tavallisimpia pienten maaseutumatkailuyritysten tarjoamia palveluja ovat majoitus-, ohjelma- ja ruokapalvelut, mutta saatavilla on myös esimerkiksi kokouspalveluja. Majoitustiloina ovat useimmiten mökit, kun taas ruokapalveluja tarjotaan mieluusti tilauksesta ryhmille tai aamiaismajoituksen muodossa. Yleisiä maaseutumatkailuyritysten tarjoamia ohjelmapalveluita ovat erilaiset retket, joiden aikana esimerkiksi kalastetaan, patikoidaan, ajetaan moottorikelkoilla tai melotaan. Valtaosa pienten maaseutumatkailuyritysten asiakkaista on suomalaisia. (Lüthje.) Tämä kuvaus tilastoista ja yritystoiminnasta pätee edelleenkin täysin myös tilanteeseen Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeen maaseutumatkailun koordinointihanke (LAMK) on toistanut vuonna 4 ja Päijät-Hämeessä tehdyn toiminnan tilastointikyselyn maaseudun matkailuyrityksille, jotta käytössä olisi ajankohtaista ja vertailukelpoista tilastotietoa kehittämisen pohjaksi. Valtakunnallisesti toistaiseksi Tilastokeskus ei kerää tilastotietoa kaikista matkailuyrityksistä. Tilastokeskuksen tiedonkeruu perustuu Tilastolakiin (8/4, 14 ), jonka nojalla kerättävien tietojen toimittaminen Tilastokeskukselle on pakollista. Tilastokeskus määrittelee itse kerättävät tiedot ja tiedonantovelvolliset elinkeinon harjoittajat. Useimmiten tiedonkeruu perustuu joko kansalliseen tai EU:n lainsäädäntöön. Tällä hetkellä majoitustilastointi säätelee EU:n matkailutilastodirektiivi (9/7/EY). Suomessa tiedonantovelvollisia ovat majoitusliikkeet (hotellit, motellit, matkustajakodit ja vastaavat liikkeet, lomakylät, leirintäalueet ja retkeilymajat), joissa on vähintään kymmenen huonetta, mökkiä tai matkailuvaunupaikkaa. EU:ssa on valmisteilla uusi asetus, joka tulee voimaan todennäköisesti vuonna 1. Uuden asetuksen mukaan pienet maat, kuten Suomi, voisivat asettaa säännöllisen tie- donkeruun kynnykseksi vähintään vuodepaikkaa ja tiedonantovelvollisia olisivat kaikki majoitustoiminnan harjoittajat, jotka täyttävät tämän kapasiteetin minimimäärän. (Tilastokeskus, Ritva Marin, 4..1) Tilastointikysely lähetettiin vuonna 9 lokakuussa päijäthämäläiselle maaseudun majoitus-, ohjelmapalvelu- ja ravintolayritykselle (117 yritykselle vuonna 4, 17 yritykselle vuonna ). Yrityksiltä kysyttiin muun muassa vuoden 8 toteutuneita asiakasmääriä, liikevaihtoa ja työntekijöiden määriä sekä nykyisestä majoitusja ravintolakapasiteetista ja markkinoinnista. Vastaukset yrityksiltä kerättiin pääsääntöisesti puhelimitse. Tilastointikyselyyn vastasi 8 yritystä, eli vastausprosentti oli 41 % (vuonna 4 vastasi 69 % eli 8 yritystä ja vuonna vastasi % eli 6 yritystä). Lisäksi todettakoon, että tässä esitelty tilastotieto kattaa Päijät-Hämeen alueen vain siltä osin kun yritykset ovat vastanneet ja ilmoittaneet tietojaan ja on ainoastaan suuntaa antava. Päijät-Hämeen 8 kyselyyn vastanneesta matkailuyrityksestä 6 ilmoittaa tärkeimmäksi toimialakseen liikevaihdolla mitattuna matkailuun liittyvän toiminnan; joko majoitustoiminnan ( yritystä), ravitsemistoiminnan (1 yritystä), urheilu-, huvi- ja virkistyspalvelut (9 yritystä) tai kulttuuritoiminnan ( yritystä). Matkailuyritykset ovat iältään kohtalaisen nuoria; neljäsosa yrityksistä on aloittanut toimintansa -luvulla ja lähes puolet 199-luvulla. Yritykset työllistävät ympärivuotisesti kokoaikaisesti 11 henkilöä, joista ensisijaisesti oman perheen jäseniä (81 henkilöä). Kuitenkin sesonkiaikaan 46 yritystä käyttävät osa-aikaista lisätyövoimaa ja näin työllistävät 14 henkilöä. Yleisimmin yritykset työllistävät 1 henkilön. Viimeisimmässä kyselyssä ei saatu lukuja maaseudun matkailuyritysten liikevaihdosta. Vuonna 4 kuitenkin liikevaihdoksi ilmoitettiin yleisimmin noin euroa vuodessa. Kaikkien vastanneiden yritysten liikevaihto yhteenlaskettuna oli,64 miljoonaa euroa vuodessa. Yritysten liikevaihdon keski arvo oli siis noin 71 4 euroa vuodessa. Liikevaihto euroissa Yritysten määrä Kuvio Päijät-Hämeen maaseutumatkailuyritysten liikevaihto vuonna 4, n=

7 Yritysten määrä 1 Yritysten määrä < Budjetin määrä 1 > 1 < Budjetin määrä 1 > 1 Kuvio Päijät-Hämeen maaseutumatkailuyritysten markkinointibudjetti vuonna 9, n=69 Kuvio 4 Päijät-Hämeen maaseutumatkailuyritysten Internet-markkinoinnin ja muun sähköisen markkinoinnin vuosibudjetti 9, n= Matkailuyritysten markkinointibudjetit (n=69) vaihtelevat suuresti alle euron ja yli euron välillä vuodessa (kuvio ). Yleisimmin yritykset ovat ilmoittaneet käyttävänsä rahaa markkinointiin euroa vuodessa. Yritykset ovat jo pitkään pitäneet tärkeimpänä markkinointikeinona omaa Internetsivustoa. Yritysten sähköisen markkinoinnin vuosibudjetti oli valtaosalla vastanneista (n=) alle euroa vuodessa (kuvio 4). Päijät-Hämeessä oli Tilastokeskukseen rekisteröityä majoitusliikettä vuoden 4 alusta, joissa oli majoituskapasiteettia yhteensä 94 vuodetta (lähde: Tilastokeskus). Nämä yritykset ovat pääasiassa hotelleja, mutta mukana on myös muutama suurempi mökkikylä ja leirintäalue. Oman tilastokyselyymme vastanneiden parissa maaseudun majoituskapasiteetti oli yhteensä 1 vuodetta (lomamökit, maatalot, majatalot, aitat tms.) Eli tämä osin rekisteröimätön kapasiteetti lisää koko alueen majoituskapasiteettia %. Yrityksissä ei ollut kyselyhetkellä juurikaan käytössä sertifioituja laatujärjestelmiä (kuvio ). Matkailualan laatujärjestelmä Laatutonni/Laatuverkko oli käytössä yrityksessä. Maakuntien parhaat oli käytössä myös yrityksessä. Maaseutumatkailun majoitustilojen valtakunnallinen tekninen luokitus (MA- LO-luokitus) oli tehty 7 yrityksessä. Yritysten määrä MALOluokitus Maakunnan parhaat Laatujärjestelmät Kuvio Yrityksillä käytössä olevat laatujärjestelmät vuonna 9, n=1 Laatutonni ISO 9 -standardi

8 14 Yritysten määrä < henkilöä henkilöä henkilöä Mökkien määrä kokoluokassa > 1 henkilöä Yritysten määrä Kävijämäärä Yritysten määrä Asiakaspaikkojen määrä Yritysten määrä Asiakkaiden määrä 61 1 Kuvio 6 Päijät-Hämeessä vuokrattavien lomamökkien määrä kokoluokittain vuonna 9, n=4 Kuvio 7 Päijät-Hämeen maaseudulla majoittuvien kävijämääriä vuonna 8, n=4 Kuvio 8 Päijät-Hämeen maaseutumatkailuyritysten ravintolapaikkojen määrä kokoluokittain vuonna 9, n=7 Kuvio 9 Päijät-Hämeen maaseutumatkailuyritysten ravintola-asiakkaiden määrä vuonna 8, n=1 Taulukko 1 Yritysten palvelukielet Palvelukieli Yritykset % Suomi 81 1 Ruotsi 7 Englanti 61 7 Saksa 4 Venäjä 1 1 Ranska 6 Espanja Viro Puola 1 1 Mikä tahansa tarvittaessa 1 1 Yritykset palvelevat asiakkaitaan valtaosin suomeksi tai englanniksi (taulukko 1). Yhteensä 81 yrityksessä suomen lisäksi puhuttiin 8 eri kieltä ja yksi yritys pystyy jopa lupaamaan palvelua millä tahansa kielellä tarvittaessa. Lomamökkejä vuokraa valtaosa vastanneista (4 yritystä), joten mökkilomat näyttelevät tärkeää roolia Päijät-Hämeen maaseudun matkailupalvelutarjonnassa (kuvio 6). Yhteensä Päijät-Hämeen maaseudun matkailuyrityksillä on 1 lomamökkiä, jolloin keskiarvo on kuusi mökkiä yritystä kohden. Eniten tarjolla on mökkejä, joissa on 4 6 vuodepaikkaa. Vuonna 8 majoittujia oli 8 % yrityksistä alle henkilöä (kuvio 7). Enimmillään majoittujia oli yli 1 henkilöä vuodessa (4 yritystä). Yrityksistä 88 % mainitsi tärkeimmiksi asiakkaiksi suomalaiset ja 1 % yrityksistä venäläiset ovat tärkeimpiä asiakkaita. Yrityksistä % mainitsi toiseksi tärkeimmiksi asiakkaiksi venäläiset. Muita tärkeitä ulko- maisia asiakkaita olivat saksalaiset ja ruotsalaiset. Yrityksistä 9 % mainitsi majoittumisen tärkeimmäksi syyksi vapaa-aika. Työhön liittyvät yöpymiset olivat 84 % yrityksistä vasta toiseksi tärkein asiakkaiden majoittumisen tarkoitus. Ajalla syyskuu 8 elokuu 9 yritykset (n=4) ilmoittivat vuokrattavissa lomamökeissä yhteensä 1 9 yöpymisvuorokautta, joista prosenttia ajalla kesäkuu elokuu (taulukko ). Seitsemän yritystä tarjosi myös muunlaista majoitusmahdollisuutta maalla. Näistä kertyi vuoden aikana yhteensä 79 yöpymisvuorokautta. Ravintolapalveluita tarjoaa 7 yritystä, joista valtaosalla on tarjolla alle 1 asiakaspaikkaa (kuvio 8). Yrityksillä on yhteensä 6 asiakaspaikkaa ja lisäksi 11 terassipaikkaa. Taulukko Yöpymisvuorokaudet mökeissä 9/8 8/9 (n=4) Ajankohta Yöpymisvuorokausien määrä syyskuu lokakuu 8 6 marraskuu joulukuu 8 66 tammikuu helmikuu 9 7 maaliskuu 9 9 huhtikuu 9 toukokuu kesäkuu heinäkuu 9 97 elokuu 9 Yhteensä 1 9

9 16 Yritykset tarjoavat lisäksi muun muassa seuraavaa: savusaunat, rantasaunat, kodat, grillimajat, veneet, laavut, aitat, navetat, laskettelurinteet, suoramyyntipisteet, kokous- ja juhlatilat, erilaisia ohjelmapalveluita. Ravintola-asiakkaiden määrän ilmoitti 1 yritystä, joissa oli ajalla syyskuu 8 elokuu 9 yhteensä ravintola-asiakasta (kuvio 9). Valtaosa asiakkaista vieraili sesonkiaikaan. Ulkomaisten asiakkaiden osuus ravintola-asiakkaista oli 79 prosentilla yrityksistä alle kymmenen prosenttia. Valtaosa ravintola-asiakkaista oli vapaaajan ryhmiä (kuvio 1). Yritysten määrä Toiminta-alue Toiminta-alue osoittaa ja rajaa sen alueen, jolle luodaan oma kehittämissuunnitelma...1 Kehittämissuunnitelmaan liittyviä strategioita Matkailun kehittämistyötä ohjaa Suomen matkailustrategia vuoteen ja maaseutumatkailua lisäksi maaseutupolitiikka. Päijät-Hämeessä matkailun kehittämistä ohjaa Päijät-Hämeen matkailustrategia 1 1, joka tukeutuu muun muassa valtakunnalliseen matkailustrategiaan. Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämistä taas ohjaa tämä kädessäsi oleva Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma, joka on osa Päijät-Hämeen matkailustrategiaa ja syventää sitä maaseutumatkailun osalta. Tämä kehittämissuunnitelma kohdistuu siis päijäthämäläisiin maaseudun matkailuyrityksiin ja siinä huomioidaan maaseudun matkailuyritysten erityispiirteet Ryhmien määrä Kuvio 1 Ravintola-asiakasryhmien osuus Päijät-Hämeen maaseutumatkailuyrityksissä vuonna 8, n=

10 Valtakunnallinen matkailustrategia vuoteen 18 MEK OF ja muut sidosryhmät LAKES Sidosryhmät Kuvio 11 Matkailun kehittämisen tasot Päijät-Hämeessä Suomen matkailustrategian vuoteen päämääriä: 1. Luoda edellytykset ympärivuotisen matkailun ja siihen liittyvän ammattimaisen yritystoiminnan kehittymiselle, kasvulle ja kilpailukyvylle.. Hakea matkailualan kannattavaa kasvua voimakkaasti ulkomailta ja panostaa myös kotimaanmatkailun kehittymiseen.. Luoda matkailukeskusten saavutettavuudesta Suomen ylivoimainen kilpailuetu. 4. Kehittää vetovoimaisia, korkealaatuisia ja helposti ostettavia matkailutuotteita ja -palveluja kansainvälisille ja kotimaisille matkailijoille. (OutdoorsFinland -aktiviteettien kehittämisohjelma vastaa valtakunnallisista teemoittain laadituista tuotekehitysohjelmista, jotka liittyvät luonnossa tapahtuvaan liikkumiseen.). Aikaansaada tuloksellinen verkostomainen, hallinto- ja aluerajat ylittävä, ennakoiva ja pitkäntähtäimen matkailun kehittämisen toimintatapa. Päijät-Hämeen matkailustrategia 1 1 Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma 1 1 LAMK/ koordinointihanke Sidosryhmät Päijät-Hämeen matkailustrategian visio ja painopisteet vuoteen 1: Visio: Päijät-Häme on Suomen yhteiskuntavastuullisin hyvinvointi- ja tapahtumamatkailun maakunta, joka tarjoaa asiakkailleen monipuolisen palveluverkoston. Päijät-Hämeen matkailuelinkeino hyödyntää pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja Pietarin läheisyyttä. Strategiset painopisteet: Yhteiskuntavastuullisuus Tapahtumamatkailu Työsidonnainen matkailu Urheilu- ja liikuntatapahtumat Hyvinvointimatkailu Pääkaupunkiseudun läheisyyden hyödyntäminen Pietarin läheisyyden hyödyntäminen Strategian visio kattaa myös maaseutumatkailun kehittämissuunnitelman. Maaseutumatkailun kehittämissuunnitelman päämäärät perustuvat edellä esitettyyn matkailustrategian visioon, painopisteisiin ja tavoitteisiin. Päijät-Hämeen matkailustrategia 1 1 on saatavissa muun muassa Lahden Alueen Kehittämisyhtiöstä ja Lahti Travelista... Eri matkailutoimijoiden roolit Päijät-Hämeessä Tuloksellisen kehittämistyön edellytyksenä on kohderyhmän sitoutumisen lisäksi muiden sidosryhmien vastuullinen osallistuminen kehittämistyöhön. Tässä maaseudun matkailuyrittäjät ja tärkeimmät sidosryhmät ovat kuvanneet rooliaan kehittämistyössä Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kannalta. Maaseutumatkailuyrittäjät Tiedostaa alueen matkailustrategian painopisteet ja hyödyntää niitä omassa liiketoiminnassaan ja viedä uusia asioita käytäntöön omassa yrityksessä. Paketoida tuotteitaan niin, että ne vastaavat Päijät-Hämeen matkailustrategiaa. Yhteistyö muiden yrittäjien kesken pitäisi kasvaa, mutta tarvitaan myös tukea näiden pakettien tekoon, koska yrittäjällä ei usein ole paljoa aikaa keskittyä tuotteistamiseen ja yhteydenpitoon muiden yrittäjien kanssa. Sen vuoksi myydään vain omaa tuotetta ei monipuolisia tuotepaketteja. Olla aktiivinen muihin toimijoihin päin, esimerkiksi: Tiedottaa uusista tuotteistaan, isommista muutoksista yrityksessä ym. ajankohtaisista asioista markkinointikanaville ja muille tärkeille matkailutoimijoille Keskustella kehitysideoistaan ja hankkeistaan muiden toimijoiden kanssa saaden heiltä tukea ja tietotaitoa asioiden eteenpäin viemiseksi. Välittää eteenpäin muille toimijoille (esim. LAKES; Lahti Travel) asiakkailtaan/kuluttajilta saamaansa palautetta. Tiedon välittäminen muille lähialueen maaseutumatkailuyrityksille ja yrittäjien kannustaminen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto on alueen 1 kunnan lakisääteinen kuntayhtymä, joka vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä, aluesuunnittelusta ja yhteistyöstä. Maakunnan pidemmän ajan kehittämistä ohjaava maakuntasuunnitelma on yhteinen tahdonilmaisu tulevasta aluekehityksestä ja aluerakenteen kehittämisen suunnasta. Maakuntasuunnitelmaa toteutetaan maakuntakaavan ja maakuntaohjelman avulla. Maakuntakaavalla on merkittävä vaikutus kuntien ja kylien kaavoituksessa ja kehittämisen ohjauksessa. Neljän vuoden välein laadittava maakuntaohjelma sisältää maakunnan kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja rahoittamisen suunnitelman. Maakuntaohjelmassa otetaan kantaa mm. maaseudun kehittämisen painotuksiin, tavoitteisiin ja arvioidaan ohjelman rahoittaminen. Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy Lakes Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy on alueellinen kehittäjäorganisaatio, jonka ydintehtäviä ovat alueen elinkeinopolitiikan koordinointi, yrityspalvelut, alueen markkinointi sekä elinkeinopoliittinen edunvalvonta Suomessa ja ulkomailla. Lakesin toiminta-alue on Artjärvi, Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Nastola, Orimattila ja Padasjoki. Lakesin tytäryhtiö on Lahti Travel Oy. 19

11 Lakes tarjoaa seuraavia palveluita toimintaalueen yrityksille, myös maaseudun matkailuyrityksille: Yleinen yritysneuvonta Perustamisneuvonta Rahoitusneuvonta Omistajan- ja sukupolvenvaihdosneuvonta Yrityskummipalvelut Kehittämispalvelut Verkostoitumispalvelut Kansainvälistymispalvelut Sijoittumispalvelut velut ja viranomaistehtävät, jotka liittyvä matkailutoiminnan edellytyksiin Leader-toimintaryhmät EU-osarahoitteisten investointi- ja kehittämisrahoituksen myöntäminen alle 1 henkilötyövuotta työllistäville maaseudun mikroyrityksille sekä yleisten toimialan kehittämiseen tähtäävien toimenpiteiden ja hankkeiden rahoittaminen. 1 Lahti Travel Oy Lahti Travel Oy on Lahden alueen matkailupalveluiden myynnistä, markkinoinnista ja matkailuneuvonnasta vastaava yhtiö. Yhtiö on Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LA- KESin tytäryhtiö. Lahti Travel Oy tukee omalla toiminnallaan valittujen painopistealueiden pohjalta alueen matkailuyritysten myynti- ja markkinointityötä niin kotimaassa kuin valituilla kansainvälisillä markkinoilla avaamalla uusia markkinoita ja asiakkuuksia. Lahti Travel Oy tarjoaa alueen matkailuyrityksille sekä seudullisia yhteismarkkinointimahdollisuuksia että kohderyhmäkohtaisia myynti- ja markkinointitoimenpiteitä. Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) TEM:in, TEKES:in, MMM:n hallinnonalojen rahoituspalvelut matkailualan kehittämiseen ja yritysten tukemiseen EU-ohjelmien hanke- ja yritystuet; Rakennerahastot (ESR, EAKR), Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 7 1, Leader toimintaryhmien ohjelmien hanke- ja yritystuet Ympäristö- ja liikennevastuualueen pal- ProAgria Häme ProAgria Häme on maaseudun yritystoiminnan monialainen kehittäjä, joka toimii maaseutuyrittäjän tukena yrityksen perustamiseen, kehittämiseen sekä investointi- ja rahoitussuunnitteluun liittyvissä asioissa. Pro- Agria Häme toimii maaseutumatkailuyritysten kokonaisvaltaisena suunnittelutoimistona tarjoten liiketoiminnan-, ympäristön ja rakennusten suunnittelun ohella myös kotitalous-, ruoka- ja energianeuvontaa. ProAgria Hämeen asiantuntijat tekevät Päijät-Hämeessä majoitustilojen luokituksia (MALO), Maakuntien parhaat -auditointeja sekä omavalvontasuunnitelmia. ProAgria Hämeellä on Päijät-Hämeessä keskeinen rooli maaseudun yrittäjärajapinnassa. Lahden alueen uusyrityskeskus ry Lahden alueen uusyrityskeskus ry antaa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa yritystoimintaa suunnitteleville henkilöille koko Päijät-Hämeen alueella. Neuvontaprosessissa otetaan kantaa liikeideaan ja sen toteuttamiskelpoisuuteen, kilpailutilanteeseen, markkinointiin, tehdään rahoitus- ja kannattavuuslaskelmia sekä annetaan yleisiä neuvoja yritystoiminnan aloittamisesta. Uusyrityskeskus pyrkii helpottamaan alkavan yrittäjän verkottumista ohjaamalla asiakkaansa saamaan jatkoneuvontaa jäsenyritystensä asiantuntijoiden luo. Uusyrityskeskus kirjoittaa starttirahaa varten tarvittavat lausunnot Päijät-Hämeen ja Heinolan TEtoimistoille sekä lainalausunnot pienlainojen lainapäätösten tueksi Finnveralle. Uusyrityskeskus palvelee myös maaseutumatkailuun liittyvien yritysten perustajia, jotka tarvittaessa ohjataan esimerkiksi ProAgrian ja Elykeskuksen palveluiden pariin. uusyrityskeskukset.fi/lahti Päijät-Hämeen koulutuskonserni» Koulutuskeskus Salpaus» Lahden ammattikorkeakoulu Päijät-Hämeen koulutuskonserni tarjoaa ammatillista koulutusta sekä työelämäpalveluja, joissa toimijoina on Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu. Koulutuskeskus Salpaus tarjoaa sekä nuorten että aikuisten ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta asiakkaan tarpeiden mukaan. Opiskelijat ovat opintojensa aikana työssäoppimisjaksoilla, joiden aikana on mahdollisuus myös kehittää pienyrityksen toimintaa. Lahden ammattikorkeakoulussa on tarjolla eri alojen ammattikorkeakoulututkintoihin (AMK ja YAMK) johtavaa koulutusta nuorille ja aikuisille sekä täydennyskoulutusta kysynnän mukaan. Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö edistää Päijät-Hämeen kehittymistä ja hyvinvointia monialaiseen yhteistyöhön ja ennakointiin perustuvalla toiminnalla. Tutkimus- ja kehittämisresursseja on käytettävissä opinnäytetöiden, erilaisten projektien ja hankkeiden yhteydessä. Erityisesti Lahden ammattikorkeakoulun matkailun ala on tiiviissä yhteistyössä maaseudun kehittäjänä hankeyhteistyössä Lahti Travelin kanssa.

12 Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Päijät-Hämeen Yrittäjät on maakunnan pienten ja keskisuurten yritysten sekä yrittäjien edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistoimintajärjestö, johon kuuluu Päijät-Hämeen 1 paikallista yrittäjäyhdistystä, yksi jokaisessa kunnassa. Päijät-Hämeen Yrittäjät tarjoaa alueensa maaseutuyrittäjäjäsenille neuvontaa ja asiantuntijapalveluita, koulutusta ja valmennusta, ajankohtaista tietoa, yhteistyökumppaneita sekä taloudellisia etuja. Paikallisyhdistysten ja Päijät-Hämeen Yrittäjien tärkein tehtävä on ajaa yritysten etuja ja vaikuttaa yrittäjyyden puolesta kunnissa sekä Päijät-Hämeessä. Kunnat Kuntien keskeisin tehtävä on kaavoituksen avulla ja toimivasta matkailuyrittäjää palvelevasta infrastruktuurista huolehtimalla turvata matkailuyritysten menestyminen ja kasvu. Kunnat rahoittavat lähinnä alueellisen palvelutarjonnan kehittämistä, josta hyötyy sekä paikalliset asukkaat että matkailuyritykset VALTAKUNNALLISET MEK Matkailun edistämiskeskus Outdoors Finland aktiviteettien kehittämisohjelma matkailu/outdoors_finland Suomen Latu ry Metsähallitus Matkailun teemaryhmä Kylämatkailuohjelma matkailu/kylamatkailu Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry Analyysit Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelmaa varten koordinointihankkeessa on tehty SWOT-analyysi ja analysoitu tietoa, jota on saatu muun muassa kesäkuussa 9 Päijät-Hämeessä tehdystä strategiakyselystä, aiempien kehittämishankkeiden kyselyistä ja tarvekartoituksista, tehtävään nimetyn kehittämistyöryhmän ennakointityöskentelystä ja koordinointihankkeen henkilöstön tekemistä yrittäjähaastatteluista...1 Tietoa yrittäjäkyselystä Kesäkuussa 9 Päijät-Hämeen matkailutoimijat vastasivat matkailustrategiaa ja tätä kehittämissuunnitelmaa varten tehtyyn kyselyyn. Kyselyyn vastasi 67 päijäthämäläistä matkailualan toimijaa, joista matkailuyrityksiä oli 46. Seuraavilla aukeamilla (kuvat 1 16) on esitelty maaseudun matkailuyrityksiltä saatuja tietoja. Yli puolet yrityksistä (n=4) mainitsee luonnon ja vesistön useimmin tärkeimpänä teemana, mihin heidän mielestään Päijät-Hämeen matkailun kehittämisessä pitäisi keskittyä. Lähes yhtä moni yritys kokee myös luontoaktiviteetit, kuten melonta, pyöräily, vaellus ja kulttuuri- ja musiikkitapahtumat keskeisiksi kehittämisen kohteiksi. Muina teemoina vastauksista nousee esille työhön liittyvät matkat, perhematkailu, urheilutapahtumat, liikunta ja mökkilomat. Yritysten tukipalveluiden tarve Markkinointi on yrityksen mielestä (n=4) asia, johon Päijät-Hämeen matkailun kehittämistoimissa pitäisi keskittyä ja näin ollen tärkein kehitettävä alue (kuvio 1). Tuotekehitystä piti 4 yritystä ja laatua yritystä tärkeänä kehittää. Selkeästi valtaosa yrityksistä (86 prosenttia, n=4) piti markkinointia sellaisena asiana, johon kaipaavat tukea. Seuraavaksi eniten yritykset haluavat tietoa julkisista rahoitusmahdollisuuksista, yleisistä sekä ajankohtaisista matkailuasioista ja alueen matkailupalveluista, neuvontaa oman yrityksen kehittämiseen ja asiantuntija-apua julkisten rahoituskanavien hyödyntämiseen. Tiedotustilaisuudet ja seminaarit koki 16 prosenttia yrityksistä tarpeellisiksi. Matkailualan koulutuksen tarve koettiin vähäisenä (6 yritystä). Yritykset ovat eniten kiinnostuneita toteuttamaan oman yrityksen kehittämisprojekteja (79 prosenttia) ja julkista rahoitusta saaneita oman kunnan tai maakunnan matkailun kehittämisprojekteja (79 prosenttia). Yrityksistä 6 prosenttia on kiinnostunut olemaan mukana usean yrityksen keskinäisessä kehittämisprojektissa. Yritysten näkemyksiä yhteistyöstä Yritysten tekevät keskenään enimmäkseen passiivista yhteistyötä (kuvio 14). Yli puolet yrityksistä (n=46) informoi asiakkaitaan muiden matkailuyritysten palveluista ja ohjaavat asiakkaita tarvittaessa kilpaileviin yrityksiin säännöllisesti. Kokemuksia ja käytäntöjä vaihtavat säännöllisesti keskenään 19 yritystä ja satunnaisesti 1 yritystä. Yritykset eivät sen sijaan enimmäkseen tee yhteistyötä yhteisissä investoinneissa ( yritystä), välineiden lainaamisessa (9 yritystä), matkailureittien ideoinnissa, suunnittelussa, teossa eikä kunnostuksessa (6 yritystä). Myöskään yhteisosallistumiset messu- ja myyntitapahtumiin (4 yritystä) tai yhteisten esitteiden tekeminen (4 yritystä) ei ole tapana. Yhteistä tuotekehitystä ei tee 17 yritystä, mutta 1 yritystä kuitenkin tekee yhteistä tuotekehitystä säännöllisesti ja 1 yritystä satunnaisesti.

13 4 Muut teemat, mitkä? Työhön liittyvät matkat Perhematkailu Luonto Ostosmatkailu Perinnetapahtumat Kulttuuri- ja musiikkitapahtumat Urheilutapahtumat Ruoka Tyky-tominta Liikunta Kylpylä- ja kauneudenhoitopalvelut Lumilomat (hiihto, laskettelu, kelkkailu, pilkkinen, luistelu, ym.) Mökkilomat Aktiviteetit (melonta, ratsastus, pyöräily, vaellus, kalastus, ym.) Vesistö Matkailureittien ideointi, suunnittelu, teko, kunnostus Yhteisosallistumiset messu- ja myyntitapahtumiin Yhteisten esitteiden tekeminen Välineiden lainaaminen Yhteiset investoinnit Yhteinen tuotekehitys Asiakkaiden ohjaaminen tarvittaessa kilpaileviin yrityksiin Omien asiakkaiden informointi muiden matkailuyrityksen palveluista Kokemusten ja käytäntöjen vaihto satunnaisesti säännöllisesti ei ollenkaan 1 1 Yritysten määrä 1 1 Yritysten määrä Kuvio 1 Mihin teemoihin Päijät-Hämeen matkailun kehittämisessä pitäisi keskittyä? N=4 Kuvio 14 Kuinka usein yrityksenne on tehnyt yhteistyötä muiden matkailuyritysten kanssa? N=46 Tuotekehitys Markkinointi Myynti Asiakaspalvelu Laatu Matkailukoulutus Muu, mikä? 1 1 Yritysten määrä Kuvio 1 Mihin kehittämistoimiin Päijät-Hämeen matkailun kehittämisessä pitäisi keskittyä? N=4 Yhteistyötä muiden yritysten kanssa (n=44) edistää hyvä henkilökemia toisen yrittäjän kanssa ja luottamuksellinen suhde toiseen yritykseen (kuvio 1). Lisäksi yhteistyö näyttää edellyttävän, että yritys sijaitsee lähellä omaa yritystä. Sen sijaan tärkein yhteistyötä estävä tekijä on yritysten mielestä keskinäinen kateus. Muita yhteistyötä estäviä tekijöitä ovat kiireet omassa yrityksessä ja aiemmat huonot kokemukset yhteistyöstä. Tiedon puute toisen yrityksen palvelutarjonnasta tai toisen yrittäjän huonompi ammattitaito estävät yhteistyötä vähän. Yritysten näkemyksiä venäläisistä asiakkaista Venäläiset matkailijat ovat 44 prosentille yrityksistä (n=4) kyselyn vastaushetkellä tärkeitä asiakkaita. Kolmasosa yrityksistä näkee venäläiset matkailijat tärkeinä asiakkaina tulevaisuudessa. Neljäsosalle yrityksistä venäläiset matkailijat eivät ole merkittäviä asiakkaita. Kyselyn tekohetkellä yhdeksällä yrityksellä (n= 4) oli markkinointia tai myyntiä Venäjälle ja asiakaspalvelua venäjän kielellä. Valmiita palvelupaketteja venäläisille oli vain neljällä yrityksellä ja esitteitä seitsemällä yrityksellä. Internetissä yritys- ja tuotetiedot venäjän kielellä oli kymmenellä yrityksellä.

14 6 Liikesalaisuuksien paljastuminen Yritykseni huono taloudellinen tila Kiireet omassa yrityksessä Aiemmat kokemukseni yhteistyöstä ovat huonoja Hyvä henkilökemia toisen yrittäjän kanssa En tunne henkilökohtaisesti muita matkailuyrittäjiä Tiedon puute toisen yrityksen palvelutarjonnasta Toisella yrityksellä on heikompi ammattitaito Keskinäinen kateus ei merkitystä edistää paljon edistää vähän estää vähän estää paljon Yritysten näkemyksiä ympäristöasioista Ympäristöasiat ovat tärkeitä 88 prosentilla (n=4) yrityksistä. Ympäristöasioita ei koeta tärkeinä 1 prosentissa yrityksiä. Yrityksistä 9 prosenttia lajittelee jätteitä (n=4) ja pitävät lähiympäristön siistinä (88 prosenttia). Viidesosa yrityksistä säästää energiaa. Kymmenesosa yrityksistä tekee ympäristöystävällisiä hankintoja, säästää vettä, siivoaa ympäristöä säästävästi. Yhdelläkään yrityksellä ei ole käytössään ympäristömerkkiä. Ympäristöasiat ovat valtaosalle yrityksiä (6 prosenttia, n=41) ajankohtaisia vasta kun viranomaiset ja lainsäädäntö edellyttää toimenpiteitä (kuvio 16). Vajaa puolet yrityksistä hyödyntää asiakkaiden toiveita ja ehdotuksia ympäristöasioissa. Kuitenkin 19 yritystä seuraa uusinta ympäristötietoa aktiivisesti ja soveltaa uusinta ympäristötietoa yrityksensä toiminnassa. Neljäsosa yrityksistä hyödyntää ympäristöasioita markkinoinnissaan... Maaseutumatkailun tulevaisuuden ennakointia Koordinointihanke nimesi kehittämistyöryhmän keväällä 9 ja johti kehittämisryhmää, jonka tehtävänä oli muun muassa maaseutumatkailuyrittäjyyden tulevaisuuden ennakointi. Kehittämisryhmän jäseniä olivat Lahden ammattikorkeakoulusta projektipäällikkö Sanna Hiltunen, projektikoordinaattori Kati Sinivuori ja tutkimuspäällikkö Anja Härkönen, Päijänne Leader -toimintaryhmästä toiminnanjohtaja Maritta Virtanen, Pro- Agriasta yrityssuunnittelija Isto Vanhamäki ja Aurinkorannasta asikkalalainen yrittäjä Sole Seppälä. Maaseutumatkailun yrittäjyyttä analysoitiin tavoitteena kartoittaa ja pohtia toimintaympäristön muutosvoimia. Tarkoituksena oli löytää olennaisimmat muuttujat tulevaisuustaulukkoon, jota käytetään apuvälineenä tulevaisuuskuvien rakentamisessa. Tummennetut muutosvoimat ovat muutosvoimia, jotka aiheuttivat eniten keskustelua ryhmässä (taulukko ). 7 Luottamuksellinen suhde toiseen yritykseen 7 4 Toinen yritys sijaitsee kaukana omasta yritksestä 6 8 Kun viranomaiset ja lain säädäntö edellyttää toimenpiteitä Seuraan uusinta ympäristötietoa akstiivisesti 19 Toinen yritys sijaitsee lähellä omaa yritystä 6 1 Sovellan uusinta ympäristötietoa yritykseni toimintaan Hyödynnän asiakkaiden toiveesta heidän ehdotuksiaan Yritysten määrä Hyödynnän ympäristöasioita markkinoinnissani Ottaessani mallia ympäristöasioissa muilta yrittäjiltä Muissa tilanteissa, missä? Kuvio 1 Miten paljon seuraavat tekijät edistävät / estävät yhteistyötä muiden matkailuyritysten kanssa? N= Yritysten määrä Kuvio 16 Millaisissa tilanteissa ympäristöasiat tulevat esiin yrityksessänne? N=41

15 Taulukko APESTE-analyysi Päijät-Hämeen maaseutumatkailusta Taulukko 4 TULEVAISUUSTAULUKKO: Maaseutumatkailuyrittäminen Päijät-Hämeessä Poliittiset muutosvoimat (P) Suuraluejako Taloudelliset muutosvoimat (E) Julkisen rahoituksen hakeminen vaikeutuu Sosiaaliset muutosvoimat (S) Aasialaiset alkavat matkustaa Teknologiset muutosvoimat (T) Bioenergia Ekologiset muutosvoimat (E) Ympäristötietoisuus Arvot (A) Elämyksellisyys Muuttujat Laatu Nykyisyys Laatua ei ole käsitteenä sisäistetty, ei eri ulottuvuuksia Paluu menneisyyteen Asiakkaat eivät vaadi laatua, palvelun laatuun ei satsata Jump to the future Kaikilla toiminnan osa-alueilla huolehditaan laadusta, laatukäsikirjat Wild card tai katastfrofi Toimivat yhteistyöverkostot, extremelaatu Kuntien yhdistyminen EU-direktiivit Kaavoitus / infrastruktuuri Suojelu (luonto, rakennukset) Päätöksentekijöiden henkilöityminen Hallinnon keskittyminen Työ- ja vapaaajan yhdistyminen Maailmanpolitiikka Venäjän tilanne Eläkeläisten ostovoima Lama (järkevyyttä kulutukseen) Aasialaisten kuluttaminen Ympäristöteknologia Maaseutumatkailun uudet ansaintamallit Itsepalvelu Maaseutumatkailuyrittäjien taloudelliset / ajalliset panokset eivät ole tarpeeksi suuria Itsepalvelu Ikääntyminen: asiakkaat ja yrittäjät ikääntyvät Eettinen kuluttaminen Kaupungistuminen (lisää maaseudun virkistysvaikutusta) Perherakenteet muuttuvat Työajanjärjestelyt Sosiaalinen media Sähköinen markkinointi Rakennussäädökset Saavutettavuus Ekologisuus Jätteiden vähentäminen Itämeren suojelu Puhtaan veden väheneminen Infrastruktuurin muutos (huono tiestö) Globalisaatio paikallisuus Yksilöllisyyden korostaminen Turvallisuuden hakeminen Laatu Raha Itsensä hemmottelun salliminen Itsekkyys Kestävä kuluttaminen Uudet aatteet Heimot Kaavoitus, infrastruktuuri Julkinen rahoitus Ikääntyminen Sähköinen markkinointi Ympäristötietoisuus Heikot signaalit Megatrendit Vaihteleva, ei tasapuolinen, ristiriitaiset tulkinnat Julkiset tuet vähentyneet, hankala hakea Aktiivisia ikääntyviä asiakkaita Ei tietoa, ei osaamista, hallitsematonta, aktiivinen läsnäolo puuttuu Herätty pikku hiljaa, asiakkaat ympäristötietoisia, yrityksissä ei merkityksellinen asia Maisemia enemmän, suunnittelemattomuus, säädökset löystyneet Tukia on enemmän ja helpommin haettavia Ikääntyvät huonokuntoisempia, korkeampi syntyvyys Käytetään perinteistä printtimediaa, yhteismarkkinointi Ympäristötietoisuus ei lisäarvo toiminnassa Matkailuelinkeinon kanssa neuvottelevaa, elinkeinoa tukevaa, yhdenmukaista Tuet loppuvat kokonaan Valtaosa väestöstä ikääntyviä ja eläkkeellä, yrityksillä ei jatkajia, pienemmät eläkkeet Yrittäjät hyödyntävät sosiaalista mediaa, toimivat sosiaalisessa mediassa, yrittäjillä vahva osaaminen Toimitaan pitkällä tähtäimellä ympäristövastuullisesti Matkailu räjähtää käsiin, suunnittelemattomuus, hallitsematon kasvu EU:n romahtaminen, USA:n malli Tuloja käytetään ulkomailla, Suomesta maksetaan eläkkeitä ulkomailla, väestö vähenee Internet kaatuu, maan magneetti kentän muutos Luonnonkatastrofi Selviytymismatkat, julkiset palvelut vähenevät, Internetin uudet sovellukset, geenitekniikan ja neurologian kehitys, yksittäiset ympäristökatastrofit ympäri maailmaa, huoli median ylivallasta puhuttaa Kansainvälisten kriisien lisääntymien, turvallisuushakuisuuden lisääntyminen, elämyshakuisuuden lisääntyminen, globalisaation vahvistuminen Materialismin paluu Rehellisyys Energian hinnannousu tuo vaihtoehtoiset energiateknologiat, kestävä kulutus vähentää ympäristön kuormitusta, langaton teknologia mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman kanssa käymisen, uusi kuluttaja haluaa vaikuttaa Tulevaisuustaulukon (taulukko 4) muuttujiksi valikoituivat laatu, kaavoitus ja infrastruktuuri, julkinen rahoitus, ikääntyminen, sähköinen markkinointi ja ympäristötietoisuus.

16 Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Tulevaisuustaulukkoa käytetään apuvälineenä tulevaisuuskuvien rakentamisessa. Kehittämistyöryhmä muodosti tulevaisuustaulukon avulla kolme skenaariota. 1) nykyisyys jatkuu tulevaisuudessakin ) pahin mahdollinen tulevaisuudenkuva ) tavoiteltava tulevaisuus. Skenaario 1: Nykyisyys jatkuu tulevaisuudessakin Laatua ei ole käsitteenä sisäistetty, ei eri ulottuvuuksia Kaavoituskäytänteet ovat vaihtelevia, ei tasapuolinen, ristiriitaiset tulkinnat Julkiset tuet vähentyneet, hankala hakea Aktiivisia ikääntyviä asiakkaita Sähköisestä markkinoinnista ei tietoa, ei osaamista, hallitsematonta, aktiivinen läsnäolo puuttuu Ympäristötietoisuuteen on herätty pikkuhiljaa, asiakkaat ympäristötietoisia, yrityksissä ei merkityksellinen asia Skenaario : Pahin mahdollinen The worst case scenario Toimivat yhteistyöverkostot, extreme-laatu Matkailu räjähtää käsiin, suunnittelemattomuus, hallitsematon kasvu EU:n romahtaminen, USA:n malli Tuloja käytetään ulkomailla, Suomesta maksetaan eläkkeitä ulkomailla, väestö vähenee Internet kaatuu, maan magneettikentän muutos Luonnonkatastrofi Skenaario : Tavoiteltava tulevaisuus Kaikilla toiminnan osa-alueilla huolehditaan laadusta, laatukäsikirjat Kaavoitus on matkailuelinkeinon kanssa neuvottelevaa, elinkeinoa tukevaa, yhdenmukaista Julkisia tukia on enemmän ja helpommin haettavia Aktiivisia ikääntyviä asiakkaita Yrittäjät hyödyntävät sosiaalista mediaa, toimivat sosiaalisessa mediassa, yrittäjillä vahva osaaminen Toimitaan pitkällä tähtäimellä ympäristövastuullisesti.. SWOT-analyysi Strategia- ja kehittämistyössä paljon käytetty analyysitapa on SWOT. Siinä analysoidaan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Analyyseistä vedetään johtopäätöksiä. Analysoinnin tarkoituksena on huomioida reagointia tai muutoksia vaativat tekijät. Koordinointihanke on teettänyt SWOT-analyysiä Päijät-Hämeen maaseudun matkailuyrittäjillä ja Lahden ammattikorkeakoulun matkailun opiskelijoilla aiheesta Päijät-Hämeen maaseudun matkailuyrittäjyys. Kuvassa on esitetty tiivistelmä SWOT-analyysin tärkeimmistä esiin tulleista asioista. Maaseudun matkailuyritykset ja toimintaympäristö Perhe- ja pienyrittäjyys Osaaminen lisääntyy Muutamia osaavia yrityksiä veturina Monipuolinen luontoon liittyvä palvelutarjonta Osa yrityksistä sitoutunut toimintansa ja osaamisensa kehittämiseen Taloustilanne lisää kotimaan matkailua Hyvä sijainti Kehittämistyö ja yhteiskunnallinen tuki Kehittämispuolella useita toimijoita ja osaamista Toimivat rakenteet mikäli halutaan hyödyntää Matkailu osa alueellisen strategian painopisteitä Laatutyö on käynnistetty Paikallista, omaehtoista kehittämistyötä Julkista rahoitusta kehittämiselle saatavilla toistaiseksi Yhteiskunnallinen halu panostaa matkailuun Maaseudun matkailuyritykset ja toimintaympäristö Tehokkaan ja pitkäjänteisen markkinoinnin puute Paljon puuhastelua, kannattavuus heikkoa Investoitu enemmän seiniin kuin kokonaisvaltaiseen liiketoimintaosaamiseen Tuotteiden taso on kirjavaa, tuotantolähtöinen kulttuuri Laatuajattelu ei vakiintunut osa toimintaa Yritysten erottautuminen toistaan Sijainti ja saavutettavuus (sis. opasteet ja mainonta) Huonot julkiset kulkuyhteydet Kehittämistyö ja yhteiskunnallinen tuki Matkailutoimijoiden yhteistyö ja tiedonkulku vähäistä Ei pitkäjänteistä tulosten seurantaa Osaamista vielä liian vähän osin myös kehittäjillä Keskustelu koko osaamisketjun ammattitaidon parantamisesta ei ole vielä käynnistynyt Matkailuyritykset ja toimintaympäristö Rauha ja väljyys Virkistävä luonto ja ympäristö, ympäristöystävällisyys Viestintä- ja tietotekniikan edistyksellinen käyttö Edullinen sijainti lähellä Suomen suurinta asiakkaiden lähtöaluetta (pääkaupunkiseutu) Edullinen sijainti Pietarin matkailijoita ajatellen Päijänne ja vesistöt Laatu nähdään kilpailuetuna Pehmeät arvot ja yksilön hyvinvointi korostuvat tulevaisuudessa Uusien vetovoimaisten luontoaktiviteettien kehittley Ympärivuotisen toiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen Kehittämistyö ja yhteiskunnallinen tuki Ala on tunnustettu valtakunnallisesti vähitellen tuottavaksi elinkeinoksi Matkailuun panostetaan tosissaan On olemassa valtakunnallinen matkailustrategia, ja on luotu Päijät- Hämeen ensimmäinen matkailustrategia, jossa asetettu tavoitteent matkailutoiminnanlle ja kehittämisen painopisteille Myös maaseutumatkailun kehittämistoiminta on strategiassa linjattu pitkäjänteisesti ja valtakunnallisesti sekä siihen tullaan ohjaamaan varoja ja asiantuntemusta Maaseudun matkailuyritykset ja toimintaympäristö Elinvoimainen maaseutu kuihtuu Keskinäinen kateus haittaa yhteistyötä Saastuminen, ympäristöhaitat Osaamattomuus, yrittäjätoiminnan harrastelijamaisuus Asiakaslähtöinen tuotekehitys-, markkinointija myyntitoiminta ei vakiintunutta, yritykset eivät vastaa ajan haasteisiin/trendeihin Ei alueen matkailustrategian vaatimaa tarjontaa tarpeeksi alueella Kallis hintataso verrattuna ulkomaanmatkoihin Verkostoituminen vähäistä Kehittämistyö ja yhteiskunnallinen tuki Jatkossa julkisen kehittämisrahoituksen määrä pienempää Lyhytnäköinen toiminta, osaamattomuus Kehittäminen hankalaa, jos vain kovat arvot tärkeitä Kehittämistyön osaaminen ja kentän tuntemus katoaa Verkostoituminen vähäistä 1

17 .4 Johtopäätökset analyyseistä Matkailualan on ennustettu kasvavan jatkossakin. Väestö ikääntyy, on matkailijana kokenutta, hyväkuntoisia ja heillä on rahaa käytössä. Toisaalta sekä kotimaiset ja ulkomaiset asiakkaat osaavat vaatia, käyttävät harkitummin ja suunnitellusti rahaa. Mukavuus, turvallisuus, rauha ja oman itsen hyvinvointi korostuvat palveluiden käyttäjien tarpeissa. Alueiden ja maiden välisen kilpailun koveneminen merkitsee sitä, että tarjottavien matkailutuotteiden on oltava vetovoimaisia, helposti ostettavia ja vastata asiakkaiden kovia vaatimuksia. Matkailutuotteilta ja -alueilta edellytetään taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä. Suomen maaseutumatkailun vahvuuksista yksi tärkeimmistä on perhe- ja pienyrittäjyys. Perhe- ja pienyrittäjyydessä korostuvat verkostoitumisen taitojen osaaminen, omasta jaksamisesta sekä ammattitaidon kehittymisestä huolehtiminen ovat yrittäjän itsensä harteilla. Yhteistyö sekä matkailualan sisällä että muiden toimialojen kanssa lisää näkyvyyttä tuoden pitkällä tähtäimellä kaivattua tehoa markkinointiin. Yhteistyömuotojen ja -mallien ennakkoluuloton etsiminen ja soveltaminen ovat perusedellytys koko maaseutumatkailun kehittymiselle varteenotettavaksi elinkeinoksi. Pienyrittäjille on nykyään tarjolla sopivia valtakunnallisia laadunhallintavälineitä, muun muassa Laatutonni, Maakuntien parhaat, MALO-luokitus, omavalvontasuunnitelma. Laadunhallintavälineiden laaja käyttöönotto vaatii vielä koulutus- ja neuvontatyötä. Viime vuosien aikana käyty keskustelu koko osaamisketjun yrittäjistä myyjiin, markkinoijiin, tutkijoihin, kehittäjiin, kouluttajiin, rahoittajiin ja päättäjiin matkailullisesta ammattitaidosta antaa toivoa alan mahdollisuuksista kehittyä kannattavaksi elinkeinoksi. Matkailun toimialan arvostus alkaa nousta Suomessa, josta osoituksena valtakunnallinen matkailustrategia ja useat alueelliset matkailustrategiat. Myös maaseudun matkailun kehittäminen on tärkeä osa matkailuelinkeinoa ja tämä kehittämissuunnitelma tukee kehittämistä. Tuotekehitys- ja myyntityötä vaivaa pitkäjänteisyyden puute, hajanaisuus ja tehottomuus. Kun tuotteita on kehitetty ja mahdollinen myyntityö aloitettu on tuloksia odotettu jo vuoden tai kahden sisällä. Kehitettyjen tuotteiden hinta-laatusuhde ja asiakkaiden todelliset toiveet ovat jääneet liian vähälle huomiolle tuotekehitystyössä. Rakennuksiin ja rakennelmiin on investoitu paljon ja ne vastaavat nykyajan asiakkaiden tarpeita hyvin. Sen sijaan tuotteiden sisältöön tai ja ohjelmapalveluiden kehittämiseen eikä markkinointiin ole osattu investoida tarpeeksi. Tämä on osaltaan johtanut myös majoituskapasiteetin alhaiseen käyttöasteeseen ja sitä kautta yritystoiminnan huonoon kannattavuuteen. Tuotteiden taso on edelleen kirjavaa eivätkä yrittäjät ole välttämättä osanneet tai uskaltaneet perustaa tuotekehitystyötään ja markkinointiaan luontaisiin vahvuuksiinsa ja erityispiirteisiinsä. Tuotantolähtöinen kulttuuriperinne on rasitteena matkailupalveluita kehitettäessä ja myytäessä, tarjouspyyntöihin vastattaessa jne. Tämä tarkoittaa sitä, ettei asiakkaiden todellisia tarpeita ja toiveita tunneta eikä aina välitetäkään tuntea. Maaseudun rauha ja väljyys, virkistävä luonto ja ympäristö, eri vuodenajat vuotuisjuhlineen ja pohjoinen eksotiikka ovat mahdollisuuksia. Niitä hyödynnettäessä on samalla pidettävä huoli siitä, ettei matkailu saastuta tai turmele liiaksi ympäristöä ja luontoa. Kaupungistumisen myötä ihmisten kädentaidot sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärryskyky ovat heikentyneet, elämänrytmi on muuttunut kiireiseksi ja ympäristösaasteet ovat tulleet jokaisen arkipäivään. Nämä antavat suuria mahdollisuuksia tuotekehitystyölle ja markkinoinnille puhtaalla maaseudulla. Viestintä- ja tietotekniikan edistyksellinen ja oikea-aikainen käyttö helpottaa kuluttajien sekä matkailupalveluiden myyjien tiedonhankintaa tarjolla olevista palveluista. Teknologian kehittyminen tuo uusia markkinointi- ja myyntivälineitä kaupankäyntikanavat ja -tavat muuttuvat sähköisiksi. Päijät-Hämeessä on potentiaalia olla sijaintinsa (1 km Helsingistä), liikenneyhteyksiensä (nopea moottoritie, juna-, bussiyhteys noin 1 tuntia) ja luontonsa puolesta (mm. Päijänne, Salpausselän harjumaisemat jne.) menestyvä matkailualue. Myös Pietarista on lyhyt ajo- tai junamatka Päijät-Hämeeseen. Johtopäätöksistä vetäen yhteen matkailualalla kilpailu kovenee. Maaseudun matkailuyritysten on panostettava kokonaisvaltaisesti liiketoimintansa kehittämiseen. Laatuun, tuotekehitykseen ja markkinointiin panostaminen on yrityksille välttämätöntä pärjätäkseen kilpailussa ja pystyäkseen tarjoamaan palveluita kokeneille, vaativille ja ympäristötietoisille asiakkaille. Sähköinen liiketoimintaosaaminen on tärkeä osa yritysten myyntiä ja markkinointia. Kehittämistyön pitkäjänteisyys, eri sidosryhmien sitoutuminen ja yhteistyö, osaamispohjan lisääminen lisäävät osaltaan matkailualan arvostusta ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä yritysten ja Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kilpailukyvyn parantumiseen ja palveluiden monipuolistumiseen.

18 MIHIN PYRITÄÄN? 4 MITEN PÄÄMÄÄRIIN PÄÄSTÄÄN? 4.1 Tulevaisuudennäkymä vuonna 1 Päijät-Hämeen maaseudun matkailuyritykset tarjoavat tuotteistettuja matkailupalveluita sekä suomalaisille että kansainvälisille kohdemarkkinoille ja osaavat hyödyntää erityisesti sähköisen markkinoinnin keinoja aktiivisen myyntinsä tukena. Yritykset saavat kilpailuetua ympäristövastuullisesta toiminnastaan. Päijät-Hämeen julkiset matkailun kehittämis- ja neuvontapalveluiden tarjoajat toimivat verkostossa ja heidän tuottamansa tukipalvelut ovat yrittäjien helposti saatavissa.. Päämäärät Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämisen päämäärät noudattelevat Päijät-Hämeen matkailustrategiaa sekä valtakunnallista matkailu- ja matkailun teemaohjelmien strategiaa. Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämisen päämäärät vuoteen 1 ovat: 1. Maaseutumatkailupalveluiden ympäristövastuullisuuden parantuminen. Teemakohtaisten matkailutuotteiden ja palveluverkoston kehittyminen. Tehokas sähköisten ja muiden markkinointikeinojen käyttö yrityksissä 4. Kansainvälistyminen. Matkailun tukipalveluiden kehittyminen Päämäärien menestyksellinen saavuttaminen vaatii olemassa olevien maaseudun matkailuyritysten (erityisesti kärkiyritysten) toimintaedellytyksien parantamista, teemapohjaiseen (teemat määritelty valtakunnallisesti) tuotekehitykseen panostamista, pienten ja isojen matkailuyritysten keskinäisen yhteistyön syntymistä ja vahvistumista sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten kehittämistoimenpiteiden työnjakoon ja yhteistyöhön perustuvan kehittämisprosessin vahvistamista. Toteutuminen vaatii myös päämäärien rajaamista tarkemmin strategisiin tavoitteisiin ja riskien huomioimista. 4.1 Strategiset ja määrälliset tavoitteet ja mittarit Seuraavassa taulukossa on esitetty Päijät- Hämeen maaseudun matkailutoiminnan kehittymisen päämäärät, strategiset ja määrälliset tavoitteet sekä seurantaan liittyvät mittarit vuoteen 1.

19 6 Päämäärä Strategiset tavoitteet Määrälliset tavoitteet vuoteen 1 mennessä Mittarit 1. Maaseutumatkailupalveluiden ympäristövastuullisuuden parantuminen Ympäristömerkkien ottaminen käyttöön yrityksissä Laatujärjestelmien ottaminen käyttöön yrityksissä Ympäristövastuullisten investointien toteuttaminen 1 ympäristömerkkiä Lähtötilanne merkkiä 1 laatujärjestelmää Lähtötilanne laatujärjestelmää 1 ELY-keskukselle osoitettua ympäristö-investointituki-hakemusta Myönnettyjen ympäristömerkkien määrä Myönnettyjen Laatutonni-, Maakuntien parhaat - tai muiden sertifioitujen laatujärjestelmien määrä Yritysten investoinnit liittyen jätevesien käsittely- ja puhdistusjärjestelmiin, energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöön. Teemakohtaisten matkailupalvelutuotteiden ja palveluverkoston kehittyminen Vesistömatkailutuotteiden kehittäminen myyntiin Huom! Tuotteella oltava myyntihinta!! Viranomaisten matkailuyrityksiin tekemät kokonaisvaltaiset energiakatselmukset Luontoaktiviteettituotteiden kehittäminen myyntiin Melonta Vaellus, sauvakävely Pyöräily Kalastus Hevosmatkailu Reitistöjen (vaellus, melonta, pyöräily) hyödynnettävyyden parantaminen: tieto, palvelut, opasteet tms. Lahti Travelilla ja/tai Visit Finlandissa myynnissä tuotetta Lähtötilanne 4 tuotetta Lahti Travelilla ja/tai Visit Finlandissa myynnissä 6 tuotetta Lähtötilanne melonta, vaellus, sauvakävely, lumikenkäily, kalastus 4, pyöräily 1, muut 1 Tuotteiden määrän kasvu Tuotteiden määrän kasvu. Tehokas sähköisten ja muiden markkinointikeinojen käyttö yrityksissä Sähköisen markkinointiosaamisen lisääminen yrityksissä Yrityskohtaisten markkinointisuunnitelmien tekeminen Maaseutumatkailuyritysten ja -yritysryhmien yhteismarkkinoinnin toteuttaminen 1 yritystä Visit Finlandissa 7 yritystä 1 yritystä Lahti Travelin markkinointitoimenpiteissä Yritysten määrä Visit Finlandissa Koulutuksiin osallistuneiden määrä Markkinointisuunnitelmien määrä Yritysten osallistuminen Lahti Travelin markkinointitoimenpiteisiin Vastuutaho Yrittäjät Yrittäjät Yrittäjät Yrittäjät Lamk/ Sälli-hanke Lahti Travel Yrittäjät Lamk/ Sälli-hanke Lahti Travel Kunnat Päijät-Hämeen liitto Outdoors Finlandhanke Yritykset Lamk/ Sälli-hanke Yritykset Yritykset ja yritysryhmät yhteistyössä Lahti Travelin kanssa 4. Kansainvälistyminen Venäläisten asiakasmäärien kasvu yrityksissä MEK:in tutkimiin/valitsemiin muihin ulkomaisiin asiakasryhmiin tutustuminen/hyödyntäminen (liite) Matkailutuotteiden tuottaminen kansainvälisille markkinoille MEK:in tuotesuositusten mukaisesti (liite) Markkinointi- ja viestintämateriaalin tuottaminen venäjäksi ja englanniksi Venäläisten asiakkaiden määrä kasvaa % Ulkomaisten matkailijoiden osuus liikevaihdosta kasvaa % Lähtötilanne selvitetään tilastokyselyssä vuonna 11 tuotetta yrityksessä. Matkailun tukipalveluiden kehittyminen Yhteistyön lisääminen viranomaisten ja matkailuyritysten välillä Matkailun tukipalveluiden tuottajaorganisaatioiden verkoston kasaaminen Matkailun tukipalveluista tehtävän markkinointiviestinnän suunnittelu ja toteutus Tiedon tuottaminen maaseutumatkailun kehittämiseksi Ryhmä asettaa keskenään määrälliset tavoitteet toiminnalleen Maaseutumatkailuyritykset toimittavat tilastotietoa tukipalveluverkostolle; säännöllistä, jatkuvaa,. Ryhmä asettaa keskenään määrälliset tavoitteet toiminnalleen Ryhmä asettaa keskenään määrälliset tavoitteet toiminnalleen Vuoden 9 lähtötilanne 8 yritystä 1 yritystä Venäläisten asiakkaiden määrän kasvu verrattuna aiempaan Kv-matkailijoiden osuus yrityksen liikevaihdosta Myytävien kansainvälisten tuotteiden määrä Visit Finlandissa Kotisivut venäjäksi ja englanniksi Esitteet venäjäksi ja englanniksi Tuotekortit venäläisille ja englanninkielisille Opasteet, ohjeet tms. venäjäksi ja englanniksi Tukipalveluverkoston yhteinen toimintakalenteri Tukipalveluverkoston tapaamisten määrä Järjestettyjen yritystilaisuuksien määrä Maaseutumatkailuyrittäjille toimitettujen tiedotteiden määrä Järjestettyjen yritystilaisuuksien määrä Yrittäjille toimitettujen tiedotteiden määrä Tilastointia tekevien yritysten määrä Yrittäjät Yritykset Yritykset Yritykset Yrittäjät ja kaikki muut matkailutoimijat sovitaan myöhemmin sovitaan myöhemmin sovitaan myöhemmin Yrittäjät 7 Ympäristövastuullisuuden ja -merkkien hyödyntäminen markkinoinnissa 1 yritystä Ympäristömerkkien käyttö kotisivuilla Yrittäjät

20 8 4. Menestyvän maaseutumatkailuyrittäjän EVÄSKORI vuoteen 1 Menestyvän maaseutumatkailuyrittäjän eväskori vuoteen 1 on yrittäjille suunnattu opaskirjanen, jossa on esitetty tapoja, miten yksittäinen yrittäjä voi omassa toiminnassaan toteuttaa kehittämissuunnitelmaa. Tässä yrittäjäoppaassa on kehittämissuunnitelman tavoitteet purettu käytännön toimenpiteiksi. Toimenpiteet on jaoteltu vaativuuden ja aktiivisuustason mukaan kolmeen eri tasoluokkaan: hyvällä perustasolla yrittäjä on ensimmäisellä tasolla, eli ONGELLA. Aktiivinen yrittäjä toimii toisella tasolla, eli KATIS- KALLA. Kolmannella ja vaativimmalla tasolla, eli VERKOLLA, toimivat edelläkävijä-yrittäjät. Yrittäjä voi toteuttaa kehittämissuunnitelmaa valitsemallaan tasolla ja poimia ideoita ja työkaluja oman toimintansa tueksi. Eväskori on myös matkailun kehittäjille ja rahoittajille ohjenuora, minkälaisiin toimenpiteisiin yrittäjänäkökulmasta kannattaa suunnata resursseja. Seuraavassa on esitelty lyhyesti Eväskorin kolmea eri tasoluokkaa ja sisältöä. Eväskorista painetaan erillinen oma työkirjamainen opas, jonka avulla yrittäjä voi suunnitella omia kehittämistoimintojaan ja -aikataulujaan ja jossa on yrittäjälle tärkeitä työkaluja liitteinä. Eväskori on saatavissa kesällä 1 Lahden ammattikorkeakoulun matkailun alalta, Lahti Travelista, Lakesista, ELY-keskuksesta, ProAgriasta, PäijänneLeaderista ja Etpähästä. Taulukko Yhteenveto Menestyvän maaseutumatkailuyrittäjän eväskori vuoteen 1 -oppaan toimenpiteistä ONGELLA KATISKALLA VERKOILLA MAASEUTUMATKAILUPALVELUIDEN YMPÄRISTÖVASTUULLISUUDEN PARANTUMINEN YRITYKSESSÄNI Lajittelen jätteeni seuraavasti: lasi, paperi, biojäte, kartonki, metalli, energiajäte, sekajäte, ongelmajäte. Teen asiakkailleni mahdolliseksi lajitella jätteet. Säästän vettä: esim. hankin suihkuihin ja hanoihin ja vessaan vettä säästävän suuttimen. Säästän energiaa: esim. säädän huoneiden lämmön pienemmälle, kun asiakkaita ei ole paikalla. Tutkin ja vertailen lämmitys-, vesi- ja sähkölaskuja. Lainaan sähköyhtiöltä sähkönkulutusmittaria ja mittaan laitteiden kulutusta. Ohjaan asiakkaitani toimimaan ympäristöä ja energiaa säästävästi: esim. lajittelemaan jätteet, säästämään vettä ja sähköä jne. Hyödynnän omaa ympäristövastuullista toimintaani, kun teen markkinointia tai viestintää. Kerron muille yrittäjille energiansäästömahdollisuuksista. Minulla on käytössäni ympäristömerkki. Hyödynnän ympäristömerkkiä markkinoinnissa. Edistän ympäristöajattelua. 9 Käytän ympäristöystävällisiä pesuaineita. Haen aktiivisesti tietoa alueen ympäristötoimijoilta. Suosin lähialueella tuotettua ruokaa ja luonnontuotteita. Lisään kasvisten käyttöä ja suosin ruuanlaitossa sesongin kotimaisia kasviksia. Pyrin välttämään kertakäyttöastioiden käyttöä tai keksin luonnonmukaisia vaihtoehtoja kertakäyttöasioille (esim. päre lautasena tms.) Seuraan ympäristöasioita mm. lehdistä, Internetistä ja telkkarista. ONGELLA KATISKALLA VERKOILLA Yrityksessäni ovat kaikki vaadittavat perusasiat hyvällä mallilla. Asiakkaiden on hyvä olla luonani. Pyrin ympäristövastuullisuuteen toiminnassani. Olen panostanut liiketoimintani kehittämiseen ja tiedostan markkinoinnin merkityksen. Nyt vain odottelen, että asiakkaat uivat koukkuuni. Kehitän ja tarjoan palveluitani aktiivisesti asiakkailleni heidän tarpeidensa mukaisesti. Asiakkaani viihtyvät ja palaavat uudelleen osaan heittää katiskani oikeisiin paikkoihin. Haluan markkinoida palveluitani myös ulkomailla ja siksi kehitän omaa tuotekehitys-, markkinointi- ja myyntiosaamistani koko ajan. Ympäristövastuullisuus on tärkeä osa toimintaani. Olen virittänyt verkkoni laajalle niin koti-suomessa kuin ulkomaillakin. Tunnen asiakkaideni tavat ja kulttuurin ja palvelen heitä ainakin englanniksi ja venäjäksi. Tiedän mitä asiakkaani haluavat ja sitä heille myös myyn yhdessä muiden yrittäjien ja matkanjärjestäjien kanssa. Olen jo aikamoinen mestari tekemään sähköistä liiketoimintaa ja markkinointia. Olen edelläkävijä myös ympäristöasioissa ja hyödynnän yritykseni ympäristömerkkiä markkinoinnissa. Huomioin kaikissa uusissa investoinneissa ympäristönäkökulman.

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos PÄIJÄT-HÄME Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 12 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos VARSINAIS-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 212 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot...3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...4

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos ETELÄ-SAVO Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo ETELÄ-SAVO... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos POHJANMAA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Idän Taiga ry Jäsenyrityksiä 59 (tilanne ), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa

Idän Taiga ry Jäsenyrityksiä 59 (tilanne ), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa Kajaani 25.11.2016 Idän Taiga ry 2016 Jäsenyrityksiä 59 (tilanne 8.9.2016), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa Yritysten kuntajako (kpl): Kuhmolaiset 25 (42 %) Suomussalmelaiset 24 (41 %) Muu

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

PIRKANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

PIRKANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos PIRKANMAA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2013 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo PIRKANMAA... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke

Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke Kestävää kasvua ympäristönkunnostuksesta Jarno Laitinen Projektipäällikkö Pirkanmaan ELY-keskus Tampere Pilaantuneet maa-alueet Suomessa Maaperän tilan tietojärjestelmässä

Lisätiedot