Päijät-Hämeen maaseutumatkailun. kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Hämeen maaseutumatkailun. kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma 1 1

2 Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma 1 1 PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUTUMATKAILUN KOORDINOINTIHANKE Lahden ammattikorkeakoulu, matkailun ala Projektipäällikkö Sanna Hiltunen Projektikoordinaattori Kati Sinivuori Painotuote on valmistettu paperista, jolle on myönnetty EU-ympäristömerkki, rek.nr. FI/11/1. Paperi on valmistettu 1 % kierrätyskuidusta.

3 Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelman 1 1 tiivistelmä 4 Päijät-Häme on 1 kunnan maakunta, jossa on noin asukasta. Lahti on keskus. Päijät-Häme sijaitsee Etelä-Suomessa noin 1 tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista. Salpausselkä jakaa sen kahteen erilaiseen osaan. Eteläinen osa on alavaa ja vähävesistöistä peltoaluetta. Pohjoiselle osalle on tyypillistä runsaat vesistöt, isoimpana Päijänne, metsät ja kumpuileva maasto. Metsät ja vesistöt tarjoavatkin luontaiset edellytykset harjoittaa matkailutoimintaa maaseudulla. Päijät-Hämeeseen on luotu syksyn 9 aikana matkailustrategia. Valmistelua on johtanut Päijät-Hämeessä matkailusta vastaava aluekehittäjä Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy. Samanaikaisesti Päijät-Hämeen maaseutumatkailun koordinointihankkeessa (LAMK) on valmisteltu Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma 1 1, joka vaikuttaa maaseutumatkailun tavoitteelliseen toiminnan kehittämiseen. Kehittämissuunnitelma syventää Päijät-Hämeen matkailustrategiaa 1 1 maaseutumatkailun osalta. Suunnitelman tarkoituksena on antaa tukea matkailuyrityksille oman yritystoiminnan kehittämisessä ja ohjata julkista rahoitusta maaseutumatkailun kehittämisen painopisteisiin. Suunnitelmasta saa tietoa maaseutumatkailusta, jota kehittäjät, kunnan päättäjät, kouluttajat ja opiskelijat tarvitsevat työskentelyssään. Maaseudun matkailuyrityksillä käsitetään Päijät-Hämeen maaseudulla toimivat mikroyritykset, jotka ovat perheyrityksiä. Yritykset tarjoavat pääosin mökkilomia, pienimuotoisia ja yksilöllisiä majoituspalveluita, ravitsemus- ja kokouspalveluita maaseutumaisemassa ja luontoa hyödyntäviä ohjelmapalveluita (mm. kalastus, patikointi, melonta). Yritykset tuottavat matkailupalveluita usein sivutoimisesti tai osana muuta yritystoimintaa. Valtaosa asiakkaista on suomalaisia. Päijät- Hämeessä on vajaa maaseutumatkailuyritystä. Matkailuyritykset ovat iältään nuoria; neljäsosa yrityksistä on aloittanut toimintansa -luvulla ja lähes puolet 199-luvulla. Yritysten liikevaihdon keskiarvo oli (v. 4) noin 71 4 euroa vuodessa. Matkailuyritysten markkinointibudjetit (n=69) vaihtelevat suuresti, yleisimmin yritykset ilmoittivat käyttävänsä markkinointiin euroa vuodessa. Päijät-Hämeessä maaseutumatkailun vahvuuksia ovat hyvä sijainti pääkaupungin läheisyydessä, perheyrittäjyys ja innovatiiviset palveluideat, joissa hyödynnetään maaseutuympäristöä ja vesistöä. Laatuun, tuotekehitykseen ja markkinointiin panostaminen on yrityksille välttämätöntä pärjätäkseen kilpailussa ja pystyäkseen tarjoamaan palveluita kokeneille, vaativille ja ympäristötietoisille asiakkaille. Sähköinen liiketoimintaosaaminen on tärkeä osa yritysten myyntiä ja markkinointia. Kehittämistyön pitkäjänteisyys, eri sidosryhmien sitoutuminen ja yhteistyö, osaamispohjan lisääminen lisäävät osaltaan matkailualan arvostusta ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä yritysten ja Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kilpailukyvyn parantumiseen ja palveluiden monipuolistumiseen. Tulevaisuudennäkymä vuodelle 1 on, että Päijät-Hämeen maaseudun matkailuyritykset tarjoavat tuotteistettuja matkailupalveluita suomalaisille ja venäläisille kohdemarkkinoille ja osaavat hyödyntää sähköisen markkinoinnin keinoja aktiivisen myyntinsä tukena. Yritykset saavat kilpailuetua ympäristövastuullisesta toiminnastaan. Päijät-Hämeen julkiset matkailun kehittämis- ja neuvontapalveluiden tarjoajat toimivat verkostossa ja heidän tuottamansa tukipalvelut ovat yrittäjien helposti saatavissa. Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämisen päämäärät noudattelevat Päijät-Hämeen matkailustrategiaa sekä valtakunnallista matkailu- ja matkailun teemaohjelmien strategiaa. Päijät-Hämeen maaseutumatkailun päämäärät vuoteen 1 ovat maaseutumatkailupalveluiden ympäristövastuullisuuden kehittyminen, teemakohtaisten matkailutuotteiden sekä palveluverkoston kehittyminen, tehokas sähköisten ja muiden markkinointikeinojen käyttö yrityksissä, kansainvälistyminen ja matkailun julkisten tukipalveluiden kehittyminen. Päämäärien saavuttaminen on vastuutettu eri kehittäjäorganisaatioille, kuten Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy, Lahti Travel Oy, Lahden ammattikorkeakoulu, ProAgria, kunnat. Päämäärät on jaettavissa strategisiin tavoitteisiin ja niitä ohjaaviin toimenpiteisiin. Laatua kehitetään kannustamalla ottamalla käyttöön ympäristömerkit yrityksissä ja toteuttamalla ympäristövastuullisia investointeja. Teemakohtaisia matkailutuotteita (vesistö- ja luontomatkailutuotteet) kehitetään myyntiin valituille kohdemarkkinoille. Markkinointikeinojen käytön tehostamiseen vaikutetaan lisäämällä sähköistä markkinointiosaamista yrityksissä, yrityskohtaisia markkinointisuunnitelmia tekemällä ja toteuttamalla maaseutumatkailuyritysten ja -yritysryhmien yhteismarkkinointia. Ympäristövastuullisuuden ja -merkkien hyödyntämiseen markkinoinnissa ja reitistöjen (vaellus, melonta, pyöräily) hyödynnettävyyden parantamiseen panostetaan. Kansainvälistymisessä tavoitellaan erityisesti venäläisten asiakasmäärien kasvua yrityksissä ja hyödynnetään MEK:in tutkimia/ valitsemia muita ulkomaisia asiakasryhmiä. Matkailutuotteita kehitettäessä kansainvälisille markkinoille huomioidaan MEK:in tuotesuositukset. Matkailun tukipalveluita kehitetään siten, että luodaan yhden luukun periaate, jossa maaseudun matkailuyrityksille on olemassa yksi kontaktihenkilö, joka tietää eri julkisista tukipalveluista ja osaa ohjata yritykset eteenpäin oikean henkilön puheille. Kaikkien maaseudun matkailuun liittyvät toimijat, erityisesti matkailuyritykset, on sitoutettava kehittämissuunnitelman päämääriin, jotta tavoitteet saavutettaisiin onnistuneesti. Sitouttaminen vaatii kentälle jalkautumista ja suunnitelmasta viestimistä. Yrityksiä sitoutetaan maaseutumatkailun kehittämistyöhön tekemällä yrittäjille helppo ja käytännönläheinen omaa toimintaa ja tavoitteita seuraava opaskirja Menestyvän maaseutumatkailuyrittäjän EVÄSKORI vuoteen 1. Eväskorin avulla yritys voi myös keskittyä oman liiketoimintansa kehittämisessä kehittämissuunnitelman mukaisiin painopisteisiin.

4 Sisältö 1 JOHDANTOA KEHITTÄMISSUUNNITELMAAN Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelman 1 1 tiivistelmä...4 MAASEUTUMATKAILUN NYKYTILAN KUVAUS 1 JOHDANTOA KEHITTÄMISSUUNNITELMAAN...7 MISSÄ OLLAAN? Päijät-Hämeen maaseutumatkailu tilastojen valossa...1. Toiminta-alue Kehittämissuunnitelmaan liittyviä strategioita Eri matkailutoimijoiden roolit Päijät-Hämeessä Analyysit Tietoa yrittäjäkyselystä..... Maaseutumatkailun tulevaisuuden ennakointia SWOT-analyysi....4 Johtopäätökset analyyseistä... KEHITTÄMISSUUNNITELMA MIHIN PYRITÄÄN? Tulevaisuudennäkymä vuonna Päämäärät MITEN PÄÄMÄÄRIIN PÄÄSTÄÄN? Strategiset ja määrälliset tavoitteet ja mittarit Menestyvän maaseutumatkailuyrittäjän EVÄSKORI vuoteen Riskien arviointi...4 PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUTUMATKAILUN KOORDINOINTIHANKKEEN ROOLI KEHITTÄMIS- SUUNNITELMAN TOTEUTTAMISESSA VUONNA SUUNNITELMAAN SITOUTTAMINEN SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA...46 Päijät-Häme on 1 kunnan muodostama maakunta, jossa on noin asukasta. Lahti on maakunnan keskus. Päijät-Häme sijaitsee Etelä-Suomessa noin 1 tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Salpausselkä jakaa sen kahteen selvästi erilaiseen osaan. Eteläinen osa on alavaa ja vähävesistöistä peltoaluetta. Pohjoiselle osalle on tyypillistä runsaat vesistöt, isoimpana Päijänne, metsät ja kumpuileva maasto. Metsät ja vesistöt tarjoavatkin hyvät luontaiset edellytykset harjoittaa matkailutoimintaa maaseudulla. Päijät-Hämeeseen on luotu syksyn 9 aikana maakunnan ensimmäinen matkailustrategia. Valmistelua on johtanut Päijät- Hämeessä matkailusta vastaava aluekehittäjätaho Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES. Osana matkailustrategiaa on samanaikaisesti Päijät-Hämeen maaseutumatkailun koordinointihankkeessa (9 1) valmisteltu Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma, joka vaikuttaa maaseutumatkailun pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen toiminnan kehittämiseen. Koordinointihanke on osa Lahden ammattikorkeakoulun Matkailun alan kehittämistoimintaa. Tässä kehittämissuunnitelmassa kuvataan Päijät-Hämeen matkailuyrittäjyyttä ja sen mahdollisuuksia, uhkia ja tulevaisuudenkuvia. Olemassa olevan ja varta vasten yrittäjäkentältä kerätyn tiedon perusteella koordinointihankkeessa on laadittu tulevaisuudennäkymä maaseutumatkailusta vuoteen 1 ja mietitty menestyskonsepti millä tulevaisuudennäkymä tavoitetaan. Maaseutumatkailun kehittämistyössä Päijät-Hämeessä on mukana monia tärkeitä tahoja ja sidosryhmiä, joiden roolia matkailun kentässä on esitelty myöhemmin. Padasjoki Hämeenkoski Kärkölä Hollola Asikkala Sysmä Lahti Orimattila Nastola Kuvio 1 Päijät-Hämeen maakunta Hartola Heinola Artjärvi Tämän kehittämissuunnitelman tarkoituksena on antaa tukea matkailuyrityksille oman yritystoiminnan kehittämisessä ja ohjata julkista rahoitusta maaseudun matkailun kehittämisen painopisteisiin. Lisäksi suunnitelmasta saa tietoa Päijät-Hämeen maaseutumatkailusta, jota esimerkiksi kehittäjät, kunnan päättäjät, kouluttajat ja opiskelijat tarvitsevat työskentelyssään. Päijät-Hämeessä koordinointihanke toimii koordinoivana tahona vuoden 1 loppuun saakka ja etsii toiminta-aikanaan vastuutahoja, jotka käynnistäisivät tavoitteellisia kehittämistoimia Päijät-Hämeen maaseudun matkailuyrittäjyyden kehittämiseksi. Vuodesta 11 eteenpäin kehittämissuunnitelman toteutumisen seuranta tuleekin vastuuttaa jollekin taholle. 7 8 LÄHTEET LIITTEET...48

5 8 Keskeisiä käsitteitä Tässä on esitelty tämän kehittämissuunnitelman kannalta keskeisiä käsitteitä ja mitä niillä tarkoitetaan tässä kehittämissuunnitelmassa. Maaseutumatkailu Maa- ja metsätalousministeriön alainen Matkailun teemaryhmä on laatinut valtakunnallisen maaseutumatkailun määritelmän, jonka mukaan maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin luonto, maisema, kulttuuri, ihminen sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa matkailun yritystoimintaa. Maaseutumatkailussa yhdistetään vastuullisen matkailun periaatteita noudattaen ja sopusoinnussa paikallisen elämäntavan kanssa suomalaista väljää ja rauhallista maaseutuasutusta, puhdasta luontoa metsineen, vesistöineen ja saaristoineen sekä maaseudun ihmisten monipuolista osaamista. Yhteistyöllä ja elinkeinorajat ylittäen sekä maaseudun kaikkia voimavaroja monipuolisesti hyödyntämällä kootaan myyntikelpoisia ja laadukkaita tuotteita (Matkailun teemaryhmä). Kaikki maaseudulla tapahtuva matkailu ei kuitenkaan ole maaseutumatkailua. Rajaaminen on tärkeää, koska profiilia luotaessa ja palveluiden markkinoinnissa kannattaa käyttää entistä enemmän arvolähtökohtiin pohjautuvaa perustelua. Tärkeimmät arvolähtökohdat ovat ympäristövastuullisuus, terveys ja maaseudun kulttuuriperinnön vaaliminen. Koska suomalaisen maaseutumatkailun suurin vahvuus on puhdas luonto, on ympäristövastuullisuus ja koko vastuullisen matkailun periaate otettava kehittämistyön perustaksi. Vain sillä tavalla voimme osoittaa, että haluamme säilyttää maaseudun puhtauden ja maiseman ne elementit, joilla asiakasta Suomeen houkutellaan ja jotka antavat ratkaisevan kilpailuedun matkailumarkkinoilla. Maaseudun matkailuyritys Tässä kehittämissuunnitelmassa maaseudun matkailuyrityksillä käsitetään Päijät-Hämeen maaseudulla toimivat mikro- ja pienyritykset, jotka ovat pääosin perheyrityksiä. Yritykset tarjoavat pääosin mökkilomia, muita pienimuotoisia ja yksilöllisiä majoituspalveluita, ravitsemuspalveluita ja yksilöllisiä kokouspalveluita maaseutumaisemassa ja pitkälti luontoa hyödyntäviä ohjelmapalveluita. Yritykset tuottavat matkailupalveluita usein sivutoimisesti tai osana muuta yritystoimintaa. Tuotteistettu matkailupalvelutuote Matkailutuote on paketti, joka koostuu viidestä tekijästä: kohteen vetovoimatekijät, kohteen palvelut, saavutettavuus, mielikuvat kohteesta ja hinta (Komppula & Boxberg ). Kohdemarkkinat Matkailuyrityksen markkinat voidaan jakaa erilaisiin markkinalohkoihin, kohdemarkkinoihin, jolloin jakoperusteena voi olla esimerkiksi maantieteellinen tai ikäkriteeri, jako työ- tai lomamatkailuun sekä yksilö- tai ryhmämatkailuun; esimerkiksi Venäjän markkinat, pääkaupunkiseudun markkinat, seniorimarkkinat, perhematkailumarkkinat jne. Kunkin kohdemarkkinoiden kysynnällä on omanlaiset piirteensä ja niitä kutsutaan myös nimellä segmentti. Segmentoinnin perustana on asiakkaan tarpeet, eli pyritään löytämään asiakasryhmä tai siis kohdemarkkinat jolla on tarve samanlaisille tuotteille. (Komppula & Boxberg ). Sähköinen markkinointi Sähköisellä markkinoinnilla tarkoitetaan yrityksen viestintää, myynninedistämistä sekä tuotteiden ja palvelujen myyntiä Internetin kautta. Sähköinen liiketoiminta Sähköisellä liiketoiminnalla tarkoitetaan tietoverkkojen avulla käytävää liiketoimintaa. Liiketoiminta sisältää palveluiden, tuotteiden ja informaation myymisen, maksamisen, esittelemisen, markkinoinnin ja jakelun eri muodoissaan sekä teknologiat, jotka mahdollistavat nämä toiminnot. (ebrc ) Ympäristövastuullisuus Vesien, ilman ja maaperän huomioimista Ilmastomuutoksen hillitsemistä Energiatehokkuuteen panostamista Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen huomioimista Tehokasta ja säästävää luonnonvarojen käyttöä (Päijät-Hämeen matkailustrategia 1 1) Matkailun tukipalvelut Tukipalveluiksi katsotaan tässä suunnitelmassa kaikentyyppiset julkisten organisaatioiden tarjoamat neuvontapohjaiset tukipalvelut, kuten tiedottaminen, neuvonta, koulutus ja muut yrityspalvelut ja julkinen rahoitus, joita tarjotaan ei-kaupallisin ehdoin. Esimerkkejä tukipalveluiden tarjoajista Päijät- Hämeessä: Lahti Travel Oy, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES, Hämeen ELYkeskus, ProAgria, Lahden Alueen Uusyrityskeskus ry, PäijänneLeader ry, Etpähä ry, Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK). 9

6 MISSÄ OLLAAN? 1 Tämä kappale syventyy Päijät-Hämeen maaseutumatkailun nykytilan kuvaukseen tilastojen, alueen matkailutoimijoiden ja yrityksille tehtyjen kyselyjen kautta. Nykytilaa on myös kuvattu SWOT-analyysin ja ennakointityöskentelyn avulla. Tilastotiedon keruu matkailualasta ja alan toimijoista on tärkeää, jotta alaa voidaan kehittää. Tällä hetkellä matkailijatilastot ovat vääristyneitä, koska valtakunnallisesta tilastoinnista puuttuu selvitysten mukaan yli prosenttia matkailijamääristä. Puuttuvat tilastot koskettavat erityisesti maaseutumatkailuyrityksiä, jotka pienen kokonsa vuoksi usein rajataan virallisen tilastoinnin ulkopuolelle. Toisin sanoen matkailu on tosiasiassa vielä merkittävämpi elinkeino, kun tällä hetkellä tiedossa. Matkailun ja erityisesti maaseutumatkailun merkitys ja arvo korostuu, jos jatkossa käytössä on tulosta kuvaavia tilastoja, joiden avulla kehittymistä voidaan mitata. Tilastot hyödyttävät sekä matkailuyrityksiä oman toimintansa kehittämisessä että alueellisessa kehittämistyössä. Tilastojen avulla voidaan osoittaa, että maaseutumatkailu on merkittävä elinkeino ja tuo alueelle matkailutuloja..1 Päijät-Hämeen maaseutumatkailu tilastojen valossa Suomalaisten maaseutumatkailuyritysten tämänhetkisestä toiminnasta, tuotteista ja asiakkaista ei ole saatavissa kattavaa ja luotettavaa tilastotietoa. Saatavilla olevien suuntaa antavien tietojen perusteella pienyritysten harjoittama maaseutumatkailuun liittyvä yritystoiminta on usein sesonkiluontoista ja sivutoimista. Osa yrityksistä harjoittaa myös maataloutta, osa ei. Tavallisimpia pienten maaseutumatkailuyritysten tarjoamia palveluja ovat majoitus-, ohjelma- ja ruokapalvelut, mutta saatavilla on myös esimerkiksi kokouspalveluja. Majoitustiloina ovat useimmiten mökit, kun taas ruokapalveluja tarjotaan mieluusti tilauksesta ryhmille tai aamiaismajoituksen muodossa. Yleisiä maaseutumatkailuyritysten tarjoamia ohjelmapalveluita ovat erilaiset retket, joiden aikana esimerkiksi kalastetaan, patikoidaan, ajetaan moottorikelkoilla tai melotaan. Valtaosa pienten maaseutumatkailuyritysten asiakkaista on suomalaisia. (Lüthje.) Tämä kuvaus tilastoista ja yritystoiminnasta pätee edelleenkin täysin myös tilanteeseen Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeen maaseutumatkailun koordinointihanke (LAMK) on toistanut vuonna 4 ja Päijät-Hämeessä tehdyn toiminnan tilastointikyselyn maaseudun matkailuyrityksille, jotta käytössä olisi ajankohtaista ja vertailukelpoista tilastotietoa kehittämisen pohjaksi. Valtakunnallisesti toistaiseksi Tilastokeskus ei kerää tilastotietoa kaikista matkailuyrityksistä. Tilastokeskuksen tiedonkeruu perustuu Tilastolakiin (8/4, 14 ), jonka nojalla kerättävien tietojen toimittaminen Tilastokeskukselle on pakollista. Tilastokeskus määrittelee itse kerättävät tiedot ja tiedonantovelvolliset elinkeinon harjoittajat. Useimmiten tiedonkeruu perustuu joko kansalliseen tai EU:n lainsäädäntöön. Tällä hetkellä majoitustilastointi säätelee EU:n matkailutilastodirektiivi (9/7/EY). Suomessa tiedonantovelvollisia ovat majoitusliikkeet (hotellit, motellit, matkustajakodit ja vastaavat liikkeet, lomakylät, leirintäalueet ja retkeilymajat), joissa on vähintään kymmenen huonetta, mökkiä tai matkailuvaunupaikkaa. EU:ssa on valmisteilla uusi asetus, joka tulee voimaan todennäköisesti vuonna 1. Uuden asetuksen mukaan pienet maat, kuten Suomi, voisivat asettaa säännöllisen tie- donkeruun kynnykseksi vähintään vuodepaikkaa ja tiedonantovelvollisia olisivat kaikki majoitustoiminnan harjoittajat, jotka täyttävät tämän kapasiteetin minimimäärän. (Tilastokeskus, Ritva Marin, 4..1) Tilastointikysely lähetettiin vuonna 9 lokakuussa päijäthämäläiselle maaseudun majoitus-, ohjelmapalvelu- ja ravintolayritykselle (117 yritykselle vuonna 4, 17 yritykselle vuonna ). Yrityksiltä kysyttiin muun muassa vuoden 8 toteutuneita asiakasmääriä, liikevaihtoa ja työntekijöiden määriä sekä nykyisestä majoitusja ravintolakapasiteetista ja markkinoinnista. Vastaukset yrityksiltä kerättiin pääsääntöisesti puhelimitse. Tilastointikyselyyn vastasi 8 yritystä, eli vastausprosentti oli 41 % (vuonna 4 vastasi 69 % eli 8 yritystä ja vuonna vastasi % eli 6 yritystä). Lisäksi todettakoon, että tässä esitelty tilastotieto kattaa Päijät-Hämeen alueen vain siltä osin kun yritykset ovat vastanneet ja ilmoittaneet tietojaan ja on ainoastaan suuntaa antava. Päijät-Hämeen 8 kyselyyn vastanneesta matkailuyrityksestä 6 ilmoittaa tärkeimmäksi toimialakseen liikevaihdolla mitattuna matkailuun liittyvän toiminnan; joko majoitustoiminnan ( yritystä), ravitsemistoiminnan (1 yritystä), urheilu-, huvi- ja virkistyspalvelut (9 yritystä) tai kulttuuritoiminnan ( yritystä). Matkailuyritykset ovat iältään kohtalaisen nuoria; neljäsosa yrityksistä on aloittanut toimintansa -luvulla ja lähes puolet 199-luvulla. Yritykset työllistävät ympärivuotisesti kokoaikaisesti 11 henkilöä, joista ensisijaisesti oman perheen jäseniä (81 henkilöä). Kuitenkin sesonkiaikaan 46 yritystä käyttävät osa-aikaista lisätyövoimaa ja näin työllistävät 14 henkilöä. Yleisimmin yritykset työllistävät 1 henkilön. Viimeisimmässä kyselyssä ei saatu lukuja maaseudun matkailuyritysten liikevaihdosta. Vuonna 4 kuitenkin liikevaihdoksi ilmoitettiin yleisimmin noin euroa vuodessa. Kaikkien vastanneiden yritysten liikevaihto yhteenlaskettuna oli,64 miljoonaa euroa vuodessa. Yritysten liikevaihdon keski arvo oli siis noin 71 4 euroa vuodessa. Liikevaihto euroissa Yritysten määrä Kuvio Päijät-Hämeen maaseutumatkailuyritysten liikevaihto vuonna 4, n=

7 Yritysten määrä 1 Yritysten määrä < Budjetin määrä 1 > 1 < Budjetin määrä 1 > 1 Kuvio Päijät-Hämeen maaseutumatkailuyritysten markkinointibudjetti vuonna 9, n=69 Kuvio 4 Päijät-Hämeen maaseutumatkailuyritysten Internet-markkinoinnin ja muun sähköisen markkinoinnin vuosibudjetti 9, n= Matkailuyritysten markkinointibudjetit (n=69) vaihtelevat suuresti alle euron ja yli euron välillä vuodessa (kuvio ). Yleisimmin yritykset ovat ilmoittaneet käyttävänsä rahaa markkinointiin euroa vuodessa. Yritykset ovat jo pitkään pitäneet tärkeimpänä markkinointikeinona omaa Internetsivustoa. Yritysten sähköisen markkinoinnin vuosibudjetti oli valtaosalla vastanneista (n=) alle euroa vuodessa (kuvio 4). Päijät-Hämeessä oli Tilastokeskukseen rekisteröityä majoitusliikettä vuoden 4 alusta, joissa oli majoituskapasiteettia yhteensä 94 vuodetta (lähde: Tilastokeskus). Nämä yritykset ovat pääasiassa hotelleja, mutta mukana on myös muutama suurempi mökkikylä ja leirintäalue. Oman tilastokyselyymme vastanneiden parissa maaseudun majoituskapasiteetti oli yhteensä 1 vuodetta (lomamökit, maatalot, majatalot, aitat tms.) Eli tämä osin rekisteröimätön kapasiteetti lisää koko alueen majoituskapasiteettia %. Yrityksissä ei ollut kyselyhetkellä juurikaan käytössä sertifioituja laatujärjestelmiä (kuvio ). Matkailualan laatujärjestelmä Laatutonni/Laatuverkko oli käytössä yrityksessä. Maakuntien parhaat oli käytössä myös yrityksessä. Maaseutumatkailun majoitustilojen valtakunnallinen tekninen luokitus (MA- LO-luokitus) oli tehty 7 yrityksessä. Yritysten määrä MALOluokitus Maakunnan parhaat Laatujärjestelmät Kuvio Yrityksillä käytössä olevat laatujärjestelmät vuonna 9, n=1 Laatutonni ISO 9 -standardi

8 14 Yritysten määrä < henkilöä henkilöä henkilöä Mökkien määrä kokoluokassa > 1 henkilöä Yritysten määrä Kävijämäärä Yritysten määrä Asiakaspaikkojen määrä Yritysten määrä Asiakkaiden määrä 61 1 Kuvio 6 Päijät-Hämeessä vuokrattavien lomamökkien määrä kokoluokittain vuonna 9, n=4 Kuvio 7 Päijät-Hämeen maaseudulla majoittuvien kävijämääriä vuonna 8, n=4 Kuvio 8 Päijät-Hämeen maaseutumatkailuyritysten ravintolapaikkojen määrä kokoluokittain vuonna 9, n=7 Kuvio 9 Päijät-Hämeen maaseutumatkailuyritysten ravintola-asiakkaiden määrä vuonna 8, n=1 Taulukko 1 Yritysten palvelukielet Palvelukieli Yritykset % Suomi 81 1 Ruotsi 7 Englanti 61 7 Saksa 4 Venäjä 1 1 Ranska 6 Espanja Viro Puola 1 1 Mikä tahansa tarvittaessa 1 1 Yritykset palvelevat asiakkaitaan valtaosin suomeksi tai englanniksi (taulukko 1). Yhteensä 81 yrityksessä suomen lisäksi puhuttiin 8 eri kieltä ja yksi yritys pystyy jopa lupaamaan palvelua millä tahansa kielellä tarvittaessa. Lomamökkejä vuokraa valtaosa vastanneista (4 yritystä), joten mökkilomat näyttelevät tärkeää roolia Päijät-Hämeen maaseudun matkailupalvelutarjonnassa (kuvio 6). Yhteensä Päijät-Hämeen maaseudun matkailuyrityksillä on 1 lomamökkiä, jolloin keskiarvo on kuusi mökkiä yritystä kohden. Eniten tarjolla on mökkejä, joissa on 4 6 vuodepaikkaa. Vuonna 8 majoittujia oli 8 % yrityksistä alle henkilöä (kuvio 7). Enimmillään majoittujia oli yli 1 henkilöä vuodessa (4 yritystä). Yrityksistä 88 % mainitsi tärkeimmiksi asiakkaiksi suomalaiset ja 1 % yrityksistä venäläiset ovat tärkeimpiä asiakkaita. Yrityksistä % mainitsi toiseksi tärkeimmiksi asiakkaiksi venäläiset. Muita tärkeitä ulko- maisia asiakkaita olivat saksalaiset ja ruotsalaiset. Yrityksistä 9 % mainitsi majoittumisen tärkeimmäksi syyksi vapaa-aika. Työhön liittyvät yöpymiset olivat 84 % yrityksistä vasta toiseksi tärkein asiakkaiden majoittumisen tarkoitus. Ajalla syyskuu 8 elokuu 9 yritykset (n=4) ilmoittivat vuokrattavissa lomamökeissä yhteensä 1 9 yöpymisvuorokautta, joista prosenttia ajalla kesäkuu elokuu (taulukko ). Seitsemän yritystä tarjosi myös muunlaista majoitusmahdollisuutta maalla. Näistä kertyi vuoden aikana yhteensä 79 yöpymisvuorokautta. Ravintolapalveluita tarjoaa 7 yritystä, joista valtaosalla on tarjolla alle 1 asiakaspaikkaa (kuvio 8). Yrityksillä on yhteensä 6 asiakaspaikkaa ja lisäksi 11 terassipaikkaa. Taulukko Yöpymisvuorokaudet mökeissä 9/8 8/9 (n=4) Ajankohta Yöpymisvuorokausien määrä syyskuu lokakuu 8 6 marraskuu joulukuu 8 66 tammikuu helmikuu 9 7 maaliskuu 9 9 huhtikuu 9 toukokuu kesäkuu heinäkuu 9 97 elokuu 9 Yhteensä 1 9

9 16 Yritykset tarjoavat lisäksi muun muassa seuraavaa: savusaunat, rantasaunat, kodat, grillimajat, veneet, laavut, aitat, navetat, laskettelurinteet, suoramyyntipisteet, kokous- ja juhlatilat, erilaisia ohjelmapalveluita. Ravintola-asiakkaiden määrän ilmoitti 1 yritystä, joissa oli ajalla syyskuu 8 elokuu 9 yhteensä ravintola-asiakasta (kuvio 9). Valtaosa asiakkaista vieraili sesonkiaikaan. Ulkomaisten asiakkaiden osuus ravintola-asiakkaista oli 79 prosentilla yrityksistä alle kymmenen prosenttia. Valtaosa ravintola-asiakkaista oli vapaaajan ryhmiä (kuvio 1). Yritysten määrä Toiminta-alue Toiminta-alue osoittaa ja rajaa sen alueen, jolle luodaan oma kehittämissuunnitelma...1 Kehittämissuunnitelmaan liittyviä strategioita Matkailun kehittämistyötä ohjaa Suomen matkailustrategia vuoteen ja maaseutumatkailua lisäksi maaseutupolitiikka. Päijät-Hämeessä matkailun kehittämistä ohjaa Päijät-Hämeen matkailustrategia 1 1, joka tukeutuu muun muassa valtakunnalliseen matkailustrategiaan. Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämistä taas ohjaa tämä kädessäsi oleva Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma, joka on osa Päijät-Hämeen matkailustrategiaa ja syventää sitä maaseutumatkailun osalta. Tämä kehittämissuunnitelma kohdistuu siis päijäthämäläisiin maaseudun matkailuyrityksiin ja siinä huomioidaan maaseudun matkailuyritysten erityispiirteet Ryhmien määrä Kuvio 1 Ravintola-asiakasryhmien osuus Päijät-Hämeen maaseutumatkailuyrityksissä vuonna 8, n=

10 Valtakunnallinen matkailustrategia vuoteen 18 MEK OF ja muut sidosryhmät LAKES Sidosryhmät Kuvio 11 Matkailun kehittämisen tasot Päijät-Hämeessä Suomen matkailustrategian vuoteen päämääriä: 1. Luoda edellytykset ympärivuotisen matkailun ja siihen liittyvän ammattimaisen yritystoiminnan kehittymiselle, kasvulle ja kilpailukyvylle.. Hakea matkailualan kannattavaa kasvua voimakkaasti ulkomailta ja panostaa myös kotimaanmatkailun kehittymiseen.. Luoda matkailukeskusten saavutettavuudesta Suomen ylivoimainen kilpailuetu. 4. Kehittää vetovoimaisia, korkealaatuisia ja helposti ostettavia matkailutuotteita ja -palveluja kansainvälisille ja kotimaisille matkailijoille. (OutdoorsFinland -aktiviteettien kehittämisohjelma vastaa valtakunnallisista teemoittain laadituista tuotekehitysohjelmista, jotka liittyvät luonnossa tapahtuvaan liikkumiseen.). Aikaansaada tuloksellinen verkostomainen, hallinto- ja aluerajat ylittävä, ennakoiva ja pitkäntähtäimen matkailun kehittämisen toimintatapa. Päijät-Hämeen matkailustrategia 1 1 Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma 1 1 LAMK/ koordinointihanke Sidosryhmät Päijät-Hämeen matkailustrategian visio ja painopisteet vuoteen 1: Visio: Päijät-Häme on Suomen yhteiskuntavastuullisin hyvinvointi- ja tapahtumamatkailun maakunta, joka tarjoaa asiakkailleen monipuolisen palveluverkoston. Päijät-Hämeen matkailuelinkeino hyödyntää pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja Pietarin läheisyyttä. Strategiset painopisteet: Yhteiskuntavastuullisuus Tapahtumamatkailu Työsidonnainen matkailu Urheilu- ja liikuntatapahtumat Hyvinvointimatkailu Pääkaupunkiseudun läheisyyden hyödyntäminen Pietarin läheisyyden hyödyntäminen Strategian visio kattaa myös maaseutumatkailun kehittämissuunnitelman. Maaseutumatkailun kehittämissuunnitelman päämäärät perustuvat edellä esitettyyn matkailustrategian visioon, painopisteisiin ja tavoitteisiin. Päijät-Hämeen matkailustrategia 1 1 on saatavissa muun muassa Lahden Alueen Kehittämisyhtiöstä ja Lahti Travelista... Eri matkailutoimijoiden roolit Päijät-Hämeessä Tuloksellisen kehittämistyön edellytyksenä on kohderyhmän sitoutumisen lisäksi muiden sidosryhmien vastuullinen osallistuminen kehittämistyöhön. Tässä maaseudun matkailuyrittäjät ja tärkeimmät sidosryhmät ovat kuvanneet rooliaan kehittämistyössä Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kannalta. Maaseutumatkailuyrittäjät Tiedostaa alueen matkailustrategian painopisteet ja hyödyntää niitä omassa liiketoiminnassaan ja viedä uusia asioita käytäntöön omassa yrityksessä. Paketoida tuotteitaan niin, että ne vastaavat Päijät-Hämeen matkailustrategiaa. Yhteistyö muiden yrittäjien kesken pitäisi kasvaa, mutta tarvitaan myös tukea näiden pakettien tekoon, koska yrittäjällä ei usein ole paljoa aikaa keskittyä tuotteistamiseen ja yhteydenpitoon muiden yrittäjien kanssa. Sen vuoksi myydään vain omaa tuotetta ei monipuolisia tuotepaketteja. Olla aktiivinen muihin toimijoihin päin, esimerkiksi: Tiedottaa uusista tuotteistaan, isommista muutoksista yrityksessä ym. ajankohtaisista asioista markkinointikanaville ja muille tärkeille matkailutoimijoille Keskustella kehitysideoistaan ja hankkeistaan muiden toimijoiden kanssa saaden heiltä tukea ja tietotaitoa asioiden eteenpäin viemiseksi. Välittää eteenpäin muille toimijoille (esim. LAKES; Lahti Travel) asiakkailtaan/kuluttajilta saamaansa palautetta. Tiedon välittäminen muille lähialueen maaseutumatkailuyrityksille ja yrittäjien kannustaminen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto on alueen 1 kunnan lakisääteinen kuntayhtymä, joka vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä, aluesuunnittelusta ja yhteistyöstä. Maakunnan pidemmän ajan kehittämistä ohjaava maakuntasuunnitelma on yhteinen tahdonilmaisu tulevasta aluekehityksestä ja aluerakenteen kehittämisen suunnasta. Maakuntasuunnitelmaa toteutetaan maakuntakaavan ja maakuntaohjelman avulla. Maakuntakaavalla on merkittävä vaikutus kuntien ja kylien kaavoituksessa ja kehittämisen ohjauksessa. Neljän vuoden välein laadittava maakuntaohjelma sisältää maakunnan kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja rahoittamisen suunnitelman. Maakuntaohjelmassa otetaan kantaa mm. maaseudun kehittämisen painotuksiin, tavoitteisiin ja arvioidaan ohjelman rahoittaminen. Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy Lakes Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy on alueellinen kehittäjäorganisaatio, jonka ydintehtäviä ovat alueen elinkeinopolitiikan koordinointi, yrityspalvelut, alueen markkinointi sekä elinkeinopoliittinen edunvalvonta Suomessa ja ulkomailla. Lakesin toiminta-alue on Artjärvi, Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Nastola, Orimattila ja Padasjoki. Lakesin tytäryhtiö on Lahti Travel Oy. 19

11 Lakes tarjoaa seuraavia palveluita toimintaalueen yrityksille, myös maaseudun matkailuyrityksille: Yleinen yritysneuvonta Perustamisneuvonta Rahoitusneuvonta Omistajan- ja sukupolvenvaihdosneuvonta Yrityskummipalvelut Kehittämispalvelut Verkostoitumispalvelut Kansainvälistymispalvelut Sijoittumispalvelut velut ja viranomaistehtävät, jotka liittyvä matkailutoiminnan edellytyksiin Leader-toimintaryhmät EU-osarahoitteisten investointi- ja kehittämisrahoituksen myöntäminen alle 1 henkilötyövuotta työllistäville maaseudun mikroyrityksille sekä yleisten toimialan kehittämiseen tähtäävien toimenpiteiden ja hankkeiden rahoittaminen. 1 Lahti Travel Oy Lahti Travel Oy on Lahden alueen matkailupalveluiden myynnistä, markkinoinnista ja matkailuneuvonnasta vastaava yhtiö. Yhtiö on Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LA- KESin tytäryhtiö. Lahti Travel Oy tukee omalla toiminnallaan valittujen painopistealueiden pohjalta alueen matkailuyritysten myynti- ja markkinointityötä niin kotimaassa kuin valituilla kansainvälisillä markkinoilla avaamalla uusia markkinoita ja asiakkuuksia. Lahti Travel Oy tarjoaa alueen matkailuyrityksille sekä seudullisia yhteismarkkinointimahdollisuuksia että kohderyhmäkohtaisia myynti- ja markkinointitoimenpiteitä. Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) TEM:in, TEKES:in, MMM:n hallinnonalojen rahoituspalvelut matkailualan kehittämiseen ja yritysten tukemiseen EU-ohjelmien hanke- ja yritystuet; Rakennerahastot (ESR, EAKR), Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 7 1, Leader toimintaryhmien ohjelmien hanke- ja yritystuet Ympäristö- ja liikennevastuualueen pal- ProAgria Häme ProAgria Häme on maaseudun yritystoiminnan monialainen kehittäjä, joka toimii maaseutuyrittäjän tukena yrityksen perustamiseen, kehittämiseen sekä investointi- ja rahoitussuunnitteluun liittyvissä asioissa. Pro- Agria Häme toimii maaseutumatkailuyritysten kokonaisvaltaisena suunnittelutoimistona tarjoten liiketoiminnan-, ympäristön ja rakennusten suunnittelun ohella myös kotitalous-, ruoka- ja energianeuvontaa. ProAgria Hämeen asiantuntijat tekevät Päijät-Hämeessä majoitustilojen luokituksia (MALO), Maakuntien parhaat -auditointeja sekä omavalvontasuunnitelmia. ProAgria Hämeellä on Päijät-Hämeessä keskeinen rooli maaseudun yrittäjärajapinnassa. Lahden alueen uusyrityskeskus ry Lahden alueen uusyrityskeskus ry antaa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa yritystoimintaa suunnitteleville henkilöille koko Päijät-Hämeen alueella. Neuvontaprosessissa otetaan kantaa liikeideaan ja sen toteuttamiskelpoisuuteen, kilpailutilanteeseen, markkinointiin, tehdään rahoitus- ja kannattavuuslaskelmia sekä annetaan yleisiä neuvoja yritystoiminnan aloittamisesta. Uusyrityskeskus pyrkii helpottamaan alkavan yrittäjän verkottumista ohjaamalla asiakkaansa saamaan jatkoneuvontaa jäsenyritystensä asiantuntijoiden luo. Uusyrityskeskus kirjoittaa starttirahaa varten tarvittavat lausunnot Päijät-Hämeen ja Heinolan TEtoimistoille sekä lainalausunnot pienlainojen lainapäätösten tueksi Finnveralle. Uusyrityskeskus palvelee myös maaseutumatkailuun liittyvien yritysten perustajia, jotka tarvittaessa ohjataan esimerkiksi ProAgrian ja Elykeskuksen palveluiden pariin. uusyrityskeskukset.fi/lahti Päijät-Hämeen koulutuskonserni» Koulutuskeskus Salpaus» Lahden ammattikorkeakoulu Päijät-Hämeen koulutuskonserni tarjoaa ammatillista koulutusta sekä työelämäpalveluja, joissa toimijoina on Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu. Koulutuskeskus Salpaus tarjoaa sekä nuorten että aikuisten ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta asiakkaan tarpeiden mukaan. Opiskelijat ovat opintojensa aikana työssäoppimisjaksoilla, joiden aikana on mahdollisuus myös kehittää pienyrityksen toimintaa. Lahden ammattikorkeakoulussa on tarjolla eri alojen ammattikorkeakoulututkintoihin (AMK ja YAMK) johtavaa koulutusta nuorille ja aikuisille sekä täydennyskoulutusta kysynnän mukaan. Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö edistää Päijät-Hämeen kehittymistä ja hyvinvointia monialaiseen yhteistyöhön ja ennakointiin perustuvalla toiminnalla. Tutkimus- ja kehittämisresursseja on käytettävissä opinnäytetöiden, erilaisten projektien ja hankkeiden yhteydessä. Erityisesti Lahden ammattikorkeakoulun matkailun ala on tiiviissä yhteistyössä maaseudun kehittäjänä hankeyhteistyössä Lahti Travelin kanssa.

12 Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Päijät-Hämeen Yrittäjät on maakunnan pienten ja keskisuurten yritysten sekä yrittäjien edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistoimintajärjestö, johon kuuluu Päijät-Hämeen 1 paikallista yrittäjäyhdistystä, yksi jokaisessa kunnassa. Päijät-Hämeen Yrittäjät tarjoaa alueensa maaseutuyrittäjäjäsenille neuvontaa ja asiantuntijapalveluita, koulutusta ja valmennusta, ajankohtaista tietoa, yhteistyökumppaneita sekä taloudellisia etuja. Paikallisyhdistysten ja Päijät-Hämeen Yrittäjien tärkein tehtävä on ajaa yritysten etuja ja vaikuttaa yrittäjyyden puolesta kunnissa sekä Päijät-Hämeessä. Kunnat Kuntien keskeisin tehtävä on kaavoituksen avulla ja toimivasta matkailuyrittäjää palvelevasta infrastruktuurista huolehtimalla turvata matkailuyritysten menestyminen ja kasvu. Kunnat rahoittavat lähinnä alueellisen palvelutarjonnan kehittämistä, josta hyötyy sekä paikalliset asukkaat että matkailuyritykset VALTAKUNNALLISET MEK Matkailun edistämiskeskus Outdoors Finland aktiviteettien kehittämisohjelma matkailu/outdoors_finland Suomen Latu ry Metsähallitus Matkailun teemaryhmä Kylämatkailuohjelma matkailu/kylamatkailu Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry Analyysit Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelmaa varten koordinointihankkeessa on tehty SWOT-analyysi ja analysoitu tietoa, jota on saatu muun muassa kesäkuussa 9 Päijät-Hämeessä tehdystä strategiakyselystä, aiempien kehittämishankkeiden kyselyistä ja tarvekartoituksista, tehtävään nimetyn kehittämistyöryhmän ennakointityöskentelystä ja koordinointihankkeen henkilöstön tekemistä yrittäjähaastatteluista...1 Tietoa yrittäjäkyselystä Kesäkuussa 9 Päijät-Hämeen matkailutoimijat vastasivat matkailustrategiaa ja tätä kehittämissuunnitelmaa varten tehtyyn kyselyyn. Kyselyyn vastasi 67 päijäthämäläistä matkailualan toimijaa, joista matkailuyrityksiä oli 46. Seuraavilla aukeamilla (kuvat 1 16) on esitelty maaseudun matkailuyrityksiltä saatuja tietoja. Yli puolet yrityksistä (n=4) mainitsee luonnon ja vesistön useimmin tärkeimpänä teemana, mihin heidän mielestään Päijät-Hämeen matkailun kehittämisessä pitäisi keskittyä. Lähes yhtä moni yritys kokee myös luontoaktiviteetit, kuten melonta, pyöräily, vaellus ja kulttuuri- ja musiikkitapahtumat keskeisiksi kehittämisen kohteiksi. Muina teemoina vastauksista nousee esille työhön liittyvät matkat, perhematkailu, urheilutapahtumat, liikunta ja mökkilomat. Yritysten tukipalveluiden tarve Markkinointi on yrityksen mielestä (n=4) asia, johon Päijät-Hämeen matkailun kehittämistoimissa pitäisi keskittyä ja näin ollen tärkein kehitettävä alue (kuvio 1). Tuotekehitystä piti 4 yritystä ja laatua yritystä tärkeänä kehittää. Selkeästi valtaosa yrityksistä (86 prosenttia, n=4) piti markkinointia sellaisena asiana, johon kaipaavat tukea. Seuraavaksi eniten yritykset haluavat tietoa julkisista rahoitusmahdollisuuksista, yleisistä sekä ajankohtaisista matkailuasioista ja alueen matkailupalveluista, neuvontaa oman yrityksen kehittämiseen ja asiantuntija-apua julkisten rahoituskanavien hyödyntämiseen. Tiedotustilaisuudet ja seminaarit koki 16 prosenttia yrityksistä tarpeellisiksi. Matkailualan koulutuksen tarve koettiin vähäisenä (6 yritystä). Yritykset ovat eniten kiinnostuneita toteuttamaan oman yrityksen kehittämisprojekteja (79 prosenttia) ja julkista rahoitusta saaneita oman kunnan tai maakunnan matkailun kehittämisprojekteja (79 prosenttia). Yrityksistä 6 prosenttia on kiinnostunut olemaan mukana usean yrityksen keskinäisessä kehittämisprojektissa. Yritysten näkemyksiä yhteistyöstä Yritysten tekevät keskenään enimmäkseen passiivista yhteistyötä (kuvio 14). Yli puolet yrityksistä (n=46) informoi asiakkaitaan muiden matkailuyritysten palveluista ja ohjaavat asiakkaita tarvittaessa kilpaileviin yrityksiin säännöllisesti. Kokemuksia ja käytäntöjä vaihtavat säännöllisesti keskenään 19 yritystä ja satunnaisesti 1 yritystä. Yritykset eivät sen sijaan enimmäkseen tee yhteistyötä yhteisissä investoinneissa ( yritystä), välineiden lainaamisessa (9 yritystä), matkailureittien ideoinnissa, suunnittelussa, teossa eikä kunnostuksessa (6 yritystä). Myöskään yhteisosallistumiset messu- ja myyntitapahtumiin (4 yritystä) tai yhteisten esitteiden tekeminen (4 yritystä) ei ole tapana. Yhteistä tuotekehitystä ei tee 17 yritystä, mutta 1 yritystä kuitenkin tekee yhteistä tuotekehitystä säännöllisesti ja 1 yritystä satunnaisesti.

13 4 Muut teemat, mitkä? Työhön liittyvät matkat Perhematkailu Luonto Ostosmatkailu Perinnetapahtumat Kulttuuri- ja musiikkitapahtumat Urheilutapahtumat Ruoka Tyky-tominta Liikunta Kylpylä- ja kauneudenhoitopalvelut Lumilomat (hiihto, laskettelu, kelkkailu, pilkkinen, luistelu, ym.) Mökkilomat Aktiviteetit (melonta, ratsastus, pyöräily, vaellus, kalastus, ym.) Vesistö Matkailureittien ideointi, suunnittelu, teko, kunnostus Yhteisosallistumiset messu- ja myyntitapahtumiin Yhteisten esitteiden tekeminen Välineiden lainaaminen Yhteiset investoinnit Yhteinen tuotekehitys Asiakkaiden ohjaaminen tarvittaessa kilpaileviin yrityksiin Omien asiakkaiden informointi muiden matkailuyrityksen palveluista Kokemusten ja käytäntöjen vaihto satunnaisesti säännöllisesti ei ollenkaan 1 1 Yritysten määrä 1 1 Yritysten määrä Kuvio 1 Mihin teemoihin Päijät-Hämeen matkailun kehittämisessä pitäisi keskittyä? N=4 Kuvio 14 Kuinka usein yrityksenne on tehnyt yhteistyötä muiden matkailuyritysten kanssa? N=46 Tuotekehitys Markkinointi Myynti Asiakaspalvelu Laatu Matkailukoulutus Muu, mikä? 1 1 Yritysten määrä Kuvio 1 Mihin kehittämistoimiin Päijät-Hämeen matkailun kehittämisessä pitäisi keskittyä? N=4 Yhteistyötä muiden yritysten kanssa (n=44) edistää hyvä henkilökemia toisen yrittäjän kanssa ja luottamuksellinen suhde toiseen yritykseen (kuvio 1). Lisäksi yhteistyö näyttää edellyttävän, että yritys sijaitsee lähellä omaa yritystä. Sen sijaan tärkein yhteistyötä estävä tekijä on yritysten mielestä keskinäinen kateus. Muita yhteistyötä estäviä tekijöitä ovat kiireet omassa yrityksessä ja aiemmat huonot kokemukset yhteistyöstä. Tiedon puute toisen yrityksen palvelutarjonnasta tai toisen yrittäjän huonompi ammattitaito estävät yhteistyötä vähän. Yritysten näkemyksiä venäläisistä asiakkaista Venäläiset matkailijat ovat 44 prosentille yrityksistä (n=4) kyselyn vastaushetkellä tärkeitä asiakkaita. Kolmasosa yrityksistä näkee venäläiset matkailijat tärkeinä asiakkaina tulevaisuudessa. Neljäsosalle yrityksistä venäläiset matkailijat eivät ole merkittäviä asiakkaita. Kyselyn tekohetkellä yhdeksällä yrityksellä (n= 4) oli markkinointia tai myyntiä Venäjälle ja asiakaspalvelua venäjän kielellä. Valmiita palvelupaketteja venäläisille oli vain neljällä yrityksellä ja esitteitä seitsemällä yrityksellä. Internetissä yritys- ja tuotetiedot venäjän kielellä oli kymmenellä yrityksellä.

14 6 Liikesalaisuuksien paljastuminen Yritykseni huono taloudellinen tila Kiireet omassa yrityksessä Aiemmat kokemukseni yhteistyöstä ovat huonoja Hyvä henkilökemia toisen yrittäjän kanssa En tunne henkilökohtaisesti muita matkailuyrittäjiä Tiedon puute toisen yrityksen palvelutarjonnasta Toisella yrityksellä on heikompi ammattitaito Keskinäinen kateus ei merkitystä edistää paljon edistää vähän estää vähän estää paljon Yritysten näkemyksiä ympäristöasioista Ympäristöasiat ovat tärkeitä 88 prosentilla (n=4) yrityksistä. Ympäristöasioita ei koeta tärkeinä 1 prosentissa yrityksiä. Yrityksistä 9 prosenttia lajittelee jätteitä (n=4) ja pitävät lähiympäristön siistinä (88 prosenttia). Viidesosa yrityksistä säästää energiaa. Kymmenesosa yrityksistä tekee ympäristöystävällisiä hankintoja, säästää vettä, siivoaa ympäristöä säästävästi. Yhdelläkään yrityksellä ei ole käytössään ympäristömerkkiä. Ympäristöasiat ovat valtaosalle yrityksiä (6 prosenttia, n=41) ajankohtaisia vasta kun viranomaiset ja lainsäädäntö edellyttää toimenpiteitä (kuvio 16). Vajaa puolet yrityksistä hyödyntää asiakkaiden toiveita ja ehdotuksia ympäristöasioissa. Kuitenkin 19 yritystä seuraa uusinta ympäristötietoa aktiivisesti ja soveltaa uusinta ympäristötietoa yrityksensä toiminnassa. Neljäsosa yrityksistä hyödyntää ympäristöasioita markkinoinnissaan... Maaseutumatkailun tulevaisuuden ennakointia Koordinointihanke nimesi kehittämistyöryhmän keväällä 9 ja johti kehittämisryhmää, jonka tehtävänä oli muun muassa maaseutumatkailuyrittäjyyden tulevaisuuden ennakointi. Kehittämisryhmän jäseniä olivat Lahden ammattikorkeakoulusta projektipäällikkö Sanna Hiltunen, projektikoordinaattori Kati Sinivuori ja tutkimuspäällikkö Anja Härkönen, Päijänne Leader -toimintaryhmästä toiminnanjohtaja Maritta Virtanen, Pro- Agriasta yrityssuunnittelija Isto Vanhamäki ja Aurinkorannasta asikkalalainen yrittäjä Sole Seppälä. Maaseutumatkailun yrittäjyyttä analysoitiin tavoitteena kartoittaa ja pohtia toimintaympäristön muutosvoimia. Tarkoituksena oli löytää olennaisimmat muuttujat tulevaisuustaulukkoon, jota käytetään apuvälineenä tulevaisuuskuvien rakentamisessa. Tummennetut muutosvoimat ovat muutosvoimia, jotka aiheuttivat eniten keskustelua ryhmässä (taulukko ). 7 Luottamuksellinen suhde toiseen yritykseen 7 4 Toinen yritys sijaitsee kaukana omasta yritksestä 6 8 Kun viranomaiset ja lain säädäntö edellyttää toimenpiteitä Seuraan uusinta ympäristötietoa akstiivisesti 19 Toinen yritys sijaitsee lähellä omaa yritystä 6 1 Sovellan uusinta ympäristötietoa yritykseni toimintaan Hyödynnän asiakkaiden toiveesta heidän ehdotuksiaan Yritysten määrä Hyödynnän ympäristöasioita markkinoinnissani Ottaessani mallia ympäristöasioissa muilta yrittäjiltä Muissa tilanteissa, missä? Kuvio 1 Miten paljon seuraavat tekijät edistävät / estävät yhteistyötä muiden matkailuyritysten kanssa? N= Yritysten määrä Kuvio 16 Millaisissa tilanteissa ympäristöasiat tulevat esiin yrityksessänne? N=41

15 Taulukko APESTE-analyysi Päijät-Hämeen maaseutumatkailusta Taulukko 4 TULEVAISUUSTAULUKKO: Maaseutumatkailuyrittäminen Päijät-Hämeessä Poliittiset muutosvoimat (P) Suuraluejako Taloudelliset muutosvoimat (E) Julkisen rahoituksen hakeminen vaikeutuu Sosiaaliset muutosvoimat (S) Aasialaiset alkavat matkustaa Teknologiset muutosvoimat (T) Bioenergia Ekologiset muutosvoimat (E) Ympäristötietoisuus Arvot (A) Elämyksellisyys Muuttujat Laatu Nykyisyys Laatua ei ole käsitteenä sisäistetty, ei eri ulottuvuuksia Paluu menneisyyteen Asiakkaat eivät vaadi laatua, palvelun laatuun ei satsata Jump to the future Kaikilla toiminnan osa-alueilla huolehditaan laadusta, laatukäsikirjat Wild card tai katastfrofi Toimivat yhteistyöverkostot, extremelaatu Kuntien yhdistyminen EU-direktiivit Kaavoitus / infrastruktuuri Suojelu (luonto, rakennukset) Päätöksentekijöiden henkilöityminen Hallinnon keskittyminen Työ- ja vapaaajan yhdistyminen Maailmanpolitiikka Venäjän tilanne Eläkeläisten ostovoima Lama (järkevyyttä kulutukseen) Aasialaisten kuluttaminen Ympäristöteknologia Maaseutumatkailun uudet ansaintamallit Itsepalvelu Maaseutumatkailuyrittäjien taloudelliset / ajalliset panokset eivät ole tarpeeksi suuria Itsepalvelu Ikääntyminen: asiakkaat ja yrittäjät ikääntyvät Eettinen kuluttaminen Kaupungistuminen (lisää maaseudun virkistysvaikutusta) Perherakenteet muuttuvat Työajanjärjestelyt Sosiaalinen media Sähköinen markkinointi Rakennussäädökset Saavutettavuus Ekologisuus Jätteiden vähentäminen Itämeren suojelu Puhtaan veden väheneminen Infrastruktuurin muutos (huono tiestö) Globalisaatio paikallisuus Yksilöllisyyden korostaminen Turvallisuuden hakeminen Laatu Raha Itsensä hemmottelun salliminen Itsekkyys Kestävä kuluttaminen Uudet aatteet Heimot Kaavoitus, infrastruktuuri Julkinen rahoitus Ikääntyminen Sähköinen markkinointi Ympäristötietoisuus Heikot signaalit Megatrendit Vaihteleva, ei tasapuolinen, ristiriitaiset tulkinnat Julkiset tuet vähentyneet, hankala hakea Aktiivisia ikääntyviä asiakkaita Ei tietoa, ei osaamista, hallitsematonta, aktiivinen läsnäolo puuttuu Herätty pikku hiljaa, asiakkaat ympäristötietoisia, yrityksissä ei merkityksellinen asia Maisemia enemmän, suunnittelemattomuus, säädökset löystyneet Tukia on enemmän ja helpommin haettavia Ikääntyvät huonokuntoisempia, korkeampi syntyvyys Käytetään perinteistä printtimediaa, yhteismarkkinointi Ympäristötietoisuus ei lisäarvo toiminnassa Matkailuelinkeinon kanssa neuvottelevaa, elinkeinoa tukevaa, yhdenmukaista Tuet loppuvat kokonaan Valtaosa väestöstä ikääntyviä ja eläkkeellä, yrityksillä ei jatkajia, pienemmät eläkkeet Yrittäjät hyödyntävät sosiaalista mediaa, toimivat sosiaalisessa mediassa, yrittäjillä vahva osaaminen Toimitaan pitkällä tähtäimellä ympäristövastuullisesti Matkailu räjähtää käsiin, suunnittelemattomuus, hallitsematon kasvu EU:n romahtaminen, USA:n malli Tuloja käytetään ulkomailla, Suomesta maksetaan eläkkeitä ulkomailla, väestö vähenee Internet kaatuu, maan magneetti kentän muutos Luonnonkatastrofi Selviytymismatkat, julkiset palvelut vähenevät, Internetin uudet sovellukset, geenitekniikan ja neurologian kehitys, yksittäiset ympäristökatastrofit ympäri maailmaa, huoli median ylivallasta puhuttaa Kansainvälisten kriisien lisääntymien, turvallisuushakuisuuden lisääntyminen, elämyshakuisuuden lisääntyminen, globalisaation vahvistuminen Materialismin paluu Rehellisyys Energian hinnannousu tuo vaihtoehtoiset energiateknologiat, kestävä kulutus vähentää ympäristön kuormitusta, langaton teknologia mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman kanssa käymisen, uusi kuluttaja haluaa vaikuttaa Tulevaisuustaulukon (taulukko 4) muuttujiksi valikoituivat laatu, kaavoitus ja infrastruktuuri, julkinen rahoitus, ikääntyminen, sähköinen markkinointi ja ympäristötietoisuus.

16 Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Tulevaisuustaulukkoa käytetään apuvälineenä tulevaisuuskuvien rakentamisessa. Kehittämistyöryhmä muodosti tulevaisuustaulukon avulla kolme skenaariota. 1) nykyisyys jatkuu tulevaisuudessakin ) pahin mahdollinen tulevaisuudenkuva ) tavoiteltava tulevaisuus. Skenaario 1: Nykyisyys jatkuu tulevaisuudessakin Laatua ei ole käsitteenä sisäistetty, ei eri ulottuvuuksia Kaavoituskäytänteet ovat vaihtelevia, ei tasapuolinen, ristiriitaiset tulkinnat Julkiset tuet vähentyneet, hankala hakea Aktiivisia ikääntyviä asiakkaita Sähköisestä markkinoinnista ei tietoa, ei osaamista, hallitsematonta, aktiivinen läsnäolo puuttuu Ympäristötietoisuuteen on herätty pikkuhiljaa, asiakkaat ympäristötietoisia, yrityksissä ei merkityksellinen asia Skenaario : Pahin mahdollinen The worst case scenario Toimivat yhteistyöverkostot, extreme-laatu Matkailu räjähtää käsiin, suunnittelemattomuus, hallitsematon kasvu EU:n romahtaminen, USA:n malli Tuloja käytetään ulkomailla, Suomesta maksetaan eläkkeitä ulkomailla, väestö vähenee Internet kaatuu, maan magneettikentän muutos Luonnonkatastrofi Skenaario : Tavoiteltava tulevaisuus Kaikilla toiminnan osa-alueilla huolehditaan laadusta, laatukäsikirjat Kaavoitus on matkailuelinkeinon kanssa neuvottelevaa, elinkeinoa tukevaa, yhdenmukaista Julkisia tukia on enemmän ja helpommin haettavia Aktiivisia ikääntyviä asiakkaita Yrittäjät hyödyntävät sosiaalista mediaa, toimivat sosiaalisessa mediassa, yrittäjillä vahva osaaminen Toimitaan pitkällä tähtäimellä ympäristövastuullisesti.. SWOT-analyysi Strategia- ja kehittämistyössä paljon käytetty analyysitapa on SWOT. Siinä analysoidaan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Analyyseistä vedetään johtopäätöksiä. Analysoinnin tarkoituksena on huomioida reagointia tai muutoksia vaativat tekijät. Koordinointihanke on teettänyt SWOT-analyysiä Päijät-Hämeen maaseudun matkailuyrittäjillä ja Lahden ammattikorkeakoulun matkailun opiskelijoilla aiheesta Päijät-Hämeen maaseudun matkailuyrittäjyys. Kuvassa on esitetty tiivistelmä SWOT-analyysin tärkeimmistä esiin tulleista asioista. Maaseudun matkailuyritykset ja toimintaympäristö Perhe- ja pienyrittäjyys Osaaminen lisääntyy Muutamia osaavia yrityksiä veturina Monipuolinen luontoon liittyvä palvelutarjonta Osa yrityksistä sitoutunut toimintansa ja osaamisensa kehittämiseen Taloustilanne lisää kotimaan matkailua Hyvä sijainti Kehittämistyö ja yhteiskunnallinen tuki Kehittämispuolella useita toimijoita ja osaamista Toimivat rakenteet mikäli halutaan hyödyntää Matkailu osa alueellisen strategian painopisteitä Laatutyö on käynnistetty Paikallista, omaehtoista kehittämistyötä Julkista rahoitusta kehittämiselle saatavilla toistaiseksi Yhteiskunnallinen halu panostaa matkailuun Maaseudun matkailuyritykset ja toimintaympäristö Tehokkaan ja pitkäjänteisen markkinoinnin puute Paljon puuhastelua, kannattavuus heikkoa Investoitu enemmän seiniin kuin kokonaisvaltaiseen liiketoimintaosaamiseen Tuotteiden taso on kirjavaa, tuotantolähtöinen kulttuuri Laatuajattelu ei vakiintunut osa toimintaa Yritysten erottautuminen toistaan Sijainti ja saavutettavuus (sis. opasteet ja mainonta) Huonot julkiset kulkuyhteydet Kehittämistyö ja yhteiskunnallinen tuki Matkailutoimijoiden yhteistyö ja tiedonkulku vähäistä Ei pitkäjänteistä tulosten seurantaa Osaamista vielä liian vähän osin myös kehittäjillä Keskustelu koko osaamisketjun ammattitaidon parantamisesta ei ole vielä käynnistynyt Matkailuyritykset ja toimintaympäristö Rauha ja väljyys Virkistävä luonto ja ympäristö, ympäristöystävällisyys Viestintä- ja tietotekniikan edistyksellinen käyttö Edullinen sijainti lähellä Suomen suurinta asiakkaiden lähtöaluetta (pääkaupunkiseutu) Edullinen sijainti Pietarin matkailijoita ajatellen Päijänne ja vesistöt Laatu nähdään kilpailuetuna Pehmeät arvot ja yksilön hyvinvointi korostuvat tulevaisuudessa Uusien vetovoimaisten luontoaktiviteettien kehittley Ympärivuotisen toiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen Kehittämistyö ja yhteiskunnallinen tuki Ala on tunnustettu valtakunnallisesti vähitellen tuottavaksi elinkeinoksi Matkailuun panostetaan tosissaan On olemassa valtakunnallinen matkailustrategia, ja on luotu Päijät- Hämeen ensimmäinen matkailustrategia, jossa asetettu tavoitteent matkailutoiminnanlle ja kehittämisen painopisteille Myös maaseutumatkailun kehittämistoiminta on strategiassa linjattu pitkäjänteisesti ja valtakunnallisesti sekä siihen tullaan ohjaamaan varoja ja asiantuntemusta Maaseudun matkailuyritykset ja toimintaympäristö Elinvoimainen maaseutu kuihtuu Keskinäinen kateus haittaa yhteistyötä Saastuminen, ympäristöhaitat Osaamattomuus, yrittäjätoiminnan harrastelijamaisuus Asiakaslähtöinen tuotekehitys-, markkinointija myyntitoiminta ei vakiintunutta, yritykset eivät vastaa ajan haasteisiin/trendeihin Ei alueen matkailustrategian vaatimaa tarjontaa tarpeeksi alueella Kallis hintataso verrattuna ulkomaanmatkoihin Verkostoituminen vähäistä Kehittämistyö ja yhteiskunnallinen tuki Jatkossa julkisen kehittämisrahoituksen määrä pienempää Lyhytnäköinen toiminta, osaamattomuus Kehittäminen hankalaa, jos vain kovat arvot tärkeitä Kehittämistyön osaaminen ja kentän tuntemus katoaa Verkostoituminen vähäistä 1

17 .4 Johtopäätökset analyyseistä Matkailualan on ennustettu kasvavan jatkossakin. Väestö ikääntyy, on matkailijana kokenutta, hyväkuntoisia ja heillä on rahaa käytössä. Toisaalta sekä kotimaiset ja ulkomaiset asiakkaat osaavat vaatia, käyttävät harkitummin ja suunnitellusti rahaa. Mukavuus, turvallisuus, rauha ja oman itsen hyvinvointi korostuvat palveluiden käyttäjien tarpeissa. Alueiden ja maiden välisen kilpailun koveneminen merkitsee sitä, että tarjottavien matkailutuotteiden on oltava vetovoimaisia, helposti ostettavia ja vastata asiakkaiden kovia vaatimuksia. Matkailutuotteilta ja -alueilta edellytetään taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä. Suomen maaseutumatkailun vahvuuksista yksi tärkeimmistä on perhe- ja pienyrittäjyys. Perhe- ja pienyrittäjyydessä korostuvat verkostoitumisen taitojen osaaminen, omasta jaksamisesta sekä ammattitaidon kehittymisestä huolehtiminen ovat yrittäjän itsensä harteilla. Yhteistyö sekä matkailualan sisällä että muiden toimialojen kanssa lisää näkyvyyttä tuoden pitkällä tähtäimellä kaivattua tehoa markkinointiin. Yhteistyömuotojen ja -mallien ennakkoluuloton etsiminen ja soveltaminen ovat perusedellytys koko maaseutumatkailun kehittymiselle varteenotettavaksi elinkeinoksi. Pienyrittäjille on nykyään tarjolla sopivia valtakunnallisia laadunhallintavälineitä, muun muassa Laatutonni, Maakuntien parhaat, MALO-luokitus, omavalvontasuunnitelma. Laadunhallintavälineiden laaja käyttöönotto vaatii vielä koulutus- ja neuvontatyötä. Viime vuosien aikana käyty keskustelu koko osaamisketjun yrittäjistä myyjiin, markkinoijiin, tutkijoihin, kehittäjiin, kouluttajiin, rahoittajiin ja päättäjiin matkailullisesta ammattitaidosta antaa toivoa alan mahdollisuuksista kehittyä kannattavaksi elinkeinoksi. Matkailun toimialan arvostus alkaa nousta Suomessa, josta osoituksena valtakunnallinen matkailustrategia ja useat alueelliset matkailustrategiat. Myös maaseudun matkailun kehittäminen on tärkeä osa matkailuelinkeinoa ja tämä kehittämissuunnitelma tukee kehittämistä. Tuotekehitys- ja myyntityötä vaivaa pitkäjänteisyyden puute, hajanaisuus ja tehottomuus. Kun tuotteita on kehitetty ja mahdollinen myyntityö aloitettu on tuloksia odotettu jo vuoden tai kahden sisällä. Kehitettyjen tuotteiden hinta-laatusuhde ja asiakkaiden todelliset toiveet ovat jääneet liian vähälle huomiolle tuotekehitystyössä. Rakennuksiin ja rakennelmiin on investoitu paljon ja ne vastaavat nykyajan asiakkaiden tarpeita hyvin. Sen sijaan tuotteiden sisältöön tai ja ohjelmapalveluiden kehittämiseen eikä markkinointiin ole osattu investoida tarpeeksi. Tämä on osaltaan johtanut myös majoituskapasiteetin alhaiseen käyttöasteeseen ja sitä kautta yritystoiminnan huonoon kannattavuuteen. Tuotteiden taso on edelleen kirjavaa eivätkä yrittäjät ole välttämättä osanneet tai uskaltaneet perustaa tuotekehitystyötään ja markkinointiaan luontaisiin vahvuuksiinsa ja erityispiirteisiinsä. Tuotantolähtöinen kulttuuriperinne on rasitteena matkailupalveluita kehitettäessä ja myytäessä, tarjouspyyntöihin vastattaessa jne. Tämä tarkoittaa sitä, ettei asiakkaiden todellisia tarpeita ja toiveita tunneta eikä aina välitetäkään tuntea. Maaseudun rauha ja väljyys, virkistävä luonto ja ympäristö, eri vuodenajat vuotuisjuhlineen ja pohjoinen eksotiikka ovat mahdollisuuksia. Niitä hyödynnettäessä on samalla pidettävä huoli siitä, ettei matkailu saastuta tai turmele liiaksi ympäristöä ja luontoa. Kaupungistumisen myötä ihmisten kädentaidot sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärryskyky ovat heikentyneet, elämänrytmi on muuttunut kiireiseksi ja ympäristösaasteet ovat tulleet jokaisen arkipäivään. Nämä antavat suuria mahdollisuuksia tuotekehitystyölle ja markkinoinnille puhtaalla maaseudulla. Viestintä- ja tietotekniikan edistyksellinen ja oikea-aikainen käyttö helpottaa kuluttajien sekä matkailupalveluiden myyjien tiedonhankintaa tarjolla olevista palveluista. Teknologian kehittyminen tuo uusia markkinointi- ja myyntivälineitä kaupankäyntikanavat ja -tavat muuttuvat sähköisiksi. Päijät-Hämeessä on potentiaalia olla sijaintinsa (1 km Helsingistä), liikenneyhteyksiensä (nopea moottoritie, juna-, bussiyhteys noin 1 tuntia) ja luontonsa puolesta (mm. Päijänne, Salpausselän harjumaisemat jne.) menestyvä matkailualue. Myös Pietarista on lyhyt ajo- tai junamatka Päijät-Hämeeseen. Johtopäätöksistä vetäen yhteen matkailualalla kilpailu kovenee. Maaseudun matkailuyritysten on panostettava kokonaisvaltaisesti liiketoimintansa kehittämiseen. Laatuun, tuotekehitykseen ja markkinointiin panostaminen on yrityksille välttämätöntä pärjätäkseen kilpailussa ja pystyäkseen tarjoamaan palveluita kokeneille, vaativille ja ympäristötietoisille asiakkaille. Sähköinen liiketoimintaosaaminen on tärkeä osa yritysten myyntiä ja markkinointia. Kehittämistyön pitkäjänteisyys, eri sidosryhmien sitoutuminen ja yhteistyö, osaamispohjan lisääminen lisäävät osaltaan matkailualan arvostusta ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä yritysten ja Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kilpailukyvyn parantumiseen ja palveluiden monipuolistumiseen.

18 MIHIN PYRITÄÄN? 4 MITEN PÄÄMÄÄRIIN PÄÄSTÄÄN? 4.1 Tulevaisuudennäkymä vuonna 1 Päijät-Hämeen maaseudun matkailuyritykset tarjoavat tuotteistettuja matkailupalveluita sekä suomalaisille että kansainvälisille kohdemarkkinoille ja osaavat hyödyntää erityisesti sähköisen markkinoinnin keinoja aktiivisen myyntinsä tukena. Yritykset saavat kilpailuetua ympäristövastuullisesta toiminnastaan. Päijät-Hämeen julkiset matkailun kehittämis- ja neuvontapalveluiden tarjoajat toimivat verkostossa ja heidän tuottamansa tukipalvelut ovat yrittäjien helposti saatavissa.. Päämäärät Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämisen päämäärät noudattelevat Päijät-Hämeen matkailustrategiaa sekä valtakunnallista matkailu- ja matkailun teemaohjelmien strategiaa. Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämisen päämäärät vuoteen 1 ovat: 1. Maaseutumatkailupalveluiden ympäristövastuullisuuden parantuminen. Teemakohtaisten matkailutuotteiden ja palveluverkoston kehittyminen. Tehokas sähköisten ja muiden markkinointikeinojen käyttö yrityksissä 4. Kansainvälistyminen. Matkailun tukipalveluiden kehittyminen Päämäärien menestyksellinen saavuttaminen vaatii olemassa olevien maaseudun matkailuyritysten (erityisesti kärkiyritysten) toimintaedellytyksien parantamista, teemapohjaiseen (teemat määritelty valtakunnallisesti) tuotekehitykseen panostamista, pienten ja isojen matkailuyritysten keskinäisen yhteistyön syntymistä ja vahvistumista sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten kehittämistoimenpiteiden työnjakoon ja yhteistyöhön perustuvan kehittämisprosessin vahvistamista. Toteutuminen vaatii myös päämäärien rajaamista tarkemmin strategisiin tavoitteisiin ja riskien huomioimista. 4.1 Strategiset ja määrälliset tavoitteet ja mittarit Seuraavassa taulukossa on esitetty Päijät- Hämeen maaseudun matkailutoiminnan kehittymisen päämäärät, strategiset ja määrälliset tavoitteet sekä seurantaan liittyvät mittarit vuoteen 1.

19 6 Päämäärä Strategiset tavoitteet Määrälliset tavoitteet vuoteen 1 mennessä Mittarit 1. Maaseutumatkailupalveluiden ympäristövastuullisuuden parantuminen Ympäristömerkkien ottaminen käyttöön yrityksissä Laatujärjestelmien ottaminen käyttöön yrityksissä Ympäristövastuullisten investointien toteuttaminen 1 ympäristömerkkiä Lähtötilanne merkkiä 1 laatujärjestelmää Lähtötilanne laatujärjestelmää 1 ELY-keskukselle osoitettua ympäristö-investointituki-hakemusta Myönnettyjen ympäristömerkkien määrä Myönnettyjen Laatutonni-, Maakuntien parhaat - tai muiden sertifioitujen laatujärjestelmien määrä Yritysten investoinnit liittyen jätevesien käsittely- ja puhdistusjärjestelmiin, energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöön. Teemakohtaisten matkailupalvelutuotteiden ja palveluverkoston kehittyminen Vesistömatkailutuotteiden kehittäminen myyntiin Huom! Tuotteella oltava myyntihinta!! Viranomaisten matkailuyrityksiin tekemät kokonaisvaltaiset energiakatselmukset Luontoaktiviteettituotteiden kehittäminen myyntiin Melonta Vaellus, sauvakävely Pyöräily Kalastus Hevosmatkailu Reitistöjen (vaellus, melonta, pyöräily) hyödynnettävyyden parantaminen: tieto, palvelut, opasteet tms. Lahti Travelilla ja/tai Visit Finlandissa myynnissä tuotetta Lähtötilanne 4 tuotetta Lahti Travelilla ja/tai Visit Finlandissa myynnissä 6 tuotetta Lähtötilanne melonta, vaellus, sauvakävely, lumikenkäily, kalastus 4, pyöräily 1, muut 1 Tuotteiden määrän kasvu Tuotteiden määrän kasvu. Tehokas sähköisten ja muiden markkinointikeinojen käyttö yrityksissä Sähköisen markkinointiosaamisen lisääminen yrityksissä Yrityskohtaisten markkinointisuunnitelmien tekeminen Maaseutumatkailuyritysten ja -yritysryhmien yhteismarkkinoinnin toteuttaminen 1 yritystä Visit Finlandissa 7 yritystä 1 yritystä Lahti Travelin markkinointitoimenpiteissä Yritysten määrä Visit Finlandissa Koulutuksiin osallistuneiden määrä Markkinointisuunnitelmien määrä Yritysten osallistuminen Lahti Travelin markkinointitoimenpiteisiin Vastuutaho Yrittäjät Yrittäjät Yrittäjät Yrittäjät Lamk/ Sälli-hanke Lahti Travel Yrittäjät Lamk/ Sälli-hanke Lahti Travel Kunnat Päijät-Hämeen liitto Outdoors Finlandhanke Yritykset Lamk/ Sälli-hanke Yritykset Yritykset ja yritysryhmät yhteistyössä Lahti Travelin kanssa 4. Kansainvälistyminen Venäläisten asiakasmäärien kasvu yrityksissä MEK:in tutkimiin/valitsemiin muihin ulkomaisiin asiakasryhmiin tutustuminen/hyödyntäminen (liite) Matkailutuotteiden tuottaminen kansainvälisille markkinoille MEK:in tuotesuositusten mukaisesti (liite) Markkinointi- ja viestintämateriaalin tuottaminen venäjäksi ja englanniksi Venäläisten asiakkaiden määrä kasvaa % Ulkomaisten matkailijoiden osuus liikevaihdosta kasvaa % Lähtötilanne selvitetään tilastokyselyssä vuonna 11 tuotetta yrityksessä. Matkailun tukipalveluiden kehittyminen Yhteistyön lisääminen viranomaisten ja matkailuyritysten välillä Matkailun tukipalveluiden tuottajaorganisaatioiden verkoston kasaaminen Matkailun tukipalveluista tehtävän markkinointiviestinnän suunnittelu ja toteutus Tiedon tuottaminen maaseutumatkailun kehittämiseksi Ryhmä asettaa keskenään määrälliset tavoitteet toiminnalleen Maaseutumatkailuyritykset toimittavat tilastotietoa tukipalveluverkostolle; säännöllistä, jatkuvaa,. Ryhmä asettaa keskenään määrälliset tavoitteet toiminnalleen Ryhmä asettaa keskenään määrälliset tavoitteet toiminnalleen Vuoden 9 lähtötilanne 8 yritystä 1 yritystä Venäläisten asiakkaiden määrän kasvu verrattuna aiempaan Kv-matkailijoiden osuus yrityksen liikevaihdosta Myytävien kansainvälisten tuotteiden määrä Visit Finlandissa Kotisivut venäjäksi ja englanniksi Esitteet venäjäksi ja englanniksi Tuotekortit venäläisille ja englanninkielisille Opasteet, ohjeet tms. venäjäksi ja englanniksi Tukipalveluverkoston yhteinen toimintakalenteri Tukipalveluverkoston tapaamisten määrä Järjestettyjen yritystilaisuuksien määrä Maaseutumatkailuyrittäjille toimitettujen tiedotteiden määrä Järjestettyjen yritystilaisuuksien määrä Yrittäjille toimitettujen tiedotteiden määrä Tilastointia tekevien yritysten määrä Yrittäjät Yritykset Yritykset Yritykset Yrittäjät ja kaikki muut matkailutoimijat sovitaan myöhemmin sovitaan myöhemmin sovitaan myöhemmin Yrittäjät 7 Ympäristövastuullisuuden ja -merkkien hyödyntäminen markkinoinnissa 1 yritystä Ympäristömerkkien käyttö kotisivuilla Yrittäjät

20 8 4. Menestyvän maaseutumatkailuyrittäjän EVÄSKORI vuoteen 1 Menestyvän maaseutumatkailuyrittäjän eväskori vuoteen 1 on yrittäjille suunnattu opaskirjanen, jossa on esitetty tapoja, miten yksittäinen yrittäjä voi omassa toiminnassaan toteuttaa kehittämissuunnitelmaa. Tässä yrittäjäoppaassa on kehittämissuunnitelman tavoitteet purettu käytännön toimenpiteiksi. Toimenpiteet on jaoteltu vaativuuden ja aktiivisuustason mukaan kolmeen eri tasoluokkaan: hyvällä perustasolla yrittäjä on ensimmäisellä tasolla, eli ONGELLA. Aktiivinen yrittäjä toimii toisella tasolla, eli KATIS- KALLA. Kolmannella ja vaativimmalla tasolla, eli VERKOLLA, toimivat edelläkävijä-yrittäjät. Yrittäjä voi toteuttaa kehittämissuunnitelmaa valitsemallaan tasolla ja poimia ideoita ja työkaluja oman toimintansa tueksi. Eväskori on myös matkailun kehittäjille ja rahoittajille ohjenuora, minkälaisiin toimenpiteisiin yrittäjänäkökulmasta kannattaa suunnata resursseja. Seuraavassa on esitelty lyhyesti Eväskorin kolmea eri tasoluokkaa ja sisältöä. Eväskorista painetaan erillinen oma työkirjamainen opas, jonka avulla yrittäjä voi suunnitella omia kehittämistoimintojaan ja -aikataulujaan ja jossa on yrittäjälle tärkeitä työkaluja liitteinä. Eväskori on saatavissa kesällä 1 Lahden ammattikorkeakoulun matkailun alalta, Lahti Travelista, Lakesista, ELY-keskuksesta, ProAgriasta, PäijänneLeaderista ja Etpähästä. Taulukko Yhteenveto Menestyvän maaseutumatkailuyrittäjän eväskori vuoteen 1 -oppaan toimenpiteistä ONGELLA KATISKALLA VERKOILLA MAASEUTUMATKAILUPALVELUIDEN YMPÄRISTÖVASTUULLISUUDEN PARANTUMINEN YRITYKSESSÄNI Lajittelen jätteeni seuraavasti: lasi, paperi, biojäte, kartonki, metalli, energiajäte, sekajäte, ongelmajäte. Teen asiakkailleni mahdolliseksi lajitella jätteet. Säästän vettä: esim. hankin suihkuihin ja hanoihin ja vessaan vettä säästävän suuttimen. Säästän energiaa: esim. säädän huoneiden lämmön pienemmälle, kun asiakkaita ei ole paikalla. Tutkin ja vertailen lämmitys-, vesi- ja sähkölaskuja. Lainaan sähköyhtiöltä sähkönkulutusmittaria ja mittaan laitteiden kulutusta. Ohjaan asiakkaitani toimimaan ympäristöä ja energiaa säästävästi: esim. lajittelemaan jätteet, säästämään vettä ja sähköä jne. Hyödynnän omaa ympäristövastuullista toimintaani, kun teen markkinointia tai viestintää. Kerron muille yrittäjille energiansäästömahdollisuuksista. Minulla on käytössäni ympäristömerkki. Hyödynnän ympäristömerkkiä markkinoinnissa. Edistän ympäristöajattelua. 9 Käytän ympäristöystävällisiä pesuaineita. Haen aktiivisesti tietoa alueen ympäristötoimijoilta. Suosin lähialueella tuotettua ruokaa ja luonnontuotteita. Lisään kasvisten käyttöä ja suosin ruuanlaitossa sesongin kotimaisia kasviksia. Pyrin välttämään kertakäyttöastioiden käyttöä tai keksin luonnonmukaisia vaihtoehtoja kertakäyttöasioille (esim. päre lautasena tms.) Seuraan ympäristöasioita mm. lehdistä, Internetistä ja telkkarista. ONGELLA KATISKALLA VERKOILLA Yrityksessäni ovat kaikki vaadittavat perusasiat hyvällä mallilla. Asiakkaiden on hyvä olla luonani. Pyrin ympäristövastuullisuuteen toiminnassani. Olen panostanut liiketoimintani kehittämiseen ja tiedostan markkinoinnin merkityksen. Nyt vain odottelen, että asiakkaat uivat koukkuuni. Kehitän ja tarjoan palveluitani aktiivisesti asiakkailleni heidän tarpeidensa mukaisesti. Asiakkaani viihtyvät ja palaavat uudelleen osaan heittää katiskani oikeisiin paikkoihin. Haluan markkinoida palveluitani myös ulkomailla ja siksi kehitän omaa tuotekehitys-, markkinointi- ja myyntiosaamistani koko ajan. Ympäristövastuullisuus on tärkeä osa toimintaani. Olen virittänyt verkkoni laajalle niin koti-suomessa kuin ulkomaillakin. Tunnen asiakkaideni tavat ja kulttuurin ja palvelen heitä ainakin englanniksi ja venäjäksi. Tiedän mitä asiakkaani haluavat ja sitä heille myös myyn yhdessä muiden yrittäjien ja matkanjärjestäjien kanssa. Olen jo aikamoinen mestari tekemään sähköistä liiketoimintaa ja markkinointia. Olen edelläkävijä myös ympäristöasioissa ja hyödynnän yritykseni ympäristömerkkiä markkinoinnissa. Huomioin kaikissa uusissa investoinneissa ympäristönäkökulman.

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Sanna Hiltunen ja Kati Sinivuori (toim.) Menolippu maalle! > Artikkelikokoelma Päijät-Hämeen maaseutumatkailun mahdollisuuksista

Sanna Hiltunen ja Kati Sinivuori (toim.) Menolippu maalle! > Artikkelikokoelma Päijät-Hämeen maaseutumatkailun mahdollisuuksista Sanna Hiltunen ja Kati Sinivuori (toim.) Menolippu maalle! Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja C, Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 85 > Artikkelikokoelma Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Lahti Science Day 11.11.2014 Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori 1 Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN

HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN (Minulla on unelma...) Reijo Martikainen Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja ylitarkastaja (haaveileva maaseutuvirkamies) Maaseutuvirasto Kokemuksia tältä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Sivusto avattiin 11.4. Monipuolinen ja laaja yritysnäkyvyys Sivusto avattiin 11.4. Varaamo eri tuoteryhmille; esim.

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Etabloituminen Venäjän markkinoille -osahanke. TouNet-hankkeen loppuseminaari 23.9.2014 Helsinki

Etabloituminen Venäjän markkinoille -osahanke. TouNet-hankkeen loppuseminaari 23.9.2014 Helsinki Etabloituminen Venäjän markkinoille -osahanke TouNet-hankkeen loppuseminaari 23.9.2014 Helsinki M I T Ä T E H T I I N? Venäjän markkinoille etabloituminen -osaprojektissa Etelä-Suomen/Päijät- Hämeen matkailumarkkinointia

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta Antti Korkka MW-Kehitys Oy MATKAILUN KEHITTÄMINEN MW-KEHITYKSEN VETOVASTUULLE Perustana kaupungin konserni- ja strategiaohjaus. Hyötynä suora yhteys

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Klo 08.30-09.00 Klo 09.00-09.10 Klo 09.10-10.00 Klo 10-11.00 Klo 11.00-12.00 Aamukahvi Aloitus. Esittelyt ja

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot